Voisivatko venäläiset ostaa Rauman telakan?

Helsinkiläisen poli­itikon pitäisi riemui­ta siitä, että onnis­tu­imme saa­maan jään­mur­ta­jati­lauk­sen Turun sijas­ta Helsinki­in. En osaa olla tästä yksiselit­teisen innos­tunut, kos­ka Turku tarvit­see näitä työ­paikko­ja kuitenkin enemmän.

Rau­makin tarvitsisi.

Mitenkähän saisi venäläisen osa­puolen kek­simään, että voisi­vat luop­ua Helsin­gin telakas­ta ja ottaa tilalle Rau­man telakan?

Helsin­ki tulee toimeen ilman noi­ta työ­paikko­ja, Rau­ma ei tule.

Rau­man telak­ka on paljon parem­pi ja sen taitaa saa­da aika hal­val­la. Sinne menee esimerkik­si rautatie toisin kuin Helsin­gin telakalle. Aika asiantun­te­va taho valaisi min­ua asi­as­ta sanoen, että saman laivan rak­en­taa Rau­mal­la puol­ta halvem­mal­la Helsinki­in nähden.

Helsin­gin telak­ka sijait­see kaupunki­rak­en­teen kannal­ta hyvin ongel­mallisel­la paikalla. Avau­tu­isi paljon hyvää raken­nus­maa­ta, jos telak­ka siir­ty­isi pois.

 

 

25 vastausta artikkeliin “Voisivatko venäläiset ostaa Rauman telakan?”

  1. Helsin­gin telakan yksi valt­ti on val­ta­va telakka­hal­li, jos­sa lai­va voidaan koo­ta valmi­ik­si sisätilois­sa. Täl­laista ei muual­ta löy­dy. Tie- ja ratay­hteyt­täkin sopi­vampi tekni­ik­ka kul­je­tuk­si­in on uit­ta­mi­nen, ran­nal­la kun ollaan. Helsin­gin telakalle lie­nee tuo­tukin Kalin­ingradis­sa koot­tu­ja lohkoja.

    Aivan kuten Meri-Rasti­lan cases­sa ensin olisi kan­nat­tanut tiivistää van­haa raken­net­ta suosit­tua puis­toa uhraa­mat­ta, kan­natan Helsin­gin ran­natkin (Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma) rak­en­taa oikeasti ennen telakan uhraamista. Maa-alal­taan telak­ka on ver­rat­tain pieni — suurin osa esimerkik­si Her­ne­saares­ta on jo joutomaana.

    Var­maan telakan, kuten Malmin ken­tänkin, aikanaan tap­paa sen oman toimin­nan kan­nat­ta­mat­to­muus. Ei kult­tuuris­es­ti ja elinkeinol­lis­es­ti elävää toim­intaa kan­na­ta häätää kun se ei ole mitenkään välttämätöntä.

  2. Ilman min­is­teri Vapaavuor­ta meil­lä olisi Oasis lois­toris­teil­i­jä valmis­tu­mas­sa ja Rau­man telak­ka olisi edelleen pystyssä. Mar­tin Saarikun­nas oli aivan oike­as­sa, kun sanoi, että Vapaavuori tuhoaa suo­ma­laisen telakkateollisuuden.

    Eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la Vapaavuori osoit­ti miten äärim­mäisen oikeis­to­lainen uus­lib­er­aali hän on. Edes puolue­toveri Ilk­ka Kan­er­va ei saanut hän­tä kään­tämään piirunk­aan ver­ran kan­to­jaan. Taisi käy­dä päin vastoin.

    Mik­si osta­jan pitäsi mak­saa lai­va etukä­teen? Eihän auto­jakaan niin osteta/valmisteta?

    Onnek­si ajat ovat muut­tumas­sa ja seu­raa­va elinkeino­min­is­teri on var­masti suo­peampi val­tion omis­ta­ju­udelle yri­tyk­sis­sä. Val­tion omis­ta­ju­udel­la suo­ma­lainen teol­lisu­us on luo­tu, eikä se pysy pystyssä kvar­taal­i­talouden kuopis­sa ilman val­tion selustatukea.

  3. Hyvä Osmo!

    Enpä olisi arvan­nut näin main­ion oival­luk­sen syn­tyvän helsinkiläisen poli­itikon päässä. Kan­nat­taisi var­maan antaa tämä vink­ki suo­raan Rau­malle, jos venäläiset eivät lue tätä blogiasi.

  4. Evert The Nev­er­Rest: Ilman min­is­teri Vapaavuor­ta meil­lä olisi Oasis lois­toris­teil­i­jä valmis­tu­mas­sa ja Rau­man telak­ka olisi edelleen pystyssä.

    Enpä ole ihan var­ma. Enem­mänkin luulen, että mitä tahansa Suo­mi olisi tar­jon­nut, Ran­s­ka olisi pistänyt parem­mak­si. Ran­skan val­tio selvästikin halu­aa säi­lyt­tää kyvyn tehdä lento­tukialus­ten kokoisia laivo­ja ja Oasis-sar­ja pitää tätä kykyä yllä.

    Evert The Nev­er­Rest: Mik­si osta­jan pitäsi mak­saa lai­va etukä­teen? Eihän auto­jakaan niin osteta/valmisteta?

    Lai­va ei ole sar­javalmis­teinen tai ‑var­i­oitu auto. Jos halu­at ostaa muu­ta­man uni­ikin auton, kyl­lä sin­un pitää mak­saa ennakkoja.

    OS:n aiheeseen palatak­seni, eivätkö ne turku­laiset kehuneet takavu­osi­na yhteyk­sistään Putini­in. Nyt jos koskaan näitä suhtei­ta kan­nat­taisi käyt­tää kaikkien osa­puolten eduksi.

    Helsin­gin telak­ka on his­to­ri­alli­nen erikoisu­us, jon­ka maat olisi parem­pi saa­da hyödyl­lisem­pään käyttöön.

  5. Osmo Soin­in­vaara, suuri kiitos! Tämä on järke­vimpiä poli­it­tisia avauk­sia pitkään aikaan. Helsingis­sä telakan merk­i­tys on vähäi­nen, Rau­mal­la elintärkeä. 

    Surullis­in­ta on, että Rau­man telak­ka on ollut kan­nat­ta­va. Sen on ajanut ongelmi­in kore­alainen rahoi­tu­songel­mainen STX, joka on kuun­nel­lut turku­laisia pomo­ja. Ongelmia ei ole aiheut­tanut kan­nat­ta­mat­to­muus vaan töi­den siir­to Turkuun.

    Rau­malais­ten puol­ta pitänyt lois­ta­va rahoi­tus­neu­vot­teli­ja, vara­toim­i­tusjo­hta­ja Timo Suis­tio­han ajet­ti­in STX:ltä pois, kun hän oli jär­jestel­lyt Rau­malle uusia tilauk­sia. Nämä tilauk­set siir­ret­ti­in Turku­un Suis­tion pois­tamisen jäl­keen, mut­ta valitet­tavasti ilman Suis­tio­ta tilauk­sille ei ole saatu rahoi­tus­ta. Joku voisi olla vahin­go­niloinen, minä olen lähin­nä surulli­nen ja katkera.

    1. Kos­ka olin palkkaa­mas­sa Timo Suis­tio­ta BMH:n toim­i­tusjo­hta­jak­si, voin ker­toa, ettei hän­tä savustet­tu pois vaan houkutelti­in uuteen tehtävään.

  6. Näperte­lyä osmo näpertelyä!!

    Julkisensek­torin bkt osu­us on 58%. Kokon­aisveroaste 45%. Turun seudul­la läh­es kaik­ki kun­nat korot­ta­vat vero­ja ja mak­su­ja. Oma asuin kun­tani Raisio nos­ti pros­ent­tia 18,5- 19.75, lisäk­si kiin­teistöveroa ym. Varain­si­ir­toveroa on nos­tet­tu, joka hidas­taa asun­tokau­paa ym.. Nämä ne syövät kil­pailukykyä ja vievät ihmis­ten työl­listymis mah­dol­lisuuk­sia. Kyl­lä noin älykkään ihmisen pitäisi se ymmärtää. Mut­ta Kaik­ki osmot ja juhan­it rak­en­tel­e­vat suomes­ta vain seu­raavaa espana­jaa pikku veron koro­tuk­sil­laan. Pikku­tu­ki sinne ja toinen tänne. Sään­tö sinne ja tänne. Ei täl­lai­sis­sa olois­sa enää mitään talouskasvua syn­ny. Kyl­lä todel­la pitkälle koulute­tut var­maan pär­jäävät. Mut­ta tämä val­tio lyö ulos suuren joukon kansalaisiaan.

    Ulos osmot ja muut demar­it, vasem­mistili­it­toaiset, ja .…..

  7. Her­ne­saari ja Jätkäsaari ovat molem­mat kaupunki­rak­en­teen ja sen liiken­teen kannal­ta hyvin ongel­mallisel­la paikalla. Tämä on polveile­vista niemistä, kapeista kan­naksista ja saarista koos­t­u­van Helsin­gin ongelma. 

    Kaupun­gin päät­täjät ovat aiko­jen saatossa päät­täneet sal­lia aikoinaan Eteläsa­ta­maan, Kaup­pa­to­rille ja peräti Kata­jan­nokalle asti kulke­neen sata­ma­radan lakkaut­tamisen ja hävit­tämisen. Kyseisel­lä radal­la oli muu­ta­ma haara muuallekin, mm. Jätkäsaa­reen ja Her­ne­saa­reen. Rata kul­ki mm. nykyisen baanan kaut­ta. Myös Puis­tokadun kohdal­la on ao. lakkaute­tun radan paikalla nyky­isin pyörätie.

    Ruo­ho­lahdes­ta Merisa­ta­man rat­api­haan ulot­tunut rataosa ja sieltä sil­loisen Aker Yardsin telakalle, aiem­min Wärt­silän Hieta­lah­den telakalle johtanut sivu­raide oli­vat ilmeis­es­ti käytössä aina vuo­teen 2005 saak­ka. Radan lakkaut­tamis­päätöstä tehneet oli­vat siis ilmeis­es­ti tekemässä telakas­ta aiem­paa huonompaa? 

    Käsit­tääk­seni telakalla ei ollut junaradalle elin­tärkeää tarvet­ta. Kaupungillakaan ei pitäisi olla tarvet­ta rak­en­taa kaikkia ranto­jaan täy­teen asun­to­ja tai (Espoon Keilaniemen tapaan) toimis­to­talo­ja nykyisen muo­tivir­tauk­sen mukaan. Telakan on aina asuin­raken­nuk­sia luon­nol­lisem­paa ja tarkoituk­sen­mukaisem­paa sijai­ta veden äärel­lä, jo yksin sen takia, että valmi­it lai­vat saadaan vaikeuk­sit­ta merelle.

    Helsin­gin ja Rau­man telakoiden keskinäis­es­tä parem­muud­es­ta en lähtisi väit­telemään. Molem­mil­la telakoil­la on raken­net­tu upei­ta laivo­ja. Helsin­gin Hieta­lah­den telakalla yli sata vuot­ta sit­ten raken­net­tu J.L. Runeberg on niistä yksi, sieltä varhaisem­mas­ta päästä. Toiv­ot­tavasti näemme taas piakkoin Hieta­lah­den telakan laivasar­jalle jatkoa …

  8. Oden idea on hieno ja arvokas. Postaan siihen pian, mut­ta ensin vas­taan Tapiolle.

    Tapio: Enem­mänkin luulen, että mitä tahansa Suo­mi olisi tar­jon­nut, Ran­s­ka olisi pistänyt paremmaksi. 

    RCCL odot­ti ratkaisua kuukau­sia ja vas­ta pakon edessä meni Ran­skaan, mis­sä ei ole edes tarvit­tavaa osaamista. Nyt sitä haetaan Suomesta.

    Tapio: Lai­va ei ole sar­javalmis­teinen tai ‑var­i­oitu auto. Jos halu­at ostaa muu­ta­man uni­ikin auton, kyl­lä sin­un pitää mak­saa ennakkoja.

    Minä het­ken miet­tisin ennen kuin mak­saisin kylp­pärire­mon­tin etukä­teen viro­laiselle tai mille tahansa remont­ti­fir­malle. Laivan­raken­nuk­ses­sa käytetään ennakkomaksuja.

    Min­is­teri Vapaavuoren mukaan laivan­raken­nus on sairas ala nimeno­maan raho­is­menet­tele­jy­nen takia, vaik­ka etu­mak­su­jakin käytetään.

    Samal­la logi­ikalla asun­torak­en­t­a­mi­nenkin on sairas­ta ja se pitäisi lopet­taa Suomesta:

    “Asun­to-osakey­htiön rak­en­tamis­vai­heen aikana kulut­ta­jan kanssa voidaan tehdä sito­va kaup­pa, mikäli raken­nut­ta­ja on aset­tanut asun­tokaup­palain edel­lyt­tämät vaku­udet ja tur­va-asi­akir­jat sekä nou­dat­tanut muu­toinkin mitä asun­tokaup­palais­sa sääde­tään rak­en­tamis­vai­heen aikana tehtävästä kaupasta.”

  9. Vapaavuori onnek­si ssäästi verora­ho­ja pala­mas­ta STX:n konkurssipesässä. Isän­maalli­nen teko. Ei niil­lä rahoil­la mitään laivaa tänne olisi tul­lut ja ran­skalaiset saa­vat nyt mak­saa turskat.

    Pur­jeivo­jen Parkkien rak­en­t­a­mi­nen on lop­punut, samoi­hin lois­toris­telijöi­den aika meni jo. 

    Suo­ma­laisel­la oppo­si­tion teol­lisu­us­polit­tikalla tääl­lä pidet­täisi­in edelleen maail­man­lu­okan ter­ven­tuotan­toakin, mielel­lään Helin­gin keskustassa.

    Muuten Super­cellin puo­likkaan myymis­es­tä Japani­in maa­han tuli rahaa noin lois­toris­telijän hin­nan verran.

  10. Kun tuo­daan yksi ohjushävit­täjä “huol­let­tavak­si” Helsin­gin telakkaan niin se herät­tää paljon enem­män kun­nioi­tus­ta kuin jos se tehdään Raumalla.

  11. Jus­si: …kuten Malmin ken­tänkin, aikanaan tap­paa sen oman toimin­nan kan­nat­ta­mat­to­muus. Ei kult­tuuris­es­ti ja elinkeinol­lis­es­ti elävää toim­intaa kan­na­ta häätää kun se ei ole mitenkään välttämätöntä. 

    Toisaal­ta taas muual­la Euroopaas­sa on myös toisen­su­un­taista kehi­tys­tä. Jos Berli­i­ni ollee mallies­imerk­ki siitä, että lento­kent­tiä siir­retään kauem­mas keskus­tas­ta, mut­ta Lon­toos­sa taas tehti­in uusi kent­tä ihan keskus­taan. Lon­too, kanaalin takana, sopi­nee parem­min esimerkik­si, kuin hyvät raidey­htey­det muualle Kes­ki-Euroop­paan omaa­va Berliini.

  12. Kat­soo nyt tuleeko mur­ta­ja, mut­ta kai sinne Tehtaankadulle voi yhä men­nä ehdot­tele­maan itsekin, jos siis tuo asial­liset eväät mukanaan isän­nille, jot­ta otta­vat edes portista sisään. Pan­nahi­nen, jos tämä mod­ernisaa­tio­hömp­pä on tuol­laisenkin yhteistyön tuhonnut. 

    Järkeväm­pää se olisi siirtää täl­laiset tilaa vievät teol­liset toimet pois keskus­tas­ta, vaik­ka Rau­malle kos­ka niil­lä on se haus­ka murre, ja tehdä samal­la paljon parem­paa alue­poli­ti­ikkaa, kuin mitä kepu­lainen viras­to­jen siirte­ly ja ylisu­urien infra­hankkei­den pykäi­ly pitkin asuma­ton­ta erä­maa­ta pelkän het­kel­lisen työl­lisyy­den nimis­sä on, uno­hta­mat­ta tietysti erästä alue­poli­it­tista ydin­voimalaa. Mut­ta rahaa­han on, kun sen vuosit­tain helsinkiläisiltä vie, kuten kepu­lainen sanan­lasku sanoo. Eipähän tarvit­sisi kat­sel­la myöskään Ark­tik­sen tuhoa­jien rak­en­tamista, jot­ka pitäisi ajaa syvän päälle ankkuri­in, tyh­jen­tää tankit, maala­ta kyl­keen sateenkaari ja jäädä odot­ta­maan ran­skalaisia sammakkomiehiä.

    Kyl­lä tuolle paikalle tulisi nopeasti halukkai­ta ehdot­tele­maan kaiken­näköistä työl­listävää toim­intaa, kun on tur­is­ti­sa­ta­makin vier­essä. Lisäk­si mah­tavalle paikalle saisi taas lisää asun­to­ja. Laivo­ja­han var­maan voi piir­rel­lä Helsingis­säkin, joten jos se suun­nit­telupuoli on yhä Helsingis­sä, niin siinä mielessä ei tulisi taloudel­lista tap­pi­o­ta, vaan työl­lis­ten määrä nousisi maan laa­juis­es­ti täl­lä tem­pul­la kokon­aisu­udessaan. Sääli vain, että emme kuulem­ma rikas­tu työl­lis­ten määrää nos­ta­mal­la, vaan houkut­tele­mal­la bulkki­toim­intaa veronalennuksilla.

    Telakka­hal­li on muuten aika silmään­pistävän hal­lit­se­va yksi­tyisko­h­ta Helsin­gin edustal­ta kat­sot­tuna. Sääli, että vaaka­mam­bona saa rak­en­taa mitä vain, mut­ta sit­ten fal­losten kanssa alkaa pos­ket punoit­ta­maan. Vasem­mis­tokin hala­jaa konkreet­tista taloudel­lista toim­intaa pelkän speku­loin­nin tilalle, mut­ta ei.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Kos­ka olin palkkaa­mas­sa Timo Suis­tio­ta BMH:n toim­i­tusjo­hta­jak­si, voin ker­toa, ettei hän­tä savustet­tu pois vaan houkutelti­in uuteen tehtävään.

    Ihanko tot­ta? No sit­ten maail­mal­la liikkuu paljon väärää tietoa. Hyvä kun kor­j­a­sit! Toisaal­ta nyt voi vielä katk­er­am­pana miet­tiä, että voi Osmo minkä teit, Rau­man telak­ka menet­ti parhaan puo­lus­ta­jansa. Vaik­ka peli taisi siinä vai­heessa olla selvä?

  14. Maa­hamme tarvit­taisi­in selvästi lisää W. Wahlforssin ja M. Saarikankaan kaltaisia teollisuusmiehiä. 

    Monipuo­li­nen tuotan­torakenne on suuri etu, jos yhdel­lä alueel­la kysyn­tä-/tai kil­pailu­ti­lanne on välil­lä heikko. Näin voi aika ajoin käy­dä. Aikoinaan tämä asia ymmär­ret­ti­in, kun teol­lisu­usyri­tyk­sil­lä oli telakoiden lisäk­si mm. konepa­ja­toim­intaa. Pelkkien palvelu­iden tai pelialankaan varaan ei tule­vaisu­ut­tamme pitäisi rak­en­taa. Tur­is­mi ei Kreikallekaan riittänyt.

    Yhdys­val­lois­sa on jo huo­mat­tu, että pelkkä suun­nit­telu ja tuoteke­hi­tys ei riitä. Suun­nit­telun lisäk­si pitää myös tutkia, tes­ta­ta, rak­en­taa, ottaa käyt­töön, huoltaa sekä kuun­nel­la asi­akkai­ta kaiken aikaa, kerätä palautet­ta muual­takin ja hyö­dyn­tää sitä jälleen uuden suunnittelussa. 

    Telakka­toim­intaa ei pitäisi yrit­tää väen­väk­isin ajaa ulos Helsingistä. Hieta­lah­den telak­ka perustet­ti­in aikoinaan kaupun­gin laidalle. Ei ole telakan vika, jos kaupun­ki on myöhem­min kas­vanut sen ympärille. Sitä­pait­si telak­ka ja lai­vat elävöit­tävät ja monipuolis­ta­vat sata­makaupun­gin kaupunkiku­vaa, joka olisi aika yksi­toikkoinen ja tyl­sä, jos kaikkial­la olisi vain pelkkiä ran­noille ahdet­tu­ja asun­to­ja, hotelle­ja tai toimistoja.

  15. Tässä vielä vähän jatkoa edel­liseen kirjoitukseeni:

    Telakka­te­ol­lisu­us tulee nähdä, ei pelkästään teräk­sen hit­saamise­na, vaan myös laa­jan ja monipuolisen kokon­aisu­u­den tar­joa­vana meri­te­ol­lisuute­na, sen tar­joam­i­na lukuisi­na eri muina liike­toim­intamah­dol­lisuuksi­na, jot­ka anta­vat muillekin yri­tyk­sille, telakoiden ali­hankki­joille, val­ta­van määrän tilaisuuk­sia kas­vat­taa osaamis­taan ja kehit­tää tuot­teitaan (myös palvelupuolel­la) niin koti­markki­noil­la kuin ulko­maille vien­tiäkin varten. 

    Alan ongel­mana on ollut se, että telakoit­temme omis­tus on ollut liian pitkään ajop­u­un ase­mas­sa. Jos voit­toa on hyv­inä vuosi­na tehty, olisi siitä pitänyt edes osa investoi­da tehokkaam­man tuotan­non kehit­tämiseen ja riit­tävän monipuolisen tuote­va­likoiman aikaansaamiseen. 

    Telakka­te­ol­lisu­u­teen tai meri­te­ol­lisu­u­teen nihkeästi suh­tau­tu­vat poli­itikot, ja varsinkin min­is­ter­it, saat­ta­vat vaikut­taa erit­täin haitallis­es­ti (tai posi­ti­ivis­es­ti, päätök­sistä riip­puen,) alan kehi­tyk­seen ja maamme hyv­in­voin­ti­in tule­vaisu­udessa. On muis­tet­ta­va, että maamme on kuin saari ja sen takia: ‘Nav­i­gare necesse est’!

  16. Sakke:
    ‘snip’
    Jos voit­toa on hyv­inä vuosi­na tehty, olisi siitä pitänyt edes osa investoi­da tehokkaam­man tuotan­non kehit­tämiseen ja riit­tävän monipuolisen tuote­va­likoiman aikaansaamiseen.
    ‘snip’

    Help­po sanoa, mut­ta kun noin 80% laivas­ta tehdään telakan ulkop­uolel­la ali­hankki­joiden toimes­ta niin siis mihin pitäisi investoida?
    Suun­nit­telu ja sen myötä tuote­va­likoimakin on ulkoistettu.

  17. Tämä on juuri tämä suomen talouden ongel­ma. Jos tääl­lä olisi edes jonkun ver­ran yri­tyshaluisia pääo­mia liik­keel­lä niin ehkä joku suo­ma­lainenkin voisi ostaa telakan.

    Vaan kun ei ole. Ollaan venäläis­ten ja kore­alais­ten jne jne varas­sa. Tämä on seu­raus vuosikym­meniä jatkuneesta koti­mais­ten yrit­täjähenkisten pääomien nitistämis­es­tä suomessa.

  18. Rau­man telakalle on raidey­hteys, mut­ta sitä ei ole käytet­ty vuosi­in (niin kuin Helsin­gin telakankaan raidey­hteyt­tä ei käytet­ty mon­een vuo­teen ennen sen purkamista).

    Turun telakan raidey­hteyt­tä käytetään, mut­ta VR:n kul­je­tus- ja hin­noit­telupoli­ti­ikan tietäen ei olisi ihme, vaik­ka sen käyt­tö lähivu­osi­na lakkaisi. Telakan junali­ikenne ei ole päivit­täistä, saa­pu­vat erät ovat yleis­es­ti alle kymme­nen vau­nun kokoisia eikä vaunu­ja kul­jete­ta teräste­htaal­ta suo­ril­la junil­la vaan välil­lä tarvi­taan vai­h­totöitä, mikä VR:n nykymit­ta­pu­ul­la tarkoit­taa aut­ta­mat­toman huonoa kannattavuutta.

  19. Kuka­han joskus puo­lus­taisi meitä turku­laisia — tässäkin keskustelus­sa Telakka­toim­intaa aje­taan Raumalle.
    En voi ymmärtää min­is­teri Vapaavuoren perustelu­ja, jos ver­rataan Esim. Tal­vi­vaara v. Turun telakka.

  20. Aika vähän Helsin­gin telakalla on paikallista työvoimaa. Jos telak­ka lopete­taan, niin työl­lisyys­vaiku­tus on positiivinen

  21. Antsa: Mitä tarkoi­tat sil­lä, ettei Ran­skas­sa ole osaamista

    Ran­skan STX:n johta­ja sanoi uuti­sis­sa kau­pan jäl­keen, että heil­lä ei ole tämän luokan lois­toris­teil­i­jään osaamista ja että he tule­vat käyt­tääm avuk­si Suomen merik­lus­te­ria, jol­la on osaamista kyseisen lois­toris­teil­i­jän rak­en­tamis­es­ta — oli­han niitä tehty suomes­sa kak­si kappaletta.

    Parisenkym­men­tä suo­ma­laista yri­tys­tä on jo tekemässä töitä ja parikym­men­tä on menossa.

    Tätä siis tarkoi­tan. Laivo­ja­han voi rak­en­taa pitkän lis­tan, mut­ta lista ei vält­tämät­tä ker­ro mis­tä se osaami­nen tulee. Tehdään Suomes­sakin Mer­su­ja, mut­ta ilman osien ja kom­po­nent­tien tuon­tia ulko­mail­ta taitaisi valmis­tus lop­pua kuin seinään. Lois­toris­teil­i­jän kohdal­la Suo­mi oli harv­inaisen omavarainen.

  22. JTS: Vapaavuori onnek­si ssäästi verora­ho­ja pala­mas­ta STX:n konkurssipesässä. Isän­maalli­nen teko.

    Olisi kan­nat­tanut ostaa STX kokon­aan pois kulek­si­mas­ta niin Ran­s­ka saisi mak­saa niitä suo­jelumak­su­jaan tänne meille..

    Evert The Nev­er­Rest: Tätä siis tarkoi­tan. Laivo­ja­han voi rak­en­taa pitkän lis­tan, mut­ta lista ei vält­tämät­tä ker­ro mis­tä se osaami­nen tulee.

    Osaami­nen siir­tyy tuom­moi­sen pro­jek­tin myötä aika vikkelästi sinne Ranskaan.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.