Ilmastopolitiikka (5): Vähentääkö vai lisääkö liuskekaasu hiilidioksidipäästöjä?

Yhdys­val­lois­sa on ”löy­tynyt” val­ta­va määrä liuskeöljyä ja samoi­hin ker­rostu­mi­in sitoutunut­ta maakaa­sua, liuskekaa­sua. Liuskeöljyn ole­mas­sao­lo on tiedet­ty kauan, mut­ta nyt on kehitet­ty taloudel­lis­es­ti toimi­va keino hyö­dyn­tää sitä. Tämä on tekemässä Yhdys­val­loista öljyn suh­teen omavaraisen samal­la kun se on laskenut maakaa­sun hin­nan mur­to-osaan entis­es­tä. Hal­pa maakaa­su on syr­jäyt­tänyt huo­mat­ta­van määrän kivi­hi­iltä ener­gian tuotan­nos­sa. Kos­ka maakaa­su­voimalan hiilid­iok­sidipäästöt ovat alle puo­let kivi­hi­ilivoimalan päästöistä suh­teutet­tuna voimalaitok­sen tuot­ta­maan sähköön, liuskekaa­su aut­taa Yhdys­val­to­ja pääsemään oikeas­t­aan itses­tään ilmas­to­tavoit­teisi­in. Lois­to­jut­tu siis ilmas­ton kannalta?

Kivi­hi­ilikai­vok­sia ei ole Yhdys­val­lois­sa sul­jet­tu, vaik­ka ne eivät saakaan entistä määrää kivi­hi­iltä myy­dyk­si Yhdys­val­toi­hin. Ne myyvät yli jääneen tuotan­non muualle, mikä on alen­tanut kivi­hi­ilen hin­taa maail­man­markki­noil­la. Hal­pa hin­ta houkut­telee käyt­tämään kivi­hi­iltä vaikka­pa puun sijas­ta Suomes­sa. Seu­rauk­se­na liuskakaa­sus­ta kivi­hi­ilen käyt­tö on lisään­tynyt muual­la maail­mas­sa, – ei yhtä paljon kuin se on laskenut Yhdys­val­lois­sa mut­ta melkein. Tämän ohel­la siitä liuskekaa­sun poltostakin syn­tyy päästöjä. Toden­näköis­es­ti Yhdys­val­tain liuskekaa­su on lisän­nyt globaale­ja hiilid­iok­sidipäästöjä eikä vähen­tänyt niitä.

Toimis­sa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si keski­tytään aivan liiak­si kysyn­tään uno­htaen tar­jon­ta. Kuitenkin 4/5 tun­netus­ta varan­noista pitäisi jät­tää maa­han. Niin kauan kun fos­si­ilis­ten polt­toainei­den markki­na ylit­tää huo­mat­tavasti tuotan­tokus­tan­nuk­set, toimet alen­taa kysyn­tää vain laske­vat markki­nahin­to­ja niin, että kulu­tus palaa läh­es ennalleen. Tuotan­to ei hin­to­jen lasku­un juuri reagoi, kos­ka alem­pikin hin­ta riit­tää peit­tämään kulut ja tuot­ta­maan kelpo voiton. Tältä kannal­ta tarkastel­tuna kaik­ki uudet fos­si­iliset esi­in­tymät pahen­ta­vat tilan­net­ta, myös maakaasu.

Öljyn osalta hin­nan laskukysyn­nän laskun seu­rauk­se­na johtaa nykyti­lanteessa ainakin osit­tain tuotan­non vähen­e­miseen. Vaik­ka Sau­di-Ara­bia pystyy edelleenkin tuot­ta­maan öljyä alle kymme­nen dol­lar­in tyn­nyri­hin­nal­la, per­in­teisen hal­van öljyn tuotan­to maail­mas­sa on kään­tynyt lasku­un. Mene­tys­tä kor­vataan toisaal­ta tuot­ta­mal­la per­in­teistä raakaöljyä suurin kus­tan­nuksin esimerkik­si ark­tisil­ta alueil­ta ja toisaal­ta öljyn kaltaisil­la tuot­teil­la, kuten Kanadan öljy­hiekalla ja liuskeöljyl­lä. Hin­nan noustes­sa tarpeek­si nestemäisiä polt­toainei­ta voidaan tehdä myös kivi­hi­ilestä. Näille kaikille yhteistä ovat korkeat tuotan­tokus­tan­nuk­set ja suuret ympäristöon­gel­mat. Jos öljyn hin­ta las­kee, tämä osa öljyn tuotan­nos­ta käy kan­nat­ta­mat­tomak­si. Hyvä niin, sil­lä kyse on kaik­ista haitallisim­mas­ta tuotan­nos­ta, jon­ka sietääkin väistyä. Myös öljyn tuotan­nol­la, eikä vain sen kulu­tuk­sel­la on siis merkit­tävä hin­ta­jous­to. Liuskeöljyn paras puoli on, että se hillit­see amerikkalais­ten halu­ja pora­ta öljyä ark­tisil­ta alueil­ta. On kivi­hi­ilen tar­jon­nal­lakin tietysti hin­ta­jous­ton­sa. Vaik­ka liuskekaa­su ei ole johtanut kivi­hi­ilikaivosten sulkemiseen, on se ehkä lykän­nyt joidenkin avaamista.

Moni tun­tuu ajat­tel­e­van, että varan­to­jen hiipumi­nen nos­taa ennen pitkää fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den hin­nan niin korkeak­si, että niiden käyt­tö kään­tyy lasku­un ja uusi­u­tu­vat ener­gialäh­teet ja ydin­voima tule­vat kan­nat­tavak­si. Tämä mekanis­mi ei riitä alku­unkaan pelas­ta­maan meitä ilmas­ton muu­tok­selta. Kohoa­va hin­ta houkut­telee yhä enem­män tar­jon­taa ja kan­nus­taa avaa­maan mitä eksoot­tisimpia ener­gialähteitä – esimerkik­si turvet­ta Suomessa.

Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kysyn­tää ajatellen niiden hin­nan olisi olta­va mah­dol­lisim­man korkea, jot­ta niitä käytet­täisi­in vähem­män mut­ta niiden tar­jon­taa ajatellen hin­nan olisi olta­va mah­dol­lisim­man mata­la, jot­ta huono­ja esi­in­tymiä ei kan­nat­taisi ottaa käyt­töön vaan ne jäi­sivät maa­han. Näi­hin molem­pi­in tavoit­teisi­in on mah­dol­lista päästä yhtä aikaa verot­toma­l­la fos­si­il­isia polt­toainei­ta tai hiilid­iok­sidipäästöjä rankasti. Jos kaik­ki kulut­ta­ja­maat tek­i­sivät näin, vero­jen mak­sus­ta menisi ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä vähin­tään puo­let ellei jopa selvästi enem­män tuot­ta­ja­maid­en maksettavaksi.

Jos ihmiskun­ta toimisi ratio­naalis­es­ti ja ryhty­isi nopeasti vähen­tämään hiilid­iok­sidipäästöjä, USA:n liuskekaa­sut oli­si­vat suurek­si avuk­si. Ne pehmen­täi­sivät jar­ru­tuk­sen kipeitä seu­raus­vaiku­tuk­sia. Kun kivi­hi­iltä kor­vat­taisi­in maakaa­sul­la, ener­gian kulu­tus­ta ei tarvit­sisi vähen­tää yhtä paljon kuin jos samaan päästö­jen vähen­e­miseen pyrit­täisi­in ilman maakaa­sun tuo­maa apua.

Maakaasu

Oheises­sa kuvas­sa on maakaa­sun nimell­ish­in­ta Euroopas­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Olen valin­nut vähän erikoisen mit­tayk­sikön maakaa­sulle, öljy­tyn­nyrin, kos­ka moni hah­mot­taa öljy­tyn­nyrin hin­nan parem­min kuin giga­joulen dol­lar­i­hin­nan. Maakaa­su on muutet­tu öljy­tyn­nyreik­si ener­gia­sisältön­sä mukaan. Kos­ka nämä ovat nimell­ish­in­to­ja, hin­toi­hin vaikut­taa sekä inflaa­tio että Euroopas­ta kat­sot­tuna dol­lar­in hin­nan halpen­e­m­i­nen.  Maakaa­sun hin­ta on vai­hdel­lut erit­täin rajusti, mikä ker­too sekä kysyn­nän että tar­jon­nan pien­estä hin­ta­jous­tos­ta. Pienikin epä­tas­apaino vaatii kor­jau­tu­ak­seen suuria hin­ta­muu­tok­sia. Maakaa­sun hin­ta kävi Yhdys­val­lois­sa hyvin alhaal­la vuo­den 2012 alus­sa — alit­ti jopa kivi­hi­ilen hin­nan — mut­ta on sen jäl­keen kaksinker­tais­tunut. Suuri hin­taero Euroopan ja Yhdys­val­tain välil­lä houkut­telee kul­jet­ta­maan maakaa­sua laivoil­la Eurooppaan. 

Hiili

Vaik­ka kivi­hi­ilen hin­ta on laskenut vuo­den 2008 hui­pus­ta, on liioitel­tua puhua polkumyyn­ti­hin­noista. Kymme­nessä vuodessa kivi­hi­ilen nimell­ish­in­ta on kolminker­tais­tunut. Myös edulliset kivi­hi­iliesi­in­tymät alka­vat käy­dä vähi­in.  Öljyyn ver­rat­tuna kivi­hi­ili on kuitenkin edelleen todel­la halpaa. 

10 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (5): Vähentääkö vai lisääkö liuskekaasu hiilidioksidipäästöjä?”

  1. Kaa­sun hin­taeron aiheut­taa osit­tain Yhdys­val­to­jen vien­ti­ra­joituk­set. Tästä voi tul­laa vielä WTO-keis­si; estämäl­lä kaa­sun vien­tiä, Yhdys­val­lat käytän­nössä sub­ven­toi kaa­sua käyt­tävää teollisuuttaan.

  2. Liuskekaa­sun tuotan­nos­ta vuo­taa niin paljon metaa­nia, että maakaa­su ja hiili ovat paikoin yhtä haitallisia ilmas­tolle. Muutenkin maakaa­sun, tai luon­nonkaa­sun, sijaan tulisi puhua reilusti metaanista. Kun USA:ssa vuo­taa, niin miten menee Venäjäl­lä? Uskokaa mielu­um­min USA:n ympäristövi­ra­nomaisia, kuin Ollilaa. LNG on sekin täyt­tä viher­pe­sua, ja jos se on sil­ta johonkin puh­taam­man kaa­sun käyt­töön, niin se ei tapah­du vuosikymmeniin. 

    Eiköhän olisi aika jo myön­tää, että huomio tulee kään­tää siihen kult­tuuri­in, joka vaatii toimi­ak­seen näin paljon ener­giaa ja mui­ta resursse­ja. Koh­ta on sotket­tu koko ympäristö ja ilmake­hä, kun etsitään kor­vaavia ener­gian­lähteitä. Ihmiset kuol­e­vat syöpi­in nuore­na jo tuol­la Kanadas­sakin ja ympäristöä tuhoutuu ter­vahiekan tuotan­non takia aivan val­tavasti, mut­ta kor­rup­toitunut hal­li­tus himoit­see vain öljy­isiä dol­lare­i­ta. Tehdäänkö tuol­la öljyl­lä sit­ten jotain niin elin­tärkeää, että se on uhrauk­sien arvoinen: ei tehdä. Jos turhat tarpeet säi­lyvät, niin tämä pal­lo imetään tyhji­in kaikesta, oli ener­gian hin­ta sit­ten mikä hyvän­sä. Kun tietää ole­vansa menos­sa rotkoon, ja junan kul­jet­ta­jia ei näytä asia kiin­nos­ta­van, niin vauhdil­la ei ole ihan kauheasti väliä.

    Ei tämä markki­na­t­alous tosi­aan kohdista voimavaro­ja järkevästi, jos ajat­telee ympäristön ja ihmisen ter­veyt­tä. Fyrkan han­k­in­taan­han se kohdis­taa ne varat, ja fyrkkaa saa parhait­en tuhoa­mal­la ympäristön ja ilmas­ton kaik­il­ta. Sit­ten kun tuo on tuonut tek­i­jöilleen tarpeek­si fyrkkaa, niin ne osta­vat yleisen mielip­i­teen puolelleen kri­itikoitaan vas­taan ja jatka­vat tuhotöitään sen suo­jis­sa, ja luule­vat ettei ilmas­to ja ympäristö vaiku­ta hei­hin. Ne poli­itikot, jot­ka halu­aisi­vat verot­ta­mal­la kohdis­taa panos­tuk­set oikein, eivät myöskään saa täl­löin tarpeek­si kan­na­tus­ta. Toki voivat myös lait­taa kri­itikkon­sa vanki­laan tai pistävät vira­nomaiset kurit­ta­maan muuten, kuten nyt Pohjois-Amerikan kaa­sukent­tä­val­tauk­sil­la, jos­sa paikalliset eivät halua luop­ua elinkelpois­es­ta ympäristöstä ja vedestään. Onko kivaa olla sil­lä puolel­la, joka tuhoaa taval­lisil­ta ihmisiltä ole­mas­sa ole­van elämän käyt­tämäl­lä väki­val­taa? Kos­ka ne ovat sil­lä puolen, joiden poli­ti­ik­ka tarvit­see tuon ener­gian tuo­man talouskasvun.

    Poli­itikko­jen on minus­ta turha enää uskotel­la kor­vaa­vansa kaiken nykyisen ener­giantarpeen jol­lakin puh­taal­la tai sel­l­aisel­la, jon­ka han­k­in­ta ei vaatisi laa­jo­ja ympäristö­tuho­ja. Ei riitä edes se, että ener­giaa säästet­täisi­in, kun uut­ta tarvet­ta tulee koko ajan lisää, kun talouteen pitää saa­da vauh­tia ja kaik­ista tehdä kulut­ta­jia. Ei tule sadoit­tain ydin­voimaloi­ta, ja muutenkin vihrei­den tulisi minus­ta miet­tiä sitä, että mitä sit­ten vaik­ka koko ener­gianku­lu­tuk­sen kor­vaisikin jol­lakin ilmas­tolle suo­tu­isal­la, kun sil­lä suurel­la ener­giamääräl­lä vain tuho­taan tämä pal­lo elinkelvot­tomak­si maan­pin­nal­la, vähitellen tai sit­ten nopeam­min, ensin muil­ta sit­ten ihmiseltä, viimeisek­si olliloil­ta. Aika mon­ta muu­takin pul­maa odot­taa ratkaisi­joi­ta, mut­ta tilan­net­ta keski­tytään lähin­nä vain vuo­sivuodelta pahen­ta­maan. Paljoa ei kuitenkaan ole tehtävis­sä tältä puolen, kun val­tiot käyt­tävät väki­val­taa suo­jel­lak­seen niiden etu­ja, jot­ka halu­a­vat tuho­ta tämän pal­lon ja saa­da kansalaiset kulut­ta­maan omia tuot­teitaan. Jos­sain vai­heessa vihrei­denkin tulisi päät­tää, että onko järkeä jatkaa yhä tässä junas­sa esimerkik­si tuonne Jäämerelle, vai syn­tyykö Suomeen edes yksi puolue, joka näk­isi, että vika on nykyisessä kult­tuuris­sa, ei siinä miten sitä pide­tään käyn­nis­sä. Ihan lop­ut­tomi­in ei voi jatkaa tätä pien­im­män pahan poli­ti­ikkaa, jos se pienikin on jät­tiläi­nen, eikä muuk­si ala pian muuttumaan.

  3. Niin onhan se har­mi kun EU ulkop­uolista maail­maa ei euroop­palainen oman teol­lisu­u­den ja sen myötä hyv­in­voin­nin tuhoamis­poli­ti­ik­ka kiinnosta 🙁

  4. Tältä kannal­ta tarkastel­tuna kaik­ki uudet fos­si­iliset esi­in­tymät pahen­ta­vat tilan­net­ta, myös maakaasu. 

    Valitet­tavasti sama logi­ik­ka pätee mui­hinkin ener­gia­muo­toi­hin. Poltet­tu hake, auringol­la läm­mitet­ty vesi, ydinen­er­gia ja jopa ener­gian säästö­toimet voivat alen­taa fos­si­ilis­ten maailmanmarkkinahintoja.

    Jos ihmiskun­ta toimisi ratio­naalis­es­ti ja ryhty­isi nopeasti vähen­tämään hiilid­iok­sidipäästöjä, USA:n liuskekaa­sut oli­si­vat suurek­si avuk­si. Ne pehmen­täi­sivät jar­ru­tuk­sen kipeitä seurausvaikutuksia. 

    En näe kovin suur­ta tarvet­ta muu­tok­sen seu­ran­nais­vaiku­tusten pehmen­tämiseen fos­si­ilis­ten polt­tamisen avul­la. Poli­it­tisen päätök­sen aikaansaamises­sa tuol­laisil­la voi olla jokin merk­i­tys, mut­ta muuten olisi parem­pi leika­ta kaikkia heti. Kyl­lä talouselämä tulee perässä ilman katas­tro­fe­ja, jos vain poli­itikot saa­vat päätök­siä aikaan.

  5. Kyl­la kai jarke­va ihmi­nen on jo kauan sit­ten huo­man­nut, etta peli on menetet­ty. Aina loy­tyy fos­i­il­isia polt­toainei­ta entis­ten tilalle, eika ilmas­ton muu­tos tuhoi­neen ylla tuon­tan­to­ta­solle asti. Kyl­la ne maakaa­su- ja oljyliuske­varan­not kayte­taan, miten sen kay­tan­nos­sa voisi estaa? Jos ei kay­ta USA ja Kana­da, ainakin kayt­taa Kiina Ja Vena­ja. Surullista mut­ta tot­ta vai tietaako joku luk­i­joista opti­mistisem­man skenaarion?

    t. Mikko

  6. Vai­h­toe­htoinen (puh­das) ener­gia pitää vain saa­da niin hal­vak­si, että fos­si­il­isia polt­toainei­ta ei kan­n­ta käyt­tää. Teknolo­gian kehit­tyessä hin­nat laske­vat ja kor­vaa­vat kalli­impia vai­h­toe­hto­ja. Puh­taan ener­gian liial­liset tur­val­lisu­us yms. määräyk­set nos­ta­vat hin­to­ja. Tuil­la ja veroil­la on merkit­tävä ohjaa­va vaiku­tus, mut­ta nykyi­nen jär­jestelmä ei toi­mi. Nykyi­nen Irra­tionaa­li­nen vihreä poli­ti­ik­ka lisää fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kulu­tus­ta ja samal­la tekevät päätöt­tömästä ydinen­er­gias­ta kan­nat­tam­a­ton­ta. Samal­la ihmiset alka­vat vas­tus­ta­maan tuuli- ja aurinkovoiman pakkosyöt­töä kulut­ta­jille niiden korkean hin­nan ja vero­jen vuok­si. Raskas ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us on vapautet­tu “vihreän” ener­gian veroista ja mak­su­ista. Sak­sas­sa lisätään hiilivoiman tuotan­toa samal­la kun espan­ja alkaa rajoit­ta­maan aurinko ener­gian tuotan­toa. Kaiken lisäk­si hiilivoimalat alka­vat saa­da koh­ta tuotan­to­tukea, kos­ka sähkö­markki­nat on sekoitet­tu ja sähköäkin pitäisi saa­da, eikä vain tuulimyl­lyjä puis­to­ja koristamaan.

  7. Koti­mainen hitaasti uusi­u­tu­va turve on eksoot­tista. Uusi­u­tu­vu­u­denko vuoksi?
    Kivi­hi­ili on kotoisaa ja ark­ista, vaik­ka hiilitieto.fi läh­teen mukaan kivi­hi­iltä rou­dataan Suomeen Venäjän lisäk­si mm. Aus­tralias­ta, Indone­si­as­ta, Etelä-Afrikas­ta, Kiinas­ta, Kolumbi­as­ta ja USAsta?

    Koti­mais­ten kanan­mu­nien tuotan­to-olo­suhtei­ta on helpom­pi salaku­va­ta, kuin Etelä-Afrikkalaisen kivi­hi­il­i­mainar­in arkea?

  8. Liuskekaa­sun tuotan­nos­sa tapah­tuu ainakin nykytekni­ikoil­la merkit­täviä metaanivuo­to­ja. Lisäk­si kaa­sua vuo­taa mm. putk­istoista, eri­tyis­es­ti kaupunkien putk­ista. Kaiken lisäk­si osa metaanista kulkeu­tuu pala­mat­ta moot­tor­ei­den läpi. Tässä muu­ta­ma link­ki joiden takaa löy­tyy tutkimus­ta aiheesta. Nykyisel­lään liuskekaa­su ei todel­lakaan ole hyvä vai­h­toe­hto, eikä vähen­nä ilmastopäästöjä. Hiilid­iok­sidipäästöt kyl­lä ovat pienemmät.

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/grl.50811/abstract
    http://thinkprogress.org/climate/2013/10/02/2708911/fracking-ipcc-methane/

    http://www.nature.com/news/air-sampling-reveals-high-emissions-from-gas-field‑1.9982
    http://www.nature.com/news/methane-leaks-erode-green-credentials-of-natural-gas‑1.12123

  9. Antti Lehtoran­ta:
    Kaa­sun hin­taeron aiheut­taa osit­tain Yhdys­val­to­jen vien­ti­ra­joituk­set. Tästä voi tul­laa vielä WTO-keis­si; estämäl­lä kaa­sun vien­tiä, Yhdys­val­lat käytän­nössä sub­ven­toi kaa­sua käyt­tävää teollisuuttaan.

    Amer­i­can Petro­le­um Insti­tute lis­taa USA:n vien­ti­in sovel­tuvia LNG-ter­mi­naale­ja. Täl­lä het­kel­lä luvat on annet­tu neljälle ter­mi­naalille, 22 laitos­ta on pros­es­sis­sa. Ter­mi­naalit on alun perin tehty tuon­titer­mi­naaleik­si, ja niiden muut­ta­mi­nen vien­tikelpoisik­si vaatii lait­teis­toin­vestoin­te­ja. Investoin­ti- sekä laivauskus­tan­nus yhdessä — puhutaan noin 25–30 €/MWh — nos­ta­vat jenkki-LNG:n hin­nan hyvin lähelle Euroopan hintoja.

    USA on tehnyt tästä perustel­lun johtopäätök­sen: on parem­pi pitää hal­pa kaa­su omas­sa maas­sa ja tukea sil­lä omia yri­tyk­siä ja työ­paikko­ja kuin myy­dä se pienel­lä kat­teel­la Euroop­paan. Sik­si USA:n liuskekaa­sua ei myy­dä Euroop­paan, vaan tänne dumpataan se kivi­hi­ili, jota USA ei enää ostakaan. Jos LNG Yhdys­val­loista jon­nekin liikkuu, se liikkuu Aasi­aan, etenkin Japaniin.

  10. Esko Pet­tay:
    Liuskekaa­sun tuotan­nos­sa tapah­tuu ainakin nykytekni­ikoil­la merkit­täviä metaanivuo­to­ja. Lisäk­si kaa­sua vuo­taa mm. putk­istoista, eri­tyis­es­ti kaupunkien putk­ista. Kaiken lisäk­si osa metaanista kulkeu­tuu pala­mat­ta moot­tor­ei­den läpi.
    — - -
    — - -
    Nykyisel­lään liuskekaa­su ei todel­lakaan ole hyvä vai­h­toe­hto, eikä vähen­nä ilmastopäästöjä. Hiilid­iok­sidipäästöt kyl­lä ovat pienemmät. 

    Aliso Canyonin viimeaikaisen, ilmeis­es­ti vieläkin jatku­van, ja uuisi­eto­jen mukaan hyvin suuren metaanivuodon jäl­keen (ja jo sen aikana) on syytä paran­taa menetelmiä niin kaa­sun­tuotan­non, ‑siir­ron, ‑varas­toin­nin kuin –käytönkin osalta. Ilmastopäästöjä ja niiden aiheut­ta­maa hait­taa on käsit­tääk­seni saata­va vähen­net­tyä monin eri menetelmin.

    On syytä selvit­tää, mis­sä on niin paikallises­sa kuin globaalis­sa mit­takaavas­sa suurim­mat heikkoudet ja puut­teet sekä miten ja mis­sä on mah­dol­lista saa­da aikaan merkit­tävää, pysyvää paran­nus­ta, johon ilmeis­es­ti on metaaninkin osalta todel­la aihetta.

    PS. Eikö moot­torin läpi vir­taavaa, pala­mat­ta jäävää metaa­nia ole sit­ten mah­dol­lista ottaa tal­teen ja palaut­taa käyt­töön? Tuo kuu­lostaa teknis­lu­on­toiselta ongel­mal­ta, jol­laisia insinöörit voivat kaiketi ratkaista. Hölmöähän se olisi jät­tää osa kaa­sus­ta käyt­tämät­tä, sitä tuh­lat­en, jos järkeväm­minkin voidaan toimia.

Vastaa käyttäjälle Sakke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.