Kuninkaantammen pilattu kaava

20.11.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Eilisen kaupunkisuunnittelulautakunnan suuria pettymyksiä oli Kuninkaantammen kaavan kohtalo. Se oli lähtenyt lausunnoille todella lupaavana ja mielenkiintoisena pienmittakaavaisena kävelykaupunkina, jossa pysäköinti oli pääasiassa maan alla. Takaisin se tuli lausuntojen myötä, jotka vaativat pysäköintiä maan päälle, koska muuten se olisi liian kallista. Keskitetyn pysäköinnin järjestäminen on muutenkin hankalaa, koska alueella on lukuisia yksityisiä maanomistajia.

Pysäköinti pannaan sitten maan päälle, rakennusoikeutta menetetään noin 1400 k-m2. Asuintalo muutetaan opiskelija-asunnoiksi, koska opiskelija-asuntojen normi on kolmannes asuintalon normista. Pysäköintipaikan keskihinta laski 33 000 eurosta 22 000 euroon, mutta oikein laskettuna hinta pikemminkin nousi, koska arvokasta maata meni.

Raivostuttavaa oli todella mielenkiintoisten katutilojen korvaaminen pysäköintikentillä. Odotin tältä kaavalta paljon. Ei se huono ole vieläkään, mutta oli paljon parempi. Aivan varmasti alueen taloudellinen arvo laski, koska ihmiset eivät maksa vain sijainnista, vaan kyllä asuinalueen laadullakin on vaikutuksensa.

Peruste, että monen omistajan mallissa pysäköinnin palapeliä on mahdoton järjestää, ei nyt vaan päde. Tai jos pätee, kyse on avuttomuudesta.

Minä olisin tehnyt sen niin, että olisin pakottanut tontit liittymään osakkaiksi pysäköintiyhtiöön ja rahoittamaan pysäköintiä periaatteella 33 000 euroa/velvoitepaikka. Se käy kaavamääräyksellä, koska muuta tapaa toteuttaa kaavassa määrättyjä velvoitepaikkoja ei ole. Lausunnolla olevan pysäköintiohjelman mukaan aluksi olisi pitänyt rahoittaa vain osa paikoista, 50 – 70 %, mutta sataan prosentti olisi varauduttava. Yhtiö myy (tai vuokraa) paikkoja halukkaille. Jos ne loppuvat kesken, on rakennettava lisää aina siihen sadan prosentin velvoitteeseen asti. Kun pysäköinnin joutuu maksamaan itse eikä voi rahastaa sitä naapuriltaan, paikat kyllä riittävät.

Osan paikoista, ehkä vähän halvemmat, olisin toteuttanut pysäköintitalossa alueen ulkopuolella. Näin tehdään Keski-Euroopassa.

Hyvän kaavan pilaaminen harmittaa vietävästi.

 

LISÄYS KLO 17:30

Vanha

Tällainen se oli

Uusi

Tällainen siitä tuli

Nyt kun olen voinut verrata kuvia rauhassa, täytyy vetää vähän takaisin. Suurempaa tuhoa on aiheutettu vain kuvan alaosassa Ultramariinikujalla. jossa kujasta tehtiin parkkikenttä  ja sen viereisellä pihalla, jota on pienennetty. Kaava ei ole siis kokonaan pilalla, mutta kannattiko huonontaa lainkaan.

Kommentit

54 Vastausta artikkeliin “Kuninkaantammen pilattu kaava”

  1. Andy kirjoitti 20.11.2013 kello 11:11

    Kaavoissa voitaisiin varautua muutokseen eli olisi valmis suunnitelma siitä miten maanpäällinen pysäköintialue otetaan pala palalta muuhun käyttöön jos tai kun yksityisautoilu alkaa vähentyä ja korvautua uudenlaisilla autoilumalleilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  2. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 20.11.2013 kello 11:12

    Vähän sama juttu kuin noissa vartiosaari-ehdotuksissa – voisiko tehdystä työstä ja käytetyistä tunneista huolimatta reilusti sanoa että jätetään tämä nyt sitten tällä kerralla rauhaan kymmeneksi-kahdeksikymmeneksi vuodeksi ja tehdään vasta silloin kunnolla tulevaisuutta ajatellen (sen sijaan että nyt tehdään taaksepäin katsova käpäinen kompromissi jonka kanssa kuitenkin jouduttaisiin elämään sen viisikymmenen vuoden ajan mikä noiden talojen purkamiseen menee).

    Maanomistajillakin olisi silloin rauhassa aikaa pohtia sitä yhteistyötä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  3. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 20.11.2013 kello 12:37

    Tulee tässä testattua tuoreessa pysäköintipolitiikan päivitysesityksessä ehdotettuja linjauksia maastoutettuna. Ehdotuksesi on linjassa tuon tuoreen paperin kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  4. tpyyluoma kirjoitti 20.11.2013 kello 13:10

    Jälleen kerran, tähänkin on ratkaisu se että taloyhtiöillä ei ole mitään velvoitetta huolehtia pysäkönnistä. Varaa vain kaavaan tilan pysäköintilaitokselle (maan alle), kadunvarsipaikkojen lisäki. Kyllä se sinne rakentuu jos on kysyntää, ja jos ei ole, niin ei sitä tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 55

  5. tpyyluoma kirjoitti 20.11.2013 kello 13:12

    Ja ilmeiseen vastaväitteeseen, että eihän tuo nyt voi toimia: Vuoteen 1960 saakka ei yhtiöillä ollut velvoitetta rakentaa pysäköintipaikkoja. Jotenkin ennen 60-lukua rakennetuilla alueilla pärjätään autojen kanssa, ja yleisesti ottaen ne ovat parempia kuin uudemmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 71

  6. R.Silfverberg kirjoitti 20.11.2013 kello 14:05

    En tiedä tarkkaan millaisia taloja Kuninkaantammeen on tulossa, mutta jos on kyse pientaloista ja pienkerrostaloista, niin kuvittelisin että maanalaiset hallit ovat hiukan ylimitoitettuja ja nostaisivat asuntojen hintoja liikaa. Pysäköintiä voisi sallia kadun varteen 1 auto/asunto suoraan asunnon eteen kuten Espoon Kauklahden vuoden 2006 asuntomessualueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2013 kello 14:38

    Jos ajattelee vain hintaa, on järkevintä rakentaa talot parkkikenttien keskelle, mutta se nyt vaan on hirveän tylsää elinympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Lauri Kumpulainen kirjoitti 20.11.2013 kello 14:11

    Jopas on hölmöä. Automaattista parkkeerausta tulisi suosia. Se on tehokasta ja varmempaa, kuin ihmisten oma parkkeeraus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Rauno kirjoitti 20.11.2013 kello 14:14

    Kallliopaikoituksen kaupungit yleensä louhivat valmiiksi ja toimivat rakennuttajina, niin Helsinkikin teki Hermannissa mainitsemallasi 32 k€ / ap hinnalla.

    Miksi muitakin pysäköintilaitoksia ei voitaisi toteuttaa samalla periaatteella. Paikkojen keskiteytstä rakentamisesta kun ei muutoin tule mitään.
    Toimijat joutuvat odottelemaan riittävän määrän ennakkovaraajia tai yrittävät saada sellaisen urakkahinnan että hanke menee ARA:sta ja omista investointikriteereistä läpi. Uuden alueen rakentaminen jaksottuu tyypillisesti 5 vuodelle ja tuostakin aikataulusta jää muutamia tontteja väliin.

    Keskitetty toteuttamien tuottaisi parempaa kaupunkikuvaa ja tilankäytöltään tehokkaapia halleja.
    Kaavoittaja veisi laitosten suunnitelmat vähän pidemmälle (osa kauemmaksi) ja kaupunki toteuttaisi väliaikaisella rahoituksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. TimoT kirjoitti 20.11.2013 kello 15:04

    Laittakaa euro konsultoimaan asiaa. Rakennusoikeutta vaan reilusti enemmän fiksummalle kaavalle verrattuna tyhmempään. Eiköhän rakennusliikkeetkin valitse sen, jossa jää enemmän katetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. torquato kirjoitti 20.11.2013 kello 15:26

    Kysynpä vielä, mihin on unohtunut tämä Länsi-Pasilan malli autottomine katuineen ja yhteiskäyttöisine pysäköintiluolineen. Alue on miellyttävä ja pysäköinti halpaa – sen ainoa varjopuoli lienee, että ilman sitä olisin jo luopunut koko autosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  12. Viherinssi kirjoitti 20.11.2013 kello 16:02

    Lauri Kumpulainen:
    Jopas on hölmöä. Automaattista parkkeerausta tulisi suosia. Se on tehokasta ja varmempaa, kuin ihmisten oma parkkeeraus.

    Automaattiparkki toimii hyvin tasaisesti jakautuvassa asiointikäytössä. Sen sijaan se voi aiheuttaa pullonkaulan kello 8:30 arkiaamuna, mikä ei ole käyttäjien mieleen.

    Minnusta tuon maanalaisen parkkeeraamisen vastustamiseen on autopuolueella olemassa yksi ihan pätevä argumentti. Jos auto on keskitetyssä hallissa, se on kauempana kotiovesta, jolloin auton omistamisen hyöty pienenee. Tällä ajatuslinjalla keskitetyn hallin pitäisi kuitenkin olla paljon parempi kuin keskitetyn parkkikentän, jolla voi yhdistää hallin ja katuparkin huonot puolet (= kaukana sekä säiden ja ilmivallan armoilla).

    Sen sijaan hinta-argumentin ei pitäisi ostajaa haitata. Kämppä maksaa sen, mitä tavallisella (= autollisella) ostajalla on siitä ja autopaikasta varaa maksaa. Maanomistaja sen maanalaisen parkin pääosin maksaa.

    Tässä tapauksessa mikään maanomistajan etukaan ei oikein toimi, kun ilmeisesti maanomistaja voisi saada enemmän rahaa maasta asuntojen lisääntymisenä kuin mitä maanalaisen paikoituksen rakentaminen maksaisi.

    Jää siis vähän arvoitukseksi, kun politiikassa ei juuri ole tapana laittaa rehellisiä argumentteja pöydälle ja punnita niitä objektiivisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  13. Viherinssi kirjoitti 20.11.2013 kello 16:02

    torquato: Alue on miellyttävä ja pysäköinti halpaa

    Voisiko ongelmana olla tuossakin se, että joku subventoi sitä pysäköintiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  14. Viherinssi kirjoitti 20.11.2013 kello 16:14

    Osmo Soininvaara:
    Jos ajattelee vain hintaa, on järkevintä rakentaa talot parkkikenttien keskelle, mutta se nyt vaan on hirveän tylsää elinympäristöä.

    Maksavatko ihmiset vähemmän tylsästä elinympäristöstä enemmän rahaa? Vai onko kyse lopulta vain estetiikasta, joka on kivaa muttei rahallisesti merkittävää?

    Tämä ei ole ihan pelkkää viisastelua, vaan vastaus tähän kysymykseen on merkittävä asia yhteisten rahojen kannalta. Uusien alueiden kannattaa olla mahdollisimman tasokkaita (= kalliita), jotta yleinen asumistaso nousee. Jos estetiikka nostaa hintaa merkittävästi, siihen kannattaa panostaa.

    Näppituntumalta alueiden estetiikka ei tunnu olevan kovin suuri hinnanmääräytymisen tekijä, ellei siihen estetiikkaan sisälly meri ja naapurien näkymättömyys. Sen puolesta tuo “hirveä tylsyys” olisi lopulta vain kauneusvirhe. Toisaalta ihan nopealla miettimisellä ei tule mieleen yhtään kaunista suomalaista kerrostaloaluetta. (Muuta kuin havainnekuvissa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  15. ze kirjoitti 20.11.2013 kello 16:57

    Mun mielestä Kuninkaantammen kaavan väljeneminen on melko yhdentekevää siihen verrattuna, että Kalasataman Capellan puistotien kaltaisella keskeisellä paikalla ei viitsitä edes selvittää tehokkaampaa rakentamista, koska tiedetään etukäteen että autot eivät kuitenkaan mahdu. Ovatko lautakuntalaiset luovuttaneet lopullisesti parkkipaikkanormin ylivallan edessä? Odotan innolla Keski-Pasilan ratapihakortteleiden tehokkaamman vaihtoehdon selvitystä – ja sitä millaisin sanankääntein yhtälön “Helsingin nykyinen parkkipaikkanormi + tehokas rakentaminen” mahdottomuus sillä kertaa perustellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  16. Risto Koivunen kirjoitti 20.11.2013 kello 18:10

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    voisiko tehdystä työstä ja käytetyistä tunneista huolimatta reilusti sanoa että jätetään tämä nyt sitten tällä kerralla rauhaan kymmeneksi-kahdeksikymmeneksi vuodeksi

    Käytettyjen suunnittelutuntien suhteen en osaa kommentoida, mutta tuohon viereen on nyt alettu rakentaa sitä keskuspuiston alittavaa Jokeri-bussitunnelia (hinta 20+ miljoonaa euroa). Tunnelin toinen pää on jossakin tuon alueen vieressä, ja sen Jokeri-linjan varteen varmaankin haluttaisiin perustellusti rakentaa lisää asutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. AnnaJ kirjoitti 20.11.2013 kello 21:25

    Viherinssi: Maksavatko ihmiset vähemmän tylsästä elinympäristöstä enemmän rahaa? Vai onko kyse lopulta vain estetiikasta, joka on kivaa muttei rahallisesti merkittävää?

    Tämä ei ole ihan pelkkää viisastelua, vaan vastaus tähän kysymykseen on merkittävä asia yhteisten rahojen kannalta. Uusien alueiden kannattaa olla mahdollisimman tasokkaita (= kalliita), jotta yleinen asumistaso nousee. Jos estetiikka nostaa hintaa merkittävästi, siihen kannattaa panostaa.

    Näppituntumalta alueiden estetiikka ei tunnu olevan kovin suuri hinnanmääräytymisen tekijä, ellei siihen estetiikkaan sisälly meri ja naapurien näkymättömyys. Sen puolesta tuo “hirveä tylsyys” olisi lopulta vain kauneusvirhe. Toisaalta ihan nopealla miettimisellä ei tule mieleen yhtään kaunista suomalaista kerrostaloaluetta. (Muuta kuin havainnekuvissa.)

    Itse olen juuri ostamassa asuntoa, etsintävaiheessa. Voin toki olla poikkeus, mutta aivan varmasti olen valmis maksamaan “estetiikasta”. Toisaalta tämä “estetiikkani” ei ole pelkkää silmäniloa, vaan enemmänkin tarkoittaa “aluetta jossa on kiva lähteä kotiovelta iltakävelylle ja kauppaan (kävellen)”. Ja iltakävelyä on tosi tylsä tehdä parkkialueiden keskellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  18. Teemu kirjoitti 20.11.2013 kello 21:42

    Saapa nähdä miten kantakaupunkia jäljittelevät, tiiviisti rakennetut kaukolähiöt tulevat toimimaan. Ne eivät ole suomalaisen tradition mukaisia, kuka niihin haluaa muuttaa? Hyvä puoli on se että ympäröivien omakotitaloalueiden lähipalvelut paranevat. Itse silti säästäisin noin tiiviin rakentamisen Kehä I:n sisäpuolelle, ja laajentaisin kantakaupunkia kehittäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. Risto Koivunen kirjoitti 20.11.2013 kello 23:01

    Opiskelija-asuntojen kaavoittamiseen liittyen: on lähtökohtaisesti hyvä, että niitä kaavoitetaan lisää.

    Toisaalta, jos opiskelija-asuntoja aletaan läimiä satunnaisesti paikkoihin, joissa on ylimääräistä tilaa, mutta joihin ei voi asuttaa oikeita ihmisiä (koska pysäköintinormi), niin lopputulos ei välttämättä ole pitkällä tähtäimellä paras mahdollinen. Toimivan opiskelija-asunnon tärkeä ominaisuus kun on, että sieltä pääsee sujuvasti yhteen tai mielellään useampaan oppilaitokseen (siis jotenkin muutoin kuin autolla, koska sille opiskelija-asunnolle ei ole kaavoitettu parkkipaikkoja).

    Kuninkaantammen asuntoalue ei tule varsinaisesti sijaitsemaan missään koululaitosten keskittymässä. Lähin korkeakoulun toimipiste on Metropolia-ammattikorkeakoulun Myyrmäen yksikkö, johon matkaa tulee Kuninkaantammesta 3-4 km, ja johon toivottavasti pääsee kätevästi sillä Jokeri-bussilla. Mutta muita vaihtoehtoja saakin sitten hakea jo kauempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  20. Liian vanha kirjoitti 20.11.2013 kello 23:19

    “Tässä tapauksessa mikään maanomistajan etukaan ei oikein toimi, kun ilmeisesti maanomistaja voisi saada enemmän rahaa maasta asuntojen lisääntymisenä kuin mitä maanalaisen paikoituksen rakentaminen maksaisi.:

    Parkkitalokäyttöön kaavoitetusta tontista ei saa samaa hintaa kuin asuntotonteista.

    Se taitaa olla suurin motivaattori , miksi pysäköintiä ajetaan maksimaalisen kalliiseen ratkaisuun eli maanalaiseen halliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.11.2013 kello 8:05

    Risto Koivunen:
    Kuninkaantammen asuntoalue ei tule varsinaisesti sijaitsemaan missään koululaitosten keskittymässä.

    Ei se kyllä sijaitse missään työpaikkojenkaan keskittymässä. Miksi opiskelijoiden pitää päästä asumaan kävelymatkan päähän mutta työläisten työmatkat voivat olla tunteja…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 21.11.2013 kello 10:34

    Minä en oikein nähnyt kahdesa kuvassa oleellisia eroja. Kadulle tehty parkkialue ei ole mikään parkkikenttä.

    1400 k-m2 on tietenkin asuinpinta-alaa sekin. Mikä on sen arvo ko alueella , 500 e/k-m2? Se tekisi 700.000 egua ja sillä saisi noin 21 maanalaista parkkipaikkaa.

    Jo tavaraliikenteen ja paloturvallisuuden takia on suotavaa, että kadut ovat kohtalaisen leveitä. Silloin niihin mahtuu myös autoja parkkiin. Eikä estä puitakaan istuttamasta.

    Toivoisin hieman analyyttismepää otetta asiaan. Joskus huomaa tarvitsevansa autoa , ei vain laiskuuttaan vaan sen takia, että tässä (60 v.) iässä krempat vaivaavat eikä fillarointi suju niinkuin toivoisi. Ja kävelykin kulkee onnahdellen. – Vaikka kuinka toivoisi olevansa enovainaansa tapainen teräsvaari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Grejus kirjoitti 21.11.2013 kello 13:10

    Teemu:
    Saapa nähdä miten kantakaupunkia jäljittelevät, tiiviisti rakennetut kaukolähiöt tulevat toimimaan. Ne eivät ole suomalaisen tradition mukaisia, kuka niihin haluaa muuttaa? Hyvä puoli on se että ympäröivien omakotitaloalueiden lähipalvelut paranevat.

    Ei kai tämä mikään uusi keksintö ole, eikö mm. Malminkartano ole rakennettu tällaisella tiiviin, kaupunkimaisen lähiön johtoajatuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. AH kirjoitti 21.11.2013 kello 19:05

    Grejus: Ei kai tämä mikäänuusi keksintö ole, eikö mm. Malminkartano ole rakennettu tällaisella tiiviin, kaupunkimaisen lähiön johtoajatuksella.

    Kaupunkimainen lähiö tai alue on hyvä termi.
    Ei siis Kaupunkia vaan niinku “kaupunkimaista” 🙂

    Malminkartano on hyvä esimerkki kunnianhimoisesta, mutta epäonnistuneesta visiosta. Kaupunkimaisuutta siinä on tietty tiiviys ja halu saada talojen pohjakerroksiin asumisen sekaan liike/toimitiloja. Tuo pyrkimys sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen on epäonnistunut täydellisesti juurikin siksi, että alue on täysin ulkosyöttöinen liikenteen puolesta. Sille pahalle läpiajoliikenteelle ei ole annettu mitään mahdollisuutta pitää yllä asiointikäyntejä. Eli kaupungin vastakohta siinä mielessä. Pelkkä tiiviys ja söpö jalankulkuympäristö ei luo elävää Kaupunkia.
    Arkkitehdeillä on tapana visioida näihin lähiöperiaatteella toimivien “tiivis”alueiden näkymäkuviin katutasoon ravintoloita, putiikkeja, kioskeja ja kahviloita ynnä vilkasta katuelämää.
    Hiljaisuuden ja rauhan tavoittelu + päästöjen, melun ja liikenteen poisvieminen lähiöetäisyydellä olevilta alueilta ei tuo tarvittavaa kriittistä massaa elinkeinojen harjoittajille.
    Kyllä sitä kaupunkia joutuu hakemaan jostain muualta semmoisista kaupunginosista jotka rakennettiin joskus kauan aikaa sitten kun ei ollut näkemystä ja oikeita normeja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  25. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 21.11.2013 kello 22:16

    Viherinssi: Maksavatko ihmiset vähemmän tylsästä elinympäristöstä enemmän rahaa? Vai onko kyse lopulta vain estetiikasta, joka on kivaa muttei rahallisesti merkittävää?

    Eira vs. Itä-Pasila.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 21.11.2013 kello 22:23

    ViherinssiToisaalta ihan nopealla miettimisellä ei tule mieleen yhtään kaunista suomalaista kerrostaloaluetta. (Muuta kuin havainnekuvissa.)

    Naulan kantaan! Vuoden 1960 jälkeen rakennetuista Kartanonkoski on ihan kiva ja siinä se sitten olikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  27. Pekka Taipale kirjoitti 22.11.2013 kello 9:48

    Viherinssi: Voisiko ongelmana olla tuossakin se, että joku subventoi sitä pysäköintiä?

    Kieltämättä on kaikkia ravisteleva ongelma, että alueella on miellyttävä asua ja pysäköinti on halpaa, ja jotain sille pitää kiireesti tehdä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 22.11.2013 kello 10:34

    AH:
    Malminkartano on hyvä esimerkki kunnianhimoisesta, mutta epäonnistuneesta visiosta.

    Niinpä niin, eihän se eroa jostain Munkkivuoresta tai Myllypurosta mitenkään muuten kuin talojen tyylin ja koon suhteen.

    Kaikki on sijoitettu maastoon piirretyn autotierinkulan sisään ja palvelut keskitetty isoimman joukkoliikennepysäkin luo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Risto kirjoitti 22.11.2013 kello 10:54

    Pekka Taipale: Kieltämättä on kaikkia ravisteleva ongelma, että alueella on miellyttävä asua ja pysäköinti on halpaa, ja jotain sille pitää kiireesti tehdä…

    Jos se on käyttäjälleen halpaa sen takia, että se pysäköinnin rakentaminen maksatettiin kaikilla asukkailla (tai maanomistajalla) riippumatta siitä olivatko nuo asukkaat pysäköinnistä kiinnostuneita, en minä sitä ongelmattomaksikaan sanoisi.

    Millä rahoilla ne pysäköintiluolat rakennettiin? Jos vastaus olisi esimerkiksi, että velaksi, jokan on hoidettu pysäköinnistä kerätyillä maksuilla, niin se olisi hienoa – en vain oikein usko, että tuosta on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  30. hupsis kirjoitti 22.11.2013 kello 12:07

    Suurempaa tuhoa on aiheutettu vain kuvan alaosassa Ultramariinikujalla. jossa kujasta tehtiin parkkikenttä ja sen viereisellä pihalla, jota on pienennetty.

    Tämä antaakin hyvän kuvan näistä “tuhoista” ja “parkkikentistä”. Edes zoomaamalla ulos ovat erot kuvien välillä minimaalisia ja parkkivaihtoehto tuotta kyseiselle paikalle taatusti parempaa ja viihtyisämpää asumista.

    Hyvä että tuli perspektiiviä näihin teksteihin konkreettisen esimerkin muodossa. Kyseessä ei selvästikään ole mikään asumisen parantamisprojekti tms, vaan täysin fundamentaali autoilun vastustus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  31. tpyyluoma kirjoitti 22.11.2013 kello 13:44

    Se Länsi-Pasilan malli on ns. vuorottelupysäköinti, eli samoaj paikkoja käyttävät toimistotyöpaikat (päivisin) ja asukkaat (öisin). Tämä nostaa paikkojen käyttöastetta, eli laskee kustannuksia per pysäköity auto, ja on kaikkien mielestä sinänsä kannatettavaa. Tämä on vaan byrokraatille kovin hankalaa:

    Helsingin autopolitiikan pitkä linja on että kaikilla helsinkiläisillä tulee olla auto, ja sillä ei tule ajaa. Pysäköintipolitiikassa tämä ilmenee niin että korkeintaan saa rakentaa yhden pysäköintipaikan 20 toimistotyöntekijää kohti, koska ruuhkat, ja toisaalta kolmea asukasta kohden tulee olla yksi paikka, koska autopaikka on ihmisoikeus. Hieman yksinkertaistaen, ja toimistokin saa toki lisää paikkoja jos on iso firma ja uhkaa muuttaa Vantaalle.

    Nyt jos suunnittelijan pitäisi piirtää ihan vaan parkkihalli, niin nousee kiperiä kysymyksiä.
    Esimerkiksi että voi olla etteivät ihmiset halua maksaa haluamistaan pysäköintipaikoista, tai että yritykset haluavat maksaa niistä liikaa, puhumattakaan että joku sijoittaja ostaisi niitä. Ja mistä tiedämme että onko hallissa nyt varmasti oikeassa suhteessa työ-, vieras-, ja asukasautoja?

    Yötämyöten gosplanin virkamies tuijottaa taulukoita, pyytettä laskee trendejä. Liikaa huutaa viherhippi, lisää vaatii bemaridemari. Hän miettii hiljaa itsekseen, että voi kun olisi joku tapa millä ihmiset kertoisivat tarvitsevatko he autopaikan. Ja jos he jotenkin vaikka luovuttaisivat niitä toisilleen tarpeen mukaan, tekisivät yhdessä lisää jos tarvitaan. Tarvittaisiin joku arvon mittari, jota voisi sitten vaikka vaihtaa autopaikkoihin, tai miksei muuhunkin tarpeelliseen. Mitenköhän se kumisaappaiden tuotantokiintiökin saatiin päätettyä?

    Oikeesti, en tiedä miten Länsi-Pasilan pääsi läpi, malli on hyvä. Mutta kuitenkin, antaa markkinoiden hoitaa ja lakkaa stressaamasta pysäköinnistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  32. a_l kirjoitti 22.11.2013 kello 14:35

    Makkaratalon Hautuumaa: Naulan kantaan! Vuoden 1960 jälkeen rakennetuista Kartanonkoski on ihan kiva ja siinä se sitten olikin.

    Ei ole. Kartanonkoski on surkeiden joukkoliikenneyhteyksien päähän rakennettu parkkikenttien halkoma elementtikerrostalolähiö, jonka “lähi”palvelut on sijoitettu muutaman kilometrin päähän massiiviseen ostariin.

    Olen joskus talviaamuina linja-autossa matkustaessani ihmetellyt perheenäitejä odottamassa räntäsateessa vuoroaan sellaiseen bussiin, johon mahtuisi vielä yhdet lastenvaunut. Jumboon on pitkä matka, kun työntää loskassa Emmaljungaa.

    Kartanonkoski on liikenneratkaisuiltaan valitettavan tyypillinen suomalainen uusi kerrostaloalue, joka on henkilöautojen ehdoilla suunniteltu kaikille muille liikkujille toimimattomaksi. Mukavanha arkkitehtuuri ei aluetta pelasta, vaikka makuja on toki monia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  33. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 22.11.2013 kello 14:38

    Miksi opiskelijoiden pitää päästä asumaan kävelymatkan päähän

    Periaatteessa on järkevää sijoittaa opiskelijat asumaan mahdollisimman keskitetysti omalle alueelleen, koska tällöin saadaan aikaiseksi mahdollisimman toimiva opiskeluympäristö. Tuloksena on talo, jossa kaikki opiskelijat ovat suunnilleen samalla alalla ja heillä on yhteiset intressit. Oppilaitoksen kannalta tämä tarkoittaa, että opiskelijayhteisö viettää sekä päivät että illat yhdessä. Näin saadaan aikaiseksi ympäristö, jossa sekä opiskelijaelämä että innovaatiot kukoistavat. Samalla vieraalta paikkakunnalta olevat uudet opiskelijat pääsevät osaksi yhteisöä, jossa heillä on ihmiskontakteja, mikä vähentää mielenterveysongelmia.

    Luonnollisesti tämmöinen yhteisö on monitahoinen. Se vahvistaa sekä negatiivisia että positiivisia piirteitään. Esimerkiksi päihteidenkäyttö ja häiriköinti voi muodostua jonkin asuntolan peruskulttuuriksi. Toisaalta asuntolasta voi tulla puolisotilaallinen, yhteen muottiin opiskelijat pakottava laitos. (Pahimmillaan molemmat yhtäaikaa.) Mutta positiiviset puolet ovat sen arvoisia, että riski kannattaa ottaa.

    Toinen tärkeä syy lienee se, että on teknisesti mahdollista rakentaa asuntola jonkin oppilaitoksen opiskelijoille: kyse on hyvin määritellystä, pääosin perheettömästä ihmisryhmästä, jolla on yhteinen työpaikka ja joka haluaa muuttaa pois, kun opinnot päättyvät. Lopputulos on yhteiskunnan kannalta järkevä: liikennetarve minimoituu.

    Sinänsä en kyllä vastustaisi, jos jokin yksityinen yritys haluaisi rakentaa asuintalon omille työläisilleen aivan toimipaikkansa viereen. Tämmöistä ei vain tapahdu eikä kovin moni sellaisessa talossa haluaisi edes asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Tapio Peltonen kirjoitti 22.11.2013 kello 18:11

    Mitä muuten tarkkaan ottaen käytännössä vaadittaisiin siihen, että parkkipaikkanormi kumottaisiin kokonaan ja lopullisesti, ja annettaisiin pysäköinnin hoitua markkinaehtoisesti? Tämähän olisi ainakin tällä blogilla varsin monen mielestä ideaalitilanne, nyt pitäisi vain keksiä, miten siihen päästään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 22.11.2013 kello 20:52

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Niinpä niin, eihän se eroa jostain Munkkivuoresta tai Myllypurosta mitenkään muuten kuin talojen tyylin ja koon suhteen.

    Kaikki on sijoitettu maastoon piirretyn autotierinkulan sisään ja palvelut keskitetty isoimman joukkoliikennepysäkin luo.

    Mikä rinkulassa on vikana? (Myllypuron läpi tosin pitäisi aukaista yhteys bussille, samoin Myllypuron ja Puotinharjun välille.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  36. kungen kirjoitti 22.11.2013 kello 22:15

    hupsis:
    Suurempaa tuhoa on aiheutettu vain kuvan alaosassa Ultramariinikujalla. jossa kujasta tehtiin parkkikenttäja sen viereisellä pihalla, jota on pienennetty.

    1400 menetettyä kerrosneliömetriä ja yksi opiskelija-asuntolaksi muutettu talo ei ole juuri mitään, kyllähän sen hetken miettimisellä tajuaa. Alue nyt on muutenkin niin väljä, että mitään pakottavaa tarvetta rakentaa pysäköintipaikat maan alle ei ole. Ihan yhtä tiiviin siitä saa maanpäällisellä pysäköinnilläkin. Kaupunkipientaloja tonne keskusmetsän laitaan pitäisi muutenkin rakentaa, niin saisi samalla vaivalla “hyviä veronmaksajia”. Eli olihan tuo Odelta ylireagointia ja kappas, senhän hän lopussa totesikin!

    Noh, mutta…

    hupsis:
    Tämä antaakin hyvän kuvan näistä “tuhoista” ja “parkkikentistä”. Edes zoomaamalla ulos ovat erot kuvien välillä minimaalisia ja parkkivaihtoehto tuotta kyseiselle paikalle taatusti parempaa ja viihtyisämpää asumista.

    Hyvä että tuli perspektiiviä näihin teksteihin konkreettisen esimerkin muodossa. Kyseessä ei selvästikään ole mikään asumisen parantamisprojekti tms, vaan täysin fundamentaali autoilun vastustus.

    …ollaanpas sitä olevinaan nokkelia =D. Kuten sanottu, Kuninkaantammi ei ole tiivis, joten mitään suurta tuhoa tässä ei voinutkaan tapahtua. Ehkä vaan parempi, että parkkikset tehdään halvemmalla tavalla.

    Mutta koitappa kaavoittaa joku Jätkäsaari näillä normeilla ja maanpäällisillä parkkikentillä. Siitä ei tulisi yhtään mitään ja rakennusoikeuksia menisi hukkaan kymmeniä tuhansia neliömetrejä. Toisaalta Jätkäsaarikaan ei ole kauhean tiivis, jos sitä vertaa vaikka viereiseen kaupunginosaan, Punavuoreen.

    Ikävä kyllä uuden Punavuoren toteuttaminen näillä normeilla olisi taloudellinen mahdottomuus, koska Jätkäsaarenkin tiheyksillä ollaan kipurajoilla parkkipaikkatuputuksen kustannusten kanssa. Tähän saatat tietysti sanoa, että mitään “uutta Punavuorta” ei tarvita. Siis ei tarvita lisää oikeasti tiivistä kaupunkia, eli paljon asuntoja pienellä pinta-alalla. Eihän meillä ole kuin tonttipula, eli pula siitä pinta-alasta, ja asuntopula, eli pula niistä asunnoista. Sitä paitsi onhan olemassa paljon niitäkin ihmisiä, jotka viihtyvät nurmijärvimäisemmässä ympäristössä ja näitä herkkiä sieluja on suojeltava muidenkin edestä. Eikä asuntomarkkinoitakaan sovi ravistella, koska siinähän voisi poliitikkojen kantakaupungissa sijaitsevien asuntojen arvonnousu katketa ainakin hetkellisesti. Ja pitäähän ne autotkin saada johonkin pysäköityä (ihan kuin siihen ainoa keino olisi pitää yllä tonttikohtaista ja ylimitoitettua pysäköintinormia)!!! Hohhoijaa.

    Aivan naurettavaa väittää, että tässä tonttikohtaisen pysäköintinormin kritisoinnissa olisi kyse jostain autovihasta, tai lillukanvarsiin takertumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  37. Risto Koivunen kirjoitti 23.11.2013 kello 0:07

    Erastotenes aleksandrialainen:

    Sinänsä en kyllä vastustaisi, jos jokin yksityinen yritys haluaisi rakentaa asuintalon omille työläisilleen aivan toimipaikkansa viereen.

    Eikö tällaista aikoinaan tapahtunut kohtuullisessa määrin esimerkiksi pienemmillä teollisuuspaikkakunnilla tai varuskunnissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Viherinssi kirjoitti 23.11.2013 kello 11:07

    tpyyluoma: Se Länsi-Pasilan malli on ns. vuorottelupysäköinti, eli samoaj paikkoja käyttävät toimistotyöpaikat (päivisin) ja asukkaat (öisin). Tämä nostaa paikkojen käyttöastetta, eli laskee kustannuksia per pysäköity auto, ja on kaikkien mielestä sinänsä kannatettavaa.

    Länsi-Pasilan mallia on kuitenkin vaikea mitenkään kopioida Kuninkaantammeen, kun siellä ei ole sitä paikkoja maksavaa toimistokantaa ja/tai asiointiliikennettä.

    Länsi-Pasilan pysäköintihinnat asukkaille ovat sellaisia, että joku niitä subventoi tai on subventoinut rajusti. Jos se raha tulee alueen yrityksiltä, niin hyvä niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.11.2013 kello 11:49

    Asukkaat ovat maksaneet pysäköinnistä asuntojensa hinnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Viherinssi kirjoitti 23.11.2013 kello 12:08

    AnnaJ: Itse olen juuri ostamassa asuntoa, etsintävaiheessa. Voin toki olla poikkeus, mutta aivan varmasti olen valmis maksamaan “estetiikasta”. Toisaalta tämä “estetiikkani” ei ole pelkkää silmäniloa, vaan enemmänkin tarkoittaa “aluetta jossa on kiva lähteä kotiovelta iltakävelylle ja kauppaan (kävellen)”. Ja iltakävelyä on tosi tylsä tehdä parkkialueiden keskellä.

    Kuinka paljon olet valmis maksamaan estetiikasta? Kymppitonnin? Satatonnia? Ja kuinka paljon muut ovat valmiita maksamaan siitä? Autojen siirtäminen maan alle maksaa kymppitonneja per peltilehmä, joten se ei ole ihan halvimmasta päästä esteettisiä investointeja.

    Asuntojen hinta määräytyy lähinnä niiden tarjoaman käytännön helppouden (asukkaan haluamien palveluiden saavutettavuus), mukavuuden ja naapuruston (= ketä naapurina EI ole) mukaan. Estetiikka tulee vasta jossain pistesijojen ulkopuolella. Ihmiset asuvat mielellään Mannerheimintien ja Runeberginkadun nurkan tienoilla, vaikka estetiikka on varsin moottoriajoneuvopainotteista.

    Kuninkaantammessa iltakävelysi on kyllä mukavampi ilman niitä maan päällä olevia autoja, mutta samat palvelut ja sama Keskuspuisto on vieressä kummassakin tapauksessa. En usko, että asuntojen ostajat ihan mielellään maksavat louhitun autopaikan verran ekstraa estetiikasta. Kuninkaantammen sijainti on vielä autoilijoita houkutteleva, vaikka onneksi Jokeri 2 vähän helpottaakin asiaa.

    Tosin en sikäli halua puolustella Kuninkaantammen uutta järjestelyä, että lopputulos on todennäköisesti alueen autollistenkin asukkaiden ja vieraiden kannalta huono. Ellei se sitten lopulta redusoidu siihen, että sittenkin autot pysäköidään katuviereen oman oven viereen. Sen jälkeen autoilijat ovat kohtuullisen tyytyväisiä, jos tilaa riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. Viherinssi kirjoitti 23.11.2013 kello 12:20

    Makkaratalon Hautuumaa: Eira vs. Itä-Pasila.

    Länsi- vs. Itä-Pasila pikemmin. Jos katsot näiden alueiden hintoja ja suhteutat ne vielä asuntokannan tekniseen kuntoon, niillä on vähän eroa. Länsi-Pasilassa on kuitenkin autot työnnetty maan alle ja Keskuspuisto vieressä. Itä-Pasilassa on neukkutyylin betonia.

    Jos estetiikka olisi kovin tärkeä, alueiden välillä pitäisi olla dramaattinen hintaero asuntojen välillä. Sitä ei kuitenkaan ole, tai sitten ihmiset pitävät betonia kovin esteettisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. Saara kirjoitti 23.11.2013 kello 14:19

    Viherinssi: Länsi- vs. Itä-Pasila pikemmin. Jos katsot näiden alueiden hintoja ja suhteutat ne vielä asuntokannan tekniseen kuntoon, niillä on vähän eroa. Länsi-Pasilassa on kuitenkin autot työnnetty maan alle ja Keskuspuisto vieressä. Itä-Pasilassa on neukkutyylin betonia.

    Jos estetiikka olisi kovin tärkeä, alueiden välillä pitäisi olla dramaattinen hintaero asuntojen välillä. Sitä ei kuitenkaan ole, tai sitten ihmiset pitävät betonia kovin esteettisenä.

    Entäpä Torkkelinmäki vs. muu Kallio? Katajanokka vs. Jätkäsaari?

    Toki helsinkiläisissä on heitäkin, joille estetiikalla ei toden totta ole juurikaan merkitystä, vaan ainoastaan statuksella. He maksavat ilmeisesti mielellään maltaita mahdollisuudesta asua Eiranrantaan rakennetuissa suoraan sanoen aivan kammottavan rumissa bulkkikerrostaloissa (esteettinen taso näissä vastaa mitä tahansa uudempaa kerrostalolähiötä, sillä erotuksella että noihin on ängetty kaikenlaisia omituisia ja kalliita rakenne- ja materiaaliratkaisuja, lopputuloksen esteettisen arvon tästä juurikaan kohoamatta). Heille riittää, että asunnon sijainti on keskeinen ja siitä on merkinäköala. Samanhenkistä porukkaa asuu ilmeisesti Ruoholahdessa.

    Tästä ei kuitenkaan pidä päätellä, että kaikki helsinkiläiset ajattelisivat samoin. Rumuutta haluaville tai kauneudesta piittaamattomille on rakennettu jo ihan tarpeeksi asuinalueita. Välillä kannattaisi huomioida heitäkin, joille estetiikka ei ole samantekevää. Vai haluammeko tietoisesti luoda Helsingistä mielikuvan visuaalisen kulttuurin suhteen välinpitämättömänä kaupunkina? Ne, jotka välittävät, muuttakoot ulkomaille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  43. Saara kirjoitti 23.11.2013 kello 18:05

    Saara: Katajanokka vs. Jätkäsaari?

    Hups, siis Hernesaari tietenkin (se pieni pläntti mikä siinä nyt on asuinaluetta). Yhtä lähellä keskustaa, mutta asiaa tarkistamatta oletan Skattalla olevan kuitenkin tyyriimpää asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  44. Viherinssi kirjoitti 23.11.2013 kello 22:05

    Saara: Tästä ei kuitenkaan pidä päätellä, että kaikki helsinkiläiset ajattelisivat samoin. Rumuutta haluaville tai kauneudesta piittaamattomille on rakennettu jo ihan tarpeeksi asuinalueita. Välillä kannattaisi huomioida heitäkin, joille estetiikka ei ole samantekevää. Vai haluammeko tietoisesti luoda Helsingistä mielikuvan visuaalisen kulttuurin suhteen välinpitämättömänä kaupunkina? Ne, jotka välittävät, muuttakoot ulkomaille?

    En ole sanomassa sitä, etten arvostaisi esteettistä kaupunkiympäristöä. Kuitenkaan estetiikka ei tunnu olevan rahallisesti kovin arvokasta. Harva kuitenkaan vaihtaa ylimääräistä huonetta tai selvästi helpompia liikenneyhteyksiä kauniimpaan ympäristöön.

    Valitettavasti kaupunkisuunnittelussa pitää sotkea raha ja estetiikka. Jos päätetään, että halutaan kauniimpaa ympäristöä, silloinkin pitää miettiä sen kauneuden hintaa ja valita halvimmat tavat tehdä kauneutta. Autojen laittaminen maan alle on yksi tapa tehdä kauniimpaa ympäristöä, mutta sillä samalla rahalla tekee monta muutakin esteettisesti miellyttävää asiaa, koska se raha on aika suuri.

    Vaikeusastetta asiaan tuo se, että kauneus on vähän vaikeasti yksiselitteisesti määriteltävissä. Todennäköisesti Itä-Pasilankaan suunnittelija ei ajatellut suunnittelevansa mahdollisimman rumaa, vaikka siinä lajissa onnistuikin hyvin. Aika tyypillisesti vielä on niin, että “kaunis” ja “tiivis” sopivat ihmisten mielikuvissa samaan vain silloin, kun kyse on riittävän vanhasta rakennuskannasta.

    Autot ovat ongelma jalankulkijan kaupunkikuvalle. Kuninkaantammen sijainnin vuoksi helpoin ja edullisin vaihtoehto (unohdetaan autot) ei tule toimimaan. Sen jälkeen kompromissi joudutaan tekemään estetiikan ja rahan välillä, vaikka niistä ei ole mukava keskustella samaan aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  45. j-lu kirjoitti 24.11.2013 kello 0:30

    Saara: Entäpä Torkkelinmäki vs. muu Kallio?

    En ymmärrä mihin tässä viitataan. Hintaeroa ei ole ja Kallio on kauttaaltaan viihtyisää seutua. Oletko käynyt?

    Kallio/Alppiharjussa neliöhinnan määrittää hyvin pitkälti asunnon sijoitusarvo, koska omistusasujia on vähemmistö. Parhaat sijoitusasunnot ovat hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ja keskeisellä paikalla, talon kivijalassa liiketilaa, vastike on kohtuullinen.

    Tästä johtuen Torkkelinmäen keskeltä, siitä “eiramaisesta” osasta, saa useissa tapauksessa neliöitä halvemmalla kuin alueen reunoilta. Kävelyä pysäkeille, verrattain korkeat vastikkeet. Torkkelinmäen kalleimmat neliöt löytyvät Hesarin ja Hämeentien varrelta sekä Karhupuiston laidalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  46. AnnaJ kirjoitti 24.11.2013 kello 19:26

    Viherinssi: Kuinka paljon olet valmis maksamaan estetiikasta? Kymppitonnin? Satatonnia?

    Vertailujeni mukaan 45 tonnia 🙂

    Äh, siis aiemmassa viestissäni yritin sanoa, että autojen maan alle laittaminen ei ole mielestäni pelkkää estetiikkaa, vaan mielestäni se lisää käytännön helppoutta ja mukavuutta.
    En siis maksaisi juuri mitään epäkäytännöllisestä estetiikasta. Mielestäni kyllä estetiikka ja käytännöllisyys näissä asioissa kulkevat joskus jopa käsikädessä.

    Viherinssi:

    Kuninkaantammessa iltakävelysi on kyllä mukavampi ilman niitä maan päällä olevia autoja, mutta samat palvelut ja sama Keskuspuisto on vieressä kummassakin tapauksessa.

    Jos maan päällä olevat autot tarkoittavat että minun pitää kulkea parkkikenttien läpi saavuttaakseni puistot ja palvelut, se kyllä heikentää käytännön helppoutta.

    Viherinssi: Harva kuitenkaan vaihtaa ylimääräistä huonetta tai selvästi helpompia liikenneyhteyksiä kauniimpaan ympäristöön.

    Valitettavasti kaupunkisuunnittelussa pitää sotkea raha ja estetiikka. Jos päätetään, että halutaan kauniimpaa ympäristöä, silloinkin pitää miettiä sen kauneuden hintaa ja valita halvimmat tavat tehdä kauneutta. Autojen laittaminen maan alle on yksi tapa tehdä kauniimpaa ympäristöä, mutta sillä samalla rahalla tekee monta muutakin esteettisesti miellyttävää asiaa, koska se raha on aika suuri.

    Aika tyypillisesti vielä on niin, että “kaunis” ja “tiivis” sopivat ihmisten mielikuvissa samaan vain silloin, kun kyse on riittävän vanhasta rakennuskannasta.

    Autot ovat ongelma jalankulkijan kaupunkikuvalle. Kuninkaantammen sijainnin vuoksi helpoin ja edullisin vaihtoehto (unohdetaan autot) ei tule toimimaan. Sen jälkeen kompromissi joudutaan tekemään estetiikan ja rahan välillä, vaikka niistä ei ole mukava keskustella samaan aikaan.

    Olen ihan samaa mieltä. Paitsi että mielestäni tiivis on kaunista. Suomessa rakennetaan ihan liian harvaa ja matalaa, mielestäni.

    Ei estetiikkaa hinnalla millä hyvänsä. Toki autojakin on mahdollista pysäköidä maan päälle siten, että se ei haittaa estetiikkaa ja käytännön mukavuutta. Kuninkaantammen alueeseen en ole perehtynyt, joten juuri kyseiseen tapaukseen en ota kantaa. Halusin vain kommentoida tätä estetiikka-asiaa.

    Ehkäpä pointtini siis on, että on olemassa meitä, maksukykyisiä ihmisiä, joiden mielestä tiivis ja käytännöllinen on jopa kaunista 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Kimi kirjoitti 25.11.2013 kello 6:30

    Markku af Heurlin:

    Toivoisin hieman analyyttismepää otetta asiaan. Joskus huomaa tarvitsevansa autoa , ei vain laiskuuttaan vaan sen takia, että tässä (60 v.) iässä krempat vaivaavat eikä fillarointi suju niinkuin toivoisi. Ja kävelykin kulkee onnahdellen. – Vaikka kuinka toivoisi olevansa enovainaansa tapainen teräsvaari.

    Ei kai kaupunkia voi suunnitella yksilöiden mieltymysten pohjalta?! Voit tilata Kutsu+-auton tai ajaa taksilla, jos pyöräily ei enää kiinnosta. Tulee lisäksi halvemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. Kimi kirjoitti 25.11.2013 kello 6:34

    Tapio Peltonen:
    Mitä muuten tarkkaan ottaen käytännössä vaadittaisiin siihen, että parkkipaikkanormi kumottaisiin kokonaan ja lopullisesti, ja annettaisiin pysäköinnin hoitua markkinaehtoisesti? Tämähän olisi ainakin tällä blogilla varsin monen mielestä ideaalitilanne, nyt pitäisi vain keksiä, miten siihen päästään.

    Vähän sama problematiikka kuin esteettömyys tai inva-mitoitetut yksiöt ja kaksiot. Markkinaehtoisesti niitä ei ehkä synny ihan joka paikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. virtauspohtija kirjoitti 26.11.2013 kello 10:57

    Risto Koivunen: yritys haluaisi rakentaa asuintalon

    Tietämättä ja väittämättä onko se oikeasti kaikkien etu: nykyisin uutisoitu talouskäsitys lähtee siitä, että muuta tekevien yritysten ei missään nimessä kannata rakentaa tai edes rakennuttaa asuintaloja, koska se ei ole niiden ydinosaamista, ja se sitoisi pääomia oman osaamisalueen ulkopuoliseen toimintaan. Joku muu joka on keskittynyt rakennusten suunnitteluun ja rakennuspaikkojen valintaan, tekee sen halvemmalla, jopa niin paljon, että yritykselle tulee halvemmaksi vuokrata tilat ulkopuolelta. Suuret firmat jopa myy konttoreitaan ihan vain jäädäkseen vuokralle, koska kiinteistöjen hallinta ei ole ydinliiketoimintaa. Työt tulee tehtyä vaikka ei asuttaisi lähistöllä; palkolliset voivat, ja heidän on pakko matkustaa vaikka parin tunnin päivittäisten työmatkojen päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Markku af Heurlin kirjoitti 26.11.2013 kello 11:55

    Kimi: Ei kai kaupunkia voi suunnitella yksilöiden mieltymysten pohjalta?! Voit tilata Kutsu+-auton tai ajaa taksilla, jos pyöräily ei enää kiinnosta. Tulee lisäksi halvemmaksi.

    Sama mieltä! Kaikenlainen yksilöllisyys ja yksilölliset tarpeet ovat Volksgemeinschaft-ideaa vastaan.

    Ei sen puoleen, kyllä sen taksinkin tai kutsuauton pitäisi päästä joskus kotiovelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  51. Hostmaster kirjoitti 7.8.2015 kello 17:49

    Luettuani tämän viestiketjun kaikki kannanotot ei voi muuta todeta kuin että onpa ahdasmielistä ja yksioikoista propagandaa autoilua vastaan.
    Miksi Helsingissä ei tehdä riittävästi pysäköintipaikkoja? Kenen torvelon idea on kutistaa välttämättömän kulkuvälineen parkkipaikkoja asuinalueilta? Aivan kuin olettaen että tarve niihin katoaisi. Vuosikymmenet on toitotettu julkisenliikenteen kehittämisestä mutta mitään vaan ei tapahdu. Uskotteko ihan oikeasti että autoilijat alkaisivat rämpiä loskassa pysäkeille ja odotella siellä bussia jota ei tule? Uni seis!
    Miksi opiskelijoilta evätään autoilu kaavoittamalla jo. talot ilman parkkipaikkoja? Törkeää diktatuuria sanon minä. Millä ihmeen valtuuksilla opiskelijat asetetaan eri asemaan? Aivan selkeää syrjintää johon pitää ehdottomasti puuttua.
    Jos Soininvaara haluaa rämpiä hangessa kauas autotallille niin kukaan muu ei halua. Asuinalueiden pitää palvella kaikki eikä vain yhtä erittäin negatiivisesti kehitykseen suhtautuvaa kansanosaa. Ahdasmielisisimmät kommentit ikinä mitä olen lukenut on näillä sivuilla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.8.2015 kello 21:17

    Kukaan ei ole ehdottanut autopaikkojen rakentamisen kieltoa vaan sitä, että niitä ei käskettäisi rakentamaan enemmän kuin on maksuhalkasta kysyntää. Kaavoissa ei ole asuintonttien osalta maksimia sille, montako autopåaikkaa tontille saa rakentaa. Hostmaster eikä oikein kukaan muukaan ole vastannut kysymykseen, miksi autottomien asukkaiden pitää maksaa autopaikkojen kustannuksia, jotka siis kaupujngissa (e>1,0) maksavat kymmeniä tuhansia euroja kappale, paljon enemmän kuin auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kauko kirjoitti 7.8.2015 kello 23:14

    On erinomainen ajatus, että autoilijat maksavat kustannuksensa. Miksi samaa erinomaista ajatusta ei sovelleta joukkoliikenteeseen? Millä aikavälillä kehärata muuttuu kannattavaksi sijoitukseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.8.2015 kello 11:13

    Kaupunki olisi parempi paikka olla ja asua, jos kaikki liikennemuodot maksaisivat omat kustannuksensa, myös täyden hinnan viemästään tilasta. Niin kauan kun näin ei tapahdu, joukkoliikenteen suosiminen alihinnoittelulla on myös autoilijan etu, koska autoilijan pahin haitta on 5toinen autoilija, joka tukkii hänen tiensä.
    Ainoa hankala asia tässä on junien ja metrojenhinnoittelu, koska kustannuksista valtaosa on kiinyteitä ja marginaalikustannuykset mitättömiä. Talousteorian muikaan oikea hinta olisi lähella marginaalikustannusta. Tähänkin on talousteor4eettinen ratkaisu: peritään kiinteät kustannukset kiinteistöveroja tonteilta, jotka sijaistevat asemien lähellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus