Mitä ajattelen Meri-Rastilan kaavoituksesta

Minä kuu­lun niihin, joiden mielestä Helsin­gin tulee ottaa mah­dol­lisim­man suuri osa Helsin­gin seudulle tulev­as­ta väestön­lisäyk­ses­tä, kos­ka näin väl­tetään kaupunki­rak­en­teen tuhoisa hajoami­nen. Hajaan­tunut kaupunki­rakenne on tuhoisa sekä ympäristölle että elinkeinoille eikä se näytä ole­van ihmis­ten mieleenkään – sen näkee siitä, että asun­noista ollaan valmi­it mak­samaan järkyt­tävän paljon enem­män, kun ne sijoit­tuvat keskeisesti.

Kun Helsin­gin asukasluku kaksinker­tais­tui, rak­en­tamiseen käyte­tyn maa-alan määrä kym­menker­tais­tui. Täl­lainen on paha luon­nolle, kos­ka maa­ta peit­tyy betonin ja asfaltin alle ja kos­ka liikenne vie hirveästi ben­saa. Se on paha elinkeinoille, kos­ka väistämätön siir­tymi­nen teol­lisu­ud­es­ta urbaanei­hin palvelui­hin ei onnis­tu, jos ihmiset asu­vat ripotel­tu­ina pieni­in irral­lisi­in asutuslämpäreisiin.

Sille taas emme voi mitään, että maas­sa muute­taan kaupunkei­hin, sil­lä ei sille ole mis­sään muual­lakaan voitu mitään. Helsin­gin seudulle tulee lisää väkeä paljon. On vain kysymys mihin, ja minä kan­natan tiivistä yhdyskuntarakennetta.

Toisaal­ta kan­natan sitä, että kun kort­telit raken­netaan tiivi­isti, niiden vastapain­ona on olta­va kun­nol­lisia viheralueita.

Yllä olev­as­ta voisi kuitenkin päätel­lä, että kan­nat­taisin Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan rak­en­tamista. Onhan se melkein metroase­man vier­essä. Niin kan­natinkin, kunnes alueen asukkaat tekivät tar­jouk­sen: sama määrä asukkai­ta voidaan asut­taa nyt asun­toko­rt­teleik­si vara­tu­ille alueille niitä tiivistäen, jos ranta­puis­to jätetään rauhaan. Täl­laista tar­jous­ta ei voi hylätä, sil­lä se tar­joaa mah­dol­lisu­u­den tehdä Meri-Rasti­lan tiivistämis­es­tä esimerkki­ta­pauk­sen, pilotin, jota voidaan seu­ra­ta muualla.

Asukkaiden suun­nitel­maa vas­taan on esitet­ty kak­si vas­taväitet­tä: se ei ole real­isti­nen, kos­ka autot joudu­taan siirtämään pysäköin­tiken­tiltä laitok­si­in ja se mak­saa. Eri­tyis­es­ti kokoomuk­sen suunnal­ta on esitet­ty, että Meri-Rasti­lan sisään tulee eri­laisia asukkai­ta kuin tulisi eril­liseen puis­toon raken­net­tuun kovan rahan kaupunginosaan.

Pysäköin­nin viem­i­nen laitok­si­in ja sen rahoit­ta­mi­nen raken­nu­soikeud­es­ta saaduil­la rahoil­la on mon­imutkainen oper­aa­tio, mut­ta sitä kan­nat­taa har­joitel­la, kos­ka se on edessä kaikkial­la, mis­sä asu­tus­ta tiivis­tetään. Mon­imutkaiset jär­jeste­lyt ovat helpom­pia, jos asukkaat ovat kokon­aisu­udelle myönteisiä.

Väärät asukkaat on ymmär­ret­tävä, mut­ta lop­ul­ta huono peruste. Meri-Rasti­laan tehti­in liikaa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, kiitos Erk­ki Heikkosen (kok.), mut­ta se ei parane sil­lä, että viereen raken­netaan eli­it­tiko­rt­telei­ta rikkaille – tai ainakin yritetään. Kovin kaukana toi­sis­taan ole­via sosi­aalilu­okkia ei kan­na­ta pakot­taa tois­t­en­sa naa­pureik­si. Meri-Rasti­laan ei kan­na­ta tunkea lisää kaupun­gin vuokrat­alo­ja. Sinne ei muu­ta ökyrikkai­ta, mut­ta sinne on saatavis­sa työssä käyvää keskilu­okkaa. Eikä Meri-Rasti­la sitä pait­si ole mikään sosi­aa­li­nen pommi.

Siis kaadet­takoon Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan kaa­va edel­lyt­täen, että ole­van asuinalueen tiivistämi­nen todel­la toteutuu.

Meri-Rasti­lan län­sir­an­nan kaa­va on nyt tietysti paljon pidem­mäl­lä kuin nuo vielä ilmas­sa lei­ju­vat tiivistys­su­un­nitel­mat, mut­ta voipa olla niinkin, että tiivistys­su­un­nitel­mat on saatavis­sa lain­voimaisik­si nopeammin.

 

99 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen Meri-Rastilan kaavoituksesta”

  1. Aina, kun Meri-Rasti­lan met­säalueen osayleiskaavaa on käsitel­ty lau­takun­nas­sa, on viras­ton esi­tys ollut voimas­sa ole­van maakun­takaa­van vas­tainen. Se on sitä edelleen, sil­lä Uuden­maan 2. vai­he­maakun­takaavas­ta on Meri-Rasti­laan liit­tyen tehty muu­tamia val­i­tuk­sia, joista yksi on luet­tavis­sa blogissani:

    http://hlylinen.blogspot.fi/2013/06/valitus-uudenmaan-2-vaihemaakuntakaavas.html

    Vai­h­toe­htokaa­vat (niitä on kak­sikin) eivät ole saa­neet reilua käsit­te­lyä. Esimerkik­si OURCi­ty-suun­nitel­ma leimat­ti­in julk­isu­udessa asukkaiden ja opiske­li­joiden tekemäk­si, vaik­ka taustal­la oli arkkite­htu­urin ammat­ti­laisia. Tämä onnis­tui, kos­ka ulko­maalais­taus­taiset arkkite­hdit eivät pystyneet osal­lis­tu­maan suomenkieliseen keskusteluun.

    Lisäk­si OURCi­tyä väitet­ti­in toteut­tamiskelvot­tomak­si. Kuitenkin Sitran teet­tämä FCG-tutkimus osoit­ti, että OURCi­ty-kaa­va on osayleiskaavae­hdo­tus­ta parem­pi myös taloudel­lisil­la mittareil­la vertailtuna.

    Olen kuul­lut, että Meri-Rasti­laa käsitel­lään lau­takun­nas­sa seu­raa­van ker­ran 15.10. eli run­saan viikon kulut­tua. Viras­ton itselleen otta­maa vuorovaiku­tus­mo­nop­o­lia kuvas­taa se, ettei ainakaan min­ulle ole vielä tul­lut vuorovaiku­tus­ra­port­tia, jon­ka perus­teel­la voisi edes yrit­tää reagoi­da virheel­lisi­in väitteisiin.

  2. Hajaan­tunut kaupunki­rakenne on tuhoisa sekä ympäristölle, että elinkeinoille eikä se näytä ole­van ihmis­ten mieleenkään – sen näkee siitä, että asun­noista ollaan valmi­it mak­samaan järkyt­tävän paljon enem­män, kun ne sijoit­tuvat keskeisesti. 

    Yritin kumo­ta osaa nosi­ta väit­teistä edel­liseen blo­gia­r­tikke­li­in kir­joit­ta­mas­sani kommentissa.

    Ympäristön ja liiken­teen taloudel­lisu­u­den, tehokku­u­den ja vihrey­den kannal­ta nauhakaupun­ki voisi olla tehokkaampi metropolin muo­to kuin yksi tiivis­tet­ty homogeeni­nen alue. Ettei vain olisi tuo nauhakaupun­ki erään OS:n aikanaan markki­noima käsite. Joukkoli­ikenne toimii parhait­en vahvo­jen runk­olin­jo­jen päälle raken­net­tuna (ei mak­si­maalis­es­ti tiivis­te­tyssä laat­takaupungis­sa). Pyöräi­lyä ja käve­lyä voi tukea nauhakaupungis­sa mitoit­ta­mal­la sen suurim­mat (autot­tomat?) keskuk­set niin suurik­si, että käve­ly ja pyöräi­ly kykenevät niis­sä vielä juuri ja juuri kil­paile­maan moot­toroidun liikku­misen kanssa.

    Se ei pitäne mon­enkaan kohdal­la paikkaansa, että ihmiset mak­saisi­vat Helsin­gin asun­noista paljon sik­si, että ne oli­si­vat ympäristölle ei-tuhoisia. Ihmis­ten mieleenkään kaupun­gin ei tarvitse olla. Keskuskaupunkien asun­to­jen hin­nat nou­se­vat myös ilman noi­ta vaa­timuk­sia (vaikka­pa suuris­sa saas­tuneis­sa teol­lisu­uskaupungeis­sa). Tiet­ty­jen elinkeino­jen men­estys tosi­aan kor­reloi kaupun­gin koon ja asun­to­jen hin­to­jen kanssa (ei useinkaan tiiviy­den). Tämäkään ei tarkoi­ta sitä, että kaikkien välien tiivistämi­nen aina nos­taisi asun­to­jen hin­to­ja ja paran­taisi talouden edellytyksiä.

    Jos olete­taan, että Helsin­ki halu­aa vieläkin tiivistää kaupunki­raken­net­taan, hai­tat­tomimpia kohtei­ta oli­si­vat var­maankin uud­is­raken­nusko­hteet, kuten uusien metro- ja rautatieasemien ympäristö. Puis­to­ja, omakoti­talo­jen puu­tarho­ja, luon­toko­htei­ta, his­to­ri­al­lisia kohtei­ta ja sat­un­naisia asun­to­jen väli­in jääviä viherkaisto­ja rak­en­ta­mal­la tehdään myös vahinkoa viihtyvyy­delle, vihrey­delle ja asun­to­jen hinnoille.

    Hyviä kohtei­ta löy­tyy myös Helsin­gin ulkop­uolelta, esimerkik­si päära­to­jen var­relta (tämä palvelisi nauhakaupun­ki-ideaa ja tehokas­ta liiken­net­tä). Mut­ta helsinkiläisille nuo ehdo­tuk­set eivät oikein tai­da kel­va­ta oman kaupun­gin tiivistämisen vai­h­toe­hdok­si, kun eivät mah­tavoita Helsinkiä, vaan val­lan mui­ta kun­tia. Jos ympäristökun­nat annet­taisi­in Helsingille, niin ehkä sit­ten, jonkin aikaa, kunnes taas tiivis­tet­täisi­in lisää. 😉

    Oikeas­t­aan halu­aisin vas­tauk­sen kysymyk­seen, kuin­ka paljon Helsinkiä pitää vielä tiivistää. Ole­tan että ei rajattomasti.

  3. Tiivistämäl­lä Vuo­tien pohjois­puolen pien­taloaluet­ta ker­rostaloalueek­si saataisi­in aikaan sama lisäys ahta­mat­ta liikaa tavaraa ole­mas­saol­e­van (jo tiivi­in) ker­rostalokan­nan sekaan, mut­ta jos asukkaat halu­a­vat alueen­sa tiivistämistä niin paha sitä on men­nä vastustamaankaan.

    Sitä pien­taloaluet­ta ei tiivis­tetä sik­si, että siel­lä asuu hyviä veronmaksajia.

  4. Tämän päivän kaavoituk­ses­sa on hyvä vali­ta keino­ja, jot­ka toteut­ta­vat hyv­in­voin­tia tule­vaisu­u­den yhteiskun­nas­sa. Meri-Rasti­lan osalta toimi­va ratkaisu on säi­lyt­tää per­in­teinen ulkoilupuis­to kokon­aise­na ja tiivistää jo raken­net­tu osa kaupungista yhä luon­te­vam­min toimi­vak­si kokon­aisu­udek­si. Perustelu­ja seuraavassa:

    1) Tutkimusten mukaan lähilu­on­to tukee asukkaiden ter­veyt­tä ja hyv­in­voin­tia taval­la, joka tor­juu eri­ar­voisu­ut­ta. Käytän­nössä virk­istysalueen merk­i­tys vain koros­tuu, kun ilmas­to lämpenee.

    2) Sairauk­sien ennal­taehkäisy on kaupungille edullisin ter­veyspalvelu jär­jestää. Hyödyt virk­istysalueesta ovat sik­sikin merkittävät.

    3) Myös itäisessä Helsingis­sä tarvi­taan toimi­va viherverkos­to sekä asukkaiden hyv­in­voin­nin että ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­misen vuoksi.

    4) Pääkaupunkiseudun ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­misen strate­gias­sa on maankäytön osalta hyvät lin­jauk­set bio­di­ver­si­teetin säi­lyt­tämis­es­tä sekä ekol­o­gis­ten yhteyk­sien ja viherverkos­to­jen kehit­tämis­es­tä. Meri-Rasti­lan met­sä on olen­nainen osa itäisen Helsin­gin viherverkos­toa. Täl­lä het­kel­lä met­sä on vielä riit­tävän suuri kestääk­seen luon­toar­voil­taan monimuotoisena.

    5) Rasti­lan ase­man seu­tua ja Meri-Rasti­laa on mah­dol­lista kehit­tää hyvin toteutetun täy­den­nys­rak­en­tamisen avul­la. Tämä on osoitet­tu vai­h­toe­htokaa­van avulla.

    6) Tule­vaisu­udessa hyv­in­voivaa kaupunkia ei voi­da toteut­taa levit­tämäl­lä rak­en­tamista olen­naisille viher­alueille. Tarvi­taan hyvin toteutet­tua raken­netun kaupun­gin eheyt­tämistä. Hyvin käveltävässä kaupungis­sa lähipalve­lutkin on helpom­pi turvata.

    7) Myös liiken­teen suun­nit­telus­sa tarvi­taan monipuo­li­nen työkalu­pak­ki. Vuosaaren sil­lal­la aje­taan metro­radan vart­ta yhä tyh­jem­mil­lä autoil­la ja enem­män kuin ennen. Pelkkä ase­man läheisyys ei saa asukas­ta aja­maan junal­la. Lisäk­si junien kap­a­siteet­ti ruuh­ka-aikoina on hyvä ottaa huomioon.

    8) Varovaisu­us­pe­ri­aatekin puoltaa luon­noltaan arvokkaan virk­istysalueen säi­lyt­tämistä. Kun on mah­dol­lista eheyt­tää jo raken­net­tua aluet­ta, met­sä pitää säästää.

  5. Oslon kuud­es­ta metrolin­jas­ta use­am­mal­lakin pääsee eri­ty­is­lain­säädän­nöl­lä suo­jel­tu­un Oslo­markan ulkoilumet­sävyöhyk­keelle, mikä mah­dol­lisu­us on suosit­tua pait­si doku­men­toidusti kansankult­tuu­ri­na, myös nykypäivänä: per­heitä menee rinkko­jen ja suk­sien kanssa jatku­vana vir­tana. Ottakaamme mallia nor­jalaisil­ta, miten ulkoilumet­siä arvoste­taan ja miten ne ovat saavutettavissa.

  6. Ylen verkko­sivuil­la julka­isti­in viime vuo­den lop­pupuolel­la jut­tu, jos­ta hah­mot­tui, että KSV oli tilan­nut joitain vuosia sit­ten Meri-Rasti­las­ta ulkop­uolisen arvion. Jutus­ta selvisi sekin, että alue sai arvios­sa varsin myön­teiset tulokset.

    Ylen verkko­sivu­jen jutus­ta sai käsi­tyk­sen, että Helsin­ki halu­aa kohen­taa Meri-Rasti­lan imagoa. Jäin miet­timään, ettei varsin hyväk­si arvioidun asuinalueen kupeelta kan­na­ta uhra­ta rak­en­tamiselle kaupunki­lais­ten arvosta­maa ulkoilupuis­toa. Ima­go kohe­nee kestäväm­min, kun alueen vahvuuk­sia arvostetaan.

  7. Uuden yleiskaa­van yhtey­dessä Helsinki­in on tarkoi­tus perus­taa met­säis­ten suo­jelu­aluei­den verkos­to. Onkin melko ikävää tak­tikoin­tia, että osayleiskaavoituk­sel­la (Meri-Rasti­lan lisäk­si han­kkeet vireil­lä myös Kivi­nokalla ja Var­tiosaa­res­sa) ollaan pudot­ta­mas­sa Itä-Helsin­gin luon­toa tarkastelun ulkopuolelle.

    Mas­si­ivi­su­udeltaan Itä-Helsin­gin luon­toalueisi­in täl­lä het­kel­lä kohdis­tu­vaa uhkaa voisi ver­ra­ta siihen, että joku kek­sisi ehdot­taa Keskus­puis­ton pois­tamista. Täl­laista tuskin kukaan lähtisi esit­tämään, mut­ta jostain syys­tä itähelsinkiläi­sistä ei tarvitse välit­tää, vaik­ka yleiskaa­van sisältö­vaa­timusten mukaises­ti asukkaille tulisi tur­va­ta riit­tävät virk­istyk­seen sovel­tu­vat alueet sekä mah­dol­lisu­udet tur­val­liseen, ter­veel­liseen ja eri väestöryh­mien kannal­ta tas­apain­oiseen elinympäristöön. 

    Kaavoit­ta­ja muuten kut­suu itäisek­si viher­sormek­si Uute­las­ta alka­vaa aluet­ta, joka kul­kee golfken­tän läpi jätemäelle. Ja Uute­laankin on Meri-Rasti­las­ta matkaa.

  8. Vii­imeis­ten 40 vuo­den aikan on ollut mon­ta esikaupunkialuei­den tiivistysyri­tys­tä, mut­ta ne ovat har­voin onnis­tuneet ja sil­loinkin tulos on pienen­ty­byt tavoit­teeseenn ver­rat­tuna kuin pyy maail­malop­un edel­lä. Toiv­otan parem­paa onnea nyky­isille tiivistysyri­tyk­sille. Meri-Rasti­las­takin taa­tusti löy­tyy paljon ihmisiä ja yhtiöitä, jot­ka tosi­paikan tul­lessa halu­a­vat estää naa­puri­in rakentamisen.

  9. On sen­tään myön­teistä, että Osmo on kallis­tunut Meri-Rasti­lan rantamet­sän suo­jelun kan­nalle. Sen sijaan en ymmär­rä kuumeista intoa kas­vat­taa Helsin­gin asukas­määrää rajusti. 

    Olen pal­jas­jalkainen helsinkiläi­nen. Kata­janokalla syn­tyneenä ja Kru­u­nun­haas­sa lap­suuteni viet­täneenä olen vah­vasti sitä mieltä, että Helsin­gin kasvu tulee vain lisäämään ruuhkia ja vähen­tämään kaupun­gin viihtyisyyttä. 

    Jos hyväksytään Helsin­gin täysin ylim­i­toite­tut kasvu­tavoit­teet, niin tule­vaisu­udessa tul­laan tör­määmään yhä uudelleen tilanteisi­in, jois­sa kaavoit­ta­ja (KSV) aikoo uhra­ta viher­aluei­ta, kos­ka jostain pitää löytää maa­ta rakentamiselle. 

    Vihreät ovat esit­täneet ratkaisuk­si pääväylien var­teen rak­en­tamista mut­ta sekin on surkea vai­h­toe­hto, kos­ka on run­saasti tutkimus­näyt­töä, joka osoit­taa liiken­neväylien lähel­lä asumisen lisäävän keuhko- ja sydän­sairauk­sien riskiä. Syitä ovat ainakin melu ja liiken­teen pien­hiukkaset. Nastarenkaiden irrot­ta­man tiepö­lyn vuok­si pien­hiukkaset ovat Suomes­sa vielä suurem­pi ris­ki kuin mitä ulko­maiset tutkimuk­set osoittavat.

    Mielestäni Helsin­gin kaavoituk­ses­sa pitäisi aset­taa laadulliset kysymyk­set määräl­lis­ten edelle. Tulisi kiin­nit­tää huomio­ta mm. viher­aluei­den help­poon saavutet­tavu­u­teen ja niiden säi­lyt­tämiseen, jot­ta mei­dän ei tarvitse kat­ua niiden menet­tämistä samaan tapaan kuin nyky­isin kad­umme 60- ja 70-luku­jen van­ho­jen talo­jen purkuvimmaa. 

    Pääkaupunkiseudun painei­ta tulisi helpot­taa sil­lä, että pide­tään huol­ta maaseudun ja pienem­pi­en kaupunkien elin­voimaisu­ud­es­ta. Sitä ei pitäisi ajatel­la vain kepu­laisia hyödyt­täväk­si, kos­ka Helsin­gin ruuhkau­tu­misen vält­tämi­nen on myös tääl­lä asu­vien etu.

  10. Juhana Har­ju:
    Sen sijaan en ymmär­rä kuumeista intoa kas­vat­taa Helsin­gin asukas­määrää rajusti.

    Ei sitä kas­vate­ta, se kasvaa.

    Sen kasvun dynami­ik­ka on vähän saman­lainen kuin jos tuk­it avon­aisen vesi­hanan sormel­lasi: sieltä on vet­tä tulos­sa taukoa­mat­ta ja jos­sain vai­heessa, kun sorme­si väistämät­tä her­paan­tuu, vet­tä lentää ympäri­in­sä sen sijaan, että olisit suo­si­ol­la laskenut sen suo­raan ämpäriin.

    Samoin pääkaupunkiseu­tu (ei ole kyse pelkästään Helsingistä!) kas­vaa joko rumasti lev­iämäl­lä 50 kilo­metrin säteelle lähiöi­hin ja aiheut­ta­mal­la järkyt­täviä määriä niitä mainit­semi­asi ruuhkia tai sit­ten sivistyneem­min siten, että asu­taan tiivi­isti kaupungis­sa niin kuin muual­lakin maail­mas­sa. Vaik­ka saataisi­in ne puoli miljoon­aa uut­ta asukas­ta Helsin­gin nyky­is­tenkin rajo­jen sisälle, ollaan silti kaukana varsi­nais­ten metropolien asukasti­heyk­sistä. Autoru­uhk­ista Helsingis­sä ei kan­na­ta olla huolis­saan, sil­lä tänne ei mah­du olen­nais­es­ti enem­pää auto­ja kuin nyky­isinkään, joten ei ole sitä tilaa, jonne ruuh­ka voisi levit­täy­tyä. Autoli­iken­teen määrä pysyy samas­sa suu­ru­us­lu­okas­sa, mut­ta sen suh­teelli­nen osu­us vähe­nee, kun väk­iluku kasvaa.

  11. Har­va vas­tus­taa tiivistämistä, jos se suun­nitel­laan hyvin. Lai­turil­la 9.9. vierailleen van­cou­ver­i­laisen kaupunkisu­un­nit­telukon­sult­ti Brent Tode­ri­an­in mukaan kyse on ennen kaikkea laadulli­nen. Van­cou­veris­sa kaupun­gin ei ole halut­tu antaa lev­itä säi­lyneille vihervyöhykkeille, vaan ratkaisu on ollut ”grow­ing up rather than grow­ing out”. 

    Helsingillä näyt­täisi ole­van paljonkin opit­tavaa Van­cou­ver­il­ta. Tääl­lä ei osa­ta suun­nitel­la hyvää tiivistämistä (den­si­ty done well), vaan kaupunkisu­un­nit­telu pyrkii edelleen levit­tämään kaupunki­raken­net­ta luon­toalueille (sprawl). Suun­nit­telu­asen­tei­den lisäk­si hyvää tiivistämistä Helsingis­sä estävät mm. parkkipaikkoi­hin ja asun­to­jen keskip­in­ta-alaan liit­tyvät normit.

    Kun Meri-Rasti­lan osayleiskaavae­hdo­tuk­ses­ta alku­vuodes­ta sai jät­tää muis­tu­tuk­sia, myös luon­to­jär­jestöt aset­tui­v­at tuke­maan Meri-Rasti­lan jo raken­netun alueen tiivistämistä OURCi­ty-suun­nitel­man mukaises­ti. Kaupun­gin kasvua ei siis olla estämässä, mut­ta sen toteut­tamisen laatu­un halu­taan vaikuttaa. 

    Mon­et tun­temis­tani luon­non­suo­jelu­ak­ti­iveista suh­tau­tu­vat posi­ti­ivis­es­ti myös sisään­tuloväylien bule­vardis­oin­ti­in. Liiken­teen pien­hiukkaspäästöt tule­vat sähköau­to­jen myötä joka tapauk­ses­sa vähen­emään, joten mah­dol­liset ter­veysriskit ovat poistumassa.

  12. Vuorovaiku­tus on tarkoitet­tu olen­naisek­si osak­si kaavoitus­pros­es­sia. Pul­ma on, että asukkaiden kuulem­i­nen jää liian usein luon­teeltaan teknisek­si ja taval­laan irral­lisek­si osak­si kokonaisuutta.

    Vuorovaikut­teista kaavoitus­ta olisikin hyvä kehit­tää ja löytää toim­inta­malle­ja, joil­la kaupunki­lais­ten tieto kotiseuduilleen keskei­sistä asioista saadaan yhdis­tet­tyä kaupunkisu­un­nit­telun suuri­in linjoihin.

    Vuorovaikut­teisen kaupunkisu­un­nit­telun pilot­ti­hanke voisi olla ajanko­htainen mah­dol­lisu­us, jon­ka avul­la löy­ty­isi toimivia työkalu­ja kaupun­gin kehittämiseen.

  13. Juhana Har­ju: Olen pal­jas­jalkainen helsinkiläi­nen. Kata­janokalla syn­tyneenä ja Kru­u­nun­haas­sa lap­suuteni viet­täneenä olen vah­vasti sitä mieltä, että Helsin­gin kasvu tulee vain lisäämään ruuhkia ja vähen­tämään kaupun­gin viihtyisyyttä. 

    Hyvin elit­isti­nen lähtöko­h­ta, että kaupunkissa asum­i­nen on pienen joukon syn­type­r­ään perus­tu­va etuoikeus. Lähtöko­htais­es­ti, ihmiset tietävät itse, mikä heille on paras­ta. Jos ihmiset halu­a­vat asuaa kaupunkissa, sil­loin kaupunkia pitää rak­en­taa lisää. Emme elää mis­sään suun­nitel­mat­aloudessa, jos­sa ihmiset sijoite­taan sinne minne val­tio kat­soo parhaaksi.

  14. Helsinkiläiset nuoret han­kki­vat nyky­isin ajoko­rtin olen­nais­es­ti harvem­min kuin kymme­nen vuot­ta sit­ten. Muu­tos on ollut nopea ja suun­ta saat­taa hyvinkin jatkua.

    Kun tieli­ikenne sitoo Helsin­gin maa-alas­ta nyky­isin taval­la tai toisel­la noin neljän­nek­sen, voi tule­vaisu­udessa olla luon­te­vaa jär­jestää kaupunki­ti­lan jakau­tu­mi­nen merkit­tävästi toisin kuin nyt.

    Tämän päivän kaavoitus tähtää tule­vaan ja yhteiskun­nas­sa jo käyn­nistyneet muu­tok­set on hyvä tun­nistaa. Sik­si esimerkik­si väylien bule­vardis­oin­ti on perustel­tu ratkaisu.

    Ilmas­ton­muu­tos puolestaan lisää viherverkos­ton merk­i­tys­tä osana toimi­vaa yhteiskun­taraken­net­ta. Taitavasti eheyte­tyn raken­netun kaupun­gin lomaan tarvi­taan riit­tävät viher­alueet. Uuden­laises­sa kaupungis­sa tiiviys ja luon­to limittyvät.

  15. OS: “Kun Helsin­gin asukasluku kaksinker­tais­tui, rak­en­tamiseen käyte­tyn maa-alan määrä kym­menker­tais­tui. Täl­lainen on paha luon­nolle, kos­ka maa­ta peit­tyy betonin ja asfaltin alle ja kos­ka liikenne vie hirveästi bensaa.”

    - ja kan­takaupunki­in ver­rat­tuna jokaikisen asuin­läm­päreen ja kadun ympärille on jätet­ty tolku­ton määrä eri­laisia viher­suo­ja-aluei­ta, viherverkos­to­ja ja “virkistys“ryteikköjä. Ilmeis­es­ti sama meno jatkuu tule­vaisu­udessakin, kos­ka lie­nee näin, että ihmi­nen ahdis­tuu jos vier­essä ei ole viherverkos­toa? Mis­sä lie­nee Punavuore­lais­ten viherverkos­to? No, nuo onnet­tomat saa­vat vain kär­siä hil­jaa eri­ar­vois­es­ti ja ilmas­ton­muu­tos tekee tehtävän­sä (“Tutkimusten mukaan lähilu­on­to tukee asukkaiden ter­veyt­tä ja hyv­in­voin­tia taval­la, joka tor­juu eri­ar­voisu­ut­ta”.…. “tarvi­taan toimi­va viherverkos­to sekä asukkaiden hyv­in­voin­nin että ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­misen vuok­si.” ‑Olli Vento)

  16. Juhana Har­ju:
    Pääkaupunkiseudun painei­ta tulisi helpot­taa sil­lä, että pide­tään huol­ta maaseudun ja pienem­pi­en kaupunkien elin­voimaisu­ud­es­ta. Sitä ei pitäisi ajatel­la vain kepu­laisia hyödyt­täväk­si, kos­ka Helsin­gin ruuhkau­tu­misen vält­tämi­nen on myös tääl­lä asu­vien etu. 

    Mitenkäs tämä tapahtuu? 

    Verote­taan helsinkiläisiä enem­män ja annetaan varat elinkelvot­toman syr­jäseudun tekohengitykseen?

    Oletko nyt aivan var­ma, että lop­utkin yli 600 000 helsinkiläistä ovat kanssasi samaa mieltä?

  17. Ode: “Kovin kaukana toi­sis­taan ole­via sosi­aalilu­okkia ei kan­na­ta pakot­taa tois­t­en­sa naapureiksi.”

    Toisaal­ta eipä syr­jäy­tymisen yms. lieveilmiöistä nau­ti mikään sosi­aalilu­ok­ka. Oma tun­tu­mani on, että ns. alem­pi keskilu­ok­ka halu­aa jopa mui­ta enem­män tehdä pesäeroa ker­rosta alem­pana ole­vi­in. Ehkä hei­dän äänen­sä ei vain kan­na niin hyvin päät­täjien korvi­in ja ei sik­si joh­da samoi­hin tulok­si­in? Mamu­jen ja “roska­jen­gin” vieroksun­ta ovat kuitenkin sitäkin voimakkaampia.

    Olisikin haus­ka tietää, miten paljon Oden kan­nas­sa on pelkkää mutua. Yhtä hyv­in­hän voisi olla perustel­lusti sitä mieltä, että nimeno­maan korkeam­mat sosioekonomiset ryh­mät ovat parem­mas­sa ase­mas­sa sietämään em. ulkoisvaikutuksia.

    1. Käsi­tys siitä, että kovain kaukana toi­sis­taan ole­via sosi­aaliryh­miä ei kan­na­ta asut­taa vierekkäin on tul­lut kaupunkiso­si­olo­geil­ta. Minä kuulin tämän Mari Vaattovaaralta.

  18. Hienoin­ta on se että saadaan kaksinker­tainen tiivistyskaa­va kun ensin raken­netaan nykyalueille ja kymme­nen vuo­den päästä sinne rantaan. Ove­laa jät­tää isom­pi alue reservi­in. Nim­byt saa ostet­tua aikaa asun­noilleen ja ehtivät kuol­la tai muut­taa pois ennen seu­raavaa vai­het­ta. Tätä ei vaan voi kovin mon­taa ker­taa tehdä vaik­ka poli­it­ti­nen muis­ti­han on kyl­lä aika lyhyt.

  19. Aivan pakko mainostaa:

    http://www.hs.fi/koti/Kaksi+aikuista+ja+kaksi+koiraa+16+neli%C3%B6ss%C3%A4/a1380945841381

    Asenne kohdal­laan! Toiv­ot­tavasti koirat saa­vat tarpeek­si liikuntaa.

    Suo­ma­laiset ovat keskit­tyneet aivan liikaa siihen, mitä on asun­non sisäl­lä. Pitäisi keskit­tyä siihen, mitä asun­non ulkop­uolel­la on.

    Mik­si me asumme kaupungeis­sa, jois­sa me lukki­udumme sisätiloi­hin ja kavah­damme jokaista ään­tä, jon­ka naa­puri päästää?

  20. Juhana Har­ju:
    Sen sijaan en ymmär­rä kuumeista intoa kas­vat­taa Helsin­gin asukas­määrää rajusti. 

    Ei kai tässä nyt ole sel­l­aista vai­h­toe­htoa kuin “Pide­tään pääkaupunkiseudun asukasluku ennal­laan”. Tai jos on niin kuulisin mielu­usti miten tämä implementoidaan.

    Vai­h­toe­hdot ovat: “Helsin­gin väk­iluku kas­vaa rajusti ja ympäryskun­tien väk­iluku kas­vaa maltil­lis­es­ti” ja “Helsin­gin väk­iluku kas­vaa maltil­lis­es­ti ja ympäryskun­tien rajusti”. Näistä edelli­nen on paljon toiv­ot­tavampi ekolo­gian, viihtyvyy­den, kansan­talouden ja yhteiskun­nal­lisen vakau­den kannalta.

    En minäkään halua Helsin­gin seudulle muut­taa. Mut­ta jos on pakko niin paljon mielu­um­min lähelle keskus­taa ja hyvien yhteyk­sien var­relle kuin jon­nekin per­ife­ri­aan. Helsinkiläi­nen kaupunkisu­un­nit­telu tun­tuu kyl­lä pyrkivän vain pönkit­tämään jo nyky­isin yliko­rkei­ta asun­to­jen hin­to­ja, kos­ka pysäköin­tiä pide­tään tärkeäm­pänä kuin asumista.

  21. Juhana Har­ju:
    Vihreät ovat esit­täneet ratkaisuk­si pääväylien var­teen rak­en­tamista mut­ta sekin on surkea vai­h­toe­hto, kos­ka on run­saasti tutkimus­näyt­töä, joka osoit­taa liiken­neväylien lähel­lä asumisen lisäävän keuhko- ja sydän­sairauk­sien riskiä. Syitä ovat ainakin melu ja liiken­teen pien­hiukkaset. Nastarenkaiden irrot­ta­man tiepö­lyn vuok­si pien­hiukkaset ovat Suomes­sa vielä suurem­pi ris­ki kuin mitä ulko­maiset tutkimuk­set osoittavat.

    Pääkaupunkiseudun painei­ta tulisi helpot­taa sil­lä, että pide­tään huol­ta maaseudun ja pienem­pi­en kaupunkien elin­voimaisu­ud­es­ta. Sitä ei pitäisi ajatel­la vain kepu­laisia hyödyt­täväk­si, kos­ka Helsin­gin ruuhkau­tu­misen vält­tämi­nen on myös tääl­lä asu­vien etu. 

    Helsin­gin kaupun­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan päätök­sil­lä ei ole vaiku­tus­ta Saar­i­jär­ven tai Kuo­pi­on (tai edes Oulun tai Tam­pereen) elin­voimaisu­u­teen tai asukasluku­un. Espoon tai Kirkkon­um­men asukasluku­un ne saat­ta­vat vaikuttaa.

    Jos huolisaan liiken­teen aiheut­tamista ilmansaasteista, pitäisi oletet­tavasti toivoa liiken­teessä kulute­tun ajan vähen­tämistä, sekä tuotet­tu­jen saastei­den määrän ja niistä paraati­paikalla tiel­lä nau­ti­tun ajan puolesta.

  22. Olli Ven­to: Ilmas­ton­muu­tos puolestaan lisää viherverkos­ton merk­i­tys­tä osana toimi­vaa yhteiskuntarakennetta.

    Miten esim vuosikeskiläm­pöti­lan kohoami­nen asteel­la tai kahdel­la lisää viherverkos­ton merk­i­tys­tä? Entä jos läm­pöti­lat las­kee tai pysyvät annal­laan, vähe­neekö viherverkos­ton merkitys?

  23. KKK: Hyvin elit­isti­nen lähtöko­h­ta, että kaupunkissa asum­i­nen on pienen joukon syn­type­r­ään perus­tu­va etuoikeus.

    Näen päin­vas­toin surkeak­si sen, että maaseudul­ta ja maakun­tien kaupungeista ihmisiä käytän­nössä pakote­taan lähtemään siir­to­työläisik­si Helsinki­in. Tutut sosi­aaliset suh­teet katkea­vat ja Helsingis­sä asuinalue on usein jokin pakon sanele­ma ja ei-niin-viihty­isä esikaupunkialue, jos­sa uusi asukas tun­tee itsen­sä eristyneek­si. Todel­lista vapaut­ta olisi se, että ihmiset saisi­vat vali­ta asuinkun­tansa ja ‑paikkansa ilman pakkoa muut­taa jonnnekin työn perässä.

    1. Sil­lä raken­netaanko Pohjois-Kar­jalas­ta Helsin­gin seudulle pakote­tu­ille ihmisille asun­not Helsinki­in vain Por­naisi­in ei ole merk­i­tys­tä siihen, voivatko he jak­taa elämään­sä Pohjois-Karjalassa.

  24. Toisaal­ta on selvää, että täy­den­nys­rak­en­tamisel­la on taipumus vähen­tää viher­aluei­den pin­ta-alaa, mut­ta toisaal­ta se miten vihreäk­si asukkaat asuinalueenssa koke­vat, ei kuitenkaan riipu suo­raan viher­aluei­den absolu­ut­tis­es­ta pin­ta-alas­ta. Olen­naista on luon­nol­lis­es­ti se, mil­laisia viher­alueet ovat ja miten ne sijait­se­vat suh­teessa asu­tuk­seen ja miten hyvät jalankulkuy­htey­det niihin on. 

    Aiheesta kiin­nos­tunei­den kan­nat­taa selail­la ruot­salaisen Alexan­der Ståhlen väitöskir­jaa: Com­pact sprawl — Explor­ing pub­lic open space and con­tra­dic­tions in urban density

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Sil­lä raken­netaanko Pohjois-Kar­jalas­ta Helsin­gin seudulle pakote­tu­ille ihmisille asun­not Helsinki­in vain Por­naisi­in ei ole merk­i­tys­tä siihen, voivatko he jak­taa elämään­sä Pohjois-Karjalassa.

    Sitä tarkoi­tankin, että viime kädessä onnis­tunut alue­poli­ti­ik­ka on myös Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun väline.

  26. Aina­han voi laa­jen­taa ja rak­en­taa mut­ta kuka takaa sen että alueelle muut­taa juuri veron­mak­sajia? Itse vuosaare­laise­na hark­it­semme vakavasti juuri per­heemme kanssa muut­toa maalle. Olemme veron­mak­sajia ja olemme vakavasti hark­it­se­mas­sa muut­toa kos­ka vuosaa­res­sa on liian täyt­tä! Emme halua kas­vat­taa lap­si­amme ympäristössä mis­sä kiire, meteli ja saas­teet vähen­tävät hei­dän elin­vu­osia. Olemme valmi­ina muut­toon heti kun työ­paikat löy­tyvät myös yrit­täjyys maal­la on meil­lä vah­vas­sa asemassa.
    Miet­tikää siis päät­täjät kuka muut­taa uusi­in hienoi­hin asuinalueisi­in? Entäs jos asun­not jäävätkin tyhjäksi…kuka mak­saa niit­ten ylläpidosta? .
    Kiitos mut­ta ei kiitos Helsinkille sanoo tämä perhe!

  27. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Hienoin­ta on se että saadaan kaksinker­tainen tiivistyskaa­va kun ensin raken­netaan nykyalueille ja kymme­nen vuo­den päästä sinne rantaan. Ove­laa jät­tää isom­pi alue reservi­in. Nim­byt saa ostet­tua aikaa asun­noilleen ja ehtivät kuol­la tai muut­taa pois ennen seu­raavaa vaihetta.

    Ehkä olen opti­misti, mut­ta uskon, että kymme­nen vuo­den kulut­tua ymmär­ret­täisi­in olla tekemät­tä sitä peru­ut­tam­a­ton­ta virhet­tä, että Meri-Rasti­lan rantamet­sään rakennettaisiin.

    KSV on jo joka tapauk­ses­sa kar­toit­ta­mas­sa asuin­rak­en­tamista niin Meri-Rasti­lan raken­netulle alueelle kuin Rasti­lan leir­in­täalueellekin. Viras­ton marssi­järjestys vain on väärä, kun se halu­aa kaavoit­taa met­sän ensin ja vas­ta sit­ten tiivistää. 

    Suun­nit­telun (myös muual­la Helsingis­sä kuin Meri-Rasti­las­sa) pitäisi luon­toalueille levit­tämisen sijaan alkaa ole­mas­sa ole­van kaupunki­rak­en­teen tiivistämis­es­tä. Tätä edel­lyt­tää myös varovaisu­us­pe­ri­aate sekä use­at sopimuk­set luon­non mon­imuo­toisu­u­den turvaamisesta.

    Täl­lai­sis­sa keskusteluis­sa NIM­BY-kort­ti heit­etään usein kovin kevyin perustein. Meri-Rasti­las­sa asukkaat ovat vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mal­la ilmais­seet ole­vansa valmi­ita vas­taa­maan kaupun­gin asukasmäärätavoitteeseen. 

    Kaavoituk­seen kan­tansa ilmai­se­via asukkai­ta syyl­lis­tetään ajoit­tain myös asun­to­jen korkeista hin­noista. Kan­nat­taisi tutus­tua siihen, mitä kaavoituk­sen jäl­keen tapah­tuu. Kiire saat­taa nimit­täin yllät­täen lop­pua. Esimerkik­si Meri-Rasti­las­ta löy­tyy alue nimeltä Ram­sin­ran­ta I, jon­ka piti olla valmis vuon­na 2005, mut­ta on edelleen kesken. Myös Vuosaaren Kahviko­rt­telia, joka on palvelu­iden ja metroase­man tun­tu­mas­sa, raken­netaan kovin verkkaisesti.

  28. Juhana Har­ju: Sitä tarkoi­tankin, että viime kädessä onnis­tunut alue­poli­ti­ik­ka on myös Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun väline.

    Kaupungis­tu­mi­nen ei ole mikään suo­ma­lais­es­ta alue­poli­ti­ikas­ta riip­pu­vainen ilmiö, vaan globaali kehityssuunta.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Sil­lä raken­netaanko Pohjois-Kar­jalas­ta Helsin­gin seudulle pakote­tu­ille ihmisille asun­not Helsinki­in vain Por­naisi­in ei ole merk­i­tys­tä siihen, voivatko he jak­taa elämään­sä Pohjois-Karjalassa.

    Mihin Helsin­gin ja Suomen tulisi pyrk­iä? Ei ole var­maankaan hyvä, jos Pohjois-Kar­jalas­ta ihmis­ten on pakko muut­taa Helsinki­in työtä saadak­seen, ja jos Helsingis­sä kaupunki­aan arvosta­vat asukkaat kär­sivät, kun hei­dän ympäristön­sä pilataan, ja hei­dän pihapi­iri­in­sä raken­netaan ker­rostalo­ja noille muuttajille.

    Mik­si täl­lainen siir­to täy­tyy tehdä? Perus­tuuko tämä siihen ajatuk­seen, että Helsinki­in muutet­tuaan nuo kar­jalaiset oli­si­vat tehokkaampia työn­tek­i­jöitä kuin kotiseudul­laan? Vai onko Helsin­gin johta­jil­la kova kil­pailu­vi­et­ti ja halu kas­vaa aina vain suurem­mak­si ja suurem­mak­si? Vai onko fir­moille edullista siirtää työvä­ki mod­ernei­hin ruukkei­hin? Entä ajat­teleeko val­tio työtek­i­jöi­den ole­van tehokkaim­mil­laan sil­loin, kun heil­lä on niskas­saan Helsin­gin kovat asuntolainat?

    Mikä malli tuot­taa opti­maalisen Suomen? Ote­taan huomioon sekä asum­isvi­ihtyvyys että kansan­talous. Onko ihan­neti­lanne se, että mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään Helsinkiin?

    Ymmär­rän sen, että Helsin­ki hamuaa uusia veron­mak­sajia ja fir­mo­ja, kos­ka niin tekevät kaik­ki muutkin Suomen kun­nat. Mut­ta onko mak­si­maa­li­nen keskit­tämi­nen val­takun­nan ja sen asukkaiden etu?

    Minä ajat­te­len niin, että täysin vil­lit markki­nat johta­vat tyyp­il­lis­es­ti monop­o­lisoi­tu­miseen sekä fir­mo­jen että kasvukeskusten osalta. Koko val­takun­nan etu on estää liialli­nen keskit­tymi­nen ja tar­jo­ta rikkaampi poh­ja kehi­tyk­selle (ja vai­h­toe­hto­ja eri­laisia elämisen vai­h­toe­hto­ja suo­ma­laisille). On ole­mas­sa jokin mak­si­maal­ista keskit­tymistä parem­pi taso, jol­la on sekä muka­va jakau­ma eri kokoisia fir­mo­ja että muka­va jakau­ma eri kokoisia kaupunkeja/kuntia.

    Lisäk­si yksilöil­lä on omat miel­tymyk­sen­sä asuin­paikkansa ja työn­säkin suh­teen. Näitä tarpei­ta pitää kun­nioit­ta (vähän korkeam­mal­la pri­or­i­teetil­la kuin fir­mo­jen ilmoit­ta­maa omaa etuaan).

    Hyvä Suo­mi on siis kokoel­ma kaiken­laista ympäristöä. Val­tion tulee vaalia tuo­ta kokon­aisu­ut­ta ja ohja­ta kehi­tys­tä, sil­lä viidakon lait eivät tuo­ta yleen­sä opti­maal­ista tulosta.

  30. Aman­da: Aina­han voi laa­jen­taa ja rak­en­taa mut­ta kuka takaa sen että alueelle muut­taa juuri veron­mak­sajia? Itse vuosaare­laise­na hark­it­semme vakavasti juuri per­heemme kanssa muut­toa maalle. […] Olemme valmi­ina muut­toon heti kun työ­paikat löytyvät […] 

    Taisit vas­ta­ta itse kysymykseesi.

  31. @Juho L

    Helsin­ki ei ole kil­paile­mas­sa Pohjois-Kar­jalan kanssa, vaan Tallinnan, Tukhol­man, Kööpen­ham­i­nan, Pietarin jne. kanssa. Jos (rahas­sa mitat­tuna) suuren tuot­tavu­u­den elinkeino­toimin­nan sijoit­tumi­nen Helsinki­in tehdään vaikeak­si, se ei siirry/synny Pohjois-Kar­jalaan, vaan mui­hin kaupunkeihin.

    Pos­ket­tomat asun­to­jen hin­nat ja asun­tove­lat ovat Helsin­gin men­estys­tä rajoit­ta­va tek­i­jä, kuten nyt ovat jo kaiken­laiset iso­kenkäisetkin julkises­ti toden­neet. Tiivistämisen ja asun­to­tuotan­non lisäämisen pitäisi nimeno­maan aut­taa ongel­maan. Siis paino sanal­la pitäisi. En ole edelleenkään ihan vaku­ut­tunut, että rak­en­tamisen hitaus on Helsingis­sä pelkästään kaavoit­ta­jas­ta kiinni.

    Mak­si­maa­li­nen keskit­tämi­nen ei var­maankaan ole kansan­talouden etu, jos todel­la puhutaan mak­simista (mitä nykyiset suun­nitel­mat eivät mielestäni ole). Tehokkaan yhdyskun­tarak­en­teen edut sen sijaan pitäisi olla päivän­selvät kaikille. Yhdyskun­tarak­en­teessa on paljon paran­tamisen ja tiivistämisen varaa myös Tam­pereel­la ja Turussa.

  32. Juho Laatu: Mihin Helsin­gin ja Suomen tulisi pyrk­iä? Ei ole var­maankaan hyvä, jos Pohjois-Kar­jalas­ta ihmis­ten on pakko muut­taa Helsinki­in työtä saadak­seen, ja jos Helsingis­sä kaupunki­aan arvosta­vat asukkaat kär­sivät, kun hei­dän ympäristön­sä pilataan, ja hei­dän pihapi­iri­in­sä raken­netaan ker­rostalo­ja noille muuttajille.

    Mik­si täl­lainen siir­to täy­tyy tehdä? Perus­tuuko tämä siihen ajatuk­seen, että Helsinki­in muutet­tuaan nuo kar­jalaiset oli­si­vat tehokkaampia työn­tek­i­jöitä kuin kotiseudul­laan? Vai onko Helsin­gin johta­jil­la kova kil­pailu­vi­et­ti ja halu kas­vaa aina vain suurem­mak­si ja suurem­mak­si? Vai onko fir­moille edullista siirtää työvä­ki mod­ernei­hin ruukkei­hin? Entä ajat­teleeko val­tio työtek­i­jöi­den ole­van tehokkaim­mil­laan sil­loin, kun heil­lä on niskas­saan Helsin­gin kovat asuntolainat?

    Min­un oli aikoinaan pakko muut­taa Pohjois-Kar­jalas­ta Helsinki­in alivuokralaisas­un­toon kun yliopis­toa eikä oman alan työ­paikko­ja siel­lä ollut. Tein Helsingis­sä töitä 40 vuot­ta. Siinä ajas­sa olen han­kkin­ut par­i­ta­lo-asun­non Helsingistä ja vapaa-ajana­sun­non Sipoos­ta. Muut­to Pohjois-Kar­jalaan takaisin ei ole käynyt edes mielessä, vaik­ka nyt se olisi mah­dol­lista. Maal­ta muut­to Helsinki­in ei enää juurikaan kas­va­ta Helsin­gin väk­ilukua. Helsin­gin kaupun­gin väestöti­las­ton kuvioista 6, 7 ja 8 (sivu 12) on selvästi nähtävis­sä mis­tä Helsin­gin muut­tovoit­to on peräisin.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_09_18_Tilastoja_29_Vuori.pdf

    1. eläke­vaari on kyl­lä sitkeä tuo­maan muukalaisvi­haansa jokaiseen keskustelu­un. Voin lohdut­taa hän­tä, että ulko­maalais­ten muut­to Helsin­gin seudulle tulee toden­näköis­es­ti vähen­emään, kos­ka pää­muut­ta­ja­maat Viro ja Venäjä tyrhetyvät niiden elin­ta­son nousun takia.

  33. a_l: Kaupungis­tu­mi­nen ei ole mikään suo­ma­lais­es­ta alue­poli­ti­ikas­ta riip­pu­vainen ilmiö, vaan globaali kehityssuunta.

    On kyseenalaista pitää itses­tään­selvyytenä, että jokin tren­di jatkuu ad infini­tum. Itse asi­as­sa se, että tarvit­sisimme maat­alouden raken­nemuu­tos­ta kohti ekol­o­gisem­paa, hie­man pienem­pimuo­toisem­paa luo­mu­vi­je­lyä, voi lisätä työvoiman tarvet­ta maat­aloudessa, vaik­ka tähän saak­ka tren­di on ollut vastakkainen.

    Lisäk­si laa­jakaistan rak­en­t­a­mi­nen koko Suomeen paran­taa selvästi etä­työn edellytyksiä.

  34. Hienoa, että Osmo Soin­in­vaara puoltaa Meri-Rasti­lan asukkaille erit­täin tärkeän rantamet­sän säi­lyt­tämistä virk­istyskäytössä! Alue on hel­mi, joka kohot­taa Meri-Rasti­lan imagoa. Kaupun­gin rak­en­tamis­su­un­nitel­mat toimi­si­vat täysin päinvastoin.

  35. Uusien talo­jen rak­en­tamisen yhtey­dessä, pitäisi alueelle saa­da lisää toimin­nal­lisu­ut­ta. Alueista tulee muuten ihmis­varas­to­ja. Näytin eräälle ystävälle kuvaa yhdestä Helsinkiläis­es­tä asuinalueesta. Hän kysyi ihme­tellen, mis­sä kaik­ki ihmiset ovat?

    Videoneu­vot­telu­vä­linei­den käyt­tö yleistyy työ­paikoil­la. Tämä tarkoit­taa, että voi työsken­nel­lä kotona, joten voi asua jos­sain muual­la, jos­sa on halvem­pia asuntoja.

  36. Viherverkos­ton merk­i­tys kas­vaa ilmas­ton­muu­tok­sen edetessä esimerkik­si seu­raav­ista syistä:

    1) Toden­näköis­es­ti sateet kovenevat, mikä kas­vat­taa tul­vien riskiä. Luon­taiset alueet ovat tehokkain keino käsitel­lä hulevesiä. Mitä enem­män kaupun­gin maaperä on päällystet­ty, sitä vaikeampi tul­via on hallita.

    2) Lähilu­on­to viilen­tää kaupunkia. Kovin lämpimät ilmat ovat tutk­i­tusti terveysriski.

    1. Olli
      Vaik­ka kan­natan Meri-Rasti­lan rantamet­sän säi­lyt­tämistä, on pakko sanoa, että argu­ment­tisi on huono. Hulevesien osalta tuo rantamet­sä on ihan out of ques­tion, mut­ta kaiken muunkin osalta hulevedet on mah­dol­lik­s­ta kyl­lä hoitaa johonkin hin­taan sade­vesiviemäreil­lä. Mak­saa, mut­ta raken­nu­soike­den hin­ta on paljon suurem­pi. Huono argumentti.
      Suomen osalta ilmas­ton­muu­tok­sen suurimpia ongtelmia ei ole se, että meil­lä kuoltaisi­in hel­teeseen. Eri­tyis­es­ti kun meil­lä ilmas­ton­muu­tos läm­mit­tää talvia.

  37. Mikko H:
    @Juho L

    Helsin­ki ei ole kil­paile­mas­sa Pohjois-Kar­jalan kanssa, vaan Tallinnan, Tukhol­man, Kööpen­ham­i­nan, Pietarin jne. kanssa. Jos (rahas­sa mitat­tuna) suuren tuot­tavu­u­den elinkeino­toimin­nan sijoit­tumi­nen Helsinki­in tehdään vaikeak­si, se ei siirry/synny Pohjois-Kar­jalaan, vaan mui­hin kaupunkeihin.

    Tallinnaa ja Tukhol­maa ei kiin­nos­ta se, toimi­iko Suomen talous Helsingis­sä vai Tam­pereel­la. Tam­pereen talous on siis kan­sain­välisen kil­pailun näkökul­mas­ta yhtä tärkeää Suomelle kuin Helsinginkin. Sama kos­kee Pohjois-Karjalaa.

    Pos­ket­tomat asun­to­jen hin­nat ja asun­tove­lat ovat Helsin­gin men­estys­tä rajoit­ta­va tek­i­jä, kuten nyt ovat jo kaiken­laiset iso­kenkäisetkin julkises­ti toden­neet. Tiivistämisen ja asun­to­tuotan­non lisäämisen pitäisi nimeno­maan aut­taa ongel­maan. Siis paino sanal­la pitäisi. En ole edelleenkään ihan vaku­ut­tunut, että rak­en­tamisen hitaus on Helsingis­sä pelkästään kaavoit­ta­jas­ta kiinni.

    Kaavoit­ta­ja voi käsit­tääk­seni myös vaa­tia tont­tien rak­en­tamista, ja rak­en­ta­jia luulisi löy­tyvän, kos­ka asun­to­jen hin­tata­so ylit­tää reilusti raken­nuskus­tan­nuk­set. (Mut­ta en pidä jatku­vaa tiivistämistä Hesin­gin viihty­isyy­den tai oimivu­u­dan kannal­ta järkevänä, eikä pääkaupun­gin hin­tata­soa oikein voikaan saa­da muiden tasolle.)

    Mak­si­maa­li­nen keskit­tämi­nen ei var­maankaan ole kansan­talouden etu, jos todel­la puhutaan mak­simista (mitä nykyiset suun­nitel­mat eivät mielestäni ole). Tehokkaan yhdyskun­tarak­en­teen edut sen sijaan pitäisi olla päivän­selvät kaikille. Yhdyskun­tarak­en­teessa on paljon paran­tamisen ja tiivistämisen varaa myös Tam­pereel­la ja Turussa.

    Eri­tyisen tiivistä kaupunki­raken­net­ta Suomes­sa tarvi­taan kai lähin­nä niille ihmisille, jot­ka halu­a­vat asua tuol­laises­sa ympäristössä. Talouden kannal­ta tiivis­tet­ty kaupunki­rakenne ei ole tarpeen. Joidenkin keskusten on hyvä olla niin suuria, että suureet yri­tyk­set saa­vat palkat­tua tarvit­se­mansa suuren (ehkä hyvin koulute­tun) väkimäärän. En tiedä mikä toimi­ala ei voi Suomes­sa toimia sik­si, että kaupunkikeskuk­semme ovat liian pieniä tai liian hajanaisia.

    1. Eri­tyisen tiivistä kaupunki­raken­net­ta Suomes­sa tarvi­taan kai lähin­nä niille ihmisille, jot­ka halu­a­vat asua tuol­laises­sa ympäristössä. Talouden kannal­ta tiivis­tet­ty kaupunki­rakenne ei ole tarpeen.

      Juha, miltä kuu­lostaisi sanoa, että maaseu­tua ei Suomes­sa tarvi­ta kuin korkein­taan niiden ihmis­ten takia, jot­ka halu­a­vat siel­lä asua. Eikö se ole aika hyvö argu­ment­ti rak­en­taa toimivia kaupunke­ja , että niin moni halu­aa sel­l­aises­sa asua.
      Kun kuvit­telet, että Tam­per­feen kokoinen kaupun­ki riit­tää ihan kaik­keen, mitä san­ot niille, joiden miel­stä viisi miljoon­aa on liian vähän. Mik­si yri­tyk­set ja ihmiset muut­ta­vat miljoon­akaupunkei­hin kaikkial­la maail­mas­sa, vaik­ka pikku­paukungeis­sa kaik­ki olisi halvem­paa, maa, asun­not, liikku­mi­nen? Erikois­tuneet työ­markki­nat ovat se avain sana. Jos kansalaiset jakau­tu­isi­vat leipurei­hin ja paper­i­työläisi­in eikä mui­ta ammet­t­ja olisi, aika pienetkin yhdyskun­nat voisi­vat men­estyä, mut­ta kun ammat­te­ja on kym­menin tuhansin, suuril­la työ­markki­na-alueil­la on val­ta­va etu puolel­laan. Se näkyy kaikkial­la maailmassa.

  38. eläke­vaari: Min­un oli aikoinaan pakko muut­taa Pohjois-Kar­jalas­ta Helsinki­in alivuokralaisas­un­toon kun yliopis­toa eikä oman alan työ­paikko­ja siel­lä ollut. Tein Helsingis­sä töitä 40 vuot­ta. Siinä ajas­sa olen han­kkin­ut par­i­ta­lo-asun­non Helsingistä ja vapaa-ajana­sun­non Sipoos­ta. Muut­to Pohjois-Kar­jalaan takaisin ei ole käynyt edes mielessä, vaik­ka nyt se olisi mahdollista.

    Yliopis­to­jen sijain­ti pakot­taa opiske­li­jat muut­ta­maan suuri­in kaupunkei­hin. Voisi ajatel­la, että val­tio kan­nus­taisi valmis­tunei­ta muut­ta­maan myös toiseen suun­taan. Suomen taloudelle he oli­si­vat hyödyl­lisiä kaikkialla.

  39. Vähän ihmette­len, että mik­si tun­tuu siltä, että julkiset liiken­ney­htey­det suun­nitel­laan vas­ta asun­to­su­un­nitelmien jäl­keen eikä päin­vas­toin. Ja miten kaiken­maail­man kaupunkei­hin kyetään rak­en­ta­maat kun­nol­lisia metroy­hteyk­siä, mut­tei Helsinki­in? Voisiko suun­nitel­la en hyvän metrolin­jan ja sit­ten kaavoit­taa riit­tävän määrän asun­to­ja metron var­relle niin, että metron rak­en­t­a­mi­nen olisi kaikin puolin kannattavaa?

  40. Juho Laatu: Mut­ta en pidä jatku­vaa tiivistämistä Hesin­gin viihty­isyy­den tai oimivu­u­dan kannal­ta järkevänä

    Ja parkanolaise­na kat­sot mielip­i­teel­läsi ole­van tässä rel­e­vanssia, kos­ka _____? Ei sinän­sä, saa­han sitä kom­men­toi­da, mut­ta kyl­lä meil­lä riit­täis NIM­BYjä omas­takin takaa.

  41. Ai, olet kuul­lut Mari Vaat­to­vaar­al­ta, ettei kaukana toi­sis­taan ole­via sosi­aaliryh­miä kan­nat­taisi asut­taa lähekkäin. 

    Helsingis­sä on ollut men­neinä vuosikym­meninä näkyviä “luokkara­jo­ja” eri asuinaluei­den välil­lä, tun­ne­tu­in lie­nee Tehtaankadun län­sipää. Myös Itä-Helsingis­sä voi havai­ta muo­dos­tu­van jyrkkiä sosi­aaliryh­mien välisiä rajo­ja omakoti- ja ker­rostaloaluei­den välille.

    En tajua ollenkaan, mikä mah­taisi olla täl­läisessä jär­jestelyssä vikana. Olen itse asunut ja käynyt koulu­ni hyvin homogeenisel­lä alueel­la, lap­su­u­denkaverei­deni van­hem­mat oli­vat kaik­ki keskilu­okkaa. Olisi ollut avar­tavaa tutus­tua muu­ta­maan niin köy­hempään kuin vau­raam­paankin koti­in. Ainakin sit­ten tajuaisi näi­den ryh­mien elämästä enemmän.

    Onko­han Vaat­to­vaara jo muuten keksinyt, mis­tä keväiset Tukhol­man mel­lakat joh­tu­i­v­at? Ihan vain kun tuos­sa jutus­sakin maini­taan Meri-Rasti­la: http://yle.fi/uutiset/tutkija_suomessa_ollaan_kaukana_lahioiden_gettoutumisessa/6662963

  42. Jos korkean mäen päälle raken­netaan met­sän paikalle voimakkaasti päällystet­ty alue, voi hulevesien käsit­te­ly olla taval­lista haasteellisempaa.

  43. google haku­sanal­la:
    luento_6_matti_visanti.pdf

    Esi­tyk­sen sivul­la 3 koko kuva nykya­jan kaupunkisu­un­nit­telus­ta Suomessa.

    Ja muutenkin hieno esitys

  44. Juho Laatu: Talouden kannal­ta tiivis­tet­ty kaupunki­rakenne ei ole tarpeen. 

    Tässä jonkin aikaa sit­ten Elinkei­noelämän val­tu­uskun­ta otti kan­taa kaavoituk­seen (ks. s. 8–9):

    Lukuisat kan­sain­väliset tutkimuk­set ovat kiis­tat­tomasti todis­ta­neet, että väestön ja tuotan­non sijoit­tumi­nen tiivi­isti lisää tuot­tavu­ut­ta ja sitä kaut­ta taloudel­lista hyv­in­voin­tia. Tämä on keskeinen vaikutin, kun yri­tyk­set miet­tivät omia sijoit­tumis­vai­h­toe­hto­jaan tai asukkaat omia asuinpaikkojaan. 

    On arvioitu, että kaupunkialueen tuot­tavu­us kas­vaa noin viisi pros­ent­tia aina kun sen työl­lisyys­ti­heys kaksinker­tais­tuu. Eräät Ruot­sia ja Suomea koske­vat laskel­mat viit­taa­vat samankokoiseen tai puol­ta pienem­pään kertoimeen.

    Tiheys ja saavutet­tavu­us syn­nyt­tävät niin kut­sut­tua pöhinää, minkä on keskeistä inno­vaa­tioiden syn­nylle. Inno­vaa­tiot taas syn­nyt­tävät investoin­te­ja ja edelleen tuotan­toa, jon­ka toteut­tamiseen keskit­tynyt aluer­akenne pystyy parhait­en tar­joa­maan työvoimaa. Kehit­tynei­den maid­en talouskasvu perus­tuu entistä enem­män ”korvien väli­in” eli tietoon ja osaamiseen. Tietoon perus­tu­val­la yri­tys­toimin­nal­la on taas tun­netusti taipumus kasautua alueel­lis­es­ti, sil­lä läheisyys antaa mah­dol­lisu­u­den hyö­tyä erikois­tu­misen eduista. Tämä kaik­ki on tut­tua esimerkik­si Piilaak­son menestystarinasta.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Olli
    Vaik­ka kan­natan Meri-Rasti­lan rantamet­sän säi­lyt­tämistä, on pakko sanoa, että argu­ment­tisi on huono. Hulevesien osalta tuo rantamet­sä on ihan out of ques­tion, mut­ta kaiken muunkin osalta hulevedet on mah­dol­lik­s­ta kyl­lä hoitaa johonkin hin­taan sade­vesiviemäreil­lä. Mak­saa, mut­ta raken­nu­soike­den­hin­ta on paljon suurem­pi. Huono argumentti.
    Suomen osalta ilmas­ton­muu­tok­sen suurimpia ongtelmia ei ole se, että meil­lä kuoltaisi­in hel­teeseen. Eri­tyis­es­ti kun meil­lä ilmas­ton­muu­tos läm­mit­tää talvia.

    Run­sas vuosi sit­ten olin tilaisu­udessa, jos­sa tutk­i­ja FT Leena Järvi puhui Helsin­gin kaupunki-ilmastosta.

    Hän ker­toi, että kaupun­git muo­dosta­vat omat läm­pösaarek­keen­sa, sil­lä alueet ovat sitä lämpimämpiä, mitä raken­netumpia ne ovat. Ilman läm­pöti­la nousee kaupunkialueel­la maaseu­tua helpom­min ter­vey­delle vaar­al­lisi­in lukemi­in. Kaupun­git tarvit­se­vat viher­aluei­ta pait­si lisäämään viihty­isyyt­tä myös viilen­tämään ilmaa.

    Järvi mainit­si myös, että tul­vat ovat vakavin ilmas­ton­muu­tok­sen Helsin­gin kaupungille aiheut­tamista uhista. Tul­vien ris­ki kas­vaa kasvil­lisu­u­den määrän vähetessä, sil­lä samal­la vähe­nee myös veden hai­h­dun­ta. Asi­aa on tutkit­tu ver­taa­mal­la hai­h­dun­taa Helsin­gin keskus­tas­sa ja Kumpu­las­sa. Vuosi­ta­sol­la hai­h­dun­ta keskus­tas­sa oli noin 30 pros­ent­tia alhaisem­pi kuin Kumpulassa.

    Jär­ven mukaan kaupunkisu­un­nit­telul­la olisi tärkeä rooli haitallis­ten ilmiöi­den kuten ilman epäpuh­tauk­sien, tuulen puuskaisu­u­den, läm­mön, vähen­tyneen hai­h­dun­nan ja kas­vavien tul­variskien minimoimisessa.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Juha, miltä kuu­lostaisi sanoa, että maaseu­tua ei Suomes­sa tarvi­ta kuin korkein­taan niiden ihmis­ten takia, jot­ka halu­a­vat siel­lä asua.

    Hyvä jos kaikille suo­ma­laisille on jos­sain sel­l­ainen asuin­seu­tu, jos­sa he mielel­lään asu­vat. Maaseu­tua tarvi­taan siitä pitävien henkilöko­htas­ten tarpei­den lisäk­si myös met­sän­hoitoon ja maanvil­je­lyk­seen. Laa­jasa­lon tai muiden Helsin­gin ydi­naluei­den tai luon­toko­htei­den tiivistämisen vält­tämät­tömyyt­tä talouden toimivu­u­den kannal­ta en vielä oival­tanut. Helsin­ki toimii jo nyt hyvin suurehkona pääkaupunk­i­namme, ja kasvu voisi tapah­tua myös pääradan var­res­sa tai (autoil­i­joille) Nur­mi­järvel­lä. Näin sekä talouden että vihrey­den näkökul­mas­ta kat­sot­tuna (ja kai viihtyvyydenkin).

    Eikö se ole aika hyvö argu­ment­ti rak­en­taa toimivia kaupunke­ja , että niin moni halu­aa sel­l­aises­sa asua.

    Kyl­lä, mut­ta jatku­va tiivistämi­nen ei vält­tämät­tä lisää viihtyvyyt­tä eikä paran­na toimivuutta.

    Kun kuvit­telet, että Tam­per­feen kokoinen kaupun­ki riit­tää ihan kaik­keen, mitä san­ot niille, joiden miel­stä viisi miljoon­aa on liian vähän.

    Ehkä suosit­telisin Lon­too­ta. Tai Ruot­sia, jos puhutaan koko maan väestöstä. Kymme­nen miljoo­nan Suomikin, tai Helsin­ki voisi olla jos­sain mielessä kiin­nos­ta­va, mut­ta lähin­nä vihreistä syistä kehot­taisin suo­ma­laisia vält­tämään tuon tasoista lisään­tymistä. Kaikkea ei voi saa­da, miljoon­avoimia ja väljyyt­tä, tilaa ja luon­toa samaan aikaan.

    Mik­si yri­tyk­set ja ihmiset muut­ta­vat miljoon­akaupunkei­hin kaikkial­la maail­mas­sa, vaik­ka pikku­paukungeis­sa kaik­ki olisi halvem­paa, maa, asun­not, liikkuminen?

    Tuo­ta olen yrit­tänyt selitel­lä jo kym­menisen ker­taa tässä blo­gis­sa. Keskit­tymiske­hi­tys on luon­nolli­nen ilmiö (siinä mis­sä monop­o­lisoi­tu­mi­nenkin). Aina ei ole kyse ihmis­ten halus­ta asua mah­dol­lisim­man tiivi­isti tai lähel­lä oop­per­aa, vaan usein myös rahas­ta, uras­ta, vält­tämät­tömyy­destä, pakos­ta, kil­pailus­ta, vahvimpi­en intre­seistä, ruukki­te­ol­lisu­u­den intres­seistä yms. Helsin­ki on ihan muka­va paik­ka, joka ei vält­tämät­tä muu­tu tiivistämäl­lä mukavam­mak­si (eikä vält­tämät­tä myöskään metropo­lialueen kasvulla).

    Erikois­tuneet työ­markki­nat ovat se avain sana. Jos kansalaiset jakau­tu­isi­vat leipurei­hin ja paper­i­työläisi­in eikä mui­ta ammet­t­ja olisi, aika pienetkin yhdyskun­nat voisi­vat men­estyä, mut­ta kun ammat­te­ja on kym­menin tuhansin, suuril­la työ­markki­na-alueil­la on val­ta­va etu puolel­laan. Se näkyy kaikkial­la maailmassa.

    Pidän het­ero­geenista ammat­ti­raken­net­ta ja kun­taraken­net­ta hyödyl­lis­inä. Mut­ta mik­si tämän pitäisi tarkoit­taa Helsin­gin kaupungi­nosien tiivistämistä? Nykyään myös Tam­pereen bit­tinikkari tukee Helsinkiä, ja päin­vas­toin. Samoin Lon­tooseen ollaan yhteyk­sis­sä. Ja Nur­mi­järvel­läkin voidaan tehdä jotain hyödyl­listä. Ehkä Suomen taloudessa koko maan viisi miljoon­aa asukas­ta ovat tärkeämpi talouden monipuolisu­ut­ta määräävä luku kuin Helsin­gin 500 000 tai Laa­jasa­lon tuplaan­tunut asukasmäärä.

    Myös EU:n yhteis­markki­noil­la ja maail­man vapaakau­pal­la on merkitystä.

    Suo­mi on jo aika pääkaupunkipain­ot­teinen maa. En kek­si hyviä syitä siirtää sinne kaikkia suo­ma­laisia. Tuo toimisi jo het­ero­geenista kasvualus­taa vas­taan. Vai hah­mo­tatko Suomen sul­jet­tuna muu­ta maail­maa vas­taan kil­pail­e­vana alueena, jon­ka etu olisi keskit­tää kaik­ki asukkaat yhteen pis­teeseen, Helsinkin (ei siis edes Espooseen)? Yksilöt voivat viihtyä parem­min Lon­toos­sa, Kau­ni­ai­sis­sa tai Inaris­sa. Taloudenkin kannal­ta (nyt Suomen talouden näkökul­mas­ta kat­soen), het­ero­geenisem­pi ja laa­jem­pi poh­ja Suomes­sa voi olla parempi.

  47. juminy: Ja parkanolaise­na kat­sot mielip­i­teel­läsi ole­van tässä rel­e­vanssia, kos­ka _____? Ei sinän­sä, saa­han sitä kom­men­toi­da, mut­ta kyl­lä meil­lä riit­täis NIM­BYjä omas­takin takaa.

    Helsin­ki tiem­mä halu­aa uusia asukkai­ta. Muu­taisin mielu­um­min tiivistämät­tömään Laa­jasa­loon kuin tiivis­tet­tyyn. Eikö tuos­sa ole syytä kyllin?

  48. Olli Pot­to­nen: Tässä jonkin aikaa sit­ten Elinkei­noelämän val­tu­uskun­ta otti kan­taa kaavoituk­seen (ks. s. 8–9):

    Paperin yhteenve­don mukaan: “Tont­tip­u­la hilaa asun­to­jen hin­to­ja koko ajan ylöspäin. Kalli­it asun­not eivät kuitenkaan ole pelkästään yksi­tyisen ihmisen murhe. Ne ovat myös työvoiman liikku­vu­u­den este ja sitä kaut­ta talouden jarru.”

    Ja: “Kaavoitus olisi saata­va trim­mat­tua talouden tukijalaksi.”

    Minus­ta kaavoitus pitäisi trim­ma­ta myös asum­isvi­ihtyvyyt­tä palvel­e­vak­si, eikä vain työvoiman liikku­vu­ut­ta edistämään.

    Kir­joitin eri­tyis­es­ti jo raken­netun kaupun­gin tiivistämisen haitoista. Ei tai­da tuo kir­joit­ta­jakaan vaa­tia van­ho­jen kaupungi­nosien tiivistämistä, jos ton­tit saadaan järjestymään metro­ploialueil­la jol­lain muul­la tavalla.

  49. Han­na-Leena Yli­nen: Hän ker­toi, että kaupun­git muo­dosta­vat omat läm­pösaarek­keen­sa, sil­lä alueet ovat sitä lämpimämpiä, mitä raken­netumpia ne ovat.

    Sitä suurem­pi syy rak­en­taa vil­voit­ta­van meren läheisyy­teen, ker­toohan jo Meri-Rasti­lan nimikin mil­lainen ympäristö on kyseessä! Ja meren ran­nan läheisyy­dessä hulevedet hulah­ta­vat suo­raan mereen eivätkä jää maalle tulvimaan.

  50. Olli Pot­to­nen: Tiheys ja saavutet­tavu­us syn­nyt­tävät niin kut­sut­tua pöhinää, minkä on keskeistä inno­vaa­tioiden synnylle.

    Tuo tiheys tarkoit­ta­nee lähin­nä vurovaiku­tuk­ses­sa ole­van inno­vati­ivisen pop­u­laa­tion kokoa, ei niinkään asukas­ta per neliömetri.

    Suomes­sa yhden viides­osan väestöstä sisältävä metropoli lie­nee jo tarpeek­si keskitet­ty. Suurem­pi keskit­tämi­nen saat­taa jo näivet­tää mui­ta (myös Helsin­gin kanssa jatku­vas­sa vuorovaiku­tuk­ses­sa ole­vaa ja siten sitä tuke­vaa) kasvukeskus­ta tarpeet­tomasti, vieden siten poh­jaa Suomen inno­vati­iviselta kehitykseltä.

    Tämä kaik­ki on tut­tua esimerkik­si Piilaak­son menestystarinasta. 

    Pääkaupunkiseudul­la piilaak­so taitaa olla lähin­nä väljähkö Espoo, tuskin tihen­net­ty Laajasalo.

  51. LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on tarkastel­lut Rasti­lan metroase­man ympäristön täy­den­nys­rak­en­tamista hyvin yksisilmäis­es­ti, vain radan eteläpuolelta. Kuitenkin jalankulkuetäisyys ulot­tuu metrol­ta joka ilmansuuntaan.

    KSV:n asukas­tavoite on metron ympäristöön on 2000 asukas­ta. Suurin osa kort­teleista on sijoitet­tu Meri-Rasti­lan rantamet­sään. Alue on korkea kallio­har­janne, jos­sa sijait­see mm. Litori­nameren ranta­muo­dostel­ma, ns. pirun­pel­to. Met­sässä on asukkaiden ahk­erasti käyt­tämiä ulkoil­ure­it­te­jä ja hiihtolatuja.

    Suun­nitel­mat perus­tu­vat van­hen­tuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisi­vat rantamet­sän pohjoisosan kallioi­neen ja rantoi­neen. Vuosaaren asukkaat vas­tus­ta­vat yksis­sä tuumin met­sän hävit­tämistä, se olisi myös täysin vas­toin ilmastopoli­ti­ikan tavoitteita. 

    Metroase­man ympäristön tiivistämi­nen on sinän­sä perustel­tua ja kestävän kehit­tämisen mukaista, se kos­kee kaikkia van­ho­ja asemia Mel­lun­mäestä Kulosaa­reen. Rasti­las­sa sen voi kuitenkin tehdä kaata­mat­ta mon­taakaan puu­ta, suuri osa asuinko­rt­teleista on mah­dol­lista sijoit­taa nykyisen asun­to­vaunualueen paikalle. Rasti­lan kar­tano ympäristöi­neen ja rantamet­sä voidaan ja tulee toki säi­lyt­tää. Asun­to­vaunualue on asfal­toitua aluet­ta eikä siel­lä ole luontoarvoja.

    Leir­in­tä on mah­dol­lisim­man teho­ton­ta maankäyt­töä metroase­man vier­essä, tehot­tomam­paa olisi ehkä vain golfkent­tä. Alueel­la on varsi­naista toim­intaa muu­ta­mana kesäkuukaut­e­na, suurim­man osan vuot­ta se palvelee asun­to­vaunu­jen talvisäi­ly­tys­tä. Leir­in­täalueen nykysi­jain­ti on epä­tarkoituk­sen­mukainen, alue on jäänyt korkean Rasti­lankallion kort­telin ja raskaasti liiken­nöi­dyn Vuo­tien väli­in. Vuosaaren asukkaat eivät itse hyödy aida­tus­ta leir­in­täalueesta mil­lään tavalla. 

    Sesonki­aikaan leiri­nalueen kap­a­siteet­ti on täyn­nä eikä laa­jen­nus­mah­dol­lisu­ut­ta ole. Sekä koti­mainen, että ulko­mainen asun­to­vaunumatkailu tulee lähivu­osi­na lisään­tymään voimakkaasti suurten ikälu­okkien jäädessä eläk­keelle. Leir­in­täalue joudu­taan joka tapauk­ses­sa joidenkin vuosien päästä siirtämään väl­jem­pi­in maisemiin.

    Liikun­tavi­ras­to saat­taa pitää nyky­istä sijain­tia hyvänä kun kesä­tur­is­tit pää­sevät metrol­la keskus­taan. Kuitenkin oleel­lisem­paa on tuhan­nen uuden asukkaan päivit­täiset työ- ja asioin­ti­matkat. Paradok­saalis­es­ti juuri metroase­man läheisyys, joka on etu leir­in­täalueen asi­akkaille, on juuri se syy jon­ka vuok­si se kan­nat­taa siirtää muualle. 

    Kor­vaa­va tont­ti on löy­det­tävis­sä esim. Öster­sun­domin liitos­alueelta jonne ollaan suun­nit­tele­mas­sa yleiskaavaa. Ran­noil­la on Natu­ra-aluei­ta mut­ta sinne on suun­nitel­tu myös vene­sa­tamia, uimaran­to­ja ja ranta­puis­to­ja, Talosaa­res­sa sijait­see rat­su­ti­la. Näi­den yhtey­dessä on ihanteelli­nen paik­ka leir­in­täalueelle. Liityn­täli­ikenne Itäkeskuk­seen on help­po jär­jestää. Sitä pait­si kar­avaa­narit ja per­heet liikku­vat yleen­sä – autolla!

    Leir­in­täalueen nykyi­nen tont­ti on kaupun­gin omis­tuk­ses­sa ja toim­intaa hoitaa Liikun­tavi­ras­to. Siir­to on kaupun­gin omas­sa päätös­val­las­sa. Maapo­h­jan tuo­tol­la on mah­dol­lista kat­taa uuden leir­in­täalueen perustamiskustannukset.. 

    Leir­in­täalueen siirtämi­nen olisi ns. WIN-WIN-WIN — ratkaisu, jos­sa kaik­ki osa­puo­let hyö­ty­sivät; Meri-Rasti­lan asukkaat saisi­vat pitää lähimet­sän­sä, retkeil­i­jät saisi­vat parem­man laa­jem­man merelli­nen sijain­nin ja tarvit­ta­va lisäk­er­rosala voidaan sijoit­taa metroase­man viereen .

    Kaik­ki kolme, leir­in­täalue, uusi asuinalue ja met­sä eivät saman metroase­man viereen mah­du. Jos voi vali­ta uhrataanko metroase­man ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimet­sä Meri-Rasti­las­ta, vai asun­to­vaunu­jen parkkipaik­ka ja muu­ta­ma lau­tamök­ki leir­in­täalueelta, vas­taus pitäisi olla itses­tään selvä. Leir­in­täalueen voi aina siirtää ja perus­taa muualle, ker­ran kaadet­tua ja raken­net­tua met­sää ei saa koskaan takaisin. 

    Kaup­sun vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mas­sa on mah­dol­lista sijoit­taa 2000–2500 asukas­ta 500 m:n jalankulkuetäisyy­den päähän metroase­mas­ta. Radan pohjois­puolelle, pääasi­as­sa asun­to­vaunualueelle mah­tuu n. 1000 asukas­ta. Kar­tanon miljööseen tulee tietenkin suh­tau­tua pieteetil­lä. Metro­radan kupeeseen ehdote­taan 1–2 tor­ni­taloa (n. 16 krs) Rasti­lan maamerkik­si ja Vuosaaren ”kaupung­in­por­tik­si”. Ostoskeskuk­sen ympäristöä on tiivis­tet­ty. Harus­puis­ton ja Meri –Rasti­lantien ympäristöä on mah­dol­lista täy­den­tää maltillisesti.

    Sep­po Honkanen
    Kaup­Su –yhdis­tys / RASTILA – työryhmä
    ram.ses@hotmail.fi

    1. Leir­in­täalueen siirtämi­nen on oma kysymyk­sen­sä, mut­ta min­un silmis­säni rantamet­sän rak­en­tamisen kanssa kil­pailee tämä Our City ‑tiivistämis­su­un­nitel­ma.

  52. antti: Sitä suurem­pi syy rak­en­taa vil­voit­ta­van meren läheisyy­teen, ker­toohan jo Meri-Rasti­lan nimikin mil­lainen ympäristö on kyseessä! Ja meren ran­nan läheisyy­dessä hulevedet hulah­ta­vat suo­raan mereen eivätkä jää maalle tulvimaan.

    Kyse oli siis kasvil­lisu­u­den viilen­tävästä vaiku­tuk­ses­ta. Ran­noille sijoit­tu­va met­sävyöhyke suo­jaa sen takana ole­vaa asu­tus­ta, Meri-Rasti­lan tapauk­ses­sa myös Vuosaaren sil­lan run­saan liiken­teen aiheut­ta­mal­ta melul­ta ja pienhiukkaspäästöiltä.

    Aiem­mat suun­nit­teli­ja­sukupol­vet ovat ehkä näh­neet Helsin­gin luon­non­ti­lai­sis­sa ran­nois­sa vahvu­u­den ja halun­neet ne säi­lyt­tää. Jälleen ker­ran tulee mieleen Lai­turil­la 9.9. ollut Brent Tode­ri­an­in luen­to, jos­sa hän tote­si, että kaupun­gin voi muut­taa yhden sukupol­ven aikana niin hyvässä kuin pahas­sakin. Hän sanoi, että hyvään muu­tok­seen pyrit­täessä olen­naista on, ettei taloudel­lis­ten arvo­jen anneta sanella. 

    Itse koen, että täl­lä het­kel­lä Helsingis­sä on iso ris­ki huonoon muu­tok­seen nimeno­maan meren­ran­ta-alueisi­in (muual­lakin kuin Meri-Rasti­las­sa) liittyen.

  53. Juho Laatu: Muu­taisin mielu­um­min tiivistämät­tömään Laa­jasa­loon kuin tiivis­tet­tyyn. Eikö tuos­sa ole syytä kyllin?

    Oletko käynyt? Itse olen asunut Laa­jasa­los­sa parikym­men­tä vuot­ta, ja tämän(kin) koke­muk­sen perus­teel­la prefer­oin ehdot­tomasti tiivi­impiä asuinaluei­ta. Palve­lut näivet­tyvät, ostari rän­sistyy, ja lukiokin lakkautet­ti­in jo vuosia sitten.

    Tämä tiivistämi­nen mis­tä nyt puhutaan tarkoit­taa oleel­lis­es­ti ryteikköjä kallion­leikkausten pääl­lä ja taloy­htiöi­den pihapi­irien välistä ei-kenenkään tilaa. Niitä ei kukaan jää kaipaa­maan kuten ei myöskään 70-luvun asvalt­tikent­tiä jot­ka onnek­si on jo vähitellen raken­net­tu umpeen.

  54. Juho, en nyt oikeasti ymmär­rä mik­si ihmiset eivät saisi asua tiivi­isti jos niin halu­a­vat? Kyl­lä suomes­sa riit­tää sitä väljää asum­ista yllin kyllin vaik­ka jos­sain mah­dol­lis­te­taan tiivi­impikin asum­i­nen. Ei ketään pakote­ta muut­ta­maan sinne tiivi­ille alueelle.

  55. Juho Laatu: Helsin­ki tiem­mä halu­aa uusia asukkai­ta. Muu­taisin mielu­um­min tiivistämät­tömään Laa­jasa­loon kuin tiivis­tet­tyyn. Eikö tuos­sa ole syytä kyllin? 

    Ei. Älä nyt sen takia muut­toa mieti mitä kuvit­telet Helsin­gin haluavan 🙂

    Esitätkö siis, että Helsinki­in ei riitä tuli­joi­ta, jos tiivis­tetään? Ja että jos ei tiivis­tetä, niin sit­ten riit­tää vaik­ka mil­lä mital­la ja riit­tää asuntojakin?

  56. Tämä kaik­ki on tut­tua esimerkik­si Piilaak­son menestystarinasta.

    Piilaak­so on itse asi­as­sa ollut jo pitkään lähin­nä varoit­ta­va esimerk­ki asumisen hin­nan ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telun suh­teen. Asum­i­nen on siel­lä erit­täin kallista, mikä on ajanut muut kuin isopalkkai­sis­sa teknolo­gia-alan töis­sä ole­vat ahtaalle. Moni alueen pikkukaupun­ki on näi­hin päivi­in asti kieltäy­tynyt rak­en­ta­mas­ta tiivi­im­pää urbaa­nia asu­tus­ta, ja San Fran­cis­co on Yhdys­val­lois­sa suo­ras­taan kuu­luisa siitä, että se ei ole suos­tunut kas­va­maan. Asen­teet ovat ilmeis­es­ti vähitellen muut­tumas­sa, kun työ­matkoista on tul­lut pos­ket­toman pitkiä.

    Piilaak­so on tietysti men­estynyt tästä huoli­mat­ta, kun alueelle on ker­tynyt mui­ta tekni­ikan alan vetovoi­matek­i­jöitä riittämiin.

  57. Olli Pot­to­nen: Tämä kaik­ki on tut­tua esimerkik­si Piilaak­son menestystarinasta.

    Heh, piilaak­so on juurikin sitä vihrei­den pilkkaa­maa omakoti­talo­mat­toa. Eli viihty­isä asuinympäristö joka houkut­telee osaajia.

  58. juminy: Esitätkö siis, että Helsinki­in ei riitä tuli­joi­ta, jos tiivistetään? 

    En. Helsin­ki saa var­masti lisää tuli­joi­ta rak­en­ta­mal­la lisää asun­to­ja. Tiivistämi­nen voi tosin laskea entis­ten ja tule­vien asukkaiden viihtyvyyttä.

    Ja että jos ei tiivis­tetä, niin sit­ten riit­tää vaik­ka mil­lä mital­la ja riit­tää asuntojakin? 

    Viihtyvyyt­tä riit­täisi kai enem­män. Tuli­joi­ta saman ver­ran kuin on lähtijöitä.

    Asun­noista lie­nee pulaa siinä mielessä, että työ­paikkaru­uhkat ovat enim­mäk­seen Helsin­gin niemelle päin. Ruuhkia voisi vähen­tää (jos halu­taan) myös muut­ta­mal­la joitain toimis­to­ja asun­noik­si. Tämä kai vähen­täisi myös keskus­tan asun­to­jen halut­tavu­ut­ta ja siis hintaakin.

  59. spot­tu: Oletko käynyt? 

    Muu­tamia ker­to­ja käväissyt.

    Itse olen asunut Laa­jasa­los­sa parikym­men­tä vuot­ta, ja tämän(kin) koke­muk­sen perus­teel­la prefer­oin ehdot­tomasti tiivi­impiä asuinaluei­ta. Palve­lut näivet­tyvät, ostari rän­sistyy, ja lukiokin lakkautet­ti­in jo vuosia sitten. 

    Valitet­tavasti näin käy sekä maaseuduli­ia että kaupungeis­sa. Kivi­jalka­kau­pat ovat vähen­tyneet myös kaikkein tiivi­im­mis­sä kaupungi­nosis­sa. Lisävä­ki voisi vähän piristää ja viivästyt­tää palvelu­iden häviämistä Laa­jasa­losta, mut­ta yleistren­di taitaa silti olla palvelu­iden siir­tymi­nen Itäkeskuk­seen ja mui­hin megahalleihin.

    Tämä tiivistämi­nen mis­tä nyt puhutaan tarkoit­taa oleel­lis­es­ti ryteikköjä kallion­leikkausten pääl­lä ja taloy­htiöi­den pihapi­irien välistä ei-kenenkään tilaa. Niitä ei kukaan jää kaipaa­maan kuten ei myöskään 70-luvun asvalt­tikent­tiä jot­ka onnek­si on jo vähitellen raken­net­tu umpeen. 

    Hyvä jos on niin. En ole käynyt paikan pääl­lä tarkas­ta­mas­sa, miten ehdote­tut raken­nuk­set muut­taisi­vat alueen luon­net­ta. Jotkut lisäyk­set voivat olla melko har­mit­to­mi­akin. Ole­tan että useim­mat asukkaat kuitenkin pitävät enem­män olo­huoneen ikku­nas­ta avau­tu­vas­ta met­sä­maise­mas­ta kuin vas­taa­van naa­pu­ri­talon ikkunoista. Ruuhki­akaan moni tuskin kaipaa.

    Plus­san puolel­la olisi kai mainit­se­masi mah­dolli­nen lisäai­ka paikalliselle ostoskeskuk­selle ja tiheäm­mät vuorovälit bus­seille. Kokon­aisuute­na en usko van­ho­jen asun­to­jen arvon tiivistämisen yhtey­dessä nousevan.

  60. Kim­mo:
    Juho, en nyt oikeasti ymmär­rä mik­si ihmiset eivät saisi asua tiivi­isti jos niin halu­a­vat? Kyl­lä suomes­sa riit­tää sitä väljää asum­ista yllin kyllin vaik­ka jos­sain mah­dol­lis­te­taan tiivi­impikin asum­i­nen. Ei ketään pakote­ta muut­ta­maan sinne tiivi­ille alueelle.

    Epäilen että asi­as­sa ei ede­tä laa­jasa­lo­lais­ten toivei­den mukaan. Spot­tu (enti­nen laa­jasa­lo­lainen?) näköjään kan­nat­taa tiivistämistä, mut­ta en usko että kaik­ki ehdotet­tu­jen uud­is­raken­nusten naa­puris­sa asu­vat laajasalolaiset.

    Kan­natan tiivstä kaupunki­a­sum­ista, ja sel­l­aista tulee mielestäni tar­jo­ta (jopa tiivi­im­pää kuin nyt on tar­joil­la). Van­ho­jen jo valmi­ik­si suun­nitel­tu­jen kaupungi­nosien tiivistämi­nen on eri asia. Vuosikym­menten saatossa “gryn­der­it” ovat tuhon­neet paljon arvokas­ta monin eri­laisin verukkein. Helsingis­säkn on lukuisia esimerkke­jä, jois­sa jälkikä­teen pide­tään van­han hyvän ympäristön uudelleen­rak­en­tamista virheenä.

  61. Juho Laatu: myös asum­isvi­ihtyvyyt­tä palvel­e­vak­si, eikä vain työvoiman liikku­vu­ut­ta edistämään.

    Globaalis­sa kil­pailus­sa läh­estytään (parin vuosikymme­nen aika­jän­teel­lä) jo sitä pakko­rakoa, että mitään ei voi tehdä ellei se ole taloudel­lis­es­ti tehokkain ratkaisu. Kaik­ki muu on suo­raan ihmis­ten työ­paikoista ja palka­s­ta pois, joku tekee sen halvemmalla/tehokkaammin muual­la. Ei ole enää varaa has­sa­ta ylimääräistä viihtyisyyteen.

  62. Osmo Soin­in­vaara: Leir­in­täalueen siirtämi­nen on oma kysymyk­sen­sä, mut­ta min­un silmis­säni rantamet­sän rak­en­tamisen kanssa kil­pailee tämä Our City ‑tiivistämis­su­un­nitel­ma.

    Jos ei olisi Ourci­ty- pro­jek­tia, ja olisin Olavi Velth­jeim, olisin keksinyt sen. Sehän suun­tasi Meri-Rasti­lan Mart­to­jen ener­gian turhanaikaiseen puuhastelu­un täy­den­nys­rak­en­tamisen kanssa, jos­ta edeltä käsin näki, ettei siitä ole vai­h­toe­htokaavak­si. Ennal­ta arvat­ta­va lop­putu­los. Täydennyskaava.

    Ehdo­tuk­ses­sa on tarkastel­tu suun­nit­telu­aluet­ta yksisilmäis­es­ti vain Vuo­tien eteläpuolelta. Sitä voi pitää fun­da­men­taalise­na virheenä (johon tosin myös KSV on sor­tunut). Kuitenkin “sokea kreet­takin” näkee, jos ottaa toisen silmäla­pun pois, että jalankulkuetäisyys ulot­tuu metroase­mal­ta joka suun­taan (tosin Rasti­lan tapauk­ses­sa vain 240 astet­ta jos Var­tiokylän­lah­den suun­ta lue­taan pois).

    Radan viereen lähim­mäk­si metroase­maa — paalu­paikalle — on sijoitet­tu 6‑kerroksinen lennokas, (AD-lehdestä kopi­oitu) pysäköin­ti­laitos. Tek­i­jät halu­a­vat ilmeis­es­ti peit­tää ole­mas­sa ole­van parkki­talon, jota voikin pitää ympäristöä domi­noivana. Virhet­tä ei tule kuitenkaan peit­tää uudel­la virheel­lä, ehdotet­tu raken­nus ei myöskään sovi his­to­ri­al­liseen kartanomiljööseen. 

    Pysäköin­ti­laitok­sen paikalle sopisi parem­min ver­tikaali kom­po­nent­ti — vaikka­pa asuin­torni — Rasti­lan maamerkik­si ja Vuosaaren ”kaupun­gin” por­tik­si. Ostoskeskuk­sen täy­den­nys­rak­en­tamises­sa on uno­hdet­tu sel­l­ainenkin käsite kuin kaupunki­ti­la, paikkaan ehdote­taan epämääräistä mas­saa. Kaupunki­raken­nus­taiteel­lisia aihei­ta, kuten dom­i­nant­te­ja tai näkymäak­se­lei­ta suun­nitel­mas­ta ei löydy.

    Harus­puis­ton ympäristöä, samoin kuin Meri-Rasti­lantien aukko­ja on perustel­tua täy­den­tää maltil­lis­es­ti. Ei kuitenkaan liikaa, kuten tek­i­jät esit­tävät. Alueen miljöö, väljyys ja vehreys on kärsinyt, ”lap­si on men­nyt pesuve­den mukana”. Käyrät kort­telit ovat lystikkäitä, pihatiloista voisi tul­la jän­nit­täviä. Se miten ne sit­ten aikanaan toteu­tu­isi­vat, on asia erik­seen. Joka tapauk­ses­sa kupe­ria sivu­ja ei pidä sijoit­taa vas­takkain, ettei syn­ny tuuli­tun­nelei­ta. ”Kill your darlings!”
    Havain­neku­vien perus­teel­la käyrät kort­telit ovat liian mas­si­ivisia, ne pomp­paa­vat muun kaupunki­rak­en­teen ulko- ja yläpuolelle. Näköharha saat­taa tosin johtua puut­teel­lis­es­ta 3D-piir­rostekni­ikas­ta, joka ei ole eduk­si ehdo­tuk­selle. Talo­jen ref­er­ensse­jä on etsit­ty selaa­mal­la ahk­erasti ulko­maisia arkkite­htile­htiä. Taloarkkite­htu­uri ei kuitenkaan osayleiskaa­vata­sol­la ole rel­e­vant­tia, ellei sit­ten tek­i­jöi­den tarkoi­tus ole manip­u­loi­da asukkaita.

    Asuinko­rt­telei­den pysäköin­ti on jär­jestet­ty yleen­sä kort­te­liko­htais­es­ti maanalaise­na. Ratkaisua voi pitää oikeana. Yhdessä Harus­puis­ton kort­telis­sa piha on nos­tet­tu toisen ker­roksen korkeudelle, pysäköin­tipaikat on sijoitet­tu kan­nen alle. Kuitenkin arkkite­htu­u­ri­moti­ivi, joka sopii Säynät­sa­lon kun­nan­taloon, ei vält­tämät­tä sovi proos­al­liseen asuinko­rt­teli­in. Tek­i­jöiltä on jäänyt huo­maa­mat­ta Fok­ka-aukion pysäköin­tikent­tä, jon­ka paikalle sopii 4–6‑kerroksinen pysäköintitalo.
    Tek­i­jöiltä on tyystin uno­htunut asukas­määrän kasvun vaiku­tus koulu- ja mui­hin lähipalvelui­hin. Meri-Rasti­lan koul­ulle tai päiväkodeille ei ole huo­mat­tu esit­tää laajennusmahdollisuutta.

    Tek­i­jät ehdot­ta­vat rak­en­tamista myös Vuotien/metroradan kan­jonin päälle. Rak­en­tamista ei voi pitää real­is­tise­na tämän sukupol­ven aikana. Kan­nen päälle rak­en­t­a­mi­nen on kym­meniä pros­ent­te­ja kalli­im­paa kuin nor­maali rak­en­t­a­mi­nen. Kel­lar­ipysäköin­tiä ei voi jär­jestää, autot pitää sijoit­taa parkki­taloi­hin, se taas vähen­tää rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia. Kan­nen pääl­lä ei kas­va täysikokoisia pui­ta etc.. Alueesta tulisi beton­is­lum­mi, vrt. Itä-Pasi­la. Rasti­lan nyky­imagol­la ei saa kau­pak­si yli­hin­taisia asun­to­ja ilman merinäköalaa. 

    Kon­tu­las­sa tilanne on sikäli edullisem­pi, että kan­si ulot­tuisi vain kapea metrokuilun päälle, siel­läkin toteu­tu­mista pide­tään epärealistisena.
    Kuitenkin –jos (jos nyt jotakin delu­u­sio­ta pitää kom­men­toi­da) — kan­jonin päälle halu­taan rak­en­tamista, pitää ottaa huomioon, ettei korkei­ta kort­telei­ta voi sijoit­taa liian lähelle Rasti­lankallio­ta. Rasti­lankallion parveke­sivut avau­tu­vat etelään, korkeampi rak­en­t­a­mi­nen veisi asun­noil­ta auringon ja näköalat. ”Avaran” talo on tästä tyly esimerk­ki. Itse asi­as­sa Retkeil­i­jänkadun var­relle sijoite­tut ton­titkin pitäisi pois­taa kaavasta.

    Kan­nen päälle rak­en­t­a­mi­nen on esitet­ty epämääräis­inä ylisu­u­ri­na kort­teleina. Raken­nusten ker­rosko­rkeuk­sia tai käyt­tö­tarkoi­tus­ta ei ole esitet­ty. Mas­soit­telu ei käy ilmi myöskään havainnekuvista.

    Metroase­man viereen poikit­tain sijoitet­tu pitkäno­mainen mas­sa on raskas. Sil­lal­ta tuli­jalle se näyt­täy­tyy ahdis­ta­vana, jopa pelot­ta­vana. Talo ei toiv­ota Vuosaa­reen tuli­jaa ter­ve­tulleek­si, pikem­min päinvastoin.

    Kan­jon­ista voisi ajatel­la myös niin päin, että se tuo avaru­ut­ta kaupunki­maise­maan. Vuo­tien voi nähdä kaupun­gin läpi vir­taa­vana joke­na, johon nimikin viit­taa (vrt. Thames, Seine tai Tona­va). ”Joen” ylitse on sil­to­jakin sopivin välein sekä auto- että kevyelle liikenteelle. 

    Rasti­lankallion kort­telin ”water­fron­tkin” on ehyt ja miehekäs, läh­es kuin Pari­i­sis­sa. Vuosaaren ”joel­la” tosin lipuu laivo­jen sijaan auto­ja ja metro­ju­nia, sil­lal­ta kat­sot­tuna ihan mie­lenki­in­toisia nekin.

    Kan­nen päälle rak­en­t­a­mi­nen on johtanut siihen, että tek­i­jät ovat joutuneet siirtämään Vuo­tien itäiset rampit Retkeil­i­jän­sil­lan tasalle. Ne tule­vat liian lähelle Kalvikin­tien ramppe­ja, väli­in jäisi vain pari sataa metriä. Auto­jen pel­lit koli­si­si­vat Vuotiel­lä ellei nopeusra­joi­tus­ta alen­net­taisi huo­mat­tavasti. Ratkaisua voi pitää suunnitteluvirheenä.
    Ehdo­tuk­ses­sa ei ole ratkaistu Vuosaaren muuten eri­no­maisen kokoo­jakatu­verkon viimeistä ongel­maa, Rasti­lantieltä puut­tuu yhteys Meri-Rasti­lantielle. Ratkaisu edel­lyt­täisikin leir­in­täalueen aidan pois­tamista, johon tek­i­jöi­den rohkeus ei ole riittänyt.

    Täl­lä het­kel­lä Rasti­lan suunnal­ta ei ole mitään järkevää yhteyt­tä metroase­malle tai ostoskeskuk­seen. Se taas osaltaan näivet­tää Meri-Rasti­lan ostoskeskus­ta, kun Rasti­lan asukkaat menevät päivit­täisos­tok­sillekin Colum­buk­seen. Leir­in­täalueen aita on itse asi­as­sa suurin Rasti­lan seg­rekaa­tio­ta selit­tävä tekijä. 

    Pois­ta­mal­la leir­in­täalueen aita olisi mah­dol­lista jär­jestää liityn­täli­ikenne Rasti­lan metroase­malle myös radan pohjois­puolelta, nythän bus­si kul­kee vain Meri-Rasti­lanti­etä pitkin. Itse asi­as­sa Rasti­lan puoli on joukkoli­iken­nemo­tis­sa. Ehdo­tuk­ses­sa ei kuitenkaan ole kehitet­ty liityntälinjastoa.

    Suun­nit­telu­aluet­ta ei ylipään­sä ole tarkastel­tu laa­jem­mas­sa kon­tek­stis­sa, suh­teessa yleiskaavaan tai Vuosaaren pää- ja kokoo­jakatu­verkkoon. Tosin Vuosaaren yleiskaavaa ei ole ole­mas­sakaan, koko Helsin­gin yleiskaa­va taas vas­taa tarkku­udeltaan lähin­nä seu­tukaavaa. Jonkin­lainen visio tulisi kuitenkin esit­tää. Ehdo­tuk­ses­ta ei käy ilmi, onko tek­i­jöil­lä sellaista.

    Asukas­määristä ei ole esitet­ty kort­te­liko­htaisia laskelmia. Silmämääräis­es­ti 500:n metrin säteelle, jalankulkuetäisyy­delle metroase­mal­ta tuskin mah­tuu enem­pää kuin 800 asukas­ta, ellei huomioon ote­ta kan­jonin päälle suun­nitel­tu­ja tule­vaisu­u­den haaveko­rt­telei­ta. Asukas­määrä on alle puo­let KSV:n ja KSL:n tavoit­teesta, ehdo­tus­ta on perustel­tua pitää täy­den­tävänä suun­nitel­mana, ei vai­h­toe­htona. Suuri osa rak­en­tamis­es­ta on sinän­sä rel­e­vant­tia Kes­ki-Vuosaaren ”renes­sanssi­in” ver­rat­tavaa täy­den­nys­rak­en­tamista. Meri-Rasti­lantien eteläpuolelle sijoit­tu­va kovan rahan rak­en­t­a­mi­nen syn­nyt­tää kuitenkin lisää henkilöau­toli­iken­net­tä, kah­den auton taloudet eivät jää Rasti­lan ostar­ille vaan menevät city­maas­turil­laan stock­an herkkuun.

    Ylisum­maan ehdo­tuk­ses­sa tietyt asi­at, kuten muu­ra­hais­ten polut ja taj-shipuis­to, on esitet­ty kaa­vata­so huomioon ottaen turhan tarkasti, osa taas, kuten liiken­n­ev­erkko, puut­teel­lis­es­ti. Myöskään asun­to­jen hallinta­muodon määrit­te­ly ei kuu­lu yleiskaa­vata­solle. Ehdo­tus on keskinker­taista per­heen­emän­tä­ta­soa, jos­sa suun­nit­telu­vä­li­neenä on käytet­ty keit­tiön pöytää. Klu­bi­as­ki olisi riittänyt.

    Yleis­vaikutel­ma on juostenkus­tut polut ja haulikol­la ammu­tut kort­telit. Ei tarvitse tussata.

  63. Osmo Soin­in­vaara: mitä san­ot niille, joiden miel­stä viisi miljoon­aa on liian vähän.

    Sanois­in, että sel­l­ainen ihmi­nen on vähin­tään psyki­a­trin tarpeessa.

  64. hukkaan meni: Globaalis­sa kil­pailus­sa läh­estytään (parin vuosikymme­nen aika­jän­teel­lä) jo sitä pakko­rakoa, että mitään ei voi tehdä ellei se ole taloudel­lis­es­ti tehokkain ratkaisu. Kaik­ki muu on suo­raan ihmis­ten työ­paikoista ja palka­s­ta pois, joku tekee sen halvemmalla/tehokkaammin muual­la. Ei ole enää varaa has­sa­ta ylimääräistä viihtyisyyteen.

    Suomes­sa globaalia kil­pailua lisää maail­mankau­pan, pääomien, palvelu­iden ja työvoiman entistä vapaampi liikku­vu­us. Joidenkin kehit­tyvien maid­en talouden nousu tuo uut­ta kil­pailua, mut­ta en silti näe, että kil­pailu olisi vielä aja­mas­sa mei­dät pakko­rakoon. Voimme yhä itse vali­ta tiemme. Joko pär­jäämme globaalis­sa kil­pailus­sa, eristäy­dymme siitä, tai muu­tamme globaalin kil­pailun sään­töjä yhdessä tois­t­en maid­en kanssa.

    Marssi­järjestyk­seni on sel­l­ainen, että talous opti­moidaan niin, että ihmise­lo on auvoisaa, eikä niin päin, että ihmise­lo opti­moidaan palvele­maan taloutta.

    Suo­mi on yhä rikkaampi kuin koskaan. Sik­si min­ua hie­man häm­men­tää hal­li­tuk­sen into leika­ta perus­palvelui­ta heti pienen laman poikasen isket­tyä. Muitakin kon­ste­ja on. Hyvät ja toimi­vat perus­palve­lut ovat aika tärkeä osa Suo­ma­laista hyvinvointia.

    Toisaal­ta on selvää, että muu­tok­sia tarvi­taan. Eri­tyis­es­ti perus­du­unarei­den, ja mik­sei myös monien korkeankin teknolo­gian työ­paikko­jen siir­tymi­nen Kiinaan ja mui­hin nou­se­vi­in mai­hin vaatii uut­ta asen­net­ta Suomes­sa. Toinen tämän het­ken merkit­tävä (mut­ta toiv­ot­tavasti lyhytkestoinen) ongel­ma on poli­itikko­jen kyvyt­tömyys toimia yhteis­val­u­u­tas­sa yhteis­val­u­u­tan edel­lyt­tämil­lä tavoilla.

    En siis leikkaisi heti per­in­teisiä hyv­in­voin­tipalveluita­mme, vaan lait­taisin ensin suun säkkiä myöten. Työt­tömät töi­hin, palkat kil­pailukykyiselle tasolle, velan otamisen sijaan mak­se­taan kulumme itse (= työl­liset veroil­laan). Tämän jäl­keen olisimme jo huo­mat­tavasti selvem­mil­lä vesillä.

    Euro liit­tyy tähän kuvioon niin, että mark­ka-aikana olisimme anta­neet val­u­ut­tamme devalvoitua, ja hom­ma olisi jo isol­ta osalta hoidet­tu. Mut­ta nyt joudumme säveltämään uusia keino­ja, kun poli­itikkomme eivät ole suun­nitelleet valmi­ik­si, miten täl­laiset asi­at hoide­taan yhteis­val­u­u­tas­sa ollessa.

  65. Sep­po Honka­nen: Kan­jon­ista voisi ajatel­la myös niin päin, että se tuo avaru­ut­ta kaupunki­maise­maan. Vuo­tien voi nähdä kaupun­gin läpi vir­taa­vana joke­na, johon nimikin viit­taa (vrt. Thames, Seine tai Tona­va). ”Joen” ylitse on sil­to­jakin sopivin välein sekä auto- että kevyelle liikenteelle. 

    Motar­il­la ja joel­la on sel­l­ainen keskeinen ero, että joen­var­sikaupunkeis­sa ihmisil­lä on tapana kokoon­tua varsinkin kesäisin viet­tämään aikaa joen­var­sille. Kes­ki-Euroopas­sa joen var­ret ovat hyvin suosit­tu­ja virk­istysaluei­ta. Samaa ei voi sanoa motar­in­var­sista. Eli ver­tauk­sesi oli aika surkea. Paras ratkaisu olisi bule­vardis­oi­da Vuotie. Täl­löin Rasti­la ja Meri-Rasti­la inte­groi­tu­isi­vat parem­min toisin­sa ja metro-ase­man ympäristössä ole­va maa-ala saataisi­in tehokkaam­paan käyttöön.

  66. KKK: Paras ratkaisu olisi bule­vardis­oi­da Vuotie. Täl­löin Rasti­la ja Meri-Rasti­la inte­groi­tu­isi­vat parem­min toisin­sa ja metro-ase­man ympäristössä ole­va maa-ala saataisi­in tehokkaam­paan käyttöön.

    Kan­natan tätä aja­tus­ta. Ylipäätään asioi­ta pitäisi tarkastel­la laa­jemp­ina kokon­aisuuksi­na. Pos­timerkkikaavois­sa on se vika, että kokon­aisu­us unohtuu. 

    Yleiskaavoituk­sen pelisään­nöt kyl­lä edel­lyt­täi­sivät, että osayleiskaavoituk­senkin osalta vaiku­tuk­set arvioitaisi­in laa­jem­min, sil­lä osayleiskaavoituk­sen ei pitäisi olla mikään ohi­tuskaista sisältö­vaa­timusten sivuuttamiseen.

    OURCi­ty-työ­pa­jois­sa oli mielestäni kuitenkin viisas­ta raja­ta vai­h­toe­hto­su­un­nitel­ma Meri-Rasti­lan alueelle, kos­ka tarkoi­tus oli vas­ta­ta kaupun­gin tekemään pos­timerkkikaavaan. Näin saati­in osoitet­tua, että tavoitel­tu asukas­määrä on mah­dol­lista saavut­taa Meri-Rasti­lan sisällä.

    Sinän­sä työ­pa­jois­sa heräsi myös rajatun alueen ulkop­uolelle ulot­tuvia kiin­nos­tavia visioi­ta. Use­am­mas­sa työryh­mässä aja­tus Vuo­tien bule­vardis­oin­nista syn­tyi kuin itsestään.

  67. Kun Helsinkiä tiivis­tetään, yhä kokon­aisem­man suun­nit­telun tarve kas­vaa. Mitä vähem­män on maa-alaa suh­teessa asukkaiden määrään, sitä merkit­täväm­pää on, että kaupun­gin toimin­nalle keskeiset asi­at sopi­vat hyvin yhteen.

    Jos ajat­telee tämän keskustelun kannal­ta keskeisessä roolis­sa ole­vaa Vuosaar­ta, olisi hyvä löytää ratkaisu­ja, joil­la Vuo­tien kan­jonin erot­ta­mat alueet yhdis­tyvät ja kuilun paikalle tulee taval­la tai toisel­la elävää kaupunkia.

    Jos olen­naiset asi­at saadaan löy­tymään lähempää asukkai­ta, liiken­teen jär­jestämi­nen helpot­tuu. Olisi hyvä löytää paket­ti, jol­la liiken­teen sit­o­ma maa-ala vähe­nee ja jouhe­va siir­tymi­nen paikas­ta toiseen tur­vataan. Esimerkik­si pikaraiti­oti­et tun­tu­vat hyvältä mahdollisuudelta.

    Raken­net­tua kaupunkia on hyvä elävöit­tää ja sat­sa­ta jalankulku­un ja pyöräilyyn. 

    Kaupun­ki tarvit­see ison kokon­aisu­u­den kannal­ta toimi­van viherverkos­ton, joka tar­joaa asukkaille tas­a­puolis­es­ti virk­istys- ja ter­veyspalvelui­ta. Tämä on vain yksi esimerk­ki siitä, miten hyvät lähialueet ja toimi­va laa­jem­pi kokon­aisu­us linkittyvät.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    — - — hulevedet on mah­dol­lik­s­ta kyl­lä hoitaa johonkin hin­taan sade­vesiviemäreil­lä. Mak­saa, mut­ta raken­nu­soike­den­hin­ta on paljon suurem­pi. Huono argumentti.

    Vaik­ka tämä onkin melko van­ha kom­ment­ti, halu­an vielä vastata. 

    Kos­ka kaavoituk­sen ei pitäisi toimia kvar­taal­i­talouden ehdoil­la vaan olla pitkälle tule­vaisu­u­teen tähtäävää, on raken­nu­soikeu­den hin­ta tässä ja mon­es­sa muus­sakin vas­taavas­sa yhtey­dessä huono argumentti. 

    Raken­nu­soikeud­es­ta saatu raha läm­mit­tää het­ken, mut­ta kun se on käytet­ty, se on käytet­ty. Sen sijaan mah­dol­lis­es­ti toteutetun huonon kaupunki­rak­en­teen kanssa joudumme elämään pitkään.

    Sil­läkin uhal­la, että tois­tan itseäni (niin kuin tietysti teenkin): hyvää kaupunkia syn­tyy vain, jos taloudel­lis­ten arvo­jen ei anneta sanel­la (Brent Toder­ian Lai­turil­la 9.9.2013).

  69. Juho Laatu: Helsin­ki tiem­mä halu­aa uusia asukkai­ta. Muu­taisin mielu­um­min tiivistämät­tömään Laa­jasa­loon kuin tiivistettyyn. 

    Kenenkäs kämp­pään mein­a­sit muut­taa ja mitä nykyi­nen asukas siitä sanoo…?

  70. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Kenenkäs kämp­pään mein­a­sit muut­taa ja mitä nykyi­nen asukas siitä sanoo…?

    Toden­näköisyys muut­taa Laa­jasa­loon laske­nee tiivistämisen myötä, vaik­ka alueen hin­nat putoaisi­vatkin tiivistämisen seu­rauk­se­na. Toisaal­ta olen siinä onnel­lises­sa ase­mas­sa, että min­ul­la ei ole pakot­tavaa tarvet­ta han­kkia asun­toa Helsingistä. Ehkä rahoille saisi parem­paa vastiket­ta vaikka­pa Por­voos­ta, tai peräti maaseudulta.

    Varois­saan oleville helsinkiläisille en myöskään suosit­tele tiivis­tet­tyjä kaupungi­nosia, jos tiivistämät­tömiäkin on tar­joil­la. Kaikkein köy­him­mät Helsingis­sä asumaan pakote­tut saat­taisi­vat hyö­tyä liial­lisen tiivisämisen aiheut­ta­mas­ta merkit­tävästä hin­to­jen laskus­ta. Tosin heil­läkin on mah­dol­lisu­us vali­ta väl­jem­pi ja huokeampi asum­is­muo­to jostain ympäryskunnasta.

    Kenenkähän etu­ja tiivistämi­nen palvelisi parhait­en? (uusien asukkaiden ja kaupungi­nosan van­ho­jen asu­jien siis, kun uno­hde­taan gryn­der­it ja Suur-Helsingistä haaveilevat)

    1. Juho,
      Vaik­ka oikea suo­ma­lainen läh­teekin kirves kädessä yläjuok­su­un, kun näkee joes­sa kirveen las­tun, on myös niitä, jot­ka mielel­lään elävät ystävien­sä ja naa­purei­den­sä ympäröim­inä ja naut­ti­ii niistä mah­dol­lisuuk­sista, joi­ta suuri määrä ihmisiä samas­sa paikas­sa mah­dol­lis­taa. On ihmisiä, jot­ka joutu­vat työn vuok­si asumaan jos­sain syr­jässä, mut­ta joil­la on viikon­lop­pua­sun­to Manhattanilla.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho,
    Vaik­ka oikea suo­ma­lainen läh­teekin kirves kädessä yläjuok­su­un, kun näkee joes­sa kirveen las­tun, on myös niitä, jot­ka mielel­lään elävät ystävien­sä ja naa­purei­den­sä ympäröim­inä ja naut­ti­ii niistä mah­dol­lisuuk­sista, joi­ta suuri määrä ihmisiä samas­sa paikas­sa mah­dol­lis­taa. On ihmisiä, jot­ka joutu­vat työn vuok­si asumaan jos­sain syr­jässä, mut­ta joil­la on viikon­lop­pua­sun­to Manhattanilla.

    Maaseudul­lakin voi kieltää naa­pure­i­ta käymästä. Ja Helsingis­sä voi livah­taa por­taikkoon vas­ta sit­ten, kun kuulee naa­purin jo häipyneen sieltä. 😉

    Ole­tan ettei tiivistämi­nen tapaa lisätä edes viikon­lop­pua­sun­to­jen arvoa.

  72. Soin­in­vaara: “Mik­si yri­tyk­set ja ihmiset muut­ta­vat miljoon­akaupunkei­hin kaikkial­la maail­mas­sa, vaik­ka pikku­paukungeis­sa kaik­ki olisi halvem­paa, maa, asun­not, liikku­mi­nen? Erikois­tuneet työ­markki­nat ovat se avain sana. Jos kansalaiset jakau­tu­isi­vat leipurei­hin ja paper­i­työläisi­in eikä mui­ta ammet­t­ja olisi, aika pienetkin yhdyskun­nat voisi­vat men­estyä, mut­ta kun ammat­te­ja on kym­menin tuhansin, suuril­la työ­markki­na-alueil­la on val­ta­va etu puolel­laan. Se näkyy kaikkial­la maailmassa.”

    Johtuu siitä, ettei vielä kaik­ki yri­tyk­set osaa hyö­dyn­tää teknolo­giaa, eikä niil­lä ole ollut tarvet­ta. Itseasi­as­sa työvoiman erikois­tu­mi­nen näyt­tää vievän kohti hajautet­tu­ja toimis­to­ja. Tietotekni­ikan alal­la tämän huo­maa. Pro­jek­teis­sa porukkaa on ympäri maail­maa ja kok­ouk­set pide­tään videoneu­vot­teluina. On paljon sel­l­aisia töitä, joiden osalta ei ole mitään hyvää perustet­ta mik­si niiden takia väestön pitäisi keskit­tyä johonkin tiet­tyyn paikkaan. Kär­jistäen voisi sanoa, että “hant­ti­hom­mia ei voi hajauttaa”.

  73. Ihmiset kan­nat­taa paka­ta tiukkaan, sen takia kos­ka se tehostaa yhteiskun­nan infran toim­intaa, tulee kus­tan­nussäästöjä. Työn tekemisen kannal­ta se ei ole mikään edellytys.

  74. Voiko tästä vetää johtopäätök­sen, että myös Var­tiosaa­reen ja Kivi­nokkaan kaavail­lut neliöt mah­tu­vat Laa­jasa­loon, sekä Kulosaa­reen ja Herttoniemeen?

  75. Timo: Voiko tästä vetää johtopäätök­sen, että myös Var­tiosaa­reen ja Kivi­nokkaan kaavail­lut neliöt mah­tu­vat Laa­jasa­loon, sekä Kulosaa­reen ja Herttoniemeen?

    Eiköhän tuon johtopäätök­sen voi tehdä jo kat­so­ma­l­la kart­taa. Aika pitkälle päästäisi­in jo nor­mal­isoimal­la Itäväylä ja Laa­jasa­lon­tie, ja uudelleenor­gan­isoimal­la Hert­toniemen ja Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalueet tila riit­täisi varmasti.

  76. Olli Ven­to:

    Kaupun­ki tarvit­see ison kokon­aisu­u­den kannal­ta toimi­van viherverkos­ton, joka tar­joaa asukkaille tas­a­puolis­es­ti virk­istys- ja terveyspalveluita. 

    Näin.
    Olen aina ihme­tel­lytkin mik­si jotkut mak­sa­vat val­tavia sum­mia päästäk­seen asumaan slum­mi­maisi­in kaupungi­nosi­in; Kata­janok­ka, Krunikka, Punavuori, Kamp­pi, Töölö, Kallio jne. jne. Noil­la paikoil­la ei ole minkään­laisia viherverkos­to­ja, kaupunkimet­siä, hulevesikosteikko­ja taik­ka viher­sormia. Siel­lä kär­ven­tyvät kuumuudessa ja tul­vien uhkaa­mana vail­la mah­dol­lisuuk­sia virk­istyk­seen. Kata­janokallaan ei ole tui­ki vält­tämätön­tä met­sää meren­ran­nas­sa. Hul­lua! Paljon halvem­mal­la saisi asun­non laadukkail­ta alueil­ta jois­sa met­sä on aina vieressä.
    Häm­men­tävää on se, että mon­et lähiöon­nekkaat, varsinkin nuoret jopa vapaa-ajal­laan hakeu­tu­vat kan­takaupun­gin tun­gok­seen, pölyyn ja ahtau­teen, vaik­ka vier­essä olisi kaupunkimet­sää ja rak­en­tam­a­ton­ta rauhaa.
    “Tutkimusten mukaan lähilu­on­to tukee asukkaiden ter­veyt­tä ja hyv­in­voin­tia taval­la, joka tor­juu eriarvoisuutta”

  77. Timo:
    Voiko tästä vetää johtopäätök­sen, että myös Var­tiosaa­reen ja Kivi­nokkaan kaavail­lut neliöt mah­tu­vat Laa­jasa­loon, sekä Kulosaa­reen ja Herttoniemeen?

    Ainakin Kulosaari ja Hert­tonie­mi kan­nat­taa tiivistää ensin. Sit­ten muut­taa Itäväylä kaduk­si. Laa­jasa­lo tarvit­see raidey­htey­den (myös Hert­toniemeen, jos­ta itäkat­ua teol­lisu­uskadun kaut­ta Pasi­laan) ja 25k uut­ta asukas­ta, joista puolelle onkin jo kaavoitettu.

  78. Osmo Soin­in­vaara: Kun Helsin­gin asukasluku kaksinker­tais­tui, rak­en­tamiseen käyte­tyn maa-alan määrä kymmenkertaistui.

    Noin yli­malkainen heit­to vaatis kyl hie­man seli­tys­tä. Mis­tä luvuista on kyse ja miltä vuo­sisadal­ta? Tehokku­us las­ki kun Helsinki­in liitet­ti­in ympäröivän maaseudun peltoja?
    Mikäs se tehokku­us oli ennen ja mikä nyt?

  79. eläke­vaari: Maal­ta muut­to Helsinki­in ei enää juurikaan kas­va­ta Helsin­gin väkilukua.

    Häh? Kun kat­son sivun 11 (numeroitu) “kuvio­ta” 5, on aika selvää, että puo­let on juuri tätä.

    juminy: Ja parkanolaise­na kat­sot mielip­i­teel­läsi ole­van tässä rel­e­vanssia, kos­ka _____? Ei sinän­sä, saa­han sitä kom­men­toi­da, mut­ta kyl­lä meil­lä riit­täis NIM­BYjä omas­takin takaa.

    Helsinkiläisenä itse lienen sit­ten täl­lainen NIMBY, kos­ka mielip­i­teeni ei ole ns. oikea ja pidän tämän­hetkises­tä elinympäristöstäni. En näe mitään järkeä siinä, että muu Suo­mi tyh­je­nee ja Helsin­ki kas­vaa. Sehän vain aiheut­taa ongelmia ja huonon­taa elämisen laat­ua sekä siel­lä että täällä.

    Kaupun­gin väk­ilu­vun kasvu­un “varautu­mi­nen” tiivistämäl­lä on itsen­sä toteut­ta­va ennus­tus, joka vain pahen­taa tilan­net­ta. On hyvä, että suun­nitel­mat ovat valmi­ina siltä var­al­ta, että niitä tarvi­taan, mut­ta pakkoko niitä on heti lähteä toteut­ta­maan, kun ongelmista ei ole ole­mas­sa minkään­laisia viitteitä?

    Mitä vikaa on siinä, että vaikka­pa Espoo viimeinkin rak­en­taisi itselleen oikean keskus­tan (ja Itäkeskus­ta tiivis­tet­täisi­in)? Sen sijaan, että tehdään tasaisen tiivistä ja säi­lytetään yksi keskus­ta, voitaisi­in luo­da muu­ta­ma suurem­pi aluekeskus­ta. Samal­la sisäi­nen liikenne tasaan­tu­isi ja vähenisi, kun kaiken ei aina tarvit­sisi olla Helsin­gin keskus­tas­sa ja liikkua sitä kautta.

  80. anonyy­mi: Helsinkiläisenä itse lienen sit­ten täl­lainen NIMBY, kos­ka mielip­i­teeni ei ole ns. oikea ja pidän tämän­hetkises­tä elinympäristöstäni.

    Minäkin pidän tämän­hetkises­tä elinympäristöstäni, mut­ta pitäisi vielä enem­män, jos Hert­toniemestä tulisi yksi idän keskuk­sista eikä sen tarvit­sisi olla vain kier­toli­it­tymä ja museo.

    anonyy­mi:On hyvä, että suun­nitel­mat ovat valmi­ina siltä var­al­ta, että niitä tarvi­taan, mut­ta pakkoko niitä on heti lähteä toteut­ta­maan, kun ongelmista ei ole ole­mas­sa minkään­laisia viitteitä?

    Minus­ta se on vähän ongel­mallista, että meil­lä on kylälli­nen asukkai­ta asutet­tu niin kauas toi­sis­taan, että kaikkialle on pitkä mat­ka. Tiivi­impi olisi mukavampi ja tulisi edullisemmaksi.

    anonyy­mi:Mitä vikaa on siinä, että vaikka­pa Espoo viimeinkin rak­en­taisi itselleen oikean keskus­tan (ja Itäkeskus­ta tiivis­tet­täisi­in)? Sen sijaan, että tehdään tasaisen tiivistä ja säi­lytetään yksi keskus­ta, voitaisi­in luo­da muu­ta­ma suurem­pi aluekeskusta.

    Espoon asioi­hin en ota kan­taa, se on espoolais­ten asia, mut­ta Itäkeskus­ta todel­lakin tulisi kehit­tää kaupunki­maisem­mak­si ja tiivi­im­mäk­si. Se ei kuitenkaan ole ain­oa alue, jos­sa tämä olisi järkevää ja lisäisi myös viihtyvyyt­tä. Mis­sä itse asut?

    1. Itäkeskus­ta nyt juuri tiivis­tetään reip­paal­la kädel­lä, mut­ta shop­ping mall ei koskaan ole oikea kaupunkiukeskus­ta ei8kä siitä sel­l­aista saa.

  81. Kaupun­ki aikoo toteut­taa suun­nitel­mansa rak­en­taa asuinalue Meri-Rasti­lan rantamet­sään. Ja myöhem­min sit­ten voidaankin tiivistää nykyi­nen lähiö asukkaiden vai­h­toe­htoisen esi­tyk­sen mukaan. Kuka sanoi, että asukkai­ta ei kuunnella!

  82. juminy: Espoon asioi­hin en ota kan­taa, se on espoolais­ten asia, mut­ta Itäkeskus­ta todel­lakin tulisi kehit­tää kaupunki­maisem­mak­si ja tiivi­im­mäk­si. Se ei kuitenkaan ole ain­oa alue, jos­sa tämä olisi järkevää ja lisäisi myös viihtyvyyt­tä. Mis­sä itse asut?

    Luo­teessa, jos­sa läh­tee viher­aluei­ta sekä rak­en­ta­mal­la että liial­lisel­la harvennuksella.

    Point­ti­ni oli lähin­nä se, että a) nuo tiivistyk­set voisi keskit­tää muu­ta­maan tai pari­in aluekeskuk­seen eikä pistää kaupun­gin keuhko­ja mata­lak­si kaikkial­ta ja b) tiivistämisen suun­nitel­mat voisi toki tehdä kokon­aisuute­na ja etukä­teen, mut­ta tekemisen aikataulua kan­nat­taisi jar­rut­taa ja pitää ehdol­lise­na, jot­tei juuri tiivistämi­nen ajaisi väk­ilu­vun nousua.

    Niin kauan kuin liikenne kul­kee Espoon rajan yli ja ollaan samaa metropo­lialuet­ta, jon­ka keskus­ta on Helsingis­sä, nuo “Espoon asi­at” eivät suinkaan ole espoolais­ten omia asioita.

    Osmo Soin­in­vaara: Itäkeskus­ta nyt juuri tiivis­tetään reip­paal­la kädel­lä, mut­ta shop­ping mall ei koskaan ole oikea kaupunkiukeskus­ta ei8kä siitä sel­l­aista saa.

    Saadaan jos halu­taan. Ilmeis­es­ti ei halu­ta. Kaup­pa­hal­lit ja kaup­pakeskuskset voi kyl­lä siirtää tai velvoit­taa “kaupunki­maisi­in” muu­tok­si­in esimerkik­si kaavoituksella.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    Itäkeskus­ta nyt juuri tiivis­tetään reip­paal­la kädel­lä, mut­ta shop­ping mall ei koskaan ole oikea kaupunkiukeskus­ta ei8kä siitä sel­l­aista saa.

    Mik­si ei toimisi? Itäkeskus lie­nee aika keskeinen paik­ka itähelsinkiläisille. Kokeil­laan. Erote­taan Itä-Helsin­ki itsenäisek­si, ja peruste­taan kun­nan­ta­lo jonkin kaup­paku­jan vapaaseen liike­huoneis­toon. Vähän vielä laa­jen­nuk­sia kaup­pakeskuk­seen, niin palveluri­ip­pu­vu­us Helsin­gin keskus­tas­ta vähe­nee. Sisäti­la kaupun­gin keskuk­se­na voisi toimi­akin. Kun­nan johto olisi ainakin lähel­lä kun­ta­laisia eikä jos­sain lin­nas­sa jos­sain kaukana.

  84. KKK: Paras ratkaisu olisi bule­vardis­oi­da Vuotie. Täl­löin Rasti­la ja Meri-Rasti­la inte­groi­tu­isi­vat parem­min toisin­sa ja metro-ase­man ympäristössä ole­va maa-ala saataisi­in tehokkaam­paan käyttöön.

    Vuo­tien / metron liiken­nejär­jestelmä valmis­tui 15 vuot­ta sit­ten. Vuo­tien (kuten myös Itäväylän) “bule­vardis­oin­ti” edel­lyt­täisi metron viemistä tun­neli­in, topografia ei valitet­tavasti käy ilmi google-mapista.
    Palataan bule­var­dias­tialle 40-vuo­den kuluttua.

  85. Juho Laatu: Vähän vielä laa­jen­nuk­sia kaup­pakeskuk­seen, niin palveluri­ip­pu­vu­us Helsin­gin keskus­tas­ta vähenee.

    Itäkeskuk­ses­ta ei puut­tune kaup­pakeskus­neliöitä, vaan asun­to­ja ja toim­into­jen sekoit­tamista. Nykyi­nen kaup­pakeskus on sulkemisa­jan jäl­keen jät­timäi­nen jalanku­lun este, ja viereisil­lä ton­teil­la on lisää samaa. Tääl­lä on viitat­tu use­am­man ker­ran Brent Todearinin esitelmään, jos­sa hän puhui jalanku­lun ensisi­jaisu­ud­es­ta kaikessa suun­nit­telus­sa. Itäkeskuk­ses­sa pitäisi vai­h­taa kon­sep­tia tykkänään.

    Yhdys­val­lois­sa on itse asi­as­sa joitain esimerkke­jä siitä, että parkkikent­tien ympäröimä autioitunut shop­ping mall, jos­ta kau­pat ovat kadon­neet, on onnis­tuneesti muutet­tu lähiön kaupunki­maisek­si keskus­tak­si. Näis­sä tapauk­sis­sa parkkiken­tille on raken­net­tu asun­to­ja ja raken­nusteknis­es­ti käyt­töikän­sä päähän tulleesta ostarista on usein puret­tu iso­ja osia ja sen paikalle on muo­dostet­tu käveltävä katu­verkko. Itis on tietysti täm­möisi­in ver­rat­tuna hyväkun­toinen raken­nus ja men­estyvä laitos nykyisel­läänkin, ja se sijait­see vieläpä metroase­man päällä.

  86. Mikko Särelän blo­gista huo­masin, että esille on taas nous­sut väite, ettei pysäköin­tiä olisi riit­tävästi huomioitu OURCity-suunnitelmassa. 

    Paikoituk­ses­ta on suun­nitel­man A3-kir­jan sivuil­la 27 — 28. Kir­ja on ladat­tavis­sa Pro Meri-Rasti­la ‑blo­gin etu­sivul­ta samoin kuin osayleiskaavae­hdo­tus­ta ja OURCi­ty-suun­nitel­maa ver­tail­e­van FCG-tutkimuk­sen raporttikin.

  87. Mikko H: Itis on tietysti täm­möisi­in ver­rat­tuna hyväkun­toinen raken­nus ja men­estyvä laitos nykyisel­läänkin, ja se sijait­see vieläpä metroase­man päällä.

    Mikään­hän ei sinäl­lään estä kaava­muu­tok­sia niin, että nykyi­nen kaup­pakeskus jae­taan eril­lisi­in osi­in niin, että jalankulku läpi onnis­tuu. Kyse on tahdosta.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Itäkeskus­ta nyt juuri tiivis­tetään reip­paal­la kädel­lä, mut­ta shop­ping mall ei koskaan ole oikea kaupunkiukeskus­ta ei8kä siitä sel­l­aista saa.

    Yllät­tävää kyl­lä, jokaises­sa suo­ma­laises­sa suurkaupun­gin kaupunkikeskuk­ses­sa on “shop­ping mall”. Ehkä voisit ker­toa esimerkke­jä maail­mal­ta mis­sä ei ole? Ongelma­han ei ole ostarin ole­mas­sao­lo, vaan sen kaiken muun pois­sao­lo. Itik­sen tapauk­ses­sa kaikkea muu­takin on aika paljon aika lähel­lä eli oikeas­t­aan palikoi­ta pitäs vaan jär­jestää vähän eri järjestykseen.

Vastaa käyttäjälle Juhana Harju Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.