Mitä tehdä Vallisaarelle ja Kuninkaansaarelle?

24.10.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

vallisaari

Puolustusvoimat luovuttaa parin vuoden päästä Vallisaaren ja Kuninkaansaaren siviilikäyttöön. Ne menevät aluksi metsähallitukselle, mutta kaavoitusvalta on Helsingillä. Mitä tehdä Helsingin edustalla saarille, joiden koko on yhteensä noin 120 hehtaaria?

Nämä ovat hienoja saaria luonnonympäristönä. Maallikon silmissä siellä on paljon vanhaa metsää, mutta asiantuntijat tietävät kertoa, ettei se nyt niin kovin vanhaa ole. Kalkkipitoisessa maaperässä metsä vain kasvaa nopeasti.

Siellä on paljon Venäjänvallan aikaisia sotilaallisia rakenteita ja luolastoja, jotka nykymuodossaan olisivat jopa vähän vaarallisia, jos saari avattaisiin huomenna yleisölle. Joihinkin luoliin voisi kunnostaa ravintoloita.

Siellä on jopa valmis satama-allas ja hyvin huonokuntoinen laituri, jonka voisi pienen pintasilauksen jälkeen ottaa risteilyalusten satamaksi.

Siellä on merkittäviä historiallisia muistomerkkejä, jotka suojeltaisiin heti, jos ne olisivat Suomen historiaa, mutta vähemmän innokkaasti, koska ne ovat Venäjän historiaa.

Saarilla on ollut asutusta, ja niinpä on esitetty, että ainakin Vallisaaren koillisnurkkaan voisi rakentaa asuntoja. Liikenteen järjestäminen vain tulisi kalliiksi, koska se on tehtävä lautoilla aina siihen asti, kun Suomi luopuu yleisestä asevelvollisuudesta ja myös Santahamina vapautuu hyötykäyttöön.  Toisaalta, jos saari otetaan virkistyskäyttöön, lauttayhteys siihenkin tarvitaan, ja se maksaa ihan yhtä paljon.

Vallisaaresta ei pääse Suomenlinnaan, eikä siihen voi laittaa siltaa, ellei ruotsinlaivoja panna kulkemaan Suomenlinnan länsipuolelta, mikä ilmeisesti taas vaatisi vähän ruoppausta. Tunneli väylän ali? En olisi yllättynyt, vaikka sellainen olisi olemassakin.

Villi ajatus oli rakentaa saarten sisäosat täyteen asuntoja tuhansille ihmisille. Edelleen vähän hankalan lauttayhteyden päässä, mutta ei sitä ole ollut vaikea löytää Suomenlinnaankaan vapaaehtoisia asumaan.

dsc_3937

Vallisaaren kallioilta aukeaa huikea merimaisema

 

 

dsc_3951

Helsinkiä aivan uudesta kulmasta

 

= = = =

Miksi vasta nyt?

Vallisaari ja Kuninkaansaari olivat aikanaan tärkeä osa Helsingin meripuolustusta, mutta kymmeniin vuosiin niiden sotilaallinen merkitys on ollut vähäinen ellei olematon. Puolustusvoimien ei kuitenkaan ole kannattanut niistä luopua vähän samasta syystä kuin valtion viljavarastonkaan ei kannata luopua varastosta Hernesaaressa. Tila on viljavarastolle halpa, vaikka valtiolle sen myyminen tonttimaaksi olisikin tuottavaa. Viljavarasto ei niitä rahoja saa. Korkea-arvoinen upseeri sanoi minulle yksityisesti, että jos puolustusvoimat saisivat rahat Santahaminan myymisestä itselleen sen sijaan, että ne menevät Senaattikiinteistöille, he lähtisivät Santahaminasta heti.

Kommentit

78 Vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Vallisaarelle ja Kuninkaansaarelle?”

  1. Mika Välipirtti kirjoitti 24.10.2013 kello 10:28

    Kiitos päivityksestä näiden saarten kohtalon suhteen. Kaveriporukassa olemme vesikielellä odotelleet näiden aukeamista. Vallisaareen saisi mielestäni vähällä vaivalla rakennettua veneyhteyden Suomenlinnasta. Soutaen siitä menee aikaa n 3 min. Saaren toinen kärkihän on suht siisti – voisiko sen aidata omaksi alueekseen kunnes sisäosat on siivottu ja inventoitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. tpyyluoma kirjoitti 24.10.2013 kello 10:40

    Mun käsittääkseni rahasta tässä on kysymys, museorakenteiden suojelu ja muu saareen laittaminen tulee kalliiksi, ja tätä laskua ei ole tähän saakka suostunut kuittaamaan eri valtion instanssit tai Helsingin kaupunki. Minusta tuo raha pitää vaan kaupungin kaivaa, tuollainen alue pitää saada kaupunkilaisten käyttöön ihan jo siksi että voitaisiin jakaa Suomenlinnan kävijäkuormaa. Jos joku ehdottaisi, että säästösyistä Suomenlinna suljetaan, niin mikäköhän meteli siitä nousisi?

    Investointien vastapainoksi tulee täälläkin etsiä tuottoja, tuo sataman käyttö on yksi vaihtoehto ja asuminen toinen. Olen siinä käsityksessä että Vallisaareen ei voi rakentaa kuin sinne kulmaan, mutta Kuninkaansaaressa voisi olla paremmat mahdollisuudet.

    Lauttayhteys ei ole per asukas itseasiassa suhteessa kovin pahan hintainen, kun Suomenlinnaan malliin tehdään niin että se on ainoa liikenneyhteys; Suomenlinnan lautta on kallis per matkustaja, mutta liikenteen kokonaiskustannukset suomenlinnalaista kohti ovat pienet, koska Suomenlinnaan ei mene autoväylää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.10.2013 kello 11:08

    tpyyluoma
    Saako toisen maalle rakentaa?
    Alue on valtion omistuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Seilori kirjoitti 24.10.2013 kello 11:41

    Nuo saarethan liitetään siihen lauttaliikenneverkkoon, joka on järkevä toteuttaa kun Kruunuvuorenranta rakennetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  5. Jussi kirjoitti 24.10.2013 kello 12:00

    Saarella on myös luontoarvoja joita ei monesta paikasta löydy: lepakoita, perhosia, ja varsin harvinaisia kasveja. Näille täytyy sitten sanoa hyvästit, vaikka monet ovat oikeasti harvinaisia. Päivastoin kuin vaikka liito-orava joka on yhtä yleinen kuin varis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  6. ij kirjoitti 24.10.2013 kello 12:07

    Museoarvot ovat yksi syy, miksi Puolustusvoimat on ollut hidas luopumaan näistä saarista kuten muistakin, modernimmista, linnoitussaarista (en tässä tarkoita Santahaminaa).

    Koko Pietari Suuren merilinnoitus kaipaisi museoarvojen läpikäyntiä ja merkittävää museointia. Museovirastolla ei tähän missään tapauksessa riitä rahaa, joten se on ollut enemmän kuin tyytyväinen siihen, että Puolustusvoimat on huolehtinut saarista tähän päivään asti. Lisää aiheesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  7. Juho Laatu kirjoitti 24.10.2013 kello 12:49

    Siellä on merkittäviä historiallisia muistomerkkejä, jotka suojeltaisiin heti, jos ne olisivat Suomen historiaa, mutta vähemmän innokkaasti, koska ne ovat venäjän historiaa.

    Suomenlinna on Ruotsin historiaa. Ehkä sen jo rakennetut alueet saisi tiivistää. 🙂

    Pelottaa kun päätösvalta on lipumassa osin Helsingin kaupungille. Kannatan vain alueen historian ja luontoarvot säilyttäviä ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  8. Tapio Peltonen kirjoitti 24.10.2013 kello 12:58

    Korkea-arvoinen upseeri sanoi minulle yksityisesti, että jos puolustusvoimat saisivat rahat Santahaminan myymisestä itselleen sen sijaan, että ne menevät Senaattikiinteistöille, he lähtisivät Santahaminasta heti.

    Tämä on muuten erittäin kuvaavaa ja aika laajamittainen epäkohta valtion tilahallinnossa. Tilojen käyttäjän pitäisi pääsääntöisesti omistaa kiinteistönsä, jotta tällaisista tehottomuuksista päästäisiin eroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 42

  9. antti kirjoitti 24.10.2013 kello 13:33

    Yksi syy Vallisaaren tyhjyyteen on saaren ammusvarastojen räjähdys 1937. Räjähtämättömiä ammuksia löytynee saaren maaperästä edelleen. Jos ammukset pitää siivota pois yhtä tarkkaan kuin Viikinmäen vanhalta ampumaradalta (missä suunnilleen kaikki irtomaa peruskallion päältä kaavittiin pois ja vietiin muualle käsiteltäväksi) niin siinä voi hetki mennä ja saaren luontoarvotkin hieman kärsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  10. Juha-Matti Tapio kirjoitti 24.10.2013 kello 14:41

    Juuri sotilaskäyttö on säästänyt saarilla ne ainutlaatuiset luontoarvot mitä siellä nyt on, osin se on jopa tuonut sinne omat lajistonsa. Siksi Helsingin edustan sotilassaaret ovat monessa mielessä merkittävämpiä kuin muut Suomenlahden saaret. Näen saarilla vain kaksi sivistynyttä käyttövaihtoehtoa. Joko ne suojellaan sekä luonnon että sotilasrakennelmien osalta tai sitten säilytetään sotilasalueina (mikä tarkoittaa pitkälti samaa asiaa). Jos niistä tehdään uusi Pihlajasaari vapaaseen virkistystoimintaa, tuhoutuu korvaamatonta luontoa ylikulutuksella. Jos niitä gryndataan (poislukien se yksi kulma), luontoa tuhoutuu.

    Minusta Helsingin kaupungin kunnia-asia on järjestää rahoitusta saarten historian ja luonnon säilyttämiseen. Hieman rahaa kunnostukseen, valvontaan ja oppaisiin ja yhteistyötä venefirmojen kanssa.

    Saarten jyrääminen eliitti-asuinalueeksi tai luonnon tuhoaminen ryyppyporukoiden alle olisivat vakava virhe. Moni Pietari Suuren merilinnoituksen maatukikohta on kokenut jälkimmäisen kohtalon ja vanhat juoksuhaudat ovat täynnä lasinsirpaleita ja graffiteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.10.2013 kello 14:52

    Yksi vaihtoehto todella on pyrkiä säilyttämään saari mahdollisimman tarkkaan luontoa ja hostoriaa suojellen, mutta miksi sen rahoittaminen kuuluisi Helsingin kaupungille eikä valtiolle maanomistajana? Onko yksikään muu kunta rahoittanut valtion luonnonsuojelualuetta alueellaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Juha-Matti Tapio kirjoitti 24.10.2013 kello 15:06

    Lämpimästi kannatan myös valtion rahoitusta, mutta minusta kohteen historiallinen ja luontoarvollinen merkitys Helsingille on niin suuri että kaupungin kannattaisi olla mukana. Sitäpaitsi, kaupunki on jo nyt mukana monenlaisessa luontotoiminnassa, onhan se esimerkiksi Gardenia Helsingin osakas. Jos kaupunki on osakkaana tappiollisessa mm. luontoretkiä järjestävässä yrityksessä niin mikä ettei jotain vastaavaa voisi kehittää saarillekin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  13. tpyyluoma kirjoitti 24.10.2013 kello 15:08

    Osmo Soininvaara:
    tpyyluoma
    Saako toisen maalle rakentaa?
    Alue on valtion omistuksessa.

    Olen semmoisessa luulossa, että valtiolla koko saari on suojeluvelvoitteineen yksiselitteisesti menoerä. Eli varmaankin myynti yhden euron hintaan Helsingin kaupungille on sovittavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  14. R.Silfverberg kirjoitti 24.10.2013 kello 15:13

    Käsittääkseni on muitakin keinoja saada Santahamina edes osittaiseen siviilikäyttöön että saataisiin aikaan “käytävä” noihin nyt luovutetuista saartista.

    Voisihan Puolustusvoimat luopua esim kaistaleesta Santahaminan länsirannasta jolloin sille saataisiin nauhamainen lähiö. Tai sitten sallia asuntorakentamisen kasarmialueelle. Onhan Suomessa muitakin kaupunkivaruskuntia jotka eivät ole suljettuja siviileiltä. Kolmas mahdollisuus olisi Nato-jäsenyys joka voisi pistää puolustusdoktriinit uusiksi. Tosin vain hyvin pitkällä aikajänteellä, ja voi olla että lopputulos on täysin päinvastainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. Juho Laatu kirjoitti 24.10.2013 kello 15:30

    Osmo Soininvaara:
    Yksi vaihtoehto todella on pyrkiä säilyttämään saari mahdollisimman tarkkaan luontoa ja hostoriaa suojellen, mutta miksi sen rahoittaminen kuuluisi Helsingin kaupungille eikä valtiolle maanomistajana? Onko yksikään muu kunta rahoittanut valtion luonnonsuojelualuetta alueellaan?

    Helsingin ei tarvitse hukata saariin euroakaan, ellei se katso osallistumista itselleen mielekkääksi. Hyvä jos odottelee ja pitää näppinsä toistaiseksi erossa. Ehkä valtiolla on jo suunnitelmia. Tai jos ei ole, ehkä sen pitäisi kutsua kokoon asianosaset (puolustusvoimat, metsähallitus, museovirasto, luonnonsuojelujärjestöt, Helsingin kaupunki) ja miettiä. Ehkä luonnonpuistoksi, puolustusmuseoksi, rajatusti retkeilyyn tai osa kesäparatiisiksi. Kaupungin siltoja ja liikenneyhteyksiä ei kaivata, jos kulutus haluatan pitää vähäisenä (veneitä ja yksityisiä kuljetusyrityksiä kyllä riittää, ja omistajakin voi toteuttaa kulun omalla tavallaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. Juhani Salovaara kirjoitti 24.10.2013 kello 15:42

    Mitäs jos otettaisiin se historia ihan neutraalisti? Yksi sukupolvi, joka ei sinne Uralille ennättänyt, pisti jo paljon ryssän arkkitehtuuriksi kutsumaansa murskaksi. Ei kai sitä tarvitse enää kiukutella kiville, poislukien turhat padot? Tai keltaisille puutaloille? Varsinkin kun muistaa, että ne todellakin olivat ennen venäläisten, joten voitollahan tässä oltaisiin, jos ei itse paikkoja tuhottaisi.

    Varmaan olisi ihan mielenkiintoista historiaa niin matkailijoille kuin myös helsinkiläisille tarjolla. Historialla on se hassu tapa, että se on jo tapahtunut, joten on hassua jos museoväki tai kaupunki haluaa piilotella venäläisten vaikutusta ja jälkiä. Turhia teollisen aikakauden jälkiä, kuten eräitä patoja, jotka haittaavat ja estävät nykypäivän elämää, he kuitenkin sitten haluavat jättää. Krimin sotakin on sen verran kuuluisa kahakka, että siihen liittyvä historia kiinnostaisi. Toki eipä tuon tuotteistaminen ole tähänkään saakka kunnolla onnistunut. Sinänsä vaan auttaisi sitä persuja äänestänyttä taksikuskiakin, jos sieltä lentokentältä saataisiin sitä porukkaa houkuteltua kaupunkiin yöpymään, vaikka sitten tauluja tai linnoituksia katsomaan. Ei varmaan haittaisi vihreitäkään, jos siitä lentokentästä edes palvelualat hyötyisivät kaupungissa, kun sen sulkeminen ei taida olla ihan huomispäivää.

    Taitaa olla näiden saarien kanssa sellainen ongelma, että jos yhden rakentaa, niin muutkin menevät. Johtaahan keskiolutkin lopulta helvetin porteille. Santahaminassa on alueita jotka ovat jo ihmiskunnan käytössä ja niiden rakentaminen ei ihmeempiä menetyksia muulle luomakunnalle tuottaisi, mutta nämä muut saaret taitavat olla niin onnekkaita, että niissä on korkeintaan kuluneita polkuja, joten ne sopisivat paremmin historia- ja luontomatkailuun. Toki näidenkin saarien rakentamisen vastustaminen johtanee nykymenolla siihen, että jossain muualla pistetään metsää nurin. Mieluummin sitä kuitenkin pitäisi kaupungin paikoillaan ja jättäisi sitten sen asukkaille nämäkin saaret vapaa-ajan käyttöön, ja joillekin mahdollisuudeksi tehdä rahaa turisteja ulkoiluttamalla. Tämä vain taitaisi tarkoittaa paljon uutta siluettiin tuon linkkitornin lisäksi, ja niitä bulevardisointeja ahdistamaan autoissaan kaupunkiin yrittäviä ympärysvaltalaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Mahdoton ajatus kirjoitti 24.10.2013 kello 15:49

    Mitenkäs Vallisaaren voisi rakentaa täyteen asuntoja tuhansille ihmisille lauttayhteyden varaan, kun se lauttayhteys tuntuu olevan ihan mahdoton ajatus paljon lyhyemmällä yhteydellä Helsinginniemeltä Laajasaloon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  18. migul kirjoitti 24.10.2013 kello 15:57

    Gryndaamisen sunnitelu aloitettava heti. Luontoarvoja ja museokohteita sitten paikoitellen suojeltava aitauksilla. Eliittiasuminen ja pussikaljoittelu on juuri sitä mitä tarvitaan. Saarista pääsisi nauttimaan kaikki väestöryhmät. Asumista ja virkistystä tuonne sen verran kuin luonto ja kulttuuriarvot vain kestävät. On tehtävä visiopaperit Laajasalo – Santahamina/sotilassaaret – Suokki yhteydestä asumisen ja rakentamisen kannalta. Paperit voisi sisältää eri variaatiot köysiradoista ,siloista , tunneleista ja lautoista. Ehkä sitten 2100-luvulla.

    On vähän hassua kun näinkin lähellä maan suurimman kaupunngin keskustaa on suljettua aluetta näinkin paljon. Olen asunut kauan oikeastaan aika lähellä tuota nurkkaa. Lähistöllä on “julkisessa omistuksessa olevaa” suljettua tai käytännössä suljettua luksusplänttiä aika paljon. Osaa tuosta olen päässyt ihailemaan vain valokuvista tai lyhyesti ilmasta käsin.

    En ole kateellinen tai ilkeä , mutta jossain mielikuvitusmaailmassa saaret voisi kai suojella kieltämällä ihan kaikilta ihmisiltä maihinnousu tuolla kokonaan. Aina epäilen suojeluhalukkuuden syyksi nimbyilyä ja sisäpiiriaseman suojelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  19. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 24.10.2013 kello 16:13

    Toivoisi, että merellisyys vihdoin alettaisiin Helsingissä ymmärtää niin, että saaret ja muut luonnonrannat voitaisiin säilyttää sellaisinaan eikä niitä tarvitsisi “kehittää”. Kaupungin tulisi “grow up rather than grow out” (kanadalaista Brent Toderiania lainatakseni).

    Jostain syystä raha nousee aina esiin luonnonsuojelualueista puhuttaessa. Luonnonsuojelun kustannukset taitavat kuitenkin olla vähäiset moniin muihin asioihin (esim. tunneleihin ja siltoihin) verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  20. virtauspohtija kirjoitti 24.10.2013 kello 18:32

    Asuinrakentamiseen ongelma lie, että lauttamatka on tuplasti Suomenlinnaan – myös ajassa, ja rannasta on vielä 500-800 metriä “reunoille” (jos tavoite on alle 400m pysäkille). Tarkoittaa myös surkeaa vuoroväliä, koska kustannukset. Maata pitkin (santahamina-laajasalo-keskusta) ollaan 10 km päässä. Laajasalon keskustaankin on 5-7 km, ja pitäisi rakentaa 200 m silta ja “aidattu” käytävä Santahaminan läpi. Toisaalta Suomenlinnan läpi ei historiasyistä pääse suurilla kuljetusvälineillä kuin ali. Joko asuminen on hyvin kallista ja harvaa, niille joilla on varaa ajaa omalla veneellä läpi vuoden eikä lähipalveluita, tai futuristisen hypertiivistä ja 20 000 asukasta, jossa tavarankuljetuskin on sisätiloissa ja metro ainoa yhteys, eikä autopaikkoja ole koska ei ole tietä perille. Länsimetron ja Lentoradan hinta-arvioilla kustannus alta 20 000 e/asukas. Välimuodot ei taida onnistua sijainnin takia? Rakentamisestakin voisi tulla “mielenkiintoista” organisoitavaa, elementtikuljetuksia pv. ponttoonisillan avulla?

    Voi sitten jatkaa metroa Santahaminaan jos se vapautuu, ja saa asemat suokkiin ja Johanneksen kirkon paikkeille. Metrolla saisi saarille kaksi sisäänkäyntiä ja pisimmät kävelyt puoleen kilometriin (liukuportaat vie alkumatkan 🙂 )

    Eli mitään ei tapahdu 50 vuoteen, ja joku käyttää kauheasti rahaa sen tekemiseen “turvalliseksi” satunnaisille veneilijöille. Ja sitten se on jo saavutettu etu -virkistysalue (kun nyt se on “uutta maata” virkistysaluemielessä), ja rakentamisesta voidaan kinastella seuraavat 50 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  21. Jarmo Nieminen kirjoitti 24.10.2013 kello 19:12

    Metsähallituksella on hyvä tatsi päällä Vallisaaressa. Projektiryhmä on perustettu ja visiot ovat selkeät. Tämän vuoden lopulla valtioneuvosto siirtää myös saarien kiinteistöt Senaatilta Metsähallitukselle. Vuodet 2014 ja 2015 saaret ovat vielä suljettuja.
    Kohta kaupungille ei jää jäljelle muuta kuin näppiensä nuoleminen, joka näillä kaupungin meri-visioilla ei ole yhtään huonompi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  22. teekkari kirjoitti 24.10.2013 kello 19:33

    Mahdoton ajatus:
    Mitenkäs Vallisaaren voisi rakentaa täyteen asuntoja tuhansille ihmisille lauttayhteyden varaan, kun se lauttayhteys tuntuu olevan ihan mahdoton ajatus paljon lyhyemmällä yhteydellä Helsinginniemeltä Laajasaloon?

    Se ero on siinä, että Laajasaloon menee jo nyt silta. Eli se lautta ei oikeasti olisi vaihtoehto, vaan ihmiset käyttäisivät omaa autoa, ja liikenne tukkeutuisi ja tarvittaisiin massiiviset investoinnit teihin.

    Vallisaari sen sijaan olisi oikeasti saari, eikä siis lautan lisäksi muita vaihtoehtoja olisi tarjolla. Asukaskunta valikoituisi tämän rajoituksen mukaan, kun taas Laajasalossa valikoituminen tapahtuisi yksityisautoilun lähtökohdasta.

    Tietenkin voidaan kysyä, olisiko jonkinlaisen pienimuotoisen ekohippikommuunin rakentamisessa Vallisaareen yhtään mitään järkeä, ainakaan kaupungin vetämänä projektina. Kuulostaa vähän puuhastelulta, joka olisi parempi hoitaa yksityisin voimin. Lopputuloskin olisi luultavasti parempi kuin valtuuston mankelin läpi vedettyinä kompromisseinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  23. Tero kirjoitti 24.10.2013 kello 20:10

    Saaret ensin kaupungin omistukseen ja sitten vuokrataan sieltä tontteja helsinkiläisille, joilla on yli 1 milj € palkkatulot vuodessa. Tällöin saadaan tonttivuokrien lisäksi +180000€ /asukas vuodessa muualla käytettäväksi. Mukava raha luontoarvojen ylläpitämiseen muualla Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. Kalle kirjoitti 24.10.2013 kello 21:01

    Ensinnäkin Osmo, ei kannata kommentoida sellaisia asioita, joita ei hahmota. Saarien merkitys Helsingin puolustukselle on ehkä juuri sellainen. 😉 Helsinki on sijaintinsa takia pääkaupungiksi hyvin huono valinta, jonka kanssa vain on elettävä.

    Sen sijaan kannattaa miettiä oikeasti, mitä niillä nyt tehdään? En, olenko sitten liian vihreä tähän porukkaan, mutta ennen kuin tehdään mitään pitäisin ne suojelualueina. Harakan luontoarvojen kanssa kävi juuri niin kuin pelkäsimme. Harakan avaaminen tuhosi muutamassa vuodessa saaren luontoarvot.

    Helsingin edusta on täynnä saaria, joilla ei ole maihinnousurajoituksia. Joten mitään painetta juuri näiden saarien avaamiseen ei ole. Jos ja kun se tehdään, pitää päätöksen perustua sekä tietoon vaikutuksista luonnolle että taloudellisiin realiteetteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  25. Seppo Ryväs kirjoitti 24.10.2013 kello 21:01

    Ne on samankokoiset kuin Viikin pellot. Jotenkin tuntuisi kivemmalta ajatukselta kävellä hienoilla kallioisilla saarilla.

    En laisinkaan ymmärrä tota peltojen säilytysvimmaa. Onkohan syy siinä että niin suuri osa päättäjistä on landepaukkuja ja kaipaavat ihanan kotiseutunsa aukeita maisemia jossa vastalevitetty paska ihanasti tuoksahtaa kesäillassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  26. Olli Vento kirjoitti 24.10.2013 kello 23:15

    Luontoalueiden yhteiskunnalle tarjoilemia hyötyjä lasketaan usein hillitymmin kuin luonnonsuojelun kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  27. jk kirjoitti 25.10.2013 kello 1:11

    Vallisaari on erittäin mukava paikka. Siellä on todella näkemisen arvoisia yksityiskohtia. Aleksanterin patteri (kallioon louhittu kasarmi vuodelta miekka ja kilpi), Kivetty jalankulkubulevardi, joka on rakennettu tsaarin vierailua varten (Toki nykyään ei niin käveltävässä kunnossa). Tiettävästi ainoa paikka, jossa pääsee kalaan makeavetiselle järvelle n. 2km kaivopuistosta… Näköaloista jokaisen ilmansuuntaan nut puhumattakaan.

    Haluaisinko nähdä tämän paikan avautuvan yleisölle? No tottakai, mutta ne luontoarvot… Sieltä löytyy kasvilajeja, joita ei tavata muualta maailmasta. Lisäksi kasvilajeja, joita on vain Vallisaaressa ja esim. Australiassa… Ihan vain esimerkkinä. Purjelaivakaudella Vallisaari oli laivojen painolastimaan kaatopaikka (lue mullan/hiekan/saven). Tästä johtuen siellä on ihan eriskummallisia kasveja.

    Itse olen päässyt saarella käymään n. 15 vuotta sitten. Toki myös samalla reissulla kävin kuninkaansaaressa. Onhan tuossa välissä silta. Saari on myös täynnä luolastoja jäänteenä eri aikakausien sotilaallisista käyttötarkoituksista. Tämä yksityiskohta tekee saaresta kyseenalaisen rakennuskohteena. Maapera on kuin tahkojuustoa pintaa syvemmältä.

    Tässä syitä, miksi toivon, että järkiperäinen virkistyskohdetoiminta rajoitetuin kävijämäärin on se ainoa käyttötarkoitus tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  28. halla kirjoitti 25.10.2013 kello 8:12

    oon aika kyllästynyt luontoarvoista jauhamiseen. jos siellä on purjelaivojen mukana tulleita vieraslajeja, niin eikä ne pitäisi luonnonsuojelun kannalta poistaa. Ajatus siitä, että sotilassaaret ovat luonnoltaan arvokkaampia kuin ns koskematon luonto, on tosi outo. jos siis saaren käyttö on nostanut sen luontoarvoa, niin silloinhan se pitää rakentaa. vanhat luolat eivät haittaa rakentamista. parempi rakentaa tänne, missä ihmiset jo ovat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  29. JTS kirjoitti 25.10.2013 kello 9:00

    Kunnallistekniikkakin maksaa. Suomenlinnan huoltolautta antaa esimakua liikennöintikuluista saariasutukseen.

    Kuivasaaren museoalueen matkailukäytön edistäminen on ollut niin heikkoa, että ilmeisesti asia ja matkailutulot eivät vain kiinnosta. Tilanen tuskin muuttuu.

    Luiontoarvojen näkökulmasta eteenkin santahamina on oikein hyvä juuri nykyisessä käytössään. Muidenkin turvallisuusviranomaisten koulutus ja esikintatoimintoja sinne voisi sijoittaa – ai, mutta eihän SM (=poliisi ja raja) tai VM (=tulli)voi thedä mitään yhdessä PLM:n kanssa, puhumatatkaan LVM (=viestintävirasto, kyberturvallisuus). Sektorit ovat sektoreita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. Virkistävä kaupunkilainen kirjoitti 25.10.2013 kello 11:21

    Saariin ei ole mitään järkeä rakentaa asumista isosti.

    Jos tarvitaan rahaa, revitään sitä veroina ja kunnostetaan saaret matkailu- virkistyskäyttöön.

    Asuinrakentaminen kannattaa keskittää pääosin oleville alueille ja jättää koskemattomat paikat vapaa-ajan käyttöön tiiviin asumisen stressaamille ihmisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. Jaakko Kullberg kirjoitti 25.10.2013 kello 11:27

    Hienoa, että Osmo lähdit mestoille!

    Vallisaari ja Kuninkaansaari ovat luonnoltaan nykyisin hemiboreaalista lehtimetsävyöhykettä ja niiden nykyiseen kasvillisuuteen on suuresti vaikuttanut rakennustöissä saareen kuljetettu maa-aines ja betonirakenteista liuennut kalkkikivi. Saaren korkeimpien osien kohdalla kulkevat vallit ovat kasvillisuudeltaan aromaiset ja siellä esiintyy paljon meikäläisittäin harvinaisia eteläisiä lajeja. Varsinkin Vallisaaren lehtipuusto on eksoottinen, paljon lehmusta, saarnea, vaahteraa ja jopa villiytynyttä poppelimetsää sekä suuria vanhoja haavikoita.

    Uhanalaisten ja silmälläpidettävien hyönteislajien määrä on pelkästään Vallisaaressa yli sata, mikä tekee alueesta hyvin ainutlaatuisen Uudenmaan mittakaavassa. Ainoastaan Santahaminassa uhanalaisten lajien määrät ovat suuremmat ja lajimäärät pinta-alaan nähden ovat huippuluokkaa, mikä on seurausta harvinaisten elinympäristöjen suuresta avomaaelinympäristöjen pinta-alasta, pitkästä historiasta, alueen koskemattomuudesta ja valtavasta lahopuun määrästä.

    Se, että alueen luontoarvot ovat osin ihmistoiminnan ansiota on sivuseikka, josta pitää ainoastaan olla kiitollinen – sekä kaupungin, että uhanalaisten lajien kannalta. Myös kasvillisuus on osa kulttuurihistoriaa – nurmikot varsin harvoin! Jos jotkut kasvilajit ovatkin saaneet mahdollisuuden ihmisen kautta niin suurin osa lajistosta on tehnyt sen ihan itse – ns. koskematon aito ja alkuperäinen luonto katosi Euroopasta joskus 25 000 vuotta sitten, kun megafauna hävitettiin. Nyt on puhtaasti kysymys siitä haluammeko suojella tuota menneeseen maailmaan kuuluvaa uhanalaista lajistoamme siellä missä se on vai emme.

    Helsinkiläisillä on nenänsä edessä mahtava kulttuurihistoriallisesti ja luonnon puolesta parasta A-ryhmää oleva turistikohde, jonka rakennusten seiniä ei kirkkovenetaide vielä ole pilannut. Alueen kanssa tulee edetä varovasti ja panostaa kontrolloituun ohjattuun matkailuun, joka hyödyntää jo olemassa olevia rakennuksia ja kunnioittaa historiaa. Vapaa haahuilu on jo Harakalla kokeiltu eikä Ateneumiinkaan saa vapaasti kulkea kellon ympäri ilman valvontaa. Homman ei tarvitse olla erityisen ilmaista ja kulkemisen vapaata, vaan kustannukset kattavaa ja ohjattua “kyläalueiden” ulkopuolella. Myös laiduneläimet, leiri- ja luontokoulut olisivat sopivaa toimintaa. Alueen venäläinen historia ja sen esittely toisi takuuvarmasti alueelle laadukasta turismia ja olisi omiaan lisäämään eräiden tahojen henkistä avautumista. Suomen, Ruotsin ja Venäjän historia on kansojemme yhteistä historiaa – sen kuuluu yhdistää meitä, ei erottaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  32. Koti-isä kirjoitti 25.10.2013 kello 13:21

    Mitä jos tehtäisiin sama kuin Pihlajasaarillekin. Eli ei juuri mitään. Antaa yksityisen yrityksen hoitaa reittiliikenne kesäaikaan, kaupunki palkkaa saareen kesänajaksi talonmiehen kesätyöläisapulaisineen ja annetaan lupa ravintoloitsijalle ja kioskinpitäjälle. Ehostetaan vähän polkuja, asennetaan tarvittava määrä kielto- ja varoituskylttejä, kunnostetaan laituri ja rakennetaan pari uimakoppia. Ei mitään hienoa tai kiiltävää eikä tule kenellekään maksimaalisia rahallisia voittoja, mutta ei tarvitsekaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  33. Markku af Heurlin kirjoitti 25.10.2013 kello 19:05

    Suomenlinnassa asuu (asuiv. 2008) vajaat 800 henkeä eli n. 380 as/km2. Suomenlinnan alueella on mm. Merisotakoulu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. Markku af Heurlin kirjoitti 25.10.2013 kello 19:12

    Osmo Soininvaara:
    Yksi vaihtoehto todella on pyrkiä säilyttämään saari mahdollisimman tarkkaan luontoa ja hostoriaa suojellen, mutta miksi sen rahoittaminen kuuluisi Helsingin kaupungille eikä valtiolle maanomistajana? Onko yksikään muu kunta rahoittanut valtion luonnonsuojelualuetta alueellaan?

    Isäni oli kansantaloustieteen professori. Mutta perin vanhentuneet käsitykset hänellä oli. Hän ei koskaan puhunut erikseen kunnallistaloudesta ja valtiontaloudesta vaan yksinomaan julkisesta taloudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  35. Sakke kirjoitti 25.10.2013 kello 19:34

    Rajoittamaton vapaa pääsy kaikille rannoille mellastamaan – eihän tuossa olisi mitään järkeä. Mikä hitto siinä on, että porukat aina vain jättää jälkeensä tupakantumpit, kaljatölkit ja jopa kertakäyttögrillit. Osmo tai Sauri voisi perustaa työttömien nuorten joukosta kaaderit rantoja siivoamaan, siinä olisi sopivaa hommaa riittämiin niille, jotka sosiaalitukia nauttivat!

    Mikään ei ole niin etovaa, kuin liikkua jollain kaupungin upeista luontokohteista löytääkseen sitten tunnelman pilaavaa “kulttuurijätettä”! Singaporessakin sakot roskaamisesta ovat tuntuvia, miksei meillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 26.10.2013 kello 15:08

    Hienoa maisemaa. Tosin on näin syyssäillä syytä pitää mielessä, että Valllisaaren eteläpuolelta aukeaa jokseenkin aava meri. Edesä ovat vain Isoaari ja Kuivasaari ja joitain luotoja.

    Kovalla tuulella voi tulla aikaa freesi olo.

    Hong Kongisskain on yllättävän suuria viheralueita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  37. mikko siitonen kirjoitti 27.10.2013 kello 5:00

    Uskomatonta etta joku edes ajattelee Vallisaaren tai Kuninkaansaaren kayttoa muuhun kuin suojeluun. Eihan mitaan vastaavaa loydy muualta Suomenlahden rannikolta. Mutta seurattuani tata Blogia, niin ymmarran etta varmaan semmoisille ajatuksille on jarkeva peruspohja. Kai sinne joitain satoja ihmisia saadaan asutettua, tai ainakin suuri maara puuta hakattua.

    Pannaan tonteiksi.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Jez kirjoitti 27.10.2013 kello 20:34

    Tehdään saarista vapaakauppa-alue kasinoineen ja pilvenpiirtäjineen. Se toisi tervettä kilpailua ja kiritystä Helsingillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 28.10.2013 kello 1:42

    “Tunneli väylän ali? En olisi yllättynyt, vaikka sellainen olisi olemassakin.”

    Sivulla http://fi.yelp.fi/biz/maanalaiset-tunnelit-helsinki-2 sanotaan:

    “Erään tuttavani mummi oli aikoinaan 1900-luvun alussa töissä puolustusvoimilla ja asui miehensä kanssa Suomenlinnan viereisellä saarella, joka taitaa vieläkin olla puolustusvoimien käytössä. Tämä mummi sitten kertoi tarinaa, että hän pääsi näitä tunneleita pitkin armeijan autolla aina mantereelle töihin muiden työntekijöiden kanssa, mutta hänen julkisella sektorilla työskennellyt miehensä joutui aina menemään omine neuvoineen töihin mantereelle joko hiihtäen jään yli tai kesäsisin veneellä.”

    Lähde ei ole kovin luotettava, mutta en olisi minäkään yllättänyt jos tällainen tunneli olisi olemassa.

    Itse kannattaisin sellaista ajatusta että saarille rakennaisiin – tämä on tärkeää – vanhanaikaisen näköisiä asuintaloja 500–1000 hengelle ja Suomenlinnan lautta jatkettaisiin saarille, matka-aika Kauppatorille noin 25 min.

    Kuninkaansaaresta on vaivaiset 200 metriä Santahaminaan. Santahaminan lounaisnurkka voitaisiin uhrata tiiviille asutukselle, luokkaa 10 000 as/km2, ja rakentaa silta Kuninkaansaaren ja Santahaminan välille. Santahaminaan lautalla menisi noin 35 min, jos lautta on yhtä nopea kuin Suomenlinnan lautta. Asutus olisi syytä keskittää siten, että lautan laiturille olisi enintään 500 metriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  40. Sakke kirjoitti 28.10.2013 kello 9:26

    Senaatti-kiinteistöt on käsittääkseni, ainakin monen vuokralaisen kannalta, siitä ongelmallinen valtion liikelaitos, että moni taho on joutunut kokemaan jatkuvia isoja korotuksia vuokraansa. Toki on valtiolla myös paljon huonokuntoisia kiinteistöjä, joiden ylläpito tulee tavattoman kalliiksi. Minkälaiset, tulostavoitteet ao. liikelaitokselle on mahdettu valtion taholta asettaa, ja miten seurataan että kiinteistönhoidon kulut ja vuokralaisten maksamat vuokrat ovat kaikilta osiltaan kohtuullisia ja että ne kanavoituvat oikeudenmukaisesti?

    Tuottoa luulisi Senaatti-kiinteistöjen olevan helppoa tehdä yksinkertaisesti vuokria korottamalla. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että jollakin tapaa uniikin kohteen (esim. erityistila) vuokralainen ei aina voi vaihtaa helposti kiinteistöstä toisen vuokranantajan kiinteistöön. Esim. vankiloiden pito on tästä syystä tullut, ainakin kuulopuheiden tai lehtitietojen mukaan, niin kalliiksi, että vankejakin on ilmeisesti tästä syystä parempi päästää vapaalle jalalle ja vankiloita sulkea!

    Jos olisin yrittäjä, en varmaankaan uskaltaisi Senaatti-kiinteistön vuokralaiseksi esimerkiksi Vallisaaressa tai Kuninkaansaaressakaan ryhtyä, ainakaan ilman erittäin pitkäaikaista vuokrasopimusta, joka turvaisi vuokralaisen aseman mahdollisia, muiden kuin vuokraamani kiinteistön korjaus- ja ylläpitokulujen aiheuttaman paineen (tai jonkin muun syyn) takia, ainakin välillä perusteettomilta vaikuttavia vuokrankorotuksia vastaan. Jos (yrityksen) toiminta rakennetaan jonkin ainutlaatuisen jutun varaan, esim. asumisen mahdollistaminen (hotelli?) Helsingin edustan saarten ainutlaatuisen upeassa miljöössä, ja toiminta lähtisi hyvin sujumaan, olisi yrittäjä tämän jälkeen “koukussa”, ja alttiina jatkuvien vuokrankorotusten kuristavalle kierteelle, mikäli vastaavaa korvaavaa sijoittumispaikkaa ja tiloja ei muualta löytyisi. (Yritys voi teki tehdä konkurssin, mitä mahdollisuutta esim. vankilalla, yliopistolla tms. ei taida olla.)

    Miten ao. liikelaitos mahtaa jyvittää kulut kiinteistöjensä ylläpidosta? Kerätäänkö kaikki kulut samaan pottiin, jonka kokonaissumma sitten kaikille vuokralaisille surutta (Huom! ei aina ilman vuokralaisen surua!) maksettavaksi ositetaan?

    Sinänsä ei minulla ole mitään sitä vastaan, että Helsingin ulkosaaret säilyvät valtion tai kaupungin omistuksessa, mutta nuo pelisäännöt on syytä tehdä kaikkien osapuolten (myös meriluonnon säilymisen) kannalta reiluiksi, jos sinne esim. hillittyä yritystoimintaa halutaan. Luontoarvojen säilyttämisen kannalta taitaisi silti olla parempi vaihtoehto pitää saaret suljettuina ja valvottuina alueina, jonne ei kaikilla ole vapaata pääsyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  41. tpyyluoma kirjoitti 28.10.2013 kello 11:25

    Koti-isä: Mitä jos tehtäisiin sama kuin Pihlajasaarillekin. Eli ei juuri mitään.

    Tässä on nyt semmoinen ongelma, että ei tehdä mitään tarkoittaa että historiallinen rakennuskanta saarella romahtaa. Nyrkkisääntönä rakennussuojelussa yritetään keksiä vanhoille rakennuksille jotain käyttöä, ja toi taas tarkoittaa että niillä olisi käyttäjiä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. ij kirjoitti 28.10.2013 kello 11:26

    Pitäisi käydä läpi ensin ajatusleikki mahdollisesta hyvin tiiviistä ja tilaan sopivasti rakennetusta autottomasta “saarikaupungista” Vallisaaren sopivaan osaan rakennettuna. Keskiaikaiseen tapaan kapeilla ja mutkaisillla (tuulelta suojaavilla) kaduilla? Toki valitettavasti tuota rajoittaa paloautojen tilantarve (Helsingillä on kyllä hyvinkin pieniä paloautoja).

    Tällainen saarikaupunki tukisi turismia saarelle (peruspalvelut, ruokakauppa nyt ainakin) ja pitäisi lauttayhteyttä, ehkä kahvilaakin pystyssä huonoina vuodenaikoina ja jakaisi kunnallistekniikan kustannuksia. Jännittävällä tavalla (arkkitehtikilpailu!) toteutettuna voisi olla turistikohde sellaisenaan.

    Kannattaisiko? Se pitäisi ihan oikeasti laskea. Vaakakuppiin kunnallistekniikan, lauttayhteyden ja rakentamisen hinta, toiselle puolelle luotettavia arvioita turismista ja asukkaista. Kyselytutkimuksella voisi selvittää jollakin luotettavuudella, löytyisikö asukkaita. Asuminen voisi (ehkä) olla edullistakin, jolloin houkuttelisi ehkä boheemimpaa porukkaa pitkän lauttamatkan päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  43. Ville kirjoitti 28.10.2013 kello 12:33

    Sakke: Senaatti-kiinteistöt on käsittääkseni, ainakin monen vuokralaisen kannalta, siitä ongelmallinen valtion liikelaitos, että moni taho on joutunut kokemaan jatkuvia isoja korotuksia vuokraansa.

    Senaatti-kiinteistöjen viimevuosien rakennushankkeista ainakin Stakesille ja Helsingin hätäkeskukselle räätälöidyt tilat osoittautuivat käyttäjille liian kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Grejus kirjoitti 28.10.2013 kello 13:27

    Kuka näitä nimiä oikein keksii? Valtion kiinteistöyhtiö on Senaatti-kiinteistöt ja vuokra-asuntoyhtiö Kruunuasunnot, eikä Suomessa ole senaattia eikä kruunua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  45. ij kirjoitti 28.10.2013 kello 13:30

    Ja sitten vaan ideoimaan, miten vaikeustasteeltaan vielä hankalampi Isosaari otetaan käyttöön, ja millaiseen?

    Isosaaren satavuotinen historia linnakesaarena päättyy ensi vuoden lopussa, kun Puolustusvoimat lähtee sieltä. …
    Vaikka Puolustusvoimat lähtee, saaren sijainti ei muutu miksikään. Siksi saarelle jätetään tykit, jotka pidetään käyttökunnossa. Huoltoon kuuluu myös ajoittainen ampuminen – silloin kun se on saaren uuden käytön kannalta mahdollista.” HS 28.10.2013

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. spottu kirjoitti 28.10.2013 kello 13:37

    Helsingin oma Högsåra voisi olla aika kiva. Vierasvenesatama, muutama kesäravintola ja kevyt ympärivuotinen asutus riittäisi pitämään talot kunnossa. Suomenlinnaa varten perustetut organisaatiot pystyvät varmaankin huolehtimaan että restauroinnissa ja uudisrakentamisessa pysytään hyvän maun rajoissa.

    Luulen että aika moni purjehtija pitäisi Vallisaarta parempana vierasvenesatamavaihtoehtona kuin Katajanokan pohjoisrantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  47. ij kirjoitti 28.10.2013 kello 14:11

    Entä jos Isosaaresta tekisi Helsingin oman “Högsåran”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. Sepi kirjoitti 28.10.2013 kello 14:59

    Tapio Peltonen: Tämä on muuten erittäin kuvaavaa ja aika laajamittainen epäkohta valtion tilahallinnossa. Tilojen käyttäjän pitäisi pääsääntöisesti omistaa kiinteistönsä, jotta tällaisista tehottomuuksista päästäisiin eroon.

    Tai vaihtoehtoisesti Senaattikiinsteitöistä pitäisi tehdä maksimaalista voittoa valtion kassaan tavoitteleva kiinteistösijoitusfirma, jonka pomojen palkkaus on voimakkaasti riippuvainen tuloksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 28.10.2013 kello 15:42

    Grejus:
    Kuka näitä nimiä oikein keksii? Valtion kiinteistöyhtiö on Senaatti-kiinteistöt ja vuokra-asuntoyhtiö Kruunuasunnot, eikä Suomessa ole senaattia eikä kruunua.

    Nyt kaikki käyttämään korrekteja nimityksiä Helsingin kaupungin alueella olevasta “Kaupunginosa nro 1”:stä ja sen sisällä sijaitsevasta kiinteistöstä numeroltaan “091-001-9902-0100”.

    Muu on väärin ja elämä on ikävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  50. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 28.10.2013 kello 15:44

    Ville: Stakesille räätälöidyt tilat osoittautuivat käyttäjille liian kalliiksi.

    Stakesia ei enää ole, siksi sille tehty talo tyhjeni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Grejus kirjoitti 30.10.2013 kello 1:08

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Nyt kaikki käyttämään korrekteja nimityksiä Helsingin kaupungin alueella olevasta“Kaupunginosa nro 1″:stä ja sen sisällä sijaitsevasta kiinteistöstä numeroltaan “091-001-9902-0100″.

    Kommentti valtion kiinteistöyhtiöiden rojalistisista nimistä oli lähinnä tarkoitettu kevennykseksi, mutta se ei ehkä totisimmille auennut.

    Eikö Eduskunta-kiinteistöt ja Presidenttiasunnot muka olisi parempia nimiä? (hymiö)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  52. hukkaan meni kirjoitti 30.10.2013 kello 10:59

    Mitä tehdä: helikopterikenttä ja pikaveneyhteys – muutoin nopeusetu menetetään, mutta kopterimatkustajilla on varaa maksaa nopeasta kyydistä. Kopteri kulkee kuitenkin harvoin, joten saari on ulkoilukäytössä hiljainen muina aikoina. Keskellä on nyppylä, jonka takaa kopterin nousumelu ei kantaudu suoraan kaupunkiin päin. Hernesaaren suunnitelma voidaan unohtaa kokonaan, ja matka-aika katuja pitkin Hernesaaren kärkeen olisi samaa luokkaa kuin pikaveneellä Kauppatorilta. Saarten välissä on jo täyttöpenger, jota voi vähän leventää tasaisen kentän tekemiseen. Jos ei yrittäjiä ole, ei vaan ole, ja virkistyskäyttö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 30.10.2013 kello 11:14

    Stakesia ei enää ole, siksi sille tehty talo tyhjeni.

    Tämä on osittain totta. Stakes on nykyään osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, THL:ää. Sen tehtävät eivät ole hävinneet mihinkään. On siis oletettavaa, että jos tilat olivat Stakesille erinomaisesti sopivat, niin suurimmalti osin niihin olisi sopinut myös THL:n vastaavia toimintoja. Jos uusista tiloista on jouduttu muuttamaan pois, on varmasti tapahtunut hukkainvestointi.

    Ongelmana valtion kiinteistöhallinnossa on se, että markkinamekanismi on vain näennäinen. Vuokralaiset eivät voi muuttaa muihin kuin Senaatti-kiinteistöjen omistamiin tiloihin, joten Senaatti-kiinteistöt voi periä millaista vuokraa hyvänsä. Toimistotiloja lukuunottamatta virastolla on käytännössä vain yksi mahdollinen sijoittautumispaikka.

    Tämä koskee jopa uudisrakentamista: uuteen taloon muuttava virasto maksaa ensin budjetistaan uudisrakentamisen kustannuksen ja sen jälkeen se maksaa pysyvästi korotettua vuokraa, koska on päässyt uusiin, parempiin tiloihin. Normaalisti markkinoilla maksetaan vain toinen näistä eristä; joko maksetaan uudesta talosta pääoma tai sitten maksetaan korkeampaa vuokraa talon rakennuttajalle.

    Jos haluttaisiin todellista markkinamekanismia, olisi Senaatti-kiinteistöt jaettava esim. viiteen pienempään valtion täysin omistamaan yhtiöön, jotka kilpailisivat virastojen sijoittautumisesta keskenään. Tämä voitaisiin tehdä esimerkiksi jakamalla Senaatti-kiinteistöjen omaisuusmassa mallilla:

    * Itä-Helsinki ja Vantaa (ml. sotilassaaret)
    * Kantakaupunki (voittoa tuottamaton, koska kohteet kulttuurihistoriallisesti ja arvovaltasyistä pakko säilyttää nykyisillä käyttäjillä)
    * Espoo ja läntinen Uusimaa (läh. Otaniemi)
    * Länsi-Suomi
    * Itä-Suomi
    * Pohjois-Suomi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  54. Fille kirjoitti 1.11.2013 kello 16:04

    Saaret tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden rakentaa Kehä I todelliseksi kehäksi. Itiksestä Santahaminaan ja sieltä kohti rantaa pitkin kohti Lauttasaarta ja Otaniemeä. Samalla saataisiin loistavia merellisiä ja helposti aidattavia lähiöitä joista varakaat veronmaksajat maksaisivat maltaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. Markku af Heurlin kirjoitti 2.11.2013 kello 0:06

    Fille:
    Saaret tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden rakentaa Kehä I todelliseksi kehäksi. Itiksestä Santahaminaan ja sieltä kohti rantaa pitkin kohti Lauttasaarta ja Otaniemeä. Samalla saataisiin loistavia merellisiä ja helposti aidattavia lähiöitä joista varakaat veronmaksajat maksaisivat maltaita.

    todella nerokas ajatus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 2.11.2013 kello 21:35

    Fille:
    Saaret tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden rakentaa Kehä I todelliseksi kehäksi. Itiksestä Santahaminaan ja sieltä kohti rantaa pitkin kohti Lauttasaarta ja Otaniemeä. Samalla saataisiin loistavia merellisiä ja helposti aidattavia lähiöitä joista varakaat veronmaksajat maksaisivat maltaita.

    Moottoritiellä on sitä paitsi kansan tuki, vain ituhipit sitä vastustavat kiusatakseen autoja. Onhan elämänmuotomme se, että kaikissa perheissä on auto.

    Samalla on ehdottoman välttämätöntä rakentaa moottoritie Kauppatorilta Etelärannan kautta Suomenlinnaan, muuten keskusta näivettyy ja lapsiperheet eivät suostu asumaan Suomenlinnassa. Kuka nyt autottomalla alueella haluaisi asua???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  57. KariK kirjoitti 3.11.2013 kello 12:25

    Onko mitään käsitystä, miten tuonne saisi raitiovaunuyhteyden ja pyörätien rakennettua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Sakke kirjoitti 3.11.2013 kello 13:48

    Fille:
    Saaret tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden rakentaa Kehä I todelliseksi kehäksi. Itiksestä Santahaminaan ja sieltä kohti rantaa pitkin kohti Lauttasaarta ja Otaniemeä. Samalla saataisiin loistavia merellisiä ja helposti aidattavia lähiöitä joista varakaat veronmaksajat maksaisivat maltaita.

    Missäköhän nuo kaikki “varakkaat veronmaksajat, jotka maksaisivat maltaita” loistavista merellisistä ja helposti aidattavista lähiöistä nykyisin lymyävät? Matkan pituus Hevossalmen paikkeilta tuonne Lauttasaaren eteläisimpään kärkeen on noin 12 kilometriä (iman rantojen polveilua). Pituuden perusteella karkeasti arvioiden veikkaan että hankkeen hinta olisi vähintään kaksinkertainen Kruunuvuoren siltoihin verrattuna, eli taatusti yli 500 miljoonaa euroa.
    Ei taida edes maltaat riittää, saati iloiset helsinkiläiset veronmaksajat (paljonko heitä on?), jotka tietysti joutuisivat investoinnin maksajan roolin!

    Moiset sillat pilaisivat lisäksi Helsingin merellisen horisontin. Kaikille vapaat, julkiset näkymät aavalle ulapalle peittyisivät. Tätäkö halutaan?

    Samalla loppuisi matkustajalaivaliikenne Helsingin keskustaan, mm. Katajannokalle, Eteläsatamaan ja Länsisatamaan, sekä mahdollisuus liikkua Helsingin sisävesiltä vähääkään kauemmas (tai päinvastoin)!

    Ajatus vaikuttaa siltä kuin olisi lähtenyt siltainsinöörin, sokean Pietarin ihailijan tai huomattavan varakkaan (muskeliveneen omistajan?), joka haluaa lisäksi rajoittaa laivaturistien tuloa pääkaupunkiin, matkustajalaivojen liikennettä ja purjehdusharrastusta vähääkään isommilla veneillä (kuin optimistijolla) yleisemminkin, kynästä lähteneeltä? (muitakin vaihtoehtoja toki lienee!)

    Sitä, mitä on tehty Pietarissa (sillat Kronstadtiin) ei ole syytä tehdä Helsinkiin, sillä “Fillen” ehdottamat sillat tulisivat täällä lisäksi maantietellisistä syistä johtuen aivan liian lähelle kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Ville kirjoitti 3.11.2013 kello 21:27

    Sakke: Moiset sillat pilaisivat lisäksi Helsingin merellisen horisontin.

    Isot sillat ovat usein kaupunkiensa ylpeys. Helsingin merellinen horisontti on yhtä metsää, josta Vuosaaren tornitalo sopivasta suunnasta vähän pilkistää – siltojen ansiosta voisi ehkä havaita, missä päin Helsingin keskusta lymyää…
    Se, että autolautat eivät enää pääsisi aivan keskustaan olisi oikeastaan pelkästään hyvä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Sakke kirjoitti 3.11.2013 kello 23:20

    Muistin asian näköjään osittain väärin, sillä Kronstadtin mantereeseen kahteen suuntaan linkittävän kuusikaistaisen ajoyhteyden kohdalla on kyse suurimmaksi osaksi penkereestä (tai oikeastaan tulvapadosta, jonka etäisyys Pietarista on silti varsin suuri, sen pituus on 25,4 km ja senrakennuskustannukset olivat yli 3 miljardia euroa, ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarin_tulvapato”).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  61. Sakke kirjoitti 4.11.2013 kello 0:36

    Pahoittelen erhettäni: Fille ei ehdottanut siltoja, vaan ainoastaan yhteyttä saarten kautta Kehä I:lle. Tarkempi määrittely siitä, miten yhteys toteutettaisiin (penger-, silta- vai tunneliyhteys?) ei Fillen tekstistä ilmennyt.

    Vesiväylien kohdalle on toki aina mahdollista järjestää vaikka käännettävää tai läppämallia oleva tms. avattava silta, mutta liikenteen sellainen ratkaisu kyllä katkaisee aika ajoin ja haittaa siten sekä vesi- että tieliikenteen sujuvuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  62. Pasi Mäenpää kirjoitti 5.11.2013 kello 13:37

    Minusta paras ratkaisu olisi antaa toinen saarista jonkin luontoarvoja ja historiaa kunnioittavan ryhmän vallattavaksi asuinalueekseen ja vaalittavaksi yleiseen käyttöön kulttuurikohteena.

    Voisi syntyä uudenlainen kaupunkiyhteisö samaan tapaan kuin Kulosaaresta porvariston hakiessa sieltä aikanaan ihanteidensa mukaista puutarhakaupunkia. Tarkoitan siis valtaamista prosessina, lopputulos olisi jotain muuta.

    Tuo taho voisi olla vaikka Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi, joka on jo tehnyt vastaavaa hommaa, ymmärtääkseni ansiokkaasti.

    Tällä tavalla saaren museointi tulisi ikään kuin talkoistettua, luontoarvot säilyisivät ja kaupunki rikastuisi uudella elämäntavallisella vaihtoehdolla (jonkalaista Suomenlinnastakin haetaan). Asuntopula ei määrällisesti juuri helpottuisi mutta turismi ja retkeily toteutuisivat maltillisina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.11.2013 kello 13:19

    Pasi Mäenpää:
    Minusta paras ratkaisu olisi antaa toinen saarista jonkin luontoarvoja ja historiaa kunnioittavan ryhmän vallattavaksi asuinalueekseen ja vaalittavaksi yleiseen käyttöön kulttuurikohteena.

    Voisi syntyä uudenlainen kaupunkiyhteisö samaan tapaan kuin Kulosaaresta porvariston hakiessa sieltä aikanaan ihanteidensa mukaista puutarhakaupunkia. Tarkoitan siis valtaamista prosessina, lopputulos olisi jotain muuta.

    Tuo taho voisi olla vaikka Vanhankaupungin kulttuuri-ekologinen klubi, joka on jo tehnyt vastaavaa hommaa, ymmärtääkseni ansiokkaasti.

    Tällä tavalla saaren museointi tulisi ikään kuin talkoistettua, luontoarvot säilyisivät ja kaupunki rikastuisi uudella elämäntavallisella vaihtoehdolla (jonkalaista Suomenlinnastakin haetaan). Asuntopula ei määrällisesti juuri helpottuisi mutta turismi ja retkeily toteutuisivat maltillisina.

    No miten nyt sitten on, jos esimerkiksi Kulosaaren, Lauttasaaren ja Meri-Rastilan nykyiset asukkaat, jotka ovat asettuneet asumaan mitä todennäköisimmin ihanteidensa (ja tulojensa/varallisuutensa antamien mahdollisuuksien) mukaiselle alueelle, pyrkivät puolustamaan lähiympäristöään ja sen luontoarvoja. Heidät leimataan helposti nimbyiksi esim. niiden taholta, jotka haluavat sijoittaa juuri tuolle samalle seudulle vaikkapa 4000-20000 uutta asukasta ja tiiviillä(?) tai muuten mahtipontisella lisärakentamisella tärvellä aiemmin viihtyisyyttä luoneen asuinympäristön. Vallisaari ja Kuninkaansaari, kuten moni muukin saari Helsingissä, on syytä säästää ihan ensimmäiseksi niiltä, jotka näkevät rantamme ja saaremme vain ‘maankäytön tehostamispotentiaali’ ja ‘eurot silmissään’!

    Kerran rakennettu on käytännössä iäksi menetetty, vaikka luonto kyllä osaisikin (pidemmän ajan kuluessa) vallata alueita takaisin. Lähiluonnon runsausaste on Helsingin suuri rikkaus. Se on sitä arvokkaampi, mitä täydemmäksi maailma muualla (esim. Keski-Euroopassa) rakennetaan. Lähiluontomme reuna-alueitten rakentamiseen on samaten syytä suhtautua erittäin suurin varauksin.

    Lähiluonnostamme voisi tehdä, tarkoin hallittuna, kaupunkiimme suuntautuvan turismin kannalta aiempaa entistäkin voimakkaammin korostetun vetonaulan. Monet saksalaiset tuntuvat tätä arvostavan, eivätkä he suinkaan ole ainoita.

    Samankaltaista viestiä olen vastaanottanut mm. eräältä Pekingistä saapuneelta tutkijalta, jonka ensimmäinen ihmetyksen aihe HKI-Vantaan lentokentälle tultuaan oli sininen taivas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.11.2013 kello 13:22

    Tämä unohtui lisätä edelliseen viestiini:

    Lähiluontoamme kunnioittavat, opastetut patikka- ja pyöräretket, miksei myös melonta- ja venematka-osuuksilla täydennettynä, voisivat olla kiintoisa tapa kasvattaa turismia kaupungissamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2013 kello 13:40

    Opastettuja pyöräturistijoukkoja tulee Helsingissä vastaan tuon tuosta. Kaikilla samanlaiset heijasteliivit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Sakke kirjoitti 10.11.2013 kello 20:06

    Osmo Soininvaara:
    Opastettuja pyöräturistijoukkoja tulee Helsingissä vastaan tuon tuosta. Kaikilla samanlaiset heijasteliivit.

    Kannatan! Näitä lisää!!!

    (Voisivat vähentää mm. pakokaasupäästöjä Temppeliaukion kirkon luona ja muuallakin.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 26.6.2014 kello 21:55

    Kivikaupungin kasvatti kävi tässä hiljan vesillä ja pääsi kulkemaan mm. Santahaminan ja Kuninkaansaaren välistä. (Vallisaaren ja Kuninkaansaaren välistä ei päässyt, kun siinä on se kannas.)

    Nuo saaret, sekä varsinkin salmi niiden (Kuninkaansaaren ja Santahaminan) välissä ovat ainakin merenpuolelta “sisään” tultaessa aivan mahtavan oloisia paikkoja, kuten Kuivasaari, jossa Kivikaupungin kasvatti on aikoinaan käynyt. Rantarakentamisen suunnittelijat ja kannattajat pitäisi kaikki karkottaa Karhusaarelle (Atlantilla), tai Sahalinille (Tyynen valtameren reunalle). Helsingin tulee puolustaa rantojaan!

    Järjestetyt, ohjatut ja valvotut retket pienille ryhmille saattaisi olla näille saarille se kaikkein paras käyttötapa, jos puolustusvoimat ei niitä enää tarvitse (mitä tosin kyllä ihmettelen).

    Miksi ihmeessä noille saarille pitäisi “tehdä” yhtään mitään muuta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. pera kirjoitti 4.8.2014 kello 23:01

    Silloilla kylmästi saaret toisiinsa kiinni. Sitten rakennetaan asuntoja, työpaikkoja ja palveluita saariin muuttaville ihmisille. Tulee hiukan kuin Tukholma, mikä sekin on rakennettu monille pienille saarille. Katajanokan uusi karuselli on korkemapi, kuin yksikään risteilylaiva, mikä satamaiin tulee. Eli ali mahtuu vallan mainiosti. Saaria on turha säilytellä jonain historian pelleilynä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. pera kirjoitti 4.8.2014 kello 23:04

    Lisään vielä, että näin upeaa rakennusmaata on erittäin vähän tarjolla PK-seudulla. Ehdottomasti hyvin suunniteltua kaupunkirakennetta saarille ja nopeasti.Loppupeleissä kaikki kiittävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. pera kirjoitti 4.8.2014 kello 23:06

    spottu:
    Helsingin oma Högsåra voisi olla aika kiva. Vierasvenesatama, muutama kesäravintola ja kevyt ympärivuotinen asutus riittäisi pitämään talot kunnossa. Suomenlinnaa varten perustetut organisaatiot pystyvät varmaankin huolehtimaan että restauroinnissa ja uudisrakentamisessa pysytään hyvän maun rajoissa.

    Luulen että aika moni purjehtija pitäisi Vallisaarta parempana vierasvenesatamavaihtoehtona kuin Katajanokan pohjoisrantaa.

    Aivan liian pientä piperrystä. Reilusti vaan kunnon kaupunkikuvaa parantavaa massaa saarille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. pera kirjoitti 4.8.2014 kello 23:07

    Ville: Isot sillat ovat usein kaupunkiensa ylpeys. Helsingin merellinen horisontti on yhtä metsää, josta Vuosaaren tornitalo sopivasta suunnasta vähän pilkistää – siltojen ansiosta voisi ehkä havaita, missä päin Helsingin keskusta lymyää…
    Se, että autolautat eivät enää pääsisi aivan keskustaan olisi oikeastaan pelkästään hyvä asia.

    Lautat ja risteilylaivat mahtuvat vallan mainiosti siltojen ali. Siltojen kautta yhteydet mantereeseen ja saaret reilusti asuinkäyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. Wastarannan kiiski kirjoitti 5.8.2014 kello 0:23

    Olen varusmiehenä ja myöhemmin reserviläisenä päässyt harjoittelemaan Vallisaaressa, ja se on luontoarvoiltaan todella upea paikka. Toivon, että se suojellaan kokonaisuudessaan. Mitään kovin kummoista asuinaluetta siitä ei kumminkaan saisi aikaan, koska julkinen liikenne saarelle olisi pelkästään lauttojen varassa.

    Mitä puolestaan Santahaminaan tulee, niin toivon, että Soininvaaran visio, jossa puolustusvoimat poistuisi Santahaminasta, ei toteudu koskaan. Santahaminassa koulutetaan varusmiehiä puolustamaan mahdollisessa sotatilanteessa Helsinkiä, joka on myös Soininvaaran kotikaupunki. Helsingin puolustamista täytyy harjoitella Helsingissä, eikä missään Tuusulan metsissä. Lisäksi valmiuslain mukaan valmiutta kohotettaessa tulenavauksen täytyy tapahtua puolustusvoimain hallussa olevalta alueelta. Helsingissä kyseinen alue on Samtahamina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  73. Pekka Niukkanen kirjoitti 5.8.2014 kello 2:30

    Jätettäköön ne saaret rauhaan. Katso Jätkän tai Kalasatama/Sompan gryndausta. Voi, silmää särkee.

    Katso flygarin fönsteristä laskussa: Stadi + 60 km pohjoiseen on pelkkää skutsaa. Päästä ne grynderit riehumaan sinne. Ja korjaamaan aiemmat vahinkonsa kuten Hyvinkää ja Kerava.

    Ihan tosi: Helsinki ja Helsinkiläiset ansaitsevat nuo saarensa sellaisina kuin ne ovat. Saarina. Ja saarien luontona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  74. kaksinaismoralismin mallioppilaat, vihreät kirjoitti 5.8.2014 kello 7:27

    Veikeä ominaisuus vihreillä, jotka vielä suureksi osaksi ovat ns. cityvihreitä. Koko muu maa kyllä suojeltaisiin vaikka pelkän liito-oravan paskakasan perusteella, mutta auta armias, kun cityvihreän omalla leikkikentällä ilmestyisi jotakin suojeltavaa, halutaan sen päälle rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. spottu kirjoitti 5.8.2014 kello 9:02

    pera: Aivan liian pientä piperrystä. Reilusti vaan kunnon kaupunkikuvaa parantavaa massaa saarille.

    Piperrys on Suomenlahden maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisessa saaristossa sopiva mittakaava. Saaret ovat matalia, tavallaan miniatyyriversiota vaikkapa Adrianmeren itärannan saaristosta, jota jo aikoinaan tajuttiin suojella jopa Titolta itseltään.

    Hyvässä kaupungissa on kontrasteja ja jatkumoita, ja kun Vallisaari/Kuninkaansaari ei voi ajallisen etäisyyden vuoksi kuulua kantakaupunkijatkumoon, eikä kokonsa puolesta muodostaa itsenäistä keskusta, on kulttuurimaisemajatkumo looginen ja empiirisesti toimivaksi havaittu malli.

    Mitä kaupunkikuvaa parantavaan massaan tulee, sitä toivoisin Hernesaaren kärkeen helikopterikenttä- ja halli/varasto- arkkitehtuurin sijaan. In medias res on ihan hyvä abstraktio kantakaupungin reunallakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. Rapatti kirjoitti 5.8.2014 kello 10:23

    Itse Vallisaaressa asuneena ja sieltä töissä käyneenä voin todeta ettei tuota tunnelia kyllä ole.Kesäisin kuljettiin veneellä ja talvisin jäätietä pitkin joka käytiin tarkistuskairaamassa aina aamuisin että myös autolla oli mahdollista siitä kulkea.

    Makkaratalon Hautuumaa:
    “Tunneli väylän ali? En olisi yllättynyt, vaikka sellainen olisi olemassakin.”

    Sivulla http://fi.yelp.fi/biz/maanalaiset-tunnelit-helsinki-2 sanotaan:

    “Erään tuttavani mummi oli aikoinaan 1900-luvun alussa töissä puolustusvoimilla ja asui miehensä kanssa Suomenlinnan viereisellä saarella, joka taitaa vieläkin olla puolustusvoimien käytössä. Tämä mummi sitten kertoi tarinaa, että hän pääsi näitä tunneleita pitkin armeijan autolla aina mantereelle töihin muiden työntekijöiden kanssa, mutta hänen julkisella sektorilla työskennellyt miehensä joutui aina menemään omine neuvoineen töihin mantereelle joko hiihtäen jään yli tai kesäsisin veneellä.”

    Lähde ei ole kovin luotettava, mutta en olisi minäkään yllättänyt jos tällainen tunneli olisi olemassa.

    Itse kannattaisin sellaista ajatusta että saarille rakennaisiin – tämä on tärkeää – vanhanaikaisen näköisiä asuintaloja 500–1000 hengelle ja Suomenlinnan lautta jatkettaisiin saarille, matka-aika Kauppatorille noin 25 min.

    Kuninkaansaaresta on vaivaiset 200 metriä Santahaminaan. Santahaminan lounaisnurkka voitaisiin uhrata tiiviille asutukselle, luokkaa 10 000 as/km2, ja rakentaa silta Kuninkaansaaren ja Santahaminan välille. Santahaminaan lautalla menisi noin 35 min, jos lautta on yhtä nopea kuin Suomenlinnan lautta. Asutus olisi syytä keskittää siten, että lautan laiturille olisi enintään 500 metriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.8.2014 kello 15:38

    En ole onnistunut jäljittämään, mistä on peräisin tämä kiinnostus melkein vuoden vanhaan kirjoitukseeni Vallisaaresta. Sen olen pystynyt jäljittämään, että minun väitetään ehdottaneen Vallisdaareen asutusta. Kannattaa lukea alkuperäinen artikkeli huiolella. En ole ehdottanut, vaan kertonut, että sellaistakin on ehdotettu. Suhtaudun siihen kovin varauksellisesti, koska liikenteen järjestäminen saareen tulisi tolkuttoman kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Eeva Leinonen kirjoitti 5.8.2014 kello 19:58

    Kävin opastetulla kierroksella Vallisaaressa ja Kuninkaansaaressa tänä kesänä. Saarilla on ainutlaatuinen luonto. Perhostutkijoiden perhosansoja riippui siellä täällä, koska saarilla pesii perhoslajeja, joita ei tavata muualta Suomesta. Siellä kasvaa myös kasveja, joita ei ole Suomessa missään muualla, koska siemenet ovat kulkeutuneet aikoinaan tsaarin joukkojen mukana vain noille saarille. Linnoitusten rauniot ovat myös näkemisen arvoisia.
    Näin hienot saaret pitää kunnostaa yleisölle nähtäväksi, mutta opastetuille kierroksille, eikä yleiseksi piknikki-juopottelupaikaksi, saatikka asuinalueiksi. Kunnostamista riittää mm. siksi, että Vallisaaressa on runsaasti räjähteitä maassa 1930-luvun ammusvaraston räjähdyksen jäljiltä. Kunnostaminen kuulunee Metsähallitukselle, joka nyt hallinnoi saaria.

    Saarilla on upeaa kesällä, mutta talviasuminen keskellä merta ilman autoyhteyttä on kyllä aika utopistinen ajatus kenellekään kodin ulkopuolella työskentelevälle. Suomenlinnan lauttakin on lehtitietojen mukaan välillä ruuhkautunut, vaikka monet siellä asuvat ovat taiteilijoita tai muuten kotona työskenteleviä.

    Helsinkiin kyllä tarvitaan lisää asuntoja. Ekologisinta olisi jatkaa asuinrakentamista Tampereen radan varteen pohjoiseen sekä Helsinkiin että kehyskuntiin ja muutenkin olemassa olevien kulkuyhteyksien päähän; mieluiten metroratojen tai junayhteyksien varrelle, jottei autoliikenne räjähdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus