Eduskunta käsittelee paraikaa alkoholiveron korotusta. Hallitus puolitti veronkorotuksen, koska sille oli kerrottu, että alkoholin matkustajatuonti on noussut kovasti ja liian suuri verokorotus voi lisätä tätä entisestään.
Siitä, paljonko matkustajatuomiset ovat lisääntyneet, on aivan erilaisia käsityksiä. Asiaa on tutkittu puhelinhaastatteluilla, eikä tuonti sen mukaan olisi juuri noussut. Menetelmä on kuitenkin kyseenalaistettu, koska ammattimainen oluen tuominen on laitonta eivätkä ihmiset yleensä kerro puhelinhaastatteluissa laittomuuksistaan haastatteluissa. (Alkoholia saa tuoda vain omaan käyttöön. Rikoksen poluille on astuttu aina, kun tuodusta alkoholista saa minkäänlaisen rahallisen korvauksen. Kaverille ei siis saa tuoda ja erityisesti ei saa tuoda opiskelijabileissä myytäväksi.)
Jos eri osapuolet haluaisivat oikeasti selvittää, miten Viron tuomiset ovat kehittyneet, katsottaisiin Viron omia tilastoja laillisen alkoholin myynnistä. Niistä ei selviä, paljonko Virossa myydystä alkoholista päätyy suomalaisille ostajille, mutta tilastoista näkyisi, jos suomalaisten ostamissa alkoholimäärissä tapahtuisi merkittävä muutos. Viro on sen verran pieni maa, että jos suomalaisten ostot Virosta lisääntyisivät litralla puhdasta alkoholia suomalaista kohden, kuten on väitetty, muutos nostaisi Viron tilastoitua alkoholinkulutusta 4,5 litralla asukasta kohden. Virolaisten todellisessa alkoholinkulutuksessa tapahtuu tietysti muutoksia, mutta ei näin suuria.
Se, että näin yksinkertaista asiaa ei saada selvitetyksi, johtunee siitä, etteivät osapuolet halua saada totuutta selville. Panimoteollisuus haluaa paisutella lukuja, koska se on hyvä tapa vaikuttaa päätöksiin. THL:n alkoholin vastaisen taistelun veteraanit haluavat samasta syystä vähätellä matkustajatuomisten määrää.
Matkustajatuomisiin on myös puututtu. Yli puolet Virosta tuodusta oluesta on viime aikoina tullut ennakkotilauksena laivoille. Itse ei ole tarvinnut edes käydä Virossa, matkalippu riittää. Olut käy ainakin laivassa siirtolavalla ja laivayhtiö toimittaa sen maihin, josta sen voi lastata omaan autoon. Tämä laillisuuden rajoilla ollut käytäntö on nyt loppunut, joten suurten olutmäärien rahtaamiseksi on kuljetettava myös auto edestakaisin.
Eikö tullilla ole oikeus tarkistaa matkustajia mielensä mukaan? Sopivasti suunnitellulla otannalla varmasti saisi selville paljonko bisseä Virosta Suomeen roudataan.
Joku tilastotieteilijä voisi suunnitella otannan ja arviointimenetelmät 😉
Tuota vertailua Viron myyntilukuihin kyllä tehdään jo nyt tulosten validoinnin yhteydessä, ainakin käsittääkseni.
Puhelintutkimuksen metodia voi kyseenalaistaa, mutta kyllähän se syyskuu 2012-syyskuu 2013 ‑aikavälillä reipasta (11,5%) nousua tuonnissa näyttikin, mikä oli linjassa esimerkiksi tullin edustajien arvioiden kanssa. Ja vaikkei tuota kautta absoluuttisia määriä tarkasti saataisikaan, muutokset ajan suhteen ovat ehkä vielä oleellisimpia. Riippuen tietysti siitä miten systeemaattinen virhe on. Tarkempia tuonti/kulutuskäyttäytymistutkimuksia tehdään about 10 vuoden välein.
Noista ammattimaisista tuojista: jotta matkustajatuonti kasvaisi tuon 1l puhdasta alkoholia per suomalainen, tuo vaatisi 16 pakettiautollista kuljettamaan 50 litraa puhdasta alkoholia (mikä on aika paljon) jokaiseen Suomen 19 maakunnasta vuoden jokaikisenä päivänä.
Ja voitte kutsua minua naiiviksi, mutta tämä lause vaatisi hieman lisätaustoitusta:
“THL:n alkoholin vastaisen taistelun veteraanit haluavat samasta syystä vähätellä matkustajatuomisten määrää.”
Miten alkoholin vastaisessa taistelussa tarkalleen ottaen auttaa se, että vähätellään matkustajatuomisten määrää? Vai onko kyse alkoholihaittojen torjunnan sijaan virkamiesten oman elämäntyön perustelemisesta?
Panimoliiton puolueellisuuteen asiassa uskon toki.
THL haluaa perustella korkeaa alkoholiveroa ja haluaa siksi vähätellä sen tuottamia haittavaikutuksis. Varmaankin siellä aivan rehellisesti luotetaan siihen, että tuonnin lisäys ei riitä korvamaan kotimaisen myynnin vähenemistä, joten alkoholin kokonaiskysyntää veronkorotuksen lisäävät.
Ei kannata tutkia, jos ei halua tietää.
OS:n toteamus panimoteollisuudesta pitää pilkulleen paikkansa. Panimoteollisuuden ainoa motivaatio on saada kotimainen alkoholivero pidettyä mahdollisimman alhaalla.
Panimoteollisuus ei ole huolestunut rajan yli tulevasta kaljasta. Ei tietenkään, koska iso osa siitä on kotimaisen panimoteollisuuden tuotteita. Panimoteollisuuden pahin painajainen on se, että kulutus ihan aidosti vähenee. Kaikkein pahiten tähän vaikuttaisi kotimaisen verotuksen nouseminen, koska kulutuksen alenema ei suinkaan korvaudu sataprosenttisesti tuonnilla.
Kansanterveyden ja panimoteollisuuden edut ovat tässä aika sovittamattomalla tavalla vastakkain. Siitä syystä ehkä ei kannata käyttää panimoteollisuuden argumentteja ihan sellaisenaan mihinkään. Ainoa pieni yhtymäkohta voisi löytyä viinien ja väkevien verotuksesta, sen korotus voisi olla panimoteollisuudellekin mieleen.
Miten muuten on keskaripullon reaalihinta kehittynyt viime vuosikymmeninä? Entä hinta suhteessa ansiotasoindeksiin?
Suomessa ollaan tilanteessa jossa alkoholin juonti luo hyvinvointia, heh.
Älkää siis juoko mutta juokaa nyt kuitenkin niin paljon että saadaan verotulot, joilla sitten maksetaan hyvinvointia 😀
Miksi minä tuon olutta Virosta:
Brooklyn Lager Alkosta: 3,03e
Brooklyn Lager Virosta: 1,25e
Franziskaner Weissbier Alkosta: 3,81e
Franziskaner Weissbier Virosta: 1,65e
(Saksasta tuota saa alle eurolla)
Hyvät oluet ovat täysin ylihinnoiteltuja Suomessa. Minusta nuo hinnat ovat käsky valtiolta mennä Viroon!
ks,. esim http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-09–06_004.html jossa
“Olutpullo maksaa nyt nimellisesti 20 senttiä vähemmän kuin vuoden 2004 helmikuussa. Oluen reaalihinta on lähes 10 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 2000.”
Tosin tämän http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet/alkoholi/alkoholijuomien_hintakehitys muukaan hinnat ovat viime vuosina (2012 ainakin) nousseet.
Tiedä sitten. Minun mielestäni keskiolut on melko halpaa. Tosin ei niin halpaa, että toimeentulotuella joisi itsensä nopeasti hengiltä. Jos haluaa juoda itsensä hengiltä suht nopeasti, pitää käydä töissä. Muutoin jo hyvällä säkällä pärjätä 60-vuotiaaksikin — päinvastoin kuin Venäjällä, jossa hengestään pääsee helposti alle 40v.
Reaalihinta vähittäiskulutuksessa vuonna 2012 oli 98,7% vuoden 2000 tasosta ja kokonaiskulutuksessa (vähittäiskauppa+anniskelu) 106,7%.
Nimellisansiot nousseet samalla aikavälillä 54%, eli suhteutettuna kaljan nimellishintaindeksiin oluenostokyky on noussut n. 25% vähittäiskaupassa ja 16% kokonaisuudessaan.
Luvut tuolta: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet/alkoholi/alkoholijuomien_hintakehitys
Alkoholin tuonnin valvonnassa on menty jo naurettavuuksiin , jos tuo naapurille pullon niin syyllistyy yhtä raskaaseen rikokseen kuin on pahoinpitely .
Jos hallitus haluaa todella vähentää lainkunnioitusta niin tällaiset naurettavat säännökset ovat varmin tapa tuhota lainkuuliaisuus maasta
Naapujrille saa tuoda pullon lahjaksi, mutta ei myytäväksi.
Osmo,
tarkoittanet että THL:n mielestä kulutus laskee kun kotimainen kysyntä pienenee vaikka tuonti kasvaisikin?
THL:ssä on käsitys, että kotimainen kysyntä pienenee selvästi enemmän kuin tuonti kasvaa. Tämä pitäisi vielä jotenkin saada todistetuksi.
Kaikki samassa tullissa notkutaan kunnes Soomen portit aukaistetaan… 🙂
http://www.youtube.com/watch?v=V1U1sKRLvh4
Tuolla THL:n logiikallahan Suomessa kannattaisi julistaa alkoholin vähittäismyynti kielletyksi. Yksityishenkilöiden tuonti ja laiton kotipoltto eivät kuitenkaan riittäisi kattamaan kotimaisen myynnin poistumista. Vai ollaako alkoholipolitiikassa kymmeniä vuosia jatkuneen optimoinnin seurauksena Lafferin käyrässä siinä kohdassa, tai ainakin hyvin lähellä sitä kohtaa, jossa alkoholiverotuksen nosto lisää harmaatuontia niin paljon että kokonaistulos on kansantaloudelle negatiivinen, ja alkoholiverotuksen lasku lisää kulutusta niin paljon että kokonaistulos myös kansantaloudelle negatiivinen.
Voisiko paras ratkaisu olla sittenkin olla tekemättä verotukselle mitään? Muistellaanpa miten kävi autoveron tuotolle kun veroa nostettiin… Olisiko mahdollista, että Suomessa ollaan jo kaikin tavoin verotuksessa lähellä Lafferin käyrän huippua, jolloin tulopuolta ei ole mahdollista veroja korottamalla lisätä. Tällöin menojen karsinta ja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen jävät ainoiksi vaihtoehdoksi, ja näistäkin jälkimmäinen on lähinnä utopiaa nykyisessä taloustilanteessa.
THL todennäköisesti käyttäisi rehellisesti runsasta alkoholintuontia perusteluissaan, jos tarkoituksena olisi palauttaa alkoholin matkustajatuontikiintiöt.
En minä sitä ilmaiseksi anna eli syyllistyn rikokseen.
Ei ole ihme, jos lakeja ei noudateta
Eikä ole ihme, jos julkinen sektori on kallis ja valtava, kun se kyttää tällaisia juttuja.Näillä tukitaan oikeuslaitoskin
Mitä tulee Virosta tuotavaan alkoholiin niin 2010 arvio Viron matkailumyynnistä oli 3 litraa alkoholia per virolainen eli n 3,7 miljoonaa litraa.
Se tekee n 0,75 litraa per suomalainen eli alle 10 % Suomen kulutuksesta
Tilastoilla kikkailu näyttää eri etujärjestöisä lisääntyneen.
Klaskikko lienee alkoholin myynnin ja haittojen suhde Lapissa, miksiköhän Lapin laskettelukeskuksissa on isot Alkot?
Viron tuonnissa laivayhtiöillä ehkä mopo hieman karkasi käsistä lisätulojen hankinnassa. Nykymalli, jossa tarvitaan eprinteinen kilometrin kuntoilu olutkärryillä pienen säästös saamisen karsii ammattimaisemman osan.
Helsingin Eduskunnassa toki näkyvät paikalliset ilmiöt enemmän. On toki ihmisiä, jotka tuovat autollisen viinaa Saksasta, mutta sillopin sinne on yleensä muutakin asiaa.
Sitoutumattoman tutkimuksen siirtyminen etujärjestöjen rahoitukseen on osa syvällisempää ongelmaa. Alkoholipolitiikassa taas jatkuu muuten vain perinteinen sekoilu.
Silmämääräisesti ruokaostoksilla katsottuna paikallisen Vantaan erään cittarin viereisessä alkoholimyymälässä on hyvin harvoin asiakkaita.
Tuotto kasvoi.
(Autojen myynti kyllä laski, mutta lasku oli samansuuruinen kuin muualla Euroopassa, joten syynä oli taloustaantuma, eivät kotimaiset veromuutokset.)
Mistä lähtien salakuljetuksen harjoittaminen on ollut kansalaisoikeus?
Onko sinusta ok, jos tuon Yhdysvalloista vaikkapa uuden tietokoneen tullin ohi ja myyn sen naapurilleni?
Mutta toisaalta saman cittarin kassalla kyllä riittää koiraihmisiä dachshundiensa kanssa ja palautusautomaatilla karvaturreja palauttamassa isojakin määriä pantillisia purkkeja. (Okei, en tiedä onko kyse samasta cittarista.)
Itse teen pari hankintamatkaa Viroon farmariautollani. Hyvin pysyn alkoholijuomissa ja samalla tuon muuta edullista kuten rakennustarpeita. Suomi tekee veroillaan sairaaksi. Julkinen sektori on saneerattava raaasti.
Eikös sekin riko lakia, kun vain omaan käyttöön saa tuoda?
Tullilla on oikeus kysellä alkoholin käyttötarkoituksesta vasta, jos kerralla tuo yli 10 litraa väkeviä alkoholijuomia, yli 20 litraa väkevää viiniä, yli 90 litraa viiniä, yli 60 litraa kuohuviiniä tai yli 110 litraa olutta. EI taida mahtua yhdelle lavalle.
Eipä taida tullilla ole oikeutta tarkistaa matkustajia mielensä mukaan, kysehän on kahden EU-maan välistä liikenteestä.
Pääkaupunkiseudulla asuessani ei tullut Suomesta ostettua alkoholijuomista mitään muuta kuin viinejä (ja ajoittainen oluttuoppi ravintolassa tai opiskelijajärjestön tiloissa). Niin oluen kuin väkevät sai sen verran helposti haettua Virosta, vaikka tuolloin vielä oli tuontirajoitukset. Samalla opin tuntemaan Tallinnan paremmin kuin useimmat suomalaiskaupungit.
Tästä aihepiiristähän on hiljattain tehty sangen kiintoisa asiantuntijahaastatteluihin pohjautuva raportti (Panimoliiton tilaama, kyllä — mutta sisältöön eivät ole vaikuttaneet), ks:
http://nb.sw.fi/wp-content/uploads/2013/09/2013–06-12-Toinen-pirtuaika.pdf
Monopolin kannatusta mitataan asenteellisella väittämällä joka menee suurinpiirtein “pidätkö Alkon vähittäismyyntimonopolia hyvänä keinona alkoholihaittojen rajoittamisessa.”
Näinkö oikeutetaan Alkon monopoli tällä asenteellisella kysymyksellä? Tämän väittämän tuloksilla nimittäin perustellaan että “Alkon monopolilla on laaja kansan tuki, sillä laaja kansan tuki on edellytys Alkon monopolille”.
Pidätkö oikeuttuna että Suomessa on Ruotsin kanssa vielä kieltolain jäänne Alkoholin monopoli, vaikka missään muussa EU-maassa sitä ei ole.
Kysymyksellä varmasti oikeutetaan Alkon monopolia asenteellisesti.-Soininvaara viittasikin tuossa THL:n alkoholin vastaisuuden veteraaneihin. Puska lähtee pian eläkkeelle. Österberg Esa toivottovasti pian perässä ja muut sosiaalineuvokset.
Muuten Osmo, laivalta tuodaan myös paljon Alkoholia, kaikki eivät tuo sitä Virosta.
En minä tuota ihmettele. Suurin osa suomalaisista asuu kumminkin niin pitkän matkan päässä kätevistä Viron risteilyistä, ettei niissä viinanhakureissuissa oikein pelkän viinan takia ole mitään mieltä. Lähdeppä jostain Tampereelta, Oulusta taikka Jyväskylästä hakemaan viinaa, kyllä siinä tulee halvalle pullolle melkoiset logistiikkakustannukset.
Pk-seudulla tilanne on taas ihan eri.
Aivan samasta aon kysymys, tullausraja voisi olla korkeampi, jotta pikkuasioista ei tarvitse maksaa ja käydä turhaa byrokratiaa. Noissa yksityishenkilön ykisittäiskappaletuonnissa käsittelykulut ovat suuremmat kuin verotuotto.
Aivan yhtä typerää kuin, että talkootyökin pitää jo ilmaoittaa verottajalle.
Varmaan kohta verotetaan siitäkin, jos höylään ä naapurin muijaa ja naapuri minun.
Kyseessähän on vaihtotyö.
Ja jos tarjoan naapurin rouvalle kahvit naapurin muijalle niin saan syytteen seksin ostosta ?
Pakettiautoon mahtuu, lava ei ole yksikkö.
Totta, laivoja käy myös Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.
Kotimaanliikenteessä olevalta laivalta (esim. Korkeasaaren lautta) alkoholia ei pidä tuoda.
Se vuosikausia käytetty mttari ei osoittanut ensin nousua, vaikka monien arkihavainnot viittasivat tuonnin kasvuun. Lopulta mittari näytti kymmenen prosentin kasvua tuonnissa, joka oli aiemmin noin kymmenen prosenttia kokonaiskulutuksesta, joka on noin kymmenen litraa. Tuonti lisääntyi siis tuon kyseenalaistetun mittarin mukaan 0,1 litraa.
http://www.tiede.fi/blog/2013/10/03/alkoholiverosta/
Ymmärränkö oikein? THL haluaa laskea alkoholin kokonaiskulutusta ja on joskus saanut päähänsä että alkoholiveron nostaminen toimisi. Kuitenkaan näin ei välttämättä ole, mutta THL ei halua tutkia asiaa koska voi olla että sitten joutuisi keksimään jotain muita keinoja. THL siis haluaa näyttää siltä että tekisi jotain, mutta sillä, onko sillä “jollakin” mitään vaikutusta, ei olekaan niin väliä. Voi tätä politiikkaa…
Eiköhän vihreätkin havahdu alkoholilainsäädännön kavaluuksiin, kun joku puolueen silmäätekevä narahtaa.
Minulle ei ainakaan tuottaisi tippaakaan moraalisia ongelmia hakea Virosta pakettiautollinen viinaa ja myydä se vaikkapa jonkun isoihin juhliin.
Minusta kun alkoholi on ihan samanlainen tuote kuin mikä tahansa eikä valtiolla pitäisi olla mitään sanomista asiaan, jos en nyt alaikäisille diilaa.
On epäoleellista miettiä Viron tuontia, siis Suomen suoraa tukea Viron elinkeinoelämälle. Oleellista on miettiä, mitä vero vaikuttaa Suomessa.
En hyväksy kukkahattutätien tuputtamaa syytä “kansan syvien rivien suojelusta viinan kiroilta”, koska kuka tahansa pystyy eurooppalaisista tilastoista näkemään, että holhoava alkoholipolitiikan tuloksena on vain humalahakuinen käyttäytyminen.
Pidän alkoholiveron puolesta äänestävää kansanedustajaa joko epärehellisenä tai tyhmänä. Enkä siis puhu nyt korotuksesta, vaan koko verosta.
THL on lähinnä keskittynyt valehtelemaan, että kaikki sairaudet johtuvat alkoholista.
Avaatko tätä vähän.
Vastaesimerkki: Venäjällä on varsin liberaali alkoholipolitiikka ja hyvin vähäisessä määrin kukkahattutätejä holhoamassa ketään. Teoriasi mukaan siellä on myös hyvin vähäinen alkoholiongelma. Samoin Virossa.
Kansa, jolle ennen EU-jäsenyyttä järjestetiin voinhakuristeilyjä pystyy mihin tahansa. Logistiikkakustannus on sivuseikka silloin kun on kyse viinasta ja aina voi ostaa enemmän. Sitäpaitsi jotkut kuulemma tekevät niin, että rahoittavat oman matkansa myymällä osan tuliaisistaan. Eihän niin saa tietenkään tehdä, mutta olen kuullut huhua että näin tapahtuu. Itse kun ei alkoholia käytä, niin aina voi lahjoittaa pois.
Suomessa ja Venäjällä alkoholin päihdekäyttö on perinteisesti ollut sosiaalisen elämän keskiössä. Venäjästä en tiedä, mutta tilastojen valossa tämä on onneksi Suomessa nuorison osalta vähentynyt.
Nyt meillä on suuri joukko virkamiehiä ja kansanedustajia jotka käyttävät heille annettua mandaattia sen todistelemiseen että suomalaisille alkoholinkäyttö on edelleen ongelma. Kun tätä viestiä tarpeeksi toistetaan, se muuttuu itseään toteuttavaksi, aivan kuten vanhaan huonoon aikaan jolloin peruskoulua ei voinut läpäistä ilman että joutui tekemisiin kummallisen alkoholin mystifiointiin johtavan “raittiuskasvatuksen” kanssa.
Kirjoitin asiasta suhteelisen mlaajasti ja yksityiskohtaisesti Kantapöydässä-blogissani 28.10. otsikolla “Viinaralli on Virolle matkailutuloa ja laivayhtiöille jättibisnestä”. Käsittelin aihetta myös viime keväänä kirjoituksessani “Veroratkaisut tukevat Tallinnan erityistalousaluetta”. Ks. blogi: http://kahkonh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Mainitsin, että alkoholin myynnillä ja anniskelulla on erittäin suuri merkitys Viron matkailualalle ja sitä kautta myös naapurimaamme kansantaloudelle. Maan alkoholituotanto on vahvassa kasvussa. Viiden viime vuoden aikana maassa on investoitu juomien tuotantoon yli 55 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 investoinnit olivat 14,2 milj. euroa (+ 72 % v. 2011 verrattuna). Toimialalla työskenteli viime vuoden lopussa 1363 ihmistä (+ 7,2 %). Viro onkin kääntymässä koko alkoholimarkkinoillaan tuojamaasta alkoholijuomien viejäksi.
Viron alkoholitilastoissa lasketaan mukaan myös turistien paikan päällä tissuttelemat ja maasta viemät juomat. Turistit veivät mukanaan olutta 25,5 milj. litraa, jossa oli kasvua peräti 22,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Väkeviä matkailijat kantoivat pois 6,9 (+ 13,6 %), mietoja juomia 18,5 (+ 16,1 %) ja viinejä 4,6 milj. litraa (+ 13,4 %).
Turistit joivat olutta 3,8 milj. litraa (+ 1,9 %). Väkeviä kaatui kurkkuihin 0,4 (+ 0,5 %), mietoja juomia 2,2 (+ 2,5 %) ja viinejä 0,6 milj. litraa (+ 1,8 %).
Nämä kaikki tiedot ovat vaivattomasti poimittavissa Viron omasta tilastollsista aikakauskirjasta.
Se, että nämä luvut eivät kiinnosta kettään, ei pidä paikkansa, sillä tuhannet ihmiset ovat käyneet lukemassa kirjoituksiani. Saamani palautteen perusteella heidän joukossaan on myös alkoholialan virkamiehiä, eri puoluiden kansanedustajia ja muita poliitikkoja, toimialan yrittäjiä, edunvalvontajärjestöjen väkeä seä tavallisia ihmisiä. Viimeksi eilen puhuin juuri tästä tilastolukuihin tukeutuen kuudelle RKP:n, vasemmistolliton ja SDP:n kansanedustajalle sekä noin kymmenelle kansanedustajien avustajalle. He kyllä pyrkivät ymmärtämään asian todellisen laidan
Ajatus, että 1) alkoholi on Suomessa “mystifioitu”, että tämä 2) johtuu rajoittavasta alkoholipolitiikasta ja että 3) liberalisoimalla alkoholipolitiikkaa alkoholi demystifioituu ja suomalaiset omaksuvat haitattomammat, mietoihin painottuvat juomatavat, on peräisin Alkon johtaja Pekka Kuuselta 1950-luvulta. Eliitti osti tämän teorian, ja sitä kokeiltiin vuosina 1969–2004 liberalisoimalla alkoholipolitiikkaa. Lopputuloksena oli alkoholin kokonaiskulutuksen nelinkertaistuminen siten, että myös väkevien kulutus lisääntyi.
Jos sinulla on sellainen tunne, että se ei ole, niin suosittelen pientä retkeä sairaaloiden ea-päivystyksiin, sisätautiosastoille tai vaikkapa erilaisiin aivovammapotilaita hoitaviin hoitokoteihin. Ongelmia on niin humalajuomisesta kuin pitkäaikaisesta tapakäytöstä.
Jossain määrin myös se myyttinen viinimaiden hyvä juomakulttuuri on mytiikkaa. Ranskalaiset kertovat aiheesta lisää, koska siellä on myös valtava määrä alkoholisairauksia. (Suomessa miesten kuolleisuudesta on alkoholiperäistä noin 6 %, Ranskassa 13 %.)
Kohtuukäyttäjän kohdalla toisaalta alkoholiverolla ei ole kovin paljon merkitystä. Se ei ole mikään ruokakunnan elantokustannusten keskiö. Vielä vähemmän sillä on merkitystä laatuviinien tai vuosikertakonjakin ystäville. Jos se pullo maksaa satasia, siinä ei viinavero paljon tunnu.
Alkoholin haitallisuudesta on erittäin vahvaa tutkimusnäyttöä. Siitäkin on vahvaa näyttöä, että hinnan aleneminen nostaa kulutusta ongelmaryhmillä. Tässä suhteessa viinavuoto ulkomailta on olennainen tekijä, ja sen dynamiikan tunteminen olisi tärkeää niin terveys- kuin verokertymäsyistäkin.
https://intra.tai.ee/images/prints/documents/135885537192_alkoholi_turg_2012.pdf , sivu 57. Lisäplussana voi verestää kauniin sukulaiskielemme taitoja (tiedot löytyy myös kolmannella kotimaisella).
Turistien ostokset kaupoista ja laivoilta oli vuonna 2011 4,52 megalitraa 100%-alkoholia, tekee maksimissaan 0,85l per suomalainen. Oikeasti vähemmän, koska kai Virossa nyt muitakin turisteja kuin suomalaisia käy. Vuosittaiset muutokset välillä 2005–2011 oli korkeimmillaan 0,09l per suomalainen, yhteensä nousua aikavälillä n. 0,11l (2005 oli korkean myynnin vuosi). Kotimaiset tilastoidun kulutuksen vuotuiset laskut olivat veronkorotusten yhteydessä hiukan (tosin ei kovin paljoa) suurempia, eli mielestäni THL:n viinafasistien kanta oli tuolloin perusteltu. Vuosien 2012 ja 2013 lukuja odotellessa.
Ja jottei kukaan pääsisi syyttämään siitä etten ota tätä nörttimäisen vakavasti, alla vielä laskettuna taulukon 37 (Viro) ja taulukon 1 (Suomi, http://www.valvira.fi/files/tiedostot/a/l/Alkoholijuomien_ja_tupakkatuotteiden_matkustajatuontiseuranta_vuosi_2011_yhteenveto.pdf) korrelaatiot (Pearson) juomaryhmittäin vuosilta 2005–2011. Huom. Juomakategorioiden määritelmät eivät ole yksi yhteen väkevissä/välituotteissa/viineissä.
Olut
r=0.7656 p=0.0448
Väkevät
r=-0.5108 p=0.2414
Välituotteet/liköörit
r=0.8189 p=0.0242
Siiderit ja lonkero
r=0.9087 p=0.0046
Viinit
r=0.8661 p=0.0117
Väkeviä lukuunottamatta kaikissa tilastollisesti merkittävä (95% luottamusväli) korrelaatio, eli ei takavuosien galluptulokset täysin hatuista vedettyjä ainakaan ole. Väkevissä tuonti Suomeen on laskenut samalla kuin niiden myynti Virossa noussut. Tuohon on tilastovirheiden lisäksi muutamia ihan uskottaviahkoja käyttäymismuutoksiin perustuvia selityksiä (raskaammassa laatikkotavarassa helppo Helsinki-Tallinna-väli dominoi, väkeviä kulkenee enemmän Virosta muuallekin ja toisaalta tuodaan Suomeen muualta EU:sta).
En sitten ole tilastotieteilijä joten laskekaa itse jos epäilyttää. Aika monessa yhteydessä tunnutaan pitävän THL:n/STM:n ym. viranomaisten lukuja oletusarvoisesti potaskana, ja erikoista kyllä, usein tuosta syyttävillä alkoholipoliittiset mielipiteet ovat suomalaista konsensusta liberaalimpia. Mikä on tilastollinen todennäköisyys sille että tuo on puhdasta sattumaa, joku osaavampi laskekoon…
‘Lopputuloksena oli alkoholin kokonaiskulutuksen nelinkertaistuminen siten, että myös väkevien kulutus lisääntyi.’ (Marko Hamilo)
Jos liberalisointi ei ole toiminut väitetyllä tavalla, se johtuu vain siitä, ettei sitä ole viety kyllin pitkälle. Tai näin arvaan alkoholin demystifikaatioteorian kannattajien selittävän tuon lopputuloksen.
Alkoholipolitiikkaa on toki ‘demystifioitu’ vuoden 2004 jälkeenkin, mutta kieltolain perintö ja siihen liittyvä ajatusmalli vaikuttavat edelleen.
Mutta kummallista on silti, että lakia, jonka mukaan alkoholia saa tuoda omaan käyttöön, ei valvota lainkaan. Jos haluttaisiin suhteellisen helppo keino matkustajatuonnin vähentämiseksi, tässähän se olisi — ja uskoisin, että valvonnan lisäys voitaisiin rahoittaa lisääntyvillä vero- ja sakkotuloilla.
Kyllä se pakettiauto aika halvalla kulkee vaikka Rovaniemeltä ja sen kun lastaa täyteen ei pullolle juuri logistiikkakustannuksia tule. Näkeehän tuota.
Ja Saksasta ja Belgiasta käydään parempia oluita hakemassa, ei siitäkään tappiota tule.
Väittäisin, että aika suuren osan kulutuksen kasvusta selittää elintason nousu ja muut kuin suoranaisesti noudatetusta alkoholipolitiikasta riippuvat kulttuurin muutokset.
Yhtä hyvin voidaan sanoa että sukupolvessa päästiin tilanteeseen jossa nuorison alkoholinkäyttö vähenee, ja työelämän alkoholikulttuuri on siistiytynyt tunnistamattomaksi.
Suuret ikäluokat ovat ja olivat jo 1969 tässä suhteessa menetettyjä tapauksia, THL:n mukaan:
Nyt yleisen eläkeiän kynnystä lähestyvät suuret ikäluokat ovat oppineet reippaan alkoholinkäytön jo nuoruudessa. Alkoholikuolleisuus on ollut kaikkein korkeinta vuosina 1946–1950 syntyneissä ikäluokissa aina siitä lähtien kun he olivat 45–49-vuotiaita.
Alkoholikuolleisuus on muuten myös laskussa, erityisen huomionarvoista on että:
Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden miesten alkoholikuolleisuus on kaksinkertaistunut. Kasvu on ollut nopeampaa kuin kaikilla miehillä yhteensä.
Nämä ovat juurikin niitä jotka ovat omaksuneet aikoinaan vähemmän liberaalin 50–60 ‑lukujen alkoholikulttuurin.
Kannattaisi joskus yrittää pohtia mikä ylipäätään synnytti sen patoutuneen kysynnän, joka mahdollisti nopean alkoholin kokonaiskulutuksen kasvun 1969 keskioluen vapauttamisesta alkaen.
Johtuiko tuo nelinkertaistuminen siitä, että alkoholipolitiikka liberalisoitui? Ehkä, mutta osansa kehitykseen oli varmaankin myös sillä, että ihmiset vaurastuivat ja heillä oli varaa myös alkoholiin.
Terv JJ
Keskiolut-kauppaan-ilmiöstä:
1. nelinkertaistumista selittää osaltaan eurooppalaisittain matala lähtötaso
2. muuta vaihtoehtoa ei ollut, koska Suomi ei voinut jäädä yksittäiseksi omituiseksi saarekkeekseen
Olen vähän kahden vaiheilla tässä alkoholiasiassa. Toisaalta olisi hyvä vapauttaa, mutta jos tähän suuntaan mennään, vapauden ja vastuun on kuljettava käsi kädessä. Toisin sanoen yhteisvastuuta kaikenlaisista ongelmista on vähennettävä, esimerkiksi ensimmäinen krapul…sairaspäivä voisi mennä työntekijän omaan piikkiin. Päivystysmaksun kello 20.00 jälkeen voisi vaikka nelinkertaistaa jne.
Jaksaa ihmetyttää tämä porukka, joka tekee kaikkensa vältelläkseen veroja ja selittää, miten hienoa missäkin maassa on, ja miten kamala paikka Suomi puolestaan on. Ja näkee valtavasti vaivaa vaikkapa rahdatakseen alkoholia itse rajan takaa.
Eikö olisi helpompaa muttaa vaikka sinne Viroon, kun siellä kaikki kerran on niin hyvin. Sehän yksi EU:n idea juuri on, että muuttaminen maasta toiseen on tehty mahdollisimman helpoksi.
Vai olisiko tällä vakaalla ja huolehtivalla yhteiskunnalla sittenkin jotain merkitystä. Ja voisiko olla niin, että se ei olisi syntynyt tai olisi olemassa aivan itsestään, vaan joku olisi nähnyt vaivaa sen eteen, jopa maksanut niitä kamalia verojakin.
No tulihan se suhteellisen asiallinen lukukin jostain: 6% on melko paljon alhaisempi kuin THL:n markkinoima 100%.
Se, että hinnalla olisi vaikutusta ongelmakäyttäjien juomiseen lienee taas jotain insinööritiedettä. Käytännössä ongelmakäyttäjä juo niin paljon kuin jaksaa, hinnalla millä hyvänsä.
Hinnalla on kyllä vaikutusta, silloin kun kieltolaki säädettiin, viina oli kallista, koska elintaso oli alhainen, minkä vuoksi kulutus oli 0,5 l/hlö/vuosi.
Joku voisi laskea, mikä viinan hinnan pitäisi olla, että se olisi samalla tasolla ansiotasoon verrattuna 😉
Tänä päivänä, kun työ on itseisarvo, kaiken mikä tarkoittaa työn tekemistä, oletetaan automaattisesti luovan hyvinvointia.
Oli se sitten vaikka alkoholin maksimaalista kuluttamista, remontin teettämistä verovähennysten turvin virolaisilla, pelien tekemistä peliriippuvaisille tai maailman köyhimmästä malmiosta kaivetun kiven huuhtelua rikkihapolla (jota ajetaan luontoon muutama junanvaunullinen vuorokaudessa).
Eli vastaus otsikon kysymyksen on: ei kiinnosta. Vaikka yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta totisesti pitäisi kiinnostaa. Ja kun alkoholin liika kulutus on kansanterveyden kannalta haitallista, on veron oikea suunta ylös, ei alas. EU:ssa emme voi estää tuontia, mutta sen määrä on joka tapauksessa pieni kotimaasta tehtyihin hankintoihin verrattuna.
Näinhän se on — ja tämä osoittaa myös sen, että alkoholisairauksien kehittyminen vaatii noin parisenkymmentä vuotta — ja ns. asiantuntijat alkoivat saarnata (että haitat lisääntyivät) jo muutamia päiviä sen jälkeen, kun Viro liittyi EU:hun.
En toki väitä, että alkoholi on hyväksi terveydelle, mutta ns. valistuksessakin rehellisyys olisi uskottavampaa.
Veronmaksajan terveys ja hyvinvointi kasvaa jos THL lakkautetaan.
Työntekijän työterveys kasvaa jos Työterveyslaitos lakkautetaan.
Tilastollisesti on selvää että yritykset ja kansalaiset selviävät vähemmällä jos Tilastokeskus lakkautetaan.
Jne..
🙂
Siis minkälainen helppo ja halpa (ja EU-yhteensopiva) valvontajärjestelmä sinulla olisi mielessä?
Menee taas muistikuvien varaan, mutta eikös muut myrkytyskuolemat vähentyneet kun väkevien hintaa pudotettiin reippaasti?
‘Se, että hinnalla olisi vaikutusta ongelmakäyttäjien juomiseen lienee taas jotain insinööritiedettä. Käytännössä ongelmakäyttäjä juo niin paljon kuin jaksaa, hinnalla millä hyvänsä.’ (Raimo K)
Ongelmakäyttäjäksi lasketaan muutkin kuin rappioalkoholistit. Minun juomistani rajoittaa krapula ja viinan hinta. Krapulassa ei ole kiva olla ja rahalle löytyy fiksumpaakin käyttöä. Jos hinta laskisi merkittävästi, niin pikkutissuttelisin maksani paskaksi paljon todennäköisemmin/nopeammin kuin nyt.
Ei tuo pidä paikkaansa.
Ongelmakäyttäjien määrä riippuu aika suoraviivaisesti alkoholin kokonaiskulutuksesta. Suomalaiset alkoholisoituvat juomalla keskiolutta. Siinä vaiheessa kun juodaan niin paljon kuin jaksetaan ja varat riittävät, peli on jo menetetty.
Hinnalla on siis oma vaikutuksensa ongelmakäyttöön, koska se vähentää kokonaiskulutusta.
Yleisesti ottaen panimoteollisuus väittää että viinan hintaa pitää nostaa, koska se vaikuttaa eniten ongelmaryhmään ja terveyspuolen asiantuntijat taas haluavat nostaa keskiolutta, koska se vaikuttaa ongelmaryhmään.
Kumpikin osapuoli on täysin oikeassa, omalta kantiltaan. Viinan hinnan ja saatavuuden muutokset vaikuttavat suoraan niihin, joilla on jo pahoja ongelmia, kun taas keskikalja vaikuttaa massoihin. Se mitä pitäisi tehdä, riippuu ihan siitä mihin halutaan vaikuttaa.
Sotket asioita. Kyllähän haitat kuten järjestyshäiriöt, nyrkkitappelut ja sammumiset sekä onnettomuuden nousevat jo ihan parissa tunnissa alkoholinkulutuksen kasvun perässä. Maksakirroosi, syrjäytyminen ja muut pidemmän ajan haitat taas tulevat viiveellä.
Alkoholista asiallisesti puhuminen on Suomessa hyvin vaikeata, koska jos tuo esille alkoholin aiheuttamia haittoja, saa yleensä välittömästi tiukkapipon leiman otsaansa.
Minun puolestani voitaisiin kokeilla evoluutioon perustuvaa liberalisointia. Vapautetaan viina ja samalla vapautetaan julkinen sektori kaikista alkoholin hoitamiseen liittyvistä haitoista, eli jokainen kustantakoot itse omat ongelmansa. Juopot kuolkoot vaikkapa katuojiin, mutta parin sukupolven päästä liikaa juovat ovat poistaneet itsensä geenipoolista 😉
Niin no sinä oletkin tuollainen koti-isä, joka ei selvästikään ymmärrä esimerkiksi sitä miksi ihmiset käyvät töissä.
Jos käy töissä saaden käteen nettopalkkana 10e/h, tienaa päivässä 75e. Jos käy Tallinnassa 14h risteilyllä ja ostaa sieltä 100 eurolla viinaa, säästää varmaan tuon saman 75e ja reissu on enemmän hauskaa vapaa-aikaa kuin työtä.
No ei, koska kotimaani ompi Suomi, ja haluaisin että täällä on asiat hyvin.
Enpä sotke, sillä juuri noin asiat ovat — järjestyshäiriöt yms. eivät kuulu THL:n toimialaan eivät he niistä varoitelleetkaan. Tosin tuo ‘pari tuntia’ ei taida olla ihan eksakti aikaviive sekään 😉
Maahantuonnista: Suomeen tuodaan paljon alkoholia ulkomailta, sitä ei käy kiistäminen. Vuosituonti on noin 5,8 miljoonaa litraa 100% alkoholia, eli noin 1.6 litraa per henkilö per vuosi. Täytyy muistaa, että tästä kaikki ei tule Virosta, mutta mikäli sieltä tuotu määrä on estimoitu pieleen edes yhdellä litralla, Viron oma tilastoitu kulutus tippuu alas neljällä litralla (koska väkiluku on 1/4 Suomen väkiluvusta). Kahden litran heitto tarkoittaa, että Virossa juotaisiin 8 litraa vähemmän alkoholia, per henkilö per vuosi, eli. Samaa kaavaa jatkamalla Virolaiset eivät kohta juo itse ollenkaan alkoholia. Maahantuonti on merkittävää, mutta sen arvio ei voi olla kovin paljoa väärässä, minkä edellä esitetty yksinkertainen sanity-check osoittaa.
Sitten alkoholin haitallisuudesta edellä oleville keskustelijoille. Tilastokeskuksen ylläpitämästä kuolleisuusrekisteristä selviää, että alkoholiperäiset kuolemat ovat Suomessa työikäisten ihmisten yleisin kuolinsyy. Ennen 2000-lukua se oli miehille sydän- ja verisuonitaudit, naisille rintasyöpä. Nyt se on molemmille sama, alkoholi. En näe syytä, miksei tätä kansantautia vastaan kannattaisi taistella monin eri keinoin.
Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli 2011 1898 työikäistä miestä, alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytykseen 1114. Niputtamalla kaikki alkoholin aiheuttamat kuolemat yhteen ja jakamalla muut kuolemansyyt useampaan eri luokkaan voidaan tietysti saada tilanne näyttämään erilaiselta, tilastokeskus itse kertoo alkoholisyiden olevan työikäisten yleisimpiä kuolinsyitä (eräitä yleisimmistä kuolinsyistä).
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa kuoli 50.568 ihmistä, näistä 1.889 alkoholiin. Eihän se hyvä asia ole, mutta…
Tilastokeskus käyttää kansainväliseti hyväksyttyjä määritelmiä kuolinsyissä, eikä muuta niitä vuodesta toiseen. Muutokset eri kuolinsyissä kertovat ihan oikeista muutoksista ilmiössä, ei muutoksista määritelmässä.
Lainaus Tilastokeskuksen sivuilta:
“[Vuonna 2011] Alkoholisyihin kuoli yhteensä 1 890 henkeä, joista oli miehiä 1 450 ja naisia 440. Alkoholikuolemat ovat miehillä huomattavasti yleisempiä kuin naisilla. Ne ovat myös työikäisten yleisin kuolemansyy.”
Positiivista on, että alkoholisyihin kuolleiden määrä väheni neljä prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, mutta se on edelleen yleisin työikäisten kuollinsyy.
Vaikea uskoa tuota, mutta ehkäpä joskus vielä julkistetaan, mitä määritelmä pitää sisällään ja mistä viimevuosien jyrkkä nousu pitää sisällään muuta kuin luovaa luokittelua.
Tässä puhutaan tilastokeskuksen 54-luokkaisesta kuolemansyytilastosta, se on kyllä ihan puhtaasti suomalainen luokitus. Tämän kuolemansyytilaston luokituksen mukaan verenkiertoelinten sairauksiin kuoli vuonna 2011 1898 työikäistä miestä, alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja alkoholimyrkytykseen 1114.
Verenkiertoelinten sairaudet ovat suomalaisten työikäisten miesten yleisin kuolemansyy kuten se on ollut koko ajan kun tätä 54-luokkaista kuolemansyytilastoa on koottu vuodesta 1969 alkaen.
No miksi sitten tilastokeskus kertoo että alkoholikuolemat on tärkein kuolinsyy? Verenkiertoelinten sairaudet on tilastossa jaettu kolmeen eri luokkaan, mikä on täysin ymmärrettävää, koska niihin kuolee eniten ihmisiä. Sepelvaltimotauti on työikäisten miesten ykköstappaja ja sillä onkin oma luokkansa, vuonna 2011 siihen kuoli 1111 suomalaista työikäistä miestä. Toisaalta taas erilaisiin alkoholista johtuviin sairauksiin ja myrkytyksiin, mukaanlukien korvikealkoholien käytöstä johtuvat myrkytykset, kuolevat laitetaan kaikki samaan luokkaan. Vuonna 2011 näitä oli työikäisistä miehistä yhteensä 1114.
Tilastokeskuksella on käytössä myös yleiseurooppalainen 72-luokkainen kuolemansyytilasto, siinä ei alkoholikuolemia luokitella omaan ryhmäänsä.
Kansainvälisesti sairaudet luokitellaan ICD-10-järjestelmän mukaan. Tilastokeskuksen alkoholikuolleisuus käsittää ICD-10-luokat F10, F19, G312, G4051, G621, G721, I426, K292, K70, K852, K860, O354, P043, Q860 ja X45, joista viimeksimainittuun luokitellaan myös korvikealkoholimyrkytyksen kuolleet. Verenkiertoelinten sairaudet käsittävät ICD-10:n luokan I (tilastokeskuksen 54-luokkaisessa tilastossa ei kuitenkaan alkoholin aiheuttama I426).
jospa ratkaisu olisikin Yhdysvalta. Suomi ja Viro muodostaisivat liittovaltion kun maamme- laulukin on sama ja kielikin muistuttaa toisiaan kun on nauttinut nuo omaan käyttöön tarkoitetut tuliaiset. Ehkäpä tämä lokittaminen toisen verorahoilla ja lainsäädännällä loppuisi sitten aika lyhyeen tai sitten sillä olisi terveyttävä vaikutus kansojen hyvinvointiin.
Mihin kaikkeen muuhun politiikkaan se vaikuttaisi olisikin aika mielenkiintoista seurata.
#
Tavallinen Teknikko:
Silmämääräisesti ruokaostoksilla katsottuna paikallisen Vantaan erään cittarin viereisessä alkoholimyymälässä on hyvin harvoin asiakkaita.
+
Mutta toisaalta saman cittarin kassalla kyllä riittää koiraihmisiä dachshundiensa kanssa ja palautusautomaatilla karvaturreja palauttamassa isojakin määriä pantillisia purkkeja. (Okei, en tiedä onko kyse samasta cittarista.)
#
Kysymyksessä oli Koivukylän vieressä oleva cittari. Mutta saapa nähdä, kuinka Leinelän uudet asukkaat korjaavat alkoholin myyntiä cittarin viereissä myymälässä.
Kuolinsyytilastot ovat aika huono indikaattori terveyspolitiikalle. Johonkin sitä aina kuollaan, mutta ei ole mielekästä pyrkiä vaikuttamaan niihin syihin, jotka lyhentävät elämää yhden raihnaisen viikon.
Laatupainotettuja elinvuosia alkoholi vie kyllä melkoisen paljon. Sydän- ja verisuonitautien aiheuttama tautitaakka oli vielä suurempi, ja siihen reagoitiinkin järkevällä tavalla (Pohjois-Karjala-projekti). Alkoholin suhteen olisi hyvä ainakin pitää huoli siitä, että tämä noin kymmenen vuotta jatkunut hyvä suuntaus ei ainakaan kääntyisi uudestaan huonompaan suuntaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Disease_burden
Ajatuksissa on muuttaa eläkkeellä parin vuoden päästä Espanjaan tai Viroon.
Jotta keneltäkään ei jäisi huomaamatta / pääsisi unohtumaan että alkoholia “kannattaa” tuoda Virosta, käynnistää Valtionvarainministeriö ensi vuonna aiheesta tiedotuskampanjan. Tämä tästä vielä puuttuikin.