Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.11.2013

19.11.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Pasilan ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet

Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esitykseni:

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy 12.11.2013 päivätyt Ratapihakortteleiden suunnitteluperiaatteet laadittavan asemakaavan pohjaksi siten muutettuna, että kokonaiskerrosala on vähintään 155 000 k-m2 ja että jatkosuunnittelun yhteydessä tutkitaan myös mahdollisuutta kaavoittaa alueelle jopa olennaisesti enemmän rakennusoikeutta.

Tänne voi siis tulla myös todella korkeaa.
Vartiosaaren osayleiskaavaluonnos

Asia meni pöydälle, enkä saa keskusteluista raportoida.

Paljon on toivottu, että tästä nyt käytännössä suljetusta saaresta tehtäisiin Itä-Helsingin seurasaari avaamalla se sillan avulla kaikelle kansalle. Toive on perusteltu, mutta tähän tarkoitukseen ei tarvita saarta, joka on luontaisella ratikkareitillä. Villinki? Sen lisäksi, että 120 hehtaaria maata vapautuu virkistyskäyttöön Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa. Näistä pitäisi päättää samanaikaisesti.

 

Capellan puistotien kortteleiden kaava

Haastava alue, koska eteläpuolella olevat yli 30-kerroksiset tornit varjostavat aluetta pahasti. Lautakunnassa kyseltiin, voisiko tässä olla korkeita taloja, kun ne ovat korkeiden tornien vieressä. Vastaus oli, että ei voi, autot eivät mahdu. Ei pitäisi syyttää vihreitä asuntotuotannon estämisestä. Autopuolue jarruttaa asuntotuotantoa paljon enemmän.

 

Kuninkaantammen kaava

Tämäkin meni vähän pilalle pysäköinnin takia. Alun perin pysäköinnin piti olla maan alla, mutta kiinteistöviraston mielestä asuntojen hinta täällä ei kestä kallista pysäköintiä, joten pysäköinti siirrettiin maan päälle. Alue meni pahasti pilalle. Ei siitä huono tule, mutta olisi tullut paljon parempi.

Pysäköintiongelmaa ratkotaan myös rakentamalla tänne opiskelija-asuntoja. Opiskelija-asuntoloita aletaan käyttää vähän samalla tavalla kuin toimistotaloja, joita kaavaillaan melumuuriksi sinne, missä tarvitaan melumuuria. Opiskelija-asunnot tulevat nyt paikkaamaan pysäköintipaikkojen vajetta.

Syynä vaikeuksiin oli se, että kun alueella on liikaa maanomistajia, ei voida saada aikaan toimivaa järjestelyä. Selitys oli niin avuton, että esitin asiaa palautettavaksi. Hävisimme 7-2.

Kommentit

61 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.11.2013”

  1. hukkaan meni kirjoitti 19.11.2013 kello 18:03

    “En saa keskustella”? Sakotko siitä saisi, millä ihmeen nimikkeellä? Turha sanoa että ei “saa”, jos jättää keskustelematta ettei kaveri suutu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.11.2013 kello 18:09

    hukkaan meni, en saa RAPORTOIDA KESKUSTELUSTA. Saan toki keskustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Markku af Heurlin kirjoitti 19.11.2013 kello 19:14

    Tämä fillarireitti Ramsinniemestä Vartiosaaren kautta Laajasaloon?

    Olin katsovinani kartasta, että se ylittää kaksi yli 100 metrin salmea. Sen lisäksi Ramsinniemen ja Vartiosaaren välistä kulkee 2,4 metrin väylä, ja sitä tarvitsevat myös purjeveneet.

    Voisiko joku ystävällinen sielu kertoa, mitä sillat ja polkupyöräeitti Vartiosaaren läpi osapuilleen kustantavat. Minä en tosiaankaan tiedä edes summittaista arviota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Kaupunkilainen kirjoitti 19.11.2013 kello 19:16

    “Lautakunnassa kyseltiin, voisiko tässä olla korkeita taloja, kun ne ovat korkeiden tornien vieressä. Vastaus oli, että ei voi, autot eivät mahdu.”

    Eikös ne autotkin voisi sijoittaa vaikkapa 10-kerroksiseen pysäköintirakennukseen? Se sopisi siihen pahimmalle varjopaikalle aika hyvin.

    Tai sitten niin, että näille varjoisille tonteille rakennettaisiin tornitaloja, joiden alimmat, eli varjoisimmat, kerrokset olisivat pelkää pysäköintiä ja asuinkerrokset siinä päällä. Maailmalla on paljon esimerkkejä tällaisesta ja tuntuu toimivan. Esimerkiksi Chicagossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  5. Simo Melenius kirjoitti 19.11.2013 kello 19:42

    Eikö sinne Kuninkaantammeen nyt voinut rakentaa yhden pysäköintitalon yhdelle tontille ja tehdä siitä sen verran korkea, että sinne mahtuisivat kaikki alueen autot? Siitä olisi saattanut saada sopivalla asemoinnilla jonkinlaisen suojamuurin Tampereen motaria vastaan, jos sellaista oltaisiin tarvittu.

    Minä mistään tiedä, mutta maalaisjärjellä ajateltuna on varmaan reilusti halvempaa rakentaa betonikansista pysäköintitorni kuin kaivaa maanalainen luolasto? Kun ei se mikään järkyttävän suuri alue ole eikä autojakaan hirveän monta, ja isot parkkikentät ne vasta kalliita ovatkin, kun ei mahdu rakentamaan asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  6. Mikko H kirjoitti 19.11.2013 kello 21:09

    Eikö sinne Kuninkaantammeen nyt voinut rakentaa yhden pysäköintitalon yhdelle tontille ja tehdä siitä sen verran korkea, että sinne mahtuisivat kaikki alueen autot?

    Normissa on tiemmä määritelty parkkipaikat asuintalon tontille. Autoilijaa ei sovi pyytää kävelemään parkkitaloon asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  7. Juhani Salovaara kirjoitti 19.11.2013 kello 21:36

    Autopuolue käy nyt todella kalliiksi kaupungille, että jos ei mikään muu kiinnosta, oli kyse sitten ihmisten terveydestä tai ilmastosta, niin eikö edes talous ja työllisyys Helsingissä kiinnosta? Verotkin maksaa ne ihmiset rajojen sisäpuolella, ei autot. Työtä ostaa ja tekee ne ihmiset rajojen sisäpuolella, ei autot. Enemmän ihmisiä rajojen sisällä tarkoittaa siis enemmän työtä, kysyntää ja veroja, kun taas ulkomailta ostettu öljy turhaan autolla suhaamiseen syö kauppatasetta ja työllisyyttä. Helsinki ei ole enää savupiipputeollisuuden riivaama kaupunki, joten palvelut kaipaisivat kysyntää. Autopuolue käytännössä karkoittaa mansikinhoitoalueelle hurjan määrän potentiaalisia säännöllisiä asiakkaita helsinkiläisiltä yrittäjiltä, kun estävät tehokkaan asuntorakentamisen, vaikka uudet julkisen liikenteen hankkeet syövät tarpeen autolta, eli kyse on pelkästään autopuolueen fetissistä, joka ohjaa heidän kaupunkisuunnittelua. Siellä mansikinhoitoalueella on jo nämä jumbot sun muut, joten sieltä ei enää ajeta nelipyöräisillä ostovoimaa Helsinkiin, vaikka jostain syystä Helsinki varaa rajojensa sisältä siihen hurjan määrän tilaa. Helsingin valtuuston luulisi pitävän Helsingin puolta – ihan kiitettävästi puree jo kepu Helsingin heitä ruokkivaa kättä, joten pakkoko se on tumpeloida vielä loput itse? Helsingin valtuusto istuu koko maan rakennemuutoksen päällä, mutta sitten vain täytetään paikat autoilla ja ei päästetä ihmisiä muuttamaan tänne töihin.

    Sitten vielä bogot ja männistöt valehtelevat ja vittuilevat, että muut estävät asuntorakentamisen ja ajavat kaupungin köyhyyteen, vaikka itse kaatavat suuria kaavoja tarjoamatta vaihtoehtoa, toisin kuin esimerkiksi Meri-Rastilassa. Nyt sitten kaatavat vielä kapitalistiset fallokset kuin mitkäkin sosialistit. Ei tornissa asuva porvarikaan tarvitse autoa, jos ympärille rakennetaan kaupunkia, jossa patsastella omilla tolpillaan ja jossa voi luovuttaa suosiolla rahansa jotakin palvelua vastaan. Mökkiauton voi sitten lainata tai vuokrata, jolloin sellaisetkin palvelut paranevat. Oli sitten taksi tai vuokra-auto, niin sillä ajetaan enemmän, joten autonrassaajilta ei lopu työt, jos yksityisauton omistaminen kaupungissa vähenisi, ja suurille romuillekin saa kuljetuksen kotiin. Jos tähän autopuolueen yrittäjävastaisuuteen ei politiikassa olevat puutu, niin ainahan kansalaiselle jää ainakin mahdollisuus vittuilla takaisin valittamalla summahutikassa jokaiseen laitokseen, joka valituksia ottaa vastaan. Vaihtakaa sitten pelin säännöt, mutta sitä ennen kannattaisi pelata tätä ainutta peliä fiksummin kuin muut. Ei edustuksellisella demokratialla maailmaa muuteta, jos ihmisille ei ääntä vastaan varmisteta mahdollisuuksia pärjätä. Nyt työtä syntyy palveluihin myös vähemmän koulutetuille, jos vain rakennetaan kaupunki niitä suosivaksi. Jos joku tietää miten kääntää koko homman kerralla, niin siitä sitten vain, mutta epäilen, että jos ylipäätään jotain on saavutettavissa, niin hivuttamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  8. Joakim kirjoitti 19.11.2013 kello 21:47

    Muuttavatko nämä autopuoluelaiset uusille alueille itse ja saada halpa autopaikka itselle vai onko tarkoitus vain jarruttaa uusien asuntojen määrää ja siten vaikuttaa oman asunnon hintaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  9. Helsinkiläinen kirjoitti 19.11.2013 kello 22:14

    Jos otetaan yhden neliökilometrin kehikko käteen ja napataan otos mistä päin Suomea tahansa, niin yhtä monimuotoista ja arvokasta luonto-kulttuurikokonaisuutta kuin Vartiosaari ei hevin löydy, mahdollisesti ei ollenkaan. Tämä olisi syytä vähitelen sisäistää ja ottaa myös kaavoitustyön lähtökohdaksi. Helsinki on päässyt paljon vartijaksi, kun sillä on Vartiosaari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  10. Ville kirjoitti 20.11.2013 kello 0:08

    Helsinkiläinen: Jos otetaan yhden neliökilometrin kehikko käteen ja napataan otos mistä päin Suomea tahansa, niin yhtä monimuotoista ja arvokasta luonto-kulttuurikokonaisuutta kuin Vartiosaari ei hevin löydy, mahdollisesti ei ollenkaan.

    Helsingin saaristosta pitänee tehdä kansallispuisto. Nykyisiä mökkejä ja huviloita koskien on ennakkotapaus Kruunuvuorenrannasta, jossa huvila-alueesta tehtiin maanomistajan vastustuksesta huolimatta viheraluetta 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. tpyyluoma kirjoitti 20.11.2013 kello 0:13

    Mikko H: Normissa on tiemmä määritelty parkkipaikat asuintalon tontille. Autoilijaa ei sovi pyytää kävelemään parkkitaloon asti.

    Tää. Siinä on jotain perustavanlaatuista että saman viraston saman liikennesuunnitteluosaston mielestä mahdollinen kävelyetäisyys metroasemalle on kilometri linnuntietä, mutta autopaikka pitää olla samassa talossa.

    Tosin tässä on kyse siitäkin, ettei ne parkkitalotkaan mitään ilmaisia ole, ja jos ne on erillisessä laitoksessa, niin saattaisi herätä ikäviä kysymyksiä siitä miksi taloyhtiön pitää maksaa ne. Ei ne sitä metroasemaakan maksa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 52

  12. Marko Jalonen kirjoitti 20.11.2013 kello 8:27

    Mitään kansanäänestystä Vartiosaaresta ei tarvita. Ei meistä kukaan täällä asuisi, jos meitä edeltäneet sukupolvet olisivat saaneet asiasta äänestää. Menkääpä Vartiosaareen vaikka heti tänään illalla katsomaan moniko niistä ainutlaatuisista luontoarvoista on siellä nauttimassa.

    Kuninkaantammen etäisyydellä keskustasta ei tarvita maanalaista pysäköintiä. Se on pelkkää peltoa ja metsikköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  13. Lotta kirjoitti 20.11.2013 kello 9:43

    Bangkokissa korkeiden talojen, pienten tonttien ja autopaikkojen tarpeen aiheuttama dilemma on ratkaistu siten, että jokaisessa n. 15-50 kerroksisessa talossa on ensimmäiset 5-8 kerrosta autohallia. Varsinaiset asuinkerrokset alkavat siis vasta 5-8 kerroksesta ja sinne mennään hissillä rakennuksen aulasta. Miksei tätä mallia voisi soveltaa myös Helsingissä? Varjostusongelma ratkaistuu samaan syssyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  14. Niklas kirjoitti 20.11.2013 kello 10:15

    Kaupunkilainen:
    “Lautakunnassa kyseltiin, voisiko tässä olla korkeita taloja, kun ne ovat korkeiden tornien vieressä. Vastaus oli, että ei voi, autot eivät mahdu.”

    Eikös ne autotkin voisi sijoittaa vaikkapa 10-kerroksiseen pysäköintirakennukseen? Se sopisi siihen pahimmalle varjopaikalle aika hyvin.

    Tai sitten niin, että näille varjoisille tonteille rakennettaisiin tornitaloja, joiden alimmat, eli varjoisimmat, kerrokset olisivat pelkää pysäköintiä ja asuinkerrokset siinä päällä. Maailmalla on paljon esimerkkejä tällaisesta ja tuntuu toimivan. Esimerkiksi Chicagossa.

    10-kerroksiset asuintalot olis parasta rakentaa metroasemien lähelle, ei tarvitse rakentaa siltaa eikä ratikkalinjaa. Tämä koskee myös muita metroasemia, ei pelkästään Hertsikan asemaa. Sama koskee myös Vuosaarta, tuplaamalla asuintalojen korkeuden ja rakentamalla asukasaloitteen pohjalta säästyisi Merirastilan virkistysalue Vartiokylänlahden rannalla.

    En ymmärrä miksi ei rakenneta paljon enemmän kerroksi kuin neljä kerrosta, Nurmijärvelle voi rakentaa pientalokaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  15. hukkaan meni kirjoitti 20.11.2013 kello 11:03

    Osmo Soininvaara: saa RAPORTOIDA

    Löysin siis käytettävyysongelman; blogitekstejä ei voi lainata yhtä suoraan kuin toisten kommentteja, joten luulin olevani nopeampi kirjoittamalla itse… (joojoo leikkaaliimaa on olemassa, mutta se ei ole käyttäjän vika). Pointtiin jäi silti vastaamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. hukkaan meni kirjoitti 20.11.2013 kello 11:08

    Mikko H: on tiemmä määritelty parkkipaikat asuintalon tontille.

    Tiedän Helsingistä tontin (kaksikin) joiden autopaikat ovat rasitesopimuksella tien toisella puolen erillisessä pysäköintitalossa. Rakennuksia ei olisi saanut ottaa käyttöön ennen kuin paikat olivat käytössä (olivat onneksi jo vuosia aiemmin). Näistä viimeinen asuintalo valmistui noin vuosi sitten. Autopaikat eri tontilla on siis aivan mahdollista nykyäänkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. j-lu kirjoitti 20.11.2013 kello 11:32

    Kannatan periaatteessa kaikkien kohtuuetäisyydellä keskustasta olevien metsikköjen rakentamista, mutta kyllähän Helsingin nykykaavoitusta vaivaa valtava rakennusmaan tuhlaus. Pakkomielteisesti etsitään uusia lämpäreitä, joihin voidaan rakentaa lähiö parilla pistetalolla, koska jo rakennettujen piste- ja lamellitalolähiöiden tiivistäminen on niin työlästä ja vaikeaa.

    Jos kruunuvuoret, pasilat, vartiosaaret, kivinokat ja malmin lentoasemat rakennetaan nyt, nykyisillä kaavoituskäytänteillä, niin ongelmat vain kasvavat tulevaisuudessa. Kaavoitus ei vastaa nykytehokkuudellaan seudun väestökasvuun, tiivistäminen on tulevaisuudessa luultavasti ihan yhtä vaikeaa kuin nyt, mutta lähimmät rakentamattomat maareservit ovat vartiosaaren ja kivinokan sijaan nurmijärvellä ja porvoossa.

    Pasilan kaavasuunnitelmat ovat paljastumassa surkuhupaisiksi, kun muistaa minkälaisia kakkoskeskustavisioita alueesta on viimeiset 20 vuotta esitetty. Kalasatamaan on tulossa 2000-luvulle päivitetty metrolähiö ostareineen ja Jätkäsaari ei vaikuta paljon lupaavammalta. Ruoholahdessa voi käydä katsomassa, mitä on satama-alueille noin suunnilleen luvassa.

    Eli mitä tästä kaikesta nyt sitten pitäisi olla mieltä? Onko tuhlaileva maankäyttö pienempi paha kuin olla rakentamatta ollenkaan, vai päinvastoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  18. Mikko H kirjoitti 20.11.2013 kello 15:52

    Tiedän Helsingistä tontin (kaksikin) joiden autopaikat ovat rasitesopimuksella tien toisella puolen erillisessä pysäköintitalossa.

    Juu, onhan niitä enemmänkin, mutta sikäli kun olen ymmärtänyt, uudisrakennusten tapauksessa vaaditaan joku poikkeusjärjestely tai sopimus. Normin sinänsä pitäisi ottaa oletuksena huomioon parkkipaikkojen sijoittaminen naapuriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 20.11.2013 kello 16:28

    Markku af Heurlin:
    Tämä fillarireitti Ramsinniemestä Vartiosaaren kautta Laajasaloon?

    Olin katsovinani kartasta, että se ylittää kaksi yli 100 metrin salmea. Sen lisäksi Ramsinniemen ja Vartiosaaren välistä kulkee 2,4 metrin väylä, ja sitä tarvitsevat myös purjeveneet.

    Voisiko joku ystävällinen sielu kertoa, mitä sillat ja polkupyöräeitti Vartiosaaren läpi osapuilleen kustantavat. Minä en tosiaankaan tiedä edes summittaista arviota.

    Tästä ksv:n sivusta selvisi, mitä maksaa raskaan liikenteen kestävät sillat. Ne mahdollisesti rakennattaisiin, jos aluae varataan asuinkäyttöön.

    Reposalmi: 4,3, – 10,15 Me (alv 0)
    Ramsinsalmi: 12,3 Me (alv 0)

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-11-19_Kslk_31_El/899AC657-1E53-4332-91B3-BF38AD3F1FE1/Liite.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2013 kello 16:50

    Raitiovaunun kestävää siltaa on suunniteltu vain Laajasalon ja Vartiosaaren välille. Vuosaaren puolelle menisi vain kevyen liikenteen silta. Maasto on korkeaa molemmin puolin salmea, joten sillan lata pääsee purjeveneellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Sakke kirjoitti 20.11.2013 kello 19:26

    Kestääkö raitiovaunun kestävä silta Vartiosaareen myös pelastuslaitoksen paloautojen painot vai pitääkö palomiesten tulla saareen ratikalla tai fillareilla?

    Millä suunnalla on lähin paloasema?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 20.11.2013 kello 21:06

    Osmo Soininvaara:
    Raitiovaunun kestävää siltaa on suunniteltu vain Laajasalon ja Vartiosaaren välille. Vuosaaren puolelle menisi vain kevyen liikenteen silta. Maasto on korkeaa molemmin puolin salmea, joten sillan lata pääsee purjeveneellä.

    Lainaa KSV:n muistiota

    “RAMSINSALMEN SILTA

    Ramsinsalmen silta yhdistää Vartiosaaren Ramsinniemeen. Sillan kokonaispituus
    on 320 metriä. Vapaa alikulkukorkeus vedenkorkeuden tasosta +1,5 lukien on 20
    metriä. Alikulkukorkeus mahdollistaa alituksen purjeveneillä ja useilla muilla alustyy-
    peillä. Salmessa kulkee 2,4 metrin väylä, mikä osaltaan rajoittaa alusten kokoa.
    Siltavaihtoehdot

    Tässä selvityksessä on tutkittu Ramsinsalmen siltaa kevyen liikenteen siltana, jota
    kuormittaa myös huoltoliikenne ja pelastusajo sammutuskalustolla kuten Reposal-
    men tapauksessa VE3. Poikkileikkauksen kokonaisleveys on myös sama 8 metriä.”

    Raskas palauto taitaa painaa siinä 20 tonnia. Sillan pitää kantaa myös oma painosa, jääkuorma, kestää tuuli jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Antsa kirjoitti 20.11.2013 kello 22:01

    Markku af Heurlin: Tästä ksv:n sivusta selvisi, mitä maksaa raskaan liikenteen kestävät sillat. Ne mahdollisesti rakennattaisiin, jos aluae varataan asuinkäyttöön.

    Reposalmi: 4,3, – 10,15 Me (alv 0)
    Ramsinsalmi: 12,3 Me (alv 0)

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-11-19_Kslk_31_El/899AC657-1E53-4332-91B3-BF38AD3F1FE1/Liite.pdf

    Onko julkinen tieto paljonko tällainen siltatutkimus maksaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.11.2013 kello 23:01

    Uskoisin, että tieto on julkinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Olli Vento kirjoitti 20.11.2013 kello 22:05

    Tiiviin kaupungin lomaan tarvitaan myös riittävän vahva viherverkosto, jotta luonto kestää ja asukkaat pysyvät virkeinä. Vartiosaari on osa toimivaa vihersormea, joka jatkuu Vuosaaren kautta mutkitellen Sipooseen saakka.

    Viime aikoina on kiinnitetty laajalti huomiota siihen, että liikunnan määrää on lisättävä. Asian edistämiseksi on peräänkuulutettu poikkihallinnollisia toimia.

    Kun kaavoituksessa turvataan riittävät virkistysalueet, edistetään kansanterveyttä ja säästetään terveydenhoidon menoissa. Ennaltaehkäisy on hoitomenetelmistä edullisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Olli Vento kirjoitti 20.11.2013 kello 22:22

    Jossakin piilossa muhii jo autoilun määrän kääntyminen laskuun tulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudulla nuoret hankkivat ajokortteja selvästi aikaisempaa vähemmän.

    Autoilun osuus liikenteestä saattaa kääntyä laskuun kaupunkisuunnittelun mittakaavassa yllättävän nopeasti. Kun suunnitelmat muuttuvat käytännöiksi viiveellä, ei enää ole perusteltua kehittää kaupunkia autoilun ehdoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  27. Viherinssi kirjoitti 20.11.2013 kello 23:56

    Olli Vento: Viime aikoina on kiinnitetty laajalti huomiota siihen, että liikunnan määrää on lisättävä. Asian edistämiseksi on peräänkuulutettu poikkihallinnollisia toimia.

    Nykyisellään Vartiosaari edistää mm. matkauintia liikuntamuotona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  28. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 21.11.2013 kello 2:40

    Samalla kun Vartiosaarta kaavoitetaan asuinkäyttöön, tässä helikopterikuvaa metro- ja juna-asemien läheltä. Kaikista kohteista pääsee keskustaan alle 20 minuutissa.

    Siilitie: http://goo.gl/t10R2Z
    Herttoniemi: http://goo.gl/w98m40
    Kulosaari: http://goo.gl/Gs6XkD
    Käpylä: http://goo.gl/oetUfu
    Oulunkylä: http://goo.gl/Fxpkea
    Pukinmäki: http://goo.gl/PYI4V2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  29. Olli Pottonen kirjoitti 21.11.2013 kello 3:23

    Osmo Soininvaara:
    kevyen liikenteen silta

    Mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Kevyttä liikennettä on virallisimman määritelmän mukaan mopo-, polkupyörä- ja jalankulkuliikenne (sisältäen kävelyn lisäksi mm. hiihtämisen). Välillä kevyeksi liikenteeksi lasketaan myös veneellä, kanootilla ja hevosella kulkeminen. Millaista liikennettä sillan on siis tarkoitus palvella? Tuskin veneilyä. Ei ehkä ratsastustakaan. Mopoilua, hiihtoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Heini Lehväslaiho kirjoitti 21.11.2013 kello 9:14

    “Paljon on toivottu, että tästä nyt käytännössä suljetusta saaresta tehtäisiin Itä-Helsingin seurasaari avaamalla se sillan avulla kaikelle kansalle. Toive on perusteltu, mutta tähän tarkoitukseen ei tarvita saarta, joka on luontaisella ratikkareitillä. (Osmo Soininvaara)

    Haluaisin korjata käsitystä, joka vallitsee Vartiosaaren saavutettavuudesta ja sulkeutuneisuudesta sekä siitä, että Vartiosaari-liikkeen tarkoitus olisi pitää saari sellaisena. Saarelaiset ovat vuosikausia yrittäneet ja puoltaneet sitä, että vesiliikenne saataisiin toimivaksi ja saari avattua kaikelle kansalle. Saaren luonnossa ja rakenteessa sekä siellä tällä hetkellä toimivissa yhdistyksissä piilee valtava potentiaali tehdä paikasta vetävä virkistyskohde sellaisissa mitoissa, että luonto ei häiriinny ja sitä on olemassa sen verran, että ihminen oikeasti virkistyy ja pääsee luonnon helmaan. Virkistyä voi keskustan kahviloissakin; me puhumme kasvavasta, monimuotoisesta luonnosta, jossa voi tunnin kävelylenkin aikana kokea kotkansiipisaniaislehdon, joka todella on elämys, nähdä ja syöttää vuohia, tikkukävellä jatulintarhassa ja syödä eväänsä Viikinkikalliolla katsellen taivaanrantaan. Sehän on esimerkiksi lapsiperheiden unelma luontomatkasta, jonka voi tehdä lapsikestävällä aikataululla. Todellisessa luonnossa, ei puistossa.

    Haluaisin myös huomauttaa, että asian uutisoinnista on käynyt selväksi, että saareen tarvittaisiin vähintään 5000 asukasta, JOTTA ratikkareitti kannattaisi rakentaa. Siinä ei ole mitään luontaista.

    Tuntuu silkalta rahan tuhlaukselta investoida kaksi miljoonia maksavaa siltaa, vetää ratikkareitti MEREN YLI sekä tuhota kiistattoman arvokas luontokohde kaupunkilaisten ulottuvilta, jotta voidaan sijoittaa sinne 5000-7000 asukasta, jotka voitaisiin sijoittaa muuallekin ilman näitä uhrauksia ja kuluja.

    Lopuksi haluaisin tietää, Osmo Soininvaara, onko olemassa sellaisia ihmisiä, joilla olisi varaa näihin saariasuntoihin, mutta jotka suostuvat tulemaan kotiinsa raitiovaunulla ja jättämään autonsa mantereelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  31. Lähiseudun asukas kirjoitti 21.11.2013 kello 10:14

    Vartiosaari: Onhan se kiva jos pikkuporukalla on defacto yksityiskäytössä oma mansikkapaikka Suomen pääkaupungin edustalla olevassa saaressa. Keljuttaahan siitä luopua, ymmärrän.

    Mielestäni Vartiosaareen kannattaa rakentaa melko intensiivisesti siten että kaikille avointa virkistysaluetta jää niitä kauniita kesäpäiviä varten. “virkistysalueella” tarkoitan kaupunkimaista puistoa ja rantaa, lähistöltä Aurinkolahdesta löytyy esimerkki siitä että ranta voi olla todella suosittu ulkoilukohde kauempaakin kun vaan toteutetaan oikein.

    Tämä nyt vaan on väärässä paikassa ollakseen hyvä kohde luonnontilaiseksi saareksi tai pelkäksi ulkoilmamuseoksi (voi sinne toki jotain jättää). Olennaista on Vartiosaaren luonnollinen nivoutuminen kruunuvuoren raitiolinjaan ja Vuosaaren suuntaan. Tämä mielessä kannattaa Vuosaaren suunnan silta suunnitella niin että jätetään pitemmän aikavälin varaus raitiolinjan jatkamiseksi Vuosaareen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  32. Enemmän kerroksia kirjoitti 21.11.2013 kello 12:55

    Olisi kyllä kiva, jos Kalasatamassa olisi niitä korkeita taloja myös Keskuskorttelin ulkopuolella siten, että kerroskorkeus ei heti tipahda 30:sta johonkin viiteen tms. Yrittäkää siis vielä ajaa asiaa!

    Täällä onkin jo ehdoteltu erillistä pysäköintihallia tai talojen alakerrosten varaamista pysäköintiin. Eikö yksi vaihtoehto olisi tehdä, kuten eräälle tontille siinä lähettyvillä. Eli että korttelissa olisi lähes koko alin kerros pelkkää pysäköintiä (kadunvarren liiketiloja lukuun ottamatta). Sisäpihakin olisi siis nostettu kerrosta ylemmäs, jolloin sekin olisi valoisampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  33. Mikko kirjoitti 21.11.2013 kello 13:11

    Jos Ramsinsalmeen tehdään silta, kevyt tai raskas, purjeveneiden kulku kait estyy. Niitä Puotilassa on muutama sata. Ainakin Salon saaristossa, Ulkoluodossa, yksikin harmistunut purjehtija sai siltaprojektin hämminkiin. Mitenköhän täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Koti-isä kirjoitti 21.11.2013 kello 15:39

    Heini Lehväslaiho:
    Haluaisin korjata käsitystä, joka vallitsee Vartiosaaren saavutettavuudesta ja sulkeutuneisuudesta sekä siitä, että Vartiosaari-liikkeen tarkoitus olisi pitää saari sellaisena. Saarelaiset ovat vuosikausia yrittäneet ja puoltaneet sitä, että vesiliikenne saataisiin toimivaksi ja saari avattua kaikelle kansalle.

    Suomeksi: minkäänlaista siltaa sinne ei mantereelta haluta. Eli vastaavasti Seurasaaren silta purettaisiin ja yhteys mantereelle hoidettaisiin sieltä veneellä. Uskomatonta.

    …onko olemassa sellaisia ihmisiä, joilla olisi varaa näihin saariasuntoihin, mutta jotka suostuvat tulemaan kotiinsa raitiovaunulla ja jättämään autonsa mantereelle?

    Autoa ei tarvitse jättää mantereelle, kun sellaista ei edes tarvitse omistaa. Raitiovaunu ja kevyt liikenne riittävät. Ei kannata uskoa liian yksisilmäisesti autopuolueen väitteeseen, että ainoastaan autolla liikkuvat olisivat ns. hyviä veronmaksajia.

    Ylipäänsä kevyt liikkuminen silloilla, joilla on myös autoliikennettä, on yleensä hyvin epämiellyttävää (vrt. esim. Pasilan, Kulosaaren, Lauttasaaren tai Lehtisaaren sillat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  35. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.11.2013 kello 16:51

    Koti-isä:
    …autopuolueen väitteeseen, että ainoastaan autolla liikkuvat olisivat ns. hyviä veronmaksajia.

    Autopuolue on toki yhtä lailla huolissaan vuorotyöläisduunareista ja syrjäytyneistä joille se paikka on myös löydyttävä. Normit koskevat kaikkea rakentamista ja enemmän ne vaikuttavat kaupunkikuvaan ja asumiskustannuksiin pienissä kerrostaloasunnoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Daniel Federley kirjoitti 21.11.2013 kello 17:44

    Heini Lehväsahon kuvaus on kaunis, ja niin on varmaan saarikin, mutta onko tuollaisen paikan sijainti puolen tunnin ratikkamatkan päässä Kolmen sepän patsaalta oikea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  37. Daniel Federley kirjoitti 21.11.2013 kello 18:42

    Heini Lehväslaiho:
    Lopuksi haluaisin tietää, Osmo Soininvaara, onko olemassa sellaisia ihmisiä, joilla olisi varaa näihin saariasuntoihin, mutta jotka suostuvat tulemaan kotiinsa raitiovaunulla ja jättämään autonsa mantereelle?

    On olemassa. Tänne Munkkiniemeen matkustaa raitiovaunulla koteihinsa päivittäin aika monta minkkiturkkia ja mittatilauspukua. Tunnelma on hiukan eri kuin monella muulla ratikkalinjalla.

    Lisäksi tässä on tietynlainen sukupolviero; meillä alkaa olla koko joukko sellaisia ±30-vuotiaita, jotka ovat asuneet koko ikänsä kaupungissa ja joista on kasvanut pienestä pitäen tottuneita joukkoliikenteen käyttäjiä. Kun tulotaso nousee, jäädään edelleen käyttämään joukkoliikennettä. Tietysti palvelutasovaatimukset ovat usein tällä ryhmällä aika kovia, mutta suora ja vaihdoton ratikka täyttää ne kyllä, kunhan vuoroväli on tiheä ja liikennöintiaika pitkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  38. Antsa kirjoitti 21.11.2013 kello 19:59

    Makkaratalon Hautuumaa:
    Samalla kun Vartiosaarta kaavoitetaan asuinkäyttöön, tässä helikopterikuvaa metro- ja juna-asemien läheltä. Kaikista kohteista pääsee keskustaan alle 20 minuutissa.

    Tarkoitus Vartiosaaren kaavoittamisessa ei kai lopulta ole pyrkimyksessä asuntopulan lievittämiseen vaan siihen, että kaupungin murenevaa veropohjaa saataisiin pönkitettyä rankasti kunnallisveroa maksavalla ylemmällä keskiluokalla toimeentulotukiasiakkaiden asemesta. Rantojen rakentamisella kuvitellaan houkuteltavan näitä kaksi mersua omistavia maailmankansalaisia kaupungin veronmaksajiksi. Asuinpaikkana merenranta.

    Toisaalta kruununvuoren silta olisi niin massiivinen investointi, että Kruunuvuorenrannan alue ei sitä yksinään perustele vaan sillan jatkona tarvitaan syöttöliikennettä Vartiosaaresta, Laajasalosta, Villingistä, Santahaminasta jne.

    Mielenkiintoista on se, että kaavoituskoneisto ei näe Helsingin rantoja niukkana luonnonvarana, jota tulisi varjella tuleville sukupolville vaan rakentamaton saaristo halutaan kursailemattomasti rakennustuotannon raakapohjaksi. Käytän tällaista sanaa, koska nykyisen rakennustuotannon jäljiltä rakennusmaasta ei jää jäljelle kuin 5-10 metriä syvä louhos, jonka päälle korttitalotuotanto rakentuu. Jopa puistot rakennetaan siten, että nurmialustan alta räjäytetään kallio pois noin metrin syvyydeltä. Tämä nähtiin Musiikitalon edustan nurmikenttää rakennettaessa.

    Tämä rakennustuotantotapa ei eroa mitenkään siltä hävitykseltä, jota Talvivaara on saanut aikaiseksi Sotkamon korpeen. Kun moderni rakennustuotantoteknologia tuodaan Vartiosaareen, saari vain lakkaa olemasta ja alueesta tulee steriili kivilähiö. Varmasti miellyttävä asuinpaikka ja ylimmistä kerroksista näkee kiikarilla Viron rannikon, joten kämpistä voidaan pyytää 10000 euroa neliöltä. Juuri tällaista raakamaata Helsingissä toimiva rakennusteollisuus halajaa.

    Tämän jälkeen voidaan kaavoittaa Villinki ja Santahamina kunhan ne sotilaan pirulaiset vaan ymmärtäisivät lähteä hyvän sään aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  39. Olli Vento kirjoitti 21.11.2013 kello 20:28

    Suunnittelussa olisi hyvä nostaa yhdeksi keskeiseksi asiaksi, miten turvataan riittävät virkistysalueet eheän kaupungin lomassa ja lähellä ihmisten koteja.

    Jos tähdätään asukkaiden liikuntaa ja terveyttä tukevaan kaupunkirakenteeseen, virkistysalueiden sijainnin merkitys kasvaa.

    Jos virkistysalueet muodostavat verkoston, ne lisäävät liikuntaa vieläkin paremmin. Suunnittelun merkitys korostuu siksikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. spottu kirjoitti 21.11.2013 kello 21:29

    Daniel Federley: Heini Lehväsahon kuvaus on kaunis, ja niin on varmaan saarikin, mutta onko tuollaisen paikan sijainti puolen tunnin ratikkamatkan päässä Kolmen sepän patsaalta oikea?

    Elävässä kaupungissa on kontrasteja. Lähiöistä on nykyään tapana tehdä umpitylsiä mekaanisia kaavoitusharjoituksia, ja tämä on myös Vartiosaaren kohtalo jos se nyt kaavoitetaan.

    Kannattaa kulkea potentiaalinen ratikkareitti Kolmen sepän aukiolta Reposalmen rantaan, matkalla on melkoisesti joutomaata joka kannattaisi ottaa käyttöön ensin. Jostain syystä kaavoitusta vaan on tehty sillä periaatteella että rakennetaan tiet ja harvakseltaan taloja, jonka jälkeen “täyteen kaavoitettu” alue hylätään vuosikymmeniksi kun siirrytään kaavoittamaan taas uusia alueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  41. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 21.11.2013 kello 21:48

    Lähiseudun asukas: Vartiosaari: Onhan se kiva jos pikkuporukalla on defacto yksityiskäytössä oma mansikkapaikka Suomen pääkaupungin edustalla olevassa saaressa. Keljuttaahan siitä luopua, ymmärrän.

    Saarelle on kuitenkin halpa päivittäinen veneyhteys, joten jos ihmiset eivät siellä käy niin ei kai niitä nyt sinne voi pakottaakaan. Siltaa kannatan.

    Daniel Federley:
    Heini Lehväsahon kuvaus on kaunis, ja niin on varmaan saarikin, mutta onko tuollaisen paikan sijainti puolen tunnin ratikkamatkan päässä Kolmen sepän patsaalta oikea?

    On, jos löytyy sellaisia paikkoja joihin rakentaminen haittaa vähemmän. Näitä ovat esimerkiksi Roihupelto, Tattarisuo, Konala, Malminkartano, Kannelmäki, Maunula, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi, Tapulikaupunki, Kontula, Myllypuro ja Puotinharju. Harjun asukastiheys on 27 000 as/km2 ja vaikkapa Myllypuron 4 400 as/km2.

    Heini Lehväslaiho:
    Lopuksi haluaisin tietää, Osmo Soininvaara, onko olemassa sellaisia ihmisiä, joilla olisi varaa näihin saariasuntoihin, mutta jotka suostuvat tulemaan kotiinsa raitiovaunulla ja jättämään autonsa mantereelle?

    Tästä ei kannata välittää. Jos Vartiosaari rakennetaan, kaupunki kyllä pakottaa rakentamaan sinne ne 3 000 autopaikkaa. Joukkoliikenteen perusratkaisuna on bussi Herttoniemeen ja raitiovaunu saadaan jos saadaan. En yllättyisi, jos osa kaupunginvaltuutetuista vaatisi vielä moottorikatua Rastilaan. Onhan Tarvoonkin rakennettu moottoritie.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  42. kungen kirjoitti 21.11.2013 kello 21:49

    Kevyen liikenteen silta Vartiosaareen olisi ilman muuta hyvä juttu. Mitä saaren gryndaamiseen tulee, niin eikö olisi kaikkien kannalta helpompaa kaavoittaa Kruunuvuorenranta uudestaan siten, että sinne mahtuu 5000-7000 asuntoa enemmän? Parkkipaikat vaikka proomuille, jos ei muu auta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  43. anomuumi kirjoitti 22.11.2013 kello 1:21

    Lotta:
    Bangkokissa korkeiden talojen, pienten tonttien ja autopaikkojen tarpeen aiheuttama dilemma on ratkaistu siten, että jokaisessa n. 15-50 kerroksisessa talossa on ensimmäiset 5-8 kerrosta autohallia. Varsinaiset asuinkerrokset alkavat siis vasta 5-8 kerroksesta ja sinne mennään hissillä rakennuksen aulasta. Miksei tätä mallia voisi soveltaa myös Helsingissä? Varjostusongelma ratkaistuu samaan syssyyn.

    Parempi kysymys olisi, miksi koko asia kuuluu kaupungin määrättäväksi? Pysäköintipaikkoja rakennettakoon sen verran kuin rakennetaan ja kaupunki hallinnoikoon omia pysäköintipaikkojaan liiketoiminnan periaattein – mistä tulikin mieleeni: Pitäisikö kaupungin pysäköintivarannon ylläpitoa ja kehittämistä varten perustaa HKL-Pysäköinti tai vaikka Helsingin pysäköinti Oy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Piirainen kirjoitti 22.11.2013 kello 2:45

    Olen jo pitkään ajatellut, että vihreiden äänestämisessä ei ole mitään järkeä, jos äänet menevät tällaisille lähiluonnon rais… tuhoajille. Vrt. kyyninen suhtautuminen Kumpulanlaaksoon. Vituttaa äärimmäisen syvästi tämä lepsu vähemmistöjen oikeuksien edistämisen politiikka.

    Linkolalaisuus lienee se oikea ratkaisu. Tai lähiluonnosta nauttiminen itsemurhaan saakka. Tai alkoholisoituminen.

    Näiden kaupunkisuunnittelijoiden kummalliset visiot eivät kohtaa tämän entisen vihreän järkeä. Miksei Keski-Pasilaan voi rakentaa 20 kpl 30 kerroksista kerrostaloa? Miksi tätä asutusta täytyy ripotella sinne sun tänne?

    Jälkipolvet tulevat kiroamaan tiettyjä näennäis liberaalikokoomusvihreitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  45. tpyyluoma kirjoitti 22.11.2013 kello 16:04

    Antsa: Tarkoitus Vartiosaaren kaavoittamisessa ei kai lopulta ole pyrkimyksessä asuntopulan lievittämiseen…

    Kyllä se on. Voi ja saa olla sitä mieltä, että asunnot pitäisi rakentaa jonnekin muualle, mutta tämän kaavoitusprojektin julkilausuttu tavoite on saada yksi uusi asuinalue lisää, koska niistä on huutava pula, eikä tuota ole mitään syytä epäillä.

    Silta Vartiosaareen on suhteellisen pieni investointi, raportin mukaaan kokonaiskustannus on noin 27 miljoonaa euroa, suurinpiirtein saman verran kuin saaren sisäinen katuverkko maksaa. Kokonaisuutena investointitarpeeksi on arvioitu reilu sata miljoonaa euroa (silta, kadut, julkiset rakennukset, viemärit…), jos kaavoitetaan 250 000 – 350 000 kerrosneliömetriä, eli kaupungin investoinnit olisivat noin 300 – 400 €/kem2. Tyypillisesti Helsingissä uudella asuinalueella ne ovat noin 700 €/kem2, ja tonttimaasta kaupunki saa 500 – 1 000 €/kem2 (riippuu mm.ARAn osuudesta).

    Lyhyesti sanottuna, tämän kaavan ongelmat jos tehdään tiivistä, eivät ole taloudellisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.11.2013 kello 18:11

    Silta Vartiosaareen on suhteellisen pieni investointi, raportin mukaaan kokonaiskustannus on noin 27 miljoonaa

    Alöuelle on tulossa 3000 pysäköintipåaikkaa. Vaikka ne saataisiin poikkeuksellisen halvalla, vaikka vain 25 000 euroa/paikka, ne maksaisivat yhteensä 75 miljoonaa. Miten täässä sillat voivat olla noin suuri ongelma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. tpyyluoma kirjoitti 22.11.2013 kello 16:27

    Makkaratalon Hautuumaa: On, jos löytyy sellaisia paikkoja joihin rakentaminen haittaa vähemmän. Näitä ovat esimerkiksi Roihupelto, Tattarisuo, Konala, Malminkartano, Kannelmäki, Maunula, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi, Tapulikaupunki, Kontula, Myllypuro ja Puotinharju. Harjun asukastiheys on 27 000 as/km2 ja vaikkapa Myllypuron 4 400 as/km2.

    Tämä on sinänsä totta, mutta käydään nyt noi yksi kerrallaan läpi, ihan sen selittämiseksi miksi tämä jonnekin muualle rakentaminen ratkaisuna käy vähän hermoille.

    Roihupelto. Potentiaalia, siinä voisi olla metroasema ja se on Jokerin varrella. Käytännössä, sitä yhtä pientäkin asuinkaavaa vastustetaan, lähiluonnon raiskaaminen ja silleen leppoisasti, pappayhdisten toimesta. Lisäksi se on teollisuusalue, ja koska Itä-Helsingin työpaikkaomavaraisuus on maailman tärkein asia, niin siellä pitää olla kosolti aaltopeltihalleja ja tyhjiä toimitilatontteja.

    Tattarisuo. Malmin lentoaseman melualuetta, lisäksi se on jo aika kaukana. Maaperä todennäköisesti pilaantunut. Jossain niitä teollisuusalueitakin pitää olla, ja minusta tämä voisi olla se paika. Appropos, mainitsinko jo Malmin lentokentän liittyen lähiluonnon sekä kulttuuriperinnön tuhoutumisen?

    Malmi. Lentokenttä ilmeisesti etenee, ja keskustaan tehtäneen tiivistyskaava. Jos nyt optimistiksi heittäydyn niin siihen aseman nurkille saisi ehkä tuhat asuntoa, vuodessa pitäisi kaavoittaa yli viisi tuhatta.

    Maunula. Sinnehän juuri tehtiin täydennyskaavaa, joka oli muuten kiva paitsi ettei siinä ollut juuri taloja. On sanomattakin selvää että haulikolla räiskitty pistetaloarkkitehtuuri on korvaamattoman arvokasta kulttuuriperintöä jota on syytä jatkaa täydentämättömyyskaavoissa, ja lähiluonto. Suuruusluokkaa kymmeniä asuntoja.

    Oulunkylä. Tokihan yli nelikerroksiset talot tuhoaa Oulunkylän skylinen. Suuruusluokkaa ehkä jokunen sata asuntoa.

    Ja niin edelleen. Lisätään nyt vielä että sen kerran, kun jostain löytyy jotain maata jolle voi rakentaa, niin todennäköisesti sinne rakennetaan puolet siitä mitä voisi, koska pysäköinti.

    Siihen että asiaa seuraavat ovat jokseenkin kyynistyneet argumenteille enteks ainutlaatuisimmasta lähiluonnosta ja peräti ihmeellistä kulttuuriperinnöstä on syynsä. Luonnonsuojelupuolelle on myös jo aikoja sitten yritetty kertoa, että jos jokaikinen kasvia työntävä maa-ala on erityisen korvaamaton, niin koko käsite ei kohta enää tarkoita yhtään mitään, ja traagisesti varsinkaan silloin kun se on totta.

    Positiivisemmin, virasto on petrannut todella paljon, ja ihan hyviäkin isompia kohteita on vireillä. Esimerkiksi siinä Hammaslääketieteellisen isossa tontissa Pikku-Huopalahdessa on potentiaalia ja tekemisen makua. Ensisijaisesti se rakennuspotentiaali on kuitenkin kantakaupungin reunoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  48. a_l kirjoitti 22.11.2013 kello 16:56

    En millään jaksa ymmärtää miten maan suurinta kaupunkia hallinnoidaan kuin jotakin kiinteistökehitysprojektia, jonka ainoa tarkoitus on maksimoida tuotto/m2. Naiivi idealisti voisi luulla kaupungin olevan kaupunkilaisia varten.

    Joka ikinen merenrantatontti on rakennettava tukkoon, vaikka kaupunki on täynnä vajaakäytössä olevia valmiita alueita. Vartiosaaren tai Meri-Rastilan rantametsän gryndaamista perustellaan ekologisuudella ja joukkoliikenteen tukemisella. Olisi itse Orwellkin ihmeissään.

    Samalla asuinkustannukset nousevat taivaisiin, koska uudistuotanto kohdistuu vain kaikkein kalleimpaan segmenttiin. Toki talousteoreetikot osaavat perustella uusien luksusasuntojen laskevan hintoja, ikäänkuin ne vanhemmat ökykämpät tulisivat yhtäkkiä alennusmyyntiin. Tosimaailma ei vain toimi näin. Lentomatkustamisen halpenemiseenkin tarvittiin Ryanair ja Easyjet, eikä lisää Finnairin business-paikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.11.2013 kello 18:00

    Samalla asuinkustannukset nousevat taivaisiin, koska uudistuotanto kohdistuu vain kaikkein kalleimpaan segmenttiin.

    Jos asuntotuotanto kohdistuisi kalleimpaan segmennttiin, se alentaisi tehokkaimmin asuntojen hintoja kaikissa segmenteissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 22.11.2013 kello 23:06

    Osmo Soininvaara: Jos asuntotuotanto kohdistuisi kalleimpaan segmennttiin, se alentaisi tehokkaimmin asuntojen hintoja kaikissa segmenteissä.

    Tämä on jonkinlainen muotiuskomus, joka on käytössä rantarakentamishankkeiden perustelemiseksi.

    Aidosti hintoihin vaikutettaisiin tehokkaimmin tuottamalla pieniä ja keskikokoisia vuokra-asuntoja, jolloin vuokralla asumisesta tulisi varteenotettava vaihtoehto omistamiselle.

    Jos useammat asuisivat vuokralla, asunnot myös kiertäisivät tehokkaammin eri elämänvaiheissa eivätkä esim. ikääntyvät pariskunnat jäisi perheasuntoihin lasten muutettua kotoa.

    Tosiasiassa kuitenkin taitaa olla niin, että kohtuuhintaisten asuntojen tarpeesta puhuvat eniten ne, jotka niitä vähiten haluavat. Asuntovelallisille kohtuuhintaiset asunnot olisivat kauhistus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  51. Viherinssi kirjoitti 23.11.2013 kello 13:02

    Hanna-Leena Ylinen: Tosiasiassa kuitenkin taitaa olla niin, että kohtuuhintaisten asuntojen tarpeesta puhuvat eniten ne, jotka niitä vähiten haluavat.

    Ainoa tapa alentaa asumisen hintaa markkinataloudessa on vähentää kysyntää tai nostaa tarjontaa.

    Pääkaupunkiseudulla kysynnän vähentäminen edellyttäisi talouden tahallista jarruttamista, ja sitä harvempi haluaa. Kysyntä tulee siitä, että pääkaupunkiseudun talous työllistää koko ajan enemmän väkeä, joka tarvitsee asuntoja. Jos asuntoja ei tuoteta lisää, jo se jarruttaa talouskasvua.

    Niinpä ainoa järkevä vaihtoehto on lisätä asuntojen tarjontaa. Isossa kuvassa on aika sama, rakennetaanko minimivarusteltuja kopperoita Korsontakaan vai hyvälaatuista asuntokantaa keskeisemmille alueille. Kummassakin tapauksessa pääkaupunkiseudulle mahtuu tulemaan lisää väkeä.

    Jos kuitenkin tavoitteena on saada samalla pidettyä ihmisten asumisen taso keskimäärin mahdollisimman hyvänä, kannattaa rakentaa mahdollisimman laadukasta ja haluttua asuntokantaa.

    Tämä voi tuntua epäintuitiiviselta, mutta takana on kaksi olennaista sääntöä. Ensimmäinen on se, että asunnoissa asuu käytännössä aina joku. Meillä ei ole mitään suurta tyhjien asuntojen ongelmaa, joka johtuisi siitä, ettei niille olisi kysyntää. (Tätä on muuttotappiopaikkakunnilla.)

    Toinen sääntö on se, että jos meillä on tietty määrä asuntoja, niiden keskihinta on olennaisesti sama riippumatta asuntojen laadusta. Näin käy siksi, että asuntojen hinta pääkaupunkiseudulla ei määräydy tuotantokustannuksista, vaan se tulee ihmisten maksukyvystä.

    Niinpä tässä käy niin, että mitä parempia asuntoja alueella on, sitä paremman asunnon samalla rahalla saa.

    Näillä lainalaisuuksilla ei ole ihmeemmin tekemistä vuokra- tai omistusasumisen kanssa. Markkinaehtoinen vuokra-asuminen toimii samalla tavalla, vuokra on hyvin vahvasti sidoksissa asunnon hintaan. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on vapailla markkinoilla vain, jos vapailla markkinoilla on kohtuuhintaisia omistusasuntoja.

    Markkinahintaa ei voi myöskään muuttaa tuetulla asuntotuotannolla (Hitas, KVT, jne.), jos tuettua tuotantoa ei ole niin paljon, että sitä riittää kaikille halukkaille. Sitten yllättäen palataan takaisin samaan kohtaan, että hintoja saa alas vain suurella tuotantomäärällä.

    Hanna-Leena Ylinen: Asuntovelallisille kohtuuhintaiset asunnot olisivat kauhistus.

    Jos asuntovelallinen ajattelee oman asuntonsa arvoa ja on rationaalinen, hän toivoo omaa asuntoaan vähäarvoisempien asuntojen runsasta rakentamista seudulle. Ne tuovat talouskasvun vaatimaa työvoimaa mutteivät kilpaile hänen omistamansa asunnon kanssa.

    Asuntovelalliselle ikävämpää on se, jos seudulle rakennetaan hänen omaa asuntoaan arvokkaampia asuntoja, koska silloin hänen asuntonsa putoaa arvojärjestyksessä alemmas ja menettää suhteellista arvoaan.

    Samalla tavalla maanomistajalle on tärkeää saada oma plänttinsä kaavoitetuksi ja pitää muiden pläntit kaavoituksen ulkopuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  52. Viherinssi kirjoitti 23.11.2013 kello 13:07

    a_l: Lentomatkustamisen halpenemiseenkin tarvittiin Ryanair ja Easyjet, eikä lisää Finnairin business-paikkoja.

    Analogia ei toimi, koska lentokoneet lentävät osin tyhjänä, eikä paikkoja huutokaupata.

    Jos lentoyhtiöt aina huutokauppaisivat kaikki paikat lennolle, niin ykkösluokan paikkojen lisääminen reitille alentaisi kaikkien paikkojen hintoja. Lisäksi osa business-matkustajista siirtyisi ykköseen ja osa ekonomiluokasta businekseen. Matkustustaso paranisi.

    Ja tuo halpalentoyhtiövertaus muuten osoittaa senkin, mitä tapahtuu, jos lisätään halpaa kapasiteettia. Perinteisten lentoyhtiöiden lentokoneiden takaosan hinnat ovat laskeneet kilpailun vuoksi, etuosan eivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  53. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 23.11.2013 kello 13:17

    Daniel Federley:
    Heini Lehväsahon kuvaus on kaunis, ja niin on varmaan saarikin, mutta onko tuollaisen paikan sijainti puolen tunnin ratikkamatkan päässä Kolmen sepän patsaalta oikea?

    On!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 23.11.2013 kello 13:28

    kungen:
    Kevyen liikenteen silta Vartiosaareen olisi ilman muuta hyvä juttu. Mitä saaren gryndaamiseen tulee, niin eikö olisi kaikkien kannalta helpompaa kaavoittaa Kruunuvuorenranta uudestaan siten, että sinne mahtuu 5000-7000 asuntoa enemmän? Parkkipaikat vaikka proomuille, jos ei muu auta.

    Tuotaisiinko rakentamiseen tarvittavat nosturit, elementit, betoni, hiekka ja sora sekä kaikki muukin rakennusmateriaali ja asukkaiden muuttotavarat esim. flyygelit Vartiosaareen fillareilla vai raitiovaunulla?

    … vai olisiko tarkoitus rakentaa ainoastaan risumajoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 23.11.2013 kello 14:12

    Osmo Soininvaara: Alöuelle on tulossa 3000 pysäköintipåaikkaa. Vaikka ne saataisiin poikkeuksellisen halvalla, vaikka vain 25 000 euroa/paikka, ne maksaisivat yhteensä 75 miljoonaa. Miten täässä sillat voivat olla noin suuri ongelma?

    Onko Vartiosaaren ja Kruunuvuoren siltayhteyden osalta niin että kyseessä on kytkykauppa: kun ostat tämän joudut ostamaan myös tuon (eli sillat Vartiosaareen)?

    Lobbaavatko siltalobbaajat tykimmin?

    Siltayhteys kantakaupungista Laajasaloon, Kruunuvuorenrantaan on, ainakin näin veronmaksajan näkökulmasta hillittömän kallis, lauttayhteys olisi ymmärtääkseni selvästi edullisempi.

    Jos ensimmäiset sillat (Laajasaloon) maksavat luokkaa 200 miljoonaa euroa, voi joku tietysti pitää 27 miljoonaa euroa pikku summana. Sillä saisi ilmeisesti kuitenkin viisi lauttaa (á 5 Meuroa/kpl) ja pari miljoonaa jäisi vielä yli. Terminaaleineen kaikkineen kokonaiskustannusarvio jäi lautoilla (31 Meuroa) alle kuudesosaan siltavaihtoehdon kokonaiskustannusarviosta. Haiskahtaa vähän siltä, kuin tässä oltaisiin käyttämässä toisten rahoja.

    (En ihan ymmärrä, miksi lauttoja (tuota Laajasalon yhteyttä varten) laskettiin em. vertailussa tarvittavan peräti viisi kappaletta ja miksi ylipäätään busseja pitäisi lähteä lautoilla kuljettamaan? Eikö kaksi lauttaa, ilman busseja lautoilla, olisi riittänyt? (ks. edellämainittu lähde: “Investoinnit lautta-aluksiin: Kalusto 25 milj. euroa viisi bussi-lauttaa”))

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Daniel Federley kirjoitti 23.11.2013 kello 18:02

    Viherinssi:Jos lentoyhtiöt aina huutokauppaisivat kaikki paikat lennolle, niin ykkösluokan paikkojen lisääminen reitille alentaisi kaikkien paikkojen hintoja.

    Päinvastoin. Jos koneeseen tehdään vaikka neljä ykkösluokan paikkaa lisää, sieltä otetaan 12 turistiluokan paikkaa pois. Kun samalla kysyntä eli lennolle haluavien matkustajien määrä ei muutu, niin alempi paikkamäärä nostaa yhden penkin hintaa.

    Tosin en ole yhtään varma siitä, miten analogia asuntoihin toimii tässä tapauksessa. Ison vuokrayksiökerrostalon rakennuttaminen ratikkalinjan viereen olisi kuitenkin todellinen rahasampo, jos invavessa- ja keskipinta-alamääräyksiä ei olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. kungen kirjoitti 24.11.2013 kello 19:34

    Kivikaupungin kasvatti: Tuotaisiinko rakentamiseen tarvittavat nosturit, elementit, betoni, hiekka ja sora sekä kaikki muukin rakennusmateriaali ja asukkaiden muuttotavarat esim. flyygelit Vartiosaareen fillareilla vai raitiovaunulla?

    … vai olisiko tarkoitus rakentaa ainoastaan risumajoja?

    Minähän sanoin, että Vartiosaaren gryndaamisen sijaan voisi ensin tutkia (sijainniltaan huomattavasti keskeisemmän) Kruununvuorenrannan tiiviimpää kaavoitusta. Eli optimitilanteessa niitä nostureita ei tarvitsisi Vartiosaareen tuoda.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. j-lu kirjoitti 25.11.2013 kello 0:42

    Kivikaupungin kasvatti:
    Jos ensimmäiset sillat (Laajasaloon) maksavat luokkaa 200 miljoonaa euroa, voi joku tietysti pitää 27 miljoonaa euroa pikku summana. Sillä saisi ilmeisesti kuitenkin viisi lauttaa (á 5 Meuroa/kpl) ja pari miljoonaa jäisi vielä yli. Terminaaleineen kaikkineen kokonaiskustannusarvio jäi lautoilla (31 Meuroa) alle kuudesosaan siltavaihtoehdon kokonaiskustannusarviosta. Haiskahtaa vähän siltä, kuin tässä oltaisiin käyttämässä toisten rahoja.

    Sillan idea on se, että kaupunki omistaa Kruunuvuorenrannassa maata ja se saa tonteista enemmän fyffeä, jos Kruunuvuorenrannasta pääsee spåralla keskustaan viidessätoista minuutissa kuin siinä tapauksessa, että joukkoliikennematka keskustaan on vaihdollinen ja kestää 40 minuuttia.

    Toisin sanoen siitä sillasta on sekä tuloja että menoja. Tuloja sen verran paljon, ettei ole mielekästä keskustella aiheesta lässyttämällä vain menoista. Lauttayhteydestä on pääosin menoja.

    Kunnallistalouden keskeisiä epäkohtia on se, että tulo- ja menopuolista puhutaan irrallaan. Toinen on, että vaihtoehtoiskustannukset ovat jotain täysin käsittämätöntä. Molemmat menevät tietyssä mielessä sektoribudjettien piikkiin, mutta kyllä ihmisten keskilahjaisuudellekin pitää asioista kunniaa antaa, sekä poliitikkojen että virkamiesten. Ja äänestäjien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  59. a_l kirjoitti 25.11.2013 kello 10:58

    Viherinssi: Analogia ei toimi, koska lentokoneet lentävät osin tyhjänä, eikä paikkoja huutokaupata.Jos lentoyhtiöt aina huutokauppaisivat kaikki paikat lennolle, niin ykkösluokan paikkojen lisääminen reitille alentaisi kaikkien paikkojen hintoja. Lisäksi osa business-matkustajista siirtyisi ykköseen ja osa ekonomiluokasta businekseen. Matkustustaso paranisi.Ja tuo halpalentoyhtiövertaus muuten osoittaa senkin, mitä tapahtuu, jos lisätään halpaa kapasiteettia. Perinteisten lentoyhtiöiden lentokoneiden takaosan hinnat ovat laskeneet kilpailun vuoksi, etuosan eivät.

    Unohdat, että markkinat eivät ole täydelliset.

    Ei asuntojakaan huutokaupata, ne myydään sellaiseen markkinahintaan johon myyjä tyytyy. Huonoina aikoina, kuten nyt, asuntojen hinnat eivät ala heti laskea, vaan myyntiajat pitenevät ja tehtyjen kauppojen määrä laskee. Samalla rakennusliikkeet jäädyttävät uusia kohteitaan, koska ennakkomarkkinointi ei vedä.

    Näin saadaan aikaan paradoksaalinen tilanne: asuntoja rakennetaan vähemmän, vaikka sekä vuokrat että vanhojen pienten asuntojen hinta on
    nousussa.

    ***

    Sitäpaitsi halpalentoyhtiöiden tulo markkinoille on laskenut keskimääräistä lipun hintaa. Juuri se on kaikkein tärkeintä.

    Kun alemman segmentin tarjontaa lisätään, sen hinta laskee, jonka vuoksi myös yläsegmentin hinnan on laskettava tai preemiolla sataava rajahyöty pienenee. Firma saattoi maksaa kahden tonnin bisneslipun Euroopan sisäiselle lennolle silloin, kun turistiluokkakin maksoi tonnin. Tilanne on toinen kun turistiluokan lippu maksaa 200 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. a_l kirjoitti 25.11.2013 kello 11:26

    Viherinssi: ….Tämä voi tuntua epäintuitiiviselta, mutta takana on kaksi olennaista sääntöä. Ensimmäinen on se, että asunnoissa asuu käytännössä aina joku. Meillä ei ole mitään suurta tyhjien asuntojen ongelmaa, joka johtuisi siitä, ettei niille olisi kysyntää. (Tätä on muuttotappiopaikkakunnilla.)

    Näin ehkä teoriassa, mutta totuus on tässäkin tarua ihmeellisempää.

    Leppäsuolla, aivan kaupungin ytimessä, kesti melkein kymmenen vuotta rakentaa tontti täyteen, koska eur 10000/m2 luksusasuntojen markkina ei vetänyt halutusti. Kun alue oli lopulta muuttovalmis, uudet leppäsuolaiset myivät vanhat (kalliit) asuntonsa muille, jotka myivät omat asuntonsa jne ja niin vähitellen vuosien saatossa myös edullisempia luukkuja vapautui markkinoille.

    Entäpä jos olisikin päätetty rakentaa vaikkapa HOASin opiskelija-asuntoja? Vuodessa alue olisi ollut täynnä uusia asukkaita.

    Toinen sääntö on se, että jos meillä on tietty määrä asuntoja, niiden keskihinta on olennaisesti sama riippumatta asuntojen laadusta. Näin käy siksi, että asuntojen hinta pääkaupunkiseudulla ei määräydy tuotantokustannuksista, vaan se tulee ihmisten maksukyvystä….Markkinahintaa ei voi myöskään muuttaa tuetulla asuntotuotannolla (Hitas, KVT, jne.), jos tuettua tuotantoa ei ole niin paljon, että sitä riittää kaikille halukkaille. Sitten yllättäen palataan takaisin samaan kohtaan, että hintoja saa alas vain suurella tuotantomäärällä.

    Tietenkin viime kädessä kaikki on kiinni kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Asuntomarkkinat ovat silti myös paljolti psykologiaa. Tuettuja asuntoja ei tarvitse olla jokaiselle saatavilla minä hetkenä tahansa, vaan riittää, jos ne ovat varteenotettavana pidetty vaihtoehto kovan rahan asunnoille.

    Myös asumisessa on erilaisia arvostuksia. Joku painottaa sijaintia, toinen tilaa ja kolmas haluaa pitää asumiskustannukset pieninä, jotta rahaa riittää muihin menoihin.

    Jos asuntovelallinen ajattelee oman asuntonsa arvoa ja on rationaalinen, hän toivoo omaa asuntoaan vähäarvoisempien asuntojen runsasta rakentamista seudulle.

    Mutta kun asuntovelallinen EI ole rationaalinen ja ajattelee paljon muutakin kuin kotinsa arvoa.

    Asuntomarkkinoilla on arvostuskuplia ja romahduksia ja vuokrat eivät aina seuraa kiinteistöjen arvoja. Markkina ei toimi kuten teoriassa.

    Tiedetään, että putkiremonttien tai vuokratonttien kustannukset eivät siirry täysimääräisinä asuntojen myyntihintoihin vaikka pitäisi. Kolmannes ei edes täysin ymmärrä korkotason muutosten vaikutusta asuntolainansa kk-eriin!

    On lähtökohtaisesti väärin kuvitella asuntomarkkinoiden toimijat omaisuutensa maksimointiin pyrkivinä rationaalisina toimjoina. Joskus kannattaa konsultoida ennemmin kiinteistönvälittäjää kuin taloustieteen oppikirjaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. petri kirjoitti 27.11.2013 kello 15:40

    Odottaisin että edes vihreät saastäisivät enemmän vihreää rakentamiselta !!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus