Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2013

[LISÄTTY KOHTA RUNKOBUSSILINJOJEN INFRATOIMISTA VÄLILLÄ PASILA-MUNKKINIEMI] Lis­taan tästä.

Pohjois-Haa­gan osayleiskaava
Täy­den­nushanke Pohjois-Haa­gas­sa: par­ituhat­ta asukas­ta ja peräti 3700 työ­paikkaa. Tämä käsitelti­in lau­takun­nas­sa 4.6.2013 ja asia on selostet­tu blogilla sil­loin. Tästä ei tehty yhtään muis­tu­tus­ta, eivätkä lausun­notkaan anta­neet aihet­ta merkit­tävi­in muutoksiin.

Var­tiosaari
(Pyödältä)
Nyt var­maankin äänestetään. Olen halun­nut kolmea päästöstä:
1)    Raken­netaan vain, jos alueelle tulee ratikka
2)    Tiev­erkkoa ei suun­nitel­la niin, että tästä voisi tul­la autoli­iken­teen läpi­a­joy­hteys Vuosaares­ta keskus­taan (taval­laan turha ehdo­tus, kos­ka näin on tarkoi­tus tehdä, mut­ta kun asi­as­ta on syn­tynyt epäi­lyjä,  on hyvä lait­taa se päätökseen
3)    Alueesta pyritään tekemään vähäau­toinen niin, että pysäköin­tilu­o­laan men­nään joko Laa­jasa­lon puolelta tai jos tämä ei onnis­tu, aivan sil­lan korvasta.

Vetu­ri­tien eteläosan asemakaava
Tässä on tiehankkei­ta 80 miljoo­nan edestä. Vetu­ri­tien jät­ti­hin­taisen tun­nelin osalta mah­dol­lis­te­taan tässä vai­heessa lyhyt tun­neli ja sit­ten ehkä myöhem­min se pitkä ja kallis. Esit­telystä ei saa mitään selvää. Kaavo­jen esit­tämi­nen kak­si­u­lot­teisel­la kar­tal­la ei oikein sovi tilanteisi­in, jois­sa ratkaisut ovat kolmi­u­lot­teisia. Jään odot­ta­maan esit­te­lyä lautakunnassa.

Telakkaran­nan kaava
Tämä palasi meille lausun­tok­ier­roksen jäl­keen. Paljon on valitet­tu liian korkeista asuin­raken­nuk­sista (12 ker­rosta) mut­ta tätä ei ole muutet­tu. Muutet­tu on Konepa­jan käyt­tö­tarkoi­tus­ta julk­i­sista palveluista yksi­ty­isi­in samal­la, kun suo­jelumääräyk­siä on lieven­net­ty (oli­si­vat olleet järkyt­tävän kalli­ita). Muu­tok­set kat­so­taan niin isoik­si, että kaa­va pan­naan uud­estaan näytteille.

Suu­tar­i­lan ranta­puis­ton kaava
Alueelle tulee 87 siir­to­la­pu­u­tarha­pal­staa. Tästä on tul­lut etukä­teen pos­tia, jos­sa vas­tuste­taan puis­ton ottamista siir­to­la­pu­u­tarhakäyt­töön, kos­ka se ei ole sil­loin kaikkien käytössä.

Koneen entisen pääkont­torin kaa­va Munkkiniemessä
Lau­takun­ta käsit­teli tätä 4.6.2013, jol­loin se esitelti­in myös blo­gis­sa. Koneen kiis­taa aiheut­tanut pääkont­tori muute­taan asuinkäyt­töön ja ton­tille tehdään myös town­house-asun­to­ja. Lausun­to­jen ja muis­tu­tusten joh­dos­ta ei merkit­täviä muutoksia.
11 300 ker­rosneliötä asuin­pin­ta-alaa eli melkein 300 asukasta.

Tuusu­lantien melu­alueen kaa­va Oulunkylässä
350 asukas­ta on tarkoi­tus asut­taa Pato­las­sa alueelle, joka var­maankin on joskus tulkit­tu asumiseen kel­paa­mat­tomak­si, kun on Tuusu­lantie. Kukonaskel moot­toritei­den bule­vardis­oin­nin suun­taan, mut­ta jos bule­vardis­oin­ti, pitäisikö askel ottaa kun­nol­la loppuun?

Pirkkolan liikun­ta­puis­ton kaava
Tämäkin tuli takaisin lausun­to­jen jäl­keen, eikä siihen tehty merkit­täviä muutoksia.

Helsin­gin liikku­misen ohjelma
(pöy­dältä)
Kokoomus halusi pitää tätä pöy­däl­lä. Ohjel­ma on varsin ilah­dut­ta­va. Liiken­nepoli­ti­ik­ka kehit­tyy järkevään, kaupun­gin kokon­aise­t­ua pain­ot­tavaan suun­taan. Sopii yhteen yleiskaa­van tavoit­tei­den kanssa.

Vaasankadun käve­lykatukokeilu
Koke­muk­set pääsään­töis­es­ti myön­teisiä, mut­ta han­ket­ta ei ehdit­ty valmis­tel­la kun­nol­la ja kaupun­ki on kovin hidas käsit­telemään lupa­hake­muk­sia, joten mah­dol­lisu­ud­es­ta ei saatu kaikkea irti. Paran­tamista siis on, mut­ta täl­laisia asukkaiden han­kkei­ta voisi toteut­taa enemmänkin.

Runk­obus­sil­in­jo­jen infratoimet välil­lä Pasila-Munkkiniemi

Runk­obus­sil­in­jat ovat hyvä ja kan­natet­ta­va han­ke. Jot­ta ne oli­si­vat riit­tävän nopei­ta, niitä ei voi pan­na autoli­iken­teen kanssa samoi­hin, jatku­vasti pahenevi­in ruuhki­in. Tässä esitetään kah­ta vaihtoehtoa

1) Omia bus­sikaisto­ja, jol­loin autoli­iken­teen käyt­tämä tila tietysti vähe­nee, mut­ta ruuhkat eivät ehkä vähene, kos­ka nopeu­tu­va joukkoli­ikenne muut­tuu houkuttelevammaksi.

2) Runk­obussien päästämistä ratikkakaistoille.

Tätä jälkim­mäistä pitää kyl­lä harki­ta pitkään. Göte­bor­gis­sa on näin tehty keskus­tan alueel­la, kos­ka keskus­tas­sa ei ollut tilaa. Siinä on se vika, että bus­sit tietysti häir­it­sevät ratikoi­ta. Jos kaistal­la on paljon liiken­net­tä, ei ole mah­dol­lista antaa val­oe­tuuk­sia, kos­ka kaistalle pitäisi näyt­tää vihreää val­oa melkein koko ajan.  Lisäk­si ratikkakiskot vaa­ti­vat paljon enem­män huoltoa, jos niiden pääl­lä voi ajaa kumipyörillä.

Riskinä lisäk­si on, että jokin edesvas­tu­u­ton siirtää kaik­ki Paciuk­senkadun bus­sit ratikkakisko­jen päälle, jol­loin joukkoli­ikenne tukkeu­tuu kokonaan.

Lain­säädän­tömme ei myöskään ole täl­laisen jär­jeste­lyn tasal­la. Jos ratikkakaistal­la pystyy aja­maan bus­sil­la, siinä pystyy aja­maan myös kaiken­laisil­la autoil­la. Jos olisi kun­nalli­nen kam­er­avalvon­ta, joka lähet­täisi joka ker­ras­ta laskun, tätä riskiä ei ole, mut­ta nyt joukkoli­iken­nekaistal­la voi ajaa sank­tioit­ta, kos­ka poli­isil­la ei ole aikaa tähän ongelmaan.

On myös esitet­ty, että Pasi­las­ta län­teen matkus­ta­jia on niin paljon, että nol­la-Jok­erin voisi jakaa kah­tia ja toteut­taa Pasi­las­ta Munkkiniemeen ratikkana.

99 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2013”

  1. Voisko bule­vardis­oin­nin aloit­taa Vetu­ri­ti­estä? Sen luulis ole­van help­poa, kun moot­tori­ti­etä ei vielä ole tehty. Esitet­ty suun­nitel­ma on Smith-Polvisen toteut­tamista hivut­ta­mal­la parin kilo­metrin pätkä ker­ral­laan, ja tähtää moot­torikadun tekemiseen Vetu­ri­tieltä pääradan suun­tais­es­ti Keskustatunneliin.

  2. Var­tiosaaren voisi yhdis­tää Korkeasaaren kanssa sel­l­aisek­si kaupunkilu­on­toko­hteek­si, joka houkut­taisi myös lap­siper­heitä kaupunki­in ihan tur­is­teer­aa­maan. Lap­siper­heet kuitenkin jät­tävät ihan eri taval­la rahaa kaupunki­in. Samal­la ratikalla kat­so­maan ikku­nan takaa lei­jo­nan kitaan ja korkeal­ta kalli­ol­ta kauk­si merelle, lisänä sit­ten vielä van­hat huvi­lat. Olisi elämyk­siä niin pie­nille kuin suurille ihmisille. Laa­jasa­lon sil­ta olisi samal­la houkut­ta­va nähtävyys jo itsessään ja mah­dol­lis­taisi samal­la edel­lä kuvail­lun, jos saari yhdis­tet­täisi­in lännestä yhdel­lä kevyel­lä sil­lal­la. Mik­sei Villin­ki myös tähän paket­ti­in lisäk­si. Olisi help­po markki­noi­da ratikka­matkaa yli suuren sil­lan kauem­paa tulleille ja toisaal­ta junan tuomien vai­h­taa ratikkaan. Samal­la koko hom­ma avau­tu­isi myös toki kaupunkilaisille.

    Laa­jasa­loa voi porkkanoin ja kepein tiivistää vielä Kru­unuvuoren­ran­nan rak­en­tamisen jäl­keenkin, ja jät­tää ratikan päät­täri jon­nekin Var­tiosaaren tienoille odot­ta­maan raitei­den jatkamista San­tik­seen. Eihän vuosaare­laiset tarvitse ratikkay­hteyt­tä, kun Pis­aran jäl­keen metro avaa heille suju­vat raidey­htey­det vähän joka paikkaan. Meri-Rasti­la ja Ram­sin­nie­mi jääkööt sit­ten heille met­sik­si, ja pää­sevät jo nykyisel­lään pyöräl­lä rantaa pitkin Laa­jasa­loon ja uut­ta sil­taa pitkin keskus­taan, tai vaik­ka retkelle Var­tiosaa­reen. Kevytkin liikenne läpi Ram­sin­niemen ja Var­tiosaaren pilaisi luon­non­rauhan, ja niiden rak­en­t­a­mi­nen maise­mat myös Vartiosaaresta. 

    Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taisi vain yhtä uut­ta autolähiötä jos­sa olisi lisänä ratik­ka, ihan siitä syys­tä, että autop­uolueen sanelemat reunae­hdot siihen johta­vat. Täl­läi­nen pilaisi mielet­tömäl­lä taval­la arvokkaan vielä säi­lyneen luon­toalueen, joka minus­ta on sel­l­aista arvotavaraa, jota on jär­jetön­tä rak­en­taa, varsinkin kun ain­oa syy mik­si kaupun­ki lev­iää tätä tah­tia on autop­uolueen sanelemat reunae­hdot, jot­ka kaata­vat met­sät ja pilaa­vat vielä kaupun­gin viihty­isyy­den mis­sä tahansa sit­ten raken­netaankin. Koko ajan on tar­jol­la oikean kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen tehokkaasti ilman val­ta­van tilan antamista autolle, joten luon­non­suo­jelem­i­nen tässäkään tapauk­ses­sa ei ole nim­by­i­lyä, vaan jär­jen ja tun­teen yhdistämistä.

    Oli var­maan teknil­listaloudel­lis­es­ti viisas­ta purkaa sekin talo Kokoomuk­sen johdol­la, jos­sa tämä val­tio laitet­ti­in paper­il­la alulle, mut­ta Helsin­ki olisi val­ta­van paljon rikkaampi, jos sitä ei olisi tehty. Nyt näi­den luon­toaluei­den kanssa on saman­lainen tilanne ja olisi syytä ainakin vihrei­den huo­ma­ta, että kun talot, jot­ka oli­vat pelkkää kiveä, tuot­ta­vat kaipaus­ta vielä nykyäänkin, niin mitä tuot­taisikaan näi­den aluei­den rak­en­t­a­mi­nen, jot­ka vieläpä ovat täysil­lä elävää luon­toa. Kaik­ki eivät löy­dä elämään­sä laat­ua kaupasta.

  3. Nipute­taan Var­tiosaari, Kivi­nok­ka ja Meri-Rasti­la. Ei raken­neta ratikalla eikä ilman.

  4. Setä Vihreä:
    Nipute­taan Var­tiosaari, Kivi­nok­ka ja Meri-Rasti­la. Ei raken­neta ratikalla eikä ilman.

    Juuri näin. Näil­lä Itä-Helsin­gin luon­toalueil­la pitäisi olla sama pain­oar­vo kuin keskuspuistolla.

    On surkuhu­paisaa, että kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa itäisek­si viher­sormek­si kut­su­taan aluet­ta, joka koos­t­uu mm. golfken­tästä, jätemäestä ja entis­es­tä kaatopaikasta.

  5. Bule­vardis­oin­ti voi onnis­tua lisärak­en­tamisel­la Man­ner­haim­intiel­lä. Bule­var­di tarvit­see toimi­ak­seen raskaan rak­en­tamisen molem­min puolin, muuten ei syn­ny tarvit­tavia asukas tiheyk­siä, työ­paikkamääriä ja asi­akasvir­to­ja. Hallinnol­lisel­la päätök­sel­lä on ihan turha yrit­tää määrätä jotain kadun patkää bulevardiksi.

    Ehdot­taisin kaikille bule­vardeista Helsinki­in puhuville pakol­lista parin viikon matkaa Pari­isi­in. Siel­lä ain­oana ohjel­mana on istua kahvi­las­sa bule­vardin var­rel­la ja yrit­tää ymmärtää, mis­tä on kyse. 😉

  6. Hei mul­la on kaik­ista parhain vai­h­toe­hto: Ei raken­neta min­nekään yhtään mitään. Näin voidaan erot­taa val­taosa kaupunkisu­un­nit­telijoista, ja kaupun­ki säästää.

  7. Esi­tys­lis­tas­sa on mukana myös bussien sijoit­ta­mi­nen ratikkakaistoille Paciuk­senkadul­la, Tukhol­mankadul­la ja Nor­den­skiöldinkadul­la osana runk­obus­sil­in­jo­jen infratoimen­piteitä. Tämän ohel­la on vielä vai­h­toe­htona autokaisto­jen muut­ta­mi­nen bussikaistoiksi.

    Mah­taako asia kiin­nos­taa lau­takun­taa, kun samas­sa kok­ouk­ses­sa on paljon sek­sikkäämpiäkin asioi­ta? Sääli kuitenkin olisi, jos juh­la­puheet raitio­vaunu­jen nopeut­tamis­es­ta merk­it­si­sivät tosi­asial­lis­es­ti raitio­vaunukaistoista luopumista.

    Göte­bor­gis­sa näitä yhdis­tet­tyjä joukkoli­iken­nekaisto­ja on paljon. Kun­nos­s­api­tokus­tan­nuk­set ovat kaksinker­taiset ver­rat­tuna ratikkakaistaan.

  8. Asumisen hin­ta on järkyt­tävä, mikä tarkoit­taa sitä että kaik­ki tänne halu­a­vat eivät mah­du asumaan. Se on poli­itikko­jen vika, jot­ka kuun­tel­e­vat vain niitä joiden paikalliset edut ovat vaaras­sa. Itseni kaltaisel­la jo asu­val­la ei ole tietenkään ongel­maa ja asun­non hin­ta se senkun vaan nousee, mut­ta lap­sil­lani olisi — ja taloudel­lis­es­ti hei­dän kan­nat­taa asua nurkissamme niin pitkään kuin mah­dol­lista. Minus­ta kaupunkia kan­nat­taa laa­jen­taa. Vart­sikas­ta saisi hienon paikan asua todel­la mon­elle ja luon­toakin jäisi virk­istäy­tymiseen. Sama kos­kee Kivi­hakaa. Paikat ovat nyt oikeasti muu­tamien har­vo­jen käytössä. Siir­to­la­pu­u­tarhamökkeily on minus­ta resurssien tuh­laus­ta. Maa varataan joidenkin har­vo­jen sat­un­naiseen lomailu­un reilusti alle satana päivänä vuodessa. Luon­toreser­vaat­te­ja ei kan­na­ta säi­lyt­tää kaupungis­sa mikäli vas­taavia biotooppe­ja on muual­la ja niitähän on. Kaik­ki maa kestävään asumiseen tai virk­istäy­tymiseen. Oulunkylän Tuusu­lan motarin var­teen voisi hyvin rak­en­taa ja radankin var­res­sa Ogeli-Käpylä ‑välil­lä on tyhjää joutomaata.

  9. Pohjois-Haa­gan han­ke ei ole hyväl­lä tah­dol­lakaan täy­den­nyshanke. Vähän lisää epäkaupunkia motarin kyl­keen, kauas raideli­iken­neasemista, alueen jo valmi­ik­si tukkoisia teitä tukki­maan. Toiv­ot­tavasti kaup­pakeskus Kaari mak­saa viu­lut, kun Näyt­telijän­tien tukok­sia ale­taan purkaa lev­en­tämäl­lä Kehä I:n ylit­tävää sil­taa ja rak­en­ta­mal­la ramppe­ja uusiksi.

  10. Mies putosi pyöräl­lä mereen Helsingis­sä — ohikulk­i­ja heit­ti pelastusrenkaan
    Kes­ki-ikäi­nen mies ajoi vahin­gos­sa pyöräl­lä mereen lauan­taina iltapäiväl­lä Helsingissä.

    Mies pyöräili yksin lähel­lä Län­sisa­ta­maa Jätkäsaa­res­sa kel­lo neljän jäl­keen iltapäiväl­lä, kun hän ilmeis­es­ti liukas­tui ja lipesi pyöri­neen mereen. 

    Vastapäisel­lä ran­nal­la pyöräil­lyt ohikulk­i­ja näki tilanteen, pol­ki paikalle ja heit­ti löytämän­sä pelas­tus­renkaan veden varaan joutuneelle. 

    Tapah­tuma­hetkel­lä oli pimeää, ja lähel­lä putoami­s­paikkaa on van­ho­ja rautatiekiskoja.

    Todel­lakin : 5 miljoona kulk­i­jaa , pimeää, liukas­ta, ei opastei­ta, putoamis­vaara makasi­inien toiselta reunal­ta mereen ja etupuolel­la voi tip­pua metristä sepeli­in. Nylyalueetkin on retu­peräl­lä. Ja ne rikkakasvi-istu­tuk­set kesällä. 

    Autol­la olis kivem­paa! Kävellen ja pyöräillen horroria!

  11. Suu­tar­i­las­sa on Ker­a­van­joen jok­i­laak­so arvokas kokon­aisu­us, mitä olisi syytä kehit­tää yhteistyössä Van­taan kanssa. Van­taan puolel­la on yhteinen kivikirkkomme hau­taus­maa­pu­u­tarhoi­neen. Siir­to­la­pu­u­tarha-aate on peräisin 1800-luvun Sak­san teol­lisu­uskaupungeista eikä sitä enää tarvise meil­lä vaalia. Tässähän olisi seu­rauk­se­na jonk­in­moinen 80 arvan sosi­aaliarpa­jainen ton­tin­tarvit­si­joille ja tuleville kap­i­tal­is­teille ellei tont­te­ja jae­ta ansioituneille kun­nall­ishenkilöille suku­laisi­neen. — Jäl­jel­lä ole­via joki- ja puro­laak­so­ja molem­mis­sa kaupungeis­sa sen sijaan tulisi vaalia, esimerkik­si Louhe­lan ja Kai­vok­se­lan välil­lä rauhoitet­tu Mätäo­jan laak­so on upea alue minkä reunamien toivoisi jäävän rakentamatta.

  12. Näinkin päin voi kaupunki­raken­net­ta parantaa:

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/564300/Vuokrataloja+puretaan+omakotitonttien+tielta+Raisiossa

    “Omakoti­tont­tien tieltä väistyviä Rai­sion kaupun­gin vuokrat­alo­ja ale­taan purkaa Jer­muntieltä Iha­las­ta ensi keväänä.

    Kolmes­sa talos­sa on kaikki­aan 75 asun­toa, joista alle kymme­nessä on enää asukkaita.

    Vuokrat­alo­jen tilalle noin kah­den hehtaarin laa­juiselle alueelle on määrä kaavoit­taa virk­istysalue ja 14 omakotitalotonttia.”

  13. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    “Omakoti­tont­tien tieltä väistyviä Rai­sion kaupun­gin vuokrat­alo­ja ale­taan purkaa Jer­muntieltä Iha­las­ta ensi keväänä.

    Tuo toteu­tuu niin kuin 1970-luvul­la oli tarkoitet­tu. Raken­net­ti­in nopeasti ja edullis­es­ti ker­rostalo­ja, joiden käyt­töikä oli 25–40 vuot­ta. Ne ovat nyt purkuiässä, mut­ta kun suuri osa on omis­tusasun­toina, niin purkuha­lut ovat pienet – sen sijaan tehdään kalli­it julk­i­sivu- ja putkire­mon­tit eli mak­se­taan oma asun­to toiseen ker­taan ja samal­la kaupun­ki jää tiivistämättä.

    1. Ei tuo rak­enusten osalta kan­nat­taa Raisios­sakaan, mut­ta tavoite taisi olla kun­nal­listaloudelli­nen: vuokra-asukkaat Turku­un ja Turus­ta keskilu­okkaa Raisioon.

  14. Daniel Fed­er­ley:
    …Sääli kuitenkin olisi, jos juh­la­puheet raitio­vaunu­jen nopeut­tamis­es­ta merk­it­si­sivät tosi­asial­lis­es­ti raitio­vaunukaistoista luopumista… 

    Olet täysin oike­as­sa. Maalais­mi­toite­tut isot bus­sit eivät kuu­lu kaupun­gin keskus­taan. Ne vain tukki­vat sekä joukkoli­iken­teen (spåra) että henkilöau­to­jen kulun. Kaikil­la maini­tu­il­la kaduil­la on täysin turhaa ajaa bussilinjoja. 

    Sit­ten on ihan oma lukun­sa tuo ylläpi­to. Raskas pyöräli­ikenne kulut­taa tietä 10 000 ker­taa sen mitä henkilöau­tot, yhdne ruot­salaisen tutkimuk­sen mukaan. Tämä yleen­sä ono­hde­taan aina bussien kustannuslaskelmissa.

  15. Ville T: Luon­toreser­vaat­te­ja ei kan­na­ta säi­lyt­tää kaupungis­sa mikäli vas­taavia biotooppe­ja on muual­la ja niitähän on. Kaik­ki maa kestävään asumiseen tai virkistäytymiseen. 

    Helsin­gin maap­in­ta-ala lie­nee n. 212,67 neliök­ilo­metriä. Jos koko em. pin­ta-alalle suoritet­taisi­in tiivistämistä, esim. Alp­pi­har­jun asukasti­hey­teen (1.1.2012, n. 12 944 asukas­ta neliök­ilo­metril­lä) voitaisi­in Helsinki­in lasken­nal­lis­es­ti asut­taa noin 2,75 miljoon­aa asukas­ta. Korkean rak­en­tamisen kan­nat­ta­jat saisi­vat kaiketi luvun hel­posti(?) kaksin- tai kolminker­taisek­si. En vain ihan ymmär­rä, miten tiivistäjät kuvit­tel­e­vat ylen­palt­tis­es­ti tiivistämäl­lä saa­vansa aikaan viihty­isää ja hyvää kaupunkiympäristöä? 

    Viihty­isään kaupunki­i­in halu­taan tul­la, jos ei asumaan, niin ainakin käymään. ‘Luon­toreser­vaatit’ ovat vähenevä luon­non­va­ra, ja sen vuok­si niiden säi­lyt­tämistä tulee puo­lus­taa, ei vain Koi­järvel­lä vaan myös Helsingissä.

    Olen kiitolli­nen siitä, että meil­lä Helsingis­sä on vielä jäl­jel­lä ‘luon­toreser­vaat­te­ja’, kuten esim. päivit­täin omas­sa ja naa­pure­it­teni näköpi­iris­sä ole­via, tai työ­matkani var­rel­la sijait­se­via, lähilu­on­toaluei­ta. Seurasaari on myös hieno alue, vaik­ka sinne en vain kovin usein ehdi, ehkä muu­tamia ker­to­ja vuodessa. Vas­taa­va alue itä-helsinkiläis­ten ilok­si voisi olla todel­la hyvä aja­tus. Ei kaikil­la kaupunki­laisil­la ole mah­dol­lisuuk­sia tai varaa lähteä Koi­järvelle, Kuusamoon, Lap­pi­in tai ulkomaille.

    Näen ajatuk­sis­sani vision tule­vaisu­u­den Helsingistä (2030 tai 2050), joka lähilu­on­toi­neen, kaikkine ‘luon­toreser­vaat­tei­neen’ (jos tuo­ta nim­i­tys­tä halu­taan käyt­tää) ja eri bio­tyyppei­neen, on tuol­loin yksi maail­man mie­lenki­in­toisim­mista paikoista, Kaupun­ki (isol­la K:lla), jos­sa luon­to on lähel­lä, jos­sa esim. iltal­enkil­lä voi nähdä ketun, palokär­jen, sotkan tai telkän, viihty­isä Kaupun­ki, jos­sa sen asukkaiden on hyvä elää ja asua, Kaupun­ki, jos­sa ja jonne tul­lessaan voi tun­neli- tai kuilumais­ten väylien seinämien sijaan nähdä nousevan/laskevan auringon ja meren aavan ula­pan (tai vaik­ka molem­mat). Sel­l­aiseen kaupungi­nosaan, jon­ka lähel­lä tämä on mah­dol­lista, olen aikoinaan kivikaupun­gin ytimestä (kuin janoinen autiomaas­ta — keitaan luokse) hakeu­tunut. En ole katunut. 

    Kaupunkia ei pidä liian tiivi­ik­si paka­ta, jos se merk­it­see asukkaiden arvostamien kaupungi­nosien ja niiden lähilu­on­toaluei­den hävit­tämistä. Täl­löin menetetään jotain, mikä on arvokkaam­paa kuin raha! 

    Tule­vaisu­udessa näitä ‘kaupunkilu­on­toreser­vaat­te­ja’ tul­laan ihaile­maan läheltä ja kaukaa, varsinkin sieltä, mis­sä lähilu­on­toa tai muu­takaan luon­toa ei enää ole. Kiinalainen ‘kol­le­gani’ Pekingistä on Suomeen tul­tuaan ollut asi­as­ta aivan hal­tiois­saan, samoin moni muu!

    Varsinkin meren­ran­to­jamme ja aluei­ta, joil­ta merelle tai mer­ilu­on­toon on julkiset näkymät tai pääsy, on suo­jelta­va kaikin lail­lisin keinoin. Jos Vihreät eivät tätä tee, kuka sit­ten? RKP, vai perus­suo­ma­laiset kenties …

    PS. Yllä­tyk­sek­seni havaitsin, että Var­tiosaar­ta koske­vis­sa suun­nitelmis­sa oli sen­tään ran­nat jätet­ty rauhaan. Onko muu­tok­sen tuuli alka­nut puhaltaa?”

  16. Daniel Fed­er­ley: Tuo toteu­tuu niin kuin 1970-luvul­la oli tarkoitet­tu. Raken­net­ti­in nopeasti ja edullis­es­ti ker­rostalo­ja, joiden käyt­töikä oli 25–40 vuot­ta. Ne ovat nyt purkuiässä, mut­ta kun suuri osa on omis­tusasun­toina, niin purkuha­lut ovat pienet – sen sijaan tehdään kalli­it julk­i­sivu- ja putkire­mon­tit eli mak­se­taan oma asun­to toiseen ker­taan ja samal­la kaupun­ki jää tiivistämättä.

    Tuo väite määräaikai­sista taloista on nyt esi­in­tynyt täl­lä pal­stal­la niin mon­ta ker­taa, että olisi hyvä saa­da joku asialli­nen viit­taus asi­akir­jaan, jos­sa on päätet­ty, että raken­netaan talo­ja jot­ka kestävät käyt­töä mak­simis­saan 40 vuotta.

  17. Kivikaupunginkas­vat­ti: jos Helsin­ki tosi­aan raken­net­taisi­in Alp­pi­har­jun tapaan, niin melkein 3 miljoo­nan asukkaan lisäk­si kaupungista noin kol­ma­sosa olisi puistoa.

  18. Kalle: Olet täysin oike­as­sa. Maalais­mi­toite­tut isot bus­sit eivät kuu­lu kaupun­gin keskus­taan. Ne vain tukki­vat sekä joukkoli­iken­teen (spåra) että henkilöau­to­jen kulun. Kaikil­la maini­tu­il­la kaduil­la on täysin turhaa ajaa bussilinjoja. 

    Kyl­lä se vähän näin on, että Euroopas­ta ei tun­nu löy­tyvän Helsin­gin kokolu­okan kaupunkia, jos­sa lähi­ju­nien, metron ja ratikkaverkon lisäk­si aje­taan niin val­tavaa määrää busse­ja kuin meil­lä, ja tosi­aan kan­takaupunki­in ja ihan ydinkeskus­taan asti. Myös niistä pää­su­un­nista, jot­ka jo palvel­laan kiskoliikenteellä.

    Paciuk­senkadul­la ajaa ruuhkas­sa suun­taansa 53 HSL-bus­sia tun­nis­sa ainakin 18:lla eri lin­jal­la ja kaukoli­ikenne siihen päälle. Sak­sas­sa tuol­laisel­la kadul­la kulk­isi 2–3 raitio­vaunulin­jan lisäk­si pari-kolme harv­inaisia yhteysväle­jä tar­joavia, ratikkaa tuke­via bus­sil­in­jo­ja 15–20 min­uutin vuorovälillä.

  19. Per­in­teinen bus­sikaista ajo­radan oikean­puoli­maisel­la kaistal­la ei ole kovinkaan toimi­va, sil­lä siel­lä on paljon luva­ton­ta ja luval­lis­es­ti liiken­net­tä (mm. oikealle kään­tyvää muu­ta liiken­net­tä). Mitä ikinä päätät­tekään kat­sokaa, että se palvelee etusi­jas­sa joukkoli­iken­net­tä. Runk­obus­sit eivät kuu­lu per­jan­tairu­uhki­in pikkuau­to­jen sekaan.

  20. Valitet­tavasti rak­en­tamisen laatu on kohen­tunut 60-luvus­ta vain hie­man. Edelleenkin raken­netaan niitä home­pom­me­ja jot­ka muut­tuvat asumiskelvot­tomik­si välit­tömästi kun yksikin kos­teuseristysker­ros pet­tää. Ja osaa­mat­tomat raken­nustyöläiset puhko­vat niitä höyry­sulku­ja jo tekovaiheessa.

    Olin skep­tisem­pi Panu Kailan näke­mys­ten suh­teen sil­loin kun niihin alun perin tutus­tu­in, mut­ta mitä enem­män asi­aan pere­htyy, sitä enem­män alkaa olla samaa mieltä. Sut­ta ja sekun­daa tulee, ja RakMk melkein­pä kieltää rak­en­ta­mas­ta kun­nol­lista. Kun­nolli­nen talo on sel­l­ainen, joka kestää vaik­ka 1000 vuot­ta pelkil­lä kunnossapitokorjauksilla.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    On notoori­nen tosi­a­sia, että 60-luvun betoni­talot oli tarkoitet­tu väli­aikaiseen käyttöön. 

    Muis­tuu mieleen Mauno Koivis­ton (onnea vaan juuri tänään!) muis­tiku­va siitä miten hän kuusikym­men­lu­vul­la kysyi gryn­dereiltä että miten nämä talot sit­ten aio­taan purkaa siis­tisti ja vas­tauk­se­na oli että var­maan siihen men­nessä on kehitet­ty jonkin­laisia murskainkauho­ja joil­la talot palastel­laan. Ja Koivis­to­han oli tuol­loin rahoituspuolella.

  22. Osmo Soin­in­vaara: On notoori­nen tosi­a­sia, että 60-luvun betoni­talot oli tarkoitet­tu väli­aikaiseen käyttöön.

    Nykyisen rak­en­tamisen laadun tun­tien sanois­in niiden 60-luvun talo­jen ole­van laadukkaam­paa rak­en­tamista kuin nykytalojen.

  23. “On myös esitet­ty, että Pasi­las­ta län­teen matkus­ta­jia on niin paljon, että nol­la-Jok­erin voisi jakaa kah­tia ja toteut­taa Pasi­las­ta Munkkiniemeen ratikkana.”

    Niin, kun rak­en­taisi vaan 100 metriä kisko­ja Rei­jolankadulle, niin voisi ajaa lin­jaa Pasi­la — Munkkinie­mi. Helpot­taisi ruuhkaista bus­sil­in­jaa 58.

    Kun vielä rak­en­taisi ratikan Kumpu­lan­laak­soon, niin voisi ajaa poikit­taista lin­jaa (Viikki)-Arabia-Pasila-Meilahti-Munkkiniemi. Olisi san­gen hyödylli­nen linja.

    Vaan jostain syys­tä näin ei vaan voi tehdä, ainakaan pian.

  24. newyork­ista: Tuo väite määräaikai­sista taloista on nyt esi­in­tynyt täl­lä pal­stal­la niin mon­ta ker­taa, että olisi hyvä saa­da joku asialli­nen viit­taus asi­akir­jaan, jos­sa on päätet­ty, että raken­netaan talo­ja jot­ka kestävät käyt­töä mak­simis­saan 40 vuotta.

    Pankit han­k­ki tuol­loin hal­val­la maa­ta ja raken­nut­ti­vat yhteistyökumm­panei­den­sa kanssa kokon­aisia lähiöitä. Julk­ista ohjaus­ta ei juurikaan ollut ja yksi­ty­is­ten yri­tys­ten pöytäkir­jat eivät ole julk­isia etenkään näi­den gryndereiden.

    Totu­us kuitenkin on että ennem­min tai myöhem­min 60- 70 luvun ele­ment­ti­taloista on kor­jat­ta­va runk­oa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki rakennusosat.
    Ikku­nat, putket, vesikat­to, ele­ment­ti­julk­i­sivut, parvek­keet, salao­jat, hissit, pihat… yhteen­sä 2000 €/m2.

    Pätkimäl­lä kokon­aiskus­tan­nus eril­lisi­in pikkure­mont­tei­hin totu­us taloy­htiöis­sä ja vuo­rat­alo­jen omis­ta­jil­la hämärtyy.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi lait­taa talo nurin ja tehdä nykyiset äänener­istys­vaa­timuk­set täyt­tävä uusi runko. Van­ha runko estää myöskin huoneis­to­jakau­man keskip­in­ta-alan muut­tamisen pienem­mäk­si remon­tin yhtey­dessä, tämän voisi kor­ja­ta samal­la (jos kaa­va sallisi).
    Isoille perusko­r­jausikäisille lähiöi­den ker­rostaloa­sun­noille on heikosti kysyn­tää, hal­van han­k­in­tahin­nan vastapain­ok­si kun tulee suuret vastik­keet noista remonteista.

    Kakkos­vai­h­toe­hto edel­lyt­täisi kuitenkin näke­mys­tä ja jous­tavu­ut­ta kaavoitus­pros­es­seis­sa. Pahin ske­naario on että kaik­ki talot rän­sistyvät samanaikaises­ti, kos­ka vuokrat tai asun­to­jen hin­take­hi­tys ei mah­dol­lista remontteja.
    Sal­li­mal­la sopi­vas­sa määrin uud­is­rak­en­t­a­mi­nen asukas­rak­en­teen sosi­aal­ista rapis­tu­mista voidaan vähen­tää merkittävästi.

  25. Rauno: Pankit han­k­ki tuol­loin hal­val­la maa­ta ja raken­nut­ti­vat yhteistyökumm­panei­den­sa kanssa kokon­aisia lähiöitä. Julk­ista ohjaus­ta ei juurikaan ollut ja yksi­ty­is­ten yri­tys­ten pöytäkir­jat eivät ole julk­isia etenkään näi­den gryndereiden. 

    Ei tuo toisaal­ta mikään salali­it­tokaan ollut — kyl­lä väli­aikaisrak­en­t­a­mi­nen oli sodan­jälkeis­inä aikoina hyvinkin tut­tua ja ihan hyväksyttyä. 

    Mm. Kumpu­lan ja Man­u­lan parak­it oli­vat juuri samaa kun aluer­ak­en­tamis­lähiöt — nopeasti ja hal­val­la tehtyjä kos­ka kiireel­listä tarvet­ta oli. 

    Eikä sil­loin oltu vielä mietit­ty mitään kan­takaupun­gin jugend­talo­jenkaan perusko­r­jaus­ta vaan sen ajatelti­in ratkea­van “kaupungi­nosasa­neer­auk­sel­la” tekemäl­lä lähiöko­rt­telei­ta tilalle. 

    Tarve­hier­aki­as­sa oli tärkein­tä saa­da ihmisille lämpim­iä asun­to­ja jois­sa oli vesives­sa ja sähköhel­la. Kan­takaupungis­sa oli järkyt­täviä vuokra­mur­ju­ja (joiden perusko­r­jausikä 50 v. alkoi tul­la täy­teen) eikä maal­ta muut­tanei­den lähtöko­h­datkaan asun­toteknis­es­ti huimia olleet vaik­ka nykysilmin kat­sot­tuna “romant­tista järvi­maise­maa” ja “hyviä ulkoilumaas­to­ja” olisikin löy­tynyt heti pihapiiristä. 

    Yksi­ty­is­ten gryn­de­rien ja pankkien mukana päät­tämässä ja hyö­tymässä oli koko yhteiskun­ta. Työt­tömät pää­sivät tyh­jenevältä maaseudul­ta sekatöistä kaupunki­in, val­tio sai vien­nin tas­apain­oon ja jalostusas­teen nousu­un, kaupungille tuli vero­tu­lo­ja ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ike sai uusia jäseniä eli joukkovoimaa.

  26. Rauno: Totu­us kuitenkin on että ennem­min tai myöhem­min 60- 70 luvun ele­ment­ti­taloista on kor­jat­ta­va runk­oa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki rakennusosat.
    Ikku­nat, putket, vesikat­to, ele­ment­ti­julk­i­sivut, parvek­keet, salao­jat, hissit, pihat… yhteen­sä 2000 €/m2.

    Eikö kaik­ista taloista pidä kor­ja­ta ainakin nämä rak­en­teet ennem­min tai myöhem­min? Ei kait mikään talo kestä kor­jaa­mat­ta ikuisesti?

  27. Daniel Fed­er­ley
    Paciuk­senkadul­la ajaa ruuhkas­sa suun­taansa 53 HSL-bus­sia tun­nis­sa ainakin 18:lla eri lin­jal­la ja kaukoli­ikenne siihen päälle. Sak­sas­sa tuol­laisel­la kadul­la kulk­isi 2–3 raitio­vaunulin­jan lisäk­si pari-kolme harv­inaisia yhteysväle­jä tar­joavia, ratikkaa tuke­via bus­sil­in­jo­ja 15–20 min­uutin vuorovälillä. 

    Mil­lä ne sak­salaiset sit­ten pääsee koti­in? Oma­l­la autolla?

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    On notoori­nen tosi­a­sia, että 60-luvun betoni­talot oli tarkoitet­tu väli­aikaiseen käyttöön.

    Väli­aikaista kaik­ki on vaan…

    Van­ha talon­poikaisvi­isaus sanoo, että talo pitää rak­en­taa uud­estaan kol­masti vuosisadassa.

    Lähiöt ovat mainet­taaan parempia.

  29. Raitio­vau­nun rata on sille varat­tu aluet­ta, jol­ta tulee pitää pois henkilöau­tot, lin­ja-autot, polkupyörät, ja muut kulk­i­jat. Ei niitä metro­radallekaan päästetä. Tästä pitäisi tehdä ihan peri­aatepäätös, että yhteiskai­stat bussien kanssa ei ole vaihtoehto.

    Kyseisessä tapauk­ses­sa: Pasi­la-Meilahti välil­lä on jo pitkälti kiskot sekä riit­tävästi matkus­ta­jia ratikalle. Se kan­nat­taa liikennöidä
    ratikalla joka tapauksessa.

  30. Rauno: Pankit han­k­ki tuol­loin hal­val­la maa­ta ja raken­nut­ti­vat yhteistyökumm­panei­den­sa kanssa kokon­aisia lähiöitä. Julk­ista ohjaus­ta ei juurikaan ollut ja yksi­ty­is­ten yri­tys­ten pöytäkir­jat eivät ole julk­isia etenkään näi­den gryndereiden.

    Totu­us kuitenkin on että ennem­min tai myöhem­min 60- 70 luvun ele­ment­ti­taloista on kor­jat­ta­va runk­oa luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki rakennusosat.
    Ikku­nat, putket, vesikat­to, ele­ment­ti­julk­i­sivut, parvek­keet, salao­jat, hissit, pihat… yhteen­sä 2000 €/m2.

    Tämä voi olal yläkant­ti­in arvioitu. Melko raskaskin saneer­aus tekee 1000 e/m2. Ajoittmal­la se noin kmmenelel vuodelle päästään kohtu­ullisi­in menoihin.

    ja uusi talo alkaa heti kulua, kun se on valmistunut.

    Äänieristys on tiet­ty vakavin ongel­ma. Kun ei voi huu­dat­taa kajare­i­ta pitkin öitä.

  31. Tapio Pel­to­nen: Kun­nolli­nen talo on sel­l­ainen, joka kestää vaik­ka 1000 vuot­ta pelkil­lä kunnossapitokorjauksilla.

    Mik­si? Tuot­taako tuo kokon­aistaloudel­lisim­man ratkaisun?

    Kes­ki-Euroopas­sa on hieno­ja van­ho­ja talo­ja, mut­ta eivät nekään ongel­mat­to­mia ole. Pääsin tutus­tu­maan vähän aikaa sit­ten erään pienen ital­ialaisen 1500-luvun lin­nan remont­ti­in. Kaik­ki on home­essa kivien sisäpuo­lia luku­unot­ta­mat­ta, sähkö­jen ja putkien vetämi­nen on todel­la kimu­rant­tia puuhaa, huone­jaon muut­ta­mi­nen ei mene ihan heit­tämäl­lä sekään. Runko kyl­lä on vas­ta käyt­töikän­sä alussa.

    Eikä tarvitse men­nä noinkaan kauas. Jo 60-luvun talo­jen huone­jako ja vaikka­pa keit­tiöt ovat sel­l­aisia, että aika iso­ja remp­po­ja tarvi­taan. Jos­sain vai­heessa tulee kysymys siitä, mikä on remon­toin­nin hin­ta ver­rat­tuna uuden rak­en­tamisen hintaan.

    Olen asunut tai ollut muuten hyvin lähei­sis­sä tekemi­sis­sä joka vuosikymme­nen asun­torak­en­tamisen kanssa 1920-luvul­ta 2010-luvulle (muis­taak­seni pois­lukien 40-luku). Jos ei nykyi­nen rak­en­tamisen laatu ole ihan ykkös­lu­okkaa, ei se sitä ollut menneisyydessäkään.

    Lisäk­si eri­tyis­es­ti LVIS on oikeasti paran­tunut aikaa myöten. Esimerkik­si ilman­vai­h­don mod­ernisoin­ti ole­mas­saol­e­vaan taloon on jo vähän haas­ta­van puolella.

    Kan­nat­tavu­u­teen vaikut­taa maan arvon kehi­tyskin. Jos maan arvo kas­vaa kovin vauhdil­la, raken­nuskan­taa kan­nat­taa pitää ajan­ta­saise­na joko reip­paal­la remon­toin­nil­la tai uudelleen rakentamisella.

  32. Jor­pak­ka: Mil­lä ne sak­salaiset sit­ten pääsee koti­in? Oma­l­la autolla?

    Nopeasti ja täs­mäl­lis­es­ti kulkevil­la suurika­p­a­siteet­tisil­la raitio­vaunuil­la, metro­ju­nil­la ja S‑Bahnilla. Omako­ti­a­su­jat joutu­vat ehkä vai­h­ta­maan lop­pupäässä vielä bus­si­in het­kek­si, mut­ta aikataulut on tahdis­tet­tu niin, että bus­si läh­tee heti kiskokulki­neen saavuttua.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä Vallilan­laak­son ratikkalin­ja pitäisi tehdä pian. 

    Ara­bi­as­ta Pasi­laan kul­kee kiskot jo nyt Hämeen­tieltä Sturenkat­ua ja Mäkelänkat­ua pitkin, joten ei tarvitse kuin ruve­ta liiken­nöimään. Raitio­vaunuil­la on omat esteet­tömät kaistansa sekä Hämeen­tiel­lä että Mäkelänkadul­la. Sitä varten ei siis tarvitse Vallilan­laak­sos­sa ruve­ta raitio­vaunu­ja ajeluttamaan.

  34. Osmo Soin­in­vaara: On notoori­nen tosi­a­sia, että 60-luvun betoni­talot oli tarkoitet­tu väli­aikaiseen käyttöön.

    Niin kuin Eif­fel-tornikin, tai Lasipalatsi.

  35. Markku af Heurlin: Tämä voi olal yläkant­ti­in arvioitu. Melko raskaskin saneer­aus tekee 1000 e/m2. Ajoittmal­la se noin kmmenelel vuodelle päästään kohtu­ullisi­in menoihin. 

    Pelkästään putkire­mont­ti mak­saa pk-seudul­la ‑hel­posti 700‑1000 euroa neliö. Paris­sa kan­takaupun­gin talos­sa olen tör­män­nyt yli ton­nin neliöhin­toi­hin, mut­ta ne ovat olleet pääsään­töis­es­ti sel­l­aisia 20-luvun tai van­hempia talo­ja, jois­sa ei alun­perin ole kylpy­huonet­ta ollut, vaan ne on tehty asun­toko­htais­es­ti siivouskomeroi­hin ja vaate­huoneisi­in ja vielä huonol­la tuuril­la rak­en­tamisen “kul­tavu­osi­na” 60-luvun lop­ul­la tai 70-luvun alussa.

    Sinän­sä olen kyl­lä samaa mieltä parin kir­joit­ta­jan kanssa, ettei sel­l­aista taloa olekaan, jos­sa ei tarvit­sisi uusia putkia, vesikat­toa, ikkunoi­ta jne. kos­ka ne ovat kulu­via rak­en­tei­ta, vesi ja aurinko liuot­ta­vat ja hauras­ta­vat. 60–70-luvun lähiö­talois­sa on kuitenkin se perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma, että niitä ei suun­nitel­tu kor­jat­taviksi. Tämä nos­taa remont­tien vaikeusastet­ta, työläyt­tä ja lop­ul­ta hintaa.

  36. Jor­pak­ka: Mil­lä ne sak­salaiset sit­ten pääsee koti­in? Oma­l­la autolla?

    Daniel Fed­er­ley: Nopeasti ja täs­mäl­lis­es­ti kulkevil­la suurika­p­a­siteet­tisil­la raitio­vaunuil­la, metro­ju­nil­la ja S‑Bahnilla. Omako­ti­a­su­jat joutu­vat ehkä vai­h­ta­maan lop­pupäässä vielä bus­si­in het­kek­si, mut­ta aikataulut on tahdis­tet­tu niin, että bus­si läh­tee heti kiskokulki­neen saavuttua.

    Kyl­lä Sak­sas­sa on myös yksi­ty­isautoilu kun­ni­as­saan. Lev­eitä bah­no­ja kaupunkien läpi, katu­jen var­sil­la poikki­tain­pysäköin­tipaikko­ja jne…

  37. test

    newyork­ista:
    Tuo väite määräaikai­sista taloista on nyt esi­in­tynyt täl­lä pal­stal­la niin mon­ta ker­taa, että olisi hyvä saa­da joku asialli­nen viit­taus asi­akir­jaan, jos­sa on päätet­ty, että raken­netaan talo­ja jot­ka kestävät käyt­töä mak­simis­saan 40 vuotta.

    Ei sel­l­aista päätöstä ainakaan laa­jamit­tais­es­ti tehty. Ehkä joku yksilö ajat­teli niin, mut­ta ei ainakaan suun­nit­te­lu­toimis­tois­sa raken­nuk­sia suun­nitel­tu sel­l­aisel­la ajatuk­sel­la, että jo 40 vuo­den päästä raken­nuk­set puret­taisi­in pois. Kyl­lä ne pääasi­as­sa pitkää käyt­töikää varten tehti­in jo alun­perin. Aikakau­den mate­ri­aalit eivät vaan olleet niin hyviä kuin mitä nyt on tar­jol­la, esim. vesiputket.

    Joskus olen jutel­lut suun­nit­telijoiden kanssa, jot­ka puolestaan ovat vuosien var­rel­la jutut­ta­neet van­hempia suun­nit­teli­jakol­le­goi­ta. Aja­tus 40 vuo­den mak­simikäyt­töiästä on ollut vieras mon­elle sel­l­aiselle, jot­ka ovat näitä raken­nuk­sia aikoinaan suun­nitelleet. Ehkä joil­lakin rahoittajilla/rakennuttajilla on ollut toisen­lainen näkövinkke­li asi­aan, ja aja­tus, että saa­vat moninker­tais­es­ti liike­toim­intaa aikanaan, kun sekä raken­nus pure­taan että uusi raken­netaan tilalle. Mut­ta enem­mistö näistäkin lie­nee oival­tanut kyl­lä sen, että ei iso­ja beot­ni­raken­nuk­sia niin vaan pure­ta laa­jas­sa mitassa.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptuket seinän sisään sen sijaan, että ne koteloidaan ulkopuolelle?

    Ei se ole idioot­ti, joka tekee — vaan se, joka lat­t­ian tai seinän sisään betonoidut putket tilaa. Ja se, joka sel­l­aisen asun­non ostaa, jos­sa niin on tehty, huomioimat­ta asi­aa mil­lään tavoin hinnassa.

    Syy, mik­si aikoinaan noin tehti­in, oli siinä että näin säästet­ti­in tilaa. Ei tarvin­nut laskea kat­to­ja alas (jol­loin välipo­h­jan pak­su­us kas­vaa, ja myytävien neliöi­den käytän­nössä usein samal­la, kos­ka sen takia tarvit­see nos­taa ker­rosko­rkeut­ta). Eikä tarvin­nut tehdä jotain kanavaratkaisu­ja, jot­ka syövät puolestaan myyn­tineliöitä ainakin lev­eyssu­un­nas­sa. Ratkaisu oli fik­su siltä kannal­ta, jos kat­so­taan asi­aa vain elinkaaren alun kannalta.

    Nykyään eri­laiset elinkaari­malli­tyyp­piset han­k­in­tata­vat ovat yleistyneet. Kuitenkaan nykyisetkään elinkaar­i­hank­in­ta­mallit eivät ole Suomes­sa ainakaan tietääk­seni olleet koskaan yli 40 vuo­den mit­taisia sopimuk­sia. Ja vas­ta sen ylit­tävis­sä sopimus­pituuk­sis­sa alka­isi laa­jem­min vaikut­taa se, miten hel­posti putkire­mon­tit on tehtävis­sä. Eipä niitä putk­isto­ja edelleenkään asun­toko­hteis­sa tava­ta suun­nitel­la helpon vai­hdet­tavu­u­den kannal­ta. Eikä mikään laki sel­l­aiseen velvoita. Toim­i­tilois­sa asi­aa jo huomioidaan paremmin.

  39. tpyy­lu­o­ma:
    Raitio­vau­nun rata on sille varat­tu aluet­ta, jol­ta tulee pitää pois henkilöau­tot, lin­ja-autot, polkupyörät, ja muut kulk­i­jat. Ei niitä metro­radallekaan päästetä. Tästä pitäisi tehdä ihan peri­aatepäätös, että yhteiskai­stat bussien kanssa ei ole vaihtoehto.

    Kyseisessä tapauk­ses­sa: Pasi­la-Meilahti välil­lä on jo pitkälti kiskot sekä riit­tävästi matkus­ta­jia ratikalle. Se kan­nat­taa liikennöidä
    ratikalla joka tapauksessa.

    En vält­tämät­tä vas­tus­ta, etenkään tuo­ta 58-ratikkaa, mut­ta ihan mie­lenki­in­nos­ta: onko sin­ul­la tau­tol­o­gisia ratikkara­ta on rata ratikalle- tai pir­ulle pikku­sor­mi ‑perustelu­ja voimakkaampia argu­ment­te­ja moi­selle kat­e­goriselle kiel­lolle? Eikö vaiku­tuk­sia radan ylläpi­to/­mat­ka-aika/li­iken­nöin­nin suju­vu­us jne. kus­tan­nuk­si­in kan­nat­taisi mielu­um­min arvioi­da tapauskohtaisesti?

    Ja metro­radan suh­teen vaikka­pa mah­dot­to­muus ylit­tää rataa samas­sa tasos­sa tai käyt­tää muu­ta kuin metrokalus­toa _missään tapauksessa_ luulisi ole­van ratkaisun hait­ta- eikä hyviä puo­lia, eli mik­si ihmeessä halu­at moisia omi­naisuuk­sia monistaa muuallekin?

  40. Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptuket seinän sisään

    Aika moni. Suomen raken­nuskan­nas­ta taitaa val­taosa olla näitä, ainakin alun­perin. Tähän men­nessä tiet­ty mon­es­sa raken­nuk­ses­sa on jo laitet­tu uudet putket pinnalle.

  41. Markku af Heurlin: Tämä voi olal yläkant­ti­in arvioitu. Melko raskaskin saneer­aus tekee 1000 e/m2. Ajoittmal­la se noin kmmenelel vuodelle päästään kohtu­ullisi­in menoihin. 

    1k€ ei riitä.

    Aika hyvän arvion perusko­jauk­sen hin­nas­ta saa seu­raa­mal­la Helsin­gin kaupun­gin asun­to­jen peruskorjauksia.

    Heka har­ras­taa kiin­teistö­jen­sä remp­po­ja, jos­sa kaik­ki tehdään ker­ral­la isois­sakin kom­plek­seis­sa, kuten Sal­paus­selän­tie 12–16 (rv. 1972) ja Puot­in­har­jus­sa. Kus­tan­nuk­set ovat n. 2000 €/m2.

  42. Ei joukkoli­iken­nekat­ua puis­toon: Ara­bi­as­ta Pasi­laan kul­kee kiskot jo nyt Hämeen­tieltä Sturenkat­ua ja Mäkelänkat­ua pitkin, joten ei tarvitse kuin ruve­ta liiken­nöimään. Raitio­vaunuil­la on omat esteet­tömät kaistansa sekä Hämeen­tiel­lä että Mäkelänkadulla. 

    Mäkelänkadun ja Hämeen­tien välis­sä on Sturenkatu, jos­sa kiskot ovat autokaistal­la ja kaista on aivan tukos­sa ruuh­ka-aikoina. Lev­eys ei riitä oma­lle raitio­vaunukaistalle, joten järkeväm­pää olisi vetää lin­ja jotain muu­ta kautta.

    Kumpu­lalais­ten toivoisi ohjaa­van ener­giaansa hie­man enem­män Kumpu­lan­puron surkeaan tilanteeseen joukkoli­iken­teen vas­tus­tamisen sijaan. Puroon­han saa uudel­la ELY-päätök­sel­lä val­ut­taa Pasi­lan van­han kaatopaikan vedet ilman puhdis­tus­ta ja haju ja väri ovat sen mukaisia.

    Se on oikea ongelma.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptuket seinän sisään sen sijaan, että ne koteloidaan ulkopuolelle?

    Tämä oli ihan yleistä näis­sä sata vuot­ta sit­ten raken­ne­tuiss arvotalois­sa. Ja vieläkin näin osak­si tehdään — sil­loin kun ei ole pikku­ra­has­ta puutetta.

    Tässä 72 raken­netus­sa talos­sa nousut kulke­vat eril­listä hormia (kote­oloa) pitkin. Niistä viedyt putket on muu­rat­tu seinään. Siivoamisen kannal­ta mukavam­paa kuin avoputkitus.

    Syytä lisätä, että valmi­ik­si kro­matut putket ja luotet­ta­vat helmili­ituemt ovat uudem­pi ilmiö. 70-luvul­la kupariputkien liitok­set juotet­ti­in (hit­sat­ti­in) kiinni. 

    kos­teu­denkestävät raken­nelevyt (gyproc) on sekin uud­mepaa kamaa.…

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptuket seinän sisään sen sijaan, että ne koteloidaan ulkopuolelle? 

    Pin­ta-asen­nuk­set ja koteloin­nit näyt­tävät rumal­ta, mis­tä syys­tä niitä ei aina haluta.
    Nyky­isin tosin osa­taan asen­taa vesi­jo­hdot pehmeinä muoviputk­i­na suo­japutken sisään seinän sisäl­lä, jol­loin ainakin peri­aat­teessa on mah­dol­lista vetää van­hat putket pois ja uudet tilalle rikko­mat­ta seinää. Viemäriputket kyl­lä vale­taan pääsään­töis­es­ti lat­ti­aan edelleen.
    Ehkä pitäisi ennem­min rak­en­taa seinät niin, että ne on help­po purkaa…

    1. “Viemäriputket kyl­lä vale­taan pääsään­töis­es­ti lat­ti­aan edelleen”

      Höpöhöpö ja mutu­mu­tu. Lin­jasa­neer­auk­sis­sa vain uusi lat­ti­akai­vo laite­taan lat­ti­aan. Läh­es poikkeuk­set­ta siitä lähtevä viemäriput­ki kul­kee alem­man ker­roksen ns. alaka­ton (tehdään saneer­auk­sen yhtey­dessä) sisäl­lä ko. tilan seinän läpi pystyviemäri­in, joka on joko seinän sisäl­lä putk­i­hormis­sa tai märkäti­lan ( = tila, jos­sa on lat­ti­akai­vo) seinään tehdyssä pystykotelossa.
      Se siitä “pääsään­nöstä”…

  45. Mitäs jos jatke­taankin ratikkalin­jaa 9 Ilmalan sijas­ta lin­jan 58 reit­tiä Munkkiniemeen/Munkkivuoreen. Näin se hoitaisi sekä Meikun sairaala-alueen, että Vallilan alueen työpaikkakeskittymän. 

    Runk­obus­sil­in­ja “0‑Jokeri” ajaakin lin­jan 59 reit­tiä vaikka­pa Pajamä­keen, jon­ka matkalla se muo­dostaa vai­h­toy­htey­den mm. lin­jalle 550 (oli sen sit­ten runk­obus­si tai ‑ratik­ka). Lin­jaa 22:han on myöskin tarkoi­tus jatkaa Hert­toniemeen. Pasi­las­sa sit­ten vai­h­to­hu­bi näi­den bus­sil­in­jo­jen sekä ratik­ka 9:n kanssa.

  46. ML: Nykyisen rak­en­tamisen laadun tun­tien sanois­in niiden 60-luvun talo­jen ole­van laadukkaam­paa rak­en­tamista kuin nykytalojen.

    Riip­puu vähän, mitä “laadul­la” tarkoite­taan. Jos laat­ua on esimerkik­si hissit, toimi­va ilman­vai­h­to läm­mön tal­teeno­tol­la, mah­dol­lis­es­ti jopa ilmas­toin­ti, vetämät­tömät ikku­nat, help­pokäyt­töiset hanat, ves­san­pön­töt, jot­ka eivät ahmi tois­takym­men­tä litraa vet­tä joka vedol­la tai jotain tämän kaltaista, niin rak­en­tamisen laatu on ottanut harp­pauk­sia eteen­päin 50 vuodessa.

    Jos sen sijaan puhutaan siitä, paljonko aikaa per työn­tek­i­jä työ­mail­la käytet­ti­in 1960-luvul­la, niin sil­loin täy­tyy tode­ta, että vähem­män käsi­työtä työ­mail­la enää tehdään. Esimerkik­si hienoil­la yksi­tyisko­hdil­la toteutet­tu­ja paikalla muu­rat­tu­ja tiilik­er­rostalo­ja ei enää juuri lainkaan tehdä.

    Mut­ta har­va enää halu­aa asua 1960-luvun mukavu­us­ta­son asun­nos­sa. Nykyään halu­taan nykya­jan mukavuuk­sia, kuten juurikin ener­giate­hokku­ut­ta, vetämät­tömiä ikkunoi­ta yms. 50 vuot­ta van­ha ves­san­pönt­tökin las­kee asun­non arvoa, jos sitä ei ole uusit­tu — saati sit­ten se, jos putk­istot ovat alku­peräiset 1960-luvun talossa.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka idioot­ti on muu­ran­nut ptuket seinän sisään sen sijaan, että ne koteloidaan ulkopuolelle? 

    Luul­tavasti syynä on ollut tilankäyt­tö. Sijoit­ta­mal­la putki­nousukuilu esimerkik­si keit­tiö ja kylpy­huoneen väli­in seinien taakse pär­jätään yhdel­lä nousul­la per asun­to ja molem­pi­in huoneisi­in saadaan yht­enäiset seinäpinnat. 

    Olen seu­ran­nut läheltä kah­den 60-luvun ker­rostalon putkire­mont­tia. Molem­mis­sa todet­ti­in että läh­es kaik­ki kylpy­huoneet kaipaa­vat kun­nos­tus­ta ja sitä halu­si­vat myös asukkaat. Samal­la kun kylpy­huone pure­taan alkutek­i­jöi­hin on hyvin help­poa ja hal­paa purkaa myös vähän kylp­pärin seinää ja vai­h­taa tilalle uudet putket. 50-vuo­den kulut­tua sit­ten ehkä uud­estaan, mut­ta luul­tavasti kylpy­huoneet tarvit­se­vat sil­loinkin päivitystä.

  48. Runk­obus­sil­in­jas­tos­ta tehty suun­nitel­ma taitaa jäädä jälleen yhdek­si toteu­tu­mat­tomak­si hyvän tah­don eleek­si, kuten niin moni aiem­pi koko seudun joukkoli­iken­nejär­jestelmäää koske­va suunnitelma.

    Tässä ovat samat asetel­mat kuin aikanaan Jok­er­il­in­jan kohdal­ta. Raiti­oli­iken­teenä toteutet­tavaa suun­nitel­maa ei olisi saatu läpi toteutet­tavak­si, mut­ta bus­siver­sio saati­in 17 vuo­den valmis­telul­la aikaan. Nyt on liiken­nöi­ty vuodes­ta 2006 bus­seil­la, kun niiden ruuhk­ista vapaa kulku saati­in toteutet­tua. Raide­jok­eri tulee, mut­ta sitä joudu­taan vielä odot­ta­maan ainakin kuusi vuotta.

    Jos tiukat ratikkakaisto­jen neit­seel­lisyyt­tä puo­lus­ta­vat torp­paa­vat nol­la-Jok­erin eteen­päin­menon, pidän sitä huonos­ti harkit­tuna kan­tana. Tutkit­tavak­si ehdote­tu­il­la reit­eil­lä kul­kee nyt 1 — 2 raiti­olin­jaa, joten väl­i­tyskykyä riit­tää 2 — 3 runkobussilinjalle. 

    Nyt ollaan vielä niin alkutek­i­jöis­sä liiken­nejär­jestely­su­un­nit­telus­sa, että selvitetään kah­ta peri­aat­e­vai­h­toe­htoa. Usein paras on hyvän viholli­nen. Nopeit­en suun­nit­telupros­es­si ete­nee, jos vai­h­toe­hdot käy­dään läpi samal­la perus­teel­lisu­udel­la nyt. On hyvin toden­näköistä, että jos nyt tutk­i­taan vain toinen vai­h­toe­hto, se toinen tutk­i­taan sit­ten parin vuo­den päästä ja taas on menetet­ty aikaa.

  49. Mat­ti Kin­nunen:
    “On myös esitet­ty, että Pasi­las­ta län­teen matkus­ta­jia on niin paljon, että nol­la-Jok­erin voisi jakaa kah­tia ja toteut­taa Pasi­las­ta Munkkiniemeen ratikkana.”

    Niin, kun rak­en­taisi vaan 100 metriä kisko­ja Rei­jolankadulle, niin voisi ajaa lin­jaa Pasi­la – Munkkinie­mi. Helpot­taisi ruuhkaista bus­sil­in­jaa 58.

    Kun vielä rak­en­taisi ratikan Kumpu­lan­laak­soon, niin voisi ajaa poikit­taista lin­jaa (Viikki)-Arabia-Pasila-Meilahti-Munkkiniemi. Olisi san­gen hyödylli­nen linja.

    Vaan jostain syys­tä näin ei vaan voi tehdä, ainakaan pian.

    Nol­la-Jok­e­ria ei kan­na­ta pilkkoa kahdek­si lin­jak­si. Sen yksi pääkäyt­täjäryh­mä ovat idästä Meilah­teen kulk­i­jat. Lin­ja Munkkinie­mi — Viik­ki raitiover­siona saat­taisi tas­apain­ot­taa nol­la-Jok­erin kuor­mi­tus­profi­il­ia hyvin. Nykyi­nen Koske­lan varikko tuskin riit­tää laa­jen­net­tunakaan kovin mon­elle uudelle raitilinjalle.

  50. Mikko Särelä:
    Kivikaupunginkas­vat­ti: jos Helsin­ki tosi­aan raken­net­taisi­in Alp­pi­har­jun tapaan, niin melkein 3 miljoo­nan asukkaan lisäk­si kaupungista noin kol­ma­sosa olisi puistoa.

    Man­hat­tan tyyli­in Helsin­gin alueelle mah­tu­isi 5.6 miljoon­aa ihmistä tai 60 km² asut­tua ja 150 km² met­sää. Barcelona tyyli­in Helsin­gin alueelle mah­tu­isi 3,6 miljoon­aa ihmistä tai 100 km² asut­tua ja 110 km² met­sää. Jälkim­mäisil­lä malleil­la asukkai­ta olisi 1,6 miljoonaa.
    Helsin­ki halu­aisi olla Helsinki.
    Yleiskaa­va tavoit­telisi enem­mänkin pari­akym­men­tä Rööper­iä ympäri aluet­ta jol­la liikut­taisi­in enem­män pyöril­lä ja ratikalla. Ei huono vai­h­toe­hto, toiv­ot­tavasti saisi toteu­tua sitä kaut­ta. Jostain voisi tuon ase­mati­ivistämisen sit­ten aloit­taa vaik­ka kokeiluk­si. Mitä jos kaupun­ki ottaisi nyt maansa hal­tu­un ja kaataisi muu­ta­man van­hem­man talon kokeilun vuok­si vaik­ka kaup­pakar­tanonkadul­ta ja rak­en­taisi tilalle kaupunki­maisia ratkaisu­ja, arkadein katu­un kiin­ni raken­net­tu­ja 8 ker­roksisia talo­ja tilalle. Sitä odotellessa.

  51. Gre­jus: Mäkelänkadun ja Hämeen­tien välis­sä on Sturenkatu, jos­sa kiskot ovat autokaistal­la ja kaista on aivan tukos­sa ruuh­ka-aikoina. Lev­eys ei riitä oma­lle raitio­vaunukaistalle, joten järkeväm­pää olisi vetää lin­ja jotain muu­ta kautta.

    Kyl­lä se tila saadaan riit­tämään, kun laite­taan yhdet kai­stat suun­taansa jae­tuik­si joukkoli­iken­nekaistoik­si. Jonkun ver­ran lisäti­laa saa myös siten, että molem­min­puoliset kak­sisu­un­taiset pyöräti­et muute­taan yksisu­un­taisik­si pyöräkaistoiksi.

  52. Gre­jus: n välis­sä on Sturenkatu, jos­sa kiskot ovat autokaistalla

    Vier­essä olisi viiva­suo­ra Someron­tie, jon­ka itäpäästä löy­tyy jo kään­tösil­mukan kisko­ja. 800 metriä uut­ta raidet­ta ja Mäkelänkadun pysäkin siir­to vähän eri kohtaan vs. vähin­tään 2,7 km raidet­ta laak­soon… Hin­tana n. 44 kadun­var­si­paikkaa Somerontiellä. 

    Mut­ta ei se pois­taisi myöhem­män(?) Kalasa­ta­ma-Pasi­la-kisko­tuk­sen vetoa laak­soon; vaik­ka metreis­sä ero on vain 300 metriä, mutkia, risteyk­siä ja mäk­iä on sekun­neis­sa vuosi­ta­sol­la hirmuisesti.

  53. “11 300 ker­rosneliötä asuin­pin­ta-alaa eli melkein 300 asukas­ta.” Henkilöko­htaiset neliömäärät on nyky­isin aivan val­tavia. Ei ihme, että on rak­en­tami­s­painet­ta Var­ti­sosaa­reenkin. Kasvulle pitäisi saa­da rajat, 30–40 neliötä per nenä on kestämätön­tä ja kallista asum­ista. Tässä voi jokainen kat­soa peili­in niin rak­en­tamisen puo­lus­ta­jat kuin vastustajatkin.

    Ter­veisia 54 neliön kak­sios­ta, jos­sa ollaan viihdyt­ty kolmis­teen jo yli 5 vuotta.

    1. Kaavaan ei merk­itä sitä, kuin­ka mon­ta asukas­ta asun­toi­hin tulee. Kaupungilla ei ole keinoa vaikut­taa asum­isväljyy­teen, vaan ihmiset päät­tävät siitä itse. Asum­isväljyys Helsingis­sä on maan pienin, noin 34 ASUIN neliötä henkeä kohden eli noin 40 KERROSneliötä.

  54. Tark­istin tieto­ja taval­lis­es­ti luotet­ta­vana pidet­tävästä läh­teestä eli Kirkkon­u­memn Vuokra-asun­to­jen hal­li­tuk­sen entiseltä puheenjohtajalta

    Kirkkon­um­mel­la vast’ikään on kor­jat­tu kak­si kun­nan vuokrat­aloa Masalas­sa (2- ja 3‑kerroksiset) täysin uuden­veroiseen kun­toon keit­tiön kalus­tus mukaan­lukien. Hin­ta reilut 1000 e /m2.

  55. Dear Mr. Soinivaara
    like many oth­ers I have been care­ful­ly fol­low­ing the way you have pro­nounced your­self pub­licly on the issue of Var­tiosaar­i’s future.

    As a pre­vi­ous vot­er of the Green par­ty I am sur­prised about the line you have tak­en. It lacks con­sis­ten­cy with Green par­ty val­ues and agen­das and you have fre­quent­ly con­tra­dict­ed even your­self. It would have prob­a­bly helped if you had made the effort to gath­er first-hand infor­ma­tion about the island’s recre­ation­al value.

    The good news is that oth­ers have done this work for you, and summed it up in a let­ter which was prob­a­bly sent to you, and def­i­nite­ly to Helsin­gin Sanomat:
    http://www.hs.fi/mielipide/a1385363647891?jako=a65272e617fee3086588cc050734d837&ref=email-share

    You can be cer­tain that I will be watch­ing close­ly how you vote on this issue lat­er today.
    You can also be cer­tain that this will great­ly influ­ence which par­ty I vote for in upcom­ing elections.
    Final­ly, you can be cer­tain that I will share this infor­ma­tion with the thou­sands who have joined in the Save Var­tiosaari campaign.

    Sin­cere­ly,
    Wolf­gang Zeller

  56. Joel:
    Kasvulle pitäisi saa­da rajat, 30–40 neliötä per nenä on kestämätön­tä ja kallista asumista. 

    Olisiko ratkaisuna vaik­ka sel­l­ainen sään­tö kuin että kel­lään ei saa olla kuin korkein­taan 12 ker­taa enem­män pin­ta-alaa kuin kaik­ista ahtaim­mal­la…? Yli jäävät aidataan ekopoli­isin toimes­ta piikki­lan­gal­la pois käytöstä ja varuste­taan gps-liiketunnistimella.

    Lisäk­si voidaan julis­taa K‑18 sel­l­aiset eloku­vat jois­sa yhtä sat­uhah­moa kohti on aivan liikaa pin­ta-alaa sinisessä tor­nissa. Lapset saa­vat muuten vääriä elämisen malle­ja ja oppi­vat epä­sol­i­daarista ahneutta.

  57. Sep­po Vep­säläi­nen: mikä on näke­myk­sesi akselin Itä-Helsin­ki-Kalasa­ta­ma-Vallila-Pasi­la-Meilah­den sairaala-alueen joukkoli­iken­ner­atkaisuk­si, joka ei juut­tuisi ruuhki­in muun liiken­teen kanssa ja kat­taisi tule­vaisu­u­den tarpeet?

  58. Mik­si ihmeessä HSL on tieten tah­toen tois­ta­mas­sa 0‑jokerin kanssa orig­i­naali-jok­erin virhet­tä? Siis tekemässä poikit­taista bus­sil­in­jaa vaik­ka kysyn­tä ylit­tää bus­sili­iken­teen järkevän kap­a­siteetin? Sen nyt vielä voi jotenkin käsit­tää että aikoinaan kun ei ollut koke­mus­ta poikit­tais­li­iken­teestä, ei osat­tu täysin ennakoi­da, kuin­ka suosit­tu ensim­mäis­es­tä poikit­tais­es­ta lin­jas­ta (550) tulee. Mut­ta nyt on jo etukä­teen tiedos­sa, että 0‑jokeria pitäisi liiken­nöidä 2,5 min välein ruuhkas­sa. Se on ihan liikaa, bus­sit kulke­vat jonois­sa ja epäsään­nöl­lisin välein, aivan kuten 1‑jokerilla täl­läkin het­kel­lä. Se että 0‑jokeri menee vielä kan­takaupungis­sa, tekee tuos­ta sump­pu­un­tu­mis­es­ta vielä pahem­man ongel­man. Ei auta, vaik­ka uhrat­taisi­in ratikkakai­stat bus­seille, vuoroväli on vaan liian tiheä, sivu­tuot­teena vaan tuhot­taisi­in myös nelosen aikataulut.

    Voisit­teko nyt käyt­tää val­taanne siel­lä lau­takun­nas­sa yli HSL-byrokra­t­ian, ja vaa­tia suo­raan 0‑jokeria raiteille, vaikka­pa vai­heit­tain niin että ihan ensik­si tehtäisi­in nopeal­la aikataul­ul­la se pienen pieni pätkä raidet­ta Rei­jolankadulle, jol­loin voisi aloit­taa ratikalla Pasi­la-Munk­ka välil­lä kuten tääl­lä aiem­mat jo ehdot­ti­vat. Sit­ten heti perään vireille Vallilan­laak­son nur­mi­ra­ta ja sille vai­h­toe­htoinen Sturenkadun radan paran­nus. Tämän jäl­keen pidem­mälle tähtäimelle yhtey­den jatkami­nen esim. Viikin kaut­ta Itik­seen tule­vaa jok­eri­rataa pitkin, tai sit­ten tule­van tynkämetron kap­a­siteet­tion­gel­maa helpot­taen Kulosaaren kaut­ta Hert­toniemeen, jos­sa voidaan tar­jo­ta vai­h­toy­htey­det Laa­jasa­lon ratikkaan.

    Salali­it­to­teo­ri­at sik­seen, mut­ta jotenkin se, että näille ilmi­selvästi ratikkaa kaipaav­ille yhteyk­sille tyrkytetään ehdoin tah­doin busse­ja, eikä raide-Jok­e­ria vieläkään ole saatu tote­tus­put­keen, kyl­lä häm­mästyt­tää. Kenel­lä siel­lä on joku asennevamma?

  59. Jari V: Kyl­lä se tila saadaan riit­tämään, kun laite­taan yhdet kai­stat suun­taansa jae­tuik­si joukkoli­iken­nekaistoik­si. Jonkun ver­ran lisäti­laa saa myös siten, että molem­min­puoliset kak­sisu­un­taiset pyöräti­et muute­taan yksisu­un­taisik­si pyöräkaistoiksi. 

    Vaik­ka oma raitio­vaunukaista ratkaisi ongel­man, ei se liene real­is­tista Sturenkadul­la. Autoli­iken­net­tä on niin paljon Lah­den­tien suuntaan/suunnasta.

  60. Wolf­gang Zeller:
    It would have prob­a­bly helped if you had made the effort to gath­er first-hand infor­ma­tion about the island’s recre­ation­al value. 

    Unfor­tu­nate­ly this recre­ation­al val­ue seems to be main­ly avail­able to mem­bers of pri­vate clubs, such as the one you men­tioned ear­li­er, and not to others.

    If i had a pri­vate par­adise in the mid­dle of Helsin­ki, I can under­stand the anger if some­one tried to take it away.

    How­ev­er, one should think which option would ben­e­fit the cit­i­zens bet­ter in general.

  61. Markku af Heurlin:
    Tark­istin tieto­ja taval­lis­es­ti luotet­ta­vana pidet­tävästä läh­teestä eli Kirkkon­u­memn Vuokra-asun­to­jen hal­li­tuk­sen entiseltä puheenjohtajalta

    Hin­ta reilut 1000 e /m2.

    Aika edullista!

    Min­ul­la ei ole mitään näin luotet­tavia lähteitä, mut­ta pöytäkir­joista löy­tyy tältä vuodelta seuraavaa.

    Asun­to Oy Pieni Vil­lasaar­en­tie 2, 80 as, rv. 1965
    perusko­r­jauskus­tan­nuk­set ovat 8.116.116 euroa (1.935 e/asm2).

    Heka Myl­ly­puro Alakiven­tie 5, 156 as, 1975–1976
    Kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat asun­noille 13.557.802 euroa (1.517 e/asm2)

    Heka Vallila Mäkelänkatu 37–43 (suo­jel­tu), 86 as, 1926
    perusko­r­jauskus­tan­nuk­set ovat 9.957.335 euroa (2.678 e/htm2).

  62. Hei!
    Koskien Suu­tar­i­lan siir­to­la­pu­u­tarha-alueen kaavaa, jos­ta toteat: se ei ole kaikkien käytössä. Sik­si siis ilmeiseti vas­tu­s­tat siirtolapuutarhaa.
    Itse asun Itäkeskuk­sen lähel­lä. Tässä meil­lä on lähel­lä urheilupuis­to. Siinä on val­ta­va nur­mip­in­tainen potku­pal­loalue. Kooltaan ainakin 5–10 hehtaaria. Se on aidat­tu ja käytän­nössä aina tyh­ja. Ei kenenkään maa. Ulkoilen koiran kanssa kol­mesti päivässä aito­ja kier­rellen, joten aika hyvä käsi­tys tästä ihmelääni­tyk­ses­tä on.
    Poli­itikko­jen mielestä ehkä OK asia että ei ole kenenkään käytössä.

    Olen siinä käsi­tyk­sessä, että län­si-euroop­palaises­sa ajat­telus­sa siir­to­la­pu­u­tarha-alueet ovat mitä ekol­o­gisin ajan­vi­et­to­ta­pa. Ei tarvitse aina lähteä Kiteelle mum­mo­laan viikon­lop­un viet­toon. Pääse oikeasti julk­isin per­ille ja koko hom­ma on vähän hiil­i­jalan­jälkeä jättävä.

    Kat­so Tal­in golfkent­tää. Keskel­lä asu­tus­ta. Paljonko hehtaare­ja? Onko alue kaikkien käytössä? No ei var­maan ole. Oletko Tali-golfin jäsen? Kuullem­ma val­taosa stadin kel­lokkaista on. Se, että paik­ka ei ole kaikkien käytössä on poli­itikkko­jen mielestä ilmeis­es­ti OK. 

    Ja nyt näytt­täisi siir­to­la­pu­u­tarha ole­van tosi han­kala asia.
    Voisitko vähän val­ot­taa tätä logiikkaasi.

    Poli­ti­ik­ka on vaikea asia, — ainakin ymmärtää.

    1. Olin jok­seenkin ain­oa val­tu­us­tossa, joka olis sitä mieltä, ettei Tal­in golf-ken­tän vuokra­sopimus­ta olisi pitänyt jatkaa. Aivan tolku­ton­ta pela­ta kolopal­loa noin arvokkaal­la paikalla. Jos kent­tä lahjoitet­taisi­in golfglu­bille, ne oli­si­vat viikon sisäl­lä vaa­ti­mas­sa alueen kaavoittamista.

  63. Jesse: Man­hat­tan tyyli­in Helsin­gin alueelle mah­tu­isi 5.6 miljoon­aa ihmistä tai 60 km² asut­tua ja 150 km² met­sää. Barcelona tyyli­in Helsin­gin alueelle mah­tu­isi 3,6 miljoon­aa ihmistä tai 100 km² asut­tua ja 110 km² met­sää. Jälkim­mäisil­lä malleil­la asukkai­ta olisi 1,6 miljoonaa.
    Helsin­ki halu­aisi olla Helsinki.
    Yleiskaa­va tavoit­telisi enem­mänkin pari­akym­men­tä Rööper­iä ympäri aluet­ta jol­la liikut­taisi­in enem­män pyöril­lä ja ratikalla. Ei huono vai­h­toe­hto, toiv­ot­tavasti saisi toteu­tua sitä kaut­ta. Jostain voisi tuon ase­mati­ivistämisen sit­ten aloit­taa vaik­ka kokeiluk­si. Mitä jos kaupun­ki ottaisi nyt maansa hal­tu­un ja kaataisi muu­ta­man van­hem­man talon kokeilun vuok­si vaik­ka kaup­pakar­tanonkadul­ta ja rak­en­taisi tilalle kaupunki­maisia ratkaisu­ja, arkadein katu­un kiin­ni raken­net­tu­ja 8 ker­roksisia talo­ja tilalle. Sitä odotellessa.

    Pitäisikö mata­lahko­jen talo­jen kaatamis- ja tiivistämiskokeilu Helsingis­sä aloit­taa kuitenkin pikaisem­min vaikka­pa Pöl­lön kort­telista, jos­sa on vain viisik­er­roksisia talo­ja, vaik­ka onkin ihan ydinkeskus­tas­sa? Vai olisi parem­pi tehdä tiivistä siel­lä, mis­sä tiivistämi­nen ei aiheuta hait­taa ole­mas­sa oleville asukkaille, toimin­noille ja ympäristölle?

    Toivoisin kiin­nitet­tävän huomio­ta siihen, että maamme on keskimäärin varsin har­vaan asut­tu. Koko kaupun­gin alueel­la ei liene (onnek­si!) tarvet­ta vas­taavaan asum­isti­hey­teen kuin Alp­pi­har­jus­sa (pahoit­te­len viit­taus­tani tuon vihrei­den vankan kan­na­tusalueen suun­taan!) saati Man­hat­tanil­la. Keskus­puis­tossa taitaa olla tilaa ruhti­naal­liset(?) kak­si neliömetriä per Man­hat­tanin asukas. Alp­pi­har­jus­sa vas­taa­va puis­to- ja met­sämäärä vas­taisi karkeasti noin kymme­ne­sosaa nykyis­es­tä. Sekö riit­täisi? Nos­ta­mal­la asukasti­heys Alp­pi­har­jus­sa Man­hat­tanin lukemi­in voitaisi­in sinne asut­taa noin 13000 asukas­ta lisää. Voidaanko täl­lainen tiivistys-/lisäa­su­tus­po­ten­ti­aali jät­tää hyö­dyn­tämät­tä? Ainakin Man­hat­tanil­la, ehkäpä tule­vaisu­u­den Helsingis­säkin, saat­taisi toki Guggen­heim-museosta olla edes vähän lohtua niille aidosti vihreille jot­ka jäi­sivät sure­maan paikallista puis­to-/met­säaluei­den menetystä …

    Onnek­si ei ole tarvet­ta ahtaa maan koko väestöä Helsinki­in, joten eiköhän anneta eri kaupungi­nosien säi­lyt­tää eri­laiset puis­to- ja met­säalueen­sa, lähilu­on­ton­sa, luon­teen­sa sekä eri­ty­ispi­ir­teen­sä. Kaik­ki suo­ma­laiset tuskin halu­a­vat muut­taa Helsinki­in. Nykyi­nen ja mah­dolli­nen lisäväestö pääkaupunkiseudul­la, ja sen kehyskun­nis­sa tulee saa­da laa­jem­malle ulot­tuvan, nyky­istä paljon tehokkaam­man julkisen liiken­nejär­jestelmän piiri­in, jot­ta pääkaupunkiseu­tu, sen ja sinne johta­vat väylät eivät tuke­hdu. Se on ratkaisu, mut­ta se ei saa merk­itä sitä, että esim. nyky­is­ten ja uusien metro- ym. asemien seu­tu­jen nyky­isiä ja uusia asukkai­ta ale­taan sul­loa kuin sille­jä tynnyreihin. 

    Alueen asuinaluei­den ja niiden ympäristön viihty­isyy­den, jon­ka muo­dostamises­sa lähilu­on­nol­la on tärkeä osa, tulee olla etusi­jal­la. Ei mei­dän kaupunki­lais­tenkaan tule katkaista luon­to­suhdet­tamme. Riit­tävä väljyys ja lähilu­on­to aut­ta­vat myös kestämään painet­ta. Esim. lenk­ki puis­to-/met­sä-/lähilu­on­toalueen tun­tu­mas­sa aut­taa kum­masti. Kokeilkaa vaikka!

    PS. Olet­teko muuten huo­man­neet, että näinä mar­rasku­un iltoina on muuten hämärässä/pimeässä aika vaikea erot­taa vihreää tum­man­har­maan tai mus­tan synkistä sävyistä …

  64. huoli Var­tiosaaren autois­tu­mis­es­ta on hie­man van­hanaikaista. Sil­loin kun Var­tiosaari valmis­tuu, teil­lä liikkuu enim­mäk­seen robot­ti­au­to­ja — busse­ja tai tak­se­ja. yksi­ty­isauto­ja ei tarvi­ta. esimerkik­si jenkeis­sä ennus­ta­vat auto­jen määrän putoa­van kymme­ne­sosaan. täl­lä het­kel­lä auto­jen käyt­töaste on alle 5%

  65. Gre­jus: Aika edullista!

    Min­ul­la ei ole mitään näin luotet­tavia lähteitä, mut­ta pöytäkir­joista löy­tyy tältä vuodelta seuraavaa.

    Asun­to Oy Pieni Vil­lasaar­en­tie 2, 80 as, rv. 1965
    perusko­r­jauskus­tan­nuk­set ovat 8.116.116 euroa (1.935 e/asm2).

    Heka Myl­ly­puro Alakiven­tie 5, 156 as, 1975–1976
    Kus­tan­nuk­set jakau­tu­vat asun­noille 13.557.802 euroa (1.517 e/asm2)

    Heka Vallila Mäkelänkatu 37–43 (suo­jel­tu), 86 as, 1926
    perusko­r­jauskus­tan­nuk­set ovat 9.957.335 euroa (2.678 e/htm2).

    Mitäpä tähän muu­ta tode­ta kuin että“kallista, kallis­taa sanoo maalaisliittolainen”.

    Vai­h­toe­hto: Pure­taan ja raken­netaan uusi tilalle. Mitä olisi kustantanut?

  66. Pent­ti Peura­suo:
    Hei!
    Koskien Suu­tar­i­lan siir­to­la­pu­u­tarha-alueen kaavaa, jos­ta toteat: se ei ole kaikkien käytössä. Sik­si siis ilmeiseti vas­tu­s­tat siirtolapuutarhaa.
    Itse asun Itäkeskuk­sen lähel­lä. Tässä meil­lä on lähel­lä urheilupuis­to. Siinä on val­ta­va nur­mip­in­tainen potku­pal­loalue. Kooltaan ainakin 5–10 hehtaaria. Se on aidat­tu ja käytän­nössä aina tyh­ja. Ei kenenkään maa. Ulkoilen koiran kanssa kol­mesti päivässä aito­ja kier­rellen, joten aika hyvä käsi­tys tästä ihmelääni­tyk­ses­tä on.
    Poli­itikko­jen mielestä ehkä OK asia että ei ole kenenkään käytössä.

    Olen siinä käsi­tyk­sessä, että län­si-euroop­palaises­sa ajat­telus­sa siir­to­la­pu­u­tarha-alueet ovat mitä ekol­o­gisin ajan­vi­et­to­ta­pa. Ei tarvitse aina lähteä Kiteelle mum­mo­laan viikon­lop­un viet­toon. Pääse oikeasti julk­isin per­ille ja koko hom­ma on vähän hiil­i­jalan­jälkeä jättävä.

    Kat­so Tal­in golfkent­tää. Keskel­lä asu­tus­ta. Paljonko hehtaare­ja? Onko alue kaikkien käytössä? No ei var­maan ole. Oletko Tali-golfin jäsen? Kuullem­ma val­taosa stadin kel­lokkaista on. Se, että paik­ka ei ole kaikkien käytössä on poli­itikkko­jen mielestä ilmeis­es­ti OK. 

    Ja nyt näytt­täisi siir­to­la­pu­u­tarha ole­van tosi han­kala asia.
    Voisitko vähän val­ot­taa tätä logiikkaasi.

    Poli­ti­ik­ka on vaikea asia, – ainakin ymmärtää.

    Mene kiertämään se Mar­jik­sen siir­to­la­pu­u­tarha ja ver­taa sen käyt­täjiä ja käyt­töastet­ta ( on talvisin sul­jet­tu kaik­il­ta ja kesäisin sal­lit­tu vain niille muu­ta­malle jot­ka siel­lä mökkiä pitävät.) urheilukent­tään jota käytetään akti­ivis­es­ti kesät tal­vet ja palvelee vuosit­tain tuhan­sia ihmisiä. Nor­maal­isti ulkoilu­tat koiraasi vain 300m päässä Itik­sen metroase­mas­ta ja suures­ta kaup­pakeskuk­ses­ta, kohdas­sa jos­sa oikeasti pitäisi ken­tän vier­essä olla asun­to­ja myös Itik­sen puolel­la eikä koirankakan val­loit­ta­maa rön­sylil­jakasvus­toa ryteikön suo­jaa­mana ja muu­ta­man avoparkin valtaamana.
    Siinä olisi todel­li­nen tiivistämisen paik­ka jos vain joku halu­aisi ava­ta silmiään.

  67. Kuten todet­tu, Ara­bi­as­ta Pasi­laan pääsee jo nyt ole­mas­saole­via kisko­ja pitkin vieläpä omil­la kaistoil­laan lyhyt­tä Sturenkadun yhdys­pätkää luku­unot­ta­mat­ta. Olen­naisem­pi asia lie­nee kuitenkin yhteys Kalasa­ta­man ja Pasi­lan välillä.

    Kart­taa kat­so­ma­l­la voi havai­ta, että suorin yhteys myös Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan kul­kee Kurvin ja Mäkelänkadun kaut­ta. Mäkelänkadul­la on jo kiskot valmi­ina ja paljon vai­h­toy­hteyk­siä eri suun­ti­in. Mik­si raitio­vau­nun pitäisi kier­rel­lä jos­sain Vallilan­laak­sos­sa, jos­sa ei edes asu ketään?

  68. Ris­to Vor­mala:
    Sep­po Vep­säläi­nen: mikä on näke­myk­sesi akselin Itä-Helsin­ki-Kalasa­ta­ma-Vallila-Pasi­la-Meilah­den sairaala-alueen joukkoli­iken­ner­atkaisuk­si, joka ei juut­tuisi ruuhki­in muun liiken­teen kanssa ja kat­taisi tule­vaisu­u­den tarpeet?

    Pasi­la on joukkoli­iken­teen verkos­sa keskeisim­mäl­lä paikalla. Nyt sen lähialueille kan­takaupungis­sa ja kauem­mas poikit­tais­su­un­nas­sa pääsee joukkoli­iken­teel­lä hitaasti ja epäluotettavasti.

    Tässä pari hyvää vinkkiä: 

    Metro Itäkeskus — Viik­ki — Kumpu­la — Pasi­la — Meilahti — Kamp­pi — Punavuori tek­isi kutaa. Näin nyt mon­et suuret ja hitaat matkus­ta­javir­rat saisi­vat apua ja koko verkon taloudel­lisu­us paranisi.

    Pasi­laan tarvi­taan lisäk­si omin kaistoin toimi­va raitior­e­it­ti poikit­tais­su­un­nas­sa. Meilahti — Pasi­la — Kalasa­ta­ma on hyvä runk­oy­hteys, jota hyvin suun­nitellen voisi­vat käyt­tää myös pari poikit­taista bussirunkobussilinjaa. 

    Kalasa­ta­ma — Pasla väli on tehtävä Vallilan laak­son joukkoli­iken­nekat­ua pitkin. Siitä on paljon hyö­tyä nopeana linkkinä myös joillekin muille poikttaisyhteyksille.

    Tässä visio, joka ei var­maan toteudu. Joka tapauk­ses­sa pitkän tähtäyk­sen raide­vi­siot elävät vielä paljon ennen kuin aset­tuvat raiteik­si ohjaa­maan myös kaupunki­rak­en­teen kasvua.

  69. Gre­jus: Vaik­ka oma raitio­vaunukaista ratkaisi ongel­man, ei se liene real­is­tista Sturenkadul­la. Autoli­iken­net­tä on niin paljon Lah­den­tien suuntaan/suunnasta.

    Jos mietitään ihmis­ten eikä ajoneu­vo­jen määrää, joukkoli­iken­nekaista kas­vat­taa väylän kapasiteettia.

    Lah­den­tien suunnal­ta tule­vaa automäärää voi rajoit­taa liiken­neval­oil­la. Niin tehdään kaikil­la sisään­tuloväylil­lä, kos­ka mikään katu­verkko ei muuten vetäisi sitä joka-aamuista pen­delöi­jien armadaa.

  70. Jari V: Jos mietitään ihmis­ten eikä ajoneu­vo­jen määrää, joukkoli­iken­nekaista kas­vat­taa väylän kapasiteettia. 

    Utopia­maail­mas­sa vaik­ka koko autoli­ikenne voitaisi­in samoil­la perusteil­la lopet­taa, mut­ta se tuskin onnis­tuu ihan lähivu­osi­na. Tavoit­teena toki hyvä.

    In the mean­while, olisi hyvä saa­da se raitio­vaunu kulke­maan Ara­bi­as­ta Pasi­laan ilman odot­telua auto­jen seassa ruuhkassa.

  71. Sep­po Vep­säläi­nen: Pasi­laan tarvi­taan lisäk­si omin kaistoin toimi­va raitior­e­it­ti poikit­tais­su­un­nas­sa. Meilahti – Pasi­la – Kalasa­ta­ma on hyvä runk­oy­hteys, jota hyvin suun­nitellen voisi­vat käyt­tää myös pari poikit­taista bussirunkobussilinjaa.

    Kun yksi hyvän joukko­su­un­nit­telun lähtöko­htia on ettei väylälle laite­ta enem­pää kulkuneu­vo­ja kuin sinne mah­tuu täs­mäl­lis­es­ti ja luotet­tavasti kulke­maan, niin ei kyl­lä voi. Pait­si jos tarkoi­tat nelikaistaista väylää.

  72. Gre­jus: Utopia­maail­mas­sa vaik­ka koko autoli­ikenne voitaisi­in samoil­la perusteil­la lopet­taa, mut­ta se tuskin onnis­tuu ihan lähivu­osi­na. Tavoit­teena toki hyvä.

    1+1 autokaistan utopia löy­tyy mm. val­taos­alta Man­ner­heim­inti­etä, eikä Töölö ole nähdäk­seni luhistunut.

  73. Jari V: 1+1 autokaistan utopia löy­tyy mm. val­taos­alta Man­ner­heim­inti­etä, eikä Töölö ole nähdäk­seni luhistunut. 

    Onnek­si raitio­vaunut eivät Töölössä joudu hidastele­maan bus­sikaistoil­la, kun siel­lä on aina kaiken­laista kään­tyjää ja jakelu­au­toa tiellä 🙂

    Tuo Someron­tien lin­jaus ei ollut huono idea ollenkaan, tosin katu­jen parkkipaikko­jen pyhyys tun­tuu ole­van Helsingis­sä aihe jon­ka rin­nal­la kaik­ki kalpenee.

    Nopein olisi kuitenkin Kumpu­lan­laak­son raide. Liit­tyykö tääl­lä esi­in­tynyt lin­jauk­sen vas­tus­tus laa­jem­paankin ilmiöön, olin nimit­täin siinä käsi­tyk­sessä että Kumpu­lan NIM­BYt vas­tus­ti­vat nimeno­maan kat­ua, eivät ratikkakiskoja?

    Nim­im. “Ei joukkoli­iken­nekat­ua puis­toon” olisikin ehkä hyvä päivit­tää muo­toon “Ei raitio­vaunukisko­ja junakisko­jen paikalle.”

  74. Ato­mi: Mene kiertämään se Mar­jik­sen siir­to­la­pu­u­tarha ja ver­taa sen käyt­täjiä ja käyt­töastet­ta ( on talvisin sul­jet­tu kaik­il­ta ja kesäisin sal­lit­tu vain niille muu­ta­malle jot­ka siel­lä mökkiä pitävät.) urheilukent­tään jota käytetään akti­ivis­es­ti kesät tal­vet ja palvelee vuosit­tain tuhan­sia ihmisiä. Nor­maal­isti ulkoilu­tat koiraasi vain 300m päässä Itik­sen metroase­mas­ta ja suures­ta kaup­pakeskuk­ses­ta, kohdas­sa jos­sa oikeasti pitäisi ken­tän vier­essä olla asun­to­ja myös Itik­sen puolel­la eikä koirankakan val­loit­ta­maa rön­sylil­jakasvus­toa ryteikön suo­jaa­mana ja muu­ta­man avoparkin valtaamana.
    Siinä olisi todel­li­nen tiivistämisen paik­ka jos vain joku halu­aisi ava­ta silmiään.

  75. Ehken vähän vaikea kom­men­toi­da. San­ot, että tuhan­net ulkoil­i­jat käyt­tävät sul­jet­tua potku­pal­lonur­mikent­tää. Kym­men­tä hehtaaria. Olen juuri ker­tonut että päivit­täin kol­masti näen kent­tien käytön. Kent­tää käyt­tää joku kym­men pal­loil­i­jaa. Eli tuhan­net on silkkaa bullshittiä.

    Mut­ta point­ti ei ole Itik­sen ympäristö. Point­ti on se, että että meil­lä on Helsingis­sä paljon enem­män merkit­tävämpiä sul­jet­tu­ja aluei­ta kuin siir­to­la­pu­u­tarha-alueet. Jot­ka nekään eivät ole sul­jet­tu­ja. Esimerkik­si Tal­in golfket­täalueen use­an kymme­nen hehtaarin alue. 

    Siir­to­la­pu­u­tarha-alueet ovat tule­vaisu­u­den vapaa-ajan­vi­et­toaluei­ta lähel­lä metropolien asukkaita.
    Jos halu­amme suun­nitel­la tiivi­itä asuinaluei­ta, vapaa-ajan­vi­et­to kuu­luu tähän kokon­aisu­u­teen! Sik­si esimerkik­si Suu­tar­i­lan siir­to­la­pu­u­tarha-alue on järkevä tule­vaisu­u­teen tähtäävä kaupunkisu­un­nit­telupäätös, jos se vain osa­taan ymmärtää. Toiv­ot­tavasti lyhyt­näköi­nen poli­tikoin­ti ei sössää asi­aa. Jos vihrei­den edus­ta­ja ei tätä ymmär­rä, ‑niin kuka sitten? 

    Ymmärtääkö tätä kukaan muun­lainen poliitikko?

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Olin jok­seenkin ain­oa val­tu­us­tossa, joka olis sitä mieltä, ettei Tal­in golf-ken­tän vuokra­sopimus­ta olisi pitänyt jatkaa. Aivan tolku­ton­ta pela­ta kolopal­loa noin arvokkaal­la paikalla. Jos kent­tä lahjoitet­taisi­in golfglu­bille, ne oli­si­vat viikon sisäl­lä vaa­ti­mas­sa alueen kaavoittamista.

    Käsit­tääk­seni Tlain golfken­tän käve­lyti­et ovat kaikien vapaasti kul­jet­tavis­sa luku­unot­ta­mat­ta yhtä viikon­lop­pua kesässä. jol­loin ken­täl­lä on tur­naus. Tämä on kaupun­gin parhait­en hoidet­tu puisto.

    Ken­täl­lä ei voi kulkea vapaasti, sil­lä golf­pal­lo voip­io­sua päähän.

    Enne van­haan puitois­sa ei saanut kävel­lä nurmnikolla.

  77. Ehkäpä niiden mökkien pitäisi olla yhteiskäytössä ja käyt­töas­teen noustes­sa riit­tävän lähelle sataa voidaan miet­tiä laa­jen­nuk­sia. Maapo­h­jalle markki­navuokra ja siten hin­noit­telua kohdilleen. Tai sit­ten vain mökkiosakkeille pörssikauppa.

  78. Ei joukkoli­iken­nekat­ua puis­toon: Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan kul­kee Kurvin

    Korkeusero Sörnäis­ten ranta­tien ja Hämeen­tien välil­lä on liian suuri ja mat­ka liian lyhyt, pitu­uskalte­vu­us ylit­tää 6 % (jota Simonkadul­la käytet­ti­in raja-arvona kisko­ja suun­niteltaes­sa). Juna­tien tasos­ta Hämeen­tien alta Vääksyn­tien kaut­ta pyöräyt­täen korkeusero on pienem­pi, n. 17 metriä, jol­loin luiskaa nykyis­es­tä tasaa­mal­la päästään tarvit­taes­sa reilun 5 % pitu­uskalte­vu­u­teen. Mut­ta se ei sovi Teol­lisu­uskadun rooli­in Itäväylän jat­keena, se Hämeen­tien sil­ta Juna­tien yli pitäisi rak­en­taa uusik­si lev­eäm­pänä jos ratikoille varataan tila sen alta.

    Häm­men­tävää on toki se, että siitä on aikoinaan (n. 1930-luvun kar­tat) tavara­ju­nat laskeu­tuneet Sörnäis­ten sata­maan — ainakin kiskot — aina Kaikukadulle asti. Tietoa sil­loi­sista pitu­uskalte­vuuk­sista tai junien ongelmista ei webistä löydy.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Puo­let vuodes­ta siir­to­la­pu­u­tarha-alueet ovat täysin suljettuja.

    Niin ovat. Mut­ta onko se syy, etä siir­to­la­pu­u­tarho­ja tulisi vas­tus­taa? Uimaran­nat ovat talvisin kiin­ni. Tuleeko niitä vas­tus­taa sen takia? Meil­lä on se ilmas­to kuin on, ja sen kanssa on vaan elettävä.
    Siir­to­la­pu­u­tarhat ovat kaupun­gin keitai­ta, keuhko­ja, joi­ta tarvi­taan tiivistyvässä kaupungis­sa ja kaupunkielämässä! Mm. kaupunkiviljelyssä.

    Kun kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ra­nomaiset ker­rankin ovat tun­nista­neet tämän tosi­a­sia, ja tar­jon­neet tuleveisu­u­teen tähtäävää mah­dol­lisu­ut­ta, on kehno hom­ma jos poli­i­itikot ymmärtämyt­tämyyt­tään sös­sivät täl­laisen mahdolisuuden.
    Ja vielä vihreät.
    Soin­in­vaara, oletko tässä asi­as­sa ollenkaan edes ajan tasalla?
    Onko mielestäsi siis ok että edelleen 2000 luvul­la aina vietetään vapaa-aikaa jos­sain mum­molan per­ife­ri­as­sa? Muu­ta­man sadan kil­san päässä? Kelaa vähän. Sori vaan, siir­to­la­pu­u­tarho­jen vas­tus­t­a­mine­nen on jostain edel­liseltä vuo­sisadal­ta. Sen tiedät itsekin. 

    Siir­to­la­pu­u­tarhat ja kaupukivil­je­ly ovat nyky­istä ja tule­vaisu­u­den lähituotantoa.
    Halu­atko sinä ja muut vihreät tätä vastustaa ? 

    Poli­itikko­ja tulee ja menee. Näistä vaan valitsemaan.

    Ollako siir­to­la­pu­u­tarho­jen ja kaupunkivil­je­lyn vas­tus­ta­ja vai ei. Jos kaupunkivil­je­lyä ei voi talvel­la toteut­taa, — tulee sen mah­dol­lisu­udet kesäisin myös kietää? Samoin kuin kesäuima­paikat kos­ka talvel­la ei voi kesäuida!

    Polil­i­ti­ik­ka on vaikea laji, — ainakin ymmärtää!

    1. Uimaran­nat ovat talvisin kiinni

      Ei niitä mitenkään ole aidat­tu ja sul­jet­tu niin kuin siir­to­la­pu­u­tarha-alueet ovat. Kukaan ei kiel­lä kävedlemästä tai hiihtäm­sä talvel­la uimaran­nal­la, mut­ta siir­to­la­pu­u­tarha-alueelle ei ole men­e­mistä. Suu­tar­i­las­ta on tul­lut paljon palautet­ta asukkail­ta, jot­ka halu­aisi­vat säi­lyt­tää ker­a­van­joen var­ren yleisenä tilana eikä påienen joukon yksi­ty­isalueena. Käy sanomas­sa heille, että he ovat väärässä ja että hei­dän on uhrat­ta­va virkistysalueensa.

  80. tpyy­lu­o­ma: Kun yksi hyvän joukko­su­un­nit­telun lähtöko­htia on ettei väylälle laite­ta enem­pää kulkuneu­vo­ja kuin sinne mah­tuu täs­mäl­lis­es­ti ja luotet­tavasti kulke­maan, niin ei kyl­lä voi. Pait­si jos tarkoi­tat nelikaistaista väylää.

    Kom­ment­ti­ni ydin­vi­esti on, että on aivan mah­dol­lista suun­nitel­la toimi­va joukkoli­iken­nekaista, jota käyt­tävät sekä ratikat että bus­sit. Tot­ta maar kaistalle ei saa tunkea enem­pää liiken­net­tä, kuin mitä se vetää. Kaistan vetävyys on eniten kiin­ni pysäkkien vetokyvystä. 

    Suun­nit­telijoil­la on aja­tus tutkia sekä sekakaistaratkaisua että tuplakaistaratkaisua. On selvää, että tuplakaistoin väl­i­tyskyky on suurem­pi kuin sekakaistal­la. Se on vain työläämpi sovit­taa katutiloihin.

  81. “Uimaran­nat ovat talvisin kiinni”
    Ihmeel­lisiä perustei­ta. Aiem­min kom­men­toin tääl­lä meil­lä päin ole­van aidat­tu­ja 5–10 hehtaarin potku­pal­lo­kent­tiä. Korkein­taan pari sataa käyt­täjää kesäl­lä ja kaik­ki sul­jet­tu talvel­la. Kak­si metriä korkeal­la aidal­la. Onko tämä peruste vas­tus­taa vai eikö sit­ten ole. Vai vain sil­loin tällöin.
    Rasti­lan uusi, juuri hyväksyt­ty asuinalue todel­liselle virk­istysalueelle ja ennenkaikkea luon­toalueelle: ker­rot­teko itse vihreät poli­itikot, että rasti­lalaiset ovat väärässä, puo­lus­taes­saan omaa virk­istysaluet­tanne, kun täl­läistä ehdo­tat. Ovatko taas itähelsinkiläiset vähempiar­voisia kuin muut helsinkiläiset?
    Jos ja kun mieli­v­al­tal­tais­es­ti perustelet valin­nais­es­ti sinne tänne perustein, on turha jatkaa kommentointia.
    Edelleen; poli­ti­ik­ka on vaikea laji, — ymmärtää. Joku kum­ma poli­it­ti­nen lehmänkaup­pa on taas kysymyk­sessä, kun vihrei­denkin täy­tyy vas­tus­taa siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­ta ja sen myötä suures­sa nousus­sa ole­vaa kaupunkiviljelyä!
    Mikä vihreis­sä on ns. vihreää?

  82. Pent­ti Peura­suo:
    “Uimaran­nat ovat talvisin kiinni”
    Ihmeel­lisiä perustei­ta. Aiem­min kom­men­toin tääl­lä meil­lä päin ole­van aidat­tu­ja 5–10 hehtaarin potku­pal­lo­kent­tiä. Korkein­taan pari sataa käyt­täjää kesäl­lä ja kaik­ki sul­jet­tu talvel­la. Kak­si metriä korkeal­la aidal­la. Onko tämä peruste vas­tus­taa vai eikö sit­ten ole.Vai vain sil­loin tällöin.
    Rasti­lan uusi, juuri hyväksyt­ty asuinalue todel­liselle virk­istysalueelle ja ennenkaikkea luon­toalueelle: ker­rot­teko itse vihreät poli­itikot, että rasti­lalaiset ovat väärässä, puo­lus­taes­saan omaa virk­istysaluet­tanne, kun täl­läistä ehdo­tat. Ovatko taas itähelsinkiläiset vähempiar­voisia kuin muut helsinkiläiset?
    Jos ja kun mieli­v­al­tal­tais­es­ti perustelet valin­nais­es­ti sinne tänne perustein, on turha jatkaa kommentointia. 

    Tarkoi­tat ilmeis­es­ti Itäkeskuk­sen ja Myl­ly­puron välisessä liikun­ta­puis­tossa ole­via neljää jalka­pal­lo­kent­tää, yhteen­sä n. 5 ha. Näil­lä saat­taa kesäl­lä tosi­aan olla 200 käyt­täjää päivässä, mut­ta kesän mit­taan yhteen­sä tuhan­sia käyt­täjiä. (ei samat naa­mat joka päivä) Lisäk­si käyt­töä ei ole rajat­tu vain tiety­ille henkilöille kuten siir­to­la­pu­u­tarhas­sa. Talvel­la­han tuos­sa on lisäk­si kupla­hal­li ja jääkiekkokauka­lo, joten käyt­täjiä riit­tää sil­loinkin. Ver­taus jalka­pal­lo­kent­ti­in siis ontuu pahem­man kerran.

    Kaupunkivil­je­lyyn järkevämpiä aluei­ta ovat vil­je­ly­pal­stat. Vähem­mäl­lä alal­la saa saman sadon.

    1. Var­tiosaa­res­sa kävi­jöitä on kesäaikana 10 000 henkeä (suurelta osin samo­ja henkiä) eli noin sata/päivä. Saaren koko on vähän yli 80 hehtaaria. Yhtä kävi­jää kohden siis melkein hehtaari/päivä. Jalka­pal­lo­kent­tä on paljon hehtaaria pienem­pi. Joukkueessa on 11 pelaa­jaa ja sen lisäk­si on siis se toinen joukkue. Peli kestää 90 minuuttia.

  83. Esim. Aurinko­lah­den uimaran­ta on aika autio tähän aikaan vuodes­ta … mut­ta sama taitaa olla tilanne muuallakin.

    Pitäisikö Helsingis­sä suosia har­ras­tus­la­je­ja, jot­ka eivät vaa­di paljoa maap­in­ta-alaa (tai kovin kalli­ita tilo­ja ja investointeja)? 

    Miten olisi … esim. minigolf golfin sijaan? (ainakin Talis­sa olisi tämän jäl­keen mah­ta­va poten­ti­aali vapau­tu­vaa maata)

    Vihreät ja ympäristöjär­jestöt voisi­vat myös ryhtyä aja­maan F1-for­mu­lak­iso­jen muut­tamista polkuau­toil­la ajet­taviksi, tai nep­pi­au­toil­la käytäviksi. Ajatelka­a­pa, miten paljon polt­toainet­ta ja maapo­h­jaa säästyisi!

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaa­res­sa kävi­jöitä on kesäaikana 10 000 henkeä (suurelta osin samo­ja henkiä) eli noin sata/päivä. Saaren koko onvähän yli 80 hehtaaria. Yhtä kävi­jää kohden siis melkein hehtaari/päivä. Jalka­pal­lo­kent­tä on paljon hehtaaria pienem­pi. Joukkueessa on 11 pelaa­jaa ja sen lisäk­si on siis se toinen joukkue. Peli kestää 90 minuuttia.

  85. Jep. menevät Var­tiosaari ja Meri-Rasti­la hie­man sekaisin…Lisäksi arvo­maail­ma ei ole vihreil­lä ihan kohdal­laan kun ale­taan tilas­toi­da käyt­ta­jiä, mihin luvut perus­tu­vat ? Ja vielä tun­netaan ketkä siel­lä käyvät (futisken­täl­lä ei ole samo­ja käyt­täjiä, mut­ta Var­tiosaa­res­sa on samo­ja käyttäjiä??)
    Men­nään kuitenkin asian ytimeen eli kaupunkielämään ja mitä arvo­ja halu­taan siinä vaalia. Mitä mah­dol­lisuuk­sia kaupun­ki halu­aa tar­jo­ta vapaa-ajan­vi­etossa eri ikäisille kaupunki­laisille. Ei potku­pal­lo­ken­til­lä pela­ta “vau­vas­ta vaari­in”, mut­ta siir­to­la­pu­u­tarhois­sa vietetään aikaa har­ras­ta­mal­la kaupunkivil­je­lyä per­hekun­nit­tain ja tutus­tu­mal­la luon­toon. Jos tilas­toti­eto­ja halu­taan, voitaisi­in laskea alueel­la viete­tyn ajan määrä ja se on taa­tusti moninker­tainen kuin futisken­til­lä vietet­ty aika. Molem­mat hyviä asioi­ta, eikä niitä pitäisi lait­taa vas­takkain, mut­ta ver­tailu on paikallaan, kun halu­taan mitätöidä esim. siir­to­la­pu­u­tarho­jen tarpeel­lisu­ut­ta ja arvostele­mal­la niiden muil­ta virk­istysalueil­ta viemän alueen kokoa. Siir­to­la­pu­u­tarhas­sa lapset viet­tävät lomaikansa tur­val­lises­sa ympäristössä van­hempi­en kanssa tutustuen luon­toon. Tätäkö vihreät halu­a­vat vastustaa ?

  86. Pent­ti Peura­suo: Edelleen; poli­ti­ik­ka on vaikea laji, – ymmärtää. Joku kum­ma poli­it­ti­nen lehmänkaup­pa on taas kysymyk­sessä, kun vihrei­denkin täy­tyy vas­tus­taa siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­ta ja sen myötä suures­sa nousus­sa ole­vaa kaupunkiviljelyä!
    Mikä vihreis­sä on ns. vihreää?

    Rämä on nyt vähän han­kalaa. Ensin vaa­di­taan, että vihrei­den on kuun­nelta­va asukkai­ta ja väl­tet­tävä virk­istysaluei­den naker­tamista. Sit­ten kun kuun­telee asukkaita,m jot­ka eivät halua antaa omia virk­istysalueitaan pois siir­to­la­pu­u­tarha­pal­stoik­si, tekeekin taas väärin. Asukkaiden mielip­iteitä ei tässä asi­as­sa taas saanutkaan ottaa huomioon.

Vastaa käyttäjälle Seppo Vepsäläinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.