Ilmastopolitiikka (6) Hiilivuoto tukitaan hiilitulleilla

EU:n päästökaup­paa on syytet­ty omaan jalka­an ampumis­es­ta. Kalli­it päästöoikeudet karkot­ta­vat tuotan­toa vain Euroopan ulkop­uolelle. Ilmake­hä ei hyödy, mut­ta Euroop­pa köyhtyy.

Se, ettei koko maail­ma ole mukana päästökau­pas­sa, tuo valitet­tavaa tehot­to­muut­ta ilmastopoli­ti­ikkaan, mut­ta se ei merk­itse omaan jalka­an ampumista. Siitä kär­sii toisaal­ta ilmas­to ja toisaal­ta koko maailmantalous.

Paljon teol­lisu­ut­ta on siir­tynyt Euroopas­ta hal­van työvoiman mai­hin. On itsepetos­ta — melkein­pä type­r­yyt­tä — väit­tää, että tämä johtuu pienistä eroista sähkön hin­nas­ta eikä monikym­menker­tai­sista palkkaeroista. Hiilivuo­dos­ta varoit­ta­vat eivät ole pystyneet osoit­ta­maan merkit­tävää vuo­toa tapah­tuneen. Mut­ta tietysti hyvin ener­giaval­taisen tuotan­non kohdal­la päästökau­pal­la ja sen vaiku­tuk­sel­la ener­gian hin­taan on jokin merk­i­tys. Se voi siis siirtää jotakin tuotan­toa pois Euroopas­ta, mut­ta on asiantun­tem­aton­ta väit­tää, että tämä ei vähen­täisi Euroopan kilpailukykyä.

Muis­tet­takoon, että euron arvo kel­luu. Jos euroalueen vien­tikyky heikke­nee, euron arvo las­kee, kunnes vien­ti ja tuon­ti ovat taas tas­apain­os­sa. Tämän mekanis­min ansios­ta euroalueen vai­h­to­tase on ollut koko ajan jok­seenkin tas­apain­os­sa ja tulee myös ole­maan. Jos kil­pailukyky heikke­nee yhdel­lä alal­la, se para­nee muil­la aloil­la. Epäit­sekäs ener­gian verot­ta­mi­nen vaikut­taa työn­jakoon. Se siirtää ener­giaval­taista tuotan­toa pois Euroopas­ta ja tuo muu­ta tuotan­toa tilalle. Jos uskomme, että ilmastopoli­ti­ikas­sa jos­sain vai­heessa ryhdytään tos­i­toimi­in ja ener­giaa haaskaa­va tuotan­to yksinker­tais­es­ti vain lakkaa, on pikem­minkin itsekästä, ettemme erikois­tu väistyvi­in aloi­hin vaan niihin mui­hin. Jalka­an ehkä ammu­taan, mut­ta ei omaan.

Har­mi­ton­ta tämä hiilivuo­to ei silti ole. Tuotan­non pitäisi sijoit­tua suh­teel­lisen edun peri­aat­teel­la, mut­ta nyt se sijoit­tuu eri­laisen ener­giapoli­ti­ikan perus­teel­la. Tämä tuo tehot­to­muut­ta maail­mankaup­paan ja alen­taa kaikkien hyv­in­voin­tia. Me kär­simme tästä kaik­ki, sekä Euroop­pa, jos­ta siir­tyy ener­giaval­taista tuotan­toa muualle, että muu maail­ma, jos­ta pois­tuu muu­ta tuotan­toa Eurooppaan.

Olisi hyvä pystyä laa­jen­ta­maan päästökaup­paa maail­man­laa­juisek­si. Tavoite ei ole aivan epäre­al­isti­nen. Kiina har­joit­telee päästökaup­paa 12 kokeilu­alueel­la ja on aikeis­sa ottaa päästökau­pan käyt­töön koko maas­sa vuon­na 2016. Aus­tralia ehti jo sopia liit­tymis­es­tä EU:n päästökaup­pamekanis­mi­in. Pop­ulis­tisen oikeis­ton nousu hal­li­tus­vas­tu­useen kuitenkin ainakin lykkää tätä han­ket­ta. Myös Yhdys­val­lois­sa on han­kkei­ta osaval­tioko­htaiseen päästökauppaan.

Maail­man­laa­juista päästökaup­paa odoteltaes­sa kan­nat­taisi suo­ja­ta EU hiil­i­t­ulleil­la. Maista, jois­sa fos­si­ilista ener­giaa saa käyt­tää surut­ta, asetet­taisi­in tul­lit. Tule­valle tuon­nille asetet­taisi­in tul­lit, jot­ka vas­taisi­vat tuot­tei­den keskimääräistä ener­gia­sisältöä. Tätä ei voi määrätä tarkasti, mut­ta jos tul­li on 600 euroa vaik­ka sen pitäisi olla 500 euroa, virhe on kuitenkin vähäisem­pi kuin jos se on nol­la. Tämä hiil­i­t­ul­li ei olisi tarkoitet­tu suo­jaa­maan Euroop­paa jalka­an ampumiselta, vaan maail­mankaup­paa eri­laisen ilmastopoli­ti­ikan aiheut­ta­mal­ta vääristymältä. Paul Krug­manin mukaan WTO-sään­nöt hyväksy­i­sivät hiil­i­t­ul­lit jo nyt, mut­ta jos eivät hyväksy, on pan­ta­va hyväksymään.

32 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (6) Hiilivuoto tukitaan hiilitulleilla”

  1. Hiil­i­t­ulle­ja kan­natan lämpimästi — mm Kiina rai­vokkaasti vas­tus­taa vaik­ka samaan aikaan syyl­listää meitä siitä, että Kiinas­sa valmis­te­taan tuot­tei­ta mei­dän kulu­tus­tamme varten. Mut­ta oikeasti perustel­tu­ja hiil­i­t­ul­lit ovat vas­ta, kun päästöoikeuk­sista oikeasti mak­se­taan EUssa. Tähän men­nessä val­taosa päästöoikeuk­sista on annet­tu yri­tyk­sille ilmaisek­si ja päästökaup­pa on vaikut­tanut ener­giain­ten­si­ivis­ten yri­tys­ten kus­tan­nuk­si­in lähin­nä sähkön hin­nan kaut­ta. Tn täl­lä perus­teel­la määräy­tynyt hiil­i­t­ul­li ei olisi kovin korkea.

  2. Tuol­lainen, ainakin osit­tain kaikkien hyväk­si koitu­va tul­li olisi toki huo­mat­ta­van paljon parem­min perustel­tu kuin vain omaa teol­lisu­ut­ta suo­jel­e­va per­in­teinen tul­li. Hie­man vain huo­let­taa, että Euroopan ja USA:n väli­nen vapaakaup­pa­sopimus tulee tap­pa­maan tuol­laisetkin han­kkeet heti alkuunsa.

  3. Suomen vien­ti 2012

    Kemi­an teol­lisu­u­den tuot­teet 13 314 23,4%
    Met­sä­te­ol­lisu­u­den tuot­teet 10 917 19,2%
    Met­al­lit ja met­al­li­tuot­teet 8 355 14,7%
    Koneet ja lait­teet 7 888 13,9%
    Sähkö- ja elek­tron­i­ikkat. 7 381 13,0%
    Muut 9 023 15,9%

    Mitä ne tule­vaisu­u­den alat ovat? Mikä on se tule­vaisu­u­den yhteiskun­ta? Mitä ihmiset kulut­ta­vat, har­ras­ta­vat, miten elävät? Mitä raa­ka-aikein­ta ja tuot­tei­ta se elämän­muo­to vaatii? Kuka ne tuot­taa, tekee ja innovoi ja miten?

    Mitä väistyy, konkreet­tis­es­ti, mitä tulee tilalle? Mitä ovat vihreät työ­paikat? Mitä on vihreä talous? Vihreä kulut­ta­mi­nen? Ei retoris­es­ti, kuten joku jalka­an ampumi­nen, vail­la minkään­laista sisäl­lön määrit­te­lyä, vaan eritellysti, esimerkein? Kuin­ka toden­näköistä on, että ihmiset sel­l­aisen “vihreän tule­vaisu­u­den” edestä äänestäi­sivät kulu­tus­valin­noil­laan tai demokraattisesti?

    Mikä on oma CO2-jalan­jälke­si? Olet var­masti laskenut sen. Ker­ro. Syöt lihaa. Matkustelet. Näistä ei var­maankaan “tosis­saan otet­taes­sa” luovut­taisi. Mis­tä sitten?

    Hiilivuodon kohdal­la sotket oudosti aikaper­spek­ti­ive­jä selit­tääk­sesi pois tärkeän kysymyk­sen. Tähä­nas­tis­es­ta työ­paikko­jen häviämis­es­tä hiilivuo­to tuskin selit­tää paljoakaan ja palkkata­so paljon enem­män. Hiilivuo­toon liit­tyvät huo­let ovat pääosin futu­urisia. Esimerkik­si: jos Yhdys­val­to­jen talous perus­tuu hal­paan liuskekaa­su­un, ja Aasian fos­si­il­isi­in yleisem­min ja Euroopan talous perus­tuu kalli­iseen ja epä­var­maan tuulivoimaan ja aurinkosähköön vuon­na 2030, niin mikä tämän vaiku­tus on? Tämänkaltainen on pääasialli­nen hiilivuo­toa koske­vaa huol­ta aiheut­ta­va ske­naario. Et nyt juuri käsit­tele sitä, vaan luot oudon olk­iukon, jota tietysti on helpom­pi hutkia. Tah­tonet myös sanoa, että on “asiantun­tem­aton­ta väit­tää, että se vähen­täisi kil­pailukykyä”. Tuos­ta nykyis­es­tä muo­dos­ta on helpom­pi olla samaa mieltä, mut­ta se ei oikein istu kap­paleen ajatusrakenteeseen.

    On täysin selvää, että maail­ma vuon­na 2030 ja 2050 tulee kulut­ta­maan huo­mat­tavasti enem­män ener­giaa kuin vuon­na 2013. Todel­la type­r­ää olisi muu­ta luul­la. Tärkein kysymys on se, miten tuo ener­gia suures­sa mitas­sa tuote­taan. Mil­laisin ener­gialähtein. Sen rin­nal­la kult­tuuriset ja muut jos­sain määrin ener­gian­säästöön liit­tyvät kysymyk­set ovat sivu­seikko­ja. Eikä Euroop­pa todel­lakaan val­taa mitään tule­vaisu­u­den markki­noi­ta ja ammu toisia jalka­an, jos ehdoin tah­doin tuo­tamme ener­gian kalli­il­la ja epä­var­masti ja kil­pakump­pan­it hal­val­la ja var­masti. Ker­ran­nais­vaiku­tuk­set ulot­tuvat paljon pelkästään ener­giain­ten­si­ivisiä alo­ja laajemmalle.

    Eikä EU:n ase­ma yksinään määrätä hiil­i­t­ulle­ja tai ‑vero­ja muulle maail­malle ole todel­lakaan vah­va, vaan kolmes­ta taloudel­lis­es­ta val­takeskit­tymästä tarvit­taisi­in aina 2/3 puoles­ta, jot­ta täl­lainen olisi realistista.

    Kiinan kaavaile­ma maan sisäi­nen päästökaup­pa vuosille 2016–2021 lie­nee pääosin ener­giate­hokku­u­den motivoimaa. Nythän maan hiili­te­ol­lisu­udessa tehokku­us on suh­teessa alhainen ja kiinalainen tuotan­to paljon päästöjä tuot­tavam­paa kuin esimerkik­si vas­taa­va suo­ma­lainen. Jot­ta Kiinan tilanteen ja kehi­tyk­sen lähtöko­h­tien reali­teetit hah­motet­taisi­in, niin liitetään vielä tämä, joka huom. kos­kee vain sähkön­tuotan­toa, kat­sokaa käyrän nousua vuodes­ta 2000: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/61/Electricity_Production_in_China.svg

    Globaali päästökaup­pa on vielä hyvin kaukana. Kiinan luku­jen ulkop­uo­li­nen kval­i­fioimi­nen, päästö­jen ja ener­giate­hokku­u­den poten­ti­aalin arvioimi­nen. Lop­u­ton het­teikkö rent-seekingille globaalis­sa päästökau­pas­sa haamupäästöi­neen ja haa­muleikkauksi­neen. Jos sitä jäädään odot­ta­maan, niin kauan menee.

    Tärkein­tä on tämä, jos ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on oikeasti huolestunut: Ener­giaa tul­laan tuot­ta­maan ja kulut­ta­maan val­tavasti. Miten tuot­taa val­tavia määriä ener­giaa suh­teessa vähäisin CO2-päästöin?

    Mitään nykyis­es­tä radikaal­isti poikkeavaa vihreän kulu­tuk­sen tule­vaisu­ut­ta ei ole tulos­sa. Nyt ammut sen osalta ilmaan, etkä kenenkään jalkaan.

  4. Kum­mallis­es­ti suo­ma­lainen talousle­hdis­tö ja teol­lisu­us väit­tävät sähkövero­jen ja muiden toimen­pitei­den siirtäneen teol­lisu­u­den pois, vaik­ka verotkin ovat suuril­ta leikat­tu kuin Marskin kon­jak­ki ja tukia saa kaik­keen kun­han muis­taa pyytää. Ei puhet­takaan markki­noista, raa­ka-aineista, tuot­tei­den laadus­ta tai palkoista, vaan vihrei­den kek­simät verot ovat tuhon­neet maan. Wahlrooskin ensin myön­tää maail­man men­neen ohi, mut­ta silti yrit­tää sysätä vas­tu­un pois poli­itikoille, vaik­ka itse on munin­ut tuot­teen­sa. Kuin­ka paljon vielä meneekin hukkaan aikaa ja rahaa, kun fir­mo­jen joh­dos­sa on näitä jot­ka eivät pysy maail­man menos­sa mukana?

    Oikeas­t­aan jos oli vihrei­den keksin­töä siirtää met­sä­te­ol­lisu­u­den pain­opiste luon­toa tuhoa­maan sinne mis­sä ovat markki­nat ja raa­ka-aine, niin teille pitäisi myön­tää ainakin vuori­s­toneu­vosten tit­telit ja kolme ämpäril­listä niitä prenikoi­ta jokaiselle. Muuten ei olisi noista fir­moista enää mitään jäljellä. 

    Ei tuos­ta ilmas­to­hom­mas­ta tule hit­to­jakaan, jos aja­tus on että voi jatkaa pääste­lyä, mut­ta sitä sit­ten vähän verote­taan. Ei riitä, vain se riit­tää, että päästöt ovat alem­mat kuin mitä pal­lo pystyy imemään ja silti muu­tok­set ovat merkit­tävät. Mut­ta kun autopaikko­jenkin vähen­tämi­nen on liikaa kaupunkia rak­en­taes­sa, niin ei tätä touhua kovin hyväl­lä voi kat­soa, vaik­ka poli­itikot muis­ta­vat aina maini­ta ilmas­ton­muu­tok­sen puheis­saan. On tragikoomista kat­sel­la, kun toiset rak­en­ta­vat hiililaitok­sia, avail­e­vat kaa­su­laitok­sia öljyn­tuot­ta­jille ja rak­en­ta­vat ener­giasyöp­pöä kaupunkia ja elämää ihmisille, mut­ta sit­ten kri­ti­soidaan vihre­itä siitä että hävi­sivät ydin­voimaäänestyk­sen, eikä maini­ta näitä toisia ollenkaan, jot­ka rak­en­ta­vat sen tarpeen tälle kaikelle tuhlaukselle. 

    Jos hyv­in­voin­ti tarkoit­taa poli­itikoille jatkos­sakin saman­laista kulu­tuskult­tuuria, eikä perus­tarpei­den tyy­dy­tys­tä ja ihmis­ten sosi­aal­ista elämää, niin kestävä ei ole se sana, joka tulee ensim­mäisenä mieleen. Luovut­taisi­in tästä turhas­ta höm­pästä tääl­lä ja saisi­vat muut tul­la sit­ten vas­taan siihen kohtaan, jos­sa suurim­mat köy­hyy­den ongel­mat ovat kuk­istet­tu. Ei vain näytä siltä, ja tääl­läkin jo syyl­lis­tetään niitä jot­ka eivät halua kulut­taa omas­ta mielestään turhuuk­si­in rahaa tai tehdä vai­h­topenkil­listä lap­sia. Ongel­ma vain on, että jos halu­aa tässä maas­sa nukkua lämpimässä tai syödä, niin siitä on suurim­man osan mak­set­ta­va itse. Sinän­sä has­su sys­tee­mi, että syn­nyt täl­laiselle pal­lolle kiitämään avaru­u­teen, ja sit­ten on mak­set­ta­va jos halu­aa nukkua tai syödä, tai muuten joku tulee ja heit­tää pakkaseen. Oli se var­maan mah­tavaa odotel­la lohia mereltä tuo­maan ras­vaa ja pro­tei­inia ihan ilmaisek­si ennen kuin teol­lisu­ush­er­rat sulki­vat joet, jot­ta sai­vat ukot pakotet­tua töi­hin tehtaaseen­sa ja osta­maan tehtaan myrkyt­tämät lohet kaupastaan.

  5. Hiil­i­t­ul­lit olisi juuri sel­l­ainen toimen­pide, mihin Euroopan unio­nia tarvit­taisi­in. Valitet­tavasti kävisi luul­tavasti, kuten kävi EU:n lentoli­iken­teen päästö­mak­suille, joi­ta yritet­ti­in ulot­taa union­in ulkop­uolisi­in lentoyhtiöihin.

  6. Jot­ta tul­li toimisi hyvin, pitää huo­ma­ta kak­si asiaa:

    1. Tul­li pitää palaut­taa vien­ti­tuot­teille (kos­ka niiden tuotan­toon on ostet­tu päästöoikeuk­sia) ja per­iä tuon­ti­tuot­teil­ta (kos­ka niiden tuotan­nos­sa ei ole ostet­tu päästöoikeuk­sia). Tar­if­fin pitää olla sama kumpaankin suuntaan.

    2. Tul­li pitää määritel­lä ja per­iä päästöoikeuksi­na. Esimerkik­si niin, että ton­ni hienopa­pe­ria on tar­if­fil­taan x ton­nia CO2. Paperin viejä saa päästöoikeuk­sia vien­nistä, tuo­ja joutuu niitä hankkimaan.

    Jos tar­if­fit määritel­lään reilusti, WTO:lla ei pitäisi olla asi­aan mitään san­omista, kos­ka ne eivät muu­ta kil­pailu­asetel­maa. Tar­if­fit voi määritel­lä varuik­si vähän alakant­ti­in, ne toimi­vat silti hiilivuodon estäjinä.

  7. Juhani Salo­vaara:Luovut­taisi­in tästä turhas­ta höm­pästä täällä 

    Yhtä real­isti­nen ehdo­tus on antaa joulupukin ja helinä-kei­jun ratkaista koko ilmasto-ongelma.

    Ei näis­sä ekol­o­gi­sis­sa fan­ta­siois­sa ole mitään järkeä. Päin­vas­toin, ne anta­vat jytky­il­i­jöille hyvät aseet osoit­taa, että ympäristövä­ki oikeasti halu­aa pala­ta maakuop­pi­in ja kieltää kaiken. Tosin taitaa tuo kyl­lä aika suurelta osin pitää paikkansa, vaik­ka kar­rikoitu väite onkin.

  8. Et Eija-Riit­ta Korho­laa ole taan­noin tavannut? 😉

    Taan­noin tapasin suo­ma­lais­poli­itikon, entisen min­is­terin, jolle tulin main­in­neek­si, että Kiinan päästöt per capi­ta – henkeä kohden – , ovat samaa tasoa kuin EU:n, tai ainakin lähen­televät sitä. Hän tiuskaisi min­ulle suo­raan, että vale­hte­len. Ei tästä tarvit­sisi kiis­tel­lä, vas­tasin, eivät nämä makua­sioi­ta ole, kat­so­taan tilas­to­ja. Näytin IEA:n, kan­sain­välisen ener­gia­jär­jestön vuo­den 2011 luku­ja. Hän vähän hämmentyi.

    Mies oli kai ker­ta kaikki­aan niin tot­tunut ajatuk­seen, että me tääl­lä olemme paho­ja, ja noil­la muil­la kehi­tys­maid­en ihmisil­lä on oikeus kasvu­un. Itse olen pitkään ajatel­lut, että likaiseen kasvu­un ei enää kenel­läkään ole oikeut­ta tai varaa tässä maail­mas­sa. Maail­ma on yhteinen. Eikä likainen tuotan­to ole reilua kehi­tys­maid­en ihmisillekään. Uutiset keuhkosyöpään sairas­tuneista lap­sista ker­to­vat, että jos­sakin toim­i­taan todel­la väärin.

    Nyt ovat uudet luvut tulleet juuri. Itse asi­as­sa tilanne on pahempi: Kiina jo on ohit­tanut per capi­ta ‑päästöis­sään EU:n.

    Kir­joituk­ses­sa myös hiilivuodosta:

    Suomen teol­lisu­us on maail­man ener­gia- ja ilmas­tote­hokkaimpia. Ei terästä yksinker­tais­es­ti voi valmis­taa puh­taam­mal­la tuotan­toketjul­la kuin se esimerkik­si Out­okum­mus­sa nykyään tehdään. Jos suo­ma­lais­es­ta teräs­te­ol­lisu­ud­es­ta ja sen sähkönkäytöstä 20 % siir­tyy Kiinaan, yksinään sähkön CO2-päästöt kas­va­vat 5,8 miljoon­aa ton­nia. Päästöt kas­va­vat vielä enem­män, jos ener­giate­hokku­us ja polt­toaineet las­ke­taan mukaan – kuten pitäisi.

    Lyhyesti sanoen ongel­ma on siinä, että tun­nolli­nen Euroop­pa yrit­tää tiristää vet­tä kivestä samal­la kun muun maail­man saas­teet kasvavat.

    http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2013/11/20/purista-vetta-kivesta/

  9. az: Tärkein­tä on tämä, jos ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on oikeasti huolestunut: Ener­giaa tul­laan tuot­ta­maan ja kulut­ta­maan val­tavasti. Miten tuot­taa val­tavia määriä ener­giaa suh­teessa vähäisin CO2-päästöin?

    Tähän on muu­ta­makin vai­h­toe­hto. Kaikkien kohdal­la kuitenkin pitää hyväksyä se, että BKT:n kasvu ottaa esimerkik­si 10 %-yksikön pudo­tuk­sen lähivu­osikym­meninä ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa emme väl­itä päästöistä. (Vuosi­ta­sol­la tämä tarkoit­taa esimerkik­si 0,3 %-yksikköä pienem­pää maail­man­talouden kasvua.)

    Hin­ta­lap­pu riip­puu tehdy­istä valin­noista. Panos­ta­mal­la tutkimuk­seen ja tuoteke­hi­tyk­seen ener­gia-alal­la hin­ta­lap­pua voidaan saa­da pitkäl­lä aikavälil­lä vähän tai paljon pienem­mäk­si. Samoin suhde ydin­voimaan vaikut­taa hin­ta­lap­pu­un ihan tun­tu­vasti, jos päästöjä halu­taan pudot­taa paljon.

    Ehkä suurin ongel­ma on se, että hin­ta ei oikein jakaan­nu tasais­es­ti. Jako on epä­ta­sainen niin maid­en, aluei­den, teol­lisu­u­de­nalo­jen kuin yksilöi­denkin välil­lä. Tämä johtaa hyvin vaikeasti sovitet­tavi­in poli­it­tisi­in ristiriitoihin.

  10. Lainaan Jan Vapaavuorta: 

    “Met­sä- ja met­al­li­te­ol­lisu­us on edelleen Suomen talouden kivi­jalko­ja. tuo­tamme pape­ria liki 100 miljoon­alle ja mui­ta puualan tuot­tei­ta noin 50 miljoon­alle ihmiselle. Terästä ja met­alle­ja tuo­tamme noin 50 miljoon­alle ihmiselle. Näi­den teol­lisu­u­de­nalo­jen siir­tymis­es­tä pois Suomes­ta ei olisi mitään hyö­tyä. Tääl­lä menetet­täisi­in val­ta­va määrä työ­paikko­ja, ja vas­taa­vat tuot­teet tuotet­taisi­in paljon tehot­tomam­min jos­sain muual­la. Esimerkik­si Kiinas­sa sähkön­tuotan­non omi­nais­päästöt ovat 4 ker­taa ja Yhdys­val­lois­sakin 2,5 ker­taa korkeam­mat kuin Suomes­sa. Kun vielä ener­giate­hokku­uskin on tääl­lä huip­pu­lu­okkaa, teol­lisu­u­den siir­tymi­nen pois Suomes­ta vain kas­vat­taisi globaale­ja kasvihuonekaasupäästöjä.”

    Ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den siir­tymi­nen esimerkik­si Kiinaan kas­vat­taa siis kokon­ais­päästöjä, vaik­ka tuotan­tomäärä pysyy samana? Eikö Suomen pitäisi erikois­tua ener­giain­ten­si­iviseen teol­lisu­u­teen ympäristön nimissä.

  11. Kun tässä maas­sa tai unionis­sa ei osa­ta edes alskea miten CO2 päästöt pitäisi laskea yhdis­tetylle sähkön ja kaukoläm­mön tuotan­nolle, niin epäilen erit­täin vah­vasti että CO2 verot osat­taisi­in lait­taa sen tas­a­puolisem­min tai päteväm­mäl­lä taval­la. Jonkun matemaat­tisen silmänkään­tötem­pun jäl­keen tilanne olisi että Sak­san ja Ran­skan teol­lisu­us livah­taa veräjästä, eikun marssii ulos paraa­tioves­ta siis, Bri­tan­nia ilmoit­taa jäävän­sä touhun ulkop­uolelle, ja Suomen teol­lisu­us mak­saa itsen­sä kipeäksi.

  12. Sinän­sä kan­nat­ta­va aja­tus, mut­ta kan­nat­taa muis­taa ettei Kiina tai USA jätä reagoimat­ta tähän. Onko euroop­pa valmis tullisoti­in ja minkä hin­nan euroop­pa siitä jou­tu­is maksamaan?

  13. az:

    On täysin selvää, että maail­ma vuon­na 2030 ja 2050 tulee kulut­ta­maan huo­mat­tavasti enem­män ener­giaa kuin vuon­na 2013. Todel­la type­r­ää olisi muu­ta luulla. 

    Mitään nykyis­es­tä radikaal­isti poikkeavaa vihreän kulu­tuk­sen tule­vaisu­ut­ta ei ole tulos­sa. Nyt ammut sen osalta ilmaan, etkä kenenkään jalkaan.

    Voi olla, että ener­giantuotan­nos­sa saavute­taan mak­si­mi hyvin pian. Per­in­teisen, hal­van öljyn tuotan­to­huip­pu oli jo vuon­na 2006 (IEA, WEO 2010). Mon­et geolog­it ja jopa aka­teemiset tutkimuk­set arvel­e­vat öljyn­tuotan­to­huipun ole­van käsil­lä pian. Kaa­sun ja kivi­hi­ilen tuotan­to­huiput seu­raa­vat perässä. On syytä huo­ma­ta, että tuotan­to­huip­pu voidaan saavut­taa paljon aiem­m­min kuin puo­let kaik­ista resurs­seista on käytet­ty. En mil­lään usko, että vuon­na 2030 tai 2050 käytämme ener­giaa enem­män kuin nykyään, varsinkaan jos ydin­voima ei koe mit­tavaa renesanssia.

    Muu­toin kir­joitit minus­ta hyvinkin asial­lis­es­ti ja varsinkin siitä, että mitään vihreän kulu­tuk­sen tule­vaisu­ut­ta ei tule. Se mitä on tulos­sa on niukku­us ja talouskasvun lop­pumi­nen. Hal­paan fos­si­iliseen ener­giaan perus­tunut elämän­ta­pamme on kriisissä.

    Kan­nat­taa lukea esimerkik­si Sor­rell et al., 2009. Glob­al oil depletion… 

    Yhdys­val­tain liuske­val­lanku­mous osoit­tau­tuu hyvin pian kuplak­si siinä mielessä, että hyö­dyn­tämi­nen on kallista ja vaatii koko ajan enem­män investoin­te­ja. Shell esimerkik­si on pitkälti jät­täy­tynyt pois liuske-esi­in­tymien hyö­dyn­tämis­es­tä (http://www.ft.com/intl/cms/s/0/c2298e46-29ae-11e3-9bc6-00144feab7de.html#axzz2lJC0Q1Bh).

    Fos­si­ilises­sa ener­gias­sa ei ole ongel­mana riit­tävyys vaan se, että parhaat läh­teet käytet­ti­in ensin ja niiden lop­pu­jen hyö­dyn­tämi­nen tue nyky­istä ener­giaa haaskaavaa elintapaamme.

  14. Täl­lainen teemaan liit­tyvä kysymys: Miten vero­tuk­sen pain­opis­teen siirtämi­nen työn­teosta rajal­lis­ten resurssien kulut­tamiseen muut­taisi jotenkin olen­nais­es­ti minkään alueen kil­pailukykyä kokon­ais­val­tais­es­ti tarkasteltuna? 

    Verot kerätään joka tapauk­ses­sa taval­la tai toisel­la. Jos vero­ker­tymä pide­tään vakiona, on hyvin vaikeaa nähdä miten esim. CO2-päästö­jen vero­tus huonon­taisi liike-elämän tai elämisen edel­ly­tyk­siä sen enem­pää kuin se, että julki­nen val­ta kerää saman sum­man verot­ta­mal­la työn­tekoa. (Olet­taen, että palkat laske­vat vero­tuk­sen laskun ver­ran, eli palka­nsaa­jalle käteen jäävä sum­ma pysyy samana).

    Tietysti jotkin alat “voit­ta­vat” ja toiset “häviävät” johtuen eri­lais­es­ta kus­tan­nus­rak­en­teesta. Esimerkik­si hiilivoimalan kan­nat­tavu­us lask­isi, insinööri­toimis­ton nousisi. Mut­ta kun “häviävien” alo­jen kan­nat­tavu­us nykyti­lanteessa perus­tuu toim­intaan, joka aiheut­taa koko ihmiskun­nalle ympäristöon­gelmien muo­dos­sa merkit­täviä kus­tan­nuk­sia, joi­ta saas­tut­ta­jat eivät itse mak­sa, on mielestäni täl­laisen markki­nahäir­iön kor­jaami­nen on täysin perusteltua.

    Tähän voisi kir­joit­taa pitkät liirum­laaru­mit siitä, kuin­ka täl­lainen pain­opis­teen­si­ir­to olisi myös strate­gis­es­ti hyvä veto nou­se­vien ener­giakus­tan­nusten maail­mas­sa, kuin­ka työn vero­tuk­sen vähen­tämi­nen olisi työl­lisyy­den kannal­ta nykyti­lan­net­ta parem­pi vai­h­toe­hto jne.

    Mut­ta lyhyt ja ytimekäs kysymys herät­tänee parem­min ihmisiä ajat­tele­maan itse.

    Mik­si työn vero­tus on parem­pi kuin CO2-päästö­jen? az?

  15. anomuu­mi:Jos vero­ker­tymä pide­tään vakiona

    Jos, mut­ta kun ei pidetä.

    Pitikö esimerkik­si Salon kaupun­ki vero­ker­tymän vakiona, kun kaupun­gin kas­saan alkoi kilisemään miljoo­nia Nokia-rahaa? 

    No ei todel­lakaan pitänyt.

    Onko jokaista polt­ti­ain­everon koro­tus­ta seu­ran­nut vas­taa­vankokoinen palkkavero­jen vähen­nys? No ei todel­lakaan ole.

  16. Oli­pas az:lta poikkeuk­sel­lisen huonos­ti mietit­ty koh­ta tämä. 

    az: Olet var­masti laskenut sen. Ker­ro. Syöt lihaa. Matkustelet. Näistä ei var­maankaan “tosis­saan otet­taes­sa” luovut­taisi. Mis­tä sitten?

    En tajua. Mik­si mis­tään pitäisi kat­e­goris­es­ti luop­ua? Ensin­näkin, jos “hiil­i­jalan­jäl­jelle” (kamala sana) on jokin hin­ta, niin sil­loin näi­den asioiden kulu­tus voi vähen­tyä sopivasti. 

    Matkus­tamises­sa ei ole mikään luon­non­la­ki että sen pitää kulut­taa hiiltä tai hiilivetyjä. Lihaa syödään nykyisel­lään niin *paljon* että siitä olisi varaa vähen­tää merkit­tävästi. Mik­si val­in­to­jen pitäisi olla sitä että jostain luovu­taan kokon­aan, mik­sei jostain voi vähentää? 

    Hiil­ion­gel­maan ratkaisu ei ole kallis, vaan hal­pa ener­gia. Ener­gian pitää olla niin hal­paa, ettei hiiltä kan­na­ta polt­taa. Muut vas­tuk­set eivät toi­mi, kos­ka niistä voi aina luistaa. 

    Grani­itis­sa on enem­män ener­giaa kuin hiilessä.

  17. Tiedemies:
    Oli­pas az:lta poikkeuk­sel­lisen huonos­ti mietit­ty koh­ta tämä. 

    En tajua. Mik­si mis­tään pitäisi kat­e­goris­es­ti luop­ua? Ensin­näkin, jos “hiil­i­jalan­jäl­jelle” (kamala sana) on jokin hin­ta, niin sil­loin näi­den asioiden kulu­tus voi vähen­tyä sopivasti. 

    Ehkä mietin poikkeuk­sel­lisen huonos­ti, tai ehkä itse tulk­it­sit muu­tami­in retorisi­in rivei­hin merk­i­tyk­siä, joi­ta niis­sä ei ollut.

    Vas­tasin kär­jistäen tähän kohtaan Osmon kirjoitusta:

    Jos uskomme, että ilmastopoli­ti­ikas­sa jos­sain vai­heessa ryhdytään tos­i­toimi­in ja ener­giaa haaskaa­va tuotan­to yksinker­tais­es­ti vain lakkaa, on pikem­minkin itsekästä, ettemme erikois­tu väistyvi­in aloi­hin vaan niihin muihin.

    Lakkaamises­sa ja väistymisessä on asteit­taisu­ut­ta, kuten on luop­umises­sa. En muista Osmon juuri yhdessäkään ilmas­tokir­joituk­ses­saan käsitelleen esimerkik­si lihan­syön­tiä. Sen sijaan esimerkik­si jonkin­laisia ilmas­toloisia ovat suurten kaupunkien ympäril­lä omakoti­talois­sa asu­vat autoil­i­jat, joiden elämää pitäisi yhteiskun­nan toimin vaikeut­taa ja tehdä kalli­im­mak­si. Puu­tu­in lähin­nä siihen piir­teeseen, että on aina helpom­pi ehdot­taa sel­l­ais­es­ta CO2:n tuot­tamis­es­ta luop­umista (sel­l­aisen “lakkaamista”, “väistymistä”), joka ei ole omako­htaista, itselle tärkeää.

    Matkus­tamises­sa ei ole mikään luon­non­la­ki että sen pitää kulut­taa hiiltä tai hiilivetyjä.

    Jatkaen edel­lis­es­tä. Pohdit itse kir­joituk­ses­sasi tätä omako­htaisu­ut­ta ja henkilöko­htaista ilmas­to­vas­tu­u­ta joitakin vuosia sit­ten. Olit Bri­tan­ni­as­sa ulko­mail­la töis­sä ja per­he oli jäänyt Suomeen. Lensit jatku­vasti Suomen ja Bri­tann­ian väliä. Halu­an nyt pain­ot­taa, että en lainkaan tuomitse tuo­ta, tai syyl­listä sin­ua, ja tuol­lainen (CO2-kulu­tus) on enem­män kuin ymmär­ret­tävää. Point­ti on lähin­nä se, että mon­en muunkin tyyp­pinen CO2-päästö­jen tuot­ta­mi­nen on hyvin ymmär­ret­tävää ja inhimillistä. 

    Miten itse ajat­telet, että tuon matkustelusi kaltainen onnis­tu­isi vuon­na 2030 ilman hiilivetyjä (huom. tämä nyt viit­taa omaan kom­ment­ti­isi yllä, ennen kuin ymmär­rät sen kat­e­goris­es­ti)? Miten tuol­lainen matkustelu keskip­itkän välin tule­vaisu­udessa mukavasti ja ripeästi? En epäile, etteikö sitä voitaisi ratkaista tämän vuo­sisadan mitas­sa, mut­ta tuskin sil­lä välil­lä, jol­la CO2-päästöjä kaavail­laan radikaal­isti leikattavan.

    Tässä yhtey­dessä nos­taisin jälleen esille sen, että vähäisem­pi ymmär­rys muiden päästöille on aina helpom­paa. Enkä tarkoi­ta, että itse olisit tätä mieltä (en tiedä näke­mys­täsi), mut­ta yleinen vihreän kri­ti­ikin kohde jonkin­laise­na rap­pi­ol­lise­na kulu­tuk­se­na ovat suo­ma­lais­tenkin suosi­mat Thaimaan ja Kanari­an etelämän­matkat, jot­ka tietenkin hoitu­vat lentämäl­lä. Sen sijaan vihreä visio matkailus­ta on Suomen­lah­den alitse kulke­va tun­neli Tallinnaan ja siitä korkeanopeuk­sisil­la junil­la eteen­päin kult­tuurilomille Euroop­paan. Omaakin kiin­nos­tus­tani paljon lähempänä ovat tuol­laiset kult­tuurilo­mat, mut­ta uskoak­seni on myös niin, että sel­l­aiset eivät useimpia suo­ma­laisia juuri kiin­nos­ta. Hei­dän vision­sa hyvästä, rentout­tavas­ta ja piristävästä lomas­ta on lentää etelään. Se on heille tärkeää. Kuten on mon­elle tärkeää asua omakoti­talos­sa, tai on tärkeää hypätä kesälo­ma­l­la moot­toripyörän selkään ja lähteä kiertämään Suomea tai Euroop­paa. Tai on tärkeää pitää kesämök­ki talvi­a­sut­ta­vanakin ja ajaa sinne use­ana viikon­lop­puna vuodessa. Vihrei­den hiil­i­jalan­jäl­ki ei ole Suomes­sa muu­ta väestöä alhaisem­pi. Mik­si he siis eivät jo itse elä siinä kult­tuuris­es­ti ja elin­taval­lis­es­ti (ei vain ener­giantuotan­nol­lis­es­ti) radikaal­isti eriävässä tule­vaisu­udessa, mikä visiois­sa esi­in­tyy? Leo Stra­niuk­sen kaltaiset elämän­ta­pavihreät ovat hyvin har­vas­sa vihreis­säkin ja sen poh­jal­ta voi miet­tiä uusik­si koko vision real­is­min. Sen moral­is­tisen elämän­ta­pavi­sion tärkein funk­tio nykyisel­lään on kokea itsen­sä ja oma viiteryh­män­sä parem­mik­si ihmisiksi.

    Lihaa syödään nykyisel­lään niin *paljon* että siitä olisi varaa vähen­tää merkit­tävästi. Mik­si val­in­to­jen pitäisi olla sitä että jostain luovu­taan kokon­aan, mik­sei jostain voi vähentää? 

    Itse en eet­ti­sistä syistä syö lihaa lainkaan. Olen seu­ran­nut läheis­es­ti reak­tioi­ta Suomen sikatilo­jen ja broil­erkas­vat­ta­moiden vakavia eläi­noikeusrikko­muk­sia pal­jas­tavi­in kuvi­in, Helsin­gin koulu­jen kasvis­ruokapäivään ja vas­taavi­in. Tun­tu­mani on, että on hyvin, hyvin epä­to­den­näköistä, että lihanku­lu­tus tulee tule­vaisu­udessa merkit­tävästi laske­maan. Merkit­tävä hait­tavero olisi demokraat­tisen kan­natuk­sen kannal­ta erit­täin ongel­malli­nen ja var­man pop­u­laarin vastareak­tion syn­nyt­tävä. Sen sijaan on syytä uskoa, ja CO2-kuva­han on globaali, että lihanku­lu­tus, ja tästä on on jo selvä tilas­tolli­nen näyt­tö, tulee radikaal­isti lisään­tymään aiemmin/perinteisesti kasvis­ruokavalioon pain­ot­tuneis­sa nou­se­vis­sa talouksissa.

    Hiil­ion­gel­maan ratkaisu ei ole kallis, vaan hal­pa ener­gia. Ener­gian pitää olla niin hal­paa, ettei hiiltä kan­na­ta polt­taa. Muut vas­tuk­set eivät toi­mi, kos­ka niistä voi aina luistaa. 

    Tästä olemme hyvin pitkälle samaa mieltä. En usko, että näke­myk­semme toimivien CO2-vähen­nys­ten suun­tavi­ivoista (hyväksynet liuskekaa­sun ja kan­natat ydin­voiman renes­sanssia) merkit­tävästi eroa­vat (pre­miss­inä toki, että se lyhyel­lä / keskip­itkäl­lä välil­lä on toiv­ot­tavaa, mikä (Int­ian nousu köy­hyy­destä jne.) on toinen kysymys).

  18. Tule­valle tuon­nille asetet­taisi­in tul­lit, jot­ka vas­taisi­vat tuot­tei­den keskimääräistä ener­gia­sisältöä. Tätä ei voi määrätä tarkasti, mut­ta jos tul­li on 600 euroa vaik­ka sen pitäisi olla 500 euroa, virhe on kuitenkin vähäisem­pi kuin jos se on nolla. 

    Jos määräämme oman alueen päästöille tietyn hin­nan, se ajaa teol­lisu­u­den opti­moimaan tehtaansa uudelleen. Uusi opti­maa­li­nen taso on kalli­impi pyörit­tää kuin van­ha vapaaseen saas­tut­tamiseen perus­tunut taso. Tämä taso määrää aika suo­raan sopi­van tul­li­ta­son. Ehkä tasoa on helpoin mon­i­toroi­da yksinker­tais­es­ti tarkkaile­mal­la toimi­iko kil­pailu niin, että sekä ulkoiset että sisäiset maat saa­vat jotain myy­tyä markki­noille. Pitää vain sopia siitä, että tul­lien taso asete­taan niin, että ulkop­uolisia ei kokon­aan bloka­ta pois (eikä omiakaan).

    Lisäk­si voidaan tarvi­ta sopi­van tasoista palau­tus­ta niille omille tehtaille, jot­ka vievät tuot­teitaan alueelta ulos. Näin emme tapa omaa vientiteollisuuttamme.

  19. az: Miten itse ajat­telet, että tuon matkustelusi kaltainen onnis­tu­isi vuon­na 2030 ilman hiilivetyjä

    Ei sen tarvitse onnis­tua ilman hiilivetyjä, kos­ka se on vaikeaa. Riit­tää, että se onnis­tuu ilman fos­si­ilista hiiltä, mikä taas on “vain” ener­giat­aloudelli­nen ongelma.

    Ener­giat­aloudelli­nen ongel­ma taas on “vain” taloudelli­nen ongel­ma. Jo nyt on ole­mas­sa teknolo­gia­palet­ti, jol­la voidaan tehdä lentokoneis­sa toimi­vaa polt­toainet­ta koske­mat­ta fos­si­il­isi­in luon­non­va­roi­hin. Reit­te­jä on use­ampikin, lähtöko­htana kuitenkin orgaa­ni­nen hiili.

    Näis­sä reit­eis­sä on kuitenkin se ongel­ma, että niil­lä tuotet­tu polt­toaine mak­saa moninker­tais­es­ti fos­si­il­isi­in ver­rat­tuna. Mut­ta jos käytössä olisi hal­paa ener­giaa Tiedemiehen aja­tusten mukaan, hin­taero voisi kään­tyä toisinkin.

    Tosin vuon­na 2030 juuri mikään ei ole muut­tunut tästä päivästä. Vuon­na 2050 taas toiv­ot­tavasti monikin asia.

  20. Juho Laatu: Jos määräämme oman alueen päästöille tietyn hin­nan, se ajaa teol­lisu­u­den opti­moimaan tehtaansa uudelleen. Uusi opti­maa­li­nen taso on kalli­impi pyörit­tää kuin van­ha vapaaseen saas­tut­tamiseen perus­tunut taso. 

    Ote­taan ihan konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä päivästä.

    Jaloteräk­sen valmis­tus hyväl­lä teknolo­gial­la vie sähköä noin 2 MWh/t. Sähkön mar­gin­aalipäästöin­ten­si­teet­ti on päästö­mak­su­jen perus­teel­la noin 0,65 tCO2/MWh, joten ton­ni jaloterästä vaatii noin 1,3 t päästöoikeuksia.

    Jos päästöoikeudet mak­sa­vat 4 €/t, täl­lä ei ole mitään väliä. Olete­taan kuitenkin, että päästöoikeudet mak­sa­vat joskus päästö­jen vähen­tämiseen kan­nus­tavasti 80 €/t. Täl­löin jokaista Tornios­sa tuotet­tua jaloteräs­ton­nia rasit­taa 104 € edestä päästömaksuja.

    Tämä sum­ma on jo kil­pailun kannal­ta merkit­tävä. Teräk­sen jalosta­ja oper­oi lähtöainei­den ja lop­putuot­teen hin­nan ero­tuk­sel­la, joka ei ole val­ta­van suuri, jol­loin tuol­lainen lisä­mak­su voi olla kym­meniä pros­ent­te­ja toimin­nan pyörit­tämiseen tarvit­tavas­ta rahasta.

    Näin ollen vaikka­pa Yhdys­val­loista kan­nat­taa tuo­da ros­te­ria Euroop­paan, kos­ka kul­je­tuskus­tan­nuk­set ovat paljon pienem­mät kuin päästö­mak­sur­a­situs Euroopas­sa. Tässä taas ei ole mitään järkeä Euroopan talouden tai maail­man ympäristön kannalta.

    Ja tämä on siis se nykyti­lanne siinä vai­heessa, kun teol­lisu­us joutuu osta­maan kaik­ki päästöoikeuten­sa. Tästä on jo päätet­ty, ja tähän sisäl­tyy vah­va insen­ti­ivi hiilivuo­toon ener­giain­ten­si­ivisimpi­en tuot­tei­den kohdalla.

    Jos raken­netaan tul­li­jär­jestelmä, tar­iff­is­sa lukee esimerkik­si, että ton­ni 304-terästä on tul­li­tar­if­fil­taan 1,3 ton­nia päästöoikeuk­sia. Yhdys­val­loista saa edelleen tuo­da ros­te­ria, jos sitä sieltä halve­mal­la saa, mut­ta maa­han­tuo­jan pitää han­kkia jostain tar­if­fia vas­taa­va määrä päästöoikeuk­sia revit­täväk­si maahantuontihetkellä.

    Tornion teräste­htaan pitää tietenkin han­kkia kaikkia päästöjään vas­taa­va määrä päästöoikeuk­sia. Toisaal­ta tul­li­jär­jestelmässä näitä voi han­kkia viemäl­lä lop­putuotet­ta ulos, kos­ka maas­tavi­en­ti­hetkel­lä tilille kop­sah­taa 1,3 ton­nia päästöoikeuk­sia jokaises­ta maas­taviedys­tä terästonnista.

    Kuin­ka tätä jär­jeste­lyä voisi paran­taa? En kek­si muu­ta kuin se, että muut tuli­si­vat mukaan päästökauppaan.

  21. Viherinssi: Ote­taan ihan konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä päivästä.

    Jaloteräk­sen valmis­tus hyväl­lä teknolo­gial­la vie sähköä noin 2 MWh/t. Sähkön mar­gin­aalipäästöin­ten­si­teet­ti on päästö­mak­su­jen perus­teel­la noin 0,65 tCO2/MWh, joten ton­ni jaloterästä vaatii noin 1,3 t päästöoikeuksia.

    Jos päästöoikeudet mak­sa­vat 4 €/t, täl­lä ei ole mitään väliä. Olete­taan kuitenkin, että päästöoikeudet mak­sa­vat joskus päästö­jen vähen­tämiseen kan­nus­tavasti 80 €/t. Täl­löin jokaista Tornios­sa tuotet­tua jaloteräs­ton­nia rasit­taa 104 € edestä päästömaksuja.

    Tämä sum­ma on jo kil­pailun kannal­ta merkit­tävä. Teräk­sen jalosta­ja oper­oi lähtöainei­den ja lop­putuot­teen hin­nan ero­tuk­sel­la, joka ei ole val­ta­van suuri, jol­loin tuol­lainen lisä­mak­su voi olla kym­meniä pros­ent­te­ja toimin­nan pyörit­tämiseen tarvit­tavas­ta rahasta.

    Näin ollen vaikka­pa Yhdys­val­loista kan­nat­taa tuo­da ros­te­ria Euroop­paan, kos­ka kul­je­tuskus­tan­nuk­set ovat paljon pienem­mät kuin päästö­mak­sur­a­situs Euroopas­sa. Tässä taas ei ole mitään järkeä Euroopan talouden tai maail­man ympäristön kannalta.

    Eli tarvit­taisi­in tulle­ja tilanteessa. jos­sa EU on aset­tanut oma­lle teol­lisu­udelleen lisär­a­sit­tei­ta koko maail­man edun nimissä.

    Ja tämä on siis se nykyti­lanne siinä vai­heessa, kun teol­lisu­us joutuu osta­maan kaik­ki päästöoikeutensa.

    Ja kun päästöoikeudet mak­sa­vat sen ver­ran, että niil­lä on vaikutusta.

    Tästä on jo päätet­ty, ja tähän sisäl­tyy vah­va insen­ti­ivi hiilivuo­toon ener­giain­ten­si­ivisimpi­en tuot­tei­den kohdalla.

    Jos raken­netaan tul­li­jär­jestelmä, tar­iff­is­sa lukee esimerkik­si, että ton­ni 304-terästä on tul­li­tar­if­fil­taan 1,3 ton­nia päästöoikeuk­sia. Yhdys­val­loista saa edelleen tuo­da ros­te­ria, jos sitä sieltä halve­mal­la saa, mut­ta maa­han­tuo­jan pitää han­kkia jostain tar­if­fia vas­taa­va määrä päästöoikeuk­sia revit­täväk­si maahantuontihetkellä.

    Kak­si vai­h­toe­htoa. Tul­lit voidaan mak­sat­taa joko päästöki­in­tiöinä tai vas­taa­vana määränä rahaa. (Samoin vien­tiä tasaavis­sa palautuksissa.)

    Tornion teräste­htaan pitää tietenkin han­kkia kaikkia päästöjään vas­taa­va määrä päästöoikeuk­sia. Toisaal­ta tul­li­jär­jestelmässä näitä voi han­kkia viemäl­lä lop­putuotet­ta ulos, kos­ka maas­tavi­en­ti­hetkel­lä tilille kop­sah­taa 1,3 ton­nia päästöoikeuk­sia jokaises­ta maas­taviedys­tä terästonnista.

    Kuin­ka tätä jär­jeste­lyä voisi paran­taa? En kek­si muu­ta kuin se, että muut tuli­si­vat mukaan päästökauppaan.

    Kuten olen use­asti toden­nut, päästövero on enem­män min­un mieleeni kuin päästökaup­pa, mut­ta kai päästökau­pankin voisi saa­da jotenkin toimimaan.

    Kos­ka on epä­to­den­näköistä, että kaik­ki tule­vat mukaan hyväänkään päästövähen­nysjär­jestelmään, mallin pitää olla sel­l­ainen, että se toimii myös sil­loin, kun mukana on vain osa maista. Myös EU:n piiris­sä halu toteut­taa päästökaup­pa tai muu malli kun­nol­la on kyseenalainen. Voi esimerkik­si käy­dä niin, että solmi­tut vapaakaup­pa­sopimuk­set (esim. uusi sopimus Yhdys­val­to­jen kanssa) muo­toil­laan niin, että ne jar­rut­ta­vat tai estävät jär­jestelmän toteu­tu­misen. Tai voi käy­dä niin, että heti kun päästökaup­pa alkaa oikeasti vähen­tää EU:n kiplailukykyä, ja tulle­ja ei ole vielä saatu aikaan, päästökau­pan ehto­ja löysätään taas nol­lata­solle. Tai sit­ten EU:n suuri koneis­to ja lob­bar­it kek­sivät koko ajan mui­ta uusia keino­ja pae­ta todel­lisia säästöjä. Näistä syistä mallin pitäisi olla toteutet­tavis­sa EU:n lisäk­si myös vaikka­pa Pohjo­is­maid­en kesken, jos muut eivät ota asi­aa tosis­saan. Jos joku toteut­taa, toden­näköisyys sille, että muutkin toteut­ta­vat kas­vaa. Köy­histä kehi­tys­maista voisi myös saa­da kumppaneita.

    Minus­ta tuo peri­aate omat päästö­pakot­teet + tul­lit + (oman kil­pailukyvyn tur­vaamisek­si) mah­dol­lis­es­ti palau­tuk­setkin on toimivin malli. Suurin ongel­ma on poli­itikko­jen, lob­barei­den ja yleisen (“kaik­ki tänne heti nyt”) ahneu­den selät­tämi­nen. Tavoite on paran­taa omaa ja lastemme elämää, ei heiken­tää, mut­ta asian selit­tämi­nen ei ole helppoa.

    Mallin tulee olla hyvin yksinker­tainen ja selkeä, jot­ta sen mon­imutkaisu­us ei jar­ru­ta kehi­tys­tä (nyt jar­rut­taa). Yksinker­taista mallia ja perustelui­ta on vaikeampi pae­ta. Yksinker­tainen malli on myös helpom­pi myy­dä saman­laise­na uusille jär­jestelmään liit­tyville maille, ja ilman että jär­jestelmään tehtäisi­in niitä varten samanaisia erikoisvir­i­tyk­siä, kuin muillekin maille on tehty.

    Paras strate­gia ei mielestäni ole se nykyi­nen malli, jos­sa jär­jestetään maail­man­laa­juisia kok­ouk­sia, joiden (muka) olete­taan tuot­ta­van jonkin yhteisen tiukan päätök­sen jos­sain vai­heessa. Parem­pi malli olisi sel­l­ainen, jos­sa etu­joukko ottaa etu­askelei­ta ja pakot­taa muut esimerkil­lään ja moraalisel­la pain­os­tuk­sel­la seu­raa­maan. EU on ollut posi­ti­ivi­nen otta­mal­la hie­man mui­ta teol­lis­tunei­ta aluei­ta näyt­täväm­män roolin, mut­ta toisaal­ta EU voi myös olla vain toivei­demme neutralointikeskus.

  22. Viherinssi: Ote­taan ihan konkreet­ti­nen esimerk­ki tästä päivästä.

    ..

    Kuin­ka tätä jär­jeste­lyä voisi paran­taa? En kek­si muu­ta kuin se, että muut tuli­si­vat mukaan päästökauppaan.

    Onko tässäkin sinän­sä oikean kuu­loises­sa kir­joituk­ses­sa se ongel­ma, että tätä ajat­telua voidaan soveltaa vain uus­in­vestoin­tei­hin. Nykyiset jaloteräk­sen valmis­ta­jat ovat käsit­tääk­seni saa­neet jo päästöoikeudet. Hei­dän ei tarvitse ostaa lisää päästöoikeuk­sia jos he halu­a­vat nos­taa tuotantoaan.

    Nuo 100 eur/t päästöoikeuk­sista rasit­taisi­vat siis vain uus­in­vestoin­te­ja. Eli siis ohjaus­vaiku­tus olisi siirtää uus­in­vestoin­nit jon­nekin mis­sä päästökaup­pa ei rasita. 

    Tai sit­ten toinen mah­dol­lisu­us on kas­vat­taa omaa investoin­tikus­tan­nus­ta uus­in­vestoin­nis­sa niin paljon että päästöt aleni­si­vat niin paljon että nuo 100 eur/tonni saataisi­in kui­tat­tua pam­rem­mal­la mut­ta kalli­im­mal­la teknon­lo­gial­la. Tämä lie­nee päästökau­pan toiv­ot­tu ohjaus­vaiku­tus. En osaa sanoa, että onko se käytän­nössä kuin­ka mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa jos ajatel­laan vaik­ka terästä.

    Toisaal­ta jos ote­taan huomioon se, että suomes­sa ei teol­lisu­us yleen­säkään näytä tekevän uus­in­vestoin­te­ja, niin voidaan kyl­lä hyväl­lä syyl­lä kysyä, että onko päästökau­pan ohjaus­vaiku­tus perus­te­ol­lisu­u­teen lähin­nä teoreettinen.

  23. az:
    Suomen vien­ti 2012
    Kemi­an teol­lisu­u­den tuotteet13 31423,4%

    Mitä ne tule­vaisu­u­den alat ovat? Mikä on se tule­vaisu­u­den yhteiskun­ta? Mitä ihmiset kulut­ta­vat, har­ras­ta­vat, miten elävät? Mitä raa­ka-aikein­ta ja tuot­tei­ta se elämän­muo­to vaatii? Kuka ne tuot­taa, tekee ja innovoi ja miten?

    Markki­nat? Lain­aus tcrownilta:“Eikö tuo…nyt vähän muis­tu­ta entisen neu­vos­toli­it­to­laisen byrokraatin ihmette­lyä, että kuka markki­na­t­aloudessa oikein päät­tää kuin­ka paljon porkkanoi­ta viljellään?”

    Markki­noiden yhdis­tämi­nen päästökaup­pa-ajatuk­seen vaatii vähän taus­tao­le­tusten avaamista. Itse luotan markki­na­t­alouteen parhaana lähtöko­htana jär­jestää ihmis­ten yhteistyö ja erikoistuminen. Esimerkik­isi mikään Gos­plan ei pysty päät­tämään onko kolme ome­naa parem­pi kuin kak­si appel­si­inia, vaan pitää markki­noil­la kysyä “mon­tako ome­naa olet valmis mak­samaan kahdes­ta appel­si­in­istani?”. Samoin oman edun tavoit­telu on hyvä lähtöko­h­ta.

    On pöl­hökap­i­tal­is­te­ja jot­ka otta­vat edel­läku­vatun Allahin sanana jos­ta ei ole lupa pilkkuakaan muut­taa. Tiedemiestä lainaten: jos oman edun tavoit­telu johtaa yhteis­maan pistämiseen paskak­si, niin kuu­luukin tapahtua. 

    Jous­tavam­man matkki­na­t­alouden kan­nat­ta­jat arvel­e­vat että parem­pi tulos saadaan jonku­nasteisel­la, toiv­ot­tavasti vähäisel­lä sääte­lyl­lä [*],[**].

    Ilmeinen paik­ka sääte­lylle on juurikin mis­sä yhteis­maan ongel­ma päätään nos­taa. Peli­te­o­reet­tis­es­ti jokaisen osa­puolen opti­mis­trate­gia on pistää yhteis­maa lihoik­si heti, ennen kuin vastapuoli ehtii — mikäli pelin sään­nöt eivät sal­li yhteistyötä. Mut­ta parem­pi opti­mi saavute­taan jos pelin sään­töjä muute­taan niin että osa­puo­lil­la on lupa tehdä kaikkia sito­va sopimus yhteis­maan käytöstä, ja vaik­ka perus­taa pamp­pua heilut­ta­va yhteis­maapoli­isi sopimus­ta valvo­maan[***]. Pöl­hökap­i­tal­is­mia jous­tavam­man markki­na­t­alouden näkökul­mas­ta tuom­moist­en sitovien sopimusten tekem­i­nen on sekin ikään kuin oman edun havait­semista ja sen ajamista.

    Tämän vuok­si ei ole ris­tiri­itaa sen välil­lä etteivätkö markki­navoimat voisi muoka­ta uusi­in reunae­htoi­hin perus­tu­van talouden yksi­tyisko­h­dat, ja etteikö silti olisi ratio­naal­ista solmia “markki­noiden vapaut­ta rajoit­tavia” reunae­hto­ja kuten päästökaup­paa (otta­mat­ta kan­taa onko nimeno­maan päästökaup­pa se oikea keino).

    Tässä keskustelus­sa on yksi taus­tao­le­tus: että ilmas­to ja kasvi­huoneilmiö todel­lakin muo­dostaa yhteis­maan, jon­ka käyt­töä säätelevä sopimus on viisas­ta tehdä pian. Tämän blo­gi-isän­nän toivo­man taus­tao­le­tuk­sen vuok­si on han­kala kytkeä mukaan todel­lisen maail­man tapah­tu­mia. Todel­lises­sa maail­mas­sa ei vielä nähdä ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­sia niin konkreet­tis­es­ti ja niin vakav­ina että sopimuk­sista neu­voteltaisi­in tosimielel­lä — otta­mat­ta kan­taa onko syynä ilmas­to­muu­tok­sen olemat­to­muus, vai sam­makko kat­ti­las­sa ‑ilmiö.

    Mikä on oma CO2-jalan­jälke­si? Olet var­masti laskenut sen. Ker­ro. Syöt lihaa. Matkustelet. Näistä ei var­maankaan “tosis­saan otet­taes­sa” luovut­taisi. Mis­tä sitten?

    Ensin­näkin, ennen kuin yhteis­maan käyt­töä sito­va sopimus on voimas­sa on ihan rationaalista käyt­täy­tyä ikäänkuin sopimus ei olisi voimassa.

    Toisek­si, “tosis­saan otet­taes­sa” tot­ta kai luovut­taisi­in. Jos maail­man­laa­juinen, pam­pun­heilut­ta­jien valvo­ma sopimus hiiliv­eros­ta nos­taa lihan ja matkustelun hin­taa, mitäs teet kuin syöt ja matkustelet vain sen ver­ran kun varat anta­vat myöten? Jos taas sopimus­ta ei tule, mut­ta ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa kan­sain­vael­luk­sia ja sotia joiden seu­rauk­se­na lihakar­ja kuolee nälkään ja lentokoneista lop­puu polt­toaine, kuin­ka sil­loinkaan jatkat lihan­syön­tiä tai matkustelua?

    Tietysti jos ilmas­ton­muu­tos­ta ei tule, tai se ei ainakaan aiheuta mitään lev­ot­to­muuk­sia, sil­loin hiiliv­erosopimus­takaan ei tarvita.

    On täysin selvää, että maail­ma vuon­na 2030 ja 2050 tulee kulut­ta­maan huo­mat­tavasti enem­män ener­giaa kuin vuon­na 2013. Todel­la type­r­ää olisi muu­ta luulla.

    Mikäli läm­pöti­lat maa­pal­lol­la kään­tyvät kiis­tat­tomaan nousu­un sit­ten kun ENSO vai­h­taa suun­taa tai mis­tä sit­ten (näen­näi­nen tai todel­li­nen) nyky­paus­si alarmistikan­nan mukaan sit­ten johtuukin, ja asia säikäyt­tää päätök­sen­tek­i­jät ja/tai kansalaiset oikein kun­nol­la, ei ole ollenkaan selvää että 2030 tai varsinkaan 2050 kulute­taan huo­mat­tavasti enem­män ener­giaa. Jos läm­pöti­lat eivät kään­ny, tai käänne on lievä ja johtuu ark­tik­sen läm­pötilo­jen tarkem­mas­ta huomioimis­es­ta tai jostain muus­ta abstrak­tista ja etäis­es­tä, ener­giankäyt­tö luul­tavasti kas­vaa. Miten päin käy, sitä et tiedä sinä enkä tiedä minä.

    Kuitenkin point­tisi on ilmeis­es­ti että yhteis­maan ongel­maa ratkot­taes­sa ei EU:n kan­na­ta peli­te­o­reet­tis­es­ti toimia ikäänkuin sopimus olisi voimas­sa, ennen kuin sopimus on voimas­sa. Peri­aat­teessa olet itses­tään­selvästi oike­as­sa, käytän­nössä asia on mon­imutkaisem­pi. Voi vaik­ka kysyä tekeisikö esimerkin voima vastapuo­let suos­tu­vaisem­mak­si sopimuk­sen aikaansaamiselle? (Tämän­hetkisessä ilmas­to­muu­tok­seen uskomisen tilas­sa, ja esimerkik­si Kiinan ollessa vastapuole­na, vas­taus on var­maankin “ei”).

    Lop­u­ton het­teikkö rent-seekingille globaalis­sa päästökau­pas­sa haamupäästöi­neen ja haa­muleikkauksi­neen. Jos sitä jäädään odot­ta­maan, niin kauan menee.

    Joo, mitä yksinker­taisem­pi sys­tee­mi, sen vähem­män sil­lä on tilaa toimia ei-toiv­o­tul­la taval­la. Olen ymmärtänyt että asian ytimeen kohdis­tu­vaa yksinker­taisu­ut­ta O.S.:kin ajaa, mut­ta että parem­min kohdis­tu­vas­ta jär­jestelmästä ei ole saatu päätöstä aikaan.

    Tärkein­tä on tämä, jos ilmas­ton­muu­tok­ses­ta on oikeasti huolestunut: Ener­giaa tul­laan tuot­ta­maan ja kulut­ta­maan val­tavasti. Miten tuot­taa val­tavia määriä ener­giaa suh­teessa vähäisin CO2-päästöin?

    Ydinen­er­gial­la selvitään seu­raavaan kasvun rajaan asti. Sit­ten voidaan pala­ta uudelleen samaan keskustelu­un yhteis­maas­ta, mar­si­in­muut­toveros­ta, toriumtulleista…

    —————————————–
    [*] Ja tässä aukeaa matop­urk­ki. Ei ole selvää kri­teer­iä kuin­ka laa­jaa olisi “jonku­nasteinen sääte­ly”, slip­pery slopelle mah­tuu kaik­ki, pahimpi­en ulkois­vaiku­tusten sup­peim­mas­ta kon­trol­lista aina nyky-Suomen kautta neu­vos­to­by­rokra­ti­aan asti. Mut­ta ei kai auta kuin impro­vi­soi­da, tämä kai on yksi aspek­ti ihmisenä olemisen vastuusta.

    [**] Ver­tausku­val­lis­es­ti: oman edun tavoit­telu on ikäänkuin “yhteisen hyvän” mäen­huip­pua haet­taisi­inpaikallisen ylämäen suun­taan kapua­mal­la, mut­ta niinkuin matemaat­tis­es­ti ori­en­toituneet tietävät, siten ei vält­tämät­tä löy­dä koko vuoris­ton korkein­ta huip­pua. Haus­ka aja­tus: olisiko sit­ten tekaistu mellotus metafo­ra taloussyk­leistä ja niis­sä tapah­tu­van luo­van tuhon jalostavas­ta voimasta?

    [***] OK, pöl­hökap­i­tal­is­titkin yleen­sä hyväksyvät että pam­pun­heilut­ta­jil­la taataan (i) yksi­ty­i­somis­tus eli omaisu­u­den suo­ja, ja (ii) sopimusten pitävyys. Toisin sanoen, että (i) yhteis­maa ei ulo­tu naa­purin vil­ja-ait­taan asti, ja että (ii) erikois­tu­mista ja työn­jakoa kan­nat­taa viritellä.

    [****] Näis­sä keskusteluis­sa ylipään­sä tup­paa muuten tois­tu­maan harha joka tun­tuu ole­van ihmisa­jat­telulle tyyp­illi­nen (ainakin itse joudun sitä vas­taan tais­tele­maan): on vain kak­si vai­h­toe­htoa. Mus­ta tai valkoinen, pöl­hökap­i­tal­is­mi tai Gos­plan, raja­ton kasvu tai kivikausi. Jos tivataan kyl­lä-vai-ei ‑vas­taus­ta joskus on oikein vas­ta­ta MU.

  24. åke: Onko tässäkin sinän­sä oikean kuu­loises­sa kir­joituk­ses­sa se ongel­ma, että tätä ajat­telua voidaan soveltaa vain uusinvestointeihin. 

    Tämä on päästökau­pan peru­songelmia. Sitä voidaan kuitenkin hal­li­ta vapaiden oikeuk­sien määräl­lä ja kestol­la. Toisaal­ta investoin­tien uloslipu­tus­ta kan­nat­taa suuri osa suo­ma­lai­sista, mm NIM­BY-väki, joten demokra­t­ian mukaan mentäisiin.

    Juho Laatu: Kuten olen use­asti toden­nut, päästövero on enem­män min­un mieleeni kuin päästökaup­pa, mut­ta kai päästökau­pankin voisi saa­da jotenkin toimimaan.

    Päästökau­pal­la on vero­tuk­seen näh­den merkit­täviä eroja. 

    Ensin­näkin, se ei vie rahaa taloudel­lis­es­ta toimeli­aisu­ud­es­ta vaan jakaa sitä udelleen.

    Toisek­si, päästökaup­pa vaikut­taa tasoit­tavasti sekä suh­dan­te­si­in että valuuttakursseihin.

    Kol­man­nek­si, vero­tus vaatii suuren joukon yksit­täisi vaiku­tusarvioi­ta, detaljoitu­ja poli­it­tisia päätök­siä ja byrokra­ti­aa. Kumpi lie­nee tehokkaampi, päästökau­pan “näkymätön käsi” vai byrokraatti?

    Tot­ta kai myös päästökaup­pa­jär­jestelmä voidaan pila­ta huonoil­la päätök­sil­lä. Siitä huoli­mat­ta kan­natan sar­jas­sa “pia deside­ria” päästökaup­paa yhdis­tet­tynä päästöoikeuk­sien min­im­i­hin­taan ja raa­ka-ainei­den sekä bulkki­tuot­tei­den omi­nais­päästöi­hin perus­tu­vi­in hiil­i­t­ullei­hin. Näyt­täisi, että kaikkia näitä ele­ment­te­jä tarvitaan.

  25. åke: Nykyiset jaloteräk­sen valmis­ta­jat ovat käsit­tääk­seni saa­neet jo päästöoikeudet.

    Olet ihan oike­as­sa, että ilmais­jako ja tul­likom­pen­saa­tio ovat päällekkäisiä asioi­ta, joten ne eivät voi olla ole­mas­sa samaan aikaan. Ilmais­jaon yksi perusteista on hiilivuo­toris­ki, joten sil­lä yritetään tätä samaa temppua.

    Käytän­nössä kuitenkin otin esimerkik­si nimeno­maan ener­giain­ten­si­iviset tuot­teet, kos­ka sähkön­tuotan­nos­sa ilmaisia päästöoikeuk­sia ei enää ole.

    Tul­likom­pen­saa­tio olisi kuitenkin paljon reilumpi tapa kom­pen­soi­da kuin lähin­nä muu­tok­sia hidas­ta­va ilmaisjakelu.

  26. Juho Laatu: Eli tarvit­taisi­in tulle­ja tilanteessa. jos­sa EU on aset­tanut oma­lle teol­lisu­udelleen lisär­a­sit­tei­ta koko maail­man edun nimissä.

    Pääsit asian ytimeen.

    Hiilivuo­to on haitallista sekä meille että toden­näköis­es­ti myös maail­malle (kos­ka euroop­palainen teol­lisu­us on pääosin varsin vähäpäästöistä). Sen vuok­si sen tor­ju­mi­nen mah­dol­lisim­man neu­traalil­la taval­la on hyvin tavoiteltavaa.

    Nyt asi­aa yritetään hoitaa päästöoikeuk­sien ilmais­jakelul­la, joka on melkoinen sotku eikä auta sähköä käyt­tävää teol­lisu­ut­ta. Asian yksinker­taisu­ud­es­ta voi tehdä omat päätelmän­sä vaikka­pa kat­so­ma­l­la tämän vuo­den ilmais­jakeluk­er­roin­ta 0,94272151…

  27. Huo­masin, että Satu Has­si keskustelee tääl­lä ilmastomuutoksesta. 

    Tuli mieleen, että Has­si vaikut­ti akti­ivis­es­ti Naiset ja ilmas­to­muu­tos ‑päätös­lausel­man hyväksymiseen EU-par­la­men­tis­sa. Päätös­lausel­mas­sa esimerkik­si väitetään, että naiset omis­ta­vat alle yhden pros­entin maail­man varallisuudesta!

    Fak­tavirheet sekoit­tuvat päätös­lausel­mas­sa todel­lisu­ud­es­ta irtau­tuneeseen pro­pa­gan­daan, kuten tästä esimerk­istä käy ilmi: ” … kaikkial­la maail­mas­sa naiset kohtaa­vat syr­jin­tää, kos­ka he ovat naisia, ja hei­dän tarpeen­sa, pyrkimyk­sen­sä ja mah­dol­lisuuten­sa ovat rajal­lisem­pia kuin miesten eikä niitä ote­ta samal­la tavoin huomioon. Sukupuolen mukaan eritel­lyt tilas­tot osoit­ta­vat, että tämä on todel­lisu­ut­ta kaikil­la elämän aloil­la ja kaikissa yhteisöissä”.

    Oikeasti sukupuolen mukaan eritel­lyt tilas­to osoit­ta­vat muun muas­sa, että naiset ovat monis­sa mais­sa useim­mil­la elämän­laa­tu­mittareil­la mitat­tuna miehiä parem­pio­saisia ja kulut­ta­vat moninker­tais­es­ti miehiä enem­män. Mut­ta — ja nyt seu­raa sarkas­mia — mitä pienistä, kyse­hän vain vain EU-par­la­mentin pyrkimyk­sistä pysäyt­tää ilmas­to­muu­tos! Kai sil­loin asioiden oikea lai­ta on sivuseikka.

    Kun kysyin Has­sil­ta pos­titse julk­i­lausuman vääristä tiedoista ja ris­tiri­itaisuuk­sista, hän kään­si asian niin, että minä olin jotenkin vääril­lä raiteil­la, kun kyselin asiasta.

    Ain­oas­taan Jäät­teen­mä­ki, muuten, suos­tui myön­tämään, että päätös­lause­las­sa oli virheitä, kun asi­as­ta kyselin mepeiltä. Pieikäi­nen kir­joit­ti puu­ta heinää ja muut jät­tivät ymmär­ret­tävästi vastaamatta.

    Ker­roin myös medi­an edus­ta­jille julk­i­lausuman vääristä tiedoista ja ris­tiri­itaisuuk­sista. Suopeista kom­menteista huoli­mat­ta kukaan ei tart­tunut aiheeseen. EU-par­lementin hölmöi­lyt nyt vain eivät ole kiin­nos­ta­va aihe, vai mis­tä lie ollut kyse?

    No, tein mitä viitsin ja siir­ryin eteen­päin. Silti tämä asia jäi kaiver­ta­maan mieltäni. Miten on mah­dol­lista, että maail­man vaiku­tus­val­taisimpi­in kuu­lu­va val­lankäyt­täjä saat­taa suoltaa son­taa ja väit­tää sitä tosiasioiksi?

    Min­ua pelot­taa, kun Eu-par­la­mentin tapainen laf­ka hamuaa itselleen yhä enem­män val­taa. Mitä kaikkea tuhoa se vielä ehtii saa­da aikaan vaikka­pa ilmas­to­mu­toskysymyk­sessä, kun ker­ran Naiset ja ilmas­to­muu­tos ‑päätös­lausel­man tapainen soopa menee läpi?

    Älkää nyt ainakaan ottako Has­sia tosissanne.

  28. Edelleen en seu­raa lainkaan. Min­ulle on esimerkik­si tärkeää matkus­taa. Pidän siitä, ja teen sitä bud­jet­ti­ra­joit­teen sal­limis­sa rajois­sa. En tunne mitään syyl­lisyyt­tä mis­tään “hiil­i­jalan­jäl­jestä”. Asun omakoti­talos­sa kaupun­gin laidal­la ja ajan autoa, bud­jet­ti­ra­joit­teen sal­limis­sa rajoissa.

    En näe tässä mitään ongel­maa. En näe ker­ras­saan mitään ongel­maa siinä, että ihmiset tekevät halu­ami­aan asioi­ta omien bud­jet­ti­ra­joit­tei­den­sa puit­teis­sa ja tekevät sitä täysin miet­timät­tä mitään “jalan­jälk­iä” tms. Hiilipäästö­jen osalta ongel­ma on se, että hin­ta on liian pieni. Jos hiilen polt­to olisi kalli­im­paa, tek­isin monia asioi­ta vähem­män. Investoisin enem­män talon eristyk­seen, käyt­täisin enem­män polkupyörää, julk­isia kulkuneu­vo­ja, han­kkisin sähköau­ton tms. 

    En ker­takaikki­aan hyväksy mitään moraal­isia tuomioi­ta siitä, että ihmiset eivät mieti jotain hiil­i­jalan­jälkea henkilöko­htai­sis­sa valin­nois­saan. Tässä ei ole mitään ris­tiri­itaa sen kanssa, että mielestäni hin­nat ovat väärät. Oikeas­t­aan olen päin­vas­toin sitä mieltä, että asian kehys­tämi­nen “eet­tisek­si valin­naksi” on itsessään pahim­man­laa­tu­ista moraal­ista sikailua. So. ihmi­nen, jon­ka mielestä a) pitää elää niinkuin opet­taa tai on “tekopy­hä”, tai b) on sitä mieltä että on “väärin” kulut­taa asioi­ta joil­la on negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, on enem­män tai vähem­män mätä sisältä. 

    Hiil­ion­gel­ma ei ole “moraa­li­nen” ongel­ma, ihan niinkuin yhteis­maan ongel­mat yleen­säkään, vaan hallinnolli­nen ja sopimustekni­nen ongel­ma. Se, että se on kehys­tet­ty moraalisek­si ongel­mak­si, on yksi suurimpia syitä koko ongelmaan.

  29. Viherinssi: Nyt asi­aa yritetään hoitaa päästöoikeuk­sien ilmaisjakelulla 

    Lasken tuonkin aika pitkälti ener­gia­te­ol­lisu­u­den lob­barei­den saavu­tuk­sek­si (ymmärtämät­tömyy­den lisäk­si). Aikanaan tuon mallin käyt­töönot­to lähin­nä siir­si alueen rajoille syn­tyvän kil­pailukyky­on­gel­man pohdin­nan tule­vaisu­u­teen, sopivien viivei­den taakse.

    Koska­han noi­ta kil­pailukyky­on­gelmia ale­taan kor­jaa­maan? Kukaties sit­ten, kun on saatu ensin raken­net­tua näitä askelei­ta vaikeut­ta­va vapaakaup­pa­sopimus Yhdus­val­to­jen kanssa ;-).

    P.S. En tiedä mitä luon­nospa­pereis­sa lukee, mut­ta pelkään että yhtä ja toista on jo saatet­tu loba­ta sisään.

  30. Tiedemies: En ker­takaikki­aan hyväksy mitään moraal­isia tuomioi­ta siitä, että ihmiset eivät mieti jotain hiil­i­jalan­jälkea henkilöko­htai­sis­sa valin­nois­saan. Tässä ei ole mitään ris­tiri­itaa sen kanssa, että mielestäni hin­nat ovat väärät. Oikeas­t­aan olen päin­vas­toin sitä mieltä, että asian kehys­tämi­nen “eet­tisek­si valin­naksi” on itsessään pahim­man­laa­tu­ista moraal­ista sikailua.

    Min­ulle on väk­isinkin syn­tynyt vaikutel­ma, että suuri osa “maail­man­paran­ta­jista” ei ole vähääkään kiin­nos­tunut ongelmien ratkomis­es­ta, vaan lähin­nä oman moraalisen parem­muuten­sa osoit­tamis­es­ta. Näille stereo­tyyp­pisille ihmisille ei koskaan kel­paa mikään ratkaisu, mikä olisi ihmisille help­po toteut­taa, vaan ongel­mat pitää ratkaista tekemäl­lä ihmis­ten elämä vaikeak­si. Ja tämä ei siis ole pelkästään usko, että niin ne ongel­mat ratkea­vat, vaan toive, että niin ne asia pitäisi ratkaista. Ja tuo on niin väärin kuin olla voi. Ain­oa tapa ratkaista näitä ongelmia on tehdä ne ihmisille helpok­si. Jos halu­taan mak­si­moi­da kier­rä­tysaste, hom­ma toteutetaan niin, että ihmiset voivat tunkea kaik­ki jät­teen­sä seka­jät­teeseen. Jos halu­taan fos­si­iliset ener­giat alas, kek­sitään keino, mil­lä muut ener­gialäh­teet ovat halvem­pia. Mut­ta täl­laiset ratkaisut ovat tiety­ille ihmisille täysin mah­dot­to­mia edes ajatel­la. Kier­rä­tyk­sen pitää olla han­kalaa, ja ener­gian pitää olla kallista, jot­ta koko elämä olisi vaikeaa kaikille muille pait­si valais­tuk­sen kokeneille, jot­ka omak­si ilok­seen tekevät elämästään vaikeaa. Ja pitävät itseään mui­ta paremp­ina ihmisinä.

  31. Vien­tialat voivat vaik­ka säi­lyä nykyisel­lään, kun­han tuot­teet tai valmis­tuste­knolo­giat muut­tuvat. Var­masti silti jotain tapah­tuu alo­jen markkinaosuuksillekin.

    Tiedemies, ulkoishait­to­jen sisäistämi­nen hin­toi­hin ei aina teknis­es­ti, oikeudel­lis­es­ti tai poli­it­tis­es­ti onnis­tu. Joskus pitää vähän pahek­sua vaik­ka Kevan hal­li­tus­ta tai tukien väärinkäyt­täjiä sekä kan­nus­taa epäit­sekkäästi oikein toimivia.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.