Helsingin yleiskaava: keskustan rooli

Raport­ti­in pääsee tästä

Raport­ti on melkoista hypetys­tä keskus­tas­ta val­takun­nan tärkeim­pänä työ­paikkakeskit­tymänä. Helsin­gin seu­tu on val­takun­nan tuot­tavin­ta aluet­ta ja Helsin­gin keskus­tas­sa ovat sen tuot­tavim­mat työ­paikat. Keskit­tymisen edut (agglom­er­aa­tioe­tu) ovat syynä tähän. Sik­si on koko maan etu lisätä työ­paikkatar­jon­taa keskus­tas­sa. Syr­jäisem­mät alueet vaikka­pa Pasi­las­sa tai Kalasa­ta­mas­sa eivät ole yhtä tuot­tavia pitkin muu­ta pääkaupunkiseu­tua sirotel­luista puhumattakaan.

Helsin­gin keskus­ta on työ­paikkakeskit­tymänä selvästi jäl­jessä Tukhol­man ja Kööpen­ham­i­nan keskus­toista. Meil­lä seudun työ­paikat on siis hajautet­tu liikaa tai ainakin enem­män kuin muualla.

Voi olla näin, mut­ta en ole tästä tek­stistä ihan var­ma. Tavoite voi toteu­tua vain rak­en­ta­mal­la ylöspäin. Min­un sukupol­veni ihmiset vas­tus­ta­vat sitä jyrkästi, mut­ta nuorem­mas­sa väessä on korkeaan rak­en­tamiseen paljon myön­teisem­min suh­tau­tu­via. Olen ehkä keskustel­lut liikaa nuorem­pi­en kanssa, kos­ka minäkään en osaa suh­tau­tua niin tor­ju­vasti pil­ven­pi­irtäji­in kuin ikä­toveri­ni. Kun­han ne ovat siro­ja ja hienoja.

Toisaal­ta keskus­taan tarvit­taisi­in myös asum­ista alueen pitämisek­si virkeänä.

Toim­i­tilo­jen korkea hin­ta on myös kansan­taloudelli­nen ongel­ma. Jos tuot­tavin alue on keskus­tas­sa ja vain siel­lä, toimis­tovuokrat nou­se­vat tähti­ti­eteel­lisik­si. Eikö siis voisi tehdä toim­i­tilo­ja muuallekin. Pasi­laan, Keilaniemeen, Lep­pä­vaaraan, Aviapolikseen?

Tois­taisek­si toim­i­tilo­jen hajaut­ta­mi­nen ympäri seu­tua on ollut paha flop­pi. Espoos­sa toim­i­tiloista on peräti 16 % tyhjänä, kun Helsin­gin keskus­tas­sa ei tyhjiä toim­i­tilo­ja on vain 3,3 %, mikä on jopa liian vähän.

Voisi olla seudun etu, jos kehitet­täisi­in yhdessä työn­jakoa, jos­sa toimin­not voisi­vat men­estyä keskus­tan ulkop­uolel­lakin. Hajalleen ripotel­lut toimis­tot ovat kaikin tavoin huono aja­tus, mut­ta sopi­val­la hajakeskit­tämisel­lä voisi agglo­re­maa­tioe­tu­ja syn­tyä muuallekin ja tätä myötä korkean tuot­tavu­u­den aluei­ta tulisi lisää. Keilaniemessä on jo yri­tys­tä. Har­mi, että se on ympäristönä niin onneton.

Seu­tu jakau­tu­mi­nen mon­ek­si kun­nal­lisen itse­hallinnon saa­neek­si osaop­ti­moin­tialueek­si estää järkevän kokon­aisu­u­den ajamisen. Kaikkien sodas­sa kaikkia vas­taan Helsin­gin keskus­ta kyl­lä menestyy.

Työ­paikko­jen voimakas lisäämi­nen keskus­tas­sa lisäisi tietysti pen­delöin­tiä, mut­ta toisaal­ta Helsin­gin keskus­tan saavutet­tavu­us joukkoli­iken­teel­lä on ylivoimainen. Muual­la on pakko haaska­ta hyvää työaikaa autol­la ajamiseen sen sijaan, että hoitaisi työ­matkan aikana sähkö­pos­tit alta pois.

Tämä on kuitenkin iso kysymys: alam­meko rak­en­taa Helsin­gin keskus­taa ylöspäin?

110 vastausta artikkeliin “Helsingin yleiskaava: keskustan rooli”

  1. Viime aikoina on puhut­tu paljon korkei­den raken­nusten aiheut­ta­mas­ta var­jostamis­es­ta. Tämä taitaa olla ihan kek­sit­ty ongel­ma, jota ei esi­in­ny Suy­omen ulkop­uolel­la. Itse pidän var­jos­tus­ta jopa suo­ta­vana, sil­lä vai­h­toe­hto on ainakin kesäl­lä tukah­dut­ta­va kuumuus.

    Vaik­ka raken­net­taisi­in mata­lam­paa, kaik­ki pait­si ylin ker­ros ‘kär­sivät’ var­jos­tuk­ses­ta. Myös puut pitäisi kaataa, niistäkin tulee var­jo. Onko kukaan kuul­lut, että tätä var­jos­tusar­gumet­tia käytet­täisi­in Suomen ulkopuolella?

  2. Ker­roksi­akin voi toki lisätä, mut­ta ote­taan nyt vaik­ka se Töölön­lah­den kaa­va. Se olisi ihan kohtu­ullista, paikoin jopa hyvää, suun­nit­telua ja rak­en­tamista vaikka­pa Pak­i­las­sa, mut­ta siinä vai­heessa kun tehdään nur­mikent­tiä toimis­to­talo­jen eteen keskel­lä kaupunkia, niin meil­lä on isom­pia ongelmia kuin puut­tuvat kerrokset.

    Ja edelleenkin, toimis­to­työ­paikat hyvässä paikas­sa vie hyvin vähän tilaa. Jotain alle 10 ker­rosneliötä per työn­tek­i­jä ja vähän yli 40 per asukas.

  3. Jus­si:
    Viime aikoina on puhut­tu paljon korkei­den raken­nusten aiheut­ta­mas­ta var­jostamis­es­ta. Tämä taitaa olla ihan kek­sit­ty ongel­ma, jota ei esi­in­ny Suy­omen ulkop­uolel­la. Itse pidän var­jos­tus­ta jopa suo­ta­vana, sil­lä vai­h­toe­hto on ainakin kesäl­lä tukah­dut­ta­va kuumuus.

    Vaik­ka raken­net­taisi­in mata­lam­paa, kaik­ki pait­si ylin ker­ros ‘kär­sivät’ var­jos­tuk­ses­ta. Myös puut pitäisi kaataa, niistäkin tulee var­jo. Onko kukaan kuul­lut, että tätä var­jos­tusar­gumet­tia käytet­täisi­in Suomen ulkopuolella?

    Esimerkik­si Man­hat­tanil­la, tai oike­as­sa mis­sä tahansa kaupungis­sa mis­sä on korkei­ta raken­nuk­sia. Tämä on yleinen pul­ma korke­as­sa rak­en­tamises­sa, ei se tarkoi­ta ettei korkei­ta talo­ja voi tehdä, mut­ta aset­taan vähän rajoituk­sia sille miten, kuin­ka korkeaa ja mihin paikkaan. Mitä pohjoisem­pana ollaan, niin sitä mata­lam­mal­ta valo tulee.

  4. Var­jos­tu­songel­mas­ta on puhut­tu jo heti varhais­ten korkei­den raken­nusten yhtey­dessä jo yli sata vuot­ta sit­ten mm. Chicagossa.

    Var­jos­tus on eri­tyi­nen ongel­ma juuri suomes­sa, kos­ka suo­mi sat­tuu ole­maan pohjoisimip­ia asut­tu­ja aluei­ta ja aurinko pais­taa tääl­lä suurim­man osan vuodes­ta varsin matalalta.

  5. Avi­apo­lik­sel­la olisi lentoase­man kupeessa poten­ti­aalia muo­dos­tua eri­no­maisek­si sijain­niksi työ­paikkakeskit­tymälle. Vahinko vain, että alue on teit­ten halko­mana lähin­nä rykelmä eril­lisiä työpaikka-alueita. 

    Raidey­hteys puut­tuu kokon­aan ja joukkoli­ikenne on muutenkin har­voin (ja myöhässä) kulke­vien bussien varassa.

    Ei näin.

  6. Eiks Pasi­laan ole nyt suun­nitel­tu korkeut­ta ja työ­paikko­ja ja asun­to­ja ja kaikkea muu­takin blog­itek­stis­sä kaivattua?

    Itse en ollut Pasi­lan ase­man ja viereisen keskusko­rt­telin arkkite­htu­urik­il­pailun voit­ta­jas­ta (hol­lan­ti­laisen OMA:n tekele) ollenkaan vaku­ut­tunut. Se näyt­ti Itä-Pasi­lan tyyliseltä laatikkokolos­sil­ta, sik­si var­maan paikalleen sopi­val­ta, mut­ta täm­möisel­la rak­en­tamisel­la on havaitak­seni tähän men­nessä perin onnis­tuneesti tapet­tu Pasi­lan vetovoima keskus­ta-alueena. Samoin torniko­rt­telin suun­nitel­ma näyt­tää huolestut­taval­ta, kun katu­ta­soon on Cino Zucchin visios­sa tar­jol­la lähin­nä peilila­sisia ump­i­seiniä. Blogilla viime aikoina viitat­tu Brent Toder­ian lausui hänkin esitelmässään huolen Helsinki­in suun­nitel­lus­ta tor­nialueesta, käsit­tääk­seni tarkoit­taen Pasilaa.

    Jos Pasi­laan tehtäisi­in rat­api­ha-alueelle Helsin­gin keskus­tan veroista kaupunkia ja torne­ja Hotel­li Tornin tyyli­in, vaik­ka ehkä tuplat­en korkeamp­ina, saatet­taisi­in päästä jo aika pitkälle. Tornin tyylil­lä tarkoi­tan sitä, että raken­nus on kadun reunas­sa kiin­ni ja että sil­lä on jalankulk­i­jan kannal­ta miel­lyt­tävä ja mie­lenki­in­toinen julkisivu.

  7. Muual­la on pakko haaska­ta hyvää työaikaa autol­la ajamiseen sen sijaan, että hoitaisi työ­matkan aikana sähkö­pos­tit alta pois.

    Joukko liiken­teen roman­ti­soin­tia, tuo on ain­oas­taan mah­dol­lista jos riit­tävän suuri osa pen­delöi autoil­la, muuten ei tupat­en täy­sis­sä joukkoli­iken­nevä­lineis­sä todel­lakaan hoide­ta mitään pois. 

    Lisäk­si ainakin koli­se­vis­sa ja täri­se­vis­sä ratikois­sa moinen on mah­do­ton­ta vaik­ka istuma­paikan saat­taisikin saada

  8. Ne läpi­a­job­ule­vardit voisi toteut­taa niin, että sille entiselle moot­tori­tielle avau­tu­isi toimis­to­jen ikkunoi­ta. Jo samas­sa kort­telis­sa toisel­la puolel­la voisi olla asuntoja.

  9. Toisaal­ta var­jot liikku­vat sitä nopeam­min, mitä kauem­paa ne syn­tyvät; lähel­lä riit­tää mata­lampikin raken­nus tekemään pitkäaikaisen var­jon. 30 metriä pak­sun tornin var­jo sadan metrin päästä menee karkeasti tun­nis­sa ohi, 300 metrin päässä jo 20 minuutissa.

  10. tpyy­lu­o­ma: Jotain alle 10 ker­rosneliötä per työntekijä

    Tuo on kyl­lä jo aika sardiinihommaa.

    Pelkkään toimis­to­työsken­te­lyyn nykyään menee vähän yli 10 m²/työntekijä moni­ti­la­toimis­tossa (= avokont­torin kivampi nimi), mut­ta tämän päälle tulee eri­laisia yhteisiä neukkare­i­ta, keit­tiöitä, pomo­jen kop­pi­toimis­to­ja, taloushallinnon pape­ri­ark­isto­ja, jne.

    Nämä kaik­ki nos­ta­vat todel­lista toimis­toti­lan tarvet­ta ihan näkyvästi, vaik­ka keskiar­vo jääneekin suurim­mal­la osal­la fir­moista alle 20 m²/työntekijä.

    Toki ihmisiä saa laitet­tua pienem­päänkin tilaan — vrt. koul­u­lu­ok­ka — mut­ta eri­tyis­es­ti korkean lisäar­von ihmiset pitävät edes jonkin­lais­es­ta väljyy­destä. (Näin joskus nup­piko­htaiset neliöluke­mat min­is­ter­iöi­den osalta. En kehtaa siteer­a­ta, kun ei ole kir­jal­lista lähdet­tä, mut­ta numero oli suuri.)

  11. a_l:
    Avi­apo­lik­sel­la olisi lentoase­man kupeessa poten­ti­aalia muo­dos­tua eri­no­maisek­si sijain­niksi työpaikkakeskittymälle.Vahinko vain, että alue on teit­ten halko­mana lähin­nä rykelmä eril­lisiä työpaikka-alueita. 

    Raidey­hteys puut­tuu kokon­aan ja joukkoli­ikenne on muutenkin har­voin (ja myöhässä) kulke­vien bussien varassa. 

    Avi­apolista ollaan juuri täl­lä het­kel­lä voimakkaasti rak­en­ta­mas­sa nimeno­maan Avi­apo­lik­sen rautatiease­malle. Toimis­to­talo­ja tulee konkreet­tis­es­ti ase­man päälle, osaan toimis­toista on käyn­ti sisäkaut­ta suo­raan asemalta.

    Alue on siis kehit­tymässä ihan oikeaan suun­taan, vaik­ka tietenkään kehän eteläpuolista aluet­ta ei saa inte­groitua mukaan oikein mil­lään ilveellä.

    Iso mii­nus tulee kuitenkin siitä, että rautatiey­hteys keskus­taan on erit­täin hidas. Pahimpi­en ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la bus­si on nopeampi. Tilanne olisi kokon­aan toinen, jos Pasi­las­ta tai Oulunkylästä olisi suo­ra rata lentoasemalle.

  12. Jus­si:
    Viime aikoina on puhut­tu paljon korkei­den raken­nusten aiheut­ta­mas­ta var­jostamis­es­ta. Tämä taitaa olla ihan kek­sit­ty ongel­ma, jota ei esi­in­ny Suomen ulkopuolella. 

    Kalasa­ta­man pil­ven­pi­irtäjä­muuria kat­sel­lessa ( Kuva )
    itsekukin voi miet­tiä, mis­tä kul­mas­ta aurinko pais­taa talvel­la klo 12 keskipäiväl­lä. Kalasa­ta­man korkein raken­nus on 126 metriä kun sta­dion­in tornin on 72 metriä. Ainakaan aurinkopa­neelei­ta ei tai­da kan­nat­taa asen­taa Kalasa­ta­man pohjois­t­en kort­telei­den talo­jen katolle.

  13. Helsin­ki ympäryskun­ti­neen on sit­tenkin aika pieni kaupun­ki, vaik­ka tah­toisimme ajatel­la toisin. Ei siitä saa monikeskus­taista, kun se yksikin keskus­ta on jo aika pieni. Avi­apo­lik­set ja lep­pä­vaarat — syrjässä.

    Kaveri on töis­sä IT-alal­la. Fir­ma suun­nit­teli muut­toa Kehä III:lle halvem­pi­en vuokrien perässä. Tilat oli jo kat­sot­tuna. Suun­nitel­ma oli pakko perua, sil­lä yli puo­let työn­tek­i­jöistä olisi sanoutunut irti. Ruo­ho­lahdessa ovat edelleen.

  14. Kaiketi olen sit­ten nuori, kos­ka minus­ta korkea rak­en­t­a­mi­nen on ennem­min ton­tin omis­ta­jan kuin kaavoit­ta­jan asia. Toisaal­ta en kyl­lä ymmär­rä korkean rak­en­tamisen ansain­ta­logi­ikkaa Helsingis­sä — jos tääl­lä vain kaavoitet­taisi­in enem­män. Raaka­maas­ta­han ei Suomes­sa ole pulaa.

    Oma ratkaisuni olisi ruu­tukaavoit­taa ensim­mäisessä vai­heessa Kehä I:lle asti ja sen jäl­keen Kehä II:lle. En oikein usko, että näkyvis­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa olisi tarvet­ta ruu­tukaavoit­taa Kehä III:lle asti. 😀 Lopete­taan vih­doin nyk­ertämi­nen yksit­täis­ten tont­tien kanssa ja tehdään jotain merkityksellistä.

    Kokon­aisu­u­den hallinnan osalta olet kyl­lä pahasti väärässä. Pienem­mät yksiköt, jot­ka kilapil­e­vat keskenään, tuot­ta­vat pääkaupunkiseudul­lakin parem­man lopp­tu­lok­sen kuin nykyiset liian jäh­meät mammutit.

    Helsin­gin ongel­ma on ihan sama kuin Lon­toon aikoinaan. Lon­too ter­ve­hdytet­ti­in raa’al­la kädel­lä pilkko­ma­l­la saman tien sekä kaupun­ki että lakkaut­ta­mal­la metropoli­hallinto. Metropoli­hallinto rajoite­tu­in tehtävin on palautet­tu, mut­ta itse Lon­toos­sa asuu yhä noin 7500 ihmistä.

  15. Kun rak­en­t­a­mi­nen vie muil­ta lajeil­ta lisään­tymis- ja eli­nalueet, niin riit­tääkö korkean tiivistämisen vas­tus­tamisek­si se, että talvel­la syn­ty­isi var­jo, joka liikkuisi päivän mit­taan? Toki korkeaan taloon voi joku lentoeluk­ka tör­mätä ja tait­taa niskansa, mut­ta jos siltä ja sen ravin­nol­ta val­lataan elin­ti­la muuten, niin koko laji häviää tienoolta. 

    Vaik­ka itse en aivan lisään­tymiseen tai elostelu­un noi­ta aluei­ta tarvitse, niin ainakin nautin siitä, että voin men­nä pyörä­matkan päähän kat­se­le­maan har­maa­haikaraa kalas­sa, tai­menten kututouhu­ja tai vaik­ka seu­raa­maan hän­näl­lisen kar­vanakin eli lumikon vilistämistä. Tai etsimään vaik­ka sieniä. Mitä enem­män raken­netaan levit­täen, niin sitä ahtaam­mak­si noidenkin elin­pi­iri käy. Riit­tää jo salao­ji­tus tai aita, niin elin­pi­iri muut­tuu ratkai­sev­asti jollekin — ei tarvitse asfalt­ti­betonoi­da koko met­sää tai rak­en­taa motaria katkaise­maan sitä keskeltä. 

    Toki tämä pal­s­ta on teknillis‑, taloudel­lis- ja sosi­aalivärit­teinen, mut­ta vihreil­lä on paha tapa aina vaalilipukkeis­saan puhua luon­non mon­imuo­toisu­ud­es­ta ja muus­ta piiper­ryk­ses­tä ilmas­ton­muu­tos­ta uno­hta­mat­ta, joten ei kai ole ihme, jos pieni ihmi­nen harhau­tuu niiden huomioimista joskus toivo­maan. Pieni ihmi­nen myös näkee toteu­tuneesta kaavoituk­ses­ta onko nämä asi­at otet­tu oikeasti huomioon, joten iso­jen ihmis­ten on turha koit­taa puhua pien­tä ihmistä usko­maan muu­ta kuin sitä mitä kaavas­ta näkee. Kuten jo Koi­järvi osoit­ti, niin luon­to ei kom­pro­mis­seista paljoa pitem­män päälle hyödy. Kaupun­ki voi olla tule­vaisu­udessa kovasti toisen­näköi­nen ja tuot­taa vaik­ka merkit­tävästi ruokaa, mut­ta jos nyt ehditään jo peit­tää merkit­tävät luon­toalueet, niin niitä ei ainakaan tul­la enää näkemään.

    Nyt kun ollaan niin suurten rak­en­tamis­määrien edessä, niin jos ei raken­neta ihan toises­sa mit­takaavas­sa paikoil­laan, niin sit­ten­pähän menee puskien lisäk­si ihan vielä läh­es koske­ma­ton­ta ja ekol­o­gis­es­ti vielä toimi­vaa luon­toa. Jos rak­en­tamista ei ohja­ta jo tape­tu­ille alueille, niin luon­toaluei­den rak­en­tamista ei pysty estämään, kun paine kaavoit­taa kas­vaa liian suurek­si. Toki voi kek­siä uto­pi­oi­ta siitä miten asi­at pitäisi olla, mut­ta en jak­sa epäil­lä sitä, eikö tosi­maail­mas­sa kasvun lait levit­täisi kaupunkia, jos kasvua ei edes yritet­täisi ohja­ta muualle. Ehkä tämä tiivistämi­nen on luon­nolle ja ilmas­tolle kuin syöpä, mut­ta pääosin auton varas­sa tapah­tu­va lev­iämi­nen on ainakin kuin nap­pi otsaan. Ehkä samaa ver­taus­ta voisi käyt­tää myös palvelui­hin perus­tu­van ja teol­lisen elinkeino­rak­en­teen välil­lä. Syövästä ainakin voi paran­tua ja jää aikaa kek­siä ratkaisuja.

    Helsin­gin keskus­tas­ta löy­tyy jo nyt kum­masti sel­l­aista urbaa­nia kan­jo­nia, johon ei päivä aina paista, mut­ta alueista tykätään ja ovat myös hin­nois­saan, niin asun­toina kuin myös liike- ja toimis­totiloina. Ja kos­ka näillekään alueille ei tarvitse kaikkien muut­taa, niin mitä väliä olisi heille sil­läkään, jos esimerkik­si Pasi­lan keskuk­sen pohjois­puolelle rak­en­taisi suuren mit­takaa­van urbaa­nia kan­jo­nia? Moni asuu jo radan var­res­sa tyy­tyväisenä, vaik­ka junat menevätkin läheltä. Pasi­las­ta pääsee myös Keskus­puis­ton kaut­ta nopeasti luon­toon, mut­ta suurkaupunki­fi­ilistä ei pääse koke­maan, jos sel­l­aista ei sinne raken­neta. Korkeampia talo­ja, myös paljon pieniä asun­to­ja ja vielä toimis­to­ja joukkoon, niin olisi edel­ly­tyk­set syn­nyt­tää suurelle joukolle myös huonos­ti palkat­tu­ja työ­paikko­ja ja elävää kaupunkia katu­ta­soon. Niitähän tääl­läkin on kaivattu.

  16. Chicagos­sa ja New Yorkissa otet­ti­in aikanaan eri­laiset lähtöko­h­dat noi­hin var­jos­tussään­nök­si­in ja tulok­se­na ovat oma­leimaiset raken­nustyylit. Mut­ta nykyään molem­mis­sa on niistä käytän­nössä luovut­tu siihen tyyli­in kuin ne oli­vat alun­perin käytössä. Käytän­nössä ker­rospin­ta-alara­joit­teet tont­tia kohti, vaa­timuk­set sisätilo­jen luon­non­va­l­olle ja moder­nit raken­nus­ma­te­ri­aalit hoita­vat yhdessä tuon riit­tävän val­oisu­u­den. Kak­si ensim­mäistä siis rajoit­ta­vat raken­nuk­sen kokoa ja muo­toa, mikä aina vaikut­taa var­jostavu­u­teen. Tietenkin molem­mis­sa kaupungeis­sa aut­taa myös sään­nölli­nen kat­u­rakenne, minkä ansios­ta pitkät ja suo­rat kadut päästävät ainakin jostain suun­nas­ta val­oa alueelle.

    New Yorkissa­han on myös nois­sa raken­nus­ra­joit­teis­sa houkutel­tu yksi­ty­isiä raken­nut­ta­jia tekemään julk­ista tilaa ton­teilleen. Mitä enem­män ton­til­la on julk­ista tilaa (metroasemia, aukioi­ta, jne.), sitä enem­män ker­rosneliöitä (eli käytän­nössä sitä korkeam­man raken­nuk­sen) sille saa tehdä

  17. Tässä talos­sa jos­sa olen asunut yli 10 vuot­ta, on tyyp­illi­nen tämän pal­stan “ihku­tu­solo­suhde”. Kuusi ker­rosta ja umpiko­rt­teli ja ‑piha. Sisäpi­halle aurinko pais­taa vuodessa muu­ta­man tun­nin, muu aika piha on pelkkää var­joaluet­ta. En tiedä talos­sa ketään, jolle asia olisi ongel­ma. Itse asi­as­sa en tiedä yleen­sä ketään muu­takaan, jolle var­jo olisi merkit­tävä tek­i­jä asun­toa valit­taes­sa. Ai niin, sisäpi­han puolel­la asu­vat tui­jot­ta­vat päivät pitkät vastapäistä seinää… tai sit­ten eivät. Ei seinäkään ole mikään ongel­ma. Pait­si joillekin pal­s­ta kirjoittajille.

  18. Olen var­maan huu­ta­van ääni korves­sa mut­ta jos voisin heilaut­taa taikasauvaa niin:

    1) käve­lykeskus­taa laa­jen­net­taisi­in tun­tu­vasti alueel­la espa, nok­ka, kamp­pi, senaatintori

    2) työapikko­ja alet­taisi­in sijoit­taa kehtäteille

    3) keskus­taa alet­taisi­in suun­nitel­la huvielämän ja tur­istien toivei­ta varten

    Tämä olisi Helsingille pitkäl­lä tähtäimel­lä ylivoimais­es­ti paras kil­pailu­valt­ti tukhol­maa, pietaria ja tallinnaa vas­taan. On jo aika nos­taa katse nur­mi­järveä kaummaksi.

  19. Kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen ei vält­tämät­tä vähen­nä liikku­mis­tarvet­ta ja työ­matkali­iken­teeseen keskit­tymi­nen voi olla yleisem­minkin virhe. Ainakin Hol­lan­nis­sa liikku­miseen käytetään koko ajan enem­män aikaa, eikä tämä johdu vain työ­matkoista. Liiken­nehankkeet perustel­laan usein aikahyödy­il­lä, joille määritel­lään rahalli­nen arvo: kiin­nos­tavaa on, että vapaa-ajan­matko­jen arvo on ihmisille rahal­lis­es­ti suuri, kun taas työ­matko­jen hyvin pieni.

    Peter Gor­don: Whether we count com­mutes that are parts of tours or not, work trips are over­shad­owed through­out the week by non-work trav­el. Not only this, but our sta­tis­ti­cal tests show that the pat­terns and choic­es involved in non-work trav­el are linked to eco­nom­ic and demo­graph­ic explana­to­ry vari­ables in ways that fol­low com­mon sense intu­ition. It is very dif­fi­cult, then, to main­tain the idea that house­holds (and by exten­sion whole cities) arrange them­selves in space sole­ly in response to jour­ney-to-work dis­tances. In an increas­ing­ly afflu­ent, oppor­tu­ni­ty rich soci­ety, com­plex con­sump­tion lifestyles mat­ter more than ever. House­holds allo­cate not sim­ply dol­lars earned but also avail­able hours sub­ject to the nor­mal con­straints, includ­ing trav­el and hous­ing costs. Lifestyle choic­es are much more com­plex than a sim­ple trade-off between com­mut­ing times and
    hous­ing costs. […]
    We have found no results about the com­plex­i­ties of trav­el behav­ior that would jus­ti­fy, or are even con­sis­tent with top-down land use plan­ning efforts that focus on a “jobs-hous­ing balance.”

  20. T.: Var­jos­tus on eri­tyi­nen ongel­ma juuri suomes­sa, kos­ka suo­mi sat­tuu ole­maan pohjoisimip­ia asut­tu­ja aluei­ta ja aurinko pais­taa tääl­lä suurim­man osan vuodes­ta varsin matalalta.

    Ja sen het­ken kun aurinko pais­taa korkeal­ta, sitä toivoo mitä tahansa var­jos­tus­ta estämään ker­rostaloa­sun­non lämpiämisen tuliku­umak­si. Parhai­ta on juuri ne asun­not, jois­sa on korkei­ta pui­ta var­josta­mas­sa auringon porotusta.

  21. Miten tuot­tavu­us määritetäänkään? Onko paperin pyörit­tämi­nen ja byrokra­tia yleen­säkin sitä tuot­tavin­ta työtä tässä valtakunnassa?

  22. Ehkäpä Avi­apo­lik­sen Van­taan eri puo­lille kytkevä Mar­jara­ta tuo Van­taan rene­sanssin, jos­sa uusi työ­paikkaval­tainen kesk­i­nen Van­taa on tavoitet­tavis­sa nopeasti väestörikkail­ta Itä- ja Län­si-Van­taan keskusalueil­ta. Uskon Van­taan hyö­tyvän itsekkäästi ajatellen kun­tana enem­män poikit­tais­es­ta, kuin suo­ras­ta radas­ta Helsin­gin keskustaan. 

    Ehkä poikit­tainen rata Van­taan hal­ki palvelee myös pääkaupunkiseu­tua parem­min purka­mal­la vuokrien kasvu­painet­ta Helsin­gin keskus­tas­sa luo­ma­l­la uusia hyvien liiken­ney­hteyk­sien asemia. Parhaim­mil­laan junia ja busse­ja voisi men­nä täytenä molem­pi­in suun­ti­in. Nyt joukkoli­ikenne ajaa tyhjänä toiseen sun­taan ruuhka-aikoina.

  23. Ehkäpä Avi­apo­lik­sen Van­taan eri puo­lille kytkevä Mar­jara­ta tuo Van­taan rene­sanssin, jos­sa uusi työ­paikkaval­tainen kesk­i­nen Van­taa on tavoitet­tavis­sa nopeasti väestörikkail­ta Itä- ja Län­si-Van­taan keskusalueilta.

    Toivoa sopii. Kehära­ta vaan kaartelee pitkin kor­pea sen ver­ran, että se ei ole nopeu­den puoles­ta järin ideaa­li­nen, ja koko alue on raken­net­tu niin har­vaan, että sitä on joukkoli­iken­teen vaikea palvel­la hyvin.

  24. Daniel Fed­er­ley:
    Kaveri on töis­sä IT-alal­la. Fir­ma suun­nit­teli muut­toa Kehä III:lle halvem­pi­en vuokrien perässä. Tilat oli jo kat­sot­tuna. Suun­nitel­ma oli pakko perua, sil­lä yli puo­let työn­tek­i­jöistä olisi sanoutunut irti. Ruo­ho­lahdessa ovat edelleen. 

    Meil­lä oli tois­in­päin: Suun­nitelti­in muut­toa keskus­taan lento­ken­tän kupeesta. Vain yksi paris­takymmen­estä hyväksyi. Hän asuu itse keskus­tas­sa. Muut vas­tus­ti­vat kos­ka kukaan ei halun­nut keskus­tan ruuhki­in. Oma­l­la autol­la pääsee niin kätevästi töi­hin ja asi­akkaiden luo muualle Suomeen.

    Muuten, onko tuot­tavu­us nykyään ain­oa kri­teeri hyvälle asuinympäristölle?

  25. ” Muual­la on pakko haaska­ta hyvää työaikaa autol­la ajamiseen sen sijaan, että hoitaisi työ­matkan aikana sähkö­pos­tit alta pois.”

    Käytän­nössä töi­den teko onnis­tuu vain junassa.

    Ja jos juna sat­tuu ole­maan täyn­nä niin yritäpä sei­soma­paikalla heilu­vas­sa vaunus­sa kir­joitel­la tekstiä

    Bus­si on toiv­ot­toman ahdas ja naa­puri ja seiso­jat luke­vat kaik­ki liikesalaisuudet.

    Ja tääl­läkin on ongel­mana seisomapaikat.

    Pitää olla kansane­dus­ta­ja, että voi tehdä työt taksin takapenkil­lä tai että voi vali­ta työa­jat, jol­loin ei ole julk­i­sis­sa ruuhkaa.

    Mut­ta heitä on vain 200

  26. Kehä III on kyl­lä kehit­tynyt työ­paik­ka-ja palvelukeskit­tymänä, enpä käy keskus­tas­sa kuin rav­in­tolois­sa, kehä III löy­tyvät kaik­ki palvelut.

    Mut­ta oma auto pitää olla.Julkinen liikenne Helsin­ki-Van­taan rajan yli on kallista ja kehnoa ja poikit­tais­li­ikenne vieläkin huonompaa

  27. Yksi tapa tehdä tilaa keskus­tas­sa on Helsin­gin kaupun­gin hallinnon siirtämi­nen Van­taan rajalle.

    Se vapaut­taa tilaa ydinkeskustassa.

    Aivan samoin voidaan sijoitel­la val­tion rakenteita

    Säästöt veron­mak­sajille oli­si­vat merkittävät.

  28. Jus­si:
    Viime aikoina on puhut­tu paljon korkei­den raken­nusten aiheut­ta­mas­ta var­jostamis­es­ta. Tämä taitaa olla ihan kek­sit­ty ongel­ma, jota ei esi­in­ny Suy­omen ulkop­uolel­la. Itse pidän var­jos­tus­ta jopa suo­ta­vana, sil­lä vai­h­toe­hto on ainakin kesäl­lä tukah­dut­ta­va kuumuus.

    Vaik­ka raken­net­taisi­in mata­lam­paa, kaik­ki pait­si ylin ker­ros ‘kär­sivät’ var­jos­tuk­ses­ta. Myös puut pitäisi kaataa, niistäkin tulee var­jo. Onko kukaan kuul­lut, että tätä var­jos­tusar­gumet­tia käytet­täisi­in Suomen ulkopuolella?


    Kun kävin New Yorkissa, san­ot­ti­in pil­ven­pi­irtöjien juurel­la val­lit­se­van ikuisen hämärän.

  29. Liian van­ha:
    …Käytän­nössä töi­den teko onnis­tuu vain junas­sa. Ja jos juna sat­tuu ole­maan täyn­nä niin yritäpä … 

    Bussien kelvot­to­muud­es­ta työ­matkali­iken­teessä olen samaa mieltä. Ongel­mana on VR:n hyvin erikoinen kalus­to, jon­ka syynä ovat suo­ma­lais­ten kovin erikoiset tot­tumuk­set. Vaunut ovat avoimia, joten työn­teko on todel­la han­kalaa. VR koke­li aikoinaan nor­maale­ja kuu­den tai kahdek­san istut­tavia loose­ja, mut­ta jostain syys­tä suo­ma­laiset eivät hyväksyneet niitä. Olisiko aika tuo­da ykkös­lu­ok­ka takaisin myös paikallisliikenteeseen?

  30. Daniel Fed­er­ley: Fir­ma suun­nit­teli muut­toa Kehä III:lle halvem­pi­en vuokrien perässä.

    No haloo. Sinne ei pääse kuin oma­l­la autol­la ja sinne ajaa ainakin sen puoli tun­tia sijain­nista riip­puen. Ei liene mukavaa alkaa käyt­tää työpäivään turhaa palkaton­ta lisäaikaa työ­nan­ta­jan pakot­ta­mana. Olisi kan­nat­tanut kat­sel­la paikko­ja, jot­ka ovat järke­vien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä (kuten Ruo­ho­lahti on).

    Mikko H: Toivoa sopii. Kehära­ta vaan kaartelee pitkin kor­pea sen ver­ran, että se ei ole nopeu­den puoles­ta järin ideaa­li­nen, ja koko alue on raken­net­tu niin har­vaan, että sitä on joukkoli­iken­teen vaikea palvel­la hyvin.

    Kyl­lä jo ole­mas­saol­e­vat osat ovat aika hyvin hal­lus­sa. Pelot­taa vähän mitä tapah­tuu nyky­isille yhteyk­sille. Joku tam­pio var­maan lait­taa vai­h­don Huopalahteen.
    Jos matkanopeus huolestut­taa, voisiko uusia asemia yrit­tää palvel­la kuten pääradan var­res­sa eli jät­tää pysähtymät­tä alkupään asemil­la? Ehkä junaa voisi vaik­ka ajaa väliä Rautatieasema-Lentoasema-Vantaankoski?

  31. åke: Olen var­maan huu­ta­van ääni korves­sa mut­ta jos voisin heilaut­taa taikasauvaa niin:

    1) käve­lykeskus­taa laa­jen­net­taisi­in tun­tu­vasti alueel­la espa, nok­ka, kamp­pi, senaatintori

    2) työapikko­ja alet­taisi­in sijoit­taa kehtäteille

    3) keskus­taa alet­taisi­in suun­nitel­la huvielämän ja tur­istien toivei­ta varten

    Miten niin huu­ta­van ääni korves­sa, tämähän on juuri se suun­ta johon viime vuosikymmenet ollaan menty?

    B2C-sek­torin työ­paikko­ja ei suo­raan “sijoite­ta” min­nekään, ne syn­tyvät markki­nao­h­jat­tuna kun asi­akasti­heys on riittävä. 

    Mitä B2B-työ­paikkoi­hin tulee, Kehä I Keilaniemestä alka­en on työ­paikkakeskit­tymää toisen­sa perään, puut­tuu vain järkevästi sijoitet­tu raide­jok­eri, niin joukkoli­iken­ney­htey­de­tkin tule­vat kun­toon muual­lakin kuin raskas­raideasemien ympäristössä. Kehä III var­rel­la on tilaa vievä logis­ti­ik­ka-ori­en­toitunut liike­toim­inta. (Avi­apo­lis on tässä suh­teessa kum­ma­jainen). Hakamäen­tie on taval­laan kehä 0, siel­lä on myös merkit­tävä työ­paikkakeskit­tymä, ja lisää tulossa.

    70-luvun jäl­keen Alek­san­terinkatu, Mikonkatu, Keskuskatu, Klu­u­vikatu, Yliopis­tonkatu, Iso-Robertinkatu ja Kasar­mi­tori ovat muut­tuneet kävelyalueik­si tai de fac­to jae­tuk­si tilak­si, ja huvielämääkin lie­nee nyky­isin ratkai­sev­asti enemmän.

    Suun­ta on ihan hyvä, vähitellen kohti oikeaa kaupunkia jos­sa on tarkoi­tus asua, ja jon­ka laidoil­la / ulkop­uolel­la käy­dään töissä.

  32. “Muual­la on pakko haaska­ta hyvää työaikaa autol­la ajamiseen sen sijaan, että hoitaisi työ­matkan aikana sähkö­pos­tit alta pois.”

    Onko Osmo Soini­vaara ihan tosis­saan vai onko tämä pro­vo? Koen että teitä viherku­plas­sa elele­viä on pakko muis­tut­taa että muunkin­laisia koke­muk­sia on: jopa keskus­ta-asu­jan kannal­ta julkiset kulku­vä­li­neet on toiv­ot­toman hitai­ta, köm­pelöitä ja epä­mukavia. Omien asioiden hoit­a­mi­nen mil­lään aparaatil­la niis­sä ei ole suju­vaa saati miel­lyt­tävää. Helsin­ki ei ole metropoli eikä sel­l­aisek­si hevin tule. Yksi­ty­isautoilu sopii tänne varsin hyvin. Jos sitä voidaan toteut­taa ympäristöys­täväl­lis­es­ti, mikä on niin iso ongel­ma? Se että toisil­la menee parem­min kuin toisil­la, ehkä?

    1. Tohtori X
      Teen kaik­ki työ­matkani ratikalla ja jok­seenkin aina avaan iPadin — tai jos en pääse istu­maan — Lumi­an. Huo­maan, että samaa tekevät varsin mon­et. Negati­ivisia kuvia joukkoli­iken­teestä on lähin­nä niil­lä, jot­ka eivät sitä käytä. Kaukoli­iken­teen junis­sa joka toisel­la on läp­päri auki. Jotkut katso­vat eloku­via, mut­ta useim­mat tekevät työtä. Ihmette­len työ­nan­ta­jia, jot­ka sal­li­vat kallispalkkaisen ihmisen käyt­tävän pal­ka­llista työaikaa autol­la ajamiseen vaikka­pa Helsingistä Tam­pereelle, kun senkin ajan voi käyt­tää hyödyllisesti. 

      Mitäpä jos rohkai­sisit miele­si ja kokeil­isit ker­ran eläessäsi joukkoliikennettä?

  33. Hajahuomioi­ta:

    Voisin kuvitel­la, että keskus­taan keskit­tymistä vas­taa­vat agglo­re­maa­tioe­dut voitaisi­in saavut­taa mikäli samo­jen alo­jen yri­tyk­set sijait­si­si­vat lähel­lä toisi­aan. Olisiko tämä mah­dol­lista ottaa huomioon kaavoituk­ses­sa ja kaupunkisuunnittelussa?

    Hajakeskit­tämi­nen vaatisi sat­sauk­sia poikit­taiseen joukkoliikenteeseen.

    hup­sis: Joukko liiken­teen roman­ti­soin­tia, tuo on ain­oas­taan mah­dol­lista jos riit­tävän suuri osa pen­delöi autoil­la, muuten ei tupat­en täy­sis­sä joukkoli­iken­nevä­lineis­sä todel­lakaan hoide­ta mitään pois. Lisäk­si ainakin koli­se­vis­sa ja täri­se­vis­sä ratikois­sa moinen on mah­do­ton­ta vaik­ka istuma­paikan saat­taisikin saada

    Etkö tosi­aankaan ole näh­nyt ihmis­ten hipelöivän äly­puhe­lim­i­aan joukkoliikennevälineissä?

    newyork­ista: Itse asi­as­sa en tiedä yleen­sä ketään muu­takaan, jolle var­jo olisi merkit­tävä tek­i­jä asun­toa valittaessa. 

    Nos­tan käden pystyyn ja huu­dan “hep!”. Kyl­lä itse ainakin mietin asun­toa ostaes­sa asun­non val­oisu­ut­ta, näkymiä ulos, mis­tä suun­nas­ta aurinko pais­taa eri huoneisi­in tiet­ty­inä vuorokau­de­naikoina jne… Enkä mainitse tätä vas­tus­taak­seni korkeaa tai tiheää rak­en­tamista; ottaisin asian ennem­min haas­teena hyvälle suun­nit­telulle. Olikos se nyt Le Cor­busier, joka sanoi arkkite­htu­urin ole­van val­on ja var­jon leikkiä.

  34. Kul­jen yleen­sä julk­isil­la, mut­ta sil­loin­täl­löin oma­l­la autol­la. Julk­isil­la mat­ka kestää yli tun­nin, oma­l­la autol­la 20–30 min . Huo­mat­tavasti tehokkaam­min kyl­lä pystyy tekemäään reilus­sa puo­lessa tun­nis­sa toimis­tol­la kuin jos­sain junassa/ratikassa, pysäkil­lä vär­jötel­lessä vai­h­toa odot­taes­sa tai kävel­lessä vai­h­toase­mal­la tai määränpäähän.

  35. Haus­ka aihe; valite­taan miten korkeat raken­nuk­set var­josta­vat. Jos KSVl­ta tai jostain muual­ta olisi lainan­nut havain­neku­van, yhtä kova val­i­tus olisi siitä miten kuvis­sa aina aurinko pais­taa eikä kuvis­sa ole vaan sitä pimeetä rän­täsadet­ta mikä tääl­lä aina puoli vuot­ta ker­ral­laan kestää.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Ihmette­len työ­nan­ta­jia, jot­ka sal­li­vat kallispalkkaisen ihmisen käyt­tävän pal­ka­llista työaikaa autol­la ajamiseen vaikka­pa Helsingistä Tam­pereelle, kun senkin ajan voi käyt­tää hyödyllisesti. 

    Matkus­tamiseen käytet­ty aika ei lähtöko­htais­es­ti ole pal­ka­llista työaikaa. Tästähän on esim. YTN vään­tänyt kät­tä jo vuosia. Paikallis­es­ti on toki voitu sopia toisin, mut­ta onko?

    1. Jos kuukausi­palkkainen ihmi­nen läh­tee työ­paikaltaan klo 9 Tam­pereelle ja palaa klo 14:n junal­la, kyl­lä se koko mat­ka-aika solah­taa palkalliseksi.

  37. Kalle: Ongel­mana on VR:n hyvin erikoinen kalus­to, jon­ka syynä ovat suo­ma­lais­ten kovin erikoiset tot­tumuk­set. Vaunut ovat avoimia, joten työn­teko on todel­la han­kalaa. VR koke­li aikoinaan nor­maale­ja kuu­den tai kahdek­san istut­tavia loose­ja, mut­ta jostain syys­tä suo­ma­laiset eivät hyväksyneet niitä. Olisiko aika tuo­da ykkös­lu­ok­ka takaisin myös paikallisliikenteeseen?

    Kauko­ju­nis­sa voi vara­ta paikan joko 2‑kerrosvaunun toimis­to­hytis­sä joi­ta on valitet­tavasti vain muu­ta­ma per juna tai van­han IC-vau­nun loossista. 

    Paikallisju­nis­sa ei Suomes­sa ole ollut ykkös­lu­okkaa koskaan, ellei sit­ten tsaarin aikana ollut Ter­i­jo­ki-Pietari reit­il­lä. Nyky­i­sis­sä paikallisju­nis­sa tosin penkit ovat ahtaat kun ne on sijoitet­tu 2 + 3 eli jos juna on täyn­nä ei työn­teosta niis­säkään tule mitäään. Onnek­si usem­mim­l­la mat­ka on niin lyhyt ettei ole tarvetta. 

    Itse aiheeseen palatak­seni niin Helsin­gin seudul­la insinööriv­e­toiset alat eli mies­val­taiset ovat läh­es kaik­ki keskus­tan ulkop­uolel­la, kos­ka niil­lä aloil­la olete­taan että kaikil­la on auto. Valitet­tavasti. Nais­val­taiset alat kuten julkisen sek­torin, ter­vey­den­hoidon, kau­pan ja matkailun ja rav­in­to­la-alan työ­paikko­ja on taas enem­män kan­takaupungis­sa. Kova­palkkai­sista aloista vain finanssisek­tori tekee seu­raa niille.

  38. R.SilfverbergValitet­tavasti. Nais­val­taiset alat kuten julkisen sek­torin, ter­vey­den­hoidon, kau­pan ja matkailun ja 

    Osmon viit­taa­mas­sa rapor­tis­sa ilmeis­es­ti tuot­tavu­u­den kri­teerik­si las­ket­ti­in työ­nan­ta­jan vuokran­mak­suhalukku­us tahi kyky siihen. Kuin­ka hyvin julkisen sek­torin työ­paikat istu­vat tähän kuvioon. Suomen ter­ve­hdyt­tämisek­si val­tion­hallinnon työ­paikat kan­nat­taisi siirtää Hämeen­lin­naan. Helsin­gin kan­nat­taisi rauhoit­taa niemen­sä ns. “Van­hak­si Helsingik­si”. Tämä alue olisi kova sana 2100-luvul­la. Uusi City tai La Defense noin 5–10 kilo­metrin etäisyy­delle sieltä. Mut­ta ei sit­tenkään meren­ran­nalle kuten aiem­min ehdotin vaan pohjoiseen 360 astet­ta ympäri kier­ret­täväk­si. Finanssikeskus­ta on turha rasit­taa muul­la asioin­nil­la ja tois­in­päin. Ei ne lon­toolaiset ja pari­isi­laiset ole tyh­miä. Finanssikeskuk­sen ytimeen minilu­okkaa suurem­pi ydin­voimala pohjois­es­ta sijain­nistam­ma johtuen. Niin ja kun meil­lä ei ole öljyä, maakaa­sua eikä kivi­hi­iltä. Ei yhtään.

  39. Markku af Heurlin: ‘Kun kävin New Yorkissa, san­ot­ti­in pil­ven­pi­irtöjien juurel­la val­lit­se­van ikuisen hämärän.

    Olisi kan­nat­tanut kat­soa sil­lä käyn­nil­lä myös ympärilleen. Siel­lä nimit­täin näkee hyvin kuin­ka sijoit­telu vaikut­taa asi­aan paljon. Wall Streetin ympäristössä, jos­sa katu­jen paikat ovan peräisin New Ams­ter­damin ajal­ta, eli ovat kapei­ta ja hyvin mutkaisia, on paikoitellen hyvinkin hämärää. Sen sijaan Mid­town­is­sa, jos­sa on sään­nölli­nen ruu­tukaa­va, on val­oisaa korkem­pi­en korkeimpi­enkin pil­ven­pi­irtäjien keskellä.

    Mitä korkeam­mat raken­nuk­set ovat, sitä tärkeäm­pää niiden sijoit­telu ja katu­jen muodot ovat. Pitkät suo­rat kadut, joi­ta pitkin näkee “horisont­ti­in” päästävät hyvin val­oa katu­ta­solle sil­loinkin kun aurinko ei paista suo­raan niiden suun­tais­es­ti. Jos kadut ovat sen sijaan mutkaisia, niin että raken­nuk­set peit­tävät näkymän joka suun­taan, tulok­se­na on hämärä kaudun­pätkä — ja se tun­tuu lisäk­si vielä hämäräm­mältä kuin se on.

    Tätä efek­tiä varten ei kyl­lä tarvi­ta pil­ven­pi­irtäjiäkään, sama vaiku­tus näkyy ihan Helsin­gin keskus­tan korkuisel­la raken­nuskan­nal­la. Tosin korkeam­mat raken­nuk­set kyl­lä korosta­vat efek­tiä. Helsingis­sä tätä voi koit­taa vaikka­pa ver­taile­mal­la hämäryyt­tä ja tun­nel­maa Kaisaniemenkadul­la Rauta­tien­torin ja Vil­honkadun välis­sä siihen mitä se on Aleksanterinkadulla.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Ihmette­len työ­nan­ta­jia, jot­ka sal­li­vat kallispalkkaisen ihmisen käyt­tävän pal­ka­llista työaikaa autol­la ajamiseen vaikka­pa Helsingistä Tam­pereelle, kun senkin ajan voi käyt­tää hyödyllisesti.

    Kul­jen junal­la pääkaupunkiseudul­ta Tam­pereellekin sil­loin täl­löin, ja ykkös­vau­nun yläk­er­ta on yksi mukav­im­mista paikoista tehdä töitä. Autoilu­un ver­rat­tuna siinä säästää her­mo­ja mut­tei vält­tämät­tä aikaa tai rahaa.

    Tilantei­ta on monia, mut­ta otan tähän nyt esille yhden, jos­sa työn­tek­i­jä läh­tee kotoaan pääkaupunkiseudul­ta Tam­pereelle ja palaa takaisin koti­in­sa. Koti ei sijaitse pääradan ase­man vier­essä (suurin osa kodeista ei). (Sama laskel­ma pätee mon­een työpaikkaan.)

    0. Peli­v­ara taksin odot­telu­un. 10 min / 0 €
    1. Tak­si­mat­ka Tikkuri­laan. 15–20 min / 25 €
    2. Peli­v­ara ase­mal­la. 10 min / 0 €
    3. Juna­mat­ka Tam­pereelle. 90 min / 45 €
    4. Tak­si­mat­ka ase­mal­ta asi­akkaalle. 15 min / 20 €

    Jos aikataulu toises­sa päässä on fik­sat­tu, tähän tulee vielä nol­las­ta tun­ti­in ekstraa junien vuoroväleistä.

    Yhteen­sä aikaa menee siis 2h25 — 3h25 ja rahaa 90 €. Työn kan­na­ta käytän­nössä kelvo­ton­ta aikaa on 0h55 — 1h55.

    Autol­la ajaes­sa aikaa menee 1h45 — 2h15 ja rahaa fir­mal­ta 80 €. Aika on työn kannal­ta kelvo­ton­ta. (Toki puhe­limes­sa voi puhua, mut­ta niin voi tuos­sa toises­sakin vai­h­toe­hdos­sa.) Työn­tek­i­jä jää muu­ta­man kympin plussalle.

    Fir­ma voi yrit­tää säästää käskemäl­lä käyt­tämään julk­ista liiken­net­tä kum­mas­sakin päässä. Yhteysväleistä riip­puen aikamäärät kas­va­vat hel­posti, jos juna-ase­maa ei ole lähel­lä. Paikallis­bus­sit kulke­vat nopeasti mut­teivät vält­tämät­tä oikeaan aikaan tai riit­tävän luotettavasti.

    Toinen säästömah­dol­lisu­us on käskeä työn­tek­i­jää käyt­tämään lähtöpäässä omaa autoaan ase­malle men­e­miseen. Tämä on peri­aat­teessa aika järkevää, kos­ka kilo­metriko­r­vaus on tuo­hon käyt­töön paljon tak­sia halvem­pi, ja aikataulunkin voi tehdä vähän tiukem­mak­si. Pääradan kaukoli­iken­teen pks:n asemil­la (Pasi­la, Tikkuri­la) ei tai­da kuitenkaan olla luotet­tavasti saatavil­la ole­vaa paikoi­tusti­laa (pait­si Rautatiease­mal­la, mut­ta sinne autol­la men­e­m­i­nen on jo ultrapöhköä).

    = = =

    Lop­putu­los on se, että riip­puu. Keskus­tas­ta keskus­taan vapail­la aikatauluil­la juna on ihan ylivoimainen. Ei-keskus­tas­ta ei-keskus­taan sido­tu­il­la aikatauluil­la juna voi olla autoa parem­pi tai huonom­pi kus­tan­nusten­sa ja ajanku­lun kanssa. Talvel­la juna on suh­teessa kil­pailukykyisem­pi talvi­ra­joi­tusten ansiosta.

    Työn­tek­i­jän kannal­ta yksi tyyp­illi­nen kysymys on se, “mil­loin olen kotona”. Tähän kysymyk­seen oma auto on hel­posti tun­nin tai puoli­toista parem­pi. Sil­loin työ­nan­ta­jan tai yhteiskun­nan etu ei paljon paina.

    Junalle Tam­peretta suo­si­ol­lisem­pia kohtei­ta voisi­vat olla vaikka­pa Seinäjo­ki ja Lappeenranta/Imatra. Niihin ei mene moot­tori­ti­etä, ja juna on varsin nopea kumpaankin.

    = = =

    Tois­tan vielä sen, että itse käytän (tänäänkin use­am­man tun­nin) VR:n “palvelui­ta”, kos­ka toimies­saan ne ovat mukavia, ja kos­ka min­ua ei todel­lakaan huvi­ta tui­jot­taa moot­tori­ti­etä ratin takaa. Omil­lakin matkoil­lani kuitenkin jopa tehol­lisen työa­jan kannal­ta VR:n käyt­tämi­nen menee välil­lä miinukselle.

    Oma­l­la ajal­laan ja rahal­laan VR:llä matkus­ta­va auton­o­mis­ta­ja ei joko osaa laskea tai arvostaa mukavu­ut­ta. Rahaa tai aikaa sil­lä säästää lähin­nä sil­loin, jos voi hyö­dyn­tää jotain alen­nus­ta tai tarjousta.

  41. R.Silfverberg: insinööriv­e­toiset alat eli mies­val­taiset ovat läh­es kaik­ki keskus­tan ulkop­uolel­la, kos­ka niil­lä aloil­la olete­taan että kaikil­la on auto.

    Oletko koskaan Ruo­ho­lahdessa kat­sel­lut ympärille­si? Poikkeuk­si­akin siis on, nört­tialat viihtyvät julk­isten yhteyk­sien päässä.

    Sinän­sä kyl­lä havain­to pitää paikkansa esimerkik­si Avi­apo­lik­sen nurkil­la. Siel­lä jos yri­tys­ten väeltä kyse­lee, niin yksi sijain­nin peruste on se, että paik­ka on yksi parhait­en tavoitet­tavista pääkaupunkiseudulla.

    Vas­taus on loogi­nen autoil­i­jalle ja koomi­nen muille. Mies- ja nais­val­taisu­u­den lisäk­si kyse voi olla myös valikoi­tu­mis­es­ta työn­tek­i­jäkun­nas­sa. Auto­ton ei lähde kovin mielel­lään työhaas­tat­telu­un jon­nekin kehäkolmoselle.

  42. R.Silfverberg: Kauko­ju­nis­sa voi vara­ta paikan joko 2‑kerrosvaunun toimis­to­hytis­sä joi­ta on valitet­tavasti vain muu­ta­ma per juna tai van­han IC-vau­nun loossista.

    Kauko­ju­nas­sa voi vara­ta paikan ykkös­vau­nun yläk­er­ras­ta. Jos ei liiku ruuh­ka-aikaan, siel­lä saa olla hyvinkin rauhas­sa. Toimis­to­hyt­tien ongel­ma on se, että niitä ei saa kokon­aan itselleen. Aikanaan käytin niitä ahk­erasti, mut­ta jos­sain vai­heessa kävi liian mon­ta ker­taa huono tuuri matkaseu­ran kanssa. Kah­den hen­gen kop­pi on lop­ul­ta aika pieni, jos matkaseu­ra ei miellytä…

    Lähi­ju­nat ovat kolkko­ja paikko­ja työsken­te­lylle niin Suomes­sa kuin muual­lakin maail­mas­sa. Minus­ta suo­ma­laiset ovat kuitenkin mukavam­mas­ta päästä.

  43. Palaver­it, joi­hin ihmi­nen ilmaan­tuu klo 11.30 — 13.30 ja käy sinä vielä puolisen tun­tia syömässä, ovat mah­dol­lisia enää vain julkishallinnossa. 

    Videonevot­telu­lait­teis­to­ja on ark­isteen työn­tekoon sopi­vas­ta Skypestä aina vaati­ivi­in neu­vot­telui­hin ja psykolo­gin käyt­töön sopi­vaan miko­roilmeet näyt­tävi­in n 100 000 euron TeleP­res­ence huoneisi­in. Takaisin­mak­suai­ka on las­ket­tavis­sa ja on suh­teel­lisen lyhyt.

    Ongel­mana on, että näitäkään ict-välineitä ei osa­ta käyt­tää, kos­ka säästösy­istä opas­tus kar­si­taan aina ensimmäisenä.

    Toinen kum­malli­nen ongel­ma on, että eri hallinnon­alo­jen ja kun­tien välil­lä jär­jestelmien yhteen­sopivu­us on vähän heikkoa, ei teknolo­gian vaan käyt­täpros­es­si­in vuok­si. Eril­li­sistä min­is­ter­iöistä hallintona luop­umi­nen olisi tässäkin oikein hyvä asia tai ainakin min­is­teröi­den oman tieto­hallintoser­iffien erot­ta­mi­nen hyvä alku.

    Bonus on kum­malli­nen hajasi­joit­ta­mi­nen mah­dol­lisim­man type­r­i­in paikkoi­hin mutat min­is­te­rien vaalipi­irei­hin. Pori­laiset, kuo­pi­o­laiset, joen­su­u­laiset, mikke­liläiset ovat tässä eri­tysi­esti kuunostautuneet. 

    Hajasi­joi­tat­mi­nen hyvien yhteyk­sien päähän Helsingistä taas on mielekästä, esimerkkinä uudet lentonken­tän melu­alueen ton­tit, Häm­meen­lin­na, Lahti, Tam­pere, jol­loin per­heen ja puoli­son siir­tymi­nen ei ole täysin mah­do­ton­ta tai tarpeel­lista. Tämä vähen­täisi kan­takaupun­gin virastopainotteisuutta.

    Jos tekemisen tavat eivät muu­tu, tuot­tavu­us ei kohoa vaik­ka ict-investoin­te­ja tehtäisiin.

  44. Mik­si Helsin­gin keskus­tas­ta ei ole tehty akti­ivis­es­ti toimi­vaa aluet­ta, jos­sa olisi muu­takin elämää, kuin kaupois­sa shop­pailu ja museois­sa käyn­tiä? Mikä taho pistää hanttiin?

  45. Osmo Soin­in­vaara: Tohtori XTeen kaik­ki työ­matkani ratikalla ja jok­seenkin aina avaan iPadin – tai jos en pääse istu­maan – Lumi­an. Huo­maan, että samaa tekevät varsin mon­et. Negati­ivisia kuvia joukkoli­iken­teestä on lähin­nä niil­lä, jot­ka eivät sitä käytä. Kaukoli­iken­teen junis­sa joka toisel­la on läp­päri auki. Jotkut katso­vat eloku­via, mut­ta useim­mat tekevät työtä. Ihmette­len työ­nan­ta­jia, jot­ka sal­li­vat kallispalkkaisen ihmisen käyt­tävän pal­ka­llista työaikaa autol­la ajamiseen vaikka­pa Helsingistä Tam­pereelle, kun senkin ajan voi käyt­tää hyödyl­lis­es­ti. Mitäpä jos rohkai­sisit miele­si ja kokeil­isit ker­ran eläessäsi joukkoliikennettä?

    Entäs jos jol­lakin on suo­jatun yhtey­den kaut­ta yri­tyk­sen erp­pi auki spo­ras­sa? Sit­ten joku keikkaa sen läppärin. 😀 😀 😀

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kuukausi­palkkainen ihmi­nen läh­tee työ­paikaltaan klo 9 Tam­pereelle ja palaa klo 14:n junal­la, kyl­lä se koko mat­ka-aika solah­taa palkalliseksi. 

    Siis työaikaa on per­il­lä vain pari tun­tia? Yksi lyhyt kok­ous? Omat palaveri­ni Tam­pereel­la ovat aina alka­neet aamul­la paikallis­ten ryt­min mukaan ja päät­tyneet joskus iltapäiväl­lä. Eihän “kallispalkkaisen” kan­na­ta käyt­tää työaikaa matkus­tamiseen. Ja kos­ka koti on Vihdis­sä niin oma auto on kulkimek­si ain­ut järkevä valinta.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Tohtori X
    Teen kaik­ki työ­matkani ratikalla ja jok­seenkin aina avaan iPadin – tai jos en pääse istu­maan – Lumi­an. Huo­maan, että samaa tekevät varsin mon­et. Negati­ivisia kuvia joukkoli­iken­teestä on lähin­nä niil­lä, jot­ka eivät sitä käytä. Kaukoli­iken­teen junis­sa joka toisel­la on läp­päri auki. Jotkut katso­vat eloku­via, mut­ta useim­mat tekevät työtä. Ihmette­len työ­nan­ta­jia, jot­ka sal­li­vat kallispalkkaisen ihmisen käyt­tävän pal­ka­llista työaikaa autol­la ajamiseen vaikka­pa Helsingistä Tam­pereelle, kun senkin ajan voi käyt­tää hyödyllisesti. 

    Mitäpä jos rohkai­sisit miele­si ja kokeil­isit ker­ran eläessäsi joukkoliikennettä?

    Jo teet työtä ‚jos­sa käsitel­lään luot­ta­muk­sel­lisia asioi­ta niin eipä tuo­ta läp­päriä tai lumi­aa avail­la julk­isil­la paikoilla.

    Yksi yri­tys­vakoilun perus­muo­to on kerätä viit­teitä kurkki­mal­la naa­purin näyttöä

    Vaik­ka ne ovat tiedon pala­sia niin kun niitä on mon­es­ta läh­teestä niin taita­va ryh­mä rak­en­taa kokonaiskuvan.

    Face­bookia voi värkätä tai henkko­htaista pos­tia , mut­ta yri­tyk­sen ja asi­akkait­ten tieto­jen levit­te­ly johtaa potkuihin.

    Ilmeis­es­ti Eduskun­nas­sa ei tarvitse välit­tää tietoturvasta ??

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin seu­tu on val­takun­nan tuot­tavin­ta aluet­ta ja Helsin­gin keskus­tas­sa ovat sen tuot­tavim­mat työ­paikat. Keskit­tymisen edut (agglom­er­aa­tioe­tu) ovat syynä tähän.

    Paul Got­tliebin mukaan näin ei empiri­an mukaan olisikaan. Hän kysyykin olisiko määrän ja väestönkasvun sijaan viisaam­paa tavoitel­la laat­ua ja hyv­in­voin­tia elikkä, kuten Got­tlieb sanoo “Growth with­out Growth” 

    Got­tliebin kir­ja on PDF muo­dos­sa täällä:
    http://www.brookings.edu/research/reports/2002/02/useconomics-gottlieb

  49. Liian van­ha: Yksi yri­tys­vakoilun perus­muo­to on kerätä viit­teitä kurkki­mal­la naa­purin näyt­töä­Vaik­ka ne ovat tiedon pala­sia niin kun niitä on mon­es­ta läh­teestä niin taita­va ryh­mä rak­en­taa kokonaiskuvan.

    On ole­mas­sa kalvo­ja jot­ka laite­taan kuvaru­udun päälle jol­loin sivus­ta ei näe tirk­istel­lä. Suosit­te­len myös niille jot­ka työaikana surf­failee “arkalu­on­toisil­la” sivuil­la kuten Soin­in­vaaran blogilla eikä halua että koko toimis­to saa tietää siitä.

  50. Kalle: Olisiko aika tuo­da ykkös­lu­ok­ka takaisin myös paikallisliikenteeseen?

    No jos nyt vaik­ka lähdet­täisi­in ihan sisä­seinien palaut­tamis­es­ta ovien viereen melun tor­ju­misek­si ja sei­soma­paikko­jen aikaansaamisek­si. En tiedä kuka nykyiset junat on suun­nitel­lut, mut­ta ilmeis­es­ti tarkoituk­se­na on ollut mak­si­moi­da kap­a­siteet­ti pois­ta­mal­la kaik­ki “tarpee­ton” sisäkalus­tus (kuten käden­si­jat ja seinät). Jäi vain sisäpin­nat pehmus­ta­mat­ta, joten suun­nitelmi­in kuu­lu­va matkus­ta­jien vapaa höl­skymi­nen on ongelmallista.

  51. Soin­in­vaara: ” Helsin­gin seu­tu on val­takun­nan tuot­tavin­ta aluet­ta ja Helsin­gin keskus­tas­sa ovat sen tuot­tavim­mat työpaikat. ”

    Niin­pä, sil­lä maakun­nista tuo­daan rahat Helsinki­in. Koko Suomelle on haitallista keskit­tää yri­tys­ten hallinto, keskushallinto jne. Helsinki­in sen huonon sijain­nin vuok­si. Parem­pi paik­ka pääkaupungille olisi esim. Tampere.

    Sehän on täyt­tä harhaa, että työ­paikko­jen tiheys loisi lisää tuot­tavu­ut­ta. Päin­vas­toin yli­ti­heys tuo mukanaan kitkaa esim. liiken­teel­lis­es­ti ja rak­en­tamisen kallis­tu­misen vuoksi.

    Vihreät voisi­vat lanseer­a­ta Suomeen hallintoma­llin, jos­sa Helsin­ki olisi vain val­tion keskushallinnon sijain­tipaik­ka Krem­lin tapaan. 

    Suuret yri­tyk­set sijoit­tuisi­vat hallintoi­neen ympäri maa­ta ja satamia tarvit­se­va tuon­ti / vien­ti hoidet­taisi­in koko ran­nikon pitu­udelta tasaisem­min kuin nyt.

    Se toisi vau­raut­ta tasaisem­min ympäri val­takun­taa eikä Helsin­gin tarvit­sisi yksin pitää pystyssä muu­ta Suomea. 

    Lentorahti voitaisi­in hoitaa armei­jan hylkäämien maaakun­tak­ent­tien ja Pirkkalan lento­ken­tän kautta.

    1. Sehän on täyt­tä harhaa, että työ­paikko­jen tiheys loisi lisää tuot­tavu­ut­ta. Päin­vas­toin yli­ti­heys tuo mukanaan kitkaa esim. liiken­teel­lis­es­ti ja rak­en­tamisen kallis­tu­misen vuoksi.

      Man­hat­tan? Lon­too? Par4iisi, Frank­furt? Hongkong? Singapore?

  52. Liian van­ha:
    Yksi tapa tehdä tilaa keskus­tas­sa on Helsin­gin kaupun­gin hallinnon siirtämi­nen Van­taan rajalle.

    Nyt kun tota Koske­lan ratikkavarikko aluet­ta ollaan kaavoit­ta­mas­sa, niin voitte siirtää sen Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton Kansak­oulunkadul­ta sinne. (Eihän tota enää kalli­im­malle paikalle Suomes­sa saa, herrajumala)

    Kaupun­gin kas­saan kilah­taa var­maan sem­mo­nen 10M € voittoa.

  53. Liian van­ha:
    Yksi tapa tehdä tilaa keskus­tas­sa on Helsin­gin kaupun­gin hallinnon siirtämi­nen Van­taan rajalle.

    Se vapaut­taa tilaa ydinkeskustassa.
    Aivan samoin voidaan sijoitel­la val­tion rakenteita
    Säästöt veron­mak­sajille oli­si­vat merkittävät.

    No johan helsinkiläi­sistä osan veroasi­at käsitel­lään Turussa!

    Eikö tehokas hallinto edel­lytä pikem­minkin keskit­tämistä? Meil­lä on työ­paikalla poruk­ka sijoit­tuneena kolmeen eri tilaan, mis­tä kaik­ki kär­sivät, kun pitää koko ajan olla vetämässä takkia niskaan tai sitä riisumassa.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Man­hat­tan? Lon­too? Par4iisi, Frank­furt? Hongkong? Singapore?

    Pelkkää harhaa, keskus­toi­hin kerään­tyvät fir­mat, jot­ka eivät elä reaalitaloudesta.

    Julki­nen hallinto ovat tuskin niitä tuot­tavimpia toimijoita.

    Pankit, sijoi­tus­fir­mat, lak­i­fir­mat, eli­itin beri­joskat etc eivät tee mitään reaal­ista vaan elävät reaal­i­talouden ulkopuolella.

    Niiden tuot­to on lähin­nä tap­pi­o­ta reaalitaloudelle

    Kek­su­ta voi vaikut­taa jonkun futu­ureil­la pelaa­jan silmis­sä tuot­taval­ta, mut­ta hänen tap­pi­oiden­sa mak­sa­jan silmis­sä se on mus­ta aukko, joka imee kaiken hyv­in­voin­nin yhteiskunnasta

  55. Osmo Soin­in­vaara: Tohtori XTeen kaik­ki työ­matkani ratikalla ja jok­seenkin aina avaan iPadin – tai jos en pääse istu­maan – Lumi­an. Huo­maan, että samaa tekevät varsin mon­et. Negati­ivisia kuvia joukkoli­iken­teestä on lähin­nä niil­lä, jot­ka eivät sitä käytä. Kaukoli­iken­teen junis­sa joka toisel­la on läp­päri auki. Jotkut katso­vat eloku­via, mut­ta useim­mat tekevät työtä. Ihmette­len työ­nan­ta­jia, jot­ka sal­li­vat kallispalkkaisen ihmisen käyt­tävän pal­ka­llista työaikaa autol­la ajamiseen vaikka­pa Helsingistä Tam­pereelle, kun senkin ajan voi käyt­tää hyödyl­lis­es­ti. Mitäpä jos rohkai­sisit miele­si ja kokeil­isit ker­ran eläessäsi joukkoliikennettä?

    Mut­ta kun minä olen käyt­tänyt joukkoli­iken­net­tä vuosikym­meniä elämästäni! Tiedän mis­tä puhun ja juuri sik­si nautin autol­la paikas­ta A paikkaan B siir­tymis­es­tä niin paljon. Kyse on todel­la isos­ta asi­as­ta arkielämän laadun kannal­ta. Jos päästöt on pienet, lähi­t­ule­vaisu­udessa ehkä sähköau­to, niin mikä siinä on niin paha asia kun tun­nolli­nen veron­mak­sa­ja yrit­tää vähän helpot­taa pitk­iä päiviään? Ja olen muuten kasvis­syöjä. Eet­ti­sistä syistä, en halua että eläim­iä tapetaan jot­ta minä voisin syödä lihaa. Saako siitä mitään hyvitystä? 

    Se on muuten XX — naisen sukupuolikromosomisto.

  56. Helsin­ki asukkai­ta 600.000, henkilöstöä 40.000.
    Tukhol­ma asukkai­ta 900.000, henkilöstöä 40.000.

    Agglom­er­aa­tioe­dun kuvaus­ta kaupunki­tutkimus­päivien sivustolta:

    “Helsin­gin seu­tukun­ta on taloudel­lis­es­ti Suomen tärkein alue. Sen tuot­tavu­us työ­paikkaa kohti on 64 000 euroa. Se on 23 % muu­ta maa­ta korkeampi, asukas­ta kohti mitat­tuna ero on 66 %. 

    Ver­rat­taes­sa Helsin­gin seu­tukun­taa muuhun Suomeen, se on erikois­tunut yri­tys­toimin­nan palvelui­hin, kul­je­tuk­seen, rahoituk­seen ja vaku­u­tuk­seen, tukkukaup­paan, teleli­iken­teeseen ja lentoliikenteeseen.

    Agglom­er­aa­tioe­tu nos­taa yri­tys­toimin­nan kan­nat­tavu­ut­ta, lisää työ­paikko­ja ja nos­taa palkko­ja, vero­tu­lo­ja, lisää koulu­tus­mah­dol­lisuuk­sia ja paran­taa elintasoa.”

    Riip­puu var­maan kat­san­tokan­nas­ta, mil­loin onko kyse tuot­tavu­ud­es­ta ja mil­loin kus­tan­nuk­ses­ta. Mikähän on Suomen kokoisen kansan­talouden kantokyky.

    1. Evert, et voi ver­ra­ta Tukhol­man ja Helsin­gin henkilökun­taa, kos­ka puo­let suo­ma­laisen kun­nan tehtäövistä kuu­luu Ruot­sis­sa lääneille. Kun­tasek­torin (läänit ja kun­nat) palveluk­ses­sa Ruot­sis­sa on selvästi enem­män ihmisiä kuin Suomessa.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Evert, et voi ver­ra­ta Tukhol­man ja Helsin­gin henkilökun­taa, kos­ka puo­let suo­ma­laisen kun­nan tehtäövistä kuu­luu Ruot­sis­sa lääneille. Kun­tasek­torin (läänit ja kun­nat) palveluk­ses­sa Ruot­sis­sa on selvästi enem­män ihmisiä kuin Suomessa.

    Tiedän kyl­lä ja hie­man tutkailinkin, mut­ta ero ter­veyspalvelu­iden jär­jestämisessä ei näi­den kah­den kaupun­gin kohdal­la voi selit­tää noin suur­ta eroa tehokku­udessa ottaen huomioon vielä palvelu­jen tasot. 

    Joku voisi laskea ver­tailukelpoiset luvut. Siitä voisi olla hyö­tyä mm, kun pohd­in­taan men­näänkö soteen perus- tai kotikun­ta edel­lä vai maakun­ta edellä.

  58. Osmo Soin­in­vaara: Man­hat­tan? Lon­too? Par4iisi, Frank­furt? Hongkong? Singapore?

    Eivät yhtään mitään Lem­päälään* ver­rat­tuna. Elämän­laatu näet. Nois­sa ei suo­ma­lainen viihdy. Ajatelkaa edes lap­sia, jos ette omas­ta hyv­in­voin­nistanne välitä!

    *) uskallan sanoa, vaikken ole käynyt kuin nois­sa muissa

  59. eemil:
    Niin­pä, sil­lä maakun­nista tuo­daan rahat Helsinkiin.

    Se toisi vau­raut­ta tasaisem­min ympäri val­takun­taa eikä Helsin­gin tarvit­sisi yksin pitää pystyssä muu­ta Suomea. 

    Kun puhuu höpöjä niin pitäis eläy­tyä tari­naansa ettei käy näin.

  60. Osmo Soin­in­vaara: Negati­ivisia kuvia joukkoli­iken­teestä on lähin­nä niil­lä, jot­ka eivät sitä käytä.

    No jaa. Kyse oli väit­teestä “jopa keskus­ta-asu­jan kannal­ta julkiset kulku­vä­li­neet on toiv­ot­toman hitai­ta, köm­pelöitä ja epä­mukavia”, ja kyl­lä se minus­ta pitää Helsingis­sä paikkansa, vaik­ka joukkoli­iken­teen käyt­täjä olenkin. 

    Toisaal­ta, nopeaa, kätevää ja mukavaa kaupunki­joukkoli­iken­net­tä ei ole oikein mis­sään, koska­pa nopeat ja kätevät muut­tuvat suosi­tuik­si eli epä­mukaviksi, ja pahim­mil­laan hitaik­si kun enää ei mah­du kyyti­in joka vuorolla. 

    Nopea, kätevä ja epä­muka­va on siis ihan hyvä tavoite itse liiken­nevä­li­neelle, käytän­nön esimerkkinä vaik­ka Pari­isin metro. Kokon­aisu­u­den pitäisi kuitenkin olla muka­va joka Suomes­sa tarkoit­taa raken­nuskan­taan inte­groitua, kuiv­aa ja lämmintä.

  61. OS: “Tämä on kuitenkin iso kysymys: alam­meko rak­en­taa Helsin­gin keskus­taa ylöspäin?”

    Ei ole järkevää. Keskus­tan rooli on tar­jo­ta palvelu­ja mitä muual­la ei ole ja tämä tarkoit­taa myös viihty­isää käve­ly-ympäristöä. Suomen val­okul­mil­la viihty­isä käve­ly-ympäristö tarkoit­taa kivi­jalkaa + neljää täysleveää ker­rosta tolkullisel­la kadun lev­ey­del­lä kun raken­nus läh­tee jalka­käytävän laidas­ta. Työ­paikk­aghetot voidaan sit­ten rak­en­taa var­joisam­min, kos­ka niiden ulkoti­lan esteet­tiset arvot ovat merkityksettömiä.

  62. Kalle:Olisiko aika tuo­da ykkös­lu­ok­ka takaisin myös paikallisliikenteeseen?

    Itse olisin ainakin valmis mak­samaan ykkös­lu­okan käyt­töoikeud­es­ta esim. 20 €/kk. En vält­tämät­tä työsken­te­lymah­dol­lisu­u­den vaan parem­man matkaseu­ran takia. Parem­man matkaseu­ran ansios­ta ykkös­lu­okas­sa voisi olla suo­ras­taan kun­nol­la pehmuste­tut istuimet ja ver­hot. Matkako­rt­ti olisi luon­nol­lis­es­ti leimat­ta­va ennen ykkös­lu­okkaan menoa. No, tämä taitaa olla utopiaa.

  63. Liian van­ha:
    Yksi tapa tehdä tilaa keskus­tas­sa on Helsin­gin kaupun­gin hallinnon siirtämi­nen Van­taan rajalle.

    Se vapaut­taa tilaa ydinkeskustassa.

    Aivan samoin voidaan sijoitel­la val­tion rakenteita

    Säästöt veron­mak­sajille oli­si­vat merkittävät.

    Houkut­telisi­vatko Van­taan rajalle sijoite­tut työ­paikat autot­to­mia työn­hak­i­joi­ta samaan malli­in kuin kan­takaupungis­sa olevat?

  64. Osmo Soin­in­vaara: Man­hat­tan? Lon­too? Par4iisi, Frank­furt? Hongkong? Singapore?

    Eihän näi­den kaupunkien miljoonat työ­paikat seu­raa tihey­destä vaan siitä, että globaalit yri­tyk­set, raha­laitok­set, pääo­mat ovat sijoit­tuneet ko. kaupunkei­hin. Näi­den kaupunkien ja osien sosi­aaliset ja ympäristöon­gel­mat ovat massiivisia.

    Mut­ta mitäpä niistä, kun­han mega­markki­nat jauha­vat rahaa ylimys­tölle. Sen avul­la­han sit­ten kus­tan­netaan köy­hien sosi­aal­i­tur­va, että turha valittaa.

    Siinä O. S. on oike­as­sa, että pääo­mara­han käsit­te­ly ja yri­tys­ten hallinto tarvit­see infran palvelui­ta, mikä luo lisää näitä tukityöpaikkoja.

    Sama ilmiö toteu­tuu kuitenkin maakun­tien talouskeskit­tymis­sä ja osaltaan myös näi­den vaiku­tus­pi­iris­sä . Täl­lä mallil­la voitaisi­in Suomes­sa jakaa hyv­in­voin­tia ympäri maa­ta, eikä tarvit­taisi Helsin­gin mak­samaa sosiaaliavustusta.

    Eikö tämä hajau­tus­malli toimisi myös ympäristön ja sosi­aalisen hyv­in­voin­nin kannal­ta paremmin ?

    Ps. olet var­maan käynyt Hong Kongis­sa, mil­lainen ilman­laatu siel­lä on? Mikähän lie­nee jätevesi­jär­jestelmän puhdis­tus / kus­tan­nus­ta­so? Itse olen käynyt myös Hong Kongis­sa, mut­ta vain kaupassa 🙂

  65. juminy: Kun puhuu höpöjä niin pitäis eläy­tyä tari­naansa ettei käy näin.

    Iro­nia eli epä­suo­ra iva on huumorin laji. Sana juon­tuu kreikan sanas­ta είρωνεία, teeskentely.

    Iro­nia on ilmaisumuo­to, jos­sa todel­li­nen merk­i­tys ja käyte­tyt sanat ovat ris­tiri­idas­sa. Iro­ni­aan sisäl­tyy aja­tus siitä, että asi­at eivät ole sitä, miltä ne näyt­tävät tai mitä niiden väitetään ole­van. Iro­nia on tyyp­il­lis­es­ti tilan­nesi­don­naista eikä iro­nia sen vuok­si pal­jas­tu ellei ymmär­rä asiayhteyttä.

    Vaik­ka iro­nia on huumorin alala­ji, se ei ole yksi­no­maan hauskaa eikä iron­ian pää­tarkoituk­se­na ole huvit­taa tai viihdyt­tää. Iro­nia on mon­esti katk­er­aa, ja usein ironi­nen huo­mau­tus on tarkoitet­tu peit­el­lyk­si hyökkäyk­sek­si tai loukkaukseksi. 

    TV-sar­jas­sa Sil­ta päähenkilönä ole­va nais­tutk­i­ja ei ymmär­rä sosi­aalisen kom­mu­nikaa­tion eri­laisia sävyjä . Juminy taitaa olla samankaltainen. Vai pitäisikö tämäkin sait­ti olla täyn­nään hymiöitä somen tapaan ?

  66. eemil: Eihän näi­den kaupunkien miljoonat työ­paikat seu­raa tihey­destä vaan siitä, että globaalit yri­tyk­set, raha­laitok­set, pääo­mat ovat sijoit­tuneet ko. kaupunkeihin.

    Seu­raa­va pähk­inä: mik­si globaalit yri­tyk­set ovat sijoit­tuneet niihin? Mik­si esimerkik­si HSBC-pank­ki keskit­tää toim­into­ja 7‑miljoonaiseen Hong Kongi­in ja 8‑miljoonaiseen Lon­tooseen eikä esimerkik­si Siperi­aan jos­sa asuu peräti 26 miljoon­aa ihmistä (hie­man vähem­män tiheässä vain).

    Tähän ‘yri­tys­ten sijoit­tumiseen’ muuten liit­tyy sekin ennakko-ole­tus että yri­tyk­set ovat ikään kuin ihmi­sistä riip­pumat­to­mia sor­musaavei­ta jot­ka lentää lehah­ta­vat johonkin kohtaan maa­pal­loa ja ‘sijoit­tuvat’ sinne. Esimerkik­si juurikin tuo HSBC ei ‘päät­tänyt sijoit­tua’ Hong Kongi­in, vaan syn­tyi siel­lä. Pähk­inä #2: mik­si HSBC ei syn­tynyt Siperi­as­sa, jos­sa on paljon enem­män asukkaita?

  67. Chica­go tai New York eivät ole var­jostamises­sa oikei­ta ver­tailuko­htia. Ne ovat samoil­la lev­eysasteil­la esimerkik­si Rooman, Madridin ja Istan­bu­lin kanssa.

    Helsingille hyvät ver­rokit ovat Anchor­age Alaskas­sa sekä Pietari ja Perm Venäjäl­lä. Hyvät arkkite­hdit ja suun­nit­teli­jat otta­vat niiden koke­muk­sista mallia ratkaistes­saan var­jos­tuk­seen liit­tyvät asiat.

  68. ‘Eihän näi­den kaupunkien miljoonat työ­paikat seu­raa tihey­destä vaan siitä, että globaalit yri­tyk­set, raha­laitok­set, pääo­mat ovat sijoit­tuneet ko. kaupunkei­hin.’ (eemil)
    Nyt sit­ten vaikea kysymys: mik­si ne ovat sijoit­tuneet juuri sinne?

  69. Wal­terR:
    Chica­go tai New York eivät ole var­jostamises­sa oikei­ta ver­tailuko­htia. Ne ovat samoil­la lev­eysasteil­la esimerkik­si Rooman, Madridin ja Istan­bu­lin kanssa.

    Helsingille hyvät ver­rokit ovat Anchor­age Alaskas­sa sekä Pietari ja Perm Venäjäl­lä. Hyvät arkkite­hdit ja suun­nit­teli­jat otta­vat niiden koke­muk­sista mallia ratkaistes­saan var­jos­tuk­seen liit­tyvät asiat. 

    Van­cou­veris­sakaan ei ole keskimäärin ikinä edes pakkas­ta. Huomionar­voista kaupunkisu­un­nit­telus­sa on lisäk­si, että alaskalaiset ja pietar­i­laiset uiv­at öljyssä ja maakaa­sus­sa. On var­mas­tikin hyvä idea meil­lä keskit­tää val­tion­hallinto tähän hyperkaupunkiin.

    Alaskan hallinnolli­nen pääkaupun­ki on muuten Juneau. Ei ne amerikkalaiset tyh­miä ole. Vaik­ka niil­lä olisi siihen varaa. Meil­lä ei ole varaa, mut­ta teemme jääräpäis­es­ti eri­lail­la kuin kaik­ki muut?

  70. Helsingille hyvät ver­rokit ovat Anchor­age Alaskassa

    Anchor­ages­sa taitaa olla pitk­iä var­jo­ja ihan luon­nos­taan korkeusero­jen takia, toisin kuin Helsingissä.

  71. Makkarat­alon Hau­tu­umaa: Itse olisin ainakin valmis mak­samaan ykkös­lu­okan käyt­töoikeud­es­ta esim. 20 €/kk. En vält­tämät­tä työsken­te­lymah­dol­lisu­u­den vaan parem­man matkaseu­ran takia. Parem­man matkaseu­ran ansios­ta ykkös­lu­okas­sa voisi olla suo­ras­taan kun­nol­la pehmuste­tut istuimet ja ver­hot. Matkako­rt­ti olisi luon­nol­lis­es­ti leimat­ta­va ennen ykkös­lu­okkaan menoa. No, tämä taitaa olla utopiaa.

    Riit­täisiköähön tuo 20 e/kk vas­taa­maan todel­lista kustannuslisää?

  72. Mikko Kivi­ran­ta: Seu­raa­va pähk­inä: mik­si globaalit yri­tyk­set ovat sijoit­tuneet niihin? Mik­si esimerkik­si HSBC-pank­ki keskit­tää toim­into­ja 7‑miljoonaiseen Hong Kongi­in ja 8‑miljoonaiseen Lon­tooseen eikä esimerkik­si Siperi­aan jos­sa asuu peräti 26 miljoon­aa ihmistä (hie­man vähem­män tiheässä vain).

    Niin­pä, mik­si ? Toimin­not tuli­si­vat mak­samaan pankille huo­mat­tavasti vähem­män halvem­mil­la alueil­la. Tietoli­iken­ney­htey­det toimi­vat nykyaikana joka paikas­sa, jos et nyt vält­tämät­tä halua pitää keskushallintoa Siperi­as­sa. Mut­ta kun rahat kerätään har­voihin käsi­in, niin voidaan elää ja toimia kus­tan­nuk­sista välittämättä. 

    Ihmette­len suuresti mik­si vihreäl­lä sivus­tol­la palvotaan ympäristöä ja sosi­aal­ista elämä­naluet­ta tuhoavaa mallia. 

    Sama aja­tusharha ilme­nee siinä, että tiukoil­la ympäristömääräyk­sil­lä lopete­taan län­si­mainen tuotan­to ja se siir­retään kehit­tyvi­in mai­hin . Siel­lä tuho­taan ympäristö ja työt tehdään työläisiä riistämällä.

  73. Mikko Kivi­ran­ta: Seu­raa­va pähk­inä: mik­si globaalit yri­tyk­set ovat sijoit­tuneet niihin? Mik­si esimerkik­si HSBC-pank­ki keskit­tää toim­into­ja 7‑miljoonaiseen Hong Kongi­in ja 8‑miljoonaiseen Lon­tooseen eikä esimerkik­si Siperi­aan jos­sa asuu peräti 26 miljoon­aa ihmistä (hie­man vähem­män tiheässä vain).

    Tähän ‘yri­tys­ten sijoit­tumiseen’ muuten liit­tyy sekin ennakko-ole­tus että yri­tyk­set ovat ikään kuin ihmi­sistä riip­pumat­to­mia sor­musaavei­ta jot­ka lentää lehah­ta­vat johonkin kohtaan maa­pal­loa ja ‘sijoit­tuvat’ sinne. Esimerkik­si juurikin tuo HSBC ei ‘päät­tänyt sijoit­tua’ Hong Kongi­in, vaan syn­tyi siel­lä. Pähk­inä #2: mik­si HSBC ei syn­tynyt Siperi­as­sa, jos­sa on paljon enem­män asukkaita?

    Näis­sä ei tulo­ja verote­ta , muiden maid­en vero­ja voidaan kiertää vapaasti ja toisaal­ta toteu­tuneet riskit mak­se­taan veron­mak­sajien rahoil­la suurem­min kyse­lemät­tä tap­pio-oper­aa­tioiden lail­lisu­u­den perään.

    Kuten Lon­toos­sa , New Yorkissa etc on viime vuosi­na tehty tehty

  74. Eihän keskus­ta ole mikään muu­ta­ma kort­teli Makkarat­alon ympäril­lä, vaan tiivi­isti raken­netulle kaupungille annetun kon­septin nimi. Keskus­ta Helsingis­sä on ainakin kaupungi­nosat I‑V, kuten viral­lis­es­ti on ilmais­tu, mut­ta melko samankaltaise­na tuo keskus­ta jatkuu noiden kaupungi­nosien ulkop­uolellekin muu­ta­man kilsan.

    Kon­septin etu syn­tyy tiivi­istä sekoit­tuneesta ja käveltävästä täy­den kir­jon palvelui­ta tar­joavas­ta kaupunkiym­päristöstä, joka voi olla sosi­aalis­es­ti eriy­tynyt­tä, mut­ta ei kuitenkaan eris­tet­tyä. Täl­läi­nen keskus­ta, tai van­hanaikaises­ti pelkkä kaupun­ki, vähen­tää liikku­misen tarvet­ta itsessään ja sen sisäi­nen liikenne voidaan hoitaa vaik­ka vähän hitaam­mil­lakin välineil­lä, kos­ka työvoima voi sijoit­tua työ­paikko­jen­sa mukaan tehokkaim­min. Vielä sotien jäl­keen merkit­tävä osa työ­matkoista tehti­in kävellen, ainakin mikäli muis­tan van­han Hesarin artikke­lin oikein.

    Monikeskus­taisu­us on po. visios­sa min­ua eniten epäi­lyt­tävä seik­ka. En kek­si mitään myön­teistä näistä tiiviyt­tä hajoit­tavista aluekeskus­toista, niiden välille muo­dos­tuu vain tarpeet­to­mia per­ife­ri­oi­ta. Juuri sel­l­aisia, joista visios­sa yritetään päästä eroon. Jonkin Malmin tai Vuosaaren kehit­tämi­nen nyt vain tun­tuu veden kan­tamiselta kaivoon.

  75. R.Silfverberg: … insinööriv­e­toiset alat eli mies­val­taiset ovat läh­es kaik­ki keskus­tan ulkop­uolel­la, kos­ka niil­lä aloil­la olete­taan että kaikil­la on auto… 

    Helsin­ki on halun­nut häätää insinööri­toimis­tot pois kaupungista. On rat­sat­tu piilokont­tor­e­itä ja hai­tat­tu pysäköin­tiä jne. Kaavoitus on liian kahlit­se­vaa. SOK on ain­oana ollut niin vah­va, että kykeni puhu­maan vähän järkeä ja jäi kaupunkiin.

    Itse olen ollut kymme­nen vuot­ta sit­ten analysoimas­sa sijain­ti­vai­h­toe­hto­ja 150 hen­gen teknolo­gia­puti­ikille, sil­loiselle työ­nan­ta­jal­leni. Helsingistä ei löy­tynyt yhtään var­teenotet­tavaa vai­h­toe­htoa loppusuoralle! 

    Helsingis­sä olleet tar­jokkaat puto­si­vat pois autopaikko­jen puut­teen vuok­si. Ei tarvin­nut edes miet­tiä työ­matkali­ikku­jien huono­ja tilo­ja tai pyörä­parkkia, jot­ka nekin oli­vat kri­teeristössä kar­siv­ina tek­i­jöinä. Vaa­dit­tu raideli­iken­teen läheisyys olisi yleen­sä toteu­tunut, jois­sakin jopa parem­min kuin val­i­tus­sa paikas­sa. Tavoite oli 300 m ase­malle, jos­ta jodut­ti­in joustamaan.

  76. max: Toki tämä pal­s­ta on teknillis‑, taloudel­lis- ja sosi­aalivärit­teinen, mut­ta vihreil­lä on paha tapa aina vaalilipukkeis­saan puhua luon­non mon­imuo­toisu­ud­es­ta ja muus­ta piiper­ryk­ses­tä ilmas­ton­muu­tos­ta uno­hta­mat­ta, joten ei kai ole ihme, jos pieni ihmi­nen harhau­tuu niiden huomioimista joskus toivo­maan. Pieni ihmi­nen myös näkee toteu­tuneesta kaavoituk­ses­ta onko nämä asi­at otet­tu oikeasti huomioon, joten iso­jen ihmis­ten on turha koit­taa puhua pien­tä ihmistä usko­maan muu­ta kuin sitä mitä kaavas­ta näkee. Kuten jo Koi­järvi osoit­ti, niin luon­to ei kom­pro­mis­seista paljoa pitem­män päälle hyödy. Kaupun­ki voi olla tule­vaisu­udessa kovasti toisen­näköi­nen ja tuot­taa vaik­ka merkit­tävästi ruokaa, mut­ta jos nyt ehditään jo peit­tää merkit­tävät luon­toalueet, niin niitä ei ainakaan tul­la enää näkemään.

    Tätä olen minäkin alka­nut ihme­tel­lä. Onko osa vihreistä muut­tunut tum­man­har­maik­si? Se olisi hyvä suo­javäri var­jo­jen val­takun­nas­sa. En silti toh­di uskoa, että kaikille olisi näin tapahtunut!

    Nuo var­jos­tus­vaiku­tuk­set on syytä ottaa vakavasti maas­sa, jos­sa aurinko pais­taa (jos pais­taa) pitkän tal­ven ajan korkein­taan aika matalalta. 

    Ovatko­han muuten Van­cou­verin kävi­jät, jot­ka siel­lä myös korkeaa rak­en­tamista tutkaili­vat, vilkaisseet pal­lokart­taa tai koor­di­naat­tilukemia ja huo­ma­ta, että ao. kaupun­ki on melko lail­la yhtä etelässä kuin Jer­seyn saari Englan­nin kanaalis­sa! Sitä­pait­si paikalliset lienevät luon­nos­taan tot­tuneet läheis­ten vuorten tuot­tami­in var­joi­hin. Heille on ehkä sil­loin helpom­paa (kuin meille avarakat­seisille helsinkiläisille!) sopeu­tua myös korkei­den raken­nusten varjoihin.

    Jos aurinko pais­taa korkeal­ta, tuo se luon­non val­oa pitem­pään pil­ven­pi­irtäjienkin väli­in (tai taakse) kun lev­eysasteil­la, jois­sa se keski­talvel­la näkyy (kirkkaal­la sääl­lä) avoimil­lakin alueil­la Helsingis­sä ehkä korkein­taan muu­tamia tun­te­ja, ja vain sil­loin kun työssäkäyvil­lä ei yleen­sä ole vapaa­ta aikaa siitä nauttia.

  77. lurk­ki:
    ‘Eihän näi­den kaupunkien miljoonat työ­paikat seu­raa tihey­destä vaan siitä, että globaalit yri­tyk­set, raha­laitok­set, pääo­mat ovat sijoit­tuneet ko. kaupunkei­hin.’ (eemil)
    Nyt sit­ten vaikea kysymys: mik­si ne ovat sijoit­tuneet juuri sinne?

    Björn Wahlroos sanoi eilen, että Helsingistä ei tule finanssikeskus­ta. Ja ilmeis­es­ti sik­si, että Suomes­ta myy­dään kaik­ki omat toimin­not ulko­maille. Olemme tehneet työn tekemisen liian kalli­ik­si. Lue hyvinvointiyhteiskunta.

    Haikara tuo lapset. Tutkimus ker­toi, että alueel­la , jos­sa on paljon lap­siper­heitä on kat­to­haikaroiden esi­in­tymisti­heys suuri. Johtopäätök­senä oli, että haikarat tuo­vat lapset.

    Eräässä kaupungis­sa oli paljon suurten yri­tys­ten pääkont­tor­e­i­ta ja pääo­man liikut­telu­un erikois­tunei­ta finanssialan toim­i­joi­ta. Johtopäätök­senä oli, että esi­in­tymisti­heys saa aikaan työn tuot­tavu­u­den kasvun.

    Mik­si HSBC ei voisi tuot­taa enem­män Helsingis­sä tai Tam­pereel­la kuin Hong Kongis­sa? Älä väitä, että Suomeen ei saataisi yhtä kyvykkäitä johtajia/työntekijöitä kuin noi­hin metropoleihin.

    Suo­ma­laisen koulu­tusjär­jestelmän läpikäynyt merkono­mi ja ekono­mi hoitaa vaa­dit­ta­vat työte­htävät men­nen­tullen. Ja työvoimaa meil­lä riit­tää, on siis laat­ua ja määrää.

  78. Wal­terR: Helsingille hyvät ver­rokit ovat Anchor­age Alaskas­sa sekä Pietari ja Perm Venäjäl­lä. Hyvät arkkite­hdit ja suun­nit­teli­jat otta­vat niiden koke­muk­sista mallia ratkaistes­saan var­jos­tuk­seen liit­tyvät asiat.

    Kas kun et ehdo­ta Nuukia Grön­lan­nis­sa. Muuten Reyk­i­javikissakin on pil­ven­pi­irtäjiä ihan keskus­tas­sa, toisin kuin Helsingis­sä. Ja Oslos­sa ja Tallinnassa …

  79. Eikö tuo­ta korkeam­paa rak­en­tamista voitaisi harki­ta toimis­toko­rt­telei­den sisäo­sis­sa? Eivät ne sieltä var­jos­ta katu­ti­laa tai kenenkään kotia. Enkä tarkoi­ta mitään mas­si­ivisia pil­ven­pi­irtäjiä vaan raken­nuk­sia, jot­ka säi­lyt­tävät per­in­teis­ten maamerkkien ase­man horison­tis­sa. Puhutaan siis 10–14 ker­roksi­sista raken­nuk­sia korkeusase­man ja kort­telin koon ja sijain­nin mukaan. Jokin yksit­täi­nen korkeampi hoik­ka maamerk­ki (max 20 ker­rosta) voitaisi­in rak­en­taa kauem­mak­si kirkon­torneista esimerkik­si Kampin metroase­man län­tisen sisäänkäyn­nin kohdalle. Täl­löin tulee kuitenkin varmis­taa että ne ansait­se­vat arkkite­htoonis­es­ti paikkansa muiden raken­nusten yläpuolella.

    Nyky­is­ten kat­u­raken­nusten kor­vaamiseen nyky­istä räys­täsko­rkeut­ta korkeam­mil­la raken­nuk­sil­la en lähtisi. Helsin­ki muut­tuu sen ver­ran mas­si­ivis­es­ti muutenkin, että kaupunkiku­vas­sa tulee säi­lyt­tää jatkuvuutta.

  80. eemil: Björn Wahlroos sanoi eilen, että Helsingistä ei tule finanssikeskus­ta. Ja ilmeis­es­ti sik­si, että Suomes­ta myy­dään kaik­ki omat toimin­not ulko­maille. Olemme tehneet työn tekemisen liian kalli­ik­si. Lue hyvinvointiyhteiskunta.

    Et var­masti ikinä arvaa Björn Wahlroosin moti­ivia sanoa näin.

  81. “Mik­si HSBC ei voisi tuot­taa enem­män Helsingis­sä tai Tam­pereel­la kuin Hong Kongis­sa? Älä väitä, että Suomeen ei saataisi yhtä kyvykkäitä johtajia/työntekijöitä kuin noi­hin metropoleihin.

    Suo­ma­laisen koulu­tusjär­jestelmän läpikäynyt merkono­mi ja ekono­mi hoitaa vaa­dit­ta­vat työte­htävät men­nen­tullen. Ja työvoimaa meil­lä riit­tää, on siis laat­ua ja määrää.”

    Suuren yri­tyk­sen johta­jak­si selviää se, joka pär­jää val­tatais­telus­sa. Tämä edel­lyt­tää hyvä-veli-suhteita.

    Suo­mi on suurin piirtein yhtä hyvä kuin Noril­sk tässä suh­teessa. Jos tun­tee Niin­istön, Kataisen, Kokkilan,Häkämiehen niin eipä he juuri kykene ural­la eten­e­mistä edis­tämään maail­man­lu­okan yrityksissä.

    Ollila on ollut poikkeus, mut­ta ei yksi pääsky kesää tee

    Ja näistä lon­toista, sin­ga­por­eista, newyorkeista löy­tyy riit­tävän elit­is­tisiä harrastuksia.

    Jos tääl­lä halu­aa pur­je­htia kil­paa ökyve­neel­lä niin sen saa tehdä yksin

  82. eemil: Björn Wahlroos sanoi eilen, että Helsingistä ei tule finanssikeskusta.

    Ei var­masti tulekaan. Nordea ja Sam­po eli Danske Bank pakka­si­vat jo kamansa. Kun euroalueen pankki­tarkkailu alkaa, pakkaa­vat lop­utkin kamansa. OP-Pohjo­la on jo uhannut. 

    Ruotsin Anders Borg lausui kuvaavasti:

    “Sverige klarar sig själv. Sverige vill inte vara beroende av EU:s bankräddnings­fonder. I stäl­let kom­mer Sverige att lita på den nationel­la sta­bilitets­fonden och hår­da krav på banker.”

    Ajan pelaamisen sijaan Suomen olisi korkea aika neu­votel­la Ruotsin kanssa yhteis­val­u­u­tas­ta, niin kauan kuin Suomen kansan­talous on vielä neuvottelukunnossa.

  83. Evert The Nev­er­Rest: Ajan pelaamisen sijaan Suomen olisi korkea aika neu­votel­la Ruotsin kanssa yhteis­val­u­u­tas­ta, niin kauan kuin Suomen kansan­talous on vielä neuvottelukunnossa.

    Ei tule onnis­tu­maan ikinä. Pikku­ve­likom­plek­si Ruot­sia kohtaan ja muut psykol­o­giset esteet ovat tielä, ja toisaal­ta mah­taako­han Ruot­si edes halu­ta. Mik­si ei des Tan­skalla ja Ruot­sil­la ole samaa valuuttaa?

  84. Tuo­mas: Jokin yksit­täi­nen korkeampi hoik­ka maamerk­ki (max 20 ker­rosta) voitaisi­in rak­en­taa kauem­mak­si kirkon­torneista esimerkik­si Kampin metroase­man län­tisen sisäänkäyn­nin kohdalle.

    Jokainen lähiölap­si tietää että korkean raken­nuk­sen koil­lis­sek­torista tulee iltapäivä­val­on puut­teen vuok­si joutomaa. Kamp­is­sa tämä tarkoit­taisi juurikin joukkoli­iken­nekadun jaet­tua tilaa ja Kampin keskuk­sen luoteis­puolen aukio­ta, eli ei oikein toimi­va idea. Jotain metroase­malle ja sen edustalle kyl­lä pitäisi tehdä, samoin hehtaariken­tälle Salomonkadun lasi­palatsin puoleises­sa päässä.

  85. R.Silfverberg: Ei tule onnis­tu­maan ikinä. Pikku­ve­likom­plek­si Ruot­sia kohtaan ja muut psykol­o­giset esteet ovat tielä, ja toisaal­ta mah­taako­han Ruot­si edes halu­ta. Mik­si ei des Tan­skalla ja Ruot­sil­la ole samaa valuuttaa? 

    Ruotsin val­tiopäivil­lä on vihrei­den tekemä aloite yhteis­val­u­u­tas­ta eli siel­lä on mie­lenki­in­toa ja peruste­lutkin ovat hyvät. 

    Se että Lip­po­nen heilut­teli euroseteleitä aikoinaan Ruotsin päämin­is­terin nenän edessä, taitaapi kyl­lä olla pala Suo­mi-nei­don kurkus­sa. Mut­ta Lip­po­nenkin on jo men­neen tal­ven Lumia.

    1. Tan­skalla on niin vah­vat suh­teet Sak­saan, että sen on vält­tämätön­tä kuu­lua euro-alueeseen — vaik­ka käyt­tääkin omia seteleitä.

  86. Osmo Soin­in­vaara: Tan­skalla on niin vah­vat suh­teet Sak­saan, että sen on vält­tämätön­tä kuu­lua euro-alueeseen – vaik­ka käyt­tääkin omia seteleitä.

    Onko Tan­skan kru­unu siis kiin­teästi sidot­tu Euroon, niikuin Viron krooni oli aikoinaan?

  87. “Tan­skalla on niin vah­vat suh­teet Sak­saan, että sen on vält­tämätön­tä kuu­lua euro-alueeseen – vaik­ka käyt­tääkin omia seteleitä.”

    Tan­skan ratkais­us­sa on se etu, että sen ei tarvitse osal­lis­tua euron perus­sopimuk­sen vas­taisi­in pelastuspaketteihin. 

    Ei olisi muuten tarvin­nut Suomenkaan. Slove­nia, joka on eurossa sanoi, ettei se osal­lis­tu eikä siitä seu­ran­nut sen kummempaa.

    Sen sijaan että vänkäsi vakuuk­sista, Urpi­lainen olisi yksinker­tais­es­ti voin­ut jäädä pois niistä pelas­tus­paketeista joi­hin ei halun­nut osallistua.

    Kreik­ka hui­jasi alun­perin itsen­sä euroon ja sik­si Urpi­laista ymmär­ret­tävästi pisti vihak­si osal­lis­tua pelas­tus­paket­ti­in ja vaati vakuudet.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Tan­skalla on niin vah­vat suh­teet Sak­saan, että sen on vält­tämätön­tä kuu­lua euro-alueeseen – vaik­ka käyt­tääkin omia seteleitä.

    Tan­s­ka kuu­luu opti­maaliseen val­u­ut­ta-alueeseen, kos­ka sen talous on inte­goitunut Sak­san talouteen ja kel­lun­taväli kru­unulle on ahdas.

    Ruot­si taas ei kuu­lu ja val­u­ut­ta kel­luu vapaasti.

    Suomen talous on kuten Ruotsin, mut­ta val­u­ut­ta väärin sidottu

  89. R.Silfverberg: Ei tule onnis­tu­maan ikinä. Pikku­ve­likom­plek­si Ruot­sia kohtaan ja muut psykol­o­giset esteet ovat tielä, ja toisaal­ta mah­taako­han Ruot­si edes halu­ta. Mik­si ei des Tan­skalla ja Ruot­sil­la ole samaa valuuttaa?

    Mitä Suo­mi ja Ruot­si hyö­ty­i­sivät yhteis­es­tä valuutasta?

    Yhteinen val­ut­ta-alue luo laa­jem­pia sisä­markki­noi­ta. Ruotsin mukaan­ot­ta­mi­nen ei sisä­markki­noi­ta ihmeem­min laa­jen­na, yhteinenkin alue on pieni. Toisaal­ta yhteis­val­u­ut­ta vie tietyn mah­dol­lisu­u­den omien asioiden hoita­miseen. Jos Suomen ja Ruotsin val­u­ut­tau­nionis­sa Ruot­sis­sa menee hyvin ja Suomes­sa huonos­ti, sit­ten val­u­ut­ta on kallis ja me häviämme.

    Kyse ei ole pikku­ve­likom­plek­sista, vaan siitä, että Ruot­si on kansan­taloute­na paljon suurem­pi kuin Suo­mi. Sen vuok­si val­u­u­tan arvo määräy­ty­isi lähin­nä Ruotsin tarpei­den mukaan, mikä ei suinkaan aina olisi meille mukavaa.

    Siinä tosin olisi voitet­tavaa, jos meil­lä menisi selvästi parem­min kuin Ruot­sil­la. Sil­loin Ruot­si upot­taisi val­u­u­tan kurssia ja Suomen vien­ti vetäisi. Ske­naario ei kuitenkaan kansan­talouden tun­nus­luku­ja kat­so­ma­l­la oikein tun­nu toden­näköiseltä lähivu­osikym­meninä, jollemme me löy­dä öljyä tai ruot­salaiset sös­si asioitaan oikein perusteellisesti.

    Euro on toinen jut­tu, kos­ka sil­loin me olemme samas­sa unionis­sa asi­akkaidemme kanssa. Ja tässäkin hässäkässä yhden ison pelurin pain­oar­vo tun­tuu aiheut­ta­van melkoista tur­bu­lenssia; kun Sak­sal­la menee hyvin, euron arvo nousee. Se taas on muille kovin ikävää, mikä on viime aikoina taas nähty.

    Mikä siis olisi Suomen ja Ruotsin rahali­iton etu ver­rat­tuna Suomen itsenäiseen rahaan?

  90. “Helsin­gin keskus­ta on työ­paikkakeskit­tymänä selvästi jäl­jessä Tukhol­man ja Kööpen­ham­i­nan keskus­toista. Meil­lä seudun työ­paikat on siis hajautet­tu liikaa tai ainakin enem­män kuin muualla.”

    Hajau­tu­mis­pros­es­si­in vaikut­tanei­ta syitä on monia. Helsin­gin keskus­ta sijoit­tuu seudun maanti­eteessä ja tavoitet­tavu­udessa reunalle enem­män kuin Tukhol­mas­sa tai Kööpenhaminassa.Ei olisi kan­nat­tanut siirtää keskus­ta aikoinaan pois Van­taan­joen suul­ta ahtaalle niemelle.

    Yleiskaavoit­ta­jat ovat 60-luvul­ta saak­ka myös karsas­ta­neet ydinkeskus­tan työ­paikka­pain­on kas­vat­tamista. Kauan haet­ti­in bal­anssia työ­paikkao­mavaraisu­udelle suu­ralue­ta­sol­la ja aluekeskusten piti tuo­da imua tas­apain­ot­ta­maan kan­takaupun­gin vetovoimaa.Autoliikennepeikko irvis­teli sil­loin suun­nit­teli­jan olka­pään yli. 

    Suuri tek­i­jä on var­maan ollut kol­men suuren kun­nan kil­pailu ainakin pääkont­tor­eista. Kun 70-luvul­la joku rohkeni esit­tää Kampin tehokas­ta ja korkeaa rak­en­tamista, hänen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsenyyten­sä lop­pui siihen.

    Akselille lentoase­ma — Helsin­gin ydinkeskus­ta olisi muo­dostet­tavis­sa työ­paikkakeskit­tymien helminauha tule­van lento­kent­tämetron asemien ympärille. Han­ke oli mm kokoomuk­sen vaali­tee­m­ana, mut­ta on sit­tem­min han­kau­tunut pis­ara- ja pikaratikkamyl­ly­tyk­sessä näkymättömiin.

    Tuolle seudullis­es­ti hyvin tavoitet­tavalle akselille voi rak­en­taa korkeaa ja tiivistä, mut­ta se vaatisi rohkeaa visio­ta yleiskaa­vata­sol­la yli kun­tara­jo­jen. Köpik­sessä tämä on osattu.

  91. Viherinssi: Euro on toinen jut­tu, kos­ka sil­loin me olemme samas­sa unionis­sa asi­akkaidemme kanssa

    Suomen vien­nistä vain 30 pros­ent­tia menee euroalueen asi­akkaille ja kaup­patase on pahasti miinuksella. 

    Ruot­si on Suomen tärkein vien­ti­maa ja kaup­patase on pitkään ollut tas­apain­oisen posi­ti­ivi­nen. Investoin­te­jakaan ei Suomeen tehdä juuri muual­ta kuin Ruostista (vuon­na 2005 FDI Ruot­sista 99 %). 

    Toisin kuin Ruot­si, euroalue ei mitenkään vaku­u­ta opti­maalise­na val­u­ut­ta-alueena. Euroalueen kanssa kaup­patase oli viime vuon­nakin miinuk­sel­la ja pelkästään Sak­san kanssa yli kak­si mil­jar­dia. Miinuk­selle se meni nimeno­maan euron käyt­tööno­ton myötä:

    http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maat/saksa11/index.html?bc=1495

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Tan­skalla on niin vah­vat suh­teet Sak­saan, että sen on vält­tämätön­tä kuu­lua euro-alueeseen – vaik­ka käyt­tääkin omia seteleitä. 

    Pikaises­ti kat­so­ma­l­la ei näytä ilmeiseltä mitenkä Tan­skan talous­suh­teet Saksaan/euroalueeseen oli­si­vat olen­nais­es­ti vahvem­mat kuin Kanadan suh­teet Yhdys­val­toi­hin (75% Kanadan viennistä). 

    Joka tapauk­ses­sa tuol­laiset val­utt­takurssisidok­set ovat his­to­ri­al­lis­es­ti kestäneet vain niin kauan kuin niiden ylläpitämiseen on ollut taloudel­liset edel­ly­tyk­set. Ainakin Suomen hal­li­tuk­sen lin­ja tun­tuu ole­van, että mei­dän euro­jäsenyytemme on peru­ut­tam­a­ton, joten on oikeas­t­aaan yhden­tekevää mikä sen hin­ta maamme taloudelle on.

    (miten tähän oikein päästi­inkään Helsin­gin yleiskaavasta?)

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    Tan­skan kru­unu on sidot­tu kiin­teästi Euroon. Se ei siis ole its­eni­nen valuutta.

    Voihan tuo­ta pilkkua taas viila­ta sinne päinkin:

    Tan­skan kru­unu on sidot­tu euroon kurssil­la 1 € = 7,46038 kru­unua, mut­ta kurssi voi vai­hdel­la 2,25 % kumpaankin suuntaan

    Ei siis täysin kiin­teä kurssi , mut­ta läh­es sitä

  94. Helsin­gin kaupun­gin resurssit hukku­vat pöpe­likkö­jen kolu­amiseen. Minus­ta hallinnol­lis­es­ti järkevää olisi jät­tää kaik­ki Pikku-Huopalahti-Hakamäen­tie- Koske­lantie-Van­hankaupungin­lahti ulkop­uoliset alueet naa­purikun­nan tai ‑kun­tien hoidet­tavak­si. Helsingillä on aivan tarpeek­si tekemistä tämän rajan sisäpuolisen alueen kanssa. Naa­purikun­nat saisi­vat liiken­teen hoidet­tua var­masti parem­min kuin Helsin­ki tämän Kehä 0 ulkop­uolel­la. Kun Helsin­gin tule­va keskus­ta olisi jos­sain Ilmalan seisak­keen kohdal­la, naa­purikun­ta voisi tehdä oman keskuk­sen­sa Met­sälän puolelle. Mik­si laa­jen­taa Helsinkiä, kun se voitaisi­in supis­taa Cityk­si. Kaik­ki hyö­tyvät ja Helsin­gin rahat eivät katoaisi Sipoonko­r­ven ojanpenkkoihin.

  95. Sep­po Vep­säläi­nen: Akselille lentoase­ma – Helsin­gin ydinkeskus­ta olisi muo­dostet­tavis­sa työ­paikkakeskit­tymien helminauha tule­van lento­kent­tämetron asemien ympärille.

    Hausko­ja nämä tule­vat metrot.

    Kehäradan var­relle raken­netaan työ­paikko­ja ainakin Pasi­laan, Tikkuri­laan ja Avi­apolisi­in. Rak­en­t­a­mi­nen ei ole ollut mitään län­nen nopein­ta toim­intaa ja lop­putule­ma on edelleen suht hajanainen ja matkan var­rel­la asemien vier­essä on edelleen pel­to­ja. En nyt silti rupeaisi enem­pää hajaut­ta­maan “tule­van” metron varteen.

  96. Evert The Nev­er­Rest: Suomen vien­nistä vain 30 pros­ent­tia menee euroalueen asi­akkaille ja kaup­patase on pahasti miinuksella.

    Ruot­si on Suomen tärkein vien­ti­maa ja kaup­patase on pitkään ollut tas­apain­oisen positiivinen.

    Suomen Pankin mukaan vuo­den 2012 vai­h­to­taseessa tulot Ruot­sista Suomeen oli­vat 14 257 M€ ja menot sinne 17 770 M€. Ei tuo nyt niin yli­jäämäiseltä näytä…

    Suomen tuloista iso osa tulee Pohjois-Amerikas­ta, jos­ta tulot ovat kaksinker­taisia menoi­hin näh­den. Myös Aasi­as­ta tulee paljon rahaa. Kokon­aisu­udessa vai­h­to­tase on aika lail­la nollil­la, siel­lä mis­sä pitääkin.

    Tätä taus­taa vas­ten Suomen ase­ma on sel­l­ainen, että me tuomme rahaa EU:n ulkop­uolelta ja pump­paamme sitä EU:iin, vaik­ka toki suurim­mat rahavir­rat kulke­vat euroissa.

    Mik­si tässä tilanteessa Ruot­si olisi meille hyvä kump­pani, parem­pi kuin yksin olem­i­nen? (En siis ole ver­taa­mas­sa Ruot­sia ja euroa, kos­ka se olisi outo vertaus.)

  97. Sak­san kanssa kyseinen vai­h­to­tase on miinuk­sel­la viisi mil­jar­dia euroa (tuloa 7 ja menoa 12 mrd). Suomen ja Ruotsin kaup­pati­las­to on tässä:
    http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maat/ruotsi13/index.html?bc=370

    Tuor­einkin Suomen Pankin kat­saus pääo­ma­li­ikkeistä ker­too, miten kiin­teässä sym­bioosis­sa Suomen ja Ruotsin taloudet ovat:

    http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Documents/Suomen_maksutase_2012_2013_I_II_fi.pdf

    Ode lohkaisi edel­lä terävästi, että ei Tan­skallakaan oikeasti sitä kru­unua ole. Samal­la taval­la Suo­mi leikkii aivan vääräl­lä valuutalla.

    Epäop­ti­maalisen val­u­ut­ta-alueen ja opti­maalisen val­u­ut­ta-alueen väli­in mah­tuu hyvinkin ne mil­jardit, jot­ka nyt kasaan­tu­vat val­tavak­si val­tion velkavuoreksi.

  98. Mikko H: Hausko­ja nämä tule­vat metrot.

    Kehäradan var­relle raken­netaan työ­paikko­ja ainakin Pasi­laan, Tikkuri­laan ja Avi­apolisi­in. Rak­en­t­a­mi­nen ei ole ollut mitään län­nen nopein­ta toim­intaa ja lop­putule­ma on edelleen suht hajanainen ja matkan var­rel­la asemien vier­essä on edelleen pel­to­ja. En nyt silti rupeaisi enem­pää hajaut­ta­maan “tule­van” metron varteen.

    Avi­apo­lis ja Pasi­la ovat myös tuon ajatel­lun lento­kent­tämetron asemia. Sen lisäk­si on mah­dol­lista tehdä Käpylän, Tam­mis­ton ja Pakkalan asemien ympäristöön run­saasti lisää työ­paikko­ja. Tuusu­lan­väylän liiken­nealue on myös poten­ti­aa­li­nen reservialue, jos nykyi­nen väylä osin tun­neloidaan tai katetaan.Lentokentän pohjois­puolel­la on run­saasti sopivia aluei­ta yhden tai kah­den ase­mavälin päässä lentokentästä.

    Metrolinkin asemien lähi­etäisyy­delle saisi myös tun­tu­vasti uut­ta asuinker­rosalaa keskeiselle ja nopei­den joukkoli­iken­ney­hteyk­sien alueelle. 

    Yleiskaa­vatyössä on alku­ra­por­toin­nin perus­teel­la otet­tu Helsingis­sä rohkea ote kaupunkiseudun tiivistämisen suun­taan. Kaupunki­raken­net­ta määritel­lään täl­lä tasol­la vuosikym­meniksi eteen­päin. Kymme­nessä vuodessa syn­tyy jo run­saasti uut­ta rakennetta.

    Samal­la on tietysti todet­ta­va, että aika tuore nykyi­nen yleiskaa­va on pian roskako­ri­tavaraa. Tämä on suun­nit­telun luonne. Tyylit ja visiot muut­tuvat nopein syklein. 

    Aikanaan kun lento­kent­tämetroideaa analysoiti­in, todet­ti­in, että kehära­ta ja tämä metrolink­ki tuk­i­si­vat toisi­aan hyvin. Kehäradan matkus­ta­jamäärä kas­vaisi, jos metrolink­ki tulisi.

  99. Mik­si te holotat­te noista kaupunkien kuluista ja sijoi­tus­mah­dol­lisuuk­sista. Tanaan viimek­si nain, etta kan­nat­taa keskittya Helsinki­in ja New Yorki­in mm. Tot­ta kai. Ei ole ole­mas­sa mitaan vai­h­toe­htoisia paikko­ja. Jos olisi, kaik­ki meni­sivt niihin. Mut­ta kun kaupunke­ja tehdaan vain sik­si, etta tehdaan bisnes­ta. Ja sil­loin pitaa men­na sinne, mis­sa bisnes­ta tehdaan. Jos teil­la on tietoa miten tata kon­sep­tia voi muut­taa, niin ker­tokaa. Saat­te var­masti talousti­etei­den Nobelin palkinnon.

    t. Mikko

Vastaa käyttäjälle jlbl Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.