Ilmastopolitiikka (4) Liian isot taloudelliset intressit

Jos maail­man fos­si­iliset varan­not, jot­ka Bill McK­ibbenin mukaan siis ovat noin 27 biljoo­nan dol­lar­in arvoisia, oli­si­vat maail­man yhteistä omaisu­ut­ta, tämä olisi rahas­sa vain noin 2700 euroa henkeä kohden. Olisi täysin real­is­tista, että me kaik­ki yhteisel­lä päätök­sel­lä jät­täisimme tuos­ta 80 % käyt­tämät­tä. Se ei todel­lakaan olisi jär­jet­tömän suuri uhraus maa­pal­lon pelastamiseksi.

Ongel­ma syn­tyy siitä, että ener­giavaran­to­jen omis­tus on keskit­tynyt jät­timäisik­si omaisuuk­sik­si joillekin yri­tyk­sille ja val­tioille. Näi­den osalta varan­to­jen mitätöin­ti olisi jok­seenkin katas­tro­faal­ista. Koko Venäjän talous rom­ah­taisi, jos se menet­täisi öljy- ja kaa­su­tu­lon­sa. Sama kos­kee monia Per­sian­lah­den val­tioi­ta. Moni amerikkalainen menet­täisi eläk­keen­sä, kos­ka eläkey­htiöi­den varo­ja on paljon sidot­tuna oljy-yhtiöi­den osakkeisiin

Eikä ener­giat­alouden merk­i­tys rajaudu varan­to­jen kir­jan­pitoar­voihin. Lop­ulli­nen kulut­ta­jahin­ta on verot­tomanakin moninker­tainen noiden varan­to­jen arvoon. Ero­tus koos­t­uu hyö­dyn­tämisen eteen tehdy­istä pon­nis­tuk­sista, siis suurelta osin työ­paikoista ja palkoista. Se, että Oulun seudul­la halu­taan hyö­dyn­tää turve­varo­ja ilmas­toa­sioista piit­taa­mat­ta, ei johdu muu­ta­man turvekeis­arin onnis­tuneesta lob­bauk­ses­ta omaisuuten­sa puoles­ta, vaan niistä tuhan­sista työ­paikoista, jota turve­tuotan­to tuottaa.

24 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (4) Liian isot taloudelliset intressit”

  1. Tark­ista ainakin läh­teesi. Kivi­hi­ilire­servit on noin 400 mil­jar­dia ton­nia, öljy noin 1,5 biljoon­aa bar­relia, ja kaa­suakin löy­tyy. Kun hiilen ker­too 50 dol­lar­il­la per ton­ni, ja öljyn sadal­la, ollaan moniker­taises­sa lukemassa.

    1. Varan­non arvo ei ole sama asia kuin valmin tuot­teen myyn­ti­hin­ta. Öljy pitää ensin pumpa­ta ja kivi­i­ili kaivaa esille. Noista varan­noista huo­mat­ta­va osa on sel­l­aisia, ettei hyö­dyn­tämi­nen kan­na­ta nyky­hin­noil­la lainkaan, eli oikeas­t­aan arvo on nolla.

  2. En tiedä miten tuo­hon 2700e/ nenä hin­taan on päästy mut­ta jos se on las­ket­tu öljyn ym. nyky­is­ten markki­nahin­to­jen mukaan niin siinä men­nään ehkä met­sään. Markki­nahin­ta riip­puu kysyn­nän ja tar­jon­nan välis­es­tä tas­apain­os­ta. Nyt jos tar­jon­taa vähen­netään oleel­lis­es­ti kysyn­nän pysyessä samana, niin hin­ta on heti huo­mat­tavasti korkeampi. Siis­pä tärkein­tä mielestäni se että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den _kysyntää_ vähen­netään, tuo­ma­l­la kulut­ta­jille ja yri­tyk­sille tar­jolle vai­h­toe­htoisia ja hin­noil­taan kil­pailukyky­isiä ratkaisu­ja ja tuot­tei­ta. Jos se alku­vai­heessa tarkoit­taa sub­ven­toin­te­ja, niin sit­ten näin pitää tehdä. Mik­si Suomes­sa ei esimerkik­si tue­ta sähköau­to­jen han­k­in­taa kuten niin mon­es­sa muuss­sa maas­sa? Kun ei ole kysyn­tää, niin ei niitä kan­na­ta keneenkään kehit­tää eikä valmistaa.

  3. Ilmas­ton­muu­tos­ta ei voi erot­taa väestönkasvus­ta. maa­pal­lon väestö tulee kas­va­maan nykyis­es­tä 10 mil­jardi­in asukkaaseen.

    Ensi keskustelus­sa tode­taan, että Suo­mi ei voi mitään kos­ka Kiina saas­tus­taa niin paljon. Argu­ment­ti­han on sama kuin, että turha rken­taa teitä Suomeen kok­sa Aus­tralia on pin­ta-alal­tan paljon isop­mi. Henkeä kohti Kiina saatut­taa edelleen vähäem­män kuin Suomi.

    Jos halu­amme kohta­laisen elämän, siis ruokaa ja polkypyörän, kaikille, ener­giavaro­ja tarvi­taan ja ennen muu­ta hiilivedy­istä saatavia hyödykkeitä jatkos­sakin. Eikä ihan koko kehnon tekn­lo­gian kehi­tyskaar­ta tarvitse käy­dä läpi kehit­tyvis­sä talouksissakaan.

    Yri­tyk­sen näkökul­mas­ta val­tiony­htiö Vapo yrit­tää kas­vaa niin paljon kuin psy­tyy ja etekemään seu­raa­van vuo­den tulok­sen­sa mah­dol­lisim­man hyväk­si. Hal­li­tus ja johto saa­vat bonuk­sen­sa tämän mukaan. Tämä johtaa tolkut­tomaan toimintaan.

    Jos­sakin määrin Peri­an­lahdel­la on ymmär­ret­ty luon­non­va­ro­jen rajal­lisu­us ja saat­ua omaisu­ut­ta on käytet­ty F1- ja jalka­pal­lourheilun ohel­la elinkeno­rak­en­teen mop­nipuolis­tamiseen. Venäjäl­lä tämä on vielä ollut enem­mänkin Medved­jevin aiko­mus kuin todellisuutta.

    Mitä tarvi­taan: Shell ja Vapo hallinnoi­vat äär­l­listä omaisu­ut­ta, jon­ka tuo­ton voi mak­si­moi­da joko vuosi­ta­sol­la tai elinkaari­malil­la. Sijoi­tat­jat ratkai­se­vat kumpi on parem­pi — käytän­nössä jokin jakau­ma siinä välil­lä. Rahat nyt on parem­paa kuin tule­vaisu­udessa, mut­ta taas pitkä tuot­tokaan ei ole huono asia.

    Taloudel­lis­ten intressien pelk­istämi­nen kovin yksi­u­lot­teisek­si on huono asia. Poli­it­tis­es­ti toki nase­vampi, mut­ta ei ehkä anna ratkaisumahdolliuuskia.

    Val­tiony­htiö Vapon johdon ja hal­li­tuk­sen tehtävän luulisi painut­taavn uusi­tu­mat­toman ja starte­gis­es­ti tärkeän vaparpolt­toaineen elinkaaren tuo­ton mak­si­moimiseen. Nykyi­nen val­i­tus, että luon­non­ti­laisia soi­ta on vaieka saa­da turve­tuotan­to­ken­tik­si on heiltä todel­la käsit­tämätön­tä. Hai­tat­taisiko täl­lainen ohjaus liike­toim­intaa — ei, se olisi vain erilaista.

    Poli­it­tiselta ohjauskelta tarvi­taan pitkäjän­teisyyt­tä, mikä on todel­la vaikeaa. 

    Myön­teinen emrk­ki oha­jus­vaiku­tuk­ses­ta ovat vaikka­pa par­jatut led-lam­put, joiden tekni­ik­ka on men­nyt roimasti eteen­päin samoin kuin vähäpäästöis­ten ja vähän kulut­tavien auton­moot­tor­ei­den tekni­ik­ka. Ilman normio­h­jaus­ta tätä tek­nol­o­gista hyp­pyä ei olisi tehty.

  4. Teemu:
    Mik­si Suomes­sa ei esimerkik­si tue­ta sähköau­to­jen han­k­in­taa kuten niin mon­es­sa muuss­sa maas­sa? Kun ei ole kysyn­tää, niin ei niitä kan­na­ta keneenkään kehit­tää eikä valmistaa.

    Sähköau­to muut­taa öljyn kysyn­tää kivi­hi­ilen kysyn­näk­si. Kan­nat­taako sitä tukea? Palataan asi­aan sit­ten, kun Euroopas­sa ei tuotea kivi­hi­il­isähköä perusvoimaksi.

  5. Teemu:
    En tiedä miten tuo­hon 2700e/ nenä hin­taan on päästy mut­ta jos se on las­ket­tu öljyn ym. nyky­is­ten markki­nahin­to­jen mukaan niin siinä men­nään ehkä met­sään. Markki­nahin­ta riip­puu kysyn­nän ja tar­jon­nan välis­es­tä tas­apain­os­ta. Nyt jos tar­jon­taa vähen­netään oleel­lis­es­ti kysyn­nän pysyessä samana, niin hin­ta on heti huo­mat­tavasti korkeampi. Siis­pä tärkein­tä mielestäni se että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den _kysyntää_ vähen­netään, tuo­ma­l­la kulut­ta­jille ja yri­tyk­sille tar­jolle vai­h­toe­htoisia ja hin­noil­taan kil­pailukyky­isiä ratkaisu­ja ja tuot­tei­ta. Jos se alku­vai­heessa tarkoit­taa sub­ven­toin­te­ja, niin sit­ten näin pitää tehdä. Mik­si Suomes­sa ei esimerkik­si tue­ta sähköau­to­jen han­k­in­taa kuten niin mon­es­sa muuss­sa maas­sa? Kun ei ole kysyn­tää, niin ei niitä kan­na­ta keneenkään kehit­tää eikä valmistaa.

    Nuo edullisem­mat vai­h­toe­hdot tule­vat markki­noille automaat­tis­es­ti kun fos­si­ilisen ener­gian hin­ta nousee,
    Tukea tarvi­taan lähin­nä t&k tomintaan

  6. Mie­lenki­in­toinen teema tämä ilmas­ton lämpeneminen.

    Äsket­täin olemme kuulleet IPCC-raportista, että “tieteelli­nen yhteisö” on melkein täysin var­ma siitä, että ihmi­nen on aiheut­tanut suuren osan ilmas­ton lämpenemisestä.

    Kuten aikaisem­minkin olen täl­lä pal­stal­la kir­joitel­lut, uskallan kuitenkin olla tässä asi­as­sa skep­tikko, joi­ta Suomes­sa näyt­tää ole­van vähän, päin­vas­toin kuin muual­la sivistyneessä maailmassa.

    Ensin taus­taa:

    1) Kun kat­soo esimerkik­si Wos­tok ice-core-petit. png ‑kaavio­ta (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c2/Vostok-ice-core-petit.png), siitä kyl­lä näkyy CO2 pitoisu­u­den ja läm­pöti­lan kor­re­laa­tio 400 000 vuo­den tarkastelujaksolla.

    2) Myöskin tiede­tään, että CO2 on kasvi­huonekaa­su ja että merkit­tävä osa ilmake­hän CO2 pitoisu­ud­es­ta on aiheutet­tu polt­ta­mal­la hiilivetyjä. Tämä osa voidaan nimit­täin päätel­lä eri­lais­ten CO2-molekyylien omi­naisuuk­sista ja muutenkin tiede­tään paljonko hiilivetyjä on vuosien saatossa poltettu.

    3) Eri­laiset “tieteel­liset” sim­u­laa­tio-laskel­mat anta­vat tulok­sek­si sen, että CO2 aiheut­taa noin puo­let ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä, ja ihmi­nen on sen siten suurek­si osak­si aiheuttanut.

    Asia näyt­tää siis niin ilmi­selvältä, että vain täysi kahjo alkaa näitä “tieteel­lisiä tosi­a­sioi­ta” edes epäillä.

    Kat­so­taan nyt kuitenkin skep­tikko­jen argumentteja:

    1) Viimeis­ten 17 vuo­den aikana ilmas­ton läm­pöti­la ei ole nous­sut vaan pikem­minkin laskenut. Tätä ei pystytä “tieteel­lis­es­ti” selit­tämään mitenkään, viitataan vain epämääräis­es­ti “luon­nol­liseen vai­htelu­un, joka ei todista mitään”. 

    2) Edel­lä maini­tus­ta Wos­tok-kaavio­ta näkyy myös se, että viimeis­ten 400 000 vuo­den aikana on ollut 4 kylmää jak­soa ja 5 läm­mintä jak­soa. Näitä vai­htelu­ja “tiede” ei kun­nol­la pysty selit­tämään. Toisaal­ta samas­ta kaavios­ta myös näkyy, että ilman pölyp­i­toisu­us puolestaan kor­reloi kylmien jak­so­jen kanssa…Ilman CO2-pitoisu­us on vai­hdel­lut laa­jois­sa rajois­sa ihan ihmis­es­tä riippumatta…

    3) On myös tiedos­sa se klassi­nen päät­te­ly-virhe, että tek­i­jöi­den kor­reloin­ti muka todis­taa syy-seu­raus suh­teen. Kun on läm­mitä, syödään enem­män jäätelöä… 

    4) Esimerkik­si tiede­tään, että kylmä vesi sitoo enem­män CO2ta kuin lämmin…Pilvistä ei ole mitään pitkä-aikaista sta­tis­ti­ikkaa, eikä mon­imutkaises­ta meriym­päristöstä, joka sitoo 1000 ker­taa enem­män läm­pöä kuin ilmake­hä, tai avaru­us­pölystä, jne…

    5) On myös kaikille asiantun­ti­joille selvää, että sim­u­laa­tioma­llit perus­tu­vat reduk­tion­is­tiseen metodi­in, joka jo lähtöko­htais­es­ti on täyn­nä virhelähteitä. 

    6) Tiede­tään sekin, että maan ilmas­to on niin käsit­tämät­tömän mon­imutkainen sys­tee­mi, että sen simu­loimi­nen on nykytiedon / saatavis­sa ole­van datan val­os­sa melkein­pä mahdotonta.

    7) Äskeisen IPCC-raportin valmis­telu­un osal­lis­tui erit­täin suuri määrä vakavasti otet­tavia tiedemiehiä ja ‑naisia.
    Lop­pu­ra­portin kuitenkin kir­joit­ti erit­täin pieni “tieteel­lis­es­ti luotet­ta­va sisäpi­iri”. Varsinkin sen “poli­it­tisille päät­täjille” osoitet­tu yksipuo­li­nen, lyhen­net­ty ver­sio aiheut­ti skandaalin.
    Mon­et tutk­i­jat irti­sanou­tu­i­v­atkin raportista ja kut­sui­v­at sitä “poli­it­tis-uskon­nol­lisek­si” doku­men­tik­si, jos­sa poli­it­ti­nen agen­da koetet­ti­in hui­jaa­mal­la pukea “tieteen arvo­val­taiseen kaapuun”.

    Retoori­nen kysymys: Kan­nat­taako Suomen pienen kansan uhra­ta hyv­in­vointin­sa ilmas­to-usko­vais­ten maail­man-alt­tar­ille, jon­ka ympäril­lä saar­nataan hirveää kado­tus­ta kaikille saastuttaja-syntisille?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka uskoo siihen, että pap­pi­en sijaan insinöörit pelas­ta­vat taas maail­man, kuten ennenkin

  7. Vaik­ka Suomes­sa halu­taan päästö­jenkin supis­tamises­sa olla kehi­tyk­sen kär­jessä (ja mak­saji­na) lopet­taen kaik­ki päästöt, niin se aut­taisi vain 2 viikkoa globaalisti.

    Sähköau­tossa ei esim. Inti­as­sa ole mieltä kos­ka siel­lä sähkö tuote­taan hiilivoimaloissa.

    Kanar­i­al­la ihmettelin aurinko­ken­no­jen vähyyt­tä. Siel­lä kun pais­taa toisin kuin meil­lä talvel­la. Lehdestä luin että Espan­ja on kieltänyt uudet aurinkokennot.

    Kehi­tyk­sen etu­joukkona olo antaa lähin­nä hyvän oman­tun­non tai ylem­myy­den, ei muuta?

  8. Tämänker­taisen postauk­sen otsikos­sa osu­taan asian ytimeen. Ilmas­ton­suo­jelu ei etene kos­ka kyseessä on liian suurent taloudel­liset intres­sit ja riskit.

    Maail­man­talous on yksinker­tais­es­ti täysin riip­pu­vainen öljys­tä, maakaa­sus­ta ja kivi­hi­ilestä. Laa­jamit­taiset ilmas­tosopimuk­set jois­sa hiilivetyjä rajoite­taan ovat tästä syys­tä mahdottomia.

  9. ODE “Se, että Oulun seudul­la halu­taan hyö­dyn­tää turve­varo­ja ilmas­toa­sioista piit­taa­mat­ta, ei johdu muu­ta­man turvekeis­arin onnis­tuneesta lob­bauk­ses­ta omaisuuten­sa puoles­ta vaan niistä tuhan­sista työ­paikoista, jota turve­tuotan­to tuottaa.”

    Se, että Helsin­ki (Helen) tuot­taa sähkön­sä ja läm­pön­sä 90% fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la (hiili, maakaa­su) ei johdu muu­ta­man itsekkään ihmisen lob­bauk­ses­ta omaisuuten­sa puoles­ta, vaan siitä että ko. yhtiö ja kaupun­ki halu­aa tuot­taa ener­giaa mah­dol­lisim­man hal­val­la Suomen ilmas­to­tavoit­teista piit­taa­mat­ta ja samal­la alen­taa helsinkiläis­ten veroäyriä.

    1. Helen tuot­taa sen pääasi­as­sa maakaa­sul­la. Osan kivi­hi­ilel­lä, merkit­tävän osan ydin­voimal­la mut­ta ei sen­tään turpeel­la, joka on näitä polt­toaineista ylivoimais­es­ti pahin.

  10. Se 2700 euroa henkilöä kohden on suo­ma­laiselle pieni raha, mut­ta ei maail­man keskimääräiselle ihmiselle.

  11. Jos emme voi vaikut­taa fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tuotan­toon ja kulu­tuk­seen, niin voimme kuitenkin vaikut­taa hiilinieluihin.

    Jos yksinker­tais­te­taan asi­aa tarpeek­si, niin riit­tää vain se, että hiilin­ielu saadaan suurem­mak­si tai vähin­tään yhtä suurek­si kuin hiilipäästöt ovat.

    Sen jäl­keen ongel­mak­si jää ylimääräisen hiilen sit­o­mi­nen mer­estä ja ilmake­hästä. Jälkim­mäi­nen onnis­tuu lisäämäl­lä hiilin­ielua entisestään.

    Tässä mielessä on suo­ras­taan rikol­lista edes ehdot­taa met­sähak­keen käytön lisäämistä. Globaal­isti met­sien tilavu­us ja pin­ta-ala supis­tuu. Aavikoi­tu­mi­nen jatkuu voimakkaana.

    Met­siä on jotain 525 mil­jar­dia kuu­tio­ta ja niistä kulute­taan vuosit­tain alle 4 mil­jar­dia kuu­tio­ta, mut­ta sekin riit­tää siihen, että tilavu­us vähe­nee vuosi vuodelta.

    Pitäisi rak­en­taa jär­jestelmä, joka kan­nus­taisi lisäämään hiilin­ielu­ja ja tois­taisek­si ainakaan päästökaup­pa ei todel­lakaan ole siinä onnistunut. 

    Esimerkik­si aavikoiden met­sit­tämi­nen voisi tuot­taa parem­mat tulok­set kuin nykyiset keinot. Rahat jot­ka nyt menevät “maail­man pelas­tamiseen”, tun­tu­vat val­u­van hukkaan.

    Kehi­tys­mais­sa puu­ta hakataan poltet­tavak­si, ruuan­lait­toon ja läm­mi­tyk­seen. Kehi­tysavul­la on suuri merk­i­tys myös met­sien tilaan.

    Samoin maat­alouden alta hävitetään met­siä. Geen­i­ma­nip­u­loin­ti voisi aut­taa tähän ongel­maan, jos kyet­täisi­in kehit­tämään laje­ja, joiden sato olisi suurem­pi kuin nyky­is­ten ja ne kestäi­sivät ääri­olo­suhtei­ta parem­min kuin nyt. Mut­ta GMO ei saa johtaa siihen, että pari fir­maa omis­taisi lisenssit kaik­keen tuotet­tuun ruokaan maailmalla.

  12. Sep­po Korp­poo: Retoori­nen kysymys: Kan­nat­taako Suomen pienen kansan uhra­ta hyv­in­vointin­sa ilmas­to-usko­vais­ten maail­man-alt­tar­ille, jon­ka ympäril­lä saar­nataan hirveää kado­tus­ta kaikille 

    Kun ker­ran Wikipedi­an mukaan retoriseen kysymykseen odote­taan lähin­nä saman­mielisyy­den osoi­tus­ta eikä niinkään vas­taus­ta, kan­nat­taisiko nou­dat­taa blogi-isännän toivetta ja pitää skep­ti­tisti­nen tai denial­isti­nen yhteis­tun­non nos­ta­tus Suomi24:ssä tai vaik­ka jatkaa tämän blo­gin vanhassa säikeessä?

    Tämänker­taisen säi­keen voi ottaa vaik­ka hypo­teet­tise­na aja­tushar­joituk­se­na mitä toim­intat­apo­ja ihmiskun­nal­la on työkalu­pakissaan, nyt kun ihmiskun­nan ‘mahti’ on kas­vanut siihen suu­ru­us­lu­okkaan että se pystyy nyt tai pian vaikut­ta­maan koko lajin ole­mas­saolon reunae­htoi­hin — myrkyt­tämään koko pla­nee­tan radioak­ti­ivi­su­udel­la tai jol­lain muul­la taval­la, kor­vaa­maan sat­tuman­varaisen evoluu­tion suun­nitel­lul­la, rak­en­ta­maan jouti­laisu­u­den utopi­an, ja niin pois­päin. Esimerkik­si yhteis­maan ongel­ma täm­möisessä päätök­sen­teossa ei katoa mihinkään osoit­tau­tui ilmas­to­todel­lisu­us ole­van sit­ten niin­päin tai noinpäin.

    Jos täl­lä het­kel­lä ratkaise­mat­tomas­sa tilas­sa ole­vat ilmas­toai­heiset kysymyk­set (esimerkik­si Korp­poon mainit­se­ma 17 vuo­den paus­si, tai kysymys avaru­ud­es­ta mita­tus­ta säteily­tas­apain­os­ta sit­ten kun dataa alkaa olla pidem­mältä ajal­ta) kallis­tu­vat alarmistien eduk­si, noi­ta päätök­sen­teon työkalu­ja voi ottaa käyt­töön ilmas­toa­siois­sa; jos denial­istien eduk­si, muu­ta tap­pi­o­ta ei ole tapah­tunut kuin että ihmiset ovat tärvän­neet aikaansa blogikirjoitteluun.

    Tuos­sa Korp­poon lis­tas­sa nimit­täin oli pait­si ihan aiheel­lisen kri­it­tisiä kysymyk­siä (joi­hin ei pystytä vas­taa­maan täl­lä het­kel­lä), myös muu­ta­ma väsynyt lop­pu­unka­lut­tu harha, ynnä sel­l­aista (ei kai sen­tään Hegeliläisen?) reduk­tion­is­min kri­ti­ikkiä, että sitä ruoties­sa itse blo­gi-isän­nän toivo­ma punainen lan­ka tulee katoa­maan totaalis­es­ti avaruuspölyyn.

    Tai ehkä blo­gi-isän­tä voisi ava­ta ukkosen­jo­h­dat­timek­si tuoreen denial­is­mi-skep­ti­sis­mi ‑säi­keen tähän poli­ti­ikkakeskustelun rin­nalle? Purkakoot halukkaat tar­moaan siellä.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Helen tuot­taa sen pääasi­as­sa maakaa­sul­la. Osan kivi­hi­ilel­lä, merkit­tävän osan ydin­voimal­la mut­ta ei sen­tään turpeel­la, joka on näitä polt­toaineista ylivoimais­es­ti pahin.

    Mis­sä Helenin ydin­voimala on ? Kyseessä lie­nee ostet­tu ja välitet­ty ydinsähkö.

    Kivi­hi­ilen saas­tut­tavu­us muut­tuu huo­mat­tavasti pahem­mak­si, jos mukaan las­ke­taan koko tuotan­toketju (kaivos­toim­inta, metaa­nipäästöt, rik­ki yms) ja kuljetus(junalla Siperi­as­ta+ laival­la Pietarista). Tämä lisää karkeasti 25% kivi­hi­ilen CO2-päästöjä per tuotet­tu ener­giayk­sikkö. Myös maakaa­sun kohdal­la metaanivuodot ovat ongel­ma. Kukaan ei tiedä niitä tarkalleen, on vain erinäisiä arvioi­ta. Toki metaa­nipäästöjä tulee turpeen­nos­tos­ta ja luon­tais­es­ti soiltakin.

    Lisäk­si on huomioita­va kivi­hi­ilikai­vok­si­in liit­tyvät huo­mat­ta­vat työ­tur­val­lisu­u­songel­mat. Kivi­hi­ilikai­vok­sis­sa kuolee vuosit­tain 2000–5000 henkeä metaaniräjähdyk­sis­sä. Pahin maa on Kiina, jos­ta juuri tuli iso kivi­hi­ililasti länsi-Suomeen.

    1. Helen omis­taa Mankala Oy:n kaut­ta 8,5 pros­ent­tia TVO:sta ja jotain muu­ta kaut­ta vähän lisää. Kyl­lä se on ihan omaa ydin­voimaa siis.

  14. Kun grani­itin ener­gia-arvo on sama kuin kivi­hi­ilen, niin ei noiden varan­to­jen arvo kovin suurek­si voi muodostua. 

    Tois­tan vielä ker­ran: Han­ki­taan Suomelle “vienti“tuloja otta­mal­la käytet­tyä polt­toainet­ta tänne “lop­pusi­joituk­seen” rahaa vas­taan. Sil­lä rahal­la pait­si varas­toidaan, myös raken­netaan nopei­ta reak­tor­e­i­ta —> profit. 

    SE teknolo­gia on jotain mikä tulee vielä ole­maan iso jut­tu. Hal­paa ener­giaa mielin määrin, ei hiilipäästöjä. Kysyn­tä on mieletöntä.

  15. Ongel­ma syn­tyy siitä, että ener­giavaran­to­jen omis­tus on keskit­tynyt jät­timäisik­si omaisuuk­sik­si joillekin yri­tyk­sille ja val­tioille. Näi­den osalta varan­to­jen mitätöin­ti olisi jok­seenkin katastrofaalista. 

    Oikea ratkaisu on vält­tää markki­noi­ta häir­it­se­viä yllä­tyk­siä ja keinot­telun mah­dol­lis­tavia yhtäkkisiä sään­tö­muu­tok­sia. Tässä tapauk­ses­sa riit­tää esim. se, että nos­taa fos­si­iliv­eron tasoa riit­tävän hitaasti. Varoituk­sia fos­si­ilien polton haitallisu­ud­es­ta ja aikeista vähen­tää niiden käyt­töä on jo annet­tu, joten ei ole enää epäreilua toteut­taa noi­ta aikei­ta ja näin alen­taa fos­si­il­iomis­tusten arvoa (häir­iöitä aiheut­ta­mat­tomaan riit­tävän hitaaseen tahti­in siis). Nos­to pitäisi aloit­taa jo eilen.

    Oulun seudun ongelmi­in oikea ratkaisu on kai tukea kevyesti raken­nemuu­tos­ta, vaikka­pa anta­mal­la Oulun seudul­la ainakin koulu­tus­ta uusille turve­tuotan­non vähitellen kor­vaav­ille aloille ja kan­nus­ta­mal­la uusia yri­tyk­siä alku­un. Tehkööt aurinkopa­neelei­ta tms. Kyl­lä nekin työllistävät.

  16. “Se, että Oulun seudul­la halu­taan hyö­dyn­tää turve­varo­ja ilmas­toa­sioista piit­taa­mat­ta, ei johdu muu­ta­man turvekeis­arin onnis­tuneesta lob­bauk­ses­ta omaisuuten­sa puoles­ta, vaan niistä tuhan­sista työ­paikoista, jota turve­tuotan­to tuottaa.”

    Hmm. Aika yleinen mielipi­de soista tun­tuu ole­van että ovat huono­ja hiilin­ielu­ja mut­ta eri­no­maisia metaanin tuottajia?

    Tun­tuu vähän taas siltä että kun on kek­sit­ty hiiliv­erot ja päästökaupat/aneet yms. syn­nin­päästömekanis­mit voi metaanin jät­tää ilmas­toku­viois­sa huomioimat­ta, niin kovasti tyyp­il­listä poli­itikko­jen logiikkaa..

  17. Jos luon­non­va­ro­jen ja eri­tyis­es­ti öljyn ja kivi­hi­ilen hyö­dyn­tämistä vähen­net­täisi­in, merk­it­sisi se köy­htymistä. Köy­htymi­nen taas merk­it­sisi väestöräjähdys­tä ja kaikkia siitä seu­raavia katas­tro­fe­ja. Niiden rin­nal­la ilmas­ton­muu­tos saat­taisi osoit­tau­tua pikku­ju­tuk­si tai ainakin vähäisem­mäk­si ongelmaksi.

    Siinäkin mielessä voi yhtyä blo­gin otsikkoon: liian suuret taloudel­liset intres­sit tosiaan!

  18. Markus Sade­nie­mi: 2700 euroa henkilöä kohden on suo­ma­laiselle pieni raha, mutta 

    Jos jokaisen pitäisi 540 eurol­la ( = 0,2*2700) pitäisi ratkaista kaik­ki lop­puelämän­sä liikku­mis­tarpeet… ostaisimme par­it kestäväk­si tiede­tyt luo­mukengät ain­oik­si liikun­tavä­lineik­si? Ei päästö­ton­ni kysy onko sen edestä kas­vatet­tu muu­ta kansan­talout­ta, jol­la mak­se­taan muu kyy­di­tys ensi viikol­la. Yhtälö on vain aivan täysin rik­ki, tuol­la panos­tuk­sel­la et saa nytkään palvelua joka hoitaisi 2700 e ker­ta­mak­sul­la edes lop­puelämäsi työ­matkat, tai edes polt­toaineet niihin.

  19. Alus­sa ole­van otsikon lop­pu­osa: “Liian isot taloudel­liset intres­sit” taitaa olla yksi syy siihen, mik­si Helsin­ki hamuaa lisää rak­en­tamista sel­l­aisillekin ranta-alueille, mis­sä ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­set, esim. meren­pin­nan nousun takia, ovat haitallisem­pia kuin kauem­pana ran­noista (lue: korkeam­mal­la). Tämä saat­taa olla lyhyt­näköistä poli­ti­ikkaa ja myös jos­sain määrin kyseenalais­takin, jos sen seu­rauk­se­na syn­tyvät vahin­got koitu­vat muille, esim. seu­raav­ille sukupolville.

    Jät­tämäl­lä nykyiset/loput, ulkoilu- ja virk­istyskäytössä ole­vat, alavat ranta-alueemme rak­en­ta­mat­ta, voitaisi­in niitä hyö­dyn­tää edelleen mm. puskurivyöhyk­keenä ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­sille, ml. myrsky­tu­ulet ja merivesi­t­ul­vat, ja niiden aiheut­ta­mat vahin­got. Eikö tämä olisi kestäväm­pää kehitystä?

  20. “tämä olisi rahas­sa vain noin 2700 euroa henkeä kohden.” 

    Joo, mut­ta niiden käytön tuot­ta­ma taloudelli­nen, hyv­in­voin­nilli­nen ja sosi­aa­li­nen lisäar­vo onkin sit­ten jo huimal­la ker­toimel­la jotain ihan muu­ta. Mut­ta ei kai nyt Kibbenin — tai Oden 😉 — kaltainen änkyrä täl­laista tietenkään huomioimaan erehdy?

Vastaa käyttäjälle Countryboy Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.