Ilmastopolitiikassa huomio fossiilisten tarjontaan.

Liuskekaa­su syr­jäyt­tää Yhdys­val­lois­sa  kivi­hi­iltä ja näin Yhdys­valat pääsee päästö­jen vähen­nys­tavoit­teeseen­sa. Hyvä?

Har­mi vain, että tämä on alen­tanut kivi­hi­ilen hin­ta niin, että sen käyt­tö vas­taavasti lisään­tyy muual­la maail­mas­sa, myös Suomes­sa ja esimerkik­si kuulem­ma Jyväskylässä.

Samal­la taval­la on vaikut­tanut ben­san kulu­tuk­sen alen­tu­mi­nen teol­lisu­us­mais­sa. Se on laskenut öljyn hin­taa (siitä mitä se muuten olisi) ja näin tehnyt tilaa autoilun lisään­tymiseen muualla.

Jos fos­si­ilis­ten polt­toainevaran­to­jen omis­ta­jil­la on aiko­mus muut­taa varan­ton­sa rahak­si, oikeas­t­aan kaik­ki pyrkimyk­set vähen­tää päästöjä menevät hukkaan, kos­ka hin­to­jen alen­tu­misen kaut­ta sama määrä fos­si­il­isia polt­toainei­ta tun­kee kulu­tuk­seen muualla.

Keski­tymme ehkä liikaa ilmastopoli­ti­ikas­sa vain fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kysyn­nän vähen­tämiseen. Pitäisi tarkastel­la paljon enem­män tar­jon­taa. Liuskaöljy tulee kon­ven­tion­aal­is­ten esi­in­tymi­nen lisäk­si sen sijaan, että se tulisi niiden sijaan. Jokainen uusi fos­si­ilis­ten esi­in­tymä on huono uutinen.

Eri­tyis­es­ti tark­istamista vaatii kan­ta, jon­ka mukaan öljyn maail­man­markki­nahin­to­jen nousu lop­ul­ta kään­tää öljyn kulu­tuk­sen lasku­un ja suosii säästöä ja uusi­u­tu­via ener­gialähteitä. Korkea hin­ta tarkoit­taa päin­vas­toin, että yhä uudet esi­in­tymät tule­vat taloudel­lis­es­ti käyt­tökelpoisik­si, kun öljyä kan­nat­taa koh­ta pumpa­ta vaik­ka man­ner­jään alta.

Ain­oa ratkaisu on fos­si­ilis­ten polt­toainei­den voimakas vero­tus. Se nos­taa kulut­ta­jahin­to­ja vähen­tä­nen kulu­tus­ta ja alen­taa tuot­ta­jahin­to­ja alen­taen tar­jon­taa tehdessään joidenkin esi­in­tymi­nen hyö­dyn­tämisen ja uusien etsimisen kan­nat­ta­mat­tomak­si. Öljyn kalgtaista tuotet­ta tehdään jo öljy­hiekas­ta ja koh­ta lisään­tyvässä määrin kivihiilestä.

Mut­ta pysyäk­semme kah­den asteen tavoit­teessa, pitäisi tun­ne­tu­ista varan­noista jät­tää maa­han 80 %. Ei aivan vaiku­ta siltä, että näin olisi tarkoi­tus tehdä, kos­ka jos olisi, ei kai kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja käytet­täisi uusien esi­in­tymi­nen etsimiseen. Tähän ei ole real­is­tista ratkaisua, joten yritetään vähän hulvattomampaa.

Jos maail­man kan­soista merkit­tävä enem­mistä tulisi lop­ul­ta yksimielisek­si siitä, että tälle asialle on tehtävä jotain, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kulu­tusvero­ja (tai päästöoikeuk­sien hin­taa) nos­tet­taisi­in reilusti. Tämä nos­taisi ener­gian hin­taa ja alen­taisi sen tuot­ta­jahin­to­ja. Kerä­tys­tä rahoista merkit­tävä osa käytet­täisi­in siihen, että osa maail­man esi­in­tymistä ostet­taisi­in pois; siis mak­set­taisi­in siitä, ettei niitä hyö­dyn­netä. Tähän riit­täisi aika pieni osa noista vero­tu­loista, kos­ka köytöstä tietysti ostet­taisi­in pois huonoiten kan­nat­ta­va tuotan­to, jon­ka saa­nee aika halvalla.

63 vastausta artikkeliin “Ilmastopolitiikassa huomio fossiilisten tarjontaan.”

  1. Hyvä! Ja nyt kun vielä vede­tään se viimeinen vii­va numeroitu­jen pal­lukoiden välille: jot­ta fos­si­ilis­ten polt­toainei­den vero­tus saadaan demokra­tiois­sa vivutet­tua edes liki­main riit­tävälle tasolle, vai­h­toe­hto­jen aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set täy­tyy pitää mah­dol­lisim­man pieninä.

    Eli samanaikaises­ti, kun vero­tuk­sel­la lisätään fos­si­ilisen ener­gian hin­taa (ja toiv­ot­tavasti oste­taan lähteitä luon­non­puis­toik­si), hiilet­tömän ener­gian tuotan­toa on lisät­tävä mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Ener­gian­säästöä ym. toki unohtamatta.

    Tästä syn­tyykin, jos koh­ta hiukan rosoinen, niin ainakin ihan tun­nis­tet­ta­va kuva ratkais­us­ta, jol­la estetään pla­nee­tan muut­tumi­nen sivil­isaa­ti­olle elinkelvottomaksi.

  2. On tuos­sa sin­un ajat­telus­sasi virhe. Ei kai kivi­hi­iltä kan­na­ta kovin pitk­iä matko­ja kuljettaa? 

    Jos Sak­sa lopet­taisi kivi­hi­ilen käytön, tuskin­pa se laivaisi käyt­tämät­tä jäänyt­tä hiiltä toiselle puolelle maail­maa kulutettavaksi.

  3. “…Tähän ei ole real­is­tista ratkaisua, joten yritetään vähän hulvattomampaa.

    Jos maail­man kan­soista merkit­tävä enem­mistä tulisi lop­ul­ta yksimielisek­si siitä, että tälle asialle on tehtävä jotain, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kulu­tusvero­ja (tai päästöoikeuk­sien hin­taa) nos­tet­taisi­in reilusti…”

    Kun maa­pal­lon hyö­dyn­net­tävis­sä ole­vien fos­si­ilis­ten pot­toainei­den polt­tamista vedek­si ja hiilid­iok­sidik­si maail­man­laa­juis­es­ti tuskin mikään tulee rajoit­ta­maan, olisiko rehellisem­pää myön­tää tosi­asi­at (tyyli­in “lämpiä rauhas­sa”) ja ottaa lähtöko­hdak­si mak­si­maa­li­nen ennustet­tu läm­pen­e­m­i­nen. Siltä poh­jal­ta alet­taisi­in miet­timään strate­giaa siitä, miten tähän tilanteeseen parhait­en sopeudu­taan. Eli pon­nis­te­lut voisi vähitellen suun­na­ta epäre­al­is­ti­sista läm­pen­e­misen tor­ju­mis­su­un­nitelmista toimi­in, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat men­estyk­sekkään elämän läm­penevässä Suomes­sa, Euroopas­sa ja maailmassa.

  4. Ihan hupaisa teo­ria, mut­ta “merkit­tävä enem­mistö kan­soista” pitäisi todel­lakin olla ainakin 90%, muuten lop­putu­los on taas ker­ran kil­pailun vääristymi­nen ja työ­paikko­jen katoami­nen Euroopas­ta. — Vihrei­den olisi syytä käyt­tää vähem­män voimia jo ole­mas­sa ole­vien rajoi­tusten kiristämiseen ja keskit­tyä laa­jen­ta­maan päästökaup­paa ja mui­ta ilmastopoli­it­tisia raip­pavero­ja maail­man­laa­juisik­si, muuten kyseessä on lähin­nä oma­lle taloudelle tuhoisa NIMBYily.

  5. Asi­aa. Tois­taisek­si poli­it­tises­sa keskustelus­sa ei ole vielä edes päästy sille tasolle, että keskusteltaisi­in myös siitä, miten tuot­ta­ja­maat saadaan sulke­maan kan­nat­ta­vat rahan­läh­teen­sä. Tämä on hyvä avaus.

    Fos­si­ilis­ten polt­toainei­den voimakkaan vero­tuk­sen lisäk­si saatamme tarvi­ta myös vas­taavia tulle­ja niien maid­en tuot­teille, jot­ka eivät ole mukana vero­tusku­vios­sa. Sopimuk­sen piiris­sä ole­vis­sa mais­sa yksinker­tais­in­ta olisi verot­taa suo­raan tuot­ta­jia (vaatii lähtei­den valvontaa).

  6. Sylt­ty: On tuos­sa sin­un ajat­telus­sasi virhe. Ei kai kivi­hi­iltä kan­na­ta kovin pitk­iä matko­ja kul­jet­taa? Jos Sak­sa lopet­taisi kivi­hi­ilen käytön, tuskin­pa se laivaisi käyt­tämät­tä jäänyt­tä hiiltä toiselle puolelle maail­maa kulutettavaksi.

    Wikipedi­an mukaan:

    “Puo­let hiilestä tulee Venäjältä, mui­ta tärkeitä tuo­jia ovat Aus­tralia, Etelä-Afrik­ka, Indone­sia, Kiina, Kolum­bia, Puo­la ja Yhdysvallat”

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilivoima_Suomessa

    Vas­toin yleistä harhalu­u­loa laivarahti ei ole kallista eikä edes kovin energiaintensiivistä.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinki­in tuo­daan kivi­hi­iltä ajoit­tain Australiasta.

    Ja tuon kul­je­tus­matkan aiheut­ta­mat päästöt ovat Helsin­ki Ener­gian tuot­teilleen ilmoit­tamis­sa omi­nais­päästöis­sä mukana, eikös vaan.

  8. Koti-isä: Eli pon­nis­te­lut voisi vähitellen suun­na­ta epäre­al­is­ti­sista läm­pen­e­misen tor­ju­mis­su­un­nitelmista toimi­in, jot­ka mah­dol­lis­taisi­vat men­estyk­sekkään elämän läm­penevässä Suomes­sa, Euroopas­sa ja maailmassa.

    Siltähän tämä näyt­tää, että varautu­akin pitäisi. Enkä itse enää usko tuon kah­den asteen tavoit­teen ole­van saavutet­tavis­sa — voisi ehkä juuri ja juuri olla, jos erästä tiet­tyä ener­giantuotan­to­muo­toa ei niin hyl­jek­sit­täisi, mut­ta yleis­es­ti hyväksy­ty­il­lä tekni­ikoil­la ja poli­ti­ikalla näin ei tule tapahtumaan.

    Varautu­mises­sa vaan on sem­moinen pieni ongel­ma, että men­estyk­sekkään elämän mah­dol­lis­tavia toimia ei vält­tämät­tä ole ole­mas­sa, tai ne eivät vält­tämät­tä ole sen real­is­tisem­pia kuin radikaalit päästövähennykset.

    Aina on tietysti mah­dol­lista, että saamme näis­sä isois­sa nopan­heitois­sa riit­tävästi kuu­tosia put­keen, mut­ta sekin näyt­tää mah­dol­liselta, että esimerkik­si iso osa maail­man vil­ja-aitoista muut­tuu aavikoik­si. Jos kaik­ki nyt tun­netut fos­si­iliset käry­tetään, sekin on mah­dol­lista, että päivän­tasaa­jan seuduista tulee käytän­nössä ihmisille asumiskelvot­to­mia läm­pöti­lan ja kos­teuspros­entin vuoksi. 

    En henkilöko­htais­es­ti väl­itä juurikaan speku­loi­da esimerkik­si siitä, minkälaisia sotia elinkelpoisem­mista seuduista sit­ten käy­dään, tai sitä, mil­lä aseil­la ne käy­dään. Se näyt­tää toden­näköiseltä, että niitä seu­raa­vat sodat käy­dään sit­ten pie­nil­lä kivil­lä ja terävil­lä tikuilla.

  9. “Eri­tyis­es­ti tark­istamista vaatii kan­ta, jon­ka mukaan öljyn maail­man­markki­nahin­to­jen nousu lop­ul­ta kään­tää öljyn kulu­tuk­sen lasku­un ja suosii säästöä ja uusi­u­tu­via ener­gialähteitä. Korkea hin­ta tarkoit­taa päin­vas­toin, että yhä uudet esi­in­tymät tule­vat taloudel­lis­es­ti käyt­tökelpoisik­si, kun öljyä kan­nat­taa koh­ta pumpa­ta vaik­ka man­ner­jään alta.”

    Nyt Osmo Soin­in­vaara puhuu asiaa!

  10. Juuri näin. Veroki­ila pois työstä ja fos­si­iliseen ener­giaan. Tul­li niille, jot­ka eivät tule mukaan. 

    Iso kysymys jää silti jäl­jelle: hiilin­ielut. Miten hiilin­ielu­jen muu­tok­set pitäisi ottaa lasken­nas­sa huomioon? Biopolt­toainei­den päästöt esimerkik­si sadan vuo­den tarkastelus­sa ovat huo­mat­ta­vat, jos ote­taan huomioon se vai­h­toe­hto, että bio­mas­sa jäisi met­sään. Jos nielun muu­tos­ta ei ote­ta huomioon, päästöt näyt­tävät pieniltä.

  11. Terävästi ajatel­tu!

    Itse asi­as­sa myös met­al­lien ja monien muiden (kier­rätet­tävien) raa­ka-ainei­den valmis­tus­ta pitäisi verot­taa jo ensim­mäis­es­tä mah­dol­lis­es­ta vai­heesta asti. Kier­rä­tys lisään­ty­isi oleel­lis­es­ti. Nythän alku­tuotan­toa verote­taan vain vähän.

  12. Itse asi­as­sa kivi­hi­iltä kan­nat­taa tosi­aan kul­jet­taa maail­mal­la välil­lä todel­la kaukaakin. Kul­je­tuskus­tan­nuk­set suuril­la rahti­laivoil­la ovat erit­täin pienet.

  13. Oho, enpä olisi uskonut että moista bulkki­tavaraa kan­nat­taa rah­da­ta noin kauas.

    Vähän pelkään ettei Euroopas­sa, eikä ainakaan Suomes­sa ymmär­retä varus­tau­tua ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­tamien sotien varalta.

  14. Hyvä Osmo!

    Ansiokas keskustelun avaus. Otan esi­in joitakin kohtia, joista jotkut resurssiniukku­usasioi­hin pere­htyneet ovat olleet eri mieltä kir­joituk­sesi point­tien kannalta.

    “Eri­tyis­es­ti tark­istamista vaatii kan­ta, jon­ka mukaan öljyn maail­man­markki­nahin­to­jen nousu lop­ul­ta kään­tää öljyn kulu­tuk­sen lasku­un ja suosii säästöä ja uusi­u­tu­via ener­gialähteitä. Korkea hin­ta tarkoit­taa päin­vas­toin, että yhä uudet esi­in­tymät tule­vat taloudel­lis­es­ti käyt­tökelpoisik­si, kun öljyä kan­nat­taa koh­ta pumpa­ta vaik­ka man­ner­jään alta.”

    Tässä on käymässä niin, että esim. Yhdys­val­lois­sa ajet­tu­jen kilo­me­trien määrä ja öljyn kulu­tus ovat olleet laskus­sa jo vuodes­ta 2005. Samat­en Euroopas­sa ja OECD-mais­sa yleen­sä sekä öljyn, sähkön että primääriener­gian kulu­tus on ollut laskus­sa jo vuosia. Koko maail­man osalta ei, kos­ka kehit­tyväl­lä maail­mal­la on ollut varaa lisätä fos­si­ilisen ener­gian kulu­tus­ta. Ei ole tietenkään var­maa että käänne on pysyvä, mut­ta ain­utk­er­taisen pitkään lasku on jo jatkunut. Jos olete­taan, että jokainen julkisen sek­torin velan euro on lisän­nyt kansan­talout­ta eurol­la, niin elin­ta­somme oli korkeim­mil­laan yli viisi vuot­ta sitten.

    Lisäk­si fos­si­il­isi­in ener­gian­lähteisi­in pätee alene­va rajahyö­ty siten, että sijoitet­tu ener­gia­panos antaa koko ajan pienem­män ener­gia­panok­sen takaisin. Tek­sasin öljyl­lä oli satak­er­tainen ener­giantakaisin­mak­suk­er­roin. Kanadan ter­vahiekalla se on luokkaa 2–4. Charles Hall, ener­giantakaisin­mak­suk­er­roin-käsit­teen lanseer­an­nut pro­fes­sori, on sitä mieltä että nykyi­nen fos­si­iliseen ener­giaan perus­tu­va infra vaatii vähin­tään suh­teen 5. Kanadan ter­vahiekan kaltaisil­la lähteil­lä nykyisen talous ei siis voisi pitkään pyöriä. Voi kyl­lä olla, että ilmas­ton kannal­ta tuo ener­giantakaisin­mak­suk­er­roin piene­nee liian hitaasti, eli ehdo­tuk­sesi fos­si­ilisen ener­gian tar­jon­nan rajoit­tamis­es­ta on joka tapauk­ses­sa hyvä.

    “Ain­oa ratkaisu on fos­si­ilis­ten polt­toainei­den voimakas vero­tus. Se nos­taa kulut­ta­jahin­to­ja vähen­tä­nen kulu­tus­ta ja alen­taa tuot­ta­jahin­to­ja alen­taen tar­jon­taa tehdessään joidenkin esi­in­tymi­nen hyö­dyn­tämisen ja uusien etsimisen kan­nat­ta­mat­tomak­si. Öljyn kalgtaista tuotet­ta tehdään jo öljy­hiekas­ta ja koh­ta lisään­tyvässä määrin kivihiilestä.”

    Moni uskoo, että talouskasvu lop­puu (ellei ole jo lop­punut) korkeisi­in öljyn hin­toi­hin. Joka tapauk­ses­sa tämä vero­tus on hyvä idea.

    “Mut­ta pysyäk­semme kah­den asteen tavoit­teessa, pitäisi tun­ne­tu­ista varan­noista jät­tää maa­han 80 %. Ei aivan vaiku­ta siltä, että näin olisi tarkoi­tus tehdä, kos­ka jos olisi, ei kai kym­meniä mil­jarde­ja euro­ja käytet­täisi uusien esi­in­tymi­nen etsimiseen.”

    Hmm. Öljy-yhtiöi­den kan­nus­timet toimi­vat niin, että ne eivät ilmoi­ta meille, että hei nyt öljyn etsin­tä kulut­taa saman ver­ran rahaa kuin tuot­taa. Tätä piilotel­laan mah­dol­lisim­man pitkään, jos näin käy.

    “Tähän ei ole real­is­tista ratkaisua, joten yritetään vähän hulvattomampaa.
    Jos maail­man kan­soista merkit­tävä enem­mistä tulisi lop­ul­ta yksimielisek­si siitä, että tälle asialle on tehtävä jotain, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den kulu­tusvero­ja (tai päästöoikeuk­sien hin­taa) nos­tet­taisi­in reilusti. Tämä nos­taisi ener­gian hin­taa ja alen­taisi sen tuot­ta­jahin­to­ja. Kerä­tys­tä rahoista merkit­tävä osa käytet­täisi­in siihen, että osa maail­man esi­in­tymistä ostet­taisi­in pois; siis mak­set­taisi­in siitä, ettei niitä hyö­dyn­netä. Tähän riit­täisi aika pieni osa noista vero­tu­loista, kos­ka köytöstä tietysti ostet­taisi­in pois huonoiten kan­nat­ta­va tuotan­to, jon­ka saa­nee aika halvalla.”

    Mah­ta­va idea!

    Uusklas­sisen talousti­eteen ken­ties suurin trage­dia on se, että se ei tun­nista aineel­lis­ten resurssien tarpeel­lisu­ut­ta talouskasvulle. Niin­pä hyödyl­listä työtä ja pääo­maa on verotet­tu sen sijaan, että olisi pitänyt verot­taa maa­ta ja ehtyviä luon­non­va­ro­ja. Tietysti ei vieläkään ole täysin mah­do­ton­ta muut­taa kelkkaa.

    Liuskekaa­su on osin Wall Streetin paisut­ta­ma kupla (siel­lä on pake­toitu hyviä ja huono­ja kaa­sue­si­in­tymiä yhteen ja myy­ty hyvien hin­nal­la. Vähän kuten sub­prime-asun­to­lain­o­ja aikanaan). Liuskekaa­suku­plas­ta enem­män täällä:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/09/02/liuskekaasusta-ei-ole-siltapolttoaineeksi/#.UlWXClA0zW8

  15. Riku Merikos­ki:
    Itse asi­as­sa kivi­hi­iltä kan­nat­taa tosi­aan kul­jet­taa maail­mal­la välil­lä todel­la kaukaakin. Kul­je­tuskus­tan­nuk­set suuril­la rahti­laivoil­la ovat erit­täin pienet. 

    Luul­tavasti sitä haket­takin olisi halvem­pi ja helpom­pi han­kkia Brasil­ias­ta tai Indone­si­as­ta kuin Hämeestä tai Savos­ta. Ainakin Helsin­gin voimaloihin.

  16. Hyvä kun nos­tit tuon asian esi­in, tätä olen tuskail­lut mon­esti. Raport­te­ja halpenevan kivi­hi­ilen vaiku­tuk­sista on esitel­ty Helsin­gin Ener­gian johtokun­nallekin jo pitkään. On joko löy­det­tävä taloudel­liset keinot fos­si­ilis­ten jät­tämisek­si maa­han tai sit­ten ratkaisu on CSS. Mut­ta ratkaisu ei ole mah­dol­lisim­man hyvä sopeu­tu­mi­nen. Ilmas­ton­muu­tok­sen suu­ru­us­lu­ok­ka on sel­l­ainen, ettei täl­lainen yksi apinala­ji pysy siinä myller­ryk­sessä pinnalla.

  17. J. M. Korho­nen: En henkilöko­htais­es­ti väl­itä juurikaan speku­loi­da esimerkik­si siitä, minkälaisia sotia elinkelpoisem­mista seuduista sit­ten käy­dään, tai sitä, mil­lä aseil­la ne käydään.

    Toiv­ot­tavasti (ja oletet­tavasti) vaikka­pa ne tahot, jot­ka nyt miet­tivät Hor­neteille seu­raa­jia, välit­tävät miettiä.

    Voit­ta­jan strate­gia on toden­näköis­es­ti hyö­dyn­tää mak­si­maalis­es­ti mak­si­maalisen läm­pen­e­misen ennustei­ta tule­vaisu­ut­ta suun­niteltaes­sa. On sinän­sä eri­no­mainen asia, että on täl­lainen pitkän aika­jän­teen melko var­mal­la poh­jal­la ole­va ennuste ylipään­sä käytet­tävis­sä. Mikä voisi esimerkik­si olla Suomen asukasluku vuon­na 2100; 10, 50 tai 100 miljoon­aa vai jotain muuta?

  18. Sylt­ty:
    On tuos­sa sin­un ajat­telus­sasi virhe. Ei kai kivi­hi­iltä kan­na­ta kovin pitk­iä matko­ja kuljettaa? 

    Jos Sak­sa lopet­taisi kivi­hi­ilen käytön, tuskin­pa se laivaisi käyt­tämät­tä jäänyt­tä hiiltä toiselle puolelle maail­maa kulutettavaksi.

    Kivi­hi­iltä kan­nat­taa kul­jet­taa Yhdys­val­loista Sak­saan. Kivi­hi­ilen rahti mak­saa luokkaa 10 euroa/tonni 4000 mer­i­mailil­ta. Kivi­hi­ili tuskin olisi maail­man toisek­si tärkein ener­gian­lähde jos sitä ei voisi laival­la kul­jet­taa. Kivi­hi­ilen hin­ta on noin 100–200 euroa ton­nil­ta eli 5–10 % hin­nas­ta on merikul­je­tuk­sia riip­puen toki kuljetusmatkasta. 

    Sak­sa tuot­ti viime vuon­na 46 miljoon­aa ton­nia öljyek­vi­va­lent­ti­ton­nia kivi­hi­iltä ja kulut­ti 79 vas­taavaa yksikköä eli Sak­sa ei net­tovie vaan net­to­tuo kivihiiltä.

  19. Sitä minä en ymmär­rä, mik­si EU ei ole liit­toutunut Kiinan tai Int­ian kanssa USA:ta vas­taan. USA pis­tet­täisi­in vien­ti­tuot­tei­den osalta boikot­ti­in suuril­la tulleil­la, ja tuon­ti kor­vat­taisi­in Aasian tuon­nil­la. Aasian talous saisi potkua, ja ehkä se suos­tu­isi tästä hyvästä ilmas­totalkoisi­in parem­min mukaan.

  20. Hyvä avaus, mut­ta olenko ain­oa, jon­ka mielestä seu­raavien kah­den kohdan keskinäi­nen logi­ik­ka ei toi­mi kovin hyvin? (Kään­netyssä järjestyksesä):

    Ain­oa ratkaisu on fos­si­ilis­ten polt­toainei­den voimakas vero­tus. Se nos­taa kulut­ta­jahin­to­ja vähen­tä­nen kulu­tus­ta ja alen­taa tuot­ta­jahin­to­ja alen­taen tar­jon­taa tehdessään joidenkin esi­in­tymi­nen hyö­dyn­tämisen ja uusien etsimisen kannattamattomaksi.

    ja

    Liuskekaa­su syr­jäyt­tää Yhdys­val­lois­sa kivi­hi­iltä ja näin Yhdys­valat pääsee päästö­jen vähen­nys­tavoit­teeseen­sa. Hyvä?

    Har­mi vain, että tämä on alen­tanut kivi­hi­ilen hinta[a] niin, että sen käyt­tö vas­taavasti lisään­tyy muual­la maailmassa

  21. z:
    Sitä minä en ymmär­rä, mik­si EU ei ole liit­toutunut Kiinan tai Int­ian kanssa USA:ta vas­taan. USA pis­tet­täisi­in vien­ti­tuot­tei­den osalta boikot­ti­in suuril­la tulleil­la, ja tuon­ti kor­vat­taisi­in Aasian tuon­nil­la. Aasian talous saisi potkua, ja ehkä se suos­tu­isi tästä hyvästä ilmas­totalkoisi­in parem­min mukaan.

    Parem­pi kysymys on, mik­si USA ei ole liit­toutunut Kiinan, Int­ian ja Venäjän kanssa Euroop­paa vastaan.

    Taino. Vähän huono kysymys, kos­ka ne ovat. Ainakin kaik­ki nämä vas­tus­ti­vat Euroopan suun­nitelmia verot­taa lento­jen co2 päästöjä.

    Ei kan­na­ta olet­taa että Kiina, Intia tai kehi­tys­maat yleis­es­ti jakaisi­vat saman “vihreän” arvo­maail­man Euroopan kanssa. 

    (Joo, var­masti juh­la­puheis­sa kaik­ki kan­nat­ta­vat vihreyt­tä, mut­ta eivät teoissa.)

  22. Kaj Luukko:
    Entäpä jos markki­noille saatet­taisi­in ener­gia­muo­to, jon­ka kus­tan­nuk­set alit­ta­vat fos­si­ilis­ten tuotantokustannukset? 

    Ei käy, kos­ka sehän tarkoit­taisi että voitaisi­in jatkaa busi­ness as usu­al. Hei­di Hau­ta­la kir­joit­ti Turun sanomis­sa vuon­na 2002 suo­raan sen, mikä ydin­voimas­sa mät­tää kaikkein eniten: 

    “Ydin­voiman kan­nat­ta­jien taus­ta-ajatuk­se­na tun­tuu ole­van, että kaik­ki jatkukoon ennal­laan, busi­ness as usual. 

    Ei tähän kat­san­tokan­taan oikein sovi mikään muukaan hal­pa energiantuotantomuoto.

  23. Laskeske­lin karkeasti, että Siperi­as­ta tuo­tu hiili nos­taa hiilen hiilid­iok­sidipäästöjä noin 20% suu­ru­us­lu­okkaa (erään amerikkaisen esimerkin ja ker­toimien poh­jal­ta). Lisäpäästöt tule­vat hiilen louhin­nas­ta ja sen metaa­nipäästöistä, las­tauk­sista (2 ker­taa), junakul­je­tuk­ses­ta Venäjän läpi Pietarin alueelle ja laivauk­ses­ta Helsinkiin.

    Juna ja laivakul­je­tuk­set ovat todel­la halpo­ja eivätkä päästötkään ole kovin suuria. Mut­ta siis yhtä hyvin puuhakkeen/pellettien juna. ja laivakul­je­tuk­set ovat halpoja.

    1. Puuhak­keen kulket­ta­mi­nen on ener­giayk­sikköä kohden aika paljon kivi­hi­iltä kalli­im­paa, kos­ka se on niin tilavaa ja kos­ka siinä kul­jete­taan mukana aika paljn myös vettä.

  24. Marko Hami­lo: Iso kysymys jää silti jäl­jelle: hiilin­ielut. Miten hiilin­ielu­jen muu­tok­set pitäisi ottaa lasken­nas­sa huomioon? Biopolt­toainei­den päästöt esimerkik­si sadan vuo­den tarkastelus­sa ovat huo­mat­ta­vat, jos ote­taan huomioon se vai­h­toe­hto, että bio­mas­sa jäisi met­sään. Jos nielun muu­tos­ta ei ote­ta huomioon, päästöt näyt­tävät pieniltä.

    Jos bio­mas­sa jäisi met­sään sadak­si vuodek­si, osa siitä lahoaisi ja muo­dostaisi hiilid­iok­sidia. Kyl­lä met­sä Suomes­sa kas­vaa aina uudelleen, itse asi­as­sa met­sälakikin velvoit­taa met­sit­tämiseen 4 vuo­den sisäl­lä (joko luon­tais­es­ti tai istut­ta­mal­la). Nuori kas­va­va met­sä sitoo hiilid­iok­sidia eniten, van­ha met­sä muut­tuu ajan mit­taan läh­es hiilineu­traa­lik­si. eli bio­mas­sa ei enää lisään­ny. Paras käyt­tö­ta­pa tietysti olisi vaikka­pa puu­rak­en­t­a­mi­nen, jos­sa varas­toidaan hiiltä jopa sadoik­si vuosik­si. Kokkolan Ped­a­go­gio (Suomen van­hin puu­raen­nus) on esimerkik­si raken­net­tu jo 1600-luvun lopulla.

    1. Coun­try­boy
      Ilmake­hän osalta olen­naista ovat varan­to­su­ureet, eivät vir­ta­su­ureet. Se hiili, joka ei ole sitoutunut bio­mas­saan on ilmake­hässä. Mil­lainen met­sän­hoito mak­si­moi met­sään sitoutuneen hiilen määrän on ilmake­hän kannal­ta olennaisin.

  25. K. Uok­ka: Parem­pi kysymys on, mik­si USA ei ole liit­toutunut Kiinan, Int­ian ja Venäjän kanssa Euroop­paa vastaan.

    Taino. Vähän huono kysymys, kos­ka ne ovat. Ainakin kaik­ki nämä vas­tus­ti­vat Euroopan suun­nitelmia verot­taa lento­jen co2 päästöjä.

    Ei kan­na­ta olet­taa että Kiina, Intia tai kehi­tys­maat yleis­es­ti jakaisi­vat saman “vihreän” arvo­maail­man Euroopan kanssa. 

    (Joo, var­masti juh­la­puheis­sa kaik­ki kan­nat­ta­vat vihreyt­tä, mut­ta eivät teoissa.)

    Kehi­tys­mail­la luulisi ole­van moti­vaa­tio­ta jakaa. Juuri nämä alueethan ovaat vaaras­sa muut­tua elinkelvot­timik­si muu­tosten seu­rauk­se­na. USA:lla saman­laista riskiä ei ole samas­sa mittasuhteessa.

  26. Real­isti­nen ratkaisu pois­taisi esteitä ydin­voiman ja muiden halpo­jen ja puh­taamien tieltä ja vähen­täisi päästöki­in­tiöitä, jol­loin niiden hin­ta nousisi.

    Aikataul­ul­lakin on väliä: jos fos­si­ilis­ten polt­ta­mi­nen lykkään­tyy, ilmas­ton viilen­nys­tä ja sopeu­tu­mista ehditään kehit­tää enemmän.

    1. Ydin­voimalle tulisi var­maan paljon kan­nat­ta­jia vihreästä suun­nas­ta, jos ydin­voimaan jol­lakin taval­la liitet­täisi­in pyrkimys vähen­tää fos­si­ilista ener­giaa. Kun sil­lä sen sijaan tavoitel­laan hal­paa ener­giaa, se vie vain huonom­paan suun­taan, kos­ka se on omi­aan viemään tuotan­toa ja kulu­tus­ta kohden suur­ta energiariippuvuutta.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Countryboy
    Ilmake­hän osalta olen­naista ovat varan­to­su­ureet, eivät vir­ta­su­ureet. Se hiili, joka ei ole sitoutunut bio­mas­saan on ilmake­hässä. Mil­lainen met­sän­hoito mak­si­moi met­sään sitoutuneen hiilen määrän on ilmake­hän kannal­ta olennaisin.

    No nyt on men­ty Suomes­sa juuri tähän suun­taan kos­ka puu­varan­not ovat kas­va­neet. Näin on käynyt mon­es­sa muus­sakin maas­sa, kuten esim. Pekka Kaupin ja kv. tutkimus­ryh­män tutkimuk­set ovat osoittaneet.

    Osmo Soin­in­vaara: Puuhak­keen kulket­ta­mi­nen on ener­giayk­sikköä kohden aika paljon kivi­hi­iltä kalli­im­paa, kos­ka se on niin tilavaa ja kos­ka siinä kul­jete­taan mukana aika paljn myös vettä.

    Onko tästä joku tutkimus­tu­los vai vain olettamus.Ehkä näin on mut­ta yleen­sä puuhaket­ta kul­jete­taan lyhyem­piä matko­ja, ei tuotane Someen Aus­tralias­ta asti. Ei kivi­hi­ilessäkään ole hiiltä kuin 75% tasoa. Lisäk­si siinä (varsinkin lig­ni­itis­sä) on myös rikkiä, mitä puuhak­keessa ei ole.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Ydin­voimalle tulisi var­maan paljon kan­nat­ta­jia vihreästä suun­nas­ta, jos ydin­voimaan jol­lakin taval­la liitet­täisi­in pyrkimys vähen­tää fos­si­ilista ener­giaa. Kun sil­lä sen sijaan tavoitel­laan hal­paa ener­giaa, se vie vain huonom­paan suun­taan, kos­ka se ono­mi­aan viemään tuotan­toa ja kulu­tus­ta kohden suur­ta energiariippuvuutta. 

    No kyl­lähän jo nyt on tur­val­lisu­us­vaa­timushys­te­ri­al­la saatu (uudel­la) ydin­voimal­la tuote­tun ener­gian hin­ta aika korkealle. Pitäisikö ydin­voimapoli­ti­ikalla tähdätä siihen, että sikäli kun jatkos­sa opi­taan tekemään halvem­mal­la parem­pia voimaloi­ta, korote­taan koko ajan vaa­timus­ta­soa niin ettei ener­gian hin­ta pääse laske­maan? Toki voidaan hyvinkin argu­men­toi­da, että nykyiset uudet ydin­voimalat ovat jo tarpeek­si tur­val­lisia. Ehkä, jos tuotan­tokus­tan­nuk­set laske­vat, pitäisi vain yksiselit­teis­es­ti nos­taa energiaveroja.

    Pysty­isin ymmärtämään ydin­voiman vas­tus­ta­jia paljon parem­min jos he vas­tus­taisi­vat edes tuotet­tua ener­giayk­sikköä kohden samal­la inten­si­teetil­lä kivi­hi­ilivoimaa (joka on joka suh­teessa ydin­voimaa vähin­tään 1000 ker­taa haitallisempaa).

    Nim­imerk­ki Tiedemies esit­ti jos­sain vai­heessa tutkimus­reak­torin rak­en­tamista Suomeen ja käyte­tyn ydin­polt­toaineen maa­han­tuon­nin sal­lim­ista, tarkoituk­se­na kehit­tää menetelmiä ydin­jät­teen hyö­dyn­tämisek­si ener­gian­läh­teenä. Täl­laiselle han­kkeelle olisi aika help­poa saa­da kan­sain­vä­li­nen rahoi­tus, jos poli­it­tista tah­toa löy­ty­isi, ja toisaal­ta ydin­jätet­teen maa­han­tuon­nista ja väli­varas­toin­nista saisi kerät­tyä sievoisia sum­mia val­tion kas­saan. Olen vil­pit­tömästi sitä mieltä, että tämä on eri­no­maisen hyvä idea. Ei pelkästään Suomen vaan koko maail­man ydinen­er­giat­alouden kannal­ta. Mitä parem­min osaamme pela­ta ydin­polt­toaine­ma­te­ri­aalien kanssa, sitä tur­val­lisem­pi maail­ma on siinä vai­heessa kun nykyiset kehi­tys­maat vääjäämät­tä rak­en­ta­vat omia ydin­voimaloitaan. (Mik­si eivät rak­en­taisi? Sel­l­aiset asi­at, joi­ta meil­lä pide­tään aivan perus­tarpeina ja vält­tämät­töminä elämän itses­tään­selvyyksinä, vaa­ti­vat sähköä (kylmälait­teet! pesukoneet!), ja isos­sa mit­takaavas­sa sähköä kuluu paljon.)

    Olen siinä luu­los­sa, että ihmiskun­nan pitkän aikavälin pääasialli­nen ener­giantuotan­to­muo­to tulee ole­maan aurinkosähkö. Väli­vai­heen yli pääsemisek­si tarvit­semme ydinvoimaa.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Ydin­voimalle tulisi var­maan paljon kan­nat­ta­jia vihreästä suun­nas­ta, jos ydin­voimaan jol­lakin taval­la liitet­täisi­in pyrkimys vähen­tää fos­si­ilista ener­giaa. Kun sil­lä sen sijaan tavoitel­laan hal­paa ener­giaa, se vie vain huonom­paan suun­taan, kos­ka se ono­mi­aan viemään tuotan­toa ja kulu­tus­ta kohden suur­ta energiariippuvuutta.

    Eikö tämän ongel­man voisi hoitaa vero­tuk­sel­la täs­mälleen samaan tapaan kuin esität fos­si­ilis­ten polt­toaineille. Eri­laiset verot eri energialähteille. 

    En myöskään ole aivan var­ma, että nyt hal­pa ener­gia veisi kohti suurem­paa ener­gia­ri­ip­pu­vu­ut­ta. Yleinen ymmär­rys on, että ener­gian hin­ta joka tapauk­ses­sa nousee, kun kehit­tyvät maat nos­ta­vat elintasoaan.

    ydin­voimaa: Aikataul­ul­lakin on väliä: jos fos­si­ilis­ten polt­ta­mi­nen lykkään­tyy, ilmas­ton viilen­nys­tä ja sopeu­tu­mista ehditään kehit­tää enemmän.

    Samaa mieltä.

    1. Tapio
      Mene akt­so­maan Saudio-Ara­bi­aan, mihin hal­pa ener­gia johtaa. Väite, ettei ener­gian kulu­tuk­sel­la olisi lainkaan hin­ta­jous­toa vaatii hyvät perustelut.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Ydin­voimalle tulisi var­maan paljon kan­nat­ta­jia vihreästä suun­nas­ta, jos ydin­voimaan jol­lakin taval­la liitet­täisi­in pyrkimys vähen­tää fos­si­ilista ener­giaa. Kun sil­lä sen sijaan tavoitel­laan hal­paa ener­giaa, se vie vain huonom­paan suun­taan, kos­ka se ono­mi­aan viemään tuotan­toa ja kulu­tus­ta kohden suur­ta energiariippuvuutta.

    Vihrei­den kan­nat­taisi myös analysoi­da absolu­ut­tis­ten riskien suu­ru­ut­ta: Ydin­voimala- tai “Onkalo”-onnettomuus on vaiku­tusalueeltaan rajalli­nen, ilmas­to­muu­tos on globaali. Mitkähän mah­ta­vat olla eri val­in­to­jen riskit (=tapah­tu­man toden­näköisyys x tapah­tu­man vakavuus).

    1. Vihrei­den kan­nat­taisi myös analysoi­da absolu­ut­tis­ten riskien suu­ru­ut­ta: Ydin­voimala- tai “Onkalo”-onnettomuus on vaiku­tusalueeltaan rajalli­nen, ilmas­to­muu­tos on globaali. Mitkähän mah­ta­vat olla eri val­in­to­jen riskit (=tapah­tu­man toden­näköisyys x tapah­tu­man vakavuus).

      Tapio. Luitko ollenkaan mitä kir­joitin. Kir­joitin, että jos olisi tarkoi­tus, että ydin­voima tulee fos­si­ilisen ener­gian sijaan eikä sen lisäk­si, se voisi kiin­nos­taa vihreästi ajat­tele­via paljon enem­män. Se on var­maa, että ydinvo9iman + kivi­hi­ilen riskit ovat suurem­mat kuin pelkän kivi­hi­ilen riskit, siis kun kivi­hi­iltä on molem­mis­sa vai­h­toe­hdois­sa yhtä paljon.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Ydin­voimalle tulisi var­maan paljon kan­nat­ta­jia vihreästä suun­nas­ta, jos ydin­voimaan jol­lakin taval­la liitet­täisi­in pyrkimys vähen­tää fos­si­ilista ener­giaa. Kun sil­lä sen sijaan tavoitel­laan hal­paa ener­giaa, se vie vain huonom­paan suun­taan, kos­ka se ono­mi­aan viemään tuotan­toa ja kulu­tus­ta kohden suur­ta energiariippuvuutta. 

    Jos tuo vaa­timus liitet­täisi­in myös uusi­u­tu­vaan ener­giaan, uusi­u­tuville tulisi var­maan paljon kan­nat­ta­jia ei-vihrei­den ympäristön­suo­jeli­joiden suunnasta.

    Jos kat­soo vaik­ka Sak­saa ja Ran­skaa, ihan saman­laisia yhteiskun­ti­a­han ne ener­gianku­lu­tuk­seltaan ovat, Ran­s­ka vain tekee paljon isom­man osu­u­den sähköstään puh­taasti ydinvoimalla. 

    Tässä Osmon argu­men­tis­sa on kyse ns. Has­sin paradok­sista, jos­sa ydin­voima on jotenkin lomit­tuneessa tilas­sa ja sik­si samanaikaises­ti sekä liian kallista että liian hal­paa. Niin kallista, että sitä ei saisi kukaan edes omil­la rahoil­laan rak­en­taa, ja niin hal­paa, että se ei kor­vaa fos­si­il­isia vaan ain­oas­taan tulee niiden päälle.

    Jos ydin­voima on liian hal­paa, sitä voidaan kyl­lä verot­taa sen ver­ran, että kulut­ta­jalle tai teol­lisu­udelle ener­gia on tarpeek­si kallista kan­nus­ta­maan ener­gian­säästöön. Uusi­u­tu­vien kohdal­la toim­i­taan peri­aat­teessa samal­la taval­la eli pide­tään ener­gian hin­ta poli­it­tis­es­ti tavoitel­lul­la tasol­la, ja jot­ta sitä myös tuotet­taisi­in, tarvi­taan negati­ivi­nen vero eli tukiainen.

    Sit­ten voisi kysyä, että kumpi on julkisen talouden kestävyys­va­jeen kannal­ta parem­pi vai­h­toe­hto, puh­das ener­gia­muo­to, jota voi verot­taa vai puh­das ener­gia­muo­to, jota pitää tukea.

    Tosin uusi­u­tu­vi­in liit­tyy tavat­toman suuria ongelmia tuotan­non stokastisu­u­den takia. Aurinkosähkö voi kesälauan­taisin Sak­sas­sa tuot­taa suun­nilleen kaiken Sak­san tarvit­se­man sähkön. Talvel­la aurinko ei tuo­ta juuri mitään, joten sitä varten pitää olla varaka­p­a­siteet­ti. Äkil­lisi­in muu­tok­si­in tarvi­taan val­tavia kalli­ita pump­pu­voimaloi­ta ja muu­ta teknolo­giaa, jota vas­ta ollaan tuo­mas­sa markkinoille.

    Ydin­voimaa saisi parhaim­mil­laan mod­u­laaris­es­ti sadan megawatin mötiköinä sar­jatuotan­tona. Mut­ta kun ei kiin­nos­ta, kun ilmas­ton­muu­tos ei ole eräille ongel­ma, vaan veruke.

    1. Tässä Osmon argu­men­tis­sa on kyse ns. Has­sin paradok­sista, jos­sa ydin­voima on jotenkin lomit­tuneessa tilas­sa ja sik­si samanaikaises­ti sekä liian kallista että liian hal­paa. Niin kallista, että sitä ei saisi kukaan edes omil­la rahoil­laan rak­en­taa, ja niin hal­paa, että se ei kor­vaa fos­si­il­isia vaan ain­oas­taan tulee niiden päälle.

      Marko, kyl­lä sin­un pitäisi ymmärtää tämä, jos vain haluat.

      Ydin­voimalan keskimääriset kulut megawat­tia kohden ovat jotain 50€/MWh (Olk­ilu­o­to 3) ja 80 euroa/MWh (Ole­tuk­seni Fen­novoimas­ta) Sik­si se on omis­ta­jilleen kallista. Sen muut­tuvat kulut ovat alle 5 €/MWh, jol­loin tuol­laisen möhkälemäisen tehon tulem­i­nen Suomen kapeille sähkö­markki­noille ajaa markki­nahin­nan hyvin alas, ajoit­tain tuo­hon viiten euroon, kos­ka ydin­vo­ma­laa ei kan­na­ta sulkea juuri koskaan. Sik­si se on kulut­ta­jille hyvin hal­paa houkuet­teln ener­gian haaskauk­seen ja omis­ta­jilleen erit­täin kannattamatonta.

  32. Aki Suokko: Kivi­hi­iltä kan­nat­taa kul­jet­taa Yhdys­val­loista Sak­saan. Kivi­hi­ilen rahti mak­saa luokkaa 10 euroa/tonni 4000 mer­i­mailil­ta. Kivi­hi­ili tuskin olisi maail­man toisek­si tärkein ener­gian­lähde jos sitä ei voisi laival­la kul­jet­taa. Kivi­hi­ilen hin­ta on noin 100–200 euroa ton­nil­ta eli 5–10 % hin­nas­ta on merikul­je­tuk­sia riip­puen toki kuljetusmatkasta. 

    Sak­sa tuot­ti viime vuon­na 46 miljoon­aa ton­nia öljyek­vi­va­lent­ti­ton­nia kivi­hi­iltä ja kulut­ti 79 vas­taavaa yksikköä eli Sak­sa ei net­tovie vaan net­to­tuo kivihiiltä.

    Hyvä tietää. Hiilen ener­gi­sisältö on toimtisu­ti­las­sa n 25 Mj/kg, öljyn n. 40–42 MJ/kg ja hak­keen n 6 MJ/kg. http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/bioenergia/biopolttoaineiden_lampoarvoja .

    Aus­trali­aan mat­ka taitaa olla kaiki­nen mutki­neen 12.000 meripeninkul­maa (van­han liiton miehenä käytän tätä ilmaisua) eli laivakul­je­tuskus­tan­nuk­set oli­si­vat (ilman las­tauk­sia) 30 e/tonni eli 3 snt/kg.

    Syytä muis­taa, että kivi­hi­ili on öljyä helpom­pi ja vaarat­tomampi kul­jetet­ta­va ja varastoitava.

    1. Lisäk­si hakek­i­lo vie paljon enem­män tilaa kuin kivi­hi­ili. Ei tai­da rekkaan mah­tua haket­ta sitä normi­na ole­vaa 60 tonnia.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei kai siihen mitään tutkimus­ta tarvi­ta, että kuu­tio­ta kohden puuhakkessa on vähem­män energiaa.

    Ei tosi­aankaan. Mut­ta kuin­ka paljon: se selviää vain kalorimetrisil­lä tutkimuksilla.

  34. Markku af Heurlin: Hyvä tietää. Hiilen ener­gi­sisältö on toimtisu­ti­las­sa n 25 Mj/kg, öljyn n. 40–42 MJ/kg ja hak­keen n 6 MJ/kg.http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/bioenergia/biopolttoaineiden_lampoarvoja .

    Aus­trali­aan mat­ka taitaa olla kaiki­nen mutki­neen 12.000 meripeninkul­maa (van­han liiton miehenä käytän tätä ilmaisua) eli laivakul­je­tuskus­tan­nuk­set oli­si­vat (ilman las­tauk­sia) 30 e/tonni eli3 snt/kg.

    Syytä muis­taa, että kivi­hi­ili on öljyä helpom­pi ja vaarat­tomampi kul­jetet­ta­va ja varastoitava.

    Tot­ta kaik­ki muu pait­si tuo hak­keen läm­pöar­vo, 6 MJ/kg on kyl­lä todel­la alakant­ti­in. Usein hake ainakin Suomes­sa tehdään jonkin ver­ran kuiv­uneesta raa­ka-aineesta, jol­loin sen läm­pöar­vo on luokkaa 10–14 MJ/kg. Tuskin merien yli noin märkää/tuhkapitoista tavaraa tuo­daan kuin 6 MJ/kg?

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Tapio
    Mene akt­so­maan Saudio-Ara­bi­aan, mihin hal­pa ener­gia johtaa. Väite, ettei ener­gian kulu­tuk­sel­la olisi lainkaan hin­ta­jous­toa vaatii hyvät perustelut. 

    Sau­di-Ara­bia on hie­man huono esimerk­ki, vaik­ka siel­lä aika äärim­mäistä tuh­laus­ta kyl­lä esi­in­tyy (esimerkik­si tässä artikke­lis­sa viitat­tu maitoti­la), sil­lä on melkoisen selvää, että hal­pa ener­gia ei ole ongelmien pääasialli­nen lähde.

    Nor­ja olisi parem­pi esimerk­ki Suomen kaltais­es­ta maas­ta, jol­la on val­taisat ener­giavaran­not. Vaik­ka ben­sa mak­saa siel­lä kait suun­nilleen sen minkä meil­läkin, kyl­lä Sta­toilin raakaöljyn tuotan­tokus­tan­nuk­set ovat oleel­lis­es­ti alle maailmanmarkkinahinnan.

    1. Nor­ja on vas­tu­ulli­nen esimerk­ki, kos­ka öljy­varat eivät ole johta­neet hal­paan ener­giaan, Samoin on asianti­la Hol­lan­nis­sa. Tästä me juuri yritimme keskustel­la. Jos halu­taan vas­tu­ullista e´nergiapolitiikkaa, kulut­ta­jahin­ta on pidet­tävä riit­tävän korkeana.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si hakek­i­lo vie paljon enem­män tilaa kuin kivi­hi­ili. Ei tai­da rekkaan mah­tua haket­ta sitä normi­na ole­vaa 60 tonnia.

    Ei kai siihen mitään tutkimus­ta tarvi­ta, että kuu­tio­ta kohden puuhakkessa on vähem­män energiaa.

    Aivan mah­tavia nämä älyl­liset kuperkeikat joil­la vihreät ylistävät fos­si­il­lista polt­toainet­ta. Toiv­ot­tavasti joku kerää tal­teen, nämö ovat varsi­naisia vihreän argu­men­toin­nin helmiä

    1. KariS
      Sin­ul­la on jotain viha­sokeut­ta. Keskustelemme siitä, kan­nat­taako haket­ta kul­jet­ta yhtä pitk­iä matko­ja kuin kivi­hi­iltä kannattaa.

  37. Nyt Osmo sin­ul­ta tulee, anteek­si vain, vähän sisäis­es­ti ris­tiri­itaista juttua. 

    Ensin esität, että esim. öljyn hin­nan kohoami­nen ei vält­tämät­tä johdakaan öljyn kulu­tuk­sen lasku­un, vaan kor­vaavien, likaisem­pi­en öljylähtei­den käyt­töönot­toon. Hyvä, näin se nähdään mon­es­sa muus­sakin päässä. Eikä se muuten rajoitu öljyyn, vaan sama pätee myös hiileen ja kaasuun.

    Sit­ten heität ihan puun takaa, että on kuitenkin paha jut­tu, että raken­netaan mah­dol­lisim­man edullista, ei-fos­si­ilista ener­giaa. Vaik­ka tuon aikaisem­man logi­ikan selkeä imp­likaa­tio on nähdäk­seni se, että niin kauan kun ener­gian­läh­teen A tar­jon­taa voidaan lisätä, ener­gian­läh­teen A laa­jamit­taisek­si kor­vaamisek­si ener­gian­läh­teen B täy­tyy olla halvem­paa. No, ehkä olen ihan väärässä.

    Mut­ta sit­ten menee kyl­lä jo met­sään, kun vielä väität, että hin­nal­la 5 €/MWh myy­ty sähkö ei syr­jäyt­täisi esim. hiilivoimalaa verkos­ta, vaan vain houkut­telisi ener­gian haaskauk­seen. Mah­ta­neeko ihan todel­la olla näin?

    Ja miten ihmeessä hin­taan mii­nus 5€/MWh “myy­ty” tuulisähkö ei voi houkutel­la ener­gian haaskauk­seen??? Vai oliko se nyt niin, että tuules­ta tule­vat elek­tron­it houkut­tel­e­vat investoin­te­ja “ihan koh­ta” valmi­ina ole­vaan ener­gian­varas­toin­ti­in, mut­ta ytimistä tule­vat suo­ras­taan niitä karkoittavat?

    Tässä on taas yksi ener­giakeskustelun paradok­si: sil­loin, kun vihreä poli­itikko halu­aa todis­taa, että ydin­voimaa ei tarvi­ta, hän ker­too, että uusi­u­tu­vat riit­tävät aivan hyvin. Mut­ta jos ne riit­tävät aivan hyvin, mikä ihme niis­sä sit­ten estää niiden rak­en­tamisen aivan samal­la taval­la liial­lis­es­ti tai vain hiilivoiman lisäk­si, kuin esität vääjäämät­tä tapah­tu­vak­si ydin­voiman kanssa? Mikä se on se luon­non­la­ki, mikä ohjaa uusi­u­tu­vaa ener­giaa ja vain uusi­u­tu­vaa ener­giaa raken­net­ta­van juuri sopivasti? 

    Ja jos uusi­u­tu­vat ovat niin kalli­ita tai vaikei­ta, että niitä käytet­täessä ei ole pelkoa ener­gian yli­rak­en­tamis­es­ta, niin, no, mitäs tämä sit­ten ker­too niiden mah­dol­lisu­ud­es­ta kor­va­ta fossiiliset…?

    PS. jos kat­so­taan empiri­aa teo­ri­an sijas­ta, on enem­mänkin niin, että hiilivoiman säi­lyt­tämi­nen kor­reloi nimeno­maan uusi­u­tu­vien merkit­tävän lisärak­en­tamisen kanssa. Mikäs onkaan sähkön­tuotan­non hiil­i­tase ja hiilivoiman osu­us tuotan­nos­ta a) Sak­sas­sa, b) Ran­skas­sa, c) Tan­skas­sa, d) Ruot­sis­sa? Mik­si Sak­sas­sa raken­netaan pää märkänä uut­ta hiilivoimaa?

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Nor­ja on vas­tu­ulli­nen esimerk­ki, kos­ka öljy­varat eivät ole johta­neet hal­paan ener­giaan, Samoin on asianti­la Hol­lan­nis­sa. Tästä me juuri yritimme keskustel­la. Jos halu­taan vas­tu­ullista e´nergiapolitiikkaa, kulut­ta­jahin­ta on pidet­tävä riit­tävän korkeana.

    Tämän blo­gia­r­tikke­lin otsikko on “Ilmastopoli­ti­ikas­sa huomio fos­si­ilis­ten tar­jon­taan”. Ehkä Nor­jas­sa kulute­taan öljyä vas­tu­ullis­es­ti, mut­ta miten pitäisi luon­nehtia Nor­jan osal­lis­tu­mista fos­si­ilis­ten tar­jon­taan? Kai tuot­ta­jil­lakin on oma vas­tu­un­sa, jos kulut­ta­jil­lakin on. Koskiko tuo luon­nehd­in­ta siis vain Nor­jan kulu­tus­tot­tumuk­sia, vai Nor­jan ener­giapoli­ti­ikkaa yleis­es­ti (kulu­tus­ta ja tarjontaa)?

  39. Osmo Soin­in­vaara: Marko, kyl­lä sin­un pitäisi ymmärtää tämä, jos vain haluat.

    Ydin­voimalan keskimääriset kulut megawat­tia kohden ovat jotain 50€/MWh (Olk­ilu­o­to 3) ja 80 euroa/MWh (Ole­tuk­seni Fen­novoimas­ta) Sik­si se on omis­ta­jilleen kallista. Sen muut­tuvat kulut ovat alle 5 €/MWh, jol­loin tuol­laisen möhkälemäisen tehon tulem­i­nen Suomen kapeille sähkö­markki­noille ajaa markki­nahin­nan hyvin alas, ajoit­tain tuo­hon viiten euroon, kos­ka ydin­vo­ma­laa ei kan­na­ta sulkea juuri koskaan. Sik­si se on kulut­ta­jille hyvin hal­paa houkuet­teln ener­gian haaskauk­seen ja omis­ta­jilleen erit­täin kannattamatonta. 

    Ja miten tämä eroaa tuuli- ja aurinkosähköstä muuten kuin että tuuli- ja aurinkosähkön osalta tilanne on vielä pahempi, muut­tuvat kus­tan­nuk­set käytän­nössä nolla?

  40. Vas­tu­ullista olisi yrit­tää edes jos­sain nopeasti pois­tua fos­si­il­i­sista ja ymmärtää vielä sekin, että kaikkea muu­takin jos­ta syn­tyy hiilid­iok­sidia pitää polt­taa mah­dol­lisim­man vähän. Merten kemi­at ja fysi­ikan lait eivät hypi Timo Soinin edessä vetku­lana kuin sosiaalidemokraatti.

    Oikeas­t­aan ei olisi edes aikaa pohtia hin­taa, kun sitä mitä myy­dään, ei pitäisi edes ostaa tai käyt­tää. Toki vero­tuk­sel­la voi kan­nus­taa vähempipäästöisyy­teen, mut­ta nyt jo tilanne on se, että vähempi ei enää riitä. Vähem­män pästöjä tuot­ta­va auto tuot­taa niitä kuitenkin liikaa. Jos vero­tus kan­nus­taa vain kek­simään vähem­män tuhoavaa, niin sitä tuhoa ker­tyy silti liikaa. Täältä jostakin pitäisi sit­ten yrit­tää viedä tämä hiiltä imevä utopia muualle. Toki tämä tarkoit­taisí jotakin sel­l­aista johon tämä yhteiskun­ta ei tässä tilanteessa muu­tu, ainakin jos talouskasvu ja työl­lisyys ovat yhä tärkeämpiä poli­itikoille kuin ihmiselämän jatku­mi­nen näinkin rauhal­lise­na täl­lä pla­nee­tal­la. Tai siis jos talousjär­jestelmää ja sen rak­en­tei­ta ei halu­ta jatkos­sakaan muuttaa. 

    Sit­ten kun olisi raken­net­tu tarpeek­si jotain aidosti kestävää ener­giaa ja varmis­tet­tu ruuan­tuotan­to, niin tämän jäl­keen ihmis­ten pitäisi tehdä pääosin jotakin ei-teol­lista ja vain ylläpitää edel­lä mainit­tu­ja. Vaik­ka ilmas­to jotenkin pelastet­taisi­in tai merten kemi­at pidet­täisi­in muut­tumat­tomana, niin nyky­meno tuhoaa ihmisen ympäriltä ekosys­teemit muutenkin, jos ain­oa mikä poli­itikko­jen mielestä tuo vau­raut­ta Suomeen on teol­lisu­us. Ja kos­ka val­tavir­tapoli­ti­ik­ka näkee, että jos työtön alkaa pesemään clean­techinsinööri­naa­purei­den­sa paito­ja mak­sus­ta ja alkaa tuki­meno­jen sijaan tuot­ta­maan tulo­ja ja säästöjä julkiseen talouteen, niin julki­nen talous ei rikas­tu. Ja kos­ka eduskun­nas­sa istuu Suomen ker­ma, niin mikä pieni ihmi­nen on sanomaan tässäkään vas­taan. Emme siis rikas­tu tois­temme paito­ja pesemäl­lä tai näyt­telemäl­lä taulu­ja tur­is­teille, joten on ajet­ta­va viimeinenkin aarniomet­sä sahan läpi ja kaivet­ta­va kul­ta nat­u­ram­et­sän alta, vaik­ka sitä taitaa jo olla muu­ta­ma ton­ni ennestään hov­eis­sa ja holveis­sa ympäri maail­maa. Ja toki kaupun­git on raken­net­ta­va siten, että keskel­lä seisoo näkymätön tehdas ja sen vier­essä työt­tömät odot­ta­vat lähiöis­sään sen ilmestymistä.

    Pitäisi myös kehi­tysy­hteistyössä pain­ot­taa, että jos muual­lakin raken­netaan kaupun­git täl­laisik­si fos­si­ilis­ten polt­tokeskuk­sik­si, eikä men­nä suo­raan näi­hin uto­pi­oi­hin, niin esimerkik­si siitä samas­ta mer­estä, jos­ta luul­tavasti kehi­tys­maa saa ruokansa, ei enää koh­ta nouse ruokaa. Toki nämä ekosys­teemit ihmi­nen tuhoaa täl­lä het­kel­lä nopeam­min suo­ral­la toimin­nal­la kuin mitä ilmas­ton­muu­tos ja happamoituminen.

    Ydin­voimalob­by tai se kansa, täl­lä pal­stal­la tai maail­mas­sa yleen­säkään, tuskin koskaan tulee ymmärtämään, että Suomeen raken­net­tavaa ydin­voimaa ajaa se teol­lisu­us, joka takaoves­ta ajaa luon­toa sisään ja etuoves­ta pus­kee sen bulkki­na maail­malle. Juuri se sama, joka joka ker­ta investoidessaan tehtaaseen­sa vähen­tää tarvet­taan palkata lisää väkeä töi­hin. Lop­ul­ta niihin jää se yksi onnekas, joka saa valvoa toim­intaa valvo­mossa näyt­töpäät­teen loimus­sa. Helsin­gin hiilivoima ei näil­lä han­kkeil­la katoa. Ydin­sähköl­lä pitäisi sähköistää nykyiset yhteiskun­nat, ei jatkaa turhuuk­sien tuot­tamista maail­malle. Sit­ten pitäisi min­i­moi­da riskit jo uraanikai­vok­sil­ta alkaen. 

    Puhutaan sit­ten kysyn­nästä tai tar­jon­nas­ta, niin oikeas­t­aan puhutaan type­r­äl­lä suun­nit­telul­la tuote­tus­ta tarpeesta. Joku idioot­ti on joskus saanut päähän­sä, että kulkeak­seen pari kilo­metriä pyl­lyn­sä kanssa, ihmi­nen tarvit­see mukaansa puoli­toista ton­nia öljyä ja met­al­lia. Tai suo­jau­tu­ak­seen säältä ja pitääk­seen ruokaansa varas­tossa, hän tarvit­see vähin­tään 40 neliötä per nup­pi. Työk­seen sama onnekas sit­ten tuot­taa jotain poisheit­et­tävää muille. Tämän jäl­keen ei ole ihme, että ener­giaa kuluu, ja kysyn­tää ja tar­jon­taa riittää.

  41. Juhani Salo­vaara:

    Ydin­voimalob­by tai se kansa, täl­lä pal­stal­la tai maail­mas­sa yleen­säkään, tuskin koskaan tulee ymmärtämään, että Suomeen raken­net­tavaa ydin­voimaa ajaa se teol­lisu­us, joka takaoves­ta ajaa luon­toa sisään ja etuoves­ta pus­kee sen bulkki­na maailmalle. 

    Ainakin osa tästä “kansas­ta” on saat­tanut pere­htyä ener­giantuotan­non his­to­ri­aan melko syväl­lis­es­tikin. Esimerkik­si luke­mal­la tilas­to­ja, joista selviää aika selvästi, että ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen 1980-luvul­la käytän­nössä lopet­ti hiilen­polton sähkön­tuotan­nos­sa sekä Ran­skas­sa että Ruot­sis­sa. Seu­rauk­set näkyvät teol­lisu­us­maid­en selkeästi alhaisimp­ina päästöinä per asukas. 

    Näin kävi, vaik­ka päästö­jen vähen­tämi­nen ei edes ollut tavoitteena.

    Tässä onkin nyt vähän irvokas tilanne: poli­ti­ikan puute tuot­ti parem­mat ja nopeam­mat tulok­set kuin mikään poli­ti­ik­ka, jota nyt vaa­di­taan tai jolle huude­taan hoosiannaa.

    Kun näyt­tö on näin vah­vaa ja tarve hiilet­tömälle ener­gialle niin huu­ta­va, niin sanois­in asi­as­ta jonkun hyvän sanan, vaik­ka itse sielun­vi­holli­nen olisi rahoit­ta­mas­sa uusi­u­tu­via. Tai ydinvoimaa.

  42. Eri­no­mainen kir­joi­tus Odelta enim­mäk­seen, mutta:

    - Fos­si­ilis­ten verot­ta­mi­nen, kan­sain­välisel­lä sopimuk­sel­la, olisi perustel­tua, mut­ta ei ole ain­oa ratkaisu. Käsiä ei tarvitse nos­taa pystyyn,vaikka siihen kan­sain­väliseen sopimuk­seen ei ihan heti päästäisikään. Hyvä alku olisi jo se, että lopetet­taisi­in julki­nen sub­ven­toin­ti sel­l­aisille han­kkeille, joil­la edesaute­taan kaikkein huonoimpi­en fos­si­ilis­ten ener­giavaran­to­jen avaamista hyö­dyn­tämiselle. Kyse ei ole lil­lukan­var­sista. Maail­mal­la on suun­nit­teil­la kym­me­nien mil­jar­di­en euro­jen arvos­ta han­kkei­ta, jois­sa omien tai muiden maid­en veron­mak­sajien rahaa on tarkoi­tus polt­taa ilmastopoli­it­tis­es­ti type­r­i­in juttuihin.
    — Vaik­ka näyt­tääkin ilmeiseltä, että osa fos­si­iliener­gias­ta pitää ilmas­tosy­istä jät­tää paikoilleen, se ei tarkoi­ta sitä, että kaik­ki öljyn- ja kaa­sunetsin­tä pitäisi lopet­taa. Parem­pi etsiä ja polt­taa sel­l­aista fos­si­iliener­giaa, jon­ka omi­nais­päästöt ovat pieniä kuin sel­l­aista, joil­la ne ovat suuria. Erot ovat aika iso­ja ja me voimme hyvinkin tarvi­ta sen lisäa­jan, jon­ka voimme saa­da sil­lä, että poltamme kaa­sua lähivu­osikymmenet ja jätämme eri­laiset palavat kivet pais­ta­mat­ta ainakin vielä toistaiseksi.
    — Mitä kil­pailukykyisem­pää on uusi­u­tu­va ener­gia, sitä toden­näköisem­pää on, että fos­si­iliset (ja nimeno­maan ilmastopoli­it­tis­es­ti huonoim­mat fos­si­iliset) jäävät hyö­dyn­tämät­tä. Tässäkään ei pidä nos­taa käsiä pystyyn puhu­mal­la tuulivoiman tuot­ta­mas­ta sekun­dasähköstä tai kauhis­tele­mal­la sitä, miten kaukana aurinkosähkö on vielä “grid par­i­tys­ta”. Parem­pi keskit­tyä kor­vaa­maan fos­si­il­isia uusi­u­tuvil­la siel­lä, mis­sä kil­pailukykyä jo on. Esimerkik­si aurinkosähkön tuot­ta­mi­nen verkkoon ei vielä yleen­sä kan­na­ta, mut­ta val­taen­em­mistö ihmiskun­nas­ta asuu alueil­la, jois­sa käyt­töve­den läm­mit­tämi­nen aurinkok­eräimil­lä on jo nyt selvästi halvem­paa kuin käyt­töve­den läm­mit­tämi­nen kivi­hi­ilel­lä tuote­tul­la sähköl­lä. Se on uusi asia, viisi vuot­ta sit­ten oli yleen­sä vielä kyse toivea­jat­telus­ta, mut­ta nyt tekni­ik­ka on paran­tunut niin että raha, se paras kon­sulent­ti, puhuu aurinkok­eräimien puoles­ta. Muitakin täl­laisia “low hang­ing fruit” tapauk­sia on ole­mas­sa. Yhteen­sä puhutaan sato­jen mil­jar­di­en euro­jen suu­ru­us­lu­okkaa ole­vista kan­nat­tavista investoin­neista. Niiden saami­nen liik­keelle on ilmastopoli­ti­ikan ydinkysymyksiä.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    KariS
    Sin­ul­la on jotain viha­sokeut­ta. Keskustelemme siitä, kan­nat­taako haket­ta kul­jet­ta yhtä pitk­iä matko­ja kuin kivi­hi­iltä kannattaa.

    No tuskin sitä haket­ta tarvii pitk­iä matko­ja kul­jet­taa Suomeen toisin kuin kivi­hi­iltä Siperi­as­ta ja Aus­tralias­ta asti. Lisäk­si sil­loin tuo­daan myös rikkiä Suomeen, vaik­ka sitä pesuril­la pois­tet­taisi­inkin. Sitähän voitaisi­in esim. kul­jet­taa laival­la Helsinki­in vaikka­pa Poh­jan­maan rannikolta.

    Sitä­pait­si hak­keen kos­teus voi olla jopa eduk­si, jos siitä tuote­taan myös vetyä. Ilmeis­es­ti täl­läi­nen tieto ei ole Helsinki­in asti kan­tau­tunut. Täl­lainen HKG Bion­ear lait­teis­to on jo toimin­nas­sa Lestijärvellä.

    http://www.youtube.com/watch?v=dxlaHva4wAk

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Countryboy
    Ilmake­hän osalta olen­naista ovat varan­to­su­ureet, eivät vir­ta­su­ureet. Se hiili, joka ei ole sitoutunut bio­mas­saan on ilmake­hässä. Mil­lainen met­sän­hoito mak­si­moi met­sään sitoutuneen hiilen määrän on ilmake­hän kannal­ta olennaisin.

    No nyt ollaan var­maan melko hyvässä tilanteessa Suomes­sa ja mon­es­sa muus­sakin maas­sa, kun puu­varan­not ovat kas­va­neet ja met­sä kas­vaa parem­min kuin ennen. Tästähän oli joku aika sit­ten laa­ja kan­sain­vä­li­nen tutkimus, myös Suo­ma­laisia (mm. Pekka Kaup­pi) mukana.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Ydin­voimalle tulisi var­maan paljon kan­nat­ta­jia vihreästä suun­nas­ta, jos ydin­voimaan jol­lakin taval­la liitet­täisi­in pyrkimys vähen­tää fos­si­ilista energiaa. 

    Ei muu­ta kuin liit­tämään, arvon kansane­dus­ta­jat. Tehän näistä päätätte.

    Sieltä ympäristöpuolueen suun­nas­ta ei kuu­lu kuin kat­e­gorisia kiel­to­ja ydinvoimalle.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Tapio. Luitko ollenkaan mitä kir­joitin. Kir­joitin, että jos olisi tarkoi­tus, että ydin­voima tulee fos­si­ilisen ener­gian sijaan eikä sen lisäk­si, se voisi kiin­nos­taa vihreästi ajat­tele­via paljon enem­män. Se on var­maa, että ydinvo9iman + kivi­hi­ilen riskit ovat suurem­mat kuin pelkän kivi­hi­ilen riskit, siis kun kivi­hi­iltä on molem­mis­sa vai­h­toe­hdois­sa yhtä paljon.

    Kyl­lä luin ja ehdotin asian ratkaisemista ener­gialähtei­den eri­laisil­la veroil­la. Ener­gian “haaskaus” on kovin eri­laista esim. Euroopan eri mais­sa, Kanadas­sa ja USA:ssa, ja erot selit­tyvät paljolti eri­laisil­la ener­giaveroil­la (m.l. päästökaup­pa), ei niinkään ener­gian verot­tomil­la hin­noil­la a.o. maissa.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Ydin­voimalle tulisi var­maan paljon kan­nat­ta­jia vihreästä suun­nas­ta, jos ydin­voimaan jol­lakin taval­la liitet­täisi­in pyrkimys vähen­tää fos­si­ilista ener­giaa. Kun sil­lä sen sijaan tavoitel­laan hal­paa energiaa, .… 

    Ain­oa tapa estää polt­ta­mas­ta hiiltä on hiiltä halvem­pi ener­gia. Joko hiiltä verote­taan globaal­isti niin rankasti, että vai­h­toe­htoiset tavat tuot­taa ener­giaa tule­vat halvem­mik­si, tai jostain löy­tyy fos­si­il­isia halvem­paa energiaa.

  48. Vuosi­na 2006–2007 tapah­tunut met­al­lien hin­to­jen mas­si­ivi­nen nousu johti kai­vok­sien perus­tamiseen. Sama logi­ik­ka pätee kivi­hi­ilelle ja öljylle. Hin­nat ovat palan­neet “nor­maa­lik­si” ja uudet kai­vok­set ovat konkurssin partaalla.

    Samoin Ark­tis tai Viianki­aa­pa säi­lyy vain, jos hin­nat eivät kohoa liikaa.

  49. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Vuosi­na 2006–2007 tapah­tunut met­al­lien hin­to­jen mas­si­ivi­nen nousu johti kai­vok­sien perus­tamiseen. Sama logi­ik­ka pätee kivi­hi­ilelle ja öljylle. Hin­nat ovat palan­neet “nor­maa­lik­si” ja uudet kai­vok­set ovat konkurssin partaalla.

    Samoin Ark­tis tai Viianki­aa­pa säi­lyy vain, jos hin­nat eivät kohoa liikaa.

    Kivi­hi­ilen louhin­ta ja öljyn poraami­nen (tai kauhal­la kaivami­nen, kuten esimerkik­si Kanadan ter­vahiekan suh­teen) lop­puu viimeistään siinä vai­heessa kun niiden hyö­dyn­tämi­nen antaa vähem­män ener­giaa kuin niiden tuotan­to vie. Eli alene­va rajahyö­ty las­kee ajan myötä, vaik­ka teknolo­gian kehit­tämi­nen voi ainakin tilapäis­es­ti helpot­taa asi­aa. Markki­nat eivät toi­mi mil­lään hin­nal­la, kun ener­giantakaisin­mak­suk­er­roin on alle yksi. Emme tosin voi jäädä tätä odot­tele­maan, kos­ka ilmas­ton­muu­tos ei raport­tien perus­teel­la odota. Vaik­ka ydin­voimaa, mut­ta jotain täy­tyy tehdä.

Vastaa käyttäjälle Tapio Peltonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.