KSV esittää moottoriteiden muuttamista bulevardeiksi!

16.10.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Mannerheimin bulevardi

Yleiskaavan virkamiesvisio on nyt kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla. Käykää katsomassa!

Merkittävä esitys on muuttaa kaupungin sisääntulotiet kaduiksi/bulevardeiksi Kehä I:n sisällä. Siitä tulee paljon lisää rakennusmaata ja se poistaa estevaikutuksen, joka noilla väylillä on. Tämä on todella merkittävä linjaus, jota kannatan voimakkaasti.

Yllä olevassa kuvassa on hahmoteltu sitä, miltä Nurmijärventie jossain siellä Haagan paikkeilla näyttäisi.

Hieno linjaus!

Kommentit

71 Vastausta artikkeliin “KSV esittää moottoriteiden muuttamista bulevardeiksi!”

  1. Ville kirjoitti 16.10.2013 kello 19:52

    Voisiko toimeenpanoa nopeuttaa, 2050 on vielä pitkän ajan päässä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  2. Kalle kirjoitti 16.10.2013 kello 20:18

    Bulevardi toimii kaupunkimaisessa ympäristössä, mutta nyt tehty esitys on täysin päätön. Ensin pitäisi rakentaa se kaupunki.

    Oikeissa kaupungeissa vajaan kymmenen kadun välein on leveämpi väylä. Ne ovat tärkeitä kaupunkirakenteelle, koska ne jakavat kaupunkeja erialisiin alueisiin, niillä liikenne kulkee nopeammin ja huonon päivän tullen ne estävät laajojen tulipalojen leviämistä.

    Mutta kuten sanoin, ensin tarvittaisiin sitä kaupunkia. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  3. Antsa kirjoitti 16.10.2013 kello 20:43

    Hienoa todellakin ja onnittelut KSV:lle, että ovat onnistuneet poistamaan autoliikenteen, mitä nyt muutama kinneri eli polkuauto näyttää olevan kuvassa. Ihmetyttää vain esimerkiksi Vihdintien kaupunkibulevardi. Salmisaaren voimalaitoksen voimalinja on poistettu ja voimalinjan alue muutettu asuinkäyttöön. Onko siis voimalinja maan alla putkessa tai tunnelissa? Miksi tämänkaltaiseen kaupunkirakenteen tiivistämiseen tarvitaan kyseinen selvitys. Eikö voitaisi vain ilmoittaa Helenille, ettei voimalinjoja (ainakaan maanpäällisiä) suvaita Helsingin kaupungissa vuonna 2050? Se on varmasti helpompaa kuin autoliikenteen hävittäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  4. Shakeem kirjoitti 16.10.2013 kello 21:05

    Kalle: Mutta kuten sanoin, ensin tarvittaisiin sitä kaupunkia. 😀

    Ensin pitää saada autot pois tieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  5. Ville kirjoitti 16.10.2013 kello 21:15

    Antsa: Salmisaaren voimalaitoksen voimalinja on poistettu ja voimalinjan alue muutettu asuinkäyttöön. Onko siis voimalinja maan alla putkessa tai tunnelissa?

    Vuonna 2050 ei varmaan enää tarvita isoja voimalaitoksia ja voimalinjoja, kun sähkö tuotetaan paikallisesti;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. espoolainen autoilija kirjoitti 16.10.2013 kello 21:38

    Merkittävä esitys on muuttaa kaupungin sisääntulotiet kaduiksi/bulevardeiksi Kehä I:n sisällä.

    Luulisi sinunkin Eurooppaa kiertäessä huomanneen, kuinka päätön tämä ajatus on! Kaikkialla Helsingin kokoluokkaa olevissa – ja aika tavalla suuremmissakin – kaupungeissa on hyvät ja tehokkaat autoväylät suoraan keskustaan. Muu katuverkko taas ei välttämättä ole kovinkaan automyönteistä.

    Kun vertailee Helsinkiä muihin eurooppalaisiin keskikokoisiin kaupunkeihin, on helppo huomata, että Helsingistä puuttuu ydintä kiertävä tehokas kehätie. Jokseenkin kaikkialla n. 1-2 km etäisyydellä keskustasta on varsin raskas moottoriväylä, jota pitkin moottoriliikenne pääsee joko keskustan ohi tai voi puikahtaa siitä pysäköintilaitokseen, josta on lyhyt kävelymatka raatihuoneelle ym.

    Helsingissä ainoa kunnollinen poikittaisyhteys on Kehä I, mutta se kulkee noin kymmenen kilometrin etäisyydellä keskustasta. Ei autoa voi jättää parkkitaloon Kehä I:lle ja kävellä siitä keskustaan. Näin kaukana oleva poikittaisyhteys synnyttää aivan turhaa loisajoa, kun keskustan läpi tai ohi ei pääse vaan “aina” on “järkevää” kiertää kehän kautta.

    Radiaalisten väylien turmeleminen ajaisi pk-seudun liikenteen nykyistäkin pahempaan katastrofiin. On syytä muistaa, että Helsinki ei ole vain helsinkiläisten kaupunki vaan se on koko Suomen pääkaupunki, jonka keskustaan kaikilla on oltava esteetön pääsy, myös autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2013 kello 22:37

    Sovitaanko, että espoolaiset saavat pitää moottoritiensä ja asfaltoida vaikka koko kaupungin, mutta helsinkiläiset päättävät maankäytöstä Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tero kirjoitti 16.10.2013 kello 21:48

    Kalle:
    Bulevardi toimii kaupunkimaisessa ympäristössä, mutta nyt tehty esitys on täysin päätön. Ensin pitäisi rakentaa se kaupunki.

    Oikeissa kaupungeissa vajaan kymmenen kadun välein on leveämpi väylä. Ne ovat tärkeitä kaupunkirakenteelle, koska ne jakavat kaupunkeja erialisiin alueisiin, niillä liikenne kulkee nopeammin ja huonon päivän tullen ne estävät laajojen tulipalojen leviämistä.

    Mutta kuten sanoin, ensin tarvittaisiin sitä kaupunkia.

    No johan se tuossa esityksen johdannossa tulee selväksi mistä on kyse:

    “Yleiskaavatyön pohjaksi laaditun väestöprojektion toteutuessa
    Helsingin seudun väkiluku tulee kasvamaan noin 600 000
    asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Helsingin kaupungin
    maankäytössä tulee varautua mahdollistamaan tästä kasvusta
    noin puolet.”

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-10-22_Kslk_28_El/BC0C5BA0-CD87-4442-9947-5140F580E9FA/Liite.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 16.10.2013 kello 22:41

    Osmo Soininvaara:
    Sovitaanko, että espoolaiset saavat pitää moottoritiensä ja asfaltoida vaikka koko kaupungin, mutta helsinkiläiset päättävät maankäytöstä Helsingissä.

    Ei ihan onnistu, sillä moottoritiet ovat Suomen valtion omistuksessa. Pitäisi osata vähän kuunnella muitakin. Senkin takia, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

    Miksi muuten näissä havainnekuvissa aina kesällä aurinko paistaa ja talvella puut kimmeltävät kuin Pjongjangissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  10. Jukka lindgren kirjoitti 16.10.2013 kello 23:03

    Änkyrävastustajat eivät huomaa, että henkilöautot (joita ei siis poisteta) jätetään bulevardien ulkopäissä oleville parkkialueille ja matka jatkuu mukavasti paikallisjunilla, pikaraitioteillä, metrolla, busseilla jne.
    Loistava visio! Keskusta voisi oikeasti muuttua ihmiselle elinkelpoiseksi alueeksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2013 kello 3:53

    Tämä malli voi myös vähentää sisään tulevbaa liikennettä, kun nelöjännesmiljoona ihmistä enemmän asuisi Helsingissä. Se voi riittää täyttämään Helsingin työpaikat. Ne loput voisivat olla töissä omissa kunnissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Janne kirjoitti 16.10.2013 kello 23:45

    espoolainen autoilija: On syytä muistaa, että Helsinki ei ole vain helsinkiläisten kaupunki vaan se on koko Suomen pääkaupunki, jonka keskustaan kaikilla on oltava esteetön pääsy, myös autolla.

    Aika härskisti sanottu espoolaiselta autoilijalta. Minä taas toivon, että ruuhkamaksut saadaan pian aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  13. K. Uokka kirjoitti 17.10.2013 kello 5:42

    Osmo Soininvaara:
    Sovitaanko, että espoolaiset saavat pitää moottoritiensä ja asfaltoida vaikka koko kaupungin, mutta helsinkiläiset päättävät maankäytöstä Helsingissä.

    Toki tämä asia kuuluu metropolihallinnolle ja sieltä pitää saada hyväksyntä merkittävien pääkaupunkiseudun väylien poistolle. Samaten kun siellä varmasti suunnitellaan uusia väyliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2013 kello 7:35

    Meillä ei toistaiseksi ole mitään metropolihallintoa ja erityisesti Espoo ei sitä lainkaan edes halua tai jos sellainen tulee, se ei ainakaan espoolaisten mielstä saisi kuitenkaan päättää mistään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Markku af Heurlin kirjoitti 17.10.2013 kello 7:20

    Janne: Aika härskisti sanottu espoolaiselta autoilijalta. Minä taas toivon, että ruuhkamaksut saadaan pian aikaan.

    Lukija huomannee, etä ruuhkamaksut koskisivat myös helsinkiläisten liikenenttä Kehä I.stä pitkin otaniemeen. Tällä linjalla ruuhka taitaa olla pahin. Toiseksi pahimmat sisäntuloväylillä ennen kehä I:stä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Markku af Heurlin kirjoitti 17.10.2013 kello 7:24

    Hieman luin tätä muistiota. Minua kiinnosta tietää, mikä olisi keskimääräienn nopeus kaupnkibulevarsilal normaaliliikentean aikaan?

    Joskus olen mitanntu, että Mannerheimineillä alusta Hakanmäentielle nopeus on klo 19 30 km/h, samoin matkalla siitä eteenpäin Konalan suoran päähän. Ihan kohtuullista.

    Kehä I:n muttamien kapunkibulevardikssi muutatis myöäsoleellisesti suunnitellen raidejokerin radan. Slloinhna se kulkisi kehä I:stä myöten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2013 kello 7:32

    Kehä I:tä ei esitetä muutettavaksi suunnitella bulevardiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. lurkki kirjoitti 17.10.2013 kello 9:04

    ‘keskustaan kaikilla on oltava esteetön pääsy, myös autolla’ (espoolainen autoilija)
    Eihän tuossa olla kenenkään pääsyä estämässä. Tarkoitus on tehdä kaupunkia niin, että otetaan muutkin kuin ulkopaikkakuntalaiset autoilijat huomioon.
    Aina, kun ihan joka ikinen asia ei mene automiesten tahdon mukaan, kyseessä on sorto, vaino ja liikkumavapauden täydellinen lakkaaminen. Ihme kermaperseitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 51

  19. Janne kirjoitti 17.10.2013 kello 9:12

    Markku af Heurlin: Lukija huomannee, etä ruuhkamaksut koskisivat myös helsinkiläisten liikenenttä Kehä I.stä pitkin otaniemeen. Tällä linjalla ruuhka taitaa olla pahin. Toiseksi pahimmat sisäntuloväylillä ennen kehä I:stä.

    Hyvä. Antaa mennä vaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. R.Silfverberg kirjoitti 17.10.2013 kello 9:18

    Toimistorakennuksille saataisiin rakennusmaata sillä tavalla mutta asunnot kiinni vilkasliikenteisessä “bulevardissa” eivät oikein olisi juuri muiden kuin opiskelijoiden tai tilapäistä asumista tarvitsevien makuun. ja onhan osa nykyisistäkin ulosmenoteistäkin “bulevardeja” kuten Vihdintie mutta ei sen vieressä mitään asuntoja ole Haagan Liikenneympyrän pohjoispuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. Ken kirjoitti 17.10.2013 kello 9:22

    Kylläpäs uudet tuulet puhaltavat Helsingissä!Ensin 10-vuotis investointisopu, nyt pahaenteinen “virkamiesvisio” onkin ihan tolkullista luettavaa. Ihan tässä ylpistyy. Nyt visioista toteutukseen, hopi hopi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  22. ML kirjoitti 17.10.2013 kello 9:25

    espoolainen autoilija: Merkittävä esitys on muuttaa kaupungin sisääntulotiet kaduiksi/bulevardeiksi Kehä I:n sisällä.Luulisi sinunkin Eurooppaa kiertäessä huomanneen, kuinka päätön tämä ajatus on! Kaikkialla Helsingin kokoluokkaa olevissa – ja aika tavalla suuremmissakin – kaupungeissa on hyvät ja tehokkaat autoväylät suoraan keskustaan.

    Bulevardisointi taitaapi olla ihan maailmanlaajuinen kaupunkisuunnittelun trendi.

    espoolainen autoilija: Radiaalisten väylien turmeleminen ajaisi pk-seudun liikenteen nykyistäkin pahempaan katastrofiin. On syytä muistaa, että Helsinki ei ole vain helsinkiläisten kaupunki vaan se on koko Suomen pääkaupunki, jonka keskustaan kaikilla on oltava esteetön pääsy, myös autolla.

    Pääkaupunkiseudulle oletetaan tulevan 600000 uutta asukasta ja Helsinkiin siitä 300000 asukasta. Bulevardisoinnin avulla voitaisiin asuttaa tästä lähemmäs puolet asukkaista (näin raportti väitti). Jos bulevardisointia ei toteutettaisi, jouduttaisiin rakentamaan virkistysalueille ja levittämään asutusta enemmän Helsingin ulkopuolelle. En osaa sanoa toivotko suurta määrää täydennysrakentamista Espooseen, mutta paine siihen ainakin kasvaisi vahvasti.

    Näin suuri väkimäärän lisäys tulee joka tapauksessa häiritsemään henkilöautoliikenteen sujuvuutta. Kaupunkirakenteen levittäytyminen lisäisi henkilöautoliikennettä ja lisäisi näin ruuhkia. Olisi ehkä kuitenkin fiksumpaa sijoittaa uudet asukkaat niin ettei heillä olisi aivan valtavan pitkät työ- ja asiointimatkat ja vähentää näin liikkumisen tarvetta. Bulevardisointi tiivistäisi kaupunkirakennetta, mikä parantaisi mahdollisuutta investoida joukkoliikenteeseen. Kustannustehokkaimmat investoinnit henkilöautoliikenteen sujuvoittamiseen kaupungeissa ovat joukkoliikenneinvestointeja!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  23. Edward Manning kirjoitti 17.10.2013 kello 9:42

    Pariisi pakko”bulevardisoitiin” sataviisikymmentä vuotta sitten Napoleon IV(?):n ja Hausmannin toimesta. Satojen tuhansien köyhälistökorttelit raivattiin maan tasalle, seurauksena oli paikallinen sisällissota, Pariisin kommuuni 1871.

    Nyt “bulevardisointia” vastustavat Espoon ja Pakilan mersumiehet. Heihin ei giljotiini tepsi.

    Pariisissa on bulevardeja on vain keskusta-alueella, kehätien sisäpuolella. Kehä sijaitsee n. kolmen (3) kilometrin etäisyydellä Versaillesista.

    Helsingin Kehä I sijaitseen 10 km Rautatieasemalta.

    Pariisissa on 6 M asukasta ja 6 rautatieasemaa. pääkaupungissa 1 ja 1.

    Vihreillä bulevardijoitsijahaaveilijoilla on hirvittävä mittakaavavirhe. Helsinkiin tarvitaan “Kehä-0″ Pasilan / Hakamäentien tasalle. Olkoon se sitten vaikka maanalainen, esim. keskustatunneli.

    Miten bulevardisoit Itäväylän..? Laittamalla metron tunneliin..?
    Tai Vuotien, metro valmistui 15 vuotta sitten..?

    Maanpäällinen metro on arvo sinänsä, ainakin päivittäisen matkustaja näkökulmasta. Sääliksi käy Matinkylän asukkaita, jotka joutuvat aloittamaan työpäivänsä puolen tunnin umpitunnelissa, jos tulevat Cityyn.

    Radiaaliväylien ” bulevardisoinnin” ja itä-metron tunneloinnin sijaan on olemassa luovempiakin kaupunkiratkaisuja, kuten paikalliset duo- tai tripolit tai jopa renkaat.
    Toimisivat ainakin Herttoniemi-Itä-Keskus-akselilla ja Vuosaaressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. tpyyluoma kirjoitti 17.10.2013 kello 10:14

    Markku af Heurlin: Ei ihan onnistu, sillä moottoritiet ovat Suomen valtion omistuksessa. Pitäisi osata vähän kuunnella muitakin. Senkin takia, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

    Lainsäädännön mukaan siitä on mikä valtion tie ja kaupungin katu päättää kaavoittaja, eli kaupunki voi tehdä kaduksiottopäätöksen. Tämän jälkeen maapohja ja kunnossapito siirtyy kaupungille.

    Näin yleisemmin, huomauttaisin että maamme tieliikenteen kehittämisen suuri linja on ollut että valtio rahoittaa kehätien jotta motari ei mene kaupunkiin. Esimerkiksi sellaisessa metropolissa kuin Hamina poltetaan valtion rahoja hilpeät 150 miljoonaa kaupungin kiertävään ohitustiehen. Suhteutettuna asukaslukuun, tuo on sama kuin että valtio tekisi noin viiden miljardin liikenneinvestoinnin Helsikiin, semmoset kuutisen Pisara-rataa.

    Et jos nyt sovitaan niin, että me ei täällä Helsingissä kinuta valtiolta tiehallinnolta rahaa, ja vastaavasti he elää sen kanssa että esimerkiksi Helsinki – Lahti moottoritiellä (108 kilometriä) ensimmäisten liikennevalojen paikka Helsingissä siirtyy kolmisen kilometriä pohjoiseen, jotta saadaan suurin piirtein Turun rakennuskannan verran asuntoja niitä tarvitseville. Tiedän että suhteellisuudentaju ei ole tieliikennepuolella kovassa huudassa, mutta kai sitäkin nyt voi vähän harjoittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 71

  25. Olli Vento kirjoitti 17.10.2013 kello 10:37

    Moottoriteiden bulevardisointi on hyvä tavoite. Tavat liikkua muuttuvat tulevaisuudessa ja tieliikenne sitoo nykyisin tavalla tai toisella neljänneksen Helsingin maa-alasta.

    Visio moottoriteiden bulevardisoinnista liittyy muihin muutoksiin kaupungissa. On mahdollista muokata kaupunkitilaa eheämmäksi ja kokonaisemmaksi ja mukavammaksi kulkea jalan tai pyörällä. Voisiko osa palveluista löytyä siksi taas jatkossa lähempää? Toisaalta vaikkapa pikaraitiotiet linkittyvät pakettiin vahvasti.

    On hyvä, jos väyliltä saadaan tilaa kaupungille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  26. Mikko Parviainen, espoolainen kirjoitti 17.10.2013 kello 12:12

    Etelä-Espootakin pitäisi nyt metron myötä rakentaa kaupunkimaisemmaksi lähellä metron asemia. Samalla kuitenkin koko Etelä-Espoon halki kulkee ohitustie Helsinkiin, joka saa lähinnä aikaan sen, että kukaan ei sitten siihen kaupunkimaiseen Etelä-Espooseen pysähdy.

    Muutenkin metron myötä pitäisi ymmärtääkseni joukkoliikenteen osuus matkoista Espoon suunnalta Helsinkiin kasvaa. Minusta Länsiväylää ei siis tarvitsisi pitää 80/100-rajoituksella Kirkkonummelta asti Helsinkiin, Espoon puolesta siis. 50-rajoituksella oleva tie riittäisi aivan hyvin, ja saisi ehkä ihmisiä enemmän metron käyttäjiksi.

    Nyt kuitenkin Länsivälyä tosiaan vie varsin paljon tilaa leveyssuunnassa. Jos Länsiväylä muutettaisiin bulevardiksi, voitaisiin näille nyt tierakenteisiin varatuille alueille hyvin rakentaa asuin- ja toimistotiloja.

    Ne olisivat sitten vielä lähellä niitä metroasemia, eikä Etelä-Espoon hyviä viheralueita tarvitsisi rakentaa niin täyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  27. tpyyluoma kirjoitti 17.10.2013 kello 12:13

    Edward Manning: Radiaaliväylien ” bulevardisoinnin” ja itä-metron tunneloinnin sijaan on olemassa luovempiakin kaupunkiratkaisuja, kuten paikalliset duo- tai tripolit tai jopa renkaat.
    Toimisivat ainakin Herttoniemi-Itä-Keskus-akselilla ja Vuosaaressa.

    Näitä luovia aluekeskusratkaisuja on nyt kokeiltu sellaiset 70 vuotta, sitä minkälaisia keskuksia tuottaa voi käydä ihailemassa keskeisillä juna-asemilla. Näissä on semmoinen perustavan laatuinen pulma, että ihmiset pitäisi vaihtaa, kun sinnikkäästi eivät suostu asumaan, käymään töissä ja harrastamaan lähikeskuksensa alueella. Viimeksi kun Vanhanen ehdotti kyläverkostoa ratkaisuksi useimmat sentään ymmärsivät jo nauraa ääneen.

    Ilmeinen ratkaisu on hylätä tuo modernistinen haihattelu ja antaa kaupungin kasvaa tasaisesti keskuksesta ulospäin pääliikenneväylien, eli katujen ja ratojen, vartta. Näin keskimääräiset matkat jäävät lyhyemmiksi ja yhä suurempi osa niistä on houkuttelevaa taitta jalan, julkisilla tai pyörällä. Tämä edellyttää sitä että pääväylät eivät ole satojen metrien levyisiä ylittämättömiä esteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 58

  28. Mikko Kiviranta kirjoitti 17.10.2013 kello 13:15

    Edward Manning:
    Miten bulevardisoit Itäväylän..? Laittamalla metron tunneliin..?

    Ottamatta kantaa bulevardisoinnin muihin aspekteihin tai nimenomaan Hgin metron kohtaloon Kalasatamasta eteenpäin – ei kai metron laittaminen tunneliin mikään ennenkuulumattoman radikaali ajatus sekään olisi, kun katsoo missä ne maailmalla yleensä sijaitsevat?

    Vaikka oleellisempi kysymys on: jos motaria X lähdettäisiin bulevardisoimaan, mikä juustohöyläperiaate pakottaa bulevardisoimaan myös Y:n, Z:n ja I:n täsämälleen samalta kilometripituudelta?

    Pariisissa on bulevardeja on vain keskusta-alueella, kehätien sisäpuolella. Kehä sijaitsee n. kolmen (3) kilometrin etäisyydellä Versaillesista.

    Tässä tuli varmaan joku kämmi, Versailles’han on kehätien ulkopuolella, jotain 15km Notre Damesta (joka on kai vähän niinkuin Pariisin Kolmen sepän patsas)?

    Maanpäällinen metro on arvo sinänsä, ainakin päivittäisen matkustaja näkökulmasta. Sääliksi käy Matinkylän asukkaita,

    Sääliksi käy myös Pariisin metron matkustajia. Olisi kaupunkirakenne ja (ja kaupungin mmaine matkustuskohteena) aika erilainen jos kaikki 14 linjaa halkoisivat kaupunkirakennetta maan päällä. Sielähän RERitkin kulkevat ydinkeskustan halki maan alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  29. Masi kirjoitti 17.10.2013 kello 13:42

    Hieman OT: on mielenkiintoista, kuinka kaikissa havainnekuvissa on aina kesä ja auringonpaiste. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  30. hukkaan meni kirjoitti 17.10.2013 kello 14:26

    Kun lukee niitä liitteiden selvityksiä, näkyy aika selvästi että on nyt vaan ehdotettu ku poliitikot pyysi, mutta laskelmat näyttää että yhteiskuntataloudellisesti ei olisi kannattavaa niin “kaatukoot sitten kaavavalitusvaiheessa, me vaan toteltiin ohjeita”. Samalla ehdotetaan että Keskuspuistosta höylätään muutaman korttelirivin verran asumiseen, ja Viikin valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön reuna, ihan vaan jotta hyöty/kustannuslaskelmat saataisiin lähemmäs nollaa.

    Sieltä löytyy myös maininta, että kapasiteetin leikkaaminen bulevardisoinnilla tekee 2-6 km jonot eri sisääntuloväylille, joten käytännössä Helsinki pakottaisi Valtion tekemään taas satojen miljoonien remontilla lisäkaistoja Kehä I:n ulkopuolelle. Mahtaako suostua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2013 kello 15:06

    hukkaan meni
    Jos sisääntulotiet ruuhkautuvat, mitä järkeä olisi tehdä lisää kaistoja. Joosta tulee lyhyempi, mutta leveämpi ja se etenee hitaammin.
    Kun kantakaupunkiin tulee 80 000 asukasta lisää (on jo päätetty) katuverkko joutuu koetukselle. Siksi ei vaan voida ottaa sisään enempää autoja, joten sisääntuloteiden kapasiteettia rajoitetaan joko liikennejärjkestelyin tain yksinkertaisesti vain liikennevaloilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. tpyyluoma kirjoitti 17.10.2013 kello 15:21

    hukkaan meni:Sieltä löytyy myös maininta, että kapasiteetin leikkaaminen bulevardisoinnilla tekee 2-6 km jonot eri sisääntuloväylille, joten käytännössä Helsinki pakottaisi Valtion tekemään taas satojen miljoonien remontilla lisäkaistoja Kehä I:n ulkopuolelle. Mahtaako suostua?

    Olisi kohtuullista lainata tuo kappale kokonaisuudessaan, lihavoin olennaisen osan:

    Kantakaupungin katuverkon tukkeutuminen on odotettavissa joka tapauksessa autoliikenteen määrien kasvaessa uusien projektialueiden rakentumisen myötä. Bulevardisoinnin liikenteellisiä vaikutuksia on nykymallien avulla hyvin vaikea arvioida kattavasti. Väylien kapasiteetin väheneminen aiheuttaisi kuitenkin merkittäviä ruuhkia ja ääritapauksessa jopa kilometrien pituisia kehäteille asti ulottuvia seisovia jonoja, mikäli mittavaa käyttäytymisen muutosta ei tapahdu ja muutosta tukevia joukkoliikenteen kehittämistoimia tehdä.

    Ja tuossa puhutaan pelkistä projektialueista, mikä on eri asia kuin nyt haettavat uudet rakentamispaikat. Se 600 000 uutta ihmistä seudulle, jos he autoilevat kuten nykyiset asukkaat, tukkii tieverkon kyllä ihan pitkälle Kehä III toisen puolen, täysin riippumatta siitä mitä sillä tehdään tai ei tehdä. Eli heidän pitäisi kulkea jotenkin muuten.

    Mitäs luulet: Onko tuo jotenkin muuten kulkeminen mukavampaa, jos kyseiset ihmiset asuvat kahdeksan kilometrin päässä keskustasta vilkkaan ratikkakadun varrella, kuin jos he asuvat jossain takatuusulassaa tunnin välein kulkevan liityntälinjan pysäkin vieressä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  33. hukkaan meni kirjoitti 17.10.2013 kello 15:28

    Koska jonoon jäävät nekin jotka eivät ole ajamassa sinne keskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  34. Edward Manning kirjoitti 17.10.2013 kello 16:50

    Mikko Kiviranta: Tässä tuli varmaan joku kämmi, Versailles’han on kehätien ulkopuolella, jotain 15km Notre Damesta (joka on kai vähän niinkuin Pariisin Kolmen sepän patsas)?

    Korjataan Versaillesin kohdalle Louvre.

    Keisarikin on Napoleon III.

    i.wikipedia.org/wiki/Napoleon_III

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Mikko Kiviranta kirjoitti 17.10.2013 kello 17:12

    Edward Manning: Korjataan Versaillesin kohdalle Louvre.

    OK, Louvre tosiaan aika keskellä. Keskustan läheinen kehätiekin on sinänsä ihan hyvä ajatus, semmoinen tosiaan löytyy monesta kivasta kaupungista. Siis että olis joko kävelymatka (esim. Delft) tai lyhyt joukkoliikennematka (vaikka se Pariisi) kehänvarren parkeista keskustaan. Helsingissä on vaan se riesa että ollaan niemellä. Optimipaikka tuommoiselle kehätielle olisi kai Laajalahden pohjukasta Suomenlinnan kautta Vanhankapunginselän perukkaan. Voisikohan motarin rakentaa ponttooneille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Daniel Federley kirjoitti 17.10.2013 kello 17:39

    Ken:
    Kylläpäs uudet tuulet puhaltavat Helsingissä!Ensin 10-vuotis investointisopu, nyt pahaenteinen “virkamiesvisio” onkin ihan tolkullista luettavaa. Ihan tässä ylpistyy. Nyt visioista toteutukseen, hopi hopi.

    Ei siinä muka-sovussa taida olla paljon ylpeilyn aihetta. Odotan edelleen Osmon postausta siitä, mikä tilanne budjetin kanssa oikein on. Kokoomus ei ainakaan näytä olevan sen ns. sovun takana. Entä demarit? Erikoinen sopu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  37. Elmo Allén kirjoitti 17.10.2013 kello 18:32

    Edward Manning: Pariisissa on bulevardeja on vain keskusta-alueella, kehätien sisäpuolella. Kehä sijaitsee n. kolmen (3) kilometrin etäisyydellä [Louvresta].

    Itse asiassa Pariisin sisimmän kehätien halkaisija on noin 10 kilometriä, ja sen sisäpuolen pinta-ala on aika tarkkaan sama kuin Helsingin ja Espoon Kehä I:n sisäpuolinen maapinta-ala. Helsingissä on ehkä noin Laajasalon verran enemmän maata.

    Vertailu on helppo tehdä vaikka tällä työkalulla: http://mapfrappe.com/

    Ja jos meilläkin asuisi jo Kehä I:n sisäpuolella kaksi miljoonaa ihmistä, kuten Boulevard Périperiquen sisällä asuu, en valittaisi. Mutta kuulisin mielelläni Edward Manningin omat ajatukset, mihin ne noin 1,7 miljoonaa asukasta Kehä I:n sisällä saataisiin “Pariisin malliin” mahtumaan, jos kerran motareiden varret pitäisi suojella.

    Tai aloitetaan vähän helpommasta tehtävästä ja sanotaan että se suunniteltu 300 000 asukasta. Ja reunaehtona vielä, että pysäköinti saa maksaa korkeintaan 3 miljardia euroa kaupungin rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  38. Rolling Heurlin kirjoitti 17.10.2013 kello 18:56

    Masi: Hieman OT: on mielenkiintoista, kuinka kaikissa havainnekuvissa on aina kesä ja auringonpaiste

    Totta, olisi kiva nähdä millaisia ne kuvat oliovat, joilla kauheimpia betonikolosseja rakennettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  39. Marko Hamilo kirjoitti 17.10.2013 kello 19:04

    hukkaan meni:

    Sieltä löytyy myös maininta, että kapasiteetin leikkaaminen bulevardisoinnilla tekee 2-6 km jonot eri sisääntuloväylille, joten käytännössä Helsinki pakottaisi Valtion tekemään taas satojen miljoonien remontilla lisäkaistoja Kehä I:n ulkopuolelle. Mahtaako suostua?

    Miksi kapasiteetti vähenisi bulevardisoinnin seurauksena? Kaistojen lukumäärä kai ehdotuksen mukaan pysyisi samana, vaikka nopeusrajoitus pudottaisi liikenteen 50 kilometriin tunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  40. Risto Koivunen kirjoitti 17.10.2013 kello 20:47

    Marko Hamilo: Miksi kapasiteetti vähenisi bulevardisoinnin seurauksena? Kaistojen lukumäärä kai ehdotuksen mukaan pysyisi samana, vaikka nopeusrajoitus pudottaisi liikenteen 50 kilometriin tunnissa.

    Olisikohan joillekin bulevardeille myös tulossa uusia risteyksiä, suojateitä yms. moottoriteille vieraita rakenteita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  41. teemu kirjoitti 17.10.2013 kello 21:03

    Marko Hamilo: Miksi kapasiteetti vähenisi bulevardisoinnin seurauksena? Kaistojen lukumäärä kai ehdotuksen mukaan pysyisi samana, vaikka nopeusrajoitus pudottaisi liikenteen 50 kilometriin tunnissa.

    Nopeuksien laskeminen kaistamäärän pysyessä ennallaan voi itse asiassa kasvattaa tien välityskykyä, sillä alemmilla nopeuksilla autot voivat ajaa lähempänä toisiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  42. Jaakko Särelä kirjoitti 17.10.2013 kello 21:43

    Ruuhkasuuntaan kehä I:n sisäpuolella olevilla motareilla autojen nopeus on selvästi alle tuon 50 km/h. Bulevardisointi ei siis pienentäisi kapasiteettia ruuhka-aikaan yhtään, vaikka kadulle tulee liikennevalojakin. Tämän tähden minun on erittäin vaikea ymmärtää, miksi bulevardisointi herättää niin suurta vastustusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  43. Markku af Heurlin kirjoitti 17.10.2013 kello 22:23

    Sikäli kuin minä tiedän, tien maksimaallinen kapasiteetti on nopeudella 45 km/t.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Markku af Heurlin kirjoitti 17.10.2013 kello 22:29

    Rolling Heurlin: Totta, olisi kiva nähdä millaisia ne kuvat oliovat, joilla kauheimpia betonikolosseja rakennettiin.

    Kesä ja auringonpaiset. Olettaisin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Elmo Allén kirjoitti 17.10.2013 kello 22:31

    Marko Hamilo: Miksi kapasiteetti vähenisi bulevardisoinnin seurauksena? Kaistojen lukumäärä kai ehdotuksen mukaan pysyisi samana, vaikka nopeusrajoitus pudottaisi liikenteen 50 kilometriin tunnissa.

    Kapasiteetti kyllä periaatteessa vähenee, koska bulevardilla on liikennevalot, joten se sama kaistamäärä on vain vihreän valon aikaan käytössä ja motarilla taas koko ajan. Mutta kyse onkin siitä, että ne motarin pään ensimmäiset liikennevalot ovat pullonkaula ja siten määräävät kapasiteetin. Pullonkaulan siirtäminen tai pidentäminen ei muuta systeemin kapasiteettia, vaikka tiettyjen pätkien kapasiteetti olisikin pienempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  46. Kalle kirjoitti 17.10.2013 kello 22:46

    Shakeem: Ensin pitää saada autot pois tieltä.

    Logiikkasi pettää todella pahasti. Toimenpiteet aikajärjestyksessä:
    – ostat lentoliput kaupunkiin (esim. Pariisi)
    – menet kulmakahvilaan ja
    – istut siellä niin pitkään että ymmärrät mikä on kaupunki.

    Elävää bulevardia ei voi tehdä hallinnollisella päätöksellä, vaan tarvitaan se elävä kaupunki siihen ympärille. Elävää bulevardia ei voi myöskään tehdä ilman autoja. Jos haluat autottomat bulevardit, niin ainoa paikka lienee Pohjois-Korea? 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  47. Kalle kirjoitti 17.10.2013 kello 23:03

    Mikko Parviainen, espoolainen:
    Etelä-Espootakin pitäisi nyt metron myötä rakentaa kaupunkimaisemmaksi lähellä …

    Älä huoli. Etelä-Espoo slummiituu takuu varmasti nyt tehdyillä päätöksillä.

    Muistan hyvin, miten käänsin yhden kaavoitusalan ammattilaisen 90-luvun alussa metron kannattajasta vastustajaksi. Istuimme Tapiolan uimahallin ulkoaltaalla ja lapset polskivat altaassa. Hän hehkutti metroa, joka silloinkin oli ajankohtainen. Kysyin, tietääkö hän, montako ihmistä täytyy asua metroaseman ympärillä, jotta se on kannattava? Vastasi tietävänsä, jonka jälkeen käskin häntä laittamaan nuo määrät ihmisiä suunniteltujen asemien ympärille. Kesti alle vartti, kun hän totesi ettei metron rakentaminen Espooseen ole järkevää.

    Sitä saa, mitä tilaa. Espoolaiset ovat nyt tilanneet metron. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. juminy kirjoitti 18.10.2013 kello 4:11

    Jaakko Särelä: Tämän tähden minun on erittäin vaikea ymmärtää, miksi bulevardisointi herättää niin suurta vastustusta.

    Johtunee etupäässä motareiden viihtyisyyttä lisäävästä vaikutuksesta. Freedom, you know.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  49. max kirjoitti 18.10.2013 kello 8:27

    Markku af Heurlin: Kesä ja auringonpaiset. Olettaisin

    Miljöömainokset ovat modernissa maailmassa ainoita joissa sallitaan naivi lintukoto. Sitten jos joku haluaisikin oikeasti elää naivisti lintukodossa on se pöristyttävää konservatiivisuutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Michael Perukangas kirjoitti 18.10.2013 kello 9:30

    Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tekemän, moottoriteiden bulevardisointia koskevan raportin mukaan bulevardisointi todennäköisesti ruuhkauttaa autoliikennettä lisää, ellei bulevardisointiin liitetä tietulleja. Kun nyt pullonkaulana esimerkiksi Porvoon moottoritieltä Helsinkiin on 1,6 km matka Lahdentietä ennen Kehä ykkösen risteystä, se tulisi ruuhkautumaan entisestään. Raportissa myös todettiin, että pitää odotella ihmisten liikennekulttuurin muutosta, jotta liikenteen voisi toivoa vähenevän. Toki työmatkamatkustavaisia pitäisi saada autojen rateista mahdollisimman paljon julkiseen liikenteeseen, mutta esimerkiksi sen kaverini kohdalla, joka työskentelee ei vain Helsingissä vaan koko pääkaupunkiseudulla kopiokoneiden käyttötukihenkilönä, ei voida puhua liikennekulttuurista vaan työn luonteesta.

    Bulevardisointi merkitsee lisää liikennevaloja, ja myös ajonopeuksien laskua moottoriteiden niillä osuuksilla, jotka ovat kaupungissa. Tätä en voi kannattaa, sillä se johtaa työmatkaliikenteen vaikeutumiseen. Kun työmatka-ajat kasvavat, tämä pitää samalla kompensoida rakentamalla lisää nopeita raideyhteyksiä Helsingin ja ympäristökuntien välillä, muuten vaikeutetaan niiden elämää, jotka eri syistä asuvat kehyskunnissa.

    Kaikki eivät halua asua Helsingissä, eivätkä voi. Tämän luulisi sopivan helsinkiläisillekin: ei tarvitse kaataa kaikkia viheralueita tonttimaaksi uushelsinkiläisille tai siis niille, joilla ei ole nyt varaa tulla köyhdyttämään pääkaupunkiseudun asujaimiston sosioekonomista rakennetta. Ihmisillä on juuria: lapsilla koulunsa, heillä ja aikuisilla ystävänsä ja aikuisilla työnsä, ja niitä juuria on myös muualla kuin Helsingissä.

    Niin kauan kuin kehyskunnissa ei ole työpaikkoja, niistä sukkuloidaan isompiin kaupunkeihin töihin. Tätä tapahtuu, halusimme “me” (“me” olkoon sitten suomalaiset, porvoolaiset, helsinkiläiset, elinkeinoelämä, Eduskunta, kaikki) sitten mitä hyvänsä, eikä Porvoon kaupunkimaista vetovoimaa lisäämällä luoda sinne yhtään akateemista tutkijanpaikkaa, kansalaisjärjestötyöpaikkaa tai julkisen hallinnon suunnittelijanpaikkaa. Tätä tosiasiaa ei muuteta Helsingin kaupunkisuunnittelulla. Me porvoolaiset, pornaislaiset, nurmijärveläiset, vihtiläiset sukkuloimme siis vastedeskin Helsinkiin, ja silloin sukkuloinnin haittoja pitää vähentää eikä lisätä muuttamalla Helsingin sisäänajoväyliä tukkoisiksi ränneiksi. Siitä kärsivät niin kehyskuntalaiset kuin helsinkiläisetkin. Mitä useampi ihminen käy töissä, sitä parempi, ja työmatkaliikenteen sujuvuutta ei saa huonontaa. Muuten vaihtoehtoina ovat työttömyys tai väkipakolla Helsinkiin tunkeminen. Sitähän helsinkiläiset eivät halunne, joten lienee parempi, että edes jotkut pysyvät kehyskunnissa.

    Helsingin kaupunkisuunnittelu pitäisikin nostaa valtioneuvostolle, sillä se on aivan liian tärkeä jätettäväksi helsinkiläisille, sillä se pitää kytkeä yhteiskuntasuunnitteluun yleisemmin. Metropolipolitiikkaa ei voi tyydyttävästi tehdä ilman aluepolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja liikennepolitiikkaa.

    Sitäpaitsi Porvookin on keskuskunta, omalle maakunnalleen eli itäiselle Uusimaalle. Tänne sukkuloidaan töihin Sipoosta, Askolasta, Mäntsälästä, Myrskylästä, Pornaisista, Loviisasta ja niin edelleen. Niin se kuntien hierarkia menee: pienimmistä kunnista sukkuloidaan keskisuuriin, joista sukkuloidaan isompiin, eikä kukaan ole vielä keksinyt keinoa pysäyttää tätä. Sitäpaitsi perheen eri jäsenillä on erilaisia elämäntilanteita: esimerkiksi sen Askolan ainoan lääkärinkin on asuttava jossakin, samoin Askolan opettajien. On loogista, että he asuvat ennemminkin Porvoossa, ja näin he tekevätkin. Eivät esimerkiksi Askolassa. Ja on kehyskuntalaisillakin lapsensa, jotka pitää hakea päivähoidosta, ja muutamankin minuutin työmatka-ajan lisäys voi esimerkiksi Pornaisisissa, Nikkilässä tai Nummelassa tarkoittaa auton hankkimista, koska sinne menee työmatka-aikanakin busseja niin valitettavan kehnosti. Jolloin pyrkimys hidastaa autoliikennettä voi hidastaa sitä entisestään, “kannustamalla” joitakin auton rattiin.

    Toki bulevardisointi tukisi osaltaan työpaikkojen siirtymistä keskustasta bulevardien varteen, jolloin ihan kaikkien ei tarvitsisi päästä keskustaan. Tosin selvityksessä puhutaan “yrityksistä”, ja työpaikkojahan on paljon muuallakin kuin yrityksissä. Mitä tulee kansainvälisiin esimerkkeihin, niin selvityksen mukaan kaikissa mainituissa esimerkeissä maan arvo bulevardisoitujen moottoriteiden varrella on noussut. Miksi sitä halutaan, eikö se siirry asuntojen hintoihin, joita piti saada laskemaan?

    Helsinkiin varmaankin pitää rakentaa, mutta moottoriteiden hidastaminen ei ole oikea keino, ei myöskään viheralueiden pilaaminen. Tiivistettäköön siis, ja vallattakoon lisää alueita asumiselle: Malmin lentokenttä, Santahamina, Talin golfkenttä. Eikä mikään estä rakentamasta asuntoja moottoriteiden varteen: aina niiden ja tien väliin voi jättää ohuen viherkaistaleen. Ja onhan Helsingissä jo nyt paljon asuntoja sellaisten teiden – esimerkiksi Mannerheimintien, Hämeentien, Mechelininkadun – varsilla, joiden liikennemäärä ja melu täyttää moottoritien kriteerit. Ainoa ero moottoriteihin on liikenteen hitaus. Uskoisin Manskun, Hämeentien ja Mechelininkadun varren asukkaiden valinneen voittopuolisesti asuinpaikkansa ihan vapaaehtoisesti ja viihtyvänkin, he kun tiesivät saavansa liikenteen hinnaksi hyvistä liikenneyhteyksistä ja keskeisestä sijainnista.

    Se muuten aina seuraa hyvistä liikenneyhteyksistä: liikenne. Yllätys?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  51. Mikko Parviainen, espoolainen kirjoitti 18.10.2013 kello 9:39

    Kalle: Älä huoli. Etelä-Espoo slummiituu takuu varmasti nyt tehdyillä päätöksillä.

    Espoo-metron vastustaminen tässä vaiheessa on hieman jo myöhäistä. Yritän vain miettiä, millä keinoin vahingot minimoidaan, ja minusta Länsiväylä on se, joka ensimmäisenä voisi Etelä-Espoosta kadota nykyisenlaisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  52. max kirjoitti 18.10.2013 kello 10:14

    Michael Perukangaslisäämällä luoda sinne yhtään akateemista tutkijanpaikkaa, kansalaisjärjestötyöpaikkaa tai julkisen hallinnon suunnittelijanpaikkaa. Tätä

    Helsingin kaupunkisuunnittelu pitäisikin nostaa valtioneuvostolle, sillä se on aivan liian tärkeä jätettäväksi helsinkiläisille, sillä se pitää kytkeä yhteiskuntasuunnitteluun yleisemmin. Metropolipolitiikkaa ei voi tyydyttävästi tehdä ilman aluepolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa ja liikennepolitiikkaa.

    Viranomaisluonteisista työpaikoista on kiihtyvällä vauhdilla tulossa etuoikeutettu “rälssi” vain niiden välittömässä läheisyydessä asuville. Olisi niin paljon yksinkertaisempaa kun Suomen hallinnollinen pääkaupunki olisi vaikkapa Hämeenlinna. Maantieteellisesti hyvin saavutettavissa 360 astetta. Eikä rasitettu liike-elämän tarpeilla sen enempää kuin turisminkaan. Helsingin sulkeutumisessa (ulkopuolelta katsoen) ei olisi mitään ongelmaa ilman tuota sen viranomaisluonnetta ja kansallisinstituutioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  53. ken kirjoitti 18.10.2013 kello 10:23

    Vaikuttavatko nämä komiat 2050 visiot millään lailla nykyisiin autoilun lisäämiseen tähtääviin älyttömyyksiin/suunnitelmiin? Veturitien moottorikatu, keskustatunneli, Pasilanväylä, Koivusaaren liittymä, Itäkeskuksen järjestelyt…Säilyykö autopaikkanormi ennallaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. antti kirjoitti 18.10.2013 kello 11:22

    Michael Perukangas: Toki työmatkamatkustavaisia pitäisi saada autojen rateista mahdollisimman paljon julkiseen liikenteeseen, mutta esimerkiksi sen kaverini kohdalla, joka työskentelee ei vain Helsingissä vaan koko pääkaupunkiseudulla kopiokoneiden käyttötukihenkilönä, ei voida puhua liikennekulttuurista vaan työn luonteesta.

    Aina näissä keskusteluissa tuodaan esille miten jonkun tarvitsee työssään päivittäin roudata sata kiloa työkaluja kymmenelle eri työmaalle, tai kuskata neljä lasta viiteen eri päiväkotiin aamuin illoin. Mutta kun katsoo esim tämän firman parkkista, siellä ne autot seisoo koko päivän ja hyvin harvassa edes yhtä lastenistuinta näkyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  55. Koti-isä kirjoitti 18.10.2013 kello 12:57

    antti: Mutta kun katsoo esim tämän firman parkkista, siellä ne autot seisoo koko päivän ja hyvin harvassa edes yhtä lastenistuinta näkyy.

    Niinpä. Ja se, että tämä fakta on otettu huomioon yleiskaavassa, edustaa ainakin periaatteessa uskomatonta avarakatseisuutta ja kauasnäköisyyttä.

    Tyyliin:

    “Vision tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaavaprosessilta paljon. Jatkuvasti tiukentuvaan normistoon sitoutuneet toimintatavat ja kaikkien arvojen huomioon ottaminen johtavat helposti kompromissiin, joka ei palvele mitään tarkoitusta.
    Visio 2050 määrittää vahvan tavoitetilan ja sen toteuttamiseksi on tehtävä vaikeita arvovalintoja. Valinnat on kuitenkin tehtävä, sillä seudun yhdyskuntarakenteen hajautuminen, kasvavat ruuhkat ja asuntohintojen karkaaminen tavallisen
    palkansaajan ulottumattomiin eivät ole kenenkään etu.”

    tai

    “Kaupunkitila suunnitellaan jalankulkijan – ei henkilöautoliikenteen – ehdoilla”

    Herää kysymys, kuka on voinut kirjoittaa jotain näin fiksua ja kuvitellaanko tämän tosiaankin muuttuvan myös todellisuudeksi. Mikä on tämän raportin suhde todellisuuteen. Äänekkäitä vastustajia, vaikkapa näitä kaikissa mahdollisissa toiminnoissaan ikiomaa autoa aina aivan välttämättä tarvitsevia kun löytyy pilvin pimein. Voisiko Suomen pääkaupunki tosiaan olla ja edustaa jotain näin kauaskantoisen avarakatseista. Miten lie aikaisemmille yleiskaavoille käynyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  56. a_l kirjoitti 18.10.2013 kello 13:52

    Bulevardisoinnin vastustajien tulisi muistaa, että nollavaihtoehto ei ole nykytilanteen säilyminen muuttumattomana.

    Jo luontainen väestönkasvu lisää alueen väkilukua huomattavasti. Eniten liikennettä ja ruuhkia luova ratkaisu on rakentaa kasvavalle väestölle asunnot kehyskuntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  57. Jalat ilmassa kirjoitti 18.10.2013 kello 15:30

    Tällaisiahan nämä kaupunkisuunnitteluviraston havainnekuvat tapaavat olla. Kaupungin sisääntuloväylällä ajelee harvakseltaan muutama polkuauto ja laineet liplattelevat!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  58. hukkaan meni kirjoitti 19.10.2013 kello 1:41

    Koti-isä: asuntohintojen karkaaminen tavallisen
    palkansaajan ulottumattomiin

    Yleisesti hyväksytyn doktriinin mukaan tavallisen palkansaajan on vaan kilpailtava kovemmin “kiinalaisten” kanssa ja tienattava enemmän, jotta yhteiskunnan menot katetaan verotuloilla. Samalla asuntohintataso-ongelma muuttuu merkityksettömäksi haihatteluksi. Muuttaisit kiinaan, sieltä saat hyvän asunnon työttömyyskorvausta vastaavalla summalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Kalle kirjoitti 19.10.2013 kello 12:02

    Mikko Parviainen, espoolainen: …Yritän vain miettiä, millä keinoin vahingot minimoidaan, ja minusta Länsiväylä on se, joka ensimmäisenä voisi Etelä-Espoosta kadota nykyisenlaisena.

    Länsiväylä on maantie. Länsiväylä tulee varmasti katoamaan nykyisenalaisena, koska tarpeettomat bussikaistat voidaan metron tultua purkaa. Länsiväylästä muodotuu aluksi kuusikaistainen, myöhemmin varmaan kahdeksankaistainen motari ja nopeudet nostetaan takaisin moottoritienopeuksiin.

    Samalla liikenteen sujuvuuden edistämiseksi voidaan harkita, että osa liiittymistä puretaan tarpeettomina, jos espoolaiset oikeast alkavat käyttämään metroa. Valitettavasti käynee niin, ettei tähän päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. Anon kirjoitti 19.10.2013 kello 15:13

    Elmo Allén: Kapasiteetti kyllä periaatteessa vähenee, koska bulevardilla on liikennevalot, joten se sama kaistamäärä on vain vihreän valon aikaan käytössä ja motarilla taas koko ajan. Mutta kyse onkin siitä, että ne motarin pään ensimmäiset liikennevalot ovat pullonkaula ja siten määräävät kapasiteetin. Pullonkaulan siirtäminen tai pidentäminen ei muuta systeemin kapasiteettia, vaikka tiettyjen pätkien kapasiteetti olisikin pienempi.

    Motarin pään ensimmäiset valot määräävät kyllä kapasiteetin kyseisen pullonkaulan kohdalla. Systeemi kestää ruuhkautumista hyvin siihen asti kun jono kasvaa edelliseen liittymään asti ja ruuhkautuminen alkaa haitata myös sitä liikennettä joka ei ole menossa kapasiteetin määrittävään pullonkaulaan. Pullonkaulojen vieminen kehä I:n tasolle aiheuttaa koko järjestelmän ruuhkautumisen kehäI:llä ja sieltä ulospäin, mutta ruuhkautuminen saattaa olla Bulevardeilla siedettävää. Nykyisinkään moottoriteiden päissä liikenteen säännöstelyllä ei tosin kyetä estämään ruuhkien syntymistä kantakaupunkiin.
    Täällä on paljon keskusteltu siitä, vähennetäänkö autoliikenteen kapasiteettia ja kuinka paljon. Paljon hyödyllisempää olisi sen sijaan miettiä sitä, miten liikenteen kasvu saadaan ohjattua joukkoliikenteeseen, jotta autoliikenteen kapasiteettia ei jouduta kasvattamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. anonyymi kirjoitti 20.10.2013 kello 16:16

    Anon: Paljon hyödyllisempää olisi sen sijaan miettiä sitä, miten liikenteen kasvu saadaan ohjattua joukkoliikenteeseen, jotta autoliikenteen kapasiteettia ei jouduta kasvattamaan.

    Yksi tapa olisi lopettaa sen liikennekapasiteetin kasvattaminen ja lähteä toiseen suuntaan. Tällöin kukin päätös autoilla huonontaa autoilua vaihtoehtona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  62. anonyymi kirjoitti 20.10.2013 kello 16:24

    Kalle: Länsiväylästä muodotuu aluksi kuusikaistainen, myöhemmin varmaan kahdeksankaistainen motari ja nopeudet nostetaan takaisin moottoritienopeuksiin.

    Toivottavasti kukaan mulkero ei oikeasti lähde syöttämään autoliikennettä kuusikaistaisella moottoritiellä Helsingin keskustaan. Siellä on jo nyt ihan liikaa autoja.

    Masi: Hieman OT:on mielenkiintoista, kuinka kaikissa havainnekuvissa on aina kesä ja auringonpaiste.

    Aurinkokin on keski- tai eteläeurooppalaisessa kulmassa, varjoja ei synny ja kuvakulma ei koskaan näytä mitään, joka voisi vähääkään ärsyttää. Voitaisiinko nyt edes vaatia käytettävien materiaalien olevan pysyviltä ulkoisilta ominaisuuksiltaan kuvia vastaavia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  63. max kirjoitti 20.10.2013 kello 19:02

    Liikenneratkaisuissa pitää olla huomioon ryhmädynamiikka ja peliteoria. Tai oikeastaan kaikessa mitä urbaanissa ympäristössä tehdään pitää niin tehdä. Potentiaalisten kuluttajien määrä ylittää resurssit. Esimerkiksi asuntomarkkinoilla pitää tarjoa tulot + yksi euroa (+ niin ja tulonsiirrot eli asumistuki). Muutoin ei pärjää. Ja jos ei osallistu helpottaa tahallisesti (sic!) muiden asemaa. Ja itse häviää.

    Eli liikenneratkaisuissa suhteelliset metodit eivät päde. Suhteellisia ovat kaikki toistaiseksi esitetyt. Ruuhka- ja kilometrimaksuista pysäköintiin jne. Vain absoluuttiset toimet purevat. Henkilöautoliikenteen sallinta rekisterinumeron viimeisen numero parillisuuden ja parittomuuden perusteella vuoropäivin? Jollakin tällaisella tavalla on edes teoreettinen mahdollisuus, että havainnekuvien ideaalissa on autoksi luokiteltavalla liikennelaitteella liikkumassa joku ns. tavallinenkin kansalainen multimiljonäärien joukossa. Tai vaihtoehtona joudutaan johonkin puolihämärään tarveharkintalisenssiin. Jee – mikä Neuvostoliitto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Anon kirjoitti 20.10.2013 kello 19:32

    anonyymi: Yksi tapa olisi lopettaa sen liikennekapasiteetin kasvattaminen ja lähteä toiseen suuntaan. Tällöin kukin päätös autoilla huonontaa autoilua vaihtoehtona.

    Tämä valitettavasti on se mitä usein tarjotaan ratkaisuksi. Liikennejärjestelmän tehokkuuden vähentäminen ei kuitenkaan ole hyvä ratkaisu, vaikka se lisäisi joukkoliikenteen suhteellista kilpailukykyä. Hyvä ratkaisu olisi joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen siten, että joukkoliikenteestä tulisi oikeasti kilpailukykyistä. Tämä tulee sitä helpommaksi mitä enemmän autoliikenne nykyisilläkin väylillä ruuhkautuu. Tästä huolimatta ruuhkautumista ei voida pitää toivottavana asiana ihan mistä vaan näkökulmasta asiaa katsoo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. KariK kirjoitti 20.10.2013 kello 20:34

    Masi:
    Hieman OT:on mielenkiintoista, kuinka kaikissa havainnekuvissa on aina kesä ja auringonpaiste.

    Tämä johtuu ilmaston lämpenemisestä, kun kaikki matkat tehdään kolme kertaa suoraa reittiä pidempinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Raeanus kirjoitti 20.10.2013 kello 21:13

    Masi:
    Hieman OT:on mielenkiintoista, kuinka kaikissa havainnekuvissa on aina kesä ja auringonpaiste.

    Eipä nuo automainosten ruuhkatkaan yllä edes Helsingin tasolle. Aina on tyhjä tie, kellonajasta ja paikasta huolimatta.

    Toisaalta kaupungin verkkosivuilta löytyy sitten varjostussuunnitelmia kaikille vuodenajoille, esim: http://ptp.hel.fi/hanke/Applications/hanke/showdata.asp?AlueID=2012-004485

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  67. anon kirjoitti 21.10.2013 kello 15:25

    Osmo Soininvaara:
    Sovitaanko, että espoolaiset saavat pitää moottoritiensä ja asfaltoida vaikka koko kaupungin, mutta helsinkiläiset päättävät maankäytöstä Helsingissä.

    Osmo Soininvaara:
    Tämä malli voi myös vähentää sisään tulevbaa liikennettä, kun nelöjännesmiljoona ihmistä enemmän asuisi Helsingissä. Se voi riittää täyttämään Helsingin työpaikat. Ne loput voisivat olla töissä omissa kunnissaan.

    Ahaa, eli jos et asu Helsingissä niin ei Osmon mielestä ole asiaa tulla töihin Helsinkiin.. sama varmaan pätee sitten toisin päin, eli Helsingistä on ihan turha tulla Espooseen, Vantaalle tai muihin kehyskuntiin töihin ?

    Ainiin Osmo, ymmärrätkö että kaikki ihmiset eivät todellakaan halua asua Helsingissä, tai edes käydä kaupungissa ellei työpaikka olisi siellä.

    Oletko Osmo miettinyt minkä takia esimerkiksi “Muuttohalukkuus 2012” tutkimuksen perusteella Helsinki on vasta 4:nneksi suosituin kaupunki kun kysytään mihinkä kaupunkiin ihmiset haluaisivat muuttaa ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  68. Juuso kirjoitti 21.10.2013 kello 16:11

    2050 mennessä pitäisi olla sääntö, että kaikki sisään tulevat autot ovat automaattiautoja ja kaikki parkkipaikat tulisi olla poistettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. anonyymi kirjoitti 21.10.2013 kello 23:21

    Anon: Tästä huolimatta ruuhkautumista ei voida pitää toivottavana asiana ihan mistä vaan näkökulmasta asiaa katsoo.

    No, miten sen ottaa. Teiden leventäminen ja rakentaminen kasvattaa autojen määrää, joka suoraan huonontaa elämisen laatua. Jos teitä kavennetaan ja käytetään säästynyt tila kevyelle liikenteelle ja viihtyvyyteen sekä laitetaan valot suosimaan muita liikennemuotoja, niin se on autojen ollessa jumissakin vaihtoehtona parempi kuin kaupungin täyttäminen autoilla. Autoilija toki kärsii, mutta se on itseaiheutettua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. N kirjoitti 22.10.2013 kello 11:11

    Herää kysymys, kuka on voinut kirjoittaa jotain näin fiksua ja kuvitellaanko tämän tosiaankin muuttuvan myös todellisuudeksi. Mikä on tämän raportin suhde todellisuuteen. Äänekkäitä vastustajia, vaikkapa näitä kaikissa mahdollisissa toiminnoissaan ikiomaa autoa aina aivan välttämättä tarvitsevia kun löytyy pilvin pimein.

    Jos puhutaan vuodesta 2050, aika moni asia ehtii muuttua. Miten liikenteeseen ja asumiseen vaikuttaa ilmastonmuutos ja sen torjunta? Mitä vaikutusta on asioiden siirtymisellä nettiin? Entä mitä merkitsee 3D-tulostus? Tuskinpa tulevaisuutta kannattaa suunnitella olettamalla, että kaikki jatkuu vanhaan malliin.

    Miettikää, millaista oli vuonna 1976. Vuoteen 2050 on yhtä pitkä aika.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. N kirjoitti 22.10.2013 kello 11:20

    Oletko Osmo miettinyt minkä takia esimerkiksi “Muuttohalukkuus 2012″ tutkimuksen perusteella Helsinki on vasta 4:nneksi suosituin kaupunki kun kysytään mihinkä kaupunkiin ihmiset haluaisivat muuttaa ?

    Tuon tutkimuksen mukaan ihmiset asuvat mieluummin Helsingissä kuin Espoossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus