Tulonjaon polarisoituminen

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hden net­tiver­sios­sa Ykkös­ketju ‑kolumn­i­na)

Suo­mi nousi paris­sa sukupolves­sa luokkav­i­han vaivaa­mas­ta ja laa­jan köy­hyy­den riivaa­mas­ta yhteiskun­nas­ta sopuisak­si kansankodik­si. Voidaan kiis­tel­lä, joh­tuiko tämä poli­it­ti­sista päätök­sistä, ammat­tili­it­to­jen joukkovoimas­ta vai markki­namekanis­min imus­ta. Uskoisin, että tarvit­ti­in niitä kaikkia.

Demokraat­tisin päätöksin on raken­net­tu voimakas­ta sosi­aalipoli­ti­ikkaa. Oikeu­den­mukaisu­udel­la oli kansan selvän enem­mistön tuki. Sitä joudut­ti vielä kom­mu­nis­min pelko, joka sai myös henkises­ti toista mieltä ole­vat myöntymään.

Voidaan keskustel­la siitä, onko ammat­ti­jär­jestö­jen palkkakartel­li hyvä vai huono asia nyky­olois­sa, mut­ta teol­lisu­u­den nousun aikana se näyt­tää olleen vält­tämätön. Ilman ay-liiket­tä olisi juu­tut­tu ei ostovoimaa – ei kasvua ‑ansaan, joka pitää monia mai­ta köy­hyy­dessä.

Kumpikaan näistä ei olisi riit­tänyt, ellei markki­na­t­alous olisi toimin­ut nou­se­van työväen­lu­okan hyväk­si. Nopeasti kas­va­va teol­lisu­us tarvit­si työvoimaa niin kipeästi, että hyvä ammat­tidu­u­nari olisi men­estynyt läh­es yhtä hyvin ilman ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tä neu­vot­teluis­sa työ­nan­ta­jien kanssa. Joukkovoimal­lakaan ei voi­da palkko­ja pitää roimasti yli markkinahinnan.

Niin­pä 1980-luvun lop­ulle tul­taes­sa Suo­mi oli teol­lisu­us­maa, jos­sa oli voimakas keskilu­ok­ka ja jos­sa duu­nar­i­am­mateis­sakin saati­in hyvää lik­saa ja jos­sa yhteiskun­nal­liset jän­nit­teet oli­vat lieviä men­neisi­in vuosikym­meni­in ver­rat­tuina. Vihan­pidon laan­tu­mi­nen oli yksi men­estyk­sen edel­ly­tys, kos­ka sosi­aaliset vas­takkainaset­te­lut hal­vaan­nut­ta­vat kehitystä.

Sen jäl­keen palkkake­hi­tys on polar­isoitunut nopeasti.  Run­saas­sa vuosikymme­nessä palk­ka-asteikon keskiosas­ta on kadon­nut yli 200 000 työ­paikkaa, pääasi­as­sa miespuolisil­ta SAK:laisilta aloilta.

Hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien katoami­nen on ollut yhtä nopeaa kuin oli pienvil­jeli­jä­talouden alasajo 1960-luvul­la. Sil­loin se aiheut­ti poli­ti­ikan ken­täl­lä mas­sa siir­tymisen keskustapuolueesta ven­namo­laisi­in, nyt demareista perussuomalaisiin.

Osa noista työ­paikoista on vai­h­tunut työt­tömyy­dek­si, osit­tain ne ovat kor­vau­tuneet korkea­palkkaisil­la aka­teemisil­la työ­paikoil­la, osit­tain mata­la­palkkaisil­la työ­paikoil­la. Paper­i­työläi­nen ei ole siir­tynyt aka­teemisi­in hom­mi­in, mut­ta hänen lapsen­sa on saat­tanut niin tehdä.

Kak­si­huip­puisek­si muun­tu­van palk­ka-asteikon tasoit­ta­mi­nen korot­ta­mal­la mata­la­palk­ka-alo­jen palkko­ja ei oikein toi­mi, kos­ka nuo ammatit ovat suurelta osin palvelu­aloil­la. Työ­nan­ta­ja on lop­puku­lut­ta­ja, joka ei kallista palve­lu­työtä osta. Mata­la­palkkaises­ta työstä ei koti­talouk­sien eikä yri­tys­ten kan­na­ta mak­saa kovin paljon vaan jät­tää mielu­um­min työ teettämättä.

Paperite­htaan sisäl­lä voidaan sopia, että osa tehtaan tuot­tavu­ud­es­ta käytetään myös siivoo­jien palkkoi­hin, mut­ta sitä ei voi­da sopia, että Kaipolan pizze­ri­as­sa mak­se­taan kun­non palkko­ja, kos­ka paperidu­u­narikaan ei mak­sa piz­za­s­ta ylihintaa.

Vah­va keskilu­ok­ka on yhteiskun­ta­rauhan edel­ly­tys. Tulon­jaon polar­isoi­tu­mi­nen on pait­si ikävä, myös vaar­alli­nen asia.

294 vastausta artikkeliin “Tulonjaon polarisoituminen”

  1. Tarken­ta­va kysymys: Oliko kyse tulon­jaos­ta vai palkkajakaumasta?

    Palkka­jakau­man eriy­tymiselle voi olla aika vaikea tehdä kovin paljon mitään järkevää, tulon­jaos­sa on enem­män työkalu­ja ja paikkaa yhteiskun­nan toimille.

    Tulee mieleen sekin kysymys, onko tämä jotenkin eri­tyisen suo­ma­lainen ongel­ma. Meil­lä kuitenkin sekä palkka­jakau­ma että tulon­jako ovat hyvin tasaisia kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna. Miten muut ovat selvin­neet ongel­mas­ta? Ovatko?

  2. Tämä duu­nar­ieli­it­ti on hyvin hintatietoista.
    Uudel­la nis­sanil­la käy­dään 100 km päässä maitokau­pas­sa, kun se on 10 cent­tiä halvem­paa. Pitkäl­lä vuoroväli­va­paal­la käy­dään Viros­ta hake­mas­sa sauna­juo­mat ja parturissa.

    Saman homo eco­nom­icuk­sen edus­ta­jat Ehrn­rooth­it ja Paulig­it ihmettelevät veroparati­isi­in tilille tump­sah­tanei­ta miljoo­nia. Ter­veystaloyrit­täjää joka ei suos­tu myymään kas­vavaa fir­maansa “saar­ille” pide­tään melkein pyhimyk­senä (tai vähän tyhmänä.)

    Savupi­ip­pukaupungis­sa tuskail­laan kun sen pit­ser­ian lisäk­si muut kau­pat kaikkoaa suurem­pi­in keskuk­si­in. Van­han rahan suku­jen jäsenet kirkas­ta­vat kilpeään ja keräävät rahaa lastensairaalalle.

    Kun paperite­htaalle ei ole pari­inkymme­neen vuo­teen juuri uusia työn­tek­i­jöitä otet­tu alkaa asen­teet muut­tumaan. Paper­in­tek­i­jä­su­vun viides polvi sopeu­tuu ajatuk­seen työstä muul­la alal­la, vaik­ka palk­ka on vain kol­mannes van­hempi­en palka­s­ta. Muu­takin työtä kuin pääkaupunkiseudulle muut­tanei­den ihmis­ten ikään­tynei­den van­hempi­en hoitoa pitäisi kuitenkin olla tar­jol­la. Hoito­työhön ei kaik­ki pysty.

  3. Per­in­teis­es­ti­hän on (osas­sa poli­it­tista kent­tää) san­ot­tu, että vasem­mis­toa kiin­nos­taa likaa kakun jako ja liian vähän sen koko. Mitenkä tämä menee nykyisellään? 

    Talous on ainakin puo­lil­a­mas­sa suu­u­nilleen koko län­tisessä maail­mas­sa, syynä velka­kysyn­nän hiipumi­nen. Kyseinen vel­ka ei kuitenkaan ole pääosin talous(valuutta)alueiden välistä vaan niiden sisäistä. Ongel­man on kai siis, että osal­la ihmi­sistä ei ole varaa työl­listää otta­mat­ta velkaa ja niil­lä, jol­la olisi varaa, ei ole siihen halua.

    Onko jako men­nyt niin epä­ta­saisek­si, että se näkyy jo leipo­muk­sen kokoa pienen­tävänä? Ne, jot­ka saa­vat isoim­mat siivut eivät jak­sa kulut­taa nykyistäänkään?

    Perulähtöko­htana siis, että globaal­isti tuotan­non on pakko vas­ta­ta kulu­tus­ta, ja sama pätee myös pienem­pi­in talousalueisi­in, jollei niiden vai­h­to­tase ole pahasti kallel­laan (esimerkik­si euroalueel­la se on lievästi plussalla)

  4. Mikä on se markki­nahin­ta, jon­ka yläpuolelle palkat liiton voimin neu­votel­laan? Peri­aat­teessa, jos työvoima on jär­jestäy­tynyt, ei tuo­ta ‘toista’ markki­naa ole olemassa.

    Noh, glob­al­isaa­tio on tietenkin vakio­vas­taus, mut­ta tilan­net­ta voisi tas­apain­oit­taa myös edis­tämäl­lä jär­jestäy­tymistä kehi­tys­mais­sa Suomes­sa purkamisen sijaan.

  5. Tässä on tärkeää historiatietoa!
    Min­ua ja monia mui­ta kiin­nos­taisi tietää, miten esim. Var­man ja Ilmarisen ylin johto on onnis­tunut saa­maan jär­jet­tömät palkat, palkkiot, bonuk­set, lisäbonuk­set sekä super­eläk­keet lisäeläkkeineen?
    Miten saataisi­in val­tio-omis­teisi­in yri­tyk­si­in palk­ka ym. katot?
    Mik­si ei päätetä max eläkkeistä?

  6. Kumpi on pahempaa polar­isoi­tu­mista, se että 5% ansait­see hillit­tömästi ja 95% maltil­lis­es­ti vai se, että 50% ansait­see kohtu­ullis­es­ti ja 50% surkeasti.…?

  7. Juuri näin. Mut­ta hyvin tärkeää on myös var­al­lisu­u­den yhä epä­ta­saisem­pi jakaan­tu­mi­nen. Mon­esti se on jopa epä­ta­saista tulon­jakoa vaikuttavampaa.

  8. Ossi Lehti­nen:
    Mikä on se markki­nahin­ta, jon­ka yläpuolelle palkat liiton voimin neu­votel­laan? Peri­aat­teessa, jos työvoima on jär­jestäy­tynyt, ei tuo­ta ‘toista’ markki­naa ole olemassa. 

    Paljonko olet itse valmis mak­samaan asun­non remon­tista, hiusten leikku­us­ta, tuoreesta leivästä, auton öljyn­vai­h­dos­ta, kahvista ja munkista? Tai muus­ta mukavas­ta mut­ta “turhas­ta”.

    Se on se markki­nahin­ta jos­ta pitää saa­da mak­set­tua noi­ta asioi­ta tekeville. Jos noiden ost­a­mi­nen on asi­akkaille turhan kallista, niitä ei oste­ta. Ja kun ei oste­ta ei työ­nan­ta­jal­la ole rahaa työn­tek­i­jöi­den palkkoi­hin ja sivuku­lui­hin (eikä toki myös omi­in riis­to-optioi­hin­sa joten monien mielestä kaik­ki on sil­loin oikein hyvin…). 

    Ei työ­nan­ta­jia voi pakot­taa ottaa ihmisiä töi­hin tap­pi­ol­la. Eikä kulut­ta­jia voi pakot­taa käyt­tää rahaansa koti­maisi­in palvelui­hin joista he eivät halua mak­saa. Jos­sain tulee raja vas­taan. Siitä ne markki­nahin­nat muodostuvat.

  9. Osin muu­tok­ses­ta voidaan syyt­tää oikeutetusti glob­al­isaa­tio­ta, mut­ta kyl­lä aika isos­sa määrin ollaan ihan itse tyrit­ty asioi­ta. On matkit­tu Ruot­sia ymmärtämät­tä mihin oma kan­tokykymme riit­tää. Ruot­salaiset ovat aina huole­hti­neet ensin siitä, että on jaet­tavaa, kun meil­lä veropoli­ti­ikan kan­ta­va voima on suun­na­ton kateus. 😀 😀 😀

    Kun täysin epäon­nis­tuneeseen pääo­mavero­tuk­seen, joka on aiheut­tanut Suomen pääo­maköy­hyy­den, liitetään epäon­nis­tunut ener­gia- ja liiken­n­evero­tus, voi vain tode­ta, että olemme onnis­tuneet kohta­laisen hyvin huoli­mat­ta omista yrityksistämme. 😉

    Olemme päässeet tähän lähin­nä yleisen, toisen maail­man­so­dan jälkeisen imun, Neu­vos­toli­iton kyvyt­tömyy­den teol­liseen tuotan­toon ja yhden kumisaa­paste­htaan onnenkan­ta­moi­sen ansios­ta. Ei nois­sa olo­suhteis­sa pystyt­ty edes tarmokkaista toimen­piteistä huoli­mat­ta tuhoa­maan kansan­talout­ta. Nyt ei ole valitet­tavasti näkyvis­sä sotaa, neu­vos­toli­it­toa eikä nokiaa.

  10. Palkat eivät ole kovin merkit­tävä tek­i­jä tässä käsil­lä olevas­sa ongel­mas­sa. Ehkä ain­oa aivan suo­ra seu­raus on työt­tömyy­den kasvu, kun min­imi­palkat ovat Suomes­sa liian korkeat. Tämäkin toisaal­ta johtuu liian korkeas­ta veroas­t­eesta, joka tekee elämisen pienel­lä pal­ka­lla vaikeak­si. Liian korkei­ta suorit­ta­van por­taan palkko­ja tasoit­taa asiantun­ti­joiden ja ennen kaikkea johta­jien mon­elta osin nau­ret­ta­van pienet palkat mui­hin mai­hin verrattuna.

    Ongel­man ydin ei kuitenkaan ole palkkata­so. Palkka­maltil­la voidaan tehdä lyhy­taikaisia kor­jaus­li­ikkeitä, mut­ta ei sil­lä pystytä kor­jaa­maan korkean veroas­t­een aiheut­ta­maa kil­pailukyvyt­tömyyt­tä. Enkä nyt tarkoi­ta kil­pailukyvyt­tömyyt­tä globaal­isti, vaan EU-alueel­la. Isot kor­jauk­set tulee tehdä verotuksessa.

  11. Kyl­lä niil­lä kulu­tusveroil­la ja työn sivuku­luil­la on äkkiä nimel­listä palkkata­soa vas­taa­va vaikutus.

    Palvelu­iden kohdal­la kulu­tusverot ovat veroa työlle kos­ka arvon­lisäyk­ses­tä suurim­man osan muo­dostaa työ.

  12. Peri­aat­teel­lisel­la tasol­la sem­moisia asioi­ta verote­taan joi­ta halu­taan vähem­män ja sem­moisia sub­ven­toidaan joi­ta halu­taan enem­män. Työl­lisyy­den kannal­ta, esimerkik­si ruo­hon­leikkurista pitäisi mak­saa sama pros­ent­ti vero­ja kuin ruo­hon­leikkaa­jan palka­s­ta, mielel­lään enem­män. Käytännössä:

    Rohkeasti pro­gres­si­ivisem­pi tulovero­tus vaan. Yläpäästä sitä ei voi paljoa nos­taa, joten alapäähän tulon­si­ir­to­ja ja keski­vai­heil­la vero­ja alas. Ja tämä rahoite­taan sit­ten sil­lä että kiris­tetään omis­tusvero­tus­ta, sekä ener­giavero­ja ja mui­ta kulutusveroja.

    Ja kyl­lä siel­lä palvelu­am­ma­tis­seis­sakin olisi varaa käyt­tää joukkovoimaakin: Kyl­lä siivoami­nen voi mak­saa enem­män, jos halu­taan, ja kuukau­den lakko lisäisi kum­masti maksuhaluja.

  13. Kalle:
    Hesaris­sa uuti­soiti­in juuri, että venäläiset sijoit­ta­jat ovat innos­tu­mas­sa Suomes­ta, joten siitä se lähtee…

    Mut­ta onko tavas­samme organ­isoitua joku perus­tavaa laat­ua ole­va virhe, kun sijoit­ta­jan voit­to-odotu­keen vas­taami­nen on tärkeämpi tavoite kuin työtek­i­jöi­den reilu ja oikeu­den­mukainen palkkaus. Lisäk­si sijoit­ta­jan sijoi­tushan voi olla velka­ra­hal­la toteutet­tu eli se ei ole todel­li­nen. Talous- ja finanssipoli­ti­ikkas­sa uno­htuu hel­posti, mitä varten me ylipäätään elämme? Teknisen kehi­tyk­sen herkut ja maa­pal­lon varat riit­tävät teo­reet­tis­es­ti kaikille, jos niin halu­taan. Eikö joku voisi kehit­tää talous­te­o­reet­tisen mallin ja siir­tymä­funk­tion tältä pohjalta?

  14. Osasyy tähän polar­isaa­tioke­hi­tyk­seen jo mainit­tu­jen syi­den lisäk­si on veroparati­isit. Siitä rahas­ta joka nyt pak­e­nee vero­ja saati­in osa aiem­min yhteiskun­nan tulon­si­ir­toi­hin ja muuhun yhteiseen hyvään. Yhden arvion, jon­ka luotet­tavu­ut­ta en osaa arvioi­da, mukaan 20–30 triljoon­aa dol­lar­ia on veroparati­i­seis­sa vero­ja paos­sa. Olisiko fik­sumpaa yrit­tää päästä veroparati­i­seista esimerkik­si EU:n avul­la? Nythän me emme käytä EU:ta oikein minkään poli­ti­ikan ajamiseen, vai onko min­ul­ta men­nyt jokin ohi?

  15. Ei työ­nan­ta­jia voi pakot­taa ottaa ihmisiä töi­hin tap­pi­ol­la. Eikä kulut­ta­jia voi pakot­taa käyt­tää rahaansa koti­maisi­in palvelui­hin joista he eivät halua mak­saa. Jos­sain tulee raja vas­taan. Siitä ne markki­nahin­nat muodostuvat.

    Niin, tätä samaa sil­lä ‘globalisaatio’-vastausehdotuksella omaan kysymyk­seeni ajoin takaa. 

    Perään maalailin, että jos siel­lä maail­mal­la riistopalkat nousi­si­vat parem­man jär­jestäy­tymisen joh­dos­ta, muut­tuisi tämä ‘markki­nahin­ta’, mut­ta sit­ten ollaankin taas alku­peräisen kysymyk­seni äärellä.

    Mui­hin liit­tyen (tämä nätisti yksinker­tais­tet­tuna utopis­tiseen sul­jet­tuun sisämarkkinaan):
    Toki asi­at muut­tuvat kalli­im­mik­si, jos niiden valmis­tamis­es­ta joutuu mak­samaan enem­män (hip hei) ja tähän hin­nan muo­dos­tuk­seen sisäl­tyy palkat. Jos leipurille mak­se­taan enem­män palkkaa, on leipä vähän kalli­im­paa ja sitä sit­ten oste­taan vähem­män (hin­ta­jous­to on tosin hyvin eri­laista eri hyödykkei­den kohdalla).
    Markki­nat lie­nee mukau­tu­vat näi­hin uusi­in olo­suhteisi­in, ja jotain oste­taan vähem­män, mut­ta jotain myös enem­män (leipuri­han saa nyt enem­män rahaa käytet­täväk­seen). Sinän­sä reaa­li­nen tuotan­toka­p­a­siteet­ti ei ensikät­telyssä muu­tu kuitenkaan mihinkään ja kyseessä on ennen kaikkea tulon­jaolli­nen ja ‘panos­tenko­hdis­tuk­selli­nen’ asia.

    Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma tähän (glob­al­isaa­tio asi­aan palaut­taen) on se, että nyt ovat tietyssä mielessä vas­takkain kil­paile­mas­sa mei­dän yhteiskun­ta­mallimme, jos­sa kaiken kar­vaisille duunareillekin tar­jo­taan kun­non elin­ta­so ja tuo ‘muun maail­man’ hikipa­ja­malli. Vapaiden markki­noiden nimis­sä kädet on tääl­lä päässä nos­tet­tu hymyssä suin pystyyn.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Markki­nae­htoisil­la palkoil­la tarkoite­taan sitä palkkata­soa, joka syn­ty­isi, jos ei olisi kartellisopimuksia.

    Var­maan näin, mut­ta tämä on ehkä turhan teo­reet­ti­nen hin­tata­so ollak­seen kovin merk­i­tyk­selli­nen. Talous toimii ties minkälais­ten vapaiden markki­noiden kannal­ta epäideaal­is­ten rajoit­tei­den alaise­na ja etsii tas­apain­on­sa niiden puit­teis­sa. Mielestäni n.s. kär­ry vetää hevos­ta, kun tässä sotkuises­sa maail­mas­sa pyritään ajat­tele­maan, että markki­noil­la olisi jokin omae­htoinen ‘oikea tila’, jota ei sopisi häiritä.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Markki­nae­htoisil­la palkoil­la tarkoite­taan sitä palkkata­soa, joka syn­ty­isi, jos ei olisi kartellisopimuksia.

    Ja kartelle­ja on?
    Tarkoi­tat ilmeis­es­ti yleis­si­tovu­ut­ta, mut­ta sopimuk­set määrit­tävät vain alim­man palkan, ylära­jaa ei ole — ja kuten aikaisem­minkin olen toden­nut, pelkkää taulukkopalkkaa saa­va on yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la harvinainen.

    Kyl­lä työ­markki­nat ovat oikeasti markki­noi­ta — vaik­ka esim. pikkukylässä, jos­sa asus­tan, isot työ­nan­ta­jat aikoinaan sopi­vat, että toisil­taan ei ote­ta työn­tek­i­jöitä tar­joa­mal­la parem­paa palkkaa. Oli­han se kartelli 😉

    Nyky­isin ne isot työ­nan­ta­jat ovat pienem­piä (yksi meni konkurssi­in) ja pieniä yri­tyk­siä on syntynyt.

  17. Vähän mutkan kaut­ta. Antropol­o­gisti David Grae­ber kir­joit­ti vähän aikaa sit­ten poleemisen kir­joituk­sen paskadu­uneista ja niiden jär­jet­tömyy­destä. Kir­joi­tus sai aika paljon huomio­ta ja the Econ­o­mistin blo­gis­sa oli yksi vastine/kritiikki. Tästä vasti­neesta oli lopus­sa yks varsin mie­lenki­in­toinen huomio, joka liit­tyy tulonjakooon:

    And at that point advanced economies may find it nec­es­sary to address what is real­ly the cen­tral com­plaint in Mr Grae­ber’s essay. The issue is not that jobs used to have mean­ing and now they don’t; most jobs in most peri­ods have undoubt­ed­ly been staffed by peo­ple who would pre­fer to be doing some­thing else. The issue is that too lit­tle of the recent gains from tech­no­log­i­cal advance and eco­nom­ic growth have gone toward giv­ing peo­ple the time and resources to enjoy their lives out­side work. Ear­ly in the indus­tri­al era real wages soared and hours worked declined. In the past gen­er­a­tion, by con­trast, real wages have grown slow­ly and work­weeks haven’t grown shorter.

    The devel­op­ment of large-scale tech­no­log­i­cal unem­ploy­ment or under­em­ploy­ment, how­ev­er, would force rich soci­eties to revis­it a sys­tem that pri­mar­i­ly allo­cates pur­chas­ing pow­er via earned wages. And that, in turn, could allow house­holds to get by or even thrive while work­ing many few­er hours than is now typ­i­cal­ly the case—albeit through a pret­ty hefty lev­el of income redistribution. 

    Toinen kap­pale on varsinkin tärkeä. Niin, meil­lä tietyn tulon­saan­nin oikeu­tus on perus­tunut aina työn­tekoon ja ennen kaikkea sen mitat­tavu­u­teen. Mut­ta tek­nol­o­gisoidus­sa ja infor­maa­tioon nojaavas­sa maail­mas­sa mit­taami­nen on sekä vaikeam­paa että jatku­vasti har­maal­la alueel­la eettisesti.

  18. Osmo Soin­in­vaara: palkkak

    Jos ei ole mainit­se­maasi ammat­ti­jär­jestö­jen palkkakartel­lia, niin sit­ten on työ­nan­ta­jien kartel­li. Suo­mi on ollut ja on kartel­lien “luvat­tu” maa.

    Keskilu­ok­ka on katoa­mas­sa. Jos ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa yhteiskun­nal­lisen tilanteen kor­jaan­tu­miseen, niin sit­ten men­nään radikaalimpi­en vai­h­toe­hto­jen kaut­ta. En käytä sanaa ääri­oikeis­to, kos­ka mikään ei osoi­ta, että ain­oas­taan oikeis­ton suunnal­ta tuli­si­vat ne radikaalit vaihtoehdot.

  19. Osmo Soin­in­vaara: Markki­nae­htoisil­la palkoil­la tarkoite­taan sitä palkkata­soa, joka syn­ty­isi, jos ei olisi kartellisopimuksia. 

    Markki­nae­htoinen palk­ka voi olla haarukas­sa, jon­ka ylära­ja on korkein palk­ka, jota yri­tys voi kan­nat­tavuuten­sa säi­lyt­täen mak­saa työn­tek­i­jöille, ja alara­ja on alin palk­ka, jol­la työ­nan­ta­ja kykenisi (sopimuk­set­tomas­sa tilas­sa) palkkaa­maan tarvit­ta­vat työntekijät.

    Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike pyrkii hilaa­maan palkkata­soa tuos­sa haarukas­sa ylöspäin. Sen lisäk­si yksi ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen keskeinen vaiku­tus on se, että se nos­taa eri­tyis­es­ti tietyn alan alim­mat palkat muiden tasolle (“palkkakartel­li”?), tasat­en näin hyvin ja huonos­ti palkois­taan neu­vott­tele­maan kykenevien välisiä ero­ja. Tämä tasaa­va käytän­tö nos­taa heikoimpi­en palkko­ja, eikä silti tai­da juuri koskaan laskea vahvimpi­en palkko­ja, sil­lä ison jär­jestön neu­vot­telu­voima on selvästi suurem­pi kuin yksit­täis­ten työntekijöiden.

    Yri­tyk­sen ollessa tiukas­sa taloudel­lises­sa tilanteessa haaruk­ka on kapea. Hyv­inä aikoina se on lev­eämpi, ja neu­vot­teluil­la voiton jaos­ta omis­ta­jille vs. työn­tek­i­jöille on sil­loin enem­män merk­i­tys­tä. Kos­ka yri­tys­ten suh­dan­teet vai­htel­e­vat, mut­ta työn­tek­i­jöi­den tarpeet pysyvät melko samoina, ja etu­jär­jestö­jen neu­vot­telemat palkat tapaa­vat olla kiin­teitä, palkkata­so ohjau­tuu tuon kapeam­man haarukan sisälle, ja kapeampi haaruk­ka on tuon lev­eäm­män haarukan alalaidas­sa. Suh­dan­nevoitot siis tapaa­vat men­nä omis­ta­jille, ja palkkata­so pysyy vakaal­la tasol­la, jon­ka yri­tyk­set pystyvät työn­tek­i­jöille mak­samaan jok­seenkin kaikissa olois­sa (jos ei pysty, nuo työ­paikat katoavat).

    Per­in­teisessä pohjo­is­maises­sa yhteiskun­nas­sa palkka­haitari on melko kapea. Yllä kuvat­tu mekanis­mi ei sitä kaven­na noiden haarukoiden aset­tamia rajo­ja enem­pää. Pää­vas­tuu palkka­haitarin kaven­tamis­es­ta (vapaiden markki­noiden tilan­net­ta kapeam­mak­si) tai muo­dos­ta yleis­es­ti kuu­luukin val­ti­olle, ei suinkaan työ­markki­naos­a­puo­lille (jot­ka toimi­vat vain haarukan puiteis­sa). Tyyp­il­lis­es­ti val­tio kaven­taa palkka­haitaria verot­ta­mal­la rikkai­ta ankaram­min kuin köyhiä.

    Palkka­haitarin lev­ey­den lisäk­si myös sen muo­to voi vai­hdel­la (esim. polar­isoi­va tai keskipalkkaista­va). Luulen että markki­navoimat tuot­ta­vat (teo­ri­as­sa, ihanteel­lis­es­ti toimi­vas­sa markki­na­t­aloudessa) tyyp­il­lis­es­ti melko tasaisen jaon, jos­sa siis riit­tää ihmisiä kaikki­in luokki­in. Val­tio voi oma­l­la poli­ti­il­ka­llaan lihot­taa tai lai­h­dut­taa haitarin keskiväliä, esimerkik­si vero­jen pro­gres­si­ivi­su­uskäyrää ja ylimpi­en ja alimpi­en tulolu­okkien erikoisko­htelui­ta säätämällä.

    Pro­gres­sioe­dun lisäk­si alim­mille luokille annetaan usein muitakin helpo­tuk­sia. Ylim­mille annetaan usein myös helpo­tuk­sia (esim. alhainen pääo­mavero, toises­sa maas­sa työsken­tele­vien edut), mut­ta joskus myös lisär­a­sit­tei­ta. Yläpään (pro­gres­sio­tyylin vas­tais­ten) helpo­tusten vuok­si haitari voi siis myös olla hui­pus­taan pitkä ja kapea. Joskus tun­tuu siltä, että val­tion poli­ti­ik­ka pus­kee myös töis­sä ole­vat niukka­palkkaiset ja työtä tekemät­tömät samaan ansain­takat­e­go­ri­aan, vaikut­taen näin haitarin muo­toon (yleisen sekaan­nuk­sen aiheut­tamisen lisäksi).

    Yhteen­ve­t­ona siis: Palkka­haitarin muo­toa ohjaa lähin­nä val­tio. Palkkakartel­li ja tyyp­illi­nen etu­jär­jestö­jen toim­inta tasaa palkko­ja alim­mis­sa luokissa nos­ta­mal­la alim­mat palkat muiden tasolle ja pitää palkat jonkin ver­ran markki­noiden määräämän minim­i­ta­son yläpuolel­la (=> haitari typ­istyy alhaal­ta hie­man, mut­ta ei yli vapaiden markki­navoimien sal­li­maa määrää).

  20. Viherinssi:
    Tulee mieleen sekin kysymys, onko tämä jotenkin eri­tyisen suo­ma­lainen ongel­ma. Meil­lä kuitenkin sekä palkka­jakau­ma että tulon­jako ovat hyvin tasaisia kan­sain­välis­es­ti ver­rat­tuna. Miten muut ovat selvin­neet ongel­mas­ta? Ovatko? 

    Gini-ker­roin kas­vaa Suomes­sa nopeam­min kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa. Kysymys kuu­luukin jääkö se samalle tasolle kuin muual­la vai pyy­hältääkö ohi.

  21. Min­ulle tuli pari kysymys­tä mieleen.

    Ensin tästä:

    “Ilman ay-liiket­tä olisi juu­tut­tu ei ostovoimaa – ei kasvua ‑ansaan, joka pitää monia mai­ta köyhyydessä.”

    Mitkä ovat sel­l­aisia mai­ta, joi­ta tämä ongel­ma kos­kee? Aja­tus siitä, että köy­hyy­dessä pysymisen taustal­la on kokon­aiskysyn­nän puute on melko erikoinen kasvun talousti­eteen näkökulmasta.

    Toisek­si, mikä olisi sel­l­ainen (mielel­lään julkises­ti saatavil­la ole­va) aikasar­ja jos­sa mainit­se­masi 1980-luvun lop­ul­ta alka­nut kehi­tys näky­isi? Jos kat­so­taan vaik­ka desi­ilien 3–8 tulo-osuuk­sien sum­maa, se on laskenut kolmisen pros­ent­tiyk­sikköä. Jos kat­so­taan tulode­si­ilien keskimääräis­ten palkkat­u­lo­jen suhdet­ta koko talouden keskimääräisi­in palkkat­u­loi­hin, huo­mataan että 3. desi­ilin tulot ovat laske­neet vv. 1987–2011 22 pros­en­tista 18 pros­ent­ti­in, kun taas 8. desi­ilin tulot ovat nousseet 135 pros­en­tista 137 pros­ent­ti­in. Kah­den keskidesi­ilin keskimääräiset palkkat­u­lot ovat laske­neet vuo­den 85 pros­en­tista 72 pros­ent­ti­in, mut­ta tuo kehi­tys oli jo valmis 1990-luvun puo­liväli­in men­nessä. Mä en näe näis­sä luvuis­sa tämän tek­stin tari­naa, joten joko mä luen tän tek­stin väärin tai sit­ten käytän vääriä lukuja.

    1. Tek­s­ti­ni perus­tui VATT-päivil­lä pidet­tyyn esitelmään siitä, miten keskim­mäi­nen kol­mannes palkoista on supis­tunut. Siis ne palkata­sot, jot­ka perusvuon­na indek­sil­lä kor­jat­tuna muo­dos­ti­vat keskim­mäisen kol­men­naksen. Näitä palkko­ja saavien osu­us on pienentynyt.

  22. Suomen ongel­mat ovat maanti­eteel­liset erot ja pitkät väli­matkat ruuh­ka-Suomen ulkop­uolel­la. Kasvukeskuk­sis­sa ihmis­ten pelk­ka uppoaa asumiseen ja keskusten ulkop­uolel­la liikku­miseen kodin ja työ­paikan välillä.

  23. Olen työsken­nel­lyt yli vuosikymme­nen IT-alal­la, use­assa työ­paikas­sa. Työkavere­i­ta ja asi­akkai­ta on ollut kaik­il­ta man­tereil­ta. Tupot ja ammat­tili­itot edus­ta­vat min­ulle jotain Neu­vos­toli­iton aikaista, en ole kokenut niitä omak­seni. Olen tot­tunut kil­paile­maan globaal­isti osaamisel­la ja hintatasolla. 

    Par­turi­in on välil­lä varaa, varsinkin ulko­mail­la. Raken­nus- ja remont­ti­hom­mia olen kuitenkin pää­tynyt tekemään nyt itse. Otin mielu­um­min asiantun­ti­jatöistäni kuukau­den palkaton­ta vapaa­ta, sen sijaan että olisin mak­sanut 4000€ n. 100h työstä. Osaan minäkin lait­taa par­ket­tia ja tapettia.

  24. Kalle: Ruot­salaiset ovat aina huole­hti­neet ensin siitä, että on jaet­tavaa, kun meil­lä veropoli­ti­ikan kan­ta­va voima on suun­na­ton kateus. 

    Ruot­sis­sa esimerkik­si Ehn­rooth­ia ja Pauli­gia odot­taisi vanki­la. “Ruot­sis­sa tuomi­taan ihmisiä verorikok­sista selvästi use­am­min vanki­laan kuin Suomes­sa. Länsi­naa­puris­sa 81–92 pros­ent­tia törkeistä veropetok­sista viime vuosi­na anne­tu­ista tuomioista on ollut ehdot­to­mia vankeusran­gais­tuk­sia. Ero Suomeen on val­ta­va, sil­lä tääl­lä vas­taa­va luku jää selvästi alle kymme­nen prosentin.”

    (Verorikol­liset selviävät teois­taan läh­es aina ilman vanki­latuomio­ta, HS 16.2.2008)

    Ruot­sis­sa kokoomus­lainen val­tio­varain­min­is­teri sanoo julkises­ti, ja entistä demarien puheen­jo­hta­jaa siteer­at­en, että “on mah­tavaa saa­da mak­saa veroja”.

    (Borg: Det är häftigt att beta­la skatt, DN 25.11.2011)

  25. Sak­sa kuu­luu kansan­talouden mittareil­la Euroopan vau­rain­pien val­tioiden kär­keen ja on suurin talouden veturi. Koti­talouk­sien tulo­jen ja var­al­lisu­u­den polar­isoi­tu­mi­nen Sak­sas­sa näyt­tää ole­van huo­mat­tavasti jyrkem­pää kuin Suomessa.

    Ostovoimako­r­jat­tu keskipalk­ka Suomes­sa on alla ole­van tilas­ton mukaan 2925 dol­lar­ia kun se sak­sas­sa on 2720 dollaria.

    http://www.bbc.co.uk/news/magazine-17543356

    Ylen uutis­ten jutus­sa tode­taan, että “Suomen varakkaim­mal­la kym­menyk­sel­lä oli vuon­na 2009 hal­lus­saan läh­es 40 pros­ent­tia suo­ma­lais­ten brut­to­varoista. Tilas­tokeskuk­sen mukaan Suomen varakkaim­man kym­menyk­sen koti­talouk­sil­la oli var­al­lisu­ut­ta keskimäärin 756 380 euroa. Vas­taavasti vähä­varaisim­mal­la kym­menyk­sel­lä var­al­lisu­ut­ta oli keskimäärin 590 euroa.

    Ver­tailun vuok­si Sak­sas­sa kymmenel­lä pros­en­til­la varakkaim­mista sak­salai­sista oli hal­lus­saan reilusti yli puo­let maan net­to­var­al­lisu­ud­es­ta. Vas­taavasti peräti puolel­la sak­salai­sista yhteen las­ket­tu net­to­var­al­lisu­us ei yllä kuin yhteen pros­ent­ti­in koko Sak­san yksityisvarallisuudesta.”

    http://yle.fi/uutiset/suurten_ikaluokkien_lapsille_lavahtaa_jattiperintoja/6304860

  26. Mar­ja-Liisa Veltheim: Miten saataisi­in val­tio-omis­teisi­in yri­tyk­si­in palk­ka ym. katot?
    Mik­si ei päätetä max eläkkeistä?

    -Osta val­tio-omis­teiset yri­tyk­set itselle­si ja sanele johdon palkkiot yms edut miele­si mukaan.

    -Mik­si päätet­täisi­in. Työeläke­mak­sut ovat joku pros­ent­tio­su­us palkoista (nyt n 23–24%). On kai ihan kohtu­ullista että itse kullekin mak­set­ta­vat eläk­keet ovat ver­ran­nol­lisia jokaisen mak­sami­in eläke­mak­sui­hin. Vai ehdo­tatko että suu­rit­u­lois­t­en eläke­mak­su­ja alen­net­taisi­in reippaasti?

  27. Joskus tuli ulko­mail­la kehut­tua, että Suomes­sa voi ham­puri­laisia pais­ta­mal­la saa­da keskilu­okkaisen elin­ta­son, tai ainakin melkein, toisin on melkein kaikissa muis­sa maail­man mais­sa. Jos­sain Hong Kongis­sa “Mäkkäri-palk­ka” on jotain 30 pros­ent­tia suo­ma­lais­es­ta tasos­ta, USAs­sa ehkä 50% ja Sak­sas­sa noin 70% muis­tiku­vani mukaan. 

    Myöhem­min tajusin ulko­maalais­ten vieraiden avus­ta­mana, että hin­ta on kova: Suo­mi on tyl­sä maa, kos­ka tääl­lä palvelu­alat ja ‑ammatit ovat täysin alikehittyneitä.

    Ehkä Suomeen on luo­tu yksi maail­man vahvim­mista kansan­talouk­sista (älkää nyt vain usko nim­imerk­ki Kal­lea) hin­noit­tele­mal­la muual­la hal­pa työ kalli­ik­si. Sen seu­rauk­se­na on suosit­tu kulu­tuk­sen sijaan investoin­te­ja eri­tyis­es­ti työn tuottavuuteen. 

    Mut­ta vastapain­ok­si nur­mikot sit­ten leikataan itse, rav­in­tolois­sa ei käy­dä kuin äitien­päivänä ja eihän sel­l­ainen ole mies eikä mikään, joka ei pykää itsek­seen vähin­tään saunaa mökkirantaan.

  28. Luokkav­i­has­ta Suomes­sa (etenkin alem­pia kohtaan) taisi kaikkein parhait­en huole­htia itä­naa­puri. Toiseen suun­taan se hoi­tui omil­la poli­it­tisil­la päätök­sil­lä (riip­pumat­ta siitä, kuka niitä teki).
    Nyt tuo hen­ki on pitkälti hai­h­tunut. Pitäisi taas saa­da ihmiset käsit­tämään, että samas­sa veneessä tässä vieläkin ollaan. Yhteiskun­ta­rauhan järkkymi­nen edes sosi­aalisel­la tasol­la tulee kalli­im­mak­si kuin tulon­si­ir­rot puhu­mat­takaan koti­markki­noiden supistumisesta.

    Osmo Soin­in­vaara: Markki­nae­htoisil­la palkoil­la tarkoite­taan sitä palkkata­soa, joka syn­ty­isi, jos ei olisi kartellisopimuksia.

    Heikon neu­vot­telu­voiman vuok­si nykyisessä talousti­lanteessa taitaisi­vat alim­mat luokat tehdä työtä omak­si tap­piok­seen Vihan hedelmien tapaan.

  29. Ode kir­joit­taa että oikeu­den­mukaisu­udel­la oli kansan selvän enem­mistön tuki. 

    Min­ua on aina pelot­tanut kun poli­itikot ja SAK-pomot puhu­vat oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Minus­ta se tarkoit­taa oikeasti sitä, että vasem­mis­to halu­aa lisää pro­gres­si­ivista vero­tus­ta ja muu­ta tas­apäistämistä — siis viedä min­ul­ta rahat. Tämä on mah­dol­lista demokra­ti­as­sa, kos­ka tulo­jen ja omaisu­u­den laa­jamit­tainen kon­fiskoin­ti kos­kee vain har­vo­ja ja rahat jae­taan niin monelle. 

    Oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta tässä enem­mistön dik­tatu­uris­sa ei ole häivääkään.

  30. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Paljonko olet itse valmis mak­samaan asun­non remon­tista, hiusten leikku­us­ta, tuoreesta leivästä, auton öljyn­vai­h­dos­ta, kahvista ja munkista? Tai muus­ta mukavas­ta mut­ta “turhas­ta”.

    Se on se markki­nahin­ta jos­ta pitää saa­da mak­set­tua noi­ta asioi­ta tekeville. Jos noiden ost­a­mi­nen on asi­akkaille turhan kallista, niitä ei oste­ta. Ja kun ei oste­ta ei työ­nan­ta­jal­la ole rahaa työn­tek­i­jöi­den palkkoi­hin ja sivuku­lui­hin (eikä toki myös omi­in riis­to-optioi­hin­sa joten monien mielestä kaik­ki on sil­loin oikein hyvin…). 

    Mitään yhtä “oikeaa” työn markki­nahin­taa ei ole ole­mas­sa. Se on vain poli­it­tisen retori­ikan tuote. 

    Työn kul­loinenkin markki­nahin­ta määräy­tyy aina yhteiskun­nas­sa val­lit­se­vien olo­suhtei­den poh­jal­ta. Siihen vaikut­ta­vat pait­si ammat­tili­it­to­jen vahvu­us ja työe­htosopimuk­set, myös olen­nais­es­ti esim. työoikeudelli­nen lain­säädän­tö, val­lit­se­van sopimu­soikeu­den sisältö, yhteiskun­nan sosiekonomi­nen rakenne, sosi­aal­i­tur­van vahvu­us sekä heikon sosi­aal­i­tur­van olois­sa esim. hyvän­tekeväisyy­den laa­ju­us. Ei ole ole­mas­sa mitään yksiselit­teisiä “vapai­ta työ­markki­noi­ta”, joil­la “työn” oikea hin­ta voisi määräytyä.

    Toisaal­ta voidaan puhua työn markki­nahin­nas­ta tarkot­taen sitä hin­taa, mil­lä työtä vielä oste­taan markki­noi­ta. Täl­löin siis “markki­nahin­ta” > työ rajatuot­tavu­us. Ja rajatuot­tavu­us taas on eri­lainen eri työ­nan­ta­jille, joten tästä määritelmästä ei juuri ole apua.

    Siis kun joku puhuu työn “oikeas­ta” markki­nahin­nas­ta (viitat­en johonkin sen het­kises­tä työn hin­nas­ta poikkeavaan), hän tosi­asi­as­sa tarkoit­taa vain työn hin­taa juuri sel­l­aises­sa yhteiskun­nas­sa, jol­lainen hän itse halu­aisi yhteiskun­nan olevan.

  31. Andy:
    …Mut­ta onko tavas­samme organ­isoitua joku perus­tavaa laat­ua ole­va virhe, kun sijoit­ta­jan voit­to-odotu­keen vas­taami­nen on tärkeämpi tavoite kuin työtek­i­jöi­den reilu ja oikeu­den­mukainen palkkaus… 

    Noin­han se pitää olla, jos yleen­sä halu­taan tehdä töitä. Nuo sijoit­ta­jat kun ovat juuri ne, jot­ka luo­vat ne tuo­ta­vat työ­paikat. Tämä tun­tuu joskus joko tahal­lis­es­ti tai tahat­tomasti uno­htu­van joil­takin ihmisiltä. 😀 Val­tion hom­mia (jot­ka nekin ovat usein tärkeitä) paine­taan sit­ten tuol­la tuotolla.

    Reilu­un ja oike­un­mukaiseen palkkaan tulee toki pyrk­iä, mut­ta kovin nopea palkka­haitarin kas­vat­ta­mi­nen ei ole hyväk­si. Toki suun­ta on sil­loin oikea. Ihan samal­la taval­la liian pienet tulo­erot, kuten nykyään Suomes­sa, ovat haitak­si yhteiskun­nas­sa kuin liian suuertkin tuloerot. 😉

  32. Elämme nyt post­mod­ernissa, joka syn­tyi toisen maail­man­so­dan jäl­keen. Siinä yhteiskun­ta koos­t­uu yhä mon­i­naisem­mista ja alati vai­h­tu­vista osakulttuureista.

    Post­mod­erni­in kuu­luu näke­mys, jon­ka mukaan ihmisyk­silön teko­ja ja käsi­tyk­siä tulee tarkastel­la ja arvostel­la yksilön oman kult­tuurin kaut­ta, mis­tä puolestaan seu­raa kulttuurirelativismi. 

    Tässä sys­tee­mis­sä mikään ei ole absu­lu­ut­tista vaan suh­teel­lista, riip­puen siitä mis­sä osa-kult­tuuris­sa kukin elää.

    Uni­ver­saalia moraalia ei kult­tuurirel­a­tivistien mukaan ole olemassa.

    Yksi poruk­ka uskoo fysi­ikan lakei­hin, toinen rahan kerämiseen, kol­mas on luon­non­suo­jeluhörhö, neljäs uskoo hyv­in­von­tiy­hteiskun­taan, viides uskoo new ageen, kuu­den­nen jalat ovat kokon­aan ilmas­sa, jne.

    Jokaisel­la on oikeus luul­la ole­vansa täysin oike­as­sa, jos­ta tietenkin seu­raa se, että kaik­ki muut ovat absolu­ut­tisen väärässä, mut­ta kuitenkaan mitään absolu­ut­tista ei ole… tämähän on kehäpäätelmä!

    Suo­mi on nyt frag­men­toitunut ja polar­isoitunut täl­lä taval­la ja takaisin täysjärk­isten maail­maan ei tai­da olla paluuta?

    Olem­meko hukan­neet idean siitä, että mitä oikeasti pitäisi tehdä?

    Onko jo kokon­aan menetet­ty se mah­dol­lisu­us, että puhal­taisimme samaan suo­ma­laiseen hiileen?

    Miten olisi, jos ote­taan nyt vaan reip­paasti talikko kouraan, annetaan paskan lentää ja tuo­daan ne kau­pat taas kotiin?

    Sep­po Korppoo
    Miet­teliäs yrittäjä

  33. Vatt:n Nils­son-Hakkalan mukaan edjukeis­sön on ratkaisu eli korkeastik­oulutet­tu työvoima jous­taa parhait­en ja sopeu­tuu muutoksiin.

    Tehdään meistä kaik­ista sosi­olo­ge­ja ja mui­ta yhteiskun­tati­eteel­lisen koulu­tuk­sen omaavia, sen jäl­keen osaamme kaik­ki puhua hienos­ti yhteiskun­nal­li­sista ilmiöistä… 🙂

  34. Allan Seuri:

    Allan Seuri: “Ilman ay-liiket­tä olisi juu­tut­tu ei ostovoimaa – ei kasvua ‑ansaan, joka pitää monia mai­ta köyhyydessä.”

    Mitkä ovat sel­l­aisia mai­ta, joi­ta tämä ongel­ma kos­kee? Aja­tus siitä, että köy­hyy­dessä pysymisen taustal­la on kokon­aiskysyn­nän puute on melko erikoinen kasvun talousti­eteen näkökulmasta.

    Voisi kuvitel­la, että mon­et hitaasti kehit­tyneet kehi­tys­maat ovat pudon­neet tähän ansaan. Maan eli­it­ti yksinker­tais­es­ti kup­paa rahat ja tal­let­taa ne Sveit­si­in. Kun tilil­lä on tarpeek­si, eli­it­ti vai­h­tuu ja kier­ros jatkuu.

    Suo­ma­laiset patru­u­nat eivät tätä onnek­semme tehneet 1800 ja 1900-luvuilla.

  35. Vah­va, hyvin argu­men­toitu, viisas kir­joi­tus Soin­in­vaar­al­ta. Olen täysin samaa mieltä: Tulon­jaon polar­isoi­tu­mi­nen on vaar­alli­nen tie. Tulo­ero­jen kasvun vaati­jat eivät tiedä, mitä ovat tekemässä. Vaikeampi on sit­ten kek­siä, mitä voisimme tehdä, ettei Suomemme mene pilalle.

  36. Ennen ihmettelin miten ulko­mais­ten suurkaupunkien kau­pan kas­sat pystyvät asumaan kaupungis­saan, kun palk­ka on läh­es sama kuin yksiön vuokra. Nykyään ihmette­len tuo­ta samaa Helsingissä.

  37. Kalle:
    Palkat eivät ole kovin merkit­tävä tek­i­jä tässä käsil­lä olevas­sa ongel­mas­sa. Ehkä ain­oa aivan suo­ra seu­raus on työt­tömyy­den kasvu, kun min­imi­palkat ovat Suomes­sa liian korkeat. Tämäkin toisaal­ta johtuu liian korkeas­ta veroas­t­eesta, joka tekee elämisen pienel­lä pal­ka­lla vaikeak­si. Liian korkei­ta suorit­ta­van por­taan palkko­ja tasoit­taa asiantun­ti­joiden ja ennen kaikkea johta­jien mon­elta osin nau­ret­ta­van pienet palkat mui­hin mai­hin verrattuna.

    Ongel­man ydin ei kuitenkaan ole palkkata­so. Palkka­maltil­la voidaan tehdä lyhy­taikaisia kor­jaus­li­ikkeitä, mut­ta ei sil­lä pystytä kor­jaa­maan korkean veroas­t­een aiheut­ta­maa kil­pailukyvyt­tömyyt­tä. Enkä nyt tarkoi­ta kil­pailukyvyt­tömyyt­tä globaal­isti, vaan EU-alueel­la. Isot kor­jauk­set tulee tehdä verotuksessa.

    Suomes­sa ei ole lakimääräistä minimipalkkaa.
    Käytän­nön min­im­palkat ovat n 6 euroa tun­nis­sa eli
    n 1000 euroa kuussa.

    Tuos­ta sum­mas­ta menee veroa 4,5 % ja lisä­tu­loista 27 %
    Päälle eläkemaksu

    Viro­lainen mak­saa vas­taavas­ta tulosta 21 % !!

    Veroas­t­eet eivät ole kovinkaan ver­tailukelpoisia, sil­lä yht­enäistä lasken­tat­a­paa ei todel­lisu­udessa ole vaik­ka OECD sel­l­aista väittää

    Esim uSAil­moit­taa veroas­t­eek­si 27,5 % mut­ta hal­li­tuk­sen sivuil­ta voi hel­posti laskea, että val­tion, osaval­tioiden ja kun­tien menot ovat n 6000 mil­jar­dia taalaa.Kun bkt on 15000 mil­jar­dia niin todel­li­nen veroaste on 40 % tietämillä

  38. eläke­vaari:

    http://yle.fi/uutiset/suurten_ikaluokkien_lapsille_lavahtaa_jattiperintoja/6304860

    “Suo­ma­lais­ten var­al­lisu­us on yli kaksinker­tais­tunut 20 vuodessa. Suun­ta jatkuu, sil­lä suurten ikälu­okkien lapset perivät mök­it ja metsät.”

    Onko joku muu tehnyt saman havain­non kuin minä? Ns. nuorisoa ei näyt­täisi mökkeily ja siihen liit­tyvä toim­inta hirveästi kiin­nos­ta­van. Saat­taapi olla, että mökkien arvo ei olekaan se mitä ajatel­laan. Sama kos­kee asun­to­ja muual­la kuin muu­ta­mas­sa suurim­mas­sa kaupungissa. 

    Ja sit­ten lopuk­si pur­naus. Koke­muk­ses­ta sanon, että pien­estä met­sä­pal­stas­ta ei tule muu­ta kuin kulu­ja. Ja näitä pieniä mon­een ker­taan lohkot­tu­ja pal­sto­ja on tulos­sa perin­nök­si tuhansia.“Varallisuus” on suh­teelli­nen käsite.

  39. Kalle:
    ‘snip’
    Ongel­man ydin ei kuitenkaan ole palkkata­so. Palkka­maltil­la voidaan tehdä lyhy­taikaisia kor­jaus­li­ikkeitä, mut­ta ei sil­lä pystytä kor­jaa­maan korkean veroas­t­een aiheut­ta­maa kil­pailukyvyt­tömyyt­tä. Enkä nyt tarkoi­ta kil­pailukyvyt­tömyyt­tä globaal­isti, vaan EU-alueel­la. Isot kor­jauk­set tulee tehdä verotuksessa.

    Ongel­mat eivät tosi­aan ole palkkata­sos­sa. Ongel­mana 1) on suo­ma­lais­ten tuot­tei­den rom­ah­tanut laatu (jos sitä on koskaan ollutkaan). Ongel­ma 2) on tutkimuk­sen ja tuoteke­hi­tyk­sen puute eri­tyis­es­ti suuris­sa yri­tyk­sis­sä ja tästä johtu­va 3) markki­noille kel­paavien tuot­tei­den vähäisyys.

    Tämän päivän Kaup­pale­hdessä on kiin­toisa artikke­li: ket­terät pienet yri­tyk­set pär­jäävät ja investoi­vat, suurem­mat vaan ruikuttaa.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Tek­s­ti­ni perus­tui VATT-päivil­lä pidet­tyyn esitelmään siitä, miten keskim­mäi­nen kol­mannes palkoista on supis­tunut. Siis ne palkkata­sot, jot­ka perusvuon­na indek­sil­lä kor­jat­tuna muo­dos­ti­vat keskim­mäisen kol­men­naksen. Näitä palkko­ja saavien osu­us on pienentynyt.

    Tässä näköjään seu­rataan USA:ta, jos­sa keskilu­ok­ka on kui­h­tu­mas­sa. Ei pitäisi! Yhteiskun­nal­lisia ongelmia on tulossa.

  41. toke: Gini-ker­roin kas­vaa Suomes­sa nopeam­min kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa. Kysymys kuu­luukin jääkö se samalle tasolle kuin muual­la vai pyy­hältääkö ohi.

    Yksi näkökul­ma tähän voisi olla se, että talouden yhden­tyessä maid­en välil­lä myös talouden reunae­hdot muut­tuvat yhä enem­män saman­laisek­si. Jos tämä hypo­teesi pitää paikkansa, niin sil­loin me vain lähen­nymme jotain mei­dän taloudel­liselle viiteryh­mällemme tyyp­il­listä arvoa, esimerkik­si yleiseu­roop­palaista tasoa. Sille asialle voi olla vaikea tehdä kovin paljon kansal­lisel­la tasol­la aiheut­ta­mat­ta kohtu­ut­to­mia kil­pailukyky­haastei­ta. (Gini-ker­roin­ta on help­po madal­taa, mut­ta se ei tapah­du ilman sivuvaikutuksia.)

    Olisi mie­lenki­in­toista ver­tail­l­la eri maid­en vero­jen ja tulon­si­ir­to­jen jälkeistä Gini-ker­roin­ta ja sen muu­tosnopeut­ta. Jos löy­tyy mai­ta, jois­sa Gini-ker­roin on samaa luokkaa kuin meil­lä, mut­ta sen muu­tosnopeus on pienem­pi, niin siinä voi olla jotain hyödyl­listä opit­tavaa, jos maa ei ole jotenkin selvästi eri­lainen, esimerkik­si Norja.

    Samoin kan­nat­taisi kat­soa elämää niis­sä mais­sa, joiden Gini-ker­roin on vähän korkeampi kuin meil­lä, kos­ka sinne näytämme ole­vamme matkalla.

    Gini-ker­roin on toki vain yksi numero, tarkem­pi jakau­man tarkastelu voi myös pal­jas­taa mie­lenki­in­toisia asioi­ta. Län­si­maises­sa yhteiskun­nas­sa en osaa pitää ökyrikkaiden iso­ja tulo­ja minkään­laise­na ongel­mana, jos kateut­ta ei las­ke­ta. Sen sijaan pien­i­t­u­lois­t­en tilanne voi olla huono, ja keskilu­okan luisum­i­nen siihen kat­e­go­ri­aan ei oikein vaiku­ta hyvältä. Ymmärtääk­seni Ode puhuu nimeno­maan siitä, että alem­pi keskilu­ok­ka uhkaa pudo­ta pienituloisiksi.

    1. Nouseeko giniker­roin nopeasti?Nousi 1990-luvun laman jäl­keen, mut­ta sit­ten on minus­ta ollut aika tasaista. Kun pääsen taas kun­nol­lisen net­tiy­htey­den äärelle, tark­istan asian.

  42. tpyy­lu­o­ma:

    Ja kyl­lä siel­lä palvelu­am­ma­tis­seis­sakin olisi varaa käyt­tää joukkovoimaakin: Kyl­lä siivoami­nen voi mak­saa enem­män, jos halu­taan, ja kuukau­den lakko lisäisi kum­masti maksuhaluja.

    Useim­mat ihmiset siivoa­vat kotin­sa itse, eikä toimis­tois­sakaan enää ole sih­teere­itä, joten koh­ta ei ole siivoojiakaan. 

    Puhe oli palveluista, jot­ka voi jät­tää tuot­ta­mat­ta tai tuot­taa itse. Ei paljon lakkoilu auta sellaiseen.

  43. Keskilu­ok­ka on katoa­mas­sa. Jos ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa yhteiskun­nal­lisen tilanteen kor­jaan­tu­miseen, niin sit­ten men­nään radikaalimpi­en vai­h­toe­hto­jen kaut­ta. En käytä sanaa ääri­oikeis­to, kos­ka mikään ei osoi­ta, että ain­oas­taan oikeis­ton suunnal­ta tuli­si­vat ne radikaalit vaihtoehdot. 

    Onko keskilu­ok­ka pienen­tynyt 84 pros­en­tista 83 pros­ent­ti­in väestöstä, vai mitä dra­maat­tista on tapahtunut?

  44. Jos suurien tulo­ero­jen vaiku­tuk­sia yhteiskun­taan pitää huonoina, jos halu­aisi lisää työ­paikko­ja palvelu­aloille tai on huolis­saan siitä, mitä tapah­tuu kun vajeet on leikat­ta­va kun mitään uut­ta ei saa syn­nyt­tää kor­vaa­maan ja men­neisyy­teen jämähtäneitä tap­pi­ol­lisia har­ras­tuk­sia on suo­ras­taan val­tio pakotet­tu tuke­maan, niin ei tämä hal­li­tus ole ainakaan näitä asioi­ta helpot­tanut. Pelkän bulkki­te­ol­lisu­ush­er­ro­jen bluf­fin takia, jota vähin­tään puo­likas ay-väestä ja oppo­si­tios­ta on tukenut, hal­li­tus on repinyt veropo­h­jan auki ja koh­ta pis­tetään tuo kansankoti paket­ti­in. Ilmas­tos­ta ja ympäristöstä ei ole tähän asti välitet­ty, mut­ta nyt menee sit­ten yhteiskun­takin samal­la talvi­so­dan hengellä. 

    Kyl­lä tämä työn, ja ylipäätään ihmiselämän, muu­tos pitäisi jo huo­ma­ta, kun nyt tehdään esimerkik­si hakku­uen­nä­tyk­siä, mut­ta met­sä­fir­mat heit­tävät yhtälail­la väkeä pihalle. Jos bulkki­her­ral­ta kysytään, niin lisää hakkaa­mal­la ja vero­ja laske­mal­la piti tul­la työ­paikko­ja. Toisaal­la 65 millin bio­jalosta­mo syn­nyt­tää nol­la työ­paikkaa. Yhtä lail­la jää keskilu­okkaa syn­tymät­tä, jos venäläiset tule­vat myymään ydin­sähköä ja viemään investoin­ti­ra­hat uusi­u­tuvil­ta. Jos vielä Tal­vi­vaarakin pelaste­taan sadoil­la miljoonil­la, nythän se on jo tuhon­nut Guggen­heimin ver­ran, niin G‑museo näytt­tää tässä tilanteessa suo­ras­taan kul­takai­vok­selta, joka ei uhkaa naturaa. 

    Toiv­ot­tavasti 2040-luvun nuoriso ymmärtää, että tämän ajan nuorten ei annet­tu tehdä mitään näille asioille, oli kyse sit­ten ilmas­tos­ta tai yhteiskun­nas­ta. Jos jotain yrit­tivät, niin poli­itikot käskivät kan­taa putkaan tai varmisti­vat men­estyk­sen vain niille, jot­ka mak­soi­vat hei­dän vaa­likam­pan­jat. Ei tämä minus­ta mitään her­rav­i­haa ole, vaan teitä vaan kusete­taan siel­lä eduskun­nas­sa ja se kiukut­taa, kun seu­raavak­si kusete­taan meitä tääl­lä toisel­la puolel­la ovea. Vihrei­denkin han­kkeet kään­tyy vain vihre­itä vas­taan, kun niitä näen­näis­es­ti toteutetaan, mut­ta oikeasti ne vesitetään ja laite­taan toim­i­maan itseään vas­taan. Sit­ten kun lisää tähän vihrei­den tavan olla hil­jaa sil­loin kun pitäisi julkises­ti vetää muiden väit­teet suorik­si, eli kir­jurin repiä tornareil­ta siivet, niin ei ihan kauheasti ole odotet­tavis­sa asiois­sa eteen­päin­menoa. Toki asi­at eivät enää ketään kiin­nos­takaan, varsinkaan medi­aa, kun voi fiilis­tel­lä imagoa.

  45. <block­quote cite=“comment-309380”
    Kalle: Ruot­salaiset ovat aina huole­hti­neet ensin siitä, että on jaet­tavaa, kun meil­lä veropoli­ti­ikan kan­ta­va voima on suun­na­ton kateus. 

    Käsite ‘den kung­li­ga sven­s­ka avund­sjukan’ ei ole tut­tu? Pikkuisen panee epäilemään, miten hyvin tun­net Ruot­sia tai mitään muutakaan.

  46. Yleen­sä tulo­ero­jen suu­ruuk­sista kauhis­telem­i­nen on ollut vasem­mis­to­lais­ten touhua. Onko Soin­in­vaara kalastele­mas­sa ääniä, kun osa vihreistä näyt­tää siir­tyneen Vasemmistoliittoon?

    Luulisi, että näinkin hyvin koulute­tus­sa maas­sa näkökul­mat poli­ti­ikas­sa oli­si­vat jotain muu­ta kuin ne noin 100 eri­laista vari­ant­tia sosialismista.

    1. Nyt sotke­taan kak­si asi­aa, tulo­erot, joi­hin voidaan vaikut­taa veroil­la ja palkkapoli­ti­ikalla, ja hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien katoaminen.
      Vaik­ka kaik­ki palkat jkäädytet­täisi­in eikä sosi­aal­i­tur­vaan taiu vero­lakei­hin tehtäisi muu­tok­sia, tämä jälkim­mäi­nen mekanis­mi silti toimii, kun paper­i­työläisen kaltaiset ammatit katoavat.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt sotke­taan kak­si asi­aa, tulo­erot, joi­hin voidaan vaikut­taa veroil­la ja palkkapoli­ti­ikalla, ja hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien katoaminen.
    Vaik­ka kaik­ki palkat jkäädytet­täisi­in eikä sosi­aal­i­tur­vaan taiu vero­lakei­hin tehtäisi muu­tok­sia, tämä jälkim­mäi­nen mekanis­mi silti toimii, kun paper­i­työläisen kaltaiset ammatit katoavat.

    Onko­han kyse tilapäis­es­tä tilanteesta, esim. työt­tömyy­den lisään­tymis­es­tä ja lopetet­tu­jen tehtaiden työn­tek­i­jöi­den siir­tymis­es­tä pikaises­tu huonom­min palkat­tui­hin ammat­tei­hin, vai siitä, että oltaisi­in pysyväs­tu tilanteessa, jos­sa keskilu­ok­ka tulee jatkos­sa ole­maan nyky­istä pienem­pi? Ensim­mäisessä tilanteessa voimme olet­taa, että tilanne kor­jau­tu vähitellen talouden sta­biloitues­sa. Jälkim­mäisessä tilanteessa muu­tos olete­taan pysyväksi.

    Sekin (edel­lisiä yhdis­tävä ver­sio) voisi olla pysyvä muu­tos, että talous olisi jatkos­sa niin epästabi­ili, että keskilu­okas­ta pudot­taisi­in (pysyvästi) entistä use­am­min alem­paan luokkaan.

    Jakoa voi selit­tää myös A- ja B‑kansalsisiin jakau­tu­misen kaut­ta. Tälle kehi­tyk­selle voisi ajatel­la sel­l­aista itsekästä seli­tys­tä, jon­ka mukaan enem­mistödemokra­ti­as­sa enem­mistö voi ajan kanssa oppia jär­jestämään yhteiskun­nan asi­at niin, että yhteiskun­ta tuot­taa eniten hyvää riit­tävälle (kehi­tyk­seen vaikut­tavien kansalais­ten) enem­mistölle. Muista siis viis. Ja keskilu­ok­ka on tarpee­ton, kos­ka ei kuu­lu tuo­hon enem­mistöön, eikä sille jär­jestetä ylim­män luokan etu­ja. Suomes­sa helpoim­min havait­ta­va indikaat­tori (ainakin kaupungeis­sa) on ehkä asioimi­nen ter­veyskeskuk­sen jonois­sa vs. jos­sain muualla.

  48. Sijoi­tus­toim­intaa tarvi­taan, mut­ta yhdessä finanss­apoli­ti­ikan kanssa siitä on syn­tynyt itseään ruokki­va verkos­to ja mahti, joka ei todel­lisu­udessa kuitenkaan TUOTA mitään vaan käyt­tää hyväksi.

    Yllä kuvat­tu­jen ongelmien juuret ovat tässä. Voitos­ta liian suuri osa kulkeu­tuu niille, jot­ka omis­ta­vat “maa­pal­loa” tai jot­ka pyörit­tävät velka­si­joituk­si­in perus­tu­vaa talout­ta. Veropoli­ti­ikalla pide­tään yhteiskun­tia sivistys­ta­sol­la mut­ta kuin­ka kauan?

    Ihmette­len siir­tyykö teknis­es­tä kehi­tyk­ses­tä ja luo­vista inno­vaa­tios­ta syn­tyvä lisäar­vo oikeisi­in kohteisi­in maail­mas­sa? Sivistys­val­tion tulon­jaon tasaus ja palve­lut eivät voi perus­tua VAIN JATKUVASTA KASVUSTA syn­tyvään lisäar­voon ja velan ottoon, kos­ka jatku­va kasvu on mah­dot­to­muus. Hyvä talous­malli toimii myös negati­ivises­sa ja 0‑tilanteessa. Poli­ti­ikas­sa pitäisi päästä keskustele­maan täl­laisen mallin sisällöstä.

  49. “Jos suurien tulo­ero­jen vaiku­tuk­sia yhteiskun­taan pitää huonoina, jos halu­aisi lisää työ­paikko­ja palvelu­aloille tai on huolis­saan siitä, mitä tapah­tuu kun vajeet on leikat­ta­va kun mitään uut­ta ei saa syn­nyt­tää kor­vaa­maan ja men­neisyy­teen jämähtäneitä tap­pi­ol­lisia har­ras­tuk­sia on suo­ras­taan val­tio pakotet­tu tuke­maan, niin ei tämä hal­li­tus ole ainakaan näitä asioi­ta helpottanut.”

    kehit­tyneessä yhetiskun­nas­sa palve­lutkin ovat aivan muu­ta kuin siivous­ta tai piikomista.

    Suurin kasvu palveluis­sa ovat lakimies­palve­lut, kon­sult­ti­palve­lut , ter­veyspalve­lut , talous­palve­lut, sijoi­tus­palve­lut etc
    Kaik­ki ne ovat palvelui­ta, jois­sa vaa­di­taan korkeaa koulu­tus­ta ja mak­se­taan korkeaa palkkaa

    Palvelu­iden vien­ti on voimakkaasti kas­va­va liiken­toimin­nan alue, muual­la kuin Suomes­sa siis

    Vain impi­vaar­alaiset haikail­e­vat piikayhteiskuntaa.

    Suo­mi on jämähtänyt 1800-luvulle

  50. Jos lisäämme min­imi­palkkatöitä esim 100000 siivoo­jaa, jois­sa mak­se­taan 15000 euroa vuodessa palkkaa niin bkt kas­vaa 1,5 miljardia.

    Jos investoidaan parem­min tuot­tavi­in korkeak­oulutet­tui­hin niin 100000 henkilöä 50000 euron pal­ka­lla tuot­taa bkt 5 miljardia

  51. Aamun Hesaris­sa oli maalais­lääkäri Tapani Kiminkisen hyvä kir­joi­tus ter­vey­den­hoitopalvelu­jen ulkoistamisesta.

    http://www.hs.fi/paivanlehti/01112013/mielipide/Monikansalliset+sijoitusyhti%C3%B6t+soluttautuvat+sosiaali-+ja+terveydenhuollon+markkinoille/a1383199899474

    Kaik­ki medi­at ovat tänään rum­mut­ta­neet suurimpia tulo­jen ja osinko­jen saa­jia. Kär­jessä on lääkäri Leena Niemistö, joka on myynyt 60 %:n osuuten­sa Dextra-lääkäriketjusta.

    Sijoit­ta­jil­la näyt­tää ole­van mielet­tömät odotuk­set päästä voitoille kun­tien ja Kelan rahoista. Niemistölle on mak­set­tu 60 %:n osu­ud­es­ta liki 24 milj. euroa, yhtiöstä joka on tuot­tanut voit­toa 16,2 milj. euroa.
    Pari vuot­ta sit­ten oli tulokär­jessä myös samal­la taval­la rikas­tunut, kun­nille palvelu­ja myyvän lääkäriy­htiön omis­ta­ja. Läh­es kaikkien näi­den yhtiöi­den omis­tus on ketjutet­tu veroparatiiseihin.
    Suo­mi näyt­tää ole­van läh­es kaikissa asiois­sa täy­delli­nen hölmölä. Täy­tyy vaan ihme­tel­lä miten taval­liset pieni- ja keski­t­u­loiset puur­ta­jat, työt­tömät ja eläkeläiset pysyvät rauhallisina.

  52. “Nyt sotke­taan kak­si asi­aa, tulo­erot, joi­hin voidaan vaikut­taa veroil­la ja palkkapoli­ti­ikalla, ja hyvä­palkkaisten duu­nar­i­ammat­tien katoaminen.”

    Eli lop­pu­jen lopuk­si Osmokin joutuu tur­vau­tu­maan madon rooli­in ongenk­oukus­sa rim­puil­lessaan net­tiväken­sä kanssa.

  53. tpyy­lu­o­ma: Ja kyl­lä siel­lä palvelu­am­ma­tis­seis­sakin olisi varaa käyt­tää joukkovoimaakin: Kyl­lä siivoami­nen voi mak­saa enem­män, jos halu­taan, ja kuukau­den lakko lisäisi kum­masti maksuhaluja.

    Niin­hän se var­masti lisäisi, mut­ta pieni­palkkaisil­la ihmisil­lä ja palvelu­aloil­la ei käytän­nössä ole lakko-oikeut­ta, eikä oikeas­t­aan järjestäytymisvapauttakaan. 

    Oikeudet ovat vain paper­il­la. Käytän­nössä työ­nan­ta­ja lakkaut­taa liit­toon liit­tyvien määräaikaisu­udet, nol­laa nol­latun­ti­sop­pareil­la töitä teke­vien tun­nit tai muil­la tavoin johtaa pelol­la ja vaien­taa oikeuk­si­aan vaa­ti­vat, jol­loin jär­jestäy­tymis­va­pau­den suo­mat oikeudet eivät toteudu käytännössä. 

    Vak­i­nainen ja kokoaikainen työ­suhde, ja sen suo­ma tur­va, on edel­ly­tys myös jär­jestäy­tymistä koske­vien peru­soikeuk­sien käyt­tämiselle. Jos ei ole tätä tur­vaa, ei ole myöskään mui­ta perus­va­pauk­sia — siis käytännössä. 

    Vak­i­naisu­uskaan ei aina auta. Suomes­sa työ­nan­ta­jat rekry­toi­vat täysin avoimesti rikkure­i­ta, val­tiony­htiöis­sä jopa Espan­jas­ta asti, mur­ta­maan lail­lista työ­tais­telua. Viimeisessä kau­pan alan lyhyessä työ­tais­telus­sa tavarat­alot vain täytet­ti­in vuokratyövoimal­la, kun työn­tek­i­jät aloit­ti­vat lail­lisen työtaistelun. 

    Euroopan pisimpi­in kuu­lu­va kah­den viikon ennakkoil­moi­tu­sai­ka on tarkoitet­tu käytet­täväk­si neu­vot­telui­hin ja sovit­telu­un, mut­ta nyky­isin työ­nan­ta­japuoli tulk­it­see ajan rikkurei­den värväys­jak­sok­si. Ran­skas­sa käyti­in muuten debaat­tia siitä, että tek­isikö yhden päivän mit­tainen enakkoil­moi­tus avainaloil­la lakko-oikeu­den tyhjäk­si? En tiedä mihin Ran­skas­sa päädyttiin.

    Sen, että Bri­tan­ni­as­sakin työlain­säädän­tö kieltää vuokratyöyri­tyk­siä vuokraa­mas­ta työn­tek­i­jöitä lail­lisen työ­tais­telun rikkuri­henkilökun­naksi, pitäisi viimeistään viestiä siitä, että lain­säätäjän olisi huole­hdit­ta­va myös Suomes­sa mata­la­palkkaisten palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöi­den perus­va­pauk­sien toteu­tu­mis­es­ta. YK:n jär­jestäy­tymis­va­paus­sopimuk­sen valvon­takäytän­nössä rikku­ri­työvoiman rekry­toin­ti on ajat sit­ten todet­tu jär­jestäy­tymis­va­pau­den loukkaukseksi.

  54. Joku toimit­ta­ja, en muista nimeä (Rönkkö ?) kir­joit­ti noin vuosi sit­ten jutun, jon­ka otsikko oli “Oodi suur­pääo­ma­lle”. Artikke­lin perusväit­tämä oli että kv suur­pääo­ma on nos­tanut sato­ja miljoo­nia ihmisiä köy­hyy­destä (pelkästään Kiinas­sa ym. kehit­tyvis­sä mais­sa). Asia jota kehitya­pu ja sosial­is­mi eivät saa­neet aikaan.

    Vähän saman­lainen näkökul­ma taitaa olla tässä Angus Deatonin kir­jas­sa “The Great Escape: Health, wealth and the ori­gins of inequal­i­ty”. Onko kukaan lukenut kirjaa ?

  55. Sha­keem: Sen, että Bri­tan­ni­as­sakin työlain­säädän­tö kieltää vuokratyöyri­tyk­siä vuokraa­mas­ta työn­tek­i­jöitä lail­lisen työ­tais­telun rikkuri­henkilökun­naksi, pitäisi viimeistään viestiä siitä, että lain­säätäjän olisi huole­hdit­ta­va myös Suomes­sa mata­la­palkkaisten palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöi­den perus­va­pauk­sien toteutumisesta. 

    Minus­ta tuol­la­li­nen kiel­to on Suomen perus­tus­lain tur­vaa­man elinkeino­va­pau­den vas­tainen. Työn­tek­i­jäthän ne ovat lakos­sa, eivät itse työt.

    “Jokaisel­la on oikeus lain mukaan han­kkia toimeen­tu­lon­sa val­it­se­mal­laan työl­lä, ammatil­la tai elinkeinolla.”

  56. Ood­ista suur­pääo­ma­lle: on vain yksi asia, joka on kamalam­paa kuin se, että kan­sain­vä­li­nen suuryri­tys riistää ja hyväk­sikäyt­tää kehi­tys­maan väkeä. Nimit­täin se, että kan­sain­vä­li­nen suuryri­tys ei sitä tee.

    Köy­hät maat voi jakaa kah­den­laisi­in. Toisia kut­su­taan nimel­lä “devel­op­ing coun­try”, ja niiden omi­naisu­us on, että ne eivät kehi­ty. Ja sit­ten on “emerg­ing mar­kets” joka tarkoit­taa, että ne kehittyvät.

  57. Aikanaan kir­joitit kir­jas­sa “Hyv­in­voin­ti­val­tion eloon­jäämisop­pi” että palvelu­jen kehit­tämi­nen olisi keino päästää irti liial­lis­es­ta mate­ri­aalis­es­ta kulu­tuk­ses­ta. Nyt kuitenkin näytät totea­van että palvelu­ja oste­taan vain, jos ne ovat halpo­ja ja perus­tu­vat matali­in palkkoi­hin. Miten tätä voidaan ratkaistaa? Olisiko perus­tu­lo jonkin­lainen kor­jaa­va tulon­si­ir­to, joka nos­taisi palvelu­alan ammat­ti­laiset takaisin keskilu­okkaan? Toisaal­ta polar­isoi­tu­mi­nen tarkoit­taa että yhä enem­män ihmisil­lä on liian paljon rahaa, mitä he oikeas­t­aan eivät tarvitse eivätkä osaa järkevästi käyt­tää (ks. Nor­jas­sa val­lit­se­va Tes­la-sähköau­ton huuma).

  58. Voisiko osansa olla vero­tuk­ses­sa ja vero­tuk­sen pro­gres­sion haihtumisessa.

    Ennen 1990 lukua vero­taulukot oli­vat niin por­tait­taisia, ettei ollut harv­inaista, että palkanko­ro­tuk­sia kirot­ti­in. Sat­tui näet men­emään asteikol­la juuri ja juuri yli por­taan, ja vero­tuk­sen jäl­keen palkanko­ro­tus vähen­si käteen jäävää veroa.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la ei tul­lut mieleenkään jakaa johta­jille ylisu­uria palkko­ja, eikä johta­jil­la ollut edes halua saa­da kovaa palkkaa – kiitos verotuksen.

    Sit­ten tuli sosialidemokraat­tien ja kokoomuk­sen uus­lib­er­al­is­mi. Vero­taulukot tasoitet­ti­in. Yri­tyk­sille tuli intres­si mak­saa huikeaa, kevyesti verotet­tua palkkaa ja mui­ta etu­ja ja säästää yhteisöveroista. Osa palka­s­ta mak­set­ti­in luon­taise­tu­ina ja bonuksi­na, jot­ka käytän­nössä ovat osinko­ja ilman yrit­täjän tai sijoit­ta­jan riskiä.

    Uus­lib­er­al­is­mi kat­soi läpi sormien, kun keski­t­u­loiset juris­tit, lääkärit ja muut ammat­in­har­joit­ta­jat alkoi­vat tehdä töitä oman fir­man nimis­sä ja palk­ka ei tul­lutkaan enää palkkana vaan eri­laisil­la vähen­nyk­sil­lä keven­net­tynä ja alhaisen veron osinkotuloina.

    Raken­nus­mies jos tekee samaa, niin se on har­maa­ta taloutta.

    1. Ei, tähän ilmiöön jos­ta kir­joi­tan eivät verot vaiku­ta mitään. Kyse on keski­t­u­lois­t­en ammat­tien katoamis­es­ta, nimeno­maan hyvä­palkkai­sista duu­narim­i­esten ammateista. Verot ja tulon­si­ir­rot tule­vat kuvaan mukaan, kun ale­taan puhua giniker­toimes­ta tai muista tulo­ero­jen mittareista.

  59. Kun sotako­r­vauk­set oli saatu mak­set­tua, maat­alous­val­taiselle Suomelle oli jäänyt käteen aika muka­van kokoinen teol­lisu­us. Se jatkoi tietysti tuotan­toaan, ja asi­akaskin oli sama van­ha. Neu­vos­toli­it­to osti mitä tahansa Suo­mi vain kek­sikin valmis­taa, eikä hin­nal­lakaan ollut niin väliä, sil­lä se mak­soi ostok­sen­sa öljyl­lä, joka oli sille ilmaista. Ulko­maiselta hal­patuon­nil­ta Suo­mi vält­tyi korkei­den suo­jat­ul­lien ansios­ta, joten koti­mainen teol­lisu­us tyy­dyt­ti myös koti­maista kysyn­tää, eikä hin­noil­la ollut siinäkään niin väliä. Duu­nar­il­la oli hyvä sauma vaa­tia osansa, ja niin­pä päästi­in tilanteeseen, jos­sa 1980-luvun duu­nar­il­la oli jo oma riv­i­talon­pätkä, pihas­sa auto tai kak­si ja ker­ran-pari vuodessa pääsi etelänmatkalle.

    Enää ei ole Neu­vos­toli­it­toa, ei clear­ing-kaup­paa eikä EFTA:n ja viimeistään ETA:n myötä suo­jat­ulle­jakaan. Sen sijaan on glob­al­isaa­tio, joka on muut­tunut aikakausle­htien hypetysar­tikkeleista todel­lisek­si – kehi­tys­maat ovat vih­doin alka­neet kehit­tyä ja vie­neet siinä sivus­sa leivän suo­ma­laisen duu­nar­in pöy­dästä. Kehi­tys­mais­sa valmis­te­taan ne samat tuot­teet, jot­ka ennen tehti­in tääl­lä, mut­ta vail­la län­si­maisen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rasit­tei­ta eli erit­täin edullis­es­ti. Näis­sä olois­sa ja nykyisel­lä hin­tata­sol­la Suomen on mah­do­ton kil­pail­la teol­lisu­udessa. Ja kun rahat lop­pu­vat eikä maat­alous­tuki­in ole enää varaa, lop­puu myös maat­alous. Jäl­jelle jäävät Inti­aan ulkois­tet­ta­va ”osaami­nen” sekä julkisen alan ammatit. Mis­tähän saadaan ne vero­tu­lot, joil­la julkisen sek­torin palkat mak­se­taan, kun muut työ­paikat koos­t­u­vat lähin­nä Tar­joustalon myyjistä?

    Minus­ta tämän ymmärtämi­nen ja tun­nus­t­a­mi­nen on hyvä ensi­askel. Mut­ta se toinen askel onkin jo vaikeampi. Onko meil­lä 20 vuo­den kulut­tua yhteiskun­ta, jos­sa duu­nar­in net­topalk­ka on ton­ni ja neli­henkisen per­heen koti on pieni vuokrakak­sio Hyvinkääl­lä? Työ­mat­ka julkisel­la liiken­teel­lä pari tun­tia suun­taansa, hää­matkalle lähde­tään teltan kanssa Kolille. Ja sit­tenkin tekee tiukkaa kil­pail­la niiden maid­en kanssa, joi­ta ennen kut­sut­ti­in kehi­tys­maik­si ja jot­ka sil­loin ovat teol­lisu­us­mai­ta ja jois­sa duu­nar­in ase­ma on vielä paljon tuo­ta Hyvinkään-työmi­estä huonom­pi, vaik­ka omis­ta­va luok­ka vaurastuukin.

    Minus­ta olisi hyvä, jos poli­itikot nyt vähän laa­jem­min uskaltaisi­vat tun­nus­taa, että nykysys­tee­mi, jos­sa työ­paikat katoa­vat pysyvästi ja jos­sa entistä elin­ta­soa yritetään ylläpitää velal­la, johtaa katas­trofi­in. Miten tämän kaiken ratkaisee, sitä en tiedä. Var­ma olen vain siitä, että Suo­mi mallia 2033 on hyvin eri­lainen yhteiskun­ta kuin se, jos­sa tänä päivänä elämme.

  60. Suomes­sa parhait­en tien­aa­va 10 pros­ent­tia tien­aa keskimäärin “huimat” 50 000 euroa vuodessa. 

    Suomes­sa puhutaan varakkaas­ta jo sil­loin, kun pihas­sa on farkkuaven­sis ja talona itse kasat­tu puu­tavara­toim­i­tus pohjanmaalta.

    Ja sit­ten tätä 50k tuloa ver­rataan 5k tuil­la elävään työt­tömään ja san­o­taan tulo­ero­jen räjähtäneen.

    Ja se suun­na­ton katkeru­us ja kateus, jos joku tässä pimeässä maas­sa menestyy!

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei, tähän ilmiöön jos­ta kir­joi­tan eivät verot vaiku­ta mitään. Kyse on keski­t­u­lois­t­en ammat­tien katoamis­es­ta, nimeno­maan hyvä­palkkai­sista duu­narim­i­esten ammateista. Verot ja tulon­si­ir­rot tule­vat kuvaan mukaan, kun ale­taan puhua giniker­toimes­ta tai muista tulo­ero­jen mittareista. 

    Näin­hän se on — ja Amerikan malliin.
    Kehi­tys on huolestut­ta­va. Yhteiskun­nat, jois­sa keskilu­ok­ka on mitätön, eivät ole vakaita.

  62. Eläke­vaar­ille ja Kiminkiselle:
    Hol­lan­nis­sa on hyviä koke­muk­sia osu­uskun­ta­muo­tois­es­ta ter­veyspalvelu­jen tuot­tamis­es­ta. Sitä kan­nat­taisi tutkia Suomessakin.

    OSUUSKUNTA yri­tys­muo­tona on muutenkin rak­en­ta­va ja suositelta­va kaik­keen toim­intaan. Toimin­nan tavoit­teena ei ole sijoit­ta­jan voit­to-odotuk­sen palvelem­i­nen vaan tarvit­ta­va tuote ja osu­uskun­ta­lais­ten toimeentulo.

  63. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Suomes­sa parhait­en tien­aa­va 10 pros­ent­tia tien­aa keskimäärin “huimat” 50 000 euroa vuodessa.
    ‘snip’

    Eipä tai­da 50.000 riit­tää lähellekään parhait­en tien­aavaa 10 prosenttia?

    Suomen Kuvale­hden mukaan Kau­ni­ai­sis­sa hyvä­tu­loisin pros­ent­ti ansait­see 293.362 euroa vuodessa ja Espoos­sa 155.273.

    Vvuon­na 2009 suu­rit­u­loisin 10 pros­ent­tia sai 22 pros­ent­tia tuloista. Pien­i­t­u­loisim­man kym­menyk­sen tulot ovat kas­va­neet 15 vuodessa 25%. Suu­rit­u­loisim­man kym­menyk­sen tulot ovat nousseet samas­sa ajas­sa yli 50%.

  64. Liian van­ha: kehit­tyneessä yhetiskun­nas­sa palve­lutkin ovat aivan muu­ta kuin siivous­ta tai piikomista.

    Suurin kasvu palveluis­sa ovat lakimies­palve­lut, kon­sult­ti­palve­lut , ter­veyspalve­lut , talous­palve­lut, sijoi­tus­palve­lut etc
    Kaik­ki ne ovat palvelui­ta, jois­sa vaa­di­taan korkeaa koulu­tus­ta ja mak­se­taan korkeaa palkkaa

    Vas­tu­s­tat piikay­hteiskun­taa, mitä sil­lä sit­ten tarkoit­tanetkin, mut­ta olet itsekin käyt­tänyt 4H-ker­hon tar­joamia halpo­ja palvelu­ja ja kehunut niiden hyödyl­lisyyt­tä sekä teet­täjälle että tekijälle.

    Olet aivan oike­as­sa, että korkean lisäar­von kalli­it palve­lut ovat nopeim­min kas­vava­va palvelu­ala, mut­ta mitä jos meistä kaik­ista ei ole lakime­hik­si tai edes sijoitusneuvojiksi? 

    Keskipalkkaisten tehtävien kato joka tapauk­ses­sa jatkuu Suomes­sa. Automaa­tion ja IT:n lisäk­si sitä kiihdyt­tää valmis­ta­van teol­lisu­u­den ulosliputus.

  65. …Suo­ma­laiset patru­u­nat eivät tätä onnek­semme tehneet 1800 ja 1900-luvuilla.

    Tuos­sa olet oike­as­sa, mut­ta täl­lä het­kel­lä tapah­tuu juuri noin. Joku fik­sun piz­za­ti­laussys­teemin tehnyt nuorukainenkin hehkut­ti tämän päivän lehdessä, että onnis­tui myymään yri­tyk­sen­sä sak­salaisille. Suo­ma­lainen pääo­mavero­tus on täysin epäon­nis­tunut­ta ja kan­nus­taa vain myymään ideat ulkomaille. 

    Laske­mal­la yri­tysvero­tus jär­jel­liselle tasolle ja pois­ta­mal­la per­in­tövero­tus saadaan taas aikaan koti­maista pääo­maa, mikä on hyv­in­voin­nin tärkein edel­ly­tys. Tämä on euroop­palainen tapa hoitaa asia ter­veel­lä poh­jal­la. Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten käytän­nössä pois­taa yri­tysvero­tus ja nos­taa per­in­töverot korkeik­si, kuten USA:ssa asia hoide­taan. Pidän euroop­palaista tapaa fiksumpana.

  66. Raimo K: Ongel­mana 1) on suo­ma­lais­ten tuot­tei­den rom­ah­tanut laatu (jos sitä on koskaan ollutkaan). Ongel­ma 2) on tutkimuk­sen ja tuoteke­hi­tyk­sen puute eri­tyis­es­ti suuris­sa yri­tyk­sis­sä ja tästä johtu­va 3) markki­noille kel­paavien tuot­tei­den vähäisyys.

    Syy tuo­hon kuu­lostaa kovasti investoin­tien ja tuoteke­hi­tyk­sen puut­teelta kunkin fir­man sisäl­lä ja valmis­tuk­sen siirtämiseltä halpatuotantomaihin.

  67. newyork­ista: Ns. nuorisoa ei näyt­täisi mökkeily ja siihen liit­tyvä toim­inta hirveästi kiinnostavan. 

    Ei ole koskaan kiin­nos­tanut. Mut­ta nuorista tapaa jos­sain vai­heessa tul­la seestyneitä ja tyl­siä kes­ki-ikäisiä jot­ka ei jak­sa baila­ta koko kesää festareil­la kun se parisuhdekin on saatu muo­dostet­tua. Sil­loin alka­akin kiinnostaa.

  68. Kris­ter: Toisaal­ta polar­isoi­tu­mi­nen tarkoit­taa että yhä enem­män ihmisil­lä on liian paljon rahaa, mitä he oikeas­t­aan eivät tarvitse eivätkä osaa järkevästi käyt­tää (ks. Nor­jas­sa val­lit­se­va Tes­la-sähköau­ton huuma).

    Tähän on pakko aiheen vier­estä tode­ta, että esimerk­ki on huono. Nor­jalaiset tun­te­vat rahan, kos­ka siitä on heil­lä paljon arkikoke­mus­ta. Hyvin kiihtyvä luk­sussähköau­to on järkevä ostos, kos­ka siitä saa sekä erit­täin tun­tu­vat veronalen­nuk­set että etu­ja liikenteessä.

    Ellet sit­ten tarkoit­tanut, että Nor­jan val­tion kannal­ta sähköau­to­jen tukem­i­nen on ehkä vähän hölmöä tuol­la tavalla.

  69. Raimo K:

    Eipä tai­da 50.000 riit­tää lähellekään parhait­en tien­aavaa 10 prosenttia?

    Tilas­tokeskuk­sen uusin julka­istu luke­ma vuodelta 2011 ker­too, että tien­aa­mal­la 50 000 euroa vuodessa brut­tona sijoit­tuu parem­min kuin 90.2 % pros­ent­tia tulonsaajista. 

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html

    (Ja tämä siis brut­to­tu­loil­la, ja tilas­tossa ei mukana ne joil­la ei tulo­ja ollenkaan eli jot­ka eivät ole tulonsaajia.)

  70. Sha­keem: Viimeisessä kau­pan alan lyhyessä työ­tais­telus­sa tavarat­alot vain täytet­ti­in vuokratyövoimal­la, kun työn­tek­i­jät aloit­ti­vat lail­lisen työtaistelun.

    Eli kak­si vaihtoehtoa:

    1. Kokopäiväi­nen vak­i­nainen työvoima on töis­sä. Työt­tömät ovat kotona.

    2. Kokopäiväi­nen vak­i­nainen työvoima on lakos­sa. Työt­tömät ovat vuokratyövoimana töissä.

    Mis­tä tämä oikeas­t­aan ker­too? Työvoiman tar­jon­ta ja kysyn­tä ovat pahasti epä­tas­apain­os­sa, kos­ka työ­nan­ta­ja löysi jostain tuo­ta vuokratyövoimaa.

    Sha­keem: Ran­skas­sa käyti­in muuten debaat­tia siitä, että tek­isikö yhden päivän mit­tainen enakkoil­moi­tus avainaloil­la lakko-oikeu­den tyhjäksi?

    Vähänkin enem­män Ran­skas­sa liikkuneet tietävät, kuin­ka mukavasti ja jouheasti yhteiskun­ta toimii, kun aina joku on en grève. Tai kuin­ka näp­pärässä kun­nos­sa maan julki­nen talous on osit­tain tuos­ta syystä.

    Eivät ne palkat niin rajusti nouse, että kak­si viikkoa sinne tai tänne vaikut­taisi kovin paljon. Mikä konkreet­ti­nen hait­ta on ennakkoilmoittamisesta?

    Sha­keem: lain­säätäjän olisi huole­hdit­ta­va myös Suomes­sa mata­la­palkkaisten palvelu­alo­jen työn­tek­i­jöi­den perus­va­pauk­sien toteutumisesta

    Lakko-oikeuk­sien laa­jen­t­a­mi­nen ja vaikka­pa vuokratyövoiman käytön krim­i­nal­isoin­ti paran­taisi työssäole­vien ase­maa ja samal­la vähen­täisi työssäole­vien määrää.

    Peru­songel­ma on työn vähäisyys, ja sil­lä on tekemistä työn kus­tan­nusten kanssa. Mitä kalli­im­paa työl­listämi­nen on, sitä vähem­män väkeä on töissä.

  71. Raimo K: Eipä tai­da 50.000 riit­tää lähellekään parhait­en tien­aavaa 10 prosenttia?

    Toden­näköis­es­ti pääsee. Ei kuitenkaan palkansaajissa.

    Kokoaikaisten palka­nsaa­jien ylimpään desi­ili­in pääsi vuon­na 2012 noin 4800 euron kuukausi­t­u­loil­la. Vuosi­t­u­loina tämä on jos­sain 60 000 euron yläpuolel­la, mut­ta valitet­tavasti tilas­to ei ker­tonut kuukausi­t­u­lon tarkkaa määritelmää tai eritel­lyt vuosituloja.

    Sen sijaan kaik­ista tulon­saa­jista vuon­na 2011 noin 9,8 % ansait­si yli 50 000 euroa vuodessa verotet­tavaa tuloa, joten siinä porukas­sa yllä­mainit­tu raja on suun­nillen oikein, joskin pieni inflaa­tio­tark­istus tuos­sa lie­nee tapah­tunut. (Tuo jen­gi mak­soi muuten yli 40 % kaik­ista tuloveroista.)

    Raimo K: Suomen Kuvale­hden mukaan Kau­ni­ai­sis­sa hyvä­tu­loisin pros­ent­ti ansait­see 293.362 euroa vuodessa ja Espoos­sa 155.273.

    Voisin myös veika­ta, että esimerkik­si Helsin­gin Kask­isaa­res­sa tulot ovat korkeal­la, kun mitään kämp­pää ei saa alle parin mljoonan…

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei, tähän ilmiöön jos­ta kir­joi­tan eivät verot vaiku­ta mitään. Kyse on keski­t­u­lois­t­en ammat­tien katoamis­es­ta, nimeno­maan hyvä­palkkai­sista duu­narim­i­esten ammateista. Verot ja tulon­si­ir­rot tule­vat kuvaan mukaan, kun ale­taan puhua giniker­toimes­ta tai muista tulo­ero­jen mittareista.

    Ker­ro nyt, mitä asialle pitäisi tai voisi tehdä!

  73. Pekka Taipale: Tilas­tokeskuk­sen uusin julka­istu luke­ma vuodelta 2011 ker­too, että tien­aa­mal­la 50 000 euroa vuodessa brut­tona sijoit­tuu parem­min kuin 90.2 % pros­ent­tia tulonsaajista. 

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html

    (Ja tämä siis brut­to­tu­loil­la, ja tilas­tossa ei mukana ne joil­la ei tulo­ja ollenkaan eli jot­ka eivät oletulonsaajia.)

    OK, väärä veikkaus minulta.
    Ei silti kan­na­ta kovasti kade­htia 50.000 tienaavia.

  74. Viherinssi:
    ‘snip’
    Peru­songel­ma on työn vähäisyys, ja sil­lä on tekemistä työn kus­tan­nusten kanssa. Mitä kalli­im­paa työl­listämi­nen on, sitä vähem­män väkeä on töissä. 

    Vain osit­tain.
    Tuotan­tolin­jaa ei kan­na­ta pyörit­tää, jos tuot­teil­la ei ole osta­jia. Ja tähän on run­saasti mui­ta syitä kuin ko. tuot­teen hinta.
    Pätee myös palveluis­sa ym.

  75. Tapio: Vas­tu­s­tat piikay­hteiskun­taa, mitä sil­lä sit­ten tarkoit­tanetkin, mut­ta olet itsekin käyt­tänyt 4H-ker­hon tar­joamia halpo­ja palvelu­ja ja kehunut niiden hyödyl­lisyyt­tä sekä teet­täjälle että tekijälle.

    Olet aivan oike­as­sa, että korkean lisäar­von kalli­it palve­lut ovat nopeim­min kas­vava­va palvelu­ala, mut­ta mitä jos meistä kaik­ista ei ole lakime­hik­si tai edes sijoitusneuvojiksi? 

    Keskipalkkaisten tehtävien kato joka tapauk­ses­sa jatkuu Suomes­sa. Automaa­tion ja IT:n lisäk­si sitä kiihdyt­tää valmis­ta­van teol­lisu­u­den ulosliputus.

    Kuten ker­roin nois­sa 4H töis­säkin ansait­see parem­min kuin mäkkäri-sol-ehdote­tut piikapalkat

    Välistävetäjiä kun on vähem­män ja nuo 4H paikat ovat nuorten ensi­työ­paikko­ja eikä ole koulutusvaatimusta

    Käteen jää jotain 8–9 euroa eli enem­män kuin koulute­tun nuoren ensi­työ­paikas­sa johon on esitet­ty lisää leikkauksia.

    Kaik­ki asi­at ovat aina suh­teel­lisia niin tämä 4H työ ja ver­rat­tuna Osmon ja Juhanan ja mon­en muun esi­tyk­si­in palk­ka on ruhti­naalli­nen ja ilman koulutusta.

    Silti hin­ta lop­pukäyt­täjälle on kohtu­ulli­nen, yksi­tyi­nen yri­tys vetää noista töistä 30–50 euroa tunti

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    On asioi­ta, joille ei oikein voi tehdä mitään.

    Voitaisi­in kai tehdä kuten takavu­osien Ruot­sis­sa: Tuo­daan maa­han muu­ta­ma sata tuhat­ta työhul­lua ja vähem­män nir­soa ulko­maalaista per­hei­neen, luokitel­laan AY-liik­keen kanssa työt uudelleen, niin että tuli­joille voidaan mak­saa huo­mat­tavasti alem­paa palkkaa kuin kan­taväestölle, ja vapau­tu­va kan­taväestö palkataan julkiselle puolelle eri­laisi­in avus­tavi­in tai lume-tehtäviin.

  77. newyork­ista: “Suo­ma­lais­ten var­al­lisu­us on yli kaksinker­tais­tunut 20 vuodessa. Suun­ta jatkuu, sil­lä suurten ikälu­okkien lapset perivät mök­it ja metsät.”

    Onko joku muu tehnyt saman havain­non kuin minä? Ns. nuorisoa ei näyt­täisi mökkeily ja siihen liit­tyvä toim­inta hirveästi kiin­nos­ta­van. Saat­taapi olla, että mökkien arvo ei olekaan se mitä ajatel­laan. Sama kos­kee asun­to­ja muual­la kuin muu­ta­mas­sa suurim­mas­sa kaupungissa. 

    Ja sit­ten lopuk­si pur­naus. Koke­muk­ses­ta sanon, että pien­estä met­sä­pal­stas­ta ei tule muu­ta kuin kulu­ja. Ja näitä pieniä mon­een ker­taan lohkot­tu­ja pal­sto­ja on tulos­sa perin­nök­si tuhansia.”Varallisuus” on suh­teelli­nen käsite. 

    Jaa että jät­tävät suuret ikälu­okat kuol­lessaan jäl­keen­sä val­ta­van perintöomaisuuden.

    Samoin kuin he eläköi­tyessään jät­tivät jäl­keen­sä val­tavasti avoimia hyvä­palkkaisia työpaikkoja?

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei, tähän ilmiöön jos­ta kir­joi­tan eivät verot vaiku­ta mitään. Kyse on keski­t­u­lois­t­en ammat­tien katoamis­es­ta, nimeno­maan hyvä­palkkai­sista duu­narim­i­esten ammateista. Verot ja tulon­si­ir­rot tule­vat kuvaan mukaan, kun ale­taan puhua giniker­toimes­ta tai muista tulo­ero­jen mittareista. 

    Duu­narim­i­esten työ­paikat ovat hävin­neet ehkä viiden­toista vuo­den ajan, ja nyt ovat liipasimel­la toim­i­henkilöi­den ja hyv­in­palkat­tu­jen palve­lu­työn­tek­i­jöi­den työpaikat.

    Hesarin toimit­ta­jat, Nokian insinöörit ja Finnairin lentoemän­nät ovat ehkä näkyvin joukko, mut­ta suuri hil­jainen mas­sa piilee perusinsinöörien, talouden ja hallinnon ammat­ti­lais­ten ja kau­pan ja logis­ti­ikan toim­i­henkilöi­den parissa.

    Automaa­tio­ta tai suu­ru­u­den ekono­mi­aa vas­taan on han­kala tais­tel­la, ja jostain syys­tä suo­ma­lainen kansan­talous ei täl­lä het­kel­lä osaa luo­da uusia kasvualo­ja häviävien tilalle.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    On asioi­ta, joille ei oikein voi tehdä mitään. 

    Ei kansane­dus­ta­ja saa sanoa noin. Ilmeis­es­ti jokin vika on iden­ti­fioitu. Ehkä kyse on siitä, että ei pide­tä väestön jakau­tu­mis­es­ta A- ja B‑kansalaisiin. Onko kyse siitä, että ei ymmär­retä, mitä yhteiskun­nas­samme tapah­tuu, ja sik­si ei osa­ta vaikut­taa? Vai usko­taanko tässä, että maail­man lait johta­vat muu­tok­seen vääjäämät­tömästi, eikä ihmi­nen voi enää muut­taa aikanaan itse val­it­se­mansa poli­ti­ikan suuntaa?

    Jos ei ymmär­rä, pitää opetel­la ymmärtämään. Ei ihmisen itse kek­simä yhteiskun­ta ole hänelle liian vaikea haaste. Jos usko­taan, että mitään ei voi tehdä, kuulisin mielu­usti lisää tuos­ta teo­ri­as­ta (ennen kuin uskon se järkevyyteen).

  80. Daniel Fed­er­ley: Kun sotako­r­vauk­set oli saatu mak­set­tua, maat­alous­val­taiselle Suomelle oli jäänyt käteen aika muka­van kokoinen teollisuus. 

    Eikä edes John May­nard Keynes osan­nut kuvitel­la, miten nerokas deval­vaa­tio/in­flaa­tio-dsy­dee­mi Suomel­la oli. Ilman sitä, Suo­mi ei olisi nous­sut hyv­in­voin­ti­val­tiok­si muiden Pohjo­is­maid­en rinnalle.

    Nyt on menos­sa aivan päin vas­tainen kehi­tys ja vapaa pudotus.

  81. Sylt­ty: Minus­ta tuol­la­li­nen kiel­to on Suomen perus­tus­lain tur­vaa­man elinkeino­va­pau­den vas­tainen. Työn­tek­i­jäthän ne ovat lakos­sa, eivät itse työt.

    “Jokaisel­la on oikeus lain mukaan han­kkia toimeen­tu­lon­sa val­it­se­mal­laan työl­lä, ammatil­la tai elinkeinolla.”

    Tot­ta kai se olisi. Ulkop­uolisen rikku­ri­työvoiman käyt­tö puolestaan loukkaa jär­jestäy­tymis­va­paut­ta, joka myös on perus­tus­lain takaa­ma peru­soikeus. Peru­soikeuk­sia joudu­taan usein yhteenso­vit­ta­maan. Ihan samal­la taval­la joudu­taan tas­apain­oile­maan esimerkik­si sanan­va­pau­den ja yksi­ty­isyy­den ja per­he-elämän suo­jan välil­lä. Yleen­sä tämä ilmais­taan, että on valit­ta­va tapa, joka tur­vaa parhait­en molem­pi­en kon­flik­tis­sa ole­van peru­soikeu­den toteutumisen. 

    Ihmisoikeussopimus on kas­vat­tanut sanan­va­pau­den pain­oar­voa Suomes­sa. Nyt pitäisi vielä tuo­da pieni­palkkaisten työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymis­va­paut­ta koske­vat oikeudet tälle vuo­sisadalle. Täl­lä het­kel­lä niitä ei ole. On vain elinkeinonvapaus.

    1. Tot­ta kai se olisi. Ulkop­uolisen rikku­ri­työvoiman käyt­tö puolestaan loukkaa järjestäytymisvapautta,

      Jär­jestäy­tymis­va­paut­ta? Siis oikeut­ta kuu­lua tai olla kuu­lumat­ta jär­jestöön? Lakko-oikeut­ta ehkä, mut­ta ei se estä eikjä pako­ta ketään liit­tymästä jonkin jär­jestön jäseneksi.

  82. Viherinssi: Mis­tä tämä oikeas­t­aan ker­too? Työvoiman tar­jon­ta ja kysyn­tä ovat pahasti epä­tas­apain­os­sa, kos­ka työ­nan­ta­ja löysi jostain tuo­ta vuokratyövoimaa.

    Vähän turhan paljon menee mutkia suorik­si. Kyl­lä mainit­se­mas­sani esimerkissä oli kysymys vain työ­tais­telus­ta, eikä mis­tään työvoiman tar­jon­nas­ta tai kysyn­nästä. Kau­pan alan työn­tek­i­jät työsken­telisivät var­masti mielel­lään sil­lä kor­vauk­sel­la, jon­ka lakon­mur­to­henkilökun­nan käyt­tö kokon­aisu­udessaan mak­soi. Läh­es mihin tahansa tehtävään saadaan kor­vaa­jat päiväk­si, jos rajana on maa­pal­lo ja kukkaro ei tule vastaan. 

    Toki Suomes­sa on val­taisia työvoiman yli­tar­jon­ta. Se tosin kos­kee myös korkeasti koulutet­tu­ja, mut­ta niis­sä tehtävis­sä palkat eivät jous­ta alaspäin. Korkeasti koulute­tut vain hin­noitel­laan “työt­tömik­si” koulu­tus­ta vas­taa­mat­tomi­in tehtävi­in — syr­jäyt­tämään hive­nen vähem­män koulu­tus­ta saaneita.

    Jos korkeasti koulutet­tu­jen palkat esimerkik­si val­ti­ol­la jous­taisi­vat, yhä use­ampi saisi kohtu­ullisen toimeen­tu­lon takaavaa vak­i­naista työtä. Samal­la julkiset palve­lut parani­si­vat ilman dra­maat­tisia kus­tan­nus­vaiku­tuk­sia. Melkein kaik­ki voit­taisi­vat. Yksi­tyi­nen puoli mak­sakoon osaa­jilleen mitä lystää. Niin kauan kun se ei tapah­du julkisel­la tuella.

  83. Viherinssi: Mikä konkreet­ti­nen hait­ta on ennakkoilmoittamisesta?

    Hait­ta on se, jos ennakkoil­moi­tu­sai­ka käytetään johonkin muuhun kuin mihin se on tarkoitettu.

  84. Osmo,

    vas­taushan on

    Edjukeis­sön

    Edjukeis­sön

    ja

    Edjukeis­sön

    🙂

  85. Raimo K: Eipä tai­da 50.000 riit­tää lähellekään parhait­en tien­aavaa 10 prosenttia?

    Eilen vai tois­s­apäivänä ylen pääuuti­sis­sa todet­ti­in jos nyt oikein muis­tan, että net­tona pääo­mat­u­lot huomioiden joku 55000€ vuodessa riit­tää top10%:iin.

    Tiedä hän­tä.

  86. Tom­mi Uschanov: …Ruot­sis­sa kokoomus­lainen val­tio­varain­min­is­teri sanoo julkises­ti, ja entistä demarien puheen­jo­hta­jaa siteer­at­en, että “on mah­tavaa saa­da mak­saa veroja”… 

    Palmekin puhui rauhas­ta ja myi samoil­la matkoil­laan ruot­salaisia asei­ta sen kun kerke­si. Tom­mi, olet sinisilmäinen. 😀 😀 😀

    Jo vuosia sit­ten Veron­mak­sajien keskus­li­iton lehti Talous­taito neu­voi yri­tyk­siä vai­h­ta­maan koti­paikak­seen joko Viron tai Ruotsin. Tuon jälkim­mäisen olisi viimeistään pitänyt herät­tää. Emme voi jatkaa nykyisel­lä yri­tys- ja pääomaveropolitiikalla.

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    On asioi­ta, joille ei oikein voi tehdä mitään. 

    Siltä se tosi­aan näyt­tää. Jos asialle ei ker­ran voi mitään, voiko tai pitääkö siihen jotenkin varautua?

  88. On ikävää, että punav­ihreät rum­mut­ta­vat tulo­erois­sa aina Suomes­sa asioitaan hoitavia ihmisiä vas­tan, mut­ta ikinä he eivät kom­men­toi esimerkik­si ulko­maille vero­jaan mak­savia urheui­lu­miljonääre­jä vastaan.

    Punav­ihreille toim­i­tusjo­hta­ja on piru, mut­ta kymme­nen ker­taa isom­mil­la tuloil­la ole­va urhei­lu­miljonääri sankari. Pahan­suopaa sakkia. Yäk.

  89. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Jos ei ymmär­rä, pitää opetel­la ymmärtämään. Ei ihmisen itse kek­simä yhteiskun­ta ole hänelle liian vaikea haaste. Jos usko­taan, että mitään ei voi tehdä, kuulisin mielu­usti lisää tuos­ta teo­ri­as­ta (ennen kuin uskon se järkevyyteen).

    Ja mitäpä sit­ten itse ajat­telit tehdä automaa­tion ja glob­al­isaa­tion peruuttamiseksi?

  90. Viherinssi: Siltä se tosi­aan näyt­tää. Jos asialle ei ker­ran voi mitään, voiko tai pitääkö siihen jotenkin varautua?

    Niin. Meil­lähän on 150 mil­jar­dia eläkeo­maisu­ut­ta. 30 mil­jardil­la saisi jo aika muhkean avaru­u­so­hjel­man kasaan.

    Olisi se nyt var­masti viisaampi sijoi­tus eläke­varoille, kuin nova­groupin raken­nut­ta­mat, tyhjil­lään seiso­vat huonekaluhallit..

    Avaru­us, avaru­us ja avaru­us. Sieltä se talouskasvu täl­lä vuo­sisadal­la tul­laan hakemaan.

  91. a_l: Jaa että jät­tävät suuret ikälu­okat kuol­lessaan jäl­keen­sä val­ta­van perintöomaisuuden.

    Samoin kuin he eläköi­tyessään jät­tivät jäl­keen­sä val­tavasti avoimia hyvä­palkkaisia työpaikkoja?

    Suomes­sa on tehty jo pitkään perukir­jo­ja vaina­jien jäl­keen. Niistä pystyy rak­en­ta­maan aika hyvän kuvan suo­ma­lais­ten var­al­lisu­u­den kehi­tyk­ses­tä. Voisin väit­tää, että 1960-luvun jäl­keen var­al­lisu­ut­ta on ker­tynyt melkois­es­ti ver­rat­tuna 1900-luvun alkupuoliskoon.

  92. Eri­ty­ses­ti Arhin­mäen kom­men­toin­ti on ollut alar­voista. Mies räksyt­tää Suomeen vero­ja mak­savia vas­taan, mut­ta ihailee jalka­pal­lomiljonääre­jä. Valitet­tavasti täl­laiset ovat päät­tämässä asioista.

  93. Sylt­ty: Minus­ta tuol­la­li­nen kiel­to on Suomen perus­tus­lain tur­vaa­man elinkeino­va­pau­den vas­tainen. Työn­tek­i­jäthän ne ovat lakos­sa, eivät itse työt.

    “Jokaisel­la on oikeus lain mukaan han­kkia toimeen­tu­lon­sa val­it­se­mal­laan työl­lä, ammatil­la tai elinkeinolla.”

    Rikkurei­den käyt­tö johtaa toisen­laiseen lakkokäyttäytymiseen.Hit anad run on hyvä vai­h­toe­hto eli lähde­tään lätkimään parikis päiväksi.
    Työ­nan­ta­jalle tulee kalli­ik­si pitää ylläpitää reserviä.

    Tai tehdään ital­ialainen eli hidaste­taan tuotan­to minimiin.

    Tai tahdään virheitä, joiden selvit­te­lyyn kuluu aikaa.

    Kun johdon aika kuluu kon­nankoukku­jen tor­jun­nas­sa niin kyl­lä siitä kär­sii koko liiketoiminta

    Mut­ta jos johdolle ja omis­ta­jille peri­aate on tärkeämpi kuin sovus­sa elo niin eipä tuolle mitään mahda

  94. Ammat­te­ja on aina kadon­nut ja uusia syn­tynyt .Tuskin­pa kukaan kaipaa paimen­poikia takaisin

    Mata­la­palkko­ja syn­tyy mon­es­ta syystä

    1.Palkkojen osu­us bkt on liukunut koko ajan alaspäin ja nyt ollaan jo 50% tienoil­la. Jos kehi­tys jatkuu niin palkkatyö elan­non tuo­jana katoaa kokonaan.

    2.Palkkojen alen­tamista ajaa laa­jene­va ilmaistyön käyttö.Opiskelijat joutu­vat pääsään­töis­es­ti tekemään pakol­liset har­joit­te­lut ilmaistyönä
    Ja työkkäri täy­den­tää tuhoa oma­l­ta osaltaan

    Ja val­tio aikoo tuho­ta lop­utkin mata­la­palkkatyöt tai ajaa ne tilaan, jos­sa niistä mak­se­taan enää muodolli­nen kor­vaus pakot­ta­mal­la työt­tömät palkat­tomi­in orjatöihin.

    3. Yri­tyk­sen voitot ja johdon palkkiot ovat nykyään läh­es kiin­teä kuluerä ja se pakot­taa kas­vat­ta­maan työn­tek­i­jöi­den palkkaku­lu­jen ja lop­putuot­teen hin­nan väistä eroa yhä suuremmaksi
    Tämä taas johtaa itsepalveluyhteiskuntaan

    Hyvä esimerk­ki on tuo 4H palvelu, sitä voidaan myy­dä 13,30 euron hin­taan (sis alv) ja silti työn­tek­i­jä saa parem­paa palkkaa kuin mata­la­palkkatyössä vaik­ka veloi­tush­in­ta on näis­sä 30–50 euroa .

    4.Työn tuot­tavu­ut­ta ei kehitetä koneis­tus­ta ja automaa­tioi­ta lisäämällä.
    Mon­et mata­la­palkkatyöt muun­tu­vat parem­min palka­tuik­si keski­ta­son töik­si jos niiden tuot­tavu­ut­ta kehitetään.

    Nyt on keski­tyt­ty otta­maan tuot­tavu­u­den nousu selkänahasta

    Poli­itikko­jen itku on lähin­nä krokoti­ilin kyynel­ten vuo­da­tus­ta, sil­lä he ovat itse aiheut­ta­neet tulo­ero­jen kasvun.

  95. Raimo K: Ja mitäpä sit­ten itse ajat­telit tehdä automaa­tion ja glob­al­isaa­tion peruuttamiseksi? 

    Automaa­tio on tosi­aan yksi mah­dolli­nen seli­tys sille, mik­si kansalaiset ovat jakau­tu­mas­sa A- ja B‑luokkiin. Ja tätä seli­tys­tä voisi pitää luon­non­lain­o­maise­na pakko­muu­tok­se­na siinä mielessä, että automaa­tio tekee perus­du­unareista ikään kuin tarpeettomia.

    En kuitenkaan näe tässä paljoakaan uut­ta. Jo Kehruu-Jen­ny­jen ajoista läh­tien automaa­tio on kor­van­nut ihmistyövoimaa. Noille vapau­tuneille käsille on löy­det­ty paljon uut­takin tekemistä. Ja toisaal­ta on kehitet­ty tulo­ja tasaavia jär­jestelmiä. Se että uusimpi­en kään­tei­den aikana polar­isaa­tio on lisään­tynyt ei ole mielestäni automaa­tion syy, vaik­ka jonkin alan automa­ti­soin­ti usein pudot­taakin ihmisiä tilapäis­es­ti työt­tömik­si tai heikom­min palkat­tui­hin hom­mi­in. Olemme siis jo oppi­neet elämään automaa­tion kanssa niin, että tulon­jako ei polarisoidu.

    Mainit­se­masi glob­al­isaa­tio on toinen mah­dolli­nen seli­tys. Tässä kyse on kai karkeasti siitä, että suo­ma­lais­ten duunarei­den työt pak­enevat Kiinaan. En pidä tätäkään uute­na asiana. Paito­jen neu­lomi­nen katosi jo ajat sit­ten Suomes­ta Por­tu­gali­in, mut­ta olemme löytäneet ihmisille muu­ta tekemistä. Olemme osan­neet jakaa kansakun­nan kokon­ais­tuotan­non voitot silti tasais­es­ti, polar­isoimat­ta tulon­jakoa. Jos Suomen van­hat tuot­teet (esim. pai­dat) eivät käy enää kau­pak­si Suomen korkei­den tuotan­tokus­tan­nusten vuok­si, on joko kek­sit­tävä uut­ta tekemistä, tai alen­net­ta­va kustannuksia/palkkoja. Tämän olemme jo hallinneet.

    Uudessa Euro-Suomes­sa meil­lä on kuitenkin yksi glob­al­isaa­tioon liit­tyvä uusi tek­i­jä, joka voi olla osasyy het­kel­liseen polar­isoi­tu­miseen. Se on euro. Aiem­min täl­laiset tilanteet kor­jat­ti­in inflaa­tio/de­val­vaa­tio-kier­teen avul­la. Nyt euro ei anna meille mah­dol­lisu­ut­ta tähän. Pitää siis kek­siä uusia keino­ja. Ja näyt­tää siltä, että poli­itikkomme ovat vie­neet mei­dät euroon ajatt­telemat­ta juurikaan, mitä tehdään tilanteessa, jos­sa maan tuotan­to las­kee. Euro on siis yksi mah­dolli­nen polar­isoi­tu­misen syy. Mut­ta minus­ta tähänkin, mei­dän itse gen­eroimaamme ongel­maan löy­tyy lääkkeitä. En selitä enem­pää, kos­ka postauk­sen pitu­us jo kas­vaa liikaakin, mut­ta tarkoi­tan yksinker­tais­es­ti sitä, että kulu­tus pitää nytkin pudot­taa tulo­jen tasolle, mut­ta nyt uusin keinoin (esim. jonkin mallisen sisäisen deval­vaa­tion kaut­ta). Täysin hoidet­tavis­sa siis, vaik­ka onkin ehkä kova pala poli­itikoillemme. Ja vel­ka on nyt kovaa eurov­elkaa, joten siitä tulee ehkä kansalaisille tap­pi­oi­ta entiseen ver­rat­tuna, jos palkat putoavat.

    Puhuin edel­lä hetkellisestä/tilapäisestä ilmiöstä sik­si, että täl­lä het­kel­lä Suomen talous on kestämät­tömässä tilas­sa, joten joitain kor­jauk­sia asi­aan on jatkos­sa tulos­sa. Voivat olla joko polar­isaa­tio­ta hillit­se­viä tai kukaties meitä ihan toiseen suu­taan vieviä.

    Yksi seli­tys vielä. Puhuin aiem­mas­sa postak­ses­sani siitä, että enem­mistödemokra­ti­as­sa enem­mistö voi ajan myötä oppia sor­ta­maan vähem­mistöä. Uskon että tämä on jo yksi osasyy polar­isoi­tu­miseen. Puolueet ja jär­jestöt pitävät ehkä jo enem­män töis­sä ole­vien ja melko hyvis­sä töis­sä ole­vien puol­ta kuin kaikkein heikoimpi­en. Ter­vey­den­huol­los­sa on havait­tavis­sa jakau­tu­mista kah­teen. Tämä vika on varsin hel­posti kor­jat­tavis­sa — siis jos enem­mistö halu­aa. Ris­ki on tässä tietenkin se, että enem­mistö ei ehkä enää halua.

    Väitän siis että nuo kak­si mainit­tua polar­isaa­tion aiheut­ta­jaa ovat ihmisen / suo­ma­lais­ten kor­jat­tavis­sa mil­loin vain, ei ehkä ensim­mäisel­lä yrit­tämäl­lä, mut­ta ajan myötä kuitenkin. Kokon­aisu­us on mon­imutkainen, mut­ta mikään ei estä tekemästä myös aiem­man kehi­tys­su­un­nan kään­täviä val­in­to­ja. En näe sitä luon­non­lakia, joka vetäisi midät syvyyk­si­in ja takaisin pui­hin. Uusia ratkaisu­ja toki kai­vataan uudessa maail­mas­sa (ainakin tuon yhteis­val­u­u­tan ja hyv­in­voivan enem­mistön kesyttämiseksi).

  96. Liian van­ha: Rikkurei­den käyt­tö johtaa toisen­laiseen lakkokäyttäytymiseen.Hit anad run on hyvä vai­h­toe­hto eli lähde­tään lätkimään parikis päiväksi.

    No tom­mo­nen parin päivän lakko onkin var­maan tosi tehokas kun puhutaan oikeas­ta työ­tais­telus­ta kun neu­votel­laan työe­htosopimuk­ses­ta eikä mis­tään yksit­täisen työ­paikan yksit­täis­es­tä protestista.

  97. Sha­keem: Tot­ta kai se olisi. Ulkop­uolisen rikku­ri­työvoiman käyt­tö puolestaan loukkaa jär­jestäy­tymis­va­paut­ta, joka myös on perus­tus­lain takaa­ma perusoikeus.

    Sinä olet kyl­lä päästäsi sekaisin.

    Miten ihmeessä tois­t­en ihmis­ten palkkaami­nen loukkaa jär­jestäy­tymis­va­paut­ta? Eihän se mitenkään estä liit­toon liittymistä.

    Noh, se onkin ihan tyyp­il­listä Suomes­sa että kun puhutaan lakkoilus­ta, kaik­ki jär­ki ja logi­ik­ka lentävät välit­tömästi ikku­nas­ta ulos.

  98. Lau­ri Kumpu­lainen:
    ‘snip’
    Avaru­us, avaru­us ja avaru­us. Sieltä se talouskasvu täl­lä vuo­sisadal­la tul­laan hakemaan. 

    Siel­lä on aika vähän ostovoimaisia asiakkaita. 😉

  99. Aus­tri­an: Osmo,
    vas­taushan on
    Edjukeissön

    Halu­atko laa­jen­taa vähän visio­tasi siitä, miten län­tiset taloudet toimi­vat 30 vuo­den kulut­tua? Ja miten tuo edjukeis­sön aut­taa siihen asi­aan; ketä koulutet­taan, miten ja mihin.

    Kar­rikoitu palveluy­hteiskun­taske­naario on se, että 20 % työvoimas­ta tekee huo­mat­tavaa koulu­tus­ta ja kykyjä vaa­tivia asiantun­ti­jate­htäviä. Lop­pu 80 % tar­joaa eri­laisia arjen suju­mista helpot­tavia palvelui­ta tälle 20 %:lle. Kaik­ki ovat tyy­tyväisiä, kos­ka 80 % saa ihan muka­van elan­non ja työtä tehdäk­seen, 20 % jak­saa opiskel­la ja tehdä töitä, kos­ka sit­ten taas joku muu huole­htii arkipäivän hommista.

    Sys­tee­mi ei toi­mi, jos 80 % viet­tää vapaa-aikaa, kos­ka sen 20 %:n moti­vaa­tio raataa opin­to­jen ja työn paris­sa häviää. Jos saman elin­ta­son saa tekemäl­lä töitä tai tekemäl­lä mitä itseä huvit­taa, työn­teon houkut­tele­vu­us heikkenee.

    Palveluy­hteiskun­nan kuat­ta kaik­ki on vielä sovitet­tavis­sa men­emään kohtu­udel­la. Mut­ta mitä sit­ten tehdään, jos se 20 % ei enää tarvitse niiden 80 %:n palvelui­ta? Lääkäri ei palkkaa ketään har­avoimaan pihaansa, kos­ka robot­ti hoitaa sen. Insinööri ei palkkaa ketään siivoa­maan koti­aan, kos­ka robot­ti hoitaa sen. Opet­ta­ja ei käy rav­in­to­las­sa syömässä, kos­ka robot­ti duu­naa gourmet’n kotona.

    Tuho­taan kutomakoneet?

  100. Sepi: Eilen vai tois­s­apäivänä ylen pääuuti­sis­sa todet­ti­in jos nyt oikein muis­tan, että net­tona pääo­mat­u­lot huomioiden joku 55000€ vuodessa riit­tää top10%:iin.

    Tun­tuu huimal­ta nettotulolta!

    Tulo­jakau­ma ohe­nee hyvin nopeasti ylim­mässä desi­ilis­sä, ja suurin osa porukas­ta on ihan taval­lisia palka­nsaa­jia ilman merkit­täviä pääo­mat­u­lo­ja. Merkit­täviä pääo­mat­u­lo­ja on lop­ul­ta pienel­lä osal­la kansasta.

    Jot­ta pal­ka­lla saisi net­tona käteen 55 000 €, palkan pitää olla 90+ k€, johon har­va yltää. Verotet­tavien pääo­mat­u­lo­jenkaan vero­tus ei ole ihan kevyt­tä, niitäkin pitäisi olla noin 85 000 €/vuosi. (Tosin yrit­täjien tulot sotke­vat tätä laskutoimitusta.)

    Olisiko kuitenkin niin, että tulon­saa­ja pääsee tulon­saa­jien ylimpään desi­ili­in, jos hänen verotet­ta­vat brut­to­tu­lon­sa ovat noin 55 000 €/vuosi. Se tun­tu­isi vielä mah­dol­liselta, joskin vähän korkeal­ta (kak­si vuot­ta sit­ten raja oli hiukan alle 50 000 €).

  101. Suomen vero­tuk­sen yksi johtoa­ja­tus oli per­in­teis­es­ti, että siir­tymi­nen taloudel­liseen riip­pumat­to­muu­teen, eli ylälu­okkaan oli tehty mah­dol­lisim­man vaikeak­si. Ajatuk­sen takana oli pitkälti van­ha raha.

    Tämä toisaal­ta mah­dol­listi erit­täin suuren keskilu­okan ja tas­a­puolisen yhteiskun­nan. Vieläpä kun kukaan ver­tainen ei yhtäkkiä siir­tynyt eli­it­ti­in ja vaki­in­tunut eli­it­ti ymmär­si olla kar­tanois­saan hissuk­seen, ei kateus ja katkeru­uskaan nos­tanut päätään.

  102. Liian van­ha: 2.Palkkojen alen­tamista ajaa laa­jene­va ilmaistyön käyttö.Opiskelijat joutu­vat pääsään­töis­es­ti tekemään pakol­liset har­joit­te­lut ilmaistyönä
    Ja työkkäri täy­den­tää tuhoa oma­l­ta osaltaan

    Olen osit­tain samaa mieltä siitä, että esimerkik­si val­tion­hallinnon tapa käyt­tää ilmaisia har­joit­telijoi­ta ei vält­tämät­tä kestä kri­it­tistä tarkastelua kokon­aisu­u­den kannal­ta. Samoin on yri­tyk­siä, jois­sa har­joit­telijoi­ta käytetään aika mie­lenki­in­toisel­la tavalla.

    Toisaal­ta omako­htaise­na koke­muk­se­na voin ker­toa, että opiske­li­joille on aina joutunut mak­samaan ihan tun­tu­vaa palkkaa. Muuten ei ole saanut järkevästi toimi­vaa työvoimaa.

    Alako­htaiset erot ovat siis suuria. Ja — ei niin yllät­tävästi — näyt­tää kovasti siltä, että jos työvoimas­ta on alal­la liikatar­jon­taa, har­joit­telijoiden olot ovat huonot. Sama kos­kee työt­tömyyt­tä, työt­tömyy­den merkit­tävä ilmen­e­m­i­nen on oire huonos­ti toimivista työmarkkinoista.

    Ilmaistyövoiman käyt­tämistä voidaan kyl­lä rajoit­taa sään­töjä muut­ta­mal­la. Valitet­tavasti lop­putule­ma tuskin kuitenkaan on se, että sama työvoima pää­sisi töi­hin täy­del­lä pal­ka­lla, vaan työt jäi­sivät pääosin tekemättä.

    (En kuitenkaan väitä, että ilmaistyövoiman tar­joami­nen olisi kovin mielekäs elinkeinotuen muo­to, mut­ta elinkeino­tukea se kuitekin on.)

    Liian van­ha: 3. Yri­tyk­sen voitot ja johdon palkkiot ovat nykyään läh­es kiin­teä kuluerä ja se pakot­taa kas­vat­ta­maan työn­tek­i­jöi­den palkkaku­lu­jen ja lop­putuot­teen hin­nan väistä eroa yhä suuremmaksi
    Tämä taas johtaa itsepalveluyhteiskuntaan

    Fir­man omis­ta­jat halu­a­vat fir­mas­taan mah­dol­lisim­man paljon rahaa. Tämä taitaa lukea jo osakey­htiölais­sa. Fir­ma pyrkii näin ollen mak­samaan kaikille työn­tek­i­jöilleen mah­dol­lisim­man vähän aivan samal­la taval­la kuin se pyrkii mak­samaan raa­ka-aineis­taan mah­dol­lisim­man vähän, jne.

    Jos omis­ta­jat sit­ten halu­a­vat mak­saa yri­tyk­sen tietylle työn­tek­i­järyh­mälle hei­dän työ­panok­ses­taan paljon enem­män kuin jollekin toiselle työn­tek­i­järyh­mälle, siihen on perusteet.

    Palkkaku­lu­jen min­i­moin­ti on kuu­lunut yri­tys­ten toim­intaan aina, samoin voiton mak­si­moin­ti. Mitä isom­pi rako kulu­jen ja tulo­jen välis­sä on, sitä ras­vaisem­paa läskiä sika­por­vari syö.

    Liian van­ha: Hyvä esimerk­ki on tuo 4H palvelu, sitä voidaan myy­dä 13,30 euron hin­taan (sis alv) ja silti työn­tek­i­jä saa parem­paa palkkaa kuin mata­la­palkkatyössä vaik­ka veloi­tush­in­ta on näis­sä 30–50 euroa .

    Jän­nä jut­tu. Tuon mukaan jokainen koti­taloustöitä myyvä fir­ma tekee noin 25 €/h voit­toa. Aika huikeaa. Ihme, ettei ole tul­lut alalle hintakilpailua…

    Jos äkkiä yritän laskea, niin palvelun alvi­ton hin­ta on 10,73 €/h. Sivuku­lu­ja tulee palkan päälle tyyp­il­lis­es­ti noin 25 % (sotut, eläke­mak­sut), jol­loin brut­topalkak­si jäisi noin 8,60 €. Ilmeis­es­ti kaik­ki byrokra­tia tapah­tuu ilmaisek­si puhu­mat­takaan vaikka­pa lomakorvauksista.

    Tosin vielä has­sumpaa on se, että paikallisen 4H-ker­hon sivuil­la hin­naksi ilmoite­taan 19,88 €/h. Siitä voi jo nol­latun­ti­sopimuk­sel­la ole­vien nuorten kanssa päästä nollille.

  103. Juho Laatu: En näe sitä luon­non­lakia, joka vetäisi midät syvyyk­si­in ja takaisin puihin.

    Emme me takaisin puuhun ole matkalla.

    Uusi mauste nykyisessä tilanteessa koko län­tisessä maail­mas­sa (siis myös euroalueen ulkop­uolel­la) on mer­i­tokra­tia. Toisen maail­man­so­dan jäl­keen nousua on tehty sekä teknolo­gian kehit­tymisel­lä että inhimil­lis­ten resurssien parem­mal­la hyödyntämisellä.

    Vielä suurten ikälu­okkien kohdal­la koulu­tus­mah­dol­lisu­udet riip­pui­v­at ratkai­sev­asti syn­type­r­ästä. Täl­löin hyvinkin lah­jakas­ta ja oppimiskyky­istä porukkaa jäi vajaalle koulu­tuk­selle ja aivan liian yksinker­taisi­in tehtäviin.

    Nykyäänkin koulu­tus­mah­dol­lisu­udet riip­pu­vat jonkin ver­ran syn­type­r­ästä, mut­ta iso rako on kurot­tu umpeen. Koulu­tuk­seen­sa ja tehtävi­in­sä näh­den “liian fik­su” pääsee nykyään eten­emään aikuise­nakin varsin suju­vasti, jos moti­vaa­tio­ta riittää.

    Siir­tymi­nen kohti mer­i­tokra­ti­aa on tehostanut ja tasa-arvois­tanut yhteiskun­taa, mut­ta samaa kikkaa ei voi käyt­tää kah­ta ker­taa. Tek­nol­o­gis­tu­mi­nen on tehostanut ja tulee tehosta­maan yhteiskun­taa, mut­ta sil­lä ei ole tasa-arvois­tavaa vaiku­tus­ta — ehkä pikem­min jopa päinvastoin.

    En ole kovin opti­misti­nen senkään suh­teen, että “aina on opit­tu työl­listämään uudessa tilanteessa”. Jos kat­so­taan Suomen kehi­tys­tä 90-luvun alus­ta eteen­päin, tämä ei ole pitänyt paikkaansa. Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on parin viime vuosikymme­nen iso ilmiö, jolle ei ole oikeasti kek­sit­ty hyviä lääkkeitä.

    Koko kuvas­sa yksi merkit­tävä tek­i­jä on tule­van jakau­man muo­to. Jos väki jakaan­tuu A- ja B‑kansalaisiin, siitä tulee vaikeaa. Jos rajap­in­nat ovat riit­tävän liuku­via, palet­ti voi pysyä kasas­sakin, kos­ka sil­loin on ole­mas­sa siirtymämahdollisuus.

  104. Lau­ri Kumpu­lainen: Niin. Meil­lähän on 150 mil­jar­dia eläkeo­maisu­ut­ta. 30 mil­jardil­la saisi jo aika muhkean avaru­u­so­hjel­man kasaan.

    En rehellis­es­ti san­ot­tuna näe tuos­sa kovin hyvää ansain­ta­logi­ikkaa tässä suhteessa.

    1. Jos pieni kansakun­ta lait­taisi run­saasti resursse­ja tuo­hon, hedelmät meni­sivät pääosin muualle.

    2. Ohjel­ma ker­ryt­täisi meille run­saasti avaru­uste­knolo­gian osaamista, mut­ta se osaami­nen menisi niille suo­ma­laisille, jot­ka löytäi­sivät kyl­lä töitä muil­takin aloil­ta. (= Perusk­oulun vält­tävästi suorit­tanut rehelli­nen mut­tei teo­reet­ti­nen kansalainen ei kovin hel­posti löy­dä sijaansa avaruustutkimuksesta.)

    3. Asi­as­sa ei ole mitään selvää tulolähdet­tä nähtävis­sä. Aster­oideil­ta voidaan tuo­da min­er­aale­ja, mut­ta jos siitä tulee isoa bis­nistä, aster­oi­di­en omis­tuk­ses­ta ja val­tau­soikeuk­sista päät­tävät isot valtiot.

    Tämä taitaa olla niitä pro­jek­te­ja, jot­ka voisi­vat olla ihmiskun­nalle hyödyl­lisiä mut­teivät tekijälleen.

  105. Sha­keem: Hait­ta on se, jos ennakkoil­moi­tu­sai­ka käytetään johonkin muuhun kuin mihin se on tarkoitettu. 

    Eli lop­ul­ta vika ei ole ennakkoil­moi­tusa­jan olemassaolossa.

  106. Viherinssi: Kar­rikoitu palveluy­hteiskun­taske­naario on se, että 20 % työvoimas­ta tekee huo­mat­tavaa koulu­tus­ta ja kykyjä vaa­tivia asiantun­ti­jate­htäviä. Lop­pu 80 % tar­joaa eri­laisia arjen suju­mista helpot­tavia palvelui­ta tälle 20 %:lle.

    Asiantun­ti­jate­htävän ja arjen suju­mista helpot­ta­van palvelun väli­nen ero pelkästään retori­nen ja sel­l­aise­na tarpee­ton. Aika ankea on sel­l­ainen yhteiskun­ta jos­sa 80% työ­panos nonsoleerataan.

    Saatan hyvinkin käyt­tää tun­nin matkoi­hin saadak­seni kun­non piz­zan, sel­l­aisen jon­ka tekemiseen vaa­di­taan huo­mat­tavaa koulu­tus­ta ja kykyjä. Tek­isin tietysti itse jos kyseessä olisi pelkkä arjen suju­vu­ut­ta lisäävä triv­i­ali­teet­ti, mut­ta asiantun­ti­ja nyt vaan osaa parem­min. Esimerk­ki on yleis­tet­tävis­sä. Jos empiri­aa hakee, kan­nat­taa kier­rel­lä Euroopan van­hois­sa sivistysmaissa.

    Edjukeis­sön aut­taa siihen että palveluy­hteiskun­ta on myös asiantun­ti­jay­hteiskun­ta. Asiantun­ti­ja on lop­ul­ta vain henkilö joka tietää mitä tekee.

  107. Viherinssi: Palveluy­hteiskun­nan kuat­ta kaik­ki on vielä sovitet­tavis­sa men­emään kohtu­udel­la. Mut­ta mitä sit­ten tehdään, jos se 20 % ei enää tarvitse niiden 80 %:n palvelui­ta? Lääkäri ei palkkaa ketään har­avoimaan pihaansa, kos­ka robot­ti hoitaa sen. Insinööri ei palkkaa ketään siivoa­maan koti­aan, kos­ka robot­ti hoitaa sen. Opet­ta­ja ei käy rav­in­to­las­sa syömässä, kos­ka robot­ti duu­naa gourmet’n kotona.

    Tuho­taan kutomakoneet?

    Ei onnek­si tarvitse, onhan yhteiskun­nal­la vero­tu­soikeus. Siis kek­sitään koti­talouskone- tai ainakin kotitalousrobottivero 🙂

    Automaa­tioaste teol­lisu­udessa riip­puu automaa­tiokus­tan­nusten ja työvoimakus­tan­nusten suh­teesta. Pätee var­maan myös kotitalouksissa.

    Viherinssi: Sys­tee­mi ei toi­mi, jos 80 % viet­tää vapaa-aikaa, kos­ka sen 20 %:n moti­vaa­tio raataa opin­to­jen ja työn paris­sa häviää. Jos saman elin­ta­son saa tekemäl­lä töitä tai tekemäl­lä mitä itseä huvit­taa, työn­teon houkut­tele­vu­us heikkenee.

    Tämä on se vaar­al­lisin tule­vaisu­us, sil­lä se vaatisi hillit­tömän korkeaa veroki­ilaa, joka veisi viimeisetkin rippeet opiskelu- ja työ­mo­ti­vaa­tios­ta. Mata­la­palkkatyöt on vain saata­va kan­nat­taviksi molem­mille osa­puo­lille. Ei kai siinä ole mui­ta vai­h­toe­hto­ja kuin joko pienen­tää oleel­lis­es­ti veroki­ilaa tai tukea mata­la­palkkatyötä tulonsiirroin.

  108. Juho Laatu: Puolueet ja jär­jestöt pitävät ehkä jo enem­män töis­sä ole­vien ja melko hyvis­sä töis­sä ole­vien puol­ta kuin kaikkein heikoimpien. 

    Osa tahal­laan, osa ymmärtämättömyyttään. 

    On aivan käsit­tämätön­tä, että suurin osa vähänkään vasem­mis­to­lais­es­ti ajat­tele­vista ihmi­sistä ei tajua, että myös työn teet­tämisen pitää olla kan­nat­tavaa, ei vain työ tekemisen. Jotenkin ei henkises­ti hyväksytä, että työn hin­ta vaikut­taa sen kysyntään.

  109. Osmo Soin­in­vaara:
    4H toimint5a naut­tii aika run­sai­ta val­tion­a­pu­ja. Sen lisäk­si sen piiris­sä tehdään paljon palkaton­ta työtä.

    Mitä on run­sas val­tion­a­pu ? 4H raho­ja hal­li­tus on vähen­tänyt paljon enem­män kuin poli­it­tis­ten nuoriso­jär­jestö­jen. Laskin net­ti­ti­eto­jen poh­jal­ta karkeasti, että jär­jestön toim­ta-avus­tus (3,8 miljoon­aa) on yhtä työl­lis­tet­tyä (8000) kohti noin 475 euroa vuodessa.

  110. Viherinssi: Siir­tymi­nen kohti mer­i­tokra­ti­aa on tehostanut ja tasa-arvois­tanut yhteiskun­taa, mut­ta samaa kikkaa ei voi käyt­tää kah­ta ker­taa. Tek­nol­o­gis­tu­mi­nen on tehostanut ja tulee tehosta­maan yhteiskun­taa, mut­ta sil­lä ei ole tasa-arvois­tavaa vaiku­tus­ta – ehkä pikem­min jopa päinvastoin. 

    Kaik­ki muu­tos pehey­hteisö­jen omavarais­es­ta taloud­es­ta ammatil­lisen eriy­tymisen kaut­ta nykyiseen tietotekni­ikkaankin nojaavaan yhteisöön on nos­tanut joitain ryh­miä toisia helpom­min ansait­se­viksi. Nyky­het­ki ei kuitenkaan tun­nu tuos­sa mielessä kaikkein polar­isoivim­mal­ta. Täl­lä het­kel­lä on ehkä paljon IT-miljonääre­jä. Ja hei­dän perässään ehkä A‑kansalaisten tuo­ta mod­er­nia yhteiskun­taa pyörit­tämään kykenevä joukko. Mut­ta noi­ta taso­ja on aika rikas valikoima. Viimeisimpiä inno­vaa­tioi­ta hyö­dyn­netään kyl­lä läh­es kaikil­la osaamisen tasoil­la (vaikka­pa automaat­ti­sorveis­sa). Vai syn­tyykö tästä kuvios­ta jol­lain taval­la selvä polar­isaa­tio A- ja B‑kansalaisiin? Mielestäni tekemistä riit­tää monel­la tasolla.

    En ole kovin opti­misti­nen senkään suh­teen, että “aina on opit­tu työl­listämään uudessa tilanteessa”. Jos kat­so­taan Suomen kehi­tys­tä 90-luvun alus­ta eteen­päin, tämä ei ole pitänyt paikkaansa. 

    Tulk­it­sen asian niin, että enää ei ole halut­tukaan työl­listää kaikkia. Käsit­tääk­seni täystyöl­lisyys ei ole nykyään muodis­sa talous­gu­ru­jen piireissä.

    En näe syytä mik­si Suo­mi ei voisi halutes­saan pala­ta nyky­istä korkeam­man työl­lisyy­den aikaan. Se vaatisi jonkin­laisen kom­bi­naa­tion palkko­jen laskua, työt­tömyy­se­tuuk­sien heiken­tämistä ja/tai yhteiskun­nan tukea pieni­palkkaisim­mille. Nykyisen sään­tövi­idakon yksit­täiset työl­listymisen esteet/loukut tulisi myös purkaa.

    Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on parin viime vuosikymme­nen iso ilmiö, jolle ei ole oikeasti kek­sit­ty hyviä lääkkeitä.

    Poli­itikot eivät ole joko keksi­neet tai halun­neet kek­siä. Mut­ta mik­si nuo mainit­se­mani yksinker­taiset resep­tit eivät toimisi, jos poli­itikot halu­aisi­vat toimia? Ajat­te­len siis niin, että jos työ tehdään yrtyk­sille riit­tävän hal­vak­si (ja myös työn­tek­i­jöille kan­nat­tavak­si), ne automaat­tis­es­ti työl­listävät enemmän.

    Koko kuvas­sa yksi merkit­tävä tek­i­jä on tule­van jakau­man muo­to. Jos väki jakaan­tuu A- ja B‑kansalaisiin, siitä tulee vaikeaa. Jos rajap­in­nat ovat riit­tävän liuku­via, palet­ti voi pysyä kasas­sakin, kos­ka sil­loin on ole­mas­sa siirtymämahdollisuus.

    Minus­ta tuol­lainen jakau­tu­mi­nen on varsin haitallista. Var­masti B‑kansalaiset katkeroitu­vat huo­mates­saan, että hei­dät on tietois­es­ti jätet­ty alem­paan kasti­in ja eris­tet­ty muista. Jonkin­lainen siir­tymämah­dol­lisu­us var­maankin säi­lytetään (ei siis luokkaleimo­ja kenenkään otsaan), mut­ta juuri tuo mekanis­mi, joka jakaa kansalaiset kah­teen luokkaan tarkoit­taa sitä, että jär­jestelmä ohjaa ihmisen jom­paan kumpaan kat­e­go­ri­aan ja myös pyrkii pitämään hänet tuos­sa kat­e­go­ri­as­sa (muuten jako kah­teen purkaan­tu­isi itsestään).

  111. “Olen osit­tain samaa mieltä siitä, että esimerkik­si val­tion­hallinnon tapa käyt­tää ilmaisia har­joit­telijoi­ta ei vält­tämät­tä kestä kri­it­tistä tarkastelua kokon­aisu­u­den kannal­ta. Samoin on yri­tyk­siä, jois­sa har­joit­telijoi­ta käytetään aika mie­lenki­in­toisel­la tavalla.”

    Julkisel­la sek­to­ril­la ei ole juurikaan tar­jo­ta töitä amis­laisille, joten kyl­lä har­joit­telu tapah­tuu pääasi­as­sa yksi­tyisel­lä useim­mil­la aloilla

  112. Tapio: Osa tahal­laan, osa ymmärtämättömyyttään. 

    Päät­täjien on help­po nähdä maail­ma kaltais­ten­sa näkökul­mas­ta. Tämä on yksi syy, mik­si he saat­ta­vat rak­en­taa yhteiskun­taa A‑kansalaisille silkkaa ajttelemattomuuttaan.

    On aivan käsit­tämätön­tä, että suurin osa vähänkään vasem­mis­to­lais­es­ti ajat­tele­vista ihmi­sistä ei tajua, että myös työn teet­tämisen pitää olla kan­nat­tavaa, ei vain työ tekemisen. Jotenkin ei henkises­ti hyväksytä, että työn hin­ta vaikut­taa sen kysyntään.

    Van­hat fra­a­sit vaikka­pa siitä, kuin­ka kap­i­tal­is­til­la riit­tää aina rahaa kaikille työn­tek­i­jälu­okille jaet­tavak­si ovat rasit­tavia. Voi käy­dä niinkin, että rahaa riit­tää vain tehokkaim­mille edun­valvo­jille. Pitäisi hah­mot­taa maail­ma enem­män niin, että kokon­aisu­u­den täy­tyy toimia, jot­ta rahaa riit­tää jaet­tavak­si kaikille. Tämä ei taroi­ta sitä, että “kap­i­tal­isti” antaisi almu­ja suurista tulois­taan, vaan sitä, että yhteiskun­ta vas­taa siitä, että tulot (ja verot) jakau­tu­vat oikeu­den­mukaises­ti kaikille ryh­mille, porhos­ta ja IT-gurus­ta perus­du­u­nari­in. Pitäisi siis olla samas­sa veneessä, niin puheis­sa kuin teois­sa. Näin yhteiskun­ta toimisi ter­veem­min. Jotkut saa­vat enem­män kuin toiset, ja myös duunarei­den joukos­sa on iso­ja ero­ja, mut­ta jos koko paket­ti pide­tään kohtu­ullise­na ja reilu­na, ja kaikkien työtä hyö­dyn­tävänä, kaik­ki voit­ta­vat (ali­työl­lis­te­tyt, B‑duunart, A‑duunarit, rikkaat).

  113. Viherinssi,

    kir­joitin tuos­ta asi­as­ta sarkas­tis­es­ti, kos­ka sen koulu­tuk­sen nimi­in van­no­taan niin mon­es­ta suunnasta.

    Onhan siinä tiet­ty totu­us että koulute­tumpi työvoima voi sopeu­tua muu­tok­si­in helpom­min. Mut­ta kyvykkyy­del­lä on myös erit­täin suuri merk­i­tys ja sen jakau­tu­mista kunkin ajan­hetken pop­u­laa­tios­sa ei voi poli­it­tisin toimen­pitein hallita.

    Toisaal­ta jos robot­it oli­si­vat niin halpo­ja ja tuot­tavia että melkein jokainen voisi kor­va­ta ostet­tu­ja palvelui­ta niil­lä, niin ajat­tele miten edullisek­si teol­lisu­u­den tuotan­non arvo muut­tuu suh­teessa mihin tahansa muuhun tuotan­toon. Lääkäris­sä käyn­ninkin voisi hoitaa robotin avulla.

    Ei olisi vält­tämät­tä enää jäl­jel­lä hyvä­palkkaisia asiantun­ti­ja-ammat­te­jakaan. Hyvä­palkkaisel­la tarkoi­tan sitä mikä on amma­tis­sa saadun tulon ostovoima teol­lisu­u­den tuot­ta­m­i­na kulutushyödykkeinä.

    Län­si­mais­sa on nyt tyyp­il­listä se, että asiantun­ti­jan palkan ostovoima edel­lisessä mielessä on suuri mut­ta palvelu­iden ostamises­sa pieni.

  114. Tapio: Automaa­tioaste teol­lisu­udessa riip­puu automaa­tiokus­tan­nusten ja työvoimakus­tan­nusten suh­teesta. Pätee var­maan myös kotitalouksissa.

    Pätee. Esimerkik­si monis­sa eteläamerikkalai­sis­sa mais­sa tiskikoneet eivät ole kovin suosit­tu­ja, kos­ka tiskikoneen osta­maan kykenevis­sä koti­talouk­sis­sa on jo Juani­ta-merkki­nen yleiskone.

    Pääsään­töis­es­ti kuitenkin nykyaikaisen automaa­tion hin­ta riip­puu voimakkaasti volyymeista. Kuin­ka isot markki­nat olisi pyykkikoneelle, jon­ka toiseen päähän sur­votaan likapyyk­it heit­tämäl­lä ja tois­es­ta päästä tulee silitet­tyä ja viikat­tua pyykkiä ulos? Jos laite mak­saa muu­ta­man ton­nin, niitä voi myy­dä län­si­mai­hin jo aika monta.

    Entä ruuan­lait­toro­bot­ti, johon heit­etään ainek­set toiseen laari­in ja ote­taan tuore salatti/keitto/pihvi tois­es­ta laarista? Sen jäl­keen syn­tyy iso bis­nis resep­tien myymis­es­tä, ja rav­in­to­lat siir­tyvät myymään pelkästään atmosfääriä.

    Nykyisel­lä palkkata­sol­la robot­ti kor­vaa työtä, jon­ka hin­ta on kymppe­jä tun­nis­sa. Jos robotin käyt­tämi­nen mak­saa lähin­nä sähkön ver­ran, tuhan­sienkin euro­jen lait­teen takaisin­mak­suai­ka alkaa olla aika lyhyt.

    Yksi­ty­istalouden kohdal­la tosin pitäisi kysyä sitä, mikä investoin­ti tuo eniten mieli­hyvää jotain kaut­ta. Jos henkilö ei pidä koti­taloustöistä tai ehdi tehdä niitä, investoimi­nen niiden helpot­tamiseen ihmisen tai konei­den muo­dos­sa on aika korkeal­la listalla.

    Robot­it voivat myös siirtää mäkkärin pihvinkään­täjät ja ran­skalais­ten pais­ta­jat tekemään jotain muu­ta. Siinä kuitenkin volyymien vähäisyys vielä tois­taisek­si suo­jaa työn­tek­i­jöitä. Koti­talouk­sien määrä on kuitenkin jo jotain ihan muuta.

  115. spot­tu: Asiantun­ti­jate­htävän ja arjen suju­mista helpot­ta­van palvelun väli­nen ero pelkästään retori­nen ja sel­l­aise­na tarpee­ton. Aika ankea on sel­l­ainen yhteiskun­ta jos­sa 80% työ­panos nonsoleerataan.

    Pahoit­te­len, että ilmaisin itseäni vähän huonos­ti. En halua tehdä näi­den töi­den väli­in eroa, kos­ka täl­lä het­kel­lä nimeno­maan pitäisi saa­da lisää niitä arjen helpot­tamisen asiantun­ti­joiden palveluita.

    Olen­nainen asia on kuitenkin se, että teknolo­gia syö niitä arjen helpot­tamisen palvelui­ta, eikä niiden tilalle ole help­po löytää sel­l­aista tekemistä, joka sopisi samalle tekijäkaartille.

    Tämä on näkynyt jo pitkään vaikka­pa raken­nuk­sil­la, jos­sa koko ajan vähem­män tarvi­taan apumiehiä, kun hom­mat vaa­ti­vat enem­män osaamista. Kadun­lakaisi­jakin ajaa lakaisukoneel­la, joka hoitaa aika mon­en työn­tek­i­jän hommat.

    Itse asi­as­sa kehi­tys tekee myös näil­lä arjen helpot­tamisen aloil­la sen, että työ­paikko­ja on työn määrään näh­den vähem­män, mut­ta työ on enem­män asiantun­ti­ju­ut­ta vaativaa.

    Saatan hyvinkin käyt­tää tun­nin matkoi­hin saadak­seni kun­non piz­zan, sel­l­aisen jon­ka tekemiseen vaa­di­taan huo­mat­tavaa koulu­tus­ta ja kykyjä.

    Elämys­palveluille on var­masti tule­vaisu­udessakin paljon kysyn­tää, toden­näköis­es­ti koko ajan enem­män. Tämä kos­kee myös ykkös­lu­okan piz­zan­pais­ta­jia — joskin se hom­ma voi muut­tua joskus ykkös­lu­okan piz­zare­sep­tien kehit­täjäk­si, joka myy resepte­jä ohjel­moitavak­si Sam­sun­gin Kitchen­Bot 7.6:een. (Miet­tikääpä muuten het­ki sitä, mikä osa piz­zataksin hom­mista ei ole automa­ti­soitavis­sa nykyteknologialla…)

    Samoin tämä kos­kee hyviä eloku­van­tek­i­jöitä tai vaik­ka muusikoi­ta, eikä hyvän stand-up ‑koomikon urakaan ihan huonol­ta näytä.

    Edjukeis­sön aut­taa siihen että palveluy­hteiskun­ta on myös asiantun­ti­jay­hteiskun­ta. Asiantun­ti­ja on lop­ul­ta vain henkilö joka tietää mitä tekee.

    Tässä on kuitenkin tiet­ty pul­ma. Sisäl­lön­tuotan­toalal­la voi men­estyä vain, jos on poikkeuk­sel­lisen hyvä alal­la. Jos kuu­lut stand-up ‑kyvy­il­läsi parhaaseen kymme­neen pros­ent­ti­in, kukaan ei viit­si kuun­nel­la jut­tu­jasi, kos­ka työ­paikan kahvi­huoneessa on jo pari vas­taa­van­ta­soista puu­jalka­v­it­sien mur­jo­jaa. Todel­la hyväk­si ja suosi­tuk­si kir­jail­i­jak­si tulee ehkä yksi miljoonas­ta ihmisestä.

    Kult­tuuri­alal­la työsken­telee paljon enem­män ihmisiä kuin mitä ylläol­ev­as­ta voisi päätel­lä. Suurin osa työvoimas­ta ei kuitenkaan työsken­tele markki­nae­htois­es­ti, vaan selviämi­nen perus­tuu kuitenkin lähin­nä julkiseen tukeen. Tuki voi olla hyvin perustel­tua (ainakin minus­ta pääosin on), mut­ta sen laa­jen­t­a­mi­nen ei ole oikein vas­taus mihinkään.

    Se ei ole vas­taus etenkään sik­si, että iso osa kult­tuuri­alal­la työsken­tele­vistä on terävästi ajat­tele­via ihmisiä, jot­ka voisi­vat työl­listyä toisille aloille markki­nae­htois­es­ti, joten kult­tuuri­ala on henkilöresurssien osalta samal­la laar­il­la kuin “tuot­tavampi” työ.

    Tar­i­nat koulupu­dokkaas­ta huip­pu­vi­ihdyt­täjäk­si nou­sev­as­ta ihmis­es­tä myyvät hyvin, mut­ta ne eivät ole niin tyyp­il­lisiä, että sil­lä työt­tömyyt­tä ratkaistaisiin.

    Kult­tuuri­in vivah­tavil­la taidoil­la on kysyn­tää muual­lakin yhteiskun­nas­sa. Ei tarvitse olla jariter­vo saadak­seen kevytle­vitet­tä täysjyväruisleivälle kir­joit­tamisen avul­la. Siinä vai­heessa kuitenkin men­emme jo taval­lisen asiantun­ti­jatyön pari­in, jos­sa sil­lä pelkäl­lä kynäi­ly­taidol­la ei selviä. Edes toimit­ta­jalle ei riitä pelkkä kir­joi­tus­taito ilman ana­lyysi­taitoa ja erikoisasiantuntemusta.

    Kysymys on tässä vai­heessa siitä, mitä tehdään perusk­oulun alim­man kvar­ti­ilin mukana suorit­ta­neen henkilön työ­panok­sel­la. Ylivoimais­es­ti suurim­mas­ta osas­ta siitä pop­u­laa­tios­ta ei tule ammat­tivi­ihdyt­täjää, ammat­tiurheil­i­jaa tai huip­pukokkia, vaik­ka onnek­si muu­tamista tulee.

  116. Jos äkkiä yritän laskea, niin palvelun alvi­ton hin­ta on 10,73 €/h. Sivuku­lu­ja tulee palkan päälle tyyp­il­lis­es­ti noin 25 % (sotut, eläke­mak­sut), jol­loin brut­topalkak­si jäisi noin 8,60 €. Ilmeis­es­ti kaik­ki byrokra­tia tapah­tuu ilmaisek­si puhu­mat­takaan vaikka­pa lomakorvauksista.

    Tosin vielä has­sumpaa on se, että paikallisen 4H-ker­hon sivuil­la hin­naksi ilmoite­taan 19,88 €/h. Siitä voi jo nol­latun­ti­sopimuk­sel­la ole­vien nuorten kanssa päästä nollille.

    4H Ker­hot hin­noit­tel­e­vat itsenäis­es­ti hin­tansa esim Rovanie­mi käyt­tää tuo­ta 13,30 euroa per h

    Helsingis­sä mak­soin korkeam­man hinnan

    http://rovaniemi.4h.fi/palvelut/pihapalvelu/

    Eivät nuo yleishyödyl­liset yhdis­tyk­setkään tap­pi­ol­la voi pyöriä, voi olla, että toim­intaa sub­ven­toidaan muuten

    Ja 4H työl­listää jopa 8000 nuor­ta, joten subeven­tio ei voi olla merkittävää.

    Et huo­man­nut , että pain­otin nimeno­maan nuorten työl­listämistä eli 4H ker­hot työl­listävät pääasi­as­sa 14- 21-vuo­ti­ai­ta ensityöpaikkoihin.

    Useim­mat aloit­ta­vat työt tuos­sa iässä.

    Ja kun henkilö on alle 18-vuo­tias niin hänestä ei mak­se­ta TEL mak­sua ja lomako­r­vaus on 9 %, joten sivu-ja lomaku­lut ovat keskimäärin paljon alem­mat kuin mainit­se­masi 25 %.

    Kun henkilöil­lä ei ole juurikaan ajoko­rt­te­ja eikä auto­ja niin he matkus­ta­vat julkisilla.

    Palvelun hin­ta on saatu hal­vak­si kon­sep­til­la vaik­ka lop­putuote on sisäl­löltään lähel­lä tuo­ta kallista vaihtoehtoa.
    Esim siivous­fir­man auto nos­taa jo kulu­ja merkit­tävästi ja jos pysäköidään Helsin­gin keskus­tas­sa niin pysäköin­ti mak­saa enem­män kuin siivoo­jan palkka.

    Mitä tulee hallintoon ja palkan­lasken­taan niin tuol­laiset sait­il­la työtä tekevät eivät ole työn­jo­hdon silmäin alla, joten hei­dän pitää selvitä itsenäis­es­ti ja/tai tilaa­jan valvon­nal­la ja tuella.

    Palkan­lasken­ta on taas aika triv­i­aalia. Minä jouduin laske­maan palkat itse ensim­mäisel­lä ulko­maankomen­nuk­sel­la Male­si­as­sa 80-luvun alkupuolel­la ja sil­loin apu­vä­li­neenä oli vain vähän parem­pi laskin.Paikallisia oli n 30 ja heille piti laskea palkat, sotut ja eläke­mak­sut kuten Suomes­sakin ja sen päälle mopoko­r­vauk­set palk­ka piti pus­sit­taa, kos­ka palk­ka piti mak­saa käteen.Sen päälle piti kiertää verot­ta­ja, eläkey­htiö ja vaku­u­tusy­htiö ja tilit­tää käteisel­lä mak­sut heille.

    Ja kun työaikalo­make oli tes­tat­tu niin sih­teeri Rosi­dah las­ki palkat ja minä pus­sitin ja hoidin viranomaiset

    Alus­sa tuo­hon kului päivä kahdessa viikos­sa, myöhem­min puoli päivää.

    Tänä päivänä saa halpo­ja palkan­lasken­tao­hjelmia, joi­hin työn­tek­i­jä tal­len­taa tuntinsa/kulunsa ja hyväksymisen jäl­keen ja kun palk­ka ja tili­tyk­set tehdään netis­sä joten työmäärä on vieläkin vähäisempi

    Yri­tys­ten hin­noit­tel­lu vaikut­taa se, että siivoo­jaa pide­tään mata­lan tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jänä , mut­ta siivous­fir­man johta­ja pitää itseään korekan tuot­tavu­u­den henkilönä eikä tyy­dy pieni­in palkkioihin

    Täl­lai­sis­sa pienis­sä mata­lan tuot­tavu­u­den yri­tyk­sis­sä johdon palkkiot suh­teessa työn­tek­i­jöi­den palkkioi­hin ovat korkeat

  117. Viherinssi: En rehellis­es­ti san­ot­tuna näe tuos­sa kovin hyvää ansain­ta­logi­ikkaa tässä suhteessa.

    1. Jos pieni kansakun­ta lait­taisi run­saasti resursse­ja tuo­hon, hedelmät meni­sivät pääosin muualle.

    2. Ohjel­ma ker­ryt­täisi meille run­saasti avaru­uste­knolo­gian osaamista, mut­ta se osaami­nen menisi niille suo­ma­laisille, jot­ka löytäi­sivät kyl­lä töitä muil­takin aloil­ta. (= Perusk­oulun vält­tävästi suorit­tanut rehelli­nen mut­tei teo­reet­ti­nen kansalainen ei kovin hel­posti löy­dä sijaansa avaruustutkimuksesta.)

    3. Asi­as­sa ei ole mitään selvää tulolähdet­tä nähtävis­sä. Aster­oideil­ta voidaan tuo­da min­er­aale­ja, mut­ta jos siitä tulee isoa bis­nistä, aster­oi­di­en omis­tuk­ses­ta ja val­tau­soikeuk­sista päät­tävät isot valtiot.

    Tämä taitaa olla niitä pro­jek­te­ja, jot­ka voisi­vat olla ihmiskun­nalle hyödyl­lisiä mut­teivät tekijälleen.

    Se joka kyke­nee ensim­mäisenä kehit­tämään menetelmän, jol­la rah­tia saa hal­val­la kier­toradalle tulee räjäyt­tämään potin. Nyt kg kier­toradalle mak­saa jotain 100 000 euroa. 

    Eikä kyse ole vain raa­ka-ainei­den han­kkimis­es­ta maa­han vaan siir­tokun­tien rakentamisesta.

    Spacex­in bud­jet­ti ei ole 30 mil­jar­dia, vaan run­saasti vähem­män. Avaru­u­den val­loi­tus yksi­ty­istyy vauhdilla.

    Kyse on myös kier­torata­tur­is­mista, kuka­pa ei tah­toisi nähdä tätä sin­istä helmeä kier­toradal­ta tai Kuun kiertoradalta?

    Joka tapauk­ses­sa eläk­er­a­has­to­jen osit­tainen sijoit­ta­mi­nen tule­vaisu­u­den teknolo­gioi­hin kiin­teistöku­plan sijaan olisi viisas­ta.. En siis tarkoi­ta val­tiony­htiön perus­tamista vaan yritysrahoitusta.

    Syvän­meren kai­vok­set ovat myös tulos­sa, onhan suurin osa maankuores­ta tun­tem­aton­ta ja robot­it eivät väl­itä val­on puut­teesta tai paineesta.

  118. Raimo K: Siel­lä on aika vähän ostovoimaisia asiakkaita. 

    Nau­roi se Noki­akin Iphonelle.

  119. Liian van­ha: Kaik­ki asi­at ovat aina suh­teel­lisia niin tämä 4H työ ja ver­rat­tuna Osmon ja Juhanan ja mon­en muun esi­tyk­si­in palk­ka on ruhti­naalli­nen ja ilman koulutusta.

    Eikö tästä siis voitaisi sit­ten kehit­tää jotain? Jotenkin tun­tuu, että osu­uskun­nat saat­taisi­vat olla puoli ratkaisua, ei olisi liikaa välistävetäjiä. Toisen puolen pitäisi tul­la palkkat­u­lo­jen ja tulon­si­ir­to­jen järkevästä yhteenso­vit­tamis­es­ta, mikä on sit­ten täysin poli­itikko­jen harteilla. 

    Yksinker­taista!

    Hup­sis, uno­hdin AY-liitot!

  120. “Olen osit­tain samaa mieltä siitä, että esimerkik­si val­tion­hallinnon tapa käyt­tää ilmaisia har­joit­telijoi­ta ei vält­tämät­tä kestä kri­it­tistä tarkastelua kokon­aisu­u­den kannal­ta. Samoin on yri­tyk­siä, jois­sa har­joit­telijoi­ta käytetään aika mie­lenki­in­toisel­la tavalla.

    Toisaal­ta omako­htaise­na koke­muk­se­na voin ker­toa, että opiske­li­joille on aina joutunut mak­samaan ihan tun­tu­vaa palkkaa. Muuten ei ole saanut järkevästi toimi­vaa työvoimaa.”

    Riip­puu vähän mil­laista opiske­li­jatyövoimaa palkkaa ja mihin tehtäviin.

    Valmis­tu­in opet­ta­jak­si 2010 ja tein lop­putyön nuorten sijoit­tumis­es­ta työelämään aja mie­lenki­in­toise­na juon­teena tuli esille, että jotain tapah­tui josksu 2005, sen jäl­keen pakol­lis­ten har­joit­telu­iden tekem­i­nen ilmaistyönä alkoi nous­ta jyrkästi .

    Olin yhden tal­ven har­joit­teli­jana Hel­tech ja silleä selvisi,että ammatil­lisen opetuk­sen tasol­la läh­es kaik­ki pakolli­nen har­joit­telu tehdään ilmaistyönä .

    Tein ope­tushar­joit­telua myös Metropo­lias­sa ja har­joit­telu­vas­taavien kir­joista löy­tyi sama ilmiö.

    Ja kun tiedustelin sama asi­aa muual­ta Suomes­ta har­joit­telu­vas­taav­il­ta niin vas­taus oli yhteneväinen.

    Ja tör­mäsin ilmaistyöhön Aurinko­ran­nikol­lakin: Paikallises­sa suo­ma­laiska­pakas­sa suo­ma­lainen har­joit­teli­ja jäi työvuoron jäl­keen kal­jalle ja rupat­tele­maan .Hän oli toimin­ut 10 vuot­ta tar­joil­i­jana , mut­ta alko­ho­li­vas­taavak­si päästäk­seen tarvit­si muodol­lisen koulu­tuk­sen ja pätevyy­den .Oppi­laitos välit­ti hänet har­joit­teli­jak­si Espanjaan.Huolimatta pitkästä koke­muk­ses­ta hän sai vain pienen ylläpi­toko­r­vauk­sen, oppi­laitos mak­soi matkat ja asum­i­nen + tuon ylläpidon.

    Työ­nan­ta­jalle hän oli täysin ilmainen

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194727608469/artikkeli/puheenaihe+ilmainen+harjoittelija+on+kuin+tyhja+maitopurkki+.html

  121. Viherinssi: Sisäl­lön­tuotan­toalal­la voi men­estyä vain, jos on poikkeuk­sel­lisen hyvä alalla.

    Mitä on sisäl­lön­tuotan­toala? Yle sanoo ole­vansa sisäl­lön­tuot­ta­ja ja Ylessä on sisältöjo­hta­ja. Suo­raan englan­niksi kään­net­tynä tit­teli on con­tent man­ag­er ja takaisin suomek­si kään­net­tynä tarkoit­taa tyyp­il­lis­es­ti vaikka­pa IBM:n sisällönhallintaohjelmistoa.

    Sisäl­lön­tuotan­to voi tarkoit­taa mitä vain. Tap­olan makkarames­tarikin voi sanoa, että hän on sisäl­lön­tuot­ta­ja, kun hän jauhaa ja sekoit­taa mus­ta­makkaran sisällön. 

    Filosofi voi tode­ta, että kuori antaa makkar­alle muodon. Sit­ten voidaankin kinastel­la, määrääkö muo­to sisäl­lön vaiko sisältö muodon.

  122. Liian van­ha: Riip­puu vähän mil­laista opiske­li­jatyövoimaa palkkaa ja mihin tehtäviin.

    Nimeno­maan. Jos työvoima on heikohkosti työl­listävältä alal­ta, har­joit­telu­paikois­takaan ei ihmeem­min mak­se­ta. Omat koke­muk­seni liit­tyvät tek­nis-taloudel­lisen alan korkeak­oulu- ja yliopis­to-opiske­li­joi­hin. (Tosin ihan viime vuosi­na on tul­lut nähtyä sekin ihme, että kesä­teekkarista sai pienen har­joit­te­lutuen yliopistolta.)

    Val­tio ei kai ihan nol­lahin­nal­la ota har­joit­telijoi­ta, mut­ta nopeasti löy­tyneen tiedon mukaan val­tion korkeak­ouluhar­joit­telijoille mak­se­taan medi­aan­i­na reilu ton­ni kuus­sa. Tässäkin rahas­sa on oppi­laitok­sen mak­samaa rahaa mukana. Työt ovat nuorem­pi­en virkami­esten töitä, joista valmis­tuneille mak­se­taan moninkertaisesti.

    EU taitaa ottaa har­joit­telijoi­ta myös nol­la­pal­ka­lla, mut­ta ilmeis­es­ti jotain kuluko­r­vaus­ta voi saada.

    Mut­ta kuten jo aikaisem­min totesin, en pidä har­joit­telijoil­la kikkailua hyvänä elinkeinotukena.

  123. Tapio: Eikö tästä siis voitaisi sit­ten kehit­tää jotain? Jotenkin tun­tuu, että osu­uskun­nat saat­taisi­vat olla puoli ratkaisua, ei olisi liikaa välistävetäjiä. Toisen puolen pitäisi tul­la palkkat­u­lo­jen ja tulon­si­ir­to­jen järkevästä yhteenso­vit­tamis­es­ta, mikä on sit­ten täysin poli­itikko­jen harteilla. 

    Yksinker­taista!

    Hup­sis, uno­hdin AY-liitot!

    Toki osu­uskun­tia saa perus­taa jo nyky­isinkin — ja onhan niitä perustettukin.

    Ay-liik­keel­lä ei ole san­omista siinä tilanteessa kun kaik­ki ovat osakkai­ta ja siis omistajia.

  124. Raimo K: Ay-liik­keel­lä ei ole san­omista siinä tilanteessa kun kaik­ki ovat osakkai­ta ja siis omistajia.

    Tarkoitin tuo­ta palkan ja etuuk­sien yhteenso­vit­tamista. Siitä kai AY-liike ei ole kovin innostunut.

  125. Evert The Nev­er­Rest: Filosofi voi tode­ta, että kuori antaa makkar­alle muodon. Sit­ten voidaankin kinastel­la, määrääkö muo­to sisäl­lön vaiko sisältö muodon.

    Terävä huomio! REACH-lain­sädän­nön valmis­telus­sa tästä asi­as­ta kiis­telti­in vuosia 🙂

  126. Juho Laatu:Tulk­it­sen asian niin, että enää ei ole halut­tukaan työl­listää kaikkia. Käsit­tääk­seni täystyöl­lisyys ei ole nykyään muodis­sa talous­gu­ru­jen piireissä.

    Tuo perus­tuu mielestäni väärinymmär­ryk­seen. Talous­gu­rut kun tarkoit­ta­vat täystyöl­lisyy­del­lä yleen­sä sem­moista tilan­net­ta, jos­sa rak­en­teelli­nen työt­tömyys on pois­tunut ja jäl­jel­lä on enää kitkatyöt­tömyyt­tä ja jos on mata­la­suh­danne, niin suh­dan­nevai­hteluista johtu­vaa suh­dan­netyöt­tömyyt­tä. Muu olisikin epärealistista.

    Tavan kansa tarkoit­taa taas täystyöl­lisyy­del­lä neu­vos­toli­it­to­laista täystyöl­lisyyt­tä, jos­sa jokaikiselle henkilölle on ole­mas­sa aina työ­paik­ka. Ja sit­ten kun ihmiset eivät tätä ymmär­rä, liian­van­hat tois­tel­e­vat että “ekon­o­mistit toivo­vat suur­ta työt­tömien armeijaa”.

  127. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Tavan kansa tarkoit­taa taas täystyöl­lisyy­del­lä neu­vos­toli­it­to­laista täystyöl­lisyyt­tä, jos­sa jokaikiselle henkilölle on ole­mas­sa aina työ­paik­ka. Ja sit­ten kun ihmiset eivät tätä ymmär­rä, liian­van­hat tois­tel­e­vat että “ekon­o­mistit toivo­vat suur­ta työt­tömien armeijaa”. 

    Ekon­o­mis­teista en tiedä, mut­ta ainkin työ­nan­ta­jat tätä ovat toivoneet — ja yllä­tys, yllä­tys, toive on toteutunut.

    Joskus aikoinaan val­takun­nas­sa työt­tömyys oli 4% ja mei­dän pikkukylässä sitkeästi 6% ja sitä pidet­ti­in korkeana. Miet­tusen hätäti­la­hal­li­tus run­nati­in kokoon, kun työt­tömiä oli 70.000…

    Eipä tai­da Neu­vos­toli­it­toa Suomes­sa monikaan kai­va­ta, mut­ta van­ho­ja aiko­ja voi muis­tel­la ja miet­tiä työt­tömyy­den siunauksellisuutta 😉

  128. Lau­ri Kumpu­lainen: Nau­roi se Noki­akin Iphonelle. 

    Ja myös nau­roi pelaa­jay­hteisö Nokian NGag­elle. Tietokonele­hdis­tö Microsoft­in Sur­face-tabletille. Fyysikot kylmä­fu­u­si­olle. Lääkärit homeopatialle.

    Siitä mille kukakin nau­raa ei voi paljoa päätel­lä. Pitää kat­soa syvemmälle.

    Mitä kaikkea bisnestä olitkaan avaru­usalal­la rak­en­ta­mas­sa? Kier­torata­matkailua nyt ainakin? Pitää myös muis­taa että vaik­ka sana ‘avaru­us’ on kivan kom­pak­ti lausut­ta­va, itse avaru­us on aika laa­ja käsite (pun intend­ed). LEO on ihan eri jut­tu kuin mat­ka aster­oidi­vyöhyk­keelle, joka puolestaan on ihan eri jut­tu kuin käväisy lähitähdis­sä. Klassi­nen Pow­ers of Ten ‑kuvakir­ja on oiva joh­da­tus aiheeseen.

  129. Sylt­ty: Tuo perus­tuu mielestäni väärinymmär­ryk­seen. Talous­gu­rut kun tarkoit­ta­vat täystyöl­lisyy­del­lä yleen­sä sem­moista tilan­net­ta, jos­sa rak­en­teelli­nen työt­tömyys on pois­tunut ja jäl­jel­lä on enää kitkatyöt­tömyyt­tä ja jos on mata­la­suh­danne, niin suh­dan­nevai­hteluista johtu­vaa suh­dan­netyöt­tömyyt­tä. Muu olisikin epärealistista.

    Tavan kansa tarkoit­taa taas täystyöl­lisyy­del­lä neu­vos­toli­it­to­laista täystyöl­lisyyt­tä, jos­sa jokaikiselle henkilölle on ole­mas­sa aina työ­paik­ka. Ja sit­ten kun ihmiset eivät tätä ymmär­rä, liian­van­hat tois­tel­e­vat että “ekon­o­mistit toivo­vat suur­ta työt­tömien armeijaa”.

    Siis mitä oli ymmär­ret­ty väärin? Puhumme kai tuos­ta talous­gu­ru­jen tarkoit­ta­mas­ta täystyöl­lisyy­destä. Työt­tömyys­lu­vut ovat olleet joskus alhaisem­pia kuin nyt, ja näyt­tää siltä niiden painami­nen alas ei ole Suomelle kovin keskeinen tavoite.

    http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html

  130. Mikko Kivi­ran­ta: …Siitä mille kukakin nau­raa ei voi paljoa päätel­lä. Pitää kat­soa syvemmälle… 

    Niin, ja nyt kun tuo tuli san­otuk­si, on toisaal­ta tot­ta että esimerkik­si intialaiset ovat juuri parhail­laan lähettämässä pikku hyötykuormaa Marsiin, 70 miljoo­nan kokon­ais­bud­jetil­la. Vaik­ka en näekään kuin­ka tuos­ta raha­nar­voista busines­ta vielä tulisi, niin onpa bud­jet­tikin reilusti alle 30 mil­jardin mis­tä Kumpulainen kirjoitti. Int­ian palkkata­sol­la on var­maan osuuten­sa huoke­as­sa hin­nas­sa, mut­ta silti…

  131. Juho Laatu:näyt­tää siltä niiden painami­nen alas ei ole Suomelle kovin keskeinen tavoite.

    Joo, mut­ta sinä viit­t­a­sit ettei se talous­gu­ru­jen mielestä ole kovinkaan tärkeää.

    Suomes­sa suun­nilleen ain­oat, jot­ka ehdot­ta­vat jotain sen suun­taisia toimia joil­la työt­tömyys saat­taisi jopa alen­tua, ovat talous­gu­ru­ja. Lop­ut vain puhu­vat että työt­tömyyt­tä pitää alen­taa, mut­ta nos­te­taan­pas tässä vero­ja ja työt­tömyys­tukia, kyl­lä se täl­lä lähtee.

  132. Juho Laatu: Työt­tömyys­lu­vut ovat olleet joskus alhaisem­pia kuin nyt, ja näyt­tää siltä niiden painami­nen alas ei ole Suomelle kovin keskeinen tavoite.

    Ei niin, mut­ta siinä sopas­sa on mon­ta keittäjää.

    Eräs kon­sep­ti tarkastel­la siaa on NAIRU. Tot­ta kai senkin seli­tysvoima on kiis­tet­ty, mut­ta kyl­lä se antaa miet­timisen aihet­ta. Esimerkik­si mik­si­hän työt­tömyys USA:ssa heilahtele talouteen näh­den vas­ta­syk­lis­es­ti tietyn vakioar­von molem­min puolin, mut­ta Euroopas­sa kohoaa syk­li sykliltä korkeammalle.

    Hyv­in­voin­nil­la on hintansa.

    1. Täystyöl­lisyytenä pide­tään sitä, että työt­tömyys saavut­taa NAIRU ‑tason. Se ei pysty ole­maan kovin pitkään sen ala­puolel­la, kos­ka nimen­sä mukaises­ti, NAIRU-tason alit­ta­mi­nen kiihdyt­tää inflaa­tio­ta, vie vien­niltä kil­pailukyvyn ja nos­taa työt­tömyyt­tä. (NAIRU = Non Accer­at­ing Infla­tion Rate of Unem­ploy­ment) Talouden rak­en­tei­den muu­tok­ses­ta johtuu, että NAIRU-taso on nous­sut koko ajan

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Täystyöl­lisyytenä pide­tään sitä, että työt­tömyys saavut­taa NAIRU ‑tason. Se ei pysty ole­maan kovin pitkään sen ala­puolel­la, kos­ka nimen­sä mukaises­ti, NAIRU-tason alit­ta­mi­nen kiihdyt­tää inflaa­tio­ta, vie vien­niltä kil­pailukyvyn ja nos­taa työt­tömyyt­tä. (NAIRU = Non Accer­at­ing Infla­tion Rate of Unem­ploy­ment) Talouden rak­en­tei­den muu­tok­ses­ta johtuu, että NAIRU-taso on nous­sut koko ajan

    Täystyöl­lisyytenä pide­tään työt­tömyy­den määrää, jos­sa työt­tömien määrä on kuukau­den aikana avoin­na ole­vien työ­paikko­jen määrä eli jäl­jel­lä on kitkatyöttömyys.

    NAIRU on taas aivan eri asia, se tarkoit­taa työt­tömyy­den raja-arvoa, jos­sa työn tar­jon­ta on niin korkea, ettei työvoimas­ta kil­pail­la ja alem­pi taas aiheut­taisi kil­pailua työvoimas­ta ja sitä kaut­ta syn­ty­isi inflaantiota

    Yleisem­min työn tar­jon­ta =työt­tömyys

  134. Tapio: Ei niin, mut­ta siinä sopas­sa on mon­ta keittäjää.

    Eräs kon­sep­ti tarkastel­la siaa on NAIRU. Tot­ta kai senkin seli­tysvoima on kiis­tet­ty, mut­ta kyl­lä se antaa miet­timisen aihet­ta. Esimerkik­si mik­si­hän työt­tömyys USA:ssa heilahtele talouteen näh­den vas­ta­syk­lis­es­ti tietyn vakioar­von molem­min puolin, mut­ta Euroopas­sa kohoaa syk­li sykliltä korkeammalle.

    Hyv­in­voin­nil­la on hintansa.

    USA:ssa tip­puu tilas­toin­nis­sa hyvin nopeasti työvoiman ulkop­uolelle ja USA:ssa on paljon ihmisiä työvoiman ulkop­uolel­la , todel­li­nen työt­tömyys on n tupla

  135. Osmo Soin­in­vaara: Talouden rak­en­tei­den muu­tok­ses­ta johtuu, että NAIRU-taso on nous­sut koko ajan

    Voisitko ava­ta tätä vähän? Mik­sei se ole nous­sut yhtä selvästi USA:ssa?

    1. Euroopas­sa on sel­l­aisia jäykkyyk­siä, joi­ta Yhdys­val­lois­sa ei ole. Tämä ei ole mitenkään yksiselit­teinen asia, kos­ka Yhdys­val­lois­sa tämä on tehty huonol­la työttömyysturvalla.

  136. Sylt­ty: Joo, mut­ta sinä viit­t­a­sit ettei se talous­gu­ru­jen mielestä ole kovinkaan tärkeää.

    Halusin oikeas­t­aan sanoa, että työt­tömyy­den tason alen­t­a­mi­nen ei ole poli­itiko­jen piiris­sä muodis­sa, ja että tätä tukee se, että myös talousti­eteil­i­jöi­den piiris­sä on vas­taavia ajatuk­sia. En viitan­nut keneenkään yksit­täiseen talous­gu­ru­un eri­tyis­es­ti, vaik­ka tuol­laista henkiöivää ter­miä epä­tarkasti käytinkin.

    OS mainit­si postauk­ses­saan NAIRU:n. Se edus­ta­nee hyvin talousti­eteil­i­jöi­den asen­tei­ta. En osaa sanoa sitä, kuin­ka suuri osu­us talousti­eteil­i­jöstä ajat­telee nykyään niin, että korkea työt­tömyys on vält­tämät­tömyys, mut­ta ilmeistä on, että tuol­laista on ilmassa.

    Suomes­sa suun­nilleen ain­oat, jot­ka ehdot­ta­vat jotain sen suun­taisia toimia joil­la työt­tömyys saat­taisi jopa alen­tua, ovat talous­gu­ru­ja. Lop­ut vain puhu­vat että työt­tömyyt­tä pitää alen­taa, mut­ta nos­te­taan­pas tässä vero­ja ja työt­tömyys­tukia, kyl­lä se täl­lä lähtee.

    Voi olla, että jotkut talous­gu­rut puhu­vt työl­lisyy­den vähen­tämisenkin puoles­ta. Min­un korvi­i­ni on useim­min kan­tau­tunut toivei­ta uud­es­ta nousus­ta ja vält­tämät­tömästä talouskasvus­ta, jot­ta talouden pyörät pyöri­sivät. Kai samal­la olete­taan, että talouden veto myös työl­listäisi, tai ainakin mah­dol­lis­taisi suuren työt­tömien joukon elät­tämisen paremmin.

    Aikanaan Kekko­nen run­nasi kokoon hätäti­la­hal­li­tuk­sen, kun maas­sa oli sil­loin huikeat 60 000 työtön­tä. Asenne oli siis toinen sil­loin. Minä lasken niin, että yhden työt­tömän elät­tämiseen menee kukaties yhden työl­lisen verot. Tuo on rit­tävä syy pyrk­iä vähen­tämään turhaa työttömyyttä.

    Yksinkeraisin (ja ehkä raain) kon­sti paran­taa työt­tömyys­luku­ja olisi työt­tömyysko­r­vausten laskem­i­nen ja min­imi­palkan laskem­i­nen. Parem­piakin kon­ste­ja var­masti on. Poli­itikoil­la ei riit­täne pokkaa mihinkään tuol­laiseen. Mielu­umin jaka­vat kaikkea hyvää kaikille, ja otta­vat lisää velkaa. Mark­ka-aikana ratkaisu olisi ollut devalvaatio/devalvoituminen. Nyt ollaan vähän pihal­la sen suh­teen, miten tilanne pitäisi hoitaa.

  137. Tapio: Ei niin, mut­ta siinä sopas­sa on mon­ta keittäjää.

    Eräs kon­sep­ti tarkastel­la siaa on NAIRU. Tot­ta kai senkin seli­tysvoima on kiis­tet­ty, mut­ta kyl­lä se antaa miet­timisen aihet­ta. Esimerkik­si mik­si­hän työt­tömyys USA:ssa heilahtele talouteen näh­den vas­ta­syk­lis­es­ti tietyn vakioar­von molem­min puolin, mut­ta Euroopas­sa kohoaa syk­li sykliltä korkeammalle.

    Hyv­in­voin­nil­la on hintansa.

    En usko oikein tuo­hon NAIRU-kon­sep­ti­in, tai ainakaan siinä mielessä, että korkea työt­tömyyys olisi vält­tämät­tömyys, johon on sopeudut­ta­va. (En ole tosin mikään alan asiantun­ti­ja, mut­ta jotain loogisu­ut­ta ehdo­tuk­sil­la pitäisi olla maal­likonkin silmään.) On selvä, että on tas­apain­otilo­ja, jois­sa työt­tömyys­lu­vut heilahtel­e­vat muiden para­me­trien mukana, mut­ta uskon silti siihen, että talout­ta voi pyörit­tää myös ilman, että työt­tömyys aje­taan ylös.

    Myös työt­tömyy­del­lä on hin­tansa. Tois­t­en verot menevät tois­t­en elämisen kus­tan­ta­miseen. Vähem­mäl­lä työt­tömyy­del­lä rahaa jäisi run­saasti mon­een muuhun asi­aan. Ihan per­in­teisel­lä maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti syn­tyy työstä eikä tekemättömyydestä.

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    Täystyöl­lisyytenä pide­tään sitä, että työt­tömyys saavut­taa NAIRU ‑tason. Se ei pysty ole­maan kovin pitkään sen ala­puolel­la, kos­ka nimen­sä mukaises­ti, NAIRU-tason alit­ta­mi­nen kiihdyt­tää inflaa­tio­ta, vie vien­niltä kil­pailukyvyn ja nos­taa työt­tömyyt­tä. (NAIRU = Non Accer­at­ing Infla­tion Rate of Unem­ploy­ment) Talouden rak­en­tei­den muu­tok­ses­ta johtuu, että NAIRU-taso on nous­sut koko ajan

    Tarkoit­taako tuo, että poli­itikko­jen ajat­te­lu­ta­pa on yleis­es­ti sel­l­ainen, että työt­tömyy­den tason olete­taan jatku­vasti nou­se­van, ja että tämä on luon­nol­lista ja taloudelli­nen opti­mi? Kir­joitin juuri paris­sa postauk­ses­sa, että min­un asen­teeni on hie­man van­hakan­taisem­pi aja­tus siitä, että työt­tömyys syö mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia (syömäl­lä mon­en työtä tekevän mak­samat verot). Inflaa­tiokin on min­ulle pienem­pi paha kuin suuri työttömyys.

  139. Juho Laatu: Minä lasken niin, että yhden työt­tömän elät­tämiseen menee kukaties yhden työl­lisen verot. Tuo on rit­tävä syy pyrk­iä vähen­tämään turhaa työttömyyttä.

    Mut­ta myös syy yrit­tää lisätä työllisyyttä.

    Talouden kannal­ta tässä kohdas­sa olen­naisin asia on kokon­ais­tuotan­to. Mitä enem­män Suomes­sa duu­nataan asioi­ta, sitä enem­män suo­ma­laisil­la on materiaa/palveluita/jne., ja sitä enem­män on varaa elät­tää niitäkin, jot­ka eivät osal­lis­tu tuotan­non tekemiseen.

    Korkea työt­tömyys on sosi­aalis­es­ti ongel­malli­nen ilmiö. Mata­la työl­lisyys on taloudel­lis­es­ti ongel­malli­nen ilmiö. Nämä eivät ihan aina ole sama asia (kts. Suo­mi-Ruot­si-maaot­telu aiheesta).

    Tämä voi selit­tää sitä, mik­si taloustiede ei vält­tämät­tä haikaile täystyöl­lisyy­den perään. Tuol­lainen 100 %:n työl­lisyysaste kun on aika mah­do­ton saavutet­ta­va. Työt­tömyysas­teen min­i­moin­ti taas on fokuk­sen kään­tämistä väärään paikkaan, jos tavoit­teena on työl­lisyysas­teen maksimointi.

  140. Evert The Nev­er­Rest: Mitä on sisäl­lön­tuotan­toala? Yle sanoo ole­vansa sisäl­lön­tuot­ta­ja ja Ylessä on sisältöjo­hta­ja. Suo­raan englan­niksi kään­net­tynä tit­teli on con­tent man­ag­er ja takaisin suomek­si kään­net­tynä tarkoit­taa tyyp­il­lis­es­ti vaikka­pa IBM:n sisällönhallintaohjelmistoa.

    Huo­maa, että näistä asioista on vaikea löytää yksiselit­teistä ter­mistöä. Olet aivan oike­as­sa makkarankuore­si kanssa, kos­ka nykyään­hän Man­ner­heim­intiel­lä ilmaan heit­et­ty tiiliskivi toden­näköisem­min osuu kuin on osumat­ta johonkuhun, jol­la on mon­imutkainen sisältöön liit­tyvä titteli…

    Tarkoitin viit­taa­mas­sasi kohdas­sa sitä, että vaik­ka viihdyt­täjiä tarvi­taan tule­vaisu­udessakin, se ei ole sel­l­aise­naan kovin työl­listävä ala. Sieltä ei löy­dy isom­min työ­paikko­ja niille ihmisille, jot­ka ovat kykyprofi­ilil­taan vähem­män teo­reet­tisia. Olisiko luo­va ala hyvä termi?

  141. Osmo Soin­in­vaara:
    Euroopas­sa on sel­l­aisia jäykkyyk­siä, joi­ta Yhdys­val­lois­sa ei ole. Tämä ei ole mitenkään yksiselit­teinen asia, kos­ka Yhdys­val­lois­sa tämä on tehty huonol­la työttömyysturvalla.

    Vähän täl­laista olin har­rasteli­jana järkeillyt.

    Yksi merkit­tävä syy täkäläisen työt­tömyys­ta­son nousu­un syk­li sykliltä lie­nee se, että ihmisen työ­markki­nakelpoisu­us entisenkaltaises­sa tehtävässä alkaa laskea jo 3…6 kk:n työt­tömyy­den jäl­keen ja 12 kk:n työt­tömyy­den jäl­keen jäl­keen se on jo merkit­tävästi alen­tunut (tiedän myös omas­ta kokemuksesta). 

    Hyvää tarkoit­ta­va ja inhimilli­nen pitkäaikainen ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va siis kään­tyy työt­tömän haitak­si. Ei ole niin suur­ta painet­ta hakea heti ja täysil­lä uut­ta työtä.

  142. Juho Laatu: En usko oikein tuo­hon NAIRU-kon­sep­ti­in, tai ainakaan siinä mielessä, että korkea työt­tömyyys olisi vält­tämät­tömyys, johon on sopeuduttava. 

    NAIRU-kon­sep­ti on hyvin yksinker­tainen ja varsin veden­pitävä. Siinähän vain tode­taan, että hyvä työl­lisyys nos­taa palkko­ja, mikä alen­taa työllisyyttä.

    NAIRU ei kuitenkaan huomioi työ­markki­noiden seg­men­toi­tu­mista. Telakkatyön­tek­i­jöi­den työt­tömyys on jos­sain kaukana NAIRU:n yläpuolel­la, lääkärien kaukana sen ala­puolel­la. Telakkatyöläis­es­tä ei saa lääkäriä, joten lääkärien täystyöl­lisyy­del­lä ei ole telakkatyöläiselle vaikutusta.

    Työt­tömyysseg­ment­tien tukem­i­nen ei siis mitenkään vält­tämät­tä joh­da muun työn hin­nan nousemiseen ja sitä kaut­ta kysyn­nän putoamiseen. (Telakkatyön tukem­i­nen ei ehkä muuten olisi kovin järkevää…) Mata­la­palkkatu­ki voi tuo­da mata­lan tuot­tavu­u­den työt lähem­mäs NAIRUa aiheut­ta­mat­ta sen kum­mem­pia sivuvaikutuksia.

  143. Viherinssi:
    Korkea työt­tömyys on sosi­aalis­es­ti ongel­malli­nen ilmiö. Mata­la työl­lisyys on taloudel­lis­es­ti ongel­malli­nen ilmiö. Nämä eivät ihan aina ole sama asia (kts. Suo­mi-Ruot­si-maaot­telu aiheesta).

    Tuo ei täysin auen­nut. Miten mallinsit työl­lisyy­den ja ei-työt­tömyy­den eron?

    Tuol­lainen 100 %:n työl­lisyysaste kun on aika mah­do­ton saavutettava.

    100% työl­lisyysastet­ta on turha tavoitel­la, mut­ta ainakin jokainen työtön, joka voi ja halu­aa tehdä töitä, mut­ta ei pienel­lä odot­telul­la pääse, on liikaa.

  144. Liian van­ha: USA:ssa tip­puu tilas­toin­nis­sa hyvin nopeasti työvoiman ulkop­uolelle ja USA:ssa on paljon ihmisiä työvoiman ulkop­uolel­la , todel­li­nen työt­tömyys on n tupla

    Onko USA:n tilas­tot tehty aiem­min eri taval­la? Tuo suh­teel­lisen tasainen aal­toilu on kestänyt vajaat puoli vuosisataa.

  145. Viherinssi: NAIRU-kon­sep­ti on hyvin yksinker­tainen ja varsin veden­pitävä. Siinähän vain tode­taan, että hyvä työl­lisyys nos­taa palkko­ja, mikä alen­taa työllisyyttä. 

    Talouden paramtrit tietenkin vaikut­ta­vat toisi­in­sa. Min­un tukeni NAIRU-tyyp­pisi­in väit­teisi­in nojaavalle poli­ti­ikalle lop­puu siinä, mis­sä suur­ta työt­tömyysastet­ta alen­taan pitää vält­tämät­tömyytenä tai tarpeellisena.

    Työt­tömyysseg­ment­tien tukem­i­nen ei siis mitenkään vält­tämät­tä joh­da muun työn hin­nan nousemiseen ja sitä kaut­ta kysyn­nän putoamiseen. (Telakkatyön tukem­i­nen ei ehkä muuten olisi kovin järkevää…) 

    Mieluiten ohjaisin kansan­talout­ta niin, että ohjaisin yleisel­lä tasol­la palkka­haitaria, työt­tömyys­tukia, vero­ja yms., ja antaisin pääsään­täöis­es­ti markki­noiden ohja­ta toimin­nan kan­nat­taville sektoreille.

    Joil­lain aloil­la eri­ty­iso­h­jaus voi olla tämän lisäk­si paikallaan. Telakoiden tapauk­sis­sa esim. sik­si, että val­tio kat­soo laivan­raken­nuk­sen ole­van vaik­ka kri­isi­valmiussy­istä maalle niin tärkeä ala, että sen toimivu­us tulee taa­ta. Val­tio voi myös tukea täl­laisia kovin heilahtele­via alo­ja kri­isi­aikoina, jos se kat­soo tuon tuen ole­van kokon­aistaloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa (viisaam­paa kuin ohja­ta työ uusille tasaisem­mille ja tuot­tavam­mille aloille).

    1. NAIRU-käsite ei ole mitään pahan­tah­toisu­ut­ta, vaan vali­di talous­teo­ria, jota havain­not tuke­vat. Ei kan­na­ta ampua viestin­tuo­jaa. Se on mit­tari sille, kuin­ka alas työt­tömyys voi laskea. Juuri talousti­eteil­i­jät esit­tävät toimia työn tar­jon­nan lisäämisek­si, jot­ta NAIRUas saataisi­in alem­mak­si. Sii­inä on kyse rak­en­teel­lis­s­ta uud­is­tuk­sista ja esimerkik­si Suomen harv­inaisen pitkästä kah­den vuo­den ansiosi­don­nais­es­ta työttömyysturvasta.

  146. Raimo K: Ekon­o­mis­teista en tiedä, mut­ta ainkin työ­nan­ta­jat tätä ovat toivoneet – ja yllä­tys, yllä­tys, toive on toteutunut.

    Joskus aikoinaan val­takun­nas­sa työt­tömyys oli 4% ja mei­dän pikkukylässä sitkeästi 6% ja sitä pidet­ti­in korkeana. Miet­tusen hätäti­la­hal­li­tus run­nati­in kokoon, kun työt­tömiä oli 70.000…

    Eipä tai­da Neu­vos­toli­it­toa Suomes­sa monikaan kai­va­ta, mut­ta van­ho­ja aiko­ja voi muis­tel­la ja miet­tiä työt­tömyy­den siunauksellisuutta 

    Minä taas muis­te­len, että Kekko­nen käyn­nisti poikkeustoimet hätäti­la­hal­li­tuk­sen aikaansaamisek­si, kun työt­tömien määrä ylit­ti 100.000 henkeä. Jos en muus­ta Kekkoselle hat­tua nos­taisi, niin tästä.

    No, oli luku sit­ten 70.000 tai 100.000 niin työt­tömien lukumäärä oli tuol­loin aivan liian suuri. Nyky­isin se on silti vielä paljon suurem­pi. Hätäti­las­ta ei silti ainakaan hal­li­tuk­sel­la tai eduskun­nal­la tai­da olla tietoakaan! Mikä mättää? 

    Työt­tömät tarvit­se­vat ennenkaikkea työtä, ja tekemätön­tä työtä tässä maas­sa riittää.

    Poli­itikoil­ta taitaa puut­tua taju siitä, että jokaisen työt­tömäk­si joutu­van tapauk­ses­sa kyseessä on pait­si iso henkilöko­htainen trage­dia, usein myös asianomaisen per­het­tä ja sosi­aal­isia suhtei­ta repivä tapah­tu­ma ja itse asi­as­sa pitkäkestoisem­pi tila, jon­ka inhimil­lisiä kus­tan­nuk­sia ja kaikkea kär­simys­tä lie­nee aika mah­do­ton­ta edes mitata. 

    Ihmette­len, mik­si hal­li­tus (-puolueet) ei(vät) tun­nu välit­tävän asi­as­ta pätkääkään, kun sen vaa­timia poikkeustoimia (esim. työl­lisyystyöt?) ei käyn­nis­tetä? Onko seu­raavi­in vaalei­hin liian pitkä aika?

  147. Tulon­jaon polar­isoi­tu­misen ja työt­tömyy­den kausali­teet­ti voi myös kulkea toisin päin.
    Ajatel­laan, että jostain syys­tä työstä ei mak­se­ta sen rajatuot­tavu­u­den mukaista palkkaa (tehokku­uskri­teeri), täl­löin osa työn tuot­tavu­ud­es­ta kanavoituu pääo­mat­u­loi­hin, joi­ta tyyp­il­lis­es­ti saa­vat suu­rit­u­loiset. Suu­rit­u­lois­t­en rajaku­lu­tusalt­tius on pien­i­t­u­loisia mata­lampi (empi­iri­nen fak­ta), täl­löin talouden kokon­aiskysyn­tä las­kee, ellei jol­lain mekanis­mil­la rikkaiden ylimääräisiä säästöjä kanavoi­da köy­hem­mille. Kos­ka talouden kokon­aiskysyn­tä ei nouse samas­sa tahdis­sa työn tuot­tavu­u­den kanssa, ei kaikkea työvoimaa tarvi­ta. Työn tuot­tavu­us on kas­vanut luon­non­lain tavoin ainakin viimeiset 200 vuot­ta, ja yhtä vääjäämät­tömästi palkat ovat jääneet tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen jäl­keen (Yhdys­val­lois­sa jo 70- luvul­ta lähtien).

  148. Nairu on käsit­teenä ongel­malli­nen, kos­ka se on havait­se­ma­ton. Esim. OECD:n arviot eri aikoina jonkun maan rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den tasos­ta ovat revi­sioituneet aika voimakkaasti. Eli ekon­o­mistien menetelmät eivät pysty vält­tämät­tä erot­tele­maan kysyn­täshokin vaiku­tus­ta rak­en­teel­li­sista ongelmista.

  149. Juho Laatu: Halusin oikeas­t­aan sanoa, että työt­tömyy­den tason alen­t­a­mi­nen ei ole poli­itiko­jen piiris­sä muodis­sa, ja että tätä tukee se, että myös talousti­eteil­i­jöi­den piiris­sä on vas­taavia ajatuk­sia. En viitan­nut keneenkään yksit­täiseen talous­gu­ru­un eri­tyis­es­ti, vaik­ka tuol­laista henkiöivää ter­miä epä­tarkasti käytinkin.

    OS mainit­si postauk­ses­saan NAIRU:n. Se edus­ta­nee hyvin talousti­eteil­i­jöi­den asen­tei­ta. En osaa sanoa sitä, kuin­ka suuri osu­us talousti­eteil­i­jöstä ajat­telee nykyään niin, että korkea työt­tömyys on vält­tämät­tömyys, mut­ta ilmeistä on, että tuol­laista on ilmassa.

    Voi olla, että jotkut talous­gu­rut puhu­vt työl­lisyy­den vähen­tämisenkin puoles­ta. Min­un korvi­i­ni on useim­min kan­tau­tunut toivei­ta uud­es­ta nousus­ta ja vält­tämät­tömästä talouskasvus­ta, jot­ta talouden pyörät pyöri­sivät. Kai samal­la olete­taan, että talouden veto myös työl­listäisi, tai ainakin mah­dol­lis­taisi suuren työt­tömien joukon elät­tämisen paremmin.

    Aikanaan Kekko­nen run­nasi kokoon hätäti­la­hal­li­tuk­sen, kun maas­sa oli sil­loin huikeat 60 000 työtön­tä. Asenne oli siis toinen sil­loin. Minä lasken niin, että yhden työt­tömän elät­tämiseen menee kukaties yhden työl­lisen verot. Tuo on rit­tävä syy pyrk­iä vähen­tämään turhaa työttömyyttä.

    Yksinkeraisin (ja ehkä raain) kon­sti paran­taa työt­tömyys­luku­ja olisi työt­tömyysko­r­vausten laskem­i­nen ja min­imi­palkan laskem­i­nen. Parem­piakin kon­ste­ja var­masti on. Poli­itikoil­la ei riit­täne pokkaa mihinkään tuol­laiseen. Mielu­umin jaka­vat kaikkea hyvää kaikille, ja otta­vat lisää velkaa. Mark­ka-aikana ratkaisu olisi ollut devalvaatio/devalvoituminen. Nyt ollaan vähän pihal­la sen suh­teen, miten tilanne pitäisi hoitaa.

    Kekkosen aikaan oli myös “työt­tömyys­töitä”, joi­ta demokra­ti­as­sa olisi nimitet­ty orjatöiksi.

  150. Mikko Kivi­ran­ta: Ja myös nau­roi pelaa­jay­hteisö Nokian NGag­elle. Tietokonele­hdis­tö Microsoft­in Sur­face-tabletille. Fyysikot kylmä­fu­u­si­olle. Lääkärit homeopatialle.

    Siitä mille kukakin nau­raa ei voi paljoa päätel­lä. Pitää kat­soa syvemmälle.

    Mitä kaikkea bisnestä olitkaan avaru­usalal­la rak­en­ta­mas­sa? Kier­torata­matkailua nyt ainakin? Pitää myös muis­taa että vaik­ka sana ‘avaru­us’ on kivan kom­pak­ti lausut­ta­va, itse avaru­us on aika laa­ja käsite (pun intend­ed). LEO on ihan eri jut­tu kuin mat­ka aster­oidi­vyöhyk­keelle, joka puolestaan on ihan eri jut­tu kuin käväisy lähitähdis­sä. Klassi­nen Pow­ers of Ten ‑kuvakir­ja on oiva joh­da­tus aiheeseen.

    Jo pelkästään rahdin kul­jet­ta­mi­nen kier­toradalle on sel­l­ainen ala, jolle on val­tavasti kasvua luvas­sa. Kyse on vain siitä, kuka ensin kyke­nee laske­maan hin­nan tarpeek­si alas. 

    Esimerkik­si aurinkovoimaloiden perus­t­a­mi­nen kier­toradalle tulisi taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si, joss rahdin hin­ta lask­isi tarpeeksi.

  151. “Asenne oli siis toinen sil­loin. Minä lasken niin, että yhden työt­tömän elät­tämiseen menee kukaties yhden työl­lisen verot. Tuo on rit­tävä syy pyrk­iä vähen­tämään turhaa työttömyyttä.”

    Työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen on nyky­iusten talous­gu­ru­jen sanoma.

    Työn tar­joa­jal­la vain ei ole töitä ja niin­pä työn tar­jon­ta = työt­tömyys eli nyt pyritään lisäämään työttömyyttä

  152. Tapio: Onko USA:n tilas­tot tehty aiem­min eri taval­la? Tuo suh­teel­lisen tasainen aal­toilu on kestänyt vajaat puoli vuosisataa.

    USA:ssa työt­tömysy­jak­so­jen pitu­us on piden­tynyt, USA työmin­is­ter­iön mukaan se on keskimäärin n 37 viikkoa, esim Suomes­sa 17 viikkoa.

    Kun pitkäaikaistyöt­tömyys lisään­tyy niin myös työn haus­ta luop­unei­den määrä kas­vaa ja heitä ei tilas­toi­da työttömiksi

    Esim Suomes­sa on työn­hak­i­joi­ta n 500000 ja heistä n 80000 on töis­sä vapail­la työmarkkinoilla.

    Lop­ut 420000 ovat siis työtä vail­la eli maalaisjär­jel­lä ajatel­tuna työttömiä.He ovat työkkärin kir­jois­sa työn­hak­i­joina tai tem­putet­tuna, mut­ta edelleen työkkärin kir­jois­sa työnhakijoina.He ovat valmi­ista otta­man työtä vas­taan .Kuin­ka halukkaasti osa halu­aa on toinen jut­tu, mut­ta 90 % läh­tee var­masti töi­hin, jos niitä on 

    Tämä on työt­tömyy­den tilas­toin­nin ongel­ma eli 50-luvul­la täystyöl­lisyy­teen tehty tilas­toin­i­malli ei enää toi­mi ja paljon työt­tömyyt­tä jää piiloon.

    Työt­tömyys­jak­so­jen piden­tymi­nen lisää luop­umista ja siirtää ihmisiä työvoiman ulkop­uolelle eli piilotyöttömiksi

  153. Osmo Soin­in­vaara:
    Euroopas­sa on sel­l­aisia jäykkyyk­siä, joi­ta Yhdys­val­lois­sa ei ole. Tämä ei ole mitenkään yksiselit­teinen asia, kos­ka Yhdys­val­lois­sa tämä on tehty huonol­la työttömyysturvalla.

    Mik­si USA:n työt­tömyys­jak­sot ovat pidem­piä kuin Euroopassa ?

  154. Osmo Soin­in­vaara:
    NAIRU-käsite ei ole mitään pahan­tah­toisu­ut­ta, vaan vali­di talous­teo­ria, jota havain­not tuke­vat. Ei kan­na­ta ampua viestin­tuo­jaa. Se on mit­tari sille, kuin­ka alas työt­tömyys voi laskea. Juuri talousti­eteil­i­jät esit­tävät toimia työn tar­jon­nan lisäämisek­si, jot­ta NAIRUas saataisi­in alem­mak­si. Sii­inä on kyse rak­en­teel­lis­s­ta uud­is­tuk­sista ja esimerkik­si Suomen harv­inaisen pitkästä kah­den vuo­den ansiosi­don­nais­es­ta työttömyysturvasta.

    Mik­si kuitenkin Suomes­sa työt­tömyys­jak­so­jen keskip­itu­us on vain 15–17 viikkoa ja esim USA:ssa 37 viikkoa vaik­ka USA:ssa työt­tömyys­tur­va kestää vain puoli vuot­ta (nyt tilapäis­es­ti vuoden ??

    Kun työt­tömiä on 420000 niin vain n 30000 yltää tuo­hon kah­teen vuo­teen eli työt­tömyys­tur­van kah­den vuo­den kestol­la on merk­i­tys­tä vain pienelle joukolle, mut­ta var­maan tärkeää huonoim­mas­sa ase­mas­sa oleville.

    Vai onko tarkoi­tus lisätä jonoa sos­sun luukulla ?

    Logi­ikkasi ei oiken täsmää.

    1. Jos Suomen työt­tömyys­ti­las­toista pois­te­taan lyhim­m­mästä päästä työt­tömyyt­tä niin paljon, että työt­tömyysaste las­kee Yhdys­val­tain tasolle4, jäl­jelle jäävien työt­tömyy­den kesto riit­tää var­masti Yhdys­val­tain tasolle. Pitkäaikaista työt­tömyyt­tä meil­lä on siis ihan riit­tävästi. Lisäk­si tilas­toin­tia häir­it­see se, että Suomes­sa työt­tömyys keskey­tyy, kun kaveri kut­su­taan viikok­si elmän­hallintakurssille. Työt­tömyys­jak­sot oli­si­vaty olen­nais­es­ti pidem­piä, jos ne tilas­toitaisi­in sen mukaan, onko ollut pal­ka­llisews­sa työssä.

  155. “Juuri talousti­eteil­i­jät esit­tävät toimia työn tar­jon­nan lisäämisek­si, jot­ta NAIRUas saataisi­in alemmaksi.”

    Työn tar­jon­nan lisäämi­nen on vain lisän­nyt työt­tömyyt­tä esim varhaiseläkkei­den lopet­ta­mi­nen on lisän­nyt ikään­tynei­den työt­tömyyt­tä vastaavasti.

    Yli 50-vuo­ti­aiden työt­tömyys on noussut 

    Esim maalisku­us­sa 2007 yli 50-vuotiaita
    oli työt­tömänä 89 400 . Yli 55-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 63 800.

    Työt­tömyy­seläk­keel­lä oli 44000

    Syysku­us­sa 2013 yli 50-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 107 700 . Yli 55-vuo­ti­ai­ta oli työt­tömänä 76 200.

    Eli työn tar­jon­nan lisäämi­nen on johtanut työt­tömyy­den kasvuun .

    Teo­ri­at ovat teo­ri­oi­ta, niitä voi unek­sia kir­joi­tus­pöy­dän ääressä nuokkues­sa, kun ei ole oikeaa tekemistä.

    Oikea elämä on toisenlaista

    1. Liian van­ha on erikois­tunut vale­htele­maan tilas­toil­la. Ikään­tynei­den työl­lisyys on nous­sut roimasti. Se, että työt­tömyyt­tä kut­su­taan nyt työt­tömyy­dek­si eikä työt­tömyy­seläk­keek­si, on vain rehellistä tilastointia.

  156. Lau­ri Kumpu­lainen: Kekkosen aikaan oli myös “työt­tömyys­töitä”, joi­ta demokra­ti­as­sa olisi nimitet­ty orjatöiksi.

    Eikö työt­tömyys­töi­hin voi suh­tau­tua posi­ti­ivis­es­tikin? Siis siinä mielessä, että on hyvä, että eri­al­isia töitä jär­jestetään, vaik­ka eivät olisikaan miel­lyt­tävimpiä mah­dol­lisia, eivätkä sel­l­aisia, joi­ta nykyiset vähän helpom­paan elämään tot­tuneet ihmiset kaipaisi­vat. Mikä olisi parem­pi vai­h­toe­hto? Siis­tit sisä­työt vai palkan mak­sami­nen ilman vastiketta?

  157. Osmo Soin­in­vaara:
    NAIRU-käsite ei ole mitään pahan­tah­toisu­ut­ta, vaan vali­di talous­teo­ria, jota havain­not tukevat. 

    Kaik­ki hyvin niin kauan, kuin poli­itikot eivät ala väit­tämään, että tuo oikeut­taa työt­tömyysas­teen pitämisen korkealla.

  158. “Paperite­htaan sisäl­lä voidaan sopia, että osa tehtaan tuot­tavu­ud­es­ta käytetään myös siivoo­jien palkkoi­hin, mut­ta sitä ei voi­da sopia, että Kaipolan pizze­ri­as­sa mak­se­taan kun­non palkko­ja, kos­ka paperidu­u­narikaan ei mak­sa piz­za­s­ta ylihintaa.”

    Työh­tosopimusten yleis­si­tovu­ud­es­ta seu­raa, että voimme sopia palkoista mitä vaan. Mut­ta kun tover­it eivät ole sol­i­daarisia kuin oman tehtaan seinien sisäl­lä. Toisin sanoen jos paperite­htaan siivoo­jalle mak­se­taan reilu palk­ka niin mik­sei myös kebabin lait­ta­jal­lle. Ja jos kebab näin käy paper­im­iehelle liian kalli­ik­si, niin han­kkikoon uusia miel­tymyk­siä reilun kau­pan työ­markki­noiden tarjonnasta.

  159. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha on erikois­tunut vale­htele­maan tilas­toil­la. Ikään­tynei­den työl­lisyys on nous­sut roimasti. Se, että työt­tömyyt­tä kut­su­taan nyt työt­tömyy­dek­si eikä työt­tömyy­seläk­keek­si, on vain rehellistä tilastointia.

    Voi olla, että nim­imerk­ki Liian van­ha vale­htelee tilas­toil­la, mut­ta mum­mielestä tekee sen johdon­mukaises­ti. Onnek­si Liian van­ha ei ole poli­itikko, joka “tulk­it­see” tilas­to­ja sen mukaan mikä sopii omaan agendaan. 

    “Rehelli­nen tilas­toin­ti” on ver­rat­tavis­sa sana­pari­in “suo­raselkäi­nen poliitikko”

  160. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha on erikois­tunut vale­htele­maan tilas­toil­la. Ikään­tynei­den työl­lisyys on nous­sut roimasti. Se, että työt­tömyyt­tä kut­su­taan nyt työt­tömyy­dek­si eikä työt­tömyy­seläk­keek­si, on vain rehellistä tilastointia.

    Heh, jos nuo työt­tömyy­seläkeläiset pis­tetään työt­tömik­si niin tilanne ei muutu.
    Vuon­na 2007 työt­tömiä oli näin lask­ien 133400 ja
    2013 122700.

    Näin tarkastellen työt­tömyys on hie­man pienen­tynyt, mut­ta lähin­nä kos­meet­tis­es­ti , mut­ta ovat ikälu­okatkin pienentyneet.

    Osmokin vain yrit­tää kau­nis­tel­la tilan­net­ta eli yrit­tää vale­hdel­la tilas­toil­la, sil­lä eläkeläiset ovat eläkeläisiä ja työt­tömät työt­tömiä ja hei­dän ela­tuskin rahoite­taan aivan eri tavalla.

    Osmon peri­aat­teel­la minäkin olen työtön enkä .

    Ja suurin syylli­nen ikään­tynei­den työl­lisyy­den kasvu­un on ollut julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den ikääntyminen.
    Julkisel­la sek­to­ril­la läh­es puo­let on nyt yli 50-vuo­ti­a­ta ja lisään­tyy vielä jonkin aikaa.

    Tilas­toista voi hel­posti arvioi­da julkisen sek­torin työl­lis­ten osu­u­den eri ikäluokissa.

    Kaik­ista työl­li­sistä julkisel­la sek­to­ril­la on n 25 % 

    Mut­ta +55 vuo­ti­ais­sa jo noin puo­let ja + 60-vuo­ti­ais­sa jo paljon korkeampi.

    Ikään­tynei­den työl­lisyy­den parane­m­i­nen johtuu siis julkisen sek­torin ikääntymisestä

    Työl­lisyy­den parane­m­i­nen johtuu siis vain siitä, että julkisel­la sek­to­ril­la voi hiihdel­lä viras­ton käytäviä 68-vuo­ti­aak­si , ei siis mis­tään todel­lis­es­ta muutoksesta .

    Osmo ei ole yhtään sen rehellisem­pi tilas­to­jen käyt­täjä kuin minäkään, näkökul­ma vain on toinen.

    Sama kos­kee eläköi­tymisen nousua: Muodolli­nen eläkeikä on nous­sut, mut­ta työstäpois­tu­misikä ei ole noussut.Silmiin sat­tui laskel­ma, jos­sa asi­aa oli pohdit­tu, mut­ta link­ki katosi.

    Tilas­toil­la voidaan siis rak­en­taa mon­en­laisia Potemkinin kulisseja

    1. Ovatko ikään­tyneio­den ikälu­okat pienentyneet?
      Lahjot­ma­ton tieto ikään­tyunei­den työl­lisyy­destä on tutkia TYÖLLISYYTTÄ eikä yrit­tää jaotel­la työelämän ulkop­uolel­la ole­via eri kat­e­go­pri­oi­hin. Ikään­tynei­den työl­lisyys on kas­van­but aivan olennaisesti.

  161. Olli Saari­nen:Toisin sanoen jos paperite­htaan siivoo­jalle mak­se­taan reilu palk­ka niin mik­sei myös kebabin laittajallle.

    Var­maan sik­si että niitä palkat­tu­ja kebabin lait­ta­jia ei sen jäl­keen ole olemassakaan. 

    Kun­non paper­im­i­hen palkat kebabeille tarkoit­taa, että kaik­ki palkol­liset istu­vat kortis­tossa ja että hom­ma toimii täysin yrit­täjäve­tois­es­ti. Yrit­täjän palkkaa kun ei kukaan säätele, niin palkol­lisi­in tur­vau­tu­va kebabmes­ta ei pär­jää mitenkään per­heyri­tyk­selle, jos­sa tyy­dytään mata­lam­paan palkkatasoon.

  162. AV: Ajatel­laan, että jostain syys­tä työstä ei mak­se­ta sen rajatuot­tavu­u­den mukaista palkkaa (tehokku­uskri­teeri), täl­löin osa työn tuot­tavu­ud­es­ta kanavoituu pääo­mat­u­loi­hin, joi­ta tyyp­il­lis­es­ti saa­vat suurituloiset.

    Tämä aja­tus toimii ihan hyvin siihen asti, kunnes tarkastel­laan yri­tys­ten jakamia osinko­ja ja yri­tys­ten pääo­mas­taan muuten mak­samia korko­ja. Ei niis­sä mitään huikei­ta hyp­pyjä ole. Hyvin suuri osa yri­tyk­sistä toimii varsin pie­nil­lä katteilla.

    Toinen jut­tu on se, että meil­lä on yrit­tämisen vapaus. Jos yrit­täjä ottaa liian ison siivun välistä, voi työn­tek­i­jä myy­dä työ­panok­sen­sa jon­nekin toisaalle tai pistää oman puti­ikin pystyyn. Liian lev­eät siivut kus­tan­nusten ja tulo­jen välil­lä tup­paa­vat sula­maan markkinoilla.

    Yksi näkymiä vääristävä tek­i­jä on työn men­e­m­i­nen ulko­maille. Raha­han menee aina ihmisille, mut­ta nykyään siitä rahas­ta iso osa menee ulko­maan ihmisille. Täl­löin kokon­aisu­u­den hah­mot­ta­mi­nen tulee paljon vaikeam­mak­si, kun sitä ei enää voikaan laskea yksit­täisen kansan­talouden kannalta.

    AV: Työn tuot­tavu­us on kas­vanut luon­non­lain tavoin ainakin viimeiset 200 vuot­ta, ja yhtä vääjäämät­tömästi palkat ovat jääneet tuot­tavu­uske­hi­tyk­sen jälkeen 

    Ja sit­ten samaan aikaan valite­taan, että palkkaerot ovat kas­va­neet. Tämä on aika hel­posti selitet­tävis­sä sil­lä, että vain osa työstä on ollut voimakkaasti mukana tässä tuot­tavu­u­den kasvus­sa. Osas­sa työstä tuot­tavu­uske­hi­tys on ollut pientä.

    Tuot­tavu­u­den kehit­tymi­nen voi näkyä joko sil­lä, että sama poruk­ka tekee enem­män töitä, tai sil­lä, että samat työt tehdään pienem­mäl­lä porukalla. Hyvä­palkkai­sis­sa duu­nar­i­am­mateis­sa on käynyt jälkim­mäistä. Tuot­tavu­us on kas­vanut, tuotan­to ei, jol­loin työl­lis­ten määrä vähenee.

    Mata­la­palkkaam­mateis­sa taas on käynyt niin, että kun niis­sä tuot­tavu­us ei ole paran­tunut, niiden tuot­ta­ma ostovoima suh­teessa mui­hin on heiken­tynyt. Jos mata­la­palkkatyöläiselle kel­paisi 70-uvun absolu­ut­ti­nen elin­ta­so, mata­la­palkkatöitä olisi enem­män, kos­ka palkat oli­si­vat matalampia.

  163. Juho Laatu: Tuo ei täysin auen­nut. Miten mallinsit työl­lisyy­den ja ei-työt­tömyy­den eron?

    Kansan­talouden kannal­ta olen­naista on se, kuin­ka paljon töitä taloudessa saadaan tehdyk­si. Tähän vaikut­taa toki moni seik­ka, mut­ta hyvin olen­nainen tek­i­jä on työtä teke­vien henkilöi­den lukumäärä.

    Lop­pu sit­ten on opiske­li­joi­ta, työt­tömiä, eläkeläisiä, van­hempainva­pail­la, sap­at­ti­va­pail­la, armei­jas­sa, jne. Tästä ei-työsken­televästä porukas­ta työt­tömät muo­dosta­vat vain pienen osan. Joka tapauk­ses­sa työssä ole­vat elät­tävät kaik­ki muut.

    Tämän vuok­si kansan­talouden kannal­ta olen­nainen asia on työn­tek­i­jöi­den määrä, ei työt­tömien määrä. Jos töis­sä oli­joiden määrä lisään­tyy pari pros­ent­tiyk­sikköä, lisäys voi olla helpom­pi saa­da aikaan tekemäl­lä jotain muu­ta kuin vähen­tämäl­lä työt­tömyyt­tä pari prosenttiyksikköä.

    Työssä ole­vien määrän seu­raami­nen on siis talouden kannal­ta huo­mat­tavasti olen­naisem­paa kuin työt­tömäk­si luokitel­tu­jen työssä olemat­tomien määrän seu­raami­nen. Juuri tästä on kyse työurien pidentämisessä.

    Työt­tömyys taas on lähin­nä sosi­aalise­na ilmiönä ongel­malli­nen. Työhaluinen työtön kokee ole­vansa han­kalas­sa ase­mas­sa, kun taas omas­ta halus­taan työelämän ulkop­uolel­la ole­va koti­van­hempi taas voi olla hyvinkin tyy­tyväi­nen tilanteeseensa.

    1. Työl­lisyysaste on Suomes­sa noin 70 % joten työikäi­sistä on ei-työl­lisiä noin 8 %. Työt­tömyys on kuitenkin alle 10 %, joten 3/4 ei-työl­li­sistä on mui­ta kuin työttömiä.

  164. Liian van­ha: Heh, jos nuo työt­tömyy­seläkeläiset pis­tetään työt­tömik­si niin tilanne ei muutu.
    Vuon­na 2007 työt­tömiä oli näin lask­ien 133400 ja
    2013 122700.
    Näin tarkastellen työt­tömyys on hie­man pienen­tynyt, mut­ta lähin­nä kos­meet­tis­es­ti , mut­ta ovat ikälu­okatkin pienentyneet.

    Oliko suh­dan­teis­sa tai muus­sa työt­tömyy­dessä eroa näi­den vuosien välillä?

  165. Viherinssi: Kansan­talouden kannal­ta olen­naista on se, kuin­ka paljon töitä taloudessa saadaan tehdyk­si. Tähän vaikut­taa toki moni seik­ka, mut­ta hyvin olen­nainen tek­i­jä on työtä teke­vien henkilöi­den lukumäärä.

    Lop­pu sit­ten on opiske­li­joi­ta, työt­tömiä, eläkeläisiä, van­hempainva­pail­la, sap­at­ti­va­pail­la, armei­jas­sa, jne. Tästä ei-työsken­televästä porukas­ta työt­tömät muo­dosta­vat vain pienen osan. Joka tapauk­ses­sa työssä ole­vat elät­tävät kaik­ki muut.

    Ok, kah­den asi­aa eri suun­nas­ta katso­van ter­min viesti on siis, että myös tuon “kol­man­nen sek­torin” koko voi muut­tua, eikä kaik­ki liikenne ole siis siir­tymiä työl­lisyy­den ja työt­tömyy­den välillä. …

    Tämän vuok­si kansan­talouden kannal­ta olen­nainen asia on työn­tek­i­jöi­den määrä, ei työt­tömien määrä. Jos töis­sä oli­joiden määrä lisään­tyy pari pros­ent­tiyk­sikköä, lisäys voi olla helpom­pi saa­da aikaan tekemäl­lä jotain muu­ta kuin vähen­tämäl­lä työt­tömyyt­tä pari prosenttiyksikköä.

    Työssä ole­vien määrän seu­raami­nen on siis talouden kannal­ta huo­mat­tavasti olen­naisem­paa kuin työt­tömäk­si luokitel­tu­jen työssä olemat­tomien määrän seu­raami­nen. Juuri tästä on kyse työurien pidentämisessä.

    … Ja viimeaikaisen keskustelun perus­teel­la siir­tymä eläkeläi­sistä työl­lis­ten joukkoon on kai merkit­tävin muu tapa siirtää ihmisiä tuos­ta kol­mannes­ta sek­torista työl­lisik­si. Myös opiskelu­aiko­jen lyhen­tämis­es­tä on puhut­tu. (Toiv­ot­tavasti eivät siir­ry työt­tömik­si tai siir­rä mui­ta työttömiksi.)

    Työt­tömyys taas on lähin­nä sosi­aalise­na ilmiönä ongel­malli­nen. Työhaluinen työtön kokee ole­vansa han­kalas­sa ase­mas­sa, kun taas omas­ta halus­taan työelämän ulkop­uolel­la ole­va koti­van­hempi taas voi olla hyvinkin tyy­tyväi­nen tilanteeseensa.

    Työhaluis­ten työt­tömyys on kai ei-työl­lisyy­den muodoista haitallisin. Kaikissa muis­sa kat­e­go­ri­ois­sa ole­tamme kai, ei-työl­lisyy­delle on hyvät perus­teet (opiskelu, ansaitut eläkepäivät, las­ten hoito tms.).

    Kansan­talouden kannal­ta kaik­ki työn­teko on yhtä tärkeää. Mielestäni myös koti­van­hem­muus, omavaraistalous ja vapaae­htoistyö pitää laskea hyödyl­lisek­si työk­si. Tietenkin täy­tyy pitää huoli siitä, että yhteen­las­ke­tut vero­tuo­tot pysyvät riit­täv­inä, vaik­ka osa (hyödyl­lis­es­tä) työstä ei vero­tu­lo­ja kasvatakaan.

    Ihmis­ten siirtämi­nen noista kol­man­nen sek­torin hyö­tytöistä palkkatöi­hin ei ole eri­tyisen kan­nat­tavaa. Osa eläk­keel­lä ole­vis­takin saat­taa tehdä hyödyl­listä työtä (vaikka­pa hoitaa lastenlapsia).

  166. Juho Laatu: Kaik­ki hyvin niin kauan, kuin poli­itikot eivät ala väit­tämään, että tuo oikeut­taa työt­tömyysas­teen pitämisen korkealla.

    NAIRU enem­mänkin mit­taa asioiden suhtei­ta, sen taso on seu­raus­ta jois­takin poli­itikko­jen ym. vaikut­ta­jien päätök­sistä. Kohta­lainen yleis­esi­tys on mm:

    http://ideas.repec.org/p/euf/ecopap/0136.html

    Jos NAIRU:a halu­taan yleis­es­ti laskea, jodu­taan ymmärtääk­seni puut­tumaan myös keskeisi­in ja poli­itikoille pyhi­in ele­ment­tei­hin, esimerkik­si työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­teen, irti­sanomis­suo­jaan, työt­tömyys­tur­van tasoon ja kestoon, yri­tys­toimin­nan ylisääte­lyyn (esim apteek­ki- ja tak­silu­vat), veroki­ilaan jne.

  167. Suomes­sa on edele­len maail­man tasaisin tulon­jako. Luon­no­lis­es­ti meil­lä on Wahlroos, ollila ja jokunen muu sekä osaaikatyössä ole­via opsiekelijoita. 

    Mut­ta. Poli­it­tis­es­ti on var­maan kiva herät­tää kateuit­ta ja vihaa puhu­mal­la tulo­ero­jen kasvus­ta, ilman sen kum­mem­paa todel­lisu­u­den kohtaamista. 

    Enem­minkin kan­nat­taisi tode­ta, että kun 100 000 euroa/ vuosi merk­istee suu­rit­u­loisek­si luokit­telem­si­es­ta, Suomes­ta puut­tuu hyvin palkat­tu­ja työ­paikko­ja todel­la paljon. Näi­den suuren tuot­tavu­u­den työ­paikko­jen lisäämi­nen olisi ensiar­voisen tärkeää.

    Rehellistä olisi myöskin toeta matemaat­tis­es­ti tulo­ero­jen pienenevän tehokkasti, kun julkisens ektorin palkko­ja alen­netaan 20%.

  168. Viherinssi: Palveluy­hteiskun­nan kuat­ta kaik­ki on vielä sovitet­tavis­sa men­emään kohtu­udel­la. Mut­ta mitä sit­ten tehdään, jos se 20 % ei enää tarvitse niiden 80 %:n palvelui­ta? Lääkäri ei palkkaa ketään har­avoimaan pihaansa, kos­ka robot­ti hoitaa sen. Insinööri ei palkkaa ketään siivoa­maan koti­aan, kos­ka robot­ti hoitaa sen. Opet­ta­ja ei käy rav­in­to­las­sa syömässä, kos­ka robot­ti duu­naa gourmet’n kotona.

    Eli robot­it tekevät kaik­ki ikävät ja yksi­toikkoiset duu­nit ja jäl­jelle jää vain mielekkäitä, luovu­ut­ta vaa­tivia tai mui­ta haastei­ta aivoille aset­tavia töitä. 

    Kenen tässä nyt pitäisi tarvi­ta jotain? Ne, jot­ka tekevät niitä hieno­ja töitä, saa­vat korkean muun yhteiskun­nan arvos­tuk­sen, sta­tus­ta jne. Mate­ri­aalisel­la hyv­in­voin­nil­la ei ole juuri kellekään väliä, kos­ka robot­tien ansios­ta kaik­ki tuotan­to on muutenkin niin hal­paa. Se, mitä jää siis jäl­jelle on se, että jokainen toteut­taa itseään ja hyödyt­tää muu­ta yhteiskun­taa kyky­jen­sä mukaan ja saa sieltä tarpeen­sa tyy­dytet­tyä. Kom­mu­nisti­nen utopia! 

    Onko tuos­sa jokin koh­ta, joka ei toi­mi? Ain­oa, mitä tarvi­taan on siir­tymi­nen mate­ri­aaliseen kulut­tamiseen liit­tyvästä rahat­aloud­es­ta sys­teemi­in, jos­sa muun yhteiskun­nan hyödyt­tämis­es­tä saata­va sta­tus sekä työn mie­lenki­in­toisu­us ja haas­teel­lisu­us ovat tek­i­jöitä, jot­ka aja­vat ihmisiä tekemään jotain hyödyllistä. 

    Osa luo­van puolen taloud­es­ta toimii jo nyt täl­lä peri­aat­teel­la. Esim. Youtube on täyn­nä hyvin korkeata­soisia videoita, Khanacad­e­mys­tä saa eri­no­maista ope­tus­ta, jne. Tieteen tekem­i­nen toden­näköis­es­ti jatkuisi, jos tiedemiesten mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so olisi tur­vat­tu kohtu­ulliselle tasolle ja he saisi­vat sen päälle ratkoa ihmiskun­taa askarut­tavia kysymyk­siä, vaikkeivät he saisi siitä itse tieteen tekemis­es­tä mitään lisäkorvausta.

  169. Juho Laatu: Eikö työt­tömyys­töi­hin voi suh­tau­tua posi­ti­ivis­es­tikin? Siis siinä mielessä, että on hyvä, että eri­al­isia töitä jär­jestetään, vaik­ka eivät olisikaan miel­lyt­tävimpiä mah­dol­lisia, eivätkä sel­l­aisia, joi­ta nykyiset vähän helpom­paan elämään tot­tuneet ihmiset kaipaisi­vat. Mikä olisi parem­pi vai­h­toe­hto? Siis­tit sisä­työt vai palkan mak­sami­nen ilman vastiketta?

    Tämän päivän paskatyö on siis­tiä sisä­työtä, head­set­ti päässä ja mantral­ista nokan edessä.

  170. Tapio: NAIRU enem­mänkin mit­taa asioiden suhtei­ta, sen taso on seu­raus­ta jois­takin poli­itikko­jen ym. vaikut­ta­jien päätök­sistä. Kohta­lainen yleis­esi­tys on mm:

    http://ideas.repec.org/p/euf/ecopap/0136.html

    Jos NAIRU:a halu­taan yleis­es­ti laskea, jodu­taan ymmärtääk­seni puut­tumaan myös keskeisi­in ja poli­itikoille pyhi­inele­ment­tei­hin, esimerkik­si työe­htosopimusten yleis­si­tovu­u­teen, irti­sanomis­suo­jaan, työt­tömyys­tur­van tasoon ja kestoon, yri­tys­toimin­nan ylisääte­lyyn (esim apteek­ki- ja tak­silu­vat), veroki­ilaan jne.

    Niin, peru­songelma­han tässä eivät ole talouden lainalaisu­udet, vaan poli­itikko­jen halu olla tekemät­tä kipeitä päätök­siä. He otta­vat mielu­um­min vaikka­pa lainaa, ja siirtävät ongel­mat seu­raav­ille hal­li­tuk­sille ja seu­raav­ille sukupolville. Talous­te­o­ri­oitakin voi joskus yrit­tää käyt­tää selittelemiseen.

  171. Lau­ri Kumpu­lainen: Tämän päivän paskatyö on siis­tiä sisä­työtä, head­set­ti päässä ja mantral­ista nokan edessä.

    No joo, vaik­ka olenkin sitä mieltä, että kaik­ki rehelli­nen työ on kelpo työtä. Siinä mielessä suo­ma­laiset voisi­vat oppia tavoille, että suo­ma­laisille kel­paam­atomien töi­den teet­tämisen muil­la kan­soil­la voisi lopet­taa (mar­jo­jen poim­inta, siivous yms.). En välit­täisi aset­tua tuol­la tavoin her­rakansan rooliin.

  172. Samuli Saarel­ma: Onko tuos­sa jokin koh­ta, joka ei toi­mi? Ain­oa, mitä tarvi­taan on siir­tymi­nen mate­ri­aaliseen kulut­tamiseen liit­tyvästä rahat­aloud­es­ta sys­teemi­in, jos­sa muun yhteiskun­nan hyödyt­tämis­es­tä saata­va sta­tus sekä työn mie­lenki­in­toisu­us ja haas­teel­lisu­us ovat tek­i­jöitä, jot­ka aja­vat ihmisiä tekemään jotain hyödyllistä. 

    Ain­oa, jota tähän tarvi­taan on uusi ihmi­nen, Homo Sovieticus!

    Naa­puris­sa se ei viime vuo­sisadal­la onnis­tunut, vaik­ka väkeä uudelleen­su­un­nat­ti­in ja motivoiti­in hyvin voimallisil­la keinoil­la mon­en sukupol­ven ajan.

  173. Juho Laatu: Mielestäni myös koti­van­hem­muus, omavaraistalous ja vapaae­htoistyö pitää laskea hyödyl­lisek­si työksi.

    Ne ovat kyl­lä työtä, mut­ta niiden vaiku­tus kansal­liseen tuotan­toon on pääosin pienem­pi kuin palkkatyön.

    Koti­van­hempi voi hoitaa esimerkik­si yhtä tai kah­ta las­ta. Jos lapset oli­si­vat kun­nal­lises­sa säi­ly­ty­s­paikas­sa, työvoimaa tarvit­taisi­in merkit­tävästi vähem­män. Lähin ver­tailuko­h­ta lie­nee per­hep­äivähoita­ja, joka hoitaa neljää las­ta. Kos­ka per­hep­äivähoita­jakin on varsin mata­lan palkkata­son työ, yhtä tai kah­ta las­ta ei kansan­taloudel­lis­es­ti kan­na­ta hoitaa kotona, jos edes mata­la­palkkatyön tekem­i­nen on vaihtoehto.

    Omavaraistaloudessa eläjä tuot­taa eline­hton­sa hyvin epäte­hokkaal­la taval­la. Jos hän ryhty­isi mod­erniksi luo­muvil­jeli­jäk­si, samal­la työ­panok­sel­la syn­ty­isi ruokaa muillekin. (Maat­alouden tehos­tu­mi­nen on yksi suurimpia his­to­ri­al­lisia tuotan­non tehokku­u­den kasvun paikkoja.)

    Vapaae­htoistyön tek­i­jän tuot­tavu­us riip­puu tehdys­tä työstä. Jos hänen tekemän­sä työ kor­vaa julkisen (tai yksi­tyisen) palkkatyötä, se voi olla ihan täysiar­voista. Yleen­sä kuitenkin vapaae­htoistyö on varsin rajoitet­tua ajal­lis­es­ti ja suoritteeltaan.

    Olet kuitenkin siinä oike­as­sa, että kansan­talouden tasol­la pitää laskea mukaan myös se työ, jota ei kor­va­ta rahal­la. Ver­tailukelpoisu­us on tietysti joskus vaikeaa. Hyvin koris­tel­tu ja huolel­la pidet­ty koti ei vält­tämät­tä kansan­talouden kannal­ta ole sen arvokkaampi kuin vain siisti koti, joten ihan tun­ti tun­nista ver­tailu ei toimi.

    1. Omavarais­traloudessa teh­dyn työn jät­tämi­nen huomiotta johtaa sel­l­aisi­in hölmöyk­si­in kuin käsi­tyk­seen, että elin­ta­somme on melkein satak­er­tainen ver­rat­tuna nepalilaiseen tai ver­rat­tuna Suomeen sata vuot­ta sitten.

  174. Tapio: Ain­oa, jota tähän tarvi­taan on uusi ihmi­nen, Homo Sovieticus!

    Naa­puris­sa se ei viime vuo­sisadal­la onnis­tunut, vaik­ka väkeäu­udelleen­su­un­nat­ti­in ja motivoiti­in hyvin voimallisil­la keinoil­la mon­en sukupol­ven ajan. 

    Ensin­näkään Neu­vos­toli­itossa eivät robot­it tehneet töitä, vaan ihmiset jou­tu­i­v­at tekemään niitä yksi­toikkoisia ja ikäviä duune­ja ihan niin kuin län­nessäkin. Tähän motivoin­ti­in eivät ne mainit­se­mani keinot riitä. 

    Toisek­si ottaen huomioon, että kyseinen val­takun­ta pysyi pystyssä niinkin pitkään kuin pysyi ja yhdessä vai­heessa oli jopa maail­man toinen kahdes­ta navas­ta, niin joten kuten se näyt­ti jopa nois­sa olois­sa toimi­van. Rom­ah­dus tuli siinä vai­heessa, kun ihmiset näkivät, että muual­la mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so oli kas­vanut paljon parem­mak­si kuin heil­lä ja lisäk­si heiltä puut­tui kokon­aan tärkeä tuol­laisen yhteiskun­nan hyv­in­voin­ti­in kuu­lu­va kom­po­nent­ti, eli vapaus. Ilman vapaut­ta tuol­lainen sys­tee­mi ei käytän­nössä eroa pakko­työleiristä mitenkään ja tietenkin pakko­työleiri on tehot­tomampi kuin vapaae­htoisi­in markki­noi­hin perus­tu­va systeemi. 

    Eli vält­tämätön ehto sille mainit­se­mal­leni kehi­tyk­selle on se, että robot­it tekevät kaik­ki ikävät duu­nit ja jäl­jel­lä on vain mukavia, luovia, haas­tavia, kun­nioi­tus­ta tuot­tavia jne. duune­ja. Min­un vas­tauk­seni liit­tyi siihen, että mitä tehdä siinä vai­heessa, kun ne tyl­sät duu­nit ovat kadon­neet. Ainakaan minus­ta siinä vai­heessa nykysys­tee­mi palkkatöi­neen ei voi enää toimia. Mil­lä perus­teel­la sinus­ta voi?

  175. Juho Laatu: No joo, vaik­ka olenkin sitä mieltä, että kaik­ki rehelli­nen työ on kelpo työtä. Siinä mielessä suo­ma­laiset voisi­vat oppia tavoille, että suo­ma­laisille kel­paam­atomien töi­den teet­tämisen muil­la kan­soil­la voisi lopet­taa (mar­jo­jen poim­inta, siivous yms.). En välit­täisi aset­tua tuol­la tavoin her­rakansan rooliin.

    Työn­teosta olen samaa mieltä. 

    Vauras­tuneet kansat kuitenkin läh­es vääjäämät­tä omak­su­vat her­rakansan piirteitä. Ruot­sis­sa ei tehdaslin­joil­la, kai­vok­sis­sa, raken­nustöis­sä, rav­in­tolois­sa jne. ole 60-luvun jäl­keen juuri ruot­salaisia näkynyt muina kuin pomoina. Sama Sak­sas­sa ja ehkä kaik­ista räikeim­min Sveit­sis­sä. Siel­lä mata­la­palkkatyöt tekivät ainakin 90-luvul­la ulko­maalaiset n.s. C‑luvalla. Kun työ lop­pui, oli viikko aikaa paka­ta kamppeet ja pois­tua maas­ta. Edes työ­nan­ta­jaa ei saanut vaihtaa.

  176. Samuli Saarel­ma: Kenen tässä nyt pitäisi tarvi­ta jotain? Ne, jot­ka tekevät niitä hieno­ja töitä, saa­vat korkean muun yhteiskun­nan arvos­tuk­sen, sta­tus­ta jne.

    Tämä toimii, jos sitä sta­tus­ta ja arvos­tus­ta aidosti saa. Aika tehokas­ta on esimerkik­si aito suo­sio vas­takkaisen sukupuolen silmis­sä. Sil­lä saa nuoret var­masti paiski­maan töitä ja opiskele­maan. Asial­la on tietysti paljon vähem­män merk­i­tys­tä aikuisiässä, mut­ta sil­loin urapäätök­set on jo tehty.

    Oma kyynisyyteni kuitenkin estää hiukan usko­mas­ta tuo­hon ske­naar­i­oon. Mik­si ihmeessä se 80 % halu­aisi nos­taa sen 20 %:n jalustalle? “Niitä pitää palvoa, kun ne ovat fik­sumpia kuin te! Ja kos­ka te ette ole fik­su­ja, te ette voi ymmärtää mik­si” Tuo ei ole ollut his­to­ri­as­sa kovin hyvä yhteistyötä rak­en­ta­va lausunto.

    Koet­tu ase­ma on nimeno­maan suh­teelli­nen asia. Ihmiset mak­sa­vat itsen­sä kipeäk­si vaikka­pa lentääk­seen bis­nis­lu­okas­sa, jos­sa tar­jot­tu sänky on paljon kotisänkyä huonom­pi, jos­sa tar­jot­tu ruo­ka ei vedä ver­to­ja kohtu­ulliselle rav­in­to­lalle, ja jos­sa selviää vain tun­nin ja vartin jono­tuk­sel­la puo­len­toista tun­nin jono­tuk­sen sijaan. Tästä mak­se­taan tuhan­sia lähin­nä sik­si, että kyseessä on ase­man merkki.

    Yhteiskun­nan jakami­nen A- ja B‑kansalaisiin täl­lä taval­la on ihan var­masti ok niille A‑kansalaisille, mut­ta B‑kansalaisten sitout­ta­mi­nen voi olla lievästi haastavaa.

    On toki tiedemiehiä ja mui­ta asialleen omis­tau­tunei­ta ihmisiä, jot­ka kokeil­e­vat hieno­ja vir­tauskoke­muk­sia työssään ja tekevät sitä mielel­lään. Tun­nistan kyl­lä tun­teen omako­htais­es­tikin. Ongel­ma tulee siitä, että tämä kat­taa kuitenkin vain pienen osan siitä 20 %:sta. Suurin osa siitäkin työstä on sel­l­aista, joka on kyl­lä tek­i­jälleen “ihan ok” tai jopa “kivaa”, mut­tei vält­tämät­tä kivoin­ta, mitä tietää.

  177. Tapio: Naa­puris­sa se ei viime vuo­sisadal­la onnis­tunut, vaik­ka väkeä uudelleen­su­un­nat­ti­in ja motivoiti­in hyvin voimallisil­la keinoil­la mon­en sukupol­ven ajan.

    Siel­lä kuitenkin osat­ti­in tehdä tämä kasti­jako ilman, että rahal­la olisi vält­tämät­tä ollut kovin suur­ta roo­lia. Sikäli hom­ma toi­mi, joskaan se ei ehkä sitoumus­ta parantanut.

    Vaik­ka jär­jestelmä olisi kyl­lä riit­tävän korkeal­la tuot­tavu­udel­la voin­ut pysyä kasas­sa. Kiinas­sa se näyt­täisi toimi­van. Jos kansal­la on riit­tävän korkea elin­ta­so, se ei ole kovin kiin­nos­tunut demokratiasta.

  178. Samuli Saarel­ma: Ne, jot­ka tekevät niitä hieno­ja töitä, saa­vat korkean muun yhteiskun­nan arvos­tuk­sen, sta­tus­ta jne. Mate­ri­aalisel­la hyv­in­voin­nil­la ei ole juuri kellekään väliä, kos­ka robot­tien ansios­ta kaik­ki tuotan­to on muutenkin niin hal­paa. Se, mitä jää siis jäl­jelle on se, että jokainen toteut­taa itseään ja hyödyt­tää muu­ta yhteiskun­taa kyky­jen­sä mukaan ja saa sieltä tarpeen­sa tyy­dytet­tyä. Kom­mu­nisti­nen utopia!
    Onko tuos­sa jokin koh­ta, joka ei toimi?

    Hyvin lähelle tuol­laista yhteiskun­taa elämme jo. Har­va ihmi­nen Suomes­sa elää mate­ri­aalises­sa puut­teessa. Päin­vas­toin, tarpee­ton­ta ja/tai “van­hen­tunut­ta” krääsää on itse kul­lakin nurkat pul­lol­laan. Puute kos­kee lähin­nä enem­män tai vähem­män keinotekois­es­ti niukoik­si tehtyjä hyödykkeitä. 

    Mikä tuos­sa uto/dystopiassa ei toi­mi? Ajatel­laan, että meil­lä on kah­den­laisia hyödykkeitä, niukko­ja ja run­sai­ta. Run­saat hyödyk­keet eivät ole kovin mie­lenki­in­toisia. Niitä kaikil­la on tarpeek­si. Niukat hyödyk­keet taas pää­tyvät kaik­ki sille 20% vähem­mistölle, joka kyke­nee innovoimaan ja luo­maan uusia, niukko­ja hyödykkeitä. Ongel­ma on siinä, että tuo 80% tulee ole­maan sitä mieltä, että osa niistä niukois­takin hyödykkeistä kuu­luu myös heille. Kun tuo 80% ei pysty tuot­ta­maan mitään lisäar­voa 20%:lle, vai­h­toe­hdoik­si jää, että 20% antaa niitä niukko­jakin hyödykkeitä 80%:lle. Joko hyväl­lä, tai sit­ten pahalla.

    Todet­takoon vielä, että nykyisel­lä mon­e­taarisel­la jär­jestelmäl­lä tuo­hon tilanteeseen ajaudut­taes­sa ei käy pelkästään niin, että niukat hyödyk­keet kasautu­vat 20%:lle, vaan lisäk­si 80% velka­an­tuu tuolle 20%:lle rajusti, mikä rajoit­taa merkit­tävästi 80%:n mah­dol­lisuuk­sia keskinäiseen taloudel­liseen toimeli­aisu­u­teen. Nykyi­nen raha­jär­jestelmä on toimin­ut melko hyin niukko­jen resur­sien maail­mas­sa, mut­ta ehkä siihen rin­nalle kai­vataan toinen “raha“järjestelmä, mikä toimisi run­saiden resurssien maailmassa.

  179. Viherinssi: Koti­van­hempi voi hoitaa esimerkik­si yhtä tai kah­ta las­ta. Jos lapset oli­si­vat kun­nal­lises­sa säi­ly­ty­s­paikas­sa, työvoimaa tarvit­taisi­in merkit­tävästi vähem­män. Lähin ver­tailuko­h­ta lie­nee per­hep­äivähoita­ja, joka hoitaa neljää las­ta. Kos­ka per­hep­äivähoita­jakin on varsin mata­lan palkkata­son työ, yhtä tai kah­ta las­ta ei kansan­taloudel­lis­es­ti kan­na­ta hoitaa kotona, jos edes mata­la­palkkatyön tekem­i­nen on vaihtoehto. 

    Jos per­hep­äivähoita­ja hoitaa n las­ta, päiväkodin täti hoitaa n las­ta ja jol­lain hek­ilöl­lä on n omaa (tai lainat­tua) las­ta, näistä viimeinen vai­h­toe­hto on kai taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavin, kos­ka toimii vähim­mäl­lä byrokratialla.

    Usein las­ten hoidon voi kat­soa ole­van puolipäiväistä, mut­ta on myös mah­dol­lista, että tuo hoita­ja tekee samal­la muu­takin, kuten vaikka­pa kas­vat­taa per­heelle ruokaa tai hoitaa maati­laa. Näin kyseessä onkin jo kokopäiväi­nen työn­tek­i­jä. Tuo kokopäiväi­nen koti­työn­tek­i­jä voi vapaut­taa puoli­son jon­nekin palkkatyö­markki­noille. Kokon­aisu­us voi hyvinkin olla kansan­taloudel­lis­es­ti parem­pi kuin kak­si palkkatyössä käyvää + yhteiskun­nan päiväkoti­palvelu­iden käyt­tö + osa-aikaisen kotip­u­laisen palkkaminen.

    Omavaraistaloudessa eläjä tuot­taa eline­hton­sa hyvin epäte­hokkaal­la taval­la. Jos hän ryhty­isi mod­erniksi luo­muvil­jeli­jäk­si, samal­la työ­panok­sel­la syn­ty­isi ruokaa muillekin. (Maat­alouden tehos­tu­mi­nen on yksi suurimpia his­to­ri­al­lisia tuotan­non tehokku­u­den kasvun paikkoja.) 

    Pien­imuo­toinen elin­tarvikkei­den tuot­ta­mi­nen ei tosi­aan ole kaikkein tehokkain­ta. Mut­ta jos se las­ke­taan osin har­ras­tuk­sek­si, tilanne on jo parem­pi. Voi siis olla parem­pi har­ras­taa iltasel­la puu­tarhan­hoitoa, kuin ostaa kaik­ki ruu­at mar­ketista ja hoitaa kun­toa kun­tos­alil­la. Sekin pitää ottaa huomioon, että nykyään osit­tainen omavaraisu­us ei yleen­sä tarkoi­ta vehnän vil­je­lyä vain oman per­heen tarpeisi­in, vaan jotain sel­l­aista, jos­sa työ­panos tulee tehokkaam­min käyt­töön. Tämä voi tarkoit­taa vaikka­pa ome­na­pui­ta ja mar­japen­sai­ta pihas­sa, ja mar­jo­ja, sieniä ja riis­taa met­sässä. Noin toimien hyö­ty­suhde on jo paljon vehnänvil­je­lyä parempi.

    Vapaae­htoistyön tek­i­jän tuot­tavu­us riip­puu tehdys­tä työstä. Jos hänen tekemän­sä työ kor­vaa julkisen (tai yksi­tyisen) palkkatyötä, se voi olla ihan täysiar­voista. Yleen­sä kuitenkin vapaae­htoistyö on varsin rajoitet­tua ajal­lis­es­ti ja suoritteeltaan. 

    Mikä olisi tuol­laista arvo­ton­ta vapaae­htoistyötä? Minus­ta useim­mat työt, joi­ta kut­summe “vapaae­htoistyök­si” ovat aika arvostet­tua ja arvokas­ta työtä. Ne voivat olla sel­l­ais­takin työtä, jota kukaan ei palkat­tuna tee.

    Tässä kohdas­sa lasken jo ihmis­ten kokon­aishyv­in­voin­tia, enkä vain rahat­alout­ta. Hyvän tekem­i­nen toisille, vaikka­pa van­huk­sen ulkoilut­ta­mi­nen on siis jo arvokas­ta työtä, vaik­ka ei rahaa tuo­takaan, ja saat­taa vain piden­tää eläket­tä naut­ti­van (=val­ti­olle kulu­ja aiheut­ta­van) van­huk­sen elämää.

    Olet kuitenkin siinä oike­as­sa, että kansan­talouden tasol­la pitää laskea mukaan myös se työ, jota ei kor­va­ta rahal­la. Ver­tailukelpoisu­us on tietysti joskus vaikeaa. Hyvin koris­tel­tu ja huolel­la pidet­ty koti ei vält­tämät­tä kansan­talouden kannal­ta ole sen arvokkaampi kuin vain siisti koti, joten ihan tun­ti tun­nista ver­tailu ei toimi. 

    Ehkä pitää laskea erik­seen kokon­aishyv­in­voin­nin taso ja rahal­lisen hyv­in­voin­nin taso. Minä ohjaisin yhteiskun­taa tuon ensim­mäisen kri­teerin mukaan. Tämä ei tarkoi­ta sitä, että tuo jälkim­mäi­nen pitäisi laimin­lyödä, sil­lä rahallinen/materiaalinen hyv­in­voiti on tärkeä yleisen hyv­in­voin­nin osa.

  180. Samuli Saarel­ma: Eli vält­tämätön ehto sille mainit­se­mal­leni kehi­tyk­selle on se, että robot­it tekevät kaik­ki ikävät duu­nit ja jäl­jel­lä on vain mukavia, luovia, haas­tavia, kun­nioi­tus­ta tuot­tavia jne. duuneja.

    Siinäpä se: eivät robot­it pysty pitkään, pitkään aikaan tekemään kaikkia ikäviä duuneja.

    Ei myöskään liene vielä ase­tuk­sel­la määrät­ty, minkä kukin kokee ikäväk­si, mukavak­si tai haas­tavak­si jne duuniksi.

    Sen sijaan tulon­jako­ma­llit toden­näköis­es­ti muuttuvat:

    Hen­ri Wei­jo: The devel­op­ment of large-scale tech­no­log­i­cal unem­ploy­ment or under­em­ploy­ment, how­ev­er, would force rich soci­eties to revis­it a sys­tem that pri­mar­i­ly allo­cates pur­chas­ing pow­er via earned wages

    Itsekin heitin aiem­min keskustelu­un (kotitalous)robottiveron.

  181. Tapio: Vauras­tuneet kansat kuitenkin läh­es vääjäämät­tä omak­su­vat her­rakansan piirteitä. Ruot­sis­sa ei tehdaslin­joil­la, kai­vok­sis­sa, raken­nustöis­sä, rav­in­tolois­sa jne. ole 60-luvun jäl­keen juuri ruot­salaisia näkynyt muina kuin pomoina. Sama Sak­sas­sa ja ehkä kaik­ista räikeim­min Sveit­sis­sä. Siel­lä mata­la­palkkatyöt tekivät ainakin 90-luvul­la ulko­maalaiset n.s. C‑luvalla. Kun työ lop­pui, oli viikko aikaa paka­ta kamppeet ja pois­tua maas­ta. Edes työ­nan­ta­jaa ei saanut vaihtaa. 

    Suo­mi on per­in­teis­es­ti ollut varsin tasa-arvoinen ja luoka­ton yhteiskun­ta. Pidän tuo­ta hyvänä, Suomelle luon­teeno­maise­na ja säi­lyt­tämisen arvoise­na asiana. Pestään omat likapyyk­it itse, ja lähetetään johta­jatkin mar­jamet­sään, niin huonot ylim­ieliset asen­teet eivät iske niin helposti.

  182. Viherinssi: Oliko suh­dan­teis­sa tai muus­sa työt­tömyy­dessä eroa näi­den vuosien välillä?

    Kun kat­so­taan vuodes­ta 1990 läh­tien työ­paikko­jen kehi­tys­tä niin oikeas­t­aan mitään muu­tos­ta ei ole tapahtunut:Suomessa oli työl­lisiä vuon­na 1990 2,501 miljoon­aa , vuon­na 2007 2,532 milj ja 2012 2,483 milj eli eivät lamat eivätkä nousukaudet ole vaikut­ta­neet työl­lis­ten määrään merkittävästi.Tuossa 1990 luvu alus­sa oli suurem­pi notkahdus

    Työn tar­jon­ta on sen sijaan lisään­tynyt eli vuon­na 1990 työvoima oli 2,586 milj ja 2012 2,690

    Mut­ta eniten on kas­vanut työvoiman ulkop­uolisen väestön osu­us: 1990 1,151 milj , vuon­na 2007 1,306 ja 2012 1,385.

    Työt­tömien määräkin on kas­vanut: Vuon­na 1990 82000 ja 2012 207000.

    Todel­lis­ten työt­tömien määrää ei näköjään saa hel­posti selville kovin kaukaa historiasta.

    Nyt syysku­us­sa työn­hak­i­joi­ta oli noin 500000 ja heistä yleisil­lä työ­markki­noil­la ole­via noin 75000
    eli todel­li­nen työt­tömien määrä on 425000

    Eli meil­lä työn tar­jon­nan lisäämi­nen on vain johtanut syr­jäy­tymiseen ja työttömyyteen

    Eri­tyis­es­ti juuri ikään­tynei­den ja pienem­mässä määrin nuorten syr­jäyt­tämiseen työmarkkinoilta .

    Ja käde­tön ja saam­a­ton eli­it­ti halu­aa pan­na kaiken syyn sen kaikkein huonoim­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­vien syyksi.

    son turha puhua, jos muu­tos­ta ei osa­ta johtaa tai vaa­timuk­set ovat kohtu­ut­to­mia eivätkä tästä maailmasta.

    Itse olin tietoli­iken­nealal­la liki 40 vuot­ta ja sinä aikana kaik­ki muut­tui mon­een ker­taan ja henkilöstö sopeu­tui ja jousti ilman suuria näytelmiä ja kapinoi­ta tilanteeseen.
    Mut­ta jokainen piti kään­tää erik­seen uuteen suun­taan ja tule­vaisu­us piti turvata.

    Joudut­ti­in kek­simään uusia palkkaus­muo­to­ja ‚työaiko­ja ja työaiko­jen joustoja
    Se ei kuitenkaan estänyt henkilöstön vähentämistäkään.
    Joskus uudelleen­si­joit­ta­mi­nen oli lennokas­takin ja hauskaa.Sijoitin kaverin erääl­lä poraus­laut­ta­matkalla aamukal­ja­hetken päät­teek­si kau­ni­in lesken firmaan .
    Ja he eliv­ät onnel­lise­na elämän­sä lop­pu­un saakka

  183. Viherinssi: Siel­lä kuitenkin osat­ti­in tehdä tämä kasti­jako ilman, että rahal­la olisi vält­tämät­tä ollut kovin suur­ta roolia. 

    Rahat­alouden ulkop­uolisel­la vai­h­dan­tat­aloudel­la oli kuitenkin aivan usko­mat­toman suuri rooli ainakin kaupungeis­sa. Se johti jyrkkään eroon eroon A- ja B‑kansalaisten välil­l­lä. (Kom­mu­nis­tipuolueen jäsenyys oli läh­es pakolli­nen, mut­tei riit­tävä ehto A‑luokkaan).

    Viherinssi: Kiinas­sa se näyt­täisi toimi­van. Jos kansal­la on riit­tävän korkea elin­ta­so, se ei ole kovin kiin­nos­tunut demokratiasta.

    Jaa, saa nähdä. Ehkä keskeis­in­tä nykyisessä rauhal­lisu­udessa on, että ihmiset koke­vat, että heil­lä on todel­li­nen mah­dol­lisu­us selvästi korkeam­paan elin­ta­soon. Suh­tau­tu­mi­nen toden­näköis­es­ti muut­tuu, kun kohtu­ulli­nen elin­ta­so on saavutettu.

  184. Suosit­te­len iltalukemisek­si A. Hux­leyn kir­jaa “Uusi uljas maail­ma”. Aset­takaa nämä eri tasoiset robot­it jonon jatkok­si tai oikeas­t­aan del­to­jen, gam­mo­jen ja epsilonien tilalle.

  185. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Suomen työt­tömyys­ti­las­toista pois­te­taan lyhim­m­mästä päästä työt­tömyyt­tä niin paljon, että työt­tömyysaste las­kee Yhdys­val­tain tasolle4, jäl­jelle jäävien työt­tömyy­den kesto riit­tää var­masti Yhdys­val­tain tasolle. Pitkäaikaista työt­tömyyt­tä meil­lä on siis ihan riit­tävästi. Lisäk­si tilas­toin­tia häir­it­see se, että Suomes­sa työt­tömyys keskey­tyy, kun kaveri kut­su­taan viikok­si elmän­hallintakurssille. Työt­tömyys­jak­sot oli­si­vaty olen­nais­es­ti pidem­piä, jos ne tilas­toitaisi­in sen mukaan, onko ollut pal­ka­llisews­sa työssä.

    Euro­statin mukaan eroa työt­tömyysas­teessa on n 1 % USA:n hyväk­si eli ei kovin paljoa.
    Tarkem­pia tieto­ja ei löy­tynyt , jot­ta eron vaiku­tus­ta voisi simu­loi­da, mut­ta ei se kovin suuri ole näin pienel­lä työttömyyserolla

    USA:ssa vain noi­ta pitkäaikaistyöt­tömiä on näköjään paljon eli yli vuo­den on ollut työt­tömänä 25–30 %, joten kyl­lä siel­läkin ollaan pitkään työttömänä

    Tilas­toin­nis­sa on ero­ja, joten tarkkaa eroa on vaikea arvioida

  186. Juho Laatu: Suo­mi on per­in­teis­es­ti ollut varsin tasa-arvoinen ja luoka­ton yhteiskun­ta. Pidän tuo­ta hyvänä, Suomelle luon­teeno­maise­na ja säi­lyt­tämisen arvoise­na asiana. Pestään omat likapyyk­it itse, ja lähetetään johta­jatkin mar­jamet­sään, niin huonot ylim­ieliset asen­teet eivät iske niin helposti.

    Sama toive, mut­ta kyl­lä tuo her­rakansa-men­tal­i­teet­ti on tän­nekin lev­iämässä. Ei niinkään johta­jien kesku­u­teen, heitä kyl­lä näkee siivoustalkois­sa, ris­usavo­tois­sa, met­sää istut­ta­mas­sa ja mar­jas­sa. No, eivät he sitä työk­seen tee, mut­ta tältä osin ei asen­teessa ole vikaa.

  187. Tapio: Jaa, saa nähdä. Ehkä keskeis­in­tä nykyisessä rauhal­lisu­udessa on, että ihmiset koke­vat, että heil­lä on todel­li­nen mah­dol­lisu­us selvästi korkeam­paan elin­ta­soon. Suh­tau­tu­mi­nen toden­näköis­es­ti muut­tuu, kun kohtu­ulli­nen elin­ta­so on saavutettu.

    Toisaal­ta veriset val­lanku­mouk­set ja sisäl­lis­so­dat jär­jestetään yleen­sä vain siinä tilanteessa, jos­sa on riit­tävän iso osa kansaa, jol­la on vähän hävit­tävää. Tarkem­min vielä riit­tävän paljon nuo­ria miehiä, joil­la ei ole tulevaisuudennäkymiä.

    Voin olla väärässä, mut­ta veikkaisin dik­tatu­urin pär­jäävän ihan hyvin, jos kansalais­ten elin­ta­so on kun­nos­sa, eikä dik­tatu­uri tee ihmisoikeusloukkauksia.

    Lähtisitkö sinä tekemään val­lanku­mous­ta vain sitä varten, että maas­sa ei ole demokra­ti­aa? Minä en taitaisi viit­siä. Kyl­lä ihmisiä saa keskustelu­pal­stalle valit­ta­maan tai Face­booki­in osoit­ta­maan mieltään, mut­ta mar­raskuises­sa vesisateessa mie­lenosoit­ta­mi­nen saati val­lanku­mouk­sen tekem­i­nen ei tun­nu kivalta.

    Tämä on tietysti sikäli fik­ti­ivistä, että hyvän elin­ta­son dik­tatu­u­rit ovat vähissä. Huonon elin­ta­son dik­tatu­ureis­sa val­taapitävät joutu­vat rikko­maan ihmisoikeuk­sia pitääk­seen kil­pail­i­jat pois­sa, kos­ka kil­pail­i­joille kyl­lä löy­tyy kan­na­tus­ta nälkäis­ten nuorten miesten joukosta.

    Tässähän se kiinalaisenkin hal­li­tus­muodon ongel­ma on. Jos nuo­rille miehille ei riitä töitä, ongelmia on tiedossa.

  188. Juho Laatu: Suo­mi on per­in­teis­es­ti ollut varsin tasa-arvoinen ja luoka­ton yhteiskun­ta. Pidän tuo­ta hyvänä, Suomelle luon­teeno­maise­na ja säi­lyt­tämisen arvoise­na asiana. Pestään omat likapyyk­it itse, ja lähetetään johta­jatkin mar­jamet­sään, niin huonot ylim­ieliset asen­teet eivät iske niin helposti.

    Onko ihmisen arvo ja tasa-arvoisu­us kiin­ni työte­htävistä? Minus­ta hyvä yhteiskun­ta on sel­l­ainen, jos­sa pyyk­in­pe­si­jä on arvokas siinä kuin johta­jakin. Ja sel­l­ainen, jos­sa yksin­huolta­jaäi­ti ostaa pyyk­in­pe­su­palvelun ja käyt­tää sääste­tyn ajan lapsen­sa kanssa harrastamiseen.

  189. Juho Laatu: Jos per­hep­äivähoita­ja hoitaa n las­ta, päiväkodin täti hoitaa n las­ta ja jol­lain hek­ilöl­lä on n omaa (tai lainat­tua) las­ta, näistä viimeinen vai­h­toe­hto on kai taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavin, kos­ka toimii vähim­mäl­lä byrokratialla.

    Riip­puu. Jos kotona lap­sia hoita­va van­hempi olisi muuten korkean tuot­tavu­u­den työssä, hänen pitäisi hoitaa kokon­aista päiväkotiryh­mää yksin ollak­seen las­ten­hoi­dos­sa yhtä tehokas kuin leipätyössään.

    Jos henkilö sit­ten ottaa niitä lainat­tu­ja lap­sia hoitaak­seen, kyse on työ­panok­sel­lis­es­ti per­hep­äivähoita­jas­ta, sumplit­ti­in kor­vaus sit­ten miten hyvänsä.

    On var­masti tilantei­ta, jois­sa henkilölle tuot­tavin­ta on olla kotona hoita­mas­sa lap­sia. Näitä tulee lähin­nä työt­tömil­lä ja suurper­heel­lisil­lä, ehkä osin myös maat­aloudessa. Kovin yleisiä ne eivät kuitenkaan ole, ja tuk­i­jär­jestelmät pitää ilman muu­ta rak­en­taa niin, että ne kan­nus­ta­vat kansan­taloudel­lis­es­tikin järkevään toimintaan.

    Juho Laatu: Voi siis olla parem­pi har­ras­taa iltasel­la puu­tarhan­hoitoa, kuin ostaa kaik­ki ruu­at mar­ketista ja hoitaa kun­toa kuntosalilla. 

    Ilman muu­ta. Mut­ta sil­loin ei enää puhutakaan siitä, että henkilö päivä­työk­seen toimisi omavaraistaloudessa, mikä olisi hyvin epätehokasta.

    Juho Laatu: Mikä olisi tuol­laista arvo­ton­ta vapaaehtoistyötä?

    En usko, että varsi­nais­es­ti arvo­ton­ta vapaae­htoistyötä on. Vapaae­htoistyö kuitenkaan har­voin on kokopäiväistä työtä vas­taavaa tuot­tavu­udeltaan. Yleen­sä tun­te­ja tulee vähem­män, ja työn sosi­aa­li­nen anti on tärkeäm­mässä roolis­sa kuin pal­ka­llises­sa työssä.

    En mis­sään tapauk­ses­sa siis sano vapaae­htoistyötä turhak­si tai tuh­lauk­sek­si. Kyl­lä sil­lä paikkansa on, mut­ta se ei kovin paljon tuot­tavu­ut­ta pelasta.

  190. Viherinssi: Onko ihmisen arvo ja tasa-arvoisu­us kiin­ni työte­htävistä? Minus­ta hyvä yhteiskun­ta on sel­l­ainen, jos­sa pyyk­in­pe­si­jä on arvokas siinä kuin johta­jakin. Ja sel­l­ainen, jos­sa yksin­huolta­jaäi­ti ostaa pyyk­in­pe­su­palvelun ja käyt­tää sääste­tyn ajan lapsen­sa kanssa harrastamiseen.

    Järkevä työn­jako on hyvä asia. Mut­ta useim­mille ihmisille pienen tun­tu­man säi­lyt­tämi­nen perustyöhön on psykol­o­gis­es­ti hyväk­si. Tuo työ voi olla vaipan­vai­h­toa, ojan kaivamista tai mar­jo­jen poimintaa.

    Viherinssi: Riip­puu. Jos kotona lap­sia hoita­va van­hempi olisi muuten korkean tuot­tavu­u­den työssä, hänen pitäisi hoitaa kokon­aista päiväkotiryh­mää yksin ollak­seen las­ten­hoi­dos­sa yhtä tehokas kuin leipätyössään.

    Kansan­talouden tehokku­u­den kannal­ta eri­tyisen tuot­toisan henkilön hakeu­tu­mi­nen omia lap­si­aan hoita­maan tai (vähän harvem­min) päiväkoti­in töi­hin ei ole perustel­tua (las­ten­hoita­jaa vain jonkin ver­ran enem­män ansait­se­vien kohdal­la on jo toisin). Henkilöko­htaise­na ratkaisuna molem­mat kuitenkin ok.

    tuk­i­jär­jestelmät pitää ilman muu­ta rak­en­taa niin, että ne kan­nus­ta­vat kansan­taloudel­lis­es­tikin järkevään toimintaan. 

    En tiedä tarvi­taanko peruskan­nus­timien lisäk­si vielä jotain tuk­i­jär­jestelmienkin viilauk­sia. Peruskan­nustin­han toimii niin, että ihmiset halu­a­vat rahaa, ja rahaa hyvin tien­aav­il­ta val­tio ottaa enem­män vero­ja. Et kai tarkoi­ta esim. sitä, että vähän koulute­tulle mak­set­taisi­in koti­hoidon tukea, mut­ta korkeasti koulute­tu­ille ei? Mil­laiset kansan­talout­ta kas­vat­ta­vat tuk­i­jär­jestelmien viilauk­set oli­si­vat tavoiteltavia?

    Mut­ta sil­loin ei enää puhutakaan siitä, että henkilö päivä­työk­seen toimisi omavaraistaloudessa, mikä olisi hyvin epätehokasta. 

    Nykyään voi myös olla henkilöitä, jot­ka toimi­vat (melko paljon) omavaraistaloudessa, mut­ta tekevät lisäk­si vaikka­pa ohjel­moin­ti­hom­mia koton­aan. Eikö täl­lainen omavaraistalous voi olla täysin tehokas­ta? Puu­tarhaa hoitaes­sa voi myös mietiskel­lä ohjelmia. Ruuas­taan voi tuot­taa suuren osan itse, ilman että tarvit­sisi tehdä omavaraistyötä kokopäiväis­es­ti. Omavaraistalouteen panos­t­a­mi­nen ei siis tarkoi­ta vält­tämät­tä kokon­aistyö­tu­lok­sen vähenemistä.

    En usko, että varsi­nais­es­ti arvo­ton­ta vapaae­htoistyötä on. Vapaae­htoistyö kuitenkaan har­voin on kokopäiväistä työtä vas­taavaa tuot­tavu­udeltaan. Yleen­sä tun­te­ja tulee vähem­män, ja työn sosi­aa­li­nen anti on tärkeäm­mässä roolis­sa kuin pal­ka­llises­sa työssä. 

    Vapaae­htoistyö ja omavaraisu­us las­ke­taan tietenkin kansan­talouteen vain teh­dyn työmäärän mukaan. Ei pidä olet­taa, että nuo ihmiset laiskot­telisi­vat lop­un ajan. Tehty­jen työ­tun­tien aikana voivat saa­da ihan täyt­täkin tulosta aikaan.

  191. Viherinssi: Tämä on tietysti sikäli fik­ti­ivistä, että hyvän elin­ta­son dik­tatu­u­rit ovat vähissä. Huonon elin­ta­son dik­tatu­ureis­sa val­taapitävät joutu­vat rikko­maan ihmisoikeuk­sia pitääk­seen kil­pail­i­jat pois­sa, kos­ka kil­pail­i­joille kyl­lä löy­tyy kan­na­tus­ta nälkäis­ten nuorten miesten joukosta.

    Tässähän se kiinalaisenkin hal­li­tus­muodon ongel­ma on. Jos nuo­rille miehille ei riitä töitä, ongelmia on tiedossa.

    Täs­mälleen! Oma käsi­tyk­seni on, että dik­tatu­u­rit, oli­garki­at ja plu­tokra­ti­at vääjäämät­tä kor­rup­toitu­vat, jol­loin tehot­to­muus kas­vaa, elin­ta­son kasvu pysähtyy ja yhteiskun­ta käytän­nössä taantuu.

    Demokra­t­ian paras piirre on todel­lakin se, että siinä johta­jat vai­hde­taan järjestyneesti. Lisäk­si äänestäjät voivat aset­taa jonkin­laiset rajat eli­it­illeen. Mie­lenki­in­toista seu­ra­ta, miten lähivu­osi­na rahamaail­man älyt­tömälle arro­ganssille ja ansioille käy. Suomes­sa tämä ei ole ongel­ma, mut­ta esim. UK:ssa on.

  192. Viherinssi: mut­ta mar­raskuises­sa vesisateessa mie­lenosoit­ta­mi­nen saati val­lanku­mouk­sen tekem­i­nen ei tun­nu kivalta.

    Joo, 30-luvul­la yhdessä Nor­rbot­tenin kun­nas­sa kut­sut­ti­in väkeä vap­pumarssille väkeväl­lä julis­tuk­sel­la, mut­ta todet­ti­in kuitenkin, että: “Rev­o­lut­siooni peruthan sateen sattuessa.” 🙂

  193. Viherinssi: Tämä toimii, jos sitä sta­tus­ta ja arvos­tus­ta aidosti saa. Aika tehokas­ta on esimerkik­si aito suo­sio vas­takkaisen sukupuolen silmis­sä. Sil­lä saa nuoret var­masti paiski­maan töitä ja opiskele­maan. Asial­la on tietysti paljon vähem­män merk­i­tys­tä aikuisiässä, mut­ta sil­loin urapäätök­set on jo tehty. 

    No, tämä jää hie­man avoimek­si kysymyk­sek­si, kos­ka siitä, mitä tule­vaisu­udessa arvoste­taan on aika vaikea sanoa var­muudel­la mitään. Kuitenkin esim. sotasankar­it, eli henkilöt, jot­ka ovat tehneet jotain urheaa koko yhteiskun­nan hyväk­si, ovat ainakin per­in­teis­es­ti olleet erit­täin kun­nioite­tus­sa ase­mas­sa. Niin myös Suomes­sa. Jos on jokin ihmis­ryh­mä, johon poli­it­tiseessa retori­ikas­sa on jatku­vasti viimeiset 70 vuot­ta vedot­tu, niin se on sotaveteraanit. 

    Oma kyynisyyteni kuitenkin estää hiukan usko­mas­ta tuo­hon ske­naar­i­oon. Mik­si ihmeessä se 80 % halu­aisi nos­taa sen 20 %:n jalustalle? “Niitä pitää palvoa, kun ne ovat fik­sumpia kuin te! Ja kos­ka te ette ole fik­su­ja, te ette voi ymmärtää mik­si” Tuo ei ole ollut his­to­ri­as­sa kovin hyvä yhteistyötä rak­en­ta­va lausunto. 

    En oikein ymmärtänyt tätä. Kyl­lä huonot musi­ik­in­tek­i­jät tietävät, mik­si rock­tähtiä pitää palvoa. Kyl­lä huonot futaa­jat tietävät, mik­si ammat­tifu­taa­jia palvotaan. Tiedemiesten, tietokonekoodarien ym. julk­isu­u­den val­okeilas­sa vähem­män pyöriv­ien, mut­ta vaa­ti­vaa aiv­o­työtä teke­vien, palvom­i­nen on tietenkin sit­ten vähäisem­pää, mut­ta kyl­lä minä sanois­in, että kyl­lä siitä jo nyky­maail­mas­sa saa sta­tus­ta, että tekee sel­l­aista duu­nia, jon­ka tavalli­nen kadun ihmi­nen tietää ole­van niin vaikeaa, ettei hän siihen pysty. 

    Koet­tu ase­ma on nimeno­maan suh­teelli­nen asia. Ihmiset mak­sa­vat itsen­sä kipeäk­si vaikka­pa lentääk­seen bis­nis­lu­okas­sa, jos­sa tar­jot­tu sänky on paljon kotisänkyä huonom­pi, jos­sa tar­jot­tu ruo­ka ei vedä ver­to­ja kohtu­ulliselle rav­in­to­lalle, ja jos­sa selviää vain tun­nin ja vartin jono­tuk­sel­la puo­len­toista tun­nin jono­tuk­sen sijaan. Tästä mak­se­taan tuhan­sia lähin­nä sik­si, että kyseessä on ase­man merkki. 

    Niin, tuos­sa siis ihmiset luop­u­vat vapaa-ajas­taan tehdäk­seen työtä, jot­ta voivat mak­saa sen bis­nes­lu­okan lipun, joka sit­ten tuo heille sta­tus­ta. Juuri samaa mekanis­mia ehdotin tälle tule­vaisu­u­den utopi­ay­hteiskun­nalle, jos­sa ne, joiden työ­panos­ta robot­it eivät pysty kor­vaa­maan, saadaan tekemään luop­umaan vapaa-ajas­taan sil­lä perus­teel­la, että saa­vat statusta. 

    Mitä tuol­laisi­in merkkei­hin tulee, niin niitähän on suht triv­i­aalia tehdä. Mainitsin jo sotavet­er­aan­it. Heil­lä on yleen­sä rin­ta piukas­sa mitä erinäköisem­piä mitalei­ta, jot­ka eivät ole mitään muu­ta kuin sta­tus­merkke­jä siitä, että he ovat toim­i­neet uhrautu­vasti muun yhteiskun­nan hyväk­si. Vas­taavien jakelu yhteiskun­nalle tärkeää työtä tekeville siinä vai­heessa, kun kaikkien työtä ei tarvi­ta yhteiskun­nan pyörit­tämiseen, pitäisi olla suht helppoa. 

    Yhteiskun­nan jakami­nen A- ja B‑kansalaisiin täl­lä taval­la on ihan var­masti ok niille A‑kansalaisille, mut­ta B‑kansalaisten sitout­ta­mi­nen voi olla lievästi haastavaa. 

    Siis sinus­tako B‑kansalaiset sitoutu­vat sil­lä parem­min, että he tekevät duu­nia, jon­ka tietävät ole­van merk­i­tyk­setön­tä yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin kannal­ta ja saa­vat mate­ri­aalisen elin­ta­son, joka heille voitaisi­in ihan yhtä hyvin tar­jo­ta, vaikkeivät he mitään duu­nia tekisikään? 

    Minus­ta tuos­sa sys­tee­mis­sä B‑luokan kansalaiset sitoutu­vat yhteiskun­taan sil­lä, että he elävät käytän­nössä siinä kom­mu­nis­tises­sa utopi­as­sa, jos­sa he saa­vat mate­ri­aaliset tarpeen­sa tyy­dytet­tyä ja voivat koko hereil­läoloa­jal­laan keskit­tyä itsen­sä toteut­tamiseen. Minus­ta tämä ei ole mitenkään eri­tyisen huono diili. Se sta­tushan (joka heiltä jää puut­tumaan) on joka tapauk­ses­sa nol­la­summapeliä nykyisinkin. 

    Ongel­ma tulee siitä, että tämä kat­taa kuitenkin vain pienen osan siitä 20 %:sta. Suurin osa siitäkin työstä on sel­l­aista, joka on kyl­lä tek­i­jälleen “ihan ok” tai jopa “kivaa”, mut­tei vält­tämät­tä kivoin­ta, mitä tietää. 

    Onko tosi­aan? Mitä ovat ne duu­nit, joi­ta robot­it eivät voi kor­va­ta, jot­ka eivät myös ole tyy­dy­tys­tä tek­i­jälleen tuottavia? 

    Kuten sanoin, noista töistä voisi sit­ten saa­da “sotavet­er­aa­nim­i­talle­ja”, jos niihin ei muuten saa­da tekijöitä.

  194. Samuli Saarel­ma:Mainitsin jo sotavet­er­aan­it. Heil­lä on yleen­sä rin­ta piukas­sa mitä erinäköisem­piä mitalei­ta, jot­ka eivät ole mitään muu­ta kuin sta­tus­merkke­jä siitä, että he ovat toim­i­neet uhrautu­vasti muun yhteiskun­nan hyväksi. 

    Todel­lako yleen­sä? Vähän­pä tiedät ja paljon­pa yleistät.

    Oma­l­la vaari­vainaal­la oli ain­oana muis­tomet­al­li­na koteloituneet kranaatin­sir­paleet niskassa. 

    Ne rin­tamerkkiriv­istöt on ehkä tut­tu­ja sieltä vastapuolelta.

  195. Samuli Saarel­ma: Ongel­ma tulee siitä, että tämä kat­taa kuitenkin vain pienen osan siitä 20 %:sta. Suurin osa siitäkin työstä on sel­l­aista, joka on kyl­lä tek­i­jälleen “ihan ok” tai jopa “kivaa”, mut­tei vält­tämät­tä kivoin­ta, mitä tietää. 

    Onko tosi­aan? Mitä ovat ne duu­nit, joi­ta robot­it eivät voi kor­va­ta, jot­ka eivät myös ole tyy­dy­tys­tä tek­i­jälleen tuottavia? 

    Eikö tosi­aan riitä, että on kivaa, mut­tei kivoin­ta? Onnea kivoim­man tavoitteluun!

    Itse olen varan­nut kivoim­mat asi­at omik­si har­ras­tuk­sik­seni. Jos niitä olisin ammatik­seni tehnyt, niiden hohto olisi kadon­nut vuosikym­menten saatossa.

    Sit­ten vakavam­min: Kuka ulkop­uo­li­nen määrää, mikä tuot­taa tai ei tuo­ta tyy­dy­tys­tä tek­i­jälleen? Kuka määrää, mikä on paskadu­u­nia min­ulle? Meitä on mon­een junaan. Ja työy­hteisössä on muitakin ele­ment­te­jä kuin työsuoritus.

  196. Jos nyt kum­minkin ensin kehitet­täisi­in ne rep­likaat­torit, keinoä­ly ja holodek­ki ja mietitään vas­ta sit­ten, miten yhteiskun­ta pitäisi järjestää 😉

  197. Samuli Saarel­ma: kansalaiset sitoutu­vat yhteiskun­taan sil­lä, että he elävät käytän­nössä siinä kom­mu­nis­tises­sa utopi­as­sa, jos­sa he saa­vat mate­ri­aaliset tarpeen­sa tyy­dytet­tyä ja voivat koko hereil­läoloa­jal­laan keskit­tyä itsen­sä toteut­tamiseen. Minus­ta tämä ei ole mitenkään eri­tyisen huono diili. Se sta­tushan (joka heiltä jää puut­tumaan) on joka tapauk­ses­sa nol­la­summapeliä nykyisinkin. 

    Joo, näin­hän se pubeis­sa tapah­tuu jo nyt. 

    Et tätä kuitenkaan tarkoit­tane. Miten suh­tau­tu­isit omas­sa utopi­as­sasi tähän itsen­sä toteut­tamisen malli­in, siis todel­lisu­ud­es­ta pakenemiseen? 

    Suosit­te­len edelleen tuo­ta Uljas­ta uut­ta maailmaa.

  198. Tapio: Mie­lenki­in­toista seu­ra­ta, miten lähivu­osi­na rahamaail­man älyt­tömälle arro­ganssille ja ansioille käy. Suomes­sa tämä ei ole ongel­ma, mut­ta esim. UK:ssa on.

    On se Suomes­sakin ongel­ma. Nuo mulkerot jär­jestelevät maail­man­talout­ta juuri siihen malli­in, että se aiheut­taa lam­o­ja, yleisen hyv­in­voin­nin tuhou­tu­mista ja juuri tämän tulon­jaon polar­isoi­tu­misen Suomessakin.

    Näi­den hybris­telijöi­den vuok­si ja ain­os­taan hei­dän henkilöko­htaisen omaisuuten­sa kar­tut­tamisek­si kaikkein tehokkaim­mal­la taval­la suh­teessa mui­hin kil­pail­laan maail­man­taloudessa nyt siitä, kuka tekee halvim­mal­la, sen sijaan, että nos­tet­taisi­in muu­ta maail­maa voimakkaam­min ylöspäin suurem­paan hyvinvointiin.

  199. tcrown: Hyvin lähelle tuol­laista yhteiskun­taa elämme jo. Har­va ihmi­nen Suomes­sa elää mate­ri­aalises­sa puutteessa. 

    En ole ihan samaa mieltä. Hyvin moni halu­aa itselleen lisää krääsää. Suh­teel­lisen suuri osa ihmis­ten tuloista menee edelleen materiaan.

    Puute kos­kee lähin­nä enem­män tai vähem­män keinotekois­es­ti niukoik­si tehtyjä hyödykkeitä. 

    Joi­ta ovat suun­nilleen kaik­ki tek­i­jänoikeuk­sil­la tms. suo­jatut jutut. Väit­täisin, että vaik­ka näi­den osu­us on kas­vanut ihmis­ten kulu­tuk­ses­ta, ne eivät mis­sään tapauk­ses­sa vielä muo­dos­ta kulu­tuk­sen valtaosaa. 

    Mikä tuos­sa uto/dystopiassa ei toi­mi? Ajatel­laan, että meil­lä on kah­den­laisia hyödykkeitä, niukko­ja ja run­sai­ta. Run­saat hyödyk­keet eivät ole kovin mie­lenki­in­toisia. Niitä kaikil­la on tarpeek­si. Niukat hyödyk­keet taas pää­tyvät kaik­ki sille 20% vähem­mistölle, joka kyke­nee innovoimaan ja luo­maan uusia, niukko­ja hyödykkeitä. 

    Ok, ote­taan joitain sel­l­aisia niukko­ja hyödykkeitä (=imma­te­ri­aal­isia hyödykkeitä, joi­ta ei voi­da tuot­taa robot­eil­la), joi­ta tietenkin voidaan halut­taes­sa tehdä niukoik­si. Mut­ta oleelli­nen kysymys onkin se, että mik­si yhteiskun­ta pitäisi organ­isoi­da niin, että nämä 20%:n tuot­ta­mat hyödyk­keet tehtäisi­in niukoiksi? 

    Tämän päälle on sit­ten tietenkin sta­tushyödykkeitä, joiden kohdal­la on kyse nol­la­summapelistä (yhden henkilön statuk­sen nousu tarkoit­taa vält­tämät­tä jonkun toisen laskua). Näi­den kohdal­la minus­ta ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin antaa hyvä sta­tus niille 20%:lle, jot­ka tuot­ta­vat sen kaiken muun hyv­in­voin­nin, jota robot­it eivät voi tehdä. Tai ainakin minus­ta tämän statuk­sen anta­mi­nen heille on paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin se, että itse niiden hyödykkei­den saan­tia rajoitet­taisi­in siltä 80%:lta.

    Ongel­ma on siinä, että tuo 80% tulee ole­maan sitä mieltä, että osa niistä niukois­takin hyödykkeistä kuu­luu myös heille. Kun tuo 80% ei pysty tuot­ta­maan mitään lisäar­voa 20%:lle, vai­h­toe­hdoik­si jää, että 20% antaa niitä niukko­jakin hyödykkeitä 80%:lle. Joko hyväl­lä, tai sit­ten pahalla. 

    Mitä täl­laisia hyödykkeitä sit­ten olisi tilanteessa, jos­sa robot­it tekevät kaiken ikävän työn ja kaik­ki elävät mate­ri­aalises­sa yltäkyl­läisyy­dessä ja kaik­ki imma­te­ri­aa­li­nen hyvä voidaan peri­aat­teessa kopi­oi­da määrät­tömästi? Mieleen tulee oikeas­t­aan vain maa. Se, mis­sä kukin voi asua on rajoitettua. 

    Todet­takoon vielä, että nykyisel­lä mon­e­taarisel­la jär­jestelmäl­lä tuo­hon tilanteeseen ajaudut­taes­sa ei käy pelkästään niin, että niukat hyödyk­keet kasautu­vat 20%:lle, vaan lisäk­si 80% velka­an­tuu tuolle 20%:lle rajusti, mikä rajoit­taa merkit­tävästi 80%:n mah­dol­lisuuk­sia keskinäiseen taloudel­liseen toimeliaisuuteen. 

    Niin, minus­ta mon­e­taari­nen jär­jestelmä ei toi­mi enää tuol­laises­sa sys­tee­mis­sä. Juuri sik­si kai rahas­ta luop­umista yltäkyl­läisessä yhteiskun­nas­sa ovat ennustelleet kaik­ki Karl Marx­ista Star Trekin käsikirjoittajiin. 

    Nykyi­nen raha­jär­jestelmä on toimin­ut melko hyin niukko­jen resur­sien maail­mas­sa, mut­ta ehkä siihen rin­nalle kai­vataan toinen “raha”järjestelmä, mikä toimisi run­saiden resurssien maailmassa. 

    Niin, min­un ehdo­tuk­seni oli sta­tus, kos­ka se on ain­oa asia, jota ei var­muudel­la voi­da tuot­taa lisää. Sitä voi käyt­tää jonkin­laise­na houkut­ti­me­na sille, että ihmiset edelleen tek­i­sivät sel­l­aista työtä, jota yhteiskun­ta tarvit­see, mut­ta jota kukaan ei muuten tekisi.

  200. Tapio: Siinäpä se: eivät robot­it pysty pitkään, pitkään aikaan tekemään kaikkia ikäviä duuneja. 

    No, sit­ten mei­dän ei tarvitse pelätä mas­satyöt­tömyyt­täkään. Minä ymmärsin, että mas­satyöt­tömyy­den uhka tulee juuri siitä, että niiden mata­lan tuot­tavu­u­den työt, joi­ta kuka tahansa pystyy tekemään, lisäar­vo piene­nee ja piene­nee koko ajan sitä mukaa, kun ne pystytään kor­vaa­maan robot­eil­la. Jos täl­laista uhkaa ei olekaan, niin sit­ten emme tarvitse mitään tulon­jaon uudelleenorganisointia.

    Itsekin heitin aiem­min keskustelu­un (kotitalous)robottiveron.

    Mitä täl­laisel­la oikein saavutettaisiin?

  201. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Todel­lako yleen­sä? Vähän­pä tiedät ja paljon­pa yleistät.

    Oma­l­la vaari­vainaal­la oli ain­oana muis­tomet­al­li­na koteloituneet kranaatin­sir­paleet niskassa. 

    Ain­oana? Käsit­tääk­seni kaikille rin­ta­mal­la olleille on myön­net­ty jonkin­lainen mitali ja tuo­ta rin­ta­mal­la oloa on jopa laa­jen­net­tu niin, että kaik­ki vähänkin armei­jan kanssa tekemi­sis­sä kotir­in­ta­mal­la olleet (iso joukko näistä naisia) on sel­l­aisen saanut. Tämän lisäk­si kai molem­mista sodista (talvi- ja jatko) on eril­liset muis­tomi­tal­it. Nämä siis kaikille mukana olleille. Sen lisäk­si on sit­ten tietenkin eri­tyiset urhool­lisu­us­mi­tal­it niille, jot­ka tekivät sodas­sa jotain urhool­lista. Siitä en ole var­ma, onko sodas­sa haavoit­tuneille vielä jokin eri­tyi­nen mitali. 

    Jos vaarisi kuoli sodas­sa niskaansa saa­maan kranaat­ti­in, niin sit­ten hänet on hau­dat­tu sankar­i­hau­taan, minkä nimikin jo ker­too, mil­laisik­si muu yhteiskun­ta nämä henkilöt arvosti.

  202. Tapio: Miten suh­tau­tu­isit omas­sa utopi­as­sasi tähän itsen­sä toteut­tamisen malli­in, siis todel­lisu­ud­es­ta pakenemiseen?

    En ymmär­rä, miten vaikka­pa tieteen tai taiteen tekem­i­nen, omien taito­jen­sa kehit­tämi­nen, ym. itsen­sä toteut­ta­mi­nen olisi mitään todel­lisu­ud­es­ta pak­en­e­mista. Pak­enetko sinä nyky­isin todel­lisu­ut­ta koko sen ajan, kun et ole ansio­työssä tekemässä jotain sel­l­aista, jota et muuten tek­isi, ellet siitä saa­maasi rahaa tarvit­sisi mate­ri­aal­is­ten halu­je­si täyttämiseen?

  203. Osmo Soin­in­vaara:
    Taloudel­lis­es­ti merkit­tävim­mät niukat hyödyk­keet liit­tyvät sijain­ti­in. Esimerkik­si maa kaupunkien keskustoissa. 

    Mut­ta täl­lais­ten hyödykkei­den suh­teen emme tarvitse ihmistyötä. Kaupun­gin keskus­to­jen maa ei lisään­ny ihmistyöllä.

  204. Samuli Saarel­ma: No, sit­ten mei­dän ei tarvitse pelätä massatyöttömyyttäkään.

    Tot­takai pitää pelätä. Vaik­ka robot­it eivät vielä voi pitki­in aikoi­hin viedä ihmis­ten töitä, niin kyl­lähän me itse voimme sen hel­postikin järjestää.

    Raken­netaan sys­tee­mi siten, että on joko täysi päivä­työ tai ei työtä ollenkaan. Sit­ten nos­te­taan palkko­ja sekä vero­ja tarpeek­si ja kas kum­maa, meil­lä onkin yhtäkkiä käsis­sämme ei-vapaae­htoinen jättityöttömyys!

    Esimerkik­si ara­bi­maid­en val­lanku­mouk­si­in johtanut työt­tömyys ei var­masti johtunut siitä, että siel­läpäin kaik­ki työläiset olisi kor­vat­tu roboteilla.

  205. Samuli Saarel­ma: Niin, min­un ehdo­tuk­seni oli sta­tus, kos­ka se on ain­oa asia, jota ei var­muudel­la voi­da tuot­taa lisää.

    Se on myös siitä huono jut­tu, että sitä ei voi myöskään pakot­taa syn­tymään. Se ei ole määräyk­sel­lä annet­tavis­sa, ja kan­nat­taa muis­taa kateu­den ase­ma ihmiskun­nan kan­ta­vana voimana. (Kap­i­tal­is­mi perus­tuu kateu­teen, ja se on sen­tään jotenkin toiminut.)

    Mut­ta jos tehdään syn­teesi sin­un ja Osmon kom­menteista, niin sil­loin sille 20 %:lle kan­nat­taa vara­ta mah­dol­lisu­us vali­ta parhaat asuin­paikat… Segregaatio?

    Tämä kai pitäisi aloit­taa vähän tois­es­ta päästä. Mik­si ihmiset nykyään pon­nis­tel­e­vat saadak­seen rahaa? Ei sitä voi syödä, ja lop­ul­ta aika har­vat keräävät numeroi­ta elämäntehtävänään.

  206. Samuli Saarel­ma: Minä ymmärsin, että mas­satyöt­tömyy­den uhka tulee juuri siitä, että niiden mata­lan tuot­tavu­u­den työt, joi­ta kuka tahansa pystyy tekemään, lisäar­vo piene­nee ja piene­nee koko ajan sitä mukaa, kun ne pystytään kor­vaa­maan roboteilla.

    Eivät kaik­ki ikävät duu­nit ole hel­posti robo­t­i­soitavis­sa. Ikäviä duune­ja löy­tyy myös esimerkik­si johta­jien työpöy­diltä run­sain mitoin.

  207. Eilen esitelti­in Sää­ty­talol­la Jyr­ki Kataisen Pekka Himaselta ja hänen maineikkail­ta kan­sain­välisiltä kol­le­goil­taan 700.000 eurol­la tilaa­ma “tutkimus” kestävästä kasvus­ta. Kuuli­joina paikalla istui salin täysi eli­itin edus­ta­jia. Tilaisu­ut­ta sai kaik­ki seu­ra­ta suo­rana lähetyk­senä net­time­dioista. Luin raportin enkä löytänyt siitä minkään­laisia uusia ajatuk­sia. Kaik­ki siinä esitet­ty on “kol­pakkofilos­fi­aa”.

    Mon­et suo­ma­laiset pro­fes­sorit lyt­tä­sivät raportin eivätkä pitäneet sitä tutkimuk­se­na vaan erään­laise­na paflettina. 

    Raportin toinen kir­joit­ta­ja ja esit­telijä espan­jalainen Manuel Castells tote­si “Pitäisi muis­taa, että maail­ma aut­toi Suomea yhdessä vai­heessa his­to­ri­aa. Muuten olisitte osa Neuvostoliittoa”.

    Vähäiset ovat tohtorin tiedot Suomen viimeis­ten sotien aikaan saa­mas­ta avus­ta maail­mal­ta. Ruot­salais­ten ja viro­lais­ten vapaae­htosjoukko­jen sym­boolisen avun lisäk­si avu­nan­ta­jia ei ollut mui­ta kuin Nat­si-Sak­sa. Ilman Ris­to Rytin isän­maal­lista ja uhrautu­vaa toim­intaa (Ryti-Ribben­trob sopimus) Suo­mi ei olisi voin­ut tor­jua Kan­naksen suurhyökkäys­tä ja säi­lyä itsenäisenä val­tiona. Sota­syyl­lisenä tuomi­tun Rytin mainet­ta ei vielkään ole kun­nol­la rehabilisoitu.

  208. Osmo Soin­in­vaara:
    Taloudel­lis­es­ti merkit­tävim­mät niukat hyödyk­keet liit­tyvät sijain­ti­in. Esimerkik­si maa kaupunkien keskustoissa.

    Minus­ta myös ener­gia on aika lail­la taloudel­lis­es­ti merkit­tävä niuk­ka hyödyke, eikä se liity sijain­ti­in ollenkaan itsestäänselvästi.

    Toki yhä vieläkin on sel­l­aisia ihmisiä jot­ka eivät usko sen ole­van niuk­ka hyödyke, mut­ta koko ajan harvem­mas­sa. Niukku­ut­ta ei kumoa se tosi­a­sia, että ener­giaa on nykyään saatavil­la per capi­ta enem­män kuin osa­puilleen koskaan aikaisemmin.

  209. Samuli Saarel­ma: En ole ihan samaa mieltä. Hyvin moni halu­aa itselleen lisää krääsää. Suh­teel­lisen suuri osa ihmis­ten tuloista menee edelleen materiaan.

    Höpöhöpö. Mate­ri­aalien osu­us ihmis­ten kulu­tusko­ris­sa lähe­nee mitätön­tä. Vaik­ka “mate­ri­aan” otet­taisi­in mukaan suo­rat valmis­tuskus­tan­nuk­set, lenkkarei­den hin­nas­ta ei siltikään olisi mate­ri­aa kuin pieni mur­to-osa. Val­taosa on bran­dia, joka ottaa logis­ti­ikan jäl­keen kaiken rahan minkä asi­akkaas­ta irti saa.

    Samuli Saarel­ma: Mut­ta oleelli­nen kysymys onkin se, että mik­si yhteiskun­ta pitäisi organ­isoi­da niin, että nämä 20%:n tuot­ta­mat hyödyk­keet tehtäisi­in niukoiksi?

    Niukku­ut­ta tulee aina ole­maan tiety­istä raa­ka-aineista ja posi­tion­aal­i­sista hyödykkeistä. Voimme sal­lia Adi­dak­sen lenkkarien kopi­oin­nin, mut­ta silti tul­laan kek­simään keino, mil­lä “aito” Adi­das erote­taan kopios­ta, ja aito­jen Adi­das­ten valmis­ta­ja nyt vain halu­aa pitää nuo niukkoina. Tuo­hon ei yhteiskun­nan organ­isoin­nil­la voi vaikuttaa. 

    Samuli Saarel­ma: Mitä täl­laisia hyödykkeitä sit­ten olisi tilanteessa, jos­sa robot­it tekevät kaiken ikävän työn ja kaik­ki elävät mate­ri­aalises­sa yltäkyl­läisyy­dessä ja kaik­ki imma­te­ri­aa­li­nen hyvä voidaan peri­aat­teessa kopi­oi­da määrät­tömästi? Mieleen tulee oikeas­t­aan vain maa. Se, mis­sä kukin voi asua on rajoitettua.

    En edelleenkään näe kval­i­tati­ivista eroa tämän päivän suo­ma­laiseen yhteiskun­taan. Elämme maail­man­his­to­ri­an mit­takaavas­sa mas­si­ivises­sa mate­ri­aalises­sa yltäkyl­läisyy­dessä. Reilusti yli 90% ihmi­sistä saa ruokaa syödäk­seen enem­män kuin jak­saa, asuu ympäri vuo­den lämpimässä talos­sa, elää pidem­pään kuin koskaan ennen, omis­taa vaat­tei­ta enem­män kuin käyt­tää, voi puhua kenen kanssa tahansa mis­sä päin maail­maa tahansa reaali­aikaises­ti jne. Miten tuo sin­un utopi­asi mate­ri­aa­li­nen yltäkyl­läisyys oikein eroaa tämän päivän yltäkyl­läisyy­destä? Tuos­ta yltäkyl­läisyy­destä huoli­mat­ta tämän päivän yhteiskun­nas­sa on vähin­tään yhtä mas­si­ivi­nen puute krääsästä. Mut­ta se puute on käytän­nössä vain posi­tion­aalises­sa mielessä. Suurin osa vaat­teista heit­etään pois kos­ka ne ovat väärän­laisia, ja uusista ollaan valmi­ita mak­samaan ker­talu­okkia enem­män kuin valmis­tuskus­tan­nuk­set vain kos­ka valmis­ta­ja on määrää keinotekois­es­ti rajoit­tanut. Piraat­ti­tuot­teet eivät tuo­ta yhtälöä ole juuri het­kaut­ta­neet. Samp­pan­jas­ta mak­se­taan enem­män kuin täs­mälleen samas­ta myrkys­tä joka on tuotet­tu naa­puri­maakun­nas­sa. Mate­ri­aalises­sa mielessä ident­ti­nen matka­puhe­lin voi mak­saa 5 ker­taa enem­män kuin toinen, vain kos­ka valmis­ta­ja rajoit­taa saatavu­ut­ta ja luo brandia. 

    Organ­isoin­nista viis, ihmiset pitävät huolen siitä, että posi­tion­aal­isia hyödykkeitä on, ja että niistä on niukkuutta. 

    Toki tuo­hon tule­vaisu­udessakin niukko­jen hyödykkei­den lis­taan kuu­lu­vat jotkin raa­ka-aineet ja maa hyvil­lä paikoilla. 

    Samuli Saarel­ma: Tämän päälle on sit­ten tietenkin sta­tushyödykkeitä, joiden kohdal­la on kyse nol­la­summapelistä (yhden henkilön statuk­sen nousu tarkoit­taa vält­tämät­tä jonkun toisen laskua). Näi­den kohdal­la minus­ta ei ole muu­ta vai­h­toe­htoa kuin antaa hyvä sta­tus niille 20%:lle, jot­ka tuot­ta­vat sen kaiken muun hyv­in­voin­nin, jota robot­it eivät voi tehdä. Tai ainakin minus­ta tämän statuk­sen anta­mi­nen heille on paljon parem­pi vai­h­toe­hto kuin se, että itse niiden hyödykkei­den saan­tia rajoitet­taisi­in siltä 80%:lta.

    Niin, mut­ta se 80% ei tule tuo­ta aja­tus­ta hyväksymään.

    Miten luulet ihmis­ten suh­tau­tu­van ajatuk­seen sosi­aal­i­tur­vas­ta, joka takaisi vain mate­ri­aalisen yltäkyl­läisyytemme ilman mitään mah­dol­lisuuk­sia posi­tion­aal­isi­in hyödykkeisi­in? UFFin lah­jako­rt­ti vaat­teisi­in, parakki­a­sun­to­la Hämeen­lin­nan takana, ruokaa saa padas­ta, kouraan lyödään halvin Nokian kän­nykkä jne? 

    Tule­vaisu­u­den iso­ja yhteiskun­nal­lisia kysymyk­siä tulee ole­maan, miten tuo 80% ihmi­sistä saadaan koke­maan elämän­sä mielekkääk­si. Sekä niiden niukko­jen hyödykkei­den saami­nen almuina, että niiden väkipakol­la varas­tamien ei varsi­nais­es­ti pitkäl­lä tähtäimel­lä tee elämästä mielekästä.

  210. Osmo Soin­in­vaara:
    Taloudel­lis­es­ti merkit­tävim­mät niukat hyödyk­keet liit­tyvät sijain­ti­in. Esimerkik­si maa kaupunkien keskustoissa.

    Helsingis­sä ei ole niukku­ut­ta maas­ta, kos­ka sitä on varaa haaska­ta matali­in rakennuksiin.

  211. Tapio: Tuos­ta Suo­mi-Ruot­si maaot­telus­ta ja työn tar­jon­nan, työt­tömyy­den ja työl­lisyy­den yhtey­destä mie­lenki­in­toinen kirjoitus…

    Ihan jän­niä käp­pyröitä mut­ta onko se “täystyöl­lisyys” jos kaik­ki on töis­sä ilmaisek­si sen toivos­sa että joskus saisi palkkatöitä? Pitäisiköhän käp­pyröis­sä jotenkin olla suh­teutet­tuna se kuin­ka tyy­tyväi­nen työssäkäyvä on tulota­soon­sa tai onko se riit­tävä työssäkäyn­ti paikkakun­nal­la san­o­taanko vaik­ka “medi­aani-elin­ta­soon”. Eli jos käy töis­sä ilmaisik­si tai tulee vain nipin napin toimeen, niin sitä ei sit­ten las­ke­ta ole­vak­si oikeis­sa töis­sä näis­sä käppyröissä?

  212. Samuli Saarel­ma: Minä ymmärsin, että mas­satyöt­tömyy­den uhka tulee juuri siitä, että niiden mata­lan tuot­tavu­u­den työt, joi­ta kuka tahansa pystyy tekemään, lisäar­vo piene­nee ja piene­nee koko ajan sitä mukaa, kun ne pystytään kor­vaa­maan roboteilla. 

    Roboti­ikkaa ei ole käytet­ty kor­vaa­maan niinkään mata­lan tuot­tavu­u­den työtä, vaan eri­tyis­es­ti kallista, mut­ta tois­tu­vaa työtä.

    Yksinker­taisia esimerkke­jä on mm. mon­imutkaisten kap­palei­den tarkku­ustyöstö. Toinen ehkä vielä selkeämpi esimerk­ki on paineas­t­i­ahit­saus, jos­sa robot­ti voi kor­va­ta huip­puam­mat­ti­laisen. Hyvältä luokkahit­sar­il­ta vaa­di­taan kirurgi­in ver­rat­tavia käden­taito­ja. …Osakkei­den yms. robot­tikaup­pa on on jo kor­van­nut sato­ja tuhan­sia taval­lisia meklare­i­ta. …Lähi­t­ule­vaisu­udessa robot­ti tekee yksikäsit­teis­es­ti määriteltäviä leikkauk­sia, jne. 

    Robot­tien hinku on ollut pikem­minkin hyvä­palkkaisi­in töi­hin, ei matalapalkkaisiin.

  213. Tapio: Roboti­ikkaa ei ole käytet­ty kor­vaa­maan niinkään mata­lan tuot­tavu­u­den työtä, vaan eri­tyis­es­ti kallista, mut­ta tois­tu­vaa työtä.

    Ruo­hon­leikku­uro­bot­it? Imurirobotit?

    Tai elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den pick-and-place ‑koneet, jot­ka tekevät ihan suo­raan mata­la­palkkaisten työn­tek­i­jöi­den työn.

    Robot­it tule­vat luon­nol­lis­es­ti sisään siitä reunas­ta, mis­sä ne ovat kan­nat­tavimpia. Joko niin, että robot­ti tekee jotain, mitä ihmi­nen ei tee, tai niin, että robot­ti tekee sen halvem­mal­la. Keskustelus­sa tosin hämää huo­mat­tavasti se, että ter­mi “robot­ti” ei ole ihan yksiselit­teis­es­ti määritel­ty, ja ehkä pitäisi vain puhua ihmistyötä kor­vaavas­ta teknologiasta.

    Isot rajoit­teet ovat tähän asti tulleet robot­tien kyvys­tä hah­mot­taa ympäristöään ja toisaal­ta hin­noista. Kum­mas­sakin näis­sä on viime vuosi­na ollut varsin merkit­tävää muu­tos­ta. Hah­mo­tuskykyä on tul­lut lisää use­am­man tek­i­jän kaut­ta. Algo­rit­mi­ik­ka on kehit­tynyt, edullis­es­ti saatavil­la ole­va lasken­taka­p­a­siteet­ti on kas­vanut hyvin vauhdil­la (tietokonei­den näytöno­h­jain­ten vuok­si), ja kameroista on tul­lut hyvin halpoja.

    Arkipäivän robot­tien käyt­töko­hteis­sa liipasimel­la ovat nimeno­maan mata­lan tuot­tavu­u­den työt. Piz­zan pais­taa robot­ti, bus­sia ajaa robot­ti, siivous­ta tekee robotti.

    Muu­tos ei sinän­sä ole sen kum­mem­pi kuin edel­lisetkään vas­taa­vat mullis­tuk­set. Jo nyt siivoo­ja siivoaa imuril­la eikä luu­dal­la. Yhteiskun­ta ei kuitenkaan ole kovin hyvin onnis­tunut selviämään edel­lis­es­täkään mur­rokses­ta, jon­ka teknolo­gia on aikaansaanut. Eikä ehkä ihan sitä edeltävistäkään, jo Tar­von­tien työt­tömyys­töis­sä käytet­ti­in lapi­oi­ta kaivinkonei­den sijaan, jot­ta työ vaatisi enem­män väkeä.

  214. Tapio:
    Robot­tien hinku on ollut pikem­minkin hyvä­palkkaisi­in töi­hin, ei matalapalkkaisiin.

    Voihan tuokin olla tot­ta, vaik­ka vähän yllät­tävää. Esim. paperi­te­ol­lisu­udessa tyyp­illi­nen robot­tien käyt­töko­hde on pakkaus: robot­ti lyö kiin­ni tar­ran paperir­ul­lan kyl­keen. Ennen sen hom­man hoiti joku 50‑v koulut­tam­a­ton nainen.

  215. Samuli Saarel­ma: En ymmär­rä, miten vaikka­pa tieteen tai taiteen tekem­i­nen, omien taito­jen­sa kehit­tämi­nen, ym. itsen­sä toteut­ta­mi­nen olisi mitään todel­lisu­ud­es­ta pak­en­e­mista. Pak­enetko sinä nyky­isin todel­lisu­ut­ta koko sen ajan, kun et ole ansio­työssä tekemässä jotain sel­l­aista, jota et muuten tek­isi, ellet siitä saa­maasi rahaa tarvit­sisi mate­ri­aal­is­ten halu­je­si täyttämiseen?

    Jätit pois lauseeni: “Joo, näin­hän se pubeis­sa tapah­tuu jo nyt”. Itsen­sä toteut­tamista on kovin mon­en­laista. Kaik­ki eivät kestä raja­ton­ta vapaa-aikaa.

  216. Viherinssi: Robot­it tule­vat luon­nol­lis­es­ti sisään siitä reunas­ta, mis­sä ne ovat kan­nat­tavimpia. Joko niin, että robot­ti tekee jotain, mitä ihmi­nen ei tee, tai niin, että robot­ti tekee sen halvemmalla. 

    Juuri näin. Tuo­hon jälkim­mäiseen kat­e­go­ri­aan yhteiskun­ta voi vaikut­taa ja tasoit­taa muutosta.

    Nuo pick-and-place-koneet kuu­lu­vat edel­liseen kat­e­go­ri­aan, sil­lä ihmi­nen ei enää oikein pysty vaa­dit­tavaan asettelutarkkuuteen.

  217. Aus­tri­an:
    Vatt:n Nils­son-Hakkalan mukaan edjukeis­sön on ratkaisu eli korkeastik­oulutet­tu työvoima jous­taa parhait­en ja sopeu­tuu muutoksiin.

    Tehdään meistä kaik­ista sosi­olo­ge­ja ja mui­ta yhteiskun­tati­eteel­lisen koulu­tuk­sen omaavia, sen jäl­keen osaamme kaik­ki puhua hienos­ti yhteiskun­nal­li­sista ilmiöistä… 

    Eikös se nykyään niin mene, että mon­es­sa paikas­sa mis­sä vaa­dit­ti­in amik­sen merkono­mi. Vaa­di­taan vähin­tään Trade­no­mi, että ei se korkeak­oulu­tuskaan tuo­ta mitään jos ei sitä oikeasti tarvi.

  218. newyork­ista: Helsingis­sä ei ole niukku­ut­ta maas­ta, kos­ka sitä on varaa haaska­ta matali­in rakennuksiin.

    Tääl­lä Helsingis­sä on vielä monin paikoin myös elämän laat­ua, jos­ta osan voisi (työssäkäyville) määritel­lä esim. seu­raavasti: viihty­isä asun­to + sopi­vat asuinkus­tan­nuk­set + viihty­isä asuinympäristö + sopi­van pitu­inen ja muka­va työ­mat­ka + kau­pat sopi­val­la etäisyy­del­lä + riit­tävät har­ras­tus­mah­dol­lisu­udet sopi­van lähellä.

    Oma­l­la kohdal­lani asun­non viihty­isyy­den osatek­i­jänä on ehdot­tomasti myös se, miten paljon/vähän naa­pu­ri­talo­jen seinät peit­tävät ikku­nanäkymistä. Koke­mus­ta vastapäi­sistä taloista löy­tyy kaik­il­ta alueil­ta, mis­sä olen asunut. Korkeam­malle ulot­tu­va talo lähel­lä ikku­naani, sitä vastapäätä, oli se kaikkein ikävin. 

    Väljästi raken­netut alueet anta­vat oma­lle elämälle parem­min sijaa mm. ilman sitä väk­isinkin seu­raa­maan joutu­via naa­pure­i­ta, tai var­jos­tus­ta, joka tääl­lä pohjoises­sa voi olla jopa paljon isom­pi ongel­ma kuin muualla). 

    Tiivi­im­pää tun­nel­maa kaipaa­vat muut­takoot tai raken­nut­takoot, jon­nekin muualle kuin Helsin­gin nyky­isille (arkkite­htien jo ker­taalleen suun­nit­telemille) nyky­isin viihty­isille asuinalueille, vaikka­pa linkkien “http://en.wikipedia.org/wiki/Gecekondu”, “http://www.panoramio.com/photo/6287213” tai “http://en.wikipedia.org/wiki/Capsule_hotel” innoit­ta­mana kaipaami­aan(?) tiivi­isti raken­net­tu­ja asumuk­si­aan/-asuinalueitaan. Viimeisin link­ki tosin antaisi ehkä ratkaisun maa­pu­la-ongel­maan, jos sel­l­ainen meil­lä on. Kaikille moi­sen asum­is­muodon en silti usko sopi­van, vaik­ka edulli­nen olisikin.

  219. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: T

    Oma­l­la kohdal­lani asun­non viihty­isyy­den osatek­i­jänä on ehdot­tomasti myös se, miten paljon/vähän naa­pu­ri­talo­jen seinät peit­tävät ikku­nanäkymistä. Koke­mus­ta vastapäi­sistä taloista löy­tyy kaik­il­taalueil­ta, mis­sä olen asunut. Korkeam­malle ulot­tu­va talo lähel­lä ikku­naani, sitä vastapäätä, oli se kaikkein ikävin. 

    Tup kum­malli­nen toisen talon seinän tui­jot­ta­mi­nen on ehdot­tomasti oudoimpia mieli­halu­ja. Tässä talos­sa puo­let asukkaista omaa näkymän sisäpi­han toisel­la puolel­la ole­vaan seinään, mut­ta ei tuol­laista seinän tui­jot­tamista tääl­lä esi­in­ny. Noit­ten roskisten puolen asun­noil­la on lisäk­si täs­mälleen sama hin­tata­so kuin kadun puolel­la ole­vien kämp­pi­en. En sit­ten ymmär­rä miten se seinä hie­man korkeam­mal­la ei aiheut­taisi tuol­laista tui­jot­tamista, varsinkin, jos sitä varten pitää eri­tyis­es­ti kat­soa ikku­nas­ta ulos ylävi­is­toon. No, har­ras­tuk­sen­sa kullakin.

  220. newyork­ista: Tup kum­malli­nen toisen talon seinän tui­jot­ta­mi­nen on ehdot­tomasti oudoimpia mieli­halu­ja. Tässä talos­sa puo­let asukkaista omaa näkymän sisäpi­han toisel­la puolel­la ole­vaan seinään, mut­ta ei tuol­laista seinän tui­jot­tamista tääl­lä esi­in­ny. Noit­ten roskisten puolen asun­noil­la on lisäk­si täs­mälleen sama hin­tata­so kuin kadun puolel­la ole­vien kämp­pi­en. En sit­ten ymmär­rä miten se seinä hie­man korkeam­mal­la ei aiheut­taisi tuol­laista tui­jot­tamista, varsinkin, jos sitä varten pitää eri­tyis­es­ti kat­soa ikku­nas­ta ulos ylävi­is­toon. No, har­ras­tuk­sen­sa kullakin.

    No ei tietenkään esi­in­ny, kun se näkymä on niin tyl­sä! Ihmi­nen saat­taa sopeut­taa elin­tapo­jaan tilanteen mukaan. Vaan annas olla, jos joudut ole­maan kotona jostain syys­tä pidem­män ajan. Ei se seinänäkymä silti mikään kiva ole!

    Korkeam­malle ulot­tu­va talo vastapäätä vie luon­non­va­l­on asun­noista, ainakin alem­pana ole­vis­sa ker­roksis­sa. Sen vuok­si katukuilu­jen rak­en­tamista pitäisi välttää.(Ks. esim. “Krüger, E. & Suga, M.: Rec­om­men­da­tions of Height Restric­tions for Urban Canyons in Curiti­ba, Brazil. Jour­nal of Asian Archi­tec­ture and Build­ing Engi­neer­ing (2009), Vol.8; no.2; pp. 447–452”.)

  221. Samuli Saarel­ma:

    Oma­l­la vaari­vainaal­la oli ain­oana muis­tomet­al­li­na koteloituneet kranaatin­sir­paleet niskassa.

    Ain­oana? Käsit­tääk­seni kaikille rin­ta­mal­la olleille on myön­net­ty jonkin­lainen mitali ja …

    Se, että jollekulle on myön­net­ty mitali, ei tarkoi­ta että hän täyt­täisi sil­lä myön­netyl­lä mitalil­la rin­tapie­len­sä. Aika mon­et eivät ole noi­ta mitalei­ta edes halun­neet pitää, joten tuskallisi­in muis­toi­hin liit­tyvil­lä esineil­lä on saatet­tu heit­tää vesil­in­tua. Esimerkik­si min­un isäl­leni kyl­lä myön­net­ti­in VM2 ja VM1, mut­ta rin­tapielessä ne eivät tietääk­seni olleet koskaan myön­tämisen jäl­keen. Sen sijaan mukana oli­vat toki aina nikke­lin­palaset Kriv­iltä jalas­sa ja Ihan­ta­las­ta olka­päässä, mut­ta eivät ne vaat­tei­den alta näkyneet.

    No mitä tämä sit­ten ker­too? Lähin­nä vain: yleistyk­sek­si siitä, miten ihmisiä voi motivoi­da prenikoil­la, ovat vähän lapsel­lisia. Ihmiset ovat yksilöl­lisiä sen suh­teen, mikä motivoi. Raha on yleiskäyt­töisin moti­vaat­tori kos­ka sen voi vai­h­taa mon­een muuhun asiaan.

  222. åke: Voihan tuokin olla tot­ta, vaik­ka vähän yllät­tävää. Esim. paperi­te­ol­lisu­udessa tyyp­illi­nen robot­tien käyt­töko­hde on pakkaus: robot­ti lyö kiin­ni tar­ran paperir­ul­lan kyl­keen. Ennen sen hom­man hoiti joku 50‑v koulut­tam­a­ton nainen.

    Var­masti näin kävi, jos lapun liimaa­jal­la ei ollut muu­ta tehtävää.

    Myön­nän, että postauk­ses­sani näkökul­mani oli rajoit­tunut. Kuvaa­maasi “ihmi­nen manip­u­laat­to­ri­na”- tehtäviä on mekanisoitu ja automa­ti­soitu teol­lisen val­lanku­mouk­sen alus­ta asti ja kehi­tys jatkuu. Viherinsinöörin ana­lyysi vähän ylem­pänä on hyvä.

    Jos nyt yritän pelk­istää ajat­telu­ani, niin automaa­tio ja roboti­ik­ka eivät mielestäni uhkaa seu­raa­van 15..30 vuo­den aikana niinkään jäl­jel­lä ole­via mata­la­palkkatöitä kuin monia nyt kohta­laisen hyvä­palkkaisia tehtäviä. ICT ja tiedon demokrati­soi­tu­mi­nen (m.l. GPS) ovat tässä kehi­tyk­sessä suurem­mas­sa roolis­sa kuin per­in­teinen automaa­tio ja robotiikka. 

    Tiedon jem­maa­jil­la ja välikäsil­lä tulee ole­maan han­kalaa, remont­tireiskoille riit­tää tule­vaisu­udessakin töitä joka alalla!

  223. Muis­takaa­pa, että automaa­tio vaikut­taa myös muual­la kuin teollisuudessa.

    Esimerkik­si puhe­li­nasi­akas­palvelu, jos­ta yksi esimerk­ki on Son­era. Sadat pel­lolle, tilalle automaatti.

    Toinen esimerk­ki on kir­jan­pito sähköisen lasku­tuk­sen lisään­tyessä. Laskut saadaan pian men­emään kokon­aan, tai läh­es kokon­aan automaat­tis­es­ti kir­jan­pitoon. Kir­jan­pitäjiä ei tarvi­ta naput­ta­maan numpadia.

    Kol­mas esimerk­ki on maail­mal­la jo levin­neet automaat­tikas­sat marketeissa. 

    Neljäs esimerk­ki on postin paket­ti­au­tomaat­ti, joka on asi­akkaalle aivan lois­ta­va, mut­ta entiselle asioin­tipostin työn­tek­i­jälle perin ikävä.

    Jatkoa seu­raa alal­la kuin alalla.

    Näin se per­in­teinen työ häviää huo­maa­mat­tomasti, mut­ta varmasti.

  224. pekka-: Eikös se nykyään niin mene, että mon­es­sa paikas­sa mis­sä vaa­dit­ti­in amik­sen merkono­mi. Vaa­di­taan vähin­tään Trade­no­mi, että ei se korkeak­oulu­tuskaan tuo­ta mitään jos ei sitä oikeasti tarvi.

    Eihän sitä korkeak­oulu­tus­ta oikeasti pakko ole mihinkään olla, perus­fik­sun ja motivoituneen lukios­ta päässeen opet­taa luul­tavas­tim­i­hin tahansa työhön vuodessa parem­mak­si kuin korkeak­oulus­ta valmistuneen.
    Mut­ta toisaal­ta ei se täysin hukkaan mene useim­mis­sa helpois­sa töis­säkään, läh­es mis­sä tahansa työssä on asioi­ta jot­ka voi tehdä parem­min, ja ainakin itsel­lä korkeak­oulu oli hyvä paik­ka har­joitel­la ongelmanratkaisua.
    Tämähän ei toki tarkoi­ta että olisi verora­ho­jen järkevää käyt­töä koulut­taa kau­pan kas­saa 5 vuot­ta korkeak­oulus­sa, mut­ta kyl­lä se yleen­sä jotain tuottaa.

  225. Tulon­si­ir­to­jen tason pitämi­nen niin korkeana että kaikil­la on aina varaa joi­hinkin posi­tion­aal­isi­in hyödykkeisi­in voi olla mah­do­ton­ta. Hin­tasään­nöste­ly voi täl­löin olla tehokkaam­paa. Jos olete­taan että ihmisiä on n kap­palet­ta ja posi­tion­aal­isia hyödykkeitä k eri kat­e­go­ri­as­sa, ja ihmisil­lä on eri pref­er­enssit kat­e­go­ri­oiden suh­teen, niin opti­moin­tion­gel­ma on aikamoinen.

    Mut­ta siis, mik­si? Jos posi­tion­aaliset hyödyk­keet ovat keski­aikaiset lin­nat, Matis­sen maalauk­set, ranta­ton­tit, vuoren­huip­pu­ton­tit ja vuo­den 1924 viinit, niin miten nämä sään­nöstel­lään? Ja mikä tulon­si­ir­to­jen taso muka voisi taa­ta että jokaisel­la on mah­dol­lisu­us näihin??

  226. eläke­vaari: Raportin toinen kir­joit­ta­ja ja esit­telijä espan­jalainen Manuel Castells tote­si “Pitäisi muis­taa, että maail­ma aut­toi Suomea yhdessä vai­heessa his­to­ri­aa. Muuten olisitte osa Neuvostoliittoa”.

    Niin Castellsin Suomen tun­te­mus lie­nee aika pin­nal­lista ja ehkä paljolti Pekka Himasen kaut­ta suodattunutta.

    Castellsin taus­ta on myös marx­i­laisu­udessa niinkuin mon­en hänen ikäpol­ven­sa sosi­olo­gin. Ei men­nyt maail­ma ihan niiden piirus­tusten mukaan, vaik­ka teo­ria oli hieno. Itsekin jol­lakin tasol­la uskoin siihen aikanani. Nyky­isin Castells pitää itseään euroop­palaise­na “sosi­aalidemokraat­ti­na”.

    Castellsin teok­sista sanottua:

    “Indeed, much of The Infor­ma­tion Age reminds one of what soci­ol­o­gy has fall­en to in the last half-century:
    (1) polit­i­cal bias hid­den by the so-called objec­tive sci­en­tif­ic method,
    (2) exag­ger­at­ed claims for the con­clu­sions of its
    research, and
    (3) an ongo­ing social vision that seeks to recon­struct soci­ety in a way that empha­sizes col­lec­tive over the indi­vid­ual, social uni­for­mi­ty over
    liberty.”

  227. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Muis­takaa­pa, että automaa­tio vaikut­taa myös muual­la kuin teollisuudessa.

    Esimerkik­si puhe­li­nasi­akas­palvelu, jos­ta yksi esimerk­ki on Son­era. Sadat pel­lolle, tilalle automaatti.

    Toinen esimerk­ki on kir­jan­pito sähköisen lasku­tuk­sen lisään­tyessä. Laskut saadaan pian men­emään kokon­aan, tai läh­es kokon­aan automaat­tis­es­ti kir­jan­pitoon. Kir­jan­pitäjiä ei tarvi­ta naput­ta­maan numpadia.

    Kol­mas esimerk­ki on maail­mal­la jo levin­neet automaat­tikas­sat marketeissa. 

    Neljäs esimerk­ki on postin paket­ti­au­tomaat­ti, joka on asi­akkaalle aivan lois­ta­va, mut­ta entiselle asioin­tipostin työn­tek­i­jälle perin ikävä.

    Jatkoa seu­raa alal­la kuin alalla.

    Näin se per­in­teinen työ häviää huo­maa­mat­tomasti, mut­ta varmasti.

    Toinen ongel­ma on palkko­jen osu­u­den tip­pumi­nen jalostus­ketjus­sa ja yri­tys-ja pääo­mat­u­lo­jen kasvu.

    Ne lisäävät tulo­ero­ja ja toisaal­ta, kun vero­tus kohdis­tuu yhä enem­män vain palkkat­u­loon niin yhteiskun­nan mah­dol­lisu­us tulon­si­ir­toi­hin vähenee.

    Ay-liik­keen heiken­tymi­nen on johtanut siihen, ettei palka­nsaa­ja enää pär­jää tulonjakotaistelussa

    Palkko­jen osu­us bkt:ta on liukunut jo alle 50 % ja kehi­tys jatkuu.Palkkatyön merk­i­tys hyv­in­voin­nin luo­jana loppuu.

    Lop­putule­ma on, että rikkaas­sa val­tios­sa elää köy­hä kansa kurjuudessa.

  228. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Näin se per­in­teinen työ häviää huo­maa­mat­tomasti, mut­ta varmasti.

    Niin häviää. Vielä ‑60 luvul­la suo­ma­laises­sakin sel­l­ute­htaas­sa saat­toi olla 500 työn­tek­i­jää per tehdas. Nyt riit­tää joku 200–250.

    Ja syynä tähän on tietysti automaa­tio, parem­mat lait­teet ja koneet, tekni­nen kehi­tys jne.

    Suomes­sa on siis kehi­tys men­nyt siihen suun­taan että teol­lista työtä on kor­vat­tu automaa­ti­ol­la. Tähän asti kaik­ki ovat olleet tähän kehi­tyk­seen tyy­tyväisiä: tuot­tavu­us on nous­sut, työ­tur­val­lisu­us on paran­tunut, työn fyysi­nen rasit­tavu­us on min­i­moitu. Ja samal­la palkat ovat nousseet ja taloudelli­nen kasvu ja investoin­nit ovat mah­dol­lis­ta­neet sen, että työl­lisyys on pysynyt hyvänä huoli­mat­ta automaa­tion eten­e­mis­es­tä. Kaikin puolin posi­ti­ivista siis.

    Mut­ta nyt 2000-luvul­la on sit­ten tul­lut pil­viä taivaalle: investoin­nit teol­lisu­u­teen ovat vähen­tyneet ja varsinkin uus­in­vestoin­nit. Teol­lisu­us ei enää rekry­toi nuo­ria. Samal­la häviävät nämä otsikos­sa min­u­tut hyvä­palkkaiset tehdastyöt. Näi­den nuorten pitää nyt työl­listää itsen­sä palvelui­hin. Tämä ei mielestäni onnis­tu jos vero­tus­ta ei alvin suh­teen muute­ta. Alvi siis alas. Eli siinäpä resepti.

  229. NAIRU ei ole mikään luon­non­la­ki, vaan pikem­minkin rahapoli­ti­ikan peukalosään­tö. Sen ylit­tävä työt­tömyys voi siis johtua resurssien vajaakäytöstä, mitä taas jois­sain olois­sa voi kor­ja­ta rahan määrää lisäämäl­lä. Sen alla ole­val­la tasol­la rahaa pitää painaa kiihtyväl­lä tahdil­la että työt­tömyys ei nousisi. Muil­ta osin sil­lä ei ole mitään sen kum­mem­pia merkityksiä.

    1. NAIRU on esti­maat­ti sille, miten alas työt­tömyys noususuh­dan­teis­sa las­kee, ennen kuin han­kalu­udet soip­i­van työvoiman saan­nis­sa leikkaa nousun. Se on siinä mis­sä se on ihan siitä riip­pumat­ta, onko se esti­moitu oikein vai ei. Sitä ei juuri käytetä talous­poli­ti­ikan suun­nit­telu­un muu­toin kuin että yritetään kek­siä rak­en­teel­lisia keino­ja alen­taa tuo­ta tasapainotyöttömyyttä.

  230. Osmo Soin­in­vaara:
    NAIRU on esti­maat­ti sille, miten alas työt­tömyys noususuh­dan­teis­sa las­kee, ennen kuin han­kalu­udet soip­i­van työvoiman saan­nis­sa leikkaa nousun. Se on siinä mis­sä se on ihan siitä riip­pumat­ta, onko se esti­moitu oikein vai ei. Sitä ei juuri käytetä talous­poli­ti­ikan suun­nit­telu­un muu­toin kuin että yritetään kek­siä rak­en­teel­lisia keino­ja alen­taa tuo­ta tasapainotyöttömyyttä.

    Rak­en­teelli­nen työt­tömyys syn­tyy, kun tuotan­to on rakeeent­tu niin, ettei työt­tömien joukos­ta löy­dy sopi­vaa henkilöä prosessiin.

    Suo­mi edus­taa näitä mai­ta, pros­esse­ja ei suun­nitel­la työvoiman tar­jon­nan ehdoilla

    Niis­sä mais­sa, jois­sa vajaakun­toista suo­jel­laan, pros­esse­ja suun­nitel­laan työvoimalle sopivaksi

    Esim Ruot­sis­sa on saavutet­tu korkea työl­lisyysaste, kos­ka työ­sopimus­la­ki pakot­taa mod­i­fioimaan tuotan­toa työvoiman tar­jon­nalle sopivaksi.

    NAIRUs­ta syn­tyy luon­non­la­ki, ellei rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä vähen­netä tuotannonsuunnittelulla

  231. “Niin häviää. Vielä ‑60 luvul­la suo­ma­laises­sakin sel­l­ute­htaas­sa saat­toi olla 500 työn­tek­i­jää per tehdas. Nyt riit­tää joku 200–250.”

    Näin kävi Indonesiassakin. 

    Naa­puris­sa asui pari Pöyryn kon­sult­tia, jot­ka oli­vat tuke­mas­sa paikallista paperiy­htiötä ja antoi­vat hyvän kuvan alasta.

    Teknolo­gia syö työ­paikko­ja palkkata­sos­ta riippumatta.

  232. Liian van­ha: Rak­en­teelli­nen työt­tömyys syn­tyy, kun tuotan­to on rakeeent­tu niin, ettei työt­tömien joukos­ta löy­dy sopi­vaa henkilöä prosessiin.

    Sil­lä vakioidul­la työn hin­nal­la ei aina löydy.

    Liian van­ha: Suo­mi edus­taa näitä mai­ta, pros­esse­ja ei suun­nitel­la työvoiman tar­jon­nan ehdoilla

    Bangladeshissa näin todel­lakin suunnitellaan.

    Liian van­ha: Niis­sä mais­sa, jois­sa vajaakun­toista suo­jel­laan, pros­esse­ja suun­nitel­laan työvoimalle sopivaksi

    Mikähän veroki­ila on näis­sä mais­sa? Patru­u­na­henkeä esi­in­tyi Suomes­sakin vielä 50, 60, ja jopa 70–luvuilla. Mon­et pikku­pa­tru­u­natkin työl­lis­tivät mm. sotainvalideja.

    Liian van­ha: Esim Ruot­sis­sa on saavutet­tu korkea työl­lisyysaste, kos­ka työ­sopimus­la­ki pakot­taa mod­i­fioimaan tuotan­toa työvoiman tar­jon­nalle sopivaksi.

    Tun­tuu oudol­ta. Mihin peru­s­tat väitteesi?

  233. Liian van­ha:
    “Niin häviää. Vielä ‑60 luvul­la suo­ma­laises­sakin sel­l­ute­htaas­sa saat­toi olla 500 työn­tek­i­jää per tehdas. Nyt riit­tää joku 200–250.”

    Näin kävi Indonesiassakin. 

    Naa­puris­sa asui pari Pöyryn kon­sult­tia, jot­ka oli­vat tuke­mas­sa paikallista paperiy­htiötä ja antoi­vat hyvän kuvan alasta.

    Teknolo­gia syö työ­paikko­japalkkata­sos­ta riippumatta.

    Sel­l­u­te­ol­lisu­us on aina työl­listänyt melko vähän, mut­ta koko ketju met­sästä lop­putuot­teeseen melko paljon. Pros­es­si­te­ol­lisu­udessa on aina melko vähän työntekijöitä.

    Teol­liset työ­paikat eivät ole hävin­neet aivan niin paljon kuin tilas­toista voisi päätel­lä. Syynä on yri­tys­ten toim­into­jen ulkois­t­a­mi­nen ja tästä johtu­va tilas­toin­nin muut­tumi­nen. Tehtaat ovat ulkois­ta­neet mm. aiem­min niihin kuu­luneet toimin­nat kuten kun­nos­s­api­don, kul­je­tuk­set, rav­in­to­la­palve­lut, työter­veyshuol­lon jne.

  234. “Tun­tuu oudol­ta. Mihin peru­s­tat väitteesi?”

    Omi­in koke­muk­si­in, kun työsken­telin ruot­salaises­sa fir­mas­sa. Suomes­sa kaik­ki +50-vuo­ti­aat puhdis­tet­ti­in pihalle, mut­ta Ruot­sis­sa yri­tys kilpistyi työ­sopimus­laki­in ja työn­tek­i­jöi­den myötämääräämisoikeuteen.

    Niin­pä ero kes­ki-iässä oli huima, ruot­saliset ikään­tyneitä, suo­ma­laiset nuoria.

    Mut­ta silti ruot­salaiset 30 % tehokkaampia uud­is­tusten jälkeen

  235. “Sil­lä vakioidul­la työn hin­nal­la ei aina löydy.”

    Ei sitä löy­dy mil­lään hin­nal­la. Jos sel­l­aista, joka kyke­nee tekemään työn , ei työt­tömien joukos­sa ole niin ei palkan pudo­tus auta asiaa.

    Palkka­jous­to ei auta vaik­ka työn saisi ilmaisek­si niin ‚jos lop­putule­ma on sut­ta ja sekun­daa tai kallis työ­paik­ka on vajaakäytöllä.

    Työ­paik­ka mak­saa 100000 euron luokkaa, ei sitä kukaan halua pitää vajaakäytöl­lä, palk­ka-alet eivät paran­na tarpeek­si kannattavuutta

  236. Liian van­ha: Ei sitä löy­dy mil­lään hin­nal­la. Jos sel­l­aista, joka kyke­nee tekemään työn , ei työt­tömien joukos­sa ole niin ei palkan pudo­tus auta asiaa.

    Aika suures­sa osas­sa ei-asiantun­ti­jatyöstä kyse on siitä, että suorit­tei­ta tehtyä työ­tun­tia kohden ei syn­ny tarpeek­si, ei siitä, etteikö suorit­tei­ta pysty­isi tuottamaan. 

    Esimerkik­si tehdastyössä kyseessä on yleen­sä tuo, suorit­tei­ta ei vain tule tarpeek­si suh­teessa palkkaan.

    Asiantun­ti­jatöis­sä ja pitkää koke­mus­ta vaa­tivis­sa töis­sä onkin sit­ten eri asia kun työn­tek­i­jät eivät kykene.

    Palkka­jous­to ei auta vaik­ka työn saisi ilmaisek­si niin ‚jos lop­putule­ma on sut­ta ja sekundaa

    Mitäh? Eikö se nyt ollutkaan niin, että hyväl­lä työno­h­jauk­sel­la laite­taan apinatkin tekemään virheet­tömiä kuu­raket­te­ja? Mihin ihmeeseen katosi aikaisem­pi uskosi johdon kykyyn jär­jestel­lä töitä niin että tyh­mem­pikin niistä selviää?

  237. Osmo Soin­in­vaara:
    Met­sure­i­ta oli 60 vuot­ta sit­ten noin 300 000, nyt noin 4000.

    Tot­ta, että pää­toimisia met­sure­i­ta on vähän. Mut­ta met­säkoneyrit­täjiä on var­masti enem­män kuin 60 vuot­ta sit­ten. Samoin Suo­mi lie­nee maail­man johta­va maa met­säkonei­den valmis­tuk­ses­sa (Pon­sse, Kesla, John Deere).

    Met­sä­talous ja teol­lisu­us työl­lis­tivät 69 000 henkeä viimeisim­män Met­lan tilas­tokir­jan mukaan. Vas­toin yleistä luu­loa, met­säalal­la ei mene täl­lä het­kel­lä kovin huonosti.

    http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2011/vsk11_07.pdf

  238. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Mitäh? Eikö se nyt ollutkaan niin, että hyväl­lä työno­h­jauk­sel­la laite­taan apinatkin tekemään virheet­tömiä kuu­raket­te­ja? Mihin ihmeeseen katosi aikaisem­pi uskosi johdon kykyyn jär­jestel­lä töitä niin että tyh­mem­pikin niistä selviää?

    Ahaa, tästäkö se suo­ma­laisen laadun rom­ah­dus johtuu?
    Työno­h­jaus ei riitä, täy­tyy olla hyvää suun­nit­telua — ja tietysti tuote sel­l­ainen, että joku halu­aa sen ostaa.

  239. Sylt­ty: Tot­takai pitää pelätä. Vaik­ka robot­it eivät vielä voi pitki­in aikoi­hin viedä ihmis­ten töitä, niin kyl­lähän me itse voimme sen hel­postikin järjestää. 

    No, tämä on toinen kysymys, mut­tei samal­la tavoin yhteiskun­nan perus­rak­en­tei­ta järisyt­tävä kuin se, ettei 80%:lle ihmisiä ole mitään tuot­tavaa työtä tarjolla. 

    Minä koitin pohtia sitä, mitä siinä vai­heessa teemme, kun todel­lakin tilanne on se, ettei 80%:n väestöä työlle ole juuri merk­i­tys­tä yhteiskun­nan kokon­aishyv­in­voin­nin tuotan­non kannal­ta. Se, miten vältämme mas­satyöt­tömyy­den nyky­olois­sa on tietenkin huo­mat­tavasti helpompaa.

  240. Viherinssi: Tämä kai pitäisi aloit­taa vähän tois­es­ta päästä. Mik­si ihmiset nykyään pon­nis­tel­e­vat saadak­seen rahaa? Ei sitä voi syödä, ja lop­ul­ta aika har­vat keräävät numeroi­ta elämäntehtävänään.

    No, rahan voi triv­i­aal­isti muut­taa ruuak­si, joten en todel­lakaan ymm­r­rä, mitä tuol­la “ei sitä voi syödä” oikein ajat takaa. Kyl­lä nykyisen työn­teon moti­vaa­tio statuk­sen lisäk­si on vielä jos­sain määrin henkilöko­htaisen mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin ylläpi­to. Toki tämän suh­teen ollaan koko ajan menos­sa alaspäin, eli statuk­sen merk­i­tys kulu­tuk­ses­ta kas­vaa ja vält­tämät­tömyyshyödykkei­den vähenee.

  241. tcrown: Höpöhöpö. Mate­ri­aalien osu­us ihmis­ten kulu­tusko­ris­sa lähe­nee mitätön­tä. Vaik­ka “materiaan”otettaisiin mukaan suo­rat valmis­tuskus­tan­nuk­set, lenkkarei­den hin­nas­ta ei siltikään olisi mate­ri­aa kuin pieni murto-osa. 

    Noin merkkilenkkarien kohdal­la, mut­ta entäpä merkit­tömien? Ja väit­täisin, että lenkkari ei ole mitenkään edus­ta­va tuote puhut­taes­sa hyödykkeistä, vaan sieltä ääripäästä sen suh­teen, miten paljon tuot­teessa on puh­das­ta merkin tuo­maa keinotekoista niukkuutta. 

    Niukku­ut­ta tulee aina ole­maan tiety­istä raa­ka-aineista ja posi­tion­aal­i­sista hyödykkeistä. Voimme sal­lia Adi­dak­sen lenkkarien kopi­oin­nin, mut­ta silti tul­laan kek­simään keino, mil­lä “aito” Adi­das erote­taan kopios­ta, ja aito­jen Adi­das­ten valmis­ta­ja nyt vain halu­aa pitää nuo niukkoina. Tuo­hon ei yhteiskun­nan organ­isoin­nil­la voi vaikuttaa. 

    Mut­ta jos juok­semisen kannal­ta se kopio-Adi­das on ihan yhtä hyvä kuin aito Adi­das, niin eikö ole köy­hän kannal­ta selvä paran­nus, että men­täisi­in tuol­laiseen? Sekä köy­hä että rikas saa­vat hyvän juok­sukengän, mut­ta rikas saa sen päälle sta­tus­ta. Ainakin minus­ta tämä on parem­pi kuin sys­tee­mi, jos­sa köy­hä saa huonon juok­sukengän ja rikas hyvän. 

    En edelleenkään näe kval­i­tati­ivista eroa tämän päivän suo­ma­laiseen yhteiskuntaan. 

    En minäkään kval­i­tati­ivista eroa näe, mut­ta kvan­ti­tati­ivisen siinä mielessä, että väit­täisin työt­tömän absolu­ut­tisen elin­ta­son ole­van edelleen selvästi heikom­pi kuin hyvä­palkkaisen. Eli ei näi­den kah­den elin­ta­so­jen ero ole pelkästään positionaalista. 

    Miten tuo sin­un utopi­asi mate­ri­aa­li­nen yltäkyl­läisyys oikein eroaa tämän päivän yltäkylläisyydestä? 

    No, mieti omaa elämääsi. Jos elin­ta­sosi puo­litet­taisi­in, niin olisiko sin­ul­la edelleen varaa samaan absolu­ut­tiseen hyvään ja jou­tu­isit luop­umaan vain pos­tion­aal­i­sista hyödykkeistä? Jos elin­ta­sosi kaksinker­tais­tet­taisi­in, niin etkö näe pystyväsi han­kki­maan mitään sel­l­aista, joka paran­taisi elämän­laat­u­asi vaikkei kukaan muu maail­mas­sa saisi tietää, että olet sel­l­aisen hyödyk­keen saanut? 

    Organ­isoin­nista viis, ihmiset pitävät huolen siitä, että posi­tion­aal­isia hyödykkeitä on, ja että niistä on niukkuutta. 

    Niin, min­un point­ti­ni olikin juuri koit­taa organ­isoi­da yhteiskun­ta niin, että posi­tion­aal­isia hyödykkeitä jaet­taisi­in niille, joiden työ todel­lakin on tarpeen yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin tuotan­non kannal­ta. Nykysys­teemin ongel­ma on siinä, että ne ovat turhaan sidot­tu siihen, että absolu­ut­tis­es­ti hyviä hyödykkeitä saa­vat vain rikkaat. Kuten san­ot­tua, maail­ma, jos­sa kaikil­la on mah­dol­lisu­us saa­da keino-Adi­dak­set käytän­nössä ilmaisek­si ja niille, jot­ka tekevät hyödyl­listä työtä yhteiskun­nalle, on antaa jos­sain muo­dos­sa sta­tus­ta, on minus­ta parem­pi kuin sel­l­ainen, jos­sa sta­tus luo­daan sitä kaut­ta, keille annetaan hyvät ja ketkä joutu­vat tyy­tymään huonoi­hin lenkkareihin. 

    Minus­ta tässä tarvi­taan selvä muu­tos yhteiskun­taan. Kuten san­ot­tua, se ei huonon­taisi ihmis­ten sta­tus­ta mitenkään, mut­ta jät­täisi tuot­ta­mat­ta niukku­ut­ta mate­ri­aal­i­sista hyödykkeistä sil­loin, kun siihen ei ole mitään tarvetta. 

    Toki tuo­hon tule­vaisu­udessakin niukko­jen hyödykkei­den lis­taan kuu­lu­vat jotkin raa­ka-aineet ja maa hyvil­lä paikoilla. 

    Kuten jo itse kir­joitit, raa­ka-aineil­la ei ole enää juurikaan merk­i­tys­tä. Maa on toki sel­l­ainen, että sil­lä tulee ole­maan merk­i­tys­tä, ellei sit­ten asum­istapamme muu­tu jotenkin radikaalisti. 

    Niin, mut­ta se 80% ei tule tuo­ta aja­tus­ta hyväksymään. 

    Mik­sei? Kuten san­ot­tua, sta­tus on joka tapauk­ses­sa nol­la­summapeli. Siinä emme voi men­nä sen puoleen ylös kuin alaspäinkään. Sen sijaan yhteiskun­nas­sa on paljon asioi­ta, jois­sa ei ole kyse nol­la­summapelistä. Selviten tämä näkyy imma­te­ri­aal­is­ten hyödykkei­den kohdal­la, joi­ta on peri­aat­teessa mah­dol­lista kopi­oi­da rajat­ta kaikille. Yhteiskun­ta, jos­sa sta­tus jae­taan ihan niin kuin nytkin, mut­ta tuo imma­te­ri­aal­isi­in hyödykkeisi­in ei keinotekois­es­ti luo­da niukku­ut­ta, on tietenkin parem­pi kuin nykyinen. 

    Miten luulet ihmis­ten suh­tau­tu­van ajatuk­seen sosi­aal­i­tur­vas­ta, joka takaisi vain mate­ri­aalisen yltäkyl­läisyytemme ilman mitään mah­dol­lisuuk­sia posi­tion­aal­isi­in hyödykkeisiin?

    Parem­pi tuo olisi kuin nykyi­nen sosi­aal­i­tur­va, joka ei takaa mate­ri­aal­ista yltäkyl­läisyyt­tä, eikä myöskään posi­tion­aal­isia hyödykkeitä. 

    UFFin lah­jako­rt­ti vaat­teisi­in, parakki­a­sun­to­la Hämeen­lin­nan takana, ruokaa saa padas­ta, kouraan lyödään halvin Nokian kän­nykkä jne? 

    Mik­si halvin? Juuri sehän tässä point­ti olisi, että olisi mah­dol­lista lyödä se paras kän­nykkä. Vai eikö Nokian halvim­man ja kalleim­man kän­nykän välil­lä ole mitään eroa käytettävyydessä? 

    Tule­vaisu­u­den iso­ja yhteiskun­nal­lisia kysymyk­siä tulee ole­maan, miten tuo 80% ihmi­sistä saadaan koke­maan elämän­sä mielekkääksi. 

    Siten, että voivat tehdä asioi­ta, jois­sa näkevät tekevän­sä jotain hyödyl­listä ja itselleen tyy­dy­tys­tä tuot­tavaa sen sijaan, että tekevät täysin merk­i­tyk­setön­tä ja epä­mukavak­si koke­maansa duu­nia vain sik­si, että saisi­vat sitä mate­ri­aal­ista hyvinvointia. 

    Sekä niiden niukko­jen hyödykkei­den saami­nen almuina, että niiden väkipakol­la varas­tamien ei varsi­nais­es­ti pitkäl­lä tähtäimel­lä tee elämästä mielekästä. 

    Ei kyse ole mis­tään almuista. Juuri tämä on koko jutun juoni. Kyse on siitä, että täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa jokainen yhteiskun­nan jäsen on oikeutet­tu siihen yltäkyl­läiseen elin­ta­soon siinä, mis­sä vaikka­pa nyky­isin jokaisel­la on sanan­va­paus, liikku­mis­va­paus ja kokoon­tu­mis­va­paus. Kyse ei siis ole siitä, että sen 80%:n pitää ker­jätä 20%:lta sitä yltäkyltäistä elin­ta­soaan, vaan se kuu­luu automaat­tis­es­ti kaikille.

  242. Tapio: Kaik­ki eivät kestä raja­ton­ta vapaa-aikaa.

    No, ne, jot­ka eivät kestä, voivat tietenkin kek­siä itselleen sel­l­aisia har­ras­tuk­sia, jos­sa joutu­vat jotain puuhastele­maan. Minus­ta tämä nyt on joka tapauk­ses­sa pienem­pi ongel­ma kuin se, että kaiken puuhastelun pitäisi olla taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa tuotantoa.

  243. Pekka Taipale:
    No mitä tämä sit­ten ker­too? Lähin­nä vain: yleistyk­sek­si siitä, miten ihmisiä voi motivoi­da prenikoil­la, ovat vähän lapsel­lisia. Ihmiset ovat yksilöl­lisiä sen suh­teen, mikä motivoi. Raha on yleiskäyt­töisin moti­vaat­tori kos­ka sen voi vai­h­taa mon­een muuhun asiaan. 

    Keskustelu kos­ki yhteiskun­taa, jos­sa kaikille oli jo taat­tu yltäkyl­läi­nen mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti ja ain­oana jäl­jel­lä oli sta­tuskamp­pailu. Minä esitin sotami­tal­it esimerkkinä siitä, mil­lä ihmis­ten sta­tus­ta pystyi nos­ta­maan ilman, että on pakko luo­da keinotekoista niukku­ut­ta todel­li­sista hyödykkeistä. Mitali on puh­das statusinformaatiohyödyke. 

    Ker­ro ihmeessä, mihin “mon­een muuhun asi­aan” rahaa voi käyt­tää tilanteessa, jos­sa kaikil­la on mate­ri­aalis­es­ti täysin yltäkyltäi­nen elin­ta­so? Minus­ta jäl­jelle jää vain ja ain­oas­taan sta­tus, mut­ten sil­loin ymmär­rä, mihin siinä rahaa tarvi­taan välis­sä. Mik­sei saman tien anneta sitä puh­das­ta sta­tus­in­for­maa­tio­ta (=mitali) niille, jot­ka halu­a­vat tehdä työtä yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin hyväksi.

  244. Samuli Saarel­ma: No, rahan voi triv­i­aal­isti muut­taa ruuak­si, joten en todel­lakaan ymm­r­rä, mitä tuol­la “ei sitä voi syödä” oikein ajat takaa.
    ‘snip’

    Rahan voi toki muut­taa ruoak­si — jos ruokaa on, mikä ei ole maail­man­laa­juis­es­ti ajatellen mitenkään eri­tyisen triviaalia.

  245. Samuli Saarel­ma: No, ne, jot­ka eivät kestä, voivat tietenkin kek­siä itselleen sel­l­aisia har­ras­tuk­sia, jos­sa joutu­vat jotain puuhastele­maan. Minus­ta tämä nyt on joka tapauk­ses­sa pienem­pi ongel­ma kuin se, että kaiken puuhastelun pitäisi olla taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa tuotantoa.

    Enpä ole noin var­ma ongel­mat­to­muud­es­ta, jos 80%:lla aikui­sista ihmi­sistä olisi raja­ton vapaa aika. Nyky­isin rajat­tomas­ta vapaa-ajas­ta naut­tii ehkä n. 30% toim­intakyky­i­sistä aikui­sista ja ongelmia on.

    Sään­nölli­nen työ jäsen­tää elämää ja tekee vapaa-ajas­ta merk­i­tyk­sel­listä. Tarpeel­lisia tekemät­tömiä töitä on ja tulee ole­maan vaik­ka mil­lä mital­la. Kan­nat­ta­mat­tomik­si ne ovat tulleet sitä mukaa, kun työn hin­ta on nous­sut. Kol­mas sek­tori voi purkaa tätä ongel­maa mut­ta se vaatii mas­sivista 3. sek­torin organ­isoin­tia. Palkkatyön ja tulon­si­ir­to­jen yhdis­tämi­nen aut­taisi nopeammin.

  246. Jos kaikille on taat­tu yltäkyl­läi­nen elin­ta­so, niin puhutaan kyl­lä Star Trek-luokan maail­mas­ta. Mielestäni selainen pohdiskelu on ihan yhtä järkevää kuin “mil­lainen olisi hyvä WWW-sivu”-aihe 1800-luvul­la. Eli ihan turhaa kun emme tiedä oikeas­t­aan mitään tuon ajan mahdollisuuksista. 

    Holokan­si, tele­por­taa­tio, homo sovi­et­cus, superä­lykäs keinoä­ly, täh­tien­vä­li­nen avarus­matkus­tus, täy­delli­nen vir­tu­aal­i­todel­lisu­us, + n kpl sci-fi-lef­foista tut­tu­ja jut­tu­ja, onko niitä vaiko eikö ole? Noiden olemassaolo/puuttuminen vaikut­ta­vat aika paljon siihen miten yhteiskun­ta tulisi järjestää. 

    Täl­lä tasol­la asioiden aprikoimi­nen on aivan turhaa kos­ka on päivän­selvää, että mei­dän eli­naikanamme ei kaikkien ihmis­ten mate­ri­aal­isia tarpei­ta ei tul­la mitenkään tyy­dyt­tämään kuin korkein­taan huumeilla.

    (tai päät­tämäl­lä ettei kukaa “tarvitse” enem­pää mitä sille annetaan)

  247. Samuli Saarel­ma: No, rahan voi triv­i­aal­isti muut­taa ruuak­si, joten en todel­lakaan ymm­r­rä, mitä tuol­la “ei sitä voi syödä” oikein ajat takaa. Kyl­lä nykyisen työn­teon moti­vaa­tio statuk­sen lisäk­si on vielä jos­sain määrin henkilöko­htaisen mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin ylläpi­to. Toki tämän suh­teen ollaan koko ajan menos­sa alaspäin, eli statuk­sen merk­i­tys kulu­tuk­ses­ta kas­vaa ja vält­tämät­tömyyshyödykkei­den vähenee.

    Point­ti­ni oli se, että jot­ta raha motivoisi, sil­lä pitää saa­da jotain, mikä motivoi. Se “jokin” ei nykyisessäkään yhteiskun­nas­sa ole pääsään­töis­es­ti ruo­ka tai suo­ja säältä.

    Tois­t­en osoit­ta­ma arvos­tus on hyvin voimakas moti­vaat­tori, mut­ta se toimii vain, jos sil­lä arvos­tuk­sel­la saa oikeasti jotain. Tästä tulee kuitenkin aika vaikea yhtälö utopis­tises­sa 20/80 ‑maail­mas­sa, kos­ka sen “jonkin” pitää olla jotain rajallista.

    Vedän nyt muu­ta­mankin mutkan suo­rak­si ja pahoit­te­len hyvin epäko­r­rek­tia esimerkkiä, mut­ta tätä alkaa olla vaikea kiertää.

    Eri­tyis­es­ti nuorten miesten kohdal­la kaikkein suurin moti­vaat­tori nähdä ylimääräistä vaivaa on päästä sek­suaaliseen kanssakäymiseen houkut­tele­vien nuorten nais­ten kanssa. Tietyis­sä kult­tuureis­sa mart­tyyreille luvataan tämä mah­dol­lisu­us, ja his­to­ri­as­ta tiede­tään, että suuri joukko naimat­to­mia nuo­ria miehiä tietää levottomuuksia.

    Tälle joukolle kaikkein suurin arvos­tuk­sen osoi­tus olisi tieto siitä, että sen 20 %:n joukkoon pääsem­i­nen tietäisi hyvää men­estys­tä vas­takkaisen sukupuolen kesku­udessa. Sil­lä tiedol­la kaikkien kyn­nelle kykenevien luku­lamp­pu palaisi illat pitkät päntätessä.

    Aja­tus kuitenkin kaatunee rojah­taen ainakin kah­teen asi­aan. Ensim­mäi­nen on se, että mik­si ihmeessä nuoret naiset viit­si­sivät lähteä moi­seen kisaan mukaan. Toinen taas tulee sen 80 %:n reak­tioista. “Ne vie mei­dän naiset.”

    (Nais­tenkin käytök­sessä on paljon par­in­muo­dos­tuk­seen liit­tyvää, mut­ta jostain syys­tä nuorten miesten käytös tässä on hyvinkin äärim­mäistä ja näkyvää.)

    Tähän sisäl­tyy kak­si point­tia. Varsinkin nuorten ihmis­ten käyt­täy­tymisessä par­i­u­tu­miseen liit­tyvät asi­at ovat tärkeänä moti­vaat­to­ri­na. Jos siihen liit­tyvät sta­tusasi­at riisu­taan pois, jäl­jelle jää aika vähän. Arvos­tus­ta kai­vataan yleen­sä vain tietyltä kohdeyleisöltä. (Aja­tuskoe: onko kivaa, jos bus­sipysäkin juop­po tulee ker­tomaan, että “mä arvostan sua tosi paljon”. Entä jos lausah­dus tulee miellyttävältä/viehättävältä mieheltä/naiselta?)

    Toinen point­ti on se, että jos jostain löy­tyy oikeasti todel­la riit­tävä moti­vaat­tori, se aiheut­taa ihan var­masti katkeru­ut­ta ja kateut­ta niis­sä, jot­ka jäävät ulkopuolelle.

    Minäkin olen tässä parem­pi esit­tämään kysymyk­siä kuin vas­tauk­sia. Yksi asia kuitenkin on se, että menee yhteiskun­ta mihin vain, se ei saa men­nä terävära­jaisek­si. Voi olla, että meil­lä on sit­ten se 20 %, joka uuras­taa paljon, mut­ta sen lisäk­si pitää olla 80 %, jot­ka uuras­ta­vat jotain nol­las­ta sataan. Täl­löin jokaisel­la on tie ylöspäin, eivätkä siir­tymät ole teräviä.

  248. “Aika suures­sa osas­sa ei-asiantun­ti­jatyöstä kyse on siitä, että suorit­tei­ta tehtyä työ­tun­tia kohden ei syn­ny tarpeek­si, ei siitä, etteikö suorit­tei­ta pysty­isi tuottamaan.

    Esimerkik­si tehdastyössä kyseessä on yleen­sä tuo, suorit­tei­ta ei vain tule tarpeek­si suh­teessa palkkaan”

    Tämä on tuotan­non­suun­nit­teluoan­gel­ma, tehdäänkö pros­es­si, jos­ta vain 30 % selviää tavoit­tei­den muakises­ti vai tehdäänkö pros­es­si, jos­ta 95 % selviää tavoit­tei­den mukaisesti ?

    Sama asia kos­kee myös nykyaikaista palvelutyötä

    Esim first linessä ratkaistaan 90–95 % ongelmista ja sinne kel­paa parin viikon koulu­tuk­sel­la läh­es jokainen. hajon­taa tietysti on, mut­ta yksilön ajalli­nen hajon­ta on suurem­pi kuin yksilöi­den väli­nen keskimääräi­nen hajonta.Niinpä pitem­män aikavälin tuot­tavu­u­den erot ovat pieniä.
    Ihmi­nen ei ole kone ja tuot­tavu­u­teen vaikut­ta­vat esim henkilöko­htaiset asiat.

    Asi­akas­palvelus­sa nämä erot on help­po toden­taa, kos­ka kone tuot­taa tietoa joka risauksesta

    Nuo 5–10 % siir­retään sec­ond lineen, joka ratkoo lopuista läh­es kaik­ki ja sit­ten pieni joukko ongelmia siir­tyy asiantuntijoille.

    Tuo­ta asain­tun­ti­ju­ut­ta koroste­taan liikaa, sil­lä väestöstä vain 2 % on oikeasti lah­jakkai­ta ja asiantun­ti­jaa on turha tuh­la­ta jokapäiväisi­in asioihin.

    Ehkä meil­lä on eri käsi­tys asiantuntijuudesta ?

  249. Ris­to: Talous on ainakin puo­lil­a­mas­sa suu­u­nilleen koko län­tisessä maail­mas­sa, syynä velka­kysyn­nän hiipuminen

    Talous on pilal­la “jos ongel­ma, niin vapauta”-ongelmanratkaisun takia.
    “Jos ei ole ongel­maa vapau­ta kuitenkin niin ennal­taehkäiset ongel­mat” on myös suosittu.

    Todel­lisu­udessa ongel­mat pitää edelleen ymmärtää, analysoi­da ja syn­teti­soi­da ratkaisu.

    Aiv­o­ton, kri­ti­ik­itön, arvostelukyvytön, perustelema­ton vapaut­ta­mi­nen on hirveä virhe!

    Län­nen talous voisi olla pilal­la sik­si, että Län­si on avau­tunut, mut­ta Kiina ajaa edelleen ter­veesti omaa etuaan.

    Län­si ajele­htii uus­lib­er­al­is­mi-ide­olo­gian mukaises­ti. Kiina ei ajele­h­di, Kiina ajaa omaa etuaan. 

    Suo­mi on luop­unut itsenäisyy­destään ja ajele­htii ympäristön­sä muokat­ta­vana. Ympäristön akti­iviset toim­i­jat, mm. Kiina, muokkaa­vat Suomea. 

    Ne jot­ka ovat aiheut­ta­neet sen että Suo­mi on pas­si­ivi­nen sys­tee­mi nykyään, uus­lib­er­al­is­tit, he aiko­vat kor­ja­ta ongelmia tekemäl­lä Suomes­ta entistä pas­si­ivisem­man ajele­hti­jan: he aiko­vat vapaut­taa lisää. 

    Vapaut­tamisel­la yritetään kor­ja­ta vapaut­tamisen aiheut­tamia ongelmia! Ehkä se vapaut­ta­mi­nen ei ole ollut vielä tarpeek­si syvälti ja laa­jalti käytössä, kun Hayekin-Mis­esin-Fried­manin parati­isi ei ole vielä tääl­lä, voisi kulkea uusliberalisti-ajatus.

  250. Työn­tek­i­jä ja kulut­ta­ja ovat sama asia: työntekijä-kuluttaja.

    Yri­tyk­sis­sä numeroi­hin tui­jote­taan siten, että työn­tek­i­jä ja asi­akas, ovat eri henkilöitä. Työn­tek­i­jälle halu­taan mak­saa ali­palkko­ja ja asi­akkaalle myy­dä yli­hin­taisia tavaroi­ta, todel­lisu­udessa nämä ovat sama ihminen.

    Ja vapaat markki­nat ovat vapaa osta­ja ja vapaa myyjä, kos­ka markki­nat ovat osta­ja ja myyjä.

    Ihmiset eivät jäsen­nä yläkäsit­teitä, vieruskäsit­teitä ja alakäsit­teitä oikein. Toisin san­ot­tuna, eivät käsitä, eivät ymmärrä.

    Työn­tek­i­jä-asi­akas on sama asia sieltä yläkäsit­teen puolelta katseltuna.
    Sieltä voidaan nähdä alakäsit­teisi­in päin, että työn­tek­i­jät ovat työ­markki­noil­la 1/2 ja yri­tyk­set 2/2, ja tavara­markki­noil­la yri­tyk­set ovat 1/2 ja asi­akkaat ovat 2/2.

    Yri­tyk­set ovat puo­let tavara­markki­noista ja puo­let työ­markki­noista. Heil­lä on neu­vot­telu-osa­puole­naan työntekijä-asiakas. 

    Markki­noil­la on kak­si osa­puol­ta. Ehjät toimi­vat markki­nat ovat ehjä toimi­va osta­ja ja ehjä toimi­va myyjä.

    Hifk ja TPS-jääkiekko­joukkueet ovat vieruskäsit­teitä yläkäsit­teessä nimeltä jääkiekkopeli. 

    Hifkin val­men­ta­ja voisi olla niin tyh­mä että jäsen­tää TPS:n oman joukkueen­sa alakäsit­teek­si: Hifk-val­men­ta­ja voisi sanoa että jääkiekko on sitä että me teemme maale­ja Tps:n verkkoon ja Tps ei tee yhtään maalia mei­dän verkkoon.

    Yri­tyk­sis­sä jäsen­netään työn­tek­i­jä yri­tyk­sen alakäsit­teek­si. Tämä ei pidä paikkaansa, työn­tek­i­jä on vieruskäsite työ­markki­nat-yläkäsit­teen alaisuudessa.

    Ylä‑, vierus- ja alakäsite sisäl­tyvät toisi­in­sa… hier­arkises­ti. OHO nyt tuli päästet­tyä suus­ta Neu­vos­toli­it­to­lainen sana hier­arkia, oikeis­to tajuaa “jaa siel­lä taas joku vasem­mis­ton kan­nat­ta­ja rak­en­telee hier­arkioi­ta, vaik­ka pitäisi raken­nel­la epähier­ark­isia järjestelmiä”

    Väitän Teille ihan usko­mat­toman väit­teen: voin perustel­la Teille miten vasem­mis­to- ja oikeis­to eroa­vat toi­sis­taan ja mik­si ovat tois­t­en­sa kim­pus­sa! Olen tätä 5 vuot­ta ainakin miettinyt.

  251. Samuli Saarel­ma: Mut­ta jos juok­semisen kannal­ta se kopio-Adi­das on ihan yhtä hyvä kuin aito Adi­das, niin eikö ole köy­hän kannal­ta selvä paran­nus, että men­täisi­in tuollaiseen?

    Jos mukaan ote­taan kaup­paan kuu­lu­va 80% työt­tömyysaste eikä sen suurem­pia muu­tok­sia nykyiseen talous- ja raha­jär­jestelmään, en usko, että kyseessä olisi paran­nus. Ainakaan köy­hän mielestä. 

    Samuli Saarel­ma: Ei kyse ole mis­tään almuista. Juuri tämä on koko jutun juoni. Kyse on siitä, että täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa jokainen yhteiskun­nan jäsen on oikeutet­tu siihen yltäkyl­läiseen elin­ta­soon siinä, mis­sä vaikka­pa nyky­isin jokaisel­la on sanan­va­paus, liikku­mis­va­paus ja kokoon­tu­mis­va­paus. Kyse ei siis ole siitä, että sen 80%:n pitää ker­jätä 20%:lta sitä yltäkyltäistä elin­ta­soaan, vaan se kuu­luu automaat­tis­es­ti kaikille.

    Minä luulen, että tässä keskustel­laan nyt vähän eri­ta­soi­sista uto­pi­oista. Sin­un utopi­as­sasi mikä tahansa hyödyke voidaan kopi­oi­da ilman kus­tan­nuk­sia ato­mi atom­il­ta ja lähet­tää kenelle tahansa minne tahansa ilman viiveitä. Min­un dystopi­as­sani 80% tuot­tavu­us on niin heikkoa automa­ti­saa­tioon ver­rat­tuna, että hei­dän työlleen ei ole mitään kysyn­tää. Tässä dystopi­as­sa on edelleen design­er-lenkkare­i­ta, joi­hin tuo 80% ei pääse käsik­si. Ja hienom­pia puhe­lim­ia. Ja Kobe-härkää. Samaan aikaan voi olla tehtai­ta, jot­ka sylkevät peruslenkkare­i­ta, perus­puhe­lim­ia ja koeputk­il­i­haa ulos niin pie­nil­lä resurs­seil­la, että 80% tapoi­hin kuu­luu heit­tää puhe­lin pois kun akku lop­puu, ja yhteiskun­nal­la ei ole taloudel­lisia ongelmia tuon kanssa. Mut­ta se ei riitä.

  252. Viherinssi:

    Tois­t­en osoit­ta­ma arvos­tus on hyvin voimakas moti­vaat­tori, mut­ta se toimii vain, jos sil­lä arvos­tuk­sel­la saa oikeasti jotain. Tästä tulee kuitenkin aika vaikea yhtälö utopis­tises­sa 20/80 ‑maail­mas­sa, kos­ka sen “jonkin” pitää olla jotain rajallista. 

    Arvos­tus on siinä mielessä rajal­lista, että toisia aina arvoste­taan enem­män kuin toisia. Arvos­tus ei ole myöskään yleen­sä ole väline vaan itseis­ar­vo. On muka­va olla arvostet­tu jos­sakin yhteisössä, vaik­ka sitä arvos­tus­ta ei voisikaan vai­h­taa rahak­si, sek­sik­si tai jälkeläisik­si. Arvos­tuk­sen tietenkin tulee olla todel­lista eikä näyteltyä.

    Tun­nen jopa erään naisen, jon­ka pääasialli­nen moti­vaa­tio edus­tuk­sel­lis­es­ta parisuh­teesta ja sosioekonomis­es­ta ase­mas­ta fan­ta­sioin­ti­in on yhteisön (kuvit­teelli­nen) arvos­tus. Käytän­nössä kuitenkin nuo tavoit­teet ovat niin etäisiä, että ne eivät toi­mi työn­teon moti­iv­ina. On raskas­ta tehdä jotakin, mis­tä ei nau­ti lainkaan tai jon­ka jopa kokee vas­ten­mielisenä, vain siitä syys­tä, että se mah­dol­lis­es­ti palk­i­taan vuosien uuras­tuk­sen jälkeen.

    Viherinssi:

    Eri­tyis­es­ti nuorten miesten kohdal­la kaikkein suurin moti­vaat­tori nähdä ylimääräistä vaivaa on päästä sek­suaaliseen kanssakäymiseen houkut­tele­vien nuorten nais­ten kanssa. Tietyis­sä kult­tuureis­sa mart­tyyreille luvataan tämä mah­dol­lisu­us, ja his­to­ri­as­ta tiede­tään, että suuri joukko naimat­to­mia nuo­ria miehiä tietää levottomuuksia.

    Tälle joukolle kaikkein suurin arvos­tuk­sen osoi­tus olisi tieto siitä, että sen 20 %:n joukkoon pääsem­i­nen tietäisi hyvää men­estys­tä vas­takkaisen sukupuolen kesku­udessa. Sil­lä tiedol­la kaikkien kyn­nelle kykenevien luku­lamp­pu palaisi illat pitkät päntätessä. 

    Esimerkissäsi on tietenkin totu­ut­ta mukana, mut­ta samal­la se tun­tuu henkilöko­htais­es­ti hyvin vier­aal­ta. Kun opiske­lin aikoinani (melko ahk­erasti) suurin seli­tys sille oli se, että, min­ua kiin­nos­ti opiskele­mani asi­at. Vaikea edes ajatel­la, että olisin jak­sanut vuosikaudet opiskel­la ahk­erasti asioi­ta, jot­ka oli­si­vat tun­tuneet täysin tyhjän­päiväisiltä, vain kos­ka se palk­i­taan tutkin­nol­la, jos­ta saat­taa olla apua nais­ten houkuttimena.

    Väitän jopa, että naisen löytämisek­si ja onnel­lisen parisuh­teen luomisek­si on parem­pia keino­ja kuin luku­lam­pun kanssa viete­tyt yksinäiset illat. 🙂 Jos taas kiin­nos­taa sek­si mah­dol­lisim­man mon­en naisen kanssa, siihenkin on var­masti parem­pia keino­ja kuin kova työnteko.

    Luku­lam­pun äärel­lä viete­tyt illat voivat toki paran­taa mah­dol­lisuuk­sia par­i­u­tua mieleisen­sä naaraan kanssa, mut­ta vain yht­enä tek­i­jänä muiden joukos­sa. Parisuh­teen syn­tymiselle ja ylläpi­dolle on monia mah­dol­lisia kom­pas­tuskiviä. Heikko sosioekonomi­nen sta­tus on vain yksi lukuisista. 

    Biol­o­gis­es­ti nuorten miesten käyt­täy­tymisen jotkut puo­let var­masti selit­tyvät sil­lä, että he yrit­tävät osoit­taa ole­vansa mui­ta miehiä parem­pia kan­di­daat­te­ja siit­tämään naisille lap­sia. Ihmisurokset voivat kuitenkin olla hyvin kil­pailullisia, vaik­ka naarai­ta ei olisi lähi­mail­lakaan, eikä kil­pailun lop­putu­los voisi naarai­ta kiin­nos­taa yhtään vähempää. Miesten kil­pailullisu­us ja halu päteä ei ole aina nais­ten silmis­sä edes kau­nista tai viehättävää. 🙂 

    Par­i­u­tu­misen biologi­nen tehtävä on luo­da seu­raa­va sukulpolvi, mut­ta jotkut par­it näyt­tävät jopa uno­hta­van sen ja lisään­tyvät hyvin rajal­lis­es­ti. Ettei vain olisi jopa niin, että enem­män ahkeroi­neet ja korkeam­man statuk­sen saavut­ta­neet men­estyvät heikom­min kun men­estys­tä mitataan biolo­gian anta­mal­la mit­tar­il­la eli jälkeläis­ten määrällä. 🙂 

    Viherinssi:

    Tähän sisäl­tyy kak­si point­tia. Varsinkin nuorten ihmis­ten käyt­täy­tymisessä par­i­u­tu­miseen liit­tyvät asi­at ovat tärkeänä moti­vaat­to­ri­na. Jos siihen liit­tyvät sta­tusasi­at riisu­taan pois, jäl­jelle jää aika vähän. Arvos­tus­ta kai­vataan yleen­sä vain tietyltä kohdeyleisöltä. (Aja­tuskoe: onko kivaa, jos bus­sipysäkin juop­po tulee ker­tomaan, että “mä arvostan sua tosi paljon”. Entä jos lausah­dus tulee miellyttävältä/viehättävältä mieheltä/naiselta?)

    Arvos­tus­ta kai­vataan eri­tyis­es­ti yksil­löitä, joi­ta itse arvostaa. Laa­jem­minkin arvos­tus­ta on muka­va saa­da niiltä, jot­ka taval­la tai toisel­la kokee omak­si yhteisök­seen. Arvos­tus ei ole sama kuin väli­neel­liset tyhjät sanat: pääosin osaamme kyl­lä erot­taa aidon arvos­tuk­sen manipulointiyrityksistä. 

    Mielestäni yliarvioit par­i­u­tu­mispyrkimyk­siä toimin­nan motivoiji­na. — Mikä motivoi sin­ua kom­men­toimaan Soin­in­vaaran blo­gia? Sek­si vai raha? 🙂

  253. Lep­oti­la zZ:Luku­lam­pun äärel­lä viete­tyt illat voivat toki paran­taa mah­dol­lisuuk­sia par­i­u­tua mieleisen­sä naaraan kanssa, mut­ta vain yht­enä tek­i­jänä muiden joukos­sa. Parisuh­teen syn­tymiselle ja ylläpi­dolle on monia mah­dol­lisia kom­pas­tuskiviä. Heikko sosioekonomi­nen sta­tus on vain yksi lukuisista. 

    On tot­ta että se on vain yksi lukui­sista, mut­ta kun se toimii tai-oper­aat­torin tapais­es­ti noiden muiden asioiden. 

    Eli jos olet köy­hä per­sauki­nen toimeen­tu­lotuen varas­sa, niin pelkästään tämä omi­naisu­us täysin yksin tuhoaa läh­es kaik­ki mah­dol­lisu­udet parisuh­teeseen ja per­heeseen, vaik­ka samaan aikaan _kaikki_ muut asi­at oli­si­vatkin kunnossa. 

    Tai jos ei nyt ihan tuhoa, niin ainakin täl­lainen tilanne olen­nais­es­ti vähen­tää poten­ti­aal­is­ten kump­panei­den poo­lia ja sitä kaut­ta myös mah­dol­lisen syn­tyvän parisuh­teen laat­ua. On ihan turha kuvitel­la että tavalli­nen työssäkäyvä ja koulutet­tu nainen halu­aa perus­taa per­heen toimeen­tu­lotuen varas­sa elävän kanssa, ellei tämä toimeen­tu­lotuen varas­sa elävä ole jotenkin eri­tyisen eri­no­mainen. Yleen­sä ei ole.

  254. Viherinssi:
    Tois­t­en osoit­ta­ma arvos­tus on hyvin voimakas moti­vaat­tori, mut­ta se toimii vain, jos sil­lä arvos­tuk­sel­la saa oikeasti jotain. Tästä tulee kuitenkin aika vaikea yhtälö utopis­tises­sa 20/80 ‑maail­mas­sa, kos­ka sen “jonkin” pitää olla jotain rajallista. 

    En tiedä, mitä nyt ajat tuol­la “saa jotain”. Pelkästään se, että tietää tois­t­en arvosta­van sitä, mitä teet, tuot­taa ihmisille hyv­in­voin­tia. Ja tietenkin yhteiskun­nas­sa, jos­sa vain osa väestöä kyke­nee sel­l­aiseen työhön, jota arvoste­taan, tämä arvos­tus on rajallista. 

    Niin­hän se on sitä nyky­isinkin. Raha on peri­aat­teessa väline ker­toa se, miten paljon markki­na­t­aloudessa arvoste­taan kutakin työtä. Nyky­isin raha on kuitenkin tiukasti sidok­sis­sa mate­ri­aaliseen hyv­in­voin­ti­in ja tämän vuok­si minus­ta sen roo­lia tulee pohtia uud­estaan sitä mukaa, kun siir­rymme yhteiskun­taan, jos­sa kaikil­la on mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia yllin kyllin. Voi rahan roo­lia tietenkin jatkaa sel­l­aiseen sta­tusy­hteiskun­taankin, mut­ta siinä tapauk­ses­sa sen mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin jakamiseen pitää kehit­tää joku rahas­ta irral­laan ole­va mekanis­mi, kos­ka ei ole syytä tuot­taa keinotekoista niukku­ut­ta mate­ri­aalis­es­ta hyv­in­voin­nista sik­si, että saataisi­in raha toim­i­maan sta­tusy­hteiskun­nan sta­tus­in­for­maa­tion välit­täjänä (ks. esimerk­ki Adidas-lenkkareista). 

    Eri­tyis­es­ti nuorten miesten kohdal­la kaikkein suurin moti­vaat­tori nähdä ylimääräistä vaivaa on päästä sek­suaaliseen kanssakäymiseen houkut­tele­vien nuorten nais­ten kanssa. Tietyis­sä kult­tuureis­sa mart­tyyreille luvataan tämä mah­dol­lisu­us, ja his­to­ri­as­ta tiede­tään, että suuri joukko naimat­to­mia nuo­ria miehiä tietää levottomuuksia. 

    Aivan. Tämä lie­nee yksi tärkeistä syistä, mik­si miesten palkat ovatkin korkeampia kuin naiset. Ei siis se, että miehet “sor­ta­vat” naisia, vaan se, että miehet panevat enem­män arvoa rahan tuo­ma­lle statuk­selle ja ovat sik­si valmi­ita panos­ta­maan sen han­kkimiseen enem­män. Var­maan näin olisi yltäkyltäisessä yhteiskun­nas­sa, jos­sa työtä tehtäisi­in vain sen statuk­sen vuok­si. (Tosin tuo pelkkä sek­si saat­taisi kado­ta moti­vaat­to­ri­na siinä vai­heessa, kun kehitet­täisi­in tarpeek­si hyviä sek­siro­bot­te­ja, mut­ta var­maan sil­loinkin pysyviä parisuhtei­ta oikei­den ihmis­ten kanssa arvostet­taisi­in niiden edelle). 

    Mitä naimat­tomien miesten määrään tulee, niin jos pidämme kiin­ni yksi­avioisu­ud­es­ta, emmekä ryhdy mihinkään sik­iöi­den sukupuolen perus­teel­la tapah­tu­vaan karsin­taan, niin en näe mitään syytä, mik­si naimat­tomien miesten määrä nousisi. Samal­la tavoin naimat­tomat naiset halu­a­vat löytää part­ner­in kuin miehetkin. Se, kuka menisi kenenkin kanssa naimisi­in, voisi tietenkin ajan myötä muut­tua, mut­ta naimat­tomien miesten absolu­ut­tisen määrän ei pitäisi mitenkään kasvaa.

    Tälle joukolle kaikkein suurin arvos­tuk­sen osoi­tus olisi tieto siitä, että sen 20 %:n joukkoon pääsem­i­nen tietäisi hyvää men­estys­tä vas­takkaisen sukupuolen kesku­udessa. Sil­lä tiedol­la kaikkien kyn­nelle kykenevien luku­lamp­pu palaisi illat pitkät päntätessä. 

    No hyvä niin. Mei­dän ei siis olisi tarpeen kan­taa huol­ta siitä, ettei kukaan tek­isi niitä vält­tämät­tömiä töitä siinä tilanteessa, kun kenenkään ei enää tarvit­sisi tehdä työtä mate­ri­aalisen hyv­in­vointin­sa takaamisek­si. Juuri tämä oli koko aja­tus ehdo­tuk­ses­sani. Siitä, että meil­lä olisi entistä enem­män puur­tavia tiedemiehiä, taiteil­i­joi­ta ym. ei var­mas­tikaan olisi hait­taa yhteiskun­nalle. Min­un alku­peräi­nen huoleni oli ennem­minkin päin­vas­tainen, eli ettei niihin töi­hin, joi­ta robot­it eivät pysty­isi tekemään, löy­ty­isi tekijöitä. 

    Aja­tus kuitenkin kaatunee rojah­taen ainakin kah­teen asi­aan. Ensim­mäi­nen on se, että mik­si ihmeessä nuoret naiset viit­si­sivät lähteä moi­seen kisaan mukaan. Toinen taas tulee sen 80 %:n reak­tioista. “Ne vie mei­dän naiset.” 

    No, jos naiset eivät väl­itä statuk­ses­ta, niin sit­ten miehet tekeköön työt. Mitä väliä? Oleel­lista on se, että joku ne vält­tämät­tömät työt tekee ja on siitä vielä tyy­tyväi­nen muiden eläessä vapaana työn kahleista itseään toteuttaen.

    Mitä tuo­hon 80%:n huoleen tulee, niin jos pidämme kiin­ni yksi­avioisu­ud­es­ta (kuten minus­ta mei­dän tulee tehdä), kyl­lä niille 80%:llekin riit­tää naisia. 

    Tähän sisäl­tyy kak­si point­tia. Varsinkin nuorten ihmis­ten käyt­täy­tymisessä par­i­u­tu­miseen liit­tyvät asi­at ovat tärkeänä moti­vaat­to­ri­na. Jos siihen liit­tyvät sta­tusasi­at riisu­taan pois, jäl­jelle jää aika vähän. Arvos­tus­ta kai­vataan yleen­sä vain tietyltä kohdeyleisöltä. (Aja­tuskoe: onko kivaa, jos bus­sipysäkin juop­po tulee ker­tomaan, että “mä arvostan sua tosi paljon”. Entä jos lausah­dus tulee miellyttävältä/viehättävältä mieheltä/naiselta?)

    Ensin­näkin työtä tekevät paljon muutkin kuin vain nuoret. Elin­iän ja ter­vey­den parantues­sa sitä tekevät entistä suurem­mas­sa määrin van­hem­mat. Ja kyl­lä heil­läkin muiden ihmis­ten arvos­tus on yht­enä tärkeänä moti­vaat­to­ri­na työnteossa. 

    Ja kyl­lä, minä ainakin tykkäisin siitä, jos joku täysin tun­tem­aton juop­po tulisi min­ulle sanomaan, että arvostaa tekemääni työtä. Ainakin tykkäisin tästä paljon enem­män kuin jos hän sanoisi:“Haluutko tur­paan, häh”?

    Toinen point­ti on se, että jos jostain löy­tyy oikeasti todel­la riit­tävä moti­vaat­tori, se aiheut­taa ihan var­masti katkeru­ut­ta ja kateut­ta niis­sä, jot­ka jäävät ulkopuolelle. 

    Ensin­näkin kuten jo sanoin, sta­tus on nol­la­summapeli. On ihan sama, miten organ­isoimme yhteiskun­nan, kos­ka ne alhaiselle statuk­selle jääneet tun­te­vat aina kateut­ta niihin korkeal­la statuk­sel­la ole­vi­in ihmisi­in. Min­un point­ti­ni oli se, että tämä on lähtöko­h­ta, jolle emme voi tehdä mitään. Sen sijaan voimme tehdä niille asioille jotain, jot­ka eivät ole nol­la­summapeliä, kuten mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti. Ain­oas­taan jos sta­tus on ain­oa asia, joka merk­it­see ihmisille elämässä, on ihan sama, mitä teemme, mut­ta väit­täisin, että kyl­lä ne muutkin asi­at merk­it­sevät. Ainakin minus­ta on muka­va, että maha on täyn­nä ruokaa ja min­ul­la on kat­to pääni pääl­lä ihan riip­pumat­ta siitä, mikä statuk­seni yhteiskun­nas­sa on. 

    Toisek­si, minus­ta tuo­hon katkeru­u­den määrään vaikut­taa hvyin olen­nais­es­ti se, miten oikeu­den­mukaise­na se statuk­sen saami­nen nähdään. Mainitsin jo toisaal­la sotasankar­it. Hei­dän arvos­tus­ta yhteiskun­nas­sa har­va kyseenalais­taa tai on kateelli­nen heille sik­si, että kaik­ki hyväksyvät sen, että he ovat tehneet suuren uhrauk­sen muun yhteiskun­nan hyväk­si. Juuri saman­laista kaavailin niille tule­vaisu­u­den 20%:lle. Muut eivät joudu tekemään lainkaan työtä, mut­ta tämä poruk­ka tekee ja koko se hei­dän tuot­ta­ma hyv­in­voin­ti menee koko yhteiskun­nan hyväk­sii. Eikö tässä ole hyvin oikeu­den­mukaista sil­loin se, että heitä sil­loin myös arvostetaan? 

    Voi olla, että meil­lä on sit­ten se 20 %, joka uuras­taa paljon, mut­ta sen lisäk­si pitää olla 80 %, jot­ka uuras­ta­vat jotain nol­las­ta sataan. Täl­löin jokaisel­la on tie ylöspäin, eivätkä siir­tymät ole teräviä. 

    Niin, kun ihmiset ovat vapau­tuneet työn kahleista, niin mikään ei tietenkään estä niitä 80%:a tekemästä jotain sel­l­aista omien kyky­jen­sä mukaista, jon­ka usko­vat hyödyt­tävän yhteiskun­taa. San­o­taan, että joku nyky­isin tekee Youtube-videoita vapaa-aikanaan. Ne toden­näköis­es­ti eivät nos­ta hän­tä yhtä suureen maineeseen kuin eloku­vatähtiä, mut­ta silti hän voi kerätä juuri hänen tyylistään tykkäävien joukon, joil­ta hän saa arvos­tus­ta ja mielekkyyt­tä elämään­sä. Mah­dol­lisu­udet ovat käytän­nössä rajattomia.

    1. Jostain syys­tä­naiset pyrkivät naimaan miehen, joka on koulu­tuk­sen­sa ja muun statuk­sen­sa osalta hän­tä ylem­pänä ja miehet vas­taavasti toisin päin. Tämän perus­teel­la voisi ennus­taa, että naimat­to­mia on nais­ten osalta eniten hyvän statuk­sen omaafvien kesku­udessa ja miehillä huonon statuk­sen omaavien kesku­udessa. Näin taitaa myös olla. .

  255. tcrown: Jos mukaan­ote­taan kaup­paan kuu­lu­va 80% työt­tömyysaste eikä sen suurem­pia muu­tok­sia nykyiseen talous- ja raha­jär­jestelmään, en usko, että kyseessä olisi paran­nus. Ainakaan köy­hän mielestä. 

    Eli sinus­ta köy­hän mielestä on parem­pi sys­tee­mi, jos­sa hän joutuu paiski­maan 8 tun­tia päivässä työtä, jos­ta ei tykkää, saa täl­lä täytet­tyä nor­maalit tarpeen­sa, mut­tei saa samo­ja sta­tushyödykkeitä, mitä rikkaat, kuin sys­tee­mi, jos­sa hänen ei tarvit­sisi paiskia työtä, vaan voisi tehdä asioi­ta, joi­ta oikeasti tykkää ja saisi silti täytet­tyä nor­maalit mate­ri­aaliset tarpeen­sa, mut­tei saisi samo­ja sta­tushyödykkeitä, joi­ta rikkaat. 

    Mik­si näin? Minus­ta tuo jälkim­mäi­nen on pare­to-opti­maa­li­nen edel­liseen ver­rat­tuna sil­lä ole­tuk­sel­la, että köy­hä prefer­oi vapaa-aikaa mie­lenki­in­not­tomaan työhön verrattuna. 

    Tässä dystopi­as­sa on edelleen design­er-lenkkare­i­ta, joi­hin tuo 80% ei pääse käsik­si. Ja hienom­pia puhe­lim­ia. Ja Kobe-härkää. Samaan aikaan voi olla tehtai­ta, jot­ka sylkevät peruslenkkare­i­ta, perus­puhe­lim­ia ja koeputk­il­i­haa ulos niin pie­nil­lä resurs­seil­la, että 80% tapoi­hin kuu­luu heit­tää puhe­lin pois kun akku lop­puu, ja yhteiskun­nal­la ei ole taloudel­lisia ongelmia tuon kanssa. Mut­ta se ei riitä.

    Niin, min­ulle on sama, annetaanko se sta­tus lenkkarei­hin prän­tätyl­lä leimal­la vai rin­taan ripuste­tul­la mitalil­la. Oleel­lista on se, että kaikille taat­ta­va absolu­ut­ti­nen mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti on tuol­la mainit­se­mal­lasi tasol­la, eikä tämän tuotan­toon tarvi­ta sen 80%:n työ­panos­ta, vaan he voivat halutes­saan tehdä jotain mie­lenki­in­toisem­paa ja elämälleen enem­män sisältöä tuot­tavaa kuin se, mitä nyky­i­sis­sä duuneis­sa on tarjolla.

    Edelleenkään en ymmär­rä, mik­sei “tämä riitä”? Minus­ta se on selvästi parem­pi sys­tee­mi kuin nykyi­nen. Niitä sta­tushyödykkeitä ei ihan määritelmäl­lis­es­ti riitä kaikille (tai jos riit­tää, niin ne eivät enää ole sta­tushyödykkeitä). Tämä pätee ihan riip­pumat­ta siitä, miten organ­isoimme yhteiskun­nan. Sen sijaan absolu­ut­tista hyv­in­voin­tia on mah­dol­lista sekä paran­taa yleis­es­ti että ennen kaikkea jakaa kaikille nyky­istä tasaisem­min siinä vai­heessa, kun tästä hyv­in­voin­nista entistä suurem­pi osa on infor­maa­tio­ta, jota voi kopi­oi­da rajatta.

  256. Samuli Saarel­ma: Eli sinus­ta köy­hän mielestä on parem­pi sys­tee­mi, jos­sa hän joutuu paiski­maan 8 tun­tia päivässä työtä, jos­ta ei tykkää, saa täl­lä täytet­tyä nor­maalit tarpeen­sa, mut­tei saa samo­ja sta­tushyödykkeitä, mitä rikkaat, kuin sys­tee­mi, jos­sa hänen ei tarvit­sisi paiskia työtä, vaan voisi tehdä asioi­ta, joi­ta oikeasti tykkää ja saisi silti täytet­tyä nor­maalit mate­ri­aaliset tarpeen­sa, mut­tei saisi samo­ja sta­tushyödykkeitä, joi­ta rikkaat.
    Mik­si näin? Minus­ta tuo jälkim­mäi­nen on pare­to-opti­maa­li­nen edel­liseen ver­rat­tuna sil­lä ole­tuk­sel­la, että köy­hä prefer­oi vapaa-aikaa mie­lenki­in­not­tomaan työhön verrattuna.

    Toki se on pare­to-paran­nus homo eco­nom­i­cus ‑lajin yksilöille. Homo sapi­ens ‑lajin tyyp­il­liselle edus­ta­jalle sen sijaan vas­ten­tah­toinen työt­tömyys ei ole laadukas­ta vapaa-aikaa, vaan aiheut­taa merkit­tävää hyv­in­voin­nin laskua eri­lais­ten tarpeet­to­muu­den ja yhteiskun­nas­sa epäon­nis­tu­misen tun­tei­den vuok­si. Tämän lisäk­si tyyp­il­lisel­lä homo sapi­ens ‑lajin edus­ta­jal­la ei ole niin paljoa asioi­ta mis­tä “oikeasti tykkää” että voisi täyt­tää päivät sil­lä, vaan tämä pää­tyy lähim­pään rav­it­se­mus­li­ik­keeseen kohtalo­tove­r­ien­sa kanssa filoso­foimaan eri­lais­ten päi­htei­den paris­sa. Ja tuon filoso­foin­nin lop­putu­los on se, että oikeas­t­aan meillekin kuu­luu niitä posi­tion­aal­isia hyödykkeitä.

    Samuli Saarel­ma: Niin, min­ulle on sama, annetaanko se sta­tus lenkkarei­hin prän­tätyl­lä leimal­la vai rin­taan ripuste­tul­la mitalil­la. Oleel­lista on se, että kaikille taat­ta­va absolu­ut­ti­nen mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti on tuol­la mainit­se­mal­lasi tasol­la, eikä tämän tuotan­toon tarvi­ta sen 80%:n työ­panos­ta, vaan he voivat halutes­saan tehdä jotain mie­lenki­in­toisem­paa ja elämälleen enem­män sisältöä tuot­tavaa kuin se, mitä nyky­i­sis­sä duuneis­sa on tarjolla.
    Edelleenkään en ymmär­rä, mik­sei “tämä riitä”?

    Tuo yhteiskun­ta on tämä nykyi­nen yhteiskun­tamme sil­lä ero­tuk­sel­la, että 80% ihmi­sistä potk­i­taan lop­puiäk­si ansiosi­don­naiselle ja samat hyödyk­keet silti myy­dään samal­la hin­nal­la kuin aiem­min. En ymmär­rä miten kukaan voi kuvitel­la, että tuos­ta seu­raisi onnelli­nen ja vakaa yhteiskunta.

    Samuli Saarel­ma: Niitä sta­tushyödykkeitä ei ihan määritelmäl­lis­es­ti riitä kaikille (tai jos riit­tää, niin ne eivät enää ole statushyödykkeitä).

    Kyl­lä niitä Adi­dak­sen lenkkare­i­ta nyt melkein kaik­il­ta löy­tyy. Jos meil­lä nyt on vaik­ka 2% ihmisiä, jot­ka eivät pyty mitään posi­tion­aal­ista hyödyket­tä osta­maan, niin tuon määrän nos­t­a­mi­nen 80%:iin ei ole pelkästään kvan­ti­tati­ivi­nen yhteiskun­nalli­nen muutos.

  257. tcrown: Toki se on pare­to-paran­nus homo eco­nom­i­cus ‑lajin yksilöille. Homo sapi­ens ‑lajin tyyp­il­liselle edus­ta­jalle sen sijaan vas­ten­tah­toinen työt­tömyys ei ole laadukas­ta vapaa-aikaa, 

    Kat­sot tuo­ta maail­maa 1900-luvun lasien läpi. Työt­tömyys on ollut järkevä käsite yhteiskun­nas­sa, jos­sa läh­es kaikkien kyn­nelle kykenevien työ­panos on tarvit­tu hyv­in­voin­nin tuotan­toon. Työt­tömyys on ajatel­tu väli­aikaisek­si vai­heek­si ja koko nykyi­nen sys­teemimme on suun­nitel­tu kep­pi­neen ja porkkanoi­neen patis­ta­maan työt­tömät uudelleen töi­hin. Lähtöko­htainen tilanne on aina se, että kaikkien ter­vei­den akti­ivi-ikäis­ten pitäisi hakeu­tua töi­hin. Tämä lie­nee tärkein syy, mik­si perus­tu­loa vas­tuste­taan, kos­ka se ei sisäl­lä minkään­laista moraal­ista painet­ta työhön pyrkimiseen. 

    Joka tapauk­sesa tämä aja­tus ei ole järkevä yhteiskun­nas­sa, jos­sa 80%:n työ­panos­ta ei käytän­nössä tarvi­ta hyv­in­voin­nin tuot­tamiseen. Täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa ne, jot­ka eivät tee työtä, eivät tunne itseään työt­tömik­si. Vähän niin kuin lapsetkaan eivät tunne itseään työt­tömik­si, vaik­ka van­hem­mat takaa­vat hei­dän kaikkien mate­ri­aal­is­ten tarpeit­ten­sa tyy­dyt­tämisen vaa­ti­mat­ta mitään vastineeksi. 

    Tämän lisäk­si tyyp­il­lisel­lä homo sapi­ens ‑lajin edus­ta­jal­la ei ole niin paljoa asioi­ta mis­tä “oikeasti tykkää” että voisi täyt­tää päivät sil­lä, vaan tämä pää­tyy lähim­pään rav­it­se­mus­li­ik­keeseen kohtalo­tove­r­ien­sa kanssa filoso­foimaan eri­lais­ten päi­htei­den paris­sa. Ja tuon filoso­foin­nin lop­putu­los on se, että oikeas­t­aan meillekin kuu­luu niitä posi­tion­aal­isia hyödykkeitä. 

    Et kai vakavis­sasi ajat­tele, että 8 tun­tia tyl­sää työtä on se asia, jota suuri osa väestöstä kaikkein mieluiten tekee? No, mikään­hän ei ketään kiel­lä tekemästä jotain hyödyl­listä, vaikkei sil­lä olisikaan mitään merk­i­tys­tä hei­dän mate­ri­aaliseen hyv­in­voin­ti­in­sa. Juuri niin uskoisinkin ihmis­ten toimivan. 

    Tuo yhteiskun­ta on tämä nykyi­nen yhteiskun­tamme sil­lä ero­tuk­sel­la, että 80% ihmi­sistä potk­i­taan lop­puiäk­si ansiosi­don­naiselle ja samat hyödyk­keet silti myy­dään samal­la hin­nal­la kuin aiem­min. En ymmär­rä miten kukaan voi kuvitel­la, että tuos­ta seu­raisi onnelli­nen ja vakaa yhteiskunta. 

    Nyt puhut jostain ihan muus­ta kuin se, mis­tä minä kir­joitin. “Ansiosi­don­naista” ei tässä ole lainkaan, vaan ennem­minkin perus­tu­lo tai kansalais­palk­ka, joka takaa mate­ri­aalis­es­ti yltäkyl­läisen elämän. 

    Kyl­lä niitä Adi­dak­sen lenkkare­i­ta nyt melkein kaik­il­ta löy­tyy. Jos meil­lä nyt on vaik­ka 2% ihmisiä, jot­ka eivät pyty mitään posi­tion­aal­ista hyödyket­tä osta­maan, niin tuon määrän nos­t­a­mi­nen 80%:iin ei ole pelkästään kvan­ti­tati­ivi­nen yhteiskun­nalli­nen muutos. 

    Hyödyk­keet, joi­hin on varaa 98%:lla väestöä, eivät ole posi­tion­aal­isia hyödykkeitä. En siis tiedä, mis­tä oikein nyt kir­joi­tat. Min­un point­ti­ni oli se, että sta­tus (tai sin­un sanoil­lasi posi­tio) on nol­la­summapeli. Siinä tilanne ei voi paran­tua eikä myöskään huonon­tua teimme yhteiskun­nas­sa mitä tahansa, vaan jotkut ovat aina poh­jal­la ja jotkut pin­nal­la. Se, mihin voimme vaikut­taa, ovat asi­at, jois­sa ei ole kyse nol­la­summapelistä ja tähän kuu­luu absolu­ut­ti­nen mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti tai tun­timäärä, joka ihmisen pitää tehdä työtä, jos­ta ei tykkää. Edel­listä on mah­dol­lista nos­taa ja jälkim­mäistä laskea teknolo­gian kehit­tyessä siihen suun­taan, että robot­it tekevät entistä suurem­man osan työstä.

  258. Samuli Saarel­ma: Joka tapauk­sesa tämä aja­tus ei ole järkevä yhteiskun­nas­sa, jos­sa 80%:n työ­panos­ta ei käytän­nössä tarvi­ta hyv­in­voin­nin tuot­tamiseen. Täl­laises­sa yhteiskun­nas­sa ne, jot­ka eivät tee työtä, eivät tunne itseään työttömiksi. 

    Voi olla. Mut­ta kau­pas­sa on silti tavaraa mitä ei saa ostet­tua kun oma työ ei kel­paa kenellekään. Vaik­ka tuo­ta ei työt­tömyy­den tun­teek­si kut­su­ta, niin on se aika lähelle.

    Samuli Saarel­ma: Et kai vakavis­sasi ajat­tele, että 8 tun­tia tyl­sää työtä on se asia, jota suuri osa väestöstä kaikkein mieluiten tekee?

    Ei vält­tämät­tä 8, mut­ta aika mon­elle työn tar­joa­ma struk­tu­uri elämään on aika tärkeä asia. Vaik­ka per­jan­taina onkin viikin­lo­pus­ta tyytyväinen.

    Samuli Saarel­ma: Nyt puhut jostain ihan muus­ta kuin se, mis­tä minä kir­joitin. “Ansiosi­don­naista” ei tässä ole lainkaan, vaan ennem­minkin perus­tu­lo tai kansalais­palk­ka, joka takaa mate­ri­aalis­es­ti yltäkyl­läisen elämän.

    Viit­tasin lähin­nä reaaliseen tulota­soon. ansiosi­don­naisel­la pystyy elämään mate­ri­aalis­es­ti yltäkyl­läistä elämää jo nykypäivänä. 

    Samuli Saarel­ma: Hyödyk­keet, joi­hin on varaa 98%:lla väestöä, eivät ole posi­tion­aal­isia hyödykkeitä.

    wikipedi­an määritelmä:

    In eco­nom­ics, a posi­tion­al good is a prod­uct or ser­vice whose val­ue is at least in part (if not exclu­sive­ly) a func­tion of its rank­ing in desir­abil­i­ty by oth­ers, in com­par­i­son to substitutes.

    Jos merkkilenkkari ei täytä tuo­ta määritelmää, niin en tiedä mikä sit­ten täyttää. 

    Samuli Saarel­ma: Min­un point­ti­ni oli se, että sta­tus (tai sin­un sanoil­lasi posi­tio) on nol­la­summapeli. Siinä tilanne ei voi paran­tua eikä myöskään huonon­tua teimme yhteiskun­nas­sa mitä tahansa, vaan jotkut ovat aina poh­jal­la ja jotkut pinnalla.

    Niin, mut­ta yhteiskun­nas­samme yksilö voi vaikut­taa omaan statuk­seen­sa työn­te­ol­la. Mitä tapah­tuu jos 80%:lta viedään tuo mah­dol­lisu­us pois? 

    Korostet­takoon vielä, että automa­ti­saa­tion tuo­ma hyv­in­voin­nin kasvu on hyvä asia. Mut­ta jos­sain kohtaa yhteiskun­tamme talous- ja raha­jär­jestelmä pitää miet­tiä uusik­si, muuten ajaudumme kestämät­tömi­in ongelmiin.

  259. tcrown: Voi olla. Mut­ta kau­pas­sa on silti tavaraa mitä ei saa ostet­tua kun oma työ ei kel­paa kenellekään. Vaik­ka tuo­ta ei työt­tömyy­den tun­teek­si kut­su­ta, niin on se aika lähelle.

    Viit­tasin lähin­nä reaaliseen tulota­soon. ansiosi­don­naisel­la pystyy elämään mate­ri­aalis­es­ti yltäkyl­läistä elämää jo nykypäivänä. 

    Koi­ta nyt päät­tää, oletko sitä mieltä, että “ansiosi­don­naisel­l­la” tai tule­vaisu­udessa perus­tu­lol­la saa kau­pas­ta mate­ri­aalis­es­ti yltäkyl­läisen elämän vai ei. Minus­ta nuo kak­si pätkääsi ovat ris­tiri­idas­sa keskenään. 

    In eco­nom­ics, a posi­tion­al good is a prod­uct or ser­vice whose val­ue is at least in part (if not exclu­sive­ly) a func­tion of its rank­ing in desir­abil­i­ty by oth­ers, in com­par­i­son to substitutes.

    En edelleenkään täysin ymmär­rä, miten tuote, johon on 98%:lla varaa, on täl­lainen. Tai mikä siel­lä on se substituutti? 

    Niin, mut­ta yhteiskun­nas­samme yksilö voi vaikut­taa omaan statuk­seen­sa työn­te­ol­la. Mitä tapah­tuu jos 80%:lta viedään tuo mah­dol­lisu­us pois? 

    Sit­ten he vaikut­ta­vat siihen jotenkin muuten. Kuten san­ot­tua, sta­tus on nol­la­summapeli. Jos tekemäl­lä tyl­sää ja ikävää duu­nia 8 tun­tia vuorokaudessa katoaa keinona han­kkia sta­tus­ta, niin sit­ten jotain muu­ta tulee tilalle. 

    Korostet­takoon vielä, että automa­ti­saa­tion tuo­ma hyv­in­voin­nin kasvu on hyvä asia. Mut­ta jos­sain kohtaa yhteiskun­tamme talous- ja raha­jär­jestelmä pitää miet­tiä uusik­si, muuten ajaudumme kestämät­tömi­in ongelmiin. 

    Nyt olen kyl­lä aika ällikäl­lä lyö­ty. Olet kir­joit­tanut kri­it­tis­es­ti min­un “utopi­as­tani”, jos­sa lähtöko­htana on ollut juuri kokon­aan uud­estaan talous- ja raha­jär­jestelmän miettiminen. 

    Min­un lähtöko­htani­han oli karkeasti kom­mu­nisti­nen utopia, jos­sa työstä saataval­la rahal­la ei ole enää mate­ri­aalisen elin­ta­son kannal­ta juuri mitään merk­i­tys­tä, kos­ka robot­it tuot­ta­vat kaiken mate­ri­aalisen hyvin hal­val­la muutenkin. Se ihmistyö, mitä edelleen tarvi­taan, “mak­set­taisi­in” statuk­sel­la, kos­ka sille on toden­näköis­es­ti tule­vaisu­u­den yhteiskun­nas­sakin kysyn­tää, mut­ta oleel­lista nykysys­teemi­in ver­rat­tuna on se, että ero­tamme mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin täysin statuk­ses­ta, kos­ka tuol­laises­sa tilanteessa ei ole mitään tarvet­ta keinotekois­es­ti rajoit­taa alhaisen statuk­sen ihmis­ten mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia vain jot­ta korkean statuk­sen ihmis­ten sta­tus saataisi­in näkyviin. 

    Pähk­inänkuores­sa siis systeemit:

    Nyky-yhteiskun­ta: Kaikille ei voi­da taa­ta hyvää mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia, joten se, että on varaa han­kkia hyvä mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti toimii samal­la myös statussymboolina.

    Tule­vaisu­u­den utopia: Kaikille voidaan taa­ta hyvä mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti. Mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin sit­o­mi­nen statuk­seen vaatisi keinotekoisen niukku­u­den luomista. Tämä on tyh­mää. Sik­si on järkevää erot­taa sta­tus mate­ri­aalis­es­ta hyv­in­voin­nista ja tuot­taa se jol­lain toisil­la mekanismeilla.

  260. Samuli Saarel­ma: Koi­ta nyt päät­tää, oletko sitä mieltä, että “ansiosi­don­naisel­l­la” tai tule­vaisu­udessa perus­tu­lol­la saa kau­pas­ta mate­ri­aalis­es­ti yltäkyl­läisen elämän vai ei. Minus­ta nuo kak­si pätkääsi ovat ris­tiri­idas­sa keskenään.

    Avain­sana on mate­ri­aa­li­nen. Ansiosi­don­naisel­la on kyl­lä erit­tän hyvin varaa yltäkyl­läis­es­ti ostaa armei­jan yli­jäämälenkkare­i­ta, manoloblah­nikkien kanssa on vähän toisin. 

    Samuli Saarel­ma: En edelleenkään täysin ymmär­rä, miten tuote, johon on 98%:lla varaa, on täl­lainen. Tai mikä siel­lä on se substituutti?

    Eikö muka merkkilenkkarien arvos­ta osa muo­dos­tu siitä, että kovin moni tun­tuu arvosta­van niitä enem­män kuin armei­jan yli­jäämälenkkare­i­ta? Toki myös osa siitä, että useil­la merkkilenkkareil­la on parem­pi juosta.

    Samuli Saarel­ma: Nyt olen kyl­lä aika ällikäl­lä lyö­ty. Olet kir­joit­tanut kri­it­tis­es­ti min­un “utopi­as­tani”, jos­sa lähtöko­htana on ollut juuri kokon­aan uud­estaan talous- ja raha­jär­jestelmän miettiminen. 

    Ero on siinä, että sin­un mielestäsi (jos olen oikein ymmärtänyt) tuo refor­mi liit­tyy lähin­nä siihen, miten saadaan se 20% kan­nustet­tua viemään yhteiskun­taa eteen­päin. Min­un mielestäni tarpeelli­nen refor­mi taas on se, mil­lä se 80% saadaan tun­temaan itsen­sä tarpeel­lisek­si. (Ei, en tiedä miten.) Se, että kaik­ki “arvokkaat” (kut­su­taan niitä sit­ten posi­tion­aal­isik­si, sta­tus- tai mik­si vain) hyödyk­keetä pää­tyvät 20% käsi­in ei nyt vain min­un päässäni sovi yhteen stabi­ilin yhteiskun­nan kanssa. siis edelleen, automait­saa­tion tuo­ma hyv­in­voin­ti on äärim­mäisen tärkeää, se vain aiheut­taa iso­jea ongelmia ratkottavaksi.

  261. tcrown: Ero on siinä, että sin­un mielestäsi (jos olen oikein ymmärtänyt) tuo refor­mi liit­tyy lähin­nä siihen, miten saadaan se 20% kan­nustet­tua viemään yhteiskun­taa eteen­päin. Min­un mielestäni tarpeelli­nen refor­mi taas on se, mil­lä se 80% saadaan tun­temaan itsen­sä tarpeel­lisek­si. (Ei, en tiedä miten.) Se, että kaik­ki “arvokkaat” (kut­su­taan niitä sit­ten posi­tion­aal­isik­si, sta­tus- tai mik­si vain) hyödyk­keetä pää­tyvät 20% käsi­in ei nyt vain min­un päässäni sovi yhteen stabi­ilin yhteiskun­nan kanssa. siis edelleen, automait­saa­tion tuo­ma hyv­in­voin­ti on äärim­mäisen tärkeää, se vain aiheut­taa iso­jea ongelmia ratkottavaksi.

    Niin, minus­ta siis vai­h­toe­hto nyky­istä vapaisi­in markki­noi­hin perus­tu­vaa menoa jatka­mal­la on se, että kun sta­tus on kiin­nitet­ty niihin mate­ri­aal­isi­in hyödykkeisi­in, niin lop­putu­los on se, että se 20%, jon­ka työlle oikeasti on kysyn­tää markki­noil­la, kah­mii itselleen nämä kaik­ki mate­ri­aaliset hyödyk­keet, jol­loin sille 80%:lle ei jää sen puoleen mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia kuin sta­tus­takaan. Minus­ta tämä on pare­to-opti­maalis­es­ti huonom­pi tilanne kuin se, että he saa­vat edes mate­ri­aalis­es­ti yltäkyl­läisen elämän. 

    Kuitenkaan en näe sitä toimi­vana, että kaik­ki oma­l­la toimin­nal­la han­kit­ta­va sta­tus pois­te­taan. Täl­löin on nimit­täin vaikea enää saa­da sitä 20%:a tekemään sitä työtä, joka edelleen tarvi­taan yhteiskun­nan eteen­päin menoon ja jota robot­it eivät pysty kor­vaa­maan (tiede, taide, yms.). 

    Mitä yhteiskun­nan stabi­il­i­u­teen tulee, niin onko meil­lä yhtään esimerkkiä sel­l­ais­es­ta, että val­lanku­mous olisi tapah­tunut mate­ri­aalis­es­ti yltäkyl­läis­es­ti elävässä yhteiskun­nas­sa ja vielä sel­l­aises­sa, jos­sa har­joite­taan jonkin­laista demokratiaa? 

    Kreik­ka lie­nee yksi rikkaista demokra­tioista (tosin yksi Euroopan köy­him­mistä), jois­sa jotain vähän siihen viit­taavaa oli tapah­tu­mas­sa talouskaaok­sen seu­rauk­se­na, mut­ta itse sanois­in, että sitä mukaa, kun ihmiset kollek­ti­ivis­es­ti vauras­tu­vat, tul­laan tilanteeseen, että kaikil­la on val­lanku­mouk­ses­sa niin paljon hävit­tävää, että sel­l­ainen kuiv­uu äkkiä kasaan. Kun muu yhteiskun­ta takaa sin­ulle ruuan, asun­non, iPadin ja vielä ne lenkkar­itkin, niin mietit parikin ker­taa, onko järkeä koit­taa murska­ta koko sys­tee­mi. Näin ainakin paljon ennem­min kuin men­neisyy­den val­lanku­mouk­sis­sa, jois­sa köy­hillä ei käytän­nössä ole ollut mitään mate­ri­aal­ista hävittävää.

  262. Samuli Saarel­ma:
    Kuitenkaan en näe sitä toimi­vana, että kaik­ki oma­l­la toimin­nal­la han­kit­ta­va sta­tus pois­te­taan. Täl­löin on nimit­täin vaikea enää saa­da sitä 20%:a tekemään sitä työtä, joka edelleen tarvi­taan yhteiskun­nan eteen­päin menoon ja jota robot­it eivät pysty kor­vaa­maan (tiede, taide, yms.). 

    Sta­tus tai arvos­tus muo­dos­tuu luon­nos­taan. Nuoret ihail­e­vat ja tavoit­tel­e­vat läh­es aina jotakin, harvem­min kuitenkaan niitä asioi­ta, joi­ta van­hem­mat toivoisi­vat. Siinä mielessä on turha speku­loi­da työn sta­tusar­von muut­tamisel­la, kos­ka se ei ole nykyään — eikä toiv­ot­tavasti tule­vaisu­udessakaan — hal­lit­tavis­sa poli­it­tisil­la päätöksillä. 

    Jos sille 20%:lle riit­täisi luo­vaa työtä, hei­dän moti­vaa­tiostaan huole­htimi­nen on aivan turhaa. Tieteen­tek­i­jöitä, teknolo­gian kehit­täjiä, taiteil­i­joi­ta, poli­itikko­ja ja johta­jia ei moti­vaa­tio-ongel­mat vaivaa, ja arvos­tuskin seu­raa aivan luon­nos­taan. Ikävät työt eivät ole yhtä motivoivia, mut­ta niiden olete­taankin vähenevän.

    Ongel­mallis­in­ta moti­vaa­tion kannal­ta on se mekaa­ni­nen työ, jota ei vielä kyetä kus­tan­nuste­hokkaasti kor­vaa­maan robot­eil­la ja joka ei itsessään palk­itse tek­i­jään­sä. Nykyään esimerkik­si bus­sikuskin, myyjän tai siivoo­jan on vaikea motivoitua jos heitä ei palki­ta työtön­tä parem­min. Tiedet­tä, teknolo­giaa, taidet­ta ja johtote­htäviä tehtäisi­in aivan mielu­usti perus­tu­lol­lakin. Niille löy­tyy aina tekijöitä.

    Luo­vista töistä ei mak­se­ta run­saasti työn­tek­i­jän motivoin­nin vuok­si. Niistä mak­se­taan, kos­ka työ­nata­ja halu­aa houkutel­la mah­dol­lisim­man hyvän taita­jan itselleen. Kil­pailun luo­ma kysyn­tä pitää hei­dän arvon­sa korkeal­la niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

Vastaa käyttäjälle Mikko Kiviranta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.