Ailus, verta kanveesiin

Olen pitkään miet­tinyt, mitä kir­joit­taisin tapaus Ailuk­ses­ta. Tässä Ailuk­ses­ta esi­in tulleet asi­at edus­ta­vat kaikkea sel­l­aista, jota vastustan.

Törkeä poli­it­ti­nen virka­nim­i­tys, jos­sa keskusta­lainen ehdokas ohit­ti ison joukon pätevämpiä hak­i­joi­ta. Olin aivan raivois­sani, kun tämä tapah­tui. Aivan kohtu­u­ton palk­ka, sietämätön­tä luon­taise­duil­la kikkailua. Se neljän­nesmiljoo­nan remont­ti nyt esimerkik­si. Selvit­tämät­tä on jäänyt, kenen idea se oli. Siitähän pitäisi päät­tää hal­li­tuk­sen, mut­ta näin ei ole tain­nut tapahtua.

Tässä yhtey­dessä on kiin­nitet­ty huomio­ta aivan oikeisi­in asioi­hin. Poli­it­tiset man­daatit ovat pahas­ta ja Kevan edut ovat kohtu­ut­to­mia, mut­ta muiden eläkey­htiöi­den vielä paljon kohtu­ut­tomampia. Tosin niiden muiden yhtiöi­den puo­lus­tuk­sek­si on san­ot­ta­va, että niis­sä johta­jia valit­taes­sa pätevyy­del­lä on huo­mat­tavasti suurem­pi paino, vaik­ka sopivu­uskin kyl­lä niis­säkin vaikut­taa. Noin ylit­se­vuo­tavaan palk­it­semiseen ei lak­isääteisessä toimin­nas­sa ole tarvet­ta. Onko mis­sään, en osaa sanoa. Pelko taitaa olla aihee­ton, että eläkey­htiöi­den johta­jat jät­täi­sivät tämän maan ja meni­sivät myymään osaamis­taan suureen maail­maan, jos palk­ka las­ket­taisi­in vaikka­pa päämin­is­terin tasolle.

On aivan oikein kiin­nitet­ty huomio­ta palkan mak­samiseen luon­taise­tu­ina. Se nyt vaan pitäisi lopet­taa nos­ta­mal­la vero­tusar­vot oikei­den hin­to­jen tasolle.

Vielä pitäisi kiin­nit­tää huomio­ta koko tähän eläkey­htiöi­den rak­en­teeseen. Hyvin kallis jär­jestelmä, jota mon­en mielestä ei tarvi­ta enää mihinkään, kun takaisin­lain­aus, jota varten se pääo­maköy­hässä maas­sa kehitet­ti­in, on lop­punut. Mis­sä on paljon rahaa, on paljon rahan epäasial­lista käyt­töä. Huhutaan, että ay-pomo­jen palkat pää­toimes­ta ovat pieniä, mut­ta varsi­nainen palk­ka tuleekin eläkey­htiöi­den hal­li­tuk­sista. Olen suun­nitel­lut eläkey­htiöi­den tarpeel­lisu­ud­es­ta blogikir­joi­tus­ta pitkään. Ehkä sel­l­ainen pitäisi laatia.

Oikeisi­in asioi­hin on siis kiin­nitet­ty huomio­ta. En kuitenkaan antaisi Hesar­ille palk­in­toa jour­nal­is­tis­es­ta teosta, kun sai­vat yhden rois­ton kaade­tuk­si. Min­ua jotenkin kammok­sut­taa tämä lynkkaus­men­tal­i­teet­ti, jol­la kansa vaatii ver­ta kanveesiin.

Se julki­nen murhaami­nen, jol­la Ailuk­sen lähtö saati­in aikaan, oli jotenkin kuvot­ta­va. Ken­estä tahansa voidaan tehdä ikävä jut­tu, jos kaik­ki hänen elämän­sä aikana tehdyt virheet ja hairah­duk­set julka­istaan sopi­vasti väritet­ty­inä ja tipoit­tain annosteltuna.

Mitä muu­ta Ailus oli tehnyt, kuin kaa­pan­nut namu­vi­ran paljon pätevämpi­en hak­i­joiden nenän edestä? Hak­i­jako valin­nas­ta on syylli­nen vai valitsijat?

Palk­ka on törkeän korkea ja luon­taise­dut liial­liset, mut­ta niistä päät­tää – tai ainakin niistä pitäisi päät­tää — Kevan hal­li­tus. Hal­li­tus ei ole eron­nut. Palka­n­mak­su luon­taise­tu­ina on mah­dol­lista, kos­ka eduskun­ta on tehnyt sen mah­dol­lisek­si. Kun sitä yritet­ti­in vähän top­puutel­la, työ­markki­na­jär­jestöt rien­sivät tämän moraalit­to­muu­den tuek­si ja soi­vat tupo­ratkais­us­sa, että van­ha meno jatkukoon. Ailuk­sen auto ei ollut mitenkään poikkeuk­sel­lisen kallis, vaik­ka olikin avoau­to. Vara­toim­i­tusjo­hta­jan auto oli kalli­impi, puhu­mat­takaan noiden muiden eläkey­htiöi­den vas­taav­ista autoista.

Tuomio oli oikea, mut­ta syytet­ty oli väärä.

Täl­lainen jour­nal­is­mi on jotenkin liian help­poa ja liian help­po­hin­taista. Mut­ta asialli­nen jut­tu eläkey­htiöi­den johta­jien palkoista, luon­taise­duista ja hal­li­tusten palkkioista ja kaikesta eläkemil­jar­di­en ympäril­lä liikku­vista asioista ei tietenkään olisi myynyt yhtä hyvin.

 

PS.

Kevas­sa olisi hyvä oppia, että hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja ei ole päätök­siä tekevä elin vaan hallitus.

 

127 vastausta artikkeliin “Ailus, verta kanveesiin”

  1. Kyl­lähän Ailus potkun­sa ansait­si. Ammat­ti­taidot­to­muud­es­ta. Miten todel­li­nen osaa­ja (vrt. Van­taa ja Lääke­tarkas­tusvi­ras­to) olisi toimin­ut? Heti sairaslo­ma­lle, sieltä tuli­nen tiedote, jos­sa ‘naisvi­haa­jat’ ja ‘nais­ten väli­nen kateus’ oli­si­vat jahdin takana. Sit­ten tele­vi­sioon (sieltä sairaslo­ma­l­ta) selit­tämään kesylle toimit­ta­jalle parhain päin. Nyt kaik­ki olisi toisin.

  2. Olet oikeil­la jäljil­lä. Kuten asiantun­ti­jat ovat korosta­neet, ovat Kevan sijoituk­set onnis­tuneet Ailuk­sen aikana erit­täin hyvin, Ailus oli myös muodol­lis­es­ti pätevä, joten hänen nim­i­tyk­sen­sä oli ilmeis­es­ti onnis­tunut. Toki se, kuka on pätevin ja toisaal­ta, kuka on paras hak­i­ja, on aina pitkälti makua­sia. Valin­nan kri­teer­it kuitenkin täytettiin. 

    Luon­taise­dut päät­ti hal­li­tus, ei Ailus. Sama kos­kee remont­te­ja. Asun­non vero­tusar­von las­ki väärin työ­nan­ta­ja, ei Ailus. Ajo­jahdista oli kyse.

    Olet oike­as­sa siinä, että Rädyn toim­inta on todel­la kyseenalaista. Tämä tuskin jää tähän.

  3. Eläkey­htiöi­den ongel­ma on, että Var­ma ja Ilmari­nen toimin­nal­laan musi­tut­ta­vat aivan liikaa jo edesm­nen­neitä liikepankke­ja Syp­piä ja Kop­pia soti­neen ja valtauksiineen.

    Yri­tys­maail­mas­sa vaiku­tus­val­ta on jaet­tu kahdn suurpelurin kesken. Joko riskin­hallinnan kannal­ta toimi­vampi nky­istä hajau­tuneem­pi tai ksu­tan­nuskil­taan parem­pi keskit­tyneepi sys­tee­mi olisi parempi.

    KEVA julkisen sek­torin toim­i­jana on erikosi­ta­paus, joka on lähin­nä iso virasto.

    Poli­it­ti­sis­sa nim­i­tyk­sis­sä edel­ly­tys aina pitäisi olla määräaikaisu­us. Jos ja kun ihmi­nen osait­tau­tuu päteväk­si ja osaavak­si, kaudet jatku­vat. Tämän ajatuk­sen soisi lle­viävän niin Kevaan kuin kun­ti­in ja valtiolle.

  4. Allekir­joi­tan sen, mitä Osmo edel­lä kir­joit­ti. Mut­ta kiin­nit­täisin huomio­ta vieläkin vakavam­paan ongel­maan. Kun toim­i­tusjo­hta­jat ovat poli­it­tis­es­ti sopivia, hal­li­tus täyn­nä poli­it­tisia tyrkkyjä samoin kuin muukin luot­ta­mus­mieshallinto, kenen käsis­sä on yhtiön / laitok­sen strate­gi­nen joht­a­mi­nen? Ei ilmeis­es­ti kenenkään. Sil­loin keski­tytään etu­jen saal­is­tamiseen ja val­tapeli­in ja jär­jestelmä ajele­htii tuurin varas­sa eteenpäin.

  5. Mut­ta kuka ottaisi vas­taan luon­taise­tu­ja ellei niihin liit­ty­isi mah­dol­lisu­ut­ta pienen­tää omaa verotaakkaansa?

    Mitä järkeä on esim. lounas­seteleis­sä jos niiden vero­tusar­vo olisi sama kuin nimellisarvo?

  6. Sosialidemokraat­tien puolue­si­h­teer­i­hän jo ehti sanomaan ettei ole ole­mas­sa poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä, on ole­mas­sa vain nimityksiä!! 🙂

  7. Eläkey­htiöitä on perustel­tu sil­lä, että ne ovat tilapäisiä puskure­i­ta, kun ikälu­okkien koko muut­tuu — niin ollen niiden pitäisi alkaa ajaa toim­intaansa joskus alas, mut­ta miten hyvin tuo onnis­tunee? Henki­vaku­u­tus­puolel­la Suo­mi-yhtiö yrit­tää ajaa toim­intaansa alas, mut­ta vaikeaa se tun­tuu ole­van, kun rahaa on liikaa 😉

  8. On tot­ta, että se ei ole tyh­mä joka pyytää, vaan se, joka mak­saa. Mut­ta silti tässä jää kuva siitä, että Ailus on ollut lähin­nä rahas­ta­mas­sa Kevas­sa. Pyy­de­tään 2,3 miljoo­nan euron asun­toa, mon­en kymme­nen pros­entin (aiheel­lista?) palkanko­ro­tus­ta yms. Hän on siis myös yrit­tänyt käyt­tää parhaansa mukaan hyväk­seen Kevan kyvytön­tä hal­li­tus­ta, joka siis on tämän sotkun pääsyylli­nen. Mielestäni johta­jal­la pitäisi myös olla jonkin­lainen moraali, kun hänen palkkansa kuitenkin mak­se­taan pieni­palkkaisten kun­tatyötek­i­jöi­den pakol­li­sista maksuista.

  9. Mis­tähän syys­tä Timo Soi­ni on ollut tästä asi­as­ta hyvin hil­jaa. Onko­han eräs Raimo ollut siihen yksi syy.

  10. Kyl­läpä on Soin­in­vaara niin pyhimys­tä, että. Itse on ollut vaa­ti­mas­sa vihreille Helsin­gin apu­laiskaupung­in­jo­hta­jan paikkaa, kun se kuu­luu Vihreille. Muis­tuuko mieleen? Eipä var­maan. Ei kiven­heitol­ta jou­da muis­tele­maan vanhoja.

    1. Vihrei­den lähtöko­htana on, ja se on san­ot­tu julkises­ti, että min­is­ter­it ja kaupung­in­jo­hta­jat isois­sa kaupungeis­sa voidaan vali­ta poli­it­tis­ten­man­daat­tien perus­teel­la. Olemme kuitenkin esit­täneet, että asi­as­ta saa parem­man, jos poli­it­tiset kaupung­in­jo­hta­jat kor­vataan pormwest­areil­la ja apulaispormestareilla.

  11. En kuitenkaan antaisi Hesar­ille palk­in­toa jour­nal­is­tis­es­ta teosta, kun sai­vat yhden rois­ton kaadetuksi. 

    Hesar­i­han ei erot­tanut Ailus­ta. Se välit­ti tietoa. (En tiedä onko vaat­in­ut kaatamista.) Minus­ta hesarin tulisi uuti­soi­da kaik­ista täl­laisia tapauk­sista, jois­sa se uskoo etu­jen saa­jien ja/tai hal­li­tusten men­neen kohtu­ut­to­muk­si­in. Hesari voisi ansai­ta palkin­non ainakin, jos laa­jen­taisi uuti­soin­ti­aan niin, että se ei osoit­taisi vain yhteen henkilöön, vaan kat­taisi asian laa­jem­min. Parem­pi siis lisätä täl­laista uuti­soin­tia kuin vähen­tää. Hyvä että rapor­toi edes yhdestä, vaik­ka asi­as­sa voi olla myös hie­man sen­saa­tio­hakuisu­u­den tai myyn­nin edis­tämisen tai sankar­i­toimit­ta­ju­u­den makua.

    Mitä muu­ta Ailus oli tehnyt, kuin kaa­pan­nut namu­vi­ran paljon pätevämpi­en hak­i­joiden nenän edestä? 

    Ehdotit keit­tiöre­mont­tia. Minus­ta epäi­lyt­täviä tai kokon­aisko­htu­ut­to­muut­ta lisääviä yksi­tyisko­htia oli niin mon­ta, että vaik­ka en tapaus­ta hyvin tunne, asi­aa näyt­ti ole­van uuti­soit­vak­si asti. Mielu­usti vähen­täisin täl­laisia käytän­töjä Suomes­sa, ja tämä yksit­täi­nen tapaus ehkä lait­taa jatkos­sa jonkin ver­ran suit­sia yksilöi­den ja sisäpi­irien etuuk­sien vaa­timiselle (ja niitä myön­täville hallituksille).

    On selvää, että Ailus ei ole syyl­listynyt ainakaan kovin paljon pahempaan käh­mintään kuin mon­et muutkaan johta­jat, mut­ta jos tilan­net­ta halu­taan ter­ve­hdyt­tää, jostain kai pitää aloit­taa. Tässä mielessä syytet­tykin saat­toi olla oikea. Etu­udet myön­tänei­den hal­li­tusten jäseniä tulisi myös vähän ojentaa.

  12. Toiv­ot­tavasti jos­sain vai­heessa kir­joi­tat myös Solid­i­u­min ase­mas­ta ja johdon palk­it­semis­es­ta. Toimis­tusjo­hta­ja Järvisen palk­ka taitaa olla tuplat, mitä esim. Ailus sai.

  13. ” Kun sitä yritet­ti­in vähän top­puutel­la, työ­markki­na­jär­jestöt rien­sivät tämän moraalit­to­muu­den tuek­si ja soi­vat tupo­ratkais­us­sa, että van­ha meno jatkukoon. ”

    Johtunee siitä, että erääl­läkin SAK:n jäsen­jär­jestöl­lä jopa jär­jestösi­h­teerin sih­teeri naut­tii tätä varsin edullis­es­ti mitoitet­tua työ­suhde-etua. Eli myös ay-liike sor­tuu täl­laiseen akti­iviseen vero-opti­moin­ti­in oma­l­ta osaltaan, joten eihän sitä voi heiltä pois­taa. Eihän?

    Ailuk­sen kohdal­la oikea vuokra olisi n. 6 000 eur/kk, mut­ta hän mak­soi vain n. 1 300 eur/kk. Em. jär­jestösi­h­teer­il­lä luvut oli­vat iltapäiväle­htien mukaan vas­taavasti luokkaa 4 000 eur/kk ja 900 eur/kk.

  14. Ailus oli ahne ja ylim­ieli­nen, Kevan hal­li­tus epäpätevä. Kaik­ki tietävät kumpi sil­loin vaihdetaan.

  15. Ovatko yleis­es­ti poli­itikot täl­laisia, kuin mitkä istu­vat Kevan hal­li­tuk­ses­sa, kun on rahas­ta ja eduista kyse?

  16. Mikäli julk­isu­udessa esite­tyt tiedot suun­nilleen pitävät paikkansa, on Ailuk­sen omas­sa toimin­nas­sakin minus­ta kri­ti­soitavaa (joskin toki ison kri­ti­ikin pitäisi kohdis­tua myös hal­li­tuk­seen), ja hänen edel­ly­tyk­sen­sä toimia johta­jana voi kyseenalais­taa: Kiin­teistösi­joit­tamisen ammat­ti­laiset oli­vat “vahin­gos­sa” laske­neet asun­to­jen vero­tusar­vot väärin, lap­sil­isiä oli “tietämät­tä” saatu ilmeis­es­ti muual­takin kuin mis­tä kohtu­ullista olisi ollut, auton han­k­in­nas­sa oli tietois­es­ti kier­ret­ty han­k­in­ta­lak­sia (olkoonkin ettei ollut varsi­nais­es­ti ökyau­to), julk­isil­la varoil­la oli mak­set­tu omia parkkisakko­ja (tai auton siir­to). Vähän kuin Hau­ta­lan ovire­mont­ti­ju­pakas­sakin: pieniä mut­ta vääriä teko­ja. Se, mik­si arvostan kuitenkin edelleen Hau­ta­laa enem­män kuin Ailus­ta (näi­den tapah­tu­mien val­os­sa) johtuu siitä, että Hau­ta­la avoimesti tote­si, että näin ei pidä toimia ja pyysi anteek­si. Ailuk­sen en ole näh­nyt ole­van pahoil­laan näistä ilmen­neistä väärinkäytök­sistä, vaan päin­vas­toin välit­tyy kuva välin­pitämät­tömästä suh­tau­tu­mis­es­ta yhteis­ten sään­tö­jen nou­dat­tamiseen: “en tien­nyt”, “oho”, “no se nyt vähän riip­puu kat­san­tokan­nas­ta”. Johta­ja johtaa esimerkil­lään, halusi tai ei. Täl­laista esimerkkiä ja siis täl­laista johtamista en arvos­ta. Ja yhteiskun­nan johtopaikoil­la tarvit­taisi­in poikkeuk­sel­lisen vas­tu­ullista johtamista, ei vain keskimääräisen vastuullista.

  17. Poli­it­ti­nen nim­i­tys + yksi­tyisen sek­torin johta­jae­dut + tur­vat­tu virka­suhde = huono yhdistelmä.

    Samaa mieltä Osmon kanssa, että Ailus ei tämän yhdis­telmän edun­saa­jana ole toimin­ut kuin ratio­naalis­es­ti saamien­sa mah­dol­lisuuk­sien mukaan. Ajo­jahti hän­tä kohtaan oli kohtu­u­ton. Ei kai yksit­täistä lentäjää, apteekkaria tms. muu­takaan sys­teemin tar­joami­in hyvi­in etu­i­hin käsik­si päässyt­tä jah­da­ta mediassa.

    Tämän myötä kyl­lä kiin­nos­taa se, paljonko vas­taavia huono­ja yhdis­telmiä on voimas­sa, paljonko niitä vuosit­tain sovi­taan, kenen toimes­ta ja yrit­tääkö kukaan oikeasti ter­ve­hdyt­tää rakenteita.

  18. Kyl­lä asialli­nenkin jut­tu eläkey­htiöi­den johta­jien palkoista, luon­taise­duista ja hal­li­tusten palkkioista ja kaikesta eläkemil­jar­di­en ympäril­lä liikku­vista asioista olisi myynyt oikein hyvin — ja olisi sopin­ut Hesarille.

  19. OS: “Törkeä poli­it­ti­nen virka­nim­i­tys, jos­sa keskusta­lainen ehdokas ohit­ti ison joukon pätevämpiä hakijoita.”

    - Ne päteväm­mät ehdokkaat tör­mä­sivät poli­ti­ikan ohel­la myös lasikattoon.
    Edus­ti­vat väärää sukupuolta.

  20. Sekopäistä ja vas­tu­u­ton­ta. Jauhetaan asi­as­ta mil­lä ei ole tule­vaisu­u­den kannal­ta mitään merk­i­tys­tä. Sen sijaan kukaan ei pauhaa leikkaus­lis­to­jen salaamis­es­ta kos­ka siitä seu­raisi aito arvokeskustelu yhteiskunnassa.

  21. Jos Ailus ei olisi saanut isoa palkkaa, hän olisi karan­nut ulko­maille pörssiy­htiöön, mis­sä ei ole lasikattoa.

  22. Osmo Soin­in­vaara: kaupung­in­jo­hta­jat isois­sa kaupungeissa 

    Varovasti, ettei vain kävisi niin, että kepu­lan­di­as­sa poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä ei sal­li­ta, mut­ta sinivi­her­lan­di­as­sa kyllä.

  23. Jus­si: Toim­i­tusjo­hta­ja Järvisen palk­ka taitaa olla tuplat, mitä esim. Ailus sai. 

    Ja mitä sit­ten? Ei nyt ollut kyse palkan suuruudesta.

    Kari A.J. Järvistä voi var­maan kri­ti­soi­da kovin sanoin mon­es­takin asi­as­ta mut­ta ehkä sil­loin kan­nat­taa keskit­tyä niihin…

  24. Po. “luon­toise­tu”. Luon­tais-sanaa käytetään mm. luontaistuotteista.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihrei­den lähtöko­htana on, ja se on san­ot­tu julkises­ti, että min­is­ter­it ja kaupung­in­jo­hta­jat isois­sa kaupungeis­sa voidaan vali­ta poli­it­tis­ten­man­daat­tien perus­teel­la. Olemme kuitenkin esit­täneet, että asi­as­ta saa parem­man, jos poli­it­tiset kaupung­in­jo­hta­jat kor­vataan pormwest­areil­la ja apulaispormestareilla.

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta olisi muka­va kuul­la, mik­si vihreät pitävät ylipäätään poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä hyväksyt­täv­inä ja mikä tekee niistä hyväksyt­täviä isois­sa kaupungeis­sa? Ja mik­si pormes­tar­i­jär­jeste­ly olisi parem­pi kuin kaupunginjohtaja?

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihrei­den lähtöko­htana on, ja se on san­ot­tu julkises­ti, että min­is­ter­it ja kaupung­in­jo­hta­jat isois­sa kaupungeis­sa voidaan vali­ta poli­it­tis­ten­man­daat­tien perus­teel­la. Olemme kuitenkin esit­täneet, että asi­as­ta saa parem­man, jos poli­it­tiset kaupung­in­jo­hta­jat kor­vataan pormwest­areil­la ja apulaispormestareilla. 

    Kai voi myös kysyä, että jos he ovat poli­it­tisia luot­ta­mus­miehiä palkates­sa, kuu­luuko hei­dän olla ammat­ti­jo­hta­jia palkittaessa?

  27. Juhani Jääskeläi­nen:
    Olet oikeil­la jäljil­lä. Kuten asiantun­ti­jat ovat korosta­neet, ovat Kevan sijoituk­set onnis­tuneet Ailuk­sen aikana erit­täin hyvin

    Keva on julk­isu­udessa esi­in­tynei­den tieto­jen perus­teel­la pitänyt sijoi­tus­toim­i­nas­saan vähän taval­lista eläkey­htiötä korkeam­paa riskiä, mikä on, kuten arvatakin saat­taisi, johtanut keskimääristä huonom­pi­in tulok­si­in huonoina vuosi­na ja parem­pi­in tulok­si­in hyv­inä vuosi­na — ja keskimäärin hyvin keskiver­toon tuot­toon. Mitään muu­tos­ta tuos­sa ei näytä tapah­tuneen Ailuk­sen aikana. Hänen osaamis­profi­ilin­sa huomioon ottaen var­maan parem­pi onkin jos/kun hän ei ole sijoi­tus­toim­intaan sotkeutunut.

    Ailus oli myös muodol­lis­es­ti pätevä

    Tässä ilmeis­es­ti ei viita­ta sukupuoleen, vaan siihen, että hänel­lä — on peräti aka­teem­i­nen loppututkinto?

    Luon­taise­dut päät­ti hal­li­tus, ei Ailus. Sama kos­kee remont­te­ja. Asun­non vero­tusar­von las­ki väärin työ­nan­ta­ja, ei Ailus. Ajo­jahdista oli kyse.

    Joidenkin moraali­in ilmeis­es­ti sopii, että jos val­ta-ase­mis­sa ole­vat kaver­it anta­vat sin­un rohmu­ta julk­isia varo­ja, niin tässä ei ole rohmua­jan osalta mitään väärää tai epä­lyt­tävää. Ilmankos kor­rup­tio­ta san­o­taan ole­van Suomes­sa vähän kun sitä kieltäy­dytään tun­nus­tamista näinkään selvis­sä tapauksissa.

    Olet oike­as­sa siinä, että Rädyn toim­inta on todel­la kyseenalaista. Tämä tuskin jää tähän.

    Jos tuo tarkoit­taa, että myös muiden puoluei­den syöt­tö­por­saat joutu­vat suuren­nus­lasin alle, tuo ei ole uhkaus vaan lupaus. Minus­ta olisi myöskin eri­no­mainen asia vai­h­taa Kevan hal­li­tus ja miet­tiä keino­ja saa­da val­tu­uskun­taan ihmisä, joi­ta kiinos­taisi edes vähäsen se taloudelli­nen val­ta, joka heille on uskot­tu, muutenkin kuin mah­dol­lisuute­na palki­ta kavereita.

  28. Jor­ma Nordlin:
    Ovatko yleis­es­ti poli­itikot täl­laisia, kuin mitkä istu­vat Kevan hal­li­tuk­ses­sa, kun on rahas­ta ja eduista kyse? 

    Ihmiset yleen­sä ovat sel­l­aisia; useim­mille tärkeä ellei tärkein moti­vaa­tio on raha; ratio­naalis­es­ti ajat­tel­e­va pyrkii paran­ta­maan omaa posi­tio­taan ja tule­vaa ase­maansa. Oikeasti peri­aat­teel­liset ihmiset ovat valitet­tavasti harvassa.

  29. Hal­li­tuk­set testiin

    Tässä yhden tes­taa­jan kuvaus­ta hal­li­tuk­sen jäe­se­nen pätevyy­destä. Elk­keen mak­sa­jana vaadin että tie kaikkien eläy­htiöi­den hal­li­tuk­si­in täst’edes vas­taa­van testin kaut­ta. Tulok­set ovat tietysti lak­isääteisessä jär­jestelmässä heti julkisia.

    “Hal­li­tuk­sen jatku­va uud­is­t­a­mi­nen on yri­tyk­sen yksi tärkeim­mistä johtamisen kehit­tämiseen liit­tyvistä tehtävistä. Hal­li­tuk­sen jäsen­ten hal­lit­tu vai­h­tu­mi­nen on merk­ki vireästä strate­gis­es­ta otteesta.

    Yleinen haaste hal­li­tusjäse­nen valin­nas­sa on määritel­lä, minkälaisia kri­teere­jä uuden hal­li­tusjäse­nen tulisi strate­gian toteut­tamisek­si täyt­tää. Liian usein ehdokkai­ta haetaan vain omas­ta verkos­tos­ta, eikä kar­toite­ta ennakkolu­u­lot­tomasti mah­dol­lisuuk­sia myös muualta.

    MPS Exec­u­tive Searchin hal­li­tusjäsen­ten suo­ra­haku keskit­tyy hake­maan ammat­ti­mais­es­ti asi­akkaan arvopo­h­jaan, visioon, strate­giaan ja kul­loiseenkin kehi­tys­vai­heeseen sopi­vaan rooli­in hal­li­tuse­hdokkai­ta. Pros­es­simme on tehokas, kat­taa laa­jan poten­ti­aalin ja se tuot­taa toimivia ratkaisuja.”

    Tes­taa­jat tietysti kil­pailute­taan ja val­i­taan vuodek­si ker­ral­laan. Jos hal­li­tuk­sen jäsen ei onnis­tu tehtävässään tes­taa­jan palkkio per­itään takaisin.

    Niin ja kaik­ki johto­ryh­mien jäsenet myös julkisen testin kaut­ta töihinsä.

    Muuten olen sitä mieltä että yksi vaku­u­tusy­htiö riit­täisi Suomen kokoises­sa ja lail­la säädellyssä markki­nas­sa. KEVA kun osaa fuu­sioi­da mui­ta itseen­sä ja hoitaa sijoituk­set parhait­en voisi jatkaa tehtävässään.

    Lop­puisi eläk­er­a­hoil­la kekku­loin­ti. Eikä tarvit­taisi sisäpi­ir­i­lain­säädän­töäkään kun voitaisin yhden hal­li­tuk­sen päätök­sel­lä julis­taa kau­pat julkisiksi.

    Muis­takaa että rahat ovat eläkeläis­ten, työ­nan­ta­jat vain tilit­tävät ne. Nyt hallinnos­sa työ­nan­ta­jat ja ay-pomot enem­mistönä. Eläk­keen­saa­jia ei edus­ta kukaan.

  30. “Palka­n­mak­su luon­taise­tu­ina on mah­dol­lista, kos­ka eduskun­ta on tehnyt sen mah­dol­lisek­si. Kun sitä yritet­ti­in vähän top­puutel­la, työ­markki­na­jär­jestöt rien­sivät tämän moraalit­to­muu­den tuek­si ja soi­vat tupo­ratkais­us­sa, että van­ha meno jatkukoon.”

    Van­han menon ruumi­il­lis­tu­mi­na “kun­nos­tau­tuneet” työ­markki­na­jär­jestöt joutaisi­vat ns. kulo­tuskäsit­te­lyyn jot­ta Suomes­sa uuden ter­veen kasvun aika mah­dol­lis­tu­isi edes joskus.

  31. “Kevan sijoituk­set onnis­tuneet Ailuk­sen aikana erit­täin hyvin”

    Ver­rat­tuna mihin? Ailuk­sen aikana pörssikurssit ovat nousseet eikä ole tarvin­nut olla kum­moinenkaan sijoit­ta­ja päästääk­seen hyvälle voitolle. Pitäisi siis kysyä, ovatko sijoituk­set onnis­tuneet parem­min kuin keskimäärin? Toinen kysymys on, mikä tässä on ollut Ailuk­sen ansio­ta? Hänkö on päät­tänyt sijoituk­sista tai kuka niitä tekee? Kuten yllä jo todet­ti­in, Ailus on joko har­ras­tanut vilunkipeliä tai ollut luvat­toman huoli­ma­ton eikä kumpikaan sovi hyvälle johtajalle.

  32. Lyhyesti:

    1. Kum­malli­nen organ­isaa­tio, jos­sa hal­li­tuk­sel­la ei ole hal­li­tuk­sen val­taa, ja jos­sa on virkamiehenä toimi­va poli­it­tisin perustein valit­tu toimitusjohtaja.

    2. Ahne ja tilan­neta­ju­ton johta­ja (esim. palkanko­ro­tuk­sen viem­i­nen takakaut­ta hallitukseen).

    3. Type­rä lain­säädän­tö, joka johtaa kohtaan 1, ohjaa kikkaile­maan han­k­in­ta­lain ympäri (kos­ka laki olisi auto­hank­in­nas­sa idioot­ti­mainen ja kallis nou­datet­ta­va) ja mah­dol­lis­taa johta­jien veronkier­ron asuntoedulla.

    4. Kateudel­la mässäävä lehdistö.

    Näistä ainek­sista saa makoisan sopan. En sääli Ailus­ta lop­putu­lok­sen vuok­si, kos­ka ei hän oikein johta­ju­ut­ta ole eri vai­heis­sa osoit­tanut. Sen sijaan hänen saa­mansa kohtelu lehdis­tössä on ollut kohtu­u­ton­ta, kuin kyl­lä jos­sain määrin myös Rädyn saa­ma kohtelu. 

    Esimerkik­si Ailuk­sen syyt­tämi­nen ahneud­es­ta eroneu­vot­teluis­sa on väärin. Ailus otti vain sen, mitä hänelle kuu­lui, kos­ka hän tuli de fac­to irti­san­otuk­si. (Hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan luot­ta­muk­sen menet­tämi­nen riit­tää oikeis­sa yri­tyk­sis­sä siihen.) Olisiko hänen pitänyt lähteä siinä tilanteessa tyhjin käsin? Toim­i­tusjo­hta­jien sopimuk­sis­sa on kul­tainen käden­puris­tus juuri siitä syys­tä, että työ­suhde­tur­va ei ole kovin hyvä.

    Jos jour­nal­is­tit halu­a­vat nos­taa metelin, hyvä aihe olisi pohtia sitä, minkälainen lain­säädän­tö ja minkälaiset maan tavat johta­vat näin pöl­höi­hin tilanteisi­in. Asun­toe­t­u­a­sia käyti­in jo ker­taallen Fil­marisen kanssa läpi, mut­ta ei sille mitään ole tapahtunut.

  33. Aus­tri­an:
    Mut­ta kuka ottaisi vas­taan luon­taise­tu­ja ellei niihin liit­ty­isi mah­dol­lisu­ut­ta pienen­tää omaa verotaakkaansa?

    Mitä järkeä on esim. lounas­seteleis­sä jos niiden vero­tusar­vo olisi sama kuin nimellisarvo? 

    Mik­si pitäisi olla luontoisetuja?

    Ja ovat ne etu­ja sil­loinkin, kun niiden vero­tusar­vo on vähän lähempänä todel­lisu­ut­ta kuin esimerkik­si tuhan­sia euro­ja kuukaudessa…

  34. Sinäl­lään täysin eri­no­mainen kir­joi­tus Osmol­ta. Vihreät ovat kuitenkin aivan samas­sa veneessä kapteenina.
    Lisäk­si uskallaan väit­tää, että VIhreät ovat eri­tyis­es­ti kun­nal­lis­ta­sol­la men­nyt askelta pidem­mälle; kokon­aiset viras­tot on saatu läänitet­tyä sopi­vasti ajat­televil­la virkamiehillä.

  35. Hienoa Osmo, taas oikeaan osunut kir­joi­tus. Alus­ta loppuun.
    Itse olen sitä mieltä, että 15-ker­taiset tulo­erot yhteiskun­nas­sa ovat kaikissa tehtävis­sä riit­tävät. Kukaan ei ansaitse kuus­sa yli 15 000 euroa eikä varsinkaan julkises­ti rahoite­tuis­sa tehtävis­sä. Kukaan ei ole ansain­nut yli 200 000 euron vuosi­palkkaa. Nyt tarvit­taisi­in pikainen yhteiskun­nalli­nen ryhtiliike.

  36. Juho Laatu: Varovasti, ettei vain kävisi niin, että kepu­lan­di­as­sa poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä ei sal­li­ta, mut­ta sinivi­her­lan­di­as­sa kyllä. 

    Siis Kepun puheen­jo­hta­ja on sitä mieltä, että nyt ei poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä, mut­ta joukko kepu­laisia on sitä mieltä, että kos­to elää!

  37. No hyvä­nen aika sen­tään, vihreä Soin­in­vaara­han kir­joit­taa niin hyvin, että ihan harmittaa. 

    Peru­songel­ma on kaiketi tämä blo­gis­sa mainit­tu seikka:
    “Hyvin kallis jär­jestelmä, jota mon­en mielestä ei tarvi­ta enää mihinkään, kun takaisin­lain­aus, jota varten se pääo­maköy­hässä maas­sa kehitet­ti­in, on lop­punut. Mis­sä on paljon rahaa, on paljon rahan epäasial­lista käyttöä.” 

    Eikö jokainen, joka edes joskus on loton­nut, ole peri­aat­teessa hyväksynyt helpon rahan työn­tämisen omaan taskuunsa?

  38. z:
    Jos Ailus ei olisi saanut isoa palkkaa, hän olisi karan­nut ulko­maille pörssiyhtiöön. 

    Hänel­lähän oli jo men­estyk­sekäs track record Sak­san ja Nor­jan toimintaympäristöistä…

  39. Kiitos! Just samaa mietin viikon­lop­puna: me ollaan uno­hdet­tu armo ja se, että me kaik­ki tehdään isom­pia ja pienem­piä virheitä. Nyt lynkataan kohtu­ut­tomasti yhtä ihmistä, oli sit­ten kyse pekkaperästä, himasen raportista tai kymme­nen vuot­ta sit­ten kärähtäneestä hiihtäjästä.

  40. Ja kaik­ki tämä vain medi­an sairaak­si äityneen kil­pailun vuok­si, joka on johtanut jut­tu­jen myymiseen vetoa­mal­la yleisön alhaisimpi­in vaistoihin.

    Kyl­lä markki­na­t­alous on poikaa…

  41. Hyvä kir­joi­tus. Sel­ven­nyk­sek­si kuitenkin: kun­nal­lises­sa eläke­jär­jestelmässä ei ole koskaan ollut takaisinlainausta.

  42. Raimo K: Siis Kepun puheen­jo­hta­ja on sitä mieltä, että nyt ei poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä, mut­ta joukko kepu­laisia on sitä mieltä, että kos­to elää!

    Sip­ilä puhui jotain poli­it­tis­ten nim­i­tys­ten lopet­tamis­es­ta, mut­ta mihin viit­taat, kun puhut kepu­lais­ten kos­tos­ta? Itse asi­as­sa tässähän voisi epäil­lä vihrei­den kos­toa siinä mielessä, että katso­vat kukaties ansait­se­vansa isois­sa kaupungeis­sa poli­it­tisia nim­i­tyk­siä, kun ovat aiem­min jääneet nim­i­tyk­sis­sä muista puolueista jälkeen. 🙂

    1. Juho. Vas­tus­tatko myös min­is­te­rien val­it­semista puoluekan­nan mukaan. Pormes­tarien ase­ma kaupungeis­sa vas­taa ministereitä.

  43. Hyvä kir­joi­tus! Kyl­lä nuo edut tosi­aan puhutut­ta­vat, mut­ta on myös hyvä ettei lynkkaus­men­tal­i­teet­tia kat­so­ta läpi sormien.

  44. Kevan hal­li­tus on valit­tu poli­it­tis­es­ti. He val­it­si­vat toimitusjohtaja.
    Loka laiti­nen viimeisessä blo­gis­saan kuvaa hyvin ajo­jahdin. Näit­ten kampi­tusten takana on katkeru­ude­t­ja ilkeämielisyydet.
    Aina kun puhutaan pätevyy­destä ja sopivu­ud­es­ta nn ei siihen ole ole­mas­sa yhtä oikeaa vastausta. 

    Poli­it­tisu­udessa ei ole mitään paha Sehän antaa tietyn­laisen /yhdenlaisen viiteke­hyk­sen ihmis­es­tä. Sitou­tu­mat­to­muus on sama kuin tuuliviiri.

  45. Ailus sai run­saan 300 000 euron erorahan. 

    Se vas­taa Sari sairaan­hoita­jan eläket­tä 80-vuo­ti­aak­si asti.

    Kohtu­u­ton eläke. Kevan kas­sa ei sitä kestä.

    Sarin pitäisi tien­ata noin isoa eläket­tä ainakin 75 vuotiaaksi.

  46. Aika onneton näytelmä. Ailus oli jopa poli­itise­na nim­i­tyk­senä lim­bo, poli­it­tiset ansiotkin oli­vat vähäiset .En tiedä mis­tä kepun onnis­tui löytää hänet.

    Mut­ta oikeas­t­aan ain­oa todel­li­nen pahaa ver­ta herät­tävä jut­tu oli asuntosekoilu.Pari miljoona-asun­toa on kallis han­k­in­ta Kevallekin.

    Auto­jut­tu on aika mitätön, naa­purin naulakaup­pi­aal­lakin on arvokkaampi työsuhdeauto.

    Ailuk­sen sivi­ilielämä on ollut sekoilua, mut­ta ei siel­läkään mitään suur­ta löydy,miestä saa toki vai­h­taa niin usein kuin haluaa

    Äitiys-ja lap­sil­isien kuit­tailu johtaisi taviksen oitis käräjille, mut­ta nekin taita­vat olla van­hen­tunei­ta, joten sekään ei ole suuri taak­ka enää.

    Kokon­aisuute­na kevan tar­joa­mat etu­udet ovat olleet kohtu­ullisem­pia kuin kol­le­goiden Ilmarises­sa tai Var­mas­sa itselleen jakamat

    Oudoin toim­i­ja tässä on ollut Kevan hal­li­tus ja eri­tyis­es­ti Rädyn toim­inta . Min­ulle ei ole oikein auen­nut, mikä Räty oikein ajaa tässä ??
    Ehkäpä uuden tj nimit­tämi­nen valaisee asiaa.
    Tai sit­ten Kokoomuk­ses­sa ollaan tosi her­mostunei­ta kan­natuk­sen vuo­tamis­es­ta per­sui­hin ja kepu­un. Siihen viit­ta Zyskow­itzinkin agres­si­ivi­nen toiminta

    Jos tässä jollekin pitäisi potku­ja vielä jakaa niin se olisi Kevan hallitus.

    Muuten kysessä on arvo­ton näytelmä ‚jol­la on lisät­ty iltapäiväle­htien myyntiä

  47. Hienoa, että joku kiin­nit­tää huomio­ta myös medi­an toim­intaan tässä tapak­ses­sa. On yleis­es­ti tiedos­sa, että tämä ajo­jahti organ­isoiti­in Kevan sisältä, tai tarkem­min san­ot­tuna entisen johtavas­sa ase­mas­sa olleen henkilön toimes­ta. Oli Kevan eduista tai Ailuk­ses­ta mitä mieltä tahansa, on pöyristyt­tävää, että medi­aa voidaan täl­lä tavoin käyt­tää kyseisen henkilön henkilöko­htaisen kos­ton väli­neenä. Ilmeis­es­ti media-alal­la on sen ver­ran vaikea taloudelli­nen tilanne, että jour­nal­is­tiset arvot heit­etään hel­posti romukop­paan ja jopa Hesarin kaltaiset entiset laat­ule­hdet lähtevät mukaan kansan syviä rive­jä miel­lyt­tävään ja siten lehtiä myyvään ajo­jahti­in, jos­sa fak­tat ovat tois­si­jaisia ja tärkein­tä on tar­jo­ta ihmisille ver­ta ja sirkushuveja.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho. Vas­tus­tatko myös min­is­te­rien val­it­semista puoluekan­nan mukaan. Pormes­tarien ase­ma kaupungeis­sa vas­taa ministereitä.

    Hal­li­tus on osa poli­itikko­jen poli­it­tista työtä, joten poli­it­tiset puolueet ovat ihan luon­te­va paikan­jakope­ruste. Pormes­tar­it val­i­taan kai vaaleil­la, ja sik­si kansa saa päät­tää mil­lä perusteil­la. Ole­tan kuitenkin, että usein ehdokkaan aset­ta­vat jotkin puolueet, ja heis­sä tapaa sik­si olla joitain leimoja.

    Min­un ihan­nemallis­sani Mon­tesquie­un val­lan kolmi­jako-oppia kun­nioitet­taisi­in niin, että poli­itikot toimi­si­vat pääsään­töis­es­ti poli­ti­ikas­sa ja hallintoon erikois­tuneet henkilöt halin­nos­sa, Kolmi­jako-oppia myös laa­jen­net­taisi­in niin, että poli­ti­ik­ka ja liike-elämä erotet­taisi­in nyky­istä parem­min toi­sis­taan. Toisin sanoen poli­itikoille ei olisi nykyiseen tapaan tar­joil­la palk­in­to- ja eläke­virko­ja val­tion hallinnoimis­sa yrityksissä.

    Myös val­tion omis­ta­jao­h­jauk­ses­sa olisi piir­ret­ty selvä raja poli­it­tisen ohjauk­sen ja käytän­nön liike­taloudel­lisen ohjaamisen väli­in. Hal­li­tuk­si­in ja hallintoneu­vos­toi­hin voi lähet­tää myös virkamiehiä toteut­ta­maan poli­itikko­jen tah­don mukaista val­tion ohjausta.

    Puolueen jäsenkir­ja ei estäisi val­in­taa johonkin virkaan tai talouselämän posi­tioon, mut­ta akti­ivi­nen toim­inta puolueessa las­ket­taisi­in jo toimin­naksi poli­itikkona, mikä siis olisi jo jonk­i­nasteista erikois­tu­mista yhteen Mon­tesquie­un tarkoit­ta­maan eris­tet­tyyn haaraan. Alem­mil­la tasoil­la, esim. kun­nan­val­tu­us­tossa val­tu­ute­tun pää­toi­mi on usein muu kuin poli­itikon toi­mi, joten täl­lä tasol­la rajo­ja on pakko jonkin ver­ran ylit­tää. Samoin kansae­dus­ta­jak­si voi vali­ta kenet tahansa. Mut­ta kansane­dus­ta­jaa ei voisi vali­ta minne tahansa. Parem­pi olis, jos pidet­täisi­in pien­tä rakoa ja karenssia. Tähän tarkoituk­seen meil­lä on esim. kansane­dus­ta­jien sopeutumiseläkkeet.

  49. Osmo Soin­in­vaara: Pormes­tarien ase­ma kaupungeis­sa vas­taa ministereitä.

    Val­i­taanko pormes­tar­it uusik­si aina kun­nal­lis­vaalien jäl­keen, poli­it­tis­ten voima­suhtei­den mukaan? Jos näin on, niin sit­ten tuo voisi pitää paikkansa.

    1. Se on juuri tarkoi­tus. Toisaal­ta melkein samaan päästään sil­lä, että kaupung­in­jo­hta­jien kaudet ovat määräaikaisia, seit­semän vuot­ta. Olisi silti parem­pi päästä tosi­asi­as­sa poli­it­ti­sista apu­laiskaupung­in­jo­hta­jista oikeaan pormestarimalliin.

  50. Eläkey­htiöi­den sijoi­tus­toim­intaa on syytä tarkastel­la kol­men kysymyk­sen valossa:

    1. Onko ymmär­ret­ty se todel­li­nen ris­ki, jol­ta eläkkei­den saa­jat pitäisi suo­ja­ta? Se ris­ki on Suomen talouden pitkäaikainen rom­ah­dus, jokin sen tapainen kuin esimerkik­si Japanis­sa on koet­tu vuodes­ta 1990 alka­en. Sel­l­aisen aikana suo­ma­laisen eläkey­htiön tulot rom­ah­taisi­vat ja eläke­menot kas­vaisi­vat. Sel­l­aisen var­al­ta eläkey­htiö voi suo­ja­ta itsen­sä ja asi­akkaansa parhait­en sijoit­ta­mal­la kaik­ki varat Suomen ulkop­uolelle, enim­mäk­seen sel­l­aisille toimi­aloille, jot­ka eivät kor­reloi Suomen talouden men­estyk­sen kanssa.

    2. Onko min­i­moitu kus­tan­nuk­set? Markki­nat ovat jok­seenkin tehokkai­ta ja pitkän päälle vain harv­inais­laa­tuiset nerot pystyvät sijoit­ta­maan parem­min kuin markki­nat keskimäärin. Fik­su eläkey­htiö ei elät­tele illu­u­sioi­ta siitä, että se voisi palkata harv­inais­laa­tu­isia nero­ja tai löytää niitä raho­jen­sa man­agereik­si. Fik­su eläkey­htiö min­i­moi kus­tan­nuk­set indek­sir­a­has­to­jen avu­la eikä mak­sa muka-neroille akti­ivis­es­ta salkunhoidosta.

    3. Onko sijoitet­tu pitkäaikaises­ti ja tarpeek­si riskip­i­tois­es­ti? Eläkey­htiön sijoi­tusho­risont­ti on usei­ta vuosikym­meniä ja niiden kannal­ta rel­e­van­tein ris­ki on se, etteivät rahat lop­ul­ta riitä eläke­si­toumusten mak­samiseen. Sitä riskiä vas­taan voi suo­jau­tua yhtäältä niin, että sijoi­tu­so­maisu­u­den tuot­to ei kor­reloi reaalipuolen (sisään tule­vien eläke­mak­su­jen ja ulos menevien eläkkei­den) kanssa ja toisaal­ta niin, että hakee korkeaa tuot­toa lyhyen aikavälin volatili­teetista piit­taa­mat­ta. Tämä jälkim­mäi­nen tarkoit­taa sitä, että rahat pitää val­taos­altaan sijoit­taa osakkeisi­in ja kiin­teistöi­hin, ei velka­pa­perei­hin. (Ensim­mäi­nen, kuten tuli edel­lä todet­tua, puolestaan tarkoit­taa sitä, että näi­den osakkei­den ja kiin­teistö­jen pitää olla kokon­aan vai val­taos­altaan ulkomaisia.)

    Kolme yksinker­taista ja ter­ve­järk­istä kri­teer­iä. Tietääk­seni yksikään suo­ma­lainen eläkey­htiö ei ole lähel­läkään niiden toteut­tamista, vaan altistaa asi­akkaansa jär­jet­tömän suurelle Suo­mi-riskille, tolkut­tomille lyhy­taikaisen heilun­nan kart­tamis­es­ta aiheutuville tuo­ton­mene­tyk­sille sekä kohtu­ut­tomille investoin­ti­toimin­nan kuluille. Näis­sä kuluis­sa eläke­jo­hta­jien omat palkat ovat pen­nosia. Paljon ongel­mallisem­paa on se, että eläke­jo­hta­jien tai hei­dän luot­ta­mus­taan naut­tivien sijoi­tusjo­hta­jien henk­i­nen viiteryh­mä on juuri niis­sä rahoi­tusalan ammat­ti­lai­sis­sa, jot­ka saa­vat palkkansa siitä, että uskot­tel­e­vat kykenevän­sä päi­hit­tämään indek­sit. Ja uskot­tavia tari­noita­han lah­jakkaat ihmiset kykenevät ker­tomaan, kun hei­dän oma toimeen­tu­lon­sa riip­puu siitä, että he uskot­tavasti niitä kertovat.

  51. Korkeaan virkaan nou­seville voisi tehdä lobot­o­mi­an juuri niihin aivo­jen kohti­in, jois­sa on poli­it­tista aktivi­teet­tia ja arvo­ja säätelevät kohdat! 🙂

  52. Kepun Sip­ilän julk­i­lausuma tieto, ettei keskus­ta kan­na­ta enää poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä, on POPULISMIA pahimmillaan.

    Help­po on oppo­si­tios­ta kerätä lisää pis­teitä omaan laarin kun tun­netusti kansan muisti on lyhyt.

  53. Kyl­lähän tässä oli muu­tamil­la toimit­ta­jil­la Esim Parkko­nen(???) aukko tiedois­sa. Hallitushan
    yhtiöis­sä on vas­tu­us­sa toim­i­tusjo­hta­jan palkoista
    eduista ja toimista.Ihmettelen kyl­lä mik­si Kevan hal­li­tus piilou­tui Ailuk­sen taakse eikä esim Parkkosta(???)
    “kiin­nos­tanut” ottaa selvää vastuuhenkilöistä.

    Tässä kyl­lä oikeasti vas­tu­us­sa ole­vat pää­sivät pälkähästä.
    Kuor­ma-auton kul­jet­ta­jil­takin vaa­di­taan ammattipätevyys,olisikohan se hyvä vaa­tia myös
    toimittajiltakin.
    Hyvä kun edes Osmo otti esi­in tämän.

  54. Juhani Jääskeläi­nen:
    Olet oikeil­la jäljil­lä. Kuten asiantun­ti­jat ovat korosta­neet, ovat Kevan sijoituk­set onnis­tuneet Ailuk­sen aikana erit­täin hyvin, Ailus oli myös muodol­lis­es­ti pätevä, joten hänen nim­i­tyk­sen­sä oli ilmeis­es­ti onnistunut. 

    Noin 1,5% vuo­tu­inen tuot­to on siis “erit­täin hyvä tuot­to”? Eihän se kata edes inflaatiota!

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Se on juuri tarkoi­tus. Toisaal­ta melkein samaan päästään sil­lä, että kaupung­in­jo­hta­jien kaudet ovat määräaikaisia, seit­semän vuot­ta. Olisi silti parem­pi päästä tosi­asi­as­sa poli­it­ti­sista apu­laiskaupung­in­jo­hta­jista oikeaan pormestarimalliin.

    Miten hyvä olisi malli, jos­sa virkamiehik­si valit­taisi­in virkamiehiä eikä poli­itikko­ja? Nykyään­hän poli­it­tisen kaupung­in­jo­hta­jien, apu­laiskaupung­in­jo­hta­jien ja pormes­tarien tapauk­ses­sa virat tapaa­vat usein men­nä poli­itikoille. Entä jos pääsään­tö olisi se, että korkeim­mik­si virkamiehik­si koho­taan virkamieskoneis­tossa ylen­emäl­lä? Ei jäsenkir­jo­jen vaiku­tus­ta voisi näinkään kokon­aan elim­i­noid­da (yleisen ammati­taidon hyväk­si), mut­ta ainakin vah­vasti vähen­tää. Poli­itikot ovat usein kyl­lä ihan yleis­pätevää sakkia, mut­ta se, että he keräävät itselleen kaik­ki yhteiskun­nan parhaat virat ja muut posi­tiot ei ole aivan ter­ve ilmiö.

  56. Miet­inpä itsekin oliko Ailus koskaan tehnyt mitään virkavirhet­tä tai vas­taavaa vai oliko hänen ain­oa syntin­sä ahneus, johon var­masti kaik­ki joskus syyl­listyvät (lisää jälkiruokaa seiso­vas­ta pöydästä) ?

    Lynkkaus­men­tal­i­teet­ti ja laput medi­an silmil­lä aiheut­ti­vat sinän­sä turhan irti­sanomisen vaikkakin kokon­aisu­udessaan palkkio­jär­jestelmiä pitäisi ehkä muoka­ta kohtuullisemmaksi.

  57. Osmo Soin­in­vaara: Vas­tus­tatko myös min­is­te­rien val­it­semista puoluekan­nan mukaan. Pormes­tarien ase­ma kaupungeis­sa vas­taa ministereitä.

    En tiedä muista, mut­ta minä ainakin koen että par­la­men­taris­mi toimisi parem­min jos joko eduskun­ta tai hal­li­tus olisi muul­la tavoin valit­tu. Minus­ta on kum­mallista että puoleet neu­vot­tel­e­vat hal­li­tuk­sen kokoon­panos­ta ja jaka­vat min­is­teri­paikat niin, että kaik­ki luot­ta­musäänestyk­set ovat käytän­nössä muo­to­seikko­ja niin kauan kun puolueet ovat sitoutuneet pitämään hal­li­tuk­sen kasassa. 

    En väitä että USA:ssa on hyvä sys­tee­mi, mut­ta siel­lä hal­li­tuk­sen nimit­tää pres­i­dent­ti ja senaat­ti hyväksyy. Min­is­ter­it toki yleen­sä ovat puoluekannal­taan pres­i­dentin kanssa samo­ja, mut­ta eivät aina, ja muu­ta­maa avain­paikkaa luku­unot­ta­mat­ta harvem­min varsi­naisia poliitikkoja. 

    Non­i­in, sit­ten siitä KEVA:sta. Tämä mitä Osmo toi esille on tärkeä point­ti ja kan­nat­taisi muutenkin kaivel­la sitä kolmikan­tamiehi­tys­tä eläkey­htiöi­den hal­li­tuk­sis­sa ja johdois­sa. Aika sisäsi­it­toiselta touhul­ta se vaikut­taa, ja melko puh­das­ta rent-seekingiä se näyt­täisi ole­van. Se, että joku Ilmari­nen tms on “yksi­tyi­nen” fir­ma, on pelkkää sumu­tus­ta, yksi­tyi­nen omis­tus ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että sinne menee lak­isääteis­es­ti iso siivu kansan­tuot­teesta. Kuten yllä todet­ti­in, iso raha tarkoit­taa isoa kuppausta.

    Tähän­hän on ihan asialli­nen ratkaisu. Ensin­näkin, empi­iri­nen todis­tu­saineis­to sen puoles­ta että sijoi­tus­ra­has­to­jen tuot­to olisi jotenkin salkun­hoita­jien taidoista kiin­ni, on vähin­täänkin huter­aa. Tot­takai rahat on help­po has­sa­ta, mut­ta tuot­to­jen hakem­i­nen on aina riskipeliä. Väite että Ailus olisi jotenkin eri­tyisen pätevä ja hänen johta­japaket­tin­sa ansait­tu sil­lä perus­teel­la että KEVA ei ole mokan­nut sijoituk­sia, on aika kum­malli­nen. KEVAn salkku tuot­ti 4.8 pros­ent­tia tam­mi-syysku­us­sa. OMX Helsin­ki 25 tuot­ti tuona aikana 12 pros­ent­tia ja korkoi­hin sijoit­ta­mi­nen on tuot­tanut noin 3 pros­ent­tia tämän vuo­den aikana. 

    Mik­si näitä hallinnoin­te­ja ylipäätään tarvi­taan? Ei se ole kuin kup­paus­ta. Jos halu­taan pakkosäästämistä eläkkeisi­in, niin sovi­taan että jokaisen kansalaisen pitää han­kkia tili jonne rahat laite­taan ja jon­ka raho­jen sijoi­tus­jakau­man jokainen itse päät­tää, default­ti­na jotain senkaltaista että n% indek­sei­hin (jot­ka saa itse vali­ta) ja 100‑n% korkoi­hin (kuin myös). Tai mik­sei niin että sijoi­tusten jakau­man saa jokainen ihan itse vali­ta ihan vapaasti. 

    Kos­ka jos oikeasti nyt mietitään, niin mitä noil­la eläk­er­a­has­toil­la tehdään?? Ei mitään muu­ta kuin niiden tuo­toil­la mak­se­taan johto­por­saille isot lik­sat. Ja poruk­ka sinne val­i­taan AY-liik­keen pomoista ja B‑sarjan poliitikoista.

  58. MR:
    Ailus oli ahne ja ylim­ieli­nen, Kevan hal­li­tus epäpätevä. Kaik­ki tietävät kumpi sil­loin vaihdetaan.

    Kuka­pa palka­nsaa­ja ei halu­aisi saa­da mah­dol­lisim­man korkeaa palkkaa ja luon­taise­tu­ja? Kyl­lä ker­too kansakun­nan pikkusieluisu­ud­es­ta paljon, että halu­taan vain yksi syn­tipuk­ki (joka ei edes ole päät­tänyt ko. asioista) ilman halua ja osaamista kor­ja­ta koko ongel­maa. Itse jos­sain määrin säälin Ailus­ta, että hän sai kohtu­ut­toman paljon loan heit­toa osak­seen, vaik­ka hänen osuuten­sa koko sotku­un on hyvin mitätön.

  59. Ei poli­ti­ikas­ta päästä koskaan eroon päät­täjien joukossa.

    Jokaisel­la päät­täjäl­lä on oma poli­it­ti­nen mielip­i­teen­sä ja arvon­sa ja ne hei­jas­tu­vat päätöksentekoon.

    Ja päätök­si­in vaikut­ta­vat myös sidok­set, joi­hin johta­ja kuu­luu esim jos olet taustal­tasi kokoomus­lainen niin seu­rustelet pääasi­as­sa kokoomus­lais­ten sidos­ryh­mien kanssa ja ne vaikut­tavt päätöksentekoon

    Näin hallinto yksipuolis­tuu kun toisen­laisia näke­myk­siä ei ole

    Samoin polit­tikkaan tunke­vat vain toisen luokan päät­täjät, kos­ka poli­ti­ik­ka on umpiperä urake­hi­tyk­sen kannalta.

    Nytkin polit­ti­ik­ka on polar­isoi­tu­mas­sa niin, että poli­itikot ovat joko ammat­tipoli­itikko­ja, virkamiehiä tai yrittäjiä.

    Yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät eivät ole enää mukana poli­ti­ikas­sa eli joukko, joka edus­taa kansaa ei olekaan leikkaus kansasta.

    Paikko­je jakoa voidaan manip­u­loi­da laa­jasti pistämäl­lä pätevyys­vaa­timuk­set sell­sisek­si, että vain tiet­ty henkilö kelpaa.

    Hyvä esimerk­ki täl­lais­es­ta oli per­su­jen EU-avus­ta­jan val­in­ta, haku oli suun­nat­tu yhdelle henkilölle

    Ja

  60. Ris­to Jääskeläi­nen:
    Eikö jokainen, joka edes joskus on loton­nut, ole peri­aat­teessa hyväksynyt helpon rahan työn­tämisen omaan taskuunsa?

    Ei, kor­rup­tio tai julk­isten varo­jen kaval­t­a­mi­nen(*) EI ole sama asia kuin osal­lis­tu­mi­nen jär­jestet­ty­i­hin rehellisi­in arpa­jaisi­in jos­sa jae­tut rahat on kerät­ty arpo­ja myymäl­lä (se epäre­hellisyys nis­säkin organ­isaa­tios­sa on ollut siel­lä poli­it­tisen johdon puolel­la). Se ei myöskään ole ver­rat­tavis­sa siihen, että hakee lisää jälkiruokaa seiso­vas­ta pöy­dästä, kuten toinen kir­joit­ta­ja esitti.

    Anu:
    Kiitos!Just samaa mietin viikon­lop­puna: me ollaan uno­hdet­tu armo ja se, että me kaik­ki tehdään isom­pia ja pienem­piä virheitä. Nyt lynkataan kohtu­ut­tomasti yhtä ihmistä, oli sit­ten kyse pekkaperästä, himasen raportista tai kymme­nen vuot­ta sit­ten kärähtäneestä hiihtäjästä. 

    Armon tai anteek­sian­non ei yleen­sä kat­so­ta sisältävän lupaa säi­lyt­tää oikeudet­tomasti saatu­ja etu­ja osoit­ta­mat­ta katu­mus­ta. Siltä osin kun hänen toim­intansa ei anna aihet­ta oikeuspros­es­sei­hin tai vahin­gonko­r­vauk­si­in (ne kaverei­den matkaliput lienevät siitä juridis­es­ti kyseenalaisim­mas­ta päästä), hän saa NYT, lakat­tuaan ole­mas­ta KEVAn toimari olla puolestani rauhas­sa (ja odot­taa niitä korkeampia yksi­tyisen sek­torin palkkatar­jouk­sia, joi­hin hän­tä ali­palkat­tuna pätevänä johta­jana pitäneet ilmeis­es­tikin uskovat)


    (*) Tiedän että käytän ter­me­jä löy­sem­min kuin Suomen lakikir­ja ne voi määrit­tää. Emme me arvioi kor­rup­tio­ta Afrikas­sakaan sil­lä perus­teel­la toimiko maan pres­i­dent­ti ken­ties maansa lakien mukaises­ti siirtäessään val­tion kas­sas­ta raho­ja vävy­poikansa pankkitilille.

  61. Sal­la­maari Muho­nen, vihrei­den edus­ta­ja KEVA:n hal­li­tuk­ses­sa, sanoi seuraavasti:“Se, että on jonkun tieteen tohtori, ei tarkoi­ta, että on asiantun­te­mus­ta minkään val­takun­nan johta­jak­si”. Näin hän perusteli Ailuk­sen val­in­taa ohi pätevämpi­en hakijoiden.
    Mikä lie­nee ko. henkilön oma koulu­tus tai asiantun­te­mus vaa­ti­vaan tehtävään eläkey­htiön hal­li­tuk­ses­sa? Tai ylipäätään hal­li­tuk­ses­sa istu­vien henkilöiden?

  62. Jus­si P. osui naulan kan­taan, peesaan hän­tä. Paljon melua tyhjästä, jota kansalle syötetään totuute­na ja kateu­den laukaisi­jana. En näe Ailuk­sen toimin­nas­sa mitään niin väärää, että täl­lainen jah­taus olisi ollut tarpeen. Ailuk­selle tämä kaik­ki nyky­suo­ma­lainen roina on kus­tan­net­tu ja joku sen kaiken on hyväksynyt. Hal­li­tuk­sen olisi pitänyt rajoit­taa oikeuk­sia jo sil­loin, kun tilanne oli aku­ut­ti? Nyt ollaan jälkivi­i­sai­ta, varsinkin Lau­ra Räty.

    Itseäni häm­mästyt­tää kovasti paljon Lau­ra Rädyn yli­ak­ti­ivi­nen toim­inta Ailuk­sen lynkkaamises­sa. Aluk­si asi­as­ta piti tehdä selvi­tys talon sisäl­lä toimi­van henkilön toimes­ta (usko­ma­ton farssi tämäkin) ja hal­li­tuk­sen piti ottaa kan­taa asi­aan 18.12. Yllät­täen Räty astuu julk­isu­u­teen tode­ten, ettei hänen ja Ailuk­sen välil­lä ole enää luot­ta­mus­ta. Mikä kiire? Jotenkin koko keis­si haisee kanat­ap­pelul­ta. Lau­ra Rädyn kan­nat­taisi vih­doin tehdä johtopäätök­set ja ero­ta hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan pallil­ta. Hän on Hesarin myötä­vaiku­tuk­sel­la lian­nut Kevan maineen, eikä se puhdis­tu ennen kuin hänen armei­jansa marssii kokon­aisu­udessaan ulos ja tilalle astuu puh­das eet­ti­nen ajattelutapa.

  63. Kiitos Soini­vaara,

    Kir­joituk­sesi, kuten aikaisem­matkin kom­men­tit luo­vat uskoa tulevaisuuteen.
    Meil­lä on vielä poli­it­tistä sivistys­tä ja ihmisiä, jot­ka ihan aidosti ja oikeasti halu­a­vat kaikille parem­paa arkea.

    Tämä nar­sisti­nen, ahne ja omahyväi­nen maail­ma ei ole tuonut kenellekkään hyvää. Hul­luthan avoau­tol­la tääl­lä suomes­sa ajaa ja vielä mak­saa siitä tai laskut­taa eläkeläisiä 🙂 

    Var­masti sana Keva ja sen hal­li­tus, on saanut leiman ahneet, omahyväiset, ryyp­päävät, tyhjän­päiset johtajat.

  64. Tiedemies: Mik­si näitä hallinnoin­te­ja ylipäätään tarvi­taan? Ei se ole kuin kup­paus­ta. Jos halu­taan pakkosäästämistä eläkkeisi­in, niin sovi­taan että jokaisen kansalaisen pitää han­kkia tili jonne rahat laite­taan ja jon­ka raho­jen sijoi­tus­jakau­man jokainen itse päät­tää, default­ti­na jotain senkaltaista että n% indek­sei­hin (jot­ka saa itse vali­ta) ja 100‑n% korkoi­hin (kuin myös). Tai mik­sei niin että sijoi­tusten jakau­man saa jokainen ihan itse vali­ta ihan vapaasti. 

    Ei se nyt ihan noin yksinker­taista ole, eläket­tä kun mak­se­taan kuukausipe­rus­tais­es­ti ihan riip­pumat­ta siitä kuoleeko eläkeläi­nen 65 vai 95 vuo­ti­aana. Yksi­tyiset säästötilit lop­puisi­vat aika monel­la kesken.

    Jos eläke­jär­jestelmässä halu­taan ole­van minkään­laista rahas­toin­tia (mikä sukupolviero­jen tasaamisek­si on jotakuinkin vält­tämätön­tä), kerään­tyy rahaa ja val­taa väk­isinkin johonkin. Ei tätä perusasetel­maa voi mil­lään lain­säädän­nöl­lisil­lä keinoin muut­taa, korkein­taan eläk­er­a­hoil­la pul­jaa­jat siir­tyvät koti­maisen lehdis­tön ryöpytet­tävistä jon­nekin cay­mansaar­ille kasvot­tomien rahas­toy­htiöi­den taakse piiloon ja sijoi­tu­somis­tamiseen liit­tyvä val­lankäyt­tö karkaisi kokon­aan koti­mai­sista käsistä. 

    Eläke­jär­jestelmä sinän­sä on ihan hyvä, ja jos media kiin­nit­täisi huomio­ta yksit­täis­ten johta­jien palkkioiden sijaan taustal­la pyörivään hal­li­tu­s­paikkakarusel­li­in (jos­sa eläkey­htiöt suu­ri­na omis­ta­ji­na istu­vat hal­li­tuk­sis­sa nimit­tämässä johta­jia ja johta­jat eläkey­htiöi­den “asi­aka­somis­ta­ji­na” istu­vat samo­jen eläkey­htiöi­den hal­li­tuk­sis­sa) saatet­taisi­in palkkiotkin ehkä saa­da las­ket­tua inhimil­lisem­mälle tasolle.

  65. Ailuk­sen tapaus on jär­jetön. Työn­tek­i­jä erote­taan, kos­ka hän ottaa vas­taan palkan, jon­ka työn­tan­ta­ja hänelle työ­sopimuk­sen mukaan mak­saa. Olisiko Ailuk­sen pitänyt palaut­taa palkkansa?

    Autos­ta on revit­ty skan­daali, kun se — hui kauhis­tus — oli avoau­to ja vieläpä BMW. Hinnal­taan­han auto toden­näköis­es­ti oli samaa tasoa, kuin hyvä­palkkaisen demaridu­u­nar­in perheuto.

  66. Suomen sosi­aali- ja ter­veys­menoista vuon­na 2011 meni vaku­u­tus­laitosten hallinnolle 1124 miljoon­aa euroa. Samaan aikaan vaku­u­tus­laitosten toim­intaa ainakin teo­ri­as­sa valvo­van min­is­ter­iön (STM) hallintomenot oli­vat 87 miljoon­aa euroa. Täh­den­nän että nuo luvut eivät ole suo­raan ver­tailukelpoisia, kos­ka ns. hallintomeno­ja voi laskea hyvin eri tavoin, mut­ta ensin­mainit­tu kuu­lostaa silti isol­ta Suomen kokoises­sa maas­sa. Jokainen työssäkäyvä suo­ma­lainen mak­soi siis vaku­u­tus­laitosten hallintoku­lu­ja keskim. 38 euroa kuus­sa (ver­taan tuo­hon luku­un kos­ka työ­nan­ta­jat ja työssäkäyvät mak­sa­vat pääosin nuo menot eläke­mak­su­is­saan, toki yhtiöt/kassat hallinnoi­vat samal­la myös ei-työssäkäyvien eläkepottia).

    Ja nuo sum­mat voivat ollakin ihan ok, asi­aa vaan olisi helpom­pi arvioi­da jos eläke­jär­jestelmä olisi ihan rehellis­es­ti verora­hot­teinen julki­nen palvelu eikä nyky­tyyli­in julki­nen palvelu riisut­tuna läpinäkyvyy­destä sekä demokraat­tis­es­ta vaiku­tus­mah­dol­lisu­ud­es­ta jär­jestelmän kehittämiseen.

  67. Tässä keskustelus­sa tun­tuu uno­htu­van se, että eläke­jär­jestelmän tehtävänä on mak­saa työeläkkeitä, jot­ka ovat tärkein osa suo­ma­laista sosiaaliturvaa. 

    Rahas­to­ja tarvi­taan, kos­ka työeläke­jär­jestelmä on osit­tain rahas­toi­va eikä puh­das jako­jär­jestelmä. Rahas­toin­nin idea on taas ikärak­en­teen muu­tok­ses­ta johtu­van eläke­meno­jen nousun tasaami­nen niin, ettei mak­su­ja tarvitse korot­taa yhtä paljon kuin menot nou­se­vat. Samal­la eläkkeitä suo­jataan myös sijoitusriskiltä. 

    Jär­jestelmän toim­intaku­lut ovat kokon­aisu­udessaan edulliset sik­si, että Suomes­sa ei tarvi­ta päällekkäisiä eläke­jär­jestelmiä. Monis­sa mais­sa on val­tion peruseläk­keen lisäk­si eri­laisia työ­nan­ta­jako­htaisia ja henkilöko­htaisia lisäeläke­jär­jeste­lyjä, mikä lisää pait­si mon­imutkaisu­ut­ta myös toim­i­joit­ten määrää ja toimintakuluja. 

    Suo­ma­laiset eläkey­htiöt ovat aika trans­par­ent­te­ja; tiedot ylim­män johdon palkoista ja hallinnon palkkioista ovat julk­isia ja ne löy­tyvät yhtiöi­den nettisivuilta.

  68. Ailuk­sen ajo­jahdin syy kai oli se että tuol­laiset edut jot­ka hänel­lä oli eivät kuu­lu virkamiehelle, jos KEVA kat­so­taan viras­tok­si eikä yksi­tyisen sek­torin työ­nan­ta­jak­si. Ne meistä jot­ka olemme olleet joskus töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la tiedämme tarkkaan että autoe­t­ua ei ole ja myös johta­jan palkan pitäisi nou­dat­taa jotain viral­lista taulukkoa ja lasku­var­josopimuk­sia ei sal­li­ta. Sen­si­jaan vir­ka-asun­to, mut­ta asian­mukaisnen sel­l­ainen, voi kuu­lua hyvinkin virka­suh­teeseen kuten myös johta­jil­la mah­dol­lisu­us kulkea työ­matkansa kul­jet­ta­jal­lisel­la autol­la, mut­ta vain työ­matko­ja, ei vapaa-ajan. 

    Tuol­laiset työ­nan­ta­jat kuten KEVA kuu­lunevat johonkin har­maaseen sek­tori­in jol­laisia ovat val­tion monop­o­liy­htiöt Alko, Itel­la, VR ja Veikkaus. Jos joku niistä luis­taa aiem­min hyväksy­ty­istä peri­aat­teista ja se tulee yleiseen tietoisu­u­teen niin voi olla var­ma että niistä kirjoitetaan.

  69. Kuin­ka mon­elta julkisen sek­torin johto­por­taan henkilöltä löy­tyvät vas­taa­van­laiset luu­ran­got kaapista, bemar­it auto­tallista, tosit­teet virka­matkoina mak­se­tu­ista lomista. Asi­a­jour­nal­is­mi olisi läht­enyt selvit­tämään ilmiön laa­ju­ut­ta ja luonnetta.

    Peru­songel­ma on läpinäkymät­tömyy­dessä, joka mah­dol­lis­taa suh­muroin­nin. Nämä rak­en­teet voidaan halutes­sa poli­it­tisin päätöksin muut­taa läpinäkyviksi, ver­hot lasi­seiniksi. Mik­si ei ole muutettu?

  70. Huhutaan, että ay-pomo­jen palkat pää­toimes­ta ovat pieniä, mut­ta varsi­nainen palk­ka tuleekin eläkey­htiöi­den hallituksista. 

    Miten ihmeessä eläkey­htiöi­den hal­li­tus­palkkiot muut­tuvat pahek­sut­taviksi, jos niitä saa­vat ay-liik­keen edus­ta­jat? Kaikissa yksi­ty­is­ten alo­jen työeläkey­htiöis­sä val­taosa hal­li­tuk­sen jäsenistä on yri­tysjo­hdon edus­ta­jia. Onko vähem­män pahek­sut­tavaa, että hei­dän saa­mansa saman suu­ru­inen palkkio on suh­teessa hei­dän mui­hin ansioi­hin­sa vähem­män kuin ay-liik­keen edustajilla?

  71. “Miten hyvä olisi malli, jos­sa virkamiehik­si valit­taisi­in virkamiehiä eikä poli­itikko­ja? Nykyään­hän poli­it­tisen kaupung­in­jo­hta­jien, apu­laiskaupung­in­jo­hta­jien ja pormes­tarien tapauk­ses­sa virat tapaa­vat usein men­nä poliitikoille.”

    Poli­itikothan ovat pääosin taustal­taan virkamiehiä.

    Lask­ien ker­ran Kokko­muk­sen jakau­tu­man ja 2/# kansane­dus­ta­jista oli virkamiehiä, lop­ut yrittäjiä

    Sama on kun­tasek­to­ril­la, mon­es­sa kun­nas­sa viran­halti­joil­la on enem­mistö valtuustossa

  72. Keva omis­taa 3000 asun­toa ympäri Suomen. Pitäiskö kaikkien keit­tiöt tark­istaa ettei ole liian hienoa?

    Jos itse omis­taisin ison luukun Hesan keskus­tas­sa saat­taisin hyvinkin investoi­da 100 ton­nia sen kun­nos­tamiseen, ja lait­taa sit­ten vaik­ka vuokralle.

  73. Palkkata­sos­ta yleis­es­ti: palkkaerothan Suomes­sa ovat län­si­maid­en pien­impi­en joukos­sa. Suo­ma­lainen aka­teem­i­nen on palkkakuopas­sa keskieu­roop­palaiseen kol­le­gaansa näh­den ja niin on myös suo­ma­lainen yritysjohtaja.

  74. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ja mitä sit­ten? Ei nyt ollut kyse palkan suuruudesta.

    Kari A.J. Järvistä voi var­maan kri­ti­soi­da kovin sanoin mon­es­takin asi­as­ta mut­ta ehkä sil­loin kan­nat­taa keskit­tyä niihin…

    En tiedä sin­un ja her­ra Järvisen suhteista, mutta
    Soin­in­vaaran kir­joituk­sen point­ti oli käsit­teek­seni juuri siinä, että keskustelun ei pitäisi men­nä henkilöko­htaisuuk­si­in vaan keskit­tyä jär­jestelmän epäkohtiin.

    Solid­i­um kuu­luu tähän jo muidenkin kom­men­toi­jien mainit­se­maan “var­jo­julkiseen sek­tori­in”, jos­sa palkkakus­tan­nuk­set lähtevät aivan käsistä, ja kulut ote­taan veron­mak­sa­jan kukkaros­ta. Viime vuon­na 11 henkilöä töis­sä ja henkilöstöku­lut 2,4 milj. euroa.

    Sen takia nos­tan tästä meteliä, että vas­taa­van­lainen käh­mintä Kreikas­sa ja Ital­ias­sa on syöynyt kansalais­ten luot­ta­muk­sen julk­ishallintoon ja sen insti­tuu­tioi­hin, ja jon­ka vuok­sia maat ovat kriisissä.

  75. teekkar­ille siis:

    “eläkey­htiöt suu­ri­na omis­ta­ji­na istu­vat hal­li­tuk­sis­sa nimit­tämässä johta­jia ja johta­jat eläkey­htiöi­den “asi­aka­somis­ta­ji­na” istu­vat samo­jen eläkey­htiöi­den hallituksissa.”

    Sidos­ryh­mien otsikot sekaisin!
    Eläke­vaku­u­tusy­htiön asi­akas on eläk­keen­saa­ja. Ei vuorineu­vok­set eikä ay-johta­jat eivätkä poli­itikotkaan. Eläk­keen­saa­jien palkoista eläk­keet ker­tyvät vaik­ka halukkai­ta häm­men­täjiä on suuret joukot.
    Mil­lä eläke­vaku­u­tusy­htiöl­lä on eläk­keen­saa­ja hallituksessaan?

    Eero:

    “Suomen sosi­aali- ja ter­veys­menoista vuon­na 2011 meni vaku­u­tus­laitosten hallinnolle 1124 miljoon­aa euroa. Samaan aikaan vaku­u­tus­laitosten toim­intaa ainakin teo­ri­as­sa valvo­van min­is­ter­iön (STM) hallintomenot oli­vat 87 miljoon­aa euroa.” 

    Mitä noil­la rahoil­la saadaan? Eläkey­htiöi­den riskit pois­tet­tua? Eläke tilille? Räty­jen ja Ailus­ten “kanat­ap­pe­lut” lehtien palstoille?

    OS

    “Mis­sä on paljon rahaa, on paljon rahan epäasial­lista käyttöä.”

    Voitko ker­toa lisää? Kuka, mis­sä, mil­loin ja miten? Mik­si tiede­tään — ahneuspa tietenkin.

    Muuten olen samaa mieltä että eläke­hallinto tarvit­see remon­tin. Yhtiöt yhteen ja yhden hallinnon alle. Hallintoon vain rahoi­tusam­mat­ti­laiset. Esim kts JaSan kom­ment­ti — kulut, riskit ja tuot­to keskusteltavak­si rötöste­lyl­lä herkut­telun asemesta.

  76. Keskusteli­ja: Ailuk­sen tapaus on jär­jetön. Työn­tek­i­jä erote­taan, koska

    … ja tässä kohdas­sa meni väärin.

    Toim­i­tusjo­hta­ja ei ole työn­tek­i­jä. Toim­i­tusjo­hta­ja on yri­tyk­sen toimielin, ja toim­i­tusjo­hta­jan erot­taa yri­tyk­sen hal­li­tus. Perustelui­ta ei tarvi­ta. Hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan epälu­ot­ta­mus toim­i­tusjo­hta­jaan riit­tää toim­i­tusjo­hta­jan vai­h­toon isois­sakin yrityksissä.

    (… ja tässäkin kohdas­sa meni väärin, tiedän. Kevan toim­i­tusjo­hta­ja onkin virkamies, jota ei pysty erot­ta­maan oikein mil­lään. Ehkä kafka­maisin yhdis­telmä, jon­ka voi saa­da aikaan.)

  77. Esa V: Kyl­lähän tässä oli muu­tamil­la toimit­ta­jil­la Esim Parkko­nen(???) aukko tiedois­sa. Hallitushan
    yhtiöis­sä on vas­tu­us­sa toim­i­tusjo­hta­jan palkoista
    eduista ja toimista.

    Hal­li­tus olisi nor­maalis­sa yri­tyk­sessä vas­tu­us­sa toim­i­tusjo­hta­jan palkoista, eduista ja toimista. Nor­maal­isti tämän vas­tu­un kave­ri­na on val­ta vapaasti antaa toimar­ille kenkää ja ottaa toisen tilalle. 

    Tässä tapauk­ses­sa hal­li­tuk­sel­la ei ollut irti­sanomis­val­taa. Vaikea sit­ten on enää vas­tu­u­takaan ihan täy­dessä mitas­sa lait­taa hal­li­tuk­sen harteille. Toim­i­tusjo­hta­jan val­in­ta ja erot­ta­mi­nen ovat hal­li­tuk­sen tärkeim­mät tehtävät yrityksessä.

    Nämä val­tion viras­toyri­tyk­set ovat vihe­liäisiä. Pitäisi päät­tää, onko kyse viras­tos­ta vai yri­tyk­ses­tä ja toimia sen mukaan.

  78. Jus­si:
    Sen takia nos­tan tästä meteliä, että vas­taa­van­lainen käh­mintä Kreikas­sa ja Ital­ias­sa on syöynyt kansalais­ten luot­ta­muk­sen julk­ishallintoon ja sen insti­tuu­tioi­hin, ja jon­ka vuok­sia maat ovat kriisissä. 

    Tästä olen samaa mieltä. 

    Mik­si siis maini­ta taas vain yksi nimi jos jär­jestelmää halu­taan kor­ja­ta. Ailuk­seen meni pari viikkoa, aika lop­puu kesken jos epäko­h­dat käy­dään yksi ihmi­nen kerrallaan. 

    Taitaa vaan olla niin että media ja lukijat/äänestäjät eivät valitet­tavasti herää ellei asioi­ta henkilöidä. Ovat muuten liian abstrak­te­ja ja vaikeita.

  79. Viherinssi: … ja tässä kohdas­sa meni väärin.Toimitusjohtaja ei ole työn­tek­i­jä. Toim­i­tusjo­hta­ja on yri­tyk­sen toimielin, ja toim­i­tusjo­hta­jan erot­taa yri­tyk­sen hal­li­tus. Perustelui­ta ei tarvi­ta. Hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­jan epälu­ot­ta­mus toim­i­tusjo­hta­jaan riit­tää toim­i­tusjo­hta­jan vai­h­toon isois­sakin yri­tyk­sis­sä.(… ja tässäkin kohdas­sa meni väärin, tiedän. Kevan toim­i­tusjo­hta­ja onkin virkamies, jota ei pysty erot­ta­maan oikein mil­lään. Ehkä kafka­maisin yhdis­telmä, jon­ka voi saa­da aikaan.)

    Aivan. Jos Ailus olisi halun­nut, hän­tä ei olisi pystynyt erot­ta­maan julk­isu­udessa olleil­la perusteil­la. Se olisi edel­lyt­tänyt virkamies­lain mukaisia perusteita.

    Ei-virkamiestoim­i­tusjo­hta­jan voi erot­taa mil­lä perus­teel­la tahansa ja irti­sanomi­sai­ka on aika, joka kestää vah­times­tar­il­ta ohja­ta toim­i­tusjo­hta­ja oves­ta ulos. Em. syys­tä ei-virkamies TJ:n erora­ho­jen kauhis­telu on aivan turhaa. Taval­lista, yksit­täistä työn­tek­i­jää ei Suomes­sa pysty erot­ta­maan ilman erit­täin painavia perustei­ta. Ei-virkamiestoim­i­tusjo­hta­jan voi mis­tä syys­tä tahansa, joten irti­sanomisko­r­vaus johtuu osit­tain tästä.

  80. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Sama on kun­tasek­to­ril­la, mon­es­sa kun­nas­sa viran­halti­joil­la on enem­mistö valtuustossa

    Ker­ropa edes yksi sel­l­ainen kunta!

  81. Jotkut ovat arvostelleet, kun iltale­hti revit­telee jut­tua rav­in­to­lalaskuista. Minus­ta se on tapa, jol­la asia tuo­daan taval­lisen suo­ma­laisen mittakaavalle.

    Ailuk­sen palkko­jen ja etuuk­sien ver­tailul­la muiden yhtiöi­den vas­taavi­in on halut­tu vesit­tää koko asia.

    Nokia jo kom­pas­tui ja kaa­tui palkkoi­hin ja bonuk­si­in. Yhdys­val­ta­lainen tapa ei sovi suo­ma­laiseen etiikkaan. 

    Yhdys­val­lois­sakin suurten palkko­jen taus­ta on kalvin­imis­sa. Ison palkan piilom­erk­i­tys ja viesti on, että johta­ja on taivas­ten val­takun­nan lähet­tiläs ja siu­naus yri­tyk­sessä — vähän niinkuin tähti joulukuusessa.

  82. Viherinssi:
    ‘snip’
    (… ja tässäkin kohdas­sa meni väärin, tiedän. Kevan toim­i­tusjo­hta­ja onkin virkamies, jota ei pysty erot­ta­maan oikein mil­lään. Ehkä kafka­maisin yhdis­telmä, jon­ka voi saa­da aikaan.)

    KuEL:n mukaan eläke­laitok­sen viran­halti­joi­hin sovel­letaan kun­nal­lis­es­ta viran­halti­jas­ta annet­tua lakia ja kun­ta­lain 25§:n mukaan kun­nan­jo­hta­ja on mah­dol­lista erot­taa luot­ta­mus­pu­lan vuok­si — ko. pykälä kos­kee myös kun­tay­htymän johtajaa.

    Olisi­pa ollut kiin­toisaa nähdä, olisiko ko. sään­nös ollut sovellettavissa.

  83. Tiedemies:
    ‘snip’
    En väitä että USA:ssa on hyvä sys­tee­mi, mut­ta siel­lä hal­li­tuk­sen nimit­tää pres­i­dent­ti ja senaat­ti hyväksyy. Min­is­ter­it toki yleen­sä ovat puoluekannal­taan pres­i­dentin kanssa samo­ja, mut­ta eivät aina, ja muu­ta­maa avain­paikkaa luku­unot­ta­mat­ta harvem­min varsi­naisia poliitikkoja.
    ‘snip’

    Ja mitkä 2 puoluet­ta hyväksy­isit kaksipuoluejärjestelmäämme?
    Ja mil­loinka­han on USAs­sa hal­li­tus kaatunut epäluottamukseen?

  84. Tiedemies: Jos halu­taan pakkosäästämistä eläkkeisi­in, niin sovi­taan että jokaisen kansalaisen pitää han­kkia tili jonne rahat laite­taan ja jon­ka raho­jen sijoi­tus­jakau­man jokainen itse päät­tää, default­ti­na jotain senkaltaista että n% indek­sei­hin (jot­ka saa itse vali­ta) ja 100‑n% korkoi­hin (kuin myös). Tai mik­sei niin että sijoi­tusten jakau­man saa jokainen ihan itse vali­ta ihan vapaasti. 

    Eikös tätä Ruot­sis­sa kokeil­tu siten, että palka­nsaa­ja saat­toi tur­vau­tua joko (julkisen?) eläkey­htiön palvelui­hin tai ottaa sijoituk­set omi­in käsi­in? Tulok­set omin käsin onneen- sijoituk­sista oli­vat kovin vai­htel­e­vat. Osa hyvä­palkkai­sis­takin ihmi­sistä jou­tui eläk­keelle jää­tyään nopeasti sosi­aal­ituen varaan. Täl­laista kai myös USA:ssa sattuu.

    Eiköhän tässäkin asi­as­sa suu­ru­u­den ekono­mia, m.l. sat­un­nais­vai­htelun pienen­e­m­i­nen, ole eläk­keen odot­ta­jan etu.

  85. Työ­suhdea­sun­noista pul­pahti vaan mieleeni, että sisäl­tyyköhän tuo­hon vielä sel­l­ainen kytkös, mil­lä esimerkik­si voisi lunas­taa työ­suhdea­sun­ton­sa itselleen jol­lain määrätyl­lä hin­nal­la esim. kun työ­suhde lop­puu tai koit­taa eläkeikä. Vaikka­pa jät­tämäl­lä otta­mat­ta palkanko­ru­tuk­sen ja tuol­la sit­ten mak­saisi työ­suhdea­sun­toansa omakseen.

  86. Se tässä “keis­sis­sä” on hyvä, että johdon palkkioiden kohtu­ullisu­us tulee keskustelu­un vah­vasti mukaan.

    Tarkoi­tan, siis julkisen puolen johdon palkko­ja ja etuuksia.
    Yksi­tyisel­lä puolel­la mak­set­takoon, niin paljon kuin omis­ta­jat hyväksyvät, mut­ta kun on kyse julkisen sek­torin johta­ja palkoista, niin siel­lä olisi hyvä laa­tia ohjeet/ määräyk­set max. brut­topalkoista etuuksineen.esim julk­isu­udessa ollut 15X alin kyseisen työ­paikan palkka.

    Tulijoita/ hak­i­joi­ta on var­masti vaik­ka julk­isu­udessa väitetään, että osaa­va johta­jis­to katoaa “jon­nekin”.

  87. uusi kas­vo tääl­lä:
    Se tässä “keis­sis­sä” on hyvä, että johdon palkkioiden kohtu­ullisu­us tulee keskustelu­un vah­vasti mukaan.

    Tarkoi­tan, siis julkisen puolen johdon palkko­ja ja etuuksia.
    Yksi­tyisel­lä puolel­la mak­set­takoon, niin paljon kuin omis­ta­jat hyväksyvät, mut­ta kun on kyse julkisen sek­torin johta­ja palkoista, niin siel­lä olisi hyvä laa­tia ohjeet/ määräyk­set max. brut­topalkoista etuuksineen.esim julk­isu­udessa ollut 15X alin kyseisen työ­paikan palkka.

    Tulijoita/ hak­i­joi­ta on var­masti vaik­ka julk­isu­udessa väitetään, että osaa­va johta­jis­to katoaa “jon­nekin”.

    Tämä nyt on debaatin kohteena, mut­ta asia uno­htuu pian. Niin on käynyt kaikissa “skan­daaleis­sa”. Aina. Ja sit­ten tulee uusi skan­daali, jos­ta kohis­taan muu­ta­ma viikko.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihrei­den lähtöko­htana on, ja se on san­ot­tu julkises­ti, että min­is­ter­it ja kaupung­in­jo­hta­jat isois­sa kaupungeis­sa voidaan vali­ta poli­it­tis­ten­man­daat­tien perus­teel­la. Olemme kuitenkin esit­täneet, että asi­as­ta saa parem­man, jos poli­it­tiset kaupung­in­jo­hta­jat kor­vataan pormwest­areil­la ja apulaispormestareilla.

    Sil­loin pormes­tari pitäisi vali­ta myös suo­ral­la kansan­vaalil­la ja hänel­lä pitäisi olla riit­tävästi val­tuuk­sia kuten vaikka­pa New Yorkissa. Nyt “wannabe metropoli” Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­jan palk­ka ovat tiet­tävästi jopa korkeampia kuin New Yorkin. Tam­pereel­la ja Pirkkalas­sa on pormes­tar­i­jär­jestelmä, mut­ta pormes­tar­it val­i­taan johtavien poli­itikko­jen toimes­ta erinäis­ten sopimusten ja poli­it­tis­ten käh­mintö­jen jäl­keen. Myös tääl­lä vihreät ovat poli­it­tises­sa val­lankah­vas­sa ja apu­lais­pormestareina. Itse pormes­tarin palk­ka on Tam­pereel­lakin päämin­is­terin palkkaa suurem­pi. Jotenkin tun­tuu siltä, että vihreätkään eivät vas­tus­ta poli­it­tisia virka­nim­i­tyk­siä sil­loin kun on mukavia ja hyvä­palkkaisia virko­ja tarjolla.

  89. uusi kas­vo tääl­lä:
    Se tässä “keis­sis­sä” on hyvä, että johdon palkkioiden kohtu­ullisu­us tulee keskustelu­un vah­vasti mukaan.

    Tarkoi­tan, siis julkisen puolen johdon palkko­ja ja etuuksia.
    Yksi­tyisel­lä puolel­la mak­set­takoon, niin paljon kuin omis­ta­jat hyväksyvät, mut­ta kun on kyse julkisen sek­torin johta­ja palkoista, niin siel­lä olisi hyvä laa­tia ohjeet/ määräyk­set max. brut­topalkoista etuuksineen.esim julk­isu­udessa ollut 15X alin kyseisen työ­paikan palkka.

    Tulijoita/ hak­i­joi­ta on var­masti vaik­ka julk­isu­udessa väitetään, että osaa­va johta­jis­to katoaa “jon­nekin”.

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ren­git päät­tävät renkien palkoista, eivät omistajat

    Vain hyvin pienelle työn­tek­i­jäjoukolle omis­ta­ja on palkoista päät­tävä henkilö

    Eli ren­git ovat niitä, jot­ka jaka­vat omis­ta­jan rahat

  90. Keskusteli­ja:Em. syys­tä ei-virkamies TJ:n erora­ho­jen kauhis­telu on aivan turhaa.

    Btw Hau­ta­la keis­sis­sähän kauhis­telti­in sitä, että omis­ta­jan edus­ta­ja uhkasi vas­taan hang­oit­tel­e­vaa tj:tä potkuil­la. On tämä välil­lä vähän nurinkurista 😉

    Mut­ta pahek­sun­nan oikeel­lisu­us riip­puu ihan erora­han määrästä. Kyl­lä erora­han pitäisi olla jos­sain järkevässä suh­teessa palka­an, eikä hom­man pitäisi toimia niin, että mokaa tai onnis­tuu, rahan tuloa ei voi estää. Itse, asi­aa sen enem­pää tun­tem­at­ta, pitäisin hyvänä erora­han kokona 6–12kk palkkaa ilman bonareita.

    Toki esimerkik­si yksi­tyiset saa­vat mak­saa johta­jilleen ihan mitä halu­a­vat, mut­ta minus­ta on vain tyh­mää mak­saa perus­palkkaan näh­den kovinkaan suuria sum­mia selvästä epäonnistumisesta.

    “toim­i­tusjo­hta­ja itsekin” (ja mitä ilmeisim­min palkkakuopassa)

  91. Liian van­ha: Aika onneton näytelmä. Ailus oli jopa poli­itise­na nim­i­tyk­senä lim­bo, poli­it­tiset ansiotkin oli­vat vähäiset .En tiedä mis­tä kepun onnis­tui löytää hänet.

    Ailuk­sen taus­ta­han on enem­män ay-toimin­nas­sa kuin poli­ti­ikas­sa. Hän on enti­nen toim­i­henkilöli­it­to Jyty:n puheen­jo­hta­ja ja lakimies.

    Ikävä maku tästä jotenkin jäi siinä mielessä, että hyökät­ti­in vain yhtä eläke­jo­hta­jaa vas­taan. Ilmeis­es­ti joku kateelli­nen alainen syöt­ti näitä tieto­ja julkisuuteen.

    Suomen eläke­jär­jestelmähän on omi­tu­isu­us kan­sain­välis­es­ti. Eläke­vaku­u­tusy­htiöitähän hal­lit­see kak­sikan­ta eli työ­markki­na­jär­jestöt. Esimerkik­si Ilmarista pide­tään demarien vaku­u­tusy­htiönä, eikä tätä leimaa yhtään vähen­nä se, että siel­lä joh­dos­sa on ollut demari/SAK taus­taisia henkilöitä. SAK:n Lau­ri Lylykin näyt­ti saa­neen viime vuon­na kok­ous­palkkioi­ta 35000 euroa (eli 3500/kokous). Palka­nsaa­ja ei voi vali­ta vapaasti eläkey­htiötä, vaan sen tekee työ­nata­ja. Var­man Vuo­ria todis­teli aamul­la, etteivät he käytä veron­mak­sajien rahaa. Tämä on kuitenkin puoli­to­tu­us, ainakin työn­tek­i­jöi­den osalta. Kyl­lä työeläke­mak­sut pakosti menevät näille keskinäisille vakuutusyhtiöille. 

    Kian­der edel­lä todis­teli Suomen eläke­jär­jestelmän hyvyyt­tä. Itse kan­nat­taisin kuitenkin sel­l­aista muis­taak­seni Tan­skan mukaista mallia, jos­sa olisi melko hyvä kansaneläk­keen tapainen peruseläke ja sit­ten sen päälle jokainen saisi kerätä eläke­varo­jaan halu­a­mal­laan taval­la. Suomes­sa­han peruseläke/kansaneläke on tosi alhainen ja mon­et joutu­vat elämään sillä.

  92. Osmo Soin­in­vaara: Pormes­tarien ase­ma kaupungeis­sa vas­taa ministereitä. 

    Kom­men­toin vielä tuo­ta yksi­tyisko­htaa. Minus­ta kun­nan­hal­li­tus vas­taa hal­li­tus­ta, kun­nan­hal­li­tuk­sen jäsenet min­is­tere­itä, kaupung­in­jo­hta­jat lähin­nä korkeimpia virkamiehiä, vaaleil­la valit­tu pormes­tari ehkä hie­man vaaleil­la valit­tua pres­i­dent­tiä, ja poli­itikko­jen itse val­it­se­ma pormes­tariryväs lähin­nä poli­it­tis­es­ti nimitet­tyjä korkei­ta virkamiehiä. Sitä että poli­itikot val­it­se­vat yleis­es­ti toisi­aan korkea­palkkaisi­in virkoi­hin pidän jonk­i­nasteise­na korruptiona.

    1. Kos­ka olen ollut sekä min­is­teri, että kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsen, voin sanoa, ettei kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsenyys vas­taa lainkaan min­is­terin tehtäviä. Kaupung­in­hal­li­tus on kollek­ti­ivi, jona yksit­täisil­lä jäse­nil­lä ei ole mitään tehtävä tai vas­tu­ualuet­ta eikä mah­dol­lisu­ut­ta ohja­ta valmis­telua. Min­is­teri on koko min­is­ter­iön esimies ja on vas­tu­us­sa omas­ta hallinnon­alas­taan yksin.

  93. Tan­skas­sa ja Hol­lan­nis­sa ja mon­es­sa muus­sa kansaneläk­keen tapaisen peruseläk­keen päälle tulee ansiosi­don­nainen lisäeläke, jos­ta on sovit­tu työe­htosopimuk­ses­sa ja jos­ta aiheutu­vat mak­sut ovat käytän­nössä pakol­lisia työ­nan­ta­jille ja palka­nsaa­jille. Näitä eläkkeitä hallinnoi­vat toimi­alako­htaiset eläk­er­a­has­tot, joiden hallinnos­sa istu­vat työ­nan­ta­jien ja ay-liik­keen edus­ta­jat. Tässä suh­teessa sys­teemit eivät paljon poikkea Suomes­ta, mut­ta kir­jo on tietysti suurempi.

  94. Sylt­ty: Btw Hau­ta­la keis­sis­sähän kauhis­telti­in sitä, että omis­ta­jan edus­ta­ja uhkasi vas­taan hang­oit­tel­e­vaa tj:tä potkuil­la. On tämä välil­lä vähän nurinkurista 

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa on kuitenkin yhteistä se, että yri­tys­rakenne toimii jotenkin omi­tuis­es­ti. Ei pitäisi sotkea viras­to­ja ja yrityksiä.

  95. Sylt­ty: Kyl­lä erora­han pitäisi olla jos­sain järkevässä suh­teessa palka­an, eikä hom­man pitäisi toimia niin, että mokaa tai onnis­tuu, rahan tuloa ei voi estää. Itse, asi­aa sen enem­pää tun­tem­at­ta, pitäisin hyvänä erora­han kokona 6–12kk palkkaa ilman bonareita.

    Toim­i­tusjo­hta­jan kohdal­la erora­ha on kor­vaus siitä, että työ­suhde voi päät­tyä silmän­räpäyk­sessä ilman sen kum­mem­paa syytä. Uuden työn löytämi­nen otsikol­la “johta­ja” ei ole ihan triv­i­aali hom­ma, siihen menee aika tyyp­il­lis­es­ti ihan run­saasti aikaa.

    Mainit­se­masi haaruk­ka on aika tyyp­illi­nen. Irti­sanomi­sai­ka pitkissä työ­suhteis­sa on yleen­sä 6 kk, joten se on jonkin­lainen min­i­mi erora­halle. Erora­ha voidaan johta­ja­sopimuk­ses­sa kir­ja­ta myös työ­suorit­teeseen sidon­naisek­si, mut­ta aika har­va fir­ma halu­aa pitää erotet­tua toimaria tekemässä yhtään mitään. 

    Tuo “ei bonare­i­ta” taas riip­puu kovasti bonusjär­jestelmän tyylistä. Jos jär­jestelmä palk­it­see poikkeuk­sel­lisen hyvästä suorituk­ses­ta, bonare­i­ta ei pidä huomioi­da erora­has­sa. Jos taas jär­jestelmä käytän­nössä aina tuo jotain perus­palkan päälle, asia yleen­sä jotenkin huomoidaan.

    Ailuk­sen tapauk­ses­sa Ailus itse oli aika hyvässä neu­vot­telu­ase­mas­sa erora­ho­jen suh­teen. Tämä on kuitenkin lain­säädän­nölli­nen virhe, mut­ta yksilö aika luon­nol­lis­es­ti ottaa tuos­sa tilanteessa ilon irti.

  96. uusi kas­vo tääl­lä: julkisen sek­torin johta­ja palkoista, niin siel­lä olisi hyvä laa­tia ohjeet/ määräyk­set max. brut­topalkoista etuuksineen.esim julk­isu­udessa ollut 15X alin kyseisen työ­paikan palkka.

    … joka on erit­täin help­po kiertää sil­lä, että mata­la­palkkavä­ki ote­taan vuokratyövoimana.

  97. LeenaS: ”Se, että on jonkun tieteen tohtori, ei tarkoi­ta, että on asiantun­te­mus­ta minkään val­takun­nan johtajaksi”

    Voin allekir­joit­taa tämän. Min­ul­la ei ainakaan olisi asiantun­te­mus­ta minkään sortin johta­jak­si. Tuskin edes kykenisin toim­i­maan oike­as­sa työelämässä.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Kos­ka olen ollut sekä min­is­teri, että kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsen, voin sanoa, ettei kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäsenyys vas­taa lainkaan min­is­terin tehtäviä. Kaupung­in­hal­li­tus on kollek­ti­ivi, jona yksit­täisil­lä jäse­nil­lä ei ole mitään tehtävä tai vas­tu­ualuet­ta eikä mah­dol­lisu­ut­ta ohja­ta valmis­telua. Min­is­teri on koko min­is­ter­iön esimies ja on vas­tu­us­sa omas­ta hallinnon­alas­taan yksin.

    Tot­ta tuokin. Toisaal­ta kun­nis­sa on eri alo­jen yksi­tyisko­htaisem­paa ja käytän­nön­läheisem­pää poli­it­tista ohjaus­ta varten lau­takun­nat. Parem­pi näin, alku­peräisel­lä mallil­la, kuin että luot­ta­mus­miehet solut­tau­tu­isi­vat pysyvi­in korkea­palkkaisi­in ja tur­vat­tui­hin virkoihin.

    Min­is­ter­it vai­h­tu­vat kansan tah­don mukaan, tyyp­il­lis­es­ti joka neljäs vuosi. Määräaikai­sis­sa aplaiskaupung­in­jo­hta­jis­sa on sen­tään lievä vai­h­tu­vu­us, vaik­ka ovatkin valitet­tavasti viras­saan enem­män sisäpi­irin kuin äänestäjien man­daatil­la. Poli­itikot ovat usein ihan pätevää ja kun­nol­lista väkeä, mut­ta en ajat­tele niin, että hei­dän tulisi ottaa kaik­ki yhteiskun­na vas­tu­ulliset ja hyvin palkatut tehtävät hoitoon­sa (korkeat virat, val­tiony­htiöi­den johto, hal­li­tuk­set, hallintoneuvostot).

    1. Lau­takun­tien jäsenet toimi­vat oman toimen ohel­la vapaa-aikanaan, eivätkä voi mitenkään ohja­ta vaikka­pa Helsin­gin kol­men mil­jardin euron sote-hallintoa. Pienet kun­nat ovat eri asia.

  99. “Mut­ta pahek­sun­nan oikeel­lisu­us riip­puu ihan erora­han määrästä. Kyl­lä erora­han pitäisi olla jos­sain järkevässä suh­teessa palka­an, eikä hom­man pitäisi toimia niin, että mokaa tai onnis­tuu, rahan tuloa ei voi estää. Itse, asi­aa sen enem­pää tun­tem­at­ta, pitäisin hyvänä erora­han kokona 6–12kk palkkaa ilman bonareita.”

    Irti­sanomisko­r­vauk­set ovat yleistyneet tavis­tenkin joukossa.

    Puolen vuo­den irti­sanomisa­jan päälle saa mon­es­sa fir­mas­sa 6–12 kk korvauksen.

    Mon­es­sa paikas­sa put­keen lähti­jää houkutel­laan petok­seen , lähti­jä saa kor­vauk­sen ‚jos allekir­joit­taa paperin, että on läht­enyt omas­ta aloitteesta.
    Työkkäri­in viedään paperi, jon­ka mukaan työ­suhde on päät­tynyt irti­sanomisen vuoksi

    Kun työmtek­i­jä täyt­tää 63-vuot­ta niin TVR lähet­tää laskun fir­maan lisäpäivistä, mut­ta fir­mal­la onkin esit­tää paperi, jot­ta lähtö olikin oma-aloit­teinen eli ei tarvitse mak­saa lisäpäivistä.

    Työn­tek­i­jä syyl­listyy petok­seen tai vira­nomaisen harhaut­tamiseen, mut­ta se taitaa olla van­hen­tunut, kun laskua selvitellään.

  100. Osmo Soin­in­vaara:
    Lau­takun­tien jäsenet toimi­vat oman toimen ohel­la vapaa-aikanaan, eivätkä voi mitenkään ohja­ta vaikka­pa Helsin­gin kol­men mil­jardin euron sote-hallintoa. Pienet kun­nat ovat eri asia.

    Kai poli­it­ti­nen ohjaus riit­tää. Ei luot­ta­mus­mi­esten tarvit­sekaan jokaista yksi­tyisko­htaa hoitaa. Kai kaupunkienkin lau­ta­munnat saa­vat kukin oman alansa halu­a­maansa järjestykseen.

    Pikkukun­nis­sa lau­takun­nat voivat hoitaa kaik­ki pikkuasi­atkin. Jos vapaae­htoisu­ut­ta riit­tää, kun­ta säästää näin kuluissaankin.

    Jos kaupungeis­sa on vas­taavaa intoa vapaae­htoistyöhön, kai voisi perus­taa alalau­takun­tia. Mut­ta tämä ei tue sitä aja­tus­ta, että poli­itkoille / luot­ta­mushenkilöille pitäisi jär­jestää (korkeasti) palkat­tu­ja toimia, varsi­nais­ten virkami­esten yläpuolelle, kun­nan asioiden ja sen virkami­esten päällepäs­määmiseen. Ehkä on hyvä, että luot­ta­mus­miehet toimi­vat enem­män aat­teen­sa kuin rahakkaiden etu­jen innoit­ta­m­i­na. Näin he toimi­vat parem­min kansan ään­i­torv­ina ja vähem­män omien etu­jen­sa ajajina.

  101. Coun­try­boy: Suomen eläke­jär­jestelmähän on omi­tu­isu­us kan­sain­välis­es­ti. Eläke­vaku­u­tusy­htiöitähän hal­lit­see kak­sikan­ta eli työmarkkinajärjestöt. 

    Ennen eläke­laitok­sia oli yksi: Kela. Työn­tek­i­jät sääs­tivät eläke­tur­vaansa Kela-tileilleen, kunnes 1956 eduskun­ta Maalais­li­iton ja SKDL:n äänil­lä hyväksyi eläkeu­ud­is­tuk­sen, jos­sa säästötilit nol­lat­ti­in, ja kansaneläk­keen peru­sosaa korotet­ti­in. Val­ta­puolueet jakoi­vat yksi­ty­isik­si kuvitel­lut eläkesäästöt omille äänestäjilleen. Syt­tyi väki­val­taisuuk­sik­si puh­jen­nut yleislakko.

    Tämä on yksi­tyisen työeläke­jär­jestelmän syn­ty­taus­ta: ei enää koskaan. Koko jär­jestelmä on hajautet­tu ja yksi­tyi­nen tasan yhdestä syys­tä: poli­it­tisen riskin ehkäisemisek­si. Eläkesäästöil­lä ei oste­ta ääniä. Eläkesäästöil­lä ei paika­ta valtiontaloutta.

    Kos­ka kyse on yksi­ty­i­sistä vaku­ut­ta­jista, eläk­er­a­has­toin­nin sosial­isoimi­nen on perus­lakimuu­tok­sen takana, mikä min­un sisäluku­taidol­lani tarkoit­taa viime kädessä rahas­toitu­jen eläkelu­pausten senior­i­teet­tia suh­teessa mm. val­tion­velka­an, julkisen sek­torin palkkoi­hin. Ja julkisen sek­torin eläkkeisiin. 

    Siitä kan­nat­taa ilman muu­ta mak­saa. Toki toinen kysymys on, kuin­ka paljon.

    Tänään Samp­sa Kata­ja ehdot­ti yksi­ty­is­ten eläke­varo­jen sosial­isoimista viitat­en (eri vakavaraisu­ussään­te­lyn alla toimi­van ja riskil­lisem­min sijoit­ta­van) Kevan ”parem­pi­in sijoi­tus­tuot­toi­hin”, ”suurem­paan tehokku­u­teen” ja ”oikeusvar­muu­teen”. P*skapuhetta. Todel­li­nen syy lie­nee kun­nal­lisen eläke­jär­jestelmän hupene­va mak­supo­h­ja ja kroonis­es­ti nou­se­vat tasaus­mak­sut. Ken­ties joku on herän­nyt siihen, ettei kun­tasek­to­ria saa saneer­at­tua vaaran­ta­mat­ta eläkkei­den rahoi­tus­ta? En tiedä. Onko näin Osmo?

    Yllä on min­un, yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jän, jär­jestelmän mak­sum­iehen vaa­ti­ma­ton näke­myk­seni siitä, mihin hajautet­tua TyEL-jär­jestelmää tarvi­taan. Min­ulle sys­teemin suurin epäko­h­ta on aktu­aari­nen epäoikeu­den­mukaisu­us sukupolvien välil­lä. 70–80 luvuil­la mak­set­ti­in aivan liian matalia mak­su­ja suh­teessa nyky­isi­in eläkkeisi­in. Min­un eläke­tur­vani on ihan liian kallista suh­teessa van­hempi­eni eläke­tur­vaan. Puut­tukaa siihen poli­itikot. Ris­to Mur­ron palk­ka tai yleisem­min jär­jestelmän hoitokus­tan­nus­r­a­situs eivät ole todel­lisia ongelmia.

    Mie­lenki­in­nol­la odotan Osmon kir­joi­tus­ta hajaute­tun jär­jestelmän tarpeellisuudesta.

    1. Ei tule min­ul­ta kir­joi­tus hajaute­tun eläke­jär­jestelmän tarpeel­lisu­ud­es­ta. Mitä hajautet­tua siinä on, kun eläk­keen suu­ru­us ja mak­sut on määrät­ty lail­la? Tähyän “kil­pailu­un” tärvään­tyy sato­ja miljoo­nia euro­ja vuodessa. Koko nykyi­nen raken­nelta tehti­in, kun Suo­mi poti pulaa pääo­mas­ta. Eläke­jär­jestelmä lainasi rahas­toimansa rahat takaisin yri­tyk­si­in. Takaisin­lain­aus on lop­punut ajat sit­ten. Vaik­ka raken­nel­man alku­peräi­nen tarkoi­tus on kadon­nut, organ­isaa­tiot jatka­vat elämäänsä.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Koko nykyi­nen raken­nelta tehti­in, kun Suo­mi poti pulaa pääo­mas­ta. Eläke­jär­jestelmä lainasi rahas­toimansa rahat takaisin yri­tyk­si­in. Takaisin­lain­aus on lop­punut ajat sit­ten. Vaik­ka raken­nel­man alku­peräi­nen tarkoi­tus on kadon­nut, organ­isaa­tiot jatka­vat elämäänsä.

    Eläke­jär­jestelmä luoti­in aikana, jol­loin töi­hin men­ti­in 15-vuo­ti­aana, eläk­keelle 65-vuo­ti­aana ja hau­taan 73-vuotiaana.

    Nyt töi­hin men­nään 28-vuo­ti­aana, eläk­keelle jäädään 60-vuo­ti­aana ja hau­taan men­nään 88-vuotiaana.

    Eiköhän tuo jär­jestelmä ja siihen liit­tyvät organ­isaa­tiot tule tien­sä päähän ihan itses­tään, kun ei koh­ta ole pääo­maa mitä sijoittaa.

    Ja joo, iät ovat var­maan väärät, mut­ta perus­pe­ri­aate nyt kuitenkin on se, että työu­ra on liian lyhyt ja sen jäl­keen eletään liian kauan, jot­ta eläke­jär­jestelmä voisi toimia.

  103. Mitä jär­jestelmälle siis pitäisi Osmon mielestä tehdä? Rahas­toin­ti on joka tapauk­ses­sa vält­tämätön­tä, suo­raan veroil­la tai verolu­on­toisil­la eläke­mak­suil­la eläkkeitä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole varaa mak­saa, kun huolto­suhde heikke­nee (tai ainakaan minä en jää mak­samaan jos tähän päädytään).

    Eli johonkin ker­tyy väistämät­tä hillitön määrä rahaa (täl­lä het­kel­lä n.150 mil­jar­dia), joka edus­taa hillitön­tä määrää val­taa. Ja kyl­lä ainakin itse olisin todel­la varovainen tämän val­lan antamis­es­ta kokon­aisu­udessaan ihan vain suo­raan poliitikoille.

  104. “Ei tule min­ul­ta kir­joi­tus hajaute­tun eläke­jär­jestelmän tarpeel­lisu­ud­es­ta. Mitä hajautet­tua siinä on, kun eläk­keen suu­ru­us ja mak­sut on määrät­ty lailla?”

    Mut­ta se ei ole lop­ulli­nen maksu
    Mak­su­ja voidaan myös palaut­taa eli jos rahas­to­jen tuot­to on suuri niin osa mak­su­ista voidaan palauttaa .

    Näistä on main­in­to­ja julk­isu­udessa, mut­ta tarkem­min tuo­ta palau­tus­ta ei ole avat­tu, ei ole ainakan sat­tunut silmään

  105. Liian van­ha: Mak­su­ja voidaan myös palaut­taa eli jos rahas­to­jen tuot­to on suuri niin osa mak­su­ista voidaan palauttaa .

    Ylimääräis­ten mak­su­jen palau­tuk­ses­sa on se vika, ettei niitä käytän­nössä palaute­ta mak­sajille, vaan annetaan alen­nus­ta uusi­in mak­sui­hin. Mak­sa­ja ja hyö­tyjä eivät vält­tämät­tä ole sama taho.

  106. teekkari:
    Mitä jär­jestelmälle siis pitäisi Osmon mielestä tehdä? Rahas­toin­ti on joka tapauk­ses­sa vält­tämätön­tä, suo­raan veroil­la tai verolu­on­toisil­la eläke­mak­suil­la eläkkeitä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole varaa mak­saa, kun huolto­suhde heikke­nee (tai ainakaan minä en jää mak­samaan jos tähän päädytään).

    Eli johonkin ker­tyy väistämät­tä hillitön määrä rahaa (täl­lä het­kel­lä n.150 mil­jar­dia), joka edus­taa hillitön­tä määrää val­taa. Ja kyl­lä ainakin itse olisin todel­la varovainen tämän val­lan antamis­es­ta kokon­aisu­udessaan ihan vain suo­raan poliitikoille.

    Luuletko, ettei muual­la mak­se­ta eläkkeitä ? Suomen osit­tai rahas­toi­va jär­jestelmä on kohtalisen harv­inainen, useim­miten eläk­keet mak­se­taan veroista eli kädestä suuhun

    Tai sit­ten joudut elät­tämään van­hempasi iäkkäänä.

    Eläke on vain van­hempi­en van­hu­usa­jan­hoidon ulkoistamista.Ilmeisesti voit jät­tää van­hempasi heit­teille noin vain ?

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Koko nykyi­nen raken­nelta tehti­in, kun Suo­mi poti pulaa pääo­mas­ta. Eläke­jär­jestelmä lainasi rahas­toimansa rahat takaisin yri­tyk­si­in. Takaisin­lain­aus on lop­punut ajat sit­ten. Vaik­ka raken­nel­man alku­peräi­nen tarkoi­tus on kadon­nut, organ­isaa­tiot jatka­vat elämäänsä.

    Takaisin­lain­aus ei ole lop­punut, sitä kut­su­taan nyky­isin sijoitustoiminnaksi.

  108. Osmo Soin­in­vaara: Ei tule min­ul­ta kir­joi­tus hajaute­tun eläke­jär­jestelmän tarpeel­lisu­ud­es­ta. Mitä hajautet­tua siinä on, kun eläk­keen suu­ru­us ja mak­sut on määrät­ty lail­la? P>

    Jos eläke­jär­jestelmän näkee ole­van Keva, Ilmari­nen ja Var­ma, niin keskitet­ty­hän se on jo nykyisin.

    Nyky­mallin ongel­ma ovat Ilmari­nen ja Var­ma, jot­ka ovat liian iso­ja epäon­nis­tu­maan. Sama ongel­ma kuin suur­pankeil­la, jokin voi menää pieleen.

    Lisäk­si kah­den suuren keskinäi­nen kisa vakiku­tus­val­las­ta johtaa hie­man kyseenalaisi­in rahoituk­si­in, jois­sa ajteaan jotain muu­ta kuin eläke­varo­jen etua.

    Työ­markki­na­jär­jestöille suon paikan eläke­laitosten hal­li­tuk­sis­sa, kos­ka se on aina tapa jol­la ymmär­rys ja tieto eläkkeistä lev­iää edes hie­man. Omis­ta­ju­us auta­ta tekemään oikei­ta ratkaisu­ja. No, sit­ten ovat nämä sat­um­mae­dus­ta­jat. Ehkä asi­nat­nti­ju­u­den ja hal­li­tusten jäsen­ten koulu­tusten kehit­tämi­nen ovat paras tapa edetä.

    Riskin­hallintaa mon­imuo­toisu­us on hyvä asia. Ilmari­nen ja var­ma pitäisi pikkoa kumpikin ainakin kahtia.

  109. Liian van­ha: Luuletko, ettei muual­la mak­se­ta eläkkeitä ? Suomen osit­tai rahas­toi­va jär­jestelmä on kohtalisen harv­inainen, useim­miten eläk­keet mak­se­taan veroista eli kädestä suuhun 

    Yhteen­sä eri­lai­sis­sa eläk­er­a­has­tois­sa arvioidaan ole­van maail­man­laa­juis­es­ti noin 30 biljoon­aa dol­lar­ia. Eli kyl­lä sitä eläk­er­a­haa tosis­saan säästetään ihan kaikkial­la, vaik­ka tietenkin rahas­ton tarkoi­tus niin meil­lä kuin muual­lakin on enim­mäk­seen tasa­ta sukupolviero­ja kun val­taosa rahas­ta kul­kee kädestä suuhun.

  110. Raimo K: Takaisin­lain­aus ei ole lop­punut, sitä kut­su­taan nyky­isin sijoitustoiminnaksi.

    Eivät eläeky­htiöt sijoi­ta raho­jaan yhtiön toim­intaan vaan osta­vat ja myyvät arvopa­pere­i­ta, ne rahat liikku­vat pääosin omis­ta­jien välil­lä, eivät ne siir­ry tuotan­nol­lis­ten yri­tys­ten käyttöön.

    Muis­tui mieleen Paasilin­nan kuu­luisa ajanko­htaiso­he­jel­ma 60-luvul­ta, hän arvosteli juuri eläke­vaku­u­tusy­htiöi­den toimintaa.

    Paasilin­nan arvostelun kohteena oli­vat eri­tyis­es­ti eläk­er­a­has­tot, sil­lä takaisinlainaus/sijoittaminen oli tap­pi­ol­lista ja käytän­nössä rahas­tot eivät kas­va­neet vaan rahat tuh­lat­ti­in taivaan tuuliin.

    Ja lain­auk­sen alhainen korko täy­den­si tuhoa , kun inflaa­tio söi pääomaa.

    Paasilin­na tuomit­ti­in risu­par­taradikaa­lik­si vaik­ka olikin lyhy­tukkainen suit­tu nuorim­ies mus­tine pukuineen ja kravatteineen.

    Mut­ta täl­laisel­la pro­pa­gan­dal­la Paasilin­nan ohjel­man kri­ti­ik­ki saati­in taitet­tua ja kesti 80-luvun lop­ulle ennen kuin rahas­tot alkoi­vat kas­vaa ja eläk­er­a­ho­jen ryöstö talttua.

    Ohjel­ma löy­tynee Elävästä arkistosta

  111. LeenaS:
    Sal­la­maari Muho­nen, vihrei­den edus­ta­ja KEVA:n hal­li­tuk­ses­sa, sanoi seuraavasti:”Se, että on jonkun tieteen tohtori, ei tarkoi­ta, että on asiantun­te­mus­ta minkään val­takun­nan johta­jak­si”. Näin hän perusteli Ailuk­sen val­in­taa ohi pätevämpi­en hakijoiden.
    Mikä lie­nee ko. henkilön oma koulu­tus tai asiantun­te­mus vaa­ti­vaan tehtävään eläkey­htiön hal­li­tuk­ses­sa? Tai ylipäätään hal­li­tuk­ses­sa istu­vien henkilöiden?

    Myös S‑M Muho­nen on “muodol­lis­es­ti” pätevä ja tarpeelli­nen sukupuolen­sa perus­teel­la. Vihreä nais­fem­i­nisti; Jos ei tuol­la nykyaikana pär­jää niin ei mil­lään… ei siinä muu­ta koulu­tus­ta tarvita.

  112. teekkari: Yhteen­sä eri­lai­sis­sa eläk­er­a­has­tois­sa arvioidaan ole­van maail­man­laa­juis­es­ti noin 30 biljoon­aa dol­lar­ia. Eli kyl­lä sitä eläk­er­a­haa tosis­saan säästetään ihan kaikkial­la, vaik­ka tietenkin rahas­ton tarkoi­tus niin meil­lä kuin muual­lakin on enim­mäk­seen tasa­ta sukupolviero­ja kun val­taosa rahas­ta kul­kee kädestä suuhun.

    Tuo tekee n 4000 taalaa per maan asukas eli riit­tää suo­ma­laisen tasoisen eläk­keen mak­su­un noin kahdek­si kuukaudeksi.

    Eläkesäästämisen ongel­ma on, että esi Suomen kaikkien eläkkei­den rahas­toimi­nen edel­lyt­tää n 500–600 mil­jardin rahas­to­ja eli koko kansal­li­so­maisu­us olisi näi­den rahas­to­jen hallinnassa.

    Vuokraisit alushoususikin näiltä firmoilta

    Toinen ongel­ma on sijoi­tus­tuot­to­jen keskit­tymi­nen niille, joil­la on tarvit­ta­vat apu­vä­li­neet ja tieto.

    Niin­pä tuloista repii suurim­man osan hyvin pieni joukko ja 90–99 % on rahoit­ta­jia, joiden tuot­to on negati­ivi­nen tai nol­laa lähellä.

    Niin­pä liian mon­et pää­tyvät sos­sun luukulle ikääntyneinä

  113. Liian van­ha: Tuo tekee n 4000 taalaa per maan asukas eli riit­tää suo­ma­laisen tasoisen eläk­keen mak­su­un noin kahdek­si kuukaudeksi.
    Eläkesäästämisen ongel­ma on, että esi Suomen kaikkien eläkkei­den rahas­toimi­nen edel­lyt­tää n 500–600 mil­jardin rahas­to­ja eli koko kansal­li­so­maisu­us olisi näi­den rahas­to­jen hallinnassa.

    Jaa että kaikil­la afrikan nälkäänäkevil­läkin on eläkesäästöjä, ja odotet­tavis­sa suo­ma­lais­ta­soinen eläke jos elävät kyllin vanhoiksi?

    Tietenkään rahas­to­jen tarkoi­tus ei ole kat­taa kaikkia eläkkeitä. Se olisi idioot­ti­maisen tyh­mää (vaik­ka sitäkin kuulee vaa­dit­ta­van). Rahas­to­jen tarkoi­tus on tasoit­taa huolto­suh­teen vaihtelua.

    Jo nyt Suomes­sa eläke­jär­jestelmän mak­su­tase on negati­ivi­nen, eli työn­tek­i­jät mak­sa­vat vähem­män eläke­vaku­u­tus­mak­su­ja kuin eläkeläisille mak­se­taan eläkkeitä. Rahas­to­jen tuot­to riit­tää kat­ta­maan ero­tuk­sen ja rahas­tot kas­va­vat yhä, mut­ta ennen kuin ahne sukupolvi kuolee joudu­taan rahas­to­ja sulattamaankin.

    Ilman eläk­er­a­has­to­ja Suomes­sa olisi siis ollut kevääl­lä eläke­jär­jestelmän kri­isi, jos­sa eläkeläisiltä olisi lop­punut voi leivän päältä ellei pani­ikissa oltaisi säädet­ty poikkeuslakia vero­jen tai eläke­mak­su­jen koro­tuk­ses­ta. Voin kuvitel­la miten markki­nat oli­si­vat sel­l­aiseen vastanneet.

  114. teekkari: Jaa että kaikil­la afrikan nälkäänäkevil­läkin on eläkesäästöjä, ja odotet­tavis­sa suo­ma­lais­ta­soinen eläke jos elävät kyllin vanhoiksi?

    Tietenkään rahas­to­jen tarkoi­tus ei ole kat­taa kaikkia eläkkeitä. Se olisi idioot­ti­maisen tyh­mää (vaik­ka sitäkin kuulee vaa­dit­ta­van). Rahas­to­jen tarkoi­tus on tasoit­taa huolto­suh­teen vaihtelua.

    Jo nyt Suomes­sa eläke­jär­jestelmän mak­su­tase on negati­ivi­nen, eli työn­tek­i­jät mak­sa­vat vähem­män eläke­vaku­u­tus­mak­su­ja kuin eläkeläisille mak­se­taan eläkkeitä. Rahas­to­jen tuot­to riit­tää kat­ta­maan ero­tuk­sen ja rahas­tot kas­va­vat yhä, mut­ta ennen kuin ahne sukupolvi kuolee joudu­taan rahas­to­ja sulattamaankin.

    Ilman eläk­er­a­has­to­ja Suomes­sa olisi siis ollut kevääl­lä eläke­jär­jestelmän kri­isi, jos­sa eläkeläisiltä olisi lop­punut voi leivän päältä ellei pani­ikissa oltaisi säädet­ty poikkeuslakia vero­jen tai eläke­mak­su­jen koro­tuk­ses­ta. Voin kuvitel­la miten markki­nat oli­si­vat sel­l­aiseen vastanneet.

    Suuret ikälu­okat oli­vat vii­sai­ta, kuten itsekin todistat

  115. Yksi point­ti, mik­si ei kan­na­ta aina etsiä sitä suur­in­ta tuot­toa, on se, että suurin tuot­to ei ole aina Suomen tai eläkeläis­ten etu. Aasi­aan sijoit­ta­mi­nen lisää työ­paikko­ja Aasi­as­sa ei Suomes­sa. Suomeen on rantau­tunut pääo­mayri­tyk­siä, jot­ka vero­su­un­nit­tel­e­vat toim­intansa ja jät­tävät verot mak­samat­ta tänne. Entä jos eläkey­htiöt oli­si­vat otta­neet tämän omak­si sijoituk­sek­seen ja toiminnakseen?

    http://yle.fi/uutiset/ulkomaiset_yritykset_rynnivat_hoiva-alalle/6301576

    heh heh Eläkey­htiön sijoi­tus hoi­va-alalle olisi win win, jos eläk­keen mak­sut meinaa­vat jäädä toteu­tu­mat­ta aina voi nos­taa hoivako­tien katet­ta… Sil­loin­han se raha kiertäisi kivasti ja BKT lähtisi nousuun. 😀

    Suomeen sijoit­ta­mi­nen myös lisäisi työ­paikko­ja ja eläket­tä mak­savien joukkoa. Tässäkin olisi tutkailun varaa. Onko hatus­ta heit­e­tyt luvut vaikka­pa Aasian 15% tuot­to parem­pi kansan­taloudel­lis­es­ti pitkässä juok­sus­sa kuin Suomeen sijoitet­tu 5% tuot­to? Lisäk­si kun kyseessä on eläkey­htiö, niin paljonko eläkey­htiö saisi lisää eläk­keen mak­sajia ja mil­laisia vaiku­tuk­sia täl­lä olisi.

    Tässä olisi hyvä määritel­lä eläkey­htiöi­den funk­tio Suomelle ja eläk­keen saa­jille eli poli­ti­ikan puolelle menee.

  116. Asialli­nen kir­joi­tus. Esimerkik­si HS ei ole pystynyt kir­joit­ta­maan aiheesta yhtäkään asial­lis­es­ta, neu­traalia eikä ana­lyyt­tistä jut­tu­ja. Se ei tietenkään ole mikään ihme, kun toimit­ta­ja on Tuo­mo Pietiläi­nen, jon­ka tarkoituk­se­na on vain itsen­sä korost­a­mi­nen ja vahin­gon aiheut­ta­mi­nen muille.

Vastaa käyttäjälle MR Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.