Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2013

Osit­tainen rakennuskielto

Pyrkimys suo­jel­la vähän tuot­ta­mat­to­mi­akin liiketilo­ja on kaupun­gin elävöit­tämisen kannal­ta hyvä tavoite, joten päätin puoltaa tätä muiden kanssa. Esitin kuitenkin toivo­muk­sen, että poikkeamis­lu­pia todel­la myönnettäisiin.

Alueelli­nen ullakko­rak­en­tamisen poikkeamislupa

Kokoomus pyysi vielä ker­ran pöy­dälle. Pelkä­sivät liian tiukko­ja ehtoja.

Meri-Rasti­la

Osayleiskaavae­hdo­tus hyväksyt­ti­in äänin 5–4.

Puoles­ta kokoomus, perus­suo­ma­laiset ja Heta Välimä­ki (sd) sekä vas­taan vihreät, vasem­mis­toli­it­to ja Jape Lovén (sd)

Asian käsit­te­ly jatkuu kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ja val­tu­us­tossa. Perus­suo­ma­laiset ratkaisevat.

Laut­tasaaren täy­den­nys­rak­en­tamisen kielto

Lau­takun­ta pani viikok­si pöydälle. 

Meche­linkadun pyörätiet

Meni yllät­täen läpi 7–2 kaistavai­h­toe­hdon mukaan. Muut vas­taan Rauta­va (kok)  ja Niira­nen (kok). Hyväksyt­ti­in uud­estaan suun­nitel­ma, jon­ka yleis­ten töi­den lau­takun­ta palautti.

Kon­alan tiivistyskaava

Esi­tyk­sen mukaan. Jos kohde olisi ollut Kehä I:n sisäpuolel­la, olisin protestoin­ut maan­pääl­listä pysäköin­tiä, kos­ka se vei asun­not mon­elta kymmeneltä hen­geltä. Tääl­lä ei kuitenkaan olisi voitu lisäraken­nu­soikeudel­la rahoit­taa maanalaista pysäköintiä.

Liiken­teen kehittämisohjelma

Kokoomus pyysi pöy­dälle kahdek­si viikoksi.

Hyvää pohd­in­taa viras­tol­ta. Kun liiken­nein­vestoin­neist­ta on kyse val­tavista rahoista, minä panisin aika mon­ta miljoon­aa real­is­tisi­in liiken­teen ennustemallei­hin. Mallit eivät nyt ota huomioon liiken­teen sopeu­tu­miskykyä. Jos mallil­ta kysytään, mitä tapah­tuu, kun yhteys X sul­je­taan, malli ennus­taa katas­trofia. Kun hal­jen­nut vesi­jo­hto sit­ten katkaisee yhtey­den X, mitään katas­trofia ei synny.

Kan­takaupunki­in tulee nyt aika paljon väkeä, jol­loin ainakin liikenne-ennustei­den mukaan myös paljon liiken­net­tä. Liiken­teen määrän kasvua jar­rut­taa vain sen ruuhkau­tu­mi­nen. Ruuh­ka nousee suurem­mak­si, jos myös bus­sit ja ratikat seiso­vat samoissa ruuhkissa. Sksi kan­takaupun­gin elin­voimaisu­us edel­lyt­tää, että autoli­iken­teen ruuhkau­tu­mi­nen ei ruuhkau­ta joukkoliikennettä.

Pysäköin­tipoli­ti­ik­ka

Kokoomus pyysi viikok­si pöydälle.

Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nas­ta tulee vielä iso riita. Kan­takaupun­gin pysäköin­ti­ti­lan­net­ta ei saa kun­toon, jos asukaspysäköin­ti on käytän­nössä ilmaista. Ei kan­na­ta haaveil­la, että jokin kau­palli­nen taho saa aikaan kau­pal­lisia pysäköin­tilu­o­lia, jos kaupun­ki kil­pailee niiden kanssa ilmaiseksi.

Ase­makaa­van muu­toshake­mus Lauttasaaressa

Viras­to vas­tusti pyrkimyk­siä rak­en­taa ker­rostalo­ja metroase­man viereen. Lau­takun­ta vähän ihmetteli ja pani asian viikok­si pöydälle.

 

 

73 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2013”

  1. “Meri-Rasti­la
    Osayleiskaavae­hdo­tus hyväksyt­ti­in äänin 5–4
    Puoles­ta kokoomus, perus­suo­ma­laiset ja Heta Välimä­ki (sd) ja vas­taan vihreät, vasem­mis­toli­it­to ja Jape Lowen (sd)
    Asian käsit­te­ly jatkuu kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ja val­tu­us­tossa. Perus­suo­ma­laiset ratkaisevat.”

    Niin kauan kuin poli­ti­ikkaa tehdään val­tapoli­ti­ikkana, on nähtävästi täl­lainen äänestys­tu­los, joka on vas­toin asi­a­pe­rustei­ta ja osit­tain myös kaavoituk­sen pelisään­töjä, mahdollinen.

    Tais­telu jatkuu. Saatamme yllättää.

  2. PS. Mit­ta­va Meri-Rasti­laa koske­va aineis­to odot­taa reipa­sot­teista tutki­vaa jour­nal­is­tia. Sähkö­pos­tiosoit­teeni löy­tyy bloggerista.

  3. Toiv­ot­tavasti Meri-Rasti­lan suun­nit­telus­ta päätetään jatkos­sa toisin. Asi­a­pe­rus­teet tuke­vat ulkoilupuis­ton säi­lyt­tämistä ja raken­netun alueen kehittämistä.

    Myös suurem­mas­sa kaupungis­sa tarvi­taan riit­tävät virk­istysalueet. Met­sään rak­en­tamis­es­ta ei saa­da pitkän tähtäi­men hyö­tyjä, joi­ta jo raken­netun alueen uud­is­t­a­mi­nen toisi tullessaan.

    On tärkeätä jatkaa keskustelua siitä, mil­laises­sa kaupungis­sa asukkaat voivat hyvin ja mil­laisil­la ratkaisuil­la kokon­aisu­us toimii myös jatkossa.

  4. Tulee ole­maan erit­täin mie­lenki­in­toista seu­ra­ta, minkä kan­nan ja minkä askelmerkkien kaut­ta autop­uolue muo­dostaa näi­hin uuden sukupol­ven paperei­hin; liiken­teen kehit­tämiso­hjel­ma, pysäköin­tipoli­ti­ik­ka ja yleiskaa­va. Juna menee näis­sä asiois­sa nyt todel­la kovaa vauh­tia eteen­päin ja autop­uolueen kannal­ta täysin väärään suun­taan. Ja vastapuolen fak­tat ovat vastaansanomattomat.

    Tämä voi olla myös autop­uolueen kohtalonkysymys. Jos se halu­aa vielä tule­vaisu­udessakin olla kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan suurin. Hirt­täy­tymi­nen van­hoi­hin ja aikansa eläneisi­in kan­toi­hin alkaa olla käytän­nön mah­dot­to­muus. Jotain tulev­as­ta ennus­ta­nee päätös Kru­unusil­loista. Jois­sa uno­hdet­ti­in autot (joi­ta ei mil­lään olisi saatu mah­tu­maan sil­lan kumpaankaan päähän) ja joka jyräsi tun­neli- ja ramp­pi­hankkeet (joi­hin raha ei mil­lään olisi riittänyt).

  5. Järkyt­tävä päätös tuo Meri-Rasti­la. Eläm­mekö demokra­ti­as­sa vai missä?

  6. Liiken­teen määrän kasvua jar­rut­taa vain sen ruuhkautuminen.

    Mihinkäs ruuhka­mak­sut uno­h­tu­i­v­at? Vai onko autop­uolue kaivanut itselleen syvän poteron, johon ovat jääneet tässä asi­as­sa pysyvästi?

  7. OS: “Ase­makaa­van muu­toshake­mus Lauttasaaressa
    Viras­to vas­tusti pyrkimyk­siä rak­en­taa ker­rostalo­ja metroase­man viereen. Lau­takun­ta vähän ihmetteli ja pani asian viikok­si pöydälle.”

    En tiedä pitäisikö itkeä vaiko nau­raa. En ihmettele yhtään vaik­ka “viras­ton” koti sijait­sisi Laut­tasaaren metroase­man vier­essä. Muka­van väljää!

  8. Marko V:lle: Minus­ta taas demokra­tia on tässä jutus­sa voimis­saan. Enem­mistön mukaan Meri-Rasti­la tarvit­see rantarak­en­tamista, jot­ta alue olisi asukas­rak­en­teeltaan monipuolisem­pi ja nyky­istä viihty­isämpi. Sitä pait­si Vuosaa­res­sa­han lähilu­on­toa riit­tää ylen­palt­tis­es­ti tämänkin raken­nusko­hteen jälkeen.

    Tuo asukkaiden teet­tämä tiivistyskaa­va ei tulisi toteu­tu­maan — ei ainakaan nk. kovan­ra­han alueena. Ja vuokra-asun­to­ja ei Meri-Rasti­laan kai­va­ta enää yhtäkään.

  9. Marko V:
    Järkyt­tävä päätös tuo Meri-Rasti­la. Eläm­mekö demokra­ti­as­sa vai missä?

    Kyl­lä. Elämme edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa, jos­sa demos on luovut­tanut päätös­val­lan val­it­semilleen edustajille.

  10. Leena:
    Minus­ta taas demokra­tia on tässä jutus­sa voimis­saan. Enem­mistön mukaan Meri-Rasti­la tarvit­see rantarak­en­tamista, jot­ta alue olisi asukas­rak­en­teeltaan monipuolisem­pi ja nyky­istä viihtyisämpi.

    Ker­toisitko, mikä tämä enem­mistö on ja mis­tä se löy­tyy? Veikkaan­pa, että esim. lau­takun­nas­sa met­sän säi­lymisen puoles­ta äänestäneel­lä Jape Lovénil­la on ollut hyvä käsi­tys siitä, mitä meri­rasti­lalais­ten enem­mistö tästä asi­as­ta ajattelee.

  11. Han­na-Leena Yli­nen: Ker­toisitko, mikä tämä enem­mistö on ja mis­tä se löytyy? 

    Tuol­la se lukee kyl­lä ihan alus­sa Soin­in­vaaran kir­joit­ta­mana — kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­ta: 5–4.

    Toki tämäkin kan­nat­taisi ratkaista kansanäänestyk­sel­lä niin että äänioikeus on vain niil­lä jot­ka äänestävät oikein…

  12. Lau­takun­nas­sa on asi­as­ta äänestet­ty kahdesti ja molem­mil­la ker­roil­la tulos on ollut sama. Saman­laisel­la enem­mistöl­lä on ratkaistu mon­ta muu­takin kysymys­tä. Puli­nat pois! 

    PS: Tämä Meri-Rasti­la-case on näyt­tänyt kyl­lä puh­da­sop­piselta nim­by-ilmiöltä; juuri mei­dän rantamet­sämme on vält­tämätön­tä säi­lyt­tää koskemattomana.

  13. Leena:
    PS: Tämä Meri-Rasti­la-case on näyt­tänyt kyl­lä puh­da­sop­piselta nim­by-ilmiöltä; juuri mei­dän rantamet­sämme on vält­tämätön­tä säi­lyt­tää koskemattomana.

    Onhan meri­rasti­lalaisia leimat­tu nim­byik­si, mut­ta OURCi­ty-suun­nit­telu osoit­ti, että tääl­lä asuu yim­byjä, jot­ka toiv­ot­ta­vat muu­tok­set ter­ve­tulleik­si takapi­halleen, kun­han laa­ja ja yht­enäi­nen met­säkokon­aisu­us säi­lyy kaikkien yhteisenä olohuoneena.

    http://www.sitra.fi/artikkelit/lahienergia/suomesta-maailman-paras-rakennettu-ymparisto

    Onko muuten Helsingis­sä rantamet­siä niin paljon, että niitä olisi varaa menet­tää? Oma­l­ta osaltani olen valmis puo­lus­ta­maan niistä jokaista.

  14. OS: “Ase­makaa­van muu­toshake­mus Lauttasaaressa
    Viras­to vas­tusti pyrkimyk­siä rak­en­taa ker­rostalo­ja metroase­man viereen. Lau­takun­ta vähän ihmetteli ja pani asian viikok­si pöydälle.”

    Itse lähistöl­lä asu­vana tämä pistää kyl­lä ekaa ker­taa Nim­by­ilemään ;-). Kun ostarin päälle tul­laan pistämään korkeat talot niin katoaa län­ti­nen mer­inäköalakäytävä ja jos tämän ehdo­tuk­sen mukainen pytin­ki raken­netaan niin katoaa myös itäi­nen näkökäytävä taloy­htiöiltä Laut­tasaar­en­tien pohjoispuolelta.

    Minus­ta nois­sa näkökäytävis­sä on point­tin­sa ja en niitä ihan kaikkia tukkisi vaik­ka muuten tiivistämi­nen on minus­ta ihan ok.

  15. Minus­ta tässä on ollut vas­takkain kak­si ide­olo­giaa: kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen ja hajaut­ta­mi­nen. Jälleen ker­ran hajaut­ta­mi­nen voitti.

    Seg­re­gaa­tio­ta tämä ratkaisu vain lisää. “Rantamet­sä-Rasti­las­ta” ei tule osaa nykyis­es­tä Meri-Rasti­lan kaupungi­nosas­ta vaan siitä erilli­nen lähiö, ja johtuen Meri-Rasti­lan tekemäl­lä tehdys­tä huonos­ta maineesta se ei myöskään tule ole­maan ollenkaan niin halut­tua asuma-aluet­ta kuin suun­nit­teli­jat toivo­vat. Ja Meri-Rasti­lan nykyi­nen alue taan­tuu ja alkaa muis­tut­taa enem­män ja enem­män niitä uhkaku­via, joil­la OURCi­tyä on vas­tustet­tu, sil­lä päätös merk­it­see sitä, että alue pysyy epäter­veen vuokra-asun­topain­ot­teise­na ja siltä sitä pait­si viedään pois yksi sen houkut­tele­vim­mista piirteistä. Alue ei siis merkit­tävästi kohene, vaik­ka sitä joskus hamas­sa tule­vaisu­udessa tajut­taisi­inkin tiivistää, sil­lä se on tieten tah­toen täl­lä päätök­sel­lä pilattu.

  16. Han­na-Leena Yli­nen: Ker­toisitko, mikä tämä enem­mistö on ja mis­tä se löytyy? 

    Enem­mistö löy­tyy kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­ta, ja se enem­mistö edus­taa helsinkiläisiä ja tavoit­telee Helsin­gin tule­vaa hyvinvointia.

    Jos asukkail­ta kysytään, NIMBY. Meri-Rasti­las­sa oli kyl­lä kiitet­tävää yri­tys­tä muut­taa suun­nitelmia parem­min nyky­isille asukkaille sopiviksi, mut­ta taloudel­liset ja kaupunki­rak­en­teel­liset seikat eivät niitä muu­tok­sia tue.

    Ymmär­rän hyvin, että päätös on erit­täin harmilli­nen monien meri­rasti­lalais­ten kannal­ta. Siinä isom­man ryh­män etu jyrää pienem­män ryh­män edun. Kaupunkisu­un­nit­telu on mon­es­sa tapauk­ses­sa myös ikävien asioiden jakamista.

  17. Leena:
    Marko V:lle: Minus­ta taas demokra­tia on tässä jutus­sa voimissaan. 

    Mikä on kokoomuk­sen kan­na­tus Meri-Rastilassa?

  18. En vain ymmär­rä, mik­si puuhastel­laan Rasti­lass­sa, kun kaupunkia pitäisi kovaa vauh­tia muut­taa kaupunki­maisek­si. Rasti­la on liian kaukana kaupungista ollak­seen kiinos­ta­va täl­lä vuosisadalla.

    Laut­tasaari on tyyp­illi­nen ongel­ma. Se on raken­net­tu liian väljästi ollak­seen kaupunkia ja nyt sinne tehti­in metro, joka vaatii ollak­seen kan­nat­ta­va kaupunki­maisen asu­tuk­sen. Laut­tasaa­res­sakin ain­oa jär­jelli­nen ratkaisu on uno­htaa ole­mas­sa ole­va raken­nuskan­ta ja tehdä kun­non kaupunkikaa­va. Laut­tasaari on kuitenkin järkevän matkan päässä Helsingistä ver­rat­tuna Rastilaan.

  19. Osmo: “…Ruuh­ka nousee suurem­mak­si, jos myös bus­sit ja ratikat seiso­vat samoissa ruuhkissa. Sksi kan­takaupun­gin elin­voimaisu­us edel­lyt­tää, että autoli­iken­teen ruuhkau­tu­mi­nen ei ruuhkau­ta joukkoliikennettä…”

    Joukkoli­iken­teen käyt­täjänä voin sanoa, että kan­takaupun­gin ongel­ma ovat bus­sit. Eivät henkilöau­tot aja risteyk­siä tukkoon läh­eskään niin paljoa kuin bus­sit aja­vat. Kun risteys on tukos­sa eivät spårat pääse eteen­päin. Keskus­tatun­neli ja keskus­tan sisäis­ten turhien bus­sil­in­jo­jen pois­to auttaa.

  20. Itse lähistöl­lä asu­vana tämä pistää kyl­lä ekaa ker­taa Nim­by­ilemään . Kun ostarin päälle tul­laan pistämään korkeat talot niin katoaalän­ti­nen mer­inäköalakäytävä ja jos tämän ehdo­tuk­sen mukainen pytin­ki raken­netaan niin katoaa myös itäi­nen näkökäytävä taloy­htiöiltä Laut­tasaar­en­tien pohjoispuolelta.

    Minus­ta nois­sa näkökäytävis­sä on point­tin­sa ja en niitä ihan kaikkia tukkisi vaik­ka muuten tiivistämi­nen on minus­ta ihan ok.

    Aika kaukaa haet­tua, näkökäytävä. Jos halu­at mer­i­maise­man, muu­tat meren­ran­nalle. Jos halu­at metroase­man, muu­tat metroase­man luokse. Tiivistämi­nen on ok.

  21. jon­ni: Aika kaukaa haet­tua, näkökäytävä. Jos halu­at mer­i­maise­man, muu­tat meren­ran­nalle. Jos halu­at metroase­man, muu­tat metroase­man luokse. Tiivistämi­nen on ok.

    Tämä näkökäytävä oli kyl­lä aika hyvä veto! Kun jollekin jutulle saadaan neu­traal­im­man kuu­loinen nimi, voi sitä alkaa vil­jelemään paljon uskali­aam­min. Esimerkkinä vaikka­pa homoli­it­to vs. sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to. Näkökäytävien säi­lyt­tämi­nen on paljon legi­t­i­im­im­män kuu­loinen tavoite, kuin omas­ta ikku­nas­ta avau­tu­van mer­inäköalan suojelu.

    Omana tavoiteenani voisin halu­ta kaupunki­in enem­män viihty­isyyskäytäviä, eli reit­te­jä, joi­ta käyt­täessä ei tarvitse tör­mätä narkkarei­hin, juop­poi­hin ja mui­hin “urban ameni­ties” ilmiöihin.

  22. Toimi­va viherverkos­to on osa hyvin pelit­tävää kaupunki­raken­net­ta ja sen merk­i­tys kas­vaa tulevaisuudessa.

    Kun­non virk­istysalueet ovat iso apu sekä kaupungille että asukkaiden hyvinvoinnille.

    Met­si­in rak­en­t­a­mi­nen ei tee Helsingistä kaupunki­maisem­paa. Jo raken­netun maa-alueen käyt­töä pitää tehostaa. Niin syn­tyy lisää kaupunkia.

  23. Han­na-Leena Yli­nen: Onko muuten Helsingis­sä rantamet­siä niin paljon, että niitä olisi varaa menet­tää? Oma­l­ta osaltani olen valmis puo­lus­ta­maan niistä jokaista.

    Var­maan Kaup­pa­tori ja Kaivopuis­ton ranta on olleet joskus rantamet­siä, mut­ta ihan kivo­ja käve­ly- tai pyöräi­lyko­htei­ta nykyisin.

  24. Viherinssi: Meri-Rasti­las­sa oli kyl­lä kiitet­tävää yri­tys­tä muut­taa suun­nitelmia parem­min nyky­isille asukkaille sopiviksi, mut­ta taloudel­liset ja kaupunki­rak­en­teel­liset seikat eivät niitä muu­tok­sia tue.Ymmärrän hyvin, että päätös on erit­täin harmilli­nen monien meri­rasti­lalais­ten kannal­ta. Siinä isom­man ryh­män etu jyrää pienem­män ryh­män edun. Kaupunkisu­un­nit­telu on mon­es­sa tapauk­ses­sa myös ikävien asioiden jakamista.

    Mitä mah­ta­vat olla nämä taloudel­liset ja kaupunki­rak­en­teel­liset seikat jot­ka eivät tue asukkaiden suun­nitel­maa? Entä mikä on tämä isom­man ryh­män etu?

    Asukkaiden suun­nitel­mas­sa sama määrä uusia asukkai­ta pystytään sijoit­ta­maan tiivi­im­min ja lähem­mäk­si metroase­maa. Samal­la pystyt­täisi­in säästämään tärkeä virk­istysalue. Eikö asukkaiden suun­nitel­ma ole siis kaikin puolin parempi?

    Leena: Enem­mistön mukaan Meri-Rasti­la tarvit­see rantarak­en­tamista, jot­ta alue olisi asukas­rak­en­teeltaan monipuolisem­pi ja nyky­istä viihty­isämpi. Sitä pait­si Vuosaa­res­sa­han lähilu­on­toa riit­tää ylen­palt­tis­es­ti tämänkin raken­nusko­hteen jälkeen.Tuo asukkaiden teet­tämä tiivistyskaa­va ei tulisi toteu­tu­maan – ei ainakaan nk. kovan­ra­han alueena. Ja vuokra-asun­to­ja ei Meri-Rasti­laan kai­va­ta enää yhtäkään.

    En oikein mil­lään usko, että rantamet­sän paikalle raken­netulle alueelle muut­ta­vat asukkaat oli­si­vat ratkai­sev­asti parem­pia veron­mak­sajia tai kun­ni­al­lisem­pia kansalaisia kuin asukkaiden suun­nitel­man mukaiselle tiivis­tetylle alueelle muut­ta­vat asukkaat. Oli­si­vathan asukkaat OURCi­tyn mukaises­sa suun­nitel­mas­sa keskimäärin lähempänä hyviä palvelu­ja ja joukkoli­iken­ney­hteyk­siä; virk­istysaluekin olisi vielä jäl­jel­lä — kaik­ki tek­i­jöitä, mis­tä uuden asun­non osta­ja on valmis maksamaan. 

    Eivätkö juuri asukkaat osaa arvioi­da “enem­mistöä” parem­min, mil­lä tavoin aluet­ta voidaan kehit­tää viihtyisämmäksi?

    Vuosaari on varsin laa­ja kaupungi­nosa; Meri-Rasti­lalaisille Mus­tavuori ja Uutela eivät enää oikein olisi lähiluontoa.

  25. antti: Var­maan Kaup­pa­tori ja Kaivopuis­ton ranta on olleet joskus rantamet­siä, mut­ta ihan kivo­ja käve­ly- tai pyöräi­lyko­htei­ta nykyisin.

    Kaup­pa­to­ril­la on myös main­iot hiih­tomaas­tot ja mah­dol­lisu­us luon­non, kuten lokkien ja pulu­jen, tarkkailuun.

  26. jon­ni:Jos halu­at merimaiseman… 

    Tsot, tsot.., tuo on kansankieltä. 

    Oikeasti se on näis­sä mei­dän kaupunkisu­un­nit­telupi­ireis­sä ihan vaan “vesi­ai­he”.

  27. Yksi demokra­t­ian ongelmista on, että val­taa pystyvät otta­maan ne, jot­ka ovat taitavimpia neuvottelijoita. 

    Esimerkik­si kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa Kokoomus onnis­tui edelleen pitämään kolme paikkaa (siis 33,3 %), vaik­ka puolueen kan­na­tus lokaku­un 2012 vaaleis­sa Helsingis­sä oli 26,9 %.

    Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että Kokoomus pystyy KSL:ssä saa­maan tah­ton­sa aina läpi joko Vihrei­den tai demarien kanssa liit­tou­tu­mal­la. Ja jos jom­man kum­man näistä riv­it hajoa­vat (kuten Meri-Rasti­lan tapauk­ses­sa), niin vielä on PS-kort­ti varalla.

  28. Marko V: Mikä on kokoomuk­sen kan­na­tus Meri-Rastilassa? 

    Meri-Rasti­lan kun­nan val­tu­us­ton paikka­jakoa min­ul­la ei ole nyt käytet­tävis­sä. Saat­taa olla että se ei pär­jää kauaa itsenäisenä vaan liitetään jos­sain vai­heessa naa­purikun­ti­in. On sen ver­an pieni alue ja talouskin kural­la mut­ta sen­tään on tähän asti sinnitellyt.

    Minä kun­nioi­tan tuol­laista van­hanaikaista suo­raselkäisyyt­tä jos­sa huole­hdi­taan vain omista asioista ilman että tarvi­taan esimerkik­si taloudel­lista apua omien rajo­jen ulkopuolelta. 

    Sosi­aal­i­menoi­hin ja sellaisiin.

  29. antti: Var­maan Kaup­pa­tori ja Kaivopuis­ton ranta on olleet joskus rantamet­siä, mut­ta ihan kivo­ja käve­ly- tai pyöräi­lyko­htei­ta nykyisin.

    Ennen rak­en­tamista Kaivopuis­ton ranta on ollut kallioista ja puu­ton­ta saaris­tom­aise­maa. Kaup­pa­tori on suuril­ta osin täyttömaata.
    Larun eteläran­noil­la saa käsi­tyk­sen siitä, minkälainen Helsingin­nie­mi on ennen rak­en­tamista ollut

  30. Han­na-Leena Yli­nen:
    Yksi demokra­t­ian ongelmista on, että val­taa pystyvät ottamaan.… 

    Val­taa pystyvät otta­maan myös ne joil­la on aikaa ja röyhkeyt­tä manip­u­loi­da medi­aa ja loba­ta poli­itikko­ja käyt­tämäl­lä hölmöä uuskieltä ja tun­teisi­in vetoavia kliseitä. 

    Nämä kokoaan suurem­mat yhdis­tyk­set esi­in­tyvät yleen­sä alueen­sa ihmis­ten puoles­ta ja niitä jostain syys­tä kuun­nel­laan vaik­ka kyseessä on usein vain muu­ta­man aktivistin ja änkyrän puuhailukanava. 

    Demokraat­tis­ten päätösten edel­ly­tyk­senä ei voi olla se että kaik­ki kansalaiset — kun­nal­lis­vaaleis­sa äänestämisen lisäk­si — liit­ty­i­sivät jäseniksi kaikki­in mah­dol­lisi­in kil­paile­vi­in lähiöak­tivistien yhdis­tyk­si­in, osal­lis­tu­isi­vat niiden kok­ouk­si­in ja pitäi­sivät huolen että hei­dän suul­laan muka puhu­vat todel­la edus­ta­vat yhteistä mielipidettä.

  31. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:

    Nämä kokoaan suurem­mat yhdis­tyk­set esi­in­tyvät yleen­sä alueen­sa ihmis­ten puoles­ta ja niitä jostain syys­tä kuun­nel­laan vaik­ka kyseessä on usein vain muu­ta­man aktivistin ja änkyrän puuhailukanava. 

    Sama kos­kee myöskin kaiken­maail­man nimenkeräi­ly­itä adres­sei­hin. On usei­ta ker­to­ja näytet­ty, miten ihmiset raa­pus­ta­vat nimen­sä miet­timät­tä asi­aa het­keäkään. Leg­en­daari­nen oli Han­nu Kar­pon jut­tu jonkun täysin sat­un­naisen maapläntin suo­jelemisek­si, tai Penn & Tel­lerin adres­si veden kieltämiseksi.

  32. ML:…rantamet­sän paikalle raken­netulle alueelle muut­ta­vat asukkaat oli­si­vat ratkai­sev­asti parem­pia veron­mak­sajia tai kun­ni­al­lisem­pia kansalaisia kuin asukkaiden suun­nitel­man mukaiselle tiivis­tetylle alueelle muut­ta­vat asukkaat. 

    Siitähän se on kiin­ni onko molem­mis­sa suun­nitelmis­sa samankokoisia ja ‑tyyp­pisiä asuntoja…?

  33. AV: Ennen rak­en­tamista Kaivopuis­ton ranta on ollut kallioista ja puu­ton­ta saaris­tom­aise­maa. Kaup­pa­tori on suuril­ta osin täyttömaata.
    Larun eteläran­noil­la saa käsi­tyk­sen siitä, minkälainen Helsingin­nie­mi on ennen rak­en­tamista ollut

    No just joo, siis olis ne rantamet­sät siinä jos­sain nyky­is­ten Stock­kan ja Foo­ru­min kul­mil­la pitänyt säästää. Gri­in­pi­is­si siinä kyl­lä piti vähän aikaa sit­ten hiih­tok­iso­jaan, mut­ta viime talvien lumen­tu­lot vis­si­in pilasi tunnelman.

  34. ML: Eivätkö juuri asukkaat osaa arvioi­da “enem­mistöä” parem­min, mil­lä tavoin aluet­ta voidaan kehit­tää viihtyisämmäksi?

    Osaa­vat, mut­ta eivät vält­tämät­tä asiantun­ti­joi­ta paremmin.

    Nyt hyväksy­tyssä suun­nitemas­sa yksi selvä tavoite on ollut maan arvon mak­si­moimi­nen. Ranta­ton­teista saa enem­män rahaa. Samal­la yritetään saa­da alueelle hyvä­tu­loisia, joskin tässä kyl­lä käytän­nössä tulee käymään seg­re­goivasti alueen sisällä.

  35. Leena: Tuo asukkaiden teet­tämä tiivistyskaa­va ei tulisi toteu­tu­maan – ei ainakaan nk. kovan­ra­han alueena. Ja vuokra-asun­to­ja ei Meri-Rasti­laan kai­va­ta enää yhtäkään.

    Mitä ihmeen perustei­ta on olet­taa, että ne uudet talot kiin­nos­tais­vat kovan rahan raken­nut­ta­jia tai osta­jia? Yksinäisiä ker­rostalo­ja joiden­ka rak­en­t­a­mi­nen on kallista osin kaavamääräyk­sistä johtuen, pikkasen kaukana met­ros­ta ja, siitä met­ros­ta huoli­mat­ta, kovin syr­jässä. Kun mun käsit­tääk­seni ne pien­talotkaan ei ole men­nyt Meri-Rasti­las­sa kaupaksi.

    Ja mitä puli­noi­hin tulee, niin nythän tää vas­ta alkaa. Päätök­sen tekee val­tu­us­to, ja tästä tuli juuri sikäli mie­lenki­in­toista että näköjään demareis­takin löy­tyy vas­tus­ta­jia ja perus­suo­ma­lai­sista puoltajia.

  36. Melkoinen huoli näyt­tää ole­van siitä, että asukkaat mah­dol­lis­es­ti käyt­tävät vapaa-aikaansa lobbaamiseen.

    Val­taa on joka tapauk­ses­sa paljon enem­män niil­lä, joille lob­baami­nen on palkkatyötä. Muuten­han siitä ei kan­nat­taisi mak­saa. Vai?

  37. antti: No just joo, siis olis ne rantamet­sät siinä jos­sain nyky­is­ten Stock­kan ja Foo­ru­min kul­mil­la pitänyt säästää. Gri­in­pi­is­si siinä kyl­lä piti vähän aikaa sit­ten hiih­tok­iso­jaan, mut­ta viime talvien lumen­tu­lot vis­si­in pilasi tunnelman.

    Nyky­isin var­maan säästet­täisi­inkin, sil­lä kuten tiedämme, Helsinkiä ei enää voisi rak­en­taa, kaiken­maail­man suo­ja-alue, näkymäkäytävä, viherverkos­to ym. säädösten takia. Jos ei mikään näistä estä, niin liito-ora­va tai valkoselkis. Mikähän jär­ki noitakin elin­voimaisia laje­ja on alkaa palvo­maan jon­ain pyhäin­jään­nök­senä, jos mei­dän val­tiomme sat­tuu sijait­se­maan niiden levin­neisyysaluei­den rajoil­la? Luon­non kannal­ta val­tioiden rajat ovat melko triviaaleja.

  38. tpyy­lu­o­ma: Mitä ihmeen perustei­ta on olet­taa, että ne uudet talot kiin­nos­tais­vat kovan rahan raken­nut­ta­jia tai osta­jia? Yksinäisiä ker­rostalo­ja joiden­ka rak­en­t­a­mi­nen on kallista osin kaavamääräyk­sistä johtuen, pikkasen kaukana met­ros­ta ja, siitä met­ros­ta huoli­mat­ta, kovin syr­jässä. Kun mun käsit­tääk­seni ne pien­talotkaan ei ole men­nyt Meri-Rasti­las­sa kaupaksi.

    Tähän lisäyk­senä vielä, että rantamet­sän houkut­tavu­ut­ta asuinalueena on liioitel­tu. Paik­ka on hyvä met­sänä ja virk­istysalueena, mut­ta en ymmär­rä, mik­si joku halu­aisi asua vilkkaasti liiken­nöi­dyn Vuosaaren sil­lan kupeessa ja Vuo­tien vier­essä. Liiken­teen metelin ja pien­hiukkaspäästö­jen lisäk­si houkut­tavu­ut­ta vähen­tää kaik­ki se kiel­teinen huomio, mikä met­sään rak­en­tamiseen liittyisi.

    Raken­netun alueen tiivistämisel­lä sen sijaan saataisi­in asun­to­ja met­säalueen viereen. Mik­sei esim. 2,5 km ladun ja uimaran­to­jen (Rasti­la ja Iso Kallahti) läheisyys houkut­telisi asukkaita?

    Pien­talo­ja ei ole suo­ras­taan riis­tet­ty käsistä (toteutet­tu­jen kohtei­den myyn­ti kesti pitkään) eikä isoa osaa niistä ole edes raken­net­tu. Jopa Ram­sin­ran­ta I, jon­ka piti valmis­tua vuon­na 2005 on edelleen kesken.

  39. Aikamoi­ses­ta YIM­BY-ilmiöstä tässä on ollut kyse Meri-Rasti­las­sa, ja jos met­sään pitää rak­en­taa, niin tämä kaupun­gin ver­sio se vas­ta on tuh­lail­e­va. Suo­ras­taan pil­ka­lli­nen sival­lus, jos­sa viedään met­säalue, mut­ta ei sit­ten raken­neta kun­nol­la. Täl­lä tavoin tuho­taan jokainen yht­enäi­nen met­säalue, mut­ta samal­la varmis­te­taan, että seu­raavakin menee heti perään, kun asum­ista ei syn­ny ker­ral­la kun­nol­la. Häviää sit­ten se idea rauhal­lis­es­ta met­sälähiöstäkin niiltä, jot­ka ovat sen takia niihin muut­ta­neet, kos­ka ne on pakko tiivistä tök­erösti ajan mit­taan, kun raken­netaan vähän sinne ja vähän tuonne. Samal­la nämä viral­liset suo­jelu­alueet, joi­ta on nyt näi­den aluei­den liepeil­lä, jäävät taval­laan suo­jat­ta ja niistä muo­dos­tuu eristyk­sis­sä ole­via pieniä luontogallerioita.

    On aikamoinen lista jo tiedos­sa ole­via met­säaluei­ta, joi­ta suun­nitel­laan raken­net­tavak­si, että meri-rasti­lalais­ten kohta­lo löysässä hirressä odot­taa aika mon­taa. Vuosaa­res­sa kuulem­ma jo nähty ilve­skin, ja kau­ri­ita oli talvel­la Van­hankaupungin­lahdel­la, joten kyl­lä sitä kaiken­laista luon­tokap­palet­ta tääl­läkin liikkuu, mut­ta kaupun­ki halu­aa nyt sit­ten vält­tämät­tä viedä elin­ti­lan ja tukkia viherkäytävät. Tyl­sän yksipuolista viher­aluet­ta jää sit­ten ihmisillekin, kun rak­en­t­a­mi­nen lev­iää ja pelk­istää ympäröivän luon­non. Tässä tapauk­ses­sa taitaa men­nä osa urheilumah­dol­lisuuk­sis­takin. Kun tar­jo­taan sit­ten lähiörak­en­tamisen vai­h­toe­hdok­si läh­es kaupunkikaupun­gin rak­en­tamista, niin väitetään NIM­BYk­si — ei ihan mene kaali­in ja äimänkä­ki kukkuu. Turha tätä on jatkos­sa seu­ra­ta, jos virkami­esten asenne ei muu­tu, vaik­ka nyt var­maan poli­itikoil­la on jo syn­tynyt halua tehdä muun­laista kaupunkia. Vihreät taita­vat jo olla niitä, jot­ka ovat eniten rak­en­ta­mas­sa, mut­ta valit­tui­hin paikkoi­hin. Aina vihreät eivät ole olleet tun­net­tu­ja rak­samiehen työl­listäjinä, joten ajat muut­tuvat, mut­ta sil­lä ei ole väliä, jos kaupun­gin virkamiehet vain puhu­vat peri­aat­tei­den muu­tok­sista, mut­ta työn­tävät piirus­tus­pöy­dältä sitä samaa itseään.

    Mitä enem­män raken­netaan nukku­malähiötä, niin sitä heikom­m­min syn­tyy mah­dol­lisuuk­sia esimerkik­si pienyrit­täjyy­teen, joka toisi elin­voimaa näi­hin lähiöi­hin. Itse en ymmär­rä mik­si demar­it ennen vaale­ja suut­tui­v­at lähiökri­ti­ik­istä, kos­ka kai se on nyt nähtävä, että niihin ei syn­ny työ­paikko­ja jos jatke­taan van­haa kaavaa ja raken­nemuu­tos kiihtyy. Työt­tömyy­destä lähiössä syn­tyy var­maan katu-uskot­tavaa räp­piä vasem­mis­tossa, mut­ta mik­si tyy­tyä vain vol­lot­ta­maan ja poli­itikot voiv­ot­tele­maan, kun kaupun­ki voisi myös luo­da mah­dol­lisuuk­sia vaik­ka palveluyrit­täjik­si, ja samal­la syn­ty­isi niitä perus­tu­lo­työ­paikko­ja aidon kysyn­nän varaan. Tiedän jokusen maa­han­muu­ta­japer­heen, jot­ka ovat oikeas­t­aan kokon­aisu­udessaan oman pienyri­tyk­sen­sä työl­listämiä, ja vaik­ka tulot nokkaa kohti ei ole kum­moi­set, niin silti hom­ma käy ja tuot­taa ylpeyt­tä. Suo­ma­laisit­tain van­hakan­taiset laa­jen­netut ydin­per­heet, tai mikä sanahirvi­tys onkaan, toimi­vat heil­lä, ja sopisi ehkä mallik­si jois­sain tapauk­sis­sa kantaväellekin. 

    Myös tästä asen­nevam­mas­ta vuokra-asun­toi­hin olisi syytä päästä eroon — har­va var­maan tun­nistaa omaa lähiötä yleis­es­tä mieliku­vas­ta jota siitä levitetään jopa val­tu­us­tossa. Samal­la luo­daan turhia pelko­ja, ja eriy­tymi­nen vain kiihtyy aivan suot­ta. Toisaal­ta sit­ten jos tehdään vain nukku­malähiötä, niin ei var­maan ole ihme jos niihin syn­tyy ongelmia, kun sitä tekemistä, mak­sullista tai julk­ista, ei oikein ole sen ostarin ja kir­jas­ton lisäk­si. Ain­oat palve­lut on sit­ten tiuhaan nimeä vai­h­ta­vat kal­jakup­pi­lat. Kan­takaupun­gin kakarat saa­vat tässäkin etu­matkaa, kun viriket­tä on ihan toiseen malli­in, joten mik­si ihmeessä met­sät syövä met­sälähiörak­en­t­a­mi­nen on ylipäätään se lähtöko­h­ta, kun lähde­tään niemeltä? Voisi sitä kan­takaupunki­maisu­ut­ta tehdä halvem­mis­takin raa­ka-aineista, mut­ta silti onnis­tuneesti, jos ihmisille luo­taisi­in mah­dol­lisuuk­sia sen valmi­in paketin sijaan ja san­ot­taisi­in esimerkik­si ei niille ketjuli­ikkei­den moninker­tais­es­ti paikallisen tarpeen tyy­dyt­täville super­mar­keteille. Kaava­han se on tässä tärkein, ei talo­jen detaljit. Jos yrit­täjäkakku jaet­taisi­in yhdeltä kaup­pi­aal­ta mon­elle, niin koko alueen ilme paran­tu­isi ja ostovoimaa säi­ly­isi alueel­la pitämässä hengis­sä myös muu­ta palvelu­alaa. Jos ostovoimainen väki vielä sit­ten irrot­tau­tu­isi DIY-kult­tuurista, niin työl­lisyys paran­tu­isi huo­mat­tavasti. Luopuisi­vat vaik­ka autoilus­ta, ja säästyneet rahat muuhun. Jos sit­ten hyvis­sä töis­sä ole­vat eivät halua palvelui­ta osta­mal­la työl­listää, tai hei­dät sul­lotaan omako­tialueille ker­rostalolähiön viereen, niin ei voi mitään, mut­ta ei niitä työ­paikko­ja tai­da tul­la määräl­lis­es­ti sit­ten mis­tään muual­takaan. Kaupun­gin vain pitäisi minus­ta kaavoit­ta­mal­la yrit­tää muut­taa kulu­tuskäyt­täy­tymistä, jot­ta sitä rahaa liikkuisi tasaisem­min kaupungis­sa, eikä syn­ty­isi mitään kaupun­gin uno­htamia alueita. 

    Hukkaan menee tämä aja­tus tiivistämis­es­tä, jos tämä täl­laise­na jatkuu. Kun vielä väestöen­nuste on mikä on, niin täl­lainen tuh­lailu ker­taan­tu­un mielet­tömästi. Kes­ki-Pasi­lan pohjoisosankin suun­nitel­mat ovat niin irti tor­nialueen ja keskuk­sen mit­takaavas­ta, että koko alueesta tulee kum­malli­nen keräi­ly­erä har­vas­sa ole­via torne­ja, muu­ta­man vuosikymme­nen takaista Berli­iniä ja sit­ten taval­lista lähiötä, että heip­pa­r­al­laa. Hiekkak­ent­tä jos mikä, olisi paik­ka tem­paista vähän eri mittakaavaa.

  40. Maail­ma on muut­tunut aika paljon Helsin­gin keskus­tan rak­en­tamisen ajoista. Nyky­isin luon­toa on suh­teessa raken­net­tuun alueeseen paljon vähem­män. Sik­si eri­lais­ten asioiden pain­oar­vo­ja kaavoituk­ses­sa pitäisi uudistaa.

    Muual­ta löy­tyy jo iso­ja kaupunke­ja, joi­hin halu­taan lisää luon­toa kokon­aisu­u­den osak­si. Kun met­siä on helpom­pi säi­lyt­tää kuin syn­nyt­tää, kan­nat­taa Helsin­gin pitää riit­tävistä virk­istysalueista kiinni.

    Kaupunki­matem­ati­ikkaan tarvi­taan luon­nos­ta saatavien hyö­ty­jen yhtälöi­den tunnistamista.

  41. newyork­ista: Kyl­lä. Elämme edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­sa, jos­sa demos on luovut­tanut päätös­val­lan val­it­semilleen edustajille. 

    Teo­ri­an mukaan noin. Tosin kun­tayk­sikkömme tässä tapuk­ses­sa on iso, teho­ton ja päätök­sen­teko on karan­nut hyvin kauas asukkaista. 

    Kun­tau­ud­is­tus­ta tarvi­taan todel­la rivakasti ja tärkein­tä on pilkkoa liian isot kaupun­git vähän toimi­vam­mik­si yksiköik­si. Nykyi­nen tehokku­us mak­si­mi Suomes­sa on 16 000 asukas­ta. Kan­sain­välis­es­ti on puhut­tu 10 000 — 40 000 asukkaan kun­tien ole­van kus­tan­nuste­hokkai­ta. Joten tuos­ta vo äkkiä laskea, kuin­ka mon­ek­si kaupungik­si Helsin­ki on pilkottava.

    1. Kyl­lä tulisi aikamoistya hula­baloo­ta Helsin­gin seudun kaavoituk­ses­ta, jos meil­lä oli 14 osaop­ti­moin­tiyk­sikön sijas­ta sata osaop­ti­moin­tiyk­sikköä, jota välit­täio­saivät vähät tois­t­en­sa eduista, kuten nämä 14 nyt.

  42. Kalle:
    Osmo: “…Ruuh­ka nousee suurem­mak­si, jos myös bus­sit ja ratikat seiso­vat samoissa ruuhkissa. Sksi kan­takaupun­gin elin­voimaisu­us edel­lyt­tää, että autoli­iken­teen ruuhkau­tu­mi­nen ei ruuhkau­ta joukkoliikennettä…”

    Joukkoli­iken­teen käyt­täjänä voin sanoa, että kan­takaupungi­non­gel­ma ovat bus­sit. Eivät henkilöau­tot aja risteyk­siä tukkoon läh­eskään niin paljoa kuin bus­sit aja­vat. Kun risteys on tukos­sa eivät spårat pääse eteen­päin. Keskus­tatun­neli ja keskus­tan sisäis­ten turhien bus­sil­in­jo­jen pois­to auttaa.

    Taas nämä Bussien­vas­tus­ta­jat ry. liik­keel­lä. Sporraitei­ta ri voi rak­en­taa kaikkialle, ja ratik­ka joutuu joka pysäkil­lä pysähtymään. Eikä raitiokisko­jen kap­si­teet­ti riitä keskustassa.

    Kijoi­tus­muo­toa spåra (lue spoo­ra) käyt­tävät minus­ta vain mukas­tadi­laiset håkan­it (lue hookanit).

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä tulisi aikamoistya hula­baloo­ta Helsin­gin seudun kaavoituk­ses­ta, jos meil­lä oli 14 osaop­ti­moin­tiyk­sikön­si­jas­ta sata osaop­ti­moin­tiyk­sikköä, jota välit­täio­saivät vähät tois­t­en­sa eduista, kuten nämä 14 nyt.

    Silti tulee ihme­telleek­si, onko Helsin­gin seudun kaavoitus­su­un­nit­telu enem­män suur­val­tapoli­ti­ikkaa kuin osaop­ti­moin­tia. Tätä voi miet­tiä vaikka­pa Ala-Tikkuri­las­sa. Itse olisin siirtänyt KehäI­II ja Ker­a­van­joen välisen kaistaleen Van­taan hallintaan samal­la kun Helsin­ki kaap­pasi Van­taan meriy­htey­den ja Sipoon taka­maat. Yhtä huonos­ti Helsin­ki on hoi­tanut vaikka­pa Kon­alan taka­mai­ta, jot­ka olisi ollut paljon järkevämpi liit­tää Myyr­mäen aluekeskus­taan jo vuosikym­meniä sitten.

    Mis­sä sit­ten on opti­moin­tisu­un­nit­teluyk­siköi­den alara­ja. Läänit on supis­tet­tu min­imi­in ja kun­nille halu­taan ehkä sama kohta­lo. Olisiko hyvä, että Helsin­gin ja Tam­pereen kaupun­gin rajal­in­ja kulk­isi jos­sain Hakois­t­en lin­navuoren juurella?

    1. Min­ul­la on sel­l­ainen muis­tiku­va, että Helsin­ki on joskus ehdot­tanut rajan siirtämistä Kehä III:een, mut­ta asia tör­mäsi joko Van­taan tai siir­ret­tävien asukkaiden vas­tus­tuk­seen. Voi olla että muis­tan väärin.

  44. AV: Jos ei mikään näistä estä, niin liito-ora­va tai valkoselkis. Mikähän jär­ki noitakin elin­voimaisia laje­ja on alkaa palvo­maan jon­ain pyhäin­jään­nök­senä, jos mei­dän val­tiomme sat­tuu sijait­se­maan niiden levin­neisyysaluei­den rajoilla?

    Liito-ora­va on todel­lakin eriskum­malli­nen laji, se lev­iää yllät­täen out­oi­hin maisemi­in. Mon­et lajit kart­ta­vat melua mut­ta liito-ora­va pesii mielel­lään suun­nitel­lun moot­tori­tien linjalle…

    Olen kuul­lut, että Kuo­pi­on toril­ta voisi ostaa pakastet­tu­ja liito-ora­van papanoi­ta. Mah­taako pitää paikkansa, sehän ratkai­sisi Meri-Rasti­lan met­sän säilymisen.

    Tai onko Sirkus Sar­i­o­las­sa liito-oravankesyttäjä..?

  45. Olli Ven­to:
    Maail­ma on muut­tunut aika paljon Helsin­gin keskus­tan rak­en­tamisen ajoista. Nyky­isin luon­toa on suh­teessa raken­net­tuun alueeseen paljon vähem­män. Sik­si eri­lais­ten asioiden pain­oar­vo­ja kaavoituk­ses­sa pitäisi uudistaa.

    Muual­ta löy­tyy jo iso­ja kaupunke­ja, joi­hin halu­taan lisää luon­toa kokon­aisu­u­den osak­si. Kun met­siä on helpom­pi säi­lyt­tää kuin syn­nyt­tää, kan­nat­taa Helsin­gin pitää riit­tävistä virk­istysalueista kiinni.

    Kaupunki­matem­ati­ikkaan tarvi­taan luon­nos­ta saatavien hyö­ty­jen yhtälöi­den tunnistamista.

    Todet­takoon nyt kuitenkin, että Helsin­gin kan­takaupungist noin kol­mannes on puis­toa, eli se ei eroa siinä suh­teessa mitenkään muus­ta kaupungista. Olen­naista on sen raken­netun alueen raken­nuste­hokku­us, joka on muual­la Helsingis­sä umpisurkea.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä tulisi aikamoistya hula­baloo­ta Helsin­gin seudun kaavoituk­ses­ta, jos meil­lä oli 14 …

    Metropoli tekee metropolin töitä ja kaupun­ki kaupun­gin töitä. Metropoli kaavoit­taa motar­it ja raideli­iken­teen. Kaupun­git taas muun. Eivätkä kaupun­git taas sotkeudu ton­tin omis­ta­jan asioi­hin. 🙂 Ei se sen kum­mem­paa ole.

  47. Antsa: Mis­sä sit­ten on opti­moin­tisu­un­nit­teluyk­siköi­den alaraja.

    Riip­puu siitä, mitä suun­nitel­laan. Jos suun­nitel­laan kaupunki­raken­net­ta, se pitää tehdä työssäkäyn­tialueen kokoisel­la plän­til­lä, joka voi olla aika suurikin.

    Jos suun­nitel­laan paikallista puis­toa, se pitää tehdä kaupungi­nosan tai kylän tasolla.

    Nyky­isil­lä liikku­mis­mah­dol­lisuuk­sil­la nämä kak­si tasoa eivät kohtaa. Toinen on paljon kaupunkia pienem­pi, toinen suurem­pi. Melkein tek­isi näis­sä keskusteluis­sa mieli hakea mel­onit, ome­nat ja lip­pik­set kaapista.

  48. Viherinssi: Osaa­vat, mut­ta eivät vält­tämät­tä asiantun­ti­joi­ta paremmin.

    Nyt hyväksy­tyssä suun­nitemas­sa yksi selvä tavoite on ollut maan arvon mak­si­moimi­nen. Ranta­ton­teista saa enem­män rahaa. Samal­la yritetään saa­da alueelle hyvä­tu­loisia, joskin tässä kyl­lä käytän­nössä tulee käymään seg­re­goivasti alueen sisällä.

    Onko rahan yksin olta­va kaiken mit­ta? Arvo­ja on muitakin, jopa tärkeämpiä kuin raha.

    Tulee tässä väk­isinkin mieleen tari­na ukos­ta, joka ahneuk­sis­saan otti hengiltä kul­ta­mu­nia muni­van han­hen­sa. (elävä han­hi = rak­en­tam­a­ton ranta-alue, tapet­tu han­hi = raken­net­tu ranta-alue, kul­ta­mu­nat = elämyk­set, joi­ta esim. rantamet­sä tai ranta-/mer­i­maise­mat ja lähilu­on­to, ilman enem­pää rak­en­tamista, voi tuottaa)

    Tämä käsit­tämät­tömän voimakas suun­taus ranta-alueille rak­en­tamiseen on paikoin pahim­mil­laan kuin kään­teinen Robin Hood-ilmiö: viedään ilmaiset maise­ma-/lähilu­on­toelämyk­set köy­hiltä ja (läh­es) lahjoite­taan alueet/maisemat (ne tiety­il­lä alueil­la muil­ta peit­täen) niille, joil­la rahaa on tarpeek­si hulppei­den ökya­sun­to­jen ostoon. 

    Han­hen tap­panut tari­nan ukko sen­tään omisti han­hen­sa, mut­ta yhteisen omaisu­u­den, kuten lähilu­on­non, lahjoit­ta­mi­nen (tai myymi­nen) vain varakkaim­mille, taitaa olla jonkin­laista uusjakoa?

    Jos näitä ‘hyvä­tu­loisia’ ei vain saa­da ker­ral­la tarpeek­si usei­ta, niin sit­ten hidaste­taan rak­en­tamis­tah­tia, jol­loin työ­maid­en kesken­eräisyy­destä saa­vat kaik­ki naut­tia pitem­pään, kuten Aurinko­lah­den suun­nal­la kävi!

    Viis lähilu­on­nos­ta ja viihty­isyy­destä, kun raha puhuu ja betonipuolueet jyrää. Nyt olisi jo herä­tyk­sen aika!

  49. Osmo Soin­in­vaara: Kyl­lä tulisi aikamoistya hula­baloo­ta Helsin­gin seudun kaavoituk­ses­ta, jos meil­lä oli 14 osaop­ti­moin­tiyk­sikön sijas­ta sata osaop­ti­moin­tiyk­sikköä, jota välit­täio­saivät vähät tois­t­en­sa eduista, kuten nämä 14 nyt.

    Mis­tähän löy­ty­isi se kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to, joka välit­täisi edes omien kaupunki­lais­ten­sa eduista?

  50. Markku af Heurlin: Taas nämä Bussien­vas­tus­ta­jat ry. liikkeellä… 

    Myön­nän tämän, mut­ta akti­ivise­na joukkoli­iken­teen käyt­täjänä en vain pidä bus­seista. Ne eivät sovi kan­takaupunki­in. Tukki­vat vain kadut. 

    Asi­aa aut­taisi vähän, jos keskus­taan päästet­täisi­in vain lyhy­itä ja kapei­ta busse­ja, kuten muual­la olen näh­nyt. Paikkamäärä niis­sä on kuitenkin samaa luokkaa, kun penkke­jä vähen­netään sei­soma­paikko­jen kus­tan­nuk­sel­la. Tullinpuomista etelään ei ole mitään järkeä ajat­taa maalais­mi­toitet­tu­ja linja-autoja.

    Muu­ta­ma kisko lisää voi hyvinkin olla paikallaan. Asia on kuitenkin tarkastelta­va siten, että tehdään samal­la tarvit­ta­va lisärak­en­t­a­mi­nen, jot­ta lin­jat ovat kannattavia.

  51. Rasti­las­sa näyt­tää käyneen niin, että on tehty kaa­va kaikkia (luonto)reunaehtoja nou­dat­taen ja saatu aikaisek­si aika olema­ton tekele lähiömäistä talo­rypälet­tä. Ei ihme, että tun­tuu aika turhak­keelta koko kaa­va. Sopi­ihan nuo muu­ta­mat lähiöa­sun­not muuallekin.
    Aikansa kun reunae­hto­jen kanssa pelataan, supis­te­taan ja vähen­netään luon­to­porukan mielik­si niin lop­putu­lok­se­na on aikaansaan­nos, jos­ta tulee mieleen, että kan­nat­taako tuo­ta tehdä ollenkaan.
    Rasti­lan rantaan olisi pitänyt vakaasti tehdä suun­nitel­ma laa­jem­mas­ta, kun­nol­lis­es­ta ja elinkelpois­es­ta rantakaupunginosasta.

  52. Lueske­lin tätä kom­ment­tiketjua uudelleen ja pohdin, että demokra­ti­akäsi­tyk­siä on mon­en­laisia. Joillekin keskustelijoille demokra­tia näyt­tää tarkoit­ta­van pelkkiä numeroi­ta, jol­loin hel­posti uno­htuu, että päätösten tulisi lisäk­si perus­tua asi­ati­etoon ja nou­dat­taa tiet­tyjä pelisääntöjä.

    Ketjua lukies­sani kiin­nitin huomio­ta myös, että mon­et Meri-Rasti­lan met­säalueen puo­lus­ta­jista ja vai­h­toe­htokaa­van kan­nat­ta­jista esi­in­tyvät tääl­lä omil­la nimil­lään. Hyökkäyk­set sen sijaan tehdään nim­imerkkien takaa. Mis­tä voisimme tietää, ettei näil­lä henkilöil­lä ole omia asi­aan liit­tyviä intresse­jä? Emme mistään. 

    Puli­nat eivät tähän lopu. Meri-Rasti­la pysyy esil­lä pitkään ja tulee toden­näköis­es­ti ennem­min tai myöhem­min muut­ta­maan Helsin­gin kaupun­gin käytän­töjä laajemminkin.

  53. Kalle: Myön­nän tämän, mut­ta akti­ivise­na joukkoli­iken­teen käyt­täjänä en vain pidä bus­seista. Ne eivät sovi kan­takaupunki­in. Tukki­vat vain kadut. 

    Asi­aa aut­taisi vähän, jos keskus­taan päästet­täisi­in vain lyhy­itä ja kapei­ta busse­ja, kuten muual­la olen näh­nyt. Paikkamäärä niis­sä on kuitenkin samaa luokkaa, kun penkke­jä vähen­netään sei­soma­paikko­jen kus­tan­nuk­sel­la. Tullinpuomista etelään ei ole mitään järkeä ajat­taa maalais­mi­toitet­tu­ja linja-autoja.

    Muu­ta­ma kisko lisää voi hyvinkin olla paikallaan. Asia on kuitenkin tarkastelta­va siten, että tehdään samal­la tarvit­ta­va lisärak­en­t­a­mi­nen, jot­ta lin­jat ovat kannattavia.

    Mitä tapah­tuu, jos yksi metro‑, raitio- tai rautatievaunu ei pääse eteen­päin? Koko liikenne pysähtyy, kun takana tule­vat eivät pääse ohit­ta­maan ongel­mavaunua. Bus­sit sen sijaan voivat ohit­taa pysähtyneen bussin vaikka­pa vas­taan­tuli­joiden kaistan kaut­ta tai käyt­tää kort­telinkiertävää tietä. 

    Bus­sili­ikenne on paljon jous­tavampi joukkoli­iken­nemuo­to kuin kiskoli­ikenne. Sen pysäkkiväli ja koko liikenne pitäisi suun­nitel­la järkevästi, esim. “liiken­neval­ot vihreik­si bussin tullessa”-periaatteella. Jotkin bus­sil­in­jat on vain valitet­tavasti suun­nitel­tu ilmeis­es­ti “hitau­den ylistys”- tai “kier­retään­pä vielä tuolta”-periaatteella, joka on hävit­tänyt suju­van eten­e­misen. Viimek­si­mainit­tua taas tarvit­taisi­in, jot­ta julkisen liiken­teen käyt­tö saisi enenevää suo­sio­ta. Bus­si, joka ensin seisoo pitkään punai­sis­sa val­ois­sa, pysähtyy val­o­jen jäl­keen pysäkille, myöhästyäk­seen taas seu­raa­van risteyk­sen vihreästä aal­losta, ja jatkaa tätä kuvio­ta tois­tu­vasti (kuten esim. 20), on omi­aan karkot­ta­maan ne matkus­ta­jat, jot­ka kaipaa­vat suju­vam­paa eten­e­mistä ja joil­la on vaihtoehtoja.

  54. Sakke: ja (läh­es) lahjoite­taan alueet/maisemat (ne tiety­il­lä alueil­la muil­ta peit­täen) niille, joil­la rahaa on tarpeek­si hulppei­den ökya­sun­to­jen ostoon. 

    Jos se tont­ti myy­dään markki­nahin­taan, niin ei sitä sil­loin lahjoiteta.

    Tämä ihan irral­lise­na kom­ment­ti­na riipumat­ta siitä, pitääkö jälleen uuden ker­rostalolähiön kaavoit­tamista uuteen met­sään hyvänä ideana.

  55. Ris­to: Jos se tont­ti myy­dään markki­nahin­taan, niin ei sitä sil­loin lahjoiteta.

    Tämä ihan irral­lise­na kom­ment­ti­na riipumat­ta siitä, pitääkö jälleen uuden ker­rostalolähiön kaavoit­tamista uuteen met­sään hyvänä ideana.

    Kysymys: Mitä sai­vat inti­aan­it Man­hat­tanin saaren myydessään?
    Vas­taus: Markki­nahin­nan! (oli markki­nahin­ta inti­aaneille, mut­ta oliko se sitä saaren ostaneille valkonaamoille?)

  56. Sakke: Kysymys: Mitä sai­vat inti­aan­it Man­hat­tanin saaren myydessään?
    Vas­taus: Markki­nahin­nan! (oli markki­nahin­ta inti­aaneille, mut­ta oliko se sitä saaren ostaneille valkonaamoille?)

    Jep, hyvä ver­taus. Ja kun maa on ker­ran myy­ty, se on menetet­ty ja siitä saatu raha lohdut­taa vain hetken. 

    Jos kaupunkisu­un­nit­telua tehdään kvar­taal­i­talouden ehdoil­la tont­ti­maan myyn­ti­hin­to­ja poh­tien, kyse on lyhyestä matem­ati­ikas­ta. Hyvän suun­nit­telun tulisi toimia pitkän matem­ati­ikan oppimääräl­lä ja pohtia asioi­ta tule­vaisu­u­den näkökulmasta.

  57. Sakke: Sen pysäkkiväli ja koko liikenne pitäisi suun­nitel­la järkevästi, esim. “liiken­neval­ot vihreik­si bussin tullessa”-periaatteella.

    Tämä on hyvä peri­aate, mut­ta lähel­lä kan­takaupunkia se toimii huonos­ti. Ajat­tele vaik­ka Man­ner­heim­intien ja Runeberginkadun/Helsinginkadun risteystä. Mon­eenko suun­taan ja mon­tako julkisen liiken­teen vuoroa siinä menee aamu­ru­uhkan aikaan tun­nis­sa? Voiko niille kaikille antaa etuuden?

    Mikä hyvän­sä ruuhkan tasos­sa kulke­va joukkoli­ikenne on tuomit­tu ainakin jos­sain määrin kär­simään siitä ruuhkasta.

    Tästä syys­tä juna ja metro ovat aika ylivoimaisia vilkkaas­sa liikenteessä.

    Sakke: Jotkin bus­sil­in­jat on vain valitet­tavasti suun­nitel­tu ilmeis­es­ti “hitau­den ylistys”- tai “kier­retään­pä vielä tuolta”-periaatteella, joka on hävit­tänyt suju­van etenemisen. 

    Helsin­gin bus­sil­i­jo­jen suun­nit­teli­jat eivät ole ihan tyh­miä. On help­po suun­nitel­la elämää helpot­tavia lin­jo­ja, jos ei tarvitse välit­tää rahas­ta. Ne lähiöitä raivos­tut­tavasti kiertävät matelulin­jat tup­paa­vat ole­maan ruuhkas­sa tupat­en täyn­nä väkeä, joten suorem­mal­la reit­il­lä tuskin saisi enem­pää ihmisiä palveltua.

  58. Viherinssi: Nyt hyväksy­tyssä suun­nitemas­sa yksi selvä tavoite on ollut maan arvon mak­si­moimi­nen. Ranta­ton­teista saa enem­män rahaa. Samal­la yritetään saa­da alueelle hyvä­tu­loisia, joskin tässä kyl­lä käytän­nössä tulee käymään seg­re­goivasti alueen sisällä. 

    Vaik­ka ranta­tont­tien myynistä saisi enem­män rahaa, infra­struk­tu­urin rak­en­t­a­mi­nen tulisi halvem­mak­si tiivistämäl­lä raken­netulle alueelle. Vaik­ka ranta-alueelle onnis­tut­taisi­inkin houkut­tele­maan hyvä­tu­loisia, voisi varsinkin jo raken­netun Meri-Rasti­lan, ehkä myös muun Vuosaaren ja heti sil­lan toisel­la puolel­la ole­vien Mar­janiemen, Puoti­lan ja Var­tiokylän houkut­tavu­us kär­siä virk­istysalueen menet­tämisen myötä.

  59. Sakke: Kysymys: Mitä sai­vat inti­aan­it Man­hat­tanin saaren myydessään?
    Vas­taus: Markki­nahin­nan! (oli markki­nahin­ta inti­aaneille, mut­ta oliko se sitä saaren ostaneille valkonaamoille?) 

    Inti­aanien ain­oa vai­h­toe­hto, joka olisi johtanut olen­nais­es­ti toiseen tulok­seen olisi ollut kaikkien siir­to­lais­ten tap­pami­nen mieluiten vesir­a­jaan (sys­temaat­tis­es­ti, jos oli­si­vat pystyneet), joten en todel­lakaan ymmär­rä mitä rel­e­vanssia täl­lä ver­tauk­sel­la on (ne valkon­aaa­ma-hol­lan­ti­laiset eivät myöskään siir­tokun­taansa saa­neet pitää). Ilman sitä (lähin­nä) euroop­plais­ten rak­en­ta­maa kaupunkia ja val­tio­ta kyseisel­lä aluel­la ei myöskään olisi niin kovin ihmeel­listä arvoa tänä päivänäkään.

    Han­na-Leena Yli­nen: Jep, hyvä ver­taus. Ja kun maa on ker­ran myy­ty, se on menetet­ty ja siitä saatu raha lohdut­taa vain hetken. 

    Kaupungilla on kyl­lä ‘kiin­teistövero’ nimi­nen instru­ment­ti tulo­jen puris­tamiseen tulevaisuudessakin.

    Minä siis kom­men­toin ihan vain tätä “lahjoitus”-väitettä, en ker­rostalo­jen met­sään kaavoit­tamisen mielekkyyt­tä muuten.

  60. ML: Vaik­ka ranta­tont­tien myynistä saisi enem­män rahaa, infra­struk­tu­urin rak­en­t­a­mi­nen tulisi halvem­mak­si tiivistämäl­lä raken­netulle alueelle. Vaik­ka ranta-alueelle onnis­tut­taisi­inkin houkut­tele­maan hyvä­tu­loisia, voisi varsinkin jo raken­netun Meri-Rasti­lan, ehkä myös muun Vuosaaren ja heti sil­lan toisel­la puolel­la ole­vien Mar­janiemen, Puoti­lan ja Var­tiokylän houkut­tavu­us kär­siä virk­istysalueen menet­tämisen myötä. 

    Infrakus­tan­nusten osalta olet oike­as­sa. Helsinkiläisil­lä kiin­teistö­jen hin­noil­la niil­lä ei kuitenkaan ole ihan val­ta­van suur­ta merk­i­tys­tä kokonaisuudelle.

    Huoli muiden aluei­den houkut­tele­vu­u­den vähen­e­mis­es­tä on toden­näköis­es­ti aihee­ton. Yleen­sä kalli­iden kiin­teistö­jen tulem­i­nen ole­mas­saol­e­van asu­tuk­sen viereen nos­taa ole­mas­saol­e­van asu­tuk­sen arvoa.

    Olen­naisin kysymys tämän tem­pun opn­nis­tu­mises­sa on siinä, riit­tääko Meri-Rasti­lan maine kuitenkin karkoit­ta­maan mak­sukykyiset osta­jat paikalta. Jos niin käy, kaa­va ei tule toteutumaan.

    En ole väit­tämässä, että nyt hyväksyt­ty kaa­va olisi maail­man paras. Sen peruste näyt­tää kuitenkin aika selvältä (raha ja hyvä­tu­lois­t­en saami­nen itään), joten kil­paile­vien ehdo­tusten olisi pitänyt pystyä osoit­tau­tu­maan näis­sä asiois­sa parem­mak­si men­estyäk­seen. Siinä kil­pailus­sa argu­ment­ti lähivirk­istysalueen mukavu­ud­es­ta nyky­isille asukkaille ei ole kovin vahva.

  61. Ris­to: Inti­aanien ain­oa vai­h­toe­hto, joka olisi johtanut olen­nais­es­ti toiseen tulok­seen olisi ollut kaikkien siir­to­lais­ten tap­pami­nen­mieluiten vesir­a­jaan (sys­temaat­tis­es­ti, jos oli­si­vat pystyneet), joten en todel­lakaan ymmär­rä mitä rel­e­vanssia täl­lä ver­tauk­sel­la on (ne valkon­aaa­ma-hol­lan­ti­laiset eivät myöskään siir­tokun­taansa saa­neet pitää). Ilman sitä (lähin­nä) euroop­plais­ten rak­en­ta­maa kaupunkia ja val­tio­ta kyseisel­lä aluel­la ei myöskään olisi niin kovin ihmeel­listä arvoa tänä päivänäkään.

    Kaupungilla on kyl­lä ‘kiin­teistövero’ nimi­nen instru­ment­ti tulo­jen puris­tamiseen tulevaisuudessakin.

    Minä siis kom­men­toin ihan vain­tätä “lahjoitus”-väitettä, en ker­rostalo­jen met­sään kaavoit­tamisen mielekkyyt­tä muuten.

    Ökya­sun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ran­noille on anteek­siantam­a­ton teko, kos­ka se on käytän­nössä erit­täin pitkälle peru­ut­tam­a­ton teko. Toisaal­ta, ‘ökya­sun­to­jen’ hin­ta, vaik­ka se meistä ‘taval­li­sista pul­li­ai­sista’ voisi käsit­tämät­tömän korkeal­ta tun­tu­akin, saat­taa se ao. asun­to­jen osta­jien kannal­ta olla silti vain pienehkö tek­i­jä mon­en muun joukos­sa. Ökya­sun­non osta­jille asun­non han­kkimiseen tarvit­ta­van rahamäärän suu­ru­us ei vält­tämät­tä ole se oleel­lisin juttu.

    Ehkäpä mer­inäköala-asun­to sit­ten hivelee jol­lain kum­mallisel­la taval­la ‘nousukas­mais­es­ti’ ajat­tele­vien ökya­sun­to­jen osta­jien mieltä (esim. peri­aat­tei­den ‘on hienoa asua meren ran­nal­la’, vrt. ‘on hienoa kuu­lua kul­ta­pos­suk­er­hoon’ mukaan). Se voi tuot­taa kaupunginkin kannal­ta lyhy­taikaista iloa rahan muo­dos­sa, mut­ta ikävä puoli asi­as­sa on se, jos näitä ökya­sun­to­ja raken­net­taes­sa uno­hde­taan paljon suurem­man joukon, mei­dän ‘taval­lis­ten pul­li­ais­ten’ oikeudet lähilu­on­toon, julk­isi­in mer­i­maisemi­in ja upeisi­in ranta-alueisi­imme. Ökya­sun­not voidaan rak­en­taa kauem­maskin rannoista!

  62. Viherinssi: Huoli muiden aluei­den houkut­tele­vu­u­den vähen­e­mis­es­tä on toden­näköis­es­ti aihee­ton. Yleen­sä kalli­iden kiin­teistö­jen tulem­i­nen ole­mas­saol­e­van asu­tuk­sen viereen nos­taa ole­mas­saol­e­van asu­tuk­sen arvoa.

    Räjäyt­tikö Aurinko­lah­den rak­en­t­a­mi­nen muun Vuosaaren hin­tata­son nousu­un? Uskoisin uuden rak­en­tamisen nos­ta­van ole­mas­saol­e­van asu­tuk­sen arvoa ennem­min paran­tunei­den palvelu­jen ja joukkoli­iken­ney­hteyk­sien kuin fiin­impi­en naa­purei­den ansiosta. 

    Ainakin itse pidän hyviä ulkoilu- ja virk­istysaluei­ta erit­täin tärkeänä tek­i­jänä uut­ta asun­toa etsiessäni. Olisin myös valmis mak­samaan asun­nos­ta enem­män hyvien ulkoilumah­dol­lisuuk­sien läheltä. Niiden puut­tumi­nen kokon­aan olisi luul­tavim­min este kau­pan syn­tymiselle. Enkä pidä itseäni minään ääri­ta­pauk­se­na — tämän voi tode­ta vaik­ka tutki­mal­la asun­toil­moituk­sia tai vaikka­pa vain jut­tele­mal­la asi­as­ta ihmis­ten kanssa. Väitän edelleen, että virk­istysalueelle rak­en­t­a­mi­nen vähen­täisi lähiseudun nyky­is­ten asun­to­jen houkuttavuutta.

  63. Kyse on pitkälti brändäyk­ses­tä. Meri-Rasti­lalle on tieten tah­toen raken­net­tu huonoa imagoa, jot­ta sil­lä voisi perustel­la alueen “paran­tamista” kaavoituksella. 

    Huono ima­go on kuitenkin vain imagoa. KSV:n muu­ta­ma vuosi sit­ten ulkop­uolisel­la tahol­la teet­tämässä tutkimuk­ses­sa asukkaat arvioi­vat Meri-Rasti­laa varsin myönteisesti. 

    Jos asukkaat pitävät aluet­ta hyvänä, mut­ta ima­go on huono, pitäisi toimen­pitei­den kohdis­tua mieliku­vien kohen­tamiseen. Meri-Rasti­las­ta olisi paljon myön­teistä ker­rot­tavaa — mm. hyvät ulkoilumah­dol­lisu­udet ja uimaran­to­jen läheisyys — mut­ta jostain syys­tä mielu­um­min halu­taan luo­da kiel­teistä mielikuvaa. 

    Helsin­gin San­omista muis­tan muu­ta­man posi­ti­ivisen Meri-Rasti­las­ta teh­dyn jutun, mut­ta niis­sä aluet­ta kut­sut­ti­in Meri-Rasti­lan sijaan Kallahdek­si. Sel­l­aista sattuu.

    OURCi­ty-suun­nitel­man poh­jal­ta toteutetut asun­not oli­si­vat toden­näköis­es­ti halut­tu­ja, sil­lä ulkoilu­alueen läheisyys tulisi niiden yhtey­dessä mon­een ker­taan maini­tuk­si. KSV:n suun­nitel­man mukaan toteutetut asun­not sen sijaan jou­tu­isi­vat kär­simään imago­haitas­ta, sil­lä rak­en­tamis­pros­essin jälk­iä tul­taisi­in ver­taa­maan niihin tuhan­si­in ja taas tuhan­si­in val­oku­vi­in, joi­ta met­säalueelta on otettu.

  64. Han­na-Leena Yli­nen: OURCi­ty-suun­nitel­man poh­jal­ta toteutetut asun­not oli­si­vat toden­näköis­es­ti halut­tu­ja, sil­lä ulkoilu­alueen läheisyys tulisi niiden yhtey­dessä mon­een ker­taan maini­tuk­si. KSV:n suun­nitel­man mukaan toteutetut asun­not sen sijaan jou­tu­isi­vat kär­simään imago­haitas­ta, sil­lä rak­en­tamis­pros­essin jälk­iä tul­taisi­in ver­taa­maan niihin tuhan­si­in ja taas tuhan­si­in val­oku­vi­in, joi­ta met­säalueelta on otettu.

    YOURCi­ty on var­masti huomioin­ut taloy­htiöi­den tas­a­puoliset kohte­lut, ver­tikaalit ja horison­taalit näkymäkäytävät ja arkkite­htien visioiden suo­je­lu­tarpeet? Miten?

    Itsel­läni ei ole yhtäkään val­oku­vaa ko met­sästä, enkä nykyisen tai aikaisem­pi­en asun­to­jeni osalta ole het­keäkään miet­tinyt met­sän­hakku­us­ta johtunei­ta “imago­hait­to­ja”.

  65. antti:
    Itsel­läni ei ole yhtäkään val­oku­vaa ko met­sästä, enkä nykyisen tai aikaisem­pi­en asun­to­jeni osalta ole het­keäkään miet­tinyt met­sän­hakku­us­ta johtunei­ta “imago­hait­to­ja”.

    Tässä tapauk­ses­sa imago­hai­tat liit­ty­i­sivät myös itse pros­es­si­in. Vuorovaiku­tus ei tain­nut men­nä ihan niin kuin olisi pitänyt.

    Asia tulee joka tapauk­ses­sa pysymään esil­lä pitkään ja toiv­otaan, että met­sä säi­lyy met­sänä ja kalliot kallioina.

  66. Kyl­lähän tämä kollek­ti­ivi­nen perisyn­ti näkyy asun­to­jen halut­tavu­udessa ja hin­nois­sa, etenkin Helsin­gin keskus­tas­sa jos­sa samal­la tont­til­la on ensin ollut vuosi­tuhan­sien ajan ain­ut­laa­tu­ista luon­toa ja sit­ten usei­ta raken­nushis­to­ri­al­lis­es­ti kor­vaa­mat­to­mia ker­rostu­mia jot­ka on ahneesti peit­et­ty nykyraken­nusten alle. Vai?

    Tai syn­tyköhän imago­hait­ta sit­ten siitä että lähiöak­tvis­tit suun­nit­tel­e­vat eläin­suo­jeli­joiden keino­ja ja uusi­in taloi­hin alka­akin ilmestyä kan­taaot­tavia taide­töhryjä tai autot palavat kuin berli­inin friedrichshainis­sa jos­ta “jupit” halu­taan pitää pois­sa ja asun­not vallattuina…?

  67. ML: Ainakin itse pidän hyviä ulkoilu- ja virk­istysaluei­ta erit­täin tärkeänä tek­i­jänä uut­ta asun­toa etsiessäni. Olisin myös valmis mak­samaan asun­nos­ta enem­män hyvien ulkoilumah­dol­lisuuk­sien läheltä. Niiden puut­tumi­nen kokon­aan olisi luul­tavim­min este kau­pan syn­tymiselle. Enkä pidä itseäni minään ääri­ta­pauk­se­na – tämän voi tode­ta vaik­ka tutki­mal­la asun­toil­moituk­sia tai vaikka­pa vain jut­tele­mal­la asi­as­ta ihmis­ten kanssa. Väitän edelleen, että virk­istysalueelle rak­en­t­a­mi­nen vähen­täisi lähiseudun nyky­is­ten asun­to­jen houkuttavuutta.

    Kysymys ei ole siitä, mitä ihmiset sanovat, vaan mihin he käyt­tävät rahansa. Näin ollen asun­to­jen arvo­jen kat­somi­nen ker­too todel­li­sista arvostuksista.

    Arvostet­tavia sijain­te­ja ovat sel­l­aiset, joil­la on hyvät liiken­ney­htey­det, hyvät palve­lut ja hyvät naa­pu­rit. Maantiede vaikut­taa myös jonkin ver­ran, meren­ran­ta on selvästi arvostet­tua Helsingissä.

    Met­sä voi olla arvostet­tua, mut­ta sitä ei ihan hel­posti kyl­lä alueel­li­sista hin­noista näe. Met­sän arvos­tus näyt­tää vähäiseltä ver­rat­tuna mui­hin sijain­titek­i­jöi­hin. Jos met­sä olisi kovin arvostet­tua, sen pitäisi näkyä siinä, että asun­to­jen hin­nat putoa­vat selvästi sen mukaan, kuin­ka kaukana lähimet­sästä ne ovat, kos­ka met­sän virk­istysar­vo on luon­nol­lis­es­ti eri­lainen kilo­metrin päässä kuin parin­sadan metrin päässä. Täl­laista ilmiötä on vaikea löytää.

    PIenenä reali­teet­ti­na voisi tode­ta, että esimerkik­si Meri-Rasti­lan omis­tusasun­to­jen neliöhin­ta ei ole kovin korkea, vaik­ka siel­lä tun­netusti on nyt hyvät virk­istys­mah­dol­lisu­udet. Tun­tuu aika epäre­al­is­tiselta, että niil­lä virk­istys­mah­dol­lisuuk­sil­la olisi lop­ul­ta kovin mon­en satasen vaiku­tus­ta neliöhintaan.

    Siinä olet oike­as­sa, että naa­pu­rit yleis­es­ti ottaen alen­ta­vat alueen arvoa, kos­ka NIMBY kos­kee hyvin suur­ta osaa kansas­ta. Kuitenkin tätä vas­taan toimii se ilmiö, että jos uusi naa­pu­rus­to on ole­mas­saol­e­vaa kalli­im­paa, se voi hila­ta ole­mas­saol­e­van sta­tus­ta ylöspäin.

    Toisinkin päin voi käy­dä. Esimerkik­si Töölössä erään uuden naa­purin tulem­i­nen selvästi pudot­ti tiet­ty­jen taloy­htiöi­den asun­to­jen hin­to­ja, vaik­ka ei edes raken­net­tu uut­ta taloa.

    Pudot­tiko Aurinko­lah­den tulem­i­nen Vuosaaren omis­tusasun­to­jen hin­to­ja ver­rat­tuna mui­hin vas­taavi­in lähiöi­hin? Aika vähän se siltä näyttää.

  68. Han­na-Leena Yli­nen: Tässä tapauk­ses­sa imago­hai­tat liit­ty­i­sivät myös itse pros­es­si­in. Vuorovaiku­tus ei tain­nut men­nä ihan niin kuin olisi pitänyt.

    Tuol­laiset asi­at hiertävät van­ho­ja asukkai­ta. Uudet asukkaat eivät muu­ta­man vuo­den kulut­tua muista koko asi­as­ta mitään. Ihmis­ten muisti on lyhyt, ja ylipäätään eet­ti­sistä arvoista ollaan valmi­impia mak­samaan puheis­sa kuin tilisiirroissa.

  69. Viherinssi:
    Jos met­sä olisi kovin arvostet­tua, sen pitäisi näkyä siinä, että asun­to­jen hin­nat putoa­vat selvästi sen mukaan, kuin­ka kaukana lähimet­sästä ne ovat, kos­ka met­sän virk­istysar­vo on luon­nol­lis­es­ti eri­lainen kilo­metrin päässä kuin parin­sadan metrin päässä. Täl­laista ilmiötä on vaikea löytää.

    PIenenä reali­teet­ti­na voisi tode­ta, että esimerkik­si Meri-Rasti­lan omis­tusasun­to­jen neliöhin­ta ei ole kovin korkea, vaik­ka siel­lä tun­netusti on nyt hyvät virkistysmahdollisuudet. 

    Keskus­puis­ton läheisyys nos­taa asun­to­jen hin­to­ja tutk­i­tusti 1,5 km säteel­lä. Meri-Rasti­las­sa vas­taavaa ilmiötä ei ole voin­ut syn­tyä, kos­ka rasit­teena on ollut tämä osayleiskaavasuunnitelma.

    Eivät asun­not Meri-Rasti­las­sa silti mitenkään halpo­ja ole. Hitas-asun­not ovat tietenkin asia erik­seen, mut­ta mui­ta ei ilmoituk­sista vält­tämät­tä osaa edes yhdis­tää Meri-Rasti­laan, kos­ka sijain­niksi ilmoite­taan Ram­sin­ran­ta, Ram­sin­nie­mi tai joskus yksinker­tais­es­ti Vuosaari.

  70. Viherinssi: Kysymys ei ole siitä, mitä ihmiset sanovat, vaan mihin he käyt­tävät rahansa. Näin ollen asun­to­jen arvo­jen kat­somi­nen ker­too todel­li­sista arvostuksista.Arvostettavia sijain­te­ja ovat sel­l­aiset, joil­la on hyvät liiken­ney­htey­det, hyvät palve­lut ja hyvät naa­pu­rit. Maantiede vaikut­taa myös jonkin ver­ran, meren­ran­ta on selvästi arvostet­tua Helsingissä.Metsä voi olla arvostet­tua, mut­ta sitä ei ihan hel­posti kyl­lä alueel­li­sista hin­noista näe. Met­sän arvos­tus näyt­tää vähäiseltä ver­rat­tuna mui­hin sijain­titek­i­jöi­hin. Jos met­sä olisi kovin arvostet­tua, sen pitäisi näkyä siinä, että asun­to­jen hin­nat putoa­vat selvästi sen mukaan, kuin­ka kaukana lähimet­sästä ne ovat, kos­ka met­sän virk­istysar­vo on luon­nol­lis­es­ti eri­lainen kilo­metrin päässä kuin parin­sadan metrin päässä. Täl­laista ilmiötä on vaikea löytää.PIenenä reali­teet­ti­na voisi tode­ta, että esimerkik­si Meri-Rasti­lan omis­tusasun­to­jen neliöhin­ta ei ole kovin korkea, vaik­ka siel­lä tun­netusti on nyt hyvät virk­istys­mah­dol­lisu­udet. Tun­tuu aika epäre­al­is­tiselta, että niil­lä virk­istys­mah­dol­lisuuk­sil­la olisi lop­ul­ta kovin mon­en satasen vaiku­tus­ta neliöhintaan.Siinä olet oike­as­sa, että naa­pu­rit yleis­es­ti ottaen alen­ta­vat alueen arvoa, kos­ka NIMBY kos­kee hyvin suur­ta osaa kansas­ta. Kuitenkin tätä vas­taan toimii se ilmiö, että jos uusi naa­pu­rus­to on ole­mas­saol­e­vaa kalli­im­paa, se voi hila­ta ole­mas­saol­e­van sta­tus­ta ylöspäin.Toisinkin päin voi käy­dä. Esimerkik­si Töölössä erään uuden naa­purin tulem­i­nen selvästi pudot­ti tiet­ty­jen taloy­htiöi­den asun­to­jen hin­to­ja, vaik­ka ei edes raken­net­tu uut­ta taloa.Pudottiko Aurinko­lah­den tulem­i­nen Vuosaaren omis­tusasun­to­jen hin­to­ja ver­rat­tuna mui­hin vas­taavi­in lähiöi­hin? Aika vähän se siltä näyttää.

    Oman mutu-tun­tu­mani mukaan virk­istysalueet kyl­lä nos­ta­vat asun­non arvoa, joskaan ei vält­tämät­tä niin, että eroa olisi kovin paljoa sen mukaan onko asun­to 200 m vai kilo­metrin päässä virk­istysalueesta. Kiin­teistön­välit­täjil­lä on ikävä taipumus arvioi­da asun­non hin­taa ver­taa­mal­la sitä saman postinu­meroalueen sisäl­lä tehty­i­hin kaup­poi­hin. Ver­tailu on myös hie­man han­kalaa, kos­ka met­sän läheisyys tarkoit­taa hel­posti sijain­tia kauem­pana palveluista ja joukkoli­iken­teestä. Onhan tästä ole­mas­sa myös tämä Han­na-Leena Ylisen mainit­se­ma tutkimus, mis­sä ker­ro­taan meren­ran­nan ja Keskus­puis­ton läheisyy­den nos­ta­van asun­non arvoa. Niin, ja muis­te­taan­han asun­to­jen myyn­ti-ilmoituk­sis­sakin maini­ta hyvät ulkoilumah­dol­lisu­udet, mikäli sel­l­aiset vain ovat — vähän vaa­ti­mat­tomam­matkin tun­tu­vat usein ole­van main­in­nan arvoisia.

    En toki ole­takaan, että virk­istysalueen arvo asun­non hin­nas­sa olisi tuhan­sia euro­ja, mut­ta jo tuon mainit­se­masi muu­ta­mankin satasen ero Meri-Rasti­lan hin­tata­sol­la alkaa hyvinkin olla jo 10 % luokkaa asun­non arvosta.

    Aurinko­lah­den rak­en­t­a­mi­nen ei juurikaan vienyt virk­istysaluei­ta. Sen myötä Vuosaa­reen tuli uimaran­taa, palvelui­ta ja sitä varakkaam­paa naa­pu­rus­toa. Teo­ri­an mukaan tämän kai pitäisi ennem­minkin nos­taa muun Vuosaaren arvoa. Enpä tiedä onko näin käynyt.

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.