Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2013

23.11.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

[LISÄTTY KOHTA RUNKOBUSSILINJOJEN INFRATOIMISTA VÄLILLÄ PASILA-MUNKKINIEMI] Listaan tästä.

Pohjois-Haagan osayleiskaava
Täydennushanke Pohjois-Haagassa: parituhatta asukasta ja peräti 3700 työpaikkaa. Tämä käsiteltiin lautakunnassa 4.6.2013 ja asia on selostettu blogilla silloin. Tästä ei tehty yhtään muistutusta, eivätkä lausunnotkaan antaneet aihetta merkittäviin muutoksiin.

Vartiosaari
(Pyödältä)
Nyt varmaankin äänestetään. Olen halunnut kolmea päästöstä:
1)    Rakennetaan vain, jos alueelle tulee ratikka
2)    Tieverkkoa ei suunnitella niin, että tästä voisi tulla autoliikenteen läpiajoyhteys Vuosaaresta keskustaan (tavallaan turha ehdotus, koska näin on tarkoitus tehdä, mutta kun asiasta on syntynyt epäilyjä,  on hyvä laittaa se päätökseen
3)    Alueesta pyritään tekemään vähäautoinen niin, että pysäköintiluolaan mennään joko Laajasalon puolelta tai jos tämä ei onnistu, aivan sillan korvasta.

Veturitien eteläosan asemakaava
Tässä on tiehankkeita 80 miljoonan edestä. Veturitien jättihintaisen tunnelin osalta mahdollistetaan tässä vaiheessa lyhyt tunneli ja sitten ehkä myöhemmin se pitkä ja kallis. Esittelystä ei saa mitään selvää. Kaavojen esittäminen kaksiulotteisella kartalla ei oikein sovi tilanteisiin, joissa ratkaisut ovat kolmiulotteisia. Jään odottamaan esittelyä lautakunnassa.

Telakkarannan kaava
Tämä palasi meille lausuntokierroksen jälkeen. Paljon on valitettu liian korkeista asuinrakennuksista (12 kerrosta) mutta tätä ei ole muutettu. Muutettu on Konepajan käyttötarkoitusta julkisista palveluista yksityisiin samalla, kun suojelumääräyksiä on lievennetty (olisivat olleet järkyttävän kalliita). Muutokset katsotaan niin isoiksi, että kaava pannaan uudestaan näytteille.

Suutarilan rantapuiston kaava
Alueelle tulee 87 siirtolapuutarhapalstaa. Tästä on tullut etukäteen postia, jossa vastustetaan puiston ottamista siirtolapuutarhakäyttöön, koska se ei ole silloin kaikkien käytössä.

Koneen entisen pääkonttorin kaava Munkkiniemessä
Lautakunta käsitteli tätä 4.6.2013, jolloin se esiteltiin myös blogissa. Koneen kiistaa aiheuttanut pääkonttori muutetaan asuinkäyttöön ja tontille tehdään myös townhouse-asuntoja. Lausuntojen ja muistutusten johdosta ei merkittäviä muutoksia.
11 300 kerrosneliötä asuinpinta-alaa eli melkein 300 asukasta.

Tuusulantien melualueen kaava Oulunkylässä
350 asukasta on tarkoitus asuttaa Patolassa alueelle, joka varmaankin on joskus tulkittu asumiseen kelpaamattomaksi, kun on Tuusulantie. Kukonaskel moottoriteiden bulevardisoinnin suuntaan, mutta jos bulevardisointi, pitäisikö askel ottaa kunnolla loppuun?

Pirkkolan liikuntapuiston kaava
Tämäkin tuli takaisin lausuntojen jälkeen, eikä siihen tehty merkittäviä muutoksia.

Helsingin liikkumisen ohjelma
(pöydältä)
Kokoomus halusi pitää tätä pöydällä. Ohjelma on varsin ilahduttava. Liikennepolitiikka kehittyy järkevään, kaupungin kokonaisetua painottavaan suuntaan. Sopii yhteen yleiskaavan tavoitteiden kanssa.

Vaasankadun kävelykatukokeilu
Kokemukset pääsääntöisesti myönteisiä, mutta hanketta ei ehditty valmistella kunnolla ja kaupunki on kovin hidas käsittelemään lupahakemuksia, joten mahdollisuudesta ei saatu kaikkea irti. Parantamista siis on, mutta tällaisia asukkaiden hankkeita voisi toteuttaa enemmänkin.

Runkobussilinjojen infratoimet välillä Pasila-Munkkiniemi

Runkobussilinjat ovat hyvä ja kannatettava hanke. Jotta ne olisivat riittävän nopeita, niitä ei voi panna autoliikenteen kanssa samoihin, jatkuvasti paheneviin ruuhkiin. Tässä esitetään kahta vaihtoehtoa

1) Omia bussikaistoja, jolloin autoliikenteen käyttämä tila tietysti vähenee, mutta ruuhkat eivät ehkä vähene, koska nopeutuva joukkoliikenne muuttuu houkuttelevammaksi.

2) Runkobussien päästämistä ratikkakaistoille.

Tätä jälkimmäistä pitää kyllä harkita pitkään. Göteborgissa on näin tehty keskustan alueella, koska keskustassa ei ollut tilaa. Siinä on se vika, että bussit tietysti häiritsevät ratikoita. Jos kaistalla on paljon liikennettä, ei ole mahdollista antaa valoetuuksia, koska kaistalle pitäisi näyttää vihreää valoa melkein koko ajan.  Lisäksi ratikkakiskot vaativat paljon enemmän huoltoa, jos niiden päällä voi ajaa kumipyörillä.

Riskinä lisäksi on, että jokin edesvastuuton siirtää kaikki Paciuksenkadun bussit ratikkakiskojen päälle, jolloin joukkoliikenne tukkeutuu kokonaan.

Lainsäädäntömme ei myöskään ole tällaisen järjestelyn tasalla. Jos ratikkakaistalla pystyy ajamaan bussilla, siinä pystyy ajamaan myös kaikenlaisilla autoilla. Jos olisi kunnallinen kameravalvonta, joka lähettäisi joka kerrasta laskun, tätä riskiä ei ole, mutta nyt joukkoliikennekaistalla voi ajaa sanktioitta, koska poliisilla ei ole aikaa tähän ongelmaan.

On myös esitetty, että Pasilasta länteen matkustajia on niin paljon, että nolla-Jokerin voisi jakaa kahtia ja toteuttaa Pasilasta Munkkiniemeen ratikkana.

Kommentit

98 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 26.11.2013”

  1. Mikko H kirjoitti 23.11.2013 kello 12:23

    Voisko bulevardisoinnin aloittaa Veturitiestä? Sen luulis olevan helppoa, kun moottoritietä ei vielä ole tehty. Esitetty suunnitelma on Smith-Polvisen toteuttamista hivuttamalla parin kilometrin pätkä kerrallaan, ja tähtää moottorikadun tekemiseen Veturitieltä pääradan suuntaisesti Keskustatunneliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 52

  2. Juhani Salovaara kirjoitti 23.11.2013 kello 13:29

    Vartiosaaren voisi yhdistää Korkeasaaren kanssa sellaiseksi kaupunkiluontokohteeksi, joka houkuttaisi myös lapsiperheitä kaupunkiin ihan turisteeraamaan. Lapsiperheet kuitenkin jättävät ihan eri tavalla rahaa kaupunkiin. Samalla ratikalla katsomaan ikkunan takaa leijonan kitaan ja korkealta kalliolta kauksi merelle, lisänä sitten vielä vanhat huvilat. Olisi elämyksiä niin pienille kuin suurille ihmisille. Laajasalon silta olisi samalla houkuttava nähtävyys jo itsessään ja mahdollistaisi samalla edellä kuvaillun, jos saari yhdistettäisiin lännestä yhdellä kevyellä sillalla. Miksei Villinki myös tähän pakettiin lisäksi. Olisi helppo markkinoida ratikkamatkaa yli suuren sillan kauempaa tulleille ja toisaalta junan tuomien vaihtaa ratikkaan. Samalla koko homma avautuisi myös toki kaupunkilaisille.

    Laajasaloa voi porkkanoin ja kepein tiivistää vielä Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeenkin, ja jättää ratikan päättäri jonnekin Vartiosaaren tienoille odottamaan raiteiden jatkamista Santikseen. Eihän vuosaarelaiset tarvitse ratikkayhteyttä, kun Pisaran jälkeen metro avaa heille sujuvat raideyhteydet vähän joka paikkaan. Meri-Rastila ja Ramsinniemi jääkööt sitten heille metsiksi, ja pääsevät jo nykyisellään pyörällä rantaa pitkin Laajasaloon ja uutta siltaa pitkin keskustaan, tai vaikka retkelle Vartiosaareen. Kevytkin liikenne läpi Ramsinniemen ja Vartiosaaren pilaisi luonnonrauhan, ja niiden rakentaminen maisemat myös Vartiosaaresta.

    Vartiosaaren rakentaminen tarkoittaisi vain yhtä uutta autolähiötä jossa olisi lisänä ratikka, ihan siitä syystä, että autopuolueen sanelemat reunaehdot siihen johtavat. Tälläinen pilaisi mielettömällä tavalla arvokkaan vielä säilyneen luontoalueen, joka minusta on sellaista arvotavaraa, jota on järjetöntä rakentaa, varsinkin kun ainoa syy miksi kaupunki leviää tätä tahtia on autopuolueen sanelemat reunaehdot, jotka kaatavat metsät ja pilaavat vielä kaupungin viihtyisyyden missä tahansa sitten rakennetaankin. Koko ajan on tarjolla oikean kaupungin rakentaminen tehokkaasti ilman valtavan tilan antamista autolle, joten luonnonsuojeleminen tässäkään tapauksessa ei ole nimbyilyä, vaan järjen ja tunteen yhdistämistä.

    Oli varmaan teknillistaloudellisesti viisasta purkaa sekin talo Kokoomuksen johdolla, jossa tämä valtio laitettiin paperilla alulle, mutta Helsinki olisi valtavan paljon rikkaampi, jos sitä ei olisi tehty. Nyt näiden luontoalueiden kanssa on samanlainen tilanne ja olisi syytä ainakin vihreiden huomata, että kun talot, jotka olivat pelkkää kiveä, tuottavat kaipausta vielä nykyäänkin, niin mitä tuottaisikaan näiden alueiden rakentaminen, jotka vieläpä ovat täysillä elävää luontoa. Kaikki eivät löydä elämäänsä laatua kaupasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  3. Setä Vihreä kirjoitti 23.11.2013 kello 14:00

    Niputetaan Vartiosaari, Kivinokka ja Meri-Rastila. Ei rakenneta ratikalla eikä ilman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  4. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 23.11.2013 kello 16:19

    Setä Vihreä:
    Niputetaan Vartiosaari, Kivinokka ja Meri-Rastila. Ei rakenneta ratikalla eikä ilman.

    Juuri näin. Näillä Itä-Helsingin luontoalueilla pitäisi olla sama painoarvo kuin keskuspuistolla.

    On surkuhupaisaa, että kaupunkisuunnitteluvirastossa itäiseksi vihersormeksi kutsutaan aluetta, joka koostuu mm. golfkentästä, jätemäestä ja entisestä kaatopaikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  5. Kalle kirjoitti 23.11.2013 kello 16:28

    Bulevardisointi voi onnistua lisärakentamisella Mannerhaimintiellä. Bulevardi tarvitsee toimiakseen raskaan rakentamisen molemmin puolin, muuten ei synny tarvittavia asukas tiheyksiä, työpaikkamääriä ja asiakasvirtoja. Hallinnollisella päätöksellä on ihan turha yrittää määrätä jotain kadun patkää bulevardiksi.

    Ehdottaisin kaikille bulevardeista Helsinkiin puhuville pakollista parin viikon matkaa Pariisiin. Siellä ainoana ohjelmana on istua kahvilassa bulevardin varrella ja yrittää ymmärtää, mistä on kyse. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  6. Mikään muuttua ei saa kirjoitti 23.11.2013 kello 17:01

    Hei mulla on kaikista parhain vaihtoehto: Ei rakenneta minnekään yhtään mitään. Näin voidaan erottaa valtaosa kaupunkisuunnittelijoista, ja kaupunki säästää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  7. Daniel Federley kirjoitti 23.11.2013 kello 17:56

    Esityslistassa on mukana myös bussien sijoittaminen ratikkakaistoille Paciuksenkadulla, Tukholmankadulla ja Nordenskiöldinkadulla osana runkobussilinjojen infratoimenpiteitä. Tämän ohella on vielä vaihtoehtona autokaistojen muuttaminen bussikaistoiksi.

    Mahtaako asia kiinnostaa lautakuntaa, kun samassa kokouksessa on paljon seksikkäämpiäkin asioita? Sääli kuitenkin olisi, jos juhlapuheet raitiovaunujen nopeuttamisesta merkitsisivät tosiasiallisesti raitiovaunukaistoista luopumista.

    Göteborgissa näitä yhdistettyjä joukkoliikennekaistoja on paljon. Kunnossapitokustannukset ovat kaksinkertaiset verrattuna ratikkakaistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  8. Ville T kirjoitti 23.11.2013 kello 18:13

    Asumisen hinta on järkyttävä, mikä tarkoittaa sitä että kaikki tänne haluavat eivät mahdu asumaan. Se on poliitikkojen vika, jotka kuuntelevat vain niitä joiden paikalliset edut ovat vaarassa. Itseni kaltaisella jo asuvalla ei ole tietenkään ongelmaa ja asunnon hinta se senkun vaan nousee, mutta lapsillani olisi – ja taloudellisesti heidän kannattaa asua nurkissamme niin pitkään kuin mahdollista. Minusta kaupunkia kannattaa laajentaa. Vartsikasta saisi hienon paikan asua todella monelle ja luontoakin jäisi virkistäytymiseen. Sama koskee Kivihakaa. Paikat ovat nyt oikeasti muutamien harvojen käytössä. Siirtolapuutarhamökkeily on minusta resurssien tuhlausta. Maa varataan joidenkin harvojen satunnaiseen lomailuun reilusti alle satana päivänä vuodessa. Luontoreservaatteja ei kannata säilyttää kaupungissa mikäli vastaavia biotooppeja on muualla ja niitähän on. Kaikki maa kestävään asumiseen tai virkistäytymiseen. Oulunkylän Tuusulan motarin varteen voisi hyvin rakentaa ja radankin varressa Ogeli-Käpylä -välillä on tyhjää joutomaata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  9. ze kirjoitti 23.11.2013 kello 19:21

    Pohjois-Haagan hanke ei ole hyvällä tahdollakaan täydennyshanke. Vähän lisää epäkaupunkia motarin kylkeen, kauas raideliikenneasemista, alueen jo valmiiksi tukkoisia teitä tukkimaan. Toivottavasti kauppakeskus Kaari maksaa viulut, kun Näyttelijäntien tukoksia aletaan purkaa leventämällä Kehä I:n ylittävää siltaa ja rakentamalla ramppeja uusiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  10. Nyxa länssataman tilanne kirjoitti 23.11.2013 kello 21:41

    Mies putosi pyörällä mereen Helsingissä – ohikulkija heitti pelastusrenkaan
    Keski-ikäinen mies ajoi vahingossa pyörällä mereen lauantaina iltapäivällä Helsingissä.

    Mies pyöräili yksin lähellä Länsisatamaa Jätkäsaaressa kello neljän jälkeen iltapäivällä, kun hän ilmeisesti liukastui ja lipesi pyörineen mereen.

    Vastapäisellä rannalla pyöräillyt ohikulkija näki tilanteen, polki paikalle ja heitti löytämänsä pelastusrenkaan veden varaan joutuneelle.

    Tapahtumahetkellä oli pimeää, ja lähellä putoamispaikkaa on vanhoja rautatiekiskoja.

    Todellakin : 5 miljoona kulkijaa , pimeää, liukasta, ei opasteita, putoamisvaara makasiinien toiselta reunalta mereen ja etupuolella voi tippua metristä sepeliin. Nylyalueetkin on retuperällä. Ja ne rikkakasvi-istutukset kesällä.

    Autolla olis kivempaa! Kävellen ja pyöräillen horroria!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. Olli Saarinen kirjoitti 24.11.2013 kello 2:18

    Suutarilassa on Keravanjoen jokilaakso arvokas kokonaisuus, mitä olisi syytä kehittää yhteistyössä Vantaan kanssa. Vantaan puolella on yhteinen kivikirkkomme hautausmaapuutarhoineen. Siirtolapuutarha-aate on peräisin 1800-luvun Saksan teollisuuskaupungeista eikä sitä enää tarvise meillä vaalia. Tässähän olisi seurauksena jonkinmoinen 80 arvan sosiaaliarpajainen tontintarvitsijoille ja tuleville kapitalisteille ellei tontteja jaeta ansioituneille kunnallishenkilöille sukulaisineen. – Jäljellä olevia joki- ja purolaaksoja molemmissa kaupungeissa sen sijaan tulisi vaalia, esimerkiksi Louhelan ja Kaivokselan välillä rauhoitettu Mätäojan laakso on upea alue minkä reunamien toivoisi jäävän rakentamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 24.11.2013 kello 9:47

    Näinkin päin voi kaupunkirakennetta parantaa:

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/564300/Vuokrataloja+puretaan+omakotitonttien+tielta+Raisiossa

    “Omakotitonttien tieltä väistyviä Raision kaupungin vuokrataloja aletaan purkaa Jermuntieltä Ihalasta ensi keväänä.

    Kolmessa talossa on kaikkiaan 75 asuntoa, joista alle kymmenessä on enää asukkaita.

    Vuokratalojen tilalle noin kahden hehtaarin laajuiselle alueelle on määrä kaavoittaa virkistysalue ja 14 omakotitalotonttia.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. Daniel Federley kirjoitti 24.11.2013 kello 17:41

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    “Omakotitonttien tieltä väistyviä Raision kaupungin vuokrataloja aletaan purkaa Jermuntieltä Ihalasta ensi keväänä.

    Tuo toteutuu niin kuin 1970-luvulla oli tarkoitettu. Rakennettiin nopeasti ja edullisesti kerrostaloja, joiden käyttöikä oli 25–40 vuotta. Ne ovat nyt purkuiässä, mutta kun suuri osa on omistusasuntoina, niin purkuhalut ovat pienet – sen sijaan tehdään kalliit julkisivu- ja putkiremontit eli maksetaan oma asunto toiseen kertaan ja samalla kaupunki jää tiivistämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  14. Tero kirjoitti 24.11.2013 kello 18:11

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    Näinkin päin voi kaupunkirakennetta parantaa:

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/564300/Vuokrataloja+puretaan+omakotitonttien+tielta+Raisiossa

    Voisi parantaa. Ja pitäisi, mutta Pohjois-Haagassa näin ei tehdä. Täällä saman aikakauden parasta rakennusteknistä osaamista edustava asunto maksaa 5000€ neliö:

    http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8090931

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.11.2013 kello 21:03

    Ei tuo rakenusten osalta kannattaa Raisiossakaan, mutta tavoite taisi olla kunnallistaloudellinen: vuokra-asukkaat Turkuun ja Turusta keskiluokkaa Raisioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 24.11.2013 kello 19:37

    Daniel Federley:
    …Sääli kuitenkin olisi, jos juhlapuheet raitiovaunujen nopeuttamisesta merkitsisivät tosiasiallisesti raitiovaunukaistoista luopumista…

    Olet täysin oikeassa. Maalaismitoitetut isot bussit eivät kuulu kaupungin keskustaan. Ne vain tukkivat sekä joukkoliikenteen (spåra) että henkilöautojen kulun. Kaikilla mainituilla kaduilla on täysin turhaa ajaa bussilinjoja.

    Sitten on ihan oma lukunsa tuo ylläpito. Raskas pyöräliikenne kuluttaa tietä 10 000 kertaa sen mitä henkilöautot, yhdne ruotsalaisen tutkimuksen mukaan. Tämä yleensä onohdetaan aina bussien kustannuslaskelmissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  17. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 24.11.2013 kello 19:48

    Ville T: Luontoreservaatteja ei kannata säilyttää kaupungissa mikäli vastaavia biotooppeja on muualla ja niitähän on. Kaikki maa kestävään asumiseen tai virkistäytymiseen.

    Helsingin maapinta-ala lienee n. 212,67 neliökilometriä. Jos koko em. pinta-alalle suoritettaisiin tiivistämistä, esim. Alppiharjun asukastiheyteen (1.1.2012, n. 12 944 asukasta neliökilometrillä) voitaisiin Helsinkiin laskennallisesti asuttaa noin 2,75 miljoonaa asukasta. Korkean rakentamisen kannattajat saisivat kaiketi luvun helposti(?) kaksin- tai kolminkertaiseksi. En vain ihan ymmärrä, miten tiivistäjät kuvittelevat ylenpalttisesti tiivistämällä saavansa aikaan viihtyisää ja hyvää kaupunkiympäristöä?

    Viihtyisään kaupunkiiin halutaan tulla, jos ei asumaan, niin ainakin käymään. ‘Luontoreservaatit’ ovat vähenevä luonnonvara, ja sen vuoksi niiden säilyttämistä tulee puolustaa, ei vain Koijärvellä vaan myös Helsingissä.

    Olen kiitollinen siitä, että meillä Helsingissä on vielä jäljellä ‘luontoreservaatteja’, kuten esim. päivittäin omassa ja naapureitteni näköpiirissä olevia, tai työmatkani varrella sijaitsevia, lähiluontoalueita. Seurasaari on myös hieno alue, vaikka sinne en vain kovin usein ehdi, ehkä muutamia kertoja vuodessa. Vastaava alue itä-helsinkiläisten iloksi voisi olla todella hyvä ajatus. Ei kaikilla kaupunkilaisilla ole mahdollisuuksia tai varaa lähteä Koijärvelle, Kuusamoon, Lappiin tai ulkomaille.

    Näen ajatuksissani vision tulevaisuuden Helsingistä (2030 tai 2050), joka lähiluontoineen, kaikkine ‘luontoreservaatteineen’ (jos tuota nimitystä halutaan käyttää) ja eri biotyyppeineen, on tuolloin yksi maailman mielenkiintoisimmista paikoista, Kaupunki (isolla K:lla), jossa luonto on lähellä, jossa esim. iltalenkillä voi nähdä ketun, palokärjen, sotkan tai telkän, viihtyisä Kaupunki, jossa sen asukkaiden on hyvä elää ja asua, Kaupunki, jossa ja jonne tullessaan voi tunneli- tai kuilumaisten väylien seinämien sijaan nähdä nousevan/laskevan auringon ja meren aavan ulapan (tai vaikka molemmat). Sellaiseen kaupunginosaan, jonka lähellä tämä on mahdollista, olen aikoinaan kivikaupungin ytimestä (kuin janoinen autiomaasta – keitaan luokse) hakeutunut. En ole katunut.

    Kaupunkia ei pidä liian tiiviiksi pakata, jos se merkitsee asukkaiden arvostamien kaupunginosien ja niiden lähiluontoalueiden hävittämistä. Tällöin menetetään jotain, mikä on arvokkaampaa kuin raha!

    Tulevaisuudessa näitä ‘kaupunkiluontoreservaatteja’ tullaan ihailemaan läheltä ja kaukaa, varsinkin sieltä, missä lähiluontoa tai muutakaan luontoa ei enää ole. Kiinalainen ‘kollegani’ Pekingistä on Suomeen tultuaan ollut asiasta aivan haltioissaan, samoin moni muu!

    Varsinkin merenrantojamme ja alueita, joilta merelle tai meriluontoon on julkiset näkymät tai pääsy, on suojeltava kaikin laillisin keinoin. Jos Vihreät eivät tätä tee, kuka sitten? RKP, vai perussuomalaiset kenties …

    PS. Yllätyksekseni havaitsin, että Vartiosaarta koskevissa suunnitelmissa oli sentään rannat jätetty rauhaan. Onko muutoksen tuuli alkanut puhaltaa?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. newyorkista kirjoitti 24.11.2013 kello 21:50

    Daniel Federley: Tuo toteutuu niin kuin 1970-luvulla oli tarkoitettu. Rakennettiin nopeasti ja edullisesti kerrostaloja, joiden käyttöikä oli 25–40 vuotta. Ne ovat nyt purkuiässä, mutta kun suuri osa on omistusasuntoina, niin purkuhalut ovat pienet – sen sijaan tehdään kalliit julkisivu- ja putkiremontit eli maksetaan oma asunto toiseen kertaan ja samalla kaupunki jää tiivistämättä.

    Tuo väite määräaikaisista taloista on nyt esiintynyt tällä palstalla niin monta kertaa, että olisi hyvä saada joku asiallinen viittaus asiakirjaan, jossa on päätetty, että rakennetaan taloja jotka kestävät käyttöä maksimissaan 40 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.11.2013 kello 23:28

    On notoorinen tosiasia, että 60-luvun betonitalot oli tarkoitettu väliaikaiseen käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko Särelä kirjoitti 24.11.2013 kello 22:34

    Kivikaupunginkasvatti: jos Helsinki tosiaan rakennettaisiin Alppiharjun tapaan, niin melkein 3 miljoonan asukkaan lisäksi kaupungista noin kolmasosa olisi puistoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  21. Daniel Federley kirjoitti 24.11.2013 kello 23:10

    Kalle: Olet täysin oikeassa. Maalaismitoitetut isot bussit eivät kuulu kaupungin keskustaan. Ne vain tukkivat sekä joukkoliikenteen (spåra) että henkilöautojen kulun. Kaikilla mainituilla kaduilla on täysin turhaa ajaa bussilinjoja.

    Kyllä se vähän näin on, että Euroopasta ei tunnu löytyvän Helsingin kokoluokan kaupunkia, jossa lähijunien, metron ja ratikkaverkon lisäksi ajetaan niin valtavaa määrää busseja kuin meillä, ja tosiaan kantakaupunkiin ja ihan ydinkeskustaan asti. Myös niistä pääsuunnista, jotka jo palvellaan kiskoliikenteellä.

    Paciuksenkadulla ajaa ruuhkassa suuntaansa 53 HSL-bussia tunnissa ainakin 18:lla eri linjalla ja kaukoliikenne siihen päälle. Saksassa tuollaisella kadulla kulkisi 2-3 raitiovaunulinjan lisäksi pari-kolme harvinaisia yhteysvälejä tarjoavia, ratikkaa tukevia bussilinjoja 15–20 minuutin vuorovälillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  22. Risto Vormala kirjoitti 25.11.2013 kello 1:13

    Perinteinen bussikaista ajoradan oikeanpuolimaisella kaistalla ei ole kovinkaan toimiva, sillä siellä on paljon luvatonta ja luvallisesti liikennettä (mm. oikealle kääntyvää muuta liikennettä). Mitä ikinä päätättekään katsokaa, että se palvelee etusijassa joukkoliikennettä. Runkobussit eivät kuulu perjantairuuhkiin pikkuautojen sekaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Tapio Peltonen kirjoitti 25.11.2013 kello 7:52

    Valitettavasti rakentamisen laatu on kohentunut 60-luvusta vain hieman. Edelleenkin rakennetaan niitä homepommeja jotka muuttuvat asumiskelvottomiksi välittömästi kun yksikin kosteuseristyskerros pettää. Ja osaamattomat rakennustyöläiset puhkovat niitä höyrysulkuja jo tekovaiheessa.

    Olin skeptisempi Panu Kailan näkemysten suhteen silloin kun niihin alun perin tutustuin, mutta mitä enemmän asiaan perehtyy, sitä enemmän alkaa olla samaa mieltä. Sutta ja sekundaa tulee, ja RakMk melkeinpä kieltää rakentamasta kunnollista. Kunnollinen talo on sellainen, joka kestää vaikka 1000 vuotta pelkillä kunnossapitokorjauksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  24. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 25.11.2013 kello 8:40

    Osmo Soininvaara:
    On notoorinen tosiasia, että 60-luvun betonitalot oli tarkoitettu väliaikaiseen käyttöön.

    Muistuu mieleen Mauno Koiviston (onnea vaan juuri tänään!) muistikuva siitä miten hän kuusikymmenluvulla kysyi gryndereiltä että miten nämä talot sitten aiotaan purkaa siististi ja vastauksena oli että varmaan siihen mennessä on kehitetty jonkinlaisia murskainkauhoja joilla talot palastellaan. Ja Koivistohan oli tuolloin rahoituspuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  25. ML kirjoitti 25.11.2013 kello 8:59

    Osmo Soininvaara: On notoorinen tosiasia, että 60-luvun betonitalot oli tarkoitettu väliaikaiseen käyttöön.

    Nykyisen rakentamisen laadun tuntien sanoisin niiden 60-luvun talojen olevan laadukkaampaa rakentamista kuin nykytalojen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  26. Matti Kinnunen kirjoitti 25.11.2013 kello 9:34

    “On myös esitetty, että Pasilasta länteen matkustajia on niin paljon, että nolla-Jokerin voisi jakaa kahtia ja toteuttaa Pasilasta Munkkiniemeen ratikkana.”

    Niin, kun rakentaisi vaan 100 metriä kiskoja Reijolankadulle, niin voisi ajaa linjaa Pasila – Munkkiniemi. Helpottaisi ruuhkaista bussilinjaa 58.

    Kun vielä rakentaisi ratikan Kumpulanlaaksoon, niin voisi ajaa poikittaista linjaa (Viikki)-Arabia-Pasila-Meilahti-Munkkiniemi. Olisi sangen hyödyllinen linja.

    Vaan jostain syystä näin ei vaan voi tehdä, ainakaan pian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2013 kello 9:51

    Tämä Vallilanlaakson ratikkalinja pitäisi tehdä pian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Rauno kirjoitti 25.11.2013 kello 10:06

    newyorkista: Tuo väite määräaikaisista taloista on nyt esiintynyt tällä palstalla niin monta kertaa, että olisi hyvä saada joku asiallinen viittaus asiakirjaan, jossa on päätetty, että rakennetaan taloja jotka kestävät käyttöä maksimissaan 40 vuotta.

    Pankit hankki tuolloin halvalla maata ja rakennuttivat yhteistyökummpaneidensa kanssa kokonaisia lähiöitä. Julkista ohjausta ei juurikaan ollut ja yksityisten yritysten pöytäkirjat eivät ole julkisia etenkään näiden gryndereiden.

    Totuus kuitenkin on että ennemmin tai myöhemmin 60- 70 luvun elementtitaloista on korjattava runkoa lukuunottamatta kaikki rakennusosat.
    Ikkunat, putket, vesikatto, elementtijulkisivut, parvekkeet, salaojat, hissit, pihat… yhteensä 2000 €/m2.

    Pätkimällä kokonaiskustannus erillisiin pikkuremontteihin totuus taloyhtiöissä ja vuoratalojen omistajilla hämärtyy.

    Toinen vaihtoehto olisi laittaa talo nurin ja tehdä nykyiset ääneneristysvaatimukset täyttävä uusi runko. Vanha runko estää myöskin huoneistojakauman keskipinta-alan muuttamisen pienemmäksi remontin yhteydessä, tämän voisi korjata samalla (jos kaava sallisi).
    Isoille peruskorjausikäisille lähiöiden kerrostaloasunnoille on heikosti kysyntää, halvan hankintahinnan vastapainoksi kun tulee suuret vastikkeet noista remonteista.

    Kakkosvaihtoehto edellyttäisi kuitenkin näkemystä ja joustavuutta kaavoitusprosesseissa. Pahin skenaario on että kaikki talot ränsistyvät samanaikaisesti, koska vuokrat tai asuntojen hintakehitys ei mahdollista remontteja.
    Sallimalla sopivassa määrin uudisrakentaminen asukasrakenteen sosiaalista rapistumista voidaan vähentää merkittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  29. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 25.11.2013 kello 11:07

    Rauno: Pankit hankki tuolloin halvalla maata ja rakennuttivat yhteistyökummpaneidensa kanssa kokonaisia lähiöitä. Julkista ohjausta ei juurikaan ollut ja yksityisten yritysten pöytäkirjat eivät ole julkisia etenkään näiden gryndereiden.

    Ei tuo toisaalta mikään salaliittokaan ollut – kyllä väliaikaisrakentaminen oli sodanjälkeisinä aikoina hyvinkin tuttua ja ihan hyväksyttyä.

    Mm. Kumpulan ja Manulan parakit olivat juuri samaa kun aluerakentamislähiöt – nopeasti ja halvalla tehtyjä koska kiireellistä tarvetta oli.

    Eikä silloin oltu vielä mietitty mitään kantakaupungin jugendtalojenkaan peruskorjausta vaan sen ajateltiin ratkeavan “kaupunginosasaneerauksella” tekemällä lähiökortteleita tilalle.

    Tarvehierakiassa oli tärkeintä saada ihmisille lämpimiä asuntoja joissa oli vesivessa ja sähköhella. Kantakaupungissa oli järkyttäviä vuokramurjuja (joiden peruskorjausikä 50 v. alkoi tulla täyteen) eikä maalta muuttaneiden lähtökohdatkaan asuntoteknisesti huimia olleet vaikka nykysilmin katsottuna “romanttista järvimaisemaa” ja “hyviä ulkoilumaastoja” olisikin löytynyt heti pihapiiristä.

    Yksityisten grynderien ja pankkien mukana päättämässä ja hyötymässä oli koko yhteiskunta. Työttömät pääsivät tyhjenevältä maaseudulta sekatöistä kaupunkiin, valtio sai viennin tasapainoon ja jalostusasteen nousuun, kaupungille tuli verotuloja ja ammattiyhdistysliike sai uusia jäseniä eli joukkovoimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  30. Matti Kinnunen kirjoitti 25.11.2013 kello 11:49

    Rauno: Totuus kuitenkin on että ennemmin tai myöhemmin 60- 70 luvun elementtitaloista on korjattava runkoa lukuunottamatta kaikki rakennusosat.
    Ikkunat, putket, vesikatto, elementtijulkisivut, parvekkeet, salaojat, hissit, pihat… yhteensä 2000 €/m2.

    Eikö kaikista taloista pidä korjata ainakin nämä rakenteet ennemmin tai myöhemmin? Ei kait mikään talo kestä korjaamatta ikuisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  31. Markku af Heurlin kirjoitti 25.11.2013 kello 13:11

    Osmo Soininvaara:
    Tämä Vallilanlaakson ratikkalinja pitäisi tehdä pian.

    Miksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Jorpakka kirjoitti 25.11.2013 kello 13:22

    Daniel Federley
    Paciuksenkadulla ajaa ruuhkassa suuntaansa 53 HSL-bussia tunnissa ainakin 18:lla eri linjalla ja kaukoliikenne siihen päälle. Saksassa tuollaisella kadulla kulkisi 2-3 raitiovaunulinjan lisäksi pari-kolme harvinaisia yhteysvälejä tarjoavia, ratikkaa tukevia bussilinjoja 15–20 minuutin vuorovälillä.

    Millä ne saksalaiset sitten pääsee kotiin? Omalla autolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Markku af Heurlin kirjoitti 25.11.2013 kello 13:34

    Osmo Soininvaara:
    On notoorinen tosiasia, että 60-luvun betonitalot oli tarkoitettu väliaikaiseen käyttöön.

    Väliaikaista kaikki on vaan…

    Vanha talonpoikaisviisaus sanoo, että talo pitää rakentaa uudestaan kolmasti vuosisadassa.

    Lähiöt ovat mainettaaan parempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  34. tpyyluoma kirjoitti 25.11.2013 kello 14:04

    Raitiovaunun rata on sille varattu aluetta, jolta tulee pitää pois henkilöautot, linja-autot, polkupyörät, ja muut kulkijat. Ei niitä metroradallekaan päästetä. Tästä pitäisi tehdä ihan periaatepäätös, että yhteiskaistat bussien kanssa ei ole vaihtoehto.

    Kyseisessä tapauksessa: Pasila-Meilahti välillä on jo pitkälti kiskot sekä riittävästi matkustajia ratikalle. Se kannattaa liikennöidä
    ratikalla joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  35. Markku af Heurlin kirjoitti 25.11.2013 kello 14:10

    Rauno: Pankit hankki tuolloin halvalla maata ja rakennuttivat yhteistyökummpaneidensa kanssa kokonaisia lähiöitä. Julkista ohjausta ei juurikaan ollut ja yksityisten yritysten pöytäkirjat eivät ole julkisia etenkään näiden gryndereiden.

    Totuus kuitenkin on että ennemmin tai myöhemmin 60- 70 luvun elementtitaloista on korjattava runkoa lukuunottamatta kaikki rakennusosat.
    Ikkunat, putket, vesikatto, elementtijulkisivut, parvekkeet, salaojat, hissit, pihat… yhteensä 2000 €/m2.

    Tämä voi olal yläkanttiin arvioitu. Melko raskaskin saneeraus tekee 1000 e/m2. Ajoittmalla se noin kmmenelel vuodelle päästään kohtuullisiin menoihin.

    ja uusi talo alkaa heti kulua, kun se on valmistunut.

    Äänieristys on tietty vakavin ongelma. Kun ei voi huudattaa kajareita pitkin öitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Viherinssi kirjoitti 25.11.2013 kello 14:50

    Tapio Peltonen: Kunnollinen talo on sellainen, joka kestää vaikka 1000 vuotta pelkillä kunnossapitokorjauksilla.

    Miksi? Tuottaako tuo kokonaistaloudellisimman ratkaisun?

    Keski-Euroopassa on hienoja vanhoja taloja, mutta eivät nekään ongelmattomia ole. Pääsin tutustumaan vähän aikaa sitten erään pienen italialaisen 1500-luvun linnan remonttiin. Kaikki on homeessa kivien sisäpuolia lukuunottamatta, sähköjen ja putkien vetäminen on todella kimuranttia puuhaa, huonejaon muuttaminen ei mene ihan heittämällä sekään. Runko kyllä on vasta käyttöikänsä alussa.

    Eikä tarvitse mennä noinkaan kauas. Jo 60-luvun talojen huonejako ja vaikkapa keittiöt ovat sellaisia, että aika isoja remppoja tarvitaan. Jossain vaiheessa tulee kysymys siitä, mikä on remontoinnin hinta verrattuna uuden rakentamisen hintaan.

    Olen asunut tai ollut muuten hyvin läheisissä tekemisissä joka vuosikymmenen asuntorakentamisen kanssa 1920-luvulta 2010-luvulle (muistaakseni poislukien 40-luku). Jos ei nykyinen rakentamisen laatu ole ihan ykkösluokkaa, ei se sitä ollut menneisyydessäkään.

    Lisäksi erityisesti LVIS on oikeasti parantunut aikaa myöten. Esimerkiksi ilmanvaihdon modernisointi olemassaolevaan taloon on jo vähän haastavan puolella.

    Kannattavuuteen vaikuttaa maan arvon kehityskin. Jos maan arvo kasvaa kovin vauhdilla, rakennuskantaa kannattaa pitää ajantasaisena joko reippaalla remontoinnilla tai uudelleen rakentamisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  37. Daniel Federley kirjoitti 25.11.2013 kello 15:43

    Jorpakka: Millä ne saksalaiset sitten pääsee kotiin? Omalla autolla?

    Nopeasti ja täsmällisesti kulkevilla suurikapasiteettisilla raitiovaunuilla, metrojunilla ja S-Bahnilla. Omakotiasujat joutuvat ehkä vaihtamaan loppupäässä vielä bussiin hetkeksi, mutta aikataulut on tahdistettu niin, että bussi lähtee heti kiskokulkineen saavuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  38. Ei joukkoliikennekatua puistoon kirjoitti 25.11.2013 kello 15:56

    Osmo Soininvaara:
    Tämä Vallilanlaakson ratikkalinja pitäisi tehdä pian.

    Arabiasta Pasilaan kulkee kiskot jo nyt Hämeentieltä Sturenkatua ja Mäkelänkatua pitkin, joten ei tarvitse kuin ruveta liikennöimään. Raitiovaunuilla on omat esteettömät kaistansa sekä Hämeentiellä että Mäkelänkadulla. Sitä varten ei siis tarvitse Vallilanlaaksossa ruveta raitiovaunuja ajeluttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  39. Pekka Taipale kirjoitti 25.11.2013 kello 16:13

    Osmo Soininvaara: On notoorinen tosiasia, että 60-luvun betonitalot oli tarkoitettu väliaikaiseen käyttöön.

    Niin kuin Eiffel-tornikin, tai Lasipalatsi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  40. j-lu kirjoitti 25.11.2013 kello 16:49

    Markku af Heurlin: Tämä voi olal yläkanttiin arvioitu. Melko raskaskin saneeraus tekee 1000 e/m2. Ajoittmalla se noin kmmenelel vuodelle päästään kohtuullisiin menoihin.

    Pelkästään putkiremontti maksaa pk-seudulla -helposti 700-1000 euroa neliö. Parissa kantakaupungin talossa olen törmännyt yli tonnin neliöhintoihin, mutta ne ovat olleet pääsääntöisesti sellaisia 20-luvun tai vanhempia taloja, joissa ei alunperin ole kylpyhuonetta ollut, vaan ne on tehty asuntokohtaisesti siivouskomeroihin ja vaatehuoneisiin ja vielä huonolla tuurilla rakentamisen “kultavuosina” 60-luvun lopulla tai 70-luvun alussa.

    Sinänsä olen kyllä samaa mieltä parin kirjoittajan kanssa, ettei sellaista taloa olekaan, jossa ei tarvitsisi uusia putkia, vesikattoa, ikkunoita jne. koska ne ovat kuluvia rakenteita, vesi ja aurinko liuottavat ja haurastavat. 60-70-luvun lähiötaloissa on kuitenkin se perustavanlaatuinen ongelma, että niitä ei suunniteltu korjattaviksi. Tämä nostaa remonttien vaikeusastetta, työläyttä ja lopulta hintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.11.2013 kello 17:16

    Kuka idiootti on muurannut ptuket seinän sisään sen sijaan, että ne koteloidaan ulkopuolelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Jouni Martikainen kirjoitti 25.11.2013 kello 17:20

    Jorpakka: Millä ne saksalaiset sitten pääsee kotiin? Omalla autolla?

    Daniel Federley: Nopeasti ja täsmällisesti kulkevilla suurikapasiteettisilla raitiovaunuilla, metrojunilla ja S-Bahnilla. Omakotiasujat joutuvat ehkä vaihtamaan loppupäässä vielä bussiin hetkeksi, mutta aikataulut on tahdistettu niin, että bussi lähtee heti kiskokulkineen saavuttua.

    Kyllä Saksassa on myös yksityisautoilu kunniassaan. Leveitä bahnoja kaupunkien läpi, katujen varsilla poikkitainpysäköintipaikkoja jne…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  43. komerere kirjoitti 25.11.2013 kello 17:28

    test

    newyorkista:
    Tuo väite määräaikaisista taloista on nyt esiintynyt tällä palstalla niin monta kertaa, että olisi hyvä saada joku asiallinen viittaus asiakirjaan, jossa on päätetty, että rakennetaan taloja jotka kestävät käyttöä maksimissaan 40 vuotta.

    Ei sellaista päätöstä ainakaan laajamittaisesti tehty. Ehkä joku yksilö ajatteli niin, mutta ei ainakaan suunnittelutoimistoissa rakennuksia suunniteltu sellaisella ajatuksella, että jo 40 vuoden päästä rakennukset purettaisiin pois. Kyllä ne pääasiassa pitkää käyttöikää varten tehtiin jo alunperin. Aikakauden materiaalit eivät vaan olleet niin hyviä kuin mitä nyt on tarjolla, esim. vesiputket.

    Joskus olen jutellut suunnittelijoiden kanssa, jotka puolestaan ovat vuosien varrella jututtaneet vanhempia suunnittelijakollegoita. Ajatus 40 vuoden maksimikäyttöiästä on ollut vieras monelle sellaiselle, jotka ovat näitä rakennuksia aikoinaan suunnitelleet. Ehkä joillakin rahoittajilla/rakennuttajilla on ollut toisenlainen näkövinkkeli asiaan, ja ajatus, että saavat moninkertaisesti liiketoimintaa aikanaan, kun sekä rakennus puretaan että uusi rakennetaan tilalle. Mutta enemmistö näistäkin lienee oivaltanut kyllä sen, että ei isoja beotnirakennuksia niin vaan pureta laajassa mitassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  44. komerere kirjoitti 25.11.2013 kello 17:35

    Osmo Soininvaara:
    Kuka idiootti on muurannut ptuket seinän sisään sen sijaan, että ne koteloidaan ulkopuolelle?

    Ei se ole idiootti, joka tekee – vaan se, joka lattian tai seinän sisään betonoidut putket tilaa. Ja se, joka sellaisen asunnon ostaa, jossa niin on tehty, huomioimatta asiaa millään tavoin hinnassa.

    Syy, miksi aikoinaan noin tehtiin, oli siinä että näin säästettiin tilaa. Ei tarvinnut laskea kattoja alas (jolloin välipohjan paksuus kasvaa, ja myytävien neliöiden käytännössä usein samalla, koska sen takia tarvitsee nostaa kerroskorkeutta). Eikä tarvinnut tehdä jotain kanavaratkaisuja, jotka syövät puolestaan myyntineliöitä ainakin leveyssuunnassa. Ratkaisu oli fiksu siltä kannalta, jos katsotaan asiaa vain elinkaaren alun kannalta.

    Nykyään erilaiset elinkaarimallityyppiset hankintatavat ovat yleistyneet. Kuitenkaan nykyisetkään elinkaarihankintamallit eivät ole Suomessa ainakaan tietääkseni olleet koskaan yli 40 vuoden mittaisia sopimuksia. Ja vasta sen ylittävissä sopimuspituuksissa alkaisi laajemmin vaikuttaa se, miten helposti putkiremontit on tehtävissä. Eipä niitä putkistoja edelleenkään asuntokohteissa tavata suunnitella helpon vaihdettavuuden kannalta. Eikä mikään laki sellaiseen velvoita. Toimitiloissa asiaa jo huomioidaan paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  45. Eero kirjoitti 25.11.2013 kello 17:41

    tpyyluoma:
    Raitiovaunun rata on sille varattu aluetta, jolta tulee pitää pois henkilöautot, linja-autot, polkupyörät, ja muut kulkijat. Ei niitä metroradallekaan päästetä. Tästä pitäisi tehdä ihan periaatepäätös, että yhteiskaistat bussien kanssa ei ole vaihtoehto.

    Kyseisessä tapauksessa: Pasila-Meilahti välillä on jo pitkälti kiskot sekä riittävästi matkustajia ratikalle. Se kannattaa liikennöidä
    ratikalla joka tapauksessa.

    En välttämättä vastusta, etenkään tuota 58-ratikkaa, mutta ihan mielenkiinnosta: onko sinulla tautologisia ratikkarata on rata ratikalle- tai pirulle pikkusormi -perusteluja voimakkaampia argumentteja moiselle kategoriselle kiellolle? Eikö vaikutuksia radan ylläpito/matka-aika/liikennöinnin sujuvuus jne. kustannuksiin kannattaisi mieluummin arvioida tapauskohtaisesti?

    Ja metroradan suhteen vaikkapa mahdottomuus ylittää rataa samassa tasossa tai käyttää muuta kuin metrokalustoa _missään tapauksessa_ luulisi olevan ratkaisun haitta- eikä hyviä puolia, eli miksi ihmeessä haluat moisia ominaisuuksia monistaa muuallekin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. Mikko H kirjoitti 25.11.2013 kello 19:29

    Kuka idiootti on muurannut ptuket seinän sisään

    Aika moni. Suomen rakennuskannasta taitaa valtaosa olla näitä, ainakin alunperin. Tähän mennessä tietty monessa rakennuksessa on jo laitettu uudet putket pinnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Grejus kirjoitti 25.11.2013 kello 20:54

    Markku af Heurlin: Tämä voi olal yläkanttiin arvioitu. Melko raskaskin saneeraus tekee 1000 e/m2. Ajoittmalla se noin kmmenelel vuodelle päästään kohtuullisiin menoihin.

    1k€ ei riitä.

    Aika hyvän arvion peruskojauksen hinnasta saa seuraamalla Helsingin kaupungin asuntojen peruskorjauksia.

    Heka harrastaa kiinteistöjensä remppoja, jossa kaikki tehdään kerralla isoissakin komplekseissa, kuten Salpausseläntie 12-16 (rv. 1972) ja Puotinharjussa. Kustannukset ovat n. 2000 €/m2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  48. Grejus kirjoitti 25.11.2013 kello 21:01

    Ei joukkoliikennekatua puistoon: Arabiasta Pasilaan kulkee kiskot jo nyt Hämeentieltä Sturenkatua ja Mäkelänkatua pitkin, joten ei tarvitse kuin ruveta liikennöimään. Raitiovaunuilla on omat esteettömät kaistansa sekä Hämeentiellä että Mäkelänkadulla.

    Mäkelänkadun ja Hämeentien välissä on Sturenkatu, jossa kiskot ovat autokaistalla ja kaista on aivan tukossa ruuhka-aikoina. Leveys ei riitä omalle raitiovaunukaistalle, joten järkevämpää olisi vetää linja jotain muuta kautta.

    Kumpulalaisten toivoisi ohjaavan energiaansa hieman enemmän Kumpulanpuron surkeaan tilanteeseen joukkoliikenteen vastustamisen sijaan. Puroonhan saa uudella ELY-päätöksellä valuttaa Pasilan vanhan kaatopaikan vedet ilman puhdistusta ja haju ja väri ovat sen mukaisia.

    Se on oikea ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  49. Markku af Heurlin kirjoitti 25.11.2013 kello 21:39

    Osmo Soininvaara:
    Kuka idiootti on muurannut ptuket seinän sisään sen sijaan, että ne koteloidaan ulkopuolelle?

    Tämä oli ihan yleistä näissä sata vuotta sitten rakennetuiss arvotaloissa. Ja vieläkin näin osaksi tehdään – silloin kun ei ole pikkurahasta puutetta.

    Tässä 72 rakennetussa talossa nousut kulkevat erillistä hormia (koteoloa) pitkin. Niistä viedyt putket on muurattu seinään. Siivoamisen kannalta mukavampaa kuin avoputkitus.

    Syytä lisätä, että valmiiksi kromatut putket ja luotettavat helmiliituemt ovat uudempi ilmiö. 70-luvulla kupariputkien liitokset juotettiin (hitsattiin) kiinni.

    kosteudenkestävät rakennelevyt (gyproc) on sekin uudmepaa kamaa….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Ville kirjoitti 25.11.2013 kello 22:12

    Osmo Soininvaara:
    Kuka idiootti on muurannut ptuket seinän sisään sen sijaan, että ne koteloidaan ulkopuolelle?

    Pinta-asennukset ja koteloinnit näyttävät rumalta, mistä syystä niitä ei aina haluta.
    Nykyisin tosin osataan asentaa vesijohdot pehmeinä muoviputkina suojaputken sisään seinän sisällä, jolloin ainakin periaatteessa on mahdollista vetää vanhat putket pois ja uudet tilalle rikkomatta seinää. Viemäriputket kyllä valetaan pääsääntöisesti lattiaan edelleen.
    Ehkä pitäisi ennemmin rakentaa seinät niin, että ne on helppo purkaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. Risto Vormala kirjoitti 25.11.2013 kello 22:25

    Mitäs jos jatketaankin ratikkalinjaa 9 Ilmalan sijasta linjan 58 reittiä Munkkiniemeen/Munkkivuoreen. Näin se hoitaisi sekä Meikun sairaala-alueen, että Vallilan alueen työpaikkakeskittymän. 

    Runkobussilinja “0-Jokeri” ajaakin linjan 59 reittiä vaikkapa Pajamäkeen, jonka matkalla se muodostaa vaihtoyhteyden mm. linjalle 550 (oli sen sitten runkobussi tai -ratikka). Linjaa 22:han on myöskin tarkoitus jatkaa Herttoniemeen. Pasilassa sitten vaihtohubi näiden bussilinjojen sekä ratikka 9:n kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  52. komermer kirjoitti 25.11.2013 kello 22:40

    ML: Nykyisen rakentamisen laadun tuntien sanoisin niiden 60-luvun talojen olevan laadukkaampaa rakentamista kuin nykytalojen.

    Riippuu vähän, mitä “laadulla” tarkoitetaan. Jos laatua on esimerkiksi hissit, toimiva ilmanvaihto lämmön talteenotolla, mahdollisesti jopa ilmastointi, vetämättömät ikkunat, helppokäyttöiset hanat, vessanpöntöt, jotka eivät ahmi toistakymmentä litraa vettä joka vedolla tai jotain tämän kaltaista, niin rakentamisen laatu on ottanut harppauksia eteenpäin 50 vuodessa.

    Jos sen sijaan puhutaan siitä, paljonko aikaa per työntekijä työmailla käytettiin 1960-luvulla, niin silloin täytyy todeta, että vähemmän käsityötä työmailla enää tehdään. Esimerkiksi hienoilla yksityiskohdilla toteutettuja paikalla muurattuja tiilikerrostaloja ei enää juuri lainkaan tehdä.

    Mutta harva enää haluaa asua 1960-luvun mukavuustason asunnossa. Nykyään halutaan nykyajan mukavuuksia, kuten juurikin energiatehokkuutta, vetämättömiä ikkunoita yms. 50 vuotta vanha vessanpönttökin laskee asunnon arvoa, jos sitä ei ole uusittu – saati sitten se, jos putkistot ovat alkuperäiset 1960-luvun talossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  53. E Lehtonen kirjoitti 25.11.2013 kello 22:56

    Osmo Soininvaara:
    Kuka idiootti on muurannut ptuket seinän sisään sen sijaan, että ne koteloidaan ulkopuolelle?

    Luultavasti syynä on ollut tilankäyttö. Sijoittamalla putkinousukuilu esimerkiksi keittiö ja kylpyhuoneen väliin seinien taakse pärjätään yhdellä nousulla per asunto ja molempiin huoneisiin saadaan yhtenäiset seinäpinnat.

    Olen seurannut läheltä kahden 60-luvun kerrostalon putkiremonttia. Molemmissa todettiin että lähes kaikki kylpyhuoneet kaipaavat kunnostusta ja sitä halusivat myös asukkaat. Samalla kun kylpyhuone puretaan alkutekijöihin on hyvin helppoa ja halpaa purkaa myös vähän kylppärin seinää ja vaihtaa tilalle uudet putket. 50-vuoden kuluttua sitten ehkä uudestaan, mutta luultavasti kylpyhuoneet tarvitsevat silloinkin päivitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 25.11.2013 kello 23:02

    Runkobussilinjastosta tehty suunnitelma taitaa jäädä jälleen yhdeksi toteutumattomaksi hyvän tahdon eleeksi, kuten niin moni aiempi koko seudun joukkoliikennejärjestelmäää koskeva suunnitelma.

    Tässä ovat samat asetelmat kuin aikanaan Jokerilinjan kohdalta. Raitioliikenteenä toteutettavaa suunnitelmaa ei olisi saatu läpi toteutettavaksi, mutta bussiversio saatiin 17 vuoden valmistelulla aikaan. Nyt on liikennöity vuodesta 2006 busseilla, kun niiden ruuhkista vapaa kulku saatiin toteutettua. Raidejokeri tulee, mutta sitä joudutaan vielä odottamaan ainakin kuusi vuotta.

    Jos tiukat ratikkakaistojen neitseellisyyttä puolustavat torppaavat nolla-Jokerin eteenpäinmenon, pidän sitä huonosti harkittuna kantana. Tutkittavaksi ehdotetuilla reiteillä kulkee nyt 1 – 2 raitiolinjaa, joten välityskykyä riittää 2 – 3 runkobussilinjalle.

    Nyt ollaan vielä niin alkutekijöissä liikennejärjestelysuunnittelussa, että selvitetään kahta periaatevaihtoehtoa. Usein paras on hyvän vihollinen. Nopeiten suunnitteluprosessi etenee, jos vaihtoehdot käydään läpi samalla perusteellisuudella nyt. On hyvin todennäköistä, että jos nyt tutkitaan vain toinen vaihtoehto, se toinen tutkitaan sitten parin vuoden päästä ja taas on menetetty aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 25.11.2013 kello 23:22

    Matti Kinnunen:
    “On myös esitetty, että Pasilasta länteen matkustajia on niin paljon, että nolla-Jokerin voisi jakaa kahtia ja toteuttaa Pasilasta Munkkiniemeen ratikkana.”

    Niin, kun rakentaisi vaan 100 metriä kiskoja Reijolankadulle, niin voisi ajaa linjaa Pasila – Munkkiniemi. Helpottaisi ruuhkaista bussilinjaa 58.

    Kun vielä rakentaisi ratikan Kumpulanlaaksoon, niin voisi ajaa poikittaista linjaa (Viikki)-Arabia-Pasila-Meilahti-Munkkiniemi. Olisi sangen hyödyllinen linja.

    Vaan jostain syystä näin ei vaan voi tehdä, ainakaan pian.

    Nolla-Jokeria ei kannata pilkkoa kahdeksi linjaksi. Sen yksi pääkäyttäjäryhmä ovat idästä Meilahteen kulkijat. Linja Munkkiniemi – Viikki raitioversiona saattaisi tasapainottaa nolla-Jokerin kuormitusprofiilia hyvin. Nykyinen Koskelan varikko tuskin riittää laajennettunakaan kovin monelle uudelle raitilinjalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  56. Minimoi kirjoitti 26.11.2013 kello 1:50

    No muurari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  57. Jesse kirjoitti 26.11.2013 kello 6:57

    Mikko Särelä:
    Kivikaupunginkasvatti: jos Helsinki tosiaan rakennettaisiin Alppiharjun tapaan, niin melkein 3 miljoonan asukkaan lisäksi kaupungista noin kolmasosa olisi puistoa.

    Manhattan tyyliin Helsingin alueelle mahtuisi 5.6 miljoonaa ihmistä tai 60km2 asuttua ja 150km2 metsää. Barcelona tyyliin Helsingin alueelle mahtuisi 3,6 miljoonaa ihmistä tai 100km2 asuttua ja 110km2 metsää. Jälkimmäisillä malleilla asukkaita olisi 1,6 miljoonaa.
    Helsinki haluaisi olla Helsinki.
    Yleiskaava tavoittelisi enemmänkin pariakymmentä Rööperiä ympäri aluetta jolla liikuttaisiin enemmän pyörillä ja ratikalla. Ei huono vaihtoehto, toivottavasti saisi toteutua sitä kautta. Jostain voisi tuon asematiivistämisen sitten aloittaa vaikka kokeiluksi. Mitä jos kaupunki ottaisi nyt maansa haltuun ja kaataisi muutaman vanhemman talon kokeilun vuoksi vaikka kauppakartanonkadulta ja rakentaisi tilalle kaupunkimaisia ratkaisuja, arkadein katuun kiinni rakennettuja 8 kerroksisia taloja tilalle. Sitä odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  58. Jari V kirjoitti 26.11.2013 kello 10:38

    Grejus: Mäkelänkadun ja Hämeentien välissä on Sturenkatu, jossa kiskot ovat autokaistalla ja kaista on aivan tukossa ruuhka-aikoina. Leveys ei riitä omalle raitiovaunukaistalle, joten järkevämpää olisi vetää linja jotain muuta kautta.

    Kyllä se tila saadaan riittämään, kun laitetaan yhdet kaistat suuntaansa jaetuiksi joukkoliikennekaistoiksi. Jonkun verran lisätilaa saa myös siten, että molemminpuoliset kaksisuuntaiset pyörätiet muutetaan yksisuuntaisiksi pyöräkaistoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. virtauspohtija kirjoitti 26.11.2013 kello 10:41

    Grejus: n välissä on Sturenkatu, jossa kiskot ovat autokaistalla

    Vieressä olisi viivasuora Somerontie, jonka itäpäästä löytyy jo kääntösilmukan kiskoja. 800 metriä uutta raidetta ja Mäkelänkadun pysäkin siirto vähän eri kohtaan vs. vähintään 2,7 km raidetta laaksoon… Hintana n. 44 kadunvarsipaikkaa Somerontiellä.

    Mutta ei se poistaisi myöhemmän(?) Kalasatama-Pasila-kiskotuksen vetoa laaksoon; vaikka metreissä ero on vain 300 metriä, mutkia, risteyksiä ja mäkiä on sekunneissa vuositasolla hirmuisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Joel kirjoitti 26.11.2013 kello 10:58

    “11 300 kerrosneliötä asuinpinta-alaa eli melkein 300 asukasta.” Henkilökohtaiset neliömäärät on nykyisin aivan valtavia. Ei ihme, että on rakentamispainetta Vartisosaareenkin. Kasvulle pitäisi saada rajat, 30-40 neliötä per nenä on kestämätöntä ja kallista asumista. Tässä voi jokainen katsoa peiliin niin rakentamisen puolustajat kuin vastustajatkin.

    Terveisia 54 neliön kaksiosta, jossa ollaan viihdytty kolmisteen jo yli 5 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.11.2013 kello 12:41

    Kaavaan ei merkitä sitä, kuinka monta asukasta asuntoihin tulee. Kaupungilla ei ole keinoa vaikuttaa asumisväljyyteen, vaan ihmiset päättävät siitä itse. Asumisväljyys Helsingissä on maan pienin, noin 34 ASUIN neliötä henkeä kohden eli noin 40 KERROSneliötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Markku af Heurlin kirjoitti 26.11.2013 kello 11:48

    Tarkistin tietoja tavallisesti luotettavana pidettävästä lähteestä eli Kirkkonumemn Vuokra-asuntojen hallituksen entiseltä puheenjohtajalta

    Kirkkonummella vast’ikään on korjattu kaksi kunnan vuokrataloa Masalassa (2- ja 3-kerroksiset) täysin uudenveroiseen kuntoon keittiön kalustus mukaanlukien. Hinta reilut 1000 e /m2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  63. Wolfgang Zeller kirjoitti 26.11.2013 kello 13:23

    Dear Mr. Soinivaara
    like many others I have been carefully following the way you have pronounced yourself publicly on the issue of Vartiosaari’s future.

    As a previous voter of the Green party I am surprised about the line you have taken. It lacks consistency with Green party values and agendas and you have frequently contradicted even yourself. It would have probably helped if you had made the effort to gather first-hand information about the island’s recreational value.

    The good news is that others have done this work for you, and summed it up in a letter which was probably sent to you, and definitely to Helsingin Sanomat:
    http://www.hs.fi/mielipide/a1385363647891?jako=a65272e617fee3086588cc050734d837&ref=email-share

    You can be certain that I will be watching closely how you vote on this issue later today.
    You can also be certain that this will greatly influence which party I vote for in upcoming elections.
    Finally, you can be certain that I will share this information with the thousands who have joined in the Save Vartiosaari campaign.

    Sincerely,
    Wolfgang Zeller

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 26.11.2013 kello 14:06

    Joel:
    Kasvulle pitäisi saada rajat, 30-40 neliötä per nenä on kestämätöntä ja kallista asumista.

    Olisiko ratkaisuna vaikka sellainen sääntö kuin että kellään ei saa olla kuin korkeintaan 12 kertaa enemmän pinta-alaa kuin kaikista ahtaimmalla…? Yli jäävät aidataan ekopoliisin toimesta piikkilangalla pois käytöstä ja varustetaan gps-liiketunnistimella.

    Lisäksi voidaan julistaa K-18 sellaiset elokuvat joissa yhtä satuhahmoa kohti on aivan liikaa pinta-alaa sinisessä tornissa. Lapset saavat muuten vääriä elämisen malleja ja oppivat epäsolidaarista ahneutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  65. Risto Vormala kirjoitti 26.11.2013 kello 16:17

    Seppo Vepsäläinen: mikä on näkemyksesi akselin Itä-Helsinki-Kalasatama-Vallila-Pasila-Meilahden sairaala-alueen joukkoliikenneratkaisuksi, joka ei juuttuisi ruuhkiin muun liikenteen kanssa ja kattaisi tulevaisuuden tarpeet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Mikko Lahti kirjoitti 26.11.2013 kello 17:13

    Miksi ihmeessä HSL on tieten tahtoen toistamassa 0-jokerin kanssa originaali-jokerin virhettä? Siis tekemässä poikittaista bussilinjaa vaikka kysyntä ylittää bussiliikenteen järkevän kapasiteetin? Sen nyt vielä voi jotenkin käsittää että aikoinaan kun ei ollut kokemusta poikittaisliikenteestä, ei osattu täysin ennakoida, kuinka suosittu ensimmäisestä poikittaisesta linjasta (550) tulee. Mutta nyt on jo etukäteen tiedossa, että 0-jokeria pitäisi liikennöidä 2,5 min välein ruuhkassa. Se on ihan liikaa, bussit kulkevat jonoissa ja epäsäännöllisin välein, aivan kuten 1-jokerilla tälläkin hetkellä. Se että 0-jokeri menee vielä kantakaupungissa, tekee tuosta sumppuuntumisesta vielä pahemman ongelman. Ei auta, vaikka uhrattaisiin ratikkakaistat busseille, vuoroväli on vaan liian tiheä, sivutuotteena vaan tuhottaisiin myös nelosen aikataulut.

    Voisitteko nyt käyttää valtaanne siellä lautakunnassa yli HSL-byrokratian, ja vaatia suoraan 0-jokeria raiteille, vaikkapa vaiheittain niin että ihan ensiksi tehtäisiin nopealla aikataululla se pienen pieni pätkä raidetta Reijolankadulle, jolloin voisi aloittaa ratikalla Pasila-Munkka välillä kuten täällä aiemmat jo ehdottivat. Sitten heti perään vireille Vallilanlaakson nurmirata ja sille vaihtoehtoinen Sturenkadun radan parannus. Tämän jälkeen pidemmälle tähtäimelle yhteyden jatkaminen esim. Viikin kautta Itikseen tulevaa jokerirataa pitkin, tai sitten tulevan tynkämetron kapasiteettiongelmaa helpottaen Kulosaaren kautta Herttoniemeen, jossa voidaan tarjota vaihtoyhteydet Laajasalon ratikkaan.

    Salaliittoteoriat sikseen, mutta jotenkin se, että näille ilmiselvästi ratikkaa kaipaaville yhteyksille tyrkytetään ehdoin tahdoin busseja, eikä raide-Jokeria vieläkään ole saatu totetusputkeen, kyllä hämmästyttää. Kenellä siellä on joku asennevamma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  67. Grejus kirjoitti 26.11.2013 kello 17:35

    Jari V: Kyllä se tila saadaan riittämään, kun laitetaan yhdet kaistat suuntaansa jaetuiksi joukkoliikennekaistoiksi. Jonkun verran lisätilaa saa myös siten, että molemminpuoliset kaksisuuntaiset pyörätiet muutetaan yksisuuntaisiksi pyöräkaistoiksi.

    Vaikka oma raitiovaunukaista ratkaisi ongelman, ei se liene realistista Sturenkadulla. Autoliikennettä on niin paljon Lahdentien suuntaan/suunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Grejus kirjoitti 26.11.2013 kello 17:40

    Wolfgang Zeller:
    It would have probably helped if you had made the effort to gather first-hand information about the island’s recreational value.

    Unfortunately this recreational value seems to be mainly available to members of private clubs, such as the one you mentioned earlier, and not to others.

    If i had a private paradise in the middle of Helsinki, I can understand the anger if someone tried to take it away.

    However, one should think which option would benefit the citizens better in general.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  69. Grejus kirjoitti 26.11.2013 kello 17:51

    Markku af Heurlin:
    Tarkistin tietoja tavallisesti luotettavana pidettävästä lähteestä eli Kirkkonumemn Vuokra-asuntojen hallituksen entiseltä puheenjohtajalta

    Hinta reilut 1000 e /m2.

    Aika edullista!

    Minulla ei ole mitään näin luotettavia lähteitä, mutta pöytäkirjoista löytyy tältä vuodelta seuraavaa.

    Asunto Oy Pieni Villasaarentie 2, 80 as, rv. 1965
    peruskorjauskustannukset ovat 8.116.116 euroa (1.935 e/asm2).

    Heka Myllypuro Alakiventie 5, 156 as, 1975-1976
    Kustannukset jakautuvat asunnoille 13.557.802 euroa (1.517 e/asm2)

    Heka Vallila Mäkelänkatu 37-43 (suojeltu), 86 as, 1926
    peruskorjauskustannukset ovat 9.957.335 euroa (2.678 e/htm2).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  70. Pentti Peurasuo kirjoitti 26.11.2013 kello 20:49

    Hei!
    Koskien Suutarilan siirtolapuutarha-alueen kaavaa, josta toteat: se ei ole kaikkien käytössä. Siksi siis ilmeiseti vastustat siirtolapuutarhaa.
    Itse asun Itäkeskuksen lähellä. Tässä meillä on lähellä urheilupuisto. Siinä on valtava nurmipintainen potkupalloalue. Kooltaan ainakin 5-10 hehtaaria. Se on aidattu ja käytännössä aina tyhja. Ei kenenkään maa. Ulkoilen koiran kanssa kolmesti päivässä aitoja kierrellen, joten aika hyvä käsitys tästä ihmeläänityksestä on.
    Poliitikkojen mielestä ehkä OK asia että ei ole kenenkään käytössä.

    Olen siinä käsityksessä, että länsi-eurooppalaisessa ajattelussa siirtolapuutarha-alueet ovat mitä ekologisin ajanviettotapa. Ei tarvitse aina lähteä Kiteelle mummolaan viikonlopun viettoon. Pääse oikeasti julkisin perille ja koko homma on vähän hiilijalanjälkeä jättävä.

    Katso Talin golfkenttää. Keskellä asutusta. Paljonko hehtaareja? Onko alue kaikkien käytössä? No ei varmaan ole. Oletko Tali-golfin jäsen? Kuullemma valtaosa stadin kellokkaista on. Se, että paikka ei ole kaikkien käytössä on poliitikkkojen mielestä ilmeisesti OK.

    Ja nyt näytttäisi siirtolapuutarha olevan tosi hankala asia.
    Voisitko vähän valottaa tätä logiikkaasi.

    Politiikka on vaikea asia, – ainakin ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.11.2013 kello 22:05

    Olin jokseenkin ainoa valtuustossa, joka olis sitä mieltä, ettei Talin golf-kentän vuokrasopimusta olisi pitänyt jatkaa. Aivan tolkutonta pelata kolopalloa noin arvokkaalla paikalla. Jos kenttä lahjoitettaisiin golfglubille, ne olisivat viikon sisällä vaatimassa alueen kaavoittamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 26.11.2013 kello 21:18

    Jesse: Manhattan tyyliin Helsingin alueelle mahtuisi 5.6 miljoonaa ihmistä tai 60km2 asuttua ja 150km2 metsää. Barcelona tyyliin Helsingin alueelle mahtuisi 3,6 miljoonaa ihmistä tai 100km2 asuttua ja 110km2 metsää. Jälkimmäisillä malleilla asukkaita olisi 1,6 miljoonaa.
    Helsinki haluaisi olla Helsinki.
    Yleiskaava tavoittelisi enemmänkin pariakymmentä Rööperiä ympäri aluetta jolla liikuttaisiin enemmän pyörillä ja ratikalla. Ei huono vaihtoehto, toivottavasti saisi toteutua sitä kautta. Jostain voisi tuon asematiivistämisen sitten aloittaa vaikka kokeiluksi. Mitä jos kaupunki ottaisi nyt maansa haltuun ja kaataisi muutaman vanhemman talon kokeilun vuoksi vaikka kauppakartanonkadulta ja rakentaisi tilalle kaupunkimaisia ratkaisuja, arkadein katuun kiinni rakennettuja 8 kerroksisia taloja tilalle. Sitä odotellessa.

    Pitäisikö matalahkojen talojen kaatamis- ja tiivistämiskokeilu Helsingissä aloittaa kuitenkin pikaisemmin vaikkapa Pöllön korttelista, jossa on vain viisikerroksisia taloja, vaikka onkin ihan ydinkeskustassa? Vai olisi parempi tehdä tiivistä siellä, missä tiivistäminen ei aiheuta haittaa olemassa oleville asukkaille, toiminnoille ja ympäristölle?

    Toivoisin kiinnitettävän huomiota siihen, että maamme on keskimäärin varsin harvaan asuttu. Koko kaupungin alueella ei liene (onneksi!) tarvetta vastaavaan asumistiheyteen kuin Alppiharjussa (pahoittelen viittaustani tuon vihreiden vankan kannatusalueen suuntaan!) saati Manhattanilla. Keskuspuistossa taitaa olla tilaa ruhtinaalliset(?) kaksi neliömetriä per Manhattanin asukas. Alppiharjussa vastaava puisto- ja metsämäärä vastaisi karkeasti noin kymmenesosaa nykyisestä. Sekö riittäisi? Nostamalla asukastiheys Alppiharjussa Manhattanin lukemiin voitaisiin sinne asuttaa noin 13000 asukasta lisää. Voidaanko tällainen tiivistys-/lisäasutuspotentiaali jättää hyödyntämättä? Ainakin Manhattanilla, ehkäpä tulevaisuuden Helsingissäkin, saattaisi toki Guggenheim-museosta olla edes vähän lohtua niille aidosti vihreille jotka jäisivät suremaan paikallista puisto-/metsäalueiden menetystä …

    Onneksi ei ole tarvetta ahtaa maan koko väestöä Helsinkiin, joten eiköhän anneta eri kaupunginosien säilyttää erilaiset puisto- ja metsäalueensa, lähiluontonsa, luonteensa sekä erityispiirteensä. Kaikki suomalaiset tuskin haluavat muuttaa Helsinkiin. Nykyinen ja mahdollinen lisäväestö pääkaupunkiseudulla, ja sen kehyskunnissa tulee saada laajemmalle ulottuvan, nykyistä paljon tehokkaamman julkisen liikennejärjestelmän piiriin, jotta pääkaupunkiseutu, sen ja sinne johtavat väylät eivät tukehdu. Se on ratkaisu, mutta se ei saa merkitä sitä, että esim. nykyisten ja uusien metro- ym. asemien seutujen nykyisiä ja uusia asukkaita aletaan sulloa kuin sillejä tynnyreihin.

    Alueen asuinalueiden ja niiden ympäristön viihtyisyyden, jonka muodostamisessa lähiluonnolla on tärkeä osa, tulee olla etusijalla. Ei meidän kaupunkilaistenkaan tule katkaista luontosuhdettamme. Riittävä väljyys ja lähiluonto auttavat myös kestämään painetta. Esim. lenkki puisto-/metsä-/lähiluontoalueen tuntumassa auttaa kummasti. Kokeilkaa vaikka!

    PS. Oletteko muuten huomanneet, että näinä marraskuun iltoina on muuten hämärässä/pimeässä aika vaikea erottaa vihreää tummanharmaan tai mustan synkistä sävyistä …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. kari kirjoitti 26.11.2013 kello 21:31

    huoli Vartiosaaren autoistumisesta on hieman vanhanaikaista. Silloin kun Vartiosaari valmistuu, teillä liikkuu enimmäkseen robottiautoja – busseja tai takseja. yksityisautoja ei tarvita. esimerkiksi jenkeissä ennustavat autojen määrän putoavan kymmenesosaan. tällä hetkellä autojen käyttöaste on alle 5%

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  74. Markku af Heurlin kirjoitti 26.11.2013 kello 22:09

    Grejus: Aika edullista!

    Minulla ei ole mitään näin luotettavia lähteitä, mutta pöytäkirjoista löytyy tältä vuodelta seuraavaa.

    Asunto Oy Pieni Villasaarentie 2, 80 as, rv. 1965
    peruskorjauskustannukset ovat 8.116.116 euroa (1.935 e/asm2).

    Heka Myllypuro Alakiventie 5, 156 as, 1975-1976
    Kustannukset jakautuvat asunnoille 13.557.802 euroa (1.517 e/asm2)

    Heka Vallila Mäkelänkatu 37-43 (suojeltu), 86 as, 1926
    peruskorjauskustannukset ovat 9.957.335 euroa (2.678 e/htm2).

    Mitäpä tähän muuta todeta kuin että”kallista, kallistaa sanoo maalaisliittolainen”.

    Vaihtoehto: Puretaan ja rakennetaan uusi tilalle. Mitä olisi kustantanut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  75. Atomi kirjoitti 27.11.2013 kello 9:50

    Pentti Peurasuo:
    Hei!
    Koskien Suutarilan siirtolapuutarha-alueen kaavaa, josta toteat: se ei ole kaikkien käytössä. Siksi siis ilmeiseti vastustat siirtolapuutarhaa.
    Itse asun Itäkeskuksen lähellä. Tässä meillä on lähellä urheilupuisto. Siinä on valtava nurmipintainen potkupalloalue. Kooltaan ainakin 5-10 hehtaaria. Se on aidattu ja käytännössä aina tyhja. Ei kenenkään maa. Ulkoilen koiran kanssa kolmesti päivässä aitoja kierrellen, joten aika hyvä käsitys tästä ihmeläänityksestä on.
    Poliitikkojen mielestä ehkä OK asia että ei ole kenenkään käytössä.

    Olen siinä käsityksessä, että länsi-eurooppalaisessa ajattelussa siirtolapuutarha-alueet ovat mitä ekologisin ajanviettotapa. Ei tarvitse aina lähteä Kiteelle mummolaan viikonlopun viettoon. Pääse oikeasti julkisin perille ja koko homma on vähän hiilijalanjälkeä jättävä.

    Katso Talin golfkenttää. Keskellä asutusta. Paljonko hehtaareja? Onko alue kaikkien käytössä? No ei varmaan ole. Oletko Tali-golfin jäsen? Kuullemma valtaosa stadin kellokkaista on. Se, että paikka ei ole kaikkien käytössä on poliitikkkojen mielestä ilmeisesti OK.

    Ja nyt näytttäisi siirtolapuutarha olevan tosi hankala asia.
    Voisitko vähän valottaa tätä logiikkaasi.

    Politiikka on vaikea asia, – ainakin ymmärtää.

    Mene kiertämään se Marjiksen siirtolapuutarha ja vertaa sen käyttäjiä ja käyttöastetta ( on talvisin suljettu kaikilta ja kesäisin sallittu vain niille muutamalle jotka siellä mökkiä pitävät.) urheilukenttään jota käytetään aktiivisesti kesät talvet ja palvelee vuosittain tuhansia ihmisiä. Normaalisti ulkoilutat koiraasi vain 300m päässä Itiksen metroasemasta ja suuresta kauppakeskuksesta, kohdassa jossa oikeasti pitäisi kentän vieressä olla asuntoja myös Itiksen puolella eikä koirankakan valloittamaa rönsyliljakasvustoa ryteikön suojaamana ja muutaman avoparkin valtaamana.
    Siinä olisi todellinen tiivistämisen paikka jos vain joku haluaisi avata silmiään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  76. Ei joukkoliikennekatua puistoon kirjoitti 27.11.2013 kello 10:08

    Kuten todettu, Arabiasta Pasilaan pääsee jo nyt olemassaolevia kiskoja pitkin vieläpä omilla kaistoillaan lyhyttä Sturenkadun yhdyspätkää lukuunottamatta. Olennaisempi asia lienee kuitenkin yhteys Kalasataman ja Pasilan välillä.

    Karttaa katsomalla voi havaita, että suorin yhteys myös Kalasatamasta Pasilaan kulkee Kurvin ja Mäkelänkadun kautta. Mäkelänkadulla on jo kiskot valmiina ja paljon vaihtoyhteyksiä eri suuntiin. Miksi raitiovaunun pitäisi kierrellä jossain Vallilanlaaksossa, jossa ei edes asu ketään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 27.11.2013 kello 11:21

    Risto Vormala:
    Seppo Vepsäläinen: mikä on näkemyksesi akselin Itä-Helsinki-Kalasatama-Vallila-Pasila-Meilahden sairaala-alueen joukkoliikenneratkaisuksi, joka ei juuttuisi ruuhkiin muun liikenteen kanssa ja kattaisi tulevaisuuden tarpeet?

    Pasila on joukkoliikenteen verkossa keskeisimmällä paikalla. Nyt sen lähialueille kantakaupungissa ja kauemmas poikittaissuunnassa pääsee joukkoliikenteellä hitaasti ja epäluotettavasti.

    Tässä pari hyvää vinkkiä:

    Metro Itäkeskus – Viikki – Kumpula – Pasila – Meilahti – Kamppi – Punavuori tekisi kutaa. Näin nyt monet suuret ja hitaat matkustajavirrat saisivat apua ja koko verkon taloudellisuus paranisi.

    Pasilaan tarvitaan lisäksi omin kaistoin toimiva raitioreitti poikittaissuunnassa. Meilahti – Pasila – Kalasatama on hyvä runkoyhteys, jota hyvin suunnitellen voisivat käyttää myös pari poikittaista bussirunkobussilinjaa.

    Kalasatama – Pasla väli on tehtävä Vallilan laakson joukkoliikennekatua pitkin. Siitä on paljon hyötyä nopeana linkkinä myös joillekin muille poikttaisyhteyksille.

    Tässä visio, joka ei varmaan toteudu. Joka tapauksessa pitkän tähtäyksen raidevisiot elävät vielä paljon ennen kuin asettuvat raiteiksi ohjaamaan myös kaupunkirakenteen kasvua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  78. Jari V kirjoitti 27.11.2013 kello 12:11

    Grejus: Vaikka oma raitiovaunukaista ratkaisi ongelman, ei se liene realistista Sturenkadulla. Autoliikennettä on niin paljon Lahdentien suuntaan/suunnasta.

    Jos mietitään ihmisten eikä ajoneuvojen määrää, joukkoliikennekaista kasvattaa väylän kapasiteettia.

    Lahdentien suunnalta tulevaa automäärää voi rajoittaa liikennevaloilla. Niin tehdään kaikilla sisääntuloväylillä, koska mikään katuverkko ei muuten vetäisi sitä joka-aamuista pendelöijien armadaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. Grejus kirjoitti 27.11.2013 kello 13:04

    Jari V: Jos mietitään ihmisten eikä ajoneuvojen määrää, joukkoliikennekaista kasvattaa väylän kapasiteettia.

    Utopiamaailmassa vaikka koko autoliikenne voitaisiin samoilla perusteilla lopettaa, mutta se tuskin onnistuu ihan lähivuosina. Tavoitteena toki hyvä.

    In the meanwhile, olisi hyvä saada se raitiovaunu kulkemaan Arabiasta Pasilaan ilman odottelua autojen seassa ruuhkassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  80. tpyyluoma kirjoitti 27.11.2013 kello 16:39

    Seppo Vepsäläinen: Pasilaan tarvitaan lisäksi omin kaistoin toimiva raitioreitti poikittaissuunnassa. Meilahti – Pasila – Kalasatama on hyvä runkoyhteys, jota hyvin suunnitellen voisivat käyttää myös pari poikittaista bussirunkobussilinjaa.

    Kun yksi hyvän joukkosuunnittelun lähtökohtia on ettei väylälle laiteta enempää kulkuneuvoja kuin sinne mahtuu täsmällisesti ja luotettavasti kulkemaan, niin ei kyllä voi. Paitsi jos tarkoitat nelikaistaista väylää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  81. Jari V kirjoitti 27.11.2013 kello 17:35

    Grejus: Utopiamaailmassa vaikka koko autoliikenne voitaisiin samoilla perusteilla lopettaa, mutta se tuskin onnistuu ihan lähivuosina. Tavoitteena toki hyvä.

    1+1 autokaistan utopia löytyy mm. valtaosalta Mannerheimintietä, eikä Töölö ole nähdäkseni luhistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  82. Grejus kirjoitti 27.11.2013 kello 18:13

    Jari V: 1+1 autokaistan utopia löytyy mm. valtaosalta Mannerheimintietä, eikä Töölö ole nähdäkseni luhistunut.

    Onneksi raitiovaunut eivät Töölössä joudu hidastelemaan bussikaistoilla, kun siellä on aina kaikenlaista kääntyjää ja jakeluautoa tiellä 🙂

    Tuo Somerontien linjaus ei ollut huono idea ollenkaan, tosin katujen parkkipaikkojen pyhyys tuntuu olevan Helsingissä aihe jonka rinnalla kaikki kalpenee.

    Nopein olisi kuitenkin Kumpulanlaakson raide. Liittyykö täällä esiintynyt linjauksen vastustus laajempaankin ilmiöön, olin nimittäin siinä käsityksessä että Kumpulan NIMBYt vastustivat nimenomaan katua, eivät ratikkakiskoja?

    Nimim. “Ei joukkoliikennekatua puistoon” olisikin ehkä hyvä päivittää muotoon “Ei raitiovaunukiskoja junakiskojen paikalle.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  83. Pentti Peurasuo kirjoitti 27.11.2013 kello 21:27

    Atomi: Mene kiertämään se Marjiksen siirtolapuutarha ja vertaa sen käyttäjiä ja käyttöastetta ( on talvisin suljettu kaikilta ja kesäisin sallittu vain niille muutamalle jotka siellä mökkiä pitävät.) urheilukenttään jota käytetään aktiivisesti kesät talvet ja palvelee vuosittain tuhansia ihmisiä. Normaalisti ulkoilutat koiraasi vain 300m päässä Itiksen metroasemasta ja suuresta kauppakeskuksesta, kohdassa jossa oikeasti pitäisi kentän vieressä olla asuntoja myös Itiksen puolella eikä koirankakan valloittamaa rönsyliljakasvustoa ryteikön suojaamana ja muutaman avoparkin valtaamana.
    Siinä olisi todellinen tiivistämisen paikka jos vain joku haluaisi avata silmiään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Pentti Peurasuo kirjoitti 27.11.2013 kello 21:54

    Ehken vähän vaikea kommentoida. Sanot, että tuhannet ulkoilijat käyttävät suljettua potkupallonurmikenttää. Kymmentä hehtaaria. Olen juuri kertonut että päivittäin kolmasti näen kenttien käytön. Kenttää käyttää joku kymmen palloilijaa. Eli tuhannet on silkkaa bullshittiä.

    Mutta pointti ei ole Itiksen ympäristö. Pointti on se, että että meillä on Helsingissä paljon enemmän merkittävämpiä suljettuja alueita kuin siirtolapuutarha-alueet. Jotka nekään eivät ole suljettuja. Esimerkiksi Talin golfkettäalueen usean kymmenen hehtaarin alue.

    Siirtolapuutarha-alueet ovat tulevaisuuden vapaa-ajanviettoalueita lähellä metropolien asukkaita.
    Jos haluamme suunnitella tiiviitä asuinalueita, vapaa-ajanvietto kuuluu tähän kokonaisuuteen! Siksi esimerkiksi Suutarilan siirtolapuutarha-alue on järkevä tulevaisuuteen tähtäävä kaupunkisuunnittelupäätös, jos se vain osataan ymmärtää. Toivottavasti lyhytnäköinen politikointi ei sössää asiaa. Jos vihreiden edustaja ei tätä ymmärrä, -niin kuka sitten?

    Ymmärtääkö tätä kukaan muunlainen poliitikko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.11.2013 kello 22:48

    Puolet vuodesta siirtolapuutarha-alueet ovat täysin suljettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Markku af Heurlin kirjoitti 27.11.2013 kello 23:39

    Osmo Soininvaara:
    Olin jokseenkin ainoa valtuustossa, joka olis sitä mieltä, ettei Talin golf-kentän vuokrasopimusta olisi pitänyt jatkaa. Aivan tolkutonta pelata kolopalloa noin arvokkaalla paikalla. Jos kenttä lahjoitettaisiin golfglubille, ne olisivat viikon sisällä vaatimassa alueen kaavoittamista.

    Käsittääkseni Tlain golfkentän kävelytiet ovat kaikien vapaasti kuljettavissa lukuunottamatta yhtä viikonloppua kesässä. jolloin kentällä on turnaus. Tämä on kaupungin parhaiten hoidettu puisto.

    Kentällä ei voi kulkea vapaasti, sillä golfpallo voipiosua päähän.

    Enne vanhaan puitoissa ei saanut kävellä nurmnikolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  87. juminy kirjoitti 28.11.2013 kello 8:27

    Ehkäpä niiden mökkien pitäisi olla yhteiskäytössä ja käyttöasteen noustessa riittävän lähelle sataa voidaan miettiä laajennuksia. Maapohjalle markkinavuokra ja siten hinnoittelua kohdilleen. Tai sitten vain mökkiosakkeille pörssikauppa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  88. virtauspohtija kirjoitti 28.11.2013 kello 15:51

    Ei joukkoliikennekatua puistoon: Kalasatamasta Pasilaan kulkee Kurvin

    Korkeusero Sörnäisten rantatien ja Hämeentien välillä on liian suuri ja matka liian lyhyt, pituuskaltevuus ylittää 6 % (jota Simonkadulla käytettiin raja-arvona kiskoja suunniteltaessa). Junatien tasosta Hämeentien alta Vääksyntien kautta pyöräyttäen korkeusero on pienempi, n. 17 metriä, jolloin luiskaa nykyisestä tasaamalla päästään tarvittaessa reilun 5 % pituuskaltevuuteen. Mutta se ei sovi Teollisuuskadun rooliin Itäväylän jatkeena, se Hämeentien silta Junatien yli pitäisi rakentaa uusiksi leveämpänä jos ratikoille varataan tila sen alta.

    Hämmentävää on toki se, että siitä on aikoinaan (n. 1930-luvun kartat) tavarajunat laskeutuneet Sörnäisten satamaan – ainakin kiskot – aina Kaikukadulle asti. Tietoa silloisista pituuskaltevuuksista tai junien ongelmista ei webistä löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. Pentti Peurasuo kirjoitti 28.11.2013 kello 19:31

    Osmo Soininvaara:
    Puolet vuodesta siirtolapuutarha-alueet ovat täysin suljettuja.

    Niin ovat. Mutta onko se syy, etä siirtolapuutarhoja tulisi vastustaa? Uimarannat ovat talvisin kiinni. Tuleeko niitä vastustaa sen takia? Meillä on se ilmasto kuin on, ja sen kanssa on vaan elettävä.
    Siirtolapuutarhat ovat kaupungin keitaita, keuhkoja, joita tarvitaan tiivistyvässä kaupungissa ja kaupunkielämässä! Mm. kaupunkiviljelyssä.

    Kun kaupunkisuunnitteluviranomaiset kerrankin ovat tunnistaneet tämän tosiasia, ja tarjonneet tuleveisuuteen tähtäävää mahdollisuutta, on kehno homma jos poliiitikot ymmärtämyttämyyttään sössivät tällaisen mahdolisuuden.
    Ja vielä vihreät.
    Soininvaara, oletko tässä asiassa ollenkaan edes ajan tasalla?
    Onko mielestäsi siis ok että edelleen 2000 luvulla aina vietetään vapaa-aikaa jossain mummolan periferiassa? Muutaman sadan kilsan päässä? Kelaa vähän. Sori vaan, siirtolapuutarhojen vastustaminenen on jostain edelliseltä vuosisadalta. Sen tiedät itsekin.

    Siirtolapuutarhat ja kaupukiviljely ovat nykyistä ja tulevaisuuden lähituotantoa.
    Haluatko sinä ja muut vihreät tätä vastustaa ?

    Poliitikkoja tulee ja menee. Näistä vaan valitsemaan.

    Ollako siirtolapuutarhojen ja kaupunkiviljelyn vastustaja vai ei. Jos kaupunkiviljelyä ei voi talvella toteuttaa, – tulee sen mahdollisuudet kesäisin myös kietää? Samoin kuin kesäuimapaikat koska talvella ei voi kesäuida!

    Polilitiikka on vaikea laji, – ainakin ymmärtää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.11.2013 kello 21:39

    Uimarannat ovat talvisin kiinni

    Ei niitä mitenkään ole aidattu ja suljettu niin kuin siirtolapuutarha-alueet ovat. Kukaan ei kiellä kävedlemästä tai hiihtämsä talvella uimarannalla, mutta siirtolapuutarha-alueelle ei ole menemistä. Suutarilasta on tullut paljon palautetta asukkailta, jotka haluaisivat säilyttää keravanjoen varren yleisenä tilana eikä påienen joukon yksityisalueena. Käy sanomassa heille, että he ovat väärässä ja että heidän on uhrattava virkistysalueensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 29.11.2013 kello 18:01

    tpyyluoma: Kun yksi hyvän joukkosuunnittelun lähtökohtia on ettei väylälle laiteta enempää kulkuneuvoja kuin sinne mahtuu täsmällisesti ja luotettavasti kulkemaan, niin ei kyllä voi. Paitsi jos tarkoitat nelikaistaista väylää.

    Kommenttini ydinviesti on, että on aivan mahdollista suunnitella toimiva joukkoliikennekaista, jota käyttävät sekä ratikat että bussit. Totta maar kaistalle ei saa tunkea enempää liikennettä, kuin mitä se vetää. Kaistan vetävyys on eniten kiinni pysäkkien vetokyvystä.

    Suunnittelijoilla on ajatus tutkia sekä sekakaistaratkaisua että tuplakaistaratkaisua. On selvää, että tuplakaistoin välityskyky on suurempi kuin sekakaistalla. Se on vain työläämpi sovittaa katutiloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Pentti Peurasuo kirjoitti 29.11.2013 kello 19:22

    “Uimarannat ovat talvisin kiinni”
    Ihmeellisiä perusteita. Aiemmin kommentoin täällä meillä päin olevan aidattuja 5-10 hehtaarin potkupallokenttiä. Korkeintaan pari sataa käyttäjää kesällä ja kaikki suljettu talvella. Kaksi metriä korkealla aidalla. Onko tämä peruste vastustaa vai eikö sitten ole. Vai vain silloin tällöin.
    Rastilan uusi, juuri hyväksytty asuinalue todelliselle virkistysalueelle ja ennenkaikkea luontoalueelle: kerrotteko itse vihreät poliitikot, että rastilalaiset ovat väärässä, puolustaessaan omaa virkistysaluettanne, kun tälläistä ehdotat. Ovatko taas itähelsinkiläiset vähempiarvoisia kuin muut helsinkiläiset?
    Jos ja kun mielivaltaltaisesti perustelet valinnaisesti sinne tänne perustein, on turha jatkaa kommentointia.
    Edelleen; politiikka on vaikea laji, – ymmärtää. Joku kumma poliittinen lehmänkauppa on taas kysymyksessä, kun vihreidenkin täytyy vastustaa siirtolapuutarha-alueita ja sen myötä suuressa nousussa olevaa kaupunkiviljelyä!
    Mikä vihreissä on ns. vihreää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  93. Harri Myllyniemi kirjoitti 29.11.2013 kello 21:58

    Pentti Peurasuo:
    “Uimarannat ovat talvisin kiinni”
    Ihmeellisiä perusteita. Aiemmin kommentoin täällä meillä päin olevan aidattuja 5-10 hehtaarin potkupallokenttiä. Korkeintaan pari sataa käyttäjää kesällä ja kaikki suljettu talvella. Kaksi metriä korkealla aidalla. Onko tämä peruste vastustaa vai eikö sitten ole.Vai vain silloin tällöin.
    Rastilan uusi, juuri hyväksytty asuinalue todelliselle virkistysalueelle ja ennenkaikkea luontoalueelle: kerrotteko itse vihreät poliitikot, että rastilalaiset ovat väärässä, puolustaessaan omaa virkistysaluettanne, kun tälläistä ehdotat. Ovatko taas itähelsinkiläiset vähempiarvoisia kuin muut helsinkiläiset?
    Jos ja kun mielivaltaltaisesti perustelet valinnaisesti sinne tänne perustein, on turha jatkaa kommentointia.

    Tarkoitat ilmeisesti Itäkeskuksen ja Myllypuron välisessä liikuntapuistossa olevia neljää jalkapallokenttää, yhteensä n. 5 ha. Näillä saattaa kesällä tosiaan olla 200 käyttäjää päivässä, mutta kesän mittaan yhteensä tuhansia käyttäjiä. (ei samat naamat joka päivä) Lisäksi käyttöä ei ole rajattu vain tietyille henkilöille kuten siirtolapuutarhassa. Talvellahan tuossa on lisäksi kuplahalli ja jääkiekkokaukalo, joten käyttäjiä riittää silloinkin. Vertaus jalkapallokenttiin siis ontuu pahemman kerran.

    Kaupunkiviljelyyn järkevämpiä alueita ovat viljelypalstat. Vähemmällä alalla saa saman sadon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.11.2013 kello 22:35

    Vartiosaaressa kävijöitä on kesäaikana 10 000 henkeä (suurelta osin samoja henkiä) eli noin sata/päivä. Saaren koko on vähän yli 80 hehtaaria. Yhtä kävijää kohden siis melkein hehtaari/päivä. Jalkapallokenttä on paljon hehtaaria pienempi. Joukkueessa on 11 pelaajaa ja sen lisäksi on siis se toinen joukkue. Peli kestää 90 minuuttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Sakke kirjoitti 30.11.2013 kello 9:04

    Esim. Aurinkolahden uimaranta on aika autio tähän aikaan vuodesta … mutta sama taitaa olla tilanne muuallakin.

    Pitäisikö Helsingissä suosia harrastuslajeja, jotka eivät vaadi paljoa maapinta-alaa (tai kovin kalliita tiloja ja investointeja)?

    Miten olisi … esim. minigolf golfin sijaan? (ainakin Talissa olisi tämän jälkeen mahtava potentiaali vapautuvaa maata)

    Vihreät ja ympäristöjärjestöt voisivat myös ryhtyä ajamaan F1-formulakisojen muuttamista polkuautoilla ajettaviksi, tai neppiautoilla käytäviksi. Ajatelkaapa, miten paljon polttoainetta ja maapohjaa säästyisi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. Pentti Peurasuo kirjoitti 30.11.2013 kello 20:47

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaaressa kävijöitä on kesäaikana 10 000 henkeä (suurelta osin samoja henkiä) eli noin sata/päivä. Saaren koko onvähän yli 80 hehtaaria. Yhtä kävijää kohden siis melkein hehtaari/päivä. Jalkapallokenttä on paljon hehtaaria pienempi. Joukkueessa on 11 pelaajaa ja sen lisäksi on siis se toinen joukkue. Peli kestää 90 minuuttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. Pentti Peurasuo kirjoitti 30.11.2013 kello 21:16

    Jep. menevät Vartiosaari ja Meri-Rastila hieman sekaisin…Lisäksi arvomaailma ei ole vihreillä ihan kohdallaan kun aletaan tilastoida käyttajiä, mihin luvut perustuvat ? Ja vielä tunnetaan ketkä siellä käyvät (futiskentällä ei ole samoja käyttäjiä, mutta Vartiosaaressa on samoja käyttäjiä??)
    Mennään kuitenkin asian ytimeen eli kaupunkielämään ja mitä arvoja halutaan siinä vaalia. Mitä mahdollisuuksia kaupunki haluaa tarjota vapaa-ajanvietossa eri ikäisille kaupunkilaisille. Ei potkupallokentillä pelata “vauvasta vaariin”, mutta siirtolapuutarhoissa vietetään aikaa harrastamalla kaupunkiviljelyä perhekunnittain ja tutustumalla luontoon. Jos tilastotietoja halutaan, voitaisiin laskea alueella vietetyn ajan määrä ja se on taatusti moninkertainen kuin futiskentillä vietetty aika. Molemmat hyviä asioita, eikä niitä pitäisi laittaa vastakkain, mutta vertailu on paikallaan, kun halutaan mitätöidä esim. siirtolapuutarhojen tarpeellisuutta ja arvostelemalla niiden muilta virkistysalueilta viemän alueen kokoa. Siirtolapuutarhassa lapset viettävät lomaikansa turvallisessa ympäristössä vanhempien kanssa tutustuen luontoon. Tätäkö vihreät haluavat vastustaa ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  98. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2013 kello 20:53

    Pentti Peurasuo: Edelleen; politiikka on vaikea laji, – ymmärtää. Joku kumma poliittinen lehmänkauppa on taas kysymyksessä, kun vihreidenkin täytyy vastustaa siirtolapuutarha-alueita ja sen myötä suuressa nousussa olevaa kaupunkiviljelyä!
    Mikä vihreissä on ns. vihreää?

    Rämä on nyt vähän hankalaa. Ensin vaaditaan, että vihreiden on kuunneltava asukkaita ja vältettävä virkistysalueiden nakertamista. Sitten kun kuuntelee asukkaita,m jotka eivät halua antaa omia virkistysalueitaan pois siirtolapuutarhapalstoiksi, tekeekin taas väärin. Asukkaiden mielipiteitä ei tässä asiassa taas saanutkaan ottaa huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus