Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013

5.10.2013 · Aihe: _ 

En pääse paikalle, koska olen IPUn kokouksessa Genevessä. Mikko Särelä sijaistaa.

Laajasalon tiivistyskaava

Kuten sanottu, olen ilahtunut, että asuinpinta-ala voitiin kaksinkertaistaa näin helposti. Luottamusmiehen ei kannata alkaa arkkitehdiksi. Jos ryhtyisin, yrittäisin panostaa vähän enemmän pihapiireihin. Nämä pistetalot tuottavat pihareviirien sijasta tuollaista ei kenenkään maata, joka on tietysti pihasuunnittelulla korjattavissa. Kun Helsinkiin pitäisi ahtaa 300 000 asukasta lisää, esikaupunkialueiden väkiluvun kaksinkertaistaminen on jokseenkin välttämätöntä, koska muuten on rakennettava umpeen kaikki vihreä.

Senioritaloja Munkkiniemeen

Yksityinen vanhustenhoitoyrtitytäjä saa lisää rakennusoikeutta puistoon lähellä Turunväylää. Siinä menee minun lapsuudenaikainen seikkailumetsäni, mutta ehkä saan tuolta joskus itselleni asunnon. Liikenteen haittoihin suhtaudutaan tällä kertaa pitkämielisesti.

Meilahden sairaala-alueen suunnitteluperiaatteet

Lastensairaalaa ja muuta sellaista varten tarvitaan kymmenen hehtaaria rakennusalaa. Täälläkin museoväki tuo lusikkansa soppaan. Jos nyt saa esittää jotain moukkamaista, niin en ole ihan varma, että näin tiiviisti rakennettavalle alueelle, jossa rakennustarpeita on runsaasti, on järkevää museoida entisiä sairaanhoitajien asuntoloita.

Siilitien täydennyskaava

Alueelle rakennetaan asunnot 700 uudelle asukkaalle. Näistä 200 sijoittuisi ehkä purettavan kirjaston paikalle, jos joskus löytyy jostain rahaa rakentaa uusi kirjasto Herttoniemen metroaseman luo.

Ainoa kysymys, jonka haluaisin esittää koskee alueen pohjoisnurkassa olevaa laajaa pysäköintikenttää, joka palvelee Herttoniemen sairaalaa ja liikuntaviraston asiakkaita. Pysäköintipaikat tarvitaan, mutta mikä tulisi rakennusoikeuden hinnaksi, jos paikat pantaisiin maan alle ja alue vapautettaisiin asunnoille.

Taas asuntoja Herttoniemenrantaan

Suolakivenkatu 11:ssä oleva tontti muutetaan tällä kertaa poikkeamisluvalla asuntorakentamiseen. Asuinkerrosalaa tulee noin 1200 kerrosneliötä.

Havainnekuvassa etualalla olevan tytön t-paidan väri trimmasi hyvin suunnitellun julkisivun kanssa…

 

 

Kommentit

44 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013”

  1. Juho Laatu kirjoitti 5.10.2013 kello 14:25

    Kun Helsinkiin pitäisi ahtaa 300 000 asukasta lisää, esikaupunkialueiden väkiluvun kaksinkertaistaminen on jokseenkin välttämätöntä, koska muuten on rakennettava umpeen kaikki vihreä.

    No ei pidä ahtaa, mutta jos halutaan ahtaa, niin pitää löytää paikka ahtamiselle. Toivottavasti tiivistetään (huononnetaan) tasapuolisesti kaikkia kaupunginosia ja tontteja (Kaskisaaresta alkauen aina köyhimpiin alueisiin). Laajasalo on siinä mielessä ok, että ymmärtääkseni kaupunki tiivistää omistamaansa vuokrataloaluetta. Asukkaat eivät siis kärsi siinä mielessä, että voivat muuttaa pois (tappioitta), jos eivät pidä tiivistämisestä. Ehkä vuokratkin laskevat tiivistämisen jälkeen.

    Hyvä ettei hävitetä kaikkea vihreää. Tosin suurten omakotitonttien tiivistäminen on ollut aika puhdasta vihreyden korvaamista rakennuksilla. Nuo olivat yksityistä vihreää tilaa. Laajasalossa betonoidaan ja asfaltoidaan kai hieman yleisempää vihreää tilaa. Jos täysin tiivistämättä jää vain keskuspuisto, vihreää on vielä jäljellä, ja keskuspuistoon voi mennä lenkkeilemään, mutta asuinalueiden vihreys vähenee.

    Kumpi on vihreämpää (puolueohjelmamielessä), vihreä kaupunki vai tiivis kaupunki?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.10.2013 kello 15:03

    Juho, mistä mahtaa johtua, että Helsingissä asunnoista maksetaan eniten siellä, missä on tiivistetty eniten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juho Laatu kirjoitti 5.10.2013 kello 15:44

    Osmo Soininvaara:
    Juho, mistä mahtaa johtua, että Helsingissä asunnoista maksetaan eniten siellä, missä on tiivistetty eniten?

    Ei tuo yhtälö taida aivan tarkkaan pitää paikkansa. Kai Laajasalon tiivistettyjen alueiden hintataso (vuokrat, asunnot) laskee vähän, kun tiivistetään. Tiivistäminen kai pääsääntöisesti laskee alueen muiden asuntojen hintatasoa (vaikka jotain positiivistakin voi olla, kuten entistä tiheämmät bussivuorot).

    Mutta toisaalta Helsingissä, Suomen kaiketi tiivistetyimmässä kaupungissa on varsin korkeat hinnat. Korkea hintataso houkuttelee tiivistämään. Ja kaupungin suuruus (läheistä sukua tiiviydelle) nostaa hintatasoa.

    Tässä yksi luokittelu sille, mitkä tekijät yllyttävät ihmisiä muuttamaan Helsinkiin ja maksamaan yhä kalliimpia hintoja sen asunnoista.

    1) Yksilön asumisviihtyvyys. Jotkut voivat pitävää asumisesta tiiviisti rakennetussa kaupungissa runsaiden palveluiden lähellä.

    2) Yksilön yleinen etu. Jotkut muut voivat hakeutua Helsinkiin, koska sieltä saa niin hyvän, korkeapalkkaisen ja nopean urakehityksen mahdollistavan työn, että se kuittaa asumisviihtyvyyden laskun.

    3) Organisaation etu. Jotkut muut voivat muuttaa Helsinkin, koska esimerkiksi lennonjohtopalvelut siirretään Tampereelta Helsinkiin organisaation edun nimissä, vaikka muuttaminen ei ole itse muuttajan intresseissä.

    4) Jonkun muun etu. Esimerkiksi Hesingin pääkonttorin johtajat voivat pyrkiä pitämään oman osastonsa puolta muiden konttoreiden kustannuksella, vaikka kyseessä ei olisi organisaation etu, eikä Helsinkiin muuttavan yksilön etu.

    Pidän suurten keskusten kasvua, tiivistymistä ja hintojen nousua lähes luonnonlakina. Äärimmillään tuo kehitys voi kuitenkin johtaa jopa slummiutumiseen. Parempi määritellä optimaalinen tiviystaso, jolle pyritään, sen sijaan, että tiivistettäisiin niin kauan kuin rakennuskustannukset alittavat asunnosta saatavan hinnan.

    Asuntojen rakentamiskustannuksia korkeampi hinta ei siis tarkoita sitä että kaupunkia pitää vielä tiivistää. Kyse on optimaalisen tiiviystason valinnasta, ja raja kannattaa vetää johonkin kohtaan, ehkä sellaiseen, jossa asunnoista vielä maksetaan korkeita hintoja (myös kohdan 1 asumisviihtyvyyden vuoksi, eikä vain muiden kohtien vuoksi).

    Maksimaalista tiivistämistä ei tarvita myöskään kuljetuskustannusten, lämmityskuntannusten yms. vihreään optimointiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  4. migul kirjoitti 5.10.2013 kello 16:15

    Tiedän tuon Gunillantienpätkän. Lukuunottamatta risteyksessä olevaa plänttiä niin lähinnä kaavoitetaan liikennevihreätä. Se gunillantien ja reiherintien varressa oleva kohta ei myöskään näyttäisi olevan suuressa käytössä. Ehkä kaikki eivät ole minun kanssa samaa mieltä , mutta itse pidän tuota kaavaa onnistuneena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  5. Janne kirjoitti 5.10.2013 kello 17:17

    Juho, ei ole mitään optimaalista tiiviystasoa. Tai sanotaanko, että joka paikassa se on erilainen. Ihmiset haluavat kaupunkiasunnon kaupungin historiallisesta keskustasta sekä punaisen tuvan ja perunamaan jostain muualta.

    Kaupunki on parhaimmillaan tiivis ja väljä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  6. Juha Pykäläinen kirjoitti 5.10.2013 kello 18:50

    Janne:
    Juho, ei ole mitään optimaalista tiiviystasoa. Tai sanotaanko, että joka paikassa se on erilainen. Ihmiset haluavat kaupunkiasunnon kaupungin historiallisesta keskustasta sekä punaisen tuvan ja perunamaan jostain muualta.

    Kaupunki on parhaimmillaan tiivis ja väljä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. Juha Pykäläinen kirjoitti 5.10.2013 kello 19:08

    Hei, ihmettelen kovasti tätä vasta 1970-luvulla rakennettujen rakennusten tuhoamisvimmaa. Roihupellon teollisuus alue on jo lähes kuollut, joten miksi sitä ei rakenneta uudestaan? Sen “suurin” yritys Metsokin on muuttanut pois. Alue sijaitsee hyvällä paikalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä palveluista. En ole missään nähnyt, että tätä aluetta olisi otettu huomioon. Olisiko jo nyt siihen syytä? Tässä ratkaisussa ei tarvitsisi kajota tärkeisiin, jo valmiisiin palvelurakennuksiin, eikä tuhota mielivaltaisesti hyviä liikunta maastoja. Lisäksi vanhaa 1950-1970 luvun lähiötä ei pidä mielivaltaisesti purkaa ja rakentaa uudestaan! Sama koskee Kivinokkaa, sillä vanhan kaupunginlahti on jo sen lintukantojen tähden arvokas, eikä eläimistön rauhaa pidä häiritä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  8. Juha Pykäläinen kirjoitti 5.10.2013 kello 19:13

    … puhun tässä minulle tärkeän ja rakkaan ympäristön puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Juho Laatu kirjoitti 5.10.2013 kello 19:31

    Janne:
    Juho, ei ole mitään optimaalista tiiviystasoa. Tai sanotaanko, että joka paikassa se on erilainen. Ihmiset haluavat kaupunkiasunnon kaupungin historiallisesta keskustasta sekä punaisen tuvan ja perunamaan jostain muualta.

    Kaupunki on parhaimmillaan tiivis ja väljä.

    Taidan olla samaa mieltä. Ei ole helppo määritellä jotain tiettyä optimaalista tiiviystasoa – edes jokaiselle kaupunginosalle erikseen.

    Mutta minua kinnostaisi saada vastaus kysymykseen, jatkuuko tiivistäminen “ikuisesti”, vai pysäyttetäänkö se jollekin, enemmän tai vähemmän järkevästi määritellylle tasolle. Nyt näyttää siltä, että Helsinki tiivistää jatkuvasti, aina sinne missä on helpointa tiivistää. Ehkä motivaatio on enemmän naapureiden kanssa kilvoittelemisessa kuin kaupunginosien viihtyvyydessä.

    En siis usko, että olisi optimaalista tiivistää niin pitkään, kuin ihmiset ovat valmiita maksamaan Helsingin asunnoista enemmän kuin rakennuskustannusten verran rahaa. Joku raja kai tiivistämiellä on. Olisi hyvä sopia, mikä se on, jottei tiivistettäisi yli optimaalisen tason. Pelkkä ikuinen kasvuhalu (jota jokaisella kunnalla kyllä riittää) ei ole kovin hyvä argumentti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Juha Pykäläinen kirjoitti 5.10.2013 kello 20:03

    … eli siis Länsi-Herttoniemen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Mikko Särelä kirjoitti 6.10.2013 kello 9:07

    Juho Laatu:
    2) Yksilön yleinen etu. Jotkut muut voivat hakeutua Helsinkiin, koska sieltä saa niin hyvän, korkeapalkkaisen ja nopean urakehityksen mahdollistavan työn, että se kuittaa asumisviihtyvyyden laskun.

    Lisätään tähän myös se, että suurkaupungista löytää työmarkkinat, jossa omalle erikoisalalle löytyy useampia työpaikkoja kuin yksi. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikan menetys (joka nykymaailmassa on kovin yleistä) ei tarkoita sitä, että perhe joutuu etsimään uuden asuinpaikan.

    Ja se, että suuressa kaupungissa on merkittävästi suurempi todennäköisyys, että kaksi koulutettua ihmistä löytää itselleen mieluisan työpaikan.

    Ja lopuksi, hyvän työpaikan arvo ei ole pelkästään palkassa vaan myös sen tuomassa ilossa, nautinnossa, oppimisessa ja työkavereissa. Ne, joilla on siihen mahdollisuus, valitsevat työpaikkoja nykyään enenevässä määrin sen perusteella, missä kokevat saavansa työstä muutakin kuin palkkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  12. juminy kirjoitti 6.10.2013 kello 11:19

    Siilitie:
    Tarvitseeko välttämättä olla varaa _rakentaa_ uusi kirjasto? Kuulostaa raskaalta ja kun tarvekin voi muuttua paljon ennen rakennuksen käyttöiän päättymistä. Voisiko ajatella vuokraavansa tilat? En nyt tosiaan tiedä kuinka paljon neliöitä tarvitaan, mutta nykyinen kirjasto ei tunnu kovin suurelta. Voisiko se sopia vaikkapa Gigahertsiin? Eiköhän kirjaston tilantarve ole pikemmin laskemassa kuin kasvamassa.

    Kaipa sen pysäköintikentän voisi kaivaa 2-3m syvemmälle ja rakentaa päälle ~8-kerroksisen asuintalon? Tai sitten tehdä siihen tontille sekä pysäköintihallin (ja vähentää maanalaisia muualta alueelta, ovat varmaankin kalliimpia?) ja vähän pienemmän ~10-kerroksisen talon.

    Minusta kyllä hyvä, että Länsi-Herttoniemessäkin tapahtuu. Sopis lisäksi vielä miettiä tämän kuvan vihreällä merkittyjä alueita. Olis Herttoniemen metroasema lähellä.
    http://goo.gl/8lV3cH

    Kuvaan liittyen:
    Vähittäiskaupan duopoli voisi sijaita metroaseman päällä, jolloin tilaa erinomaiselta paikalta vapautuisi esimerkiksi 8…14 -kerroksisten asuintalojen talojen käyttöön. Melkoista haaskuuta olla laittamatta metukka-aseman päälle paria kerrosta kauppoja, ehkä toinen mokoma toimistoja ja lisäksi 5…10 kerrosta asuntoja. Minä en ainakaan ymmärrä miksei näin tehty jo alunperinkin. Ei tarttis bussilaitureitakaan erikseen kattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. Juho Laatu kirjoitti 6.10.2013 kello 12:31

    Mikko Särelä: Lisätään tähän myös se, että suurkaupungista löytää työmarkkinat, jossa omalle erikoisalalle löytyy useampia työpaikkoja kuin yksi. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikan menetys (joka nykymaailmassa on kovin yleistä) ei tarkoita sitä, että perhe joutuu etsimään uuden asuinpaikan.

    Ja se, että suuressa kaupungissa on merkittävästi suurempi todennäköisyys, että kaksi koulutettua ihmistä löytää itselleen mieluisan työpaikan.

    Ja lopuksi, hyvän työpaikan arvo ei ole pelkästään palkassa vaan myös sen tuomassa ilossa, nautinnossa, oppimisessa ja työkavereissa. Ne, joilla on siihen mahdollisuus, valitsevat työpaikkoja nykyään enenevässä määrin sen perusteella, missä kokevat saavansa työstä muutakin kuin palkkaa.

    Samaa mieltä. Myös aviopuolison työllistyminen on yksi (kakkoskategorian) syy, jonka vuoksi Helsinkiin hakeudutaan tai siellä pysytään, ja joka nostaa omalta osaltaan asuntojen hintoja. Suurimpien kaupunkien keskittymiskehitys on monesta syystä luonnollista. Sen ei tarvitse korreloida asumisviihtyvyyden kanssa.

    Kaupungin kasvu (ei niinkään tiivistäminen) helpottaa periaatteessa erikoisten ammattien pariskuntien tilannetta. Tosin Helsingin metropolissa on jo niin paljon ammattikuntia, että lisäkasvu ei enää uusia ammattialoja merkittävästi lisää tuo. Ehkä voisi vertailla Helsinkiä ja Tamperetta. Tai Tamperetta ja Turkua, jotta pääkaupunkius ei vaikuta. Mitä (ammattipätevyyden määrittämiä) ammattikuntia noista pienemmistä puuttuu? Eipä taida montaa puuttua (ehkä assyriologian ala yms.), joten noiden kaupunkien kokoluokassa puolisotyöpaikkojen merkitys ei taida olla enää paljon kaupungin koosta kiinni.

    Helsingin metropolin kokoisessa kaupungissa voivat jo etäisyydetkin rajoittaa. Metropolin laidalta toiselle taitaa ainakin julkisilla olla jo tunnin matka. Tuossa ajassa kulkee jo työmatkan monesta pikkukaupungista toiseen. Kaupungin tiivistäminen ei taida myöskään enää nopeuttaa yhteyksiä, vaan ruuhkauttaa kaupunkia lisää, ja saattaa jo tehdä etäisyydet ajassa mitattuna pidemmiksi. Satojen tuhansien lisäys väestöön vaatisi myös kertaluokkaa massiivisemmat liikenneratkaisut (ja mielellään nykyistä vaihdottomamman joukkoliikenteen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 6.10.2013 kello 13:46

    “Luottamusmiehen ei kannata alkaa arkkitehdiksi.”

    Heh, heh.

    ATT:ltä tuli siis palautetta että talot on jo suunniteltu valmiiksi ja lautakunnalla on tapana hyväksyä virkamiesten tekemät suunnitelmat sen kummemmin mukisematta 🙂

    Herra se on herrallakin. Kannattaa kuitenkin muistella sitä 60-lukua jolloin oli tärkeintä tehdä paljon halvalla, laadusta välittämättä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.10.2013 kello 9:13

    TT:ltä tuli siis palautetta että talot on jo suunniteltu valmiiksi ja lautakunnalla on tapana hyväksyä virkamiesten tekemät suunnitelmat sen kummemmin mukisematta.

    Vähän vainoharhainen käsitys siitä, miten kaupujnkia Helsingissä suunnitellaan. OLisi itse asiassa parempi, jos talosuunnittelujlla olisi sijaa kaavoituksessa, koska näiden irrallisuus tuottaa kallista jälkeä. On joitain kumppanuuskaavoitushenkkeita, joissa tuleva toteuttaja on voimakkaasti mukana, mutta tämä ei ole niitä.
    En myöskään ymmärrä, mikä näissä päistetaloissa olisi halvemaa kuin umpikortttelirakenteessa. Kyse on puhtaasti makuasiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Paula kirjoitti 6.10.2013 kello 17:26

    Nykyisessä paikassaan Herttoniemen kirjasto palvelee hyvin alueen koululaisia sekä vanhuksia. Samassa rakennuksessa on myös nuorisotalo. Herttoniemeläiset itse ovat kovasti rakennuksen purkamista vastaan. Voisiko asiassa kuunnella heitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. hukkaan meni kirjoitti 6.10.2013 kello 18:07

    Osmo Soininvaara: eniten siellä, missä on tiivistetty eniten?

    Asiassa on varmasti muitakin selittäviä tekijöitä; tiiviys ja hintataso ovat molemmat seuraus, eikä syy. Keskustan alue on yli “kriittisen koon”, mutta vaikka tehtäisiin Alppiharjun tiiviydellä pari neliökilometriä jonnekin pellon keskelle, ei siellä hintataso olisi sama. Tiivistystarkastelu pitäisi aloittaa nykyisen korttelikaupungin rajalta. Taka-Töölö, Meilahti, Hermanni, Lauttasaari, Vallilan avokorttelit jne. Mitä maksaisi lunastaa asukkaat ulos ja triplata asukasmäärä/kortteli, tuskin jäisi myymättä jos oikeassa järjestyksessä etenee.

    Ihmisten on vaan pakko tehdä enemmän töitä ja pidempään, ei voi enää ajatella että “nyt kun on asunto jo maksettu” – sen jälkeen pitää säästää samaa tahtia jotta sen paikan voi pitää ikuisesti. Tai voidaan tehdä poliittinen valinta toisin päin, mutta sen seuraukset täytyy hyväksyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.10.2013 kello 9:25

    Asiassa on varmasti muitakin selittäviä tekijöitä; tiiviys ja hintataso ovat molemmat seuraus, eikä syy. Keskustan alue on yli “kriittisen koon”, mutta vaikka tehtäisiin Alppiharjun tiiviydellä pari neliökilometriä jonnekin pellon keskelle, ei siellä hintataso olisi sama.

    Myönnät kai, että jos Helsingin niemi olisi rakennettu täyteen väljää omakotiasumista, nuo asunnot oloisivat hyvin halpoja. Tekemällä tiiviin nukkumalähiön ei saa toimivaa kaupunkia, mutta korvaamalla harvaan rakennetun olähiön tiiviillä pikkukaupungilla, sen toimivuus paranee olennaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Simo Melenius kirjoitti 7.10.2013 kello 1:57

    Juho Laatu:Mutta minua kinnostaisi saada vastaus kysymykseen, jatkuuko tiivistäminen “ikuisesti”, vai pysäyttetäänkö se jollekin, enemmän tai vähemmän järkevästi määritellylle tasolle.

    Lähdetään nyt siitä, että mitään “oikeaa” tiivistystasoa ei ole. Suurkaupunkiin tottuneelle Helsinki on maaseutua, Suomen maaseutuun tottuneelle jo Helsinki on suurkaupunki.

    Lähinnä sitä “oikeaa” tiivistystasoa lienee se, millä ihmiset vielä haluavat maksaa markkinahintaa asunnoissa aina vain tiiviimmillä alueilla. Mutta tämäkin “oikea” tietysti vaihtelee ajankohdan ja ihmisten mukaan.

    Sinänsä kannattaisi rakentaa eniten lisää sitä, mitä ihmiset näyttävät maksuhalukkuutensa perusteella haluavan, eli kantakaupunkia. Haulikolla kaavoitettujen lähiöiden tiivistäminen ei luo lisää kaupunkia, mistä kuitenkin on hintojen perusteella pulaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. ML kirjoitti 7.10.2013 kello 7:14

    juminy: Siilitie:Tarvitseeko välttämättä olla varaa _rakentaa_ uusi kirjasto?

    Minusta kyllä hyvä, että Länsi-Herttoniemessäkin tapahtuu. Sopis lisäksi vielä miettiä tämän kuvan vihreällä merkittyjä alueita. Olis Herttoniemen metroasema lähellä.http://goo.gl/8lV3cHP>

    Juu, kirjastohan on nykyään melko keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemeä. Herttoniemenrannasta puolestaan ei ole kovin pitkä matka Roihuvuoren kirjastoon.

    Jättäisin kyllä miettimättä karttasi vihreällä merkittyjä alueita ainakaan Itäväylän luoteispuolella. Tuntuisi aika hurjalle alkaa nakertamaan hienoa ulkoilualuetta ja samalla rakentaa tiivistä asutusta kiinni luonnonsuojelualueeseen. Oletko muuten käynyt koskaan paikan päällä? Eniten lisärakentamispotentiaalia alueelle saataisiin Itäväyän bulevardisoimisella / kattamisella. Teollisuusalueen toimintoja ainakin metroaseman lähettyvillä voisi myös miettiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. antti kirjoitti 7.10.2013 kello 9:39

    Osmo Soininvaara: En myöskään ymmärrä, mikä näissä päistetaloissa olisi halvemaa kuin umpikortttelirakenteessa. Kyse on puhtaasti makuasiasta.

    Ainakin Helsingin tapa rakentaa missä umpipihat varataan autopaikoiksi, tai sitten pistetalot jotka ympäröidään parkkikentillä, niin tulokset ovat aika tasapaksuja. Kuitenkin, jossain Käpylässä kovasti tuntuvat pitävän viherpihoistaan, mutta autopaikkanormit..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  22. juminy kirjoitti 7.10.2013 kello 10:20

    Paula:
    Nykyisessä paikassaan Herttoniemen kirjasto palvelee hyvin alueen koululaisia sekä vanhuksia. Samassa rakennuksessa on myös nuorisotalo. Herttoniemeläiset itse ovat kovasti rakennuksen purkamista vastaan. Voisiko asiassa kuunnella heitä?

    Ymmärrän tämän täysin, että ne, jotka asuvat nyt lähinnä kirjastoa eivät sen siirtämistä tietenkään kannata. Vaan entäpä jos se olisi Herttoniemen metroaseman tuntumassa, eikä se palvelisi huomattavasti isompaa väkimäärää paljon paremmin. Voisiko asiassa kuunnella heitä?

    (myönnän, että huomaan itsekin olevani tavallaan* hyötypuolella, jos kirjasto siirtyy metroaseman välittömään läheisyyteen; sanotaan nyt kuitenkin näin, en minä siksi sen siirtoa kannata: jos voit osoittaa, että se kirjasto nykyisessä paikassaan palvelee useampia ihmisiä – koululaisia ja vanhuksia ei tarvitse eritellä – paremmin kuin metroaseman tienoilla, käännyn kannallesi!)

    *) tavallaan, koska kyllähän se olisi sitten lähempämä, mutta toisaalta polkaisen sen kerran kuussa mielelläni nykyiseen kirjastoon, Herttoniemen läpi on mukava fillaroida; varaan joka tapauksessa aina materiaalin, jota kaipaan ja haen ja yleensä palautankin sen Herttoniemeen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. juminy kirjoitti 7.10.2013 kello 10:56

    ML: Juu, kirjastohan on nykyään melko keskeisellä paikalla Länsi-Herttoniemeä. Herttoniemenrannasta puolestaan ei ole kovin pitkä matka Roihuvuoren kirjastoon.

    Myönnetään, että itse hahmotan kirjaston olevan lähinnä syrjässä. Siis edelleen, et saanut vielä hereille, vaikka yritin kyllä tarkistaa kantaani! Käyn siis itse kyllä tuossa kirjastossa (tai joskus itiksen) enkä Roihuvuoressa, en osaa sanoa miksen ole koskaan edes käynyt Roihuvuoren kirjastossa. Varmaankin siksi, että kun teen varauksia, klikkaan sen kotoisimman kuuloisen vaihtoehdon, Herttoniemen. Tosi hiljaista siellä on silloin kun käyn, mutta yleensä se on lähellä sulkemisaikaa, joten voi vaikuttaa asiaan.

    Uskoisin, että kirjasto voisi tarjota parempaa palvelua, jos yksikkö olisi Herttoniemen metroaseman tienoilla ja se söisi (hui kauhistus!) Länsi-Herttoniemen kirjaston ja Roihuvuoren kirjaston. Mutta, tämä nyt on vaan mielipide.

    ML:
    Jättäisin kyllä miettimättä karttasi vihreällä merkittyjä alueita ainakaan Itäväylän luoteispuolella. Tuntuisi aika hurjalle alkaa nakertamaan hienoa ulkoilualuetta ja samalla rakentaa tiivistä asutusta kiinni luonnonsuojelualueeseen. Oletko muuten käynyt koskaan paikan päällä? Eniten lisärakentamispotentiaalia alueelle saataisiin Itäväyän bulevardisoimisella / kattamisella. Teollisuusalueen toimintoja ainakin metroaseman lähettyvillä voisi myös miettiä.

    Olen toki käynyt siellä lukuisia kertoja, kulkenut nuo vihreäksi maalatut alueet maastoa pitkin, osin moneenkin kertaan. On siis ihan kohtalaisen harkittu kannanotto tuo kuva. Sen myönnän toki, että alueiden rajoja en ole ihan metri metriltä miettinyt. Mahdoitko katsoa kartaa riittävän tarkasti? Siinä ei mennä kovin pohjoiseen ja ollaan sen rannan ulkoilureitin itäpuolella suurimmalta osin.

    Katso sitä tummemmanvihreää ympyrää ja mieti tätä: siinä on paikka, jossa on jo liikenneinfra, joka ottaa nuo lisäasukkaat vastaan sen kummempia nikottelematta. Siihen voi rakentaa tiivistä, että kunnolliset ulkoilumaastot siellä vähän kauempana metroasemasta voidaan pitää meillä käytössä (käytän metsien epävirallista polkuverkostoa varsin paljon ja pidän sitä varsin suuressa arvossa).

    Itäkadusta ja teollisuusalueen – etenkin juuri metroaseman läheisyydessä, se vihreä ympyrä – järkeistämisestä olen samaa mieltä. Se olisi voinut näkyä tuossa kuvassa enemmänkin.

    Nuo raskasraiteen ympäristöt nyt vaan tulee ottaa hyötykäyttöön ja tehokkaasti, että voidaan säästää myös metsäalueita. Siis jos halutaan säästää, minä todella haluaisin.

    Ja aiheen vierestä: Kulosaarihan oikein huutaa lisää leikkikavereita: http://goo.gl/kgyslo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. juminy kirjoitti 7.10.2013 kello 11:11

    juminy: Vaan entäpä jos se olisi Herttoniemen metroaseman tuntumassa, eikä se palvelisi huomattavasti isompaa väkimäärää paljon paremmin. Voisiko asiassa kuunnella heitä?

    Heh, hauska kirjoitusvirhe minun tappiokseni 🙂 Ei tosiaan pidä siirtää, jos ei palvelisi paremmin. Otetaas silti uusiks:

    Vaan entäpä jos se olisi Herttoniemen metroaseman tuntumassa, eikö se palvelisi huomattavasti isompaa väkimäärää paljon paremmin. Voisiko asiassa kuunnella heitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.10.2013 | Mikko Särelä kirjoitti 7.10.2013 kello 11:49

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Mikko H kirjoitti 7.10.2013 kello 12:20

    Tekemällä tiiviin nukkumalähiön ei saa toimivaa kaupunkia, mutta korvaamalla harvaan rakennetun olähiön tiiviillä pikkukaupungilla, sen toimivuus paranee olennaisesti.

    Tästä on helppo olla samaa mieltä. Nuo pistetalot eivät vaan näytä minkään lajin kaupungilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. Juho Laatu kirjoitti 7.10.2013 kello 13:22

    Simo Melenius: Lähdetään nyt siitä, että mitään “oikeaa” tiivistystasoa ei ole.

    Tuo kuulostaa minusta siltä ikuisen tiivistämisen politiikalta, jota monissa kapupungeissamme on jo vuosikymmeniä harjoitettu. Jos tavoitteista ei osata sopia, käytännössä jokaisella tiiviystasolla löyyy vielä mahdollisuuksia lisätiivistämiseen.

    Tämä jatkuvan rakentamisen hinku on sama vanha tunnettu ongema, harjoittivat sitä sitten vihreät, kokoomus, demarit, grynderit, sikariporras tai kuka tahansa. Lopputulos on typillisesti se, että matkan varrella hävitetään luontokohteita, historiallisia kohteita ja arkkitehtonisia kokonaisuuksia. Tiivistetty lopputulos ei aina miellytä silmää eikä lisää kaupungina arvoa. Tuollaisesta (Turun?) taudista olisi jo hyvä päästä eroon.

    Lähinnä sitä “oikeaa” tiivistystasoa lienee se, millä ihmiset vielä haluavat maksaa markkinahintaa asunnoissa aina vain tiiviimmillä alueilla.

    Jos tiivistetään niin kauan, kuin uusista tiloista maksetaan yli rakennuskustannusen hinta, lopputulos ei liene kovin hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. spottu kirjoitti 7.10.2013 kello 14:30

    Mikko H: Nuo pistetalot eivät vaan näytä minkään lajin kaupungilta.

    Joo, ei. Laajasalon kaavassa erityisesti koilliskulman tontin pistetalot ihmetyttävät. Tontille saisi tosi hienon lounaaseen aukeavan suojaisen pihan (umpikorttelin matalampi osuus siis lounaassa) ja pitkän rivin parvekkeita ilta-aurinkoon. Suunnitellun ratikan päättärin vieressä saisi näyttää vähän enemmän kaupungilta.

    70-luvun nosturirata-layoutista voidaan olla montaa mieltä, mutta se tuotti Laajasaloon paljon toimivia, sopivan kokoisia ja suojaisia pihoja kuten erityisesti Yliskylää tarkastelemalla voi helposti nähdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  29. Hilkka Helsti kirjoitti 7.10.2013 kello 14:54

    Herttoniemi-seura lähetti lautakunnalle 8.10. käsiteltävän Siilitien – Kettutien kaavakäsittelyn evästykseksi kirjeen, jossa todettiin mm. seuraavaa:

    Herttoniemi-seura on huolestunut kaavaehdotuksen vaihtoehdosta, joka toteutuessaan merkitsee kirjaston, nuorisotalon, liikuntasalin ja sosiaalitoimen tiloja sisältävän rakennuksen purkamista. Rakennus on eritäin hyväkuntoinen, sillä se on remontoitu vuonna 2007. Rakennuksen sijainti keskellä Herttoniemeä on mielestämme ihanteellinen julkisille palveluille sekä tulevaisuudessa myös asukastiloille.

    Asemakaavaehdotuksessa on esitetty mahdollisuus toteuttaa kaava vaiheittain. Kaavaselostuksen sivulla 13 todetaan, että ”kirjaston ja nuorisotalon rakennusta ei saa purkaa ennen kuin korvaavat tilat toiminnalle on toteutettu muualla Herttoniemessä.” Näistä uusista tiloista ei olekaan mitään takeita.

    Ehdotammekin, että kaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteluun evästyksellä, että lähtökohtana on rakennuksen säilyttäminen ja asuintalojen kaavoittaminen sen viereen. Tämän vaihtoehdon arkkitehdit ovat jo esittäneetkin (kaava-aineiston havainnekuva: kirjasto paikoillaan).

    Perusteluja:

    1. Asukasmäärä kirjaston ja nuorisotalon lähiympäristössä tulee entisestään kasvamaan tulevina vuosina. Jo tämä asemakaava tuo aivan viereen 8 uutta kerrostaloa. Muutaman sadan metrin päähän tullaan kaavoittamaan Siililaakson alue ja asuntokaava on jo nyt tekeillä Karhunkaatajan alueelle Pohjois-Herttoniemeen.

    2. Kaava-alueella on tällä hetkellä hyvin toimiva palvelukompleksi, jonka osat täydentävät erinomaisesti toisiaan: koulut, vanhusten palvelutalo, sairaala, terveysasema, sosiaalitoimen tilat, kirjasto, nuorisotalo, liikuntasali. Päiväkoti sisältyy kaavaehdotukseen. Tulevaisuudessa näihin rakennuksiin saadaan sopimaan myös asukastilat, jos näin päätetään.

    3. Kaava-alue rajoittuu Siilitien vuokrataloalueeseen, joka on kaupungin suurimpia. Asukkaiden hyvinvointi edellyttää hyvin saavutettavia julkisia palveluita.

    4. Herttoniemen kirjasto ja alueen asukkaat ovat mukana Helsingin kaupungin Lähiörahaston 45.000 eurolla rahoittamassa hankkeessa ”Pienten lähiöissä sijaitsevien kirjastojen muokkaaminen asukkaiden omaksi tilaksi – alueen olohuoneeksi”. Kirjastotyön uudistamisen lähtökohtana ovat alueen asukkaat ja heidän tarpeensa. Tavoitteena on kehittää yhteisölähtöisiä palveluympäristöjä, jotka mielletään omaksi tilaksi. Hankkeeseen osallistuvien asukkaiden kannalta on olennaista, että tiedetään kirjaston jatkavan nykyisillä sijoillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. Ville kirjoitti 7.10.2013 kello 22:46

    Meilahden sairaala-alueen suunnitteluperiaatteet

    Lastensairaalaa ja muuta sellaista varten tarvitaan kymmenen hehtaaria rakennusalaa. Täälläkin museoväki tuo lusikkansa soppaan. Jos nyt saa esittää jotain moukkamaista, niin en ole ihan varma, että näin tiiviisti rakennettavalle alueelle, jossa rakennustarpeita on runsaasti, on järkevää museoida entisiä sairaanhoitajien asuntoloita.

    Miten suuret lastensairaalan synergiaedut ovat siitä, että se on muiden sairaaloiden vieressä, varsinkin kun vastasyntyneiden teho-osasto tulee toimimaan Naistenklinikalla? Voisi etsiä vähän väljemmän tontin, niin voitaisiin ehkä saada se maailman paras sairaala sinne sopimaankin. Jostain syystä lastensairaalan toteutus on päätetty viedä vaihtoehdottomasti läpi, mitään suunnittelukilpailuita ei ole aikaa pitää ja rakennuttajasäätiö varautuu ottamaan raskaasti velkaa – kuka senkin sitten loppujen lopuksi maksanee…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. ze kirjoitti 8.10.2013 kello 20:23

    Juho Laatu:

    Tuo kuulostaa minusta siltä ikuisen tiivistämisen politiikalta, jota monissa kapupungeissamme on jo vuosikymmeniä harjoitettu.

    Missä kaupungeissa on harjoitettu “ikuisen tiivistämisen politiikkaa” ja miten tämä näkyy? Ainakin Helsingissä on tähän mennessä harjoitettu lähinnä ikuisen levittäytymisen politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.10.2013 kello 22:57

    Vielä kerran. Kun Helsingin seudun kaupunkimaisen asutuksen asukasluku kaksinkertaistui, sen vaatima tila kymmenkertaistui.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Janne Peltola kirjoitti 9.10.2013 kello 0:32

    Jos tiivistetään niin kauan, kuin uusista tiloista maksetaan yli rakennuskustannusen hinta, lopputulos ei liene kovin hyvä.

    Eikös tuosta loogisin lopputulema olisi Hong Kong? Mikä ei todellakaan vaikuttanut minusta slummilta tai edes epäviihtyisältä siellä v. 2008 keväällä käydessäni. Etenkään verrattuna Kiinan puolella olevaan Guangzhouhunm jossa kävin samalla reissulla.

    Joku muu tuntenee historiaa ja kaupunkisuunnittelun teorioita paremmin, mutta kuvittelisin tämän klassisen slummiutumisen tapahtuvan silloin kun kaupunkiin on kova tunku ja kunnollisia asuntoja ei kaavoiteta ja rakenneta kysynnän tahdissa ja rakentamisen sallitaan tapahtuvan _täysin säätelemättä_ kaupungin rajojen ulkopuolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. Juho Laatu kirjoitti 9.10.2013 kello 8:21

    ze: Missä kaupungeissa on harjoitettu “ikuisen tiivistämisen politiikkaa” ja miten tämä näkyy? Ainakin Helsingissä on tähän mennessä harjoitettu lähinnä ikuisen levittäytymisen politiikkaa.

    Helsingin seudulla on harjoitettu sekä ikuisen levittäytymisen politiikkaa (=metropoli kasvaa ypäryskuntiin) että ikuista tiivistymistä (Helsingissä viheralueiden lisäksi myös jo rakennetuilla alueilla). Helsinki on levittäytynyt viime aikoina vain Sipooseen. Tiivistäminen jatkunee ja näkynee. En usko OS:n asuttavan 400 000 uutta asukasta puistoihinkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Juho Laatu kirjoitti 9.10.2013 kello 8:29

    Osmo Soininvaara: Kun Helsingin seudun kaupunkimaisen asutuksen asukasluku kaksinkertaistui, sen vaatima tila kymmenkertaistui.

    Helsingin vaatima tila ei ole Suomen ongelmista pahimpia. Säästyypähän tilaa vihreämmillä alueilla, kun ihmiset pakkautuvat yhteen pisteeseen.

    Jos halutaan tiivistä kaupunkia ja halutaan käyttää vain vähän maata, suosittelisin nauhakaupunkia joukkoliikenneväylien yhteyteen tiiviisti rakennetuin solmuin. Puutarhakaupunginosien tiivistäminen ei ole yhtä tehokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  36. Juho Laatu kirjoitti 9.10.2013 kello 8:53

    Janne Peltola: Eikös tuosta loogisin lopputulema olisi Hong Kong? Mikä ei todellakaan vaikuttanut minusta slummilta tai edes epäviihtyisältä siellä v. 2008 keväällä käydessäni. Etenkään verrattuna Kiinan puolella olevaan Guangzhouhunm jossa kävin samalla reissulla.

    Hong Kong on hieno elämys tiiviydessään, ja Suomikin voisi rakentaa yhden tuollaisen alueen kokeeksi jonnekin Helsingin ulkopuolelle. (vai tiivistetäänkö Helsingin keskusta noin näyttäväksi ja vetovoimaiseksi 😉 )

    Joku muu tuntenee historiaa ja kaupunkisuunnittelun teorioita paremmin, mutta kuvittelisin tämän klassisen slummiutumisen tapahtuvan silloin kun kaupunkiin on kova tunku ja kunnollisia asuntoja ei kaavoiteta ja rakenneta kysynnän tahdissa ja rakentamisen sallitaan tapahtuvan _täysin säätelemättä_ kaupungin rajojen ulkopuolelle.

    Tuo pätee perinteisiin slummeihin. Tarkoitit tosin ehkä “kaupungin kaavan ulkopuolelle”. Käytin termiä slummiutuminen viittaamaan vastaavaan kehitykseen kaupungin itsensä toimesta.

    Varsinaista perinteistä slummiutumista Helsingissä ei kai juuri vielä näy. Toki Espoo on alueena ehkä keskimäärin arvostetumpaa. Jotkut tiiviisti rakennetut kohteet ovat vähemmän arvostettuja, kuin niitä suunniteltaessa kuviteltiin (Itä-Pasila, Merihaka, huonomaineisimmat lähiöt). Jonkin tasoista arvon alenemaa on tuottanut vanhojen jugend-kaupunginosien “parantelu” modernimmeilla rakennuksilla. Tuskin rintamamiestalonkaan arvoa nostaa puutarhan ilmestynyt moderni omakotitalo, eikä kerrostaon arvoa sen eteen noussut toinen kerrostalo. Harvoin tiivistäminen nostaa alueen vanhojen rakennusten arvoa. Useimmiten kai laskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 9.10.2013 kello 9:34

    Janne Peltola:kuvittelisin tämän klassisen slummiutumisen tapahtuvan

    Hong Kong on erityistapaus jossa tiukasti rajatulla alueella kuitenkin tapahti huomattavaa taloudellista kehitystä ja alue houkutteli väkeä. Helsingissä tällaista tiukkaa hallintorajaa ei ole vaan kauaskin kaupungin ulkopuolelle saa muuttaa ja silti käydä täällä töissä.

    Detroit ja jotkut itäisen Keski-Euroopan tai ex-Neuvostoliiton alueet taas ovat tyhjentyneitä asuinalueita ja kun rakennuksilla tai tonteilla ei ole kysyntää, kunnossapitoon ei käytetä rahaa eikä rakennusoikeudellakaan kannata spekuloida. Tällaisia “slummeja” saattaa syntyä Suomessakin tyhjenevien savupiippupaikkakuntien elementtilähiöihin.

    Asuntojen hinnoissa maltillinen “jatkuva kasvu” ja kysynnän pysyminen hieman korkeampana kuin tarjonta on yleensä hyvä asia (Helsingissä se ei ole maltillista).

    Mm. Pariisissa ja Ruotsissa on kaikkien tuntemia elementtilähiöitä joissa “slummiutuminen” ei synny välttämättä arkkitehtuurista tai mistään oletetusta tiiviydestä. Asukkaiden (usein ehkä “asutettujen” tai “sijoitettujen”) panosta tarvitaan myös.

    Suhdanneromahdukset synnyttävät aavekaupunkeja kun kupla puhkeaa kuten esim. nyt Espanjassa. Jos taantuma lakkaa järkevässä ajassa, alkavat nuokin alueet vähitellen täyttyä ennen kuin uudehkot talot pääsevät lopullisesti huonoon kuntoon. Keskeneräisiksi jäänyt kokonaisuus puolivalmiine taloineen, puuttuvine palveluineen ja liikenneinfrastruktuureineen toki tekee asumisesta ikävää.

    Ja sitten on vielä tuo mainitsemasi kehittyvien maanosien slummialueet jossa kaupungit houkuttelevat kouluttamatonta väkeä ja joutomaalle syntyy hökkelikyliä täysin kontrolloimattomasti.

    Ja suomalaiset kutsuvat usein “slummiksi” melkein mitä tahansa kolmen elementtivuokratalon ryhmää jossa on keskiolutbaari ja viisi työtöntä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. spottu kirjoitti 9.10.2013 kello 12:08

    Juho Laatu: Jos halutaan tiivistä kaupunkia ja halutaan käyttää vain vähän maata, suosittelisin nauhakaupunkia joukkoliikenneväylien yhteyteen tiiviisti rakennetuin solmuin

    Kalasatama – tyhjää – Kulosaari – tyhjää – Herttoniemi – tyhjää – Itäkeskus/Puotinharju. Itä-Helsingissä on jo helminauha, mutta se ei tuota lainkaan mukavaa ympäristöä keskittymien välille, pikemminkin asutuksen välttelemän motarin ja melualueen keskelle kaupunkia.

    Mikä on se logiikka jolla uusi helminauhakaavoitus tuottaisi yhtään paremman lopputuloksen? Hyvä kaupunki on kävelymittakaavainen jatkumo jossa joukkoliikenne muodostaa verkon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  39. hukkaan meni kirjoitti 9.10.2013 kello 12:30

    Ehkä vain marginaalisesti tähän liittyen, mutta kommentit toi mieleen, ja ääriesimerkit tuo aina hyvää perspektiiviä: Kajaanin Otanmäeltä saisi velattoman 77 neliön kerrostaloasunnon alle 200 e/neliö, rakennettu 70-luvulla. Ja niitä on monta myynnissä, osa vain vähän kovemmalla neliöhinnalla. Kun liian suuri osa työpaikoista katoaa, niin asuntojen arvo voi romahtaa näinkin paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. Juho Laatu kirjoitti 9.10.2013 kello 14:20

    spottu: Kalasatama – tyhjää – Kulosaari – tyhjää – Herttoniemi – tyhjää – Itäkeskus/Puotinharju. Itä-Helsingissä on jo helminauha, mutta se ei tuota lainkaan mukavaa ympäristöä keskittymien välille, pikemminkin asutuksen välttelemän motarin ja melualueen keskelle kaupunkia.

    Kulosaari ei ole tyhjä, vaan käsittääkseni aika avostettu asuinympäristö (ja tiivistäminen siis tuhoaisi vanhaa arvostettua kaupunginosaa). Helsingin satamat voi laskea lähes tyhjiksi alueiksi, koska niiden satamatoiminta on siirtynyt muualle.

    Mikä on se logiikka jolla uusi helminauhakaavoitus tuottaisi yhtään paremman lopputuloksen? Hyvä kaupunki on kävelymittakaavainen jatkumo jossa joukkoliikenne muodostaa verkon.

    OS:n kuningasajatus oli aikoinaan nauhakaupunki pääradan varteen Helsingistä Tampereelle. Tuolta väliltä löytyy varmasti uusia “tyhjiäkin” paikkoja uusille keskuksille. Parempi niin, kuin tuhota vanhaa.

    Nauhakaupunki olisi tehokas joukkoliikenteen kannalta. Nauha tai muutama risteävä nauha on tehokkaapi kuin tiivistettyyn kaupunkiin rakennettu verkko (vaihtojen määrä pienempi, yksittäisten linjojen matkustajamäärä suurempi, yksittäiset linjat nopeampia).

    Nauhakaupungin solmut tulisi rakentaa kävelymittakaavaiseksi, ja solmut mielellään niin lähekkäin, että naapurisolmuihin vei kulkea myös polkupyörällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Ville kirjoitti 10.10.2013 kello 19:49

    Juho Laatu: spottu: Kalasatama – tyhjää – Kulosaari – tyhjää – Herttoniemi – tyhjää – Itäkeskus/Puotinharju. Itä-Helsingissä on jo helminauha, mutta se ei tuota lainkaan mukavaa ympäristöä keskittymien välille, pikemminkin asutuksen välttelemän motarin ja melualueen keskelle kaupunkia.

    Kulosaari ei ole tyhjä, vaan käsittääkseni aika avostettu asuinympäristö (ja tiivistäminen siis tuhoaisi vanhaa arvostettua kaupunginosaa). Helsingin satamat voi laskea lähes tyhjiksi alueiksi, koska niiden satamatoiminta on siirtynyt muualle.

    Pointti taisi olla, että rakennettujen/rakennettavien alueiden välillä on aina aika iso väli tyhjää. Ei ole yhtenäistä kaupunkimattoa, vaan helminauhakaupunki, joka ei ole sekään kovin onnistunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Juho Laatu kirjoitti 10.10.2013 kello 22:54

    Ville: Pointti taisi olla, että rakennettujen/rakennettavien alueiden välillä on aina aika iso väli tyhjää. Ei ole yhtenäistä kaupunkimattoa, vaan helminauhakaupunki, joka ei ole sekään kovin onnistunut.

    Joo, luin näköjään tuon kohdan väärin. Mielestäni nauhakaupunki kannattaa rakentaa pääsääntöisesti yhtenäiseksi nauhaksi. Jos nauha on pitkä (esim. Tampere-Helsinki), tarvitaan joukkoliikennevälineitä, jotka ovat nopeita ja joiden pysäkkiväli on pitkä. Mutta silti välitkin kannattaa täyttää.

    Helsingissä välien täyttäminen on mutkikkaampi kysymys. Riippuu siitä, onko väleissä jotain suojeltavaa (luontoa, viheraluetta, väljyyttä, maisemaa, kulttuuria). Helsingin itäsuunnassa on myös salmia yms.

    Täyden kaupunkimaton ongelma on joukkoliikenteen kannalta se, että siinä nopeiden joukkoliikenneyhteyksien välejä joudutaan paikkaamaan hitailla bussivuoroilla, jotka vaihtoineen pidentävät kulkuaikoja huomattavasti. Hieman irrallisempiin nauhoihin perustuva ratkaisu saadaan tehokkaammaksi (eikä ratkaisun tarvitse olla umpeen tiivistetty).

    Uusien lähiöiden rakentaminen (uusien tai olemassaolevien nauhojen varteen) on tehokkaampaa kuin vanhojen lähiöiden korvaaminen, ja vähemmän vahingollista asujien ja kulttuuriympäristöjen kannalta kuin vanhojen tiivistäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Atomi kirjoitti 11.10.2013 kello 13:59

    Paula:
    Nykyisessä paikassaan Herttoniemen kirjasto palvelee hyvin alueen koululaisia sekä vanhuksia. Samassa rakennuksessa on myös nuorisotalo. Herttoniemeläiset itse ovat kovasti rakennuksen purkamista vastaan. Voisiko asiassa kuunnella heitä?

    Kirjaston edessä on tuo vihreä kolmio, ikiaikainen ryteikkö, vain 300m päässä metroasemalta. Miten tuohon kohtaan jätetään ryteikkö joka ei palvele mitään eikä ketään. Samaan kohtaan voisi tehdä vaikka Herttoniemen maamerkin, 20 kerroksisen yhdistelmän toimistoa, kirjastoa, asuntoja. Vanhan kirjastorakennuksen voisi purkaa ja sen tilalle sitten uudenmallinen rakennuskokonaisuus jossa olisi nuorisotilat, uimahalli ( jota puuhasteltu Herttoniemeen noin 50 vuotta ainakin) ja taas niitä asuntoja. Samoihin rakennuksiin lähelle asemaa on pystyttävä suunnittelemaan ja toteuttamaan, tiivistä tilaa sekä monitoimisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 11.10.2013 kello 15:41

    Hilkka Helsti:
    Kaavaselostuksen sivulla 13 todetaan, että ”kirjaston ja nuorisotalon rakennusta ei saa purkaa ennen kuin korvaavat tilat toiminnalle on toteutettu muualla Herttoniemessä.” Näistä uusista tiloista ei olekaan mitään takeita.

    Eikös uutta kirjasto- ja nuorisotilaa olla juuri rakentamassa Töölönlahden alueelle. Sinne pääsee kätevästi hyvin toimivalla joukkoliikenteellä….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus