Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2013

5.11.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

Osittainen rakennuskielto

Pyrkimys suojella vähän tuottamattomiakin liiketiloja on kaupungin elävöittämisen kannalta hyvä tavoite, joten päätin puoltaa tätä muiden kanssa. Esitin kuitenkin toivomuksen, että poikkeamislupia todella myönnettäisiin.

Alueellinen ullakkorakentamisen poikkeamislupa

Kokoomus pyysi vielä kerran pöydälle. Pelkäsivät liian tiukkoja ehtoja.

Meri-Rastila

Osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin äänin 5-4.

Puolesta kokoomus, perussuomalaiset ja Heta Välimäki (sd) sekä vastaan vihreät, vasemmistoliitto ja Jape Lovén (sd)

Asian käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Perussuomalaiset ratkaisevat.

Lauttasaaren täydennysrakentamisen kielto

Lautakunta pani viikoksi pöydälle. 

Mechelinkadun pyörätiet

Meni yllättäen läpi 7-2 kaistavaihtoehdon mukaan. Muut vastaan Rautava (kok)  ja Niiranen (kok). Hyväksyttiin uudestaan suunnitelma, jonka yleisten töiden lautakunta palautti.

Konalan tiivistyskaava

Esityksen mukaan. Jos kohde olisi ollut Kehä I:n sisäpuolella, olisin protestoinut maanpäällistä pysäköintiä, koska se vei asunnot monelta kymmeneltä hengeltä. Täällä ei kuitenkaan olisi voitu lisärakennusoikeudella rahoittaa maanalaista pysäköintiä.

Liikenteen kehittämisohjelma

Kokoomus pyysi pöydälle kahdeksi viikoksi.

Hyvää pohdintaa virastolta. Kun liikenneinvestoinneistta on kyse valtavista rahoista, minä panisin aika monta miljoonaa realistisiin liikenteen ennustemalleihin. Mallit eivät nyt ota huomioon liikenteen sopeutumiskykyä. Jos mallilta kysytään, mitä tapahtuu, kun yhteys X suljetaan, malli ennustaa katastrofia. Kun haljennut vesijohto sitten katkaisee yhteyden X, mitään katastrofia ei synny.

Kantakaupunkiin tulee nyt aika paljon väkeä, jolloin ainakin liikenne-ennusteiden mukaan myös paljon liikennettä. Liikenteen määrän kasvua jarruttaa vain sen ruuhkautuminen. Ruuhka nousee suuremmaksi, jos myös bussit ja ratikat seisovat samoissa ruuhkissa. Sksi kantakaupungin elinvoimaisuus edellyttää, että autoliikenteen ruuhkautuminen ei ruuhkauta joukkoliikennettä.

Pysäköintipolitiikka

Kokoomus pyysi viikoksi pöydälle.

Asukaspysäköintitunnuksen hinnasta tulee vielä iso riita. Kantakaupungin pysäköintitilannetta ei saa kuntoon, jos asukaspysäköinti on käytännössä ilmaista. Ei kannata haaveilla, että jokin kaupallinen taho saa aikaan kaupallisia pysäköintiluolia, jos kaupunki kilpailee niiden kanssa ilmaiseksi.

Asemakaavan muutoshakemus Lauttasaaressa

Virasto vastusti pyrkimyksiä rakentaa kerrostaloja metroaseman viereen. Lautakunta vähän ihmetteli ja pani asian viikoksi pöydälle.

 

 

Kommentit

73 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.11.2013”

  1. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 5.11.2013 kello 19:57

    “Meri-Rastila
    Osayleiskaavaehdotus hyväksyttiin äänin 5-4
    Puolesta kokoomus, perussuomalaiset ja Heta Välimäki (sd) ja vastaan vihreät, vasemmistoliitto ja Jape Lowen (sd)
    Asian käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Perussuomalaiset ratkaisevat.”

    Niin kauan kuin politiikkaa tehdään valtapolitiikkana, on nähtävästi tällainen äänestystulos, joka on vastoin asiaperusteita ja osittain myös kaavoituksen pelisääntöjä, mahdollinen.

    Taistelu jatkuu. Saatamme yllättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  2. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 5.11.2013 kello 20:15

    PS. Mittava Meri-Rastilaa koskeva aineisto odottaa reipasotteista tutkivaa journalistia. Sähköpostiosoitteeni löytyy bloggerista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  3. Olli Vento kirjoitti 5.11.2013 kello 21:07

    Toivottavasti Meri-Rastilan suunnittelusta päätetään jatkossa toisin. Asiaperusteet tukevat ulkoilupuiston säilyttämistä ja rakennetun alueen kehittämistä.

    Myös suuremmassa kaupungissa tarvitaan riittävät virkistysalueet. Metsään rakentamisesta ei saada pitkän tähtäimen hyötyjä, joita jo rakennetun alueen uudistaminen toisi tullessaan.

    On tärkeätä jatkaa keskustelua siitä, millaisessa kaupungissa asukkaat voivat hyvin ja millaisilla ratkaisuilla kokonaisuus toimii myös jatkossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  4. Koti-isä kirjoitti 5.11.2013 kello 21:36

    Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista seurata, minkä kannan ja minkä askelmerkkien kautta autopuolue muodostaa näihin uuden sukupolven papereihin; liikenteen kehittämisohjelma, pysäköintipolitiikka ja yleiskaava. Juna menee näissä asioissa nyt todella kovaa vauhtia eteenpäin ja autopuolueen kannalta täysin väärään suuntaan. Ja vastapuolen faktat ovat vastaansanomattomat.

    Tämä voi olla myös autopuolueen kohtalonkysymys. Jos se haluaa vielä tulevaisuudessakin olla kaupunkisuunnittelulautakunnan suurin. Hirttäytyminen vanhoihin ja aikansa eläneisiin kantoihin alkaa olla käytännön mahdottomuus. Jotain tulevasta ennustanee päätös Kruunusilloista. Joissa unohdettiin autot (joita ei millään olisi saatu mahtumaan sillan kumpaankaan päähän) ja joka jyräsi tunneli- ja ramppihankkeet (joihin raha ei millään olisi riittänyt).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  5. Marko V kirjoitti 6.11.2013 kello 12:19

    Järkyttävä päätös tuo Meri-Rastila. Elämmekö demokratiassa vai missä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  6. Viherinssi kirjoitti 6.11.2013 kello 13:09

    Liikenteen määrän kasvua jarruttaa vain sen ruuhkautuminen.

    Mihinkäs ruuhkamaksut unohtuivat? Vai onko autopuolue kaivanut itselleen syvän poteron, johon ovat jääneet tässä asiassa pysyvästi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  7. Antsa kirjoitti 6.11.2013 kello 13:35

    OS: “Asemakaavan muutoshakemus Lauttasaaressa
    Virasto vastusti pyrkimyksiä rakentaa kerrostaloja metroaseman viereen. Lautakunta vähän ihmetteli ja pani asian viikoksi pöydälle.”

    En tiedä pitäisikö itkeä vaiko nauraa. En ihmettele yhtään vaikka “viraston” koti sijaitsisi Lauttasaaren metroaseman vieressä. Mukavan väljää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  8. Leena kirjoitti 6.11.2013 kello 13:58

    Marko V:lle: Minusta taas demokratia on tässä jutussa voimissaan. Enemmistön mukaan Meri-Rastila tarvitsee rantarakentamista, jotta alue olisi asukasrakenteeltaan monipuolisempi ja nykyistä viihtyisämpi. Sitä paitsi Vuosaaressahan lähiluontoa riittää ylenpalttisesti tämänkin rakennuskohteen jälkeen.

    Tuo asukkaiden teettämä tiivistyskaava ei tulisi toteutumaan – ei ainakaan nk. kovanrahan alueena. Ja vuokra-asuntoja ei Meri-Rastilaan kaivata enää yhtäkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  9. newyorkista kirjoitti 6.11.2013 kello 14:52

    Marko V:
    Järkyttävä päätös tuo Meri-Rastila. Elämmekö demokratiassa vai missä?

    Kyllä. Elämme edustuksellisessa demokratiassa, jossa demos on luovuttanut päätösvallan valitsemilleen edustajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  10. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 6.11.2013 kello 15:31

    Leena:
    Minusta taas demokratia on tässä jutussa voimissaan. Enemmistön mukaan Meri-Rastila tarvitsee rantarakentamista, jotta alue olisi asukasrakenteeltaan monipuolisempi ja nykyistä viihtyisämpi.

    Kertoisitko, mikä tämä enemmistö on ja mistä se löytyy? Veikkaanpa, että esim. lautakunnassa metsän säilymisen puolesta äänestäneellä Jape Lovénilla on ollut hyvä käsitys siitä, mitä merirastilalaisten enemmistö tästä asiasta ajattelee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  11. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.11.2013 kello 15:42

    Hanna-Leena Ylinen: Kertoisitko, mikä tämä enemmistö on ja mistä se löytyy?

    Tuolla se lukee kyllä ihan alussa Soininvaaran kirjoittamana – kaupunkisuunnitelulautakunta: 5-4.

    Toki tämäkin kannattaisi ratkaista kansanäänestyksellä niin että äänioikeus on vain niillä jotka äänestävät oikein…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  12. Leena kirjoitti 6.11.2013 kello 16:03

    Lautakunnassa on asiasta äänestetty kahdesti ja molemmilla kerroilla tulos on ollut sama. Samanlaisella enemmistöllä on ratkaistu monta muutakin kysymystä. Pulinat pois!

    PS: Tämä Meri-Rastila-case on näyttänyt kyllä puhdasoppiselta nimby-ilmiöltä; juuri meidän rantametsämme on välttämätöntä säilyttää koskemattomana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  13. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 6.11.2013 kello 17:25

    Leena:
    PS: Tämä Meri-Rastila-case on näyttänyt kyllä puhdasoppiselta nimby-ilmiöltä; juuri meidän rantametsämme on välttämätöntä säilyttää koskemattomana.

    Onhan merirastilalaisia leimattu nimbyiksi, mutta OURCity-suunnittelu osoitti, että täällä asuu yimbyjä, jotka toivottavat muutokset tervetulleiksi takapihalleen, kunhan laaja ja yhtenäinen metsäkokonaisuus säilyy kaikkien yhteisenä olohuoneena.

    http://www.sitra.fi/artikkelit/lahienergia/suomesta-maailman-paras-rakennettu-ymparisto

    Onko muuten Helsingissä rantametsiä niin paljon, että niitä olisi varaa menettää? Omalta osaltani olen valmis puolustamaan niistä jokaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  14. Zarkof kirjoitti 6.11.2013 kello 18:57

    OS: “Asemakaavan muutoshakemus Lauttasaaressa
    Virasto vastusti pyrkimyksiä rakentaa kerrostaloja metroaseman viereen. Lautakunta vähän ihmetteli ja pani asian viikoksi pöydälle.”

    Itse lähistöllä asuvana tämä pistää kyllä ekaa kertaa Nimbyilemään ;-). Kun ostarin päälle tullaan pistämään korkeat talot niin katoaa läntinen merinäköalakäytävä ja jos tämän ehdotuksen mukainen pytinki rakennetaan niin katoaa myös itäinen näkökäytävä taloyhtiöiltä Lauttasaarentien pohjoispuolelta.

    Minusta noissa näkökäytävissä on pointtinsa ja en niitä ihan kaikkia tukkisi vaikka muuten tiivistäminen on minusta ihan ok.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Tapio Peltonen kirjoitti 6.11.2013 kello 18:58

    Minusta tässä on ollut vastakkain kaksi ideologiaa: kaupunkirakenteen tiivistäminen ja hajauttaminen. Jälleen kerran hajauttaminen voitti.

    Segregaatiota tämä ratkaisu vain lisää. “Rantametsä-Rastilasta” ei tule osaa nykyisestä Meri-Rastilan kaupunginosasta vaan siitä erillinen lähiö, ja johtuen Meri-Rastilan tekemällä tehdystä huonosta maineesta se ei myöskään tule olemaan ollenkaan niin haluttua asuma-aluetta kuin suunnittelijat toivovat. Ja Meri-Rastilan nykyinen alue taantuu ja alkaa muistuttaa enemmän ja enemmän niitä uhkakuvia, joilla OURCityä on vastustettu, sillä päätös merkitsee sitä, että alue pysyy epäterveen vuokra-asuntopainotteisena ja siltä sitä paitsi viedään pois yksi sen houkuttelevimmista piirteistä. Alue ei siis merkittävästi kohene, vaikka sitä joskus hamassa tulevaisuudessa tajuttaisiinkin tiivistää, sillä se on tieten tahtoen tällä päätöksellä pilattu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  16. Viherinssi kirjoitti 6.11.2013 kello 19:20

    Hanna-Leena Ylinen: Kertoisitko, mikä tämä enemmistö on ja mistä se löytyy?

    Enemmistö löytyy kaupunkisuunnittelulautakunnasta, ja se enemmistö edustaa helsinkiläisiä ja tavoittelee Helsingin tulevaa hyvinvointia.

    Jos asukkailta kysytään, NIMBY. Meri-Rastilassa oli kyllä kiitettävää yritystä muuttaa suunnitelmia paremmin nykyisille asukkaille sopiviksi, mutta taloudelliset ja kaupunkirakenteelliset seikat eivät niitä muutoksia tue.

    Ymmärrän hyvin, että päätös on erittäin harmillinen monien merirastilalaisten kannalta. Siinä isomman ryhmän etu jyrää pienemmän ryhmän edun. Kaupunkisuunnittelu on monessa tapauksessa myös ikävien asioiden jakamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  17. Marko V kirjoitti 6.11.2013 kello 19:42

    Leena:
    Marko V:lle: Minusta taas demokratia on tässä jutussa voimissaan.

    Mikä on kokoomuksen kannatus Meri-Rastilassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  18. Kalle kirjoitti 6.11.2013 kello 21:35

    En vain ymmärrä, miksi puuhastellaan Rastilasssa, kun kaupunkia pitäisi kovaa vauhtia muuttaa kaupunkimaiseksi. Rastila on liian kaukana kaupungista ollakseen kiinostava tällä vuosisadalla.

    Lauttasaari on tyypillinen ongelma. Se on rakennettu liian väljästi ollakseen kaupunkia ja nyt sinne tehtiin metro, joka vaatii ollakseen kannattava kaupunkimaisen asutuksen. Lauttasaaressakin ainoa järjellinen ratkaisu on unohtaa olemassa oleva rakennuskanta ja tehdä kunnon kaupunkikaava. Lauttasaari on kuitenkin järkevän matkan päässä Helsingistä verrattuna Rastilaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  19. Kalle kirjoitti 6.11.2013 kello 21:59

    Osmo: “…Ruuhka nousee suuremmaksi, jos myös bussit ja ratikat seisovat samoissa ruuhkissa. Sksi kantakaupungin elinvoimaisuus edellyttää, että autoliikenteen ruuhkautuminen ei ruuhkauta joukkoliikennettä…”

    Joukkoliikenteen käyttäjänä voin sanoa, että kantakaupungin ongelma ovat bussit. Eivät henkilöautot aja risteyksiä tukkoon läheskään niin paljoa kuin bussit ajavat. Kun risteys on tukossa eivät spårat pääse eteenpäin. Keskustatunneli ja keskustan sisäisten turhien bussilinjojen poisto auttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  20. jonni kirjoitti 6.11.2013 kello 22:54

    Itse lähistöllä asuvana tämä pistää kyllä ekaa kertaa Nimbyilemään . Kun ostarin päälle tullaan pistämään korkeat talot niin katoaaläntinen merinäköalakäytävä ja jos tämän ehdotuksen mukainen pytinki rakennetaan niin katoaa myös itäinen näkökäytävä taloyhtiöiltä Lauttasaarentien pohjoispuolelta.

    Minusta noissa näkökäytävissä on pointtinsa ja en niitä ihan kaikkia tukkisi vaikka muuten tiivistäminen on minusta ihan ok.

    Aika kaukaa haettua, näkökäytävä. Jos haluat merimaiseman, muutat merenrannalle. Jos haluat metroaseman, muutat metroaseman luokse. Tiivistäminen on ok.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  21. AV kirjoitti 6.11.2013 kello 23:27

    jonni: Aika kaukaa haettua, näkökäytävä. Jos haluat merimaiseman, muutat merenrannalle. Jos haluat metroaseman, muutat metroaseman luokse. Tiivistäminen on ok.

    Tämä näkökäytävä oli kyllä aika hyvä veto! Kun jollekin jutulle saadaan neutraalimman kuuloinen nimi, voi sitä alkaa viljelemään paljon uskaliaammin. Esimerkkinä vaikkapa homoliitto vs. sukupuolineutraali avioliitto. Näkökäytävien säilyttäminen on paljon legitiimimmän kuuloinen tavoite, kuin omasta ikkunasta avautuvan merinäköalan suojelu.

    Omana tavoiteenani voisin haluta kaupunkiin enemmän viihtyisyyskäytäviä, eli reittejä, joita käyttäessä ei tarvitse törmätä narkkareihin, juoppoihin ja muihin “urban amenities” ilmiöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  22. Olli Vento kirjoitti 7.11.2013 kello 0:01

    Toimiva viherverkosto on osa hyvin pelittävää kaupunkirakennetta ja sen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

    Kunnon virkistysalueet ovat iso apu sekä kaupungille että asukkaiden hyvinvoinnille.

    Metsiin rakentaminen ei tee Helsingistä kaupunkimaisempaa. Jo rakennetun maa-alueen käyttöä pitää tehostaa. Niin syntyy lisää kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  23. Prometheus kirjoitti 7.11.2013 kello 0:10

    Tapio Peltonen: Segregaatiota tämä ratkaisu vain lisää.

    Entä sitten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. antti kirjoitti 7.11.2013 kello 6:55

    Hanna-Leena Ylinen: Onko muuten Helsingissä rantametsiä niin paljon, että niitä olisi varaa menettää? Omalta osaltani olen valmis puolustamaan niistä jokaista.

    Varmaan Kauppatori ja Kaivopuiston ranta on olleet joskus rantametsiä, mutta ihan kivoja kävely- tai pyöräilykohteita nykyisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  25. ML kirjoitti 7.11.2013 kello 8:24

    Viherinssi: Meri-Rastilassa oli kyllä kiitettävää yritystä muuttaa suunnitelmia paremmin nykyisille asukkaille sopiviksi, mutta taloudelliset ja kaupunkirakenteelliset seikat eivät niitä muutoksia tue.Ymmärrän hyvin, että päätös on erittäin harmillinen monien merirastilalaisten kannalta. Siinä isomman ryhmän etu jyrää pienemmän ryhmän edun. Kaupunkisuunnittelu on monessa tapauksessa myös ikävien asioiden jakamista.

    Mitä mahtavat olla nämä taloudelliset ja kaupunkirakenteelliset seikat jotka eivät tue asukkaiden suunnitelmaa? Entä mikä on tämä isomman ryhmän etu?

    Asukkaiden suunnitelmassa sama määrä uusia asukkaita pystytään sijoittamaan tiiviimmin ja lähemmäksi metroasemaa. Samalla pystyttäisiin säästämään tärkeä virkistysalue. Eikö asukkaiden suunnitelma ole siis kaikin puolin parempi?

    Leena: Enemmistön mukaan Meri-Rastila tarvitsee rantarakentamista, jotta alue olisi asukasrakenteeltaan monipuolisempi ja nykyistä viihtyisämpi. Sitä paitsi Vuosaaressahan lähiluontoa riittää ylenpalttisesti tämänkin rakennuskohteen jälkeen.Tuo asukkaiden teettämä tiivistyskaava ei tulisi toteutumaan – ei ainakaan nk. kovanrahan alueena. Ja vuokra-asuntoja ei Meri-Rastilaan kaivata enää yhtäkään.

    En oikein millään usko, että rantametsän paikalle rakennetulle alueelle muuttavat asukkaat olisivat ratkaisevasti parempia veronmaksajia tai kunniallisempia kansalaisia kuin asukkaiden suunnitelman mukaiselle tiivistetylle alueelle muuttavat asukkaat. Olisivathan asukkaat OURCityn mukaisessa suunnitelmassa keskimäärin lähempänä hyviä palveluja ja joukkoliikenneyhteyksiä; virkistysaluekin olisi vielä jäljellä – kaikki tekijöitä, mistä uuden asunnon ostaja on valmis maksamaan.

    Eivätkö juuri asukkaat osaa arvioida “enemmistöä” paremmin, millä tavoin aluetta voidaan kehittää viihtyisämmäksi?

    Vuosaari on varsin laaja kaupunginosa; Meri-Rastilalaisille Mustavuori ja Uutela eivät enää oikein olisi lähiluontoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  26. ML kirjoitti 7.11.2013 kello 8:30

    antti: Varmaan Kauppatori ja Kaivopuiston ranta on olleet joskus rantametsiä, mutta ihan kivoja kävely- tai pyöräilykohteita nykyisin.

    Kauppatorilla on myös mainiot hiihtomaastot ja mahdollisuus luonnon, kuten lokkien ja pulujen, tarkkailuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  27. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 7.11.2013 kello 8:44

    jonni:Jos haluat merimaiseman…

    Tsot, tsot.., tuo on kansankieltä.

    Oikeasti se on näissä meidän kaupunkisuunnittelupiireissä ihan vaan “vesiaihe”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  28. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 7.11.2013 kello 8:45

    Yksi demokratian ongelmista on, että valtaa pystyvät ottamaan ne, jotka ovat taitavimpia neuvottelijoita.

    Esimerkiksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kokoomus onnistui edelleen pitämään kolme paikkaa (siis 33,3 %), vaikka puolueen kannatus lokakuun 2012 vaaleissa Helsingissä oli 26,9 %.

    Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kokoomus pystyy KSL:ssä saamaan tahtonsa aina läpi joko Vihreiden tai demarien kanssa liittoutumalla. Ja jos jomman kumman näistä rivit hajoavat (kuten Meri-Rastilan tapauksessa), niin vielä on PS-kortti varalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  29. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 7.11.2013 kello 8:49

    Marko V: Mikä on kokoomuksen kannatus Meri-Rastilassa?

    Meri-Rastilan kunnan valtuuston paikkajakoa minulla ei ole nyt käytettävissä. Saattaa olla että se ei pärjää kauaa itsenäisenä vaan liitetään jossain vaiheessa naapurikuntiin. On sen veran pieni alue ja talouskin kuralla mutta sentään on tähän asti sinnitellyt.

    Minä kunnioitan tuollaista vanhanaikaista suoraselkäisyyttä jossa huolehditaan vain omista asioista ilman että tarvitaan esimerkiksi taloudellista apua omien rajojen ulkopuolelta.

    Sosiaalimenoihin ja sellaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. AV kirjoitti 7.11.2013 kello 9:07

    antti: Varmaan Kauppatori ja Kaivopuiston ranta on olleet joskus rantametsiä, mutta ihan kivoja kävely- tai pyöräilykohteita nykyisin.

    Ennen rakentamista Kaivopuiston ranta on ollut kallioista ja puutonta saaristomaisemaa. Kauppatori on suurilta osin täyttömaata.
    Larun etelärannoilla saa käsityksen siitä, minkälainen Helsinginniemi on ennen rakentamista ollut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  31. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 7.11.2013 kello 11:06

    Hanna-Leena Ylinen:
    Yksi demokratian ongelmista on, että valtaa pystyvät ottamaan….

    Valtaa pystyvät ottamaan myös ne joilla on aikaa ja röyhkeyttä manipuloida mediaa ja lobata poliitikkoja käyttämällä hölmöä uuskieltä ja tunteisiin vetoavia kliseitä.

    Nämä kokoaan suuremmat yhdistykset esiintyvät yleensä alueensa ihmisten puolesta ja niitä jostain syystä kuunnellaan vaikka kyseessä on usein vain muutaman aktivistin ja änkyrän puuhailukanava.

    Demokraattisten päätösten edellytyksenä ei voi olla se että kaikki kansalaiset – kunnallisvaaleissa äänestämisen lisäksi – liittyisivät jäseniksi kaikkiin mahdollisiin kilpaileviin lähiöaktivistien yhdistyksiin, osallistuisivat niiden kokouksiin ja pitäisivät huolen että heidän suullaan muka puhuvat todella edustavat yhteistä mielipidettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  32. AV kirjoitti 7.11.2013 kello 12:31

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    Nämä kokoaan suuremmat yhdistykset esiintyvät yleensä alueensa ihmisten puolesta ja niitä jostain syystä kuunnellaan vaikka kyseessä on usein vain muutaman aktivistin ja änkyrän puuhailukanava.

    Sama koskee myöskin kaikenmaailman nimenkeräilyitä adresseihin. On useita kertoja näytetty, miten ihmiset raapustavat nimensä miettimättä asiaa hetkeäkään. Legendaarinen oli Hannu Karpon juttu jonkun täysin satunnaisen maapläntin suojelemiseksi, tai Penn & Tellerin adressi veden kieltämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  33. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 7.11.2013 kello 12:50

    ML:…rantametsän paikalle rakennetulle alueelle muuttavat asukkaat olisivat ratkaisevasti parempia veronmaksajia tai kunniallisempia kansalaisia kuin asukkaiden suunnitelman mukaiselle tiivistetylle alueelle muuttavat asukkaat.

    Siitähän se on kiinni onko molemmissa suunnitelmissa samankokoisia ja -tyyppisiä asuntoja…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. antti kirjoitti 7.11.2013 kello 13:24

    AV: Ennen rakentamista Kaivopuiston ranta on ollut kallioista ja puutonta saaristomaisemaa. Kauppatori on suurilta osin täyttömaata.
    Larun etelärannoilla saa käsityksen siitä, minkälainen Helsinginniemi on ennen rakentamista ollut

    No just joo, siis olis ne rantametsät siinä jossain nykyisten Stockkan ja Foorumin kulmilla pitänyt säästää. Griinpiissi siinä kyllä piti vähän aikaa sitten hiihtokisojaan, mutta viime talvien lumentulot vissiin pilasi tunnelman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  35. Viherinssi kirjoitti 7.11.2013 kello 13:28

    ML: Eivätkö juuri asukkaat osaa arvioida “enemmistöä” paremmin, millä tavoin aluetta voidaan kehittää viihtyisämmäksi?

    Osaavat, mutta eivät välttämättä asiantuntijoita paremmin.

    Nyt hyväksytyssä suunnitemassa yksi selvä tavoite on ollut maan arvon maksimoiminen. Rantatonteista saa enemmän rahaa. Samalla yritetään saada alueelle hyvätuloisia, joskin tässä kyllä käytännössä tulee käymään segregoivasti alueen sisällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  36. tpyyluoma kirjoitti 7.11.2013 kello 14:28

    Leena: Tuo asukkaiden teettämä tiivistyskaava ei tulisi toteutumaan – ei ainakaan nk. kovanrahan alueena. Ja vuokra-asuntoja ei Meri-Rastilaan kaivata enää yhtäkään.

    Mitä ihmeen perusteita on olettaa, että ne uudet talot kiinnostaisvat kovan rahan rakennuttajia tai ostajia? Yksinäisiä kerrostaloja joidenka rakentaminen on kallista osin kaavamääräyksistä johtuen, pikkasen kaukana metrosta ja, siitä metrosta huolimatta, kovin syrjässä. Kun mun käsittääkseni ne pientalotkaan ei ole mennyt Meri-Rastilassa kaupaksi.

    Ja mitä pulinoihin tulee, niin nythän tää vasta alkaa. Päätöksen tekee valtuusto, ja tästä tuli juuri sikäli mielenkiintoista että näköjään demareistakin löytyy vastustajia ja perussuomalaisista puoltajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  37. mj kirjoitti 7.11.2013 kello 14:39

    Melkoinen huoli näyttää olevan siitä, että asukkaat mahdollisesti käyttävät vapaa-aikaansa lobbaamiseen.

    Valtaa on joka tapauksessa paljon enemmän niillä, joille lobbaaminen on palkkatyötä. Muutenhan siitä ei kannattaisi maksaa. Vai?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  38. AV kirjoitti 7.11.2013 kello 17:10

    antti: No just joo, siis olis ne rantametsät siinä jossain nykyisten Stockkan ja Foorumin kulmilla pitänyt säästää. Griinpiissi siinä kyllä piti vähän aikaa sitten hiihtokisojaan, mutta viime talvien lumentulot vissiin pilasi tunnelman.

    Nykyisin varmaan säästettäisiinkin, sillä kuten tiedämme, Helsinkiä ei enää voisi rakentaa, kaikenmaailman suoja-alue, näkymäkäytävä, viherverkosto ym. säädösten takia. Jos ei mikään näistä estä, niin liito-orava tai valkoselkis. Mikähän järki noitakin elinvoimaisia lajeja on alkaa palvomaan jonain pyhäinjäännöksenä, jos meidän valtiomme sattuu sijaitsemaan niiden levinneisyysalueiden rajoilla? Luonnon kannalta valtioiden rajat ovat melko triviaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  39. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 7.11.2013 kello 17:47

    tpyyluoma: Mitä ihmeen perusteita on olettaa, että ne uudet talot kiinnostaisvat kovan rahan rakennuttajia tai ostajia? Yksinäisiä kerrostaloja joidenka rakentaminen on kallista osin kaavamääräyksistä johtuen, pikkasen kaukana metrosta ja, siitä metrosta huolimatta, kovin syrjässä. Kun mun käsittääkseni ne pientalotkaan ei ole mennyt Meri-Rastilassa kaupaksi.

    Tähän lisäyksenä vielä, että rantametsän houkuttavuutta asuinalueena on liioiteltu. Paikka on hyvä metsänä ja virkistysalueena, mutta en ymmärrä, miksi joku haluaisi asua vilkkaasti liikennöidyn Vuosaaren sillan kupeessa ja Vuotien vieressä. Liikenteen metelin ja pienhiukkaspäästöjen lisäksi houkuttavuutta vähentää kaikki se kielteinen huomio, mikä metsään rakentamiseen liittyisi.

    Rakennetun alueen tiivistämisellä sen sijaan saataisiin asuntoja metsäalueen viereen. Miksei esim. 2,5 km ladun ja uimarantojen (Rastila ja Iso Kallahti) läheisyys houkuttelisi asukkaita?

    Pientaloja ei ole suorastaan riistetty käsistä (toteutettujen kohteiden myynti kesti pitkään) eikä isoa osaa niistä ole edes rakennettu. Jopa Ramsinranta I, jonka piti valmistua vuonna 2005 on edelleen kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  40. Juhani Salovaara kirjoitti 7.11.2013 kello 19:08

    Aikamoisesta YIMBY-ilmiöstä tässä on ollut kyse Meri-Rastilassa, ja jos metsään pitää rakentaa, niin tämä kaupungin versio se vasta on tuhlaileva. Suorastaan pilkallinen sivallus, jossa viedään metsäalue, mutta ei sitten rakenneta kunnolla. Tällä tavoin tuhotaan jokainen yhtenäinen metsäalue, mutta samalla varmistetaan, että seuraavakin menee heti perään, kun asumista ei synny kerralla kunnolla. Häviää sitten se idea rauhallisesta metsälähiöstäkin niiltä, jotka ovat sen takia niihin muuttaneet, koska ne on pakko tiivistä tökerösti ajan mittaan, kun rakennetaan vähän sinne ja vähän tuonne. Samalla nämä viralliset suojelualueet, joita on nyt näiden alueiden liepeillä, jäävät tavallaan suojatta ja niistä muodostuu eristyksissä olevia pieniä luontogallerioita.

    On aikamoinen lista jo tiedossa olevia metsäalueita, joita suunnitellaan rakennettavaksi, että meri-rastilalaisten kohtalo löysässä hirressä odottaa aika montaa. Vuosaaressa kuulemma jo nähty ilveskin, ja kauriita oli talvella Vanhankaupunginlahdella, joten kyllä sitä kaikenlaista luontokappaletta täälläkin liikkuu, mutta kaupunki haluaa nyt sitten välttämättä viedä elintilan ja tukkia viherkäytävät. Tylsän yksipuolista viheraluetta jää sitten ihmisillekin, kun rakentaminen leviää ja pelkistää ympäröivän luonnon. Tässä tapauksessa taitaa mennä osa urheilumahdollisuuksistakin. Kun tarjotaan sitten lähiörakentamisen vaihtoehdoksi lähes kaupunkikaupungin rakentamista, niin väitetään NIMBYksi – ei ihan mene kaaliin ja äimänkäki kukkuu. Turha tätä on jatkossa seurata, jos virkamiesten asenne ei muutu, vaikka nyt varmaan poliitikoilla on jo syntynyt halua tehdä muunlaista kaupunkia. Vihreät taitavat jo olla niitä, jotka ovat eniten rakentamassa, mutta valittuihin paikkoihin. Aina vihreät eivät ole olleet tunnettuja raksamiehen työllistäjinä, joten ajat muuttuvat, mutta sillä ei ole väliä, jos kaupungin virkamiehet vain puhuvat periaatteiden muutoksista, mutta työntävät piirustuspöydältä sitä samaa itseään.

    Mitä enemmän rakennetaan nukkumalähiötä, niin sitä heikommmin syntyy mahdollisuuksia esimerkiksi pienyrittäjyyteen, joka toisi elinvoimaa näihin lähiöihin. Itse en ymmärrä miksi demarit ennen vaaleja suuttuivat lähiökritiikistä, koska kai se on nyt nähtävä, että niihin ei synny työpaikkoja jos jatketaan vanhaa kaavaa ja rakennemuutos kiihtyy. Työttömyydestä lähiössä syntyy varmaan katu-uskottavaa räppiä vasemmistossa, mutta miksi tyytyä vain vollottamaan ja poliitikot voivottelemaan, kun kaupunki voisi myös luoda mahdollisuuksia vaikka palveluyrittäjiksi, ja samalla syntyisi niitä perustulotyöpaikkoja aidon kysynnän varaan. Tiedän jokusen maahanmuutajaperheen, jotka ovat oikeastaan kokonaisuudessaan oman pienyrityksensä työllistämiä, ja vaikka tulot nokkaa kohti ei ole kummoiset, niin silti homma käy ja tuottaa ylpeyttä. Suomalaisittain vanhakantaiset laajennetut ydinperheet, tai mikä sanahirvitys onkaan, toimivat heillä, ja sopisi ehkä malliksi joissain tapauksissa kantaväellekin.

    Myös tästä asennevammasta vuokra-asuntoihin olisi syytä päästä eroon – harva varmaan tunnistaa omaa lähiötä yleisestä mielikuvasta jota siitä levitetään jopa valtuustossa. Samalla luodaan turhia pelkoja, ja eriytyminen vain kiihtyy aivan suotta. Toisaalta sitten jos tehdään vain nukkumalähiötä, niin ei varmaan ole ihme jos niihin syntyy ongelmia, kun sitä tekemistä, maksullista tai julkista, ei oikein ole sen ostarin ja kirjaston lisäksi. Ainoat palvelut on sitten tiuhaan nimeä vaihtavat kaljakuppilat. Kantakaupungin kakarat saavat tässäkin etumatkaa, kun virikettä on ihan toiseen malliin, joten miksi ihmeessä metsät syövä metsälähiörakentaminen on ylipäätään se lähtökohta, kun lähdetään niemeltä? Voisi sitä kantakaupunkimaisuutta tehdä halvemmistakin raaka-aineista, mutta silti onnistuneesti, jos ihmisille luotaisiin mahdollisuuksia sen valmiin paketin sijaan ja sanottaisiin esimerkiksi ei niille ketjuliikkeiden moninkertaisesti paikallisen tarpeen tyydyttäville supermarketeille. Kaavahan se on tässä tärkein, ei talojen detaljit. Jos yrittäjäkakku jaettaisiin yhdeltä kauppiaalta monelle, niin koko alueen ilme parantuisi ja ostovoimaa säilyisi alueella pitämässä hengissä myös muuta palvelualaa. Jos ostovoimainen väki vielä sitten irrottautuisi DIY-kulttuurista, niin työllisyys parantuisi huomattavasti. Luopuisivat vaikka autoilusta, ja säästyneet rahat muuhun. Jos sitten hyvissä töissä olevat eivät halua palveluita ostamalla työllistää, tai heidät sullotaan omakotialueille kerrostalolähiön viereen, niin ei voi mitään, mutta ei niitä työpaikkoja taida tulla määrällisesti sitten mistään muualtakaan. Kaupungin vain pitäisi minusta kaavoittamalla yrittää muuttaa kulutuskäyttäytymistä, jotta sitä rahaa liikkuisi tasaisemmin kaupungissa, eikä syntyisi mitään kaupungin unohtamia alueita.

    Hukkaan menee tämä ajatus tiivistämisestä, jos tämä tällaisena jatkuu. Kun vielä väestöennuste on mikä on, niin tällainen tuhlailu kertaantuun mielettömästi. Keski-Pasilan pohjoisosankin suunnitelmat ovat niin irti tornialueen ja keskuksen mittakaavasta, että koko alueesta tulee kummallinen keräilyerä harvassa olevia torneja, muutaman vuosikymmenen takaista Berliiniä ja sitten tavallista lähiötä, että heipparallaa. Hiekkakenttä jos mikä, olisi paikka tempaista vähän eri mittakaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  41. Olli Vento kirjoitti 7.11.2013 kello 23:15

    Maailma on muuttunut aika paljon Helsingin keskustan rakentamisen ajoista. Nykyisin luontoa on suhteessa rakennettuun alueeseen paljon vähemmän. Siksi erilaisten asioiden painoarvoja kaavoituksessa pitäisi uudistaa.

    Muualta löytyy jo isoja kaupunkeja, joihin halutaan lisää luontoa kokonaisuuden osaksi. Kun metsiä on helpompi säilyttää kuin synnyttää, kannattaa Helsingin pitää riittävistä virkistysalueista kiinni.

    Kaupunkimatematiikkaan tarvitaan luonnosta saatavien hyötyjen yhtälöiden tunnistamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  42. Kalle kirjoitti 8.11.2013 kello 0:10

    newyorkista: Kyllä. Elämme edustuksellisessa demokratiassa, jossa demos on luovuttanut päätösvallan valitsemilleen edustajille.

    Teorian mukaan noin. Tosin kuntayksikkömme tässä tapuksessa on iso, tehoton ja päätöksenteko on karannut hyvin kauas asukkaista.

    Kuntauudistusta tarvitaan todella rivakasti ja tärkeintä on pilkkoa liian isot kaupungit vähän toimivammiksi yksiköiksi. Nykyinen tehokkuus maksimi Suomessa on 16 000 asukasta. Kansainvälisesti on puhuttu 10 000 – 40 000 asukkaan kuntien olevan kustannustehokkaita. Joten tuosta vo äkkiä laskea, kuinka moneksi kaupungiksi Helsinki on pilkottava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.11.2013 kello 8:07

    Kyllä tulisi aikamoistya hulabaloota Helsingin seudun kaavoituksesta, jos meillä oli 14 osaoptimointiyksikön sijasta sata osaoptimointiyksikköä, jota välittäiosaivät vähät toistensa eduista, kuten nämä 14 nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Markku af Heurlin kirjoitti 8.11.2013 kello 10:35

    Kalle:
    Osmo: “…Ruuhka nousee suuremmaksi, jos myös bussit ja ratikat seisovat samoissa ruuhkissa. Sksi kantakaupungin elinvoimaisuus edellyttää, että autoliikenteen ruuhkautuminen ei ruuhkauta joukkoliikennettä…”

    Joukkoliikenteen käyttäjänä voin sanoa, että kantakaupunginongelma ovat bussit. Eivät henkilöautot aja risteyksiä tukkoon läheskään niin paljoa kuin bussit ajavat. Kun risteys on tukossa eivät spårat pääse eteenpäin. Keskustatunneli ja keskustan sisäisten turhien bussilinjojen poisto auttaa.

    Taas nämä Bussienvastustajat ry. liikkeellä. Sporraiteita ri voi rakentaa kaikkialle, ja ratikka joutuu joka pysäkillä pysähtymään. Eikä raitiokiskojen kapsiteetti riitä keskustassa.

    Kijoitusmuotoa spåra (lue spoora) käyttävät minusta vain mukastadilaiset håkanit (lue hookanit).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Antsa kirjoitti 8.11.2013 kello 12:18

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä tulisi aikamoistya hulabaloota Helsingin seudun kaavoituksesta, jos meillä oli 14 osaoptimointiyksikönsijasta sata osaoptimointiyksikköä, jota välittäiosaivät vähät toistensa eduista, kuten nämä 14 nyt.

    Silti tulee ihmetelleeksi, onko Helsingin seudun kaavoitussuunnittelu enemmän suurvaltapolitiikkaa kuin osaoptimointia. Tätä voi miettiä vaikkapa Ala-Tikkurilassa. Itse olisin siirtänyt KehäIII ja Keravanjoen välisen kaistaleen Vantaan hallintaan samalla kun Helsinki kaappasi Vantaan meriyhteyden ja Sipoon takamaat. Yhtä huonosti Helsinki on hoitanut vaikkapa Konalan takamaita, jotka olisi ollut paljon järkevämpi liittää Myyrmäen aluekeskustaan jo vuosikymmeniä sitten.

    Missä sitten on optimointisuunnitteluyksiköiden alaraja. Läänit on supistettu minimiin ja kunnille halutaan ehkä sama kohtalo. Olisiko hyvä, että Helsingin ja Tampereen kaupungin rajalinja kulkisi jossain Hakoisten linnavuoren juurella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.11.2013 kello 12:36

    Minulla on sellainen muistikuva, että Helsinki on joskus ehdottanut rajan siirtämistä Kehä III:een, mutta asia törmäsi joko Vantaan tai siirrettävien asukkaiden vastustukseen. Voi olla että muistan väärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Bradley Snowden kirjoitti 8.11.2013 kello 13:59

    AV: Jos ei mikään näistä estä, niin liito-orava tai valkoselkis. Mikähän järki noitakin elinvoimaisia lajeja on alkaa palvomaan jonain pyhäinjäännöksenä, jos meidän valtiomme sattuu sijaitsemaan niiden levinneisyysalueiden rajoilla?

    Liito-orava on todellakin eriskummallinen laji, se leviää yllättäen outoihin maisemiin. Monet lajit karttavat melua mutta liito-orava pesii mielellään suunnitellun moottoritien linjalle…

    Olen kuullut, että Kuopion torilta voisi ostaa pakastettuja liito-oravan papanoita. Mahtaako pitää paikkansa, sehän ratkaisisi Meri-Rastilan metsän säilymisen.

    Tai onko Sirkus Sariolassa liito-oravankesyttäjä..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  48. tpyyluoma kirjoitti 8.11.2013 kello 14:33

    Olli Vento:
    Maailma on muuttunut aika paljon Helsingin keskustan rakentamisen ajoista. Nykyisin luontoa on suhteessa rakennettuun alueeseen paljon vähemmän. Siksi erilaisten asioiden painoarvoja kaavoituksessa pitäisi uudistaa.

    Muualta löytyy jo isoja kaupunkeja, joihin halutaan lisää luontoa kokonaisuuden osaksi. Kun metsiä on helpompi säilyttää kuin synnyttää, kannattaa Helsingin pitää riittävistä virkistysalueista kiinni.

    Kaupunkimatematiikkaan tarvitaan luonnosta saatavien hyötyjen yhtälöiden tunnistamista.

    Todettakoon nyt kuitenkin, että Helsingin kantakaupungist noin kolmannes on puistoa, eli se ei eroa siinä suhteessa mitenkään muusta kaupungista. Olennaista on sen rakennetun alueen rakennustehokkuus, joka on muualla Helsingissä umpisurkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  49. Kalle kirjoitti 8.11.2013 kello 16:56

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä tulisi aikamoistya hulabaloota Helsingin seudun kaavoituksesta, jos meillä oli 14 …

    Metropoli tekee metropolin töitä ja kaupunki kaupungin töitä. Metropoli kaavoittaa motarit ja raideliikenteen. Kaupungit taas muun. Eivätkä kaupungit taas sotkeudu tontin omistajan asioihin. 🙂 Ei se sen kummempaa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  50. Viherinssi kirjoitti 8.11.2013 kello 17:52

    Antsa: Missä sitten on optimointisuunnitteluyksiköiden alaraja.

    Riippuu siitä, mitä suunnitellaan. Jos suunnitellaan kaupunkirakennetta, se pitää tehdä työssäkäyntialueen kokoisella pläntillä, joka voi olla aika suurikin.

    Jos suunnitellaan paikallista puistoa, se pitää tehdä kaupunginosan tai kylän tasolla.

    Nykyisillä liikkumismahdollisuuksilla nämä kaksi tasoa eivät kohtaa. Toinen on paljon kaupunkia pienempi, toinen suurempi. Melkein tekisi näissä keskusteluissa mieli hakea melonit, omenat ja lippikset kaapista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Sakke kirjoitti 8.11.2013 kello 19:29

    Viherinssi: Osaavat, mutta eivät välttämättä asiantuntijoita paremmin.

    Nyt hyväksytyssä suunnitemassa yksi selvä tavoite on ollut maan arvon maksimoiminen. Rantatonteista saa enemmän rahaa. Samalla yritetään saada alueelle hyvätuloisia, joskin tässä kyllä käytännössä tulee käymään segregoivasti alueen sisällä.

    Onko rahan yksin oltava kaiken mitta? Arvoja on muitakin, jopa tärkeämpiä kuin raha.

    Tulee tässä väkisinkin mieleen tarina ukosta, joka ahneuksissaan otti hengiltä kultamunia munivan hanhensa. (elävä hanhi = rakentamaton ranta-alue, tapettu hanhi = rakennettu ranta-alue, kultamunat = elämykset, joita esim. rantametsä tai ranta-/merimaisemat ja lähiluonto, ilman enempää rakentamista, voi tuottaa)

    Tämä käsittämättömän voimakas suuntaus ranta-alueille rakentamiseen on paikoin pahimmillaan kuin käänteinen Robin Hood-ilmiö: viedään ilmaiset maisema-/lähiluontoelämykset köyhiltä ja (lähes) lahjoitetaan alueet/maisemat (ne tietyillä alueilla muilta peittäen) niille, joilla rahaa on tarpeeksi hulppeiden ökyasuntojen ostoon.

    Hanhen tappanut tarinan ukko sentään omisti hanhensa, mutta yhteisen omaisuuden, kuten lähiluonnon, lahjoittaminen (tai myyminen) vain varakkaimmille, taitaa olla jonkinlaista uusjakoa?

    Jos näitä ‘hyvätuloisia’ ei vain saada kerralla tarpeeksi useita, niin sitten hidastetaan rakentamistahtia, jolloin työmaiden keskeneräisyydestä saavat kaikki nauttia pitempään, kuten Aurinkolahden suunnalla kävi!

    Viis lähiluonnosta ja viihtyisyydestä, kun raha puhuu ja betonipuolueet jyrää. Nyt olisi jo herätyksen aika!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  52. Jalankulkija kirjoitti 8.11.2013 kello 20:16

    Osmo Soininvaara: Kyllä tulisi aikamoistya hulabaloota Helsingin seudun kaavoituksesta, jos meillä oli 14 osaoptimointiyksikön sijasta sata osaoptimointiyksikköä, jota välittäiosaivät vähät toistensa eduista, kuten nämä 14 nyt.

    Mistähän löytyisi se kaupunkisuunnitteluvirasto, joka välittäisi edes omien kaupunkilaistensa eduista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  53. Kalle kirjoitti 9.11.2013 kello 9:43

    Markku af Heurlin: Taas nämä Bussienvastustajat ry. liikkeellä…

    Myönnän tämän, mutta aktiivisena joukkoliikenteen käyttäjänä en vain pidä busseista. Ne eivät sovi kantakaupunkiin. Tukkivat vain kadut.

    Asiaa auttaisi vähän, jos keskustaan päästettäisiin vain lyhyitä ja kapeita busseja, kuten muualla olen nähnyt. Paikkamäärä niissä on kuitenkin samaa luokkaa, kun penkkejä vähennetään seisomapaikkojen kustannuksella. Tullinpuomista etelään ei ole mitään järkeä ajattaa maalaismitoitettuja linja-autoja.

    Muutama kisko lisää voi hyvinkin olla paikallaan. Asia on kuitenkin tarkasteltava siten, että tehdään samalla tarvittava lisärakentaminen, jotta linjat ovat kannattavia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. AH kirjoitti 9.11.2013 kello 10:53

    Rastilassa näyttää käyneen niin, että on tehty kaava kaikkia (luonto)reunaehtoja noudattaen ja saatu aikaiseksi aika olematon tekele lähiömäistä talorypälettä. Ei ihme, että tuntuu aika turhakkeelta koko kaava. Sopiihan nuo muutamat lähiöasunnot muuallekin.
    Aikansa kun reunaehtojen kanssa pelataan, supistetaan ja vähennetään luontoporukan mieliksi niin lopputuloksena on aikaansaannos, josta tulee mieleen, että kannattaako tuota tehdä ollenkaan.
    Rastilan rantaan olisi pitänyt vakaasti tehdä suunnitelma laajemmasta, kunnollisesta ja elinkelpoisesta rantakaupunginosasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 9.11.2013 kello 13:13

    Lueskelin tätä kommenttiketjua uudelleen ja pohdin, että demokratiakäsityksiä on monenlaisia. Joillekin keskustelijoille demokratia näyttää tarkoittavan pelkkiä numeroita, jolloin helposti unohtuu, että päätösten tulisi lisäksi perustua asiatietoon ja noudattaa tiettyjä pelisääntöjä.

    Ketjua lukiessani kiinnitin huomiota myös, että monet Meri-Rastilan metsäalueen puolustajista ja vaihtoehtokaavan kannattajista esiintyvät täällä omilla nimillään. Hyökkäykset sen sijaan tehdään nimimerkkien takaa. Mistä voisimme tietää, ettei näillä henkilöillä ole omia asiaan liittyviä intressejä? Emme mistään.

    Pulinat eivät tähän lopu. Meri-Rastila pysyy esillä pitkään ja tulee todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin muuttamaan Helsingin kaupungin käytäntöjä laajemminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  56. Sakke kirjoitti 9.11.2013 kello 18:36

    Kalle: Myönnän tämän, mutta aktiivisena joukkoliikenteen käyttäjänä en vain pidä busseista. Ne eivät sovi kantakaupunkiin. Tukkivat vain kadut.

    Asiaa auttaisi vähän, jos keskustaan päästettäisiin vain lyhyitä ja kapeita busseja, kuten muualla olen nähnyt. Paikkamäärä niissä on kuitenkin samaa luokkaa, kun penkkejä vähennetään seisomapaikkojen kustannuksella. Tullinpuomista etelään ei ole mitään järkeä ajattaa maalaismitoitettuja linja-autoja.

    Muutama kisko lisää voi hyvinkin olla paikallaan. Asia on kuitenkin tarkasteltava siten, että tehdään samalla tarvittava lisärakentaminen, jotta linjat ovat kannattavia.

    Mitä tapahtuu, jos yksi metro-, raitio- tai rautatievaunu ei pääse eteenpäin? Koko liikenne pysähtyy, kun takana tulevat eivät pääse ohittamaan ongelmavaunua. Bussit sen sijaan voivat ohittaa pysähtyneen bussin vaikkapa vastaantulijoiden kaistan kautta tai käyttää korttelinkiertävää tietä.

    Bussiliikenne on paljon joustavampi joukkoliikennemuoto kuin kiskoliikenne. Sen pysäkkiväli ja koko liikenne pitäisi suunnitella järkevästi, esim. “liikennevalot vihreiksi bussin tullessa”-periaatteella. Jotkin bussilinjat on vain valitettavasti suunniteltu ilmeisesti “hitauden ylistys”- tai “kierretäänpä vielä tuolta”-periaatteella, joka on hävittänyt sujuvan etenemisen. Viimeksimainittua taas tarvittaisiin, jotta julkisen liikenteen käyttö saisi enenevää suosiota. Bussi, joka ensin seisoo pitkään punaisissa valoissa, pysähtyy valojen jälkeen pysäkille, myöhästyäkseen taas seuraavan risteyksen vihreästä aallosta, ja jatkaa tätä kuviota toistuvasti (kuten esim. 20), on omiaan karkottamaan ne matkustajat, jotka kaipaavat sujuvampaa etenemistä ja joilla on vaihtoehtoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Risto kirjoitti 10.11.2013 kello 15:08

    Sakke: ja (lähes) lahjoitetaan alueet/maisemat (ne tietyillä alueilla muilta peittäen) niille, joilla rahaa on tarpeeksi hulppeiden ökyasuntojen ostoon.

    Jos se tontti myydään markkinahintaan, niin ei sitä silloin lahjoiteta.

    Tämä ihan irrallisena kommenttina riipumatta siitä, pitääkö jälleen uuden kerrostalolähiön kaavoittamista uuteen metsään hyvänä ideana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. Sakke kirjoitti 10.11.2013 kello 20:01

    Risto: Jos se tontti myydään markkinahintaan, niin ei sitä silloin lahjoiteta.

    Tämä ihan irrallisena kommenttina riipumatta siitä, pitääkö jälleen uuden kerrostalolähiön kaavoittamista uuteen metsään hyvänä ideana.

    Kysymys: Mitä saivat intiaanit Manhattanin saaren myydessään?
    Vastaus: Markkinahinnan! (oli markkinahinta intiaaneille, mutta oliko se sitä saaren ostaneille valkonaamoille?)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  59. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 10.11.2013 kello 22:14

    Sakke: Kysymys: Mitä saivat intiaanit Manhattanin saaren myydessään?
    Vastaus: Markkinahinnan! (oli markkinahinta intiaaneille, mutta oliko se sitä saaren ostaneille valkonaamoille?)

    Jep, hyvä vertaus. Ja kun maa on kerran myyty, se on menetetty ja siitä saatu raha lohduttaa vain hetken.

    Jos kaupunkisuunnittelua tehdään kvartaalitalouden ehdoilla tonttimaan myyntihintoja pohtien, kyse on lyhyestä matematiikasta. Hyvän suunnittelun tulisi toimia pitkän matematiikan oppimäärällä ja pohtia asioita tulevaisuuden näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  60. Viherinssi kirjoitti 10.11.2013 kello 22:41

    Sakke: Sen pysäkkiväli ja koko liikenne pitäisi suunnitella järkevästi, esim. “liikennevalot vihreiksi bussin tullessa”-periaatteella.

    Tämä on hyvä periaate, mutta lähellä kantakaupunkia se toimii huonosti. Ajattele vaikka Mannerheimintien ja Runeberginkadun/Helsinginkadun risteystä. Moneenko suuntaan ja montako julkisen liikenteen vuoroa siinä menee aamuruuhkan aikaan tunnissa? Voiko niille kaikille antaa etuuden?

    Mikä hyvänsä ruuhkan tasossa kulkeva joukkoliikenne on tuomittu ainakin jossain määrin kärsimään siitä ruuhkasta.

    Tästä syystä juna ja metro ovat aika ylivoimaisia vilkkaassa liikenteessä.

    Sakke: Jotkin bussilinjat on vain valitettavasti suunniteltu ilmeisesti “hitauden ylistys”- tai “kierretäänpä vielä tuolta”-periaatteella, joka on hävittänyt sujuvan etenemisen.

    Helsingin bussilijojen suunnittelijat eivät ole ihan tyhmiä. On helppo suunnitella elämää helpottavia linjoja, jos ei tarvitse välittää rahasta. Ne lähiöitä raivostuttavasti kiertävät matelulinjat tuppaavat olemaan ruuhkassa tupaten täynnä väkeä, joten suoremmalla reitillä tuskin saisi enempää ihmisiä palveltua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  61. ML kirjoitti 12.11.2013 kello 8:53

    Viherinssi: Nyt hyväksytyssä suunnitemassa yksi selvä tavoite on ollut maan arvon maksimoiminen. Rantatonteista saa enemmän rahaa. Samalla yritetään saada alueelle hyvätuloisia, joskin tässä kyllä käytännössä tulee käymään segregoivasti alueen sisällä.

    Vaikka rantatonttien myynistä saisi enemmän rahaa, infrastruktuurin rakentaminen tulisi halvemmaksi tiivistämällä rakennetulle alueelle. Vaikka ranta-alueelle onnistuttaisiinkin houkuttelemaan hyvätuloisia, voisi varsinkin jo rakennetun Meri-Rastilan, ehkä myös muun Vuosaaren ja heti sillan toisella puolella olevien Marjaniemen, Puotilan ja Vartiokylän houkuttavuus kärsiä virkistysalueen menettämisen myötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  62. Risto kirjoitti 12.11.2013 kello 11:23

    Sakke: Kysymys: Mitä saivat intiaanit Manhattanin saaren myydessään?
    Vastaus: Markkinahinnan! (oli markkinahinta intiaaneille, mutta oliko se sitä saaren ostaneille valkonaamoille?)

    Intiaanien ainoa vaihtoehto, joka olisi johtanut olennaisesti toiseen tulokseen olisi ollut kaikkien siirtolaisten tappaminen mieluiten vesirajaan (systemaattisesti, jos olisivat pystyneet), joten en todellakaan ymmärrä mitä relevanssia tällä vertauksella on (ne valkonaaama-hollantilaiset eivät myöskään siirtokuntaansa saaneet pitää). Ilman sitä (lähinnä) euroopplaisten rakentamaa kaupunkia ja valtiota kyseisellä aluella ei myöskään olisi niin kovin ihmeellistä arvoa tänä päivänäkään.

    Hanna-Leena Ylinen: Jep, hyvä vertaus. Ja kun maa on kerran myyty, se on menetetty ja siitä saatu raha lohduttaa vain hetken.

    Kaupungilla on kyllä ‘kiinteistövero’ niminen instrumentti tulojen puristamiseen tulevaisuudessakin.

    Minä siis kommentoin ihan vain tätä “lahjoitus”-väitettä, en kerrostalojen metsään kaavoittamisen mielekkyyttä muuten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  63. Viherinssi kirjoitti 12.11.2013 kello 12:15

    ML: Vaikka rantatonttien myynistä saisi enemmän rahaa, infrastruktuurin rakentaminen tulisi halvemmaksi tiivistämällä rakennetulle alueelle. Vaikka ranta-alueelle onnistuttaisiinkin houkuttelemaan hyvätuloisia, voisi varsinkin jo rakennetun Meri-Rastilan, ehkä myös muun Vuosaaren ja heti sillan toisella puolella olevien Marjaniemen, Puotilan ja Vartiokylän houkuttavuus kärsiä virkistysalueen menettämisen myötä.

    Infrakustannusten osalta olet oikeassa. Helsinkiläisillä kiinteistöjen hinnoilla niillä ei kuitenkaan ole ihan valtavan suurta merkitystä kokonaisuudelle.

    Huoli muiden alueiden houkuttelevuuden vähenemisestä on todennäköisesti aiheeton. Yleensä kalliiden kiinteistöjen tuleminen olemassaolevan asutuksen viereen nostaa olemassaolevan asutuksen arvoa.

    Olennaisin kysymys tämän tempun opnnistumisessa on siinä, riittääko Meri-Rastilan maine kuitenkin karkoittamaan maksukykyiset ostajat paikalta. Jos niin käy, kaava ei tule toteutumaan.

    En ole väittämässä, että nyt hyväksytty kaava olisi maailman paras. Sen peruste näyttää kuitenkin aika selvältä (raha ja hyvätuloisten saaminen itään), joten kilpailevien ehdotusten olisi pitänyt pystyä osoittautumaan näissä asioissa paremmaksi menestyäkseen. Siinä kilpailussa argumentti lähivirkistysalueen mukavuudesta nykyisille asukkaille ei ole kovin vahva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. Sakke kirjoitti 13.11.2013 kello 7:21

    Risto: Intiaanien ainoa vaihtoehto, joka olisi johtanut olennaisesti toiseen tulokseen olisi ollut kaikkien siirtolaisten tappaminenmieluiten vesirajaan (systemaattisesti, jos olisivat pystyneet), joten en todellakaan ymmärrä mitä relevanssia tällä vertauksella on (ne valkonaaama-hollantilaiset eivät myöskään siirtokuntaansa saaneet pitää). Ilman sitä (lähinnä) euroopplaisten rakentamaa kaupunkia ja valtiota kyseisellä aluella ei myöskään olisi niin kovin ihmeellistä arvoa tänä päivänäkään.

    Kaupungilla on kyllä ‘kiinteistövero’ niminen instrumentti tulojen puristamiseen tulevaisuudessakin.

    Minä siis kommentoin ihan vaintätä “lahjoitus”-väitettä, en kerrostalojen metsään kaavoittamisen mielekkyyttä muuten.

    Ökyasuntojen rakentaminen rannoille on anteeksiantamaton teko, koska se on käytännössä erittäin pitkälle peruuttamaton teko. Toisaalta, ‘ökyasuntojen’ hinta, vaikka se meistä ‘tavallisista pulliaisista’ voisi käsittämättömän korkealta tuntuakin, saattaa se ao. asuntojen ostajien kannalta olla silti vain pienehkö tekijä monen muun joukossa. Ökyasunnon ostajille asunnon hankkimiseen tarvittavan rahamäärän suuruus ei välttämättä ole se oleellisin juttu.

    Ehkäpä merinäköala-asunto sitten hivelee jollain kummallisella tavalla ‘nousukasmaisesti’ ajattelevien ökyasuntojen ostajien mieltä (esim. periaatteiden ‘on hienoa asua meren rannalla’, vrt. ‘on hienoa kuulua kultapossukerhoon’ mukaan). Se voi tuottaa kaupunginkin kannalta lyhytaikaista iloa rahan muodossa, mutta ikävä puoli asiassa on se, jos näitä ökyasuntoja rakennettaessa unohdetaan paljon suuremman joukon, meidän ‘tavallisten pulliaisten’ oikeudet lähiluontoon, julkisiin merimaisemiin ja upeisiin ranta-alueisiimme. Ökyasunnot voidaan rakentaa kauemmaskin rannoista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  65. ML kirjoitti 13.11.2013 kello 9:19

    Viherinssi: Huoli muiden alueiden houkuttelevuuden vähenemisestä on todennäköisesti aiheeton. Yleensä kalliiden kiinteistöjen tuleminen olemassaolevan asutuksen viereen nostaa olemassaolevan asutuksen arvoa.

    Räjäyttikö Aurinkolahden rakentaminen muun Vuosaaren hintatason nousuun? Uskoisin uuden rakentamisen nostavan olemassaolevan asutuksen arvoa ennemmin parantuneiden palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien kuin fiinimpien naapureiden ansiosta.

    Ainakin itse pidän hyviä ulkoilu- ja virkistysalueita erittäin tärkeänä tekijänä uutta asuntoa etsiessäni. Olisin myös valmis maksamaan asunnosta enemmän hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheltä. Niiden puuttuminen kokonaan olisi luultavimmin este kaupan syntymiselle. Enkä pidä itseäni minään ääritapauksena – tämän voi todeta vaikka tutkimalla asuntoilmoituksia tai vaikkapa vain juttelemalla asiasta ihmisten kanssa. Väitän edelleen, että virkistysalueelle rakentaminen vähentäisi lähiseudun nykyisten asuntojen houkuttavuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  66. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 13.11.2013 kello 12:49

    Kyse on pitkälti brändäyksestä. Meri-Rastilalle on tieten tahtoen rakennettu huonoa imagoa, jotta sillä voisi perustella alueen “parantamista” kaavoituksella.

    Huono imago on kuitenkin vain imagoa. KSV:n muutama vuosi sitten ulkopuolisella taholla teettämässä tutkimuksessa asukkaat arvioivat Meri-Rastilaa varsin myönteisesti.

    Jos asukkaat pitävät aluetta hyvänä, mutta imago on huono, pitäisi toimenpiteiden kohdistua mielikuvien kohentamiseen. Meri-Rastilasta olisi paljon myönteistä kerrottavaa – mm. hyvät ulkoilumahdollisuudet ja uimarantojen läheisyys – mutta jostain syystä mieluummin halutaan luoda kielteistä mielikuvaa.

    Helsingin Sanomista muistan muutaman positiivisen Meri-Rastilasta tehdyn jutun, mutta niissä aluetta kutsuttiin Meri-Rastilan sijaan Kallahdeksi. Sellaista sattuu.

    OURCity-suunnitelman pohjalta toteutetut asunnot olisivat todennäköisesti haluttuja, sillä ulkoilualueen läheisyys tulisi niiden yhteydessä moneen kertaan mainituksi. KSV:n suunnitelman mukaan toteutetut asunnot sen sijaan joutuisivat kärsimään imagohaitasta, sillä rakentamisprosessin jälkiä tultaisiin vertaamaan niihin tuhansiin ja taas tuhansiin valokuviin, joita metsäalueelta on otettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. antti kirjoitti 13.11.2013 kello 14:01

    Hanna-Leena Ylinen: OURCity-suunnitelman pohjalta toteutetut asunnot olisivat todennäköisesti haluttuja, sillä ulkoilualueen läheisyys tulisi niiden yhteydessä moneen kertaan mainituksi. KSV:n suunnitelman mukaan toteutetut asunnot sen sijaan joutuisivat kärsimään imagohaitasta, sillä rakentamisprosessin jälkiä tultaisiin vertaamaan niihin tuhansiin ja taas tuhansiin valokuviin, joita metsäalueelta on otettu.

    YOURCity on varmasti huomioinut taloyhtiöiden tasapuoliset kohtelut, vertikaalit ja horisontaalit näkymäkäytävät ja arkkitehtien visioiden suojelutarpeet? Miten?

    Itselläni ei ole yhtäkään valokuvaa ko metsästä, enkä nykyisen tai aikaisempien asuntojeni osalta ole hetkeäkään miettinyt metsänhakkuusta johtuneita “imagohaittoja”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 13.11.2013 kello 14:49

    antti:
    Itselläni ei ole yhtäkään valokuvaa ko metsästä, enkä nykyisen tai aikaisempien asuntojeni osalta ole hetkeäkään miettinyt metsänhakkuusta johtuneita “imagohaittoja”.

    Tässä tapauksessa imagohaitat liittyisivät myös itse prosessiin. Vuorovaikutus ei tainnut mennä ihan niin kuin olisi pitänyt.

    Asia tulee joka tapauksessa pysymään esillä pitkään ja toivotaan, että metsä säilyy metsänä ja kalliot kallioina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 13.11.2013 kello 15:11

    Kyllähän tämä kollektiivinen perisynti näkyy asuntojen haluttavuudessa ja hinnoissa, etenkin Helsingin keskustassa jossa samalla tonttilla on ensin ollut vuosituhansien ajan ainutlaatuista luontoa ja sitten useita rakennushistoriallisesti korvaamattomia kerrostumia jotka on ahneesti peitetty nykyrakennusten alle. Vai?

    Tai syntyköhän imagohaitta sitten siitä että lähiöaktvistit suunnittelevat eläinsuojelijoiden keinoja ja uusiin taloihin alkaakin ilmestyä kantaaottavia taidetöhryjä tai autot palavat kuin berliinin friedrichshainissa josta “jupit” halutaan pitää poissa ja asunnot vallattuina…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. Viherinssi kirjoitti 13.11.2013 kello 15:43

    ML: Ainakin itse pidän hyviä ulkoilu- ja virkistysalueita erittäin tärkeänä tekijänä uutta asuntoa etsiessäni. Olisin myös valmis maksamaan asunnosta enemmän hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheltä. Niiden puuttuminen kokonaan olisi luultavimmin este kaupan syntymiselle. Enkä pidä itseäni minään ääritapauksena – tämän voi todeta vaikka tutkimalla asuntoilmoituksia tai vaikkapa vain juttelemalla asiasta ihmisten kanssa. Väitän edelleen, että virkistysalueelle rakentaminen vähentäisi lähiseudun nykyisten asuntojen houkuttavuutta.

    Kysymys ei ole siitä, mitä ihmiset sanovat, vaan mihin he käyttävät rahansa. Näin ollen asuntojen arvojen katsominen kertoo todellisista arvostuksista.

    Arvostettavia sijainteja ovat sellaiset, joilla on hyvät liikenneyhteydet, hyvät palvelut ja hyvät naapurit. Maantiede vaikuttaa myös jonkin verran, merenranta on selvästi arvostettua Helsingissä.

    Metsä voi olla arvostettua, mutta sitä ei ihan helposti kyllä alueellisista hinnoista näe. Metsän arvostus näyttää vähäiseltä verrattuna muihin sijaintitekijöihin. Jos metsä olisi kovin arvostettua, sen pitäisi näkyä siinä, että asuntojen hinnat putoavat selvästi sen mukaan, kuinka kaukana lähimetsästä ne ovat, koska metsän virkistysarvo on luonnollisesti erilainen kilometrin päässä kuin parinsadan metrin päässä. Tällaista ilmiötä on vaikea löytää.

    PIenenä realiteettina voisi todeta, että esimerkiksi Meri-Rastilan omistusasuntojen neliöhinta ei ole kovin korkea, vaikka siellä tunnetusti on nyt hyvät virkistysmahdollisuudet. Tuntuu aika epärealistiselta, että niillä virkistysmahdollisuuksilla olisi lopulta kovin monen satasen vaikutusta neliöhintaan.

    Siinä olet oikeassa, että naapurit yleisesti ottaen alentavat alueen arvoa, koska NIMBY koskee hyvin suurta osaa kansasta. Kuitenkin tätä vastaan toimii se ilmiö, että jos uusi naapurusto on olemassaolevaa kalliimpaa, se voi hilata olemassaolevan statusta ylöspäin.

    Toisinkin päin voi käydä. Esimerkiksi Töölössä erään uuden naapurin tuleminen selvästi pudotti tiettyjen taloyhtiöiden asuntojen hintoja, vaikka ei edes rakennettu uutta taloa.

    Pudottiko Aurinkolahden tuleminen Vuosaaren omistusasuntojen hintoja verrattuna muihin vastaaviin lähiöihin? Aika vähän se siltä näyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  71. Viherinssi kirjoitti 13.11.2013 kello 15:45

    Hanna-Leena Ylinen: Tässä tapauksessa imagohaitat liittyisivät myös itse prosessiin. Vuorovaikutus ei tainnut mennä ihan niin kuin olisi pitänyt.

    Tuollaiset asiat hiertävät vanhoja asukkaita. Uudet asukkaat eivät muutaman vuoden kuluttua muista koko asiasta mitään. Ihmisten muisti on lyhyt, ja ylipäätään eettisistä arvoista ollaan valmiimpia maksamaan puheissa kuin tilisiirroissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 13.11.2013 kello 17:37

    Viherinssi:
    Jos metsä olisi kovin arvostettua, sen pitäisi näkyä siinä, että asuntojen hinnat putoavat selvästi sen mukaan, kuinka kaukana lähimetsästä ne ovat, koska metsän virkistysarvo on luonnollisesti erilainen kilometrin päässä kuin parinsadan metrin päässä. Tällaista ilmiötä on vaikea löytää.

    PIenenä realiteettina voisi todeta, että esimerkiksi Meri-Rastilan omistusasuntojen neliöhinta ei ole kovin korkea, vaikka siellä tunnetusti on nyt hyvät virkistysmahdollisuudet.

    Keskuspuiston läheisyys nostaa asuntojen hintoja tutkitusti 1,5 km säteellä. Meri-Rastilassa vastaavaa ilmiötä ei ole voinut syntyä, koska rasitteena on ollut tämä osayleiskaavasuunnitelma.

    Eivät asunnot Meri-Rastilassa silti mitenkään halpoja ole. Hitas-asunnot ovat tietenkin asia erikseen, mutta muita ei ilmoituksista välttämättä osaa edes yhdistää Meri-Rastilaan, koska sijainniksi ilmoitetaan Ramsinranta, Ramsinniemi tai joskus yksinkertaisesti Vuosaari.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. ML kirjoitti 14.11.2013 kello 9:25

    Viherinssi: Kysymys ei ole siitä, mitä ihmiset sanovat, vaan mihin he käyttävät rahansa. Näin ollen asuntojen arvojen katsominen kertoo todellisista arvostuksista.Arvostettavia sijainteja ovat sellaiset, joilla on hyvät liikenneyhteydet, hyvät palvelut ja hyvät naapurit. Maantiede vaikuttaa myös jonkin verran, merenranta on selvästi arvostettua Helsingissä.Metsä voi olla arvostettua, mutta sitä ei ihan helposti kyllä alueellisista hinnoista näe. Metsän arvostus näyttää vähäiseltä verrattuna muihin sijaintitekijöihin. Jos metsä olisi kovin arvostettua, sen pitäisi näkyä siinä, että asuntojen hinnat putoavat selvästi sen mukaan, kuinka kaukana lähimetsästä ne ovat, koska metsän virkistysarvo on luonnollisesti erilainen kilometrin päässä kuin parinsadan metrin päässä. Tällaista ilmiötä on vaikea löytää.PIenenä realiteettina voisi todeta, että esimerkiksi Meri-Rastilan omistusasuntojen neliöhinta ei ole kovin korkea, vaikka siellä tunnetusti on nyt hyvät virkistysmahdollisuudet. Tuntuu aika epärealistiselta, että niillä virkistysmahdollisuuksilla olisi lopulta kovin monen satasen vaikutusta neliöhintaan.Siinä olet oikeassa, että naapurit yleisesti ottaen alentavat alueen arvoa, koska NIMBY koskee hyvin suurta osaa kansasta. Kuitenkin tätä vastaan toimii se ilmiö, että jos uusi naapurusto on olemassaolevaa kalliimpaa, se voi hilata olemassaolevan statusta ylöspäin.Toisinkin päin voi käydä. Esimerkiksi Töölössä erään uuden naapurin tuleminen selvästi pudotti tiettyjen taloyhtiöiden asuntojen hintoja, vaikka ei edes rakennettu uutta taloa.Pudottiko Aurinkolahden tuleminen Vuosaaren omistusasuntojen hintoja verrattuna muihin vastaaviin lähiöihin? Aika vähän se siltä näyttää.

    Oman mutu-tuntumani mukaan virkistysalueet kyllä nostavat asunnon arvoa, joskaan ei välttämättä niin, että eroa olisi kovin paljoa sen mukaan onko asunto 200 m vai kilometrin päässä virkistysalueesta. Kiinteistönvälittäjillä on ikävä taipumus arvioida asunnon hintaa vertaamalla sitä saman postinumeroalueen sisällä tehtyihin kauppoihin. Vertailu on myös hieman hankalaa, koska metsän läheisyys tarkoittaa helposti sijaintia kauempana palveluista ja joukkoliikenteestä. Onhan tästä olemassa myös tämä Hanna-Leena Ylisen mainitsema tutkimus, missä kerrotaan merenrannan ja Keskuspuiston läheisyyden nostavan asunnon arvoa. Niin, ja muistetaanhan asuntojen myynti-ilmoituksissakin mainita hyvät ulkoilumahdollisuudet, mikäli sellaiset vain ovat – vähän vaatimattomammatkin tuntuvat usein olevan maininnan arvoisia.

    En toki oletakaan, että virkistysalueen arvo asunnon hinnassa olisi tuhansia euroja, mutta jo tuon mainitsemasi muutamankin satasen ero Meri-Rastilan hintatasolla alkaa hyvinkin olla jo 10 % luokkaa asunnon arvosta.

    Aurinkolahden rakentaminen ei juurikaan vienyt virkistysalueita. Sen myötä Vuosaareen tuli uimarantaa, palveluita ja sitä varakkaampaa naapurustoa. Teorian mukaan tämän kai pitäisi ennemminkin nostaa muun Vuosaaren arvoa. Enpä tiedä onko näin käynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus