Ilmastopolitiikka (4) Liian isot taloudelliset intressit

15.11.2013 · Aihe: Ilmastopolitiikka, _ 

Jos maailman fossiiliset varannot, jotka Bill McKibbenin mukaan siis ovat noin 27 biljoonan dollarin arvoisia, olisivat maailman yhteistä omaisuutta, tämä olisi rahassa vain noin 2700 euroa henkeä kohden. Olisi täysin realistista, että me kaikki yhteisellä päätöksellä jättäisimme tuosta 80 % käyttämättä. Se ei todellakaan olisi järjettömän suuri uhraus maapallon pelastamiseksi.

Ongelma syntyy siitä, että energiavarantojen omistus on keskittynyt jättimäisiksi omaisuuksiksi joillekin yrityksille ja valtioille. Näiden osalta varantojen mitätöinti olisi jokseenkin katastrofaalista. Koko Venäjän talous romahtaisi, jos se menettäisi öljy- ja kaasutulonsa. Sama koskee monia Persianlahden valtioita. Moni amerikkalainen menettäisi eläkkeensä, koska eläkeyhtiöiden varoja on paljon sidottuna oljy-yhtiöiden osakkeisiin

Eikä energiatalouden merkitys rajaudu varantojen kirjanpitoarvoihin. Lopullinen kuluttajahinta on verottomanakin moninkertainen noiden varantojen arvoon. Erotus koostuu hyödyntämisen eteen tehdyistä ponnistuksista, siis suurelta osin työpaikoista ja palkoista. Se, että Oulun seudulla halutaan hyödyntää turvevaroja ilmastoasioista piittaamatta, ei johdu muutaman turvekeisarin onnistuneesta lobbauksesta omaisuutensa puolesta, vaan niistä tuhansista työpaikoista, jota turvetuotanto tuottaa.

Kommentit

24 Vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (4) Liian isot taloudelliset intressit”

  1. Jussi kirjoitti 15.11.2013 kello 10:44

    Tarkista ainakin lähteesi. Kivihiilireservit on noin 400 miljardia tonnia, öljy noin 1,5 biljoonaa barrelia, ja kaasuakin löytyy. Kun hiilen kertoo 50 dollarilla per tonni, ja öljyn sadalla, ollaan monikertaisessa lukemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2013 kello 10:51

    Varannon arvo ei ole sama asia kuin valmin tuotteen myyntihinta. Öljy pitää ensin pumpata ja kiviiili kaivaa esille. Noista varannoista huomattava osa on sellaisia, ettei hyödyntäminen kannata nykyhinnoilla lainkaan, eli oikeastaan arvo on nolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Teemu kirjoitti 15.11.2013 kello 12:35

    En tiedä miten tuohon 2700e/ nenä hintaan on päästy mutta jos se on laskettu öljyn ym. nykyisten markkinahintojen mukaan niin siinä mennään ehkä metsään. Markkinahinta riippuu kysynnän ja tarjonnan välisestä tasapainosta. Nyt jos tarjontaa vähennetään oleellisesti kysynnän pysyessä samana, niin hinta on heti huomattavasti korkeampi. Siispä tärkeintä mielestäni se että fossiilisten polttoaineiden _kysyntää_ vähennetään, tuomalla kuluttajille ja yrityksille tarjolle vaihtoehtoisia ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä ratkaisuja ja tuotteita. Jos se alkuvaiheessa tarkoittaa subventointeja, niin sitten näin pitää tehdä. Miksi Suomessa ei esimerkiksi tueta sähköautojen hankintaa kuten niin monessa muusssa maassa? Kun ei ole kysyntää, niin ei niitä kannata keneenkään kehittää eikä valmistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  4. JTS kirjoitti 15.11.2013 kello 13:13

    Ilmastonmuutosta ei voi erottaa väestönkasvusta. maapallon väestö tulee kasvamaan nykyisestä 10 miljardiin asukkaaseen.

    Ensi keskustelussa todetaan, että Suomi ei voi mitään koska Kiina saastustaa niin paljon. Argumenttihan on sama kuin, että turha rkentaa teitä Suomeen koksa Australia on pinta-alaltan paljon isopmi. Henkeä kohti Kiina saatuttaa edelleen vähäemmän kuin Suomi.

    Jos haluamme kohtalaisen elämän, siis ruokaa ja polkypyörän, kaikille, energiavaroja tarvitaan ja ennen muuta hiilivedyistä saatavia hyödykkeitä jatkossakin. Eikä ihan koko kehnon teknlogian kehityskaarta tarvitse käydä läpi kehittyvissä talouksissakaan.

    Yrityksen näkökulmasta valtionyhtiö Vapo yrittää kasvaa niin paljon kuin psytyy ja etekemään seuraavan vuoden tuloksensa mahdollisimman hyväksi. Hallitus ja johto saavat bonuksensa tämän mukaan. Tämä johtaa tolkuttomaan toimintaan.

    Jossakin määrin Perianlahdella on ymmärretty luonnonvarojen rajallisuus ja saatua omaisuutta on käytetty F1- ja jalkapallourheilun ohella elinkenorakenteen mopnipuolistamiseen. Venäjällä tämä on vielä ollut enemmänkin Medvedjevin aikomus kuin todellisuutta.

    Mitä tarvitaan: Shell ja Vapo hallinnoivat äärllistä omaisuutta, jonka tuoton voi maksimoida joko vuositasolla tai elinkaarimalilla. Sijoitatjat ratkaisevat kumpi on parempi – käytännössä jokin jakauma siinä välillä. Rahat nyt on parempaa kuin tulevaisuudessa, mutta taas pitkä tuottokaan ei ole huono asia.

    Taloudellisten intressien pelkistäminen kovin yksiulotteiseksi on huono asia. Poliittisesti toki nasevampi, mutta ei ehkä anna ratkaisumahdolliuuskia.

    Valtionyhtiö Vapon johdon ja hallituksen tehtävän luulisi painuttaavn uusitumattoman ja startegisesti tärkeän vaparpolttoaineen elinkaaren tuoton maksimoimiseen. Nykyinen valitus, että luonnontilaisia soita on vaieka saada turvetuotantokentiksi on heiltä todella käsittämätöntä. Haitattaisiko tällainen ohjaus liiketoimintaa – ei, se olisi vain erilaista.

    Poliittiselta ohjauskelta tarvitaan pitkäjänteisyyttä, mikä on todella vaikeaa.

    Myönteinen emrkki ohajusvaikutuksesta ovat vaikkapa parjatut led-lamput, joiden tekniikka on mennyt roimasti eteenpäin samoin kuin vähäpäästöisten ja vähän kuluttavien autonmoottoreiden tekniikka. Ilman normiohjausta tätä teknologista hyppyä ei olisi tehty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Viherinssi kirjoitti 15.11.2013 kello 14:00

    Teemu:
    Miksi Suomessa ei esimerkiksi tueta sähköautojen hankintaa kuten niin monessa muusssa maassa? Kun ei ole kysyntää, niin ei niitä kannata keneenkään kehittää eikä valmistaa.

    Sähköauto muuttaa öljyn kysyntää kivihiilen kysynnäksi. Kannattaako sitä tukea? Palataan asiaan sitten, kun Euroopassa ei tuotea kivihiilisähköä perusvoimaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  6. Liian vanha kirjoitti 15.11.2013 kello 14:21

    Teemu:
    En tiedä miten tuohon 2700e/ nenä hintaan on päästy mutta jos se on laskettu öljyn ym. nykyisten markkinahintojen mukaan niin siinä mennään ehkä metsään. Markkinahinta riippuu kysynnän ja tarjonnan välisestä tasapainosta. Nyt jos tarjontaa vähennetään oleellisesti kysynnän pysyessä samana, niin hinta on heti huomattavasti korkeampi. Siispä tärkeintä mielestäni se että fossiilisten polttoaineiden _kysyntää_ vähennetään, tuomalla kuluttajille ja yrityksille tarjolle vaihtoehtoisia ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä ratkaisuja ja tuotteita. Jos se alkuvaiheessa tarkoittaa subventointeja, niin sitten näin pitää tehdä. Miksi Suomessa ei esimerkiksi tueta sähköautojen hankintaa kuten niin monessa muusssa maassa? Kun ei ole kysyntää, niin ei niitä kannata keneenkään kehittää eikä valmistaa.

    Nuo edullisemmat vaihtoehdot tulevat markkinoille automaattisesti kun fossiilisen energian hinta nousee,
    Tukea tarvitaan lähinnä t&k tomintaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. Seppo Korppoo kirjoitti 15.11.2013 kello 14:24

    Mielenkiintoinen teema tämä ilmaston lämpeneminen.

    Äskettäin olemme kuulleet IPCC-raportista, että “tieteellinen yhteisö” on melkein täysin varma siitä, että ihminen on aiheuttanut suuren osan ilmaston lämpenemisestä.

    Kuten aikaisemminkin olen tällä palstalla kirjoitellut, uskallan kuitenkin olla tässä asiassa skeptikko, joita Suomessa näyttää olevan vähän, päinvastoin kuin muualla sivistyneessä maailmassa.

    Ensin taustaa:

    1) Kun katsoo esimerkiksi Wostok ice-core-petit. png -kaaviota (http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c2/Vostok-ice-core-petit.png), siitä kyllä näkyy CO2 pitoisuuden ja lämpötilan korrelaatio 400 000 vuoden tarkastelujaksolla.

    2) Myöskin tiedetään, että CO2 on kasvihuonekaasu ja että merkittävä osa ilmakehän CO2 pitoisuudesta on aiheutettu polttamalla hiilivetyjä. Tämä osa voidaan nimittäin päätellä erilaisten CO2-molekyylien ominaisuuksista ja muutenkin tiedetään paljonko hiilivetyjä on vuosien saatossa poltettu.

    3) Erilaiset “tieteelliset” simulaatio-laskelmat antavat tulokseksi sen, että CO2 aiheuttaa noin puolet ilmaston lämpenemisestä, ja ihminen on sen siten suureksi osaksi aiheuttanut.

    Asia näyttää siis niin ilmiselvältä, että vain täysi kahjo alkaa näitä “tieteellisiä tosiasioita” edes epäillä.

    Katsotaan nyt kuitenkin skeptikkojen argumentteja:

    1) Viimeisten 17 vuoden aikana ilmaston lämpötila ei ole noussut vaan pikemminkin laskenut. Tätä ei pystytä “tieteellisesti” selittämään mitenkään, viitataan vain epämääräisesti “luonnolliseen vaihteluun, joka ei todista mitään”.

    2) Edellä mainitusta Wostok-kaaviota näkyy myös se, että viimeisten 400 000 vuoden aikana on ollut 4 kylmää jaksoa ja 5 lämmintä jaksoa. Näitä vaihteluja “tiede” ei kunnolla pysty selittämään. Toisaalta samasta kaaviosta myös näkyy, että ilman pölypitoisuus puolestaan korreloi kylmien jaksojen kanssa…Ilman CO2-pitoisuus on vaihdellut laajoissa rajoissa ihan ihmisestä riippumatta…

    3) On myös tiedossa se klassinen päättely-virhe, että tekijöiden korrelointi muka todistaa syy-seuraus suhteen. Kun on lämmitä, syödään enemmän jäätelöä…

    4) Esimerkiksi tiedetään, että kylmä vesi sitoo enemmän CO2ta kuin lämmin…Pilvistä ei ole mitään pitkä-aikaista statistiikkaa, eikä monimutkaisesta meriympäristöstä, joka sitoo 1000 kertaa enemmän lämpöä kuin ilmakehä, tai avaruuspölystä, jne…

    5) On myös kaikille asiantuntijoille selvää, että simulaatiomallit perustuvat reduktionistiseen metodiin, joka jo lähtökohtaisesti on täynnä virhelähteitä.

    6) Tiedetään sekin, että maan ilmasto on niin käsittämättömän monimutkainen systeemi, että sen simuloiminen on nykytiedon / saatavissa olevan datan valossa melkeinpä mahdotonta.

    7) Äskeisen IPCC-raportin valmisteluun osallistui erittäin suuri määrä vakavasti otettavia tiedemiehiä ja -naisia.
    Loppuraportin kuitenkin kirjoitti erittäin pieni “tieteellisesti luotettava sisäpiiri”. Varsinkin sen “poliittisille päättäjille” osoitettu yksipuolinen, lyhennetty versio aiheutti skandaalin.
    Monet tutkijat irtisanoutuivatkin raportista ja kutsuivat sitä “poliittis-uskonnolliseksi” dokumentiksi, jossa poliittinen agenda koetettiin huijaamalla pukea “tieteen arvovaltaiseen kaapuun”.

    Retoorinen kysymys: Kannattaako Suomen pienen kansan uhrata hyvinvointinsa ilmasto-uskovaisten maailman-alttarille, jonka ympärillä saarnataan hirveää kadotusta kaikille saastuttaja-syntisille?

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka uskoo siihen, että pappien sijaan insinöörit pelastavat taas maailman, kuten ennenkin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  8. Matti-Kalevi kirjoitti 15.11.2013 kello 14:41

    Vaikka Suomessa halutaan päästöjenkin supistamisessa olla kehityksen kärjessä (ja maksajina) lopettaen kaikki päästöt, niin se auttaisi vain 2 viikkoa globaalisti.

    Sähköautossa ei esim. Intiassa ole mieltä koska siellä sähkö tuotetaan hiilivoimaloissa.

    Kanarialla ihmettelin aurinkokennojen vähyyttä. Siellä kun paistaa toisin kuin meillä talvella. Lehdestä luin että Espanja on kieltänyt uudet aurinkokennot.

    Kehityksen etujoukkona olo antaa lähinnä hyvän omantunnon tai ylemmyyden, ei muuta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. åke kirjoitti 15.11.2013 kello 15:49

    Tämänkertaisen postauksen otsikossa osutaan asian ytimeen. Ilmastonsuojelu ei etene koska kyseessä on liian suurent taloudelliset intressit ja riskit.

    Maailmantalous on yksinkertaisesti täysin riippuvainen öljystä, maakaasusta ja kivihiilestä. Laajamittaiset ilmastosopimukset joissa hiilivetyjä rajoitetaan ovat tästä syystä mahdottomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Countryboy kirjoitti 15.11.2013 kello 16:29

    ODE “Se, että Oulun seudulla halutaan hyödyntää turvevaroja ilmastoasioista piittaamatta, ei johdu muutaman turvekeisarin onnistuneesta lobbauksesta omaisuutensa puolesta vaan niistä tuhansista työpaikoista, jota turvetuotanto tuottaa.”

    Se, että Helsinki (Helen) tuottaa sähkönsä ja lämpönsä 90% fossiilisilla polttoaineilla (hiili, maakaasu) ei johdu muutaman itsekkään ihmisen lobbauksesta omaisuutensa puolesta, vaan siitä että ko. yhtiö ja kaupunki haluaa tuottaa energiaa mahdollisimman halvalla Suomen ilmastotavoitteista piittaamatta ja samalla alentaa helsinkiläisten veroäyriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2013 kello 17:40

    Helen tuottaa sen pääasiassa maakaasulla. Osan kivihiilellä, merkittävän osan ydinvoimalla mutta ei sentään turpeella, joka on näitä polttoaineista ylivoimaisesti pahin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Markus Sadeniemi kirjoitti 15.11.2013 kello 17:36

    Se 2700 euroa henkilöä kohden on suomalaiselle pieni raha, mutta ei maailman keskimääräiselle ihmiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. Lauri Kumpulainen kirjoitti 15.11.2013 kello 17:37

    Jos emme voi vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden tuotantoon ja kulutukseen, niin voimme kuitenkin vaikuttaa hiilinieluihin.

    Jos yksinkertaistetaan asiaa tarpeeksi, niin riittää vain se, että hiilinielu saadaan suuremmaksi tai vähintään yhtä suureksi kuin hiilipäästöt ovat.

    Sen jälkeen ongelmaksi jää ylimääräisen hiilen sitominen merestä ja ilmakehästä. Jälkimmäinen onnistuu lisäämällä hiilinielua entisestään.

    Tässä mielessä on suorastaan rikollista edes ehdottaa metsähakkeen käytön lisäämistä. Globaalisti metsien tilavuus ja pinta-ala supistuu. Aavikoituminen jatkuu voimakkaana.

    Metsiä on jotain 525 miljardia kuutiota ja niistä kulutetaan vuosittain alle 4 miljardia kuutiota, mutta sekin riittää siihen, että tilavuus vähenee vuosi vuodelta.

    Pitäisi rakentaa järjestelmä, joka kannustaisi lisäämään hiilinieluja ja toistaiseksi ainakaan päästökauppa ei todellakaan ole siinä onnistunut.

    Esimerkiksi aavikoiden metsittäminen voisi tuottaa paremmat tulokset kuin nykyiset keinot. Rahat jotka nyt menevät “maailman pelastamiseen”, tuntuvat valuvan hukkaan.

    Kehitysmaissa puuta hakataan poltettavaksi, ruuanlaittoon ja lämmitykseen. Kehitysavulla on suuri merkitys myös metsien tilaan.

    Samoin maatalouden alta hävitetään metsiä. Geenimanipulointi voisi auttaa tähän ongelmaan, jos kyettäisiin kehittämään lajeja, joiden sato olisi suurempi kuin nykyisten ja ne kestäisivät ääriolosuhteita paremmin kuin nyt. Mutta GMO ei saa johtaa siihen, että pari firmaa omistaisi lisenssit kaikkeen tuotettuun ruokaan maailmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. Mikko Kiviranta kirjoitti 15.11.2013 kello 17:59

    Seppo Korppoo: Retoorinen kysymys: Kannattaako Suomen pienen kansan uhrata hyvinvointinsa ilmasto-uskovaisten maailman-alttarille, jonka ympärillä saarnataan hirveää kadotusta kaikille

    Kun kerran Wikipedian mukaan retoriseen kysymykseen odotetaan lähinnä samanmielisyyden osoitusta eikä niinkään vastausta, kannattaisiko noudattaa blogi-isännän toivetta ja pitää skeptitistinen tai denialistinen yhteistunnon nostatus Suomi24:ssä tai vaikka jatkaa tämän blogin vanhassa säikeessä?

    Tämänkertaisen säikeen voi ottaa vaikka hypoteettisena ajatusharjoituksena mitä toimintatapoja ihmiskunnalla on työkalupakissaan, nyt kun ihmiskunnan ‘mahti’ on kasvanut siihen suuruusluokkaan että se pystyy nyt tai pian vaikuttamaan koko lajin olemassaolon reunaehtoihin – myrkyttämään koko planeetan radioaktiivisuudella tai jollain muulla tavalla, korvaamaan sattumanvaraisen evoluution suunnitellulla, rakentamaan joutilaisuuden utopian, ja niin poispäin. Esimerkiksi yhteismaan ongelma tämmöisessä päätöksenteossa ei katoa mihinkään osoittautui ilmastotodellisuus olevan sitten niinpäin tai noinpäin.

    Jos tällä hetkellä ratkaisemattomassa tilassa olevat ilmastoaiheiset kysymykset (esimerkiksi Korppoon mainitsema 17 vuoden paussi, tai kysymys avaruudesta mitatusta säteilytasapainosta sitten kun dataa alkaa olla pidemmältä ajalta) kallistuvat alarmistien eduksi, noita päätöksenteon työkaluja voi ottaa käyttöön ilmastoasioissa; jos denialistien eduksi, muuta tappiota ei ole tapahtunut kuin että ihmiset ovat tärvänneet aikaansa blogikirjoitteluun.

    Tuossa Korppoon listassa nimittäin oli paitsi ihan aiheellisen kriittisiä kysymyksiä (joihin ei pystytä vastaamaan tällä hetkellä), myös muutama väsynyt loppuunkaluttu harha, ynnä sellaista (ei kai sentään Hegeliläisen?) reduktionismin kritiikkiä, että sitä ruotiessa itse blogi-isännän toivoma punainen lanka tulee katoamaan totaalisesti avaruuspölyyn.

    Tai ehkä blogi-isäntä voisi avata ukkosenjohdattimeksi tuoreen denialismi-skeptisismi -säikeen tähän politiikkakeskustelun rinnalle? Purkakoot halukkaat tarmoaan siellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  15. Countryboy kirjoitti 15.11.2013 kello 19:09

    Osmo Soininvaara:
    Helen tuottaa sen pääasiassa maakaasulla. Osan kivihiilellä, merkittävän osan ydinvoimalla mutta ei sentään turpeella, joka on näitä polttoaineista ylivoimaisesti pahin.

    Missä Helenin ydinvoimala on ? Kyseessä lienee ostettu ja välitetty ydinsähkö.

    Kivihiilen saastuttavuus muuttuu huomattavasti pahemmaksi, jos mukaan lasketaan koko tuotantoketju (kaivostoiminta, metaanipäästöt, rikki yms) ja kuljetus(junalla Siperiasta+ laivalla Pietarista). Tämä lisää karkeasti 25% kivihiilen CO2-päästöjä per tuotettu energiayksikkö. Myös maakaasun kohdalla metaanivuodot ovat ongelma. Kukaan ei tiedä niitä tarkalleen, on vain erinäisiä arvioita. Toki metaanipäästöjä tulee turpeennostosta ja luontaisesti soiltakin.

    Lisäksi on huomioitava kivihiilikaivoksiin liittyvät huomattavat työturvallisuusongelmat. Kivihiilikaivoksissa kuolee vuosittain 2000-5000 henkeä metaaniräjähdyksissä. Pahin maa on Kiina, josta juuri tuli iso kivihiililasti länsi-Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2013 kello 19:34

    Helen omistaa Mankala Oy:n kautta 8,5 prosenttia TVO:sta ja jotain muuta kautta vähän lisää. Kyllä se on ihan omaa ydinvoimaa siis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tiedemies kirjoitti 15.11.2013 kello 19:22

    Kun graniitin energia-arvo on sama kuin kivihiilen, niin ei noiden varantojen arvo kovin suureksi voi muodostua.

    Toistan vielä kerran: Hankitaan Suomelle “vienti”tuloja ottamalla käytettyä polttoainetta tänne “loppusijoitukseen” rahaa vastaan. Sillä rahalla paitsi varastoidaan, myös rakennetaan nopeita reaktoreita —> profit.

    SE teknologia on jotain mikä tulee vielä olemaan iso juttu. Halpaa energiaa mielin määrin, ei hiilipäästöjä. Kysyntä on mieletöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  18. åke kirjoitti 15.11.2013 kello 21:31

    Elämme mielenkiintoisia aikoja. Nyt on näkyvissä joitain merkkejä siitä että Saksan satsaus uusiutuviin ei ole ollut mikään menestys. Paluu kivihiileen on edessä? Jos saksa epäonnistuu uusiutuvien kanssa, fossiilisista tullee ainoa merkittävä vaihtoehto.

    http://www.expressen.se/debatt/energifiaskot-ar-pa-vag-att-sta-oss-dyrt/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Juho Laatu kirjoitti 15.11.2013 kello 22:05

    Ongelma syntyy siitä, että energiavarantojen omistus on keskittynyt jättimäisiksi omaisuuksiksi joillekin yrityksille ja valtioille. Näiden osalta varantojen mitätöinti olisi jokseenkin katastrofaalista.

    Oikea ratkaisu on välttää markkinoita häiritseviä yllätyksiä ja keinottelun mahdollistavia yhtäkkisiä sääntömuutoksia. Tässä tapauksessa riittää esim. se, että nostaa fossiiliveron tasoa riittävän hitaasti. Varoituksia fossiilien polton haitallisuudesta ja aikeista vähentää niiden käyttöä on jo annettu, joten ei ole enää epäreilua toteuttaa noita aikeita ja näin alentaa fossiiliomistusten arvoa (häiriöitä aiheuttamattomaan riittävän hitaaseen tahtiin siis). Nosto pitäisi aloittaa jo eilen.

    Oulun seudun ongelmiin oikea ratkaisu on kai tukea kevyesti rakennemuutosta, vaikkapa antamalla Oulun seudulla ainakin koulutusta uusille turvetuotannon vähitellen korvaaville aloille ja kannustamalla uusia yrityksiä alkuun. Tehkööt aurinkopaneeleita tms. Kyllä nekin työllistävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Mika kirjoitti 16.11.2013 kello 13:07

    “Se, että Oulun seudulla halutaan hyödyntää turvevaroja ilmastoasioista piittaamatta, ei johdu muutaman turvekeisarin onnistuneesta lobbauksesta omaisuutensa puolesta, vaan niistä tuhansista työpaikoista, jota turvetuotanto tuottaa.”

    Hmm. Aika yleinen mielipide soista tuntuu olevan että ovat huonoja hiilinieluja mutta erinomaisia metaanin tuottajia?

    Tuntuu vähän taas siltä että kun on keksitty hiiliverot ja päästökaupat/aneet yms. synninpäästömekanismit voi metaanin jättää ilmastokuvioissa huomioimatta, niin kovasti tyypillistä poliitikkojen logiikkaa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. TomiA kirjoitti 16.11.2013 kello 16:33

    Jos luonnonvarojen ja erityisesti öljyn ja kivihiilen hyödyntämistä vähennettäisiin, merkitsisi se köyhtymistä. Köyhtyminen taas merkitsisi väestöräjähdystä ja kaikkia siitä seuraavia katastrofeja. Niiden rinnalla ilmastonmuutos saattaisi osoittautua pikkujutuksi tai ainakin vähäisemmäksi ongelmaksi.

    Siinäkin mielessä voi yhtyä blogin otsikkoon: liian suuret taloudelliset intressit tosiaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. hukkaan meni kirjoitti 16.11.2013 kello 23:12

    Markus Sadeniemi: 2700 euroa henkilöä kohden on suomalaiselle pieni raha, mutta

    Jos jokaisen pitäisi 540 eurolla ( = 0,2*2700) pitäisi ratkaista kaikki loppuelämänsä liikkumistarpeet… ostaisimme parit kestäväksi tiedetyt luomukengät ainoiksi liikuntavälineiksi? Ei päästötonni kysy onko sen edestä kasvatettu muuta kansantaloutta, jolla maksetaan muu kyyditys ensi viikolla. Yhtälö on vain aivan täysin rikki, tuolla panostuksella et saa nytkään palvelua joka hoitaisi 2700 e kertamaksulla edes loppuelämäsi työmatkat, tai edes polttoaineet niihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Sakke kirjoitti 17.11.2013 kello 11:41

    Alussa olevan otsikon loppuosa: “Liian isot taloudelliset intressit” taitaa olla yksi syy siihen, miksi Helsinki hamuaa lisää rakentamista sellaisillekin ranta-alueille, missä ilmastonmuutoksen seuraukset, esim. merenpinnan nousun takia, ovat haitallisempia kuin kauempana rannoista (lue: korkeammalla). Tämä saattaa olla lyhytnäköistä politiikkaa ja myös jossain määrin kyseenalaistakin, jos sen seurauksena syntyvät vahingot koituvat muille, esim. seuraaville sukupolville.

    Jättämällä nykyiset/loput, ulkoilu- ja virkistyskäytössä olevat, alavat ranta-alueemme rakentamatta, voitaisiin niitä hyödyntää edelleen mm. puskurivyöhykkeenä ilmastonmuutoksen seurauksille, ml. myrskytuulet ja merivesitulvat, ja niiden aiheuttamat vahingot. Eikö tämä olisi kestävämpää kehitystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Maurizio kirjoitti 17.11.2013 kello 18:34

    “tämä olisi rahassa vain noin 2700 euroa henkeä kohden.”

    Joo, mutta niiden käytön tuottama taloudellinen, hyvinvoinnillinen ja sosiaalinen lisäarvo onkin sitten jo huimalla kertoimella jotain ihan muuta. Mutta ei kai nyt Kibbenin – tai Oden 😉 – kaltainen änkyrä tällaista tietenkään huomioimaan erehdy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus