Miksi pyöräkaistat pyörätien sijasta Mechelinkadulle

4.11.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Vaikka esittelijän perusteet esitykselleen Mechelinkadun pyörätien osalta olivat pätevän tuntuisia, olen päätynyt esittämään, että järjestely toteutetaan pyöräkaistavaihtoehdon mukaan.

1)    Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijat kävelevät varsin satunnaisesti koko leveydellä valkoisesta viivasta tai väritetystä asfaltista välittämättä. Jos pyörätie on asfaltoitu ja jalkakäytävä kivetty, enemmistö jalankulkijoista kävelee pyörätiellä, koska se on tasaisempi. Nykyinen tilanne, jossa pyöräilijät ajavat luvatta jalkakäytävällä muuttuu vain niin, että pyöräilijöiden on pakko ajaa jalkakäytävällä. Luvallinen ajo jalkakäytävällä lisää pyöräilijöiden nopeutta, varsinkin kun he mieltävät olevansa oikeassa, jos jalankulkija aiheuttaa törmäyksen tulemalla pyörätien puolelle.  Pyöräilin viime kesänä Pariisissa, jossa on sekä kaistoja että erillisiä pyöräteitä jalkakäytävien kanssa samassa tasossa. Kaistat toimivat erinomaisesti, jalankulkijoiden kanssa samassa tasossa olevat pyörätiet olivat täysin jalankulkijoiden kansoittamia – vaikka välissä saattoi olla puurivi.

2)    Sanoo laki asiasta mitä hyvänsä, esittelijän vaihtoehdossa jakeluautot ja vähän muutkin autot tulevat pysäyttämään jalkakäytävälle, kaistavaihtoehdossa pyöräkaistalle. (Laki sanoo, ettei näin saa tehdä, ellei kyseisessä kohdassa ei ole pysähtymiskieltoa. Jos pysähtymistä ei ole kielletty, auto voidaan ja pitää pysäyttää lastausta varten ajoradalle.) Kaistavaihtoehdossa pyöräilijän on helppo ohittaa jakeluauton vasemmalta puolelta, varsinkin kun nopeuserot autojen kanssa ei ole kovin suuri. Suuntamerkki ja vilkaisu taakse. Yhdistetyssä pyörä- ja jalkakäytävässä pyöräilijä joutuu ahtautumaan jalankulkijoiden kanssa samasta kapeasta raosta seinän ja auton välistä. Käytännössä pysäköityjä autoja tulee olemaan korttelia kohden useita.

3)    Pyöräkaistaa harva ajaa väärään suuntaan, mutta jalkakäytävän tasossa siitä tulee enemmän sääntö kuin poikkeus.

4)    Jalkakäytävä kyllä kapenee nykyisestä, mutta se on kokonaan jalankulkijoiden käytössä, kun pyörät ja pysäköidyt autot poistuvat siltä.

Marjut Ollitervo on listannut paljon lisää Lisää argumentteja pyöräkaistojen puolesta kaupunkifillari blogilla.

Kommentit

83 Vastausta artikkeliin “Miksi pyöräkaistat pyörätien sijasta Mechelinkadulle”

  1. -e- kirjoitti 4.11.2013 kello 22:36

    “Jos pyörätie on asfaltoitu ja jalkakäytävä kivetty, enemmistö jalankulkijoista kävelee pyörätiellä, koska se on tasaisempi.”

    Niinpä. Eikö tästä idioottimaisesta katujen kiveämisestä jo voitaisi päästä? Eikö ihmisiä ole kiusattu jo tarpeeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  2. aleksis salusjärvi kirjoitti 4.11.2013 kello 22:58

    Mä poljen tota katua useasti. Jalkakäytävä on leveä ja ihan ehdottomasti pyörät pitää pitää siltä poissa. Kadulla on paljon pieniä putiikkeja ja vilinää, jonne pyörät eivät vain sovi sekaan. Terassikauden aikana vielä vähemmän. Kaikki viihtyisyys katoaisi ja pyöräily hankaloituisi nykyisestä.

    Mechelininkadulla on paljon kadunvarrelle pysäköityjä autoja. Kadunvarsipysäköinnin lisäksi jalkakäytävälle ajavia autoja on aivan tolkuton määrä. Pyöräilyn kannalta se on itse asiassa ihan ok-juttu, kun oikeanpuoleista kaistaa saa sotkea suht rauhassa pysäköityjen autojen viertä.

    Mechelininkadulla on lisäksi sen verran rutkasti liikennevaloja, että ok-kunnossa oleva pyöräilijä pysyy ihan hyvin autojen vauhdissa. Katu on itse asiassa parhaita liikenteenseassa polkemiskatuja Helsingissä.

    Pyörätien sinne voi toki suunnitella, mutta tässä kaupungissa on tukuttain paljon kiireellisemmin pyörätietä kaipaavia katuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  3. Kalle kirjoitti 4.11.2013 kello 23:27

    Ehdottomasti kaista, ei pyörätietä. Piste. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  4. Viherinssi kirjoitti 5.11.2013 kello 0:09

    aleksis salusjärvi: Mechelininkadulla on lisäksi sen verran rutkasti liikennevaloja, että ok-kunnossa oleva pyöräilijä pysyy ihan hyvin autojen vauhdissa.

    Pyöräkaista on hyvä ajatus, lämpimästi kannatan sitä.

    Sen sijaan suhtaudun vähän skeptisesti siihen, kuinka iso prosentti kansasta on siinä kunnossa, että selviää Mechelininkadun liikenteen tahdissa fillarilla. Ymmärtääkseni siinä on 40 km/h -rajoitus, jolloin pyöräilijä kyllä helposti myöhästyy autojen vihreästä aallosta, jos sellainen siellä on. (Ruuhkassa autojen tahdissa pysyy ikäisekseen normaalikuntoinen 95-vuotias rollaattorillaan.)

    Kaista ei tietenkään edellytä autojen kanssa saman nopeuden pitämistä, joten siihen tämä ei liity. Vierastan kuitenkin kaupunkipyöräilyjärjestelyjen pitämistä hyvänä sillä perusteella, että niissä voi polkea kovaa, koska samalla pyöräilystä tehdään vauhtilaji, mikä tekee lliikkumismuodosta muille vieraamman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  5. Daniel Federley kirjoitti 5.11.2013 kello 0:21

    Järkevät argumentit. Samaa mieltä kaikista neljästä. Olethan lobannut kannatusta vastaehdotustasi varten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. thurme kirjoitti 5.11.2013 kello 0:53

    Samaa mieltä salusjärven kanssa. Mechelininkadulla on ajoradalla pystynyt pyöräilemään aika hyvin verattuna esim. Runeberginkatuun, Kaisaniemenkatuun tai Hämeentiehen. Jostain syystä Mechelininkadulle nyt puuhataan pyöräteitä kovalla tohinalla. No, parempi kai sinne kuin ei minnekään. Yleisesti ottaen pyöräkaistat ovat parempi ratkaisu kuin pyörätiet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  7. Ville kirjoitti 5.11.2013 kello 8:15

    Pyöräkaistat ovat varmasti hyviä, mutta niiden sijoittaminen pysäköintipaikkojen ja ajoradan väliin (kuten kaistat on suurelta osin toteutettu) on huono ratkaisu. Mechelininkadulla tätä ongelmaa ei onneksi ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.11.2013 kello 9:48

    Jalkakäytävän muuttaminen pyörätieksi (eli yhdistetyksi kevyen liikenteen väyläksi) sopii sinne missä viereinen rakennus on tehty 60-luvun ihanteiden mukaisesti umpikivijalalla eikä siihen aukea asuntojen tai myymälöiden ulko-ovia.

    Mechelininkatu ei ole tällainen, vaan toistaiseksi kohtalaisen elävä korttelikantakaupunkikatu. Ei pilata sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  9. Koistinen kirjoitti 5.11.2013 kello 10:04

    Mechelininkadulla kannattaisikin samalla vaihtaa valojen rytmitys pyöräilijöiden vauhdin mukaiseksi. Pyörähän lähtee risteyksestä autoa vauhdikkaammin, ja kaupungissa korttelin matka menee melkein samaa vauhtia molemmilla ajoneuvoilla.
    Kööpenhaminassa vihreät aallot takaavat parhaimmillaan pyöräilijälle jopa 18 risteystä, joissa vihreät palaa! Tämä nopeuttaa pyöräilyä, lisää sen suosiota ja rauhoittaa autoliikennettä sekä lisää sen turvallisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  10. Cyclisti kirjoitti 5.11.2013 kello 12:29

    Mechelininkadulla jalkakäytävä on leveä ja vähäkulkuinen.

    Pyörätie voi aivan hyvin olla viivalla erotettu jalankulkualueesta.

    Aivan eri asia olisi Manskulla tai muualla keskustassa.

    Mikäli pyöräkaista tehdään autojen tasolle, toivottavasti lappuliisoja on riittävästi valvomaan pysäköintiä.

    Mitä iloa pyöräkaistasta, joka on täynnä pysäköityjä autoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Pekka Taipale kirjoitti 5.11.2013 kello 12:38

    Koistinen: Pyörähän lähtee risteyksestä autoa vauhdikkaammin,

    No ei lähde. Auto kiihtyy nopeammin. Pyörä ehtii usein risteykseen hieman ennen siksi, että se lähtee eri kohdasta – lähempää – ja myös siksi, että pyörä pääsee usein liikkeelle jalankulkuvaloilla ennen ajoradan valojen vaihtumista.

    Vihreä aalto pyöräilijöille edellyttäisi jotain standardinopeutta pyöräilyyn. Mikähän se olisi? 15 km/h, johon useimpien pyöräilijöiden kunto riittää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Keijo Mattinen kirjoitti 5.11.2013 kello 12:38

    Helsingin kaupungilla on käsittääkseni jo jonkun aikaa ollut tavoitteena päästä eroon jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteisistä väylistä. Erityisen tärkeää tämän tavoitteen toteutuminen olisi kantakaupungissa, missä jalankulkijoita on paljon. Tämän vuoksi kaupunkisuunnnitteluviraston kanta tuntuu aika lailla kummalliselta.

    Muistaakseni Martti Tulenheimo esitti jonkun keskustelun yhteydessä, että Helsinkiin pitäisi tavoitella vain parasta mahdollista pyöräilyinfraa. En tiedä, olisivatko pyöräkaistat paras mahdollinen ratkaisu Mechelinkadulla, mutta yhdistetyt väylät olisivat todennäköisesti lähellä huonointa. Syyt selviävät mm. Osmon kirjoituksesta. Kannattaisikin ehkä nyt miettiä ainakin kaksi kertaa, ennen kuin lähdetään tekemään yhdistettyjä väyliä Mechelininkadulle. Kun ne on kerran sinne rakennettu, ei niitä hevin enää saada muutetuksi, vaikka niiden huono toimivuus tullaan heti toteamaan. Lisäksi ne tulevat toimimaan vaarallisena enakkotapauksena; kun Mechelinkadulle on saatu yhteisväylät, voidaan tällä perustella niiden rakentamista muuallekin. Pöyräväylien kilometrimäärä näin luonnollisesti kasvaa, mutta tämän ei pidä olla mikään itseisarvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  13. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.11.2013 kello 13:03

    Cyclisti:
    Mitä iloa pyöräkaistasta, joka on täynnä pysäköityjä autoja?

    Mitä iloa on pyöräkaistasta joka on täynnä jalankulkijoita? Mitä iloa on jalkakäytävästä joka on täynnä pyöräilijöitä?

    Pysäköityjä autoja sentään joskus sakotetaan, keskustassa.

    Pyöräilijän eteen toikkaroivia jalankulkijoita tai jalankulkijan päälle muussavia pyöräilijöitä en ole nähnyt valvottavan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  14. Pasi Mäenpää kirjoitti 5.11.2013 kello 13:08

    Kannatan pyörätiekaistaa nimenomaan Mechelininkadun tyypisellä kadulla, jossa on sekä läpiajoa että vilkas kivijalkatoiminta. Minulla on Pariisin lisäksi myös New Yorkista hyviä kokemuksia kaistoista. Autot eli autoilijat ovat pyöräilijälle ennustettavampia “liikennekumppaneita” kuin jalankulkijat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  15. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 5.11.2013 kello 14:18

    Pyöräkaistaa harva ajaa väärään suuntaan, mutta jalkakäytävän tasossa siitä tulee enemmän sääntö kuin poikkeus.

    Huomauttaisin tässä, että pyörätien suunnasta ei ole olemassa selkeitä määräyksiä tieliikenneasetuksessa. Jos meillä on kadun kummallakin puolella jalkakäytävät, jotka jaetaan jalkakäytävään ja pyörätiehen, saa kumpaakin pyöräillä molempiin suuntiin, mikäli pyörätie on merkitty molemmilla pyöräteillä molempiin suuntiin. Ainakin täällä maakunnassa tämä on varsin tavallista.

    Ylipäänsä tieliikennelaki ja -asetus ovat kyllä pahasti vanhentuneet ja ne olisi syytä ajantasaistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.11.2013 kello 17:04

    JOS pyörätietä ei ole merkitty kuin toiseen suuntaan, sitä saa ajaa vain yhteen suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Risto Koivunen kirjoitti 5.11.2013 kello 14:29

    thurme: Jostain syystä Mechelininkadulle nyt puuhataan pyöräteitä kovalla tohinalla.

    Sikäli kuin olen käsittänyt, on Mechelininkatu menossa lähivuosina melkoiseen remonttiin, erinäisistä syistä johtuen.

    Tällaisessa tilanteessa lienee järkevintä suunnitella ja toteuttaa kaikki mahdolliset toimet (ml. mahdolliset pyörätiet tai -kaistat) kerralla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.11.2013 kello 17:05

    Mechelinkatu menee täydelliseen remonttiin ja siinä yhteydessä tehdään myös pyörätie. Siksi siitä nyt päätetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. 5.11.2013 kaupunkisuunnittelulautakunnassa hevi setti: Meri-Rastilan metsän hävitys, Mechelininkadun pyörätie, pysäköintipolitiikka ja liikkumisen ohjelma | Elina Moisio kirjoitti 5.11.2013 kello 15:08

    Suosittele: Thumb up 1

  20. jari kirjoitti 5.11.2013 kello 15:27

    Kaistaratkaisu tuntuu tämän hetken Helsinkiin huomattavasti turvallisemmalta: autoilla on harvoin äkkiliikkeitä ja niiden kulkua pystyy ennustamaan; jalankulkijat ovat täysin päinvastainen ryhmä.

    Mutta samalla kun yritämme rakentaa Helsingistä parempaa pyöräilykaupunkia, myös jalankulkijoiden käytökseen pitää saada muutos. Nämä täysin arvaamatta eteen astuvat ihmiset pitää saada tietoiseksi pyöräijän näkökulmasta, säännöistä, muissa maissa vallitsevasta tavasta ym. Vaikka se tuntuukin ehkä hölmöltä kertoa niinkin yksinkertaista asiaa, että pyöräilijän nopeus on usein lähellä 20km/h, ne ei pidä juurikaan ääntä ja niillä on aivan sama tarve kuin esimerkiksi vaikka autoilla päästä paikasta toiseen helposti, stressittömästi ja turvallisesti. Nyt asia ei sitä ole.

    Tällä hetkellä on valmitumassa ja paperilla lukuisia 1-suuntaisia pyöräteitä, joilla olisi kiva ajaa ilman edessä hortoilevie jalankulkijoita. Tulevaisuudessa tätä samaa argumenttia kaistaratkaisuun ei kannata enää käyttää, vaan silloin voidaan puhua jo tietoisesta jalankulkijoiden häiriökäytöksestä pyöräteillä, johon virkavalta toivottavasti puuttuu. Eihän kukaan kävele Mannerheimintien ajoradallakaa siten, että siihen ei puututtaisi. Niin miksi sitten pyörätiellä?

    Kuka ottaa vastuun valistaa jalankulkijoita? Milloin poliisi suorittaa “ajoratavalvontaa” erotetuilla pyörätiellä ja jalkakäytävällä?

    Yhteiset säännöt – yhteinen turvallisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. AV kirjoitti 5.11.2013 kello 16:22

    Mechelininkadulla en ole ikinä kaivannut pyöräkaistaa, siinä on helppoa ajaa autotiellä, kun ei ole dösiä. Dösät ovat pahin este pyöräilylle. Tämän takia Hämeentie on aivan karmea pyöräilijälle.
    Dösäkuskit lienevät samaa mieltä, sillä viime syksynä päreensä polttanut dösäkuski lähti ajamaan minua möhkäleellään takaa Hämeentiellä, sain apinan eksytettyä vasta kun käännyin Kaisaniemenrannasta puistoon, jolloin dösäkuski iski liinat kiinni ja alkoi karjua sivuikkunastaan.
    Jos jotain pitäisi saada kaupungista pois, niin dösät olisivat minun listani selvänä ykkösenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  22. Pekka Taipale kirjoitti 5.11.2013 kello 17:14

    Osmo Soininvaara: JOS pyörätietä ei ole merkitty kuin toiseen suuntaan, sitä saa ajaa vain yhteen suuntaan.

    Missä tällainen sääntö on?

    On hyvin tavallista, että pyörätie on merkitty vain toiseen suuntaan, tai että pyörätien merkkejä on toiseen suuntaan tiheämmässä kuin toiseen. Jos halutaan että pyörätie on selvästi yksisuuntainen, pitää käyttää liikennemerkkejä 331 ja 551.

    Itse ajattelin ihan kohta ajaa tästä: http://goo.gl/maps/e8aiC
    vaikka siinä onkin pyörätien merkki vain toisesta suunnasta, ja vaikka sää ei olekaan ihan niin hyvä kuin kuvassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. ceterum censeo kirjoitti 5.11.2013 kello 18:43

    Vastausta vaille jäi se oleellisempi kysymys, miksi Mechelininkadulle. Mutta virhe lienee tehty ja tehdyn virheen korjaaminen on tunnetusti liki mahdotonta. Ainakin silloin, kun tekijänä on poliittinen apparaatti. Sattumoisin ajelen paljon juuri tuota Taivallahden puolella kulkevaa reittiä, enkä ole missään vaiheessa ymmärtänyt, mikai se pyörätie pitää vetää Mechelininkadulle, kun se luonteva ja miellyttävämpi reitti menee Hietakannksentietä. Syynä reitinvalintaan lienee kustannusten maksimointi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. En kerro kirjoitti 5.11.2013 kello 23:14

    Pekka Taipale: No ei lähde. Auto kiihtyy nopeammin. Pyörä ehtii usein risteykseen hieman ennen siksi, että se lähtee eri kohdasta – lähempää – ja myös siksi, että pyörä pääsee usein liikkeelle jalankulkuvaloilla ennen ajoradan valojen vaihtumista.

    Vihreä aalto pyöräilijöille edellyttäisi jotain standardinopeutta pyöräilyyn. Mikähän se olisi? 15 km/h, johon useimpien pyöräilijöiden kunto riittää?

    Lähtee helposti… Fillari on niin paljon keveämpi ja vaihtaminen nopeampaa. Autolla saa repäistä aika kovaa, jos meinaa ehtiä risteyksen toiselle puolelle rinnan lähtien ensin. Pikkukoneisilla ei edes yrittämällä pysty, kun ykkönen on niin lyhyt.

    Eikä aalto edellytä stanunopeutta, sillä vihreän ei tarvitse olla häviävän lyhyt välähdys. Eniveis näyttää nälillä olevan valojen ruuhka-ajan ajoitus tarjoilevan 30 alueella aaltoa 20 vauhdille, mistä fillarilla selviää helposti ja joutuu suorastaan himmailemaan, ettei joutuisi jarruttelemaan, pusähtelemään ja kiihdyttelemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Olli Pottonen kirjoitti 5.11.2013 kello 23:40

    Osmo Soininvaara

    : JOS pyörätietä ei ole merkitty kuin toiseen suuntaan, sitä saa ajaa vain yhteen suuntaan.

    Pekka Taipale: Missä tällainen sääntö on?

    On hyvin tavallista, että pyörätie on merkitty vain toiseen suuntaan, tai että pyörätien merkkejä on toiseen suuntaan tiheämmässä kuin toiseen. Jos halutaan että pyörätie on selvästi yksisuuntainen, pitää käyttää liikennemerkkejä 331 ja 551.

    Pyörätietä ei ole, jos sitä ei ole merkitty, ja merkki on voimassa vain “asianomaiseen suuntaan”. Tästä on hovioikeuden päätös.

    Jos ryhdytään käyttämään “kielletty ajosuunta” tai “yksisuuntainen tie” merkkejä pyöräteillä, niin miten tehdään selväksi merkkien koskevan ainoastaan pyörätietä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Pekka Taipale kirjoitti 6.11.2013 kello 8:13

    Olli Pottonen: Jos ryhdytään käyttämään “kielletty ajosuunta” tai “yksisuuntainen tie” merkkejä pyöräteillä, niin miten tehdään selväksi merkkien koskevan ainoastaan pyörätietä?

    Varmaankin sijoittelulla, lisäkilvillä sekä käyttämällä LMP 6 § 3 mom mukaisia pienikokoisia merkkejä.

    Muuten yksisuuntaisuutta ei nähdäkseni saada sääntöjen mukaan sitovasti ilmaistua.

    Yksisuuntaiset pyörätiet ovat yleisesti ottaen melko toivoton toteutettava, koska pyöräilijät eivät ole sanottavammin tottuneet tottelemaan myöskään yksisuuntaisen ajoradan yksisuuntaisuutta, edes asianmukaisilla liikennemerkeillä ilmaistuna.

    Jos yksisuuntaisuus kuitenkin merkittäisiin riittävän selvästi nimenomaan pyörätietä koskemaan, voisi se joskus onnistua. Silloinkin se edellyttäisi oikein ajavien pyöräilijöiden ryhmäpainetta, siis jatkuvaa liikennevirtaa oikeaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.11.2013 kello 9:19

    Esimerkiksi Bulevardiun pyärätiet ovat yksisuuntaisia ja se on osoitettu sillä, että väärään suuntaan eij ole pyörätien merkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. mikko siitonen kirjoitti 6.11.2013 kello 8:34

    Terve,

    En voi kuin ihmetella ylla kaytya ns. keskutelua. Muistan Mechelinin kadun jo lapsuudestani, jolloin kuljin sita entisen Helsingin Yksityislyseoon (Jylla) paivittain 1970-luvun alkupuolella.

    Aina paasi perille. Siina Jyllan kulmilla oli antikvariaatti (josta sai Korkkareita) ja vastapäätä baari (josta sai purkkaa, niitä viiden pennin tyynyjä, 2 kpl per pakkaus). En jäänyt kertaakaan auton alle, vaikka usein oli lähellä. Ja silloin autoja oli vahan, vain rikkailla tyypeillä.

    Kyllä piru vie sille Mechelininkadulle saa helposti laitettua pyörätiet, pyöräkaistat tai miksi niita halutaan nimittää. Onhan siellä tilaa, kadun keskellä tyhjää maata jos tiukkaa tekee. Mutta ymmarran etta persut vastustavat niita periaatteen vuoksi: pyoralla ajaminen on viherhumppaa! Itse onneksi asun Brasiliassa jossa on aivan sama milla vehkeella ajaa.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. mikko siitonen kirjoitti 6.11.2013 kello 8:38

    “Hovioikeuden paatos” pyoratien suunnasta. Haistakaa hyvat ihmiset paska!

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. mikko siitonen kirjoitti 6.11.2013 kello 8:48

    “Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä jalankulkijat kävelevät varsin satunnaisesti koko leveydellä valkoisesta viivasta tai väritetystä asfaltista välittämättä”.

    Ei herra Jumala. Kirjoitettako te aivan tosissanne.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. mikko siitonen kirjoitti 6.11.2013 kello 8:52

    On hyvin tavallista, että pyörätie on merkitty vain toiseen suuntaan, tai että pyörätien merkkejä on toiseen suuntaan tiheämmässä kuin toiseen. Jos halutaan että pyörätie on selvästi yksisuuntainen, pitää käyttää liikennemerkkejä 331 ja 551.

    Pyörätietä ei ole, jos sitä ei ole merkitty, ja merkki on voimassa vain “asianomaiseen suuntaan”. Tästä on hovioikeuden päätös.

    “Jos ryhdytään käyttämään “kielletty ajosuunta” tai “yksisuuntainen tie” merkkejä pyöräteillä, niin miten tehdään selväksi merkkien koskevan ainoastaan pyörätietä”

    Mitä tuohonkin voi sanoa. Lopettakaa pyöräily, jos se on noin vaikeaa.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  32. mikko siitonen kirjoitti 6.11.2013 kello 9:03

    “On hyvin tavallista, että pyörätie on merkitty vain toiseen suuntaan, tai että pyörätien merkkejä on toiseen suuntaan tiheämmässä kuin toiseen. Jos halutaan että pyörätie on selvästi yksisuuntainen, pitää käyttää liikennemerkkejä 331 ja 551.”

    Itse ajattelin ihan kohta ajaa tästä: http://goo.gl/maps/e8aiC
    vaikka siinä onkin pyörätien merkki vain toisesta suunnasta, ja vaikka sää ei olekaan ihan niin hyvä kuin kuvassa.

    Pekka Taipale(lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Kuule, ihanko totta! Ei ihme ettei Helsingissä saada pyöräilyä toimimaan. Kun pyörätien merkki on vain toisesta (kummasta) suunnasta! Voi herra Jumala (Meu Deus) sentaan!

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.11.2013 kello 9:17

    Tuossa kuvassa on jompi kumpi väärin. Joko siitä puuttuu pyörätien merkki tai suojatien viereen on laitettu pyöräkaista väärin. Veikkaan jälkimmäistä, koska ainakaan enää tuohon ei laitettaisi pyörätietä kapealle jalkakäytävälle paikassa, jossa fillarilla voi paljon paremmin ajaa katua pitkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. mikko siitonen kirjoitti 6.11.2013 kello 9:29

    Terve,

    Kommentoin edella kaikenlaista pyorailyyn liittyva asiaa. No Joo, se oli ehka provokaatiota, mutta totta on, etta kotonani Brasilian Resendessa (3000000 asukasta) voi pyorailla missa vain vilkkalla keskustan kaduilla, aivan autojen seassa ja yleensa niiden ohi. Ei kukaan reklamoi, pyoralla, mopolla tai motocicletalalla paasee nopemmain. Auto on vain ilmastoitu koppi jolla on mukava matkustaa.

    Hei, ollaan iloisia kun se matkustamisen vaiva liikkuu viela tuolla tasolla kuin Mechelininkadulla. Siis mitaan oikeaa ongelmaa ei ole (paitsi tietysti persuille, niillehan jokainen katumaasturiautolla ajoa haittaava ja kadun varren asukkaita helpottava asia on ongelma).

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. mikko siitonen kirjoitti 6.11.2013 kello 9:49

    Terve,

    Resendessa koko liikenne toimii toisella periaatteella. Toleranssi on paljon pienempi, pyora, auto ja kavelija liikkuvat lahella toisiaan. Kun kavelija ylittaa tien, auto vahan hidastaa, kun pyorailija (tai mc) kulkee autojen valista, anneta pikkuisen mutta riittavasti tieta. Jokainen vaistaa sita mita on edessa nakyvissa ja antaa tieta sille mita on takaa tulemassa. Annetaan sen verran tilaa etta paasee yli tai ohi, mutta sita varten annetaan selvat aani-, kasi- tai valomerkit, ja reagoidaan heti. Ja ollaan rauhallisia! Jos jonkun pitaa pysayttaa paatielle, niin sitten odotetaan. Ei se kauan kesta.

    Usko minua. Hesassakin kaikki toimisi paremmin jos ajateltaisiin niin etta mulla ei aina ole etuoikeus kaikkeen ja joskus joku muu voisi menna mun edella. Sanoi se ns. laki mita tahansa. Jos mulla ei ole kiire, antaa sen toisen menna ohi! Ja harvoin mulla on kiire. Siina se on. Ja siina on teille pyoratieohje.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.11.2013 kello 10:03

    Bulevardilla lienee ne ainoat oikeasti ja tarkoituksella yksisuuntaiset pyörätiet Helsingissä koska kellään ei tule koskaan mieleen esimerkkiä mistään muualta.

    Noita vahingossa puuttuvia merkkejä sen sijaan on aika lailla (siis nimenomaan sellaisissa paikoissa joissa ilmiselvästi tienpitäjän tarkoituksena olisi ollut luoda jatkuva pyörätieyhteys molempiin suuntiin).

    Kai se on sitten sitä joukkoistamista kun virastossa ei vaivauduta tekemään asioita kunnolla vaan odotetaan että asiakkaat hoitavat laadunvalvonnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.11.2013 kello 10:30

    Helsingin suunnitelmissa on muuttaa pyöräteiden pääverkko yksisuuntaiseksi. Esittelijän ehdotus Mechelininkadulle sisälsi yksisuuntaiset pyörätiet. Myös Mannerheimintien pyörätiet on tarkoitus muuttaa yksisuuntaiseksi. Yksisuuntaisia on runsaasti, mutta pyöräilijät eivät niitä kyllä juuri noudata. Se, että tällä palstallakaan ei tunneta sitäkäään, että jos ajamaasi suuntaan ei ole pyörätien merkkiä, et saa ajaa siihen suuntaan. Joskus merkkien sijoittaminen on kyllä aika epäjohdonmukaista.

    Mannerheimintiellä vanhan Heikinkadun kohdalla länsipuolen pyörätie oli tarkoitus muuttaa yksisuuntaiseksi, mutta merkkien mukaan näin ei ole. Se taas merkitsee oikeastaan, ettei itäpuolen pyöräkaistaa saa käyttää lainkaan, koska pyörätien käyttö on pakollista.

    (Kun Hakamäen sillan kohdalla pohjoiseen menevä pyörätie oli sähköteiden vuoksi poikki yli puoli vuotta (!) totesin ilokseni, että toiselta puolelta puuttui pyörätien merkki, joten katsoin oikeudekseni ajaa ajoradalla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Anna R kirjoitti 6.11.2013 kello 10:48

    Muita yksisuuntaisia pyöräteitä tai sellaisiksi tarkoitettuja: Mannerheimintie Töölön tullin ja Tilkan välillä (merkit vain yhteen suuntaan, aiemmin myös pyöräilykartan mukaan yksinsuuntainen), Arkadiankadun itäpää (merkit miten sattuu). Jätkäsaarenkin uudet katuja seuraavat pyörätiet on kai tarkoitettu yksisuuntaisiksi päätellen siitä, että muuttuvat välillä pyöräkaistoiksi, mutta nekin ovat merkinnöiltään varsin epäselviä. Yksisuuntaisia pyöräteitä vain toisella puolella katua löytyy ainakin Ruoholahdenkadulta ja Arkadiankadun länsipäästä.

    Katuun kuuluvien pyöräteiden yksisuuntaisuus alkaa lähestyä itsestäänselvyyttä vasta, kun niitä alkaa olla keskustapyöräteistä suunnilleen enemmistö. Tämänkin vuoksi kadun molemmilla puolilla kulkevia jalkakäytävästä erillisiä pyöräteitä kannattaisi alkaa muuttaa yksisuuntaisiksi aika ripeästi, toki asianmukaisen tiedotuksen kera. Liikenneturvallisuuskin kiittäisi, sillä menosuunnassa ajoradan vasemmalla puolella kulkevan pyörätien käyttäminen on tilastojen valossa suunnilleen vaarallisinta, mitä pyöräilijä voi (sääntöjä rikkomatta) tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  39. Anna R kirjoitti 6.11.2013 kello 10:56

    Manskun eteläpään länsipuolen pyörätie on edelleen tarkoituksella kaksisuuntainen tasan siihen saakka kunnes Svenskanin kohdallekin valmistuu pyöräkaista. Ja kesällä siinä vähän pohjoisempana tuli muuten kyllä pyöräkaistallakin suunnilleen joka kerta ainakin yksi väärään suuntaan pyöräilevä vastaan. Eli kyllä noiden oikean käytön perillemeno vaatii vähän järeämpiä keinoja kuin pelkän määräysmerkkien puuttumisen (nuolia asvalttiin, pyörä+nuoli+lisäkilpi (yksisuuntainen pyörätie/-kaista) joka risteykseen, tiedotus)…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. Pekka Taipale kirjoitti 6.11.2013 kello 11:00

    Osmo Soininvaara: Tuossa kuvassa on jompi kumpi väärin. Joko siitä puuttuu pyörätien merkki tai suojatien viereen on laitettu pyöräkaista väärin. Veikkaan jälkimmäistä, koska ainakaan enää tuohon ei laitettaisi pyörätietä kapealle jalkakäytävälle paikassa, jossa fillarilla voi paljon paremmin ajaa katua pitkin.

    Jos siis tarkoitat streetview-kuvaani Strömberginkujasta, niin kyllä siellä toisessa suunnassa on pyörätien merkki ja tuo on ilmiselvästi tarkoitettu molempiin suuntiin ajettavaksi pyörätieyhteydeksi, eikä miksikään yksisuuntaiseksi pyörätieksi. Eikä se edes ihan hirveän kapeakaan ole; vähän edempänä siihen mahtuu pysäköimään kuorma-auton ja silti ajamaan fillarilla ohitse…

    Bulevardin lisäksi missään muualla ainakaan Helsingin seudulla ei minulle tule mieleen paikkaa, jossa pyörätien merkinnällä vain toiseen suuntaan ilmaistaisiin pyrkimys tehdä yksisuuntainen pyörätie. Kyse on käytännössä aina tienpitäjän haksahduksesta. Niitä riittää. Ja siksi Bulevardillakin varmasti ajetaan väärään suuntaan myös jatkossa.

    Bulevardin pyörätiet olisi syytä muuttaa pyöräkaistoiksi, tai sitten merkitä erikseen yksisuuntaisiksi. Ajatus merkkien jättämisestä pois toiseen suuntaan ei toimi, koska merkkejä laitetaaan ja jätetään pois muutenkin miten sattuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  41. Antsa kirjoitti 6.11.2013 kello 11:29

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    Kai se on sitten sitä joukkoistamista kun virastossa ei vaivauduta tekemään asioita kunnolla vaan odotetaan että asiakkaat hoitavat laadunvalvonnan.

    Kun kaupungin viranhaltija saa potkut vain kavalluksen ja paljastuneen lahjuksenoton seurauksena, on selvää, että toimintakulttuuri on kuin suoraan Neuvostoliitosta. Koskee kaikkia virastoja ja myös kaupunginjohtajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.11.2013 kello 11:38

    Helsingissä kaupunginjohtajat valitaankin juuri siksi määräajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pekka Taipale kirjoitti 6.11.2013 kello 11:40

    Osmo Soininvaara: Yksisuuntaisia on runsaasti, mutta pyöräilijät eivät niitä kyllä juuri noudata.

    Missäs niitä on, Bulevardin lisäksi? Edes muutama esimerkki?

    (Siis jos ei lasketa pyöräkaistoja, jotka tietenkin ovat yksisuuntaisia, eikä teitä, joilla ajoratakin on yksisuuntainen.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Pekka Taipale kirjoitti 6.11.2013 kello 11:56

    Anna R: Muita yksisuuntaisia pyöräteitä tai sellaisiksi tarkoitettuja: Mannerheimintie Töölön tullin ja Tilkan välillä (merkit vain yhteen suuntaan, aiemmin myös pyöräilykartan mukaan yksinsuuntainen),

    Siis niin kuin tähän tapaan…
    http://goo.gl/maps/hZPYN

    En ole aivan suunnattoman yllättynyt, jos joku lähtee tuosta ajamaan Mannerheimintien länsipuolista pyörätietä pohjoiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Viherinssi kirjoitti 6.11.2013 kello 12:20

    mikko siitonen: Ei kukaan reklamoi, pyoralla, mopolla tai motocicletalalla paasee nopemmain.

    Brasiliassa on tiekuolemia:
    – 4 kertaa niin paljon per capita,
    – 7 kertaa niin paljon per moottoriajoneuvo
    – 8 kertaa niin paljon per liikennesuorite
    kuin Suomessa.

    Liikenteen turvallisuus ja sujuvuus ovat jossain määrin toistensa kompromisseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  46. Viherinssi kirjoitti 6.11.2013 kello 11:42

    Pekka Taipale: Ajatus merkkien jättämisestä pois toiseen suuntaan ei toimi, koska merkkejä laitetaaan ja jätetään pois muutenkin miten sattuu.

    Periaatteessa HO:n päätöksen mukainen toiminta on aivan oiva ajatus. Saisiko siihen lisäksi vielä sitten riittävät sakot tienpitäjälle, jos merkit ovat päin seiniä? Ne nimittäin ovat.

    Kuvittelen tuntevani tieliikenteen regulaation mediaania paremmalla tasolla. Pyöräillessä tulee jatkuvasti eteen liikennejärjestelyjä, joista ei todellakaan voi tietää, mikä on oikea toimintatapa. Jalankulkijoille tai autoille näitä tulee paljon vähemmän.

    Yksisuuntaiset pyörätiet ovat sinänsä loistava keksintö. Ne helpottavat pyöräilijöiden liikkumista ahtaissa paikoissa, ja ne tekevät pyöräliikenteestä ennakoitavampaa muiden tienkäyttäjien kannalta.

    Siis teoriassa. Otetaan käytännön harjoitus.

    Bulevardille tulee sivukadulta pyöräilijä, joka haluaa kolme korttelia vasemmalle Bulevardia pitkin. Mitä tapahtuu?

    Oikein varmasti lain mukaan menevä pyöräilijä siirtyy jalkakäytävälle taluttamaan pyöräänsä, taluttaa sen Bulevardin yli vihreillä valoilla, vaihtaa pyörätiellä pyöräilijäksi ja odottaa, että pyörätien valot tulevat vihreiksi. Kolmen korttelin päässä pyöräilijä vaihtaa jälleen jalankulkijaksi, odottaa suojatievalot ja ylittää kadun taluttaen.

    Pykälää rohkeampi pysyy ajoneuvona ja suuntamerkkiä näyttäen kääntyy Bulevardin ylitettyän vasemmalle pyörätien jatkeen kautta pyörätielle oikeaan suuntaan. Tällöin jää yksien valojen odotus väliin ja toiminta on laillista. Kolmen korttelin päässä sama temppu ei onnistune, vaan Bulevrrdin yli pitää mennä suojatietä taluttaen (tai ajaen, jos ko. tilanteessa katsotaan syntyvän pyörätien jatkeen ainakin vuoteen 2017 asti).

    Ja sitten käytännön pyöräilijä ei viitsi ottaa minuutin matkalla kolmen minuutin aikasakkoa, vaan kääntyy sujuvasti väärään suuntaan yksisuuntaista pyörätietä filosofoimatta punaisista valoista tai suojatien jatkeista tai suuntamerkeistä.

    Mitä vaikeampi on päästä tien toiselle puolelle, sitä todennäköisemmin pyöräilijä joko ajaa väärään suuntaan tai muuten soveltaa liikennesääntöjä hyvin luovasti.

    Toinen yksisuuntaisten pyöräteiden ongelma on se, että niillä pyöräilijä tulee oikealle kääntyvän auton kannalta aina kuolleesta kulmasta. Tilanne ei tietenkään ole pahempi kuin kaksisuuntaisilla, jos autoilija voi luottavaisesti keskittyä vahtimaan nimenomaan takaviistosta tulevia pyöräilijöitä, mutta tilanne ei myöskään ole kovin helppo.

    Sama ratkaisu pyöräkaistana on paljon helpompi kaikkien kannalta. Pyöräkaistalla tien ylitys ja kääntyminen on paljon yksiselitteisempää, samoin takaviistosta tulevat pyöräilijät ovat autoilijan kannalta paljon loogisemmassa paikassa ajoradalla, ja autoilija ryhmittyy kääntymistä varten paikkaan, jossa pyöräilijä ei yllätä takaoikealta vaan ohittaa loogisesti vasemmalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  47. Mikko Nummelin kirjoitti 6.11.2013 kello 11:43

    Itse pidän parhaina sellaisia yhdistettyjä kevyen liikenteen väyliä, joissa on keskiviiva ja oikeanpuolinen liikenne sekä pyöräilijöille että jalankulkijoille. Toista kaistaa menisivät siis sekä jalankulkijat että pyöräilijät yhteen suuntaan, toista toiseen. Koen itse autoliikenteen seassa pyöräilemisen vaarallisena ja olen läheltäpititilanteiden lisäksi myös nähnyt onnettomuuksia, joissa autoilija on töytäissyt pyöräilijän kumoon.

    Ja sikäli kun pääkaupunkiseudun asukasluku kasvaa, se autoliikenne ei ole ainakaan häviämässä Helsingin keskustasta tai sisääntuloväyliltä yhtään mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. Viherinssi kirjoitti 6.11.2013 kello 11:44

    Pekka Taipale: Siis niin kuin tähän tapaan…
    http://goo.gl/maps/hZPYN

    En ole aivan suunnattoman yllättynyt, jos joku lähtee tuosta ajamaan Mannerheimintien länsipuolista pyörätietä pohjoiseen.

    Liikennemerkkien puutteen lisäksi voisi käyttää vaikka ihan tiemaalausta. Useimmat pyöräilijät kulkevat sulan maan aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  49. Anna R kirjoitti 6.11.2013 kello 11:49

    Pekka Taipale: Siis niin kuin tähän tapaan…
    http://goo.gl/maps/hZPYN

    En ole aivan suunnattoman yllättynyt, jos joku lähtee tuosta ajamaan Mannerheimintien länsipuolista pyörätietä pohjoiseen.

    Tästä puhumattakaan: https://www.google.com/maps/preview#!data=!1m8!1m3!1d3!2d24.935807!3d60.17116!2m2!1f264.56!2f68.07!4f75!2m7!1e1!2m2!1sJHOaZ9ZsF5u8PGE1z_Uvqw!2e0!5m2!1sJHOaZ9ZsF5u8PGE1z_Uvqw!2e0&fid=5

    Tässä on sentään edes yritetty:
    https://www.google.com/maps/preview#!q=Erottajankatu%2C+Helsinki%2C+Finland&data=!1m8!1m3!1d3!2d24.943472!3d60.166462!2m2!1f246.33!2f85.5!4f75!2m7!1e1!2m2!1sjqSb4c0Q3dchlAE2P2hBFQ!2e0!5m2!1sjqSb4c0Q3dchlAE2P2hBFQ!2e0!4m15!2m14!1m13!1s0x46920bc95c7f22a3%3A0x436ac3711d65c332!3m8!1m3!1d31685073!2d-95.677068!3d37.0625!3m2!1i1115!2i933!4f13.1!4m2!3d60.1655188!4d24.9440447&fid=5

    Tuo Arkadiankadun pätkä on leveytensä puolesta selvästi yksisuuntainen ja vielä täynnä viivottimella vedettyjä teräviä käännöksiä milloin minkäkin takia. Ehkä tuosta jollain aikataululla tulee vielä parempikin, mutta tuon yhden liikennemerkin poistolla (tai vielä mieluummin vaihdolla) voisi aloittaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  50. teekkari kirjoitti 6.11.2013 kello 12:11

    Pekka Taipale: Missäs niitä on, Bulevardin lisäksi? Edes muutama esimerkki?

    (Siis jos ei lasketa pyöräkaistoja, jotka tietenkin ovat yksisuuntaisia, eikä teitä, joilla ajoratakin on yksisuuntainen.)

    Ei tuokaan kaikille pyöräilijöille tunnu olevan itsestäänselvyys. Olisiko ollut Fredrikinkadulla pari päivää sitten kun pyöräkaistaa väärään suuntaan polkenut nuorempi siististi pukeutunut mieshenkilö alkoi kovaan ääneen mesoamaan bussikuskille kun tämä kehtasi tukkia hänen matkantekonsa.

    Teki mieli tintata naamaan pyöräilijöiden maineen heikentämisen ja yleisen idiotian vuoksi, mutta tilanne oli ehtinyt mennä ohi ennen kuin jalankulkijana huomasin mistä oikeasti oli kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.11.2013 kello 12:17

    Mikko Nummelin:
    Toista kaistaa menisivät siis sekä jalankulkijat että pyöräilijät yhteen suuntaan, toista toiseen.

    Tähän kun vielä keksitään yhdistää kevyen liikenteen eritasoristeykset ruutukaavakortteleissa niin aletaan päästä lähelle sekä smithiä että polvista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  52. Olli Pottonen kirjoitti 6.11.2013 kello 12:19

    Pekka Taipale: Varmaankin sijoittelulla, lisäkilvillä sekä käyttämällä LMP 6 § 3 mom mukaisia pienikokoisia merkkejä.

    Kielletyn ajosuunnan kanssa kaikki vaihtoehdot on vähän huonoja. LMp 19 § kieltää lisäkilpien käytön. Ja sijoittelulla on vaikeaa saada riittävän selvää järjestelyä. Esimerkiksi Arkadiankadun ja Mechelininkadun risteyksessä on vähän vaikeaa hahmottaa, että kielletty ajosuunta koskee pelkkää ajorataa eikä myös pyörätietä.

    Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että pyöräteiden yksi- ja kaksisuuntaisuudet ovat epäselviä, ja jotain pitäisi tehdä. Ongelma tuntuu olevan lähinnä liikennekulttuuri, jossa pyörätie on lähtökohtaisesti kaksisuuntainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. Pekka Taipale kirjoitti 6.11.2013 kello 12:45

    Viherinssi: Liikennemerkkien puutteen lisäksi voisi käyttää vaikka ihan tiemaalausta. Useimmat pyöräilijät kulkevat sulan maan aikaan.

    Aivan. Pointtini oli, että tuossa kuvassa näkyvä tiemaalaus osoittaa pyörälle reittiä pohjoiseen, siis sitä tietä joka jonkun mielestä on yksisuuntainen etelään…

    Tästä vain näemme, että ne jotka noita reittejä suunnittelevat ja toteuttavat, eivät itse pyöräile.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. 24-7 kirjoitti 6.11.2013 kello 13:38

    mikko brasiliasta:
    kuulostaa hyvältä – nyt kun ollaan verkossa niin olisiko mahdollista saada kuvaamasi liikennevideopätkä tai vaikka parikin?
    aivan siis tällaisen ympärivuotisen pyöräilijän mielenkiinnosta kysyn.

    anna r: pliis, klikkaa se “short url” päälle ennen kuin kopioit 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. EKK kirjoitti 6.11.2013 kello 14:03

    Yksisuuntaisia pyöräteitä vain toisella puolella katua löytyy ainakin Ruoholahdenkadulta ja Arkadiankadun länsipäästä.

    Tuo Arkadiankatu onkin erikoinen paikka, kun sinne pyörätielle ei pääse ajamaan mistään suunnasta:

    Meklua etelästä –> oikealle kääntyminen kielletty http://goo.gl/Jzypbu

    Arkadiakadulta Meklun länsipuolelta –> pakollinen ajosuunta oikealle tai vasemmalle http://goo.gl/7iSoS5

    Meklua pohjoisesta –> pakollinen ajosuunta suoraan tai oikealle http://goo.gl/Gsq53q (tästä nyt ei välttämättä tarvitsekaan voida kääntyä vasempaan kiskojen yli)

    Ilmarinkadulta –> vasemalle kääntyminen kielletty http://goo.gl/siV5sk (vaarallinen risteys muutenkin, Arkadiankatua idästä tulevat eivät huomioi että risteys on tasa-arvoinen)

    Kun tuo rakennettiin jokunen vuosi sitten, ensin odottelin että merkit varmaan vaihdetaan ihan kohta. Enää ei taida olla paljon toivoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  56. Kalle kirjoitti 6.11.2013 kello 19:09

    Erastotenes aleksandrialainen: Huomauttaisin tässä, että pyörätien suunnasta ei ole olemassa selkeitä määräyksiä tieliikenneasetuksessa…

    Samaa mieltä. Jollei koko tieliikennelaki olisi nin sekaisin tällä hetkellä, niin ehdottaisin korjausta ko. kohtaan. Koko laki on kuitenkin siinä kunnossa, että ainoa järkevä toimenpide on kirjoittaa se uudestaan. 😉

    Koska normaalisti uuden lain tekevät samat valmistelijat, niin pitää keksiä joku uusi keino saadaksemme vähän kurantimpaa jälkeä. Ajatellen kokonaisuutta, voisi yksi vaihtoehto olla kääntää jonkun kohtuullisesta liikennekulttuurista tunnetun maan laki suoraan suomeksi. Miten olisi Saksan tieliikennelain kääntäminen? 😀 Saadaan samalla jotain tolkkua nopeusraoituksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  57. Viherinssi kirjoitti 6.11.2013 kello 20:02

    En kerro: Lähtee helposti… Fillari on niin paljon keveämpi ja vaihtaminen nopeampaa. Autolla saa repäistä aika kovaa, jos meinaa ehtiä risteyksen toiselle puolelle rinnan lähtien ensin. Pikkukoneisilla ei edes yrittämällä pysty, kun ykkönen on niin lyhyt.

    Earth calling…

    Jos henkilöauto ei voita fillaria kiihdytyksessä, kyseessä on kuljettajan kykyihin liittyvä asia.

    Oikein timmi pyöräilijä (= kokenut kilpapyöräilijä) repii ehkä 1,6 kW tehoa hetken aikaa. Jos pyöräilijä ajokkinsa kanssa painaa 80 kg, tuosta tulee 20 W/kg. (Ja sitten vielä kaupunkiliikenteessä on vaikea lähteä liikennevaloista klossipolkimilla, mikä verottaa maksimitehoa aika paljon.)

    Kaupasta voi olla vaikea löytää henkilöautoa, jonka teho-painosuhde on alle 30 W/kg. Se samainen auto kiihtyy sillä ykkösvaihteella jonnekin viiteenkymppiin.

    Ihan tavallisen henkilöauton kiihtyvyys neljäänkymppiin on muutama sekunti. Siihen harvempi pyöräilijä kykenee, ja täytyy olla aivan hemmetin vikkelä vaihteiden kanssa.

    Käytännön liikenteessä toki kiihtyvyydet ovat paljon maltillisempia sekä autoilla että polkupyörillä, revittely on parempi jättää jonnekin muualle. Vaikea sitä kuitenkin on ohittaa, että huomattavasti suuremman teho-painosuhteensa vuoksi auto on paljon suorituskykyisempi.

    (Raskaan liikenteen kohdalla tilanne on eri. Raskaassa yhdistelmässä teho-painosuhde voi olla alle 5 W/kg, jolloin jo vähän tavallisempikin pyöräilijä kiihtyy paremmin.)

    Pyörän etu on pienempi tilantarve ja parempi ketteryys. Jos se olisi lisäksi autoa suorituskykyisempi normaalikäytössä, autoja näkisi liikenteessä paljon nykyistä vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.11.2013 kello 21:16

    Varmaan kiihdytyskilpailussa autoradalla auto voittaa fillarin, mutta käytännössä risteyksestä fillari kyllä lähtee ensimmäiset metrit nopeammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Fillari valoissa kirjoitti 6.11.2013 kello 22:08

    Viherinssi, teho-painosuhteesta ei voi laskea auton kiihtyvyyttä nollasta 40 km/h:iin. Suurin teho saadaan jollain korkealla kierrosluvulla, renkaat tuskin pitävät ja osa tehosta menee ilmanvastuksen voittamiseen.

    Olennaista ei kuitenkaan ole kuka voittaa kiihdytyskisan, vaan että pyöräilijä ei jää jalkoihin valoissa. Kaasu pohjassa kiihdyttely ei kuulu kaupunkiajoon eikä liikenteeseen muutenkaan. Itse kiireisenä työmatkapyöräilijänä kiihdytän kyllä valoista kadun kattonopeuteen 30 km/h:iin risteyksen toiselle puolelle mennessä. Tehoista en osaa sanoa, mutta paino jää alle 80 kg:n. Mutta mä en tuhraakaan aikaa vaihtamiseen 🙂 Pyörässä varvaskoukut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  60. Viherinssi kirjoitti 6.11.2013 kello 22:11

    Osmo Soininvaara:
    Varmaan kiihdytyskilpailussa autoradalla auto voittaa fillarin, mutta käytännössä risteyksestä fillari kyllä lähtee ensimmäiset metrit nopeammin.

    Lähinnä reaktioajan vuoksi, ja silloin todella tilanne riippuu autoilijoiden ja pyöräilijöiden henkilökohtaisista ominaisuuksista. Mutta mitä merkitystä niillä ensimmäisillä metreillä on?

    Fillaritaskutkin käytössä ollessaan hidastavat autoliikennettä. (Hidastaisivat, vaikka fillarit kiihtyisivät kumit savuten.) Munakkaan tekeminen on kuitenkin vaikeaa rikkomatta munia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  61. Pekka Taipale kirjoitti 6.11.2013 kello 22:26

    Osmo Soininvaara: käytännössä risteyksestä fillari kyllä lähtee ensimmäiset metrit nopeammin.

    Tämä väite ei vastaa minun arkikokemuksiani (vaikka olen ns. trikoo-ohjus eli ajan fillarilla huomattavan lujaa). Autot ylittävät risteyksen ennen samoista valoista lähtenyttä pyöräilijää, ja vieläpä helposti. Ensimmäisen metrin tai pari pyörällä voi päästä liikkeelle nopeammin, ainakin jos lähtee juoksemaan taluttamalla eikä yritä polkea eikä varsinkaan sovittaa kenkiä lukkopolkimiin.

    Ja kas, Vihreinssi tuossa laskikin, miksi näin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  62. Viherinssi kirjoitti 7.11.2013 kello 13:02

    Fillari valoissa:
    Viherinssi, teho-painosuhteesta ei voi laskea auton kiihtyvyyttä nollasta 40 km/h:iin. Suurin teho saadaan jollain korkealla kierrosluvulla, renkaat tuskin pitävät ja osa tehosta menee ilmanvastuksen voittamiseen.

    Olet oikeassa siinä, että auton kiihtyvyys pienillä nopeuksilla rajoittuu renkaiden pitoon, joten todellinen kiihtyvyys riippuu enemmänkin pinnan pidosta ja vetotavasta kuin moottorin tehosta.

    Polkupyörällä rajoite tulee vähän toista kautta. Pyörän korkean painopisteen vuoksi fillari lähtee keulimaan, jos sillä yrittää ylittää noin 5 m/s2 -kiihtyvyyden. Tosin silloin kostealla kadulla voi jo käydä niin, että takapyörä sutii lähdössä.

    Olennaista ei kuitenkaan ole kuka voittaa kiihdytyskisan, vaan että pyöräilijä ei jää jalkoihin valoissa.

    Väite on se, että suurin osa pyöräilijöistä jää selvästi jalkoihin valoissa tai välittömästi niiden jälkeen.

    Itse kiireisenä työmatkapyöräilijänä kiihdytän kyllä valoista kadun kattonopeuteen 30 km/h:iin risteyksen toiselle puolelle mennessä. Tehoista en osaa sanoa, mutta paino jää alle 80 kg:n. Mutta mä en tuhraakaan aikaa vaihtamiseen Pyörässä varvaskoukut.

    Sinun kannattaisi osallistua TdF:ään, jos kiihdytät sinkulalla nollasta kolmeenkymppiin kymmenessä metrissä!

    Löysin testin, jossa on testattu 17-39 -vuotiaita kilpapyöräilyn harrastajia maksimikiihtyvyydellä 25 m:n matkalla aika-ajopyörillä radalla. Tässä ryhmässä keskiarvoaika oli 5,14 s. Jos sinä olet jo 10 m:n kohdalla 30 km/h -vauhdissa, niin sinun ei tarvitse sen jälkeen kiihdyttää yhtään päästäksesi neljään sekuntiin tuon 25 m:n matkan.

    = = =

    Tai jos lasketaan toisin päin, niin kymmenessä metrissä nollasta kolmeenkymppiin menee tasaisella kiihtyvyydellä 2,4 sekunnissa. Liike-energiasi nollan painoisella fillarilla on tuon jälkeen on noin 2800 J, jolloin keskimääräinen kiihdytystehosi on ollut noin 1160 W.

    Tämä ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, koska ihan alussa sekä polkimiin saatavissa oleva vääntö (erityisesti sinkulassa) että alustan pito rajoittavat kiihtyvyyttä. Näin ollen todennäköisesti osan ajasta pistät saman verran tehoa polkimiin kuin Lance Armstrong lääkityksen ollessa kohdillaan.

    Vielä mielenkiintoisemmaksi suorituksesi tulee, jos katsotaan tilannetta voimien suhteen. Yleensä kilpapyöräilijät saavat suurimmat tehot irti hyvinkin vikkelällä kadenssilla, nyrkkisääntönä huipuilla ehkä sellainen 10 W/rpm. Tässä rajoitus tulee siitä, että lihas- ja massasyistä poljinta on vaikea saada runtattua ihan rajoittamattomalla väännöllä.

    Ylläolevissa laskuissa on jätetty pyörän kulkuvastukset huomiotta, ne tuovat isommissa nopeuksissa oman lisänsä.

    Johtopäätöksenä tästä voi vetää sen, että olet liikkeellä aika paljon tavallisesta poikkeavalla kalustolla ja voimiltasi huippukilpapyöräilijän tasolla. Onnittelut siitä! Olet kuitenkin aika kaukana mediaanista…

    = = =

    Vikkelästi lähtevä pyöräilijä kyllä menee risteyksen yli nopeammin kuin hidas autoilija. Kyse ei kuitenkaan ole kulkuneuvojen suorituskyvystä.

    Vielä mielenkiintoisemmaksi menee muuten se, että jos vierekkäin laitetaan kilpapyöräilijä, sprintteri ja tavallinen automobiili, niin sprintteri on ensimmäisenä risteyksen yli, joten jalankulkija voittaa. Ainakin, jos saa lähteä lähtötelineistä, ja jos piikkarit pitävät alustalla. (Parhailla sprinttereillä ensimmäinen 10 m vie noin 1,85 s.)

    Ja jos lemmikkieläimen saa ottaa mukaan, niin gepardi olisi risteyksen yli alle 1,5 sekunnissa, ja sillä olisi jo 50 km/h vauhtia siinä vaiheessa… Tosin en ole ihan varma kissan tassujen pitävyydestä asvaltilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  63. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 7.11.2013 kello 15:57

    Bulevardin lisäksi missään muualla ainakaan Helsingin seudulla ei minulle tule mieleen paikkaa, jossa pyörätien merkinnällä vain toiseen suuntaan ilmaistaisiin pyrkimys tehdä yksisuuntainen pyörätie. Kyse on käytännössä aina tienpitäjän haksahduksesta. Niitä riittää.

    Tämä on ihan totta. Vaikka yksisuuntaiset pyörätiet ovat sinänsä kannatettavia, on muistettava, että merkittävä osa pyörätieverkosta on merkitty surkean huonosti. Merkkejä ei käytännössä ylläpidetä kuin maksimissaan kerran vuodessa, tuskin edes niin usein. Jos lähdetään siitä, että kaikki merkitsemättömät pyörätiet ovat jalkakäytäviä, ei yhtenäisiä pyöräteitä varmaan löydy juuri mistään. Sen verran paljon niitä pyörätiemerkkejä puuttuu tai makaa maassa.

    Jos ollaan pyöräilyn edistämisen asialla, olisi vaadittava päinvastoin mahdollisimman laveaa tulkintaa sille, miten pyörätie on merkitty. Osmon kanta perustuu selkeästi oman edun tavoitteluun: hän haluaa ajaa ajoradalla ja käyttää hyväkseen pienimmänkin syyn väittää, ettei määräysmerkkiä tarvitse noudattaa.

    Ja tosiaan. Olisi aika kirjoittaa tieliikennelaki uusiksi niin, että se vastaisi nykyajan liikennejärjestelyjä ja -kulttuuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. AV kirjoitti 7.11.2013 kello 17:18

    Viherinssi:
    Ja jos lemmikkieläimen saa ottaa mukaan, niin gepardi olisi risteyksen yli alle 1,5 sekunnissa, ja sillä olisi jo 50 km/h vauhtia siinä vaiheessa… Tosin en ole ihan varma kissan tassujen pitävyydestä asvaltilla.

    Kuinkahan paljon gepardiliikenne veisi tilaa? Luulen, että se on vähän tilaa vievä liikennemuoto, ja sille pitäisi ehdottomasti lohkaista oma siivunsa autosaatanalle uhratusta pinta-alasta.

    Sitäpaitsi luulen, että gepardikaistojen liikennemäärätkin kilpailisivat tasaväkisesti Nordenskiöldinkadun ja Arkadiankadun fillarikaistojen ja Kumpulanlaakson sillan pyörätien kanssa.

    Pitäisi kai alkaa keräämään nimiä, jotta tämäkin huutava epäkohta saataisiin oikenemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  65. AV kirjoitti 7.11.2013 kello 17:25

    Erastotenes aleksandrialainen:
    Ja tosiaan. Olisi aika kirjoittaa tieliikennelaki uusiksi niin, että se vastaisi nykyajan liikennejärjestelyjä ja -kulttuuria.

    Nykyajan kulttuuria vastaisi tieliikennelaki, jossa tieliikenteeksi laskettaisiin ehdottomasti myös muualla kuin tiellä ja maan pinnalla kulkeva liikenne, ja tasavertaisuuden vuoksi myöskin muu toiminta kuin liikenne. Tieliikennettä olisi siis tulevaisuudessa myös lapikkaiden valmistus, kuntien sosiaalitoimen henkilöstömitoituksen normit, ja se verotetaanko saatu tulo henkilökohtaisena tulonlähteenä, vai elinkeinotulona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. Fillari valoissa kirjoitti 7.11.2013 kello 23:32

    Viherinssi se laskeskelee niitä näitä, mutta pyöräilystä ei oikein ole kärryillä.

    Sinun kannattaisi osallistua TdF:ään, jos kiihdytät sinkulalla nollasta kolmeenkymppiin kymmenessä metrissä!

    Tarkoitat varmaan TdH:ta. Enkä ole sinkulasta tai 10 metristä puhunut. Pyörässä on vaihteet, muttei niitä tuossa tarvita. Vasta sen jälkeen.

    Löysin testin, jossa on testattu 17-39 -vuotiaita kilpapyöräilyn harrastajia maksimikiihtyvyydellä 25 m:n matkalla aika-ajopyörillä radalla. Tässä ryhmässä keskiarvoaika oli 5,14 s. Jos sinä olet jo 10 m:n kohdalla 30 km/h -vauhdissa, niin sinun ei tarvitse sen jälkeen kiihdyttää yhtään päästäksesi neljään sekuntiin tuon 25 m:n matkan.

    Aika-ajopyörissä on niin pitkät välitykset, että sen alkumatkan kiihdyttäminen on hitaampaa kuin sillä välityksellä jota itse käytän. Ja jos kyseessä oli maantiepyöräilijöitä, ei heiltä sellaisia hetkellisiä tehoja tarvitakaan kuin ratapyöräilijöiltä.

    Näin ollen todennäköisesti osan ajasta pistät saman verran tehoa polkimiin kuin Lance Armstrong lääkityksen ollessa kohdillaan.

    Varmasti ei ole lähellekään. Mutta kysehän on muutaman sekunnin kiihdytyksestä. Selvästi yli 1000W kyllä lähtee. Hetkiseksi. Pitäisi reippaalta nuorelta tai vähän vanhemmaltakin mieheltä sen verran lähteä muutamaksi sekunniksi.

    Vielä mielenkiintoisemmaksi suorituksesi tulee, jos katsotaan tilannetta voimien suhteen. Yleensä kilpapyöräilijät saavat suurimmat tehot irti hyvinkin vikkelällä kadenssilla, nyrkkisääntönä huipuilla ehkä sellainen 10 W/rpm. Tässä rajoitus tulee siitä, että lihas- ja massasyistä poljinta on vaikea saada runtattua ihan rajoittamattomalla väännöllä.

    Ylläoleva koskee kestävyyssuorituksia. Alussahan kierrokset ovat nollassa. Tuolla perusteella tehokin on nolla. Ei siis pääsisi koskaan liikkeelle.

    Ylläolevissa laskuissa on jätetty pyörän kulkuvastukset huomiotta, ne tuovat isommissa nopeuksissa oman lisänsä.

    25 km/h:n paikkeilla ilmanvastus alkaa olla suurempi kuin vierintävastus ja muut pyörän vastukset.

    Johtopäätöksenä tästä voi vetää sen, että olet liikkeellä aika paljon tavallisesta poikkeavalla kalustolla ja voimiltasi huippukilpapyöräilijän tasolla. Onnittelut siitä! Olet kuitenkin aika kaukana mediaanista…

    Johtopäätökseni on, että tietämyksesi pyöräilystä tai lihasvoimilla liikkumisesta on hataraa.

    Ja tämähän ei enää liity Mechelininkatuun. Tai no risteyksistä voi lähteä leppoisammallakin vauhdilla, kun saa ajaa pyöräkaistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.11.2013 kello 8:06

    En tiedä laskelmista. Olen vain havainnut, että valoista lähdettäessä ilman suurempia pponnisteluja lähden yleensä nopeammin kuin autot, aluksi ja autot saavuttavat minut vähän matkan päässä uudestaanh. Tässä on ongelmana tuo kaksi ohitusta. Aivan varmasti auto kiihdyttäöisi nopeammin, jos yrittäisi, mutta harva panee nastan lautaan valoissa. Nämä fillaritaskut ovat hyviä juuri tämän takia. Pyörä saa kunnon etumatkan ja kulku on vakiintunuyt ennen kuin auto ohittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Olli Pottonen kirjoitti 8.11.2013 kello 3:55

    Erastotenes aleksandrialainen: Huomauttaisin tässä, että pyörätien suunnasta ei ole olemassa selkeitä määräyksiä tieliikenneasetuksessa.

    Huomauttaisin, ettei ajoratojen tai ajokaistojenkaan suunnasta ole olemassa selkeitä määräyksiä. Mutta silti vaikkapa Hämeentiellä on kaksi yksisuuntaista ajorataa. Eikä yksisuuntaisuutta ole edes liikennemerkein merkitty.

    Kuten tämä esimerkki osoittaa, yksisuuntaisuus ei tule liikennemerkeistä eikä lakipykälistä. Se tulee kadun suunnittelusta ja liikennekulttuurista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. Olli Pottonen kirjoitti 8.11.2013 kello 5:18

    EKK: Tuo Arkadiankatu onkin erikoinen paikka, kun sinne pyörätielle ei pääse ajamaan mistään suunnasta:

    Arkadiakadulta Meklun länsipuolelta –> pakollinen ajosuunta oikealle tai vasemmalle http://goo.gl/7iSoS5

    Tuohon on muistaakseni tullut “Ei koske polkupyöriä” -lisakilpi. Ainakin viranomaispäätös on. Sama lisäkilpi tarvittaisiin ainakin Mechelininkatua pohjoiseen ajaville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  70. mikko siitonen kirjoitti 8.11.2013 kello 5:46

    Brasilia on saman kokoinen maa (liittovaltio) kuin koko ns. lansi-Eurooppa ja itäinen Keski-Eurooppa. Asun Rio Sulissa. Siella nuo luvut eivat pade ja viela vahemman ne patevat kotikaupungissani Itatiaiassa tai pääasiellassani asiointikaupungissa Resendessa. On aivan sama kuin valittaisit Euroopan liikennetilastoista sen perusteella mita tapahtuu Pietarissa, Varsovassa tai Kiovassa.

    t. Mikko

    kquote cite=”comment-310362″>

    Viherinssi: Brasiliassa on tiekuolemia:- 4 kertaa niin paljon per capita,- 7 kertaa niin paljon per moottoriajoneuvo- 8 kertaa niin paljon per liikennesuoritekuin Suomessa.Liikenteen turvallisuus ja sujuvuus ovat jossain määrin toistensa kompromisseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. mikko siitonen kirjoitti 8.11.2013 kello 5:55

    24-7: mikko brasiliasta:kuulostaa hyvältä – nyt
    Terve,

    Koitan laitaa. Saan sen tehtya varmaan lahimman viikon aikana. Korostan viela etta oma kertomukseni koskee Resenden kaupunkia Rion osa-valtion etelä-osassa (Rio Sul). Mutta kuten sanoin, yritan tehda videon aiheesta ensi viikon aikana, tai siis kaytannossa sen tekee tyttareni, joka osaa kayttaa videokameraa maastossa.

    Muualla Brasiliassa lotyy paskempia paikkoja, joissa liikenneturva ei toimi. Sikali eraat kommentoijat ovat oikeassa.

    t. Mikko

    kun ollaan verkossa niin olisiko mahdollista saada kuvaamasi liikennevideopätkä tai vaikka parikin?aivan siis tällaisen ympärivuotisen pyöräilijän mielenkiinnosta kysyn.anna r: pliis, klikkaa se “short url” päälle ennen kuin kopioit

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. newyorkista kirjoitti 8.11.2013 kello 11:45

    Fillari valoissa:

    Ja tämähän ei enää liity Mechelininkatuun. Tai no risteyksistä voi lähteä leppoisammallakin vauhdilla, kun saa ajaa pyöräkaistaa.

    Tämäkään http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/teekkarikyla_tyhjennettiin_sadoista_hylkypyorista_katso_kuva/

    ei liity Mechelininkatuun, mutta esittää suuren ja yhä kasvavan ongelman. Esimerkiksi kotikadulla taloyhtiön sisäpihalla pyörät ovat valloittaneet 20 % pihan pinta-alasta. Siksipä taloyhtiö on jo vuosia järjestänyt syksyisin merkitsemiskampanjan ja omistajattomat pyörät siirretään toviksi välivarastoon ja sitten kierrätykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.11.2013 kello 12:38

    Minusta taloyhtiöiden pitäisi ottaa viiden euron vuosimaksu pyöräkellareissa tai pihoilla säilytettävistä pyöristä. Päästäisiin eroon romupyöristä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Viherinssi kirjoitti 8.11.2013 kello 16:30

    mikko siitonen: On aivan sama kuin valittaisit Euroopan liikennetilastoista sen perusteella mita tapahtuu Pietarissa, Varsovassa tai Kiovassa.

    Kritiikkisi koko Brasilian vertaamisesta koko Suomeen on ihan oikeutettua.

    Ymmärtääkseni asut Rio de Janeiron lähinurkilla? Verrataan Rioa Helsingin ympäristöön, niitä numeroita sentään on saatavilla.

    Uusimman äkkiä löytyneen raportin mukaan Helsingissä oli vuonna 2011 liikenneonnettomuuksissa 8 kuollutta ja 605 loukkaantunutta. Espoon ja Vantaan luvut vuodelta 2012 (näyttävät olevan uudistusmielisempiä kaupunkeja!) ovat 3+172 ja 3+232. Trendi näyttäisi olevan noin 15+1000 koko seudulla, asukkaita noin 800 000.

    Rio de Janeiron alueella liikenneonnettomuuksissa kuolee noin 700 ihmistä ja loukkaantuu 24 000 ihmistä vuodessa, populaatio on noin 7 000 000. Kuoleman riski näyttää viisinkertaiselta Rio de Janeirossa per capita.

    Tämä ilmeisesti kuitenkin on Resenden kohdalla väärä konteksti? Yritin löytää jostain tietoa kolmen miljoonan ihmisen Resendestä, mutta paikallisia olosuhteitta tuntematta löytämättä jäi. Olisi kovin mielenkiintoista nähdä paikalliset lukemat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. Viherinssi kirjoitti 8.11.2013 kello 17:31

    Fillari valoissa:
    Viherinssi se laskeskelee niitä näitä, mutta pyöräilystä ei oikein ole kärryillä.

    Johtopäätökseni on, että tietämyksesi pyöräilystä tai lihasvoimilla liikkumisesta on hataraa.

    Tunnustan ihan suoraan olevani ihan maallikko. Mutta toisaalta todennäköisesti tiedän ja olen kokenut asiasta enemmän kuin mediaanikansalainen. Jos pitäisi jotenkin hyvin kapeasti luonnehtia, niin fillareita on käytössä pari kappaletta, ja aina välillä jalassa on myös klossilliset kengät. Kummassakaan fillarissa ei ole kovin kapeita renkaita.

    Tietämykseni biofysiikasta saa toki kyseenalaistaa, jos niin haluaa. Mielellään sitten kuitenkin viitteitä peliin muutakin kuin “kaikkihan sitten tietävät”.

    Nopeahkon kirjallisuushaun perusteella edelleen näyttää siltä, että sprinttialueella (1-10 s) aktiivisen urheilijan teho voi olla 1,5 kW (joskin sukupuolten välinen ero on suuri). Kammen pyörittämisessä kuitenkin teho putoaa sekä liian hitaalla että liian nopealla pyöritysnopeudella, jolloin nollasta kiihdyttäminen on siinä suhteessa aika epäideaalista.

    Pyydän myös anteeksi hiukan kärjekkäitä lancearmstrong/TdF-kommenttejani. Pointti on kuitenkin se, että mainitsemiisi kiihtyvyyksiin yltäminen vaatii kansan yleiseen tasoon nähden poikkeuksellista kuntoa ja kokemusta eikä onnistu ihan mediaanin käyttämällä työmatkapyörälläkään.

    Fillari valoissa: Enkä ole sinkulasta tai 10 metristä puhunut. Pyörässä on vaihteet, muttei niitä tuossa tarvita.

    Ok, sinkulan arvasin itse, pahoittelut väärinkäsityksestä. Kymmenen metriä lienee tavallisen katuristeyksen leveys (pari kaistaa). Jos toteamuksesi 0-30 km/h koskee esimerkiksi 20 metriä leveää risteystä, niin siihen pitäisi aktiivisen pyöräilyä harrastavan miehen kyetä. Tai jos nopeus onkin 20 km/h, niin monikin pääsee niihin vauhteihin lyhyellä matkalla.

    En ole sitäkään havaintoa kiistämässä, etteikö pyörä irtoaisi usein viivalta paljon autoa nopeammin. Oma kokemukseni tukee tätä. Kyse on kuitenkin lähinnä lähdön nopeammasta reaktioajasta, useimmat autoilijat tuntuvat lähinnä tekevän sudokua liikennevaloissa. Mutta jos tie on edessä avoin, auto menee ohi yleensä hyvin nopeasti.

    Osmo Soininvaara: Nämä fillaritaskut ovat hyviä juuri tämän takia. Pyörä saa kunnon etumatkan ja kulku on vakiintunuyt ennen kuin auto ohittaa.

    Olen liikuttavan samaa mieltä fillaritaskujen siunauksellisuudesta. Ne ovat hyvä juttu senkin vuoksi, että pyörän ja auton marssijärjestys risteyksessä on selvä. Autoliikenteen kannalta ne ovat lähinnä pelkkä hidaste, mutta jostain se pyöräilijänkin katutila pitää tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  76. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 9.11.2013 kello 7:36

    newyorkista: Tämäkään http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/teekkarikyla_tyhjennettiin_sadoista_hylkypyorista_katso_kuva/

    ei liity Mechelininkatuun, mutta esittää suuren ja yhä kasvavan ongelman. Esimerkiksi kotikadulla taloyhtiön sisäpihalla pyörät ovat valloittaneet 20 % pihan pinta-alasta. Siksipä taloyhtiö on jo vuosia järjestänyt syksyisin merkitsemiskampanjan ja omistajattomat pyörät siirretään toviksi välivarastoon ja sitten kierrätykseen.

    Kauanko taloyhtiön pitää katsella romupyöriä (oli sitten niillä sitten omistaja tai ei), ennenkuin ne voidaan toimittaa kierrrätykseen? Sanooko laki, tai kaupungin järjestyssääntö, asiasta mitään ja vaikuttaako talon yhteisten tilojen määrä (pihalla/kellarissa) tässä mitenkään? Voiko omistaja ilmoittautua vasta myöhemmin ja alkaa vaatia korvauksia taloyhtiöltä “antiikkipyörästään”?

    Mechelininkadun varren talojen pihat eivät ole niitä kaikkein suurimpia, mutta romujen kertyminen nurkkiin lienee aika ikävä ongelma muuallakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Pekka Taipale kirjoitti 9.11.2013 kello 13:40

    Osmo Soininvaara: Minusta taloyhtiöiden pitäisi ottaa viiden euron vuosimaksu pyöräkellareissa tai pihoilla säilytettävistä pyöristä. Päästäisiin eroon romupyöristä.

    Maksua ei tarvitsisi edes periä, jos vain tiedettäisiin keltä se voitaisiin periä. Eli viitosen maksu tuskin saa ketään liikkeelle siirtämään romupyöräänsä, kun maksajaa ei saada edes selville. Taloyhtiön pulma on se, että romupyörääkään ei saa silti noin vain hävittää.

    Tähän auttaisi se toisaalla ehdotettu polkupyörien rekisteröinti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.11.2013 kello 17:23

    Taloyhtiö myy vitosella tarroja tms, jollaisen voi kiinnittää pyöräänsä. Tarrattoman pyörät viedään pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Pekka Taipale kirjoitti 9.11.2013 kello 21:04

    Tarrattomat pyörät voi viedä pois, mutta sehän ei ole se vaikea asia. Vaikea asia on se, missä ja kenen kustannuksella niitä säilytetään, tai jos ei säilytetä, millä ehdoilla ne saa hävittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. hukkaan meni kirjoitti 12.11.2013 kello 18:39

    Osmo Soininvaara: Bulevardin pyärätiet ovat yksisuuntaisia ja se on osoitettu

    Osoitettu vasta vuonna 2010 tieliikenneasetukseen otetulla ajoratamaalauksella “Ajokaistanuoli pyörätiellä tai jalkakäytävällä”, sekä vastasuuntaan olevilla liikennemerkeillä “681. Tietyille ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille tarkoitettu reitti” (polkupyörän symbolilla) ja lisäkilvellä “Kohde nuolen suunnassa” oikealle (eli tien toisella puolen).

    Se mitä yksi hovioikeus on yhden tuomion tiivistelmässä yhdestä rikesakosta(?) päättänyt yhdessä tilanteessa, ei oikein kerro mitään mitä piilotettuja merkityksiä siitä puuttuneeseen liikennemerkkiin sisältyy – mainitaan jopa että tapauksessa toisella puolella oli se velvoittava merkki, aina sitä ei ole – ja pyörätiekin on määritelty laissa ensi kerran (eli uusiksi) vasta tuomion jälkeen. Aivan yhtä luonteva tulkinta on, että pyörätie on pyörätie, pyörätie on tie, tie on kaksisuuntainen ellei muuta osoiteta – ja merkin “asianomaiseen suuntaan” sitä on lisäksi velvollisuus käyttää. Käytännössä vain muutoin tekemällä hyviä, luontevia ja sujuvia liikennejärjestelyjä voidaan ohjata kaikki pyöräilijät tietylle välille tiettyyn suuntaan, ei poliisi lähes ikinä ehdi tai viitsi niitä valvoa. Mutulla pyörätiemerkkien toistotiheys on toki kasvussa, miten pärjättiin menneisyydessä kun niitä ei lähes joka risteyksen jälkeen toistettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  81. mikko siitonen kirjoitti 13.11.2013 kello 4:15

    En asu Rion ns. lahinurkilla. Asun n. 150 km paassaa Riosta lanteen, kaupungissa jossa asuu n. 200 000 asukasta (hallinnollisesti asun viereisen n. 30 000) Itatiaian kaupungin alueella, mutta tassa se ei ole olennaista). Joskus ihmettelen maantiedon rajoja Suomessa. Minulle Rio tai Sao Paulo ovat samaa kuin Pietari ja Berliini Helsinkilaisille. Mutta olette periaatteessa oikeassa.

    Ei Bralian nk. liikennekulttuuri edes minun kotikulmillani tietenkaan ylla Euroopan parempiin tasoihin (vaikkapa Suomeen tai muihin pohjoismaihin)). Silti tunnen usein taalla ajaessani (kaytan runsaasti myos polkupuoraa) etta kaikki on jotenkin hirmuisen paljon helpompaa kuin Helsingissa (tai Jyvaskylassa, missa myos usein pyorailen). Se liittyy jotenkin siihen, etta taalla voin ajaa autojen valista ja punaisista valoista ilman reklamosointia. Ja jos on paikka koulun lahella, niin kaikki varovat hullun lailla! Ei siihen tarvita poliisia tai liikennemerkkia.

    Mika on oikein ja mika vaarin. Kai Suomessa saastyy joitain ruumiita vuosittain enemman kuin taalla. Meillakin on tehty monia asioita, esimerkiksi valtavia hidasteita (Cebra molas=Jousen rikkoja), joilla liikenne pysaytetaan pakolla tarvittaessa, esimerkiksi ruuhkaissa risteyksissa. Mutta kaikkeen liitty myos tietty huumori. Ei tata juttua oteta niin kuoleman vakavasti. Miten tuon nyt selittaisi. Ei mitenkaan. Joten jatketaan keskustelua. Pitaa perkele ajatella!

    Pyysin Nathalieta kuvaamaan ajoa Resendessa. Han sanoi ettei ymmarra mita (vittua) tassa yritetaan ajaa takaa. Yritan uudelleen ensi viikolla kun olen saanut seitettya tavoitteeni jarkevasti (se ei ole ihan helppoa).

    . Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. Olli Pottonen kirjoitti 15.11.2013 kello 4:35

    hukkaan meni: Aivan yhtä luonteva tulkinta on, että pyörätie on pyörätie, pyörätie on tie, tie on kaksisuuntainen ellei muuta osoiteta…

    Tuolla Bulevardilla pyörätie ei ole tie vaan tien osa, ks. tieliikennelain 2 § määritelmiä. Kaksisuuntainen tie (koko Bulevardi, sisältäen ajoradan, pyörätiet ja jalkakäytävät) on kaksisuuntainen, mutta se koostuu useammasta yksisuuntaisesta osasta (ajokaistat, pyörätiet).

    Voidaan myös tulkita, että Suomessa on oikeanpuoleinen ajoneuvoliikenne, siis ajoneuvoja on kuljetettava tien puolenvälin/keskiviivan oikealla puolella ellei erikseen muuta määrätä. Polkupyörä on ajoneuvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. hukkaan meni kirjoitti 21.11.2013 kello 18:48

    Nyt kun muistin tarkistaa: ajoradan oikeassa reunassa, ei tien oikeassa reunassa. Vasta asetuksessa erikseen “pyörätiellä … soveltuvin osin” noudatettava ajoradan sääntöjä – sen pyörätien sisällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus