Ilmastopolitiikka (1)

Olen laa­ti­mas­sa vähän pidem­pää kir­joi­tus­sar­jaa ilmastopoli­ti­ikas­ta mah­dol­lis­es­ti myöhem­min julka­istavak­si. Julkaisen use­am­man kir­joituk­sen reposteltavak­si. Kos­ka tarkoituk­seni on hah­motel­la ilmastopoli­ti­ikan keino­ja, en toivoisi lop­u­ton­ta keskustelua siitä, onko koko ilmiötä ole­mas­sa. Sitä keskustelua varten on lukuisia siihen parem­min keskustelu­pal­sto­ja Suo­mi 24-pal­stas­ta alka­en. Tässä kir­joi­tus­sar­jas­sa lähtöko­htana on, että ilmas­ton­muu­tos on tieteelli­nen tosi­a­sia ja keski­tytään siihen, mitä sille on mah­dol­lista tehdä. 

Ilmas­ton­muu­tos on ylivoimais­es­ti suurin haaste maail­man­taloudelle ja teol­lisu­us­maid­en elämän­muodolle. Joku voi sanoa, että köy­hyys, malar­ia, HIV, kehi­tys­maid­en lap­sikuolleisu­us tai nais­ten ase­ma jyrkän islamis­min mais­sa ovat ongelmi­na pahempia. Näitä kysymyk­siä voi pitää ilmas­ton­muu­tostakin tärkeäm­pänä, mut­ta ne eivät haas­ta elämän­muo­toamme samal­la taval­la kuin ilmas­ton­muu­tos haas­taa. Esimerkik­si HIV:in tor­jun­ta, olkoon kuin­ka tärkeää ja vaikeaa hyvän­sä, ei edel­lytä suuria mullis­tuk­sia maail­man­taloudessa. Ilmas­ton­muu­tos on suurin haaste, kos­ka se on pakko pysäyt­tää ja kos­ka sen pysäyt­tämi­nen vaatii suuria muu­tok­sia talouteen ja elämäntapaan.

Vaik­ka ilmastopoli­ti­ikan haas­teeseen vas­taami­nen edel­lyt­tää kokon­ais­val­taista, kaikkialle ulot­tuvaa muu­tos­ta, sitä käsitel­lään eril­liskysymyk­senä, erään­laise­na pakkop­ul­lana muiden kysymys­ten jäl­keen. Ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämi­nen on jok­seenkin mah­do­ton­ta eril­lisil­lä ilmastopoli­ti­ikkaan rajoit­tuvil­la toimil­la – tai jos niin aio­taan toimia, se tulee hirvit­tävän paljon kalliimmaksi.

Ilmastopoli­ti­ikas­sa on asetet­tu tavoit­teek­si pysäyt­tää maa­pal­lon alail­make­hän läm­pen­e­m­i­nen kah­teen cel­sius-asteeseen suh­teessa esi­te­ol­liseen aikaan. Tuos­ta kahdes­ta asteesta 0.8 astet­ta on jo toteu­tunut, joten rajaan on jäl­jelle enää 1,2 astet­ta. Jos las­ke­taan jo toteu­tuneen sijas­ta jo aiheutet­tua läm­pen­e­mistä, ale­taan olla jo nyt lähel­lä tuo­ta kah­den asteen rajaa, sil­lä merien ja jäätiköi­den läm­pöka­p­a­siteetin vuok­si aiheutet­tu läm­pen­e­m­i­nen toteu­tuu viipeel­lä. Maa­pal­lo jatkaisi läm­pen­e­mistään vaik­ka ton­ni­akaan hiilid­iok­sidia ei ilmake­hään enää laskettaisi.

On enää vaikea uskoa, että kah­den asteen rajan ei ylit­ty­isi. Kaik­ista puheista, sopimuk­sista ja lupauk­sista huoli­mat­ta päästöt ilmake­hään ovat viimeis­ten kah­denkymme­nen vuo­den aikana kas­va­neet kiihtyväl­lä vauhdil­la, vaik­ka niiden olisi määrä kään­tyä lasku­un. En ole tämän pes­simis­min kanssa lainkaan yksin.

Maail­man johtavi­in ympäristöjour­nal­is­tei­hin kuu­lu­va Bill McK­ibben kiteyt­ti ongel­man tehokkaasti artikke­lis­saan Glob­al Warm­ing’s Ter­ri­fy­ing New Math[1]. Jot­ta kah­den asteen rajaa ei ylitet­täisi, hiilid­iok­sidia ei saisi vuo­sisadan puo­liväli­in men­nessä päästää ilmake­hään kuin 565 Gt, eli alle 80 ton­nia nyky­istä maa­pal­lon asukas­ta kohden. Kuitenkin maa­pal­lon tun­netut fos­si­iliset varan­not tuot­ta­vat poltet­tuina 2800 Gt eli viisi ker­taa enem­män. Tämä tarkoit­taa, että 80 % jo löy­de­ty­istä fos­si­il­i­sista ener­gialähteistä – öljys­tä, maakaa­sus­ta ja kivi­hi­ilestä – pitäisi jät­tää maa­han. Öljy-yhtiöi­den taseis­sa ole­via varan­to­ja pitäisi jät­tää käyt­tämät­tä noin 15 biljoo­nan – siis 15 000 mil­jardin – euron ver­ran. Ei vaiku­ta lainkaan siltä, että suuret öljy-yhtiöt aikoisi­vat jät­tää biljoonien omaisuuten­sa käyt­tämät­tä. Päin­vas­toin, ne investoi­vat val­tavia raha­sum­mia uusien esi­in­tymien etsimiseen, jopa jäämereltä. Moni öljyn­tuot­ta­ja­maa on täysin riip­pu­vainen öljy­tu­lois­taan. Tähän joukkoon kuu­luu myös Venäjä.

Tuos­sa luvus­sa ei ole lainkaan mukana turpeen polt­toa. Jokaista turpeen poltossa syn­tyvää hiilid­iok­sidi­ton­nia kohtaan pitäisi siis vas­taa­va määrä lisää öljyä, kivi­hi­iltä tai maakaa­sua jät­tää maahan.

Vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten oli real­is­tista pysäyt­tää läm­pen­e­m­i­nen kah­teen asteeseen, mut­ta enää siihen on vaikea uskoa. Tämä ei mis­sään tapauk­ses­sa tarkoi­ta, ettei kamp­pailua päästö­jen vähen­tämisek­si kan­na­ta jatkaa. Päin­vas­toin, päästö­jen vähen­tämi­nen on yhä koko ajan vält­tämät­tömäm­pää. Mitä enem­män ilmas­to lämpiää, sitä haitallisem­mik­si muut­tuvat seu­raa­vat asteen kym­menyk­set. Jokaisen päästö­ton­nin hin­ta on edel­listä suurem­pi. Ajaudumme läm­pöti­lan kanssa väistämät­tä vaar­al­liselle alueelle, jota ei ole kun­nol­la kar­toitet­tu, mut­ta tarve pysäyt­tää tuhoisa kehi­tys kas­vaa eikä vähene.



[1]Glob­al Warm­ing’s Ter­ri­fy­ing New Math, Bill McK­ibben, Rolling Stone Pol­i­tics, 19.7.2012. Bill McK­ibben arvioi fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den varan­to­jen arvok­si 27 biljoon­aa dol­lar­ia. Tästä 80 % on siis noin 20 biljoon­aa dol­lar­ia. Luku ei voi olla tark­ka, mut­ta ker­tonee suuruusluokan.


60 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikka (1)”

  1. Pitäisi ainakin lopet­taa sem­moist­en keino­jen tor­ju­mi­nen jot­ka paran­ta­vat tilan­net­ta mut­ta eivät ratkaise koko ongel­maa. Tässä muutama:

    -Pel­to­jen suo­rakylvö lisää maaperän hiil­i­mas­saa ja vähen­tää sivus­sa ravinnepäästöjä
    ‑Ydin­voima ei päästele mitään, mut­ta se on saatu ylim­i­toite­tu­il­la tur­vavaa­timuk­sil­la kalli­ik­si. Samat tur­vavaa­timuk­set hiilivoimalle.
    ‑Särö­tys Euroopas­sakin kaa­sun tuot­tamisek­si. Kaa­sua voisi käyt­tää enem­män myös autois­sa. Öljyn hin­ta lask­isi ja ark­tis­ten aluei­den tuotan­to ei enää kiinnostaisi.

    Lisäk­si olisi mah­dollses­ti WTO:n sään­tö­jen mukaista aset­taa tulle­ja maille jois­sa päästöt per tuotan­to on nor­maalia suurem­pia. Joe EU ja joko USA tai Kiina pää­si­sivät tästä sop­u­un, muut tuli­si­vat automaat­tis­es­ti mukaan.

  2. Eivät tai­da vihreät olla vielä lähel­läkään sitä tilan­net­ta, että he oli­si­vat valmi­ita tekemään “what­ev­er it takes”, jot­ta saadaan co2-päästöt sojot­ta­maan alaspäin.

  3. Min­ulle tämä vaku­ut­telu riit­tää, mut­ta pitäisikö kuitenkin kos­ketel­la sitä tekno-opti­mistista mah­dol­lisu­ut­ta, että hiilid­iok­sidin tal­teeno­to­s­ta tulisi jotenkin tot­ta? Tek­stin oma pääo­ma­loogi­nen argu­ment­ti joh­dat­taa ainakin min­ut totea­maan, miten jät­timäi­nen intres­si öljy-yhtiöil­lä sel­l­aisen kehit­tämiseen on.

    Tal­teeno­ton pohtimi­nen voi tiet­ty kuu­lua myös niihin ilmas­ton­muu­tok­sen vas­taisi­in kon­stei­hin, joi­ta arvatenkin käsit­telet myöhemmin.

  4. Kasvi­huonekaa­su­jen tuotan­to­vauhti­in on erit­täin tärkeä puut­tua, mut­ta olen eri mieltä siitä, että se on “ylivoimais­es­ti suurin haaste” elämäntavallemme.

    Se on tärkeä osa suurem­paa ongel­mavyy­hteä, joka on koko pla­nee­tan resurssien ylikäyt­tö. Siihen kuu­luu kaik­ki ylikalas­tuk­ses­ta ja met­sien hakku­us­ta ihmisas­umusten lev­iämiseen ja ympäristön saas­tut­tamiseen. “Onnek­si” on niin, että koko vyy­hti on puret­tavis­sa saman­su­un­taisin ratkaisuin.

    Ja hienoa, että terävä-älyi­nen poli­itikko jak­saa aiheeseen paneutua.

  5. Olen jok­seenkin samaa mieltä artikke­lin kanssa. Pari kom­ment­tia kuitenkin.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tämi­nen on jok­seenkin mah­do­ton­ta eril­lisil­lä ilmastopoli­ti­ikkaan rajoit­tuvil­la toimil­la – tai jos niin aio­taan toimia, se tulee hirvit­tävän paljon kalliimmaksi. 

    En täysin ymmär­rä mitä nuo eril­liset ja ei-eril­liset toimet ovat. Päästö­jen vähen­tämi­nen ei minus­ta ole teknis­es­ti vaikeaa. Yksinkeraisin malli olisi lait­taa vero fos­si­il­isille, ja vas­taa­vat tul­lit niille maille, jot­ka eivät osal­lis­tu talokoisi­in. Veroa korotet­taisi­in sopi­vaan tahti­in niin paljon, että fos­si­ilis­ten polt­to lop­puisi tai alenisi. Vaikeudet ovat vain siinä, että pitäisi saa­da äänestäjät ja poli­itikot ymmärtämään veron tarpeel­lisu­us ja hyödyllisyys.

    En ole­ta edel­lä, että kaikkien kulu­tus­tot­tumusten pitäisi säi­lyä nyky­is­inä. Jos ener­gian kulu­tus halu­taan pitää nykyisel­lä korkeal­la tasol­la, muu sähkön­tuotan­to aiheut­taa omat hait­tansa. Aloit­taisin oper­aa­tion nos­ta­mal­la tuo­ta veroa, luot­taen siihen, että ihmi­nen kek­sii luon­tev­asti toimivim­mat keinot ede­tä uudessa tilanteessa. En siis jäisi odot­tele­maan laiskana uusia inno­vaa­tioi­ta, vaan patis­taisin yhteisön innovaatioihin.

    Nykyi­nen kaikkien uusi­u­tu­vien käyt­töä lisäämään pyrkivä poli­ti­ik­ka on haitallista. Tavoite on vähen­tää fos­si­ilis­ten käyt­töä, ei lisätä kaikkien ener­gia­muo­to­jen käyt­töä, kuten nyt näyt­tää tapah­tu­van. Monil­la uusi­u­tuvil­lakin on haittansa.

    Ole­tan että ihmis­ten elämisen laatu muo­dos­tu­isi tässä mallis­sa parem­mak­si kuin fos­si­iliv­erot­tomas­sa, lisä­tuhoa aikaansaavas­sa kehi­tyk­sessä. Kyse ei siis ole ihmis­ten elämän kur­jis­tamis­es­ta, vaan enem­mänkin kur­jis­tu­misen vält­tämis­es­tä — ainakin jos tarkastel­laan kehi­tys­tä nyt val­las­sa ole­van sukupol­ven las­ten näkökulmasta.

    Ei vaiku­ta lainkaan siltä, että suuret öljy-yhtiöt aikoisi­vat jät­tää biljoonien omaisuuten­sa käyt­tämät­tä – päin­vas­toin, ne investoi­vat val­tavia raha­sum­mia uusien esi­in­tymien etsimiseen, jopa jäämereltä. 

    Eivät tai­da uskoa siihen, että poli­itikot ja äänestäjät ryhdis­täy­ty­i­sivät ja tek­i­sivät nuo lisäku­luuk­seen tähtäävät investoin­nit turhiksi. 🙂

  6. Ratkaisukeskeinen laulu vihreille runoil­i­joille: “Jos­sain kaupungis­sa on maail­ma näyt­teil­lä. Mitä tääl­lä on, aina samo­ja pieniä ilmiöitä eikä vieläkään ydin­voimaa, ydinvoimaa!”

  7. Ensim­mäisen kap­paleen väite “se on pakko pysäyt­tää” ei automaat­tis­es­ti seu­raa johdan­nos­sa esite­tys­tä fak­tas­ta “ilmas­ton­muu­tos on tieteelli­nen tosiasia”.

    Jos ja kun halu­taan ihmiset ajat­tele­maan ja toim­i­maan väit­teen mukaises­ti, olisi tuo syy-seu­raus­suhde syytä perustel­la riit­tävän konkreet­tis­es­ti ja uskot­tavasti. Täl­lä het­kel­lä näin ei ole.

  8. Mielestäni pitäisi lopet­taa jär­jet­tömyy­det ja itsen­sä kiusaami­nen. Vai­h­toe­htoiset tuotan­to­ta­vat ovat ok, jos ne ovat kan­nat­tavia mut­ta sub­ven­tiot johta­vat hel­posti älyt­tömyyk­si­in. Suomen merk­i­tys päästöis­sä on mitätön, on jok­seenkin saman­tekevää mitä me tääl­lä tehdään, sik­si on parem­pi peesa­ta iso­ja mai­ta, käytän­nössä USAa. 

    On hyvin toden­näköistä että fos­si­iliset polt­toaineet tul­laan käyt­tämään lop­pu­un. Niistä luop­umi­nen edel­lyt­tää niin kipeitä päätök­siä etteivät hal­li­tuk­set pysty niihin. 

    Ilmastopoli­ti­ikan tehtävänä on siis valmis­tau­tua tule­vi­in muu­tok­si­in ilmastossa.

  9. Minä uskon hyvin vah­vasti, että ilmas­ton­muu­tos­ta ei voi­da pysäyt­tää poli­it­tisil­la keinoil­la, jot­ka kohdis­tu­vat CO2-päästöi­hin. Kaik­ki ener­giat­aloudel­lis­es­ti hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vat fos­si­iliset ener­gian­läh­teet kulute­taan läh­es var­masti lop­pu­un osa­puilleen logis­tista käyrää nou­dat­taen. Öljyn tuotan­to­huipun tienoil­la olemme nyt, maakaa­sun tuotan­to­huip­pu­un on toden­näköis­es­ti vähem­män kuin 30 vuot­ta, ja kivi­hi­ilenkin tuotan­to­huip­pu on nyky­isil­lä kasvu­vauhdeil­la näkyvis­sä 50 vuo­den sisäl­lä. CO2-pitoisu­udet tule­vat ole­maan huikeat; pitää toivoa, että pla­nee­tan biol­o­giset ja kemi­al­liset negati­iviset takaisinkytken­nät ovat tehokkaampia kuin on odotet­tu. Lisäk­si lie­nee väistämätön­tä panos­taa keinotekoisi­in viilen­nyskeinoi­hin, kuten aerosolien levit­tämiseen yläil­make­hään albedon kasvattamiseksi.

    Koko ihmiskun­ta, tai oikeas­t­aan koko eliökun­ta, on emer­gent­ti ilmiö, joka kan­nat­taa omaa kom­plek­sisu­ut­taan sil­lä että se hakeu­tuu ener­giapo­ten­ti­aalien väli­in ja ryövää ener­giavir­roista omaan käyt­töön­sä mah­dol­lisim­man suuren osu­u­den. Sama mikä toimii bak­teeripop­u­laa­tiois­sa, toimii myös yhteiskun­nas­sa. Valitet­tavasti sivil­isaa­tiomme oppi liian varhain hyö­dyn­tämään fos­si­il­isia ener­gian­lähteitä ja liian myöhään ydinenergiaa.

  10. Minus­ta tun­tuu hirvit­tävän hölmöltä, että vihreätkin vas­tus­taes­saan — käytän­nössä päästötön­tä — ydin­voimaa lisäävät todel­la saas­tut­ta­van hiilivoiman käyt­töä. Ydin­voiman lisäämi­nen on (käytän­nössä) ykkös­ratkaisu koko ilmas­ton­muu­tok­seen, mut­ta esimerkik­si tuulivoima on näperte­lyä, joka vain vie resursse­ja tehokkaam­mil­ta keinoil­ta vähen­tää päästöjä ja vaatii rin­nalleen käytän­nössä todel­la saas­tut­tavaa hiilivoimaa, kun kaa­su­voimaakaan ei ole tarpeek­si saatavil­la. Ydin­voimaa demon­isoidaan yleen­sä varsin tun­nepi­toisin ja epä-älyl­lisin argu­mentein. Minäkin pelkäsin pikku­lapse­na ydin­voimaa kuin rut­toa, joten ymmär­rän toki sitä tunnepuoltakin…

  11. Aale:
    ‘snip’
    On hyvin toden­näköistä että fos­si­iliset polt­toaineet tul­laan käyt­tämään lop­pu­un. Niistä luop­umi­nen edel­lyt­tää niin kipeitä päätök­siä etteivät hal­li­tuk­set pysty niihin. 

    Ilmastopoli­ti­ikan tehtävänä on siis valmis­tau­tua tule­vi­in muu­tok­si­in ilmastossa.

    Valitet­tavasti näyt­tää siltä, että moinen pes­simis­mi on erit­täin perusteltua. 🙁

  12. Aale: On hyvin toden­näköistä että fos­si­iliset polt­toaineet tul­laan käyt­tämään loppuun

    Ilmastopoli­ti­ikan tehtävänä on siis valmis­tau­tua tule­vi­in muu­tok­si­in ilmastossa.

    Tämä on ihan mie­lenki­in­toinen läh­estymistapa, joka pitäisi uskaltaa ava­ta. Minkälaiseen maail­maan ihmiskun­ta jou­tu­isi sopeu­tu­maan, jos kaik­ki fos­si­iliset poltetaan?

    Vähän samat­a­painen tilanne oli Eem-kausi, toisek­si viimeisen jääkau­den ja viimeisim­män jääkau­den väli­nen läm­min jak­so noin 130 000 vuot­ta sit­ten, jol­loin meren­pin­ta oli viitisen metriä nyky­istä ylem­pänä ja Nean­derthalilaiset kuulem­ma met­säs­tivät vir­ta­he­p­o­ja Sveit­sis­sä. Eem-kau­teen nimit­täin lähdet­ti­in saman­laisel­la CO2-tason nousul­la yli 250ppm:n kuin mitä nyt on tapah­tu­mas­sa. Mut­ta on yksi ero: Eem-kaudel­la fos­si­ili­nen hiili pysyt­teli tiukasti maan poves­sa, siel­lä mis­sä se on maan­nut siitä läh­tien kun se kivi­hi­ilikaudel­la 400 miljon­aa vuot­ta sit­ten hau­tau­tui. Eem-kaudel­la ilmake­hän hiili oli peräisin meri­in liuen­neesta CO2:sta ja mis­tä sit­ten lie­neekin, mut­ta ei fos­si­ilis­es­ta hiilestä.

    Aale:n ske­naar­ios­sa ilmake­hään on pää­tymässä samat hiilet kuin Eem-kaudel­lakin, ynnä maankuoreen varas­toitunut hiili. Sem­moinen tilanne on edel­lisen ker­ran vallinnut ennen kivi­hi­ilikaut­ta, yli 400 miljoon­aa vuot­ta sit­ten. Mut­ta sil­loin Aurinko on ollut pienem­pi kuin nykyään — tietenkään ketään ei ole sil­loin ollut auringon läpimit­taa mit­taile­mas­sa, mut­ta yleinen käsi­tys täh­tien kehi­tysku­lus­ta viit­taisi siihen suuntaan.

    Jos tähän käyrään on luot­tamista, noin 50 miljoon­aa vuot­ta sit­ten päästi­in 12 astet­ta nykyläm­pötilo­ja korkeam­malle, ja sil­loinkin ilman fos­si­ilis­ten hiil­ten lisäpotkua. En tiedä onko ilmake­hän CO2:sta mitään arvioi­ta tuol­ta ajal­ta, ja hyvin epä­suo­ri­a­han ne numerot joka tapauk­ses­sa olisivat.

    Joka tapauk­ses­sa yhdis­telmä esi-kivi­hi­ilikau­den CO2-taso­ja ja nykyisen kokoinen aurinko on ilmeis­es­ti ennenkoke­ma­ton yhdis­telmä täl­lä pla­nee­tal­la. Kir­joi­tan lisää kun keksin mil­lä taval­la tuo­ta lop­puti­laa voisi yrit­tää haarukoida. 

    Riit­täisiköhän tuo sulat­ta­maan kaiken jään pla­nee­tal­ta? Mikä tulee ole­maan veden höyryn­paine ilmake­hässä, ja riit­tääkö H2O:n mas­sa jopa nos­ta­maan painet­ta maan pin­nal­la merkit­tävästi? Vesi ei ilmeis­es­ti kuitenkaan pysty karkaa­maan avaru­u­teen, kos­ka asian määrää H2O-molekyylin kineet­ti­nen nopeus ilmake­hän yläosas­sa jos­sa kai val­lit­see mus­tan kap­paleen tas­apaino ilman kasvi­huoneilmiotä? Vai pystyykö sit­tenkin? — siinäpä olisikin sopeu­tu­mista, näin nestemäiseen veteen perus­tu­van elämän­muodon edustajana.

    Ehkä Aale’n vaa­ti­ma jär­jet­tömyyk­sien ja itsen­sä kiusaamisen lopet­ta­mi­nen pitääkin kir­joit­taa muo­toon: “Ilmastopoli­ti­ikan tehtävänä on siirtää inhimil­lisen sivistyk­sen hedelmät pro­tei­i­ni- ja vesi- perustal­ta fluori-hiiliyhdisteisiin ja rikkiin perus­tu­viksi”. (Ja tähän kohtaan hymiö, ilmas­ton real­isti­nen lop­puti­la kun kaik­ki hiili on poltet­tu on vielä haarukoimat­ta — mut­ta kuin­ka sitä haarukoisi?).

  13. Tolku­ton väestönkasvu ei jän­nästi ole koskaan ollut vihreille (pait­si Linko­lalle) mikään olen­nainen ongel­ma eikä edes osasyy kasvi­huonepäästöi­hin ja maa­pal­lon loppuunkulutukseen.
    Juu juu.… syn­tyvyys muka­mas piene­nee. Voi olla, mut­ta elin­ta­son kas­vaes­sa jopa 3–4 sukupolvea elää yhtä aikaa, joten absolu­ut­ti­nen väkimäärä maa­pal­lol­la kas­vaa edelleen.

  14. Ollaan yksinker­taisia:

    Ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa on päästävä päästöjä vähen­täville ker­ran­nais­vaiku­tusurille ja näi­den urien val­in­ta tapah­tuu joka het­ki mei­dän jokaisen arjes­sa. Inti­tuu­tiot eivät ole tarpeek­si nopei­ta ja var­m­ja toim­i­joi­ta tässä asiassa.

    Yksi merkit­tävin uraval­in­ta on ruoas­sa jota syömme:

    1: Liha- ja maito­talous­tuot­teet ovat ener­gia- , päästö- ja tuotantoalaintensiivisiä.

    2: Ympäri vuo­den syödyt tuon­tivi­han­nek­set ja hedelmät ovat veden kul­je­tus­ta kylmiöis­sä ympäri maapalloa.

    3: Entäpä lisään­tyvä eineskult­tuuri, jon­ka pääraa­ka-aine on riisi eikä koti­mainen ohra tms.

    4: Entäpä ympäri maa­pal­loa tuo­dut mehut ja vaikka­pa tuhan­sia kilo­me­tre­jä kul­jete­tut kek­sit ym. herkut? Inter­netin aikakaut­e­na olisi ener­giate­hokkaam­paa vai­h­taa reseptejä!!!

    Jokainen voi tehdä ilmas­to­val­lanku­mouk­sen nyt heti tekemäl­lä elin­tarvike­val­in­to­jen­sa analysoin­nin ja uusorientoinnin.

    Koti­maisia, lähel­lä tuotet­tu­ja, kevy­itä kylmäketju­ja tarvit­se­via tai kui­v­at­tuina kul­jetet­tu­ja vai­h­toe­hto­ja on runsaasti.

    Isot fir­mat ja maat eivät tee val­in­to­ja puolestamme. Autoilus­ta tai pitkästä työ­matkas­ta ei yksilön aina ole help­po luop­ua, omakoti­talon ener­giaimuodon vai­h­t­a­mi­nen on iso investoin­ti, mut­ta ruoka­tot­tumusten muut­ta­mi­nen ei mak­sa mitää ja sil­lä voi olla muitakin posi­ti­ivisia kerrannaisvaikutuksia.

    Lisäk­si, jos ener­gia­muodon val­in­taa ja kulu­tus­ta jatku­vasti ohjataan nos­ta­mal­la vero­ja, jot­ka näkyvät hin­nois­sa, se aiheut­taa sosi­aal­ista epä­tasa-arvoa ja val­tavaa tor­jun­taa koko ilmiön vakavas­tiot­tamises­sa. Kan­natan “porkkanakeino­ja”.

  15. Otsikos­sa toiv­ot­ti­in että skep­tikot nyt pysy­i­sivät pois­sa (vai mitä me nyt ollaan…)

    Mut­ta yksi vih­je silti: kun­nos­s­api­dos­ta on tut­tu ns. Run-to-fail­ure strate­gia. Eli aje­taan laitet­ta niin pitkään kuin se kul­kee. Sehän olisi mie­lenki­in­toista kuul­la että miten vihreät visionäärit tämän strate­gian näkeävä koko maa­pal­lon mittakaavassa

  16. Heti lupa nopeille reak­tor­eille. Ener­giavero nol­laan, kaik­ki vero hiileen jota päästetään taivaalle. EU rahoit­ta­maan hyötöreak­to­rien tutkimus­ta. Tori­u­mia piisaa. Ihan sama mitä muut tekevät, kun nämä ovat käytössä, sähkö on niin hal­paa että vain hul­lu polt­taa yhtään mitään energiaksi.

  17. Jokainen ydin­voimaa vas­tus­ta­va taho pitäisi julkises­sa ympäristökeskustelus­sa haukkua ja aset­taa syvään häpeään, ja vah­vasti kiistää moisil­ta tahoil­ta minkään­laise­na ympäristön puoles­ta toimi­vana tahona esiintyminen.

  18. Turve on pieni mah­dol­lisu­us ilmas­ton­suo­jelus­sa. Jos nyt nopeaan tahti­in poltamme met­säo­jite­tut ja karut suomme kaukoläm­mök­si niin kor­vaamme sil­lä ainakin Helsingis­sä pääosin kivi­hi­iltä. Suot ja ojite­tut suot etenkin tuhoutu­vat jokat­a­pauk­ses­sa omia aiko­jaan läm­penevässä ilmas­tossa lähivu­osikym­meninä vedek­si ja hiilid­iok­sidik­si taivaan tuuli­in ilman hyö­tyä kenellekään. 

    Suopo­hjien hiilen­si­d­on­tapo­ten­ti­aali on moninker­tainen ennen turpeen­nos­toa vallinneeseen tilaan ver­rat­tuna, siel­lä voimme kas­vatel­la salaat­te­ja eko­lau­tasellemme ja tuot­taa riisiä vietäväk­si int­ian autiomaavaltioille

  19. Andy taitaa pär­jätä pelkkää lant­tua, nau­rista ja porkkanaa naker­ta­mal­la koko tal­ven? Minä en. Talvisinkaan en myöskään nau­ti, jos sisätilois­sa joudun hytisemään kylmässä (, koste­as­sa) ja hämärässä. Elo Suomes­sa ei aikoinaan pelkän päreen val­os­sa (jos nytkään?) ollut pelkkää juhlaa …

    Erääl­lä tun­temal­lani henkilöl­lä on keli­akian takia melkoisia vaikeuk­sia lounas­ruokalas­sa, jos­sa toisi­naan on tar­jol­la vain ohraa, ruis­ri­isiä ja pas­taa, kun ruokalan valikoimas­ta oli tuol­loin uno­htunut kokon­aan koti­mainen peruna. Sinän­sä on kyl­lä san­ot­ta­va että nykyi­nen, monipuo­li­nen ruokava­likoima on paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin esim. kauan sit­ten koulun alalu­okkien aikaan koke­mani ankeat ate­ri­at, vaik­ka niitä joskus seka­hedelmäkeit­to hiukan piristi(?). (Taidan olla edelleenkin alipainoinen!)

    Pitäisi nähdä met­sä puil­ta ja kohdis­taa toimet sinne mis­sä jo pie­nil­lä toimil­la on mah­dol­lista saa­da aikaan paljon. Mas­si­iviseen ener­gian tuh­lauk­seen olisi myös syytä puut­tua yhteis­tu­umin. Ole­tan silti, että esim. teol­lisu­us hakee jatku­vasti keino­ja ener­gian (ja sen käytöstä koitu­vien kus­tan­nusten) säästämiseksi.

    Ongel­man ratkaisem­i­nen jakau­tuu sekä yksi­ty­is­ten että yhteisö­jen taholle. Olisiko esim. mas­sa­t­ur­is­mia, vaikka­pa kaikkia lento­ja Euroopas­ta Kaakkois-Aasi­aan alet­ta­va verot­taa nyky­istä rankem­min, vai vaa­tia pelkästään kaikki­in matkailumain­ok­si­in Euroopas­sa tietoru­u­tu lennon (sinne ja takaisin) vaiku­tuk­sista ilmakehään? 

    Paljonko esim. hiiltä tai ener­giaa ylipäätään kuluu esim. googlates­sa? … tai viestisi lukemiseen ja tämän viestin kir­joit­tamiseen ja toimit­tamiseen tälle pal­stalle siten että muutkin sen näkevät? Olisiko parem­pi kokoon­tua torille keskustelemaan?

    Mis­tä kaikesta olemme valmi­ita luop­umaan? Hel­poin­ta lie­nee aloit­ta­mi­nen asioista, joista muut naut­ti­vat, mut­ta itse ei välitä …
    Jos kaik­ki luop­u­vat jostakin asi­as­ta yhteis­tu­umin, eikä se tuo­ta kenellekään kohtu­u­ton­ta hait­taa, tai mikä hait­ta voidaan hyväksyt­tävil­lä keinoin kom­pen­soi­da, niin mikä ettei …

  20. Tiedemies:
    Heti lupa nopeille reak­tor­eille. Ener­giavero nol­laan, kaik­ki vero hiileen jota päästetään taivaalle. EU rahoit­ta­maan hyötöreak­to­rien tutkimus­ta. Tori­u­mia piisaa. Ihan sama mitä muut tekevät, kun nämä ovat käytössä, sähkö on niin hal­paa että vain hul­lu polt­taa yhtään mitään energiaksi. 

    Olen ajatel­lut tästä asi­as­ta siten, että ainakin yksi uusi sukupolvi fis­siore­ak­tor­e­i­ta on kehitet­tävä ja otet­ta­va käyt­töön riip­pumat­ta pidem­män aikavälin ener­giatuotan­non tarkem­mista yksi­tyisko­hdista. Siitä samas­ta ydin­jät­teestä, joka aiheut­taa joillekin suur­ta huol­ta tule­vista sukupolvista voidaan tuot­taa ener­giaa ja samal­la tehdä ydin­jä­teon­gel­mas­ta lyhy­taikaisem­pi. Teknil­lisessä- ja ympäristömielessä tämä on selkeä win-win ske­naario. Taloudel­lis­es­ta puoles­ta en tiedä, mut­ta ehkäpä joku muu osaisi arvioi­da 4. sukupol­ven reak­to­rien pääo­ma- ja käyttökustannuksia?

    Tuo ei var­maankaan miel­lytä ydin­voiman peri­aat­teel­lisia vas­tus­ta­jia, mut­ta en suo­ral­ta kädeltä kek­si vas­tu­ullisem­pia tapo­ja siiv­ota sitä sotkua, minkä ydin­voiman tielle lähtemis­es­tä tilasimme.

  21. Ylen mukaan Japanin aikaisem­pi tavoite oli vähen­tää ilmastopäästöjään 25 pros­ent­tia vuo­den 1990 tasos­ta vuo­teen 2020 men­nessä. Fukusi­man takia ydin­voiman tilalle on tul­lut hiilivoima, ja tavoitet­ta on tiputet­tu 3,8 pros­entin tasolle mitat­tuna 2005 tasosta.

    Samat tahot, jot­ka ovat huolis­saan ilmas­to­muu­tok­ses­ta, riemuit­si­vat Japanin päätök­ses­tä sulkea ydin­vo­ma­lat. Sak­san päätök­ses­täkin sham­pan­japul­lon kork­it ovat lennelleet.

    http://blogit.iltalehti.fi/satu-hassi/2012/03/29/ydinvoima-on-huono-idea-edelleen/

  22. Koti­taloudet ovat läht­e­neet yhteis­tu­umin esim. Lappeen­ran­nan seudul­la investoimaan aurinkok­eräimi­in. Maaseudun kylis­sä kehitetään ener­giao­mavaraisu­ut­ta. Kun tämä kehi­tys läh­tee laa­jen­e­maan samal­la hal­ven­taen lait­tei­ta, suuril­ta, pääo­maval­taisil­ta ener­giain­vestoin­neil­ta putoaa poh­ja, kos­ka nyky­is­ten laitosten sähkön­tuotan­to riit­tää supis­tu­valle teol­lisu­udelle ym. Tämä on ennuste.

    Hiilen maail­man­markki­nahin­nan vai­htelu­un emme kovin hel­posti pysty vaikut­ta­maan mut­ta sil­lä ei voi­da perustel­la ydin­voiman lisä­tarvet­ta, sil­lä nämä ener­gia­muodot eivät syr­jäytä toisi­aan. Kaik­ki käytetään lop­pu­un joka tapauk­ses­sa, ellei kan­sain­välis­es­ti toisin pysty­tyä päättämään.

  23. Ilmas­ton­muu­tos ei ole ongel­ma, joka ratkeaa _pelkästään_ teknolo­gian keinoin. Ongel­mas­sa on sosi­aa­li­nen puoli, joka seu­raa ener­gian kulu­tuk­sen laskus­ta ja sitä seu­raavas­ta talouskasvun hiipumis­es­ta. Kos­ka huomisen talouskasvu on vakuute­na tämän päivän veloille, seu­raa kulu­tuk­sen leikkaamis­es­ta aika vaikei­ta kysymyk­siä, joi­ta jokin uuden­tyyp­pinen polt­to­moot­tori, “Uusi Nokia” tai vero­tuk­selli­nen yksi­tyisko­h­ta ei ratkaise. Kuka saa ja kenelle annetaan?

    Jot­ta voitaisi­in leika­ta päästöjä, pitäisi samaan aikaan alkaa kor­ja­ta tätä val­lit­se­vaa, kasvu­un perus­tu­vaa ide­olo­giaa. Maail­ma tun­tuu edelleen kuvit­tel­e­van, että busi­ness-as-usu­al ‑unel­ma jatkuu, ja niin­pä poli­it­tiseen keskustelu­un eivät nouse ilmas­ton­muu­tostais­telun sosi­aaliset seu­rauk­set. Edessä on ihan oikei­ta arvo­val­in­to­ja, jot­ka eivät väisty puhu­mal­la “kestävästä talouskasvus­ta”, kos­ka se on käsit­teelli­nen ristiriita.

    Työl­lisyyt­tä nyt vai pohjoisille alueille +5 — +9 astet­ta 50 vuo­den kulues­sa? Raken­netaanko sähköau­to­ja vai vai­h­toe­hto­ja yksi­ty­isautoilulle? Ohjataanko resurssit moraaliseen konkurssi­in ajau­tuneelle finanssisek­to­rille nyt vai ale­taanko tehdä päätök­siä muut­tuneen maail­man pohjalta?

  24. “Ilmas­ton­muu­tos on ylivoimais­es­ti suurin haaste maail­man­taloudelle ja teol­lisu­us­maid­en elämänmuodolle. ”
    Nos­taisin kyl­lä globaalin työt­tömyyskri­isin ilmas­ton­muu­tos­ta akuu­tim­mak­si kriisiksi. 

    Sen vaiku­tuk­set tulemme näkemään täy­del­lä voimal­la jo seu­raa­van vuosikymme­nen aikana, ellei yhteiskun­nat kykene kehit­tymään sosiaalisesti.

  25. Sak­san Energiewende, jon­ka moot­tor­eina oli­vat etupäässä Vihreät, on tois­taisek­si lisän­nyt hiilid­iok­sidipäästöjä. Kivi­hi­ilen polt­ta­mi­nen on lisään­tynyt roimasti, kun ydin­voimaa on ajet­tu alas. Tuulivoiman tms. laa­jamit­tainen käyt­tö on myös vaat­in­ut var­avoimak­si hiilivoimaloi­ta, kos­ka aina ei tuule.

    Jostain kum­man syys­tä kivi­hi­ilen polton vas­tus­t­a­mi­nen tun­tuu ole­van Vihreil­lä jos­sain kaukana ydin­voiman vas­tus­tamisen takana.

    Suomes­sa ydin­voiman käyt­tämi­nen on mah­dol­lis­tanut kivi­hi­ilen käytön rajun vähen­tämisen, muis­taak­seni se on suun­nilleen puolittunut.

    Liityin itse Vihreisi­in, mut­ta har­mit­taa kun Vihreät eivät ota ilmas­ton­muu­tos­ta tosis­saan. Pitäisi osa­ta lait­taa asioi­ta tärkeysjärjestyk­seen. Joskus pitää uhra­ta pieniä arvo­ja, jot­ta saavute­taan suurempia.

  26. Tiedemies:
    Heti lupa nopeille reak­tor­eille. Ener­giavero nol­laan, kaik­ki vero hiileen jota päästetään taivaalle. EU rahoit­ta­maan hyötöreak­to­rien tutkimus­ta. Tori­u­mia piisaa. Ihan sama mitä muut tekevät, kun nämä ovat käytössä, sähkö on niin hal­paa että vain hul­lu polt­taa yhtään mitään energiaksi.

    Pait­si, että köy­hillä mail­la ei ole varaa ydin­voimaan. Köy­hien maid­en on käytet­tävä hiilivoimaa, kos­ka se on halpaa.

    Sik­si pitäisi kyetä kas­vat­ta­maan hiilin­ielu­ja ja hiilid­iok­sidin tal­teenot­toa hiilivoimalois­sa, jot­ta tätä voitaisi­in kompensoida.

  27. On mah­tavaa, että raken­netaan tuuli- ja aurinkovoimaloi­ta. Mut­ta näil­lä pitäisi ensisi­jais­es­ti kor­va­ta fos­si­il­isia voimaloi­ta! Vas­ta sit­ten, kun kaik­ki fos­si­iliset voimalat on pois­tet­tu käytöstä, kan­nat­taa hifis­tel­lä ja vähen­tää myös ydinvoimaa.

    On jär­jetön­tä tehdä poli­ti­ikkaa, jos­sa yksi paha ener­gia­muo­to (ydin­voima) vai­hde­taan vielä pahempaan.

    Onnek­si kiinalaisil­la on oma lehmä ojas­sa, hei­hin ilmas­ton­muu­tos vaikut­taa ensim­mäis­ten joukos­sa. Kiinalaiset ovatkin otta­neet käyt­töön run­saasti uusi­u­tu­vaa sähköä ja ydin­voimaa, eivätkä pelkästään rak­en­ta­neet uusia hiilivoimaloi­ta. (Kivi­hi­iltä on Kiinas­sa käytän­nössä loputtomasti.)

  28. Andy: Kun tämä kehi­tys läh­tee laa­jen­e­maan samal­la hal­ven­taen lait­tei­ta, suuril­ta, pääo­maval­taisil­ta ener­giain­vestoin­neil­ta putoaa poh­ja, kos­ka nyky­is­ten laitosten sähkön­tuotan­to riit­tää supis­tu­valle teol­lisu­udelle ym. Tämä on ennuste.

    Supis­tu­va sähkönkäyt­tö tarkoit­taa Suomes­sa hal­lit­tua yhteiskun­nan alasajoa. Ennus­teesi voi hyvinkin pitää paikkansa jos maa­han­muut­to lakkaa kas­vat­ta­mas­ta väk­ilukua, eikä se ole globaal­isti tai edes lokaal­isti lainkaan huono asia. Japanis­sa on kai ihan kivaa vaik­ka taloudel­liset mit­tar­it muu­ta väittäisivätkin.

    Aurinkok­eräin­pu­uhastelu ei sen sijaan siihen vaiku­ta Suomen lev­eysasteil­la sitä eikä tätä. On muka­va har­ras­taa kun tietää että talvel­la Joku Muu on huole­ht­in­ut ener­gian saatavu­ud­es­ta. Hieno­ja ne suo­ma­laiset sys­teemit automati­ikkoi­neen kyl­lä ovat noin teknolo­giafeti­sistin näkövinkke­listä, paljon vaku­ut­tavampia kuin mus­tak­si maalat­tu peltisäil­iö espan­jalaisel­la kattoterassilla.

    Kon­struk­ti­ivisem­min: hajautet­tu ener­giantuotan­to on hyvä asia, ja sähkön eri­tyis­es­ti. Minus­ta kan­nat­taisi kaataa rahaa siihen että aurinkosähkön hin­ta saadaan hiilel­lä tuotet­tua halvem­mak­si. Aurinkosähkön tuotan­to hajau­tuu hyvin mais­sa jois­sa kulu­tus kor­reloi auringonpais­teen kanssa. Riit­tääpähän hiiltä meille vähem­män onnekkaille, ja moti­vaa­tio­ta sähkön­si­ir­toverkon kehittämiseen.

  29. Ei kaiketi kukaan kyseenalaista ilmas­ton muut­tumista, mut­ta keskustelus­sa keinoista pitäisi tietää muu­tok­sen syyt. Jos tietäisimme muu­tok­sen syyt, suun­nan ja nopeu­den, olisi huo­mat­tavasti helpom­paa keskustel­la keinoista.

  30. Pasi Mäen­pää: Min­ulle tämä vaku­ut­telu riit­tää, mut­ta pitäisikö kuitenkin kos­ketel­la sitä tekno-opti­mistista mah­dol­lisu­ut­ta, että hiilid­iok­sidin tal­teeno­to­s­ta tulisi jotenkin totta?

    Voi sitä kos­ketel­la — aivan kuten muitakin tekno-opti­mistisia ajatuk­sia (aurinkovoiman hal­pa kon­ver­sio vaikka­pa metaaniksi, fuu­siovoima). Näil­lä on kuitenkin se paha puoli, että niiden varaan ei kan­na­ta laskea, kos­ka nykyti­etämyk­sel­lä meil­lä ei ole kovin hyviä kort­te­ja käsissämme.

    Hiilid­iok­sidia voidaan tupa­ta jonkin­lainen määrä maaperään esimerkik­si entisi­in öljylähteisi­in, mut­ta koko ihmiskun­nan mitas­sa merkit­tävän määrän änkemiseen ei ole hyviä kon­septe­ja ole­mas­sa. Ongel­ma muis­tut­taa ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­ta, mut­ta sijoitet­ta­va on kaa­sua, ja sitä on todel­la paljon.

  31. Kun puhutaan kehi­tys­maista, mis­sä väestönkasvu jatkuu edelleen voimakkaana ja mis­sä jatkos­sa polte­taan yhä suurem­pi osa fos­si­il­i­sista polt­toaineista, tilanne päästö­jen vähen­tämisen suh­teen on erit­täin haas­ta­va. Ain­os­taan sel­l­aisil­la keinoil­la, jot­ka tuo­vat taloudel­lises­sa mielessä säästöjä, on mah­dol­lisu­us tul­la ote­tuk­si laa­jem­min käyt­töön. Useimpia ihmisiä kiin­nos­taa sel­l­aiset käytän­teet ja tekni­ikat, jot­ka vähen­tävät ener­gian kulu­tus­ta ja tuo­vat sitä kaut­ta säästöä oman kukkaron suun­nal­la. Jos nämä keinot samal­la paran­ta­vat myös tuot­tei­den laat­ua, aina vaan parem­pi. On siis etsit­tävä täl­laisia win-win keino­ja. Maa‑, met­sä ja kalat­aloudessa täl­lais­ten käytän­tei­den tun­nist­a­mi­nen ja kehit­tämi­nen on jo täy­dessä vauhdis­sa. Uskon että näin on myös monil­la muil­la sektoreilla.

    1. Kun puhutaan kehi­tys­maista, mis­sä väestönkasvu jatkuu edelleen voimakkaana ja mis­sä jatkos­sa polte­taan yhä suurem­pi osa fos­si­il­i­sista polt­toaineista, tilanne päästö­jen vähen­tämisen suh­teen on erit­täin haastava. 

      Mis­tähän kehi­tys­maista nyt puhut, jois­sa väestönkasvu on nopea­ta? Tarkoi­tatko Aasiaa?

  32. Olen seu­ran­nut tätä blo­gia sat­un­nais­es­ti, eli voi olla, että tähän kysymyk­seen on vas­tat­tu jo mon­een kertaan.

    Mikä Osmo Soin­in­vaara on oma kan­tanne ydin­voimaan? Olisiko ydin­voima vähiten huono, toteutet­tavis­sa ole­va keino CO2-päästö­jen vähentämiseksi?

    Kos­ka kyse on todel­lis­es­ta ongel­mas­ta, joka vaatii todel­lisia ratkaisu­ja, ei mielestäni pidä tor­jua ain­oaa näköpi­iris­sä ole­vaa real­ista ratkaisua.

    Kat­so

    http://en.wikipedia.org/wiki/Nirvana_fallacy

  33. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tähän kehi­tys­maista nyt puhut, jois­sa väestönkasvu on nopea­ta? Tarkoi­tatko Aasiaa?

    Afrik­ka on käytän­nössä kehi­tys­maa­ta ja 4–6 lapsen keskiar­vo ei ole kovinkaan harvinainen…

  34. Olisi myös huo­mat­tavasti uskot­tavam­paa kan­nat­taa tiukkaa ilmastopoli­ti­ikkaa, jos sitä aja­vat tahot kykeni­sivät edes itse elämään vai­h­toe­htoista elämää.

    Vihrei­den ikoni, Hei­di Hau­ta­la ajaa ajoko­rt­tia, kuule­man mukaan auto on kätevin keino päästä koti­in. Ville Niin­istön autoilukin on lööpeistä tut­tua. Green­peace pur­je­htii dieselin voimin vas­tus­ta­maan raakaöljyn poraamista.

    Eikä se tarkoi­tus todel­lakaan pyhitä keino­ja. Lentää ei saisi, pait­si jos men­nään ilmas­tokok­ouk­seen. Eikö vihreät voisi näyt­tää esimerkkiä, ja men­nä vaik­ka laivalla?

    Kasvis­ruoka­han on jokaisen vihreän kansane­dus­ta­jan ruokavalio? Vaat­teet pestään 20 asteessa pesupähk­inöil­lä ja pen­skoil­la on kesto­vaipat? Suihkus­sa käy­dään haaleal­la vedel­lä, ihan pikaises­ti, ilman shamp­poo­ta tietenkin. 

    Kau­pas­sa on mukana kesto­hedelmä­pus­sit ja siel­lä käy­dään polkupyöräl­lä, lapset istuu perä­vaunus­sa. Asu­taan pienessä ker­rostaloa­sun­nos­sa, lapset jaka­vat maku­uhuoneen keskenään, aikuiset nukkuu olohuoneessa. 

    Jos halu­taan oikeasti saa­da muu­tos aikaan, pitäisi kyetä tar­joa­maan real­isti­nen vaihtoehto.

  35. Osmo Soin­in­vaara: Kat­so vaik­ka tästä

    Kiitos. Toteat, että kan­natat­taisit ydin­voimaa, jos sen lisäämi­nen vähen­täisi fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­töä. Näin­hän tapah­tuu. Jos ydin­voima ei olisi mah­dol­lista, en usko, että ihmiskun­ta silti käyt­täisi täl­lä het­kel­lä merkit­tävästi vähem­män ener­giaa, vaan fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyt­tö olisi suurempaa.

    Käytän­nössähän nyt nähdään, että Japanin ja Sak­san ydin­voiman käytön rajoit­ta­mi­nen kor­vataan suurelta osin fos­si­il­isil­la polttoaineilla.

    Jokaisen CO2-päästö­jen merkit­tävää vähen­tämistä kan­nat­ta­van tulisi kan­nat­taa ydin­voiman käytön merkit­tävää lisäämistä. Mikäli siis on tarkoi­tus etsiä käytän­nössä toteutet­tavis­sa ole­via keinoja.

    1. Kun ydin­voimaa lisätää, fos­si­ilis­tenb käyt­tö vähe­nee siinä maas­sa, maail­man­markki­nahin­nat laske­vat ja houkut­tel­e­vat lisäämään fos­si­ilis­ten käyt­töä muualla.Päädytään läh­es samaan fos­si­ilis­ten käyt­töön niin, että ydin­voima on tul­lut pääasi­as­sa fos­si­ilis­ten lisäk­si eikä niiden tilalle. Tämä siis niin kauan, kun ilmastopoli­ti­ikkaa ei ote­ta tosissaan.

  36. [quote]Eikö vihreät voisi näyt­tää esimerkkiä, ja men­nä vaik­ka laivalla?[/quote]

    Niin, lai­vathan eivät siis ole mitenkään eri­tyisen vähäpäästöisiä. 

    Mut­ta mitä vihreisi­in tulee, niin tuskin­pa taval­lista viher­hip­ster­iä kaksi­naa­maisem­paa ihmistä onkaan. Sama jamp­pa saat­taa mes­su­ta hiilipäästö­jen kauheud­es­ta suu vaah­dos­sa, ja sit­ten koti­in päästyään tila­ta netistä kiinalaista skei­daa paket­tikau­pal­la. Ja jollei tee niin, niin sit­ten lentää pitkäk­si viikon­lopuk­si Berli­ini­in chillaile­maan, kos­ka onhan sinne nyt vaan päästävä. 

    Tai sit­ten vaikka­pa kuten eräs laa­jen­netus­sa sukupi­iris­säni vaikut­ta­va per­he, joka äänestää van­noutuneesti Vihre­itä — ja samaan aikaan omis­taa kak­si autoa, joi­ta aje­taan päivit­täin. Ja kos­ka ovat myös some- ja medi­afri­ikke­jä, niin vähin­tään kak­si tiet­sikaa ja/tai pädiä + telkkaria on tietenkin kanssa pääl­lä koko ajan. No, oman­tun­ton­sa lievit­tämisek­si aja­vat kuitenkin kesäisin aina välil­lä tsygäl­lä töihin 😀 

    Hom­man point­ti on se, ettei nykyi­nen pul­lamössö­jen­gi selviäisi ilman jatku­vasti tar­jol­la ole­van kohtu­uhin­taisen ener­gian mah­dol­lis­ta­maa elin­ta­soa viikkoakaan, enää kun ei oikeas­t­aan kenel­läkään ole kuitenkaan munaskua sanon­nan tavoin men­nä “kol­men van­hana tukkimet­tään”. Eivätkä ilman sitä selviäisi EU:n kaltaiset insti­tuu­tiotkaan, kos­ka mitäpä luulisitte esim. euroop­palaiselle inte­graa­ti­olle tapah­tu­van, jos fos­si­ilis­ten polt­toainei­den mah­dol­lis­ta­mat logis­ti­ikkaketjut ja liiken­nemuodot vaikka­pa (eko)verotettaisiin hengiltä? Men­täisi­inkö sinne Brys­seli­in sit­ten hevospelil­lä, tai vetäi­sisikö hip­steri Berli­ini­in chillaile­maan fil­lar­il­la? Ja miten sit­ten kävisi pitkässä juok­sus­sa vaikka­pa geopoli­it­tis­es­ti aika ahtaas­sa välis­sä ole­valle Suomelle noin laajemminkin? 

    Minäpä väitän, että ekol­o­gisu­us on ihkai­hqua justi­in­sa niin kauan, kun se ei koske ihmistä itseään. Aika har­va nyky­hem­mo kun kuitenkaan selviy­ty­isi mis­sään Väinö Lin­nan Poh­jan­tähti-yhteisön kaltaises­sa kovas­sa ja raa’as­sa agraariy­hteisössä… vai halu­aisiko joku teistä Vihrei­den äänestäjistä muka IHAN OIKEASTI kokeilla?

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun ydin­voimaa lisätää, fos­si­ilis­tenb käyt­tö vähe­nee siinä maas­sa, maail­man­markki­nahin­nat laske­vat ja houkut­tel­e­vat lisäämään fos­si­ilis­ten käyt­töä muualla.Päädytään läh­es samaan fos­si­ilis­ten käyt­töön niin, että ydin­voima on tul­lut pääasi­as­sa fos­si­ilis­ten lisäk­si eikä niiden tilalle. Tämä siis niin kauan, kun ilmastopoli­ti­ikkaa ei ote­ta tosissaan. 

    Eli jos me tääl­lä Suomes­sa raken­namme paljon lisää hiilivoimaa, se ei oikeas­t­aan lisää ollenkaan päästöjä, kos­ka nos­tamme maail­man­markki­nahin­taa jol­loin muual­la päästel­lään vähemmän.

    Hiilivoiman rak­en­t­a­mi­nen on siis ympäristöteko 🙂

    1. Itse asi­as­sa, jos me SUOMESSA/EUssa raken­namme lisää hiilivoimaa, se vaikut­taa päästökaup­paanj ja neu­traloituu sitä kaut­ta, JOS päästökaup­pa ei kaadu.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun ydin­voimaa lisätää, fos­si­ilis­tenb käyt­tö vähe­nee siinä maas­sa, maail­man­markki­nahin­nat laske­vat ja houkut­tel­e­vat lisäämään fos­si­ilis­ten käyt­töä muualla.Päädytään läh­es samaan fos­si­ilis­ten käyt­töön niin, että ydin­voima on tul­lut pääasi­as­sa fos­si­ilis­ten lisäk­si eikä niiden tilalle. Tämä siis niin kauan, kun ilmastopoli­ti­ikkaa ei ote­ta tosissaan.

    Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä pitää tode­ta, että tuo sään­tö pätee myös tuulivoimaan, hak­keeseen yms.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun ydin­voimaa lisätää, fos­si­ilis­tenb käyt­tö vähe­nee siinä maas­sa, maail­man­markki­nahin­nat laske­vat ja houkut­tel­e­vat lisäämään fos­si­ilis­ten käyt­töä muualla.Päädytään läh­es samaan fos­si­ilis­ten käyt­töön niin, että ydin­voima on tul­lut pääasi­as­sa fos­si­ilis­ten lisäk­si eikä niiden tilalle. Tämä siis niin kauan, kun ilmastopoli­ti­ikkaa ei ote­ta tosissaan.

    Ajat­teletko samoin aurinkoen­er­gian ja tuuliener­gian suh­teen? Eli jos näil­lä kor­vataan hiilivoimaloi­ta yhdessä maas­sa, raken­netaan suun­nilleen saman ver­ran hiilivoimaloi­ta sit­ten johonkin muuhun maa­han? Aurinko- ja tuulivoimaloi­ta ei oikeas­t­aan kan­na­ta rak­en­taa, ennen kuin ilmastopoli­ti­ik­ka ote­taan tosissaan?

  40. Kiina käyt­tää noin puo­let maail­man kivihiilestä.

    Viime aikoina kivi­hi­ilen maail­man­markki­nahin­ta on laskenut, mut­ta tästä huoli­mat­ta Kiinas­sa yhä vain lisätään aurinkoen­er­gian ja ydinen­er­gian osu­ut­ta suh­teessa kivihiileen.

    http://www.economist.com/news/briefing/21583245-china-worlds-worst-polluter-largest-investor-green-energy-its-rise-will-have

    “Chi­na has also boost­ed invest­ment in renew­able ener­gy far more than any oth­er coun­try. It has the world’s most ambi­tious plans for build­ing new nuclear pow­er stations.”

    Jotenkin tun­tu­isi, että Kiinas­sa kivi­hi­ilen aiheut­ta­mat mon­en­laiset ympäristöhai­tat ovat jo nyt kulu­tuk­sen pul­lonkaula, ei kivi­hi­ilen maailmanmarkkinahinta.

    Tietenkin Euroopan ja Venäjän kivi­hi­il­i­markki­noil­la tilanne saat­taa olla toinen!

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Itse asi­as­sa, jos me SUOMESSA/EUssa raken­namme lisää hiilivoimaa, se vaikut­taa päästökaup­paanj ja neu­traloituu sitä kaut­ta, JOS päästökaup­pa ei kaadu.

    Se tässä vähän pelot­taa, että päästökau­pan suurin saavu­tus on vapaut­taa kaik­ki euroop­palaiset tun­non­tuskista, ja antaa kaikkien maid­en (ja kaupunkien, esim. Helsin­gin) jatkaa ja lisätäkin hiilen polt­tioa. Nythän päästökaup­pa ei paljon rajoi­ta mitään, kun on annet­tu ilmaisia oikeuk­sia, joi­ta on jäänyt ylikin. Kukaties poli­ti­ik­ka jatkos­sa kiristyy, kun ehkä ote­taan oikeuk­sista mak­suakin ja kiin­tiöi­den määrä rajoit­taa jotain. Mut­ta tois­taisek­si siis pääasi­as­sa pelleilyä oman­tun­non kanssa. No, se että jotain päätök­siä aikanaan tehti­in ker­too oikeas­ta asen­teesta, mut­ta vas­ta aika näyt­tää pitääkö asenne, kun/jos päästökaup­pa joskus uhkaa laskea teol­lisen tuotan­non tasoa (tai edes hidas­taa kaikkien, vihrei­denkin kaipaa­maa kasvua).

  42. Osmo Soin­in­vaara: Tämä siis niin kauan, kun ilmastopoli­ti­ikkaa ei ote­ta tosissaan.

    Ilmastopoli­ti­ik­ka ote­taan tosis­saan heti kun fos­si­il­isille polt­toaineille on edulli­nen kor­vaa­va vai­h­toe­hto. Kylmälait­teis­sa käytet­täisi­in edelleen fre­onei­ta ja ben­si­inis­sä lyi­jyä jollei niiden kor­vaami­nen olisi ollut niin helppoa.

  43. Mikko Lehti­nen:
    Kiina käyt­tää noin puo­let maail­man kivihiilestä.

    Viime aikoina kivi­hi­ilen maail­man­markki­nahin­ta on laskenut, mut­ta tästä huoli­mat­ta Kiinas­sa yhä vain lisätään aurinkoen­er­gian ja ydinen­er­gian osu­ut­ta suh­teessa kivihiileen.

    http://www.economist.com/news/briefing/21583245-china-worlds-worst-polluter-largest-investor-green-energy-its-rise-will-have

    “Chi­na has also boost­ed invest­ment in renew­able ener­gy far more than any oth­er coun­try. It has the world’s most ambi­tious plans for build­ing new nuclear pow­er stations.”

    Jotenkin tun­tu­isi, että Kiinas­sa kivi­hi­ilen aiheut­ta­mat mon­en­laiset ympäristöhai­tat ovat jo nyt kulu­tuk­sen pul­lonkaula, ei kivi­hi­ilen maailmanmarkkinahinta.

    Tietenkin Euroopan ja Venäjän kivi­hi­il­i­markki­noil­la tilanne saat­taa olla toinen!

    Varsi­nainen “vihreä val­lanku­mous” voi hyvinkin tul­la Kiinas­ta. Siel­lä ympäristö­tuhot ovat jopa suurem­mat, kuin Euroopas­sa olivat.

    Euroopan luon­to­han on palau­tunut mukavasti ja use­at eläin­la­jit ovat palanneet. 

    Kiinas­sa on myös nyt val­tavasti varo­ja, joi­ta voidaan käyt­tää uusi­u­tu­vien kehittämiseen. 

    Jos Suo­mi tah­too clean tech ‑sek­to­ria kehit­tää niin Kiina on se kump­pani, jon­ka kanssa sitä rahaa voisi takoa. Siel­lä on tarve ja rahoi­tus­ta. Näyt­täisi myös siltä, että alkaa olla poli­it­tista tahtoakin.

    Onkin aika surkea­ta, että Suomes­sa ei tar­jo­ta kiinankie­len opiskelua alak­oulus­ta alka­en, vaan tupute­taan pakko­ruot­sia his­to­ri­al­lisi­in syi­hin vedoten.

    1. Kiina panos­taa uusi­u­tu­vaan ener­giaan paljon enem­män kuin me. Ja sähköau­toi­hin. Se on tois­taisek­si hyvin teho­ton­ta, kos­ka yhtääl­lä tehdään suurin kus­tan­nuksin hienoa ja toisaal­la törsätään ihan silmit­tömästi. Tähän odote­taan ratkaisua vai­heit­tain käyn­nistyvät­stä ja osin jo käyn­nistyneestä päästökau­pas­ta. Olisi tietysti hienoa, joa Kiinan ja EU:n päästökaup­pamekanis­mit saataisi­in niv­o­tuk­si yhteen.

  44. Lau­ri Kumpu­lainen: Varsi­nainen “vihreä val­lanku­mous” voi hyvinkin tul­la Kiinas­ta. Siel­lä ympäristö­tuhot ovat jopa suurem­mat, kuin Euroopas­sa olivat.

    Pait­si että.

    Ympäristö­tuhot ovat paikallisia ympäristöon­gelmia, joista päästään eroon varsin tavanomaisel­la teknolo­gian kehit­tämisel­lä. Kiinas­sa on tässä asi­as­sa edis­tyt­ty varsin paljon. Kymme­nen vuot­ta sit­ten ter­mi “veden­puhdis­ta­mo” oli esimerkik­si paperite­htaal­la tun­tem­aton käsite — vier­essähän menee joki, kyl­lä se vie. Nykyään paperite­htaan käyt­töönot­to keskeytetään, jos puhdis­ta­mo ei toi­mi riit­tävän hyvin.

    Sama kos­kee ilman­laat­ua. Eri­laisia puhdis­tus­lait­tei­ta alkaa ilmestyä teol­lisu­u­teen, kos­ka ongelmi­in on havah­dut­tu. Elin­ta­so alkaa olla sitä luokkaa, että elämän­laatu van­hana alkaa kiin­nos­taa. Sen jäl­keen alkaa kiin­nos­taa se, minkälaista ilmaa hen­gitetään, minkälaista vet­tä juo­daan, minkälaista ruokaa syödään. Eikä tämä ole men­nyt keskushallinnol­ta ohi.

    Sen sijaan kasvi­huonekaa­supäästö­jen kohdal­la Kiinal­la on ihan yhtä vähän kiin­nos­tus­ta ratkaista yhteis­maan ongelmia kuin muil­la. Näin kat­sot­tuna Kiina on kiin­nos­tunut puh­taas­ta hiilivoimas­ta. Taval­lista her­ra Changia ei ilmas­ton­muu­tos kiin­nos­ta, oma lom­pakko kyllä.

    Kiinan kiin­nos­tus uusi­u­tu­vaan ener­giaan liit­tyy aika paljon kaup­pa­poli­ti­ikkaan. Sak­salaisil­ta voi kysäistä siitä, miltä tämä kiinalais­ten kiin­nos­tus vaikka­pa aurinkopa­neel­i­tuotan­toon tun­tuu. Sähköau­toki­in­nos­tus taas liit­tyy sekä kaup­pa­poli­ti­ikkaan (län­si­maat tule­vat vielä halu­a­maan sähköau­to­ja) että paikallisi­in saas­teon­gelmi­in. Tässä kohdas­sa teknolo­giankin kanssa on niin, että kiinalaiset sähköau­tot ovat halpo­ja, län­si­maiset hyviä.

    Kiina halu­aa olla teknolo­gia­maa. Sitä taus­taa vas­ten olisi ihmeel­listä, jos mil­jardin ihmisen teknolo­giamahti jät­täisi jonkin ison alueen — uusi­u­tu­vat, säästävä teknolo­gia — kokon­aan huo­maa­mat­ta. Asi­aan ei liity maail­man­paran­tamisen tarvetta.

    Pieni val­op­ilkku tässä kuitenkin on se, että Kiina on ratio­naalisem­pi ja koher­entimpi toim­i­ja kuin Yhdys­val­lat. Kiinan saa mukaan kan­sain­väliseen päästökaup­paan, jos sen ulkop­uolelle jät­täy­tymi­nen olisi Kiinan etu­jen vas­taista. Asi­as­sa ei tarvitse vaku­ut­taa kuin keskusjo­hto, sen jäl­keen hom­ma toimii tarvit­taes­sa nopeastikin. Tässä suh­teessa Yhdys­val­lat ovat puolue­poli­it­tis­es­ti ja Euroop­pa kansal­lispoli­it­tis­es­ti paljon vaikeam­min ennakoitavia toimijoita.

    1. Kiina on huolis­saan myös ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, kos­ka maa kuu­luu kär­si­jöi­hin. Tai­fu­u­nit ja jäätiköi­den sulamis­es­ta aiheutu­vat vaikeudet vesihuollossa.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Itse asi­as­sa, jos me SUOMESSA/EUssa raken­namme lisää hiilivoimaa, se vaikut­taa päästökaup­paanj ja neu­traloituu sitä kaut­ta, JOS päästökaup­pa ei kaadu.

    Tot­ta, muu­ta vain lyhyel­lä tähtäimel­lä. Mitä enem­män Suo­mi tai vaikka­pa Sak­sa rak­en­taa hiilivoimaa, sitä kalli­im­mak­si päästäoikeuk­sien hin­ta nousee. Ja mitä kalli­impia päästöoikeudet ovat, sitä vaikeampi niitä on vähentää. 

    Toden­näköis­es­ti tulisi käymään niin, että päästöoikeuk­sien hin­nan noustes­sa jonkun kipu­ra­han ylitse, ale­taan puhu­maan niiden lisäämis­es­tä tai vähin­tään vähen­tämisen lopettamisesta. 

    Jos sähkön hin­ta tuplaan­tuu, ainakin minä siir­ryn aivan var­masti äänestämään mitä tahansa sel­l­aista puoluet­ta, joka lupaa han­kki­u­tua eroon päästökau­pas­ta kos­ka en halua men­nä henkilöko­htaiseen konkurssi­in sik­si että pääasi­as­sa muut maa­pal­lon asukkaat jko­r­jaa­vat hyödyn. 

    Elikkä äänestäisin toden­näköis­es­ti perus­suo­ma­laisia. Var­masti moni muukin olisi ihan samaa mieltä.

    Kan­nat­taa vähän miet­tiä mikä on turhaa ide­al­is­mia ja mikä järkevää realismia.

  46. Kaiken­laiset ympäristöhait­taverot tai muut sys­teemit pitäisi kom­pen­soi­da muil­la veronalen­nuk­sil­la, jol­loin rahaa jää käteen saman verran.

    Täy­tyy pitää huol­ta, että myös vero­pro­gres­sio säi­lyy suun­nilleen samana. Jos esimerkik­si sähkön hin­nan tuplaan­tu­mi­nen iskee enem­män köy­hään, pitää köy­hälle antaa enem­män veronalen­nuk­sia muualla.

  47. Mikko Lehti­nen: Jos esimerkik­si sähkön hin­nan tuplaan­tu­mi­nen iskee enem­män köy­hään, pitää köy­hälle antaa enem­män veronalen­nuk­sia muualla.

    Kar­rikoidusti san­ot­tuna köy­hä asuu kaukoläm­möl­lä läm­mite­tyssä betonikuu­tios­sa, jos­sa sähköä menee jääkaapin ja tele­vi­sion ver­ran. Varakas asuu omas­sa isos­sa sähköläm­mit­teisessä omakoti­talos­sa, jos­sa sähköä menee kymme­nen ker­taa niin paljon.

    Kyl­lähän merkit­tävä siir­tymä vaikka­pa sähkön verot­tamiseen päästö­mak­su­jen kaut­ta muut­taa ihmis­ten tulon­jakoa eri­laisil­la perusteil­la. Osit­tain sitä on var­masti syytä kom­pen­soi­da, mut­ta sat­apros­ent­ti­nen kom­pen­saa­tio hävit­tää ohjausvaikutuksen.

    Tämä on muuten yksi ris­ki teol­lisu­u­denkin kanssa. Jos val­tio ensin kerää teol­lisu­udelta rahat päästökau­pas­sa ja sit­ten jakaa ne jon­ain sopi­vana tuke­na takaisin, päästökau­pan vaikut­tavu­us heikke­nee huomattavasti.

    Yksi­ty­ishenkilöi­den kohdal­la kaikkein köy­himpi­en osalta kuitenkin yhteiskun­ta joutuu mak­samaan laskut taval­la tai toisel­la. Merkit­tävät elin­ta­soon vaikut­ta­vat tulon­jako­vaiku­tuk­set kohdis­tu­vat keskilu­okkaan. Jos sähkö kallis­tuu huo­mat­tavasti, keskilu­okkainen sähköläm­mite­tyssä harakan­pesässä asu­va per­he huo­maa a) mak­sa­vansa paljon lisää sähköstä ja b) asun­ton­sa arvon pudon­neen, kos­ka a).

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiina on huolis­saan myös ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, kos­ka maa kuu­luu kär­si­jöi­hin. Tai­fu­u­nit ja jäätiköi­den sulamis­es­ta aiheutu­vat vaikeudet vesihuollossa.

    Kyl­lä tämäkin pitää paikkansa, mut­ta teknokraat­ti­val­tiona Kiina ymmärtää erit­täin hyvin yhteis­maan ongel­man eikä tin­gi kansal­li­sista eduis­taan muiden vuoksi.

    Tässä on kuitenkin eväitä Euroopan ja Kiinan väliseen yhteisym­mär­ryk­seen päästökau­pas­ta. Kiina saa Aasi­as­ta kavere­i­ta mukaan kau­ni­isti pyytämäl­lä, mut­ta Yhdys­val­lat on vaikea pala.

    1. Yhdys­val­lois­sa ongel­mana on, että merkit­tävä osa päät­täjistä pitää koko teo­ri­aa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta saman­laise­na pahu­u­den voimien juo­ne­na amerikkalaisia arvo­ja kohtaan kuin evoluu­tio­teo­ri­aa. (Lähde: Teekut­suli­ik­keen tiedote)

  49. On aika has­sua, kuin­ka denial­is­tit nyt julis­ta­vat, että vaara on ohitse.

    Argu­ment­ti­na käytetään sitä tietoa, että ilmas­to ei ole läm­men­nyt 17 vuoteen.

    Olen­naista on se tieto, että ilmas­to on todel­lakin läm­men­nyt. Voidaan todis­taa, että ilmas­to on nyt lämpimämpi, kuin esimerkik­si vuon­na 1900. 

    Varsinkin lin­tu­jen ja hyön­teis­ten kohdal­la tehdään Suomes­sa vuosit­tain hyvin paljon löytöjä uusista lajeista. Esimerkik­si tässä taan­noin uuti­soiti­in, että Suomes­ta löy­det­ti­in viime vuon­na yli 120 pis­tiäis­la­jia. Sisävesis­sämme näemme mm. sameu­tu­mista ja rehevöitymistä.

    Vaik­ka itse läm­pen­e­misessä onkin juuri nyt todis­te­tusti suvan­to­vai­he, joka on tämän het­kisen tiedon mukaan kestänyt 17 vuot­ta, niin silti luon­to vas­ta sopeu­tuu jo tapah­tuneeseen läm­pen­e­miseen! Läm­pen­e­m­i­nen aiheut­taa muu­tok­sen, joka jyl­lää voimal­laan vaik­ka läm­pen­e­m­i­nen on pysähtynyt, kunnes löy­tyy tasapaino.

    Toden­näköis­es­ti läm­pen­e­m­i­nen jatkuu pian ja luon­to ei ole ennät­tänyt sopeu­tua edes tähän nykyiseen tasoon. Luon­nolle jää aivan liian vähän aikaa sopeu­tua muutoksiin.

    Lajit siis siir­tyvät ilmas­ton läm­metessä kohti pohjoista, mut­ta se tapah­tuu yleis­es­ti suh­teel­lisen hitaasti. Pohjoisen lajeil­la päätepis­teenä on pohjoinen ja se tarkoit­taa sukupuuttoa.

    Suomes­sa tulemme näkemään suuria ongelmia maa- ja met­sä­taloudessa, kun uusia kasvi­taute­ja ja tuho­hyön­teisiä saa­puu etelästä ja kaakos­ta maa­hamme. Lämpimämpi ilmas­to myös mah­dol­lis­taa lämpimäm­mistä maista ihmis­ten mukana tule­vien vierasla­jien selviy­tymisen Suomes­sa. Sään ääri­olo­suh­teet luo­vat myös monia uhkatek­i­jöitä maa- ja met­sä­talouteen, vaik­ka läm­pen­e­m­i­nen piden­tää kasvukautta.

    Ilmas­ton­muu­tos­ta ei kyetä hidas­ta­maan ilman laa­jamit­taista kan­sain­välistä sopimus­ta, jon­ka toteu­tu­mi­nen on epä­to­den­näköistä. Tämän vuok­si Suomen täy­tyy kyetä jo huolto­var­muu­den nimis­säkin sopeu­tu­maan ja valmis­tau­tu­maan tule­vi­in muutoksiin.

Vastaa käyttäjälle Oikeistodemari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.