Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2013

12.11.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Ullakkorakentamisen periaatteet
Niiranen (kok) esitti muutosesityksen, jonka mukaan sellainenkin ullakkorakennushanke, joka ei täytä tämän luvan tiukkoja ehtoja, voidaan käsitellä tavanomaisena poikkeamislupana. Jos tämä selkeyttää asiaa, niin hyvä niin, mutta toki niin voisi tehdä joka tapauksessa. Lisäksi hän esitti joitakin lievennyksiä, jotka lähinnä antaisivat tapauskohtaista harkinnanvaraa. Koska esittelijä piti näitä harmittomina, kannatin niitä ja hyväksyimme ne yksimielisesti.

ratapihakortteleiden periaatteet

Pyysin asian pöydälle paljolti sen kritiikin vuoksi, jota tällä blogilla on esitetty. Käsitykseni suunnitelmasta parani olennaisesti esittelyn ansiosta. Vähän kuitenkin voisi ajatella vieläkin korkeampaa rakentamista. Nyt suunnitelmissa oli kerroslukuna 6 – 15 kerrosta. Relevantiksi aluetehokkuudeksi saatiin kuitenkin vain 1,5.

Tänne laitettaisiin taas oma tontti isolle päiväkodille. Minusta monta lähekkäin sijaitsevaa päiväkotia asuintaloissa voisi olla parempi. Kunhan joku infektiotautien proffa vierailee varhaiskasvatusvirastossa, viraston kanta voi muuttua. Isot päiväkodit ovat tartuntatautien levittäjinä melkein yhtä hyviä kuin varuskunnat. Ongelma ei ole ihan pieni. Sillä on yhteyttä esimerkiksi ykköstyypin diabetekseen.  

Kalasataman kaava

Esityksen mukaan. Teollisuuskadun leventämistä perusteltiin pyöräkaistojen leventämisellä ja turvallisuusviranomaisten vaatimuksilla. Ratikka pannaan kääntymään vähän kauempaa.

Lisää Espoota Helsinkiin

Diakonia-ammattikorkean kaavan annettiin mennä, koska tässä vasta varaudutaan leveämpään väylään. Leveys johtuu kuulemma ratikkavarauksesta, mutta kyllä tunnelin suuaukollakin on vaikutusta tähän.

Pysäköintipolitiikka

Kokoomus esitti, että asukaspysäköintitunnuksen hinta nousisi asteittain 30 euroon kuussa kesät talvet. Demarit esittivät hinnaksi 30 euroksi sulana aikana ja 60 euroa talvella, mutta talvea lyhennettiin joulu-maaliskuuksi. Uusilla alueilla tämä olisi puolta halvempaa.

En viitsinyt tehdä omaa ehdotustani, joka olisi ollut nostaa maksua asteittain, kunnes liikkeellä olevien tunnusten määrä on korkeintaan 120 % pysäköintipaikkojen määrästä. Tällöin hinta voisi olla erilainen eri puolilla kaupunkia.

Äänestimme ensimmäiseksi siitä, pannaanko toimenpiteissä liityntäpysäköinnin kehittäminen ehdotuksissa ensimmäiseksi vai siihen paikkaan, johon se raportin jäsennyksen mukaan kuuluu. Äänin 7-2 muutettiin järjestystä (!)

Pysäköintitunnuksen hinta:

5-4 demarien ehdotus voitti kokoomuksen ehdotuksen, jota tuki kokoomuksen lisäksi myös PS.

Demarien esitys voitti lopulta 7-2 esittelijän ehdotuksen.

Runeberginkadun pyörätiet

Meni yksimielisesti esittelijän mukaan. Tänne tulee siis yksisuuntaiset pyörätiet kolmitasoratkaisuna.

Helsinginkadun länsipään liikennesuunnitelma

Läpi yksimielisesti.

Helsinginkadun liikennesuunnitelma Kalliossa

Läpi yksimielisesti.

Kivihaan kaava

Teimme yksimielisen muutoksen suojelumääräyksiin, minkä aineellinen sisältö on, että puuikkunoiden sijasta hyväksytään samannäköiset puu-alumiini -ikkunat

Lauttasaarentien kaavahakemus

Palautettiin kaavan valmistamista varten äänin 5-4.

Kommentit

26 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2013”

  1. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 12.11.2013 kello 20:25

    Onnittelut pysäköintipolitiikan
    linjauksista niin päättäjille kuin valmistelijoille.Liikennepolitiikan uudet virtaukset hivelevät mieltä. Kaupunkisuunnittelussa edetään nyt pitkän hitaamman kauden jälkeen.

    Liityntäpysäköinnin nostaminen priorisoinnissa ylöspäin on sinänsä ymmärrettävä juttu, koska siinä joudutaan tekemään vielä paljon jatkovalmistelua. Asia on varsin tyypillinen metropolitasolla valmisteltava, jotta siitä syntyy toimivat rutiinit ja toimintaperiaatteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 12.11.2013 kello 22:14

    Ratkaisu siis on x*60 + 8*30 e = 480 e /vuosi.

    Kuulostaa sopivalta. Erirtyisen hyvää on kalliimpi talvipaikoitus.

    Ehkä kertashokki on parempi kuin asteittainen nousu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  3. Kalle kirjoitti 12.11.2013 kello 23:21

    Siis ihan oikeasti joku suojelee Kivihakaa? 😀 😀 😀 Alueen rakennuskanta on sellaista, jossa korjaustoimenpiteenä vain puskutraktori on taloudellisesti järkevää. Ei tuollaisella pelleilyllä saada ikinä aikaan kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  4. Ville kirjoitti 13.11.2013 kello 9:18

    Liityntäpysäköinti lisää autoilua ja laajentaa työssäkäyntialuetta, vaikka voi vähentää autoliikennettä paikallisesti. En ole vakuuttunut, että sitä kannattaa subventoida. Jos on kysyntää, pysäköintilaitoksia syntyy markkinaehtoisesti. Niillekin pitäisi olla oikeastaan haittavero, koska edesauttavat yhdyskuntarakenteen hajautumista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  5. Pekka Taipale kirjoitti 13.11.2013 kello 11:05

    Ville: Liityntäpysäköinti lisää autoilua ja laajentaa työssäkäyntialuetta, vaikka voi vähentää autoliikennettä paikallisesti.

    Samoin joukkoliikenne lisää liikkumista ja laajentaa työssäkäyntialuetta, vaikka voi vähentää autoliikennettä paikallisesti. Joukkoliikenne on tällä perusteella siis jotenkin paha asia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  6. Eero kirjoitti 13.11.2013 kello 11:53

    Hienoa, että ullakkorakentamisen tiukkoja määräyksiä saadaan kevennettyä!

    Asialla on iso merkitys asuonto-osakeyhtiöiden haluun korjata omia talojaan, pihojaan ja tehdä samalla energiaa säästäviä toimenpiteitä esim. putkiremonttien yhteydessä, koska rahaa niihin saadaan usein myymällä ullakon rakennusoikeutta. Samalla saadaan asuntoja sinne keskustaan, missä niitä muutenkin tarvitaan.

    Hyvänä asiana pidän myös Pasilan uusien alueiden kerroskorkeuden nostoa. Samalla ne kaikkien toivomat kivijalkakaupatkin saavat potentiaalisia asiakkaita.

    Ylhäällä on aina tilaa rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Ville kirjoitti 13.11.2013 kello 13:13

    Pekka Taipale: Samoin joukkoliikenne lisää liikkumista ja laajentaa työssäkäyntialuetta, vaikka voi vähentää autoliikennettä paikallisesti. Joukkoliikenne on tällä perusteella siis jotenkin paha asia?

    Liityntäpysäköinti lisää moottoriajoneuvolla kuljettavien kilometrien määrää. Jos joukkoliikenne toteutetaan niin, että suhteessa matkustajien määrään ajetaan paljon kilometreja, on myös se osoitus huonosta yhdyskuntarakenteesta (t.s. ajetaan tyhjiä busseja harvaanasutulla seudulla).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  8. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 13.11.2013 kello 13:23

    Ville:
    Liityntäpysäköinti lisää autoilua ja laajentaa työssäkäyntialuetta, vaikka voi vähentää autoliikennettä paikallisesti. En ole vakuuttunut, että sitä kannattaa subventoida. Jos on kysyntää, pysäköintilaitoksia syntyy markkinaehtoisesti. Niillekin pitäisi olla oikeastaan haittavero, koska edesauttavat yhdyskuntarakenteen hajautumista…

    Pääpaino liityntäpysäköinnissä on polkupyörissä. Mitä kauemmas mennään keskustasta, sitä enemmän voi toteuttaa myös autoliitynnälle paikkoja.

    Koekeatasoinen pyöräliityntä on kohtuukustannuksin toteutettavissa, osin kaupunkipyöräsysteemillä.

    Helsingissää kaikki autoliitynnän paikat on saatava maksullisiksi ja mahdollisimman laajasti päällekkäiskäyttöön. Reunemmalla voi olla ilmaispaikkoja, mutta vain joukkoliikennettä käyttäville.

    Jos sisääntuloväylät bulevardisoidaan, liityntäpysäköinti toimii pehmikkeenä muutoksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. Ville kirjoitti 13.11.2013 kello 13:31

    Seppo Vepsäläinen: Pääpaino liityntäpysäköinnissä on polkupyörissä. Mitä kauemmas mennään keskustasta, sitä enemmän voi toteuttaa myös autoliitynnälle paikkoja.

    Oletin että kyse on autojen liityntäpystäköinnistä; pyörien liityntäpysäköinti kuulostaa paremmalta, sillä voidaan saada muutosta liikennemuotojen jakaumaan. Sinänsä on ikävää, että suunnilleen mitkä tahansa investoinnit liikennejärjestelmään todennäköisesti lisäävät liikkumista, mutta jos liikennemuotojen osuutta saadaan muutettua, haitat sentään voivat vähentyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  10. Matti Kinnunen kirjoitti 13.11.2013 kello 14:57

    Ville: mitkä tahansa investoinnit liikennejärjestelmään todennäköisesti lisäävät liikkumista, mutta jos liikennemuotojen osuutta saadaan muutettua, haitat sentään voivat vähentyä.

    Jos lisäliikkuminen on pyöräilyä, niin sehän säästää yhteisiä rahoja, koska ihmiset pysyvät terveempinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. Mikään muuttua ei saa kirjoitti 13.11.2013 kello 15:43

    Niin onko noille ratapihan korttelien suunnitteluperiaatteille oikeasti tapahtumassa jotain muutosta, vai palaako se takaisin täysin samanlaisena, kuten yleensä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Viherinssi kirjoitti 13.11.2013 kello 15:55

    Ville: Niillekin pitäisi olla oikeastaan haittavero, koska edesauttavat yhdyskuntarakenteen hajautumista…

    Jos liityntäpysäköinti on junalle, niin asia ei ole ihan yksinkertainen. Ei ole mitenkään triviaalia sanoa, vähentääkö se vai lisääkö se autoliikennettä ja energiankulutusta, koska tekijöitä on kumpaankin suuntaan. Juna mahdollistaa kaupunkirakenteen jonkinlaisen hajautumisen ilman kohtuutonta energiankulutusta.

    Hyvällä liityntäpysäköinnillä saavutetaan sellainen palvelutaso, joka peittoaa auton liikkumisnopeudessa. Tällöin autoilijat siirtyvät liityntäpysäköinnin käyttäjiksi ja autoilu vähenee.

    Toisaalta kaikki liikkumisen helppous lisää liikkumista, oli kulkuväline mikä hyvänsä.

    Jos asiaa lähestyy sillä tavalla, että metropolisuunnittelu huolehtii asuntojen sijoittumisesta oikeisiin paikkoihin, niin sen jälkeen liityntäpysäköinti siirtää autoilijoita junaan, mikä on hyvä asia. Haasteena on kuitenkin melkoinen tilankäyttö, hehtaarille ei kovin monta sataa autoa mahdu. Se hehtaari on kuitenkin pois jostain muusta käytöstä.

    Lisäksi liityntäpysäköinnissä pitäisi jo nyt miettiä vähän jakoa lähi- ja kaukoliikenteen välillä. Tällä hetkellä kaukoliikenteellä ei taida olla lainkaan liityntäpysäköintiä ainakaan pääradan varrella.

    Liityntäpysäköinnin ei tarvitse olla ilmaista, siinäkin voisi volyymiä säädellä hinnalla. Sen pitää olla selvästi halvempaa kuin pysäköinti perilla, mutta kun usein “perillä” on Helsingin keskusta, tämä jättää vielä ihan huomattavasti pelivaraa. Kaukoliikenteessä voisi olla järkevää sisällyttää esimerkiksi vuorokauden parkkeeraus edestakaisen lipun hintaan houkuttelemaan käyttäjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. tpyyluoma kirjoitti 13.11.2013 kello 16:47

    Kalasataman kaava
    Esityksen mukaan. Teollisuuskadun leventämistä perusteltiin pyöräkaistojen leventämisellä ja turvallisuusviranomaisten vaatimuksilla. Ratikka pannaan kääntymään vähän kauempaa.

    Siis Hermannin rantatien. Ja älkää nyt viitsikö:

    Ratikkakiskot täysin oikeaoppisesti tehtynä vie 7 metriä tilaa sivusuunnassa. 4 ajokaistaa 12-15 metriä ja 2 pyöräkaistaa 3-4m, eli ajoväylille tilaa tarvitaan 22-26 metriä. Tohon jalkakäytävät päälle niin 28-34 metriä. Puineen kaikkineen, 35 metriä on täysin riittävä leveys pääkadulle.

    Liikennesuunnitelmassa Hermannin rantatie on 47 metriä leveä. Jos ottaa mukaan viereisen talon avoparkkipaikan, kaupungin omia vuokrataloja muuten muistaakseni, niin 70 metriä.

    Tämä on yksinkertaisesti täysin väliinpitämätöntä arvokkaan tilan käyttöä, joka tuottaa epäviihtyisää kaupunkia ja hukkaa rahaa eli rakennusmaata. Kyllä nyt liikennesuunnittelullakin pitäisi olla joku vastuu maankäytön tehokkuudesta. Eikö se nyt riitä että nää suunnittelijat sotkee budjetin menopuolen turhakkeillaan, pitääkö sitä vielä sössiä tulopuolikin?

    No, jääpä jälkipolville tiivistettävää: Kun se Rantatie joskus järkeistään, niin siihen mahtuu eteläpuolelle kivasti talorivi. Tulevaa Hermannia rakentamassa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 49

  14. mika kirjoitti 13.11.2013 kello 18:10

    “Lauttasaarentien kaavahakemus
    Palautettiin kaavan valmistamista varten äänin 5-4.”

    Eli talo tulee metroaseman viereen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.11.2013 kello 18:22

    Siihen valmistetaan kaava, joka tuo siihen talon, jos se kaava aikanaan hyväksytään. Mutta lähtökohtana on, että talo tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 13.11.2013 kello 19:52

    Osmo, mikä on Kivahaan suojelun peruste? Halutaan näyttää, miten surkeasti on aikoinaan rakennettu? Ei ole kestävällä pohjalla.

    Yleisemmin ottaen Helsinki on sen verran nuori kaupunki, etten ihan äkkiä keksi kovin montaa oikeasti suojeltavaa kohdetta. Senaatintorin miljöö ehkä, eduskuntatalo (varsinkin kun ensimmäinen purettiin jo) ja kenties Suomenlinna. Aikuisten oikeasti aika vaikeaa nähdä mitään muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  17. Kristian kirjoitti 13.11.2013 kello 22:53

    Liityntäparkkeja pitää edottomasti kehittää, mahdollistaa vahvat julkisen liikenteen runkolinjat.
    Itse olen käyttänyt optimoi hyvin ajankäytön kun autolla pääsee sujuvan joukkoliikenteen piiriin. Vois sanoa että omalla autolla on sija sujuvassa ja tehokkaassa liikennöinnissä kaupunkialueilla.
    Pelkkä fillarointi ei houkuttele huonolla säällä ja talvella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. Mikko H kirjoitti 14.11.2013 kello 2:15

    Kalle: Kivahaan

    Freudilainen lipsahdus Kallelta. Oikeasti se tykkää Kivihaasta ja haluais sieltä kämpän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Ville kirjoitti 14.11.2013 kello 11:19

    Päivän Hesarissa oli sivulla A20 juttu autopaikkojen ja asuntojen myymisestä erikseen. Artikkelin mukaan autopaikkojen myyminen erikseen ei laskenut asuntojen hintaa, vaan siihen vaikuttivat “muut tekijät”, mm. sijainti ja huoneiston sijainti rakennuksessa. Tässä, jos jossain, on nyt loistava esimerkki siitä kuinka rakentamisen kilpailu ei Suomessa kertakaikkiaan toimi. Vaikuttaisi siltä, että autopaikkojen erottamisesta asuntojen hinnoista ei ole järkeä, sillä nykyisessä markkinatilanteessa tuo “säästö” valuu suoraan grynderin taskuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.11.2013 kello 12:01

    Jos asunnon ostaja ei maksa asunnosta autopaikan kanssa enempää kuin ilman autopaikkaa, eikö se kerro, että ostaja ei arvosta autopaikkaa.
    Tällöinkään erotuksen ei pitäisi valua grynderin taskuun vaan kapitalisoitua tontin hintaan. Se tulee siis maan omistajalle, suomeksi kaupungille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ville kirjoitti 14.11.2013 kello 13:23

    Osmo Soininvaara:
    Jos asunnon ostaja ei maksa asunnosta autopaikan kanssa enempää kuin ilman autopaikkaa, eikö se kerro, että ostaja ei arvosta autopaikkaa.
    Tällöinkään erotuksen ei pitäisi valua grynderin taskuun vaan kapitalisoitua tontin hintaan. Se tulee siis maan omistajalle, suomeksi kaupungille.

    Eikö autopaikkojen erotusta huoneistoista perusteltu juurikin sillä, että niiden jotka eivät tarvitse autopaikkaa ei tarvitsisi myöskään maksaa autopaikasta, toisin kun nykytilanteessa, jossa autopaikkojen kustannukset jaetaan kaikkien kesken?

    Nyt sitten kerrotkin, että erotus menee kaupungille, ei autottomille asukkaille. Eli tilanne ei muutu autottomien kannalta muutoin kuin siten, että he maksavat autopaikoista kunnalle sen sijaan että maksaisivat autopaikkoja käyttäville. Onhan tuokin toki aavistuksen reilumpaa, mutta ei vastaa alkuperäistä ajatusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  22. Teemu kirjoitti 14.11.2013 kello 17:09

    Epäilen että alkuperäiseen 680e / vuodessa ehdotukseen oli tarkoituksella leivottu sisään vähän tinkivaraa. Summa tuntuu suurelta aivan ydinkeskustaa lukuunottamatta, kun muistetaan miten raskaasti autoilua tässä maassa verotetaan.

    Ehdotukseen uudesta pysäköintipolitiikasta olisi pitänyt saada myös runsas joukko tekstimuutoksia, koska koko paperi oli kirjoitettu siitä lähtökohdasta että autoilu olisi jotenkin haitallista. Se on arvopohjainen väite eivätkä kaikki kaupunkilaiset jaa näitä arvoja. Esimerkiksi vaatimus kaupan pysäköintipaikkojen rajoittamisesta on outo.

    Yhdysvalloissa suurissakin kaupungeissa liikenne pohjautuu autoihin ja ihmiset asuvat enimmäkseen pientaloissa. Olisi kiinnostavaa tietää missä päin maailmaa oikeasti käytetään työmatkoihin eniten aikaa. Onhan myös julkinen liikenne useimmiten sangen hidasta, monine vaihtoineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  23. Ville kirjoitti 14.11.2013 kello 17:57

    Teemu:
    Yhdysvalloissa suurissakin kaupungeissa liikenne pohjautuu autoihin ja ihmiset asuvat enimmäkseen pientaloissa. Olisi kiinnostavaa tietää missä päin maailmaa oikeasti käytetään työmatkoihin eniten aikaa. Onhan myös julkinen liikenne useimmiten sangen hidasta, monine vaihtoineen.

    Yleisesti ottaen mitä isompi kaupunki, sen enemmän menee aikaa työmatkoihin; esim. New Yorkissa keskimäärin 1,5 h päivässä – ja siellä autoa käyttää työmatkoihin vain 1/3.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Jari V kirjoitti 14.11.2013 kello 22:23

    Teemu: Epäilen että alkuperäiseen 680e / vuodessa ehdotukseen oli tarkoituksella leivottu sisään vähän tinkivaraa. Summa tuntuu suurelta aivan ydinkeskustaa lukuunottamatta, kun muistetaan miten raskaasti autoilua tässä maassa verotetaan.

    Pysäköintipolitiikkaluonnoksen suurin vika taisi olla se, että siihen oli arvottu tietty euromäärä, johon tähdätään. Jos olisi asetettu tavoitteeksi paikkojen täyttöasteen pudottaminen tarkoituksenmukaiselle tasolle, ei olisi kenenkään tarvinnut vaivata päätään sillä, tuntuuko summa suurelta vai pieneltä, koska lopputuloksen olisivat ratkaisseet paikkoja tarvitsevat ihmiset lompakoillaan.

    Ehdotukseen uudesta pysäköintipolitiikasta olisi pitänyt saada myös runsas joukko tekstimuutoksia, koska koko paperi oli kirjoitettu siitä lähtökohdasta että autoilu olisi jotenkin haitallista. Se on arvopohjainen väite eivätkä kaikki kaupunkilaiset jaa näitä arvoja.

    Kaupunkilaisilla on kaikenlaisia arvoja, joskus jopa keskenään ristiriitaisia. Arvojen prioriteetit selviävät parhaiten tarkastelemalla asuntojen hintatasoa kaupunginosien välillä. Jo pintapuolinen tutkailu osoittaa, että ihmiset arvottavat tiiviin ruutukaavan ja lähipalvelut korkeammalle kuin motarit ja parkkikentät, koska kodista ensinmainittujen keskellä ollaan valmiita maksamaan huomattavasti enemmän kuin jälkimmäisten.

    Ihan toinen asia on sitten se, että pysäköinnistä kertyvillä tuloilla ei korotusten jälkeenkään kateta parkkipaikkojen ylläpitokustannuksia. Jos tästä huolimatta pitää hintaa korkeana, on hieman koomista heristellä sormea arvopohjaisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.11.2013 kello 8:07

    Itse ajoin linjaa, että asukaspysäköintitunnuksen hinta voisi olla erisuuruinen eri kaupunginosissa ja että tunnuksen hintaa nostettaisiin asteittain niin, että liikkeellä olevien tunusten määrä ylittäisi parkkipaikkojen määrän noin 20 prosentilla. Tälle ei ollut lautakunnassa kannatusta, mutta en olisi yllättynyt, vaikka asia nousisi esille kaupunginhallitustasolla.
    Tämän periaatteen mukaan asukaspysäköinnin maksua ei olisi tarvinnut nostaa Kalliossa lainkaan ja uusilla alueilla Lauttasaaressa ja Munkkinimessä olisi lähdetty liikkeelle hyvin matalalla hinnalla, mutta Töölössä esimerkiksi olisi tehty hetin melko reipas korotus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. antti kirjoitti 15.11.2013 kello 14:23

    Teemu: Esimerkiksi vaatimus kaupan pysäköintipaikkojen rajoittamisesta on outo.

    Ainahan tilankäyttöä voi järkeistää, nyt taitaa ostareiden parkkipaikat olla täynnä vain perjantai-iltaisin ja lauantaisin (jos silloinkaan). Ei vaadi kaupalta kovin paljoa ohjata osa asiakkaista muihin arki-iltoihin, esim muutaman prosentin alennus ostoksille maanantaista keskiviikkoon tms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus