Via Baltica linjattava ohi Helsingin keskustan

Helsin­gin sata­man liiken­teestä yhä suurem­pi osa tulee Viros­ta. Huo­mat­ta­va osa siitä tulee matkus­ta­jalaivo­jen mukana rek­ka-autoil­la Jätkäsaa­reen ja Kata­janokalle. Helsin­gin kan­takaupun­gin katu­verkko on aivan väärä paik­ka tälle liiken­teelle. Via Balti­caa ei pidä lin­ja­ta Jätkäsaaren ja Kata­janokan kaut­ta. Sen sijaan on perustel­tua, että matkus­ta­jalai­vat tule­vat kantakaupunkiin.

On halvem­paa kul­jet­taa rekat ja matkus­ta­jat samal­la laival­la, mut­ta tätä etua kan­nat­taa ver­ra­ta siihen hait­taan, jon­ka tuo liikenne aiheut­taa ja niihin maankäytön rajoituk­si­in, joi­ta se aiheuttaa.

Minus­ta Helsin­gin pitäisi ilmoit­taa varus­ta­moille, että vaikka­pa viiden vuo­den kulut­tua Helsin­ki ei ota vas­taan rek­ka-auto­ja Viron laivoil­ta keskus­taan. Varus­ta­moille jää aikaa vai­h­taa kalus­toaan ja han­kkia välille pelkkiä matkustajalaivoja.

Rek­ka-autot tuo­takoon roro-aluk­sil­la jon­nekin kan­takaupun­gin ulkop­uolelle. Vuosaa­reen jos niin halu­taan tai jon­nekin Kehä III:n län­sipäähän Kirkkon­um­melle tai Espooseen. Sata­maa ei tarvi­ta, pelkkä lai­turi riit­tää niin kuin riit­tää Jätkäsaaressakin.

Kata­janokkalaise­na sanois­in mielel­läni samaa Ruotsin laivoista, mut­ta on myön­net­tävä, että Ruotsin laivo­jen osalta syn­er­giae­dut ihmis­ten ja rekko­jen välil­lä ovat paljon suuremmat.

 

34 vastausta artikkeliin “Via Baltica linjattava ohi Helsingin keskustan”

  1. Ennen kuin jatkaa kek­sutelua, olisi hyvä tietää, kuin­ka paljon rekko­ja kul­kee Viros­ta Helsinki­in a) Kta­janokan ja b) Jätkäsaaren kaut­ta. Kuin­ka suuri osa siitä on talviliikennettä. 

    Ja kuin­ka paljon tulee ha-liiken­net­tä. Tarkoi­tus lie­nee vain lopet­taa rekkali­ikenne Viros­ta Helsin­gin keskus­tan kautta.

    Kantviki­in tulee syväväylä, ja siel­lä on kak­si sata­maa. Kuin­ka help­po tai vaikeaa on muut­taa sata­mat ro-ro-liinken­teelle sopi­vak­si, olisi hvyä selvit­tää. Me Kirkkon­um­me­lal emme vältämät­tä ole hirveän innos­tunei­ta liiken­teen lisään­tymis­es­tä kapeal­la Upin­niemen tiellä.

  2. Hyvä idea — mut­ta eihän nykyään pelkkiä matkus­ta­jalaivo­ja ole — pait­si ris­teilyaluk­set. Onko kan­nan­ot­to siis Hang­on puolesta? 😉
    Kata­janok­ka on kyl­lä liiken­teel­lis­es­ti varsi­nainen sumppu.
    Jätkäsaares­ta pääsee suh­teel­lisen kivut­tomasti Län­siväylälle ja sitä voi var­maankin vielä parantaa.
    Ris­teilyaluk­sille Kata­janok­ka olisi var­maan erinomainen.

  3. Ruotsin­laivay­htiöi­den mielestä ei olisi ongel­ma, että autot käy­dään purkamassa/lastaamassa jos­sain muual­la, jos näin olisi pakko tehdä — mut­ta Helsin­gin Sata­ma sen sijaan on ehdot­tomasti sitä mieltä, että laivay­htiöt eivät näin tek­isi mis­sään tapauk­ses­sa. Asi­as­sa lie­nee vaikea saa­da neu­traalia infor­maa­tio­ta, kun asiantun­ti­joil­la on niin suuria omia intressietuja…

  4. Osmo Soin­in­vaara:
    Maaiul­mal­la on paljon matkus­ta­ja-aluk­sia eivätkä esimerkik­si Lin­da Linen kan­tosi­ip­i­aluk­set ota nytkään rekkoja. 

    Onhan niitä, esim. Aasi­as­sa, jos­sa niistä on hyviä koke­muk­sia väk­ilu­vun rajoittamisessa.

    Nordic Jet Line luopui, vaik­ka se otti h‑autoja ja muu­ta­man bussinkin, Sil­jal­la oli saman­laisia kata­ma­raane­ja, mut­ta ei ole enää.
    Mikä mah­taa olla Lin­da Linen (kata­ma­raanien) markki­nao­su­us, aika olema­ton? Hyvä vai­h­toe­hto silti.

    Jätkäsaaren liiken­net­tä voisi var­maan nyky­istä parem­min johtaa kaupun­gin ohi Län­siväylälle. Yhteys on jo ole­mas­sa, mut­ta ei hyvin käytössä.

  5. Markku af Heurlin: Ennen kuin jatkaa kek­sutelua, olisi hyvä tietää, kuin­ka paljon rekko­ja kul­kee Viros­ta Helsinki­in a) Kta­janokan ja b) Jätkäsaaren kaut­ta. Kuin­ka suuri osa siitä on talviliikennettä. 

    Lukumääräis­es­ti a+b‑rekkoja on aika vähän, mut­ta niistä ote­taan melko isot kul­je­tus­mak­sut, joten niiden kul­jet­ta­mi­nen on kan­nat­tavaa. Henkilöau­to­jen kul­je­tus taas on lähin­nä palve­lu­toim­intaa: niitä kul­jete­taan määräl­lis­es­ti enem­män, mut­ta yksikköhin­ta on alhainen, joten ei niistä iso­ja voit­to­ja tule. Auto­laut­ta-kon­sep­ti on syn­tynyt tiet­tynä aikana ja tietyis­sä olo­suhteis­sa; jos maankäytöstä Etelä- tai Län­sisa­ta­mas­sa perit­täisi­in edes lähelle vai­h­toe­htoiskäytön hin­ta, nykyi­nen auto­jen kul­je­tus laivoil­la lop­puisi nopeasti — tai ainakin kek­sit­täisi­in nopeasti keino­ja, joil­la saataisi­in maankäyt­tö tehokkaammaksi 😉

  6. Voisi hyvin kuvitel­la, että kauem­paa tuleville matkus­ta­jille on ihan sama mis­tä lau­tat lähtevät, jos siel­lä olisi kohtu­uhin­taista pysäköin­ti­ti­laa tar­jol­la. Metro jos menisi Vuosaaren sata­maan, se olisi ihan yliveto.

    Toisaal­ta alko­ho­liv­eron tuo­ton kannal­ta olisi ehkä parem­pi pistää pysäköin­tipaikat kortin taakse ja jär­jestää kilo­metrin käve­ly lähim­mälle julk­isten pysäkille…

  7. Ville:
    Ruotsin­laivay­htiöi­den mielestä ei olisi ongel­ma, että autot käy­dään purkamassa/lastaamassa jos­sain muual­la, jos näin olisi pakko tehdä – mut­ta Helsin­gin Sata­ma sen sijaan on ehdot­tomasti sitä mieltä, että laivay­htiöt eivät näin tek­isi mis­sään tapauk­ses­sa. Asi­as­sa lie­nee vaikea saa­da neu­traalia infor­maa­tio­ta, kun asiantun­ti­joil­la on niin suuria omia intressietuja…

    Mile nki­in­toinen näköko­h­ta. Jos oikein ymmärsin: lai­va pysähtyy ensin sata­maa A auot­jen purkamista ja las­taus­ta varten ja sen jäl­keen siir­tyy sata­maan B muiden matkus­ta­jien purkamista ja las­taus­ta varten…

    Onge­lam palau­tuu siihen, että Helsin­ki on niemel­lä. Sinän­sähän Som­pasaren pitäsi voi­da sopia matkus­ta­jater­mi­naa­lik­si, mut­ta taas menisi arvokas­ta kaupunkitilaa.

  8. Pekka Pes­si:
    Voisi hyvin kuvitel­la, että kauem­paa tuleville matkus­ta­jille on ihan sama mis­tä lau­tat lähtevät, jos siel­lä olisi kohtu­uhin­taista pysäköin­ti­ti­laa tar­jol­la. Metro jos menisi Vuosaaren sata­maan, se olisi ihan yliveto.

    Toisaal­ta alko­ho­liv­eron tuo­ton kannal­ta olisi ehkä parem­pi pistää pysäköin­tipaikat kortin taakse ja jär­jestää kilo­metrin käve­ly lähim­mälle julk­isten pysäkille…

    Ruo­ho­lahti ja Jätkäsaari on ilmeis­es­ti ihan tarkoituk­sel­la raken­net­tu liikenteellisiksi
    sumpuik­si autoille. Vähän ihme­tyt­tää, miten Jätkäsaari tulee toim­i­maan jatkos­sa, sit­ten kun se on täyteen/valmiiksi raken­net­tu (15 000 asukas­ta + työ­paikat muual­ta tuleville + sata­man autoliikenne)?

    “… kilo­metrin käve­ly lähim­mälle julk­isten pysäkille…”
    Aivan, ja lisäk­si tärinäraito­ja tuolle kilometrille,siten, että maamme vero­tu­lo­ja vähen­tävien kalja&viinalastien rah­taus vähenisi.

    Eikö keskus­tatun­neli, jos siihen olisi saatavil­la liit­tymät Jätkäsaaren ja Kata­jan­nokan sata­ma-alueil­ta, olisi oiva ratkaisu asuinaluei­den rekkali­iken­teen vähen­tämisek­si? (… vai olisiko liian kallis?)

  9. Ennen Osmon ehdo­tuk­sen toteu­tus­ta pitäisi selvit­tää muu­tok­sen kokon­ais­vaiku­tuk­set. Viron raskas liikenne kul­kee läh­es poikkeuk­set­ta Län­siväylää pitkin, joten rasitus kan­takaupun­gin katu­verkolle kohdis­tuu etupäässä Län­sisa­ta­man ympäristöön (siel­lä se tosin on aika paha).
    Helsin­gin kannal­ta laivali­ikenne on aika hyvin lyp­sävä lehmä, jon­ka tap­pamista kan­nat­taa vält­tää. Laivay­htiöi­den ansain­ta­logi­ik­ka perus­tuu nimeno­maan yhdis­telmäli­iken­teeseen, jos­sa matkus­ta­jalai­vat tuo­vat myös rekkoja.
    Muu­tok­sen yhtey­dessä metroa pitäisi jatkaa Vuosaaren sata­maan, jol­loin myös yhdis­telmäli­iken­teel­lä olisi peri­aat­teessa mah­dol­lisu­us jatkua. Tuo metron jatke olisi tarpeen joka tapauksessa.
    Villen ehdot­ta­ma tuplalas­taus muut­taisi koko liiken­teen toim­inta­logi­ikan ja olisi sen ver­ran kallista, että hark­it­sisin kyl­lä tarkkaan.

  10. Minä en ymmär­rä tätä kohkaus­ta Län­sisa­ta­man liiken­teestä. Käsitääk­seni se on suu­ru­us­lu­okkaa miljoon­aa autoa vuodessa jatkos­sakin, jos­ta noin viidennes on rekko­ja. Eli noin kolme-neljä tuhat­ta ajoneu­voa päivässä. Toi on kan­takaupun­gin ajoneu­voli­iken­teen mit­takaavas­sa pyöri­tysvirheen luokkaa, esimerkikik­si Korkeavuorenkadul­lakin on 3 600 ajoneu­voa päivässä.

    Tilaa vievän laut­tali­iken­teen siir­toa Vuosaaren tai muualle voi sen sijana hyvinkin perustel­la sil­lä, että saataisi­in Län­sisa­ta­man ken­tät asuinkäyt­töön Jätkäsaaressa.

  11. Kan­natan. Jätkäsaaren rekkar­al­li ei mil­lään taval­la sovi yhteen kas­va­van, tiivi­in asuinalueen kanssa.

    Täl­lä het­kel­lä rekat vieläpä kiemurtel­e­vat koko alueen läpi Välimerenkadun kaut­ta Län­silinkille ja sieltä edelleen Län­siväylälle. Kulk­i­si­vat edes lyhy­in­tä mah­dol­lista reit­tiä eli Crusellin sil­lan kaut­ta län­teen, mut­ta ei. Asukkai­ta on kuulem­ma tuol­la liian lähel­lä. Entäs Välimerenkadulla?

    Mainit­takoon myös, että Kata­janokalta läh­tee päivit­täin kolme laivaa, Jätkäsaares­ta 9 tai 10.

  12. Ruotsin laivali­iken­teestä olen sitä mieltä että rekko­ja kul­jet­tavien laivo­jen tulisi lähteä Turus­ta eikä Helsingistä, ja osa reit­ti­matkus­ta­ji­akin pitäisi ohja­ta käyt­tämään Turus­ta lähte­viä laivo­ja. Junal­la tai lin­ja-autol­la pääsee melkein mis­tä tahansa pk-seu­tua Turun sata­maan n 2 tun­nis­sa. Varus­ta­mot tekivät 1970-luvul­la päätök­sen ajaa ympärivuo­tis­es­ti ja joka päivä hienoim­mat ja uusim­mat laivansa Helsingistä Tukhol­maan sik­si että rantaradan ja val­tatie nro 1:n kun­to oli siihen aikaan niin surkea että matkaan Helsingistä Turku­un piti vara­ta puoli päivää.

    Jos palat­taisi­in van­haan käytän­töön niin riit­täisi että vain yhden varus­ta­mon lai­va kulk­isi ker­ran päivässä sään­nöl­lis­es­ti Helsin­gin ja Tukhol­man välil­lä ns päivä-tai hupiris­teily­matkus­ta­jia varten ja muu liikenne keskitet­täisi­in Turkuun.

  13. Ville:
    ‘snip’
    Auto­laut­ta-kon­sep­ti on syn­tynyt tiet­tynä aikana ja tietyis­sä olo­suhteis­sa; jos maankäytöstä Etelä- tai Län­sisa­ta­mas­sa perit­täisi­in edes lähelle vai­h­toe­htoiskäytön hin­ta, nykyi­nen auto­jen kul­je­tus laivoil­la lop­puisi nopeasti – tai ainakin kek­sit­täisi­in nopeasti keino­ja, joil­la saataisi­in maankäyt­tö tehokkaammaksi 😉 

    Pysäköin­ti­hän se tilaa vaatii, auto­jen las­taus paljon vähemmän.

  14. Naan­tali — Kapel­skär väil­lä on auto­ja ja rekko­ja kätevästi palvel­e­va laut­tay­hteys. Auton kanssa liikkues­sa kun rav­in­to­la­palvelulle kysyn­tä on pienempää.

    Tallinna — Vuosaari väiltä täl­laista ei ole vielä syn­tynyt, syitä voi olla monia. Logis­ti­ikkake­jun osalta uusi lin­ja vaatii aika mon­ta palaa kohdalleen.

    Auto­tur­istin näkökul­mas­ta Vuosaa­reen olisi helpom­paa ajaa, kun mat­ka-aika olisi helpom­min ennakoitavissa.

    Jätkän­saaren täy­den­nys­rak­en­ta­muisen valmis­tut­tua liikenne on aika jumis­sa, ratikkay­hteyskään ei ihan kaikkea ole ratkaissut. Ongel­math­an alka­vat jo Meilahdesta.

    Luon­tev­in­ta olisi jos Helsin­ki perisi Län­sisa­ta­maan sapu­val­ta rekkali­iken­teeltä lisämaksun/tiemaksun mut­ta ei Vuosaa­reen tulevil­ta. Vai­h­toe­htois­es­ti voisi neu­votel­la TallinkSil­jan kanssa.

  15. Mik­si sen lau­tan Helsinki­in pitäisi lähteä Tallinnas­ta? Rohuneeme on lähempänä Helsinkiä.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si sen lau­tan Tallinnaan pitäisi Lähteä Vuosaares­ta? Kirkkon­um­mi on lähempänä Tallinnaa.

  16. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si sen lau­tan Tallinnaan pitäisi Lähteä Vuosaares­ta? Kirkkon­um­mi on lähempänä Tallinnaa.

    No esim. sik­si että hyö­dyn­net­täisi­in jo tehdyt isot investoin­nit Vuosaaren sata­maan (Kehä III jatke, yhteys pääradalle, väylän ruop­paus)? + mah­dol­lisu­us jatkaa metroa 1,5 km satamaan.

  17. Skatan matkus­ta­jali­iken­net­tä voisi helpot­taa niinkin simp­pelisti kuin lisäämäl­lä 4T vuoro­ja ja aja­mal­la ne mata­lalat­tia spo­ril­la. Nyt esim viksun ruotsin­lau­tan tuloaikaan 4T vuoroväli on jotain 20 min­u­ut­tia ja ainakin oma­lle kohdalle osuu aina sel­l­ainen keskipalaver­sio, uudem­pi kalus­to jär­jestään muil­la lin­joil­la. Jos jotkut halu­aa jonot­taa rekko­jen ja henkilöau­to­jen liiken­nesum­pus­sa niin elämä on. Lisäk­si, vaik­ka rekat pois­tu­isi lau­toil­ta, varus­ta­mot myisi samat kaistametrit henkilöau­toille, ei ne ruuhkat rekkakiel­loista min­nekään häviäisi.

    1. Nelosen reit­il­lä on vain näitä väli­palaratikoi­ta, kos­ka niiden kap­a­siteet­ti on isom­pi ja reit­il­lä on paljon matkus­ta­jia. Tämä siir­tymi­nen isom­pi­in ratikoi­hin on venyt­tänyt vuorovälin pöyristyt­tävään 6 minuuttiin.

  18. No niin. Onko­han tun­neli Län­sisa­ta­mas­ta län­siväylän alku­un täysin mah­do­ton ajatus?

  19. R.Silfverberg:
    Ruotsin laivali­iken­teestä olen sitä mieltä että rekko­ja kul­jet­tavien laivo­jen tulisi lähteä Turus­ta eikä Helsingistä, ja osa reit­ti­matkus­ta­ji­akin pitäisi ohja­ta käyt­tämään Turus­ta lähte­viä laivo­ja. Junal­la tai lin­ja-autol­la pääsee melkein mis­tä tahansa pk-seu­tua Turun sata­maan n 2 tun­nis­sa. Varus­ta­mot tekivät 1970-luvul­la päätök­sen ajaa ympärivuo­tis­es­ti ja joka päivä hienoim­mat ja uusim­mat laivansa­Helsingistä Tukhol­maan sik­si että rantaradan ja val­tatie nro 1:n kun­to oli siihen aikaan niin surkea että matkaan Helsingistä Turku­un piti vara­ta puoli päivää.

    —————

    Sil­loin Turun sta­maaan taisi junal­la kestää 2½ tun­tia, bus­sil­la 2 tun­tia. Pysähdys Lahnajärvellä.

    Hel­sniläsien kannal­ta suo­ra yöy­hetys Helsingistä Turku­un on käytän­nölli­nen. — Men­ti­in oskaun­ta­porukas­sa 1975 Vår­baleni­in Upsalaan; puo­let porukas­ta ylel­lis­es­ti klo 18 läht­e­neel­lä laival­la Tukhol­man kaut­ta, ja toiset yölau­tal­la Turus­ta Nortäljeen.

  20. Markku af Heurlin: Sil­loin Turun sta­maaan taisi junal­la kestää 2½ tun­tia, bus­sil­la 2 tun­tia. Pysähdys Lahnajärvellä. 

    Lisää noi­hin aikoi­hin tun­ti. Itse olin Turus­sa 1980–81 varus­miehenä ja jotkut vuorot kestivät todel­la 3 tun­tia. Junat pysähtyivät monil­la pikkuasemil­la ja Kirkkon­um­mi-Kar­jaa välin köröt­teli 50 km/h, ja kaik­ki bus­sit kiemurte­liv­at Salon keskus­tan kaut­ta. Nykyään kestää siis 2 tuntia.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Mik­si sen lau­tan Tallinnaan pitäisi Lähteä Vuosaares­ta? Kirkkon­um­mi on lähempänä Tallinnaa.

    Tule­vat ne Tam­pereen junatkin Helsinki­in saak­ka, vaik­ka Tikkuri­la on lähempänä.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si sen lau­tan Tallinnaan pitäisi Lähteä Vuosaares­ta? Kirkkon­um­mi on lähempänä Tallinnaa.

    Mer­i­tie Tallinnas­ta Helsinki­in on hyvin liki yhtä pitkä kuin Kantvikin pohjukkaan, jos­sa on Kirkkon­um­men satamat.

  23. Kun kaveri­ni keskusteli puhe­limes­sa Helsin­gin Sata­man johta­jan kanssa, hän ker­toi satamien ole­van täyn­nä. Vuosaa­res­sa kaik­ki kap­a­siteet­ti on käytössä, eli sinne ei sovi Viron laivoja.

    Eck­erön toim­i­tusjo­hta­ja ker­toi, ettei pelkkä rahti­lai­va kannata.

    Jutus­sa mainit­tu viiden vuo­den siir­tymäai­ka ei oikein toimi.
    Ruotsin­lai­va Mariel­la on 28v van­ha, joten samal­la logi­ikalla 2007 valmis­tunut Viking XPRS on käytössä vielä 2035.

    1. Laivo­ja voi myös myy­dä ja ostaa. Yhdis­telmäkul­je­tus on tietysti kan­nat­tavampi ja sik­si nyt eril­liskul­je­tus ei pär­jää sille kil­pailus­sa. Jos rekko­ja ei ote­ta Helsin­gin kan­takaupun­gin satamis­sa vas­taan, ei kumpikaan lopu, ei matkus­ta­jali­ikenne eikä tavar­ali­ikenne, vaan tar­if­fit nou­se­vat vähän ja molem­mat eril­liskul­je­tuk­set muut­tuvat kannattaviksi.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si sen lau­tan Tallinnaan pitäisi Lähteä Vuosaares­ta? Kirkkon­um­mi on lähempänä Tallinnaa.

    MH

    Mer­i­tie Tallinnas­ta Helsinki­in on hyvin liki yhtä pitkä kuin Kantvikin pohjukkaan, jos­sa on Kirkkon­um­men satamat.

    Olien­hie­man huoli­ma­ton: mat­ka Tallinnas­ta Vuosaa­reen taiatakin olla 15 km pidem­pi kuin Kantvikin pohjukkaan.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Laivo­ja voi myös myy­dä ja ostaa. Yhdis­telmäkul­je­tus on tietysti kan­nat­tavampi ja sik­si nyt eril­liskul­je­tus ei pär­jää sille kil­pailus­sa. Jos rekko­ja ei ote­ta Helsin­gin kan­takaupun­gin satamis­sa vas­taan, ei kumpikaan lopu, ei matkus­ta­jali­ikenne eikä tavar­ali­ikenne, vaan tar­if­fit nou­se­vat vähän ja molem­mat eril­liskul­je­tuk­set muut­tuvat kannattaviksi.

    Enpä ole ajatel­lut ostaa omaa laivaa (enkä myydäkään).

    Aja­tus siitä, että Helsin­gin kaupun­gin toimen­pitein laivalipun hin­taa nos­tet­taisi­in, ei innos­ta sekään.

    Sinän­sä se, että Han­ko-Pald­is­ki yhteys tulisi pääy­htey­dek­si ei hait­taa, mikäli kun­nol­liset maay­htey­det järjestyvät. Sit­ten Helsin­gin voisi vaik­ka aida­ta niin, että sinne pää­sisi vain esim. junalla. 😉

  26. On hyvin kuvaavaa, mil­laises­sa kun­nos­sa kak­si Helsin­gin ykkö­s­paikkaa ovat.
    Aloite­taan Töölön­lahdes­ta. Luvat­tu “puis­to” ei ole läht­enyt rak­en­tu­maan ja Fin­lan­dia-talon ja radan väli­nen osu­us on kuin putkinotko. “Puis­to” mah­tuu jokaiseen kaavoituskat­sauk­seen, tosin mitään ei tapah­du. Romuau­to­ja, putken­pätk­iä ja muu­ta mukavaa kyl­lä löytyy.

    Toinen esimerk­ki: Johtuen poli­it­tikko­jen halus­ta paapoa ruot­salaisia tur­is­te­ja ja tuo­da hei­dät käve­ly­matkan päähän keskus­tas­ta sekä Skat­ta että Eteläran­ta ovat terä­saito­jen takana ole­vaa parkkikent­tää. Meren ääreen ei päääse, tosin onhan Kaup­pa­torikin parkkikent­tänä, ihan kyl­tein merkittynä. 

    Olisi korkea aika pohtia ter­mi­naalin rak­en­tamista Vuosaa­reen. Sinne, metron jat­keen päähän mah­tu­isi­vat niin Viking Line, Sil­ja ja Tallinnan liiken­nekin. Osmo ei tätä tosin halua, kos­ka rekkar­al­li kuu­luu ilmeis­es­ti keskus­taan. Kukako­han tätä lobbaa?

    P.S Niille, jot­ka väit­tävät, “että Vuosaa­reen ei sovi” tiedoksi,että lai­ture­i­ta voidaan mer­itäytöil­lä tehdä lisää. Jos Vuosaari on aivan mah­do­ton, Kantviki­in sopii ainakin. Mut­ta eivät Helsin­gin päät­täjät sel­l­aista halua, sil­lä kaupungista voisi vahin­gos­sa tul­la jopa viihtyisämpi.

  27. Olen käsitel­lyt tätä aihep­i­ir­iä jonkin ver­ran Uuden Suomen blogissani:

    http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146685-nykyiset-investoinnit-eivat-tue-lansivaylan-muuttamista-kaupunkibulevardiksi

    jos­sa olen samal­la ottanut kan­taa mielet­tömi­in suun­nitelmi­in Län­siväylän muut­tamis­es­ta kaupunkibule­vardik­si. Vaikut­taa siltä, että Vihreät tai Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to halu­a­vat kaikin tavoin tap­paa liike­toim­intaa ja Helsin­gin nyky­istä elin­voimaisu­ut­ta. Mikään, mikä tuk­isi ihmis­ten ja tavarakul­je­tusten help­poa liikku­vu­ut­ta, ei saisi toimia.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Laivo­ja voi myös myy­dä ja ostaa. Yhdis­telmäkul­je­tus on tietysti kan­nat­tavampi ja sik­si nyt eril­liskul­je­tus ei pär­jää sille kil­pailus­sa. Jos rekko­ja ei ote­ta Helsin­gin kan­takaupun­gin satamis­sa vas­taan, ei kumpikaan lopu, ei matkus­ta­jali­ikenne eikä tavar­ali­ikenne, vaan tar­if­fit nou­se­vat vähän ja molem­mat eril­liskul­je­tuk­set muut­tuvat kannattaviksi.

    Yhdis­telmäkul­je­tus on ehkä kan­nat­tavam­paa nykykalus­tol­la. On vaikea uskoa, että nyky­isil­lä liiken­nemääril­lä kus­tan­nuseroa juuri olisi, jos kalus­to olisi erikois­tunut­ta. Saat­taisi olla halvem­paakin. Tähän viit­taa sekin, että Lin­da Line sin­nit­telee mukana edelleen pie­nil­lä laivoillaan.

    Ongel­ma tässä asi­as­sa on Helsin­gin sata­ma, jon­ka johto tun­tuu ole­van liian hyvää pataa laivay­htiöi­den kanssa.

Vastaa käyttäjälle SK Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.