Talvivaaran loppu

15.11.2013 · Aihe: Eduskuntatyö 

Talvivaaran hurmoshenkisen lupaavasti alkanut tarina näyttää päättyvän konkurssiin. Korostan, että minulla ei ole tästä mitään ylimääräistä tietoa, vaan arvioni perustuu lehtitietoihin. Yrityssaneeraukseen pääsy ei ole mahdollista yritykselle, joka on jatkuvasti tappiollinen. Talvivaara tuottaa lehtitietojen mukaan tappiota kymmenen miljoonaa euroa kuukaudessa. Yhtiö ilmoittaa tarvitsevansa yrityssaneerauksen tueksi 40 miljoonaa euroa. Jos jollakin on ylimääräiset 40 miljoonaa euroa, hänen ei kannatta vähemmistöosakkaaksi tappiolliseen yritykseen, vaan ostaa kaivos konkurssipesästä, jolloin saa sen kokonaan itselleen. Arvailtavaksi tässä minun mielestäni jää vain se, löytyykö kaivoksen toiminnalle jatkaja konkurssin jälkeen ja se, mitä valtion osittain omistaman yhtiön konkurssi merkitsee Suomen maineelle rahamarkkinoilla.

Tämä on hyvin surullinen asia. Kainuussa suureen uuteen työllistäjään pantiin paljon toivoa niin, ettei yrityksen tuottamista ilmeisistä ympäristöhaitoistakaan viitsitty marista. Nyt kaivoksesta taitaa jäädä jäljelle vain pilattu ympäristö ja valtavat myllätyt alueet. Moni piensijoittaja menettää rahansa.

Valtiolle tämä merkitsee valtaisaa laskua, sillä kaivosyhtiön lakisääteinen ympäristövakuutus ei riitä alkuunkaan jälkien siivoamiseen. Tämä on syytä ottaa kaivosyhtiöitä säätelevässä lainsäädännössä huomioon.

Nikkelin hinta

Selityksenä kaivoksen vaikeuksiin on sanottu, että nikkelin maailmanmarkkinahinnan odottamaton lasku vei kaivoksen kannattavuuden. Tämäkään kaivosyhtiön antama tieto ei pidä paikkaansa. Oheisesta kuvasta näkee, että nikkelin hinta on nyt selvästi korkeammalla kuin kaivosyhtiötä vuonna 2003 perustettaessa. Siinä välissä hinta kyllä kävi lyhytaikaisesti hyvin korkealla, mutta tämä tapahtui paljon kaivosyhtiön perustamisen jälkeen.

 

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Talvivaaran loppu”

  1. Heikki kirjoitti 15.11.2013 kello 17:57

    Suomessa palkkakustannukset ovat niin tähtitieteelliset, että on hyvin vaikea nähdä kaivostoiminnan omaavan edellytyksiä.

    Tästä tuli monelle suomalaiselle todella kallis oppitunti. Toivon mukaan päästään edes luokalta.

    Kaivos saa rahaa maailman-markkinoilta, mikäli Suomessa palkkoihin menee tuosta rahasta 20-25%, ja muualla kenties 5-10%, niin tarvitaan todella hyvä esiintymä, että tuo yhtälö toimii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. Joni Pelkonen kirjoitti 15.11.2013 kello 18:03

    Nikkelin korkea hinta johtui noususuhdanteesta, jonka aikana lainansaanti investointeja varten oli helppoa, joka puolestaan edisti mm. teräksen ainesosana käytettävän nikkelin kulutusta.

    Jokainen tiesi että nousukausi ei kestäisi loputtomiin. Kaivos olisi siis kannattanut suunnitella siten, että se voidaan pitää kannattavana laskusuhdanteen ajan tai että se voitaisiin sulkea laman ajaksi kokonaan.

    Talvivaaran väitetään olevan elintärkeä työllistäjä. 10 miljoonalla eurolla, jonka Talvivaara nyt tuottaa tappiota kuukaudessa, voitaisiin maksaa palkkaa tuhansille ihmisille. Eri asia keksittäisiinkö heille järkevää tekemistä, mutta jos keksittäisiin, se tekeminen todennäköisesti tuottaisikin jotakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  3. diodi kirjoitti 15.11.2013 kello 18:09

    Pieni korjaus. Tuossa kaaviossa nikkelin hinta on dollareina. Euroina nikkelin hinta on nyt lähes täysin samalla tasolla kuin 2003.

    nikkelin hinta euroina

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2013 kello 19:31

    Kiitos diodi
    Olin tietoinen tuosta valuuttakurssiongelmasta, mutta en nyt vain jaksanut etsiä muunninta tuohon maailmanpankin tilastoon. Tuo linkki on hyödyllinen, koska sitä kautta saa näköjään lisää euromääräisiä hintoja. Tuo ero muuten kertoo, miksi osalla Eurooppaa menee niin hnuonosti. Saksan, Suomen ja Hollannin vaihtotaseidin ylijäämät ovat nostaneet euron kurssia heikentäen kaikkien kilpailukykyä. Myöskään Suomen talous ei euron revalvoitumista enää kestä. Tästä puhutaan kun vaaditaan Saksaa vähän hillitsemään vaihtotaseensa ylijäämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Lauri Kumpulainen kirjoitti 15.11.2013 kello 18:17

    Toivottavasti Osmo Soininvaara saat tämän tiedon läpi uutisiin, koska on ollut aika hirveätä seurata tiedotusvälineiden uutisointia nikkelin hinnasta.

    30 vuoden keskiarvo nikkelitonnille dollareina taitaa olla pitkälle alle $10k.

    Tuo vuonna 2006 alkanut hintapiikki on kyllä varmasti taloustutkimuksen kohteena vielä pitkään. Kiinnostaisi kovasti tietää, mitkä olivat syynä tuohon.

    Monien hyödykkeiden käyrät ja tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa tuolta 2006-2007 ajanjaksolta. Nikkeli nousi jotain 30 % pahimpina kuukausina, mutta oli romahduskin nopeaa. Talvivaarahan avattiin tuohon romahtavaan tilanteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  6. Teemu kirjoitti 15.11.2013 kello 18:35

    Konkurssin jäljeen firman velat on nollattu. Sitten jokin ulkomaalainen kaivosjätti ostaa Talvivaaran ja jatkaa toimintaa. Palkkatasosta tuskin on kysymys; kansainvälisesti kaivosalalla maksetaan kovia palkkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  7. åke kirjoitti 15.11.2013 kello 18:44

    Tästä nähdään miksi suomessa yritystoiminta ei etene jos valtio ei osallistu. Riskit ovat liian suuria ja rahoittajat liian pieniä.

    Harmittavasti Talvivaarassa tehtiin ilmeisesti aikamoisia insinööritaidon munauksia. Tästä syystä ehdottaisin että: valtio ostaa tilaisuuden tullen kaivoksen, korjaa tehtyjä virheitä ja sitten jatkaa toimintaa. Edellyttäen siis että toiminnassa olisi tältä pohjalta riittävä tuotto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. Andy kirjoitti 15.11.2013 kello 18:56

    Kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa!
    Havainnollinen tilastografiikka ohjaa keskustelun olennaiseen ja vie pohjan mielikuvilta. Kiitos Ode!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  9. Leena kirjoitti 15.11.2013 kello 19:24

    Heikille: Australia on maailman suurimpia kaivosteollisuuden maita ja palkkataso paljon Suomea parempi.

    Kaivoksen työntekijän palkka on AUS$ 80.000-120.000, insinöörit tienaa tuplasti enemmän kuin Suomessa.

    Sitä paitsi Australiassa kaivokset sijaitsevat outbackissä eli sinne rakennetaan sekä lentokentät että campit. Työntekijät asuvat viikot “leireillä” täyshoidossa – fly inn and out.

    Kaivosteollisuus myös maksaa suuria rojalttimaksuja; erittäin merkittävä tulonlähde valtiolle.

    Eli käyttökustannukset ovat Australiassa paljon Suomea suuremmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 46

  10. Pekka Lappalainen kirjoitti 15.11.2013 kello 19:29

    Talvivaara listautui 2007 juuri Ni-hinnan ollessa korkeimmillaan.

    ‘Vesipöhö’ 2011 varsinaisesti kaatoi Talvivaaran. Suuret ‘malmi-sepeliaumat’ vettyivät, hienoaines lähti liikkeelle tukkien ‘vesireittejä’, kanavoitui. Osin kovettui ja liukenemisprosessi hidastui (toisin kuin 50 tuhannen tonnin koekasassa). Liuoskierron pitoisuus laski lähelle 1g/t Ni – olisi pitänyt olla yli 2,5 (kuten koekasassa).

    Metallitehtaalla saatava metallimäärä on suoraan verrannollinen liuospitoisuuteen. Liukeneminen tehokkaasti edellyttää hapen saantia koko ajan -ilmaa. Ylimääräistä sadevettä oli varastoitava avolouhokseen – jopa (virheellisesti)kipsisakka-altaaseen.Kohtaloikkain seurauksin.

    Valitettavasti ympäristölupa rajoittaa sama-aikaisesti sekä poispumpattavaa vesimäärää (veden pitoisuuksista välittämättä) että myös kokonaispäästöjä , t/v. Miksi ei pelkästään päästötonneja?.Siksi valitettavasti ‘tyhmästi’ riskeerasivat – riski toteutui. Ympäristövahinko oli tosiasia. Parempi olisi ollut pumpata ylimäärä sadevesi heti pois,sitä varten rakentaa putkilinja.

    Tapahtunut vahinko kuitenkin kertaluokaltaan vähäisempi kuin esim. Romanian tai Espanjan kaivospato-onnettomuusvahingoissa. Oletteko kuulleet kalakuolemista esim.? Tai mikä suolapitoisuus on käytännössä vaarallista, myrkyllistä. Suolavesi raskaampana painuu pohjalle.

    Jatkossa tietysti parasta olisi saada rahaa uusien ‘oikein mitoitettujen’ kasojen liuotukseen (ensimmäiset uudet jo tehty) – ja metallitehtaan (=veden metallipuhdistuslaitoksen) pitämiseksi jatkuvasti käynnissä. Ja tietysti päästävä eroon vanhasta 6 miljoonan kuution ‘likaantuneesta’ vesierästä. Normaaliin tuotantoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  11. Countryboy kirjoitti 15.11.2013 kello 19:32

    Kaivos kyllä aloitti toimintansa juuri tuon nikkelin hintahuipun aikoihin. Perustamisessa meni monta vuotta lupineen ja rakentamisineen. Kyllä se lienee tosi, että alusta on pudottu noin 1/3 osa hintatasoon kun huomioidaan myös euro/dollari-hintasuhde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  12. Tavallinen Teknikko kirjoitti 15.11.2013 kello 19:57

    Perälää ei sitten lehdet päässeet kommentoimaan henkilönä, joka osti metallipitoisen kaivoksen eurolla päätyi kaivoksellaan miljardööriksi. Vai miten tässä kaivosjupakassa loppujen lopuksi kävi/käy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Pekka Lappalainen kirjoitti 15.11.2013 kello 20:00

    Koska muuten Osmo Soininvaara korjaat aikaisempia virheväittämiäsi kaivostoiminnasta. Esim. kaivoslakia koskeva 11.9 blogisi oli ‘populistisia’virheväittämiä täynnä. Väitit kaivoslakia poikkeukselliseksi (samanlainen kokonaiskorvauksiltaan, löytäjää suosiva kuitenkin on esim. Ruotsissa). Että Tanskan kokoinen alue olisi jotenkin vallattu/varattu kaivostoiminnalle, ja olisi ‘ilmaista’ tarjontaa ulkomaisille kaivosyrityksille jne.. Vähättelyt Suomen toimivien kaivosten määrästä (tosiasiassa =50kpl) ja merkittävyydestä kansantaloudelle. Tosiassa metallituotteiden vienti on 7,8 miljardia euroa/v ja omavaraisuusaste vain luokkaa 15%. Kaivostoiminnan piirissä tosiasiassa 0,18% maan pinta-alasta.Luonnonsuojelualueita puolestaan 100-kertainen pinta-ala. YMS. Ks. 11.9 blogisi nettikeskustelun loppuosa. Mistä pulppuaa ‘kaivosvihasi’?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2013 kello 20:02

    Ruotsissa on samankaltainen kaivoslaki kuin Suomessa mutta muualta sitä onkin sitten vaikeampi löytää, siis sellaisesta maasta, jossa on merkittävää kaivostoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mikael kirjoitti 15.11.2013 kello 21:18

    Aika mustamaalaavaa tekstiä varsinkin Talvivaaran pienosakkaita kohtaan. Perä&co kuitenkin aidosti uskoo ja yrittää pelastaa kaivoksen nykymuodossaan ja näin vuosien saatossa kenties palauttaa siihen sijoitetut rahat toivottavasti korkojen kera. ‘Mitä minä ja me muut sanoimme’ mentaliteetilla konkurssiin ajettu ja sillä kainuulle lyöty märkä rättikö on paras ratkaisu jota tahdot?

    Älkää tehkö tällä vaikealla tilanteella politiikkaa vaikka se kuinka herkulliselta tuntuukin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2013 kello 21:40

    Tarkoitukseni ei ollut tehdä tällä politiikkaa. Minä olin niitä, jotka kannatin Solidiumin rahojen käyttöä Talvivaaran pelastamiseen. Tuo investointi on nyt osoittautunut virheeksi. On hyvin ikävää, että näin kävi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Evert The NeverRest kirjoitti 15.11.2013 kello 21:35

    Onhan se sääli, jos luomunikkeliä biologisesti tuottava kavos joutuisi lopettamaan alkuunsa.

    Ruotsissa valtio panee vastaan itse YK:lle, joka kieltäisi nikkelikaivoksen perustamisen Rönnbäckeniin saamelaisten suojelemiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. n.n kirjoitti 15.11.2013 kello 23:26

    Koko asiasta on käytännössä täysin mahdotonta sanoa yhtään mitään ilman tarkkaa tietoa prosessin toiminnasta, tilasta, siinä ilmenneistä ongelmista.

    Nuo ovat erikoisasiantuntemusta vaativia kysymyksiä joita ei koskaan julkisuudessa pystytä käsittelemään, eikä niistä voi oikeastaan yhtiön ulkopuolisilla olla tietoa.

    IMO toimintaa olis välttämättä jatkettava, todnäk toistaisekis valtion enemmistöosuudella.

    Ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen
    kaatuu kuitenkin veronmaksajien kontolle, toimiva prosessi tarjoaa jonkinasteista tuloa.

    Koko asiassa pitää katsoa usean vuosikymmenen aikajännettä, tälläsiä päätöksiä ei sais päivissä tehdä niin kun nyt mennään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. n.n kirjoitti 15.11.2013 kello 23:38

    Mitä tuohon ylempänä ihmeteltyyn nikkelin hintapiikkin tulee niin look no further kun raaka-ainefutuurit+ muut alan johdannaiset ja niillä pelaaminen.
    Kyllä se on business ja pääomamarkkina kun nämä Allokoi Oikein, eiks jea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Tapio kirjoitti 16.11.2013 kello 0:16

    n.n: Ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaaminen
    kaatuu kuitenkin veronmaksajien kontolle, toimiva prosessi tarjoaa jonkinasteista tuloa.

    … ja myös nostaa konkurssipesän hintaa. Seuraava omistaja saa todennäköisesti veloista puhdistetun rahasammon, kunhan vain näköpiirissä oleva konkurssi selvitetään nopeasti ja osaajat pidetään töissä.

    Vähän pelottaa tuo konkurssimenettely, koska kaivos voi jäädä heitteille. Juristit eivät välttämättä ole parhaita kaivosinsinöörejä. Jos Talvivaara ei pääse yrityssaneeraukseen tai saneeraus ei onnistu, kannattaisikohan valtion ottaa kaivos hallintaansa ympäristösyihin vedoten ja rauhoittaa tilanne.

    Sääli, että näin kävi. Kaivosteollisuus ei ole tyhjätaskujen hommaa. Nostan kuitenkin hattua Pekka Perälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. Juho Laatu kirjoitti 16.11.2013 kello 0:18

    Osmo Soininvaara:
    Tuo ero muuten kertoo, miksi osalla Eurooppaa menee niin hnuonosti. Saksan, Suomen ja Hollannin vaihtotaseidin ylijäämät ovat nostaneet euron kurssia heikentäen kaikkien kilpailukykyä. Myöskään Suomen talous ei euron revalvoitumista enää kestä. Tästä puhutaan kun vaaditaan Saksaa vähän hillitsemään vaihtotaseensa ylijäämää.

    Tarkoittikohan tuo Saksan kauppataseen ylijäämää?

    Suomi, joka on päättänyt siirtyä yhteisvaluutan muiden kaiden kanssa ei saisi valittaa siitä, että valuutan kurssi on väärä sen omaan kilpailuasemaan nähden. Tuollaisten kiinteään valuuttaan liittyvien ongelmien olisi pitänyt olla selvillä jo euroon liittyessä, ja toimintatapojen suunniteluina. Ennen ratkaisu olisi ollut devalvaatio/devalvoituminen. Kaivataanko tässä sitä, että euro laitettaisiin jatkuvaan devalvoitumiskierteeseen, ja euromaat voisivat jatkossa unohtaa palkkakurin ja budjettikurin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  22. Tapio kirjoitti 16.11.2013 kello 0:28

    diodi: Pieni korjaus. Tuossa kaaviossa nikkelin hinta on dollareina. Euroina nikkelin hinta on nyt lähes täysin samalla tasolla kuin 2003.

    nikkelin hinta euroina

    Useiden kymmenien vuosien hintakehityksissä olisi syytä huomioida nikkelin reaalihinta. Nikkelin kulutus tonneina on pitkällä aikajänteellä kasvanut lähes eksponentiaalisesti.

    Nikkeli on niukkuushyödyke esim. rautaan verrattuna, joten sen hinta vaihtelee merkittävästi taloussyklin kuluessa. Nikkelikaivos ei siten ole tyhjätaskujen hommaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Risto kirjoitti 16.11.2013 kello 7:46

    Mikael:
    Aika mustamaalaavaa tekstiä varsinkin Talvivaaran pienosakkaita kohtaan. Perä&co kuitenkin aidosti uskoo ja yrittää pelastaa kaivoksen nykymuodossaan ja näin vuosien saatossa kenties palauttaa siihen sijoitetut rahat toivottavasti korkojen kera. ‘Mitä minä ja me muut sanoimme’ mentaliteetilla konkurssiin ajettu ja sillä kainuulle lyöty märkä rättikö on paras ratkaisu jota tahdot?

    Minä toivon, että tuo kaivos vielä pyörisi – että sille on taloudelliset edellytykset (tästä päivästä eteenpäin katsoen). Sillä olisi arvonsa työllisyyden ja toimeentulon tuottajana ja nuo kasat laskevat allensa vuosikausia, oli siellä joku keräämässä tai ei.

    Selvää kuitenkin on, että yritys menee joko velkäjärjestelyn tai konkurrssin läpi (vanhat osakkeet homeopatisoivan massiivisen uuden osakeannin vaikutus olemassaoleville omistuksille olisi ollut myös käytännössä sama) ja noissa molemmissa velkojilla on oikeus asettua jonoon ennen osakkeenomistajia.

    Ken osti osakkeita joskus jo joitakin vuosia sitten, on jo aikaa sitten menettänyt rahansa miltei kokonaan, tunnusti hän sitä tai ei. Joka osti viimeaikoina sentään varmaan itsekin ymmärsi osallistuvansa arpajaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. jussi kirjoitti 16.11.2013 kello 9:23

    Maailman ehkä suurin kaivosfirma GlencoreXstrata sanoi juuri, että heidän kannaltaan kaivoslait eivät ole ongelma, vaan niiden äkilliset muutokset. Tämä oli vastauksena Etelä-Afrikan suunnitelmille ottaa ilmaiseksi muistaakseni 20 % osuus uusista kaivoksista. Tuo on sitten vain yksi muuttuja kannattavuusyhtälössä.

    Saman tyyppistä voisi harkita meilläkin. Mitä suurempi prosentti, sen vähemmän voisi tietysti odottaa työpaikkoja, ja jonkun rajan yli mentäessä myös rahaa. Sen sijaan takautuvasti ei voida puuttua toimivien kaivosten lupiin. Painottaisin vielä, että ala on aika riskipitoinen. Chilen ja Argentiinan rajalla suunnitellaan projektin keskeyttämistä vaikka rahaa on palanut jo 5 miljardia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. O-P Isomäki kirjoitti 16.11.2013 kello 12:03

    Pienenä täsmennyksenä alkuperäiseen väitteeseen: Outokumpu myi kaivosoikeudet Talvivaaralle helmikuussa 2004. Varmaankin suunnitelmia oli tehty jo vuoden 2003 puolella, jolloin nikkelin hinta oli halvempi kuin nyt, mutta hinta nousi jo vuoden 2004 puolella. Silloin hinta oli euroina mitattuna samalla tasolla kuin nyt 10 vuotta myöhemmin, vähän yli 10000 €/tonni. Mutta koko kymmenvuotisen historian aikana nikkelistä on maksettu paljonkin enemmän lukuunottamatta vuoden 2008 lamaa.
    Tulevaisuuden kannalta olennaista on myytävänä olevien nikkelivarastojen jatkuva kasvu ja ilmeisen vähäinen ruostumattomien terästen kulutus. Niinpä sama ongelma on toisella suomalaisella kaivosyhtiöllä Outokummulla, joka tosin osaltaan hyötyy matalasta ostettavan nikkelin hinnasta. Ja muistaa aina ilmoittaa huonon taloudellisen tuloksen syyksi nikkelin hinnan.
    Outokumpu muuten on Talvivaaran ohella Talvivaaran Sotkamon kaivoksen omistaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. O-P Isomäki kirjoitti 16.11.2013 kello 14:12

    Tavallisen Teknikon (15.11.) väite sisältää tavallisen virheen: “Perälää ei sitten lehdet päässeet kommentoimaan henkilönä, joka osti metallipitoisen kaivoksen eurolla päätyi kaivoksellaan miljardööriksi.”

    Perä ei ostanut eurolla kaivosta, vaan kaivoslain mukaiset oikeudet nikkeliesiintymään.
    Myyjä pidätti lisäksi itsellään oikeuden osuuteen kaivoksesta, jos kaivos aloittaa toiminnan.

    Malmiesiintymästä kaivokseksi on useimmiten pitkä ja kallis tie.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  27. JTS kirjoitti 16.11.2013 kello 17:58

    Talvivaaran ongelmat prosessi saadaan ratkaisuta, eteenkin kun ne nyt tunnetaan. Suomen ongelma oli, että 20 vuotta meni ilman uusia kaivoksia ja kaivososaaminen oli aika ohutta, kansainvälisillä iosilla yrityksillä on sekä osamista että rriskinsietoa.

    Ympäristöministerinä olleen kainuulaisen ja kepulainen kansanedustajan sijoitushalut kaivokseen ilmeiesti ohittivat alkupäässä kaivatun valvontaosaamisen kehittämisen halun – ympäristöluvat silloin kun koettiin liiketoiminnan esteeksi eikä skuinkaan välttämättömyydeksi menestykselle.

    Kokoomuslainen teollisusministeri puolestan ohjasi ELY-kleskusten reursseja ja alimitoitti ympäristövalvonnan reurssit varsin epäonnistueeseen aikaan.

    Talviavaara Oy:lle edes viranomaisten osaaminen olisi ollut hyväksi, kunhan sitä olisi ollut etukäteen ja ajoissa. Puhdistamokin olisi voinut syntyä hieman aiemmin.

    Vihreilel ongelmaksi tuli uraanin suodattaminen lietteestä, mikä ihan kaiken tolkun mukaan on vain hyvä asia. Uuraania on graniitissa ja ja niin isoissa määrissä sen poistaminen on vain hyvä juttu.

    EU:n näkökulmasta talvivaara on ainoita nikkelikaivoksia yhteisön alueella. Sillä on siksi oma merkityksensaä. Norlisk Nikel ehkä ei niin innolla tuota nikkeliä täällä.

    Kaivoksen kannatatvuus on hieman vaieka asia, koska investoinnit ovat kovin alkupainotteisia. Operatiivisesti velat leikattuna Talvivaara lienee hyvinkin kannattava operaatio.

    Opetus lienee,e ttä hyvä ja kannattava teollisusu anasiatsee osaavat valvontaviranomaiset eikä mitään oikotietä onneen.

    Suomi opettelee kaivosvaltioksi. Jos tämä olisi ollut kehitysyhteistyöhanke puhetta riittäisi pidempäänkin, tiivistettynä kyllä epäonnistyunutta liiketoimintaa on muuallakin kuin kehittyvillä markkinoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  28. Seppo Korppoo kirjoitti 17.11.2013 kello 0:40

    Nyt taitaa olla sopiva aika lausua joitakin sanoja Talvivaaran arkun äärellä.

    Olihan se upea hanke, jossa oli kaikki mahdollisuudet onnistua ja samalla aloittaa Suomen kaivosteollisuuden uusi upea nousu.

    Hanke oli tekniikaltaan kunnianhimoinen, monella tavalla vaativa ja riskialtiskin.

    Kaivosinsinööri Pekka Heikki Juhani Perällä oli kuitenkin näkemystä, kykyä ja uskallausta ensin hankkia Lontoon pörssistä satojen miljoonien riskirahat tälle hankkeelle ja pystyttää Suomen oloissa ainutlaatuinen kaivos ja tehdas.

    Monelta osin hanke onnistuikin, mutta myös virheitä tehtiin ja oli huonoa onneakin matkassa.

    Kun sitten tehtaan poistovesialtaaseen tuli vuoto, pääsi vesistöön luonnolle varsin vähän haittaa aiheuttavaa natriumsulfaattia.

    Silloin Suomen “luontoväki” tuli hysteeriseksi ja julisti tapahtuman erääksi Euroopan suurimmista ympäsitökatastrofeista, joka on verrattavissa Tsernobilin ydinvoimala-onnettomuuteen huntikuussa 1986.

    Taitavalla meediaoperaatiolla ja suoranaisilla valheilla “luontoväki” sai harhautettua koko maan uutis-meedian pölvästi-toimittajat uskomaan tähän Suomen historia suurimpaan uutis-ankkaan.

    Tässä kohdin Talvivaaran tiedotus muni oikein kunnolla kun ei ymmärtänyt joutuneensa juonikkaiden ympäristö-fanaatikkojen maalitauluksi.

    Kun “Stop-Talvivaara” operaatio oli saanut jo kansankin kusetettua paniikkiin, joituivat maan pelkuri-viranomaiset lopulta virkavastuun velvoittamana paljastamaan, ettei tuo natriumsulfaatti mikään oikea ympäristömyrkky olekkaan.

    Pölvästi-toimittajat aivankuin salamanlyöminä ensin mykistyivät, kunnes sitten hiljaa hiipivät takaisin haiseviin koloihinsa.

    Onkin pantava merkille, että Talvivaaran ohella tässä samalla panemme hautaan koko Suomen ympäristöväen uskottavuuden.

    On tässä tietenkin vielä sellainenkin riski, että kaivosinsinööri Pekka Heikki Juhani Perä saa vielä Talvivaaran heräämään henkiin, monen haudankaivajan pettymykseksi.

    Taidampa silloin ostaa kossupullon ja käydä laulamassa Pekalle sen teekkarien paljonkäyttämän ryyppylaulun: “Nostakaamme malja, Koskenkorvaa on, reimuella vaan siispä veikko juo…”

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä ja rehellinen ympäristöaktivisti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  29. NukkuMatti kirjoitti 17.11.2013 kello 2:23

    Osmo,

    Kun puhut kalliista laskusta valtiolle, niin oletko huomioinut sen, että kuinka paljon valtio ja kunnat ovat jo Talvivaaran toiminnasta saaneet verotuloja? Kannattaa lukea Marko Erolan artikkeli “Verottaja voittaa Talvivaarassa” lauantain Helsingin Sanomista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  30. Evert The NeverRest kirjoitti 17.11.2013 kello 11:33

    Ympäristösyistä ja kvartaalitaloudessa ja hintojen heilahdellessa kaivostoiminnan pitäisi olla valtiolla, jotta kansantaloudelle tärkeä toiminta ei heti ensimmäiseen kuoppaan kompastu.

    Ruotsin valtio panostaa kymmeniä miljardeja euroja Pohjois-Ruotsin kaivosteollisuuteen, Kiiruna-Narvik malmirataan sekä Svappavaaran ja Pajalan välisen tiestön perusparannukseen.

    Miltei kaikki Suomen valtion infrainvestoinnit pyörivät Kehä III:n sisäpuolisissa väylissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  31. Eko ihminen kirjoitti 17.11.2013 kello 12:51

    NukkuMatti:
    Osmo,

    Kun puhut kalliista laskusta valtiolle, niin oletko huomioinut sen, että kuinka paljon valtio ja kunnat ovat jo Talvivaaran toiminnasta saaneet verotuloja? Kannattaa lukea Marko Erolan artikkeli “Verottaja voittaa Talvivaarassa” lauantain Helsingin Sanomista.

    Osmo vihreät ne ajoivat valtion suurimmaksi omistajaksi vai eikö Hautala vastannut omistaja ohjauksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  32. Catilina kirjoitti 17.11.2013 kello 14:52

    Evert The NeverRest:

    sekä Svappavaaran ja Pajalan välisen tiestön perusparannukseen.

    Toivottavasti. Ne tiet ovat niin kauheassa kunnossa, että hetken jo ihmettelin kumman rajan yli oikein olinkaan ajanut. Ruotsalaisetkin kiertävät Suomen puolta, jos mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Mauri Hirvonen kirjoitti 18.11.2013 kello 10:19

    Jos kaivostoiminta jo alunpitäen pohjautui kansalaisten luottamuksen hyväksikäyttöön, kataluuteen tai petokseen, niin voisiko olla kaukaa haettua: “minne sadat miljoonat ovat kadonneet?” – kuka on laskuttanut läpivirtausmenetelmällä sijoitukset Suomesta ulos?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. antti kirjoitti 18.11.2013 kello 12:41

    Mauri Hirvonen: kuka on laskuttanut läpivirtausmenetelmällä sijoitukset Suomesta ulos?

    Varmaan ne tuhat ukkoa ketkä siellä kaivoksella ovat olleet töissä ovat laittaneet palkkarahansa läpivirtausmenetelmällä suoraan ulkomaiselle pankkitilille? Niinhän sinäkin tietysti palkkarahoillesi teet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  35. Pekka Pessi kirjoitti 18.11.2013 kello 19:36

    Talvivaarassa näkyy olevan satojen miljoonien arvoinen sepelikasa. Tai siis kuusi sepelikasaa. Uusimman osavuosikatsauksen mukaan sepelikasojen arvo on sellaiset 344 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 käyttökate oli 31 miljoonaa plussan puolella. Siihen sisältyi varastojen (liuotettavien sepelikasojen) arvon kasvu, joksi arvioitiin karvan verran alle 60 miljoonaa. Jos aumoihin kootun “malmin” arvostusta ei lasketa, firma ei ole vielä yhtenäkään vuosineljänneksenä onnistunut tuottamaan positiivista käyttökatetta.

    Jotenkin kyllä uskoisin, että rahat on laitettu sinne Talvivaaran laelle. Hieno ja vedenpuhdistulaitosta vaille valmis kaivos, ikävä vain että malmi puuttuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus