Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2013

54 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2013”

1. Laut­tasaaren sil­lan eri­ty­isolo­suhteisi­in kan­nat­taisi muuten miet­tiä ratkaisu­ja pyöräli­iken­teen ja kalas­ta­jien tur­val­liseen eril­lään pitämiseen…

   Vastaa

2. En ota kan­taa suo­raan Laut­tasaar­en­tien asi­aan, kos­ka en tunne paikkaa. Kun miet­tii yleisem­mäl­lä tasol­la, on häm­men­tävää, että ihmis­ten luo­muk­sia arvoste­taan kaupunkisu­un­nit­telus­sa korkeam­malle kuin vaikka­pa van­haa muinais­ran­taa tai luon­noltaan mon­imuo­toista ulkoilupuistoa.

   Vastaa

3. Mä olen muuten varsin kova laa­jo­jen ja yht­enäis­ten viher­aluei­den puolestapuhu­ja, mut­ta tarvi­taanko tonne Kes­ki-Pasi­laan nyt oikeasti omaa puistoakselia?

   Tuo paik­ka jos mikä olisi sopi­va sille ääri­ti­ivi­ille kort­te­likivikaupungille. Eli lisää talo­ja ja pari kort­telipuis­toa Kes­ki-Pasi­laan. Alue on pieni, ja sieltä kyl­lä pääsee nop­saan laa­jem­mille ja yht­enäisille viher­alueille. Etenkin kun myös katot ote­taan virkistyskäyttöön.

   Vastaa

4. Kypärä­pakko uistimille.

   Vastaa

5. Kaupun­gin vilkkain pyöräväylä on ump­isurke­as­sa kunnossa:
   — päällyste järkyt­tävän huono — ajo­ra­ta päällystet­ty mon­een ker­taan ilman, että pyöräti­etä olisi edes paikkailtu
   — jalankulku ja pyöräi­ly erotet­tu vain valkoisel­la viival­la, lisäk­si talvel­la lumet aurataan jalka­käytävälle, jol­loin jalankulk­i­jat val­taa­vat pyörätien
   — eteläpuolen pyörätiel­lä ahdas paik­ka sekä itäpäässä (pylväs keskel­lä tietä) että län­sipäässä (pyörätie tekee jyrkän mutkan, jon­ka saisi hel­posti pois pois­ta­mal­la lännestä päin oikealle kään­tyvän kaistan, jol­la on vain vähän liikennettä)
   — pohjois­puolelta puut­tuu pyörä­tien merkintöjä
   — Tall­berginkadun risteyk­sen itäpuolen suo­jatieltä puut­tuu liiken­nemerk­it — lisäk­si suo­jatie ylit­tää pyörä­tien paikas­sa, jos­sa suo­jatiel­lä on liiken­neval­ot, mut­ta pyörätiel­lä ei. Ei kai tuol­lainen voi olla lailli­nen järjestely
   — ajo­radan ja pyörä­tien välil­lä todel­la iso taso­ero ilman kaidet­ta tai erotusaluetta
   Tämä kaipaisi kokon­ais­val­taista perusparannusta,

   Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
   Laut­tasaaren sil­lan eri­ty­isolo­suhteisi­in kan­nat­taisi muuten miet­tiä ratkaisu­ja pyöräli­iken­teen ja kalas­ta­jien tur­val­liseen eril­lään pitämiseen…

   Vastaa

6. Mitä järkeä säi­lyt­tää tuo Kes­ki-Pasi­lan kallionökäre. Ei se mitenkään eri­tyisen kau­nis tai val­lit­se­va ele­ment­ti alueel­la ole. Keskus­puis­to on ihan käve­ly­matkan päässä ja sieltä löy­tyy sit­ten vähän korkeam­paa kallio­ta. Ker­rosalatavoitet­takin voisi tarkas­taa ylöspäin, mikäli pysäköinti­normin höl­len­tämi­nen menee läpi.

   Vastaa

7. Runeberginkadus­ta en kek­si huo­mautet­tavaa, vaik­ka miten etsin. Näitä lisää!

   Vastaa

8. Rat­api­hako­rt­te­likaa­van mata­la aluete­hokku­us selit­tyy sil­lä, ettei ole ollut tah­toa tehdä kun­non kaupunkikaavaa ja nyt saadaan taas yksi autoilun suju­vu­ut­ta pain­ot­ta­va, hyvää lähiö­ta­soa ole­va kaupungi­nosa kuolleine katu­ineen. Täl­lä ker­taa vaan niin keskeiselle paikalle ja eri­no­mais­ten julk­isten yhteyk­sien äärelle, etten tiedä itkeäkö vaiko nau­raa. Hyvää ovat viherka­tot ja toim­into­jen sekoit­ta­mi­nen. Kan­takaupunki­maisu­us ja monipuoliset kivi­jalka­palve­lut on suun­nit­telu­pe­ri­aat­teis­sa mainit­tu, mut­ta niiden edel­lyt­tämää asukasti­heyt­tä ei edes tavoitel­la samal­la kun siihen viereen puuhataan jät­timäistä kauppakeskusta.

   Otsikos­sa on muuten väärä vuosi.

   Vastaa

9. Perustelu tun­tuu vähän hep­poisalta, kun juuri lau­takun­ta päät­ti rak­en­taa asun­to­ja Meri-Rasti­lan rantapuistoon.

   Yhden huonon päätök­sen ei pitäisi oikeut­taa toista, tosin omas­ta mielestäni Laut­tasaar­en­tielle rak­en­t­a­mi­nen olisi hyvä jut­tu. Laut­tasaa­res­sa ei ole pulaa puis­toista ja se pieni puis­tikko Kivisen suun­nit­tele­man talon edessä ei ole mitenkään vält­tämätön minkään väitetyn/kuvitellun “ryt­min” tai muun takia. Sen sijaan metroase­man kort­telis­sa pitäisi tiivistää ja tehdä katu­ta­son liiketiloja.

   Vastaa

10. Kes­ki-Pasi­lan rat­api­hako­rt­telit on nyt se paik­ka, minne pitäis saa­da niitä main­os­tet­tu­ja keskus­tan agglom­er­aa­tioe­tu­ja. Jos usko­taan visiopa­pere­i­ta, niin näi­den etu­jen alt­tar­ille voisi uhra­ta yhden kallion, joista varsi­nais­es­ti ei ole pulaa muutenkaan.

    Vastaa

11. Ei tämä oikein kuu­losta siltä uudelta urbaanil­ta Helsingiltä, joka ottaisi sit­ten vielä luon­toa huomioon. Lisää asfalt­tia autoille; vähen­netään raken­nu­soikeut­ta keskel­lä kaupunkia; suo­jel­laan arkkite­hdin visioi­ta kaikkien muiden etu­ja vas­taan, mut­ta sit­ten luon­tomaise­mat saa­vat men­nä, oli kyse sit­ten Viik­in­mäestä tai Meri-Rasti­las­ta, jon­ka jäl­keen suo­jel­laan kyl­lä ne har­vasti raken­netut, poli­itikoille vuosikym­meniä rahaa antanei­den ketju­jen asi­akas­määrät varmis­ta­neet met­sälähiöt, jot­ka söivät ne met­sät taloil­la ja asfal­teil­la; uud­es­ta kakkoskeskus­tas­ta tulee sit­ten keräi­ly­erä vähän kaikkea, mut­ta ei sitä ihmistä syleilyyn­sä ottavaa suurkaupunkia. Tor­nialue ei näytä kehit­tyvän urbaan­im­mak­si, ja palvelu­iden sul­lomi­nen keskuk­sen sisätiloi­hin ei sekään syn­nytä kovin elävää kaupunkia. Tehdäänkö tässä vain ostoskaupunkia Alle­gron tuomille? Mik­si pitää tehdä puo­let motar­il­ta ja raitioteiltä jäävästä hekkak­en­tästä nur­mikkoa, kun tor­nialue ja Tripla antaisi, tai suo­ras­taan käskisi tehdä sitä urbaa­nia suurem­mas­sa mit­takaavas­sa, ja yhä jäisi kallio iltavalais­tuk­seen ja tilaa yhdelle kokon­aiselle puis­tolle, kuten Jätkässä. Jos junat jonkun mielestä häir­it­sevät, niin eiköhän jo Helsingistä löy­dy kym­meniä tuhan­sia radan­var­ren asukkai­ta, jot­ka eivät enää edes huo­maa kun junat kulke­vat vier­estä. Motar­il­lakaan ei ole mitään syytä tul­la, kos­ka koh­ta pääsee niin monel­la julkisel­la Pasi­laan ja keskus­taan, että vähempikin riit­täisi. Lähiym­päristössä riit­tää luon­toko­htei­ta, joten jos niitä halu­aisi säästää, niin ei tuh­laisi tilaa turhi­in jokapi­han suuri­in puis­tovir­i­tyk­si­in, joi­ta kat­sel­laan sit­ten ehkä ikkunasta.

    Muutenkin tämä kaupun­gin into tehdä käyt­tämät­tä jäävää nur­mikkoa joka paikkaan vähen­tää jo itsessään sitä luon­non mon­imuo­toisu­ut­ta. Kum­malli­nen tapaus on esimerkik­si Van­taan­joen suul­la joen ja Lah­den­tien alun välis­sä, jos­sa kepuli­init sai­vat ensin lait­toman kaa­van mukaisen talon­sa rak­en­taa, jon­ka jäl­keen alueesta tehti­in nur­mikkoa, jot­ta autot kuu­luisi­vat ja näky­i­sivät parem­min motar­il­ta. Ei ihme, että jo pajulin­nunkin kan­ta on vähen­emässä, kun Helsin­ki lev­iää ja KSV on puikois­sa. Asfalt­tia ja har­vaa lähiötä ja lop­ut sit­ten nur­mikkoa, jota ei käytetä. Nähtävästi saman­laista vihreää asfalt­tia on tulos­sa koko Van­hankaupungin­lah­den län­sipuoli muu­ta­mal­la puurykelmäl­lä, kun Kalasa­ta­man alue rak­en­tuu kokon­aisu­udessaan Ara­bi­an­ran­nan jatkok­si. Tätä sopii ihme­tel­lä, ja tämänkin takia on tärkeää jät­tää itäpuoli rak­en­ta­mat­ta. Tehtäisi­in monipuolista lehtimet­sää sään­nöl­lisil­lä ikivihreil­lä, jot­ta talvel­lakin olisi jotain mitä kat­sel­la. Jätet­täisi­in kuitenkin tilaa ihmis­ten liikkua ja har­ras­taa liikun­taa. Olisi komeaa syksyl­lä, kun koko ranta olisi ruskas­sa ja elukoil­lakin olisi suo­jaisaa kulkea ja asustella.

    Vastaa

12. Kes­ki-Pasi­laan olisi perustel­tua sijoit­taa vielä enem­män asum­ista. Paik­ka on mitä parhain tehokkaalle maankäytölle.

    Joukkoli­iken­ney­htey­det Kes­ki-Pasi­las­ta ovat hyvät ja monipuoliset. Keskus­puis­ton virk­istys­re­it­eillekin pääsee näppärästi.

    Ylipäätään olisi hyvä rak­en­taa Helsinkiä sopivis­sa paikois­sa enem­män ylöspäin. Jos kat­soo muu­ta Helsinkiä Kru­unuvuoren suunnal­ta, kul­kee horison­tis­sa monin paikoin ylimpänä voimalinja.

    Kun tieto viher­rak­en­teen merk­i­tyk­ses­tä hyvin toimi­valle kaupungille kas­vaa, on maankäyt­töön löy­det­tävä uuden­laista tehokku­ut­ta. Elävä kaupun­ki tarvit­see myös riit­tävät virkistysalueet.

    Vastaa

13. Clepen visio mielu­um­min lähtöko­hdak­si Kes­ki-Pasi­lan kaavoituksessa:

    Pähkinänkuoressa:
    Raken­nuste­hokku­us: 3,5
    Asukasti­heys: 27000
    Alue: 288657 m²
    Raken­nusala: 100000 m²
    Ker­rosala: noin 1000000 m²
    Asukas­määrä: 7800
    Työ­paikko­ja: 19000 

    Vastaa

14. Mikään muut­tua ei saa: Mitä järkeä säi­lyt­tää tuo Kes­ki-Pasi­lan kallionökäre. Ei se mitenkään eri­tyisen kau­nis tai val­lit­se­va ele­ment­ti alueel­la ole. 

    Pienet kallionökäreet keskel­lä kaupunkia voivat olla ihan kivo­ja ele­ment­te­jä, vrt. Agri­colankatu — Porthaninkatu — Fle­mari ‑kolmio, joka kesäisin on hyvinkin suosit­tu. Kalli­olle pitäisi men­nä joku kevät / kesäil­ta istuskele­maan että siitä saisi käsi­tyk­sen. Yksi idea olisi kallio­ta kiertävä umpiko­rt­teli (vrt. Temp­pe­likatu) jos topolo­gia sen mahdollistaa.

    Oleel­lista suun­nitel­mas­sa olisi että Pasi­lankadun pätkästä sil­lal­ta Radiokadulle saadaan jalankulk­i­jamit­takaavainen pääkatu (vrt. Munkkiniemen puis­totie) vail­la läpi­a­joli­iken­net­tä niin että alue Keskus­puis­tos­ta rataan asti tun­tu­isi yht­enäiseltä. Erilli­nen pohjois-etelä ‑suun­tainen parin kort­telin mit­tainen puis­toak­seli on tarpee­ton, suo­jaiset umpiko­rt­telip­i­hat riit­tävän suurel­la kort­te­likool­la on paljon parem­pi vaihtoehto.

    Edelleen olen sitä mieltä että suun­nit­telu­alueen eteläpuolel­la sil­lan pohjois­puolen toimis­to­talois­sa on liian vähän ker­rosalaa suh­teessa korkeu­teen. Yksi lamel­li lisää molem­pi­in kort­telei­hin, niin tämä korjautuu.

    Vastaa

15. Minkä takia Kes­ki-Pasi­laa suun­nitel­laan niin väljäk­si? Tuol­laiseen kohtaan­han olisi järkevää asut­taa ainakin 20 000–10 000 ihmistä jos halu­taan elävää kaupunkia rak­en­taa. Uno­hde­taan Se kum­malli­nen tor­nisu­un­nitel­ma ja raken­netaan urbaa­nia, korkeaa umpiko­rt­telia täy­teen koko mont­tu sil­lan molem­min puolin.

    Vastaa

16. “Kes­ki-Pasi­lan rat­api­hako­rt­telei­den suunnitteluperiaatteet”

    Mielestäni Kes­ki-Pasi­laa val­takun­nan olen­naisim­pana liiken­teel­lisenä sol­muko­htana pitäisi kehit­tää enenkaikkea toim­i­ti­la- eli työ­paikkakeskit­tymänä. Ei nyt sen­tään ihan tois­in­päin kuin lau­takun­nan luvuis­sa mut­ta puo­let ja puolet.

    Alueille joil­la on urbaa­nia ker­roksel­lisu­ut­ta sekä ran­noille ja saari­in sit­ten sitä asumista.

    Vastaa

17. Mielestäni Kes­ki-Pasi­laa val­takun­nan olen­naisim­pana liiken­teel­lisenä sol­muko­htana pitäisi kehit­tää enenkaikkea toim­i­ti­la- eli työ­paikkakeskit­tymänä. Ei nyt sen­tään ihan tois­in­päin kuin lau­takun­nan luvuis­sa mut­ta puo­let ja puolet.

    Toim­i­ti­laa kai on suun­nitel­tu tornei­hin ja keskusko­rt­teli­in, jot­ka ovat tämän rat­api­hako­rt­telei­den alueen ulkopuolella.

    Vastaa

18. Aina välil­lä kan­nat­taa käy­dä kat­so­mas­sa, miltä Helsin­ki näyt­tää esim. Kru­unuvuoren­ran­nas­ta tai Suomen­lin­nas­ta kat­sot­tuna. Kulosaaren suun­taa hal­lit­se­van voima­l­in­jan lisäk­si Helsingistä nou­se­vat esi­in Lin­nan­mäen lait­teet Ukko, Raket­ti ja Panoraa­ma sekä kaup­pa­torin suun­taan kat­sot­taes­sa ruotsin­laivo­jen piiput. 

    Korkea rak­en­t­a­mi­nen esim. Kes­ki-Pasi­laan voisi tehdä kaupungista aidosti kiin­nos­tavam­man näköisen. 

    Jos asukasti­heyt­tä halu­taan nos­taa, on käytän­nössä kak­si vai­h­toe­htoa: joko rak­en­taa korkeampia asuin­talo­ja tai tehdä tehokkaampia poh­jaratkaisu­ja asun­toi­hin esim. itäisen kan­takaupun­gin 30-luvul­la talo­jen tai Roi­hu­vuoren 50-luvun asun­to­jen tapaan. Suun­nit­telus­sa asukasti­hey­destä puhutaan, mut­ta tosi­asi­as­sa kumpaakaan näistä tavoista sen kas­vat­tamiseen ei edes pyritä kokeilemaan.

    Vastaa

19. Niin ja Pasi­laan­han kslk on jo saanut nähdäk­seen hyvältä näyt­tävän suun­nitel­man. Tästä vaan mallia. En tiedä kumpi on lemp­pari, ko. läpyskän sivu 11 vai 13.

    Vastaa

20. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Laut­tasaaren sil­lan erityisolosuhteisiin… 

    Suosit­te­len silmät hyvin suo­jaavia ajolaseja! 😀

    Vastaa

21. Andy: Mielestäni Kes­ki-Pasi­laa val­takun­nan olen­naisim­pana liiken­teel­lisenä sol­muko­htana pitäisi kehit­tää enenkaikkea toim­i­ti­la- eli työpaikkakeskittymänä. 

    Laite­taan­pa tähän vasta-argumentti.

    Liiken­teelli­nen sol­muko­h­ta on mitä main­ioin asuin­paik­ka. Sieltä pääsee hel­posti töi­hin melkein mihin suun­taan hyvän­sä ja nimeno­maan väljästi ja mukavasti ruuhkaa vas­taan. Lisäk­si alueel­la asu­valle voi hel­posti löy­tyä työ­paik­ka alueelta, mikä vähen­tää liikkumistarvetta.

    Työ­paikko­jen keskit­tämi­nen nyky­isi­in sol­muko­hti­in lisää entis­es­tään liiken­teen epä­tas­apain­oa ja liikku­mis­tarvet­ta, kun asun­not ovat maal­la ja työ­paikat kaupungissa.

    Sol­muko­h­tien halut­tavu­us asuinalueina näkyy mm. Helsin­gin keskus­ta-aluei­den asun­to­jen hinnoissa.

    Vastaa

22. Han­na-Leena Yli­nen:
    Jos asukasti­heyt­tä halu­taan nos­taa, on käytän­nössä kak­si vai­h­toe­htoa: joko rak­en­taa korkeampia asuin­talo­ja tai tehdä tehokkaampia poh­jaratkaisu­ja asuntoihin 

    Ensisi­jainen ratkaisu ei ole kumpikaan noista vaan se, että saate­taan lop­ulliseen lep­oon rakas ystävämme parkkipaikkanor­mi. (Tosin voisimme samal­la tark­istaa, kuu­luisiko val­oisu­us­normin ja melunormin päästä myöskin vähin­tään eläkeput­keen asti ja riisua ne nyky­istä sallivammiksi…)

    Vastaa

23. EKK:
    Kaupun­gin vilkkain pyöräväylä on ump­isurke­as­sa kunnossa:

    Eikä totis­es­ti ole ain­ut. Ylipään­sä läh­es kaik­ki vilka­sli­iken­teisil­lä sil­loil­la kulke­vat kevyen liiken­teen väylät ovat käsit­tämät­tömässä alen­nusti­las­sa ja erit­täin epä­mukavia käyt­tää. Tyyli­in autokaistal­ta aurat­tu lumi­val­li Pasi­lan­sil­lan kapel­la pyöräi­lyosu­udel­la joka iki­nen talvi, Kuu­sisaari-Lehti­saari-reitin autokaistal­la ole­vat lam­mikot jot­ka roiskute­taan kevyesti liikku­vien päälle, Kulosaaren sil­lan erit­täin huonos­ti talvel­la hoide­tut puolelta toiselle mutkit­tel­e­vat yhtey­det, jois­sa auto­jen lennät­tämä rapa roiskuu jne. Ja samal­la autoil­i­jat alka­vat valit­ta­maan heti, jos kadus­sa on vähän kuoppia.

    Ei mak­saisi paljoa näi­denkään puut­tei­den kor­vaami­nen ja kevyen liiken­teen olo­jen kohen­t­a­mi­nen. Ainakaan ver­ratu­na autop­uolen investoin­tei­hin. Mut­ta kun asenne on se, että ain­oas­taan autoli­iken­teel­lä on väliä, niin enti­nen meinin­ki jatkuu. Vaik­ka se onkin täysin markki­na­t­alouden pyhien lakien vas­taista; kuten ansiokkaas­sa julka­is­us­sa “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä” tode­taan, tutkimuk­sen mukaan jokainen pyöräl­lä kul­jet­tu kilo­metri säästää yhteiskun­nalle 16 sent­tiä — ja jokainen autol­la kul­jet­tu mak­saa 10 senttiä.

    Voimia tais­telu­un pyöräkaisto­jen puoles­ta taas seu­raavaan kok­ouk­seen! Vas­tas­sa kun ovat päivän lehden mukaan kokon­aista 4 puu­ta ja 24 autopaikkaa (joiden markki­na-arvo on noin 24 x 50 000 e = 1,2 milj e ja mis­tä pääo­maku­lut maltil­lisel­la 8% tuot­to-odotuk­sel­la ovat 4 000 e vuodessa paikkaa kohden?).

    Vastaa

24. Andy:

    Alueille joil­la on urbaa­nia ker­roksel­lisu­ut­ta sekä ran­noille ja saari­in sit­ten sitä asumista.

    Hohhoi­jaa. Tää on niin tätä. Puut­tuu luovu­ut­ta ja lah­jakku­ut­ta, jos ei muu­ta kek­sitä kuin lev­itä saari­in ja ran­noille. Var­maan ollaan seu­raa­van sukupol­ven teekkarien oppikir­jois­sa varoit­ta­vana esimerkkinä.

    Terkku­ja vaan Andylle ja muillekin tääl­lä pyöriv­ille kaimoille: Antsalle, Antille, AV:lle jne.

    Vastaa

25. Viherinssi: Laite­taan­pa tähän vasta-argumentti.

    Liiken­teelli­nen sol­muko­h­ta on mitä main­ioin asuin­paik­ka. Sieltä pääsee hel­posti töi­hin melkein mihin suun­taan hyvän­sä ja nimeno­maan väljästi ja mukavasti ruuhkaa vas­taan. Lisäk­si alueel­la asu­valle voi hel­posti löy­tyä työ­paik­ka alueelta, mikä vähen­tää liikkumistarvetta.

    Työ­paikko­jen keskit­tämi­nen nyky­isi­in sol­muko­hti­in lisää entis­es­tään liiken­teen epä­tas­apain­oa ja liikku­mis­tarvet­ta, kun asun­not ovat maal­la ja työ­paikat kaupungissa.

    Sol­muko­h­tien halut­tavu­us asuinalueina näkyy mm. Helsin­gin keskus­ta-aluei­den asun­to­jen hinnoissa.

    Näke­myk­seni on täysin päin­vas­tainen kos­ka maaseudulle ei todel­lakaan kan­na­ta ripotel­la työ­paikko­ja ja palvelu­ja. Juuri liiken­teel­lisessä sol­muko­hdas­sa työ­paikat ovat hel­posti saavutet­tavia niin muista kaupungi­nosista kuin ympäryskun­nistakin ja matkaketjupysäköin­nil­lä maaseudul­takin. Jos tuol­lainen alue uhrataan asumiselle, työ­matko­jen suju­voitu­misen etu menetetään, kos­ka sieltä ihmis­ten on joka tapauk­ses­sa lähdet­tävä työhön eri paikkoihin.

    Helsin­gin keskus­ta on eri­ty­isalue, jol­la on paljon van­haan raken­nuskan­taan ja kult­tuu­ri­toim­intaan liit­tyvää vetovoimaa, mut­ta työ­paikkakeskit­tymänä se on juuri esit­tämäni kaltainen esimerk­ki: paljon työ­paikko­ja liiken­teel­lisessä solmukohdassa.

    Vastaa

26. Vara-Andyt: Hohhoi­jaa. Tää on niin tätä. Puut­tuu luovu­ut­ta ja lah­jakku­ut­ta, jos ei muu­ta kek­sitä kuin lev­itä saari­in ja ran­noille. Var­maan ollaan seu­raa­van sukupol­ven teekkarien oppikir­jois­sa varoit­ta­vana esimerkkinä.

    Terkku­ja vaan Andylle ja muillekin tääl­lä pyöriv­ille kaimoille: Antsalle, Antille, AV:lle jne.

    En kan­na­ta luon­non arvo­jen menet­tämistä ja yleis­ten virk­istysaluieden pienen­tämistä, mut­ta olen aina ihme­tel­lyt mik­si ker­rostaloa­jen tulee sijai­ta voimakkaasti liiken­nöidy­il­lä b ja ö alueil­la ja varakkaiden omako­ti­ma­tot tai ker­rostalot (vrt. Eiran ranta) lev­iävät ran­noille ja a‑luokan kohteisiin.
    Olisiko tässä yksi syy haja-asumisen suo­sion kasvu­un (joka nyt on liikku­misen hin­nan nous­tua onnek­si hiipumassa)?
    Toki Helsin­ki kaavoit­taakin satam­a­toimin­noil­ta vapau­tu­via saaria ihan ok. Sik­sipä Kes­ki-Pasi­laan pitäisikin kaavoit­taa työ­paikko­ja, joi­hin on kätevä ja lyhyt mat­ka Helsin­gin uusil­ta asuinalueil­ta ja ympäryskunnista.
    Liiken­teel­lis­ten sol­muko­h­tien toim­i­ti­la­rak­en­t­a­mi­nen vähen­tää myös työperäisen matkus­tamisen yksityisautonkäyttötarvetta.

    Vastaa

27. Koti-isä: mis­tä pääo­maku­lut maltil­lisel­la 8% tuotto-odotuksella

    Halu­aisin tietää, mis­tä sijoituk­ses­ta saa tuot­toa 8 % yli yleisen korkotason…

    Keksin kolme validia tapaa määrit­tää noiden autopaikko­jen vuokrakus­tan­nuk­set kaupungille:

    1. Kaupun­gin lain­ois­taan mak­sama reaa­liko­rko. (Jos kaupun­ki myisi autopaikan, se säästäisi tämän verran.)

    2. Asukkaan asun­to­lain­ois­taan mak­sama reaa­liko­rko. (Jos asukas ostaisi autopaikan, se mak­saisi tämän verran.)

    3. Kaupun­gin vuokra­ton­teis­taan halu­a­ma raha. (Kaupun­ki on viisaudessaan pää­tynyt täl­laiseen tuot­to-odotuk­seen maastaan.)

    Viimeiseen on ole­mas­sa vas­taus 4%, mut­ta käytän­nössä kaupun­ki käyt­tää huo­mat­tavasti käypää arvoa mata­lam­paa arvoa pääo­man arvona, jol­loin todel­li­nen absolu­ut­ti­nen korko lie­nee noin 2 %, eikä se sen yli noil­la kahdel­la muul­lakaan mene. Yleisen viisauden mukaan kaupun­gin vuokra­ton­tit ovat ostet­tavia selvästi halvempia.

    Suu­ru­us­lu­ok­ka-arviona näistä kaik­ista päästään jon­nekin 1000 €/v ‑arvoon. Nyt siis kaupun­ki lahjoit­taa tämän ver­ran rahaa paikalliselle autol­liselle asukkaalle mii­nus muu­ta­man leipä­paketin ver­ran asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta. Kun pyöräkaista valmis­tuu, kaupun­ki lahjoit­taa saman ver­ran ker­rot­tuna autopaikko­jen määräl­lä rahaa pyöräkaistan käyt­täjille tuol­ta katuosuudelta.

    (Tosin sit­ten kaupun­ki taas ilmeis­es­ti lahjoit­taa lisää rahaa rak­en­ta­mal­la enem­män ilmaisia parkkipaikko­ja vähän matkan päähän. Hohhoijaa.)

    Sen ver­ran pienistä rahoista puhutaan, ettei se niistä voi oikeasti olla kiinni.

    Vastaa

28. Andy: olen aina ihme­tel­lyt mik­si ker­rostaloa­jen tulee sijai­ta voimakkaasti liiken­nöidy­il­lä b ja ö alueilla 

    Vähän niin kuin Töölö.

    Työ­paikko­jen ja asun­to­jen sijain­ti samal­la alueel­la on hyödyl­listä mon­es­ta liiken­teel­lis­es­tä syys­tä, vaik­ka ihmiset eivät edes kävisi oma­l­la alueel­laan töis­sä. Täl­lä het­kel­lä väki tup­paa keskus­taan aamul­la ja pois illal­la. Lop­putu­lok­se­na on voimakkaasti suun­tais­tunut ruuh­ka ja resurssien vajaakäyt­tö hil­jaiseen aikaan. Lisäk­si kan­sain­välis­ten koke­musten mukaan pelkät liikekeskuk­set muut­tuvat vähem­män viihty­isik­si hil­jaiseen aikaan.

    Ei sekään olisi hyvä, jos kaik­ki asu­isi­vat keskus­tas­sa ja työ­paikat oli­si­vat huitsinkukas­sa. Nyt kuitenkin bal­anssi on niin päin, että keskus­ta on kovin työ­paikka­pain­ot­teinen, jol­loin asun­to­jen lisärak­en­t­a­mi­nen ei vielä joh­da ongelmiin.

    Toimis­totilo­jen vuokrata­sos­ta muuten näkee sen, että fir­moil­la ei ole mitään ihan kohtu­u­ton­ta tunkua keskus­taan. Hin­taero lai­ta-alueisi­in näh­den on ole­mas­sa, mut­ta se ei ole mitenkään val­ta­van suuri.

    Vastaa

29. Andy: Helsin­gin keskus­ta on eri­ty­isalue, jol­la on paljon van­haan raken­nuskan­taan ja kult­tuu­ri­toim­intaan liit­tyvää vetovoimaa

    Mak­sa­vatko asun­not keskus­tan van­hois­sa talois­sa enem­män kuin uusis­sa? Käyvätkö töölöläiset joka viikko oopperassa?

    Pasi­la ei ole Laut­tasaar­ta kauem­pana keskus­tas­ta, eivätkä Laut­tasaaren uud­is­raken­nusko­hteet ihan varsi­nais­es­ti ole käsi­in mädän­tyneet, vaik­ka Laut­tasaaren lähipalve­lut ovatkin aika vaa­ti­mat­to­mia. Mik­si Pasi­la liiken­teel­lis­es­ti Laut­tasaar­ta jopa parem­pana olisi vähem­män houkut­tel­e­va asuinalue?

    Vastaa

30. “…liikun­nanoh­jaa­jak­oulu­tus Solval­las­ta siir­tyvät Kyläsaa­reen. Niille kaavoite­taan tilat”

    Hesaris­sa oli just myös jut­tua Mäkelän­rin­teen uima­hallin viereen tulev­as­ta liikun­ta­hal­lista; eikö jom­man kum­man yhtey­teen saisi sisävelo­dro­mia mahdutettua?

    Vastaa

31. Sik­sipä Kes­ki-Pasi­laan pitäisikin kaavoit­taa työ­paikko­ja, joi­hin on kätevä ja lyhyt mat­ka Helsin­gin uusil­ta asuinalueil­ta ja ympäryskunnista.
    Liiken­teel­lis­ten sol­muko­h­tien toim­i­ti­la­rak­en­t­a­mi­nen vähen­tää myös työperäisen matkus­tamisen yksityisautonkäyttötarvetta. 

    Kes­ki-Pasi­laan on tulos­sa työ­paikko­ja. Tor­nialueelle, Tripla-alueelle ja 1000kpl vielä Rat­api­hanko­rt­tei­hinkin. Van­haa Itä-Pasi­lan toimis­tokeskit­tymää unohtamatta.

    Kyl­lä tuonne asun­to­jakin tarvi­taan, muuten menee liian yksi­toikkoisek­si miljöök­si. Enem­mänkin soisi asukkai­ta mah­dutet­ta­van kuin 3000. Onko se taas parkkipaikoista kiinni?

    Vastaa

32. Pasi­laan kuu­lu­vat korkeat talot, ei tuol­lainen muu­ta­man kah­den-kol­men ker­roksen piper­rys mon­tus­sa. Näin jo 1970-luvul­ta läh­tien on ollut. 

    Suomen vilkkaim­man rautatiease­man läheisyy­teen saa hel­posti 10 000 kaupunki­laista lisää.

    Tuon KSV:n ehdot­ta­man vision voisi myy­dä esim. Kirkkon­um­melle kesämökkikyläksi.

    Vastaa

33. Viherinssi: Mik­si Pasi­la liiken­teel­lis­es­ti Laut­tasaar­ta jopa parem­pana olisi vähem­män houkut­tel­e­va asuinalue?

    Ehkä Laut­tasaaren ranta­maise­mat miel­lyt­tävät silmää enem­män kuin Töölön­järvi?

    Vastaa

34. bing: Van­haa Itä-Pasi­lan toimis­tokeskit­tymää unohtamatta. 

    Tas­a­puolisu­u­den vuok­si mainit­takoon, että myös läheis­es­tä Län­si-Pasi­las­ta (ja Ilmalas­ta) löy­tyy yllät­tävän mon­ta työpaikkaa.

    Vastaa

35. Juhani Salo­vaara:
    Muutenkin tämä kaupun­gin into tehdä käyt­tämät­tä jäävää nur­mikkoa joka paikkaan vähen­tää jo itsessään sitä luon­non mon­imuo­toisu­ut­ta. Kum­malli­nen tapaus on esimerkik­si Van­taan­joen suul­la joen ja Lah­den­tien alun välis­sä, jos­sa kepuli­init sai­vat ensin lait­toman kaa­van mukaisen talon­sa rak­en­taa, jon­ka jäl­keen alueesta tehti­in nur­mikkoa, jot­ta autot kuu­luisi­vat ja näky­i­sivät parem­min motarilta. 

    Tämä “Kus­taa Aadolfin puis­to” on tosi­aan aika käsit­tämätön tapaus. Lah­den­väylän ja Van­taan­joen väli­nen puis­tikko pis­tet­ti­in mata­lak­si ja tilalle laitet­ti­in nur­mikkoa. Ehkä moot­tori­tien kaina­lo on suun­nitelmis­sa vaikut­tanut hyvältä piknikpaikalta?

    http://goo.gl/maps/GJDHJ

    Puis­to on var­masti mak­sanut pitkän pen­nin, kun alku­peräi­nen, suo­jaa­va puis­tikko oli paljon parem­pi. Paikalla oli myös hieno koivuku­ja, joka reunusti alku­peräistä tietä koskelta vesi­laitok­selle, ajal­ta ennen Lahdenväylää.

    Vastaa

36. Viherinssi:Pasi­la ei ole Laut­tasaar­ta kauem­pana keskus­tas­ta, eivätkä Laut­tasaaren uud­is­raken­nusko­hteet ihan varsi­nais­es­ti ole käsi­in mädän­tyneet, vaik­ka Laut­tasaaren lähipalve­lut ovatkin aika vaa­ti­mat­to­mia. Mik­si Pasi­la liiken­teel­lis­es­ti Laut­tasaar­ta jopa parem­pana olisi vähem­män houkut­tel­e­va asuinalue? 

    Toiv­ot­tavasti tämä oli sarkasmia?

    Kai ihmisil­lä on muitakin kri­teere­itä vali­ta asuinalueen­sa kuin miten hyvä se on liikenteellisesti.

    Vastaa

37. Pasi­lan kaa­va on aika outo, mieleen tulee häivähdyk­siä lähiörak­en­tamis­es­ta, jos­sa kokoo­jakadut kiertävät aluet­ta ympäriltä ja keskel­lä on “puis­toaukea”.

    Ihan tiedok­si, että tuo puis­toaukea tulee ole­maan aivan kuol­lut n. 10 kk vuodessa. Mitään palvelui­ta tai kaupunki­maisu­ut­ta sinne ei saa mitenkään. Aluet­ta kiertävät avenuet taas tule­vat ole­maan sel­l­aisia motare­i­ta, että siel­lä ei kukaan kävele vapaae­htois­es­ti. Palve­lut siis saadaan suun­nitel­man mukaises­ti keskitet­tyä sisätiloi­hin ja city­conit kiittää.

    Aina­han lau­takun­ta voi ottaa kaa­van pöy­dälle viikok­si tai jopa palaut­taa sen takaisin valmis­telu­un, jos­ta se tulee puolen vuo­den päästä saman­laise­na takaisin. Sen jäl­keen sitä ei toki voi enää palaut­taa, kos­ka kaavoitus tapah­tuu muutenkin liian nopeasti. Näin­hän tämä näis­sä suurem­mis­sa kokon­aisuuk­sis­sa toimii.

    Vastaa

38. Kes­ki-Pasi­lan suun­nitel­ma on puh­da­sop­pinen Le Cor­busierin kaupunkisu­un­nit­telun esimerk­ki. 1‑asuminen, 2‑työ, 3‑virkistys sekä 4‑liikenne on jaet­tu tiukasti omi­in vyöhykkeisi­in­sä ja rak­en­tamises­sa suosi­taan har­vaa ja korkeaa. 

    Ihan hieno kun­ni­anosoi­tus 30-luvun ihanteille, mut­ta mik­si Helsin­gin poten­ti­aa­li­nen kakkoskeskus­ta pitää uhra­ta monien mielestä nyky-yhteiskun­nas­sa toim­i­mat­tomak­si tode­tulle aat­teelle. Suun­nit­telu on var­masti helpom­paa noin, mut­ta hyvää kaupunkia tuos­ta tuskin tulee. Ompa­han sen­tään kil­pailua Keskustalle/Itäkeskukselle/Sellolle/Jumbolle jne, kun­han parkkipaikko­ja raken­netaan riittävästi.

    Vastaa

39. Gre­jus: Pasi­lan kaa­va on aika outo, mieleen tulee häivähdyk­siä lähiörak­en­tamis­es­ta, jos­sa kokoo­jakadut kiertävät aluet­ta ympäriltä ja keskel­lä on “puis­toaukea”.

    Tämä muut­tuu radikaal­isti jos Pasi­lankadul­ta viedään kokoo­jaka­tus­ta­tus, jon­ka jäl­keen asuinaluet­ta rajoit­taakin Radiokatu ja Vetu­ri­tie, ja suun­nit­telu­alue inte­groituu nykyiseen Län­si-Pasi­laan paremmin.

    Ihan tiedok­si, että tuo puis­toaukea tulee ole­maan aivan kuol­lut n. 10 kk vuodessa. Mitään palvelui­ta tai kaupunki­maisu­ut­ta sinne ei saa mitenkään.

    Näin. Tuo pohjois-etelä­su­un­tainen puis­toai­he olisi paljon parem­pi osana Pasi­lankatu-esplana­dia, jon­ka laidalle voisi tul­lakin jotain elämää.

    Aluet­ta kiertävät avenuet taas tule­vat ole­maan sel­l­aisia motare­i­ta, että siel­lä ei kukaan kävele vapaaehtoisesti.

    Vetu­ri­tie aivan var­masti, mut­ta läpi­a­joli­iken­teen on olta­va jos­sain. Vetu­ri­tien kat­ta­mi­nen nyt suun­nitel­tua pidem­mältä matkalta voisi olla ihan toimi­va aja­tus. Jo korkeuserot ovat sel­l­aisia ettei Vetu­ri­tien var­sista saa viihty­isiä millään.

    Vastaa

40. “Kasin ratikkaa nopeutetaan pois­ta­mal­la yksi pysäk­ki ja suoris­ta­mal­la rata­geome­tri­aa. Tämä hyödyt­tää HKL:ää 700 000 eurol­la vuodessa”

    Mikä on HKL-raideli­iken­teen vuosi­bud­jet­ti? Mis­tä näitä luku­ja oikein syn­tyy, kun ei aukea ihan taval­liselle veronmaksajalle?

    Vastaa

41. Gre­jus: Toiv­ot­tavasti tämä oli sarkasmia?

    Kai ihmisil­lä on muitakin kri­teere­itä vali­ta asuinalueen­sa kuin miten hyvä se on liikenteellisesti.

    Ei ollut sarkas­mia, ja kyl­lä toki on. Mut­ta ymmärtääk­seni Laut­tasaarel­la on kak­si etua ver­rat­tuna Pasi­laan: meri ja Espoo. Toisaal­ta Pasi­la on liiken­teel­lis­es­ti parem­mas­sa paikassa.

    Min­un on kovin vaikea uskoa, että tuol­laisel­la paikalla ole­va asuinalue jäisi kovin mata­lan statuk­sen alueek­si. Kallios­sakin neliöhin­nat ovat aika korkei­ta, vaik­ka ympäristö onkin välil­lä vähän vähem­män siloiteltua.

    Osaatko ker­toa jonkin liiken­teel­lisessä merkit­tävässä sol­muko­hdas­sa ole­van paikan pääkaupunkiseudul­ta, joka ei ole omas­sa ympäristössään suh­teel­lisen arvokas­ta aluetta?

    Vastaa

42. Autoilun roo­lia olisi perustel­tua vähen­tää Kes­ki-Pasi­lan suun­nit­telus­sa. Alue on lähel­lä keskus­taa. Joukkoli­iken­ney­htey­det ovat poikkeuk­sel­lisen hyvät.

    Maankäyt­tö tehos­tu­isi ja alueesta voisi tul­la mukavampikin, jos autoilu­un sat­saamista supistettaisiin.

    Vastaa

43. Viherinssi: Ei ollut sarkas­mia, ja kyl­lä toki on. Mut­ta ymmärtääk­seni Laut­tasaarel­la on kak­si etua ver­rat­tuna Pasi­laan: meri ja Espoo. Toisaal­ta Pasi­la on liiken­teel­lis­es­ti parem­mas­sa paikassa. 

    Sosi­aalisen asun­non­tar­jon­nan vähäisyys ei myöskään hai­tanne niitä, jot­ka mak­sa­vat omas­taan oma­l­la rahallaan.

    (On se myös keskimäärin Pasi­laa esteet­tisem­pi (muutenkin kuin meren osalta), vaik­ka aika hyvän hin­nan niistä rumim­mis­takin ker­rostaloista on saanut.)

    Vastaa

44. Pasi­la on teknis­es­ti osa kan­takaupunkia ja tulee jatkos­sa ole­maan yhä keskeisem­pi osa kan­takaupunkia. Kaupungi­nosan sta­tus on kuitenkin lähempänä lähiöitä eikä se tai­da kovinkaan paljon houkutel­la niitä asukkai­ta, jot­ka tunke­vat asumaan kan­takaupunki­in. Nykyiset kaavailut eivät Pasi­lan sta­tus­ta tule nos­ta­maan muun kan­takaupun­gin tasolle.

    Jos Pasi­la halu­taan todel­la nos­taa ihmis­ten mieliku­vis­sa osak­si keskus­taa tai edes kan­takaupunkia, pitäisi alue rak­en­taa per­in­teisen kan­takaupunki­mais­es­ti. Puis­toak­seli voisi esimerkik­si olla esplana­di jota reunus­ta­vat kapeat käve­lykadut. Viihty­isä per­in­teinen kaupunkipuis­to houkut­telisi asi­akkai­ta kivi­jalka­kaup­poi­hin ja ‑rav­in­toloi­hin. Umpiko­rt­teleis­sa olisi pienet ton­tit, yhteiset kort­telipuis­tot, tasainen räys­täs­lin­ja, alueen sisäl­lä raken­nusten korkeus 5 ker­rosta ja reunoil­la vähän enem­män, sekä per­in­teinen kan­takaupun­gin katu­jen lev­eys. Raken­nuk­sis­sa kan­takaupun­gin per­in­teiset väri­maail­mat ja mate­ri­aalit ilman kitchiä. Toisin sanoen kan­takaupunki­maista mut­ta inhimil­listä mittakaavaa. 

    Täl­laiseen Pasi­laan itse muut­taisin ja olet­taisin että myös Pasi­lan 70–80-luvulla raken­net­tu­jen osien arvos­tus nousisi samalla.

    Vastaa

45. Viherinssi Osaatko ker­toa jonkin liiken­teel­lisessä merkit­tävässä sol­muko­hdas­sa ole­van paikan pääkaupunkiseudul­ta, joka ei ole omas­sa ympäristössään suh­teel­lisen arvokas­ta aluetta? 

    Itä-Pasi­la, ihan siinä vieressä.

    Spot­tua ja Tuo­mas­ta kom­pat­en, kaupunki­mainen kort­teli­jaot­telu inhimil­lisel­lä mit­takaaval­la pitäisi tuol­la olla itses­tään­selvyys, kuten myös selvä yhteys ole­mas­saol­e­vaan kaupunki­rak­en­teeseen Länsi-Pasilassa.

    Jos tuo jää omak­si saarek­keek­seen mont­tuun, jos­sa mit­takaavaa edus­ta­vat iso puis­to talo­jen keskel­lä ja isot kadut reunoil­la, ei tule ihan kan­takaupun­gin kilpailijaa.

    Ris­to: Veikkaisin, että suurim­mal­la osal­la Laut­tasaa­reen muut­tavista on ykköskri­teer­inä joku muu kuin “sosi­aalisen asun­non­tar­jon­nan vähäisyys”.

    Vastaa

46. Ris­to: Sosi­aalisen asun­non­tar­jon­nan vähäisyys ei myöskään hai­tanne niitä, jot­ka mak­sa­vat omas­taan oma­l­la rahallaan.

    Tuo on tot­ta. Pasi­lan seudul­la on lähin­nä Itä-Pasi­las­sa tiet­tyä karheut­ta. Kysymys on kuitenkin siitä, että jos Kes­ki-Pasi­laan duu­nataan riit­tävä määrä asun­tokan­taa, pieni karheus keskiar­vois­tuu pois.

    Eikä tuo Itä-Pasi­lakaan ihan slum­mia ole. Asun­to­jen hin­nat siel­lä ovat suu­ru­us­lu­okas­sa 4000 €/m2, vaik­ka talot ovat kaupun­gin vuokra­ton­til­la ole­via hiukan vähem­män esteet­tisiä 70-luvun betonikolosse­ja neukku­laises­sa ympäristössä. Toisel­la puolel­la rataa Ilmalan Pöl­lölaak­sos­sa uusien asun­to­jen hin­nat ovat 7000 €/m2, muu asun­tokan­ta siihen väliin.

    Hin­tata­so on siis tuol­laista töölöläistä luokkaa jo nyt. Aika vaikea kuvitel­la, ettei Pasi­lan asun­noille ihan hyvin toimeen­tule­via otta­jia löytyisi.

    Vastaa

47. Kallios­sa kokon­aisuute­na saat­taa olla tarpeek­si pysäköin­tipaikko­ja, mut­ta Vaasan- ja Helsinginkatu­jen lähialueille voi hyvin muo­dos­tua pulaa pysäköin­tipaikoista muu­tosten jäl­keen, varsinkin jos Helsinginkadun käve­lykatu vak­i­nais­te­taan. Eri­tyis­es­ti vierail­i­japaikoista on pulaa, mikä pahe­nee nyt kun mak­sut­to­mia pysäköin­tipaikko­ja muute­taan asukaspysäköintipaikoiksi.

    Vastaa

    1. Kyl­lä niihin asukaspysäköin­tipaikoik­si muutet­taville paikoille saa edelleenkin pysäköidä, mut­ta mak­samaan joutuu.

       Vastaa

48. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä niihin asukaspysäköin­tipaikoik­si muutet­taville paikoille saa edelleenkin pysäköidä, mut­ta mak­samaan joutuu.

    Kyl­lä, mut­ta mak­sullisil­la paikoil­la saa pysäköidä vain neljä tun­tia ker­ral­laan. Helsingis­sä ei ole mah­dol­lista ostaa päivälip­pua pysäköintiin.

    Vastaa

    1. Han­kit sel­l­aisen lait­teen autoosi ja panet sen pälle, kun pysäköit autosi ja otat pois päältä kun lopetat. Ymmärtääk­seni siinä ei ole mitään aikara­joi­tus­ta. Tosin, kun min­ul­la ei ole autoa, ei ole tuol­laista laitet­takaan, joten voin olla väärässä.

       Vastaa

49. Kes­ki-Pasi­lan fataalein suun­nit­telukysymys on kaukoli­iken­neter­mi­naali, jolle pitäisi vara­ta paik­ka nykyisen ase­man vier­estä. Luon­no­ton­ta maanalaista liikku­vaa rat­api­haa nimeltään “Pis­ara” ei tarvi­ta, ratkaisu on Silmukka-metro.
    Pis­aran voisi ris­tiä Kyynel-radak­si, sitähän se veron­mak­sajille on, muo­tokin on sama.
    Aiheesta enemmän:

    http://seppohonkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123554-ei-pisaraa-vaan-silmukkametro

    Hin­nas­to löy­tyy samal­ta sivustolta.

    Vastaa

50. Tuo­mas: Pasi­la on teknis­es­ti osa kantakaupunkia

    Siihen suun­taan ollaan menos­sa kun Konepa­jan alue rak­en­tuu, mut­ta Nor­den­skiöldinkadul­la ja Teol­lisu­uskadun tienoil­la on yhä liian mon­en sadan metrin katko kaupunki­rak­en­teessa. Eikä ensim­mäistä oikein voi kuroa umpeen kos­ka keskuspuisto.

    Teemu: pysäköidä vain neljä tun­tia kerrallaan

    Vain osal­la kaduista, lähin­nä Keskus­ta-Hakanie­mi-Pasi­la. Suuri osa Kallios­ta ja Töölöstä on mak­sullista ilman “ker­ta­mak­su enin­tään 4 h” ‑lisäk­ilpiä.

    Gre­jus: nur­mikkoa. Ehkä moot­tori­tien kainalo

    Meluisa nur­mikent­tä on halvem­pi ylläpitää, ja helpom­pi tiivistyskaavoit­taa tule­vaisu­udessa kun kukaan ei kaipaa sitä?

    Vastaa

51. Gre­jus:
    Ris­to: Veikkaisin, että suurim­mal­la osal­la Laut­tasaa­reen muut­tavista on ykköskri­teer­inä joku muu kuin “sosi­aalisen asun­non­tar­jon­nan vähäisyys”. 

    En väit­tänyt, että kysessä olisi enem­mistön ykköskri­teeri, mut­ta kyl­lähän se tuos­sa Meri­rasti­la-keskustelus­sakin näkyy, ettei sen run­sauden koeta nos­ta­van alueen arvos­tus­ta. Kun kiin­teistövälit­täjät puhu­vat alueen “rauhal­lisu­ud­es­ta”, he eivät viit­taa siihen, että läpi­a­joli­ikenne pysyy Länsiväylällä.

    Vastaa

52. Eräs Mies:
    Kes­ki-Pasi­lan fataalein suun­nit­telukysymys on kaukoli­iken­neter­mi­naali, jolle pitäisi vara­ta paik­ka nykyisen ase­man vier­estä. Luon­no­ton­ta maanalaista liikku­vaa rat­api­haa nimeltään “Pis­ara” ei tarvi­ta, ratkaisu on Silmukka-metro.
    Pis­aran voisi ris­tiä Kyynel-radak­si, sitähän se veron­mak­sajille on, muo­tokin on sama.
    Aiheesta enemmän:

    http://seppohonkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123554-ei-pisaraa-vaan-silmukkametro

    Hin­nas­to löy­tyy samal­ta sivustolta.

    Uskol­lis­es­ti tätä jak­sat­te puffa­ta, prop­sit siitä. Mut­ta en ymmär­rä, mil­lä logi­ikalla se, että tun­neli­in tehtävän raskas­raiteen nimi vai­h­tu­isi junas­ta metroksi, tun­neliasemia tulisi Pis­araa enem­män + vielä joudut­taisi­in rak­en­ta­maan uusi kaukoli­iken­teen junien ase­ma muut­taisi tilanteen jotenkin edullisem­mak­si? Haihattelua.

    Vastaa