Kannattaako kuntien olla mukana Fennovoimassa

Fen­novoiman omis­t­a­mi­nen merk­it­see kun­nille taloudel­lista riskiä, kos­ka omis­ta­jat sitoutu­vat osta­maan osakku­ussähkön omakus­tan­nush­in­taan, joka ylit­tää nykyisen markki­nahin­nan noin kaksinkertaisesti.

Min­is­ter­it Niin­istö ja Vapaavuori ovat joutuneet jonkin­laiseen kärhämään siitä, kan­nat­taako kun­tien olla mukana Fen­novoima­hankkeessa. Minus­takin kun­tien kan­nat­taisi vähän harki­ta, oli­vat ne ydin­voiman suh­teen muuten mitä mieltä hyvänsä.

Fen­novoima kuten myös TVO ovat niin­san­ot­tu­ja Mankala-yhtiöitä. Ne eivät jaa osinko­ja, kos­ka yhtiön tulos on aina nol­la. Osakkaat saa­vat vasti­neen sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle sil­lä, että saa­vat ostaa osakku­ussähköä omakus­tan­nush­in­taan. Kun kaik­ki myy­dään omakus­tan­nush­in­taan, yhtiön tulok­sek­si tulee nol­la. (Tai tarkem­min: kas­savir­ta on nol­la. Jos lain­o­ja mak­se­taan pois pois­to­ja nopeam­min, tulok­ses­ta tulee positiivinen.)

Osakku­ussähköä ei ain­oas­taan saa ostaa omakus­tan­nush­in­taan vaan se on ostet­ta­va. Tässä on ilmeinen kun­ti­in kohdis­tu­va ris­ki, jota kaik­ki eivät ehkä ole oivaltaneet.

Min­ul­la ei ole tietoa Fen­novoiman talous­lu­vuista, mut­ta jotain tiedän Olk­ilu­o­dos­ta, kos­ka olin aikanaan Mankala Oy:n hal­li­tuk­ses­sa. Tämän perus­teel­la yritän arva­ta, mikä on Fen­novoiman Mankala-hinta.

Teen yksinker­taisen laskel­man Olk­ilu­odon van­ho­jen voimaloiden sähkön­hin­nan ja Olk­ilu­o­to 3:n Mankala-hin­nan perus­teel­la. Tietoni ovat vuo­den van­ho­ja, joten tilanne on voin­ut muuttua.

Olk­ilu­o­to 3:n oletet­tu han­k­in­tahin­ta on vähän yli 3 mil­jar­dia ja sähköte­ho 1600 MW. Fen­novoiman han­k­in­tahin­ta infrain­vestoin­tei­neen on vähin­tään 7 mil­jar­dia euroa ja sähköte­ho 1200 MW. Olk­ilu­o­to mak­saa megawat­tia kohti noin kak­si miljoon­aa euroa, Fen­novoima noin kuusi miljoon­aa euroa. Tästä ei voi päätel­lä, että Fen­novoiman sähkö mak­saa kolme ker­taa enem­män, kos­ka osa voimalan kus­tan­nuk­sista on käyt­tökus­tan­nuk­sia eikä niis­sä ole vas­taavaa eroa. [TÄMÄ KAPPALE ON EDITOITU JA SIIRRETTY TOISEEN KOHTAAN YMMÄRTÄMISEN HELPOTTAMISEKSI]

Ole­tan, että Olk­ilu­odon van­ho­jen voimaloiden omakus­tan­nush­in­ta koos­t­uu pelk­istä ydin­voiman käyt­tökus­tan­nuk­sista, joi­hin kuu­luu myös varautu­mi­nen ydin­jät­teen varas­toin­tiku­lui­hin. Nämä voimalat ovat varsin edullisia omis­ta­jilleen nyt, kun pääo­maku­lut on mak­set­tu. Merk­itään van­ho­jen voimaloiden sähkön­hin­taa a:lla. Tarkkaa lukua en saa ker­toa, mut­ta se alkaa kahdella.

Olk­ilu­o­to 3:n sähkö mak­saa olen­nais­es­ti enem­män. Merk­itään tätä hin­taa b:llä. Taaskaan en saa ker­toa tarkkaa lukua, mut­ta se alkaa nelosel­la. Ole­tan, että ero­tus johtuu pääo­maku­luista. Laite­taan siis ero­tus pääo­man hin­naksi. Pääo­mas­ta osakkaat joutu­vat siis mak­samaan megawat­tia kohden b‑a.

Jonkin­laisen esti­maatin Fen­novoiman Mankala-hin­nalle saa kaavasta

Fen­novoiman sähkön hin­ta = a + 7 mrd/1200 MW/(3 mrd/1600 MW) (b‑a)

= 3,1(b‑a)+a

Tästä tulee vähän yli sata euroa/MWh.

Laskel­ma vähän aliarvioi hin­taa, kos­ka se on tehty olet­taen, että van­ho­jen voimaloiden hin­ta koos­t­uu pelk­istä käyt­tökus­tan­nuk­sista. Toisaal­ta Olk­ilu­o­to 3:n hin­taa nos­taa se, että rak­en­t­a­mi­nen on kestänyt niin kauan, että ylimääräisiä pääo­maku­lu­ja on ehtinyt syn­tyä, joten on kohtu­ullista vähän alen­taa tuo­ta arvio­ta. Silti alle 80 €/MWh hin­taan on han­kala päästä.

Ensi­tal­ven sähköä myy­dään juuri nyt hin­taan 43 €/MWh. Kesäl­lä hin­ta on olen­nais­es­ti halvem­pi. Sähkön ostovelvol­lisu­us kos­kee kesää ja talvea, päiviä ja öitä. Käytetään silti tuo­ta 43 euron hin­taa, ettei nyt ainakaan liioitel­la tap­pi­oi­ta. Jos Fen­novoiman Mankala-hin­ta olisi 80€/MWh ja markki­nahin­ta 43 €/MWh, omis­ta­jille tulisi joka tun­nil­ta tap­pi­o­ta 37 €/MWh, mikä on vuodessa (8000h) noin 300 000 €/MWh. Rau­man kaupungilla esimerkik­si noi­ta velvoite­megawat­ti­tun­te­ja on noin 58, jol­loin Rau­man kaupun­gin vuosit­taisik­si tap­pi­oik­si tulisi nyky­hin­noil­la yli 17 miljoon­aa euroa vuodessa.

Voi tietysti olla, että joskus tule­vaisu­udessa sähkön markki­nahin­ta ylit­tää Fen­novoiman Mankala-hin­nan, mut­ta sitä ei voi tietää. Joku voi sanoa, vaikka­pa Vapaavuori, että ydin­sähkön tur­vaami­nen on isän­maalli­nen velvol­lisu­us. Jos tästä on kyse, eikö riskin pitäisi kuu­lua val­ti­olle eikä yksit­täisille kunnille?

Itse olen sitä mieltä, että Helsin­gin kaupun­gin pitäisi irrot­tau­tua Fen­novoimas­ta, kos­ka salkus­sa on ydin­sähköä muutenkin paljon. Fen­novoimaa Helsin­ki omis­taa Van­taan ener­gian kaut­ta, joka omis­taa Fen­novoimaa Rau­man tavoin 58 MW:n ver­ran.  Mukaan lähtemistä hark­it­se­vien kun­tien on syytä vaa­tia päätök­sen tuek­si arvioi­ta osakku­ussähkön lähivu­osien hinnasta.

LISÄYS 5.10. Tämän artikke­lin laskel­ma perus­tuu Ylen uutiseen, jon­ka mukaan Rosatomin voimala mak­saisi 6,4 mil­jar­dia. Tuon uutisen kuul­tuani päät­telin, että tämä on taloudel­lis­es­ti mah­do­ton yhtälö. Ylen uuti­nen on ilmeis­es­ti kuitenkin väärä. Jos voimalan hin­taa saadaan tin­gatuk­si alem­mak­si, tulee osakku­ussähköstä vas­taavasti halvem­paa. Suo­ma­lais­ten neu­vot­tlu­ase­ma on hin­nan suh­teen hyvä, kos­ka Rosatom tarvit­see ref­er­enssi­laitok­sen län­tiseen teol­lisu­us­maa­han. Kan­nat­taa kuitenkin muis­taa, että voimala on vas­ta voimala ja sen päälle tule­vat uuden voimalaitoston­tin avaamis­es­ta koitu­vat investoin­tiku­lut, joik­si julk­isu­udessa on mainit­tu 1–2 mrd euroa.

90 vastausta artikkeliin “Kannattaako kuntien olla mukana Fennovoimassa”

  1. Mut­ta tässä investoin­tien kuo­le­tu­sai­ka on todel­la keskeinen muut­tu­ja. Ehkä asia pitäisi ymmärtää niin, että ydin­voimaan sijoit­ta­mi­nen tarkoit­taa edullista sähköä vuosikym­menten kulut­ta, ei nyt.

    Sinäl­lään kun­ta on var­maankin juuri se taho, jon­ka kannal­ta täl­laises­sa diilis­sä on mieltä, mut­ta se on tot­ta, että pitäisi ymmärtää, mil­laiseen diili­in ollaan ryhtymässä.

  2. Onko tuo 7 mil­jardin hin­ta­lap­pu aivan oikeasti todel­li­nen? Jos on, niin eihän moko­maa laitos­ta kan­na­ta edes rak­en­taa (ainakaan taloudel­li­sista lähtöko­hdista, strate­giset ja ympäristösyyt voivat kyl­läkin johtaa toiseenkin johtopäätök­seen). Val­i­taan mielu­um­min jokin sel­l­ainen ydin­voi­mate­knolo­gia, jos­sa hin­ta jää oleel­lis­es­ti alemmas.

  3. Kuo­pio irtau­tui yksinker­tais­es­ti sik­si, että arvio hin­nas­ta ja vrt. esimerkik­si rak­en­teil­la ole­van voimalaitok­sen hin­taan olisi saanut kaupun­gin erit­täin huonoon rahoitustilanteeseen.

  4. Osmo,

    liikeyri­tyk­set eivät taas koe tehore­servin ylläpi­toa isän­maal­lisek­si velvol­lisu­udek­si. Esimerkkinä vaikka­pa For­tum ja Inkoon hiililauhdevoimala… 🙂

    Kun poli­itikko puhuu isän­maal­lisu­ud­es­ta kan­nat­taa tart­tua tiukasti kukkaroon… 🙂

  5. On varsin help­po ennus­taa että sähkön hin­ta nousee. Ruot­sis­sa ydin­voimaa ei raken­neta ja van­hoista joudu­taan ennen­pitkään joku sulke­maan. Venäjän sähkön kulu­tus kas­vaa joten sieltä tuomi­nenkin voi vaikeu­tua. Sak­sa on naulinnnut itsen­sä nou­se­vi­in sähkön hin­toi­hin type­r­il­lä tuil­la itu-hip­pi-sähköön — yksi­ty­istaloudelle ontäl­lä het­kel­lä taloudel­lis­es­tikan­nat­taa ostaa siesel­gen­er­aat­tori ja poltel­la polt­toöljyä sähkök­si ja myy­dä se taku­uhin­noin muka aurinkosähkönä val­takun­naverkkoon, ja jos joki kan­nat­taaa niin sitähän tehdään 🙂 — ja käsit­tämät­tömäl­lä sul­je­taan ydin­voimalat päätöksellä.

    Näistä seu­raa, se että sähkän hin­ta nousee keskieu­roopas­sa ja pohjo­is­mais­ten sähköy­htiööi­den kan­nat­taa myy­dä sähköän­sä sinne ==> Tääl­läkin sähkön hin­ta nousee Sak­salaisen huono päätök­sen teon seurauksena.

    Kysymys on lähin­nä siitä, että kestääkö voimalan rak­en­t­a­mi­nen niin kauan että hin­ta on nous­sut jo tuolle tasolle.

    Ja säästämi­nen — Ei se ole koskaan ennenkään toimin­ut. Ener­giakri­isi­naikaan alkoi vim­mat­tu ener­gian säästämi­nen, mut­ta samaan aikaan ener­gian käyt­tö jatkoi kasvuaan.

  6. Eniten julk­isu­udessa liikkunut hin­tatar­jous näyt­täisi ole­van 6.4 mil­jar­dia euroa. Se näyt­täisi edulliselta, varsinkin ver­rat­tuna Olkiluoto‑3:n 7,5 mil­jardi­in. Mut­ta kun voimala on 25% pienem­pi, niin rak­en­tamiskus­tan­nuk­set / megawat­ti ovatkin läh­es 2% suurem­mat. Käytön aikana työvoimakus­tan­nuk­set (käyt­tö, huol­lot, tur­val­lisu­us…) eivät riipu laitok­sen koos­ta, joten käyt­tö­menot / tuotet­tu megawat­ti­tun­ti ovat merkit­tävästi suurem­mat kuin Olk­ilu­o­dos­sa. Yksi asia on siis var­ma: Fen­novoima tuot­taisi valmis­tut­tuaan Suomen kallein­ta ydin­sähköä markki­noille, jot­ka eivät vedä: seu­raa­van 11 vuo­den aikana uusi­u­tu­vaa ener­giatuotan­toa ehditään rak­en­taa merkit­tävässä määrin lisää ja ener­gian­säästädi­rek­ti­iv­it leikkaa­vat kulu­tus­ta tasaisen varmasti. 

    Rau­man ener­gian tapauk­ses­sa Fen­novoiman luku­ja ei vuodet­tu julk­isu­u­teen. Kou­volan kaupung­in­hal­li­tuk­sen esi­tys­listal­ta (7.10) löy­tyy sen­tään jotain. Las­ke­taan­pas näil­lä: Kou­volan osu­us on 8,5 megawat­tia. Investoin­tio­su­us 6,4 mil­jardin han­kkeesta olisi 45,33 miljoon­aa. Siitä 22% omara­hoi­tu­so­suute­na (10 miljoon­aa). 35,33 miljoon­aa pankki­lainal­la, takauk­set kaupun­gin piikki­in. Lappeen­ran­nan teknisen yliopis­ton viime­vuoti­nen “sähkön tuotan­tokus­tan­nusver­tailu” läh­tee ole­tusar­voista 6,2 mil­jar­dia / 1650 MW ole­mas­saol­e­valle laito­spaikalle, (=Olkiluoto‑4) siinä tilanteessa lainan takaisin­mak­suai­ka venyy 40 vuo­teen. Korkoku­lut tap­pa­vat han­kkeen talouslaskelmat.

    Pyhäjoel­la pitää rak­en­taa lisäk­si koko infra­struk­tu­uri, mah­taako sisäl­tyä Rosatomin tar­jouk­seen. Näil­lä numeroil­la las­ket­tuna kan­nat­taa lappeen­ran­ta­lais­tutk­i­joiden raportin mukaises­ti investoi­da nämäkin rahat vaikka­pa merituulivoimaan.

    1. Mer­itu­ulivoima on kyl­lä ydin­voimaakin kalliimpaa.
      Sähkön tule­va hin­ta riip­puu investoin­neista. Aika uskot­ta­va ennuste on, että jos sekä Olk­ilu­o­to 4 että Fen­navoima raken­netaan, ne työn­tävät sähkön hin­nan Suomes­sa niin alas, että molem­mat laitok­set ovat tap­pi­ol­lisia omis­ta­jilleen. Jos niiä ei raken­neta, sähkön hin­ta nousee tasolle, joka riit­täisi tekemään noista voimaloista kan­nat­tavia. Näin pienessä maas­sa täl­lä sähkö­markki­narak­en­teel­la maail­man suurim­mat ydin­voimalat vain ovat liian suuria yksiköitä.

  7. Jos ker­ran ydin­voimalaitok­ses­sa ei ole minkään­laista taloudel­lista mieltä, sitä ei var­maankaan raken­neta. Jos näin on, mik­si vihreät sit­ten niin innokkaasti halu­a­vat kieltää sen rakentamisen? 

    Eikö tämä innokku­us kieltää sen sijaan, että annetaan vain pro­jek­tin kaat­ua omaan taloudel­liseen mah­dot­to­muu­teen­sa, ker­ro pelosta että ydin­voimalaitos voi sit­tenkin olla taloudel­lis­es­ti kannattava?

    Veikkaan­pa että lasken­nan lop­putu­los riip­puu siitä miten asi­aa halu­aa pyöritel­lä. Itse laskeske­lin kuu­den mil­jardin laitok­sel­la, 40v takaisin­mak­sua­jal­la ja 5% korol­la ensim­mäisen vuo­den omakus­tan­nus­pääo­maku­luk­si 45 e/MWh. Näin ydin­voima olisi edelleenkin selkeästi halvem­paa ja ennenkaikkea varmem­paa kuin tuulivoima.

  8. Olisi mie­lenki­in­toista tietää että kenen mak­set­tavak­si jää tuon Olk­ilu­o­to 3:sen kol­men mil­jardin han­k­in­tahin­nan ja todel­lis­ten kus­tan­nusten väli­nen ero (joka lie­nee jos­sakin 6 mil­jardin tienoil­la täl­lä het­kel­lä) ja vaikut­taako se sit­ten sähkönhintaan.

    1. Olk­ilu­o­to 3:n kus­tan­nuk­set revalle ovat kai jo liki yhdek­sän mil­jar­dia, mut­ta hin­naksi on sovit­tu kolme. Tästä on tulos­sa mas­si­ivi­nen välim­iesoikeu­denkäyn­ti. Are­van pääjo­hta­ja sai jo potkut.

  9. Tämän kun saisi ymmär­ret­tävästi viestit­tyä jokaisen ydin­voimapäät­täjän päähän: Fen­novoiman lupauk­set mm. työ­paikoista ovat ylim­i­toitet­tu­ja, mut­ta hin­ta alim­i­toitet­tu. Ja jos han­ke vaikut­taa jonkun mielestä vielä kan­nat­taval­ta, on syytä miet­tiä tosi tarkkaan, että mil­lä perus­teel­la! Ettei han­kkeen kan­nat­tavu­us perus­tu vain uskoon ja toiveisi­in, eli tunteisiin 😉

    Fen­novi­man ”lupauk­set”: http://pro.hanhikivi.net/hankkeen-tilanne-2013/

  10. Jos voimala todel­la tulee mak­samaan 7 mrd. euroa, mei­dän kan­nat­taa mielu­um­min rak­en­taa vas­taa­va hiilivoimala. Sen investoin­tikus­tan­nuk­set ovat paljon pienem­mät, vas­tus­tus vähäisem­pää ja taloudelli­nen ris­ki pieni. Hiilivoimalan voi aina työn­tää mereen, jos päästökaup­pa alkaa oikeasti purra.

    Hin­tana 100 €/MWh on kyl­lä luotet­tavas­ta perusvoimas­ta real­isti­nen, jos hiilid­iok­sidipäästöjä leikataan tule­vaisu­udessa merkit­tävästi, ja jos kil­pailu ei saa sub­ven­tioi­ta. Kumpikaan näistä ole­tuk­sista ei täl­lä het­kel­lä tun­nu real­is­tiselta. (= Kil­paile­via tuotan­to­muo­to­ja sub­ven­toidaan reip­paasti, ja päästökaup­pahin­ta on noin nol­la ainakin vuo­teen 2020.)

    Kun­tien mukanaolem­i­nen on ihan yhtä loogista tai epälo­ogista kuin se, että kun­nat omis­ta­vat ener­giay­htiöitä. Kun­nan bud­jet­ti­in näh­den suurten sitoumusten tekem­i­nen on kuitenkin vähän epäilyttävää.

    Tosin nyt tietysti huidomme tyhjää oikein ansiokkaasti. Rosatomil­la on kova hinku saa­da voimaloitaan län­si­markki­noille, ja Suo­mi on aika harv­inainen mah­dol­lisu­us siinä suh­teessa. Tämä voi vaikut­taa hin­taan paljonkin. Jos hin­nan tietäisi, keskustelua olisi helpom­pi käydä.

    1. Rosatomin hin­ta on julka­istu. Vähän yli kuusi mil­jar­dia laitok­ses­ta. Sen päälle tule­vat uuden laitos­alueen infrain­vestoin­nit, väh­n­tään mil­jar­di ja tietysti ydinjäteluola.

  11. Sylt­ty ja Osmo.

    Ydin­voiman toim­intavar­muudel­la ver­rat­tuna tuulivoimaan ei voi argu­men­toi­da ydin­voiman järkevyyt­tä. Nykyi­nen markki­namekanis­mi ei huomioi tehore­serviä mil­lään lail­la, eikä sen reservin omis­ta­ja saa siihen sido­tulle pääo­ma­lle kor­vaus­ta ellei se pääse mukaan jonkin­laiseen var­muuska­p­a­siteet­ti­in jos­ta vira­nomainen mak­saa omistajalle.

    Enhän minä yksit­täisen tuulimyl­lyn omis­ta­jana välit­täisi pätkääkään vaik­ka naa­purin Hel­ka-mum­mo jää­ty­isi koval­la pakkasel­la mökki­in­sä jos vain saan fyrkkaa syöttötariffeista.

    Siis tuulivoimas­sa ei ole tehore­serviop­tio­ta tai ainakin sen arvo on luon­tais­es­tikin nol­la. Muis­sa voiman­tuotan­non muodois­sa sel­l­ainen optio olisi, mut­ta kehitet­ty markki­namekanis­mi ei palk­itse siitä…

    Tietysti markki­namekanis­mia voisi pitää järkevänä ratkaisuna siltä osin että sil­loin ei ole tarvet­ta rak­en­taa reserve­jä ja sitoa niihin kansan­talouden resursse­ja. Sil­loin luote­taan kysyn­täjous­ton riittävyyteen.

  12. Tiivi­isti medi­an uuti­soin­tia seu­ran­neena, koskien tapaus­ta Fen­novoima, voisin väit­tää päin­vas­toin kuin ”Sylt­ty”, että juuri ydin­voimarak­en­tamisen kiihkeim­mil­lä kan­nat­ta­jil­la (mm. Kokoomus ja osa Keskust­poli­itikoista) on nyt hillitön tarve puo­lus­tel­la han­kkeen tarpeel­lisu­ut­ta, eikä sen ”anneta vain kaat­ua taloudel­liseen mahdottomuuteensa”.
    Vaik­ka tosi asia lie­nee se, että hake tulee kaa­tu­maan taloudel­lisi­in seikkoi­hin, ei kan­na­ta yhtään väheksyä niitä ympäristö­vaiku­tuk­sia, joi­ta han­ke olisi aiheut­tanut, varisinkin, kun suun­nitel­ma kohdis­tuu neit­seel­liselle alueelle ja kauas varsi­nais­es­ta kulu­tuk­ses­ta (Rautaruuk­ki ja Out­okumpu ovat jo ratkaise­mas­sa sähkön­tarvet­taan mm. kaa­suter­mi­naalin rakentamissuunnitelmillaan).
    Vaik­ka suuron­net­to­muu­den ris­ki uno­hdet­taisi­in (eihän meille voi niin huono tuuri käy­dä), oli­si­vat pelkästään lauhde­vesien vaiku­tuk­set perämeren ja suun­nitel­lun ympäristön luon­toon melko tuhoisat, tehtaan ja eri­tyis­es­ti Raa­hen kul­takai­vok­sen päästö­jen lisäksi.
    Lopuk­si vielä, että on virheel­listä väit­tää, että ydin­voiman rak­en­t­a­mi­nen ja tuot­ta­mi­nen olisi hiilidioksidivapaata.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Rosatomin hin­ta on julka­istu. Vähän yli kuusi mil­jar­dia laitok­ses­ta. Sen päälle tule­vat uuden laitos­alueen infrain­vestoin­nit, väh­n­tään mil­jar­di ja tietysti ydinjäteluola.

    Mis­sä on julkaistu?

  14. “Fen­novoiman han­k­in­tahin­ta infrain­vestoin­tei­neen on vähin­tään 7 mil­jar­dia euroa ja sähköte­ho 1200 MW.”

    Aika paljon tiedet­ty, kun tosi­aan laitossopimus­takaan ei ole vielä tehty. Eivätköhän osakkaat saa tarpeel­lisen tiedon ja osaa myös laskea.

    Mitä tulee ole­tuk­seen, että OL1&2:n ja OL3:n tuot­ta­man sähkön hin­taero tulee pelk­istä pääo­maku­luista, sekin on jo melko pitkälle viety ole­tus. Vira­nomais­vaa­timuk­set ovat muut­tuneet, ja OL1&2:lla investoidaan jatku­vasti sekä laitosten tehon nos­toi­hin että käyt­töiän pitämisek­si aina tule­vaisu­udessakin 20 vuodessa ja paras­ta ajan­mukaista tekni­ikkaa käyt­tävänä (niin hyvin kuin sitä voidaan 1970-luvun laitok­si­in inte­groi­da). Kyl­lä näistäkin OL1&2:lle kulu­ja tulee. Näitä ylläpi­to- ja paran­nus­in­vestoin­te­ja ei uusille laitok­sille tarvitse tehdä vielä pitkään aikaan. Ydin­voimaa, laitok­sia tai tekni­ikkaa tun­te­va ymmärtäisi tämän, eikä olet­taisi van­ho­jen laitosten kulu­ja jok­sikin min­imik­si laitet­taviksi kiin­teik­si kuluik­si, jos­ta voidaan tehdä suo­ria ekstrap­o­laa­tioi­ta uudem­pi­en — täysin eri tekni­ikalla toimivien — laitosten tuotantokustannuksiin.

    Toisek­seen kir­joituk­ses­sa suju­vasti sivu­ute­taan käsit­teen “investoin­ti” merk­i­tys. Jos lainan­ly­hen­nyk­set las­kee pelkik­si kuluik­si, niin eiköhän jokainen asun­tove­lalli­nenkin älyä älähtää vial­lis­es­ta logiikasta. 

    Jos nyt näitä laskelmia varten kuitenkin hyväksytään annetut tuotan­tokus­tan­nuk­set, niin laskel­mat menevät suun­nilleen seuraavasti:

    7 mil­jardin korot ovat 4% korkoas­t­eel­la vuodessa 280 miljoon­aa, jol­loin korkoku­luik­si tulee 90% käyt­töas­teel­la ja 1200 MW:n laitok­sel­la 280 000 000 € / 9 460 800 MWh eli sel­l­aiset 30€/MWh täy­destä pääo­mas­ta. Jos käyt­töku­luik­si olete­taan 25 €/MWh, niin tuo­hon man­at­tuun 100 €/MWh hin­taan saa vielä lyhen­nel­lä lain­o­ja jo alus­ta alka­en 45 €/MWh eli vuodessa noin 425 miljoon­aa. Tuos­ta tulisi tasaisel­la lyhen­nys­tahdil­la takaisin­mak­sua­jak­si vajaa 17 vuot­ta. Kah­denkymme­nen vuo­den tasainen takaisin­mak­suai­ka tarkoit­taisi lyhen­nyk­sen osuute­na 350 miljoon­aa vuodessa eli 37 €/MWh, ja siis sähkön omakus­tan­nehin­taa 92 €/MWh.

    Näis­sä laskelmis­sa pitää huo­ma­ta, että korko on oletet­tu 4% tasolle. Tämä ei vält­tämät­tä pidä paikkaansa, mut­ta vakavaraise­na ja luotet­ta­vana koron­mak­sa­jana ole­tus ei ole mitenkään absur­di. Samoin on muis­tet­ta­va, että tasaly­hen­nyk­sel­lä alun jäl­keen korkokus­tan­nuk­set laske­vat, jol­loin sähkön omakus­tan­nehin­ta putoaa tuos­ta 92€/MWh tasos­ta tasais­es­ti kohti 62 €/MWh tasoa (pelkät lyhen­nyk­set) ja lop­ul­ta kah­denkymme­nen vuo­den kohdal­la sinne alle 30€/MWh. Lisäk­si 90% käyt­töaste voimalalle saat­taa olla alakant­ti­in; OL1 ja OL2 käyt­töas­teet huitel­e­vat 95% paikkeil­la, mut­ta pain­evesi­laitok­sel­la se hyvin toden­näköis­es­ti on kyl­lä tätä pienempi.

    Jos kun­nat mak­se­l­e­vat lain­o­ja 20 vuot­ta ja sit­ten saa­vat OL1&2:n hin­taista sähköä seu­raa­vat 20–40 vuot­ta, niin se saat­taa olla hyvinkin hyvä investoin­ti, varsinkin, kun sähkön hin­ta voi jo kymme­nen vuo­den kulut­tua olla siinä tuulivoimalle verovaroista mak­set­taval­la 105€/MWh tasol­la, kymme­nen, kak­sikym­men­tä tai neljäkym­men­tä vuot­ta sen jäl­keen val­lit­sev­as­ta tilanteesta puhu­mat­takaan. Kun­tapöäät­täjiä aina moiti­taan lyhyt­näköisyy­destä, täl­lainen investoin­tipäätös osoit­taa kaukokatseisuutta.

    (Jos tekee mieli tart­tua tuo­hon yllä heit­tämääni 60 vuo­den oletet­tuun käyt­töaikaan, niin käsken tutus­tu­maan TVO:n kun­nos­s­api­to- ja perus­paran­nus­filosofi­aan, jos­sa vuon­na 1980 tuotan­ton­sa aloit­ta­neet laitok­set pide­tään koko ajan sel­l­aisi­na, että niil­lä on aina 20 vuot­ta teknistä käyt­töikää jäl­jel­lä. Täl­lä het­kel­lä se tarkoit­taa vuo­teen 2033 asti, seit­semän vuo­den päästä vuo­teen 2040 asti.)

  15. Onhan se Fen­novoiman voimala kallis ja suurelta osin päät­täjien omas­ta syystä.

    Jos peri­aatepäätök­set olisi myön­net­ty kaikille ehdot täyt­täville hak­i­joille, raken­net­taisi­in voimala val­tioen­em­mistöisen For­tu­min toimes­ta ole­mas­saol­e­van infran piiri­in Lovi­isaan. Sen sijaan For­tum investoi kas­savir­tansa siperi­alaiseen hiili- ja kaasuvoimaan.

    Mut­ta kun ns. ympäristön­suo­jeli­joiden mielestä ydin­voima on suo­raan perkeleestä, ja kepu­lais­ten kyläpoli­itikko­jen mielestä investoin­nit pitää tehdä sinne mis­sä ei ole mitään eikä asu ketään, niin nyt saadaan ihme­tel­lä mik­si tästäkin tulee niin pahuk­sen kallista.

  16. Hele­na Mai­jala: oli­si­vat pelkästään lauhde­vesien vaiku­tuk­set perämeren ja suun­nitel­lun ympäristön luon­toon melko tuhoisat

    Kir­joituk­sesi lukui­sista virheistä puu­tun tähän. Lauhde­vesien vaiku­tuk­sista Olk­ilu­odon ja Hästhol­menin ympäristöis­sä on julka­istu väitöskir­ja jon­ka mukaan vesien muu­tok­set seu­rail­e­vat yleisiä Suomen­lah­den ja Seölkäme­rien vesien muu­tok­sia. KVG tämä samal­la jos sinne asti pääset.

  17. Miten pitkälle aikavälille tuo Mankala-hin­ta on sidottu?

    Ydin­voimas­sa suurin kuluerä on tun­netusti alkuin­vestoin­ti, mut­ta kun vel­ka siitä on mak­set­tu pois niin sähkö on liki ilmaista.

    Kun sähkön tuotan­to­hin­taa keskiar­vois­te­taan use­am­malle vuosikymmenelle (laitos toimii 30–60 vuot­ta) niin sil­loin ydin­voima pää­tyy halvimpi­en ener­gia­muo­to­jen joukkoon.

  18. Lisäyk­senä edelliseen:

    Pörssisähkön hin­nan varaan jät­täy­tymi­nen on myös kun­nille melkoinen ris­ki pitkäl­lä tähtäimel­lä. Sähkön hin­ta kun on meil­lä ollut pitkäl­lä aikavälil­lä nouse­maan päin, ei suinkaan laske­maan. Tämä kan­nat­taa pitää mielessä eri vai­h­toe­hto­jen riskeistä puhuttaessa.

  19. On ihan selvää, että mon­enkaan yksit­täisen toim­i­jan kannal­ta sijoit­ta­mi­nen tule­vaisu­udessa saatavaan pääo­main­ten­si­iviseen ener­giatuotan­toon ei vält­tämät­tä kan­na­ta. Kuo­pio miet­ti ja päät­ti ettei osal­lis­tu, mut­ta samaan aikaan polt­taa kyl­lä turvet­ta ja kivi­hi­iltä kaukoläm­mön ja sähkön tuot­tamisek­si. Fen­novoimao­su­us ei olisi tuo­ta läm­pöä Kuo­pi­oon tuonutm sähköä kyllä.

    Jos tode­taan poli­it­tisin tai taloudel­lisin (tai Onka­lo) perustein, ettei muualle kuin Olk­ilu­o­toon tai Lovi­isaan pidä tai kan­na­ta rak­en­taa ydin­voimalaa, luo­daan sul­jet­tu oli­gop­o­li ydin­sähkön tuotan­toon Suomes­sa. Ei hyvä.

    Samaan aikaan ollaan pis­tet­ty koko Euroopan ener­gia­markki­nat sekaisin use­am­mal­la samaan aikaan ris­tiri­itais­es­ti vaikut­taval­la ener­giapoli­it­tisel­la päätök­sel­lä: ydin­voiman rak­en­tamiskiel­to / luop­umi­nen ydin­voimas­ta mon­es­sa maas­sa, vesivoiman raken­nuskiel­to, päästökaup­pa, uusi­u­tu­vien ener­gia­muo­to­jen osu­u­den alara­jat, ja lop­ul­ta hiilivoimaloiden käyt­tötuet var­avoimak­si (lue Talouselämä 13.9.2013).

    Jos lähde­tään siitä, että ain­oat kan­nat­ta­vat ener­giantuotan­toin­vestoin­nit perus­tu­vat syöt­tö­tar­if­fei­hin niin ollaan aika vaikessa tilanteessa.-

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­so Googlesta.

    Google ker­too, että hin­taa ei ole julka­istu. Tosin vahvo­ja huhu­ja liikkuu 6,4 mil­jardin sopimuk­ses­ta. Kukaan ei kuitenkaan tun­nu tietävän, mitä se oikeasti pitää sisällään.

    Viime vuon­na LTY:n Esa Vakki­laisen tutkimus­ryh­mä sai hin­naksi 8,3 mil­jar­dia euroa kaikki­neen ja las­ki tästä tuote­tun sähkön hin­naksi 58 €/MWh. Saman tutkimuk­sen mukaan ole­mas­saol­e­van ydin­voimalan viereen raken­netun voimalan hin­ta olisi pari mil­jar­dia halvem­pi ja sähkön hin­ta 43 €/MWh. (Tosin niiltä osin kuin infrakus­tan­nuk­set pitävät sisäl­lään sähköverkkoin­fran kus­tan­nuk­sia, mak­sa­jana eivät vält­tämät­tä ole ydin­voimalan omistajat.)

    Tässä kaikessa tun­tuu nyt ole­van kovin paljon klap­pia. Mie­lenki­in­toista on sekin, että jos Rosatom on mukana Mankala-peri­aat­teel­la, sekin joutuu osta­maan kovasti yli­hin­taista sähköä. Asian voisi tietysti ajatel­la toimi­van niin, että puti­ik­ki hin­noit­telee myl­lyn­sä vas­taavasti kalli­imak­si, jol­loin tois­t­en osakkaiden kyn­imi­nen on kan­nat­tavaa. Tämä taas ei tun­nu toden­näköiseltä sen vuok­si, että kil­paile­vi­akin toimit­ta­jia on olemassa.

    Tähän men­nessä nähdy­istä numeroista uskon eniten Vakki­laisen selvi­tyk­seen. Sen kanssa voi vielä ver­ra­ta tuote­tun sähkön hin­taa mui­hin tuotan­tomenetelmi­in. Kun­nal­lisen demokra­t­ian nimis­sä olisi kuitenkin suo­tavaa nähdä Fen­novoiman laskelmis­takin vähän enemmän…

  21. Jos ei kan­na­ta niin ennetaan kaat­ua, toivoisin vain että Vihreät ja varsinkin niin­istö malt­taisi olla hil­jaa siitä kli­in­tek­istä ja “uusi­u­tu­van” sähkön autuudesta.

    Sak­san ener­giakään­nök­sen tulok­set alka­vat jo pikkuhil­jaa näkyä, sähkön kulut­ta­jahin­ta on 300E/MWh (30c/KWh) ja nousus­sa, hiilibu­u­mi ver­taansa vail­la sit­ten teol­lisen val­lanku­mouk­sen, hiilid­iok­sidipäästöt lisään­tyneet roimasti, tarve verkkoin­vestoin­tei­hin räjähtänyt ja ener­giavar­muus kiikkuu hiinä ja hiinä. Teol­lisu­uskin on vero­helpo­tuk­sista huoli­mat­ta alka­nut esit­tämään soraääniä ja niitä kli­in­tek työ­paikko­ja ei paljon kuulu.

    Luulisi citipunav­ihränkin reagoivan kun ymmärtää mil­lainen tulon­si­ir­to tuon aikaan saanut sub­ven­tiokone on kaupungeil­ta maaseudulle ja köy­hiltä rikkaille.

    Muuten jos las­kee tuon mankalahin­taes­imerkin Rau­malle noil­la sak­san hin­noil­la niin investoin­ti muut­tuu aika kan­nat­tavak­si. Toki se riip­puu siitä että Niin­istöt ja Has­sit saa­vat tah­ton­sa läpi uusi­u­tu­vien­sa kanssa.

  22. Aus­tri­an: Siis tuulivoimas­sa ei ole tehore­serviop­tio­ta tai ainakin sen arvo on luon­tais­es­tikin nol­la. Muis­sa voiman­tuotan­non muodois­sa sel­l­ainen optio olisi, mut­ta kehitet­ty markki­namekanis­mi ei palk­itse siitä…

    Kehitet­ty markki­namekanis­mi palk­it­sisi kyl­lä, jos markki­noiden annet­taisi­in toimia. Jous­toakin löy­ty­isi, jos kaik­ki mak­saisi­vat markki­nahin­nan sähköstä. Omako­ti­a­sukas aika äkkiä hakee vil­la­paidan kaapista, pudot­taa sisäläm­pöti­laa muu­ta­man asteen, lyhen­tää suihkua ja jät­tää saunan lait­ta­mat­ta päälle, jos sähkö mak­saa use­am­man euron kilowattitunnilta.

    Ja toisaal­ta jos sähkön hin­ta alkaa heit­el­lä kovin paljon, kaa­su­tur­bi­ine­ja alkaa ilmestyä aika mon­een niemeen ja notkoon. Ydin­voimala voi olla kan­nat­ta­va sil­läkin, että se tekee 20 %:ssa ajas­ta 80 % tuloistaan.

    On ihan mie­lenki­in­toinen aja­tusleik­ki pohtia, mihin oikeasti sub­ven­toima­ton päästötön sähkön­tuotan­to johtaisi. Sil­lä olisi hyvin mie­lenki­in­toisia vaikutuksia.

  23. Me tarvit­semme OL3 ja OL4 reak­tor­ei­den lisäk­si vielä ainakin yhden yli GW:n reaktorin.

    Fen­novoima yhtiönä ei kuitenkaan sitä kykene toteuttamaan.

    Ydin­voima on paras vai­h­toe­hto sähkön­tuotan­non selkäran­gak­si siir­tymäa­jalle kohti todel­lisia uusi­u­tu­via energiantuotantomuotoja.

  24. Aiheeseen kevyesti mut­ta kuitenkin vielä jol­lain taval­la liit­tyen — onhan sähkön varas­toin­ti aika oleelli­nen osa ener­giapolit­tista vyyhtiä:

    Kat­soin tässä nyt viimeinkin Ulkolin­jan Litiu­makku­jen val­lanku­mouk­sen. Siinä ker­rot­ti­in, miten litiu­mia ei juurikaan löy­dy kau­pal­lis­es­ti hyö­dyn­net­tävis­sä esi­in­tymis­sä. Kyseessä on kuitenkin strate­gi­nen resurssi, joiden markki­nat ovat vähin­täänkin stabi­ilit. Minkälaisia esi­in­tymiä siis Suomes­ta löytyy?

    Tulikin mieleen sit­ten, että jos val­tio lähtisi tuol­laiseen, sehän tek­isi voit­toa jo omakus­tan­nushin­nal­la pelkästään sil­lä perus­teel­la, että työt­tömiä saataisi­in palkkatöi­hin ja val­ti­olle vero­tu­lo­ja. Investoin­ti­hin­ta toki menisi “hukkaan”, mut­ta oletet­tavasti tuon ympärille voisi kehit­tää lisää teollisuutta.

  25. Ville Kuvaa­ja:
    Tämän tutkimuk­sen numerot saa julkaista:
    http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041353.pdf

    Tutkimus näyt­tää van­hen­tuneen eräi­den oleel­lis­ten tieto­jen osalta. Sivu 8: “nvestoin­tikus­tan­nus on
    4,125 mil­jar­dia euroa”. Lappeen­ran­nan teknisen yliopis­ton päivitet­ty raport­ti (2012) käyt­ti hin­tana 6.2 mil­jar­dia, mikä aiheut­ti 50% nousun investointikustannuksiin. 

    Kun­tapäät­täjien lisäk­si isot osakkaat miet­tivät täl­lä het­kel­lä Fen­novoima-sijoituk­sen kan­nat­tavu­ut­ta. Kaivosy­htiö Tal­vi­vaara omis­taa 60 MW osu­u­den (3,7% alku­peräis­es­tä osakekan­nas­ta), investoin­tivelvoite olisi 320 miljoon­aa. Liki­main saman ver­ran kuin viimekeväi­nen osakean­ti tuot­ti. Nämä rahat on vain jo käytet­ty vuo­tavien pato­jen paikkauk­seen? Eläkey­htiöt ovat jo vetäneet raho­jaan pois Tal­vi­vaaras­ta, mut­ta pump­paako val­tio taas lisää pääo­maa joka käytet­täisi­in ydin­voimalan rakentamiseen? 

    Out­okumpu on suurin koti­mainen osakas, mut­ta tekeekö se samoin kuin viime syksynä Boli­den, vähen­tää osu­ut­taan vai luop­uuko kokon­aan? Out­okum­mul­la on jo vara­su­un­nitelmia Fen­novoiman kaa­tu­miselle: Röyt­tän tuulipuis­toa ollaan laa­jen­ta­mas­sa ja maakaa­suter­mi­naalin ja voimalan rak­en­t­a­mi­nen tehtaan kupeeseen on vireillä. 

    Saa nähdä, mis­sä vai­heessa Rosatomin osu­us kas­vaa yli 50%:n? kutu­taanko yhtiötä tästä eteen­päin RosVoimaksi?

  26. Eikös noil­la Sak­san hin­noil­la kan­nat­tas jo vetää kaapeli sinne suo­raan, tai ainakin vahvis­taa Ruotsin kaut­ta meneviä yhteyksiä?

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Rosatomin hin­ta on julka­istu. Vähän yli kuusi mil­jar­dia laitok­ses­ta. Sen päälle tule­vat uuden laitos­alueen infrain­vestoin­nit, väh­n­tään mil­jar­di ja tietysti ydinjäteluola.

    Rosatomin hin­taa ei ole viral­lis­es­ti julka­istu. Tänään lehdis­sä olleen arvion mukaan (Ottavainen) se tulee liikku­maan haarukas­sa 4–6 mrd, siitä käy­dään kovaa vään­töä nyt.

    Mielestäni ydin­voimaa pitäisi tarkastel­la koko Suomen, ei vain yhden kun­nan kannal­ta. Jos tosis­samme halu­amme vähen­tää CO2-päästöjä ja vielä siir­tyä sähköau­toi­hin ydin­voimaa tarvi­taan vielä muu­tamia kym­meniä vuosia ainakin. Lovi­isan voimalat tule­vat tien­sä päähän noin 2025 ja ainakin sil­loin niitä kor­vaa­maan tarvi­taan jotakin CO2-päästötön­tä voimaa.

    Suomen ener­giao­mavaraisu­us on vain noin 30% luokkaa, sähkön kohdal­la toki paljon parem­pi. Olemme paljon huonom­mas­sa tilanteessa kuin Ruot­si , Nor­jas­ta puhu­mat­takaan. Siinä mielessä kaik­ki koti­mainen ener­giatuotan­to on kan­natet­tavaa. Tuuli ja aurinkoen­er­gian käyt­töä tulee toki lisätä huo­mat­tavasti, mut­ta niiden tuotan­to­min­i­mi on talvel­la jol­loin on taas kulu­tushuip­pu. Ydin­voima sen­si­jaan toimii hyvin talvellakin.

    Nyt viimeaikoina kehi­tys on Suomes­sa ollut huolestut­tavaa, että kivi­hi­ilen käyt­tö on kas­vanut hal­li­tu­so­hjel­man vas­tais­es­ti. jotenkin vaikut­taa siltä, ettei tätä kehi­tys­tä pyritä edes estämään kun­nol­la ainakaan vihrei­den toimes­ta. Turpeen polton vas­tus­t­a­mi­nen ja hin­nan nos­t­a­mi­nen on tärkeäm­pää. Puun eri osille ollaan laa­ti­mas­sa tarkko­ja kri­teere­itä, mit­ta mitään kestävyyskri­teere­itä ei kivi­hi­ilelle, kaa­sulle ja öljylle tiet­tävästi ole EU:ssa. Sak­sa on lisän­nyt kaikesta hypestä huoli­mat­ta kivi­hi­ilen käyt­töä ja on maail­man suurin saas­tut­ta­van rusko­hi­ilen käyt­täjä. Suomeen tuo­ta­va hiil­i­hän on pääosin peräisin Siperi­as­ta Kemerovon alueelta, var­maan se siel­lä on kaik­ki kun­nos­sa. Mitä nyt maail­mas­sa muu­ta­ma tuhat kuolee vuosit­tain kivi­hi­ilikaivosten metaaniräjähdyksissä.

    Vaik­ka ydin­voimas­sa on kieltämät­tä suuret riskin­sä, sen tuot­ta­ma ener­gia näyt­täisi kuitenkin aiheut­ta­van vähiten ter­veyshait­to­ja. Näin ainakin jotkut laskel­mat näyt­tävät. Medi­as­ta saa toki toisen arkikäsityksen.

  28. Mat­ti Adolf­sen: Näil­lä numeroil­la las­ket­tuna kan­nat­taa lappeen­ran­ta­lais­tutk­i­joiden raportin mukaises­ti investoi­da nämäkin rahat vaikka­pa merituulivoimaan.

    Kan­nat­tavu­us tulee myyn­ti­hin­nan ja tuotan­tokus­tan­nusten erotuksesta.

    Eri tuotan­to­tavoil­la tuote­tus­ta sähköstä saa eri­laisen hin­nan. Kaikkein korkeim­man keski­hin­nan saa kaa­su­tur­bi­ineil­la tehdys­tä sähköstä. Sen jäl­keen lis­tas­sa ovat vesivoimalat ja lauhde­voima. CHP-sähköstä saa enem­män rahaa kuin ydin­voimas­ta, jos­ta taas saa enem­män rahaa kuiten tuulivoimas­ta. Aurinkovoiman markki­nahin­ta lie­nee kaikkein alhaisin.

    Tuuli- ja aurinkovoiman kohdal­la on vielä niin, että mitä suurem­pi osa sähkön­tuotan­nos­ta tehdään niil­lä, sitä vähem­män niil­lä tehdys­tä sähköstä saa markki­noil­la rahaa suh­teessa vaikka­pa vesivoimaan.

    Niin­pä pelkän megawat­ti­tun­nin tuotan­tokus­tan­nuk­sen kat­somi­nen ei riitä. Pitää kat­soa, mil­loin se megawat­ti­tun­ti tuote­taan, ja mitä sähkö juuri sil­lä het­kel­lä mak­saa. Ydin­voimal­la tuotet­tu megawat­ti­tun­ti on keskimäärin myytävis­sä kalli­im­mal­la kuin tuulivoimal­la tuotettu.

    Nyky­isil­lä hin­ta­suhteil­la on help­po nähdä, että nykyti­lanteessa ei kan­nat­taisi tehdä kuin fos­si­il­isia polt­tavia lauhde­voimaloi­ta. Niitä voi käyt­tää sil­loin, kun sähkö on kallista, eivätkä investoin­tiku­lut ole jär­jet­tömän suuria.

  29. Mites nämä vaku­u­tuskysymyk­set ydin­voimaloiden kanssa Suomes­sa menevät? Eikös se ole niin, ettei Yhdys­val­lois­sa ydin­voimaloi­ta voi raken­neta, kos­ka markki­nae­htois­es­ti vaku­u­tuk­sien hin­ta nousee liiaan korkeak­si. Suomes­sa var­maan veron­mak­sa­jat takaa­vat riskit.

  30. Eikös se ole niin, ettei Yhdys­val­lois­sa ydin­voimaloi­ta voi raken­neta, kos­ka markki­nae­htois­es­ti vaku­u­tuk­sien hin­ta nousee liiaan korkeak­si. Suomes­sa var­maan veron­mak­sa­jat takaa­vat riskit.

    Yhdys­val­lois­sa ydin­voimalan onnet­to­muus­vaku­u­tuk­selle on laitet­tu lak­isääteinen kat­to. En muista, paljonko se on, mut­ta joka tapauk­ses­sa niin pieni, että todel­lisen suuron­net­to­muu­den sattues­sa vaku­u­tusy­htiön rahat eivät riitä kuin käsien läm­mit­telemiseen. Ts. Yhdys­val­lois­sa ris­ki on veron­mak­sa­jal­la vähin­täänkin yhtä suures­sa määrin kuin Suomessa.

    Syy siihen, että raken­nushankkei­ta ei ole siel­lä saatu käyn­ti­in muuten kuin julkisen sek­torin mil­jardi­tuki­aisil­la, on kai lähin­nä täl­lä het­kel­lä erit­täin liuskekaa­sub­u­umista johtuen hal­pa kaa­susähkö. Yhdys­val­lois­sa­han on toden­näköis­es­ti edessä hyvin monien van­ho­jen reak­tor­ei­den sulkem­i­nen taloudel­li­sista syistä, kun tämän het­ken sähkön hin­noil­la kalli­isi­in kor­jauk­si­in ei kan­na­ta ryhtyä. Tänä vuon­na on jo päätet­ty sulkea kak­si amerikkalaista reak­to­ria tästä syys­tä, ja kolme muu­ta enem­pi tekni­sistä syistä. Van­ho­ja, teholtaan suht pieniä, yksireak­torisia ydin­voimaloi­ta keikkuu kan­nat­tavu­u­den rajoil­la pitkä lista.

    Riip­pumat­tomat tahot ovat arvioi­neet Fukushi­man siivoamisen kus­tan­nuk­si 500 mil­jar­dia taalaa, ja arvio on tain­nut olla viime aikoina nousus­sa kun tähä­nas­tis­ten toimien tehot­to­muus on pal­jas­tunut. Sum­mas­sa on mukana voimalan itsen­sä hoit­a­mi­nen jonkin­laiseen vakaaseen tilaan ja Fukushi­man prefek­tu­urin “siivoami­nen”, sikäli kun sem­moinen on mah­dol­lista. Mukana ei ole pitkän aikavälin ter­veyshait­to­jen kus­tan­nuk­sia. Enpä tiedä, mikä vaku­u­tusy­htiö tuom­moi­sen riskin pysty­isi kon­tolleen ottamaan.

    Vähän aiheen vier­estä: Yhdys­val­lois­sa ja var­maan muaal­lakin ydin­voimalaon­net­to­muuk­sien var­al­ta laa­di­tut evakuoin­tisu­un­nitel­mat ovat mon­elta osin aika hupaisia. Väestö on saat­tanut vuosikym­me­nien aikana lisään­tyä evakuoin­tialueel­la moniker­taisek­si, mut­ta suun­nitelmia ei ole päivitet­ty. Useim­mis­sa suun­nitelmis­sa olete­taan, että evakuoin­ti­ti­la­teessa tiet ovat auki ja että sähköverkko toimii. Kuitenkin voimalaon­net­to­muuk­si­in juurikin johta­vat tul­vat, maan­järistyk­set ja sähköverkon ongelmat.

  31. anonyy­mi: Kat­soin tässä nyt viimeinkin Ulkolin­jan Litiu­makku­jen val­lanku­mouk­sen. Siinä ker­rot­ti­in, miten litiu­mia ei juurikaan löy­dy kau­pal­lis­es­ti hyö­dyn­net­tävis­sä esi­in­tymis­sä. Kyseessä on kuitenkin strate­gi­nen resurssi, joiden markki­nat ovat vähin­täänkin stabi­ilit. Minkälaisia esi­in­tymiä siis Suomes­ta löytyy?

    Kes­ki-Poh­jan­maalle ollaan suun­nit­tele­mas­sa litiumkaivos­ta. Kai siinä jotakin muu­ta löy­tyy samalla.

  32. Sha­keem:
    kos­ka markki­nae­htois­es­ti vaku­u­tuk­sien hinta 

    No ei se nyt kyl­lä aivan markki­nae­htois­es­ti mene, jos jokin laki määrää, kuin­ka suuri vaku­u­tus jol­lain tietyl­lä alal­la pitää han­kkia ja se vaku­u­tus on jotain aivan muu­ta kuin muil­la aloil­la tai edes samal­la toimialalla. 

    Esimerkik­si raken­nut­ta­jien ei tarvitse ottaa minkään­laista vaku­u­tus­ta sen var­alle, että tulee tehtyä homet­alo­ja ja men­tyä sit­ten konkurssi­in. Eikä tuulivoimavalmis­ta­jil­la tarvitse olla vaku­u­tus­ta, joka kat­taa kaik­ki mah­dol­liset vikati­lanteet senkin jäl­keen kun rahat on lop­pu. Esimerkik­si Win­windille on tässä vai­heessa ihan turha lähetel­lä rekla­maa­tioi­ta hajoav­ista tuulivoimaloista.

  33. Mat­ti Adolf­sen: Out­okum­mul­la on jo vara­su­un­nitelmia Fen­novoiman kaa­tu­miselle: Röyt­tän tuulipuis­toa ollaan laa­jen­ta­mas­sa ja maakaa­suter­mi­naalin ja voimalan rak­en­t­a­mi­nen tehtaan kupeeseen on vireillä. 

    En usko, että kysymys on vara­su­un­nitel­mas­ta. Maakaa­su vain on halvem­paa kuin nestekaa­su, ja onhan jo Rautaruukil­lakin tuulimyllyjä!

    Met­al­lur­gises­sa teol­lisu­udessa (vetyä), maa- ja nestekaa­sua sekä hiiltä käytetään läm­mön tuot­tamisen lisäk­si ennen kaikkea hape­tus/pelk­istys-tas­apain­o­jen hallintaan. Sähkö ei siinä paljoa auta.

    Tämän lisäk­si sama teol­lisu­us tarvit­see val­tavasti sähköä. Siinä ei omas­ta tuulivoimas­ta ole ratkai­se­vaa hyö­tyä. Olisi se vähän kur­jaa, kun val­okaar­i­u­u­ni sam­muisi, jatku­vavalu jämähtäisi ja sula valuisi lat­tialle, samal­la kun vals­saimet seisahtaisivat.

  34. Mietin vain yhtä kysymystä:

    Esimerkkeinä ole­vat yhtiöt ovat suurek­si osak­si julkisesa omis­tuk­ses­sa ja myös mitä suurim­mas­sa määrin monop­o­liase­mas­sa. nyt kansalais­ten tulisi taval­la tai toisel­la päät­tää, onko mielekästä jatkaa tai syvnetääy­hteistyötä niiden kanssa nykyisessä muodossa.

    Hie­man vaikeaa muo­dostaa val­is­tunut­ta mielipi­de­tä, jos niiden per­imät tukkuhin­nat ovat liikesalaisuuksia.

  35. anonyy­mi:
    Aiheeseen kevyesti mut­ta kuitenkin vielä jol­lain taval­la liit­tyen – onhan sähkön varas­toin­ti aika oleelli­nen osa ener­giapolit­tista vyyhtiä:

    Kat­soin tässä nyt viimeinkin Ulkolin­jan Litiu­makku­jen val­lanku­mouk­sen. Siinä ker­rot­ti­in, miten litiu­mia ei juurikaan löy­dy kau­pal­lis­es­ti hyö­dyn­net­tävis­sä esi­in­tymis­sä. Kyseessä on kuitenkin strate­gi­nen resurssi, joiden markki­nat ovat vähin­täänkin stabi­ilit. Minkälaisia esi­in­tymiä siis Suomes­ta löytyy?

    Tulikin mieleen sit­ten, että jos val­tio lähtisi tuol­laiseen, sehän tek­isi voit­toa jo omakus­tan­nushin­nal­la pelkästään sil­lä perus­teel­la, että työt­tömiä saataisi­in palkkatöi­hin ja val­ti­olle vero­tu­lo­ja. Investoin­ti­hin­ta toki menisi “hukkaan”, mut­ta oletet­tavasti tuon ympärille voisi kehit­tää lisää teollisuutta.

    Ihan milenk­in­toinen aja­tus. Voisi tosin ensi huvikseen selvit­tää litiu­makun omi­nais­va­rauk­sen, hyö­ty­suh­teen ja hin­nan /kWh.

    Litium ei muis­taak­seni ole yleisimpiä alkuainei­ta, vaik­ka onkin ensim­mäi­isä luettelossa.

  36. Sha­keem:
    Mites nämä vaku­u­tuskysymyk­set ydin­voimaloiden kanssa Suomes­sa menevät? Eikös se ole niin, ettei Yhdys­val­lois­sa ydin­voimaloi­ta voi raken­neta, kos­ka markki­nae­htois­es­ti vaku­u­tuk­sien hin­ta nousee liiaan korkeak­si. Suomes­sa var­maan veron­mak­sa­jat takaa­vat riskit.

    Miltään muul­ta ener­giantuotan­to­muodol­ta ei vaa­di­ta vaku­u­tuk­sia niin epä­to­den­näköis­ten onnet­to­muusske­naar­i­oiden var­al­ta kuin ydin­voiman. Jos vaa­dit­taisi­in, puu­ta, maakaa­sua tai kivi­hi­iltä ei poltet­taisi lainkaan.

  37. Luulisi, että 2010-luvul­la jo ydin­voimalat onnis­tuu pohjoises­sakin, vaik­ka en itse mitenkään hin­gu moista laitos­ta mihinkään päin Suomea tai lähinaapuriin.
    Onhan kun­nil­la omia ener­gialaitok­si­akin, tässä ollaan vähän sähkö tulee pis­torasi­as­ta-tem­ati­ikas­sa ja rauta­lan­gas­ta vään­tämisessä. Pitääkö kaiken olla tuon­tisähköä esim. Venäjältä, kun elin­ta­so nousee.

  38. Tuo­mo Kalliokos­ki:
    Miten pitkälle aikavälille tuo Mankala-hin­ta on sidottu?

    Ydin­voimas­sa suurin kuluerä on tun­netusti alkuin­vestoin­ti, mut­ta kun vel­ka siitä on mak­set­tu pois niin sähkö on liki ilmaista.

    Onko­han se var­masti ihan niin että tuo­ta voimalau­raa­nia saa ihan tuos­ta vaan kaik­ki seu­raa­vat vuosikymmenet? Ja sen tuotan­non kus­tan­nuk­sia ml. ympäristöhai­tat ei tarvitse ottaa huomioon?

    1. Mankalahin­ta las­ke­taan siten, että ensin laite­taan yhtiön tulok­ses­sa viivan alle nol­la. Sit­ten siihen lisätään eri­laisia tulo­ja ja meno­ja, korot ja pois­tot m,ukaan luet­tuna. Viimeisek­si täytetään koh­ta sähkön myyn­ti­t­u­lot. Tähän laite­taan sum­ma. joka nol­laa tulok­sen. Kun sähkön myyn­ti­t­u­lot jae­taan toimite­tun sähkön määräl­lä, saadaan sähkön hin­ta osakkaille. Se on siis pakko maksaa.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos onnet­to­muus on epä­to­den­näköi­nen, sille saa var­maan vaku­u­tuk­sen halvalla.

    Mihin hin­taan saa hiili- tai maakaa­su­voimalalle ilmas­ton­muu­tosvaku­u­tuk­sen, joka kor­vaa kaik­ki ilmas­ton­muu­tok­sen kus­tan­nuk­set? Entä voimalan hen­git­silmapäästö­jen aiheut­ta­mat vai­vat? Kor­vaako vesivoimalan vaku­u­tus padon mur­tu­misen kustannukset?

    Fukushi­man siivoamisen lasku selviää joskus. Japani­laiset puhu­vat täl­lä het­kel­lä noin 50 mil­jardista taalas­ta. Koko tsunamin lasku on noin kym­menker­tainen siihen ver­rat­tuna, joskaan siitäkään ei tietenkään ole mitään tarkkaa lukemaa.

    Har­val­la vaku­u­tusy­htiöl­lä muuten on taseessa niitä sato­ja mil­jarde­ja, jot­ka yksi onnet­to­muus voisi vaa­tia. Sil­loin ei vaku­u­tusy­htiö vaku­u­tus­ta voi antaa. Sinän­sä olisi kuitenkin viisas­ta, että olisi jokin esimerkik­si kaikkien maail­man ydin­voimatuot­ta­jien yhdessä tekemä vaku­u­tus­pooli, kos­ka vaku­u­tus­mak­sut pää­si­sivät ohjaa­maan laitosten tur­val­lisu­ut­ta, tyyp­piä ja sijoittelua.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Näin pienessä maas­sa täl­lä sähkö­markki­narak­en­teel­la maail­man suurim­mat ydin­voimalat vain ovat liian suuria yksiköitä.

    Ei tämä mei­dän koti­maamme EU niin pieni ole. Jos nor­jalaiset myyvät vesivoimansa Kes­ki-Euroop­paan (kos­ka saa­vat sieltä paljon parem­min hin­nan), me myymme sähköä Ruot­si­in ja sitä kaut­ta vaikka­pa Puolaan.

    1. Tois­tauisekjsi eivät siir­toy­htey­det riitä. Suo­mi on varsin usein oma hin­ta-alueen­sa. Siir­toy­hteyk­siä tulee lisää, mut­ta ne ovat varsin kalliita.

  41. Sylt­ty: No ei se nyt kyl­lä aivan markki­nae­htois­es­ti mene, jos jokin laki määrää, kuin­ka suuri vaku­u­tus jol­lain tietyl­lä alal­la pitää han­kkia ja se vaku­u­tus on jotain aivan muu­ta kuin muil­la aloil­la tai edes samal­la toimialalla. 

    Niin, tämä on toki tot­ta. Jos hiilivoiman pitäisi mak­saa vaikka­pa ilmas­ton­muu­tok­sen kus­tan­nuk­sia, meille ei raken­net­taisi myöskään hiilivoimaa. 

    Varmis­tam­a­ton, ja sik­si epälu­otet­ta­va, net­tilähde osaa kuitenkin ker­toa, että Yhdys­val­to­jen ydin­voiman tuot­ta­jat ovat kyen­neet kokoa­maan vain hive­nen yli 10 mil­jardin rahas­ton onnet­to­muu­den var­alle. Mainit­takoon, että Fukushi­man kulut nou­se­vat satoi­hin mil­jardei­hin. Harmil­lista, että jo näin vähäi­nen ali­vaku­ut­ta­mi­nen tekee ydin­voimas­ta täy­del­lisen kan­nat­tam­a­ton­ta. Suomes­sa­han ei var­masti ole vaku­utet­tu tätäkään vähää, mut­ta Eppu Nor­maalia mukaillen sel­l­aista ei toki voi sat­tua tääl­lä koivun ja täh­den alla.

    Markki­nae­htois­es­ti kan­nat­ta­mat­toman ydin­voiman syy lie­nee näis­sä jät­timäi­sis­sä reak­tor­eis­sa, jot­ka taas ovat type­r­än poli­ti­ikan syytä. Esimerkik­si Suomeen sai rak­en­taa yhden uuden ydin­voimalan, eikä 1600 megawat­tia uut­ta ydin­voimaa. Jälkim­mäi­nen ratkaisu olisi luul­tavasti johtanut jo tulok­si­in. Pienis­sä voimalois­sa olisi pieni ja hal­pa riski. 

    Type­r­än poli­ti­ikan syytä lie­nee myös se, ettei mah­dol­liset ydin­voi­mate­knolo­giat tuo­ta meille sitä määrää päästötön­tä ener­giaa, kuin ne täl­lä het­kel­lä voisi­vat. Tähän liit­tyen type­r­ää poli­ti­ikkaa on har­rastet­tu ihan maailmanlaajuisesti.

  42. Pitääkö kun­nan ostaa mikä määrä ydin­sähköä, vai voiko kun­ta olla ostamattakin?

  43. Eniten tässä har­mit­taa, että ydin­voima on nyky­i­sistä vai­h­toe­hdoista ympäristöys­täväl­lisin. Tule­vaisu­udessa on var­masti muitakin vai­h­toe­hto­ja, mut­ta ensin aje­taan var­masti seu­raa­vat sata vuot­ta ydin voiman eri muodoilla.

  44. Mikko H: Yhdys­val­lois­sa ydin­voimalan onnet­to­muus­vaku­u­tuk­selle on laitet­tu lak­isääteinen kat­to. En muista, paljonko se on, mut­ta joka tapauk­ses­sa niin pieni, että todel­lisen suuron­net­to­muu­den sattues­sa vaku­u­tusy­htiön rahat eivät riitä kuin käsien läm­mit­telemiseen. Ts. Yhdys­val­lois­sa ris­ki on veron­mak­sa­jal­la vähin­täänkin yhtä suures­sa määrin kuin Suomessa.

    Syy siihen, että raken­nushankkei­ta ei ole siel­lä saatu käyn­ti­in muuten kuin julkisen sek­torin mil­jardi­tuki­aisil­la, on kai lähin­nä täl­lä het­kel­lä erit­täin liuskekaa­sub­u­umista johtuen hal­pa kaa­susähkö. Yhdys­val­lois­sa­han on toden­näköis­es­ti edessä hyvin monien van­ho­jen reak­tor­ei­den sulkem­i­nen taloudel­li­sista syistä, kun tämän het­ken sähkön hin­noil­la kalli­isi­in kor­jauk­si­in ei kan­na­ta ryhtyä. Tänä vuon­na on jo päätet­ty sulkea kak­si amerikkalaista reak­to­ria tästä syys­tä, ja kolme muu­ta enem­pi tekni­sistä syistä. Van­ho­ja, teholtaan suht pieniä, yksireak­torisia ydin­voimaloi­ta keikkuu kan­nat­tavu­u­den rajoil­la pitkä lista.

    Riip­pumat­tomat tahot ovat arvioi­neet Fukushi­man siivoamisen kus­tan­nuk­si 500 mil­jar­dia taalaa, ja arvio on tain­nut olla viime aikoina nousus­sa kun tähä­nas­tis­ten toimien tehot­to­muus on pal­jas­tunut. Sum­mas­sa on mukana voimalan itsen­sä hoit­a­mi­nen jonkin­laiseen vakaaseen tilaan ja Fukushi­man prefek­tu­urin “siivoami­nen”, sikäli kun sem­moinen on mah­dol­lista. Mukana ei ole pitkän aikavälin ter­veyshait­to­jen kus­tan­nuk­sia. Enpä tiedä, mikä vaku­u­tusy­htiö tuom­moi­sen riskin pysty­isi kon­tolleen ottamaan.

    Vähän aiheen vier­estä: Yhdys­val­lois­sa ja var­maan muaal­lakin ydin­voimalaon­net­to­muuk­sien var­al­ta laa­di­tut evakuoin­tisu­un­nitel­mat ovat mon­elta osin aika hupaisia. Väestö on saat­tanut vuosikym­me­nien aikana lisään­tyä evakuoin­tialueel­la moniker­taisek­si, mut­ta suun­nitelmia ei ole päivitet­ty. Useim­mis­sa suun­nitelmis­sa olete­taan, että evakuoin­ti­ti­la­teessa tiet ovat auki ja että sähköverkko toimii. Kuitenkin voimalaon­net­to­muuk­si­in juurikin johta­vat tul­vat, maan­järistyk­set ja sähköverkon ongelmat.

    Fukushi­mas­sa tapah­tui erit­täin voimakas maan­järistys ja erään­lainen tuplat­suna­mi. Toden­näköisyys täl­läiselle tapah­tu­malle on hyvin, hyvin, hyvin pieni. 

    Koko tapah­tu­maketju on kyl­lä tragikoomi­nen, kos­ka itse maan­järistyshän ei juuri aiheut­tanut vahinkoa ydin­reak­tor­eis­sa. Vas­ta tsunamin pääsem­i­nen suo­ja­muurin ylitse aiheutti.

    Itseasi­as­sa ydin­voimalan tur­va­jär­jestelmät toimi­vat kuten pitikin, mut­ta sit­ten suo­ja­muuri oli liian matala.

    Onnet­to­muus sat­tui, mut­ta vain ja ain­oas­taan sik­si, että tsunamien korkeus aliarvioiti­in. Ei tämä ole syy luop­ua ydinvoimasta.

    Mik­si luopuisimme heti yhden tai kah­den vas­toinkäymisen jälkeen?

    Ydin­voimaa pitää kehit­tää edelleen, eikä siitä tule mis­sään nimessä luop­ua, ennen kuin se voidaan kor­va­ta realistisesti.

    Esimerkik­si nyt meil­lä on suun­nitelmia yli 10 GW:n edestä tuulivoimalle, mut­ta silti käytössä on vain alle 0,3 GW. Tuo 10 GW tuulivoimaa voi toteu­tua ehkä 15–20 vuodessa. Sinä ainakana tietysti pitää mak­saa takuuhintaa.

    Suomen ydin­voimaloiden tur­val­lisu­usasioi­ta on päivitet­ty Fukushi­man vuok­si ja esimerkik­si var­avoima­l­in­jo­ja tuplataan ja maay­htey­det tuplataan. Mei­dän ydin­voimalamme ovat jo van­ho­ja ja ne pitäisi kyetä kor­vaa­maan, sil­lä muuten voi olla edessä tilanne, jos­sa me joudumme kor­vaa­maan ydin­voimaa kivihiilellä.

    Tuulivoimaa­han vas­tuste­taan täl­lä het­kel­lä laa­jal­la skaalal­la per­su­ista lin­tubon­garei­hin. Valkoinen tuulimyl­ly on niin kauhea tuu­lah­dus tule­vaisu­ud­es­ta. Ympäristöjär­jestötkin ovat herän­neet keräämään irtopis­teitä ja vas­tus­ta­vat tuulivoimahankkeita.

    Täl­läisessä toim­intaym­päristössä 10 GW:n tuulivoimala­hankkei­den toteu­tu­mi­nen viivästyy todel­la pitkään. Jopa tuulivoiman kan­nat­ta­jat vas­tus­ta­vat, jos tuulivoimala tulee omaan maisemaan.

    1. Fukushi­mas­sa tapah­tui erit­täin voimakas maan­järistys ja erään­lainen tuplat­suna­mi. Toden­näköisyys täl­läiselle tapah­tu­malle on hyvin, hyvin, hyvin pieni. 

      Se oli toisek­si suurin tsuna­mi Tyy­nen­meren alueel­la kymme­nen vuo­den sisäl­lä. Tuol­laisen tapah­tu­man toden­näköisyys on 1/1000 vuot­ta tai jopa enem­mänkin. Viimeisen tuhan­nen vuo­den aikana Japanis­sa on ollut paljon iso­ja tsuname­ja. Yleen­sä ydin­voimaloiden hyväksyt­tävänä riskinä pide­tään yhtä miljoon­aa vuot­ta kohden, joten Japanis­sa oli otet­tu tietoinen riskin yli tuhat ker­tais­es­ta onnet­to­muus­to­den­näköisyy­destä. Jos muis­sakin voimalois­sa hyväksyt­täisi­in katas­trofi joka tuahnnes vuosi, noi­ta onnet­to­muuk­sia oloisi kol­men vuo­den välein.
      Lop­ullisen tuhon voimaloille aiheut­ti kuitenkin inhimilli­nen moka, kun pain­ovoima­nen jäähdy­tysjär­jestelmä sul­jet­ti­in, kos­ka ohjekir­ja niin vaati tekemään reak­torin suo­jelemisek­si liian nopeal­ta jäähtymiseltä.

  45. Osmo,

    noi­ta Mankala-tyyp­pisiä yhtiöitä on monia ja jois­sain on usei­ta eri­laisia osake­sar­jo­ja. Ja lisäk­si voi olla ehto että päästäk­seen mukaan omis­ta­maan uut­ta, kan­nat­tavaa investoin­tia, pitää omis­taa myös aiem­pia osakesarjoja.

    Eli käytän­nössä Mankalan kaut­ta sähköä han­kki­van yri­tyk­sen sähkön­hank­in­ta­meno keskiarvoistuu.

    Mankala-tyyp­pisessä yhtiössä taide­taan kuitenkin tehdä tuotan­non­suun­nit­telu erik­seen sen omistajista.

    Helsingille sen Mankala-yhtiö taitaa olla pelkkä hold­ing-yhtiö omaisu­us­mas­so­jen hallinnointiin.

  46. Sylt­ty:

    Esimerkik­si raken­nut­ta­jien ei tarvitse ottaa minkään­laista vaku­u­tus­ta sen var­alle, että tulee tehtyä homet­alo­ja ja men­tyä sit­ten konkurssiin. 

    Jos raken­nu­tat raken­nus­li­ik­keel­lä itselle­si omakoti­talon, toki sin­un ei tarvitse ottaa itselle­si vaku­u­tus­ta raken­nus­li­ik­keen virhei­den var­alle. Tuskin edes sel­l­aista saisit. Mut­ta jos raken­nus­li­ike raken­nut­taa talon ja myy sen sin­ulle, raken­nus­li­ike joutuu otta­maan kymme­nen vuot­ta voimas­sa ole­van vaku­u­tuk­sen, jos­ta konkurssi­ta­pauk­ses­sa kor­vataan tietyin edel­ly­tyksin raken­nusvirhei­den korjauksia.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Tois­tauisekjsi eivät siir­toy­htey­det riitä. Suo­mi on varsin usein oma hin­ta-alueen­sa. Siir­toy­hteyk­siä tulee lisää, mut­ta ne ovat varsin kalliita.

    Siir­toy­htey­det ovat absolu­ut­tises­sa rahas­sa kalli­ita (sato­ja miljoo­nia), mut­ta niitä on kuitenkin paljon halvem­pi ja nopeampi tehdä kuin ydinvoimaloita.

    Jos kah­den eri markki­na-alueen hyö­dyn­net­tävis­sä ole­va hin­taero on karkeasti parikym­men­tä euroa megawat­ti­tun­nil­la, siir­toy­hteys kan­nat­taa rak­en­taa. Pohjo­is­maid­en kohdal­la tilanne on se, että Sak­sas­sa sähkön tukkuhin­ta on paljon korkeampi, eikä tämä näytä muut­tuvan lähivuosikymmeninä.

    Tule­van kehi­tyk­sen näkee siitä, että Nor­ja ja Ruot­si rak­en­ta­vat vauhdil­la yhteyk­siä. Suomes­sakin uusia yhteyk­siä tulee aina sil­loin täl­löin, ja Venäjän yksisu­un­tainen link­ki kaksisuuntaistetaan. 

    Suo­mi on välil­lä oma hin­ta-alueen­sa, mut­ta jos hin­taeroa tarkastel­laan, se jää kuitenkin keskimäärin varsin pienek­si. Lisäk­si tule­vaisu­u­den pro­jek­tioiden mukaan muut pohjo­is­maat myyvät sähkön­sä etelään, ei meille. Tämänkään vuok­si pohjo­is­maisen siir­toka­p­a­siteetin lisäämi­nen ei tässä vai­heessa ole ensim­mäisenä listal­la. (Ja jo nyt olemme huonoina vesivu­osi­na net­toviejä Ruotsin ja Nor­jan suuntaan.)

    Tasavir­tasi­ir­rossa on toki siir­toetäisyy­destä riip­pu­va hävikkin­sä, joten ehkä meiltä ei ihan ensim­mäisenä suo­raan Sak­saan raken­neta siir­toy­hteyt­tä. Ei sekään ihan mah­do­ton­ta olisi, islanti­laiset ovat puuhaa­mas­sa siir­toy­hteyt­tä Skotlantiin.

  48. Onhan näitä Ylen “lähteisi­in” perus­tu­via väit­teitä löy­det­tävis­sä, että Fen­novoiman voimalan hin­ta olisi 6,4 mil­jar­dia. http://yle.fi/uutiset/fennovoiman_tarjous_rosatomille_64_miljardia_ydinvoimalasta/6811583

    Mut­ta sit­ten ihan oikeat läh­teet ker­to­vat toista:

    http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/talous/fennovoima_paatymassa_venalaisen_rosatomin_valintaan

    “Fen­novoiman hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Pekka Ottavainen sanoo, että voimalan hin­ta on avoin­na. Se ei kuitenkaan ole julk­isu­udessa väläytet­ty 6,4 mil­jar­dia euroa.

    “Meil­lä on Rosatomin kanssa laitostoim­i­tus­sopimus allekir­joit­ta­mat­ta, ja hin­nas­takin neu­votel­laan yhä. Olemme 4–6 mil­jardin euron raamis­sa, ja lop­puhin­ta pysyy tässä haarukas­sa”, Ottavainen lupaa.”

  49. Ihmis­ten ei pitäisi perustel­la iso­jen pro­jek­tien kohdal­la riskien­hallintaa puhu­mal­la toden­näköisyyk­sistä tai kus­tan­nuk­sista. Nämä molem­mat on yleis­es­ti niin epä­var­mo­ja arvioita.

  50. Osmo Soin­in­vaara: Japanis­sa oli otet­tu tietoinen riskin yli tuhat ker­tais­es­ta onnettomuustodennäköisyydestä.

    Fukushi­man suo­jarak­en­teet poh­jau­tu­i­v­at van­hoi­hin tsunamien toden­näköisyys­taulukoi­hin. Taulukoi­ta oli päivitet­ty usei­ta vuosia ennen onnet­to­muut­ta merkit­tävästi ylöspäin, ja Japanin vira­nomaiset huo­maut­ti­vat use­aan ker­taan TEP­COa, että Fukushi­man yksikön varautu­mi­nen tsunamei­hin ei ole kun­nos­sa ja vaati­neet pikaisia toimen­piteitä. TEP­COn reak­tiona oli pelkästään entistäkin akti­ivisem­pi lobbaus.

    Osmo Soin­in­vaara: Lop­ullisen tuhon voimaloille aiheut­ti kuitenkin inhimilli­nen moka, kun pain­ovoima­nen jäähdy­tysjär­jestelmä sul­jet­ti­in, kos­ka ohjekir­ja niin vaati tekemään reak­torin suo­jelemisek­si liian nopeal­ta jäähtymiseltä.

    Itse asi­as­sa taisi olla toisin päin: Pain­ovoimaista jäähdy­tys­tä ei ymmär­ret­ty ottaa käyt­töön, kun luul­ti­in sen ole­van käytössä, tai sit­ten pelät­ti­in radioak­ti­ivisen kaa­sun päästöjä ja maineen mene­tys­tä. Kysymys oli yhdestä fail-safe-vent­ti­ilistä, joka olisi pitänyt black-out­in takia aukaista käsin.

  51. Tyh­mää tehdä arvo­val­in­to­ja tule­vaisu­u­den hypo­teet­tis­ten hin­to­jen perus­teel­la. Vähän kuin sään ennus­t­a­mi­nen sam­makos­ta. Jos sähkö on hal­paa sik­si, että se oste­taan vaar­al­lis­es­ta venäläis­es­tä ydin­voimalas­ta, parem­pi mak­saa omas­ta tur­val­lisem­mas­ta ydin­voimas­ta enemmän.

    Jos taas halu­taan ydin­voimalle parem­pia vai­h­toe­hto­ja, niin hom­man vois alot­taa mikrovoimaloiden kan­nusteil­la. Ekaks vois pois­taa syöt­tö­tar­if­fin puolen megawatin min­i­min­imel­lis­te­ho­vaa­timuk­sen. Ja luon­nol­lis­es­ti aurinko­ken­not mukaan. Kuka pahvi ne kek­si jät­tää pois? Joku joka ei tajun­nut, että tule­vaisu­udessa niistä tulee taloudel­lisin tapa tuot­taa sähköä myös Suomessa?

  52. toke: Joku joka ei tajun­nut, että tule­vaisu­udessa niistä tulee taloudel­lisin tapa tuot­taa sähköä myös Suomessa?

    Sil­loin kun sitä ei tarvi­ta muual­la kuin mökil­lä. Aurinkok­eräimet sen sijaan oli­si­vat järkevämpiä.

    Aurinkosähkö sopii täy­del­lis­es­ti lat­i­tu­u­di­en +/-45 astet­ta väliseeseen maail­maan, jos­sa aurinko pais­taa ja jos­sa (rikkaissa mais­sa) merkit­tävä osa sähköstä kuluu viilennykseen.

  53. Toiv­ot­tavasti emme kuitenkaan poista ydin­voimaa kokon­aan keino­va­likoimas­ta hillitä ilmas­ton­muu­tos­ta. Tässä tun­netun ilmas­totieli­jän James Hans­enin peruste­lut asialle. Eri­tyis­es­ti koh­ta alka­en 7:18 kan­nat­taa katsoa.

    http://www.youtube.com/watch?v=CZExWtXAZ7M

    ->Hansen on nuclear power.

  54. toke: Jos taas halu­taan ydin­voimalle parem­pia vai­h­toe­hto­ja, niin hom­man vois alot­taa mikrovoimaloiden kan­nusteil­la. Ekaks vois pois­taa syöt­tö­tar­if­fin puolen megawatin min­i­min­imel­lis­te­ho­vaa­timuk­sen. Ja luon­nol­lis­es­ti aurinko­ken­not mukaan. Kuka pahvi ne kek­si jät­tää pois? Joku joka ei tajun­nut, että tule­vaisu­udessa niistä tulee taloudel­lisin tapa tuot­taa sähköä myös Suomessa?

    Syöt­tö­tar­if­fi on kaikki­aan vaar­alli­nen kapis­tus, kos­ka se pois­taa tar­if­fio­h­jauk­sen. Jos jotain tuotan­to­muo­toa halu­taan tukea, sil­loin olisi parem­pi antaa vaikka­pa tuotan­to­hin­tak­er­roin. Tämä toisi vas­tu­un tuote­tun sähkön käyt­tökelpoisu­ud­es­ta takaisin tuottajalle.

    Pien­ten voimaloiden rajaami­nen ulkop­uolelle on vähän hölmöä, siihen pitäisi olla jokin hyvä peruste. Nykyisel­lä tar­if­fi­rak­en­teel­la peruste saat­taa löy­tyä, mut­ta sit­ten oikea ratkaisu on muut­taa tar­if­fe­ja. Oikea tar­if­fio­h­jaus saisi pienenkin biokaa­su­voimalan tuot­ta­maan sähkö sil­loin, kun sitä eniten tarvitaan.

    Aurinkovoima on var­masti tule­vaisu­udessa paljon nyky­istä yleisem­pää. Sil­lä on kuitenkin erit­täin suuri haaste siinä, että sitä tuote­taan vain, kun aurinko pais­taa. Käytän­nössä aurinkovoiman kovin suuri käyt­tömäärä edel­lyt­tää, että sen tuot­ta­maa ener­giaa voidaan siirtää ajassa.

    Tapo­ja on monia. Ain­oa nykyte­knolo­gial­la tehtävis­sä ole­va on tehdä auringol­la ensin sähköä ja sit­ten elek­trolyysil­lä vetyä. Vedyn voi varas­toi­da kohtu­uedullis­es­ti sopivi­in geol­o­gisi­in muo­dostelmi­in ja sieltä sit­ten ottaa polt­to­ken­noil­la tai polt­to­moot­tor­eil­la sähkök­si ja lämmöksi.

    Tässä on kuitenkin sel­l­ainen haaste, että vaik­ka ne paneel­it saisi ilmaisek­si, muu tarpeis­to mak­saa ihan tun­tu­vasti, ja hyö­ty­suhde on huonon puolel­la. Täysin epäre­al­isti­nen ske­naario tuo ei kuitenkaan ole, mut­ta talvi­saikaan puhutaan ei-aivan-pien­estä kolminu­merois­es­ta megawattituntihinnasta.

    Teknolo­gian kehit­tymi­nen voi tuo­da tässä jotain ihan uut­ta. Metaa­nia hiilid­iok­sidista ja auringos­ta hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­la tuot­ta­va pros­es­si olisi aika kova jut­tu. Toisaal­ta tuoteke­hi­tys­panos­tuk­se­na se on samaa luokkaa muiden ener­giateknis­ten iso­jen inno­vaa­tioiden kanssa. Rahoi­tus­ta ei oikein tun­nu löy­tyvän, kun ei sil­lä voi voit­taa sotaa.

    Kai tuon aurinkovoiman laa­jan tulemisen kanssa voi sanoa, että kyse on vain ajas­ta. Sitä on kuitenkin vaikea ennus­taa, puhutaanko kolmes­takymmen­estä vai sadas­ta vuodesta.

  55. Sen lisäk­si, että ydin­voima on vaar­al­lista ja kallista, Han­hikivi on mitä hölmöin paik­ka moko­ma­lle laitok­selle. Pakkol­u­nas­tus­toimet ovat tosi huonoa main­os­ta kaikille osakkaille. Miten ihmeessä jol­lain Out­okum­mul­la saatik­ka sit­ten konkurssikyp­säl­lä Tal­vi­vaar­al­la olisi mah­dol­lista sat­sa­ta sato­ja miljoo­nia noin type­r­ään han­kkeeseen, jon­ka epä­to­den­näköiset hyödyt ovat vuosikym­me­nien päässä. Fen­novoimaa on markki­noitu sil­lä, ettei ydin­voimaan tarvi­ta yhteiskun­nan tukea. Kuitenkin nämä pienet sähköy­htiöt ovat kun­nal­lisia sekä yhteisö­jen ja yksi­ty­is­ten omis­tamia. Pyhäjoelle on jo nyt val­tion rahoil­la raken­net­tu asfal­toitu­ja teitä ris­ti­in rasti­in kuvitel­lulle teol­lisu­usalueelle ennen kuin Rosvovoiman han­ke on edes todellisuutta.

  56. Poli­itikoille kohtu­ulli­nen toive on, että tehdään liike­taloudellsi­esti sunilleen järke­viä päätöksiä.
    Hin­ta on ratio­naa­li­nen aihe, joten Vapaavuor­ta on vähän vaikea ymmärtää.

    Ydin­voimalan tuot­ta­man sähkön hin­taan liit­tyvä ris­ki on aivan todel­li­nen. Samal­la Suomes­sa ei ole näköpi­iris­sä uutat paljon ener­giaa kulut­tavaa raskas­ta teollisuutta. 

    Lovi­isan ydin­voimaloiden elinkaari on päät­tymässä noin 2030 aikoihin. 

    Suomeen voi rak­en­taa noin yhtä ydin­voimalaa ker­ral­laan, OL3 tulee viimästymään nykyis­es­tä ennustesstaan vielä merkit­tävästi automaa­tio-ongelmien­sa vuok­si. Sen jäl­keen OL4, raken­nu­sai­ka noin 10 vuot­ta, valmis ehkä 2025 ja Fen­novoima valmis­tuu ehkä jo 2030, 17 vuo­den kuluttua.

    Työeläk­er­a­hamas­sat ovat myös kiin­nos­ta­va peli­nap­pu­la. Niille tuot­to-odotus on 6%, jot­ta eläkkeistä selvit­täisi­in. Poli­it­tises­sa ohjauk­ses­sa ydin­voimaloiden rahoit­ta­mi­nen silti tehtäneen paljon lahaisem­mal­la tuot­to-odotuk­sel­la, perus­teena koti­mainen sijoit­ta­mi­nen ja Met­allili­iton vaa­timuk­ses­ta myös puo­lalais­ten rautak­ourien työllistäminen.

    Jos kun­tien tehtäviä halu­taan vähen­tää, osal­lis­tu­mi­nen voimaloiden omis­tuk­seen on min­un karsin­tal­isas­sani kärkipäässä.

  57. Isos­sa kuvas­sa kysymys “tarvi­taanko ydin­voimaa vai ei” on aika selvä. Esim. IPCC:n uusi­u­tu­vien mah­dol­lisuuk­sia selvit­täneen SRREN-raportin 164 ener­giaske­naar­ios­ta vain kahdessa päästi­in uusi­u­tu­van ener­gian tuotan­nos­sa edes lähelle 80 pros­ent­tia tämän­hetkises­tä ener­gianku­lu­tuk­ses­ta — vuon­na 2050. 

    Jokainen voi tykönään miet­tiä, mik­si tietyt tahot ja kansalaisjär­jestöt kuitenkin main­os­ta­vat tätäkin raport­tia “todis­teena” uusi­u­tu­vien riit­toisu­ud­es­ta, vaik­ka 99.8% ske­naar­i­oista oli aivan toista mieltä. Kts. paljon­puhu­va kuva 10.2 itse raportista:

    http://jmkorhonen.net/2013/10/03/graphic-of-the-week-the-great-80-of-worlds-energy-could-be-generated-from-renewables-fallacy/

    Per­in­teis­es­ti­hän ilmas­toti­eteen ja IPCC:n löy­dök­siä oman poli­it­tisen tai taloudel­lisen agen­dansa tuek­si kir­sikan­poimivia on tavat­tu sanoa denial­is­teik­si, ja tämä nim­i­tys taitaisi päteä myös ydin­voiman kiivaimpi­in vastustajiinkin.

    Sit­ten taas kysymys siitä, pitäisikö ydin­voimaa rak­en­taa nyt a) Suomeen b) Pyhäjoelle voi olla vähän mon­imutkaisem­pi. Ehkä Soin­in­vaara on oike­as­sa, eikä voimala kan­na­ta rahal­lis­es­ti juuri nyt. Täl­lä tosin annetaan sit­ten avaimet käteen jokaiselle, joka vas­tus­taa ilmas­totalkoisi­in osal­lis­tu­mista ylipäätään — ei sekään ole “kan­nat­tavaa” nyt, ei ehkä koskaan.

    PS. henkilöko­htais­es­ti vasem­mis­tosym­pa­tioi­ta tun­te­vana pidän mitä parhaim­pana, että kun­nat — eli ihmiset — ovat täl­läisessä suures­sa ja pitkäaikaises­sa han­kkeessa osal­lisi­na. Ver­tailu esim. pääo­masi­joit­ta­jien rahoit­ta­maan tuulivoimaan on voiton­jakoa tarkasteltaes­sa varsin edullinen.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Olk­ilu­o­to 3:n kus­tan­nuk­set revalle ovat kai jo liki yhdek­sän mil­jar­dia, mut­ta hin­naksi on sovit­tu kolme. Tästä on tulos­sa mas­si­ivi­nen välim­iesoikeu­denkäyn­ti. Are­van pääjo­hta­ja sai jo potkut. 

    Olen vähän häm­men­tynyt. Eikö alku­peräisessä laskel­mas­sa olisi sit­ten päästy tarkem­paan arvoon käyt­tämäl­lä jotain aivan muu­ta lukua OL3:n pääo­makus­tan­nuk­sik­si kuin 3 mrd? Jos Are­va pää­sisi aikakoneel­la takaisin vuo­teen 2003, ei kai se samaista 3 mrd hin­ta­lap­pua han­kkeelle lätkäi­sisi, jos ei nyt ehkä tuo­ta 9 miljardiakaan?

    Fen­novoiman voimalas­ta min­ul­la ei oikein ole mielipi­det­tä. Uusien tieto­jen mukaan Venäjältä olisi paljon investoin­ti­ra­haa luvas­sa, mikä kuu­lostaa aika hyvältä. Oikeat päästö­vaiku­tuk­set mieti­tyt­tää: osaatko esim. Osmo sanoa, että onko paris­sa vuodessa tapah­tunut oleel­lista muu­tos­ta arvios­sasi jon­ka mukaan kaik­ki käytet­ty sähkö on hiilisähköä?

  59. Eero:

    Fen­novoiman voimalas­ta min­ul­la ei oikein ole mielipi­det­tä. Uusien tieto­jen mukaan Venäjältä olisi paljon investoin­ti­ra­haa luvas­sa, mikä kuu­lostaa aika hyvältä. Oikeat päästö­vaiku­tuk­set mietityttää: 

    Etenkin jos sähkönku­lu­tus las­kee ja/tai kulu­tushuip­pu­ja onnis­tu­taan tasoit­ta­maan esim. kysyn­täjous­tol­la, ydinen­er­gian lisäämi­nen verkkoon nähdäk­seni tun­kee hyvin tehokkaasti fos­si­il­isia ulos verkos­ta. Ihan sik­si, kun ydin­voimalaa kan­nat­taa pien­ten muut­tuvien kus­tan­nusten vuok­si ajaa vähän heikom­mil­lakin sähkön hinnoilla. 

    Jos ja kun kaapeliy­htey­det Euroop­paan vahvis­tu­vat, tääl­lä tuotet­tu hiiletön sähkö tun­kee hiililauhdet­ta eläk­keelle ihan Euroopas­sa saak­ka. Tai no, nyky­isil­lä päästökaup­pahin­noil­la ensin kaa­susähköä… mut­ta ennen pitkää lisään­tyvä tuotan­to ja/tai päästökau­pan kiristymi­nen kyl­lä puree hiilisähköönkin.

    Tästä syys­tä tuo hiilet­tömän ener­gian tar­jon­nan lisäämi­nen kaikin järkevin keinoin olisi erit­täin toivottavaa.

  60. Venäjä voi rahoit­taa Fen­novoiman ilman riskiä. Jos asi­at menevät pieleen, Suomen val­tio ottaa nopeasti vas­tu­ut kan­taak­seen. Muu­toin aiheutuu tarpee­ton­ta ulkopoli­it­tista kitkaa maid­en välille.

  61. Fen­novoiman hal­li­tu­jsen pj Ottavainen sanoin A‑Studion haas­tat­telus­sa, että omakus­tan­nehin­ta tulee ole­maan alle 50e/MW.

    http://yle.fi/uutiset/pyhajoen_ydinvoimalan_omakustannehinta_omistajille_noin_viisi_senttia_kilowattitunnilta/6873744

    Kun laitos kymme­nen vuo­den kulut­tua käyn­nis­tetään, megawat­ti­tun­nin omakus­tan­nehin­ta omis­ta­jille on alle viisikym­men­tä euroa. Tämä on Ottavaisen mukaan hin­tata­so, jol­la omis­ta­jat ovat tulos­sa mukaan han­kkeeseen — sikäli kun päät­tävät tul­la mukaan.

  62. Moi Osmo!

    Meil­lä tääl­lä Rovaniemel­lä asia on maanan­tain esit­telyssä. Tark­istan yhden asian jatkoa varten:

    Kun kun­nat omis­ta­vat Fen­novoimaa omis­tamien­sa yhtiöi­den kaut­ta. Voivatko ne kiertää omakus­tan­neoston siten, että ko. yhtiö viedään konkurssi­in? Vai säi­lyykö tuo ostovelvoite kunnalla?

    Toiv­ot­tavasti ymmär­sit ajatukseni

    1. Toivon vakaasti, ettei kukaan hark­itse kun­nal­lisen yhtiön aset­tamista konkurssi­in. Se nos­taisi kaikkien kun­nal­lis­ten yhtiöi­den korkoja.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Toivon vakaasti, ettei kukaan hark­itse kun­nal­lisen yhtiön aset­tamista konkurssi­in. Se nos­taisi kaikkien kun­nal­lis­ten yhtiöi­den korkoja.

    Hei

    Et ihan vas­tan­nut kysymykseeni 😉

    Jor­ma

  64. http://www.tekniikkatalous.fi/energia/rosatomin+voimala+maksaa+5658+miljardia/a937665

    “Venäjän val­tion omis­ta­ma ydin­voimalarak­en­ta­ja Rosatom tar­joaa Fen­novoimalle ydin­voimalaa 5,6–5,8 mil­jardil­la eurolla.”

    Alku­peräisessä blogikir­joituk­ses­sa hin­naksi oli arvioitu 7 mil­jar­dia (muut infrain­vestoin­nin mukaan lukien).

    Jak­saisko joku laskea uusik­si? Minä en, varsinkin jos osakkaille on luvat­tu omakus­tan­nushin­naksi 50 €/MWh.

    1. Nyt pitäisi enää kek­siä, mitä tuo­hon 5,6 — 5,8 mil­jardi­in sisältyy.
      Itse laitos ihan varmasti
      Voimalaitoston­tin infra (1–2 mrd) Jos tämä sisäl­tyy, voimala on saatu todel­la edullis­es­ti, suo­ras­taan polkumyyntinä. Halu tewhdä tämä laitos Pohjois-Suomeen Lovi­isan sijas­ta lisää kus­tan­nuk­sia aivan tolkuttomasti.
      Ydin­jäte­hau­ta? Aja­tus, että päästäisi­in siipeilemään ilmaisek­si kil­pail­i­joiden hau­taan on aika outo.

  65. Tapio:
    Aurinkosähkö sopii täy­del­lis­es­ti lat­i­tu­u­di­en +/-45 astet­ta väliseeseen maail­maan, jos­sa aurinko pais­taa ja jos­sa (rikkaissa mais­sa) merkit­tävä osa sähköstä kuluu viilennykseen.

    Nää on näitä wan­han kansan usko­muk­sia. Aivan kuten se, “ettei talvel­la tuule”, jon­ka sit­ten todisti tuu­li­at­las vääräksi.

    Jos Helsingis­sä saadaan maaneliöltä 900kWh/vuosi ja Liss­abonis­sa 1700kWh/vuosi, niin tarkoit­taako tämä, että tääl­lä kan­nat­taa heit­tää se 900kWh hukkaan?
    Varsinkin kun tuol­la etelässä ken­non hyö­ty­suhde heikke­nee sen lämmetessä.

    Ener­gian varas­toin­tia pitää tiet­ty kehit­tää, mut­ta raken­nuskan­ta voidaan hel­posti muut­taa täysin varaavak­si, jol­loin läm­mi­tyk­seen ei tarvi­ta ener­giaa sil­loin kun ken­not ei toi­mi. Lisäk­si esim. vesivoima voitaisi­in jät­tää läh­es täysin käytet­täväk­si joulu-helmikuu välisel­lä ajalla.

  66. Kom­men­toin­pa vielä, vaik­ka keskustelu näyt­tääkin ole­van jo ohi…

    Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt pitäisi enää kek­siä, mitä tuo­hon 5,6 – 5,8 mil­jardi­in sisältyy.
    Itse laitos ihan varmasti
    Voimalaitoston­tin infra (1–2 mrd) Jos tämä sisäl­tyy, voimala on saatu todel­la edullis­es­ti, suo­ras­taan polkumyyntinä. Halu tewhdä tämä laitos Pohjois-Suomeen Lovi­isan sijas­ta lisää kus­tan­nuk­sia aivan tolkuttomasti.

    No, paikas­ta­han päät­ti oikeas­t­aan eduskun­ta sil­loin ydin­voimalu­pia jakaes­saan, kun For­tu­mille ei Lovi­isaan lupaa myön­net­ty, vaan uudelle toim­i­jalle pohjoiseen. Sijoi­tu­s­paikkakun­nan osalta kyseistä fir­maa on siis turha kri­ti­soi­da — kansane­dus­ta­jat voivat siltä osin kat­soa peiliin.

    Jäämme odot­ta­maan lisäti­etoa lop­ullis­es­ta kokonaishinnasta…

  67. Sylt­ty kir­joit­ti :“Veikkaan­pa että lasken­nan lop­putu­los riip­puu siitä miten asi­aa halu­aa pyöritel­lä. Itse laskeske­lin kuu­den mil­jardin laitok­sel­la, 40v takaisin­mak­sua­jal­la ja 5% korol­la ensim­mäisen vuo­den omakus­tan­nus­pääo­maku­luk­si 45 e/MWh. Näin ydin­voima olisi edelleenkin selkeästi halvem­paa ja ennenkaikkea varmem­paa kuin tuulivoima.”

    Itse olen pää­tynyt suun­nilleen samoi­hin lukui­hin. Jos TVO voit­taa välim­ieoikeudessa käsiteltävän kor­vauski­is­tan OL3:n viivästymis­es­tä, niin OL3:n tuot­ta­man sähkön omakus­tan­nush­in­ta saat­taa jäädä hitusen alle 40:n eurn megawat­tia kohden. Jos kuitenkin Are­va saisi kaik­ki vaa­timuk­sen­sa läpi (se on hyvin epä­to­den­näköistä), niin sit­ten OL3:n kohdal­la puhut­taisi­in noin 47:n euron megawat­ti­hin­nas­ta. Markki­nasähkön keski­hin­ta tullee muu­ta­man vuo­den päästä nouse­maan selvästi yli tuon 47:n euron/MWh. Hiilen käyt­töä tul­laan vähen­tämään ja ainakin jos­sain määrin siir­tymään hiiltä merkit­tävästi kalli­impi­in uusi­u­tu­vi­in enr­gialähteisi­in. Kan­sain­vä­li­nen nousukausikin pääse pian vauhti­in, ja luu­lenkin, että Googlen suur­si­joi­tus Suomeen oli vas­ta alku­soit­toa. Suomen sähkönku­lu­tus ylit­tänee pian viimeiset melko pes­simistiset ennus­teet, kokon­aisen­er­gian kulu­tus tosin jatka­nee tääl­lä loivaa laskuaan.

    Van­ho­jen jo toimin­nas­sa ole­vien ydin­voimaloiden tuot­ta­man sähkön omakus­tan­nush­in­ta on nykyään tietääk­seni noin 22 euroa/MWh. Noin alhaisi­in lukui­hin ei uusien ydin­voimaloiden osalta ole mah­dol­lista päästä.

    1. Nois­sa laskelmis­sa uno­htu­vat kokon­aan muut­tuvat kulut. Olk­iluiodon van­ho­jen voimaloiden omakus­tan­nush­in­ta on todel­la tuo ähän yli 20 €/MWh, vaik­ka niis­sä ei ole pääo­maku­lu­ja enää lainkaan. (Osaa­va henkilö löytää luvun Mankala Oy:n vuosik­er­to­muk­ses­ta.) En saa ker­toa OL3:n omakus­tan­nush­in­taa, mut­ta vaik­ka kaik­ki oikeu­denkäyn­nit voitet­taisi­in, se olisi selvästi yli 40 €/MWh.

  68. Kun vedän yhteen, ymmär­rän näin: Sak­san Eon lähti Fen­novim­mas­ta, kos­ka sen sähkö olisi liian kallista kan­sain­välisille sähkö­markki­noille nyt ja jatkos­sa. Samas­ta syys­tä For­tum ei halua mukaan hankkeeseen.

    Omakus­tan­nush­in­ta on eri asia, kos­ka pelkkä kaapelin vetämi­nen Pyhäjoelta esimerkik­si oma­lle teräste­htaalle jät­tää välikädet pois. Lisäk­si oma ydin­voimala on var­ma sat­saus vuo­sisadan lop­pu­un asti. Kuin sika, joka ker­ran son­nas­ta nous­tu­aan vain paran­taa juoksuaan.

    Silti suo­ma­lainen sijoit­ta­ja epäröi, ei oma­l­la rahal­la. Heikko talous, kova ris­ki. Onnek­si Venäjän val­tio tulee apu­un. Ota hyvä raha, ota hal­pa voimala! Sos­novyi Bor, kahdesti kat­to putosi, kol­man­si kestää. Hara­soo! Ja Fen­novim­man miehet kiertävät kun­tia. Älä sinä siitä laitok­sen hin­nas­ta, tässä on sähkön hin­ta sin­ulle, very spe­cial price.

    Jos han­ke ikinä ehtii toteu­tuk­seen, niin hirvit­tää niiden muu­ta­man STUKin virkamiehen puoles­ta, jot­ka joutu­vat ole­maan urakan tur­val­lisu­u­den var­ti­joi­ta. Päin­vas­toin kuin Olk­ilu­o­to 3:ssa, Fen­novim­mas­sa suo­ma­laiset osakkaat ovat ensim­mäisen lapi­on kohdal­la korvi­aan myöten velas­sa laitok­sen toimit­ta­jalle, rahoit­ta­jalle ja polt­toaineen toimit­ta­jlle, jot­ka ovat yksi ja sama.

  69. Kari kir­joit­ti :“Kun vedän yhteen, ymmär­rän näin: Sak­san Eon lähti Fen­novim­mas­ta, kos­ka sen sähkö olisi liian kallista kan­sain­välisille sähkö­markki­noille nyt ja jatkos­sa. Samas­ta syys­tä For­tum ei halua mukaan hankkeeseen.”

    Minus­ta kyl­lä sak­salaisen ener­giay­htiön per­spek­ti­ivistä merkit­tävä osu­us suo­ma­lais­es­ta ydin­voimal­s­ta oli Sak­san markki­noi­ta ajatellen suuri imago­hait­ta. For­tum ei suinkaan suh­taudu kiel­teis­es­ti ydin­voimaan (mik­si suh­tau­tu­isi?), mut­tei se kum­minkaan halua lähteä vähem­mistöosakkaak­si kil­pail­i­joiden­sa han­kkeeseen. For­tu­min kannal­ta mainio asia olisi, jos Fen­novoiman han­ke kaa­tu­isi. Suomen val­tion kannal­ta tilanne on kuitenkin toinen, mikä on selvästi havait­tavis­sa elinkeino­min­is­teri Vapaavuoren muu­ta­mas­ta ulostulosta. 

    Kari :“Silti suo­ma­lainen sijoit­ta­ja epäröi, ei oma­l­la rahal­la. Heikko talous, kova riski.”

    Ydin­voimal­abis­ne­hän on jo varsin pitkään ollut val­tiove­toista, kos­ka lyhyel­lä ja keskip­itkäl­lä tähtäyk­sel­lä ydin­voimala tuot­taa joko tap­pi­o­ta tai surkean vähän voit­toa. Vas­ta kun rupeamme puhu­maan use­an kymme­nen vuo­den aikaper­spek­ti­ivistä, ydin­voima alkaa olla huo­mat­ta­van tuot­ta­va bisnes. Yksi­tyiselle sijoit­ta­jalle on kuitenkin oleel­lista päästä selvästi voitolle ennen omaa kuole­maansa. Mut­ta kun­nal­lisil­la päät­täjil­lä saat­taa olla houku­tus varmis­taa markki­nahin­taan ver­rat­tuna huokeampi ja toim­i­tuk­sel­lis­es­ti var­ma sähkö kuudek­sikymmenek­si vuodek­si. Sik­si val­taosa kun­tien aiem­min Fen­novoiman pro­jek­ti­in sitoutuneista ener­giay­htiöistä jatka­nee tuos­sa projektissa.

  70. Osmo Soin­in­vaara kir­joitt i:“En saa ker­toa OL3:n omakus­tan­nush­in­taa, mut­ta vaik­ka kaik­ki oikeu­denkäyn­nit voitet­taisi­in, se olisi selvästi yli 40 €/MWh.”

    Oma käsi­tyk­seni on silti se, että jos Are­va ei pääse irti hyvin merkit­tävässä määrin sille OL3-pro­jek­tin myöhästymi­sistä aiheutu­vista sopimus­sakoista, niin tuo omakus­tan­nush­in­ta saat­taisi painua hie­man alle 40:n euron /MWh. Sin­ul­la on var­maan ase­mas­tasi johtuen enem­män yksi­tyisko­htaista tietoa OL3:sta kuin min­ul­la, mut­ta tuo­hon omakus­tan­nush­in­taan vaikut­taa hyvin keskeis­es­ti korko­ta­so. Emme me kumpikaan pysty kovin tarkkaan arvoimaan, miten se tulee kehit­tymään ydin­voimalan san­gen pitkän käyt­töiän aikana. Lop­ullis­es­ti tark­ka omakus­tan­nuhin­ta tiede­tään vas­ta tuon laitok­sen sulkemisen yhtey­dessä noin vuon­na 2076, jol­loin me kumpikin olemme olleet hau­das­sa jo vuosia.

    Fen­novoiman ydin­voimalan kohdal­la tuo omakus­tan­nush­in­ta on var­maan usei­ta euro­ja korkeampi kuin OL3:lla, mut­ta silti kil­pailukykyi­nen minkä tahansa muun sähkön­tuotan­to­muodon kanssa. Ja yksi ydin­voiman keskeinen vahvu­us on sen var­ma saatavuus.

  71. Kak­si peräkkäistä uutista eilen 25.2.

    Venäläiset jaka­vat Venäjän fed­er­aa­tion passe­ja Krim­in niemi­maal­la. Jos Venäjän kansalainen joutuu viraal­la maal­la pulaan, apu­un men­nään samal­la tavoin kuin kuusi vuot­ta sit­ten Geor­gian sodassa.

    Venäläiset ovat valmi­it korot­ta­maan omis­tu­so­suuten­sa 49%:iin Fen­novoimas­ta, mikäli suo­ma­laiset niin haluavat.

    Tuli vähän vilu.

    Touko Met­ti­nen

  72. Kumpiko on pahempi per­in­tö, val­ta­vat määrät hiilid­iok­sidia ilmake­hässä, vai muu­ta­ma tuhat tyn­nyriä ydin­jätet­tä, jot­ka voi halvim­mil­laan säi­lyt­tää vesialtaassa?

    Suomes­sa on uraa­nia, jos­ta voisi jalostaa koti­maista ydin­polt­toainet­ta. Suo­mi tarvit­see vielä parikolme ydin­reak­to­ria, ener­giantuotan­non selkäran­gak­si kohti vuo­sisadan puoliväliä.

    Aurinko- ja ydinen­er­gias­ta kas­vaa ihmiskun­nan ener­giantuotan­non selkäran­ka seu­raa­van parin vuosikymme­nen kulues­sa. Maail­maan voi hyvinkin nous­ta yli 150 uut­ta reak­to­ria tai paljon enem­mänkin seu­raa­van 30 vuo­den aikana. Toiv­ot­tavasti nousee ja nopeasti.

    Nelisen mil­jar­dia ihmistä huu­taa lisää ener­giaa, ja siihen huu­toon vastataan.

    Jos on ylimääräistä säästössä, niin ydin­voimay­htiöt ovat erit­täin hyvä pitkän aikavälin sijoi­tusko­hde. Oikeas­t­aan ain­oa riskitek­i­jä on fuu­sioen­er­gia. Muuten kysyn­tää kyl­lä riit­tää län­si­mai­ta luku­unot­tam­mat­ta vielä vuosikymmeniksi.

    Län­si­maid­en ener­giavalin­noil­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka län­si­maid­en aika on jo ohitse.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.