Mitä tehdä Vallisaarelle ja Kuninkaansaarelle?

vallisaari

Puo­lus­tusvoimat luovut­taa parin vuo­den päästä Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren sivi­ilikäyt­töön. Ne menevät aluk­si met­sähal­li­tuk­selle, mut­ta kaavoitus­val­ta on Helsingillä. Mitä tehdä Helsin­gin edustal­la saar­ille, joiden koko on yhteen­sä noin 120 hehtaaria?

Nämä ovat hieno­ja saaria luon­nonympäristönä. Maal­likon silmis­sä siel­lä on paljon van­haa met­sää, mut­ta asiantun­ti­jat tietävät ker­toa, ettei se nyt niin kovin van­haa ole. Kalkkip­i­toises­sa maaperässä met­sä vain kas­vaa nopeasti.

Siel­lä on paljon Venäjän­val­lan aikaisia soti­laal­lisia rak­en­tei­ta ja luo­las­to­ja, jot­ka nyky­muo­dos­saan oli­si­vat jopa vähän vaar­al­lisia, jos saari avat­taisi­in huomen­na yleisölle. Joi­hinkin luoli­in voisi kun­nos­taa ravintoloita.

Siel­lä on jopa valmis sata­ma-allas ja hyvin huonokun­toinen lai­turi, jon­ka voisi pienen pin­tasi­lauk­sen jäl­keen ottaa ris­teilyalus­ten satamaksi.

Siel­lä on merkit­täviä his­to­ri­al­lisia muis­tomerkke­jä, jot­ka suo­jeltaisi­in heti, jos ne oli­si­vat Suomen his­to­ri­aa, mut­ta vähem­män innokkaasti, kos­ka ne ovat Venäjän historiaa.

Saar­il­la on ollut asu­tus­ta, ja niin­pä on esitet­ty, että ainakin Val­lisaaren koil­lis­nurkkaan voisi rak­en­taa asun­to­ja. Liiken­teen jär­jestämi­nen vain tulisi kalli­ik­si, kos­ka se on tehtävä lau­toil­la aina siihen asti, kun Suo­mi luop­uu yleis­es­tä asevelvol­lisu­ud­es­ta ja myös San­ta­ham­i­na vapau­tuu hyö­tykäyt­töön.  Toisaal­ta, jos saari ote­taan virk­istyskäyt­töön, laut­tay­hteys siihenkin tarvi­taan, ja se mak­saa ihan yhtä paljon.

Val­lisaares­ta ei pääse Suomen­lin­naan, eikä siihen voi lait­taa sil­taa, ellei ruotsin­laivo­ja pan­na kulke­maan Suomen­lin­nan län­sipuolelta, mikä ilmeis­es­ti taas vaatisi vähän ruop­paus­ta. Tun­neli väylän ali? En olisi yllät­tynyt, vaik­ka sel­l­ainen olisi olemassakin.

Vil­li aja­tus oli rak­en­taa saarten sisäosat täy­teen asun­to­ja tuhan­sille ihmisille. Edelleen vähän han­kalan laut­tay­htey­den päässä, mut­ta ei sitä ole ollut vaikea löytää Suomen­lin­naankaan vapaae­htoisia asumaan.

dsc_3937
Val­lisaaren kallioil­ta aukeaa huikea merimaisema

 

 

dsc_3951
Helsinkiä aivan uud­es­ta kulmasta

 

= = = =

Mik­si vas­ta nyt?

Val­lisaari ja Kuninkaansaari oli­vat aikanaan tärkeä osa Helsin­gin meripuo­lus­tus­ta, mut­ta kym­meni­in vuosi­in niiden soti­laalli­nen merk­i­tys on ollut vähäi­nen ellei olema­ton. Puo­lus­tusvoimien ei kuitenkaan ole kan­nat­tanut niistä luop­ua vähän samas­ta syys­tä kuin val­tion vil­javaras­tonkaan ei kan­na­ta luop­ua varas­tos­ta Her­ne­saa­res­sa. Tila on vil­javaras­tolle hal­pa, vaik­ka val­ti­olle sen myymi­nen tont­ti­maak­si olisikin tuot­tavaa. Vil­javaras­to ei niitä raho­ja saa. Korkea-arvoinen upseeri sanoi min­ulle yksi­tyis­es­ti, että jos puo­lus­tusvoimat saisi­vat rahat San­ta­ham­i­nan myymis­es­tä itselleen sen sijaan, että ne menevät Senaat­tiki­in­teistöille, he lähti­sivät San­ta­ham­i­nas­ta heti.

78 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Vallisaarelle ja Kuninkaansaarelle?”

  1. Kiitos päiv­i­tyk­ses­tä näi­den saarten kohtalon suh­teen. Kaveri­porukas­sa olemme vesikielel­lä odotelleet näi­den aukeamista. Val­lisaa­reen saisi mielestäni vähäl­lä vaival­la raken­net­tua veney­htey­den Suomen­lin­nas­ta. Soutaen siitä menee aikaa n 3 min. Saaren toinen kärk­i­hän on suht siisti — voisiko sen aida­ta omak­si alueek­seen kunnes sisäosat on siiv­ot­tu ja inventoitu.

  2. Mun käsit­tääk­seni rahas­ta tässä on kysymys, muse­o­rak­en­tei­den suo­jelu ja muu saa­reen lait­ta­mi­nen tulee kalli­ik­si, ja tätä laskua ei ole tähän saak­ka suos­tunut kuit­taa­maan eri val­tion instanssit tai Helsin­gin kaupun­ki. Minus­ta tuo raha pitää vaan kaupun­gin kaivaa, tuol­lainen alue pitää saa­da kaupunki­lais­ten käyt­töön ihan jo sik­si että voitaisi­in jakaa Suomen­lin­nan kävi­jäkuor­maa. Jos joku ehdot­taisi, että säästösy­istä Suomen­lin­na sul­je­taan, niin mikäköhän meteli siitä nousisi?

    Investoin­tien vastapain­ok­si tulee tääl­läkin etsiä tuot­to­ja, tuo sata­man käyt­tö on yksi vai­h­toe­hto ja asum­i­nen toinen. Olen siinä käsi­tyk­sessä että Val­lisaa­reen ei voi rak­en­taa kuin sinne kul­maan, mut­ta Kuninkaansaa­res­sa voisi olla parem­mat mahdollisuudet.

    Laut­tay­hteys ei ole per asukas itseasi­as­sa suh­teessa kovin pahan hin­tainen, kun Suomen­lin­naan malli­in tehdään niin että se on ain­oa liiken­ney­hteys; Suomen­lin­nan laut­ta on kallis per matkus­ta­ja, mut­ta liiken­teen kokon­aiskus­tan­nuk­set suomen­lin­nalaista kohti ovat pienet, kos­ka Suomen­lin­naan ei mene autoväylää.

  3. Nuo saarethan liitetään siihen laut­tali­iken­n­ev­erkkoon, joka on järkevä toteut­taa kun Kru­unuvuoren­ran­ta rakennetaan.

  4. Saarel­la on myös luon­toar­vo­ja joi­ta ei mon­es­ta paikas­ta löy­dy: lep­akoi­ta, per­hosia, ja varsin harv­inaisia kasve­ja. Näille täy­tyy sit­ten sanoa hyvästit, vaik­ka mon­et ovat oikeasti harv­inaisia. Päi­vas­toin kuin vaik­ka liito-ora­va joka on yhtä yleinen kuin varis.

  5. Museoar­vot ovat yksi syy, mik­si Puo­lus­tusvoimat on ollut hidas luop­umaan näistä saarista kuten muis­takin, mod­ern­im­mista, lin­noi­tus­saarista (en tässä tarkoi­ta Santahaminaa).

    Koko Pietari Suuren mer­ilin­noi­tus kaipaisi museoar­vo­jen läpikäyn­tiä ja merkit­tävää museoin­tia. Museovi­ras­tol­la ei tähän mis­sään tapauk­ses­sa riitä rahaa, joten se on ollut enem­män kuin tyy­tyväi­nen siihen, että Puo­lus­tusvoimat on huole­ht­in­ut saarista tähän päivään asti. Lisää aiheesta.

  6. Siel­lä on merkit­täviä his­to­ri­al­lisia muis­tomerkke­jä, jot­ka suo­jeltaisi­in heti, jos ne oli­si­vat Suomen his­to­ri­aa, mut­ta vähem­män innokkaasti, kos­ka ne ovat venäjän historiaa. 

    Suomen­lin­na on Ruotsin his­to­ri­aa. Ehkä sen jo raken­netut alueet saisi tiivistää. 🙂

    Pelot­taa kun päätös­val­ta on lipumas­sa osin Helsin­gin kaupungille. Kan­natan vain alueen his­to­ri­an ja luon­toar­vot säi­lyt­täviä ratkaisuja.

  7. Korkea-arvoinen upseeri sanoi min­ulle yksi­tyis­es­ti, että jos puo­lus­tusvoimat saisi­vat rahat San­ta­ham­i­nan myymis­es­tä itselleen sen sijaan, että ne menevät Senaat­tiki­in­teistöille, he lähti­sivät San­ta­ham­i­nas­ta heti.

    Tämä on muuten erit­täin kuvaavaa ja aika laa­jamit­tainen epäko­h­ta val­tion tila­hallinnos­sa. Tilo­jen käyt­täjän pitäisi pääsään­töis­es­ti omis­taa kiin­teistön­sä, jot­ta täl­lai­sista tehot­to­muuk­sista päästäisi­in eroon.

  8. Yksi syy Val­lisaaren tyhjyy­teen on saaren ammus­varas­to­jen räjähdys 1937. Räjähtämät­tömiä ammuk­sia löy­tynee saaren maaperästä edelleen. Jos ammuk­set pitää siiv­ota pois yhtä tarkkaan kuin Viik­in­mäen van­hal­ta ampumaradal­ta (mis­sä suun­nilleen kaik­ki irtomaa peruskallion päältä kaavit­ti­in pois ja vieti­in muualle käsiteltäväk­si) niin siinä voi het­ki men­nä ja saaren luon­toar­votkin hie­man kärsiä.

  9. Juuri soti­laskäyt­tö on säästänyt saar­il­la ne ain­ut­laa­tuiset luon­toar­vot mitä siel­lä nyt on, osin se on jopa tuonut sinne omat lajis­ton­sa. Sik­si Helsin­gin edus­tan soti­las­saaret ovat mon­es­sa mielessä merkit­tävämpiä kuin muut Suomen­lah­den saaret. Näen saar­il­la vain kak­si sivistynyt­tä käyt­tö­vai­h­toe­htoa. Joko ne suo­jel­laan sekä luon­non että soti­las­raken­nelmien osalta tai sit­ten säi­lytetään soti­lasalueina (mikä tarkoit­taa pitkälti samaa asi­aa). Jos niistä tehdään uusi Pih­la­jasaari vapaaseen virk­istys­toim­intaa, tuhoutuu kor­vaam­a­ton­ta luon­toa yliku­lu­tuk­sel­la. Jos niitä gryn­dataan (pois­lukien se yksi kul­ma), luon­toa tuhoutuu.

    Minus­ta Helsin­gin kaupun­gin kun­nia-asia on jär­jestää rahoi­tus­ta saarten his­to­ri­an ja luon­non säi­lyt­tämiseen. Hie­man rahaa kun­nos­tuk­seen, valvon­taan ja oppaisi­in ja yhteistyötä vene­fir­mo­jen kanssa.

    Saarten jyräämi­nen eli­it­ti-asuinalueek­si tai luon­non tuhoami­nen ryyp­py­porukoiden alle oli­si­vat vaka­va virhe. Moni Pietari Suuren mer­ilin­noituk­sen maatukiko­h­ta on kokenut jälkim­mäisen kohtalon ja van­hat juok­suhau­dat ovat täyn­nä lasin­sir­palei­ta ja graffiteja.

    1. Yksi vai­h­toe­hto todel­la on pyrk­iä säi­lyt­tämään saari mah­dol­lisim­man tarkkaan luon­toa ja hos­to­ri­aa suo­jellen, mut­ta mik­si sen rahoit­ta­mi­nen kuu­luisi Helsin­gin kaupungille eikä val­ti­olle maan­omis­ta­jana? Onko yksikään muu kun­ta rahoit­tanut val­tion luon­non­suo­jelu­aluet­ta alueellaan?

  10. Lämpimästi kan­natan myös val­tion rahoi­tus­ta, mut­ta minus­ta kohteen his­to­ri­alli­nen ja luon­toar­volli­nen merk­i­tys Helsingille on niin suuri että kaupun­gin kan­nat­taisi olla mukana. Sitä­pait­si, kaupun­ki on jo nyt mukana mon­en­laises­sa luon­to­toimin­nas­sa, onhan se esimerkik­si Gar­de­nia Helsin­gin osakas. Jos kaupun­ki on osakkaana tap­pi­ol­lises­sa mm. luon­toretk­iä jär­jestävässä yri­tyk­sessä niin mikä ettei jotain vas­taavaa voisi kehit­tää saarillekin?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    tpyyluoma
    Saako toisen maalle rakentaa?
    Alue on val­tion omistuksessa.

    Olen sem­moi­ses­sa luu­los­sa, että val­ti­ol­la koko saari on suo­jelu­velvoit­tei­neen yksiselit­teis­es­ti meno­erä. Eli var­maankin myyn­ti yhden euron hin­taan Helsin­gin kaupungille on sovittavissa.

  12. Käsit­tääk­seni on muitakin keino­ja saa­da San­ta­ham­i­na edes osit­taiseen sivi­ilikäyt­töön että saataisi­in aikaan “käytävä” noi­hin nyt luovute­tu­ista saartista. 

    Voisi­han Puo­lus­tusvoimat luop­ua esim kaistaleesta San­ta­ham­i­nan län­sir­an­nas­ta jol­loin sille saataisi­in nauhamainen lähiö. Tai sit­ten sal­lia asun­torak­en­tamisen kasarmi­alueelle. Onhan Suomes­sa muitakin kaupunki­varuskun­tia jot­ka eivät ole sul­jet­tu­ja sivi­ileiltä. Kol­mas mah­dol­lisu­us olisi Nato-jäsenyys joka voisi pistää puo­lus­tus­dok­tri­init uusik­si. Tosin vain hyvin pitkäl­lä aika­jän­teel­lä, ja voi olla että lop­putu­los on täysin päinvastainen.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi vai­h­toe­hto todel­la on pyrk­iä säi­lyt­tämään saari mah­dol­lisim­man tarkkaan luon­toa ja hos­to­ri­aa suo­jellen, mut­ta mik­si sen rahoit­ta­mi­nen kuu­luisi Helsin­gin kaupungille eikä val­ti­olle maan­omis­ta­jana? Onko yksikään muu kun­ta rahoit­tanut val­tion luon­non­suo­jelu­aluet­ta alueellaan?

    Helsin­gin ei tarvitse huka­ta saari­in euroakaan, ellei se kat­so osal­lis­tu­mista itselleen mielekkääk­si. Hyvä jos odot­telee ja pitää näp­pin­sä tois­taisek­si erossa. Ehkä val­ti­ol­la on jo suun­nitelmia. Tai jos ei ole, ehkä sen pitäisi kut­sua kokoon asianosaset (puo­lus­tusvoimat, met­sähal­li­tus, museovi­ras­to, luon­non­suo­jelu­jär­jestöt, Helsin­gin kaupun­ki) ja miet­tiä. Ehkä luon­non­puis­tok­si, puo­lus­tus­museok­si, raja­tusti retkeilyyn tai osa kesä­parati­isik­si. Kaupun­gin sil­to­ja ja liiken­ney­hteyk­siä ei kai­va­ta, jos kulu­tus halu­atan pitää vähäisenä (veneitä ja yksi­ty­isiä kul­je­tusyri­tyk­siä kyl­lä riit­tää, ja omis­ta­jakin voi toteut­taa kulun oma­l­la tavallaan).

  14. Mitäs jos otet­taisi­in se his­to­ria ihan neu­traal­isti? Yksi sukupolvi, joka ei sinne Uralille ennät­tänyt, pisti jo paljon ryssän arkkite­htu­urik­si kut­sumaansa murskak­si. Ei kai sitä tarvitse enää kiukutel­la kiville, pois­lukien turhat padot? Tai keltaisille puu­taloille? Varsinkin kun muis­taa, että ne todel­lakin oli­vat ennen venäläis­ten, joten voitol­la­han tässä oltaisi­in, jos ei itse paikko­ja tuhottaisi.

    Var­maan olisi ihan mie­lenki­in­toista his­to­ri­aa niin matkail­i­joille kuin myös helsinkiläisille tar­jol­la. His­to­ri­al­la on se has­su tapa, että se on jo tapah­tunut, joten on has­sua jos museovä­ki tai kaupun­ki halu­aa piilotel­la venäläis­ten vaiku­tus­ta ja jälk­iä. Turhia teol­lisen aikakau­den jälk­iä, kuten eräitä pato­ja, jot­ka hait­taa­vat ja estävät nykypäivän elämää, he kuitenkin sit­ten halu­a­vat jät­tää. Krim­in sotakin on sen ver­ran kuu­luisa kahak­ka, että siihen liit­tyvä his­to­ria kiin­nos­taisi. Toki eipä tuon tuot­teis­t­a­mi­nen ole tähänkään saak­ka kun­nol­la onnis­tunut. Sinän­sä vaan aut­taisi sitä per­su­ja äänestänyt­tä tak­sikuski­akin, jos sieltä lento­ken­tältä saataisi­in sitä porukkaa houkutel­tua kaupunki­in yöpymään, vaik­ka sit­ten taulu­ja tai lin­noituk­sia kat­so­maan. Ei var­maan hait­taisi vihre­itäkään, jos siitä lento­ken­tästä edes palvelu­alat hyö­ty­i­sivät kaupungis­sa, kun sen sulkem­i­nen ei tai­da olla ihan huomispäivää. 

    Taitaa olla näi­den saarien kanssa sel­l­ainen ongel­ma, että jos yhden rak­en­taa, niin muutkin menevät. Johtaa­han keski­o­lutkin lop­ul­ta hel­vetin porteille. San­ta­ham­i­nas­sa on aluei­ta jot­ka ovat jo ihmiskun­nan käytössä ja niiden rak­en­t­a­mi­nen ei ihmeem­piä mene­tyk­sia muulle luo­makun­nalle tuot­taisi, mut­ta nämä muut saaret taita­vat olla niin onnekkai­ta, että niis­sä on korkein­taan kulunei­ta polku­ja, joten ne sopi­si­vat parem­min his­to­ria- ja luon­tomatkailu­un. Toki näi­denkin saarien rak­en­tamisen vas­tus­t­a­mi­nen johta­nee nyky­menol­la siihen, että jos­sain muual­la pis­tetään met­sää nurin. Mielu­um­min sitä kuitenkin pitäisi kaupun­gin paikoil­laan ja jät­täisi sit­ten sen asukkaille nämäkin saaret vapaa-ajan käyt­töön, ja joillekin mah­dol­lisu­udek­si tehdä rahaa tur­is­te­ja ulkoilut­ta­mal­la. Tämä vain taitaisi tarkoit­taa paljon uut­ta siluet­ti­in tuon linkki­tornin lisäk­si, ja niitä bule­vardis­oin­te­ja ahdis­ta­maan autois­saan kaupunki­in yrit­täviä ympärysvaltalaisia.

  15. Mitenkäs Val­lisaaren voisi rak­en­taa täy­teen asun­to­ja tuhan­sille ihmisille laut­tay­htey­den varaan, kun se laut­tay­hteys tun­tuu ole­van ihan mah­do­ton aja­tus paljon lyhyem­mäl­lä yhtey­del­lä Helsingin­niemeltä Laajasaloon?

  16. Gryn­daamisen sun­nitelu aloitet­ta­va heti. Luon­toar­vo­ja ja museoko­htei­ta sit­ten paikoitellen suo­jelta­va aitauk­sil­la. Eli­it­ti­a­sum­i­nen ja pus­sikaljoit­telu on juuri sitä mitä tarvi­taan. Saarista pää­sisi naut­ti­maan kaik­ki väestöryh­mät. Asum­ista ja virk­istys­tä tuonne sen ver­ran kuin luon­to ja kult­tuuri­ar­vot vain kestävät. On tehtävä visiopa­per­it Laa­jasa­lo — Santahamina/sotilassaaret — Suok­ki yhtey­destä asumisen ja rak­en­tamisen kannal­ta. Paper­it voisi sisältää eri vari­aa­tiot köysir­adoista ‚siloista , tun­neleista ja lau­toista. Ehkä sit­ten 2100-luvulla.

    On vähän has­sua kun näinkin lähel­lä maan suurim­man kaupun­n­gin keskus­taa on sul­jet­tua aluet­ta näinkin paljon. Olen asunut kauan oikeas­t­aan aika lähel­lä tuo­ta nurkkaa. Lähistöl­lä on “julkises­sa omis­tuk­ses­sa ole­vaa” sul­jet­tua tai käytän­nössä sul­jet­tua luk­sus­plänt­tiä aika paljon. Osaa tuos­ta olen päässyt ihaile­maan vain val­oku­vista tai lyhyesti ilmas­ta käsin.

    En ole kateelli­nen tai ilkeä , mut­ta jos­sain mieliku­vi­tus­maail­mas­sa saaret voisi kai suo­jel­la kieltämäl­lä ihan kaik­il­ta ihmisiltä mai­hin­nousu tuol­la kokon­aan. Aina epäilen suo­jeluhalukku­u­den syyk­si nim­by­i­lyä ja sisäpi­iri­ase­man suojelua.

  17. Toivoisi, että merel­lisyys vih­doin alet­taisi­in Helsingis­sä ymmärtää niin, että saaret ja muut luon­non­ran­nat voitaisi­in säi­lyt­tää sel­l­aisi­naan eikä niitä tarvit­sisi “kehit­tää”. Kaupun­gin tulisi “grow up rather than grow out” (kanadalaista Brent Tode­ri­ania lainatakseni).

    Jostain syys­tä raha nousee aina esi­in luon­non­suo­jelu­alueista puhut­taes­sa. Luon­non­suo­jelun kus­tan­nuk­set taita­vat kuitenkin olla vähäiset moni­in mui­hin asioi­hin (esim. tun­nelei­hin ja sil­toi­hin) verrattuna.

  18. Asuin­rak­en­tamiseen ongel­ma lie, että laut­ta­mat­ka on tuplas­ti Suomen­lin­naan — myös ajas­sa, ja ran­nas­ta on vielä 500–800 metriä “reunoille” (jos tavoite on alle 400m pysäkille). Tarkoit­taa myös surkeaa vuoroväliä, kos­ka kus­tan­nuk­set. Maa­ta pitkin (san­ta­ham­i­na-laa­jasa­lo-keskus­ta) ollaan 10 km päässä. Laa­jasa­lon keskus­taankin on 5–7 km, ja pitäisi rak­en­taa 200 m sil­ta ja “aidat­tu” käytävä San­ta­ham­i­nan läpi. Toisaal­ta Suomen­lin­nan läpi ei his­to­ri­asy­istä pääse suuril­la kul­je­tusvä­lineil­lä kuin ali. Joko asum­i­nen on hyvin kallista ja har­vaa, niille joil­la on varaa ajaa oma­l­la veneel­lä läpi vuo­den eikä lähipalvelui­ta, tai futur­is­tisen hyper­ti­ivistä ja 20 000 asukas­ta, jos­sa tavarankul­je­tuskin on sisätilois­sa ja metro ain­oa yhteys, eikä autopaikko­ja ole kos­ka ei ole tietä per­ille. Län­simetron ja Lentoradan hin­ta-arvioil­la kus­tan­nus alta 20 000 e/asukas. Välimuodot ei tai­da onnis­tua sijain­nin takia? Rak­en­tamis­es­takin voisi tul­la “mie­lenki­in­toista” organ­isoitavaa, ele­ment­tikul­je­tuk­sia pv. pont­toon­isil­lan avulla?

    Voi sit­ten jatkaa metroa San­ta­ham­i­naan jos se vapau­tuu, ja saa ase­mat suokki­in ja Johan­nek­sen kirkon paikkeille. Metrol­la saisi saar­ille kak­si sisäänkäyn­tiä ja pisim­mät käve­lyt puoleen kilo­metri­in (liuku­por­taat vie alkumatkan 🙂 )

    Eli mitään ei tapah­du 50 vuo­teen, ja joku käyt­tää kauheasti rahaa sen tekemiseen “tur­val­lisek­si” sat­un­naisille veneil­i­jöille. Ja sit­ten se on jo saavutet­tu etu ‑virk­istysalue (kun nyt se on “uut­ta maa­ta” virk­istysaluemielessä), ja rak­en­tamis­es­ta voidaan kinastel­la seu­raa­vat 50 vuotta.

  19. Met­sähal­li­tuk­sel­la on hyvä tat­si pääl­lä Val­lisaa­res­sa. Pro­jek­tiryh­mä on perustet­tu ja visiot ovat selkeät. Tämän vuo­den lop­ul­la val­tioneu­vos­to siirtää myös saarien kiin­teistöt Senaatil­ta Met­sähal­li­tuk­selle. Vuodet 2014 ja 2015 saaret ovat vielä suljettuja.
    Koh­ta kaupungille ei jää jäl­jelle muu­ta kuin näp­pi­en­sä nuolem­i­nen, joka näil­lä kaupun­gin meri-visioil­la ei ole yhtään huonom­pi vaihtoehto.

  20. Mah­do­ton aja­tus:
    Mitenkäs Val­lisaaren voisi rak­en­taa täy­teen asun­to­ja tuhan­sille ihmisille laut­tay­htey­den varaan, kun se laut­tay­hteys tun­tuu ole­van ihan mah­do­ton aja­tus paljon lyhyem­mäl­lä yhtey­del­lä Helsingin­niemeltä Laajasaloon?

    Se ero on siinä, että Laa­jasa­loon menee jo nyt sil­ta. Eli se laut­ta ei oikeasti olisi vai­h­toe­hto, vaan ihmiset käyt­täi­sivät omaa autoa, ja liikenne tukkeu­tu­isi ja tarvit­taisi­in mas­si­iviset investoin­nit teihin.

    Val­lisaari sen sijaan olisi oikeasti saari, eikä siis lau­tan lisäk­si mui­ta vai­h­toe­hto­ja olisi tar­jol­la. Asukaskun­ta valikoi­tu­isi tämän rajoituk­sen mukaan, kun taas Laa­jasa­los­sa valikoi­tu­mi­nen tapah­tu­isi yksi­ty­isautoilun lähtökohdasta.

    Tietenkin voidaan kysyä, olisiko jonkin­laisen pien­imuo­toisen eko­hip­pikom­muunin rak­en­tamises­sa Val­lisaa­reen yhtään mitään järkeä, ainakaan kaupun­gin vetämänä pro­jek­ti­na. Kuu­lostaa vähän puuhastelul­ta, joka olisi parem­pi hoitaa yksi­ty­isin voimin. Lop­putu­loskin olisi luul­tavasti parem­pi kuin val­tu­us­ton manke­lin läpi vedet­ty­inä kompromisseinä.

  21. Saaret ensin kaupun­gin omis­tuk­seen ja sit­ten vuokrataan sieltä tont­te­ja helsinkiläisille, joil­la on yli 1 milj € palkkat­u­lot vuodessa. Täl­löin saadaan tont­tivuokrien lisäk­si +180000€ /asukas vuodessa muual­la käytet­täväk­si. Muka­va raha luon­toar­vo­jen ylläpitämiseen muual­la Helsingissä.

  22. Ensin­näkin Osmo, ei kan­na­ta kom­men­toi­da sel­l­aisia asioi­ta, joi­ta ei hah­mo­ta. Saarien merk­i­tys Helsin­gin puo­lus­tuk­selle on ehkä juuri sel­l­ainen. 😉 Helsin­ki on sijaintin­sa takia pääkaupungik­si hyvin huono val­in­ta, jon­ka kanssa vain on elettävä.

    Sen sijaan kan­nat­taa miet­tiä oikeasti, mitä niil­lä nyt tehdään? En, olenko sit­ten liian vihreä tähän porukkaan, mut­ta ennen kuin tehdään mitään pitäisin ne suo­jelu­alueina. Harakan luon­toar­vo­jen kanssa kävi juuri niin kuin pelkäsimme. Harakan avaami­nen tuhosi muu­ta­mas­sa vuodessa saaren luontoarvot.

    Helsin­gin edus­ta on täyn­nä saaria, joil­la ei ole mai­hin­nousura­joituk­sia. Joten mitään painet­ta juuri näi­den saarien avaamiseen ei ole. Jos ja kun se tehdään, pitää päätök­sen perus­tua sekä tietoon vaiku­tuk­sista luon­nolle että taloudel­lisi­in realiteetteihin.

  23. Ne on samankokoiset kuin Viikin pel­lot. Jotenkin tun­tu­isi kivem­mal­ta ajatuk­selta kävel­lä hienoil­la kallioisil­la saarilla.

    En laisinkaan ymmär­rä tota pel­to­jen säi­ly­tysvim­maa. Onko­han syy siinä että niin suuri osa päät­täjistä on lan­de­paukku­ja ja kaipaa­vat ihanan kotiseu­tun­sa aukei­ta maisemia jos­sa vastale­vitet­ty pas­ka ihanas­ti tuok­sah­taa kesäillassa.

  24. Luon­toaluei­den yhteiskun­nalle tar­joilemia hyö­tyjä las­ke­taan usein hilli­tym­min kuin luon­non­suo­jelun kustannuksia.

  25. Val­lisaari on erit­täin muka­va paik­ka. Siel­lä on todel­la näkemisen arvoisia yksi­tyisko­htia. Alek­san­terin pat­teri (kallioon louhit­tu kasar­mi vuodelta miek­ka ja kilpi), Kivet­ty jalankulkubule­var­di, joka on raken­net­tu tsaarin vierailua varten (Toki nykyään ei niin käveltävässä kun­nos­sa). Tiet­tävästi ain­oa paik­ka, jos­sa pääsee kalaan makeave­tiselle järvelle n. 2km kaivopuis­tos­ta… Näköaloista jokaisen ilman­su­un­taan nut puhumattakaan. 

    Halu­aisinko nähdä tämän paikan avau­tu­van yleisölle? No tot­takai, mut­ta ne luon­toar­vot… Sieltä löy­tyy kasvi­la­je­ja, joi­ta ei tava­ta muual­ta maail­mas­ta. Lisäk­si kasvi­la­je­ja, joi­ta on vain Val­lisaa­res­sa ja esim. Aus­tralias­sa… Ihan vain esimerkkinä. Pur­je­laivakaudel­la Val­lisaari oli laivo­jen pain­o­las­ti­maan kaatopaik­ka (lue mullan/hiekan/saven). Tästä johtuen siel­lä on ihan eriskum­mallisia kasveja. 

    Itse olen päässyt saarel­la käymään n. 15 vuot­ta sit­ten. Toki myös samal­la reis­sul­la kävin kuninkaansaa­res­sa. Onhan tuos­sa välis­sä sil­ta. Saari on myös täyn­nä luo­las­to­ja jään­teenä eri aikakausien soti­laal­li­sista käyt­tö­tarkoituk­sista. Tämä yksi­tyisko­h­ta tekee saares­ta kyseenalaisen raken­nusko­hteena. Maapera on kuin tahko­ju­us­toa pin­taa syvemmältä. 

    Tässä syitä, mik­si toivon, että järkiperäi­nen virk­istysko­hdetoim­inta rajoite­tu­in kävi­jämäärin on se ain­oa käyt­tö­tarkoi­tus tulevaisuudessa.

  26. oon aika kyl­lästynyt luon­toar­voista jauhamiseen. jos siel­lä on pur­je­laivo­jen mukana tullei­ta vierasla­je­ja, niin eikä ne pitäisi luon­non­suo­jelun kannal­ta pois­taa. Aja­tus siitä, että soti­las­saaret ovat luon­noltaan arvokkaampia kuin ns koske­ma­ton luon­to, on tosi outo. jos siis saaren käyt­tö on nos­tanut sen luon­toar­voa, niin sil­loin­han se pitää rak­en­taa. van­hat luo­lat eivät hait­taa rak­en­tamista. parem­pi rak­en­taa tänne, mis­sä ihmiset jo ovat

  27. Kun­nal­lis­tekni­ikkakin mak­saa. Suomen­lin­nan huolto­laut­ta antaa esi­makua liiken­nöin­tiku­luista saariasutukseen.

    Kuiv­asaaren museoalueen matkailukäytön edis­tämi­nen on ollut niin heikkoa, että ilmeis­es­ti asia ja matkailu­tu­lot eivät vain kiin­nos­ta. Tila­nen tuskin muuttuu.

    Luion­toar­vo­jen näkökul­mas­ta eteenkin san­ta­ham­i­na on oikein hyvä juuri nykyisessä käytössään. Muidenkin tur­val­lisu­usvi­ra­nomais­ten koulu­tus ja esik­in­ta­toim­into­ja sinne voisi sijoit­taa — ai, mut­ta eihän SM (=poli­isi ja raja) tai VM (=tulli)voi thedä mitään yhdessä PLM:n kanssa, puhu­matatkaan LVM (=viestin­tävi­ras­to, kyber­tur­val­lisu­us). Sek­torit ovat sektoreita.

  28. Saari­in ei ole mitään järkeä rak­en­taa asum­ista isosti.

    Jos tarvi­taan rahaa, revitään sitä veroina ja kun­nos­te­taan saaret matkailu- virkistyskäyttöön.

    Asuin­rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taa keskit­tää pääosin oleville alueille ja jät­tää koske­mat­tomat paikat vapaa-ajan käyt­töön tiivi­in asumisen stres­saamille ihmisille.

  29. Hienoa, että Osmo lähdit mestoille! 

    Val­lisaari ja Kuninkaansaari ovat luon­noltaan nyky­isin hemi­bore­aal­ista lehtimet­sävyöhyket­tä ja niiden nykyiseen kasvil­lisu­u­teen on suuresti vaikut­tanut raken­nustöis­sä saa­reen kul­jetet­tu maa-aines ja betoni­rak­en­teista liuen­nut kalkkikivi. Saaren korkeimpi­en osien kohdal­la kulke­vat val­lit ovat kasvil­lisu­udeltaan aro­maiset ja siel­lä esi­in­tyy paljon meikäläisit­täin harv­inaisia eteläisiä laje­ja. Varsinkin Val­lisaaren lehtipu­us­to on eksoot­ti­nen, paljon lehmus­ta, saarnea, vaahter­aa ja jopa vil­liy­tynyt­tä pop­pe­limet­sää sekä suuria van­ho­ja haavikoita. 

    Uhanalais­ten ja silmäl­läpi­det­tävien hyön­teis­la­jien määrä on pelkästään Val­lisaa­res­sa yli sata, mikä tekee alueesta hyvin ain­ut­laa­tuisen Uuden­maan mit­takaavas­sa. Ain­oas­taan San­ta­ham­i­nas­sa uhanalais­ten lajien määrät ovat suurem­mat ja lajimäärät pin­ta-alaan näh­den ovat huip­pu­lu­okkaa, mikä on seu­raus­ta harv­inais­ten elinympäristö­jen suures­ta avo­maaelinympäristö­jen pin­ta-alas­ta, pitkästä his­to­ri­as­ta, alueen koske­mat­to­muud­es­ta ja val­tavas­ta lahop­u­un määrästä. 

    Se, että alueen luon­toar­vot ovat osin ihmis­toimin­nan ansio­ta on sivu­seik­ka, jos­ta pitää ain­oas­taan olla kiitolli­nen — sekä kaupun­gin, että uhanalais­ten lajien kannal­ta. Myös kasvil­lisu­us on osa kult­tuuri­his­to­ri­aa — nur­mikot varsin har­voin! Jos jotkut kasvi­la­jit ovatkin saa­neet mah­dol­lisu­u­den ihmisen kaut­ta niin suurin osa lajis­tos­ta on tehnyt sen ihan itse — ns. koske­ma­ton aito ja alku­peräi­nen luon­to katosi Euroopas­ta joskus 25 000 vuot­ta sit­ten, kun megafau­na hävitet­ti­in. Nyt on puh­taasti kysymys siitä halu­am­meko suo­jel­la tuo­ta men­neeseen maail­maan kuu­lu­vaa uhanalaista lajis­toamme siel­lä mis­sä se on vai emme. 

    Helsinkiläisil­lä on nenän­sä edessä mah­ta­va kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti ja luon­non puoles­ta paras­ta A‑ryhmää ole­va tur­is­tiko­hde, jon­ka raken­nusten seiniä ei kirkkovene­taide vielä ole pilan­nut. Alueen kanssa tulee ede­tä varovasti ja panos­taa kon­trol­loitu­un ohjat­tuun matkailu­un, joka hyö­dyn­tää jo ole­mas­sa ole­via raken­nuk­sia ja kun­nioit­taa his­to­ri­aa. Vapaa haahuilu on jo Harakalla kokeil­tu eikä Ateneu­mi­inkaan saa vapaasti kulkea kel­lon ympäri ilman valvon­taa. Hom­man ei tarvitse olla eri­tyisen ilmaista ja kulkemisen vapaa­ta, vaan kus­tan­nuk­set kat­tavaa ja ohjat­tua “kyläaluei­den” ulkop­uolel­la. Myös laiduneläimet, leiri- ja luon­tok­oulut oli­si­vat sopi­vaa toim­intaa. Alueen venäläi­nen his­to­ria ja sen esit­te­ly toisi taku­u­var­masti alueelle laadukas­ta tur­is­mia ja olisi omi­aan lisäämään eräi­den taho­jen henkistä avau­tu­mista. Suomen, Ruotsin ja Venäjän his­to­ria on kan­so­jemme yhteistä his­to­ri­aa — sen kuu­luu yhdis­tää meitä, ei erottaa!

  30. Mitä jos tehtäisi­in sama kuin Pih­la­jasaar­illekin. Eli ei juuri mitään. Antaa yksi­tyisen yri­tyk­sen hoitaa reit­tili­ikenne kesäaikaan, kaupun­ki palkkaa saa­reen kesä­na­jak­si talon­miehen kesä­työläis­a­pu­laisi­neen ja annetaan lupa rav­in­toloit­si­jalle ja kioskin­pitäjälle. Ehoste­taan vähän polku­ja, asen­netaan tarvit­ta­va määrä kiel­to- ja varoi­tuskylt­te­jä, kun­nos­te­taan lai­turi ja raken­netaan pari uimakop­pia. Ei mitään hienoa tai kiiltävää eikä tule kenellekään mak­si­maal­isia rahal­lisia voit­to­ja, mut­ta ei tarvitsekaan.

  31. Suomen­lin­nas­sa asuu (asuiv. 2008) vajaat 800 henkeä eli n. 380 as/km2. Suomen­lin­nan alueel­la on mm. Merisotakoulu.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Yksi vai­h­toe­hto todel­la on pyrk­iä säi­lyt­tämään saari mah­dol­lisim­man tarkkaan luon­toa ja hos­to­ri­aa suo­jellen, mut­ta mik­si sen rahoit­ta­mi­nen kuu­luisi Helsin­gin kaupungille eikä val­ti­olle maan­omis­ta­jana? Onko yksikään muu kun­ta rahoit­tanut val­tion luon­non­suo­jelu­aluet­ta alueellaan?

    Isäni oli kansan­talousti­eteen pro­fes­sori. Mut­ta perin van­hen­tuneet käsi­tyk­set hänel­lä oli. Hän ei koskaan puhunut erik­seen kun­nal­listaloud­es­ta ja val­tion­taloud­es­ta vaan yksi­no­maan julkises­ta taloudesta.

  33. Rajoit­tam­a­ton vapaa pääsy kaikille ran­noille mel­las­ta­maan — eihän tuos­sa olisi mitään järkeä. Mikä hit­to siinä on, että porukat aina vain jät­tää jäl­keen­sä tupakan­tumpit, kal­jatölk­it ja jopa ker­takäyt­tö­gril­lit. Osmo tai Sauri voisi perus­taa työt­tömien nuorten joukos­ta kaader­it ranto­ja siivoa­maan, siinä olisi sopi­vaa hom­maa riit­tämi­in niille, jot­ka sosi­aal­i­tukia nauttivat!

    Mikään ei ole niin eto­vaa, kuin liikkua jol­lain kaupun­gin upeista luon­toko­hteista löytääk­seen sit­ten tun­nel­man pilaavaa “kult­tuuri­jätet­tä”! Sin­ga­pores­sakin sakot roskaamis­es­ta ovat tun­tu­via, mik­sei meillä.

  34. Hienoa maise­maa. Tosin on näin syyssäil­lä syytä pitää mielessä, että Val­l­lisaaren eteläpuolelta aukeaa jok­seenkin aava meri. Edesä ovat vain Isoaari ja Kuiv­asaari ja joitain luotoja.

    Koval­la tuulel­la voi tul­la aikaa freesi olo.

    Hong Kongis­skain on yllät­tävän suuria viheralueita.

  35. Usko­ma­ton­ta etta joku edes ajat­telee Val­lisaaren tai Kuninkaansaaren kayt­toa muuhun kuin suo­jelu­un. Eihan mitaan vas­taavaa loy­dy muual­ta Suomen­lah­den ran­nikol­ta. Mut­ta seu­rat­tuani tata Blo­gia, niin ymmar­ran etta var­maan sem­moisille ajatuk­sille on jarke­va perus­po­h­ja. Kai sinne joitain sato­ja ihmisia saadaan asutet­tua, tai ainakin suuri maara puu­ta hakattua.

    Pan­naan tonteiksi.

    t. Mikko

  36. Tehdään saarista vapaakaup­pa-alue kasi­noi­neen ja pil­ven­pi­irtäji­neen. Se toisi ter­vet­tä kil­pailua ja kir­i­tys­tä Helsingillekin.

  37. “Tun­neli väylän ali? En olisi yllät­tynyt, vaik­ka sel­l­ainen olisi olemassakin.”

    Sivul­la http://fi.yelp.fi/biz/maanalaiset-tunnelit-helsinki‑2 sanotaan:

    “Erään tut­ta­vani mum­mi oli aikoinaan 1900-luvun alus­sa töis­sä puo­lus­tusvoimil­la ja asui miehen­sä kanssa Suomen­lin­nan viereisel­lä saarel­la, joka taitaa vieläkin olla puo­lus­tusvoimien käytössä. Tämä mum­mi sit­ten ker­toi tari­naa, että hän pääsi näitä tun­nelei­ta pitkin armei­jan autol­la aina man­tereelle töi­hin muiden työn­tek­i­jöi­den kanssa, mut­ta hänen julkisel­la sek­to­ril­la työsken­nel­lyt miehen­sä jou­tui aina men­emään omine neu­voineen töi­hin man­tereelle joko hiihtäen jään yli tai kesä­sisin veneellä.”

    Lähde ei ole kovin luotet­ta­va, mut­ta en olisi minäkään yllät­tänyt jos täl­lainen tun­neli olisi olemassa. 

    Itse kan­nat­taisin sel­l­aista aja­tus­ta että saar­ille raken­naisi­in – tämä on tärkeää – van­hanaikaisen näköisiä asuin­talo­ja 500‑1000 hen­gelle ja Suomen­lin­nan laut­ta jatket­taisi­in saar­ille, mat­ka-aika Kaup­pa­to­rille noin 25 min. 

    Kuninkaansaares­ta on vaivaiset 200 metriä San­ta­ham­i­naan. San­ta­ham­i­nan lounais­nurk­ka voitaisi­in uhra­ta tiivi­ille asu­tuk­selle, luokkaa 10 000 as/km2, ja rak­en­taa sil­ta Kuninkaansaaren ja San­ta­ham­i­nan välille. San­ta­ham­i­naan lau­tal­la menisi noin 35 min, jos laut­ta on yhtä nopea kuin Suomen­lin­nan laut­ta. Asu­tus olisi syytä keskit­tää siten, että lau­tan lai­turille olisi enin­tään 500 metriä.

  38. Senaat­ti-kiin­teistöt on käsit­tääk­seni, ainakin mon­en vuokralaisen kannal­ta, siitä ongel­malli­nen val­tion liike­laitos, että moni taho on joutunut koke­maan jatku­via iso­ja koro­tuk­sia vuokraansa. Toki on val­ti­ol­la myös paljon huonokun­toisia kiin­teistöjä, joiden ylläpi­to tulee tavat­toman kalli­ik­si. Minkälaiset, tulostavoit­teet ao. liike­laitok­selle on mahdet­tu val­tion tahol­ta aset­taa, ja miten seu­rataan että kiin­teistön­hoidon kulut ja vuokralais­ten mak­samat vuokrat ovat kaik­il­ta osil­taan kohtu­ullisia ja että ne kanavoitu­vat oikeudenmukaisesti? 

    Tuot­toa luulisi Senaat­ti-kiin­teistö­jen ole­van help­poa tehdä yksinker­tais­es­ti vuokria korot­ta­mal­la. Ongel­mallisek­si tilanteen tekee se, että jol­lakin tapaa uni­ikin kohteen (esim. eri­ty­is­ti­la) vuokralainen ei aina voi vai­h­taa hel­posti kiin­teistöstä toisen vuokranan­ta­jan kiin­teistöön. Esim. vankilo­iden pito on tästä syys­tä tul­lut, ainakin kuu­lop­uhei­den tai lehti­ti­eto­jen mukaan, niin kalli­ik­si, että vanke­jakin on ilmeis­es­ti tästä syys­tä parem­pi päästää vapaalle jalalle ja vankilo­i­ta sulkea! 

    Jos olisin yrit­täjä, en var­maankaan uskaltaisi Senaat­ti-kiin­teistön vuokralaisek­si esimerkik­si Val­lisaa­res­sa tai Kuninkaansaa­res­sakaan ryhtyä, ainakaan ilman erit­täin pitkäaikaista vuokra­sopimus­ta, joka tur­vaisi vuokralaisen ase­man mah­dol­lisia, muiden kuin vuokraa­mani kiin­teistön kor­jaus- ja ylläpi­toku­lu­jen aiheut­ta­man paineen (tai jonkin muun syyn) takia, ainakin välil­lä perus­teet­tomil­ta vaikut­tavia vuokranko­ro­tuk­sia vas­taan. Jos (yri­tyk­sen) toim­inta raken­netaan jonkin ain­ut­laa­tuisen jutun varaan, esim. asumisen mah­dol­lis­t­a­mi­nen (hotel­li?) Helsin­gin edus­tan saarten ain­ut­laa­tuisen upeas­sa miljöössä, ja toim­inta lähtisi hyvin suju­maan, olisi yrit­täjä tämän jäl­keen “koukus­sa”, ja alt­ti­ina jatku­vien vuokranko­ro­tusten kuris­tavalle kier­teelle, mikäli vas­taavaa kor­vaavaa sijoit­tumi­s­paikkaa ja tilo­ja ei muual­ta löy­ty­isi. (Yri­tys voi teki tehdä konkurssin, mitä mah­dol­lisu­ut­ta esim. vanki­lal­la, yliopis­tol­la tms. ei tai­da olla.)

    Miten ao. liike­laitos mah­taa jyvit­tää kulut kiin­teistö­jen­sä ylläpi­dos­ta? Kerätäänkö kaik­ki kulut samaan pot­ti­in, jon­ka kokon­ais­sum­ma sit­ten kaikille vuokralaisille surut­ta (Huom! ei aina ilman vuokralaisen surua!) mak­set­tavak­si ositetaan? 

    Sinän­sä ei min­ul­la ole mitään sitä vas­taan, että Helsin­gin ulkosaaret säi­lyvät val­tion tai kaupun­gin omis­tuk­ses­sa, mut­ta nuo pelisään­nöt on syytä tehdä kaikkien osa­puolten (myös mer­ilu­on­non säi­lymisen) kannal­ta reiluik­si, jos sinne esim. hillit­tyä yri­tys­toim­intaa halu­taan. Luon­toar­vo­jen säi­lyt­tämisen kannal­ta taitaisi silti olla parem­pi vai­h­toe­hto pitää saaret sul­jet­tuina ja valvot­tuina alueina, jonne ei kaikil­la ole vapaa­ta pääsyä.

  39. Koti-isä: Mitä jos tehtäisi­in sama kuin Pih­la­jasaar­illekin. Eli ei juuri mitään. 

    Tässä on nyt sem­moinen ongel­ma, että ei tehdä mitään tarkoit­taa että his­to­ri­alli­nen raken­nuskan­ta saarel­la rom­ah­taa. Nyrkkisään­tönä raken­nus­suo­jelus­sa yritetään kek­siä van­hoille raken­nuk­sille jotain käyt­töä, ja toi taas tarkoit­taa että niil­lä olisi käyttäjiä…

  40. Pitäisi käy­dä läpi ensin aja­tusleik­ki mah­dol­lis­es­ta hyvin tiivi­istä ja tilaan sopi­vasti raken­netus­ta autot­tomas­ta “saarikaupungista” Val­lisaaren sopi­vaan osaan raken­net­tuna. Keski­aikaiseen tapaan kapeil­la ja mutkaisil­l­la (tuulelta suo­jaav­il­la) kaduil­la? Toki valitet­tavasti tuo­ta rajoit­taa paloau­to­jen tilan­tarve (Helsingillä on kyl­lä hyvinkin pieniä paloautoja).

    Täl­lainen saarikaupun­ki tuk­isi tur­is­mia saarelle (perus­palve­lut, ruokakaup­pa nyt ainakin) ja pitäisi laut­tay­hteyt­tä, ehkä kahvi­laakin pystyssä huonoina vuo­de­naikoina ja jakaisi kun­nal­lis­tekni­ikan kus­tan­nuk­sia. Jän­nit­täväl­lä taval­la (arkkite­htik­il­pailu!) toteutet­tuna voisi olla tur­is­tiko­hde sellaisenaan.

    Kan­nat­taisiko? Se pitäisi ihan oikeasti laskea. Vaakakup­pi­in kun­nal­lis­tekni­ikan, laut­tay­htey­den ja rak­en­tamisen hin­ta, toiselle puolelle luotet­tavia arvioi­ta tur­is­mista ja asukkaista. Kyse­ly­tutkimuk­sel­la voisi selvit­tää jol­lakin luotet­tavu­udel­la, löy­ty­isikö asukkai­ta. Asum­i­nen voisi (ehkä) olla edullis­takin, jol­loin houkut­telisi ehkä boheemim­paa porukkaa pitkän laut­ta­matkan päähän.

  41. Sakke: Senaat­ti-kiin­teistöt on käsit­tääk­seni, ainakin mon­en vuokralaisen kannal­ta, siitä ongel­malli­nen val­tion liike­laitos, että moni taho on joutunut koke­maan jatku­via iso­ja koro­tuk­sia vuokraansa. 

    Senaat­ti-kiin­teistö­jen viime­vu­osien raken­nushankkeista ainakin Stake­sille ja Helsin­gin hätäkeskuk­selle räätälöidyt tilat osoit­tau­tu­i­v­at käyt­täjille liian kalliiksi.

  42. Kuka näitä nim­iä oikein kek­sii? Val­tion kiin­teistöy­htiö on Senaat­ti-kiin­teistöt ja vuokra-asun­toy­htiö Kru­unua­sun­not, eikä Suomes­sa ole senaat­tia eikä kruunua.

  43. Ja sit­ten vaan ideoimaan, miten vaikeustas­teeltaan vielä han­kalampi Isosaari ote­taan käyt­töön, ja millaiseen?

    Isosaaren satavuoti­nen his­to­ria lin­nake­saare­na päät­tyy ensi vuo­den lopus­sa, kun Puo­lus­tusvoimat läh­tee sieltä. …
    Vaik­ka Puo­lus­tusvoimat läh­tee, saaren sijain­ti ei muu­tu mik­sikään. Sik­si saarelle jätetään tyk­it, jot­ka pide­tään käyt­tökun­nos­sa. Huoltoon kuu­luu myös ajoit­tainen ampumi­nen – sil­loin kun se on saaren uuden käytön kannal­ta mah­dol­lista.” HS 28.10.2013

  44. Helsin­gin oma Högsåra voisi olla aika kiva. Vierasve­ne­sa­ta­ma, muu­ta­ma kesärav­in­to­la ja kevyt ympärivuoti­nen asu­tus riit­täisi pitämään talot kun­nos­sa. Suomen­lin­naa varten peruste­tut organ­isaa­tiot pystyvät var­maankin huole­hti­maan että restau­roin­nis­sa ja uud­is­rak­en­tamises­sa pysytään hyvän maun rajoissa.

    Luulen että aika moni pur­je­hti­ja pitäisi Val­lisaar­ta parem­pana vierasve­ne­sa­ta­mavai­h­toe­htona kuin Kata­janokan pohjoisrantaa.

  45. Tapio Pel­to­nen: Tämä on muuten erit­täin kuvaavaa ja aika laa­jamit­tainen epäko­h­ta val­tion tila­hallinnos­sa. Tilo­jen käyt­täjän pitäisi pääsään­töis­es­ti omis­taa kiin­teistön­sä, jot­ta täl­lai­sista tehot­to­muuk­sista päästäisi­in eroon.

    Tai vai­h­toe­htois­es­ti Senaat­tiki­in­steitöistä pitäisi tehdä mak­si­maal­ista voit­toa val­tion kas­saan tavoit­tel­e­va kiin­teistösi­joi­tus­fir­ma, jon­ka pomo­jen palkkaus on voimakkaasti riip­pu­vainen tuloksesta.

  46. Gre­jus:
    Kuka näitä nim­iä oikein kek­sii? Val­tion kiin­teistöy­htiö on Senaat­ti-kiin­teistöt ja vuokra-asun­toy­htiö Kru­unua­sun­not, eikä Suomes­sa ole senaat­tia eikä kruunua. 

    Nyt kaik­ki käyt­tämään kor­rek­te­ja nim­i­tyk­siä Helsin­gin kaupun­gin alueel­la olev­as­ta “Kaupungi­nosa nro 1”:stä ja sen sisäl­lä sijait­sev­as­ta kiin­teistöstä numeroltaan “091–001-9902–0100”.

    Muu on väärin ja elämä on ikävää.

  47. Ville: Stake­sille räätälöidyt tilat osoit­tau­tu­i­v­at käyt­täjille liian kalliiksi. 

    Stake­sia ei enää ole, sik­si sille tehty talo tyhjeni.

  48. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Nyt kaik­ki käyt­tämään kor­rek­te­ja nim­i­tyk­siä Helsin­gin kaupun­gin alueel­la olevasta“Kaupunginosa nro 1″:stä ja sen sisäl­lä sijait­sev­as­ta kiin­teistöstä numeroltaan “091–001-9902–0100″.

    Kom­ment­ti val­tion kiin­teistöy­htiöi­den rojal­is­ti­sista nimistä oli lähin­nä tarkoitet­tu keven­nyk­sek­si, mut­ta se ei ehkä totisim­mille auennut.

    Eikö Eduskun­ta-kiin­teistöt ja Pres­i­dent­ti­a­sun­not muka olisi parem­pia nim­iä? (hymiö)

  49. Mitä tehdä: helikopterikent­tä ja pikaveney­hteys — muu­toin nopeuse­tu menetetään, mut­ta kopter­i­matkus­ta­jil­la on varaa mak­saa nopeas­ta kyy­dis­tä. Kopteri kul­kee kuitenkin har­voin, joten saari on ulkoilukäytössä hil­jainen muina aikoina. Keskel­lä on nyppylä, jon­ka takaa kopterin nousumelu ei kan­taudu suo­raan kaupunki­in päin. Her­ne­saaren suun­nitel­ma voidaan uno­htaa kokon­aan, ja mat­ka-aika katu­ja pitkin Her­ne­saaren kär­keen olisi samaa luokkaa kuin pikave­neel­lä Kaup­pa­to­ril­ta. Saarten välis­sä on jo täyt­töpenger, jota voi vähän lev­en­tää tasaisen ken­tän tekemiseen. Jos ei yrit­täjiä ole, ei vaan ole, ja virkistyskäyttö.

  50. Stake­sia ei enää ole, sik­si sille tehty talo tyhjeni.

    Tämä on osit­tain tot­ta. Stakes on nykyään osa Ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin laitos­ta, THL:ää. Sen tehtävät eivät ole hävin­neet mihinkään. On siis oletet­tavaa, että jos tilat oli­vat Stake­sille eri­no­mais­es­ti sopi­vat, niin suurim­malti osin niihin olisi sopin­ut myös THL:n vas­taavia toim­into­ja. Jos uusista tiloista on joudut­tu muut­ta­maan pois, on var­masti tapah­tunut hukkainvestointi.

    Ongel­mana val­tion kiin­teistöhallinnos­sa on se, että markki­namekanis­mi on vain näen­näi­nen. Vuokralaiset eivät voi muut­taa mui­hin kuin Senaat­ti-kiin­teistö­jen omis­tami­in tiloi­hin, joten Senaat­ti-kiin­teistöt voi per­iä mil­laista vuokraa hyvän­sä. Toimis­totilo­ja luku­unot­ta­mat­ta viras­tol­la on käytän­nössä vain yksi mah­dolli­nen sijoittautumispaikka.

    Tämä kos­kee jopa uud­is­rak­en­tamista: uuteen taloon muut­ta­va viras­to mak­saa ensin bud­jetis­taan uud­is­rak­en­tamisen kus­tan­nuk­sen ja sen jäl­keen se mak­saa pysyvästi korotet­tua vuokraa, kos­ka on päässyt uusi­in, parem­pi­in tiloi­hin. Nor­maal­isti markki­noil­la mak­se­taan vain toinen näistä eristä; joko mak­se­taan uud­es­ta talosta pääo­ma tai sit­ten mak­se­taan korkeam­paa vuokraa talon rakennuttajalle.

    Jos halut­taisi­in todel­lista markki­namekanis­mia, olisi Senaat­ti-kiin­teistöt jaet­ta­va esim. viiteen pienem­pään val­tion täysin omis­ta­maan yhtiöön, jot­ka kil­pail­i­si­vat viras­to­jen sijoit­tau­tu­mis­es­ta keskenään. Tämä voitaisi­in tehdä esimerkik­si jaka­mal­la Senaat­ti-kiin­teistö­jen omaisu­us­mas­sa mallilla:

    * Itä-Helsin­ki ja Van­taa (ml. sotilassaaret)
    * Kan­takaupun­ki (voit­toa tuot­tam­a­ton, kos­ka kohteet kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti ja arvo­val­ta­sy­istä pakko säi­lyt­tää nyky­isil­lä käyttäjillä)
    * Espoo ja län­ti­nen Uusi­maa (läh. Otaniemi)
    * Länsi-Suomi
    * Itä-Suomi
    * Pohjois-Suomi

  51. Saaret tar­joa­vat ain­ut­laa­tuisen tilaisu­u­den rak­en­taa Kehä I todel­lisek­si kehäk­si. Itik­ses­tä San­ta­ham­i­naan ja sieltä kohti rantaa pitkin kohti Laut­tasaar­ta ja Otaniemeä. Samal­la saataisi­in lois­tavia merel­lisiä ja hel­posti aidat­tavia lähiöitä joista varakaat veron­mak­sa­jat mak­saisi­vat maltaita.

  52. Fille:
    Saaret tar­joa­vat ain­ut­laa­tuisen tilaisu­u­den rak­en­taa Kehä I todel­lisek­si kehäk­si. Itik­ses­tä San­ta­ham­i­naan ja sieltä kohti rantaa pitkin kohti Laut­tasaar­ta ja Otaniemeä. Samal­la saataisi­in lois­tavia merel­lisiä ja hel­posti aidat­tavia lähiöitä joista varakaat veron­mak­sa­jat mak­saisi­vat maltaita.

    todel­la nerokas ajatus!

  53. Fille:
    Saaret tar­joa­vat ain­ut­laa­tuisen tilaisu­u­den rak­en­taa Kehä I todel­lisek­si kehäk­si. Itik­ses­tä San­ta­ham­i­naan ja sieltä kohti rantaa pitkin kohti Laut­tasaar­ta ja Otaniemeä. Samal­la saataisi­in lois­tavia merel­lisiä ja hel­posti aidat­tavia lähiöitä joista varakaat veron­mak­sa­jat mak­saisi­vat maltaita.

    Moot­tori­tiel­lä on sitä pait­si kansan tuki, vain ituhip­it sitä vas­tus­ta­vat kiusa­tak­seen auto­ja. Onhan elämän­muo­tomme se, että kaikissa per­heis­sä on auto. 

    Samal­la on ehdot­toman vält­tämätön­tä rak­en­taa moot­tori­tie Kaup­pa­to­ril­ta Eteläran­nan kaut­ta Suomen­lin­naan, muuten keskus­ta näivet­tyy ja lap­siper­heet eivät suos­tu asumaan Suomen­lin­nas­sa. Kuka nyt autot­toma­l­la alueel­la halu­aisi asua???

  54. Onko mitään käsi­tys­tä, miten tuonne saisi raitio­vaunuy­htey­den ja pyörä­tien rakennettua?

  55. Fille:
    Saaret tar­joa­vat ain­ut­laa­tuisen tilaisu­u­den rak­en­taa Kehä I todel­lisek­si kehäk­si. Itik­ses­tä San­ta­ham­i­naan ja sieltä kohti rantaa pitkin kohti Laut­tasaar­ta ja Otaniemeä. Samal­la saataisi­in lois­tavia merel­lisiä ja hel­posti aidat­tavia lähiöitä joista varakaat veron­mak­sa­jat mak­saisi­vat maltaita.

    Mis­säköhän nuo kaik­ki “varakkaat veron­mak­sa­jat, jot­ka mak­saisi­vat mal­tai­ta” lois­tavista merel­li­sistä ja hel­posti aidat­tavista lähiöistä nyky­isin lymyävät? Matkan pitu­us Hevos­salmen paikkeil­ta tuonne Laut­tasaaren eteläisim­pään kär­keen on noin 12 kilo­metriä (iman ranto­jen polveilua). Pitu­u­den perus­teel­la karkeasti arvioiden veikkaan että han­kkeen hin­ta olisi vähin­tään kaksinker­tainen Kru­unuvuoren sil­toi­hin ver­rat­tuna, eli taa­tusti yli 500 miljoon­aa euroa.
    Ei tai­da edes mal­taat riit­tää, saati iloiset helsinkiläiset veron­mak­sa­jat (paljonko heitä on?), jot­ka tietysti jou­tu­isi­vat investoin­nin mak­sa­jan roolin!

    Moi­set sil­lat pilaisi­vat lisäk­si Helsin­gin merel­lisen horison­tin. Kaikille vapaat, julkiset näkymät aavalle ula­palle peit­ty­i­sivät. Tätäkö halutaan? 

    Samal­la lop­puisi matkus­ta­jalaivali­ikenne Helsin­gin keskus­taan, mm. Kata­jan­nokalle, Eteläsa­ta­maan ja Län­sisa­ta­maan, sekä mah­dol­lisu­us liikkua Helsin­gin sisävesiltä vähääkään kauem­mas (tai päinvastoin)! 

    Aja­tus vaikut­taa siltä kuin olisi läht­enyt sil­tainsinöörin, sokean Pietarin ihail­i­jan tai huo­mat­ta­van varakkaan (muske­liv­e­neen omis­ta­jan?), joka halu­aa lisäk­si rajoit­taa lai­va­tur­istien tuloa pääkaupunki­in, matkus­ta­jalaivo­jen liiken­net­tä ja pur­je­hdushar­ras­tus­ta vähääkään isom­mil­la veneil­lä (kuin opti­misti­jol­la) yleisem­minkin, kynästä läht­e­neeltä? (muitakin vai­h­toe­hto­ja toki lienee!)

    Sitä, mitä on tehty Pietaris­sa (sil­lat Kro­n­stadti­in) ei ole syytä tehdä Helsinki­in, sil­lä “Fillen” ehdot­ta­mat sil­lat tuli­si­vat tääl­lä lisäk­si maanti­etel­li­sistä syistä johtuen aivan liian lähelle kaupunkia.

  56. Sakke: Moi­set sil­lat pilaisi­vat lisäk­si Helsin­gin merel­lisen horisontin. 

    Isot sil­lat ovat usein kaupunkien­sa ylpeys. Helsin­gin merelli­nen horisont­ti on yhtä met­sää, jos­ta Vuosaaren tor­ni­ta­lo sopi­vas­ta suun­nas­ta vähän pilk­istää — sil­to­jen ansios­ta voisi ehkä havai­ta, mis­sä päin Helsin­gin keskus­ta lymyää…
    Se, että auto­lau­tat eivät enää pää­sisi aivan keskus­taan olisi oikeas­t­aan pelkästään hyvä asia.

  57. Muistin asian näköjään osit­tain väärin, sil­lä Kro­n­stadtin man­tereeseen kah­teen suun­taan linkit­tävän kuusikaistaisen ajoy­htey­den kohdal­la on kyse suurim­mak­si osak­si penkereestä (tai oikeas­t­aan tul­va­pa­dos­ta, jon­ka etäisyys Pietarista on silti varsin suuri, sen pitu­us on 25,4 km ja sen­raken­nuskus­tan­nuk­set oli­vat yli 3 mil­jar­dia euroa, ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarin_tulvapato”).

  58. Pahoit­te­len erhet­täni: Fille ei ehdot­tanut sil­to­ja, vaan ain­oas­taan yhteyt­tä saarten kaut­ta Kehä I:lle. Tarkem­pi määrit­te­ly siitä, miten yhteys toteutet­taisi­in (penger‑, sil­ta- vai tun­neliy­hteys?) ei Fillen tek­stistä ilmennyt. 

    Vesiväylien kohdalle on toki aina mah­dol­lista jär­jestää vaik­ka kään­net­tävää tai läp­pä­mallia ole­va tms. avat­ta­va sil­ta, mut­ta liiken­teen sel­l­ainen ratkaisu kyl­lä katkaisee aika ajoin ja hait­taa siten sekä vesi- että tieli­iken­teen sujuvuutta.

  59. Minus­ta paras ratkaisu olisi antaa toinen saarista jonkin luon­toar­vo­ja ja his­to­ri­aa kun­nioit­ta­van ryh­män val­lat­tavak­si asuinalueek­seen ja vaalit­tavak­si yleiseen käyt­töön kulttuurikohteena.

    Voisi syn­tyä uuden­lainen kaupunkiy­hteisö samaan tapaan kuin Kulosaares­ta por­varis­ton hakies­sa sieltä aikanaan ihantei­den­sa mukaista puu­tarhakaupunkia. Tarkoi­tan siis val­taamista pros­essi­na, lop­putu­los olisi jotain muuta.

    Tuo taho voisi olla vaik­ka Van­hankaupun­gin kult­tuuri-ekologi­nen klu­bi, joka on jo tehnyt vas­taavaa hom­maa, ymmärtääk­seni ansiokkaasti.

    Täl­lä taval­la saaren museoin­ti tulisi ikään kuin talkois­tet­tua, luon­toar­vot säi­ly­i­sivät ja kaupun­ki rikas­tu­isi uudel­la elämän­taval­lisel­la vai­h­toe­hdol­la (jonkalaista Suomen­lin­nas­takin haetaan). Asun­top­u­la ei määräl­lis­es­ti juuri helpot­tuisi mut­ta tur­is­mi ja retkeily toteu­tu­isi­vat maltillisina.

  60. Pasi Mäen­pää:
    Minus­ta paras ratkaisu olisi antaa toinen saarista jonkin luon­toar­vo­ja ja his­to­ri­aa kun­nioit­ta­van ryh­män val­lat­tavak­si asuinalueek­seen ja vaalit­tavak­si yleiseen käyt­töön kulttuurikohteena.

    Voisi syn­tyä uuden­lainen kaupunkiy­hteisö samaan tapaan kuin Kulosaares­ta por­varis­ton hakies­sa sieltä aikanaan ihantei­den­sa mukaista puu­tarhakaupunkia. Tarkoi­tan siis val­taamista pros­essi­na, lop­putu­los olisi jotain muuta.

    Tuo taho voisi olla vaik­ka Van­hankaupun­gin kult­tuuri-ekologi­nen klu­bi, joka on jo tehnyt vas­taavaa hom­maa, ymmärtääk­seni ansiokkaasti.

    Täl­lä taval­la saaren museoin­ti tulisi ikään kuin talkois­tet­tua, luon­toar­vot säi­ly­i­sivät ja kaupun­ki rikas­tu­isi uudel­la elämän­taval­lisel­la vai­h­toe­hdol­la (jonkalaista Suomen­lin­nas­takin haetaan). Asun­top­u­la ei määräl­lis­es­ti juuri helpot­tuisi mut­ta tur­is­mi ja retkeily toteu­tu­isi­vat maltillisina.

    No miten nyt sit­ten on, jos esimerkik­si Kulosaaren, Laut­tasaaren ja Meri-Rasti­lan nykyiset asukkaat, jot­ka ovat aset­tuneet asumaan mitä toden­näköisim­min ihantei­den­sa (ja tulojensa/varallisuutensa antamien mah­dol­lisuuk­sien) mukaiselle alueelle, pyrkivät puo­lus­ta­maan lähiym­päristöään ja sen luon­toar­vo­ja. Hei­dät leimataan hel­posti nim­byik­si esim. niiden tahol­ta, jot­ka halu­a­vat sijoit­taa juuri tuolle samalle seudulle vaikka­pa 4000–20000 uut­ta asukas­ta ja tiivi­il­lä(?) tai muuten mahtipon­tisel­la lisärak­en­tamisel­la tärvel­lä aiem­min viihty­isyyt­tä luoneen asuinympäristön. Val­lisaari ja Kuninkaansaari, kuten moni muukin saari Helsingis­sä, on syytä säästää ihan ensim­mäisek­si niiltä, jot­ka näkevät rantamme ja saaremme vain ‘maankäytön tehostamis­po­ten­ti­aali’ ja ‘eurot silmissään’!

    Ker­ran raken­net­tu on käytän­nössä iäk­si menetet­ty, vaik­ka luon­to kyl­lä osaisikin (pidem­män ajan kulues­sa) val­la­ta aluei­ta takaisin. Lähilu­on­non run­sausaste on Helsin­gin suuri rikkaus. Se on sitä arvokkaampi, mitä täy­dem­mäk­si maail­ma muual­la (esim. Kes­ki-Euroopas­sa) raken­netaan. Lähilu­on­tomme reuna-alueit­ten rak­en­tamiseen on samat­en syytä suh­tau­tua erit­täin suurin varauksin.

    Lähilu­on­nos­tamme voisi tehdä, tarkoin hal­lit­tuna, kaupunki­imme suun­tau­tu­van tur­is­min kannal­ta aiem­paa entistäkin voimakkaam­min koroste­tun vet­onaulan. Mon­et sak­salaiset tun­tu­vat tätä arvosta­van, eivätkä he suinkaan ole ainoita. 

    Samankaltaista viestiä olen vas­taan­ot­tanut mm. eräältä Pekingistä saa­puneelta tutk­i­jal­ta, jon­ka ensim­mäi­nen ihme­tyk­sen aihe HKI-Van­taan lento­ken­tälle tul­tuaan oli sini­nen taivas.

  61. Tämä uno­h­tui lisätä edel­liseen viestiini:

    Lähilu­on­toamme kun­nioit­ta­vat, opaste­tut patik­ka- ja pyöräretket, mik­sei myös mel­on­ta- ja ven­e­mat­ka-osuuk­sil­la täy­den­net­tynä, voisi­vat olla kiin­toisa tapa kas­vat­taa tur­is­mia kaupungissamme.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Opastet­tu­ja pyörä­tur­is­ti­joukko­ja tulee Helsingis­sä vas­taan tuon tuos­ta. Kaikil­la saman­laiset heijasteliivit.

    Kan­natan! Näitä lisää!!! 

    (Voisi­vat vähen­tää mm. pakokaa­supäästöjä Temp­peli­aukion kirkon luona ja muuallakin.)

  63. Kivikaupun­gin kas­vat­ti kävi tässä hil­jan vesil­lä ja pääsi kulke­maan mm. San­ta­ham­i­nan ja Kuninkaansaaren välistä. (Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren välistä ei päässyt, kun siinä on se kannas.)

    Nuo saaret, sekä varsinkin sal­mi niiden (Kuninkaansaaren ja San­ta­ham­i­nan) välis­sä ovat ainakin meren­puolelta “sisään” tul­taes­sa aivan mah­ta­van oloisia paikko­ja, kuten Kuiv­asaari, jos­sa Kivikaupun­gin kas­vat­ti on aikoinaan käynyt. Rantarak­en­tamisen suun­nit­teli­jat ja kan­nat­ta­jat pitäisi kaik­ki karkot­taa Karhusaarelle (Atlantil­la), tai Sahalin­ille (Tyy­nen val­tameren reunalle). Helsin­gin tulee puo­lus­taa rantojaan!

    Jär­jeste­tyt, ohjatut ja valvo­tut retket pie­nille ryh­mille saat­taisi olla näille saar­ille se kaikkein paras käyt­tö­ta­pa, jos puo­lus­tusvoimat ei niitä enää tarvitse (mitä tosin kyl­lä ihmettelen). 

    Mik­si ihmeessä noille saar­ille pitäisi “tehdä” yhtään mitään muuta?

  64. Sil­loil­la kylmästi saaret toisi­in­sa kiin­ni. Sit­ten raken­netaan asun­to­ja, työ­paikko­ja ja palvelui­ta saari­in muut­taville ihmisille. Tulee hiukan kuin Tukhol­ma, mikä sekin on raken­net­tu monille pie­nille saar­ille. Kata­janokan uusi karusel­li on korkemapi, kuin yksikään ris­teily­lai­va, mikä sata­mai­in tulee. Eli ali mah­tuu val­lan main­iosti. Saaria on turha säi­lytel­lä jon­ain his­to­ri­an pelleilynä.

  65. Lisään vielä, että näin upeaa raken­nus­maa­ta on erit­täin vähän tar­jol­la PK-seudul­la. Ehdot­tomasti hyvin suun­nitel­tua kaupunki­raken­net­ta saar­ille ja nopeasti.Loppupeleissä kaik­ki kiittävät.

  66. spot­tu:
    Helsin­gin oma Högsåra voisi olla aika kiva. Vierasve­ne­sa­ta­ma, muu­ta­ma kesärav­in­to­la ja kevyt ympärivuoti­nen asu­tus riit­täisi pitämään talot kun­nos­sa. Suomen­lin­naa varten peruste­tut organ­isaa­tiot pystyvät var­maankin huole­hti­maan että restau­roin­nis­sa ja uud­is­rak­en­tamises­sa pysytään hyvän maun rajoissa.

    Luulen että aika moni pur­je­hti­ja pitäisi Val­lisaar­ta parem­pana vierasve­ne­sa­ta­mavai­h­toe­htona kuin Kata­janokan pohjoisrantaa.

    Aivan liian pien­tä piper­rystä. Reilusti vaan kun­non kaupunkiku­vaa paran­tavaa mas­saa saarille.

  67. Ville: Isot sil­lat ovat usein kaupunkien­sa ylpeys. Helsin­gin merelli­nen horisont­ti on yhtä met­sää, jos­ta Vuosaaren tor­ni­ta­lo sopi­vas­ta suun­nas­ta vähän pilk­istää – sil­to­jen ansios­ta voisi ehkä havai­ta, mis­sä päin Helsin­gin keskus­ta lymyää…
    Se, että auto­lau­tat eivät enää pää­sisi aivan keskus­taan olisi oikeas­t­aan pelkästään hyvä asia.

    Lau­tat ja ris­teily­lai­vat mah­tu­vat val­lan main­iosti sil­to­jen ali. Sil­to­jen kaut­ta yhtey­det man­tereeseen ja saaret reilusti asuinkäyttöön.

  68. Olen varus­miehenä ja myöhem­min reserviläisenä päässyt har­joit­tele­maan Val­lisaa­res­sa, ja se on luon­toar­voil­taan todel­la upea paik­ka. Toivon, että se suo­jel­laan kokon­aisu­udessaan. Mitään kovin kum­moista asuinaluet­ta siitä ei kum­minkaan saisi aikaan, kos­ka julki­nen liikenne saarelle olisi pelkästään laut­to­jen varassa.

    Mitä puolestaan San­ta­ham­i­naan tulee, niin toivon, että Soin­in­vaaran visio, jos­sa puo­lus­tusvoimat pois­tu­isi San­ta­ham­i­nas­ta, ei toteudu koskaan. San­ta­ham­i­nas­sa koulute­taan varus­miehiä puo­lus­ta­maan mah­dol­lises­sa sotati­lanteessa Helsinkiä, joka on myös Soin­in­vaaran kotikaupun­ki. Helsin­gin puo­lus­tamista täy­tyy har­joitel­la Helsingis­sä, eikä mis­sään Tuusu­lan met­sis­sä. Lisäk­si valmius­lain mukaan valmi­ut­ta kohotet­taes­sa tule­navauk­sen täy­tyy tapah­tua puo­lus­tusvoimain hal­lus­sa ole­val­ta alueelta. Helsingis­sä kyseinen alue on Samtahamina.

  69. Jätet­täköön ne saaret rauhaan. Kat­so Jätkän tai Kalasatama/Sompan gryn­daus­ta. Voi, silmää särkee.

    Kat­so fly­garin fön­ster­istä laskus­sa: Sta­di + 60 km pohjoiseen on pelkkää skut­saa. Päästä ne gryn­der­it riehu­maan sinne. Ja kor­jaa­maan aiem­mat vahinkon­sa kuten Hyvinkää ja Kerava.

    Ihan tosi: Helsin­ki ja Helsinkiläiset ansait­se­vat nuo saaren­sa sel­l­aisi­na kuin ne ovat. Saa­ri­na. Ja saarien luontona.

  70. kaksinaismoralismin mallioppilaat, vihreät sanoo:

    Veikeä omi­naisu­us vihreil­lä, jot­ka vielä suurek­si osak­si ovat ns. cityvihre­itä. Koko muu maa kyl­lä suo­jeltaisi­in vaik­ka pelkän liito-ora­van paskakasan perus­teel­la, mut­ta auta armias, kun cityvihreän oma­l­la leikkiken­täl­lä ilmesty­isi jotakin suo­jeltavaa, halu­taan sen päälle rakentaa.

  71. pera: Aivan liian pien­tä piper­rystä. Reilusti vaan kun­non kaupunkiku­vaa paran­tavaa mas­saa saarille.

    Piper­rys on Suomen­lah­den maail­man­laa­juis­es­tikin ain­ut­laa­tuises­sa saaris­tossa sopi­va mit­takaa­va. Saaret ovat matalia, taval­laan mini­atyyriver­sio­ta vaikka­pa Adri­an­meren itäran­nan saaris­tos­ta, jota jo aikoinaan tajut­ti­in suo­jel­la jopa Titol­ta itseltään.

    Hyvässä kaupungis­sa on kon­traste­ja ja jatku­moi­ta, ja kun Vallisaari/Kuninkaansaari ei voi ajal­lisen etäisyy­den vuok­si kuu­lua kan­takaupunki­jatku­moon, eikä kokon­sa puoles­ta muo­dostaa itsenäistä keskus­ta, on kult­tuuri­maise­ma­jatku­mo loogi­nen ja empi­iris­es­ti toimi­vak­si havait­tu malli.

    Mitä kaupunkiku­vaa paran­tavaan mas­saan tulee, sitä toivoisin Her­ne­saaren kär­keen helikopterikent­tä- ja hal­li/­varas­to- arkkite­htu­urin sijaan. In medias res on ihan hyvä abstrak­tio kan­takaupun­gin reunallakin.

  72. Itse Val­lisaa­res­sa asuneena ja sieltä töis­sä käyneenä voin tode­ta ettei tuo­ta tun­nelia kyl­lä ole.Kesäisin kul­jet­ti­in veneel­lä ja talvisin jääti­etä pitkin joka käyti­in tark­istuskairaa­mas­sa aina aamuisin että myös autol­la oli mah­dol­lista siitä kulkea.

    Makkarat­alon Hau­tu­umaa:
    “Tun­neli väylän ali? En olisi yllät­tynyt, vaik­ka sel­l­ainen olisi olemassakin.”

    Sivul­la http://fi.yelp.fi/biz/maanalaiset-tunnelit-helsinki‑2 sanotaan:

    “Erään tut­ta­vani mum­mi oli aikoinaan 1900-luvun alus­sa töis­sä puo­lus­tusvoimil­la ja asui miehen­sä kanssa Suomen­lin­nan viereisel­lä saarel­la, joka taitaa vieläkin olla puo­lus­tusvoimien käytössä. Tämä mum­mi sit­ten ker­toi tari­naa, että hän pääsi näitä tun­nelei­ta pitkin armei­jan autol­la aina man­tereelle töi­hin muiden työn­tek­i­jöi­den kanssa, mut­ta hänen julkisel­la sek­to­ril­la työsken­nel­lyt miehen­sä jou­tui aina men­emään omine neu­voineen töi­hin man­tereelle joko hiihtäen jään yli tai kesä­sisin veneellä.”

    Lähde ei ole kovin luotet­ta­va, mut­ta en olisi minäkään yllät­tänyt jos täl­lainen tun­neli olisi olemassa. 

    Itse kan­nat­taisin sel­l­aista aja­tus­ta että saar­ille raken­naisi­in – tämä on tärkeää – van­hanaikaisen näköisiä asuin­talo­ja 500‑1000 hen­gelle ja Suomen­lin­nan laut­ta jatket­taisi­in saar­ille, mat­ka-aika Kaup­pa­to­rille noin 25 min. 

    Kuninkaansaares­ta on vaivaiset 200 metriä San­ta­ham­i­naan. San­ta­ham­i­nan lounais­nurk­ka voitaisi­in uhra­ta tiivi­ille asu­tuk­selle, luokkaa 10 000 as/km2, ja rak­en­taa sil­ta Kuninkaansaaren ja San­ta­ham­i­nan välille. San­ta­ham­i­naan lau­tal­la menisi noin 35 min, jos laut­ta on yhtä nopea kuin Suomen­lin­nan laut­ta. Asu­tus olisi syytä keskit­tää siten, että lau­tan lai­turille olisi enin­tään 500 metriä.

    1. En ole onnis­tunut jäljit­tämään, mis­tä on peräisin tämä kiin­nos­tus melkein vuo­den van­haan kir­joituk­seeni Val­lisaares­ta. Sen olen pystynyt jäljit­tämään, että min­un väitetään ehdot­ta­neen Val­lis­daa­reen asu­tus­ta. Kan­nat­taa lukea alku­peräi­nen artikke­li huiolel­la. En ole ehdot­tanut, vaan ker­tonut, että sel­l­ais­takin on ehdotet­tu. Suh­taudun siihen kovin varauk­sel­lis­es­ti, kos­ka liiken­teen jär­jestämi­nen saa­reen tulisi tolkut­toman kalliiksi.

  73. Kävin opaste­tul­la kier­roksel­la Val­lisaa­res­sa ja Kuninkaansaa­res­sa tänä kesänä. Saar­il­la on ain­ut­laa­tu­inen luon­to. Per­hos­tutk­i­joiden per­hosan­so­ja riip­pui siel­lä tääl­lä, kos­ka saar­il­la pesii per­hosla­je­ja, joi­ta ei tava­ta muual­ta Suomes­ta. Siel­lä kas­vaa myös kasve­ja, joi­ta ei ole Suomes­sa mis­sään muual­la, kos­ka siemenet ovat kulkeu­tuneet aikoinaan tsaarin joukko­jen mukana vain noille saar­ille. Lin­noi­tusten rau­niot ovat myös näkemisen arvoisia.
    Näin hienot saaret pitää kun­nos­taa yleisölle nähtäväk­si, mut­ta opaste­tu­ille kier­roksille, eikä yleisek­si piknik­ki-juopot­telu­paikak­si, saatik­ka asuinalueik­si. Kun­nos­tamista riit­tää mm. sik­si, että Val­lisaa­res­sa on run­saasti räjähteitä maas­sa 1930-luvun ammus­varas­ton räjähdyk­sen jäljiltä. Kun­nos­t­a­mi­nen kuu­lunee Met­sähal­li­tuk­selle, joka nyt hallinnoi saaria.

    Saar­il­la on upeaa kesäl­lä, mut­ta talvi­a­sum­i­nen keskel­lä mer­ta ilman autoy­hteyt­tä on kyl­lä aika utopisti­nen aja­tus kenellekään kodin ulkop­uolel­la työsken­televälle. Suomen­lin­nan laut­takin on lehti­ti­eto­jen mukaan välil­lä ruuhkau­tunut, vaik­ka mon­et siel­lä asu­vat ovat taiteil­i­joi­ta tai muuten kotona työskenteleviä.

    Helsinki­in kyl­lä tarvi­taan lisää asun­to­ja. Ekol­o­gis­in­ta olisi jatkaa asuin­rak­en­tamista Tam­pereen radan var­teen pohjoiseen sekä Helsinki­in että kehyskun­ti­in ja muutenkin ole­mas­sa ole­vien kulkuy­hteyk­sien päähän; mieluiten metro­ra­to­jen tai junay­hteyk­sien var­relle, jot­tei autoli­ikenne räjähdä.

Vastaa käyttäjälle Pyöräilijäautoilijajalankulkija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.