Ilmastopolitiikka (2) Yhteismaan ongelma

Viisas maanvil­jeli­jä käyt­tää omis­ta­maansa laidun­maa­ta tehokkaasti mut­ta ei ylitä rajaa, jol­la ylilaidun­t­a­mi­nen kään­tää maan tuo­ton lasku­un. Toisin on asia yhteis­maan kohdal­la. Yhteinen etu vaatisi edelleen, ettei laidun­maan kan­tokykyä ylitetä, kos­ka se köy­hdyt­tää lop­ul­ta kaikkia. Kuitenkin yksit­täisin kar­jankas­vat­ta­jan kan­nat­taa lisätä kar­jansa määrää, kos­ka se lisää hänen tulo­jaan. Hait­ta ylilaidun­tamis­es­ta koituu kaikille, mut­ta tulot siitä tule­vat hänelle itselleen ja vain hänelle. Sik­si hänen kan­nat­taa syyl­listyä ylilaidun­tamiseen ja toivoa samal­la, että muut eivät toi­mi samoin. Kaikkien muidenkin yhteis­maan osakkaiden kan­nat­taa toimia samoin. Jos joku päät­tää olla vas­tu­ulli­nen, hänen tulon­sa pienenevät pienem­män kar­jan vuok­si, mut­ta silti hän joutuu kär­simään muiden ahneud­es­ta. Lop­putu­lok­se­na on yhteis­maan ylilaidun­t­a­mi­nen ja kaikkien kär­simät tap­pi­ot. Yhteis­maan osakkaat pelas­taa katas­tro­fil­ta kyky sopia laidun­tamisen rajoista ja osakasko­htai­sista kiintiöistä. 

Tyyp­illi­nen esimerk­ki yhteis­maan ongel­mas­ta on maail­man merien kalakan­to­jen uhkaa­va rom­ah­dus ylikalas­tuk­sen seu­rauk­se­na. Van­ha ylevä peri­aate, merten vapaus, on koi­tu­mas­sa koko ihmiskun­nan vit­sauk­sek­si muiden vit­sauk­sien joukkoon.

Ihmiskunnal­ta on täysin irra­tionaal­ista riskeer­a­ta tule­via elämän edel­ly­tyk­siä pilaa­mal­la ilmake­hää. Päästö­jen vähen­tämi­nen on huo­mat­tavasti halvem­paa kuin seu­rauk­sista kär­simi­nen. Jos ihmiskun­nal­la olisi yksi val­is­tunut johta­ja tai toimi­val­tainen maail­man­hal­li­tus, olisi ajat sit­ten päätet­ty ryhtyä voimakkaisi­in toimi­in ilmas­ton­muu­tok­sen torjumiseksi.

Ihmiskun­nal­la ei ole yhtä päät­täjää, vaan päät­täjiä on yli seit­semän mil­jar­dia, mut­ta seu­rauk­set jokaisen päätök­sistä kan­netaan yhdessä. Vaik­ka toimet ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si ovat kan­nat­tavia kaikkien kannal­ta yhteen­sä, kenenkään omaa etu­aan ajat­tel­e­van ei kan­na­ta tehdä mitään asian hyväk­si, vaan jatkaa fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den käyttöä.

Tehdään täysin hypo­teet­ti­nen ole­tus, että ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­mi­nen mak­saa itsen­sä tuhatk­er­taisi­na hyö­ty­inä takaisin. Tuhan­nen euron panos­tuk­ses­ta seu­raa miljoo­nan euron hyö­ty. Vaikut­taa kan­nat­taval­ta? Jos minä panos­tan tuhat euroa, minä en saa miljoo­nan euron hyö­tyä itsel­leni, vaan se jakau­tuu tasais­es­ti kaikille maail­man yli seit­semälle mil­jardille ihmiselle. Min­ulle siitä tulee takaisin noin 0,0014 sent­tiä. Min­un ei siis kan­na­ta tehdä itse mitään, mut­ta toivoa, että kaik­ki muut tekevät. Yhteis­maanon­gel­ma puh­taim­mil­laan. Toinen tapa sanoa sama asia on, että jokaisen kan­nat­taa ryhtyä vapaamatkustajaksi.

Hyö­ty­suhde on vähän parem­pi, jos asi­aa tarkastelee koko Suomen kannal­ta. Jos Suo­mi uhraa asian eteen mil­jardin, takaisin Suomeen palau­tuu sen­tään 750 miljoon­aa euroa. Vähän ide­al­is­mia peli­in, niin alkaa jo kannattaa.

Suomen osu­us maail­man hiilid­iok­sidipäästöistä on noin puoli­toista promil­lea, yli kaksinker­tais­es­ti väestöo­su­utemme. Olete­taan, että ilmas­ton­muu­tok­sen eten­e­mis­vauhti riip­puisi suo­ravi­ivais­es­ti vain hiilid­iok­sidipäästöistä. Tämän vähän epäre­al­is­tisen ole­tuk­sen mukaan jos Suo­mi lopet­taisi huomis­es­ta alka­en päästön­sä kokon­aan, onnis­tu­isimme viivyt­tämään ilmas­ton­muu­tos­ta vuo­teen 2040 men­nessä kahdel­la viikol­la. Todel­lisu­udessa emme pysty­isi edes siihen, kos­ka maa­pal­lon läm­pen­e­mis­es­tä lähivu­osikym­meninä suurin osa on jo aiheutet­tu; ilmas­ton­muu­tos ei pysähty­isi, vaik­ka kaik­ki lopet­taisi­vat päästön­sä heti, vaan maa­pal­lo jatkaisi läm­pen­e­mistään vain vähän hidastuen men­nei­den päästö­jen vuoksi.

Mei­dän ei siis oikeas­t­aan kan­na­ta tehdä mitään, mut­ta ei kenenkään muunkaan kan­na­ta tehdä mitään. Toisaal­ta mei­dän kaikkien kan­nat­taa olla mukana sopimuk­ses­sa, jos­sa kaik­ki sitoutu­vat uhrauk­si­in ilmas­ton pelas­tamisek­si. On kaikkien etu, että toimista ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisek­si voitaisi­in sopia kaikkia mai­ta ja niiden kaikkia ihmisiä velvoittavasti.

 


[1] Yhteis­maan ongel­ma on tilanne, jos­sa tuotan­non­tek­i­jöi­den yhteiskäyt­tö johtaa niiden yliku­lu­tuk­seen: kulut­taes­saan yhteistä resurssia kulut­ta­ja saa hyö­dyn itselleen, mut­ta tämän resurssin (”yhteis­maan”) kulu­misen hai­tat jakau­tu­vat kaikkien omis­ta­jien kesken. Tämä johtaa taloudel­lis­es­ti epäte­hokkaaseen lop­putu­lok­seen kaikkien käyt­täjien näkökul­mas­ta. (Wikipedia)

29 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (2) Yhteismaan ongelma”

  1. Nopein ja vaikut­tavin tapa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si on siirtää mah­dol­l­lisim­man suuri osa tuotan­nos­ta län­si­mai­hin. Olemme siirtäneet työn kehit­tyvi­in mai­hin oman elin­ta­somme nostamiseksi.

    Täl­lä elin­ta­son nos­tamisel­la olemme rom­ah­dut­ta­neet kestävän kehi­tyk­sen. Hal­van työvoiman mais­sa jous­ta­vat pait­si palkat, myös ympäristö ja ilmanlaatu.

    Kun tuotan­to tehdään teol­lis­tuneis­sa mais­sa niin näi­den kehit­tynyt ympäristölain­säädän­tö varmis­taa tuot­tamisen kestävän kehi­tyk­sen periaatteilla.

    Kulut­ta­jalle kaik­ki mak­saa enem­män, mikä on hyvä asia, sil­lä se vähen­tää kulu­tus­ta. Näen­näis­es­ti elin­ta­so las­kee, mut­ta todel­lisu­udessa nousee elämän­laadun parantuessa. 

    Tämä aja­tuskulku on toden­näköis­es­ti vas­toin kaikkien muiden peri­aat­tei­ta, sil­lä pitäähän talous­luku­jen kas­vaa. Kas­vaval­la var­al­lisu­udel­la sit­ten hoidamme ilmas­ton­muu­tok­sen sun muun saas­tu­misen teknolo­gian ja päästökau­pan avul­la kondikseen.

    Onhan se nyt nähty, hyvin on men­nyt tähänkin asti.

  2. Enpä mal­ta olla lyt­täämät­tä keskusteluis­sa usein vas­taan tule­vaa tekopy­hyys-argu­ment­tia, joka liit­tyy ylipään­sä yhteis­maan ongel­maan, ei pelkästään ilmastonmuutoskysymyksiin.

    Puh­taas­ta peli­te­o­reet­tis­es­ta hyö­ty-hait­ta ‑näkökul­mas­ta on nimit­täin täysin ratio­naal­ista vaikka­pa vaa­tia kaikkia sito­vaa kalas­tuski­in­tiötä Kaspi­an meren sam­melle, ja kiin­tiö­ta odotel­lessa itse kalas­taa sam­pea niin kiivaaseen tahti­in kuin kyke­nee. Tai vaa­tia asukaspysäköin­tilu­van hin­toi­hin tun­tu­vaa koro­tus­ta ja samal­la pysäköidä kesäau­ton-kot­teroi­ta puoli-ilmaisek­si pitkin ja poikin kaupunkia.

    Tuom­moinen käytös usein leimataan tekopy­häk­si, ja on lauseen­par­sikin “elä niinkuin saar­naat”. Mut­ta jos aidosti ja vaivaa näh­den myös yrit­tää saa­da niitä sitovia rajoit­tei­ta aikaan, käytök­sessä ei ole mitään tekopy­hää. (Ja väärinkäytölle alt­ti­ita lauseen­par­sia nyt on muitakin, esimerkik­si kaikkien kouluk­iusaa­jien suosik­ki “se koira älähtää johon kalik­ka kalahtaa”).

    Maail­ma on mon­imutkaisem­pi jos laa­jen­netaan yksinker­taisen peli­mallin ulkop­uolelle: esimerkik­si hyvän esimerkin näyt­tämi­nen oma­l­la toimin­nal­la saat­taa tuot­taa arvo­val­taa (tai olla tuot­ta­mat­ta) ja helpot­taa neu­vot­telu­ja joil­la se kaikkia sito­va sopimus yritetään saa­da aikaan. Mut­ta mitään sisään­raken­net­tua ris­tiri­itaa ei ole siinä että sekä ajaa omaa etu­aan että yrit­tää saa­da etu­aan rajoite­tuk­si, yhteis­maan kyseessä ollen.

  3. Asia on juuri näin. Jos Suomes­sa ote­taan käyt­töön yksipuo­li­nen hiilid­iok­sidipäästöjä rajoit­ta­va ilmas­tosopimus, niin ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us siir­tyy Suomes­ta hal­pa­mai­hin jois­sa ympäristöa­sioista ei piita­ta sen ver­taa. Seu­rauk­se­na kokon­aishi­ilid­iok­sidipäästöt vain lisään­tyvät, menetämme val­tavasti työ­paikko­ja ja joudumme osta­maan samat tuot­teet ulko­mail­ta. Ain­oa mah­dol­lisu­us on maail­man­laa­juis­es­ti kat­ta­va ilmastosopimus.

  4. pes­simisti ei pety, eli ei maa­pal­lol­la mitään tehdä ennenkuin on pakko/myöhäistä.

    mei­dän Suo­ma­lais­ten olisi hyvä vetää vain härskisti koti­in­päin kaikissa ilmas­toa­siois­sa, että teol­lisu­us ja työ­paikat säi­lyvät ja sitä kaut­ta jonkun sortin hyvinvointi.

    ilmas­tom­art­tyyreik­si mei­dän ei kan­na­ta uhra­ta itseämme.

  5. eemil:
    Nopein ja vaikut­tavin tapa ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misek­si on siirtää mah­dol­l­lisim­man suuri osa tuotan­nos­ta länsimaihin.
    ‘snip’

    Nopein?
    Eipä ole kovin nopea, vaik­ka siir­ret­täisi­in laivakul­je­tuksin tai rek­ka-autoil­la. Ja siir­ron alka­mi­nen se vas­ta hidas­ta olisikin.

  6. Ei ilmas­to­muu­tos­ta todel­lakaan voi­da tor­jua muus­ta elämän­menos­ta eril­lisenä ongelmana.

    Ihmisiä ja koko ihmiskun­taa on manip­u­loita­va. Se on mah­dol­lista, kos­ka sel­l­aista on tapah­tunut ennenkin, joka aikakausi oma­l­la taval­laan. Joskus ja pitkään ovat val­taväestöä manip­u­loi­neet uskon­not — tai oikeam­min uskon­toa hyväk­sikäyt­tävät hal­lit­si­jat — nyt sitä tekevät markki­nat. Pitäisi jo uskoa, että vetoamme liikaa vain sel­l­aiseen, mikä tun­tuu järkevältä. Suuret joukot tekevät ihan älytön­tä — tois­t­en mielestä.

    Markki­navoimat ovat län­si­maisen elämän­ta­pamme perus­pi­lari. Markki­nat ohjaa­vat kulu­tus­ta siihen suun­taan, mikä tuo yri­tys­ten omis­ta­jille suurim­mat voitot. Kun markki­nat ovat alka­neet hyö­tyä vas­tu­ullis­es­ta kulu­tuk­ses­ta, on otet­tu oikea suun­ta kohti kestävän kehi­tyk­sen toteu­tu­mista. Jos markki­nat tekevät omis­ta­jilleen parhait­en rahaa aidol­la ympäristöys­täväl­lisyy­del­lä, eikä vain viher­pestyl­lä, ja eet­tis­es­ti oikeal­la tuotan­nol­la, markki­na­t­alous on pelas­tuk­semme ilman, että sen rak­en­tei­ta tarvit­see muuttaa.

    Jos vas­tu­ulli­nen kulu­tus muo­dos­tuu elämäno­hjeek­si kaikkial­la, se syr­jäyt­tää muu­ta kulutusta.

    Vas­tu­ullis­ten tuot­tei­den markki­noin­nin pahin este ovat ne van­hat yri­tyk­set, usein maail­man­laa­juiset, jot­ka ovat hallinneet markki­noi­ta. Niil­lä on rahaa ja sen tuo­maa val­taa heit­el­lä kapu­loi­ta muu­toske­hi­tyk­sen rat­taisi­in, jos se uhkaa omia markki­nao­suuk­sia. Tämä itses­tään selvä lähtöko­h­ta on pidet­tävä mielessä, kun arvioidaan, mikä osa vas­tu­ullis­ten tuot­tei­den arvostelus­sa on oikeutettua.

  7. Päästökaup­pa saavut­ti tavoit­teen­sa ja vieläpä hal­val­la. Päästöoikeus ei mak­sa juuri mitään. Silti tätä tavoit­teen mukaista päästö­jen vähen­nys­tä ei juh­li­ta euroop­palaisen ilmastopoli­ti­ikan voit­tona, vaan surkutel­laan sitä ettei joudut­tu kär­simään enempää. 

    Pitäisi päin­vas­toin men­nä maail­malle kehu­maan, että (pieni) 20 % päästö­jen vähen­tämi­nen on nau­ret­ta­van help­poa ja hal­paa. Muiden vuoro olisi kyl­lä nyt käyt­tää helpot ja hal­vat päästö­jen­vähen­nyskeinot. Hei­dän hyväk­seen­hän Euroop­pa alun­perinkin uhrautui. 

    Kylmää Euroop­paa itseään­hän ilmas­ton pieni läm­pen­e­m­i­nen vain hyödyt­tää. Kasvukausi pite­nee ja läm­mi­tysku­lut pienenevät.

  8. Raimo K: Nopein?
    Eipä ole kovin nopea, vaik­ka siir­ret­täisi­in laivakul­je­tuksin tai rek­ka-autoil­la. Ja siir­ron alka­mi­nen se vas­ta hidas­ta olisikin.

    Kom­ment­tisi perään kuu­luu varmaankin 🙂

    Eihän niitä tehtai­ta ja konei­ta konkreet­tis­es­ti lähde­tä siirtämään, vaan tuotan­non siirtämi­nen hal­pa­mai­hin lopete­taan. Siir­ry­tään osta­maan kestävän kehi­tyk­sen peri­aat­teel­la tuotet­tu­ja hyödykkeitä, palvelui­ta ym.

    Rukataan lain­säädän­töä ja kil­pailu­tus­lakia niin, että se suosii lähi­tuotan­toa ja kestäväl­lä taval­la tuotet­tua. Tin­gitään ökyku­lu­tuk­ses­ta ja eletään vaa­ti­mat­tomam­min ulkos­es­ti , mut­ta rikkaam­min sisäisesti,henkisesti ja sosiaalisesti.

    Mut­ta O.S. odot­taa enem­mänkin kasvua lisääviä, tek­nol­o­gisia ja markki­naratkaisu­ja ilmas­to-ongel­maan. Sil­loin ei tarvitse tin­kiä mukavu­ud­es­ta. Tietysti nyky­ih­miselle on helpom­pi myy­dä ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­taa siten, että ei tarvitse muut­taa mitään eikä köyhäillä.

    Vaan kulut­taa trendikkäästi esim: jokaises­ta osta­mas­tasi hybridi­au­ton biopolt­toaineli­trasta menee 0,0001 sent­tiä öljy­pal­mule­hto­jen uudelleen istu­tuk­seen. Main­osku­vas­sa ihana mini­hame­tyt­tö loikoilee hybridi­au­ton kone­pellil­lä ja väri­maail­ma on luon­non­suo­jelullisen vihertävä.

  9. Tähän lie­nee sopi­vaa laina­ta kir­joi­tus­ta tahol­ta jon­ka arvostan korkealle.

    Poikkitieteellisessä ilmastomuutos-työpajassa viime viikol­la oli paljon hyviä esitelmiä — liikaa tässä tois­tet­tavak­si. Mut­ta on pakko maini­ta Radoslav Dim­itro­vin esi­tyk­set. Niistä kävi ilmi monia tärkeitä seikko­ja joista en tien­nyt ennestään. Jotkut ovat melko lupaavia.

    Radoslav S. Dimitrov on val­ti­oti­eteen pro­fes­sori West­ern Uni­ver­si­tyssä. Kiin­nos­tavaa kyl­lä hän on toimin­ut myös Euroopan Union­in edus­ta­jana YK:n ilma­s­toneu­vot­teluis­sa aina vuodes­ta 1990! Hänen tieteelli­nen työn­sä doku­men­toi sul­jet­tu­jen ovien takana käy­tyjä ilmastoneuvotteluja.

    Tässä eräitä hänen ker­tomis­taan asioista:

    * Kan­sain­välisessä diplo­ma­ti­as­sa ei ole epäi­lyk­sen häivää ihmisen aiheut­ta­man ilmas­to­muu­tok­sen todel­lisu­ud­es­ta ja asian vakavu­ud­es­ta. Kysymys on vain mitä asialle pitäisi tehdä.

    * Hal­li­tuk­set käyvät suuren­nus­lasin kanssa läpi IPCC:n raport­tien joka riv­in. Ne eivät voi lisätä mitään tutk­i­joiden kir­joituk­si­in, mut­ta ne voivat pois­taa kohtia. Kaikil­la val­tioil­la on veto-oikeus. Tämän vuok­si IPCC:n rapor­tit ovat paljon kon­ser­vati­ivisem­pia kuin ne voisi­vat olla, ” merkit­tävästi laimennettuja “.

    * Ilma­s­toneu­vot­te­lut ovat yllät­täneet poli­ti­ikan tutk­i­jat monel­la tavalla:

    (1) Tapah­tuu merkit­tävää yhteistyötä ilman että USA olisi ottanut vetäjän roolin.

    (2) Kehi­tys­maat hyväksyvät rajoituk­sia, usein jopa enem­män kuin pyy­de­tään.

    (3) Mon­et maat ja kansal­liset organ­isaa­tiot toimi­vat ilman sito­vista sopimuk­sista johtu­via velvoitteita.

    (4) Matkan var­rel­la neu­vot­te­lut ovat usein epäon­nis­tuneet huoli­mat­ta osa­puolten valmi­ud­es­ta poli­ti­ikan muuttamiseen.

    * Vuon­na 2011 Kiina ja Sau­di-Ara­bia hylkä­sivät Durbanin sopimuk­sen riit­tämät­tömänä. Vain Kana­da, USA ja Aus­tralia oli­vat vas­tus­ta­neet voimakkaampia toimia ilmas­to­muu­tos­ta vas­taan. Kana­da luopui Kyoton sopimuk­ses­ta seu­raa­vana päivänä Dur­ban­in epäon­nis­tu­misen jäl­keen. Julk­isu­udessa ne syyt­tivät Kiinaa, Inti­aa ja Brasil­i­aa, vaik­ka Brasil­ia oli hyväksynyt dra­maat­tiset päästöra­joituk­set ja Kiina oli ensim­mäistä ker­taa hyväksynyt päästöra­joituk­sia ylipään­sä. Vain Intia oli jatkanut “kovaa lin­jaa”. Diplo­ma­ti­as­sa vastapuolen julki­nen syyt­tämi­nen neu­vot­telu­jen epäon­nis­tu­mis­es­ta on täysin sopi­ma­ton­ta, joten Kiina otti Kanadan tem­pun isku­na vas­ten kasvo­ja. Vastareak­tiona se syyt­ti Kanadaa ja “länt­tä” Dur­ban­in epäonnistumisesta.

    ..snip..

    * Globaali eli­it­ti ei näe ilma­s­toneu­vot­telu­ja ympäristökysymyk­senä. He näkevät neu­vot­tel­e­vansa “tule­vaisu­u­den taloudel­lis­es­ta mahdista”. He keskit­tyvät reagoimat­to­muu­den taloudel­lisi­in seu­rauk­si­in, ja ilmas­toratkaisu­jen tuomi­in taloudel­lisi­in hyötyihin.

    * Eri­tyis­es­ti, EU on onnis­tunut vaku­ut­ta­maan mon­ta val­tio­ta että ilmas­to­muu­tok­sen hoita­miseen kan­nat­taa tart­tua nyt. Tämä on tehty taloudel­lisil­la eikä ympäristön­suo­jelullisil­la perusteluil­la. Esimerkik­si argu­ment­ti­na käytetään että aloit­teen­tek­i­jä­mail­la on etu­lyön­ti­ase­ma tule­vaisu­u­den “vihreis­sä työ­paikois­sa”. Tulok­si­in kuu­luu Kiinan viimeisin 5-vuotissuunnitelma, jota on jopa kut­sut­tu “his­to­ri­an edis­tyk­sel­lisim­mäk­si lain­säädän­nök­si”, ja myös Japanin suunnitelma 60–80% vähen­nyk­sistä hiilipäästöi­hin. EU itse toivoo hyö­tyvän­sä merkit­tävästi investoin­neista ilmas­to­muu­tok­sen torjumiseen.

    …snip…

  10. Olen jok­seenkin samaa mieltä yhteis­maan ongel­man vaiku­tuk­ses­ta ilmas­totalkoisi­in. Tätä tapaus­ta han­kaloit­taa yhteis­maa-alueen laa­ju­u­den lisäk­si se, että yhden sukupol­ven itsekkyy­den vaiku­tuk­set ovat pahim­mil­laan vas­ta seu­raavien sukupolvien aikana. Pitkä viive tekee vas­tu­un vält­telemisen helpok­si. “Uhrautu­ja” ei saa kovinkaan suur­ta osaa sopimuk­sen hyödy­istä itselleen.

  11. Mei­dän kan­nat­taa tehdä: panos­taa hal­van hiilet­tömän ener­gian tuotan­toon. Mitä halvem­mak­si se saadaan sitä vähem­män hiiltä kan­nat­taa polttaa!

  12. Ydin­voimaa lisää + tue­taan omaa teol­lista tuotan­toamme ja lopete­taan vihrei­den lisävero­jen (päästökaup­pa, rikkidi­rek­ti­ivi jne.) kan­nat­ta­mi­nen. Siten päästään edes vähän oikeaan suun­taan sekä työl­lisyy­den että ilmas­ton­muu­tok­sen kannalta.

  13. Luon­non mon­imuo­toisu­u­den hupen­e­m­i­nen saat­taa olla ympäristöhaas­teena samaa kokolu­okkaa ilmas­ton­muu­tok­sen kanssa. Käytän­nössä nämä kak­si kehi­tyskulkua lisäk­si vaikut­ta­vat toisiinsa.

    Olisi hyvä löytää toim­intat­apo­ja, joil­la vas­tat­taisi­in myös eri­lais­ten ympäristöhaastei­den muo­dosta­maan kokonaisuuteen.

  14. Tiedemies: Mei­dän kan­nat­taa tehdä: panos­taa hal­van hiilet­tömän ener­gian tuotan­toon. Mitä halvem­mak­si se saadaan sitä vähem­män hiiltä kan­nat­taa polttaa!

    Euroopas­sa eri­tyis­es­ti Sak­sa tekee päin­vas­toin: ydinen­er­gia aje­taan alas, hiil­i­tuotan­to ylös.

  15. Mitä pienem­mältä pin­ta-alal­ta saamme kaiken tarvit­se­mamme, sitä enem­män jää tilaa luonnolle.

    1) hiilipäästöt eivät ole ongel­ma, vaan hiilin­ielu­jen sup­pen­e­m­i­nen ja epä­suh­ta hiilipäästöihin.

    2) hiilipäästöt kas­va­vat, kos­ka suuri osa ihmiskun­nas­ta elää kehi­tys­mais­sa, joten kehi­tys­a­pua pitäisi lisätä voimakkaasti.

    3) Met­säala ja ‑tilavu­us las­kee kokoa­jan, joten hiilin­ielu pienenee.

    4) Siir­tymäa­jal­la uusi­u­tu­vi­in pitäisi lisätä ydinvoimaa

    5) On halvem­paa lisätä met­sien määrää, kuin pystyt­tää tuki­aisil­la tuulimyllyjä.

    6) Hiilivoimaloiden hiilipäästöt täy­ty­isi saa­da talteen.

    7) Maatiloille täy­ty­isi saa­da “sul­jet­tu kier­to”, eli lan­ta ja biokaa­su kiertoon.

    8) Aurinkoen­er­gian määrää voidaan lisätä hal­val­la ja paljon, varsinkin kehitysmaissa.

    9) Fos­si­iliset polt­toaineet ovat halpo­ja, eivätkä ole vielä lop­pumas­sa. Ener­gian kulut­ta­jahin­nal­la on val­ta­va sosi­aa­li­nen merk­i­tys, joten sen korot­ta­mi­nen vero­tuk­sel­la keinotekois­es­ti johtaa sosi­aal­isi­in ongelmi­in, varsinkin kehi­tys­mais­sa. Tätä ei pidä väheksyä.

    10) Siir­tymi­nen uusi­u­tu­van ener­gian käyt­töön täy­tyy toteut­taa sosi­aalis­es­ti, taloudel­lis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestäväl­lä tavalla. 

    Joka tapauk­ses­sa ilmas­to tulee vielä läm­pen­emään ja paljon, vaik­ka ihmiskun­ta lakkaisi ole­mas­ta hetkessä.

  16. Pekka Taipale: Euroopas­sa eri­tyis­es­ti Sak­sa tekee päin­vas­toin: ydinen­er­gia aje­taan alas, hiil­i­tuotan­to ylös.

    Japani tekee myös täysin samaa.

    http://yle.fi/uutiset/fukushima_romutti_japanin_haaveet_ilmastopaastojen_vahennyksista/6935252

    Poli­ti­ikan­muu­tos on suo­raa seu­raus­ta Fukushi­man ydinkatas­trofista, jon­ka seu­rauk­se­na Japani on lopet­tanut ydinen­er­gian tuotan­non läh­es kokonaan.

    Japanin aikaisem­pi tavoite oli vähen­tää ilmastopäästöjään 25 pros­ent­tia vuo­den 1990 tasos­ta vuo­teen 2020 men­nessä. Nyt tavoite on enää vaa­ti­mat­tomat 3,8 pros­ent­tia mitat­tuna vuo­den 2005 tasosta.

    ——-

    Japanis­sa ja Sak­sas­sa on juuri nyt meneil­lään empi­iri­nen koe siitä, mitä tapah­tuu kun ydin­voimalaitok­set aje­taan alas.

  17. Ton­ni käteen:
    Kylmää Euroop­paa itseään­hän ilmas­ton pieni läm­pen­e­m­i­nen vain hyödyt­tää. Kasvukausi pite­nee ja läm­mi­tysku­lut pienenevät.

    Euroop­paa on myös Alp­pi­en eteläpuolel­la. Mitä tapah­tuu siel­lä vil­je­ly­maalle, kun lop­utkin jäätiköt sulavat pois?

  18. Suomen kohdal­la taide­taan tarvi­ta ide­al­is­mia enem­mänkin kuin tuon 250 miljoo­nan euron ver­ran, sil­lä ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ei ole Suomelle yhtä paha asia kuin suurim­malle osalle maa­pal­loa. Itse asi­as­sa se voi hyvin olla meille hyödyksi.

  19. Sam Hard­wick:
    Suomen kohdal­la taide­taan tarvi­ta ide­al­is­mia enem­mänkin kuin tuon 250 miljoo­nan euron ver­ran, sil­lä ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen ei ole Suomelle yhtä paha asia kuin suurim­malle osalle maa­pal­loa. Itse asi­as­sa se voi hyvin olla meille hyödyksi.

    Näin siis ensi­tun­tu­mal­la. — Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen tuo mukanaan myös lisää loisia, mui­ta tuho­laisia ja kasvi­taute­ja. Se vaikut­ta myös muut­tolin­tu­jen pesin­nän onnis­tu­miseen. (Ruo­ka ja lin­nut tule­vat eri tahdissa.)

    Kylmä. kui­va talvi voi olla myös hen­gi­ty­selin­ten kan­nala parem­pi kuin läm­min ja kostea. Täsä min­ul­la ei ole var­muut­ta. Näin pik­tänä lämpimänä mikrobe­ja no ilmas­sa rutosti.

  20. Ihmiskunnal­ta on täysin irra­tionaal­ista riskeer­a­ta tule­via elämän edel­ly­tyk­siä pilaa­mal­la ilmake­hää. … Jos ihmiskun­nal­la olisi yksi val­is­tunut johta­ja tai toimi­val­tainen maail­man­hal­li­tus, olisi ajat sit­ten päätet­ty ryhtyä voimakkaisi­in toimi­in ilmas­ton­muu­tok­sen torjumiseksi.

    Ihmiskun­nal­la ei ole ratio­naal­ista eikä irra­tionaal­ista järkeä tai tah­toa. Yksilöil­lä on tah­to ja jär­ki. Ratio­naa­li­nen yksilö ei vähen­nä päästöjä jos kukaan muukaan ei rajoi­ta. Ratio­naa­li­nen yksilö ei rajoi­ta päästöjään sil­loinkaan vaik­ka kaik­ki muut rajoit­taisi­vat. Ratio­naa­li­nen yksilö vähen­tää päästöjä vain sil­loin jos hänet pakote­taan rajoit­ta­maan päästöjään.

    No käytän­nössä ihmiset eivät ole puh­taan ratio­naal­isia vaan heil­lä on myös moraali ja tun­teet, jot­ka vaa­ti­vat heitää välit­tämään lap­sis­taan ja tule­vista sukupolvista. Sen “ongel­man” mon­et ihmiset rakai­se­vat niin, että sug­geroi­vat itsen­sä usko­maan että ilmas­ton­läm­pen­e­m­i­nen on huuhaata.

    Jos ilmas­to-yhteis­maa vaikka­pa yksi­ty­is­tet­täisi­in jollekin amerikkalaiselle ja tälle annet­taisi­in vieläpä ydi­naseet omaisuuten­sa suo­jaamisek­si niin kyl­lä ilmake­hä säästyisi. 

    Ehkä vihreät voisi­vat ehdot­taa tätä 🙂

  21. Täl­läisek­si ihmiskun­ta on kehit­tynyt, ja kehi­tys tulee jatkumaan.

    Meil­lä on vain yksi elämä, kuka sitä jak­saa käyt­tää mure­htimiseen? Istu­taan pimeässä potemas­sa syyl­lisyyt­tä, että olemme olemassa?

    Kat­sokaa ihmiskun­nan kehi­tys­tä 100 vuo­den ajan­jak­sol­ta ja sanokaa yksikin syy, mik­semme kykenisi ratkaise­maan tätäkin ongelmaa?

  22. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Täl­läisek­si ihmiskun­ta on kehit­tynyt, ja kehi­tys tulee jatkumaan.

    Meil­lä on vain yksi elämä, kuka sitä jak­saa käyt­tää mure­htimiseen? Istu­taan pimeässä potemas­sa syyl­lisyyt­tä, että olemme olemassa?

    Kat­sokaa ihmiskun­nan kehi­tys­tä 100 vuo­den ajan­jak­sol­ta ja sanokaa yksikin syy, mik­semme kykenisi ratkaise­maan tätäkin ongelmaa?

    Tjaah.

    “Sosial­isti­nen ihmi­nen on opti­misti­nen.” J.V. Stalin

    Sadan­vi­imek­si kuluneen vuo­den aikana maa­pal­lon väk­iluku on on lisään­tynyt vajaas­ta 2 mil­jardista yli 7 mil­jardi­in ja kaikkien arvioiden mukaan tulee nouse­maan 9–10 miljardiin.

    Maa­pal­lon koko maap­in­ta-ala on ‑vuoris­tot, autiomaat ja jäätiköt mukaan lukien — pyörein luvuin 150 miljoon­aa neliäkiometriä. Yhtä maa­pal­lon asukas­ta kohti sitä tulee ole­maan 1,5 hehtaaria.

    Jois­sakin mais­sa asukkai­ta on 400/km2. Se tekee 0,25 ha/nuppi. Siinä saa elää aika linkolalaisesti.

    Pait­si että yli puolelle maa­pal­lon asukkaista linko­lalainen elin­ta­so olisi niin käsit­tämtätön­tä ylel­lisyyt­tä, että he eivät voi siitä uneksia.

  23. Markku af Heurlin: Tjaah.

    “Sosial­isti­nen ihmi­nen on opti­misti­nen.” J.V. Stalin

    Sadan­vi­imek­si kuluneen vuo­den aikana maa­pal­lon väk­iluku on on lisään­tynyt vajaas­ta 2 mil­jardista yli 7 mil­jardi­in ja kaikkien arvioiden mukaan tulee nouse­maan 9–10 miljardiin.

    Maa­pal­lon koko maap­in­ta-ala on ‑vuoris­tot, autiomaat ja jäätiköt mukaan lukien – pyörein luvuin 150 miljoon­aa neliäkiometriä. Yhtä maa­pal­lon asukas­ta kohti sitä tulee ole­maan 1,5 hehtaaria.

    Jois­sakin mais­sa asukkai­ta on 400/km2. Se tekee 0,25 ha/nuppi.Siinä saa elää aika linkolalaisesti.

    Pait­si että yli puolelle maa­pal­lon asukkaista linko­lalainen elin­ta­so olisi niin käsit­tämtätön­tä ylel­lisyyt­tä, että he eivät voi siitä uneksia.

    Kum­ma kyl­lä liikali­havu­us alkaa olla kansan­tau­ti jo kehi­tys­mais­sakin. Ei oikein tuo niukku­usu­topia kor­reloi todel­lisu­u­den kanssa. Nälän­hätää kär­sivien ihmis­ten määrä on pudon­nut sadoil­la miljoonil­la 20 vuodessa. Alle dol­lar­il­la elävien määräkin on pudon­nut roimasti. Kehi­tys­a­pu toimii ja sen määrää tulisi lisätä voimakkaasti. Samal­la pyrk­iä sopi­maan kauppasuhteita.

    Linko­lalaisi­a­han nämä “luon­non­suo­jeli­jat” tun­tu­vat ole­van. Vain he ovat oike­as­sa, muut ovat väärässä. Vain he oli­si­vat oikeutet­tu­ja elämään täl­lä pallolla.

    On ihmiskun­ta saavut­tanut paljon muu­takin kuin väestönkasvun. Viimeisen sadan vuo­den aikana kehi­tys on ollut val­tavaa alal­la kuin alalla.

    Esko Val­tao­ja tote­si jotenkin näin, “elämämme on paran­tunut mil­lä tahansa mit­tar­il­la mitattuna”.

  24. Väi­tit että suo­mi tuot­taa 2x hiilid­iok­si­di päästöjä suh­teessa asukaslukuun.
    Jos suhdet­ta halu­aa paran­taa, niin päästöjä pitää laskea tai väestön määrää nostaa.

    Mikä on päästö­jen osu­us esim suh­teessa pinta-alaan?
    Entä esim USA:lla ja kiinalla? 

    Jos lasken­ta tehdään PA:n suh­teen, niin kumoutuuko kaakkoisaasian väkimäärän vaiku­tus? Ts nyky­isi­hän ko. maille annetaan hir­muiset päästöoikeudet johtuen väestön määrästä, vaik­ka maat pin­ta-alal­taan on pieniä.

  25. Miten ratio­naalisen suo­ma­laisen tulisi toimia, kun tiede­tään, että ilmas­ton­muu­tos on Suomelle hyväksi?

    Kasvukausi pite­nee, läm­mi­tysku­lu­tu pienenevät jne.

    Jos meren­pin­ta muu­ta­man sadan vuo­den kulut­tua nousee, nykyi­nen raken­nuskan­ta on joka tapauk­ses­sa sil­loin purettu.

  26. Osmo
    “Mitä järkeä on suh­teut­taa ihmisen aiheut­tamia päästöjä pin­ta-alaan ihmis­ten lukumäärän sijasta?”

    Kan­nat­taa sen yksi arvioin­tikri­teeri olla, kos­ka ihmis­ten määrän lisään­tymi­nen jol­lain maanti­eteel­lisel­lä alueel­la ei lisää tuon alueen luon­non kan­tokykyä eikä luon­non­va­ro­jen määrää. Luon­non kan­tokyky ja luon­non­va­ro­jen määrä asukas­ta kohti ale­nee, kun asukas­määrä lisääntyy.

    Globaali­in väestöräjähdyk­seen onnek­si puu­tut­ti­in 70-luvul­ta alka­en. Ylikan­soi­tus ja liian nopea väestönkasvu on silti ongel­ma yksit­täi­sis­sä mais­sa ja on käsit­tämätön­tä, että edes help­po­ja ja halpo­ja keino­ja tuon ongel­man hal­lit­semisek­si ei ole vieläkään otet­tu kaikkial­la käyttöön.

Vastaa käyttäjälle Tonni käteen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.