Kuntauudistus ja kuntatalouden säästöt

Hal­li­tuk­sen raken­nepoli­it­tises­sa ohjel­mas­sa pan­naan paljon pain­oa kun­tasek­torin säästöi­hin toim­intaa tehosta­mal­la sekä lak­isääteisiä toim­into­ja kar­si­mal­la ja normis­toa vapaut­ta­mal­la. Yht­enä keinona tähän on suuri kun­tau­ud­is­tus, jos­sa olete­taan syn­tyvän paljon mah­dol­lisuuk­sia kar­sia toim­into­jen päällekkäisyyt­tä ja tehostaa palvelu­ja. Molem­mat tavoit­teet ovat hyviä ja kan­natet­tavia, suo­ras­taan välttämättömiä.

Onko tässä kuitenkin jokin ristiriita?

Kun­tien menot ovat melkein kokon­aan henkilöstö­meno­ja. Kahk­si mil­jar­dia vas­taa noin 40 000 hen­gen palkka­meno­ja. Se on noin kymme­nen pros­ent­tia alan työvoimas­ta, mikä ei ole tehostamis­toime­na mitenkään ylivoimainen. Samanaikaises­ti olete­taan melkein jokaisen kun­nan Suomes­sa osal­lis­tu­van kun­tali­itok­si­in. Se taas tarkoit­taa, että koko kun­ta-alalle tulee viiden vuo­den irti­sanomiskiel­to. Miten sil­loin vähen­netään henkilökun­taa 40 000 hengellä?

70 vastausta artikkeliin “Kuntauudistus ja kuntatalouden säästöt”

  1. “Se taas tarkoit­taa, että koko kun­ta-alalle tulee viiden vuo­den irti­sanomiskiel­to. Miten sil­loin vähen­netään henkilökun­taa 40 000 hengellä?”

    Luon­nol­lisen pois­tu­man, ts eläk­keelle jäävien ja yksi­tyiselle puolelle siir­tyvien tilalle ei palkata uusia? En jak­sanut kaivaa tilas­to­ja paljonko eläk­keelle lähti­jöitä olisi, mut­ta eiköhän niitä riitä.

    1. Eläk­keelle siir­tyvien määrä riit­täisi, jos kaik­ki kun­nan työn­tek­i­jät voisi­vat siir­tyä tekemään tois­t­en­sa töitä, siis vaik­ka raken­nusvi­ras­ton osastopääl­likkö voisi siir­tyä ter­veyskeskus­lääkärik­si. Tarve vähen­tää henkilökun­taa ei kuitenkaan kohdis­tu eri aloi­hin samas­sa suh­teessa kuin eläköi­tymi­nen. Lisäk­si kun­tien olisi hyvä voi­da palkata myös nykyaik­sien koulu­tuk­sen saanei­ta, kos­ka min­un ikäiseni eivät osaa kaikkea uutta.

  2. Hyvä kysymys!
    Kun­tien menoista (muis­taak­seni) noin 70% on henkilöstöku­lu­ja, mut­ta silti.
    Eikö 5 vuo­den irti­sanomis­suo­jaa voisi vähen­tää esim. 3 vuodeksi?

    Paras ratkaisu olisi kuitenkin se, että kun­tali­itok­sia ei tehtäisi, vaan ratkaistaisi­in sote-kysymys ensin, kos­ka se on se varsi­nainen ongelma.

    1. Sote on yli puo­let kun­tien tehtävistä. Jos sote tehdään vaik­ka maakun­nal­lisek­si, se on oikeas­t­aan val­ta­va kun­tau­ud­is­tus, jos­sa maakun­ta muut­tuu kun­naksi ja kun­nat juri­disi­na yksikköinä jäisävät hoita­maan joitain vähäisiä tehtäviä taval­laan kunnanosahallintona.

  3. Jos sil­lä tarkoitet­ti­in sitä että viiden vuo­den kulut­tua voidaan henkilöstöä vähen­tää? Samal­la kun voimas­sa on rekry­toin­tikiel­to tiet­ty­i­hin toim­intoi­hin ja eläköi­tymi­nen, niin ainakin osa ongel­mas­ta häviää.

    Tietysti kun­tien velka­kan­ta on sil­lä aikaa ehtinyt kas­vaa ehkä 8 mil­jar­dia tai enemmän..

  4. “Se taas tarkoit­taa, että koko kun­ta-alalle tulee viiden vuo­den irti­sanomiskiel­to. Miten sil­loin vähen­netään henkilökun­taa 40 000 hengellä.”

    Ei mitenkään. Päinvastoin.

    Keskustelin Oulus­sa opet­ta­jana toimi­van ystäväni kanssa. Heitä uhkaa työuupumus. 

    Kymme­nen kun­nan kun­tali­itok­ses­sa entiset rehtorit ym. ovat nyt koulu­toimes­sa suun­nit­telijoina ym. He tehtail­e­vat nyt työk­seen “uud­is­tuk­sia”, mikä on tietänyt jatku­via muu­tok­sia ope­tus­toimes­sa ja opet­ta­jan tehtävissä.

  5. Tule­vien leikkausten vaiku­tus on kaksinker­tainen, sil­lä kun virkami­esten määrää/palkkoja leikataan, niin se madal­taa ostovoimaa. Eli yri­tys­ten tuot­teille, ja palveluille ei enää löy­dy yhtä hyvin mak­sukyky­isiä asiakkaita.

    Myös inflaa­tioon liit­tyy moninker­taisia nousu­painei­ta. Kun työn­tek­i­jöitä siir­tyy mas­soina eläk­keelle, niin tuote­taan paljon vähem­män. Siis tar­jon­ta vähen­tyy, joka on se rahan­määrän lisään­tymistä huo­mat­tavasti tehokkaampi inflaa­tion aiheuttaja.

    Globaaleista vaiku­tuk­sista BRICS-val­tioiden kasvu on yksi voimakkaim­mista. Hei­dän yhteinen BKT lie­nee jo paljon isom­pi kuin koko euro-alueen, ja kas­vaes­saan yli 5% vuodessa nos­taa hei­dän ostovoimaa todel­la tun­tu­vasti. Tämä tarkoit­taa sitä, että Euroopan ulkop­uolelta löy­tyy yhä enem­män kykyä ostaa raa­ka-ainei­ta, ja kysyn­nän kas­vaes­sa näemme täl­läkin alueel­la inflaa­tio­ta. Siis jos jonkun Suomes­sa ole­van keskus­sairaalaan remont­ti­in menisi 200-miljoon­aa, niin inflaa­tion jäl­keen men­nee yli 300-miljoonaa.

    On siis raken­neu­ud­is­tusten aika, ja niitä mah­dol­lisuuk­si­a­han riit­tää. Voimme lopet­taa kaiken­lais­ten tukien mak­samisen lento­ken­tille, jos­ta rahaa vuo­taa etelän-matkaa­jille, ja nopea hyö­ty tulee kun lail­lis­te­taan bor­del­lit. Täl­löin raiskausten, ja pelon määrä vähen­tyy nopeasti, ja kyseenalaisil­ta tahoil­ta valtiolle/kunnille ohjau­tu­vat verora­hat saadaan paikkaa­maan nopeasti syn­tyviä talousaukkoja.

  6. Lounais-Sipoon alueli­itok­sen yhtey­dessä v. 2009 Sipoon kun­ta jou­tui luovut­ta­maan koulun ja kak­si päiväko­tia Helsingille. Kaupun­gin palkkalis­toille siir­tyi Sipoos­ta 71 työn­tek­i­jää. Täten Helsin­gin kaupun­gin noin 39000 työn­tek­i­jälle muo­dos­tui irti­sanomis­suo­ja tämän vuo­den lop­pu­un asti.

    Älytön­tä.

    1. Kun­nanos­ali­itok­ses­ta ei syn­ny irti­sanomis­suo­jaa. Helsin­ki on aivan vapaae­htois­es­ti päät­tänyt, ettei se mis­sään olois­sa irti­sano henkilökun­taansa, mut­ta tämä päätös perus­tuu vapaaehtoisuuteen.

  7. Raimo K:

    Paras ratkaisu olisi kuitenkin se, että kun­tali­itok­sia ei tehtäisi, vaan ratkaistaisi­in sote-kysymys ensin, kos­ka se on se varsi­nainen ongelma.

    Olen samaa mieltä. 

    Mik­si lopet­taa kun­tia, kun niiden tehtävät voidaan siirtää alueelle/maakunnalle.

    Sen jäl­keen kun­ta sopeut­taa henkilöstön­sä niihin töi­hin, mitä jäl­jel­lä on. 

    Kos­ka vero­tu­soikeus olisi alueilla/maakunnilla, kun­nat saisi­vat rahaa vain niille jäävien tehtävien tehokas­ta hoitoa varten.

  8. Toisaal­ta — kun­tien säätöjä ei halua kukaan. Ei kukaan.

    Kun­nan työn­tek­i­jät liit­toi­neen ovat ensim­mäuisenä vastutamassa.

    Valien läh­estyessä kukaan uraansa jatka­va poli­itikko ei uskalla kan­nat­taa kun­tali­itos­ta tai työ­paikko­jen vähen­tämistä ja ulkois­tamista. Se syn­nyt­tää sen ver­ran melua, että paik­ka jää saamatta.

    Kun­ta­laiset suh­tau­tu­vat peri­aat­teel­lis­es­ti skep­tis­es­ti kaikki­in muutoksiin.

    Kun­nan johdon ja kun­nan per­in­teiseten val­ta­suku­jen näkökul­mas­ta on komee­ta kun kunal­la on väkeä ja val­taa. Siis kun­nan toimin­not ja henkilökun­nan määrä ovat kun­nan johdon uran mittare­it­ta, enem­män on parempi.

    Ode, näil­lä lähtöko­hdil­la kaikil­la on toki halua puhua “säätösitä” ja “raken­neu­ud­is­tuk­sista” kun vain mitään ei muute­ta. Ei tämä hom­ma tästä enää lähde ilman todel­lakin suur­ta kri­isiy­tymistä, vai kek­sitkö mitään näkökul­maa? Talousti­eteis­säkin jo myön­netään, etteivät ihmiset ole rationaalisia.

  9. “(Kun­tali­it­to tiedot­taa 7.12.2011) Kun­ta-ala kamp­pailee jo nyt erit­täin nopean henkilöstön eläke­pois­tu­man kanssa. Seu­raavien viiden vuo­den aikana kun­tien työn­tek­i­jöi­den eläke­pois­tu­ma on erit­täin nopeaa, kun eläk­keelle siir­tyy vuosit­tain 16 000–17 000 työntekijää.”

    Jos viidessä vuodessa jää eläk­keelle yhteen­sä n 80 000 kun­tatyön­tek­i­jää niin on siinä vielä varaa palkata 40 000 uut­ta ja silti väki vähe­nee 40 000:lla.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Sote on yli puo­let kun­tien tehtävistä. Jos sote tehdään vaik­ka maakun­nal­lisek­si, se on oikeas­t­aan val­ta­va kun­tau­ud­is­tus, jos­sa maakun­ta muut­tuu kun­naksi ja kun­nat juri­disi­na yksikköinä jäisävät hoita­maan joitain vähäisiä tehtäviä taval­laan kunnanosahallintona.

    Toiv­ot­tavasti tämä älytään tämän pal­stan ulkop­uolel­lakin. Muitakin tehtäviä mm. tei­den auraus, tulisi siirtää alue/maakuntatasolle. Ylipäätään sel­l­aiset tehtävät, joista on saatavis­sa keskit­tämäl­lä synergiaetua.

    Toisaal­ta, samal­la keinotekoiset ja kus­tan­nuk­sia lisän­neet porkkanali­itok­set pitää purkaa paikallisen vaikut­tamisen nimissä.

    Tämän jäl­keen kukaan tuskin voi enää vas­tus­taa sote-uud­is­tus­ta taloudel­lisil­la ja kotiseutusyillä.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­nanos­ali­itok­ses­ta ei syn­ny irti­sanomis­suo­jaa. Helsin­ki on aivan vapaae­htois­es­ti päät­tänyt, ettei se mis­sään olois­sa irti­sano henkilökun­taansa, mut­ta tämä päätös perus­tuu vapaaehtoisuuteen.

    Suomen Kuvale­hti väit­tää: “Irti­sanomis­suo­ja syn­tyy lain mukaan myös osakun­tali­itok­ses­sa, jos liitet­tävästä kun­nanosas­ta siir­tyy henkilöstöä liitoskump­panin palvelukseen.”
    (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/helsingin-39–000-tyontekijalla-on-irtisanomissuoja-syyna-71-ihmisen-siirtyminen-sipoosta)

  12. Samanaikaises­ti olete­taan melkein jokaisen kun­nan Suomes­sa osal­lis­tu­van kun­tali­itok­si­in. Se taas tarkoit­taa, että koko kun­ta-alalle tulee viiden vuo­den irti­sanomiskiel­to. Miten sil­loin vähen­netään henkilökun­taa 40 000 hengellä? 

    Tähän on harv­inaisen yksinker­tainen ratkaisu. Ei olete­ta kun­tali­itok­sia. Näin väkeä voi vähen­tää, jos niin pätetään, ja kulutkin saadaan pysymään helpom­min alhaisi­na. Kun­tali­itok­sista ei siis tule säästöjä, joten ne voi vapaasti näis­sä säästötalkois­sa uno­htaa (ehkä jo sik­sikin, että olisi hyvä keskit­tyä välil­lä itse asi­aan eli val­tion talouden kun­toon saattamiseen).

    Se pitää muis­taa, että kun­ta-alan suures­ta työn­tek­i­jämäärästä val­taosa on toteut­ta­mas­sa sotea ja koulu­tus­ta. Niistäkin voi säästää, mut­ta tämä tarkoit­taa tietenkin perus­palvelu­iden alasajoa. Muitakin pieniä säästöko­htia kun­tien taloudessa var­masti on, ja suuris­sa kun­nis­sa ehkä jopa liikaa yleishallintoa ja hallintoportaita.

    Kumpaan tässä siis tähdätään, perus­palvelu­iden leikkaamiseen vai vain turhan byrokra­t­ian ja kutien turhien tehtävien kar­simiseen? Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa ei kovin suuria säästöjä voi olet­taa, ja ensim­mäsessä pitää hyväksyä yhteiskun­nan perus­palvelu­iden jonk­i­nasteinen alasajo.

    (Muis­tu­tan vielä, että pitää käy­dä läpi myös muut säästökeinot kuin kuntatalous.)

  13. Tätä ris­tiri­itaa minäkään en ole voin­ut ymmärtää.

    Tom­mi Uschanov rin­nas­ti HSs­sa En ymmär­rä (= en voi sietää) kieli-ilmaisut.

    En voi sietää miten tätä kärkipoli­itikko­jen aivopierua aje­taan eteenpäin.

    Kun­nat voivat sopeut­taa henkilöstöään pidem­mäl­lä aikavälil­lä, mut­ta kyl­lä tässä ehtii kur­ki kuol­la ennenkuin suo sulaa ja viisi vuot­ta kuluu.

    Kun­tien säästökeinot on tosi vähäiset sil­loin kun henkilöstö­menoi­hin ei voi kajo­ta ja se johtaa pöhköi­hin pakkoleikkauk­si­in. Myy­dään kiin­teistöjä jot­ka oli­si­vat kun­nos­sa ja jätetään kun­nos­ta­mat­ta kiin­teistöjä, jot­ka sitä kipeästi tarvisivat.

    Soinin “nilk­ki” keskustelus­sa SDP:n Lindt­man tiesi, ettei kun­tatyön­tek­i­jöi­den suo­ja kahlitse jatka­maan samas­sa tehtävässä eikä samal­la palkalla.

    Olisi hyvä saa­da toteu­tuneista kun­tali­itok­sista nop­sasti taus­ta­ti­etoa miten laa­jalti täl­laisia tehtävän­imik­keen ja palka­nalen­nuk­sia on toteutettu.
    Toiseen suun­taan har­mon­isoin­ti kyl­lä toimii. Nou­date­taan aina sen liitoskaupun­gin palkkae­hto­ja, jos­sa on parhaat lisät ja johto saa tietysti koro­tuk­sen kun kun­takoko on kasvanut.

    Jos pääkaupunkiseudun kun­nat tek­i­sivät kun­tali­itok­set näil­lä ehdoil­la, olisi se harakiri koko maalle.

  14. Evert The Nev­er­Rest: Muitakin tehtäviä mm. tei­den auraus, tulisi siirtää alue/maakuntatasolle. Ylipäätään sel­l­aiset tehtävät, joista on saatavis­sa keskit­tämäl­lä synergiaetua. 

    Tuos­ta nimeno­mais­es­ta esimerk­istä olisin itse puo­lik­si eri mieltä. Isoim­mat maakun­tata­son yhteiset väylät voidaan aura­ta maakun­nan päätök­sel­lä ja rahoil­la, mut­ta jos lähin­nä kun­nan omia asukkai­ta palvele­vista kaduista puhutaan, sopi­van palvelu- ja siten rahankäytön tason valin­nas­sa on parem­pi nou­dat­taa sub­sidiari­teet­tiperi­aatet­ta. Syn­er­giae­tu­ja saa jo tarpeek­si sil­lä että kun­nat, jot­ka eivät halua han­kkia omaa kalus­toa, ostaa auraus­palvelu­ja koko alueel­la toimi­val­ta yrittäjältä.

  15. Irti­sanomis­suo­ja pois kokon­aan ja kun­nat yhteen, vaik­ka väk­isin. Suomeen riit­tää se 20–30 kun­taa, riip­puen tilanteesta. Elinkelpoisu­us on tapausko­htainen ja riip­puu kun­nan elinkeinorakenteesta.

    Jos pienessä kun­nas­sa on vaikka­pa tuot­toisa kaivos, tehdas, matkailua ja sen varas­sa elel­lään niin antaa men­nä vaan. Jos kun­ta roikkuu val­tiono­suuk­sien varas­sa niin lihoik­si ja äkkiä!

    Se kyl­lä nau­rat­taa miten Keskus­ta vas­tus­taa kun­tali­itos­ta vain ja ain­oas­taan sik­si, että Keskus­tan val­ta voisi muren­tua maakunnissa.

    Miten kur­jak­si kun­ta­lais­ten elämä täy­tyy tehdä oman val­lan­hi­mon nimissä?

    Nyt pitäisi ajatel­la kun­ta­laisia ja miten ne palve­lut voidaan jatkos­sakin tuot­taa sinne peräkylille saak­ka! Kun­nan­talon poterois­sa makaa­mal­la varmis­te­taan se, että palve­lut leikataan ja veroäyrit menevät hel­posti yli 25:n!

  16. @Osmo: Eläk­keelle siir­tyvien määrä riit­täisi, jos kaik­ki kun­nan työn­tek­i­jät voisi­vat siir­tyä tekemään tois­t­en­sa töitä, siis vaik­ka raken­nusvi­ras­ton osastopääl­likkö voisi siir­tyä terveyskeskuslääkäriksi.

    Merk­it­seekö tämä nyt myös sitä, että olet harkin­nut uudelleen kan­taasi tähän:

    http://www.soininvaara.fi/2008/03/13/miksei-vaihdeta-opettajia/

    Olet siis rehellis­es­ti valmis myön­tämään olleesi väärässä?

    1. kom­men­taat­tori, en nyt kerrtakaikkisest5i ymmärtänyt kom­ment­ti­asi. Mitä tekemistä on opet­tahjien työn­jaon järk­jeistämisel­lä tämän asian kanssa?

  17. > kom­men­taat­tori, en nyt kerrtakaikkisest5i ymmärtänyt kom­ment­ti­asi. Mitä tekemistä on opet­tahjien työn­jaon järk­jeistämisel­lä tämän asian kanssa?

    Näin asian, jol­la oli (kyl­läkin aika kaukainen) yhteys tähän asi­aan. Minus­ta siinä oli mah­dol­lisu­us sin­ul­la ker­rankin myön­tää tämä aikaisem­pi hölmöilysi (olen ennenkin yrit­tänyt) ja sit­ten päästä eteen­päin elämässä.

  18. muu­ta­ma neuvo:

    1.vihreät tekevät lakialoit­teen, jos­sa kun­tali­itosten irti­sanomis­suo­ja tippuu(vaikka)2vuoteen.

    2.ei pakkoli­itok­sia tarvitse tehdä, kun­han hal­li­tus vaan ei myön­nä ns. per­sauk­isille kun­nille harkin­nan­varaista tukea.

    Kyl­lä kun­nat itse sit­ten joutu­vat tekemään tarvit­ta­vat päätökset(kun rahaa ei ole) ja tähän taas val­tio voi antaa tukea jos esim 2kuntaa yhdis­tyy ja tulee hallinnol­lisia säästöjä.(siis sen irti­sanomis­suo­ja-ajan päätyttyä)
    Näin­hän Kou­volas­sakin tehdään-viisi vuot­ta myöhässä tosin.

  19. Jos kun­nanisät ei ilman 5 vuo­den irti­sanomis­suo­jia uud­is­tuk­sia lai­ta vireille, suo­ja on parem­pi olla ole­mas­sa kuin olla olemat­ta. Se päästäänkö säästö­tavoit­teisi­in muu­ta­ma vuosi aikaisem­min vai myöhem­min on kohta­laisen yhden­tekevää kun kestävyys­va­je on se varsi­nainen ongel­ma. Yksilö­ta­sol­lakin siir­tymäai­ka suun­nitel­la elämän­sä jatkoa, jos lähtö on tulos­sa, on ihan inhimilli­nen aja­tus. Enem­män mieti­tyt­tää kun­tali­itosten ketjut­tamis­mah­dol­lisu­us, eli 5 vuo­den välein uusia liitok­sia put­keen ettei irti­sanomis­suo­jaa menetetä. Sen voisi yksinker­tais­es­ti kieltää, eli yksi suo­ja per nup­pi tai kuntaliitos.

  20. Kun­tau­ud­is­tuk­sel­la saadaan suuret säästöt, kun se kohden­netaan oikein. Pikkukun­tien kanssa puuhastelu ei ole tulok­sekas­ta, mut­ta suurten kun­tien purkami­nen pienem­mik­si yksiköik­si tuot­taa nopeasti tulosta. Täl­lä het­kel­lä edullisin koko per capi­ta on Suomes­sa 30 000 asukasta.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Sote on yli puo­let kun­tien tehtävistä. Jos sote tehdään vaik­ka maakun­nal­lisek­si, se on oikeas­t­aan val­ta­va kun­tau­ud­is­tus, jos­sa maakun­ta muut­tuu kun­naksi ja kun­nat juri­disi­na yksikköinä jäi­sivät hoita­maan joitain vähäisiä tehtäviä taval­laan kunnanosahallintona.

    Juuri niin! Eri­no­mainen ajatus!
    (pait­si että eihän sen tarvitse olla maakuntamalli?)

    Ja ainakin meil­lä sote on 70% kun­nan budjetista.

  22. kom­men­taat­tori:
    @Osmo: Eläk­keelle siir­tyvien määrä riit­täisi, jos kaik­ki kun­nan työn­tek­i­jät voisi­vat siir­tyä tekemään tois­t­en­sa töitä, siis vaik­ka raken­nusvi­ras­ton osastopääl­likkö voisi siir­tyä terveyskeskuslääkäriksi.
    ‘snip’
    Olet siis rehellis­es­ti valmis myön­tämään olleesi väärässä? 

    Tämä tarkoit­ta­nee sitä, että mielestäsi raken­nusvi­ras­ton insinöörin pitäisi siir­tyä avoimeen ter­veyskeskus­lääkärin virkaan?

  23. Kun­nat eivät siis osal­lis­tu nuorisokamp­pan­jaan ainakaan rekry­toin­nein. Ai niin, eri­laista työ­pa­ja, har­joit­telu tms. toim­intaa rekrykiel­lot eivät tietenkään koske.

    Kokko­las­ta kajah­taa myöskin: 

    http://yle.fi/uutiset/kokkolan_tyontekijat_kaikki_mukaan_taloustalkoisiin/6847360

    “Henkilöstö on sitä mieltä, että kyl­lä vero­pros­ent­tia voisi nos­taa. Näin koko kaupun­ki osal­lis­tu­isi säästötalkoisi­in, eivätkä vain kaupun­gin työntekijät.”

  24. Edes vasem­mistopop­ulistien käsi­tys kun­tat­alouden säästöistä ja tuot­tavu­u­den nos­tamis­es­ta ei kai voi olla se, että sama henkilöstö (irti­sanomis­suo­ja) tekee vähem­män töitä (tehtävien kar­simi­nen). Joten jos kun­tau­ud­is­tus saadaan läpi, eduskun­nan on pystyt­tävä pois­ta­maan irtisanomiskielto.

  25. Vaik­ka en nyt eri­tyi­nen Helsin­ki-fani olekaan, arvostan Helsin­gin kaupun­gin tapaa työl­listää esimerkik­si monia vajaakun­toisia ja ihmisiä, joil­la syys­tä tai tois­es­ta voisi muu­toin olla vaikeuk­sia saa­da työtä yksi­tyiseltä puolelta. Helsin­ki työl­listää heitä myös käsi­tyk­seni mukaan, voin olla väärässä, asial­lisin työe­hdoin. Tämä on hieno asia. 

    Kun säästöi­hin ajaudu­taan, toivoisin, ettei taas ensim­mäisenä käy­dä heikoimpi­en kimp­pu­un, jot­ta hive­nen ylem­mäl­lä por­taal­la bileet jatkuisi­vat. Tämä ei edes usein säästä juuri mitään ainakaan laadun ja palvelun kär­simät­tä, sil­lä kyse on usein työstä, joka on pakko tehdä (siivous, ruoan­lait­to jne jne.).

    Tarvi­taan iso­ja päätök­siä ja kokeilu­ja. Eri­lais­ten viras­to­jen oper­oin­nin ulkois­tamista ja kil­pailut­tamista kaikkine pääl­liköi­neen voisi tutkia. Säästöt jäävät tor­sok­si, jos “osaa­jak­er­ros” pelaste­taan johonkin uuteen suo­jatyö­paikkavalvon­tae­limeen. Julkisen val­lan käyt­töä kon­trol­loitaisi­in tuomiois­tu­imien avul­la tavanomais­ten val­i­tusten kautta.

  26. Lisäk­si olisi kohtu­ullista huomioi­da Kataisen hal­li­tuk­sen aikaisem­mat leikkaus­päätök­set kun­tien val­tiono­suuk­si­in (3–4mrd), talous­la­man vaiku­tus kun­tat­alouteen sekä laa­jan eläköi­tymisen vaiku­tus kun­tat­alouteen. Kun­nat eivät siis joudu ratko­maan pelkästään raken­nepaketin tuo­mia kustannuspaineita.

    En myöskään käsitä kun­t­a­min­is­teri Virkkusen vas­taus­ta siitä, että kun­ta- ja soter­atkaisu­jen hyö­tyjä ei voi­da laskea etukä­teen. Kuin­ka hal­li­tus voi päät­tää yhtään mis­tään, ellei se laske etukä­teen toimien­sa vaiku­tuk­sia? Ja onhan meil­lä jo liu­ta suuria kun­tali­itok­sia, joiden vaiku­tuk­sia kun­tat­alouteen voidaan arvioi­da. Mut­ta ehkä vas­tauk­sia ei halu­ta kuul­la, kos­ka ne eivät sisäl­löltään vas­taa hal­li­tuk­sen intresse­jä.. Salo, Kokko­la, Kou­vola jne. Tilas­tonikkarien kan­nat­taisi pere­htyä kun­tien talous­lukui­hin ja tilas­toi­hin, ehkä jotain tietoa kuitenkin on saatavissa. 

    Ja itse blo­gin ytimeen, olen tässä asi­as­sa Soinin ja Soin­in­vaaran kanssa samoil­la lin­joil­la, eli 5 vuo­den takuu työ­paikan säi­lymiselle ei ole mah­dolli­nen näis­sä olois­sa ja tämä on yksi asia lisää siihen lis­taan, johon kir­jataan SDP:n jääräpäisiä ja tyh­miä lin­jauk­sia täl­lä vaalikaudelle.

  27. Ei irti­sanomi­nen voi enää tapah­tua noin vain vaan edel­ly­tyk­senä täl­lai­sis­sa kun­tali­itok­sis­sa on , että selvitetään uudelleensijoitusmahdollisuus.

    Kun­nat kuu­lu­vat ns suuri­in työ­nan­ta­ji­in ja ennenkaikkea edus­ta­vat julk­ista val­taa, jon­ka pitäisi toimia esimerkkinä muille työ­nan­ta­jille, joten niil­lä on se raskain velvoite uudellensijoitukseen.

    “Työ­nan­ta­ja ei voi suo­raan irti­sanoa työn­tek­i­jää, jos hänet voidaan sijoit­taa tai koulut­taa toisi­in tehtäviin. 

    Ensi­jais­es­ti työn­tek­i­jälle on tar­jot­ta­va hänen nyky­isiä tehtäviä vas­taavia toimia. 

    Työn­tek­i­jän voi siirtää vähäar­voisem­pi­inkin töi­hin, jos aikaisem­paan työhön rin­nastet­tavaa työtä ei ole tarjolla.
    Työn­tek­i­jälle on siis tar­jot­ta­va muu­ta hänen koulu­tus­taan, ammat­ti­taitoaan tai koke­mus­taan vas­taavaa työtä.

    Uusi työ voi olla osa-aikainen tai määräaikainen, jos muu­ta ei ole tarjolla

    Yri­tys, jol­la on toimip­is­teitä koko maas­sa tai use­assa maas­sa, on velvolli­nen tar­joa­maan työtä muil­takin paikkakun­nil­ta ja maista. 

    Työ­tar­jouk­sen on olta­va niin selkeä, että työn­tek­i­jä ymmärtää, että kysymyk­sessä on muun työn tar­joami­nen ja että työtä tar­jo­taan nimeno­maan irti­sanomisen vaihtoehtona. 

    Työn­tek­i­jäl­lä on oikeus kieltäy­tyä tar­jo­tus­ta muus­ta työstä ‚mut­ta jos työn­tek­i­jä kieltäy­tyy vas­taan­ot­ta­mas­ta muu­ta työtä hänen työ­sopimuk­sen mukaisen työn­sä lakat­tua, hänet voidaan irti­sanoa tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la perusteilla. 

    Jos työn­tek­i­jä kieltäy­tyy muus­ta kuin työ­sopimuk­ses­sa sovi­tus­ta työstä, ei tarkoi­ta sitä, että hän olisi itse irtisanoutunut.

    Tarvit­taes­sa työ­nan­ta­jan on jär­jestet­tävä työn­tek­i­jälle sel­l­aista uusien tehtävien edel­lyt­tämää koulu­tus­ta, jota voidaan molem­pi­en sopi­japuolten kannal­ta pitää tarkoituk­sen­mukaise­na ja kohtuullisena. 

    Uudelleenk­oulu­tus voi tilanteesta riip­puen olla perehdyttämis‑, täy­den­nys- tai jatkok­oulu­tus­ta. Sen laa­ju­ut­ta arvioidaan muun muas­sa työ­paikan koon perus­teel­la ja sen tulee olla työssä tarvit­tavaa ja työ­nan­ta­jan tarpeisi­in sopi­vaa. Työ­nan­ta­jan koulu­tusvelvol­lisu­us ei ulo­tu ammatil­lisen perusk­oulu­tuk­sen antamiseen.”

    - See more at: http://opuslex.fi/tyontekijan-uudelleensijoittamisvelvollisuus/#sthash.Qo61gpZi.dpuf

  28. Liian van­ha:
    Ei irti­sanomi­nen voi enää tapah­tua noin vain vaan edel­ly­tyk­senä täl­lai­sis­sa kun­tali­itok­sis­sa on , että selvitetään uudelleensijoitusmahdollisuus.
    jne.
    ‘snip’

    Kyl­lä kun­tali­itos olisi tuotan­nolli­nen ja taloudelli­nen syy, mut­ta laki estää irtisanomiset.

  29. Sha­keem:
    Vaik­ka en nyt eri­tyi­nen Helsin­ki-fani olekaan, arvostan Helsin­gin kaupun­gin tapaa työl­listää esimerkik­si monia vajaakun­toisia ja ihmisiä, joil­la syys­tä tai tois­es­ta voisi muu­toin olla vaikeuk­sia saa­da työtä yksi­tyiseltä puolelta. 

    Toki on hieno asia, mut­ta onko se kaupun­gin tehtävä? Maail­mas­sa on paljon hienoa ja humaa­nia jota en toi­vo helsin­gin kaupun­gin ryn­täävän tekemään. Vaik­ka olisi kuin­ka mukavaa ja kilttiä.

    Toivon että helsin­gin kaupun­ki muis­taa ydin­toim­intansa, tar­jo­ta mah­dol­lisim­man hyvä kaupun­ki helsinkiläisille asua. 

    Joskus tun­tuu, että tämä tehtävä hämär­tyy ratkaistes­sa kaikkia maail­man ongelmia.

  30. Hel­posti. Esimerkkinä Helsin­ki voisi kar­sia suurel­la kädel­lä toim­into­jaan. Yksi­tyiset vähin­tää yhtähyvin suo­ri­u­tu­isi­vat monista asioista kuten ruokailun jär­jestämis­es­tä. Kaupungilla yli 40 tuhat­ta työn­tek­i­jää kun vas­taavasti puo­let suure­mal­la, Tukhol­mal­la on 45 tuhat­ta. Tämä on sitä Suo­ma­laista tehokku­ut­ta, mis­sä verot­ta­ja reilul­la kädel­lä vie palka­n­mak­sajien taskus­ta rahaa tois­t­en taskuun..

    En ota edes kan­taa johta­ja-arma­dioi­hin, 5 vuo­den irti­sanomi­saikaan, yleiseen tehot­to­muu­teen työ­teossa ym ym ym.-.

    1. Beta
      Tila­soil­la vale­htelem­i­nen on vähän ikävää. Tiedät var­maankin hyvin, että Ruot­sis­sa kun­nan toimi­alue on kapeampi kuin Suomes­sa, kos­ka siitä puut­tuu kokon­aan ter­vey­den­hoito ja joukkoli­ikenne. Sin­un pitäisi laskea mukaan Tukhol­man läänin henkilökun­ta. Ruot­sis­sa kun­tasek­torin palveluk­ses­sa on huo­mat­tavasti suurem­pi osa väestöä kuin Suomessa.

  31. Raimo K: Kyl­lä kun­tali­itos olisi tuotan­nolli­nen ja taloudelli­nen syy, mut­ta laki estää irtisanomiset.

    Myös tuo uudelleen­si­joi­tus-koulu­tus- velvoite on lais­sa .Sitä varten on tuo pitkä yt-aika

    Eikä uudel­len­si­joi­tus ole suo­ma­lainen keksin­tö, sen alku on 30-luvun USA:ssa ja sieltä se on levin­nyt pikku hil­jaa Euroop­paan ja nyt 70 vuo­den kulut­tua jopa Suomeen.

    Tuo irti­sanomisuo­ja ei muuten suo­jaa tehtävä­muu­tok­sil­ta, ei ainakaan Kun­tali­iton mukaan, joten tuo irti­sanomis­suo­ja ei suo­jaa palka­nalen­nuk­sil­takaan, jos uusi tehtävä on alempipalkkainen.

    Irti­sanomis­pe­ruste astuu voimaan vas­ta kun on tutkit­tu uudelleensijoitus,-koulutus mah­dol­lisu­udet eikä tehtävää löydy.
    Tai työn­tek­i­jä kieltäy­tyy tar­jos­tus­ta tehtävästä.

    Eli ennen kuin päästään vetoa­maan tuo­hon viiden vuo­den suo­jaan niin toden­näköiseti uusi tehtävä on löy­tynyt tai henkilö irtisanottu/irtisanoutunut

    Itse olin Telessä töis­sä ja 1970-luvun lop­ul­la meitä oli n 20000 ja 1994 yhtiöit­tämisen yht­edessä enää 6000 .Siihen aikaan irti­sanomis­suo­ja oli vieläkin täy­del­lisem­pi kuin tänään , joten vähen­emä saati­in aikaisek­si luon­nol­lisel­la poistumalla.Yksiköitä ei ulkois­tet­tu, päin­vas­toin, jako Posti­in ja Teleen toi lisää henkilökuntaa.

    Sil­loinkin sovel­let­ti­in kuitenkin sään­töä, että jos tar­jo­tut tehtävät eivät kel­van­neet niin sen jäl­keen irti­san­ot­ti­in. Näin lähti muu­ta­ma sata ihmistä.

  32. Liian van­ha: Kun­nat kuu­lu­vat ns suuri­in työ­nan­ta­ji­in ja ennenkaikkea edus­ta­vat julk­ista val­taa, jon­ka pitäisi toimia esimerkkinä muille työ­nan­ta­jille, joten niil­läon se raskain velvoite uudellensijoitukseen.

    Kyl­lä nau­rat­taa kun jos­sain luki kun­nis­sa joudut­ta­van lähivu­osi­na irti­sanomaan ehkä jopa sato­ja työn­tek­i­jöitä 400 000:sta. Samaan aikaan Nokia on irti­sanonut tuhan­sia, Met­so heit­ti juuri yli 600 ja niin edelleen. 

    On siel­lä kun­nil­la kyl­lä nykyään niin tuulista, että jopa promille työvoimas­ta saate­taan irti­sanoa het­kel­lä minä hyvän­sä! Uskalta­vatko­han men­nä enää aamul­la töi­hin kun keikku­vat noin löysässä hirressä?

  33. Liian van­ha: Myös tuo uudelleen­si­joi­tus-koulu­tus- velvoite on lais­sa .Sitä varten on tuo pitkä yt-aika
    ‘snip’

    Uudelleen­si­joi­tusvelvol­lisu­us toki on eli siis velvol­lisu­us tar­jo­ta avoin­ta työ­paikkaa, mut­ta avoimia työ­paikko­ja­han vähen­nys­ti­lanteessa ei ole.

    Eikä sitä kaavoitusinsinööriä ter­veyskeskus­lääkärik­si siir­retä, vaik­ka olisikin, eikä kyl­lä lähi­hoita­jak­si van­hus­ten­huoltoonkaan. Eikä ole mitään koulutusvelvollisuutta.

  34. Sylt­ty: Kyl­lä nau­rat­taa kun jos­sain luki kun­nis­sa joudut­ta­van lähivu­osi­na irti­sanomaan ehkä jopa sato­ja työn­tek­i­jöitä 400 000:sta. Samaan aikaan Nokia on irti­sanonut tuhan­sia, Met­so heit­ti juuri yli 600 ja niin edelleen. 

    On siel­lä kun­nil­la kyl­lä nykyään niin tuulista, että jopa promille työvoimas­ta saate­taan irti­sanoa het­kel­lä minä hyvän­sä! Uskalta­vatko­han men­nä enää aamul­la töi­hin kun keikku­vat noin löysässä hirressä?

    Har­vas­sa ovat 400.000 työn­tek­i­jän kun­nat Suomessa.

  35. Sylt­ty: Kyl­lä nau­rat­taa kun jos­sain luki kun­nis­sa joudut­ta­van lähivu­osi­na irti­sanomaan ehkä jopa sato­ja työn­tek­i­jöitä 400 000:sta. Samaan aikaan Nokia on irti­sanonut tuhan­sia, Met­so heit­ti juuri yli 600 ja niin edelleen. 

    On siel­lä kun­nil­la kyl­lä nykyään niin tuulista, että jopa promille työvoimas­ta saate­taan irti­sanoa het­kel­lä minä hyvän­sä! Uskalta­vatko­han men­nä enää aamul­la töi­hin kun keikku­vat noin löysässä hirressä?

    Kun­nat ovat itsenäisiä hallintoyk­siköitä ja ver­rat­tavis­sa eril­lisi­in yhtiöi­hin. Kun­nat eivät ole edes kon­serni yhteen­sä itse­hallinton­sa vuoksi.
    Kun ver­rataan noi­ta kun­tako­htaisia irti­sanomis­määriä noi­hin yksi­ty­isi­in yhtiöi­hin nin liiku­taan samoissa suh­teel­li­sis­sa määrissä.

  36. Raimo K: Uudelleen­si­joi­tusvelvol­lisu­us toki on eli siis velvol­lisu­us tar­jo­ta avoin­ta työ­paikkaa, mut­ta avoimia työ­paikko­ja­han vähen­nys­ti­lanteessa ei ole.

    Eikä sitä kaavoitusinsinööriä ter­veyskeskus­lääkärik­si siir­retä, vaik­ka olisikin, eikä kyl­lä lähi­hoita­jak­si van­hus­ten­huoltoonkaan. Eikä ole mitään koulutusvelvollisuutta.

    Kyl­lä tuo koulu­tusvelvoitekin on,luepa tuos­ta linkistä.Se ei koske peruskoulutusta,joten insinööristä ei tarvitse koulut­taa lääkäriä,mutta insinööristä on koulutet­ta­va raken­nus­tarkas­ta­ja, jos sel­l­ainen paik­ka avautuu.

    Vaik­ka henkilöstöä vähen­netään niin ei se tarkoi­ta ettei myös täytet­täviä paikko­ja olisi esim jos raken­nus­puolen johta­jien paikko­ja vähen­netään niin raken­nus­tarkas­ta­jia voi jäädä eläk­keelle ja paikat on täytettävä

  37. Val­tiono­su­usjär­jestelmä pitäisi lakkaut­taa kokon­aan. On täysin kohtu­u­ton­ta, että suuril­ta kasvukeskuk­sil­ta revitään sato­ja miljoo­nia vuosit­tain ripolte­taviksi tuppukyliin.

    Täl­lä sit­ten tue­taan täysin elinkelvot­to­mia kun­tia, jot­ka eivät olisi ole­mas­sa ilman tätä tekohengitystä.

  38. Tämän päivän Kalevas­sa oli lääk­in­töneu­vos Niilo Keräsen kir­joit­ta­ma eri­no­mainen artikke­li “Kun­tien velvol­lisu­udet lisään­tyvät — miten siinä säästät”. Se on luet­tavis­sa noin viikon kulut­tua osoit­teessa http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/. Kerä­nen kuvailee usei­ta uuden päivystysase­tuk­sen aiheut­tamia kalli­ita seurauksia.
    Sylt­tyte­htaana näyt­täi­sivät ole­van per­fek­tion­is­tit virkamiehet, joi­ta heikot min­is­ter­it eikä eduskun­ta uskalla vas­tus­taa. Tai sit­ten poli­itikoil­la on piilevänä agen­dana tap­paa ter­veyskeskus­päivystyk­set suurkun­tien ulkopuolella. 

    Kus­tan­nus­vaiku­tus jää nähtäväk­si, mak­sa­ja tosin muuttuu.

  39. Seurasin eduskun­nan sote-keskustelua. Eduskun­nas­sa on 200 eri­laista mielipi­det­tä asiasta.

    Kun­tali­itok­sista saataisi­in kyl­lä toimin­nal­lista syn­er­giaa yhteenkas­vaneis­sa kun­nis­sa. Sitä vas­toin jo toteutetutkin hajal­laan ole­vien kun­tien yhdis­tämi­nen on tuonut vain lisäkus­tan­nuk­sia ja palvelu­iden heikentymistä.

    Tässä ketjus­sa on esitet­ty, miten sotea ei pidä tehdä kun­tali­itos edel­lä vaan alue/maakunta edel­lä, elikkä kyseiset tehtävät ja vero­tu­soikeus siir­retään alueille/maakunnille.

    Alue­ta­sol­la olisi suo­ril­la kansan­vaaleil­la val­i­tut val­tu­us­tot. Lisäk­si pitäisi enem­mistödemokra­t­ian dik­tatu­urin takia olla val­tu­us­ton lisäk­si toinen kamari.

    (Suomen val­tion nykyiset talous- ja muut ongel­mat johtu­vat pitkälti enem­mistödik­tatu­urista, kun määräen­em­mistösään­nöt pois­tet­ti­in eikä kansanäänestyk­siäkään tsaris­tisen perin­nön takia ole käytet­ty. Aivan samal­la taval­la, kuin hal­pa raha johtaa vääri­in investoin­tei­hin, help­po päätök­sen­teko johtaa mieli­v­al­taisi­in ja tuhoisi­in päätöksiin).

  40. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Vaik­ka henkilöstöä vähen­netään niin ei se tarkoi­ta ettei myös täytet­täviä paikko­ja olisi esim jos raken­nus­puolen johta­jien paikko­ja vähen­netään niin raken­nus­tarkas­ta­jia voi jäädä eläk­keelle ja paikat on täytettävä

    Enpä lukenut ko. asiana­ja­jan mielip­iteitä, vaan työ­sopimus­lakia, 4§ 2. mom.: “Työ­nan­ta­jan on jär­jestet­tävä työn­tek­i­jälle sel­l­aista uusien tehtävien edel­lyt­tämää koulu­tus­ta, jota voidaan molem­pi­en sopi­japuolten kannal­ta pitää tarkoituk­sen­mukaise­na ja kohtuullisena.”

    Eipä liene kohtu­ullista, että kun­ta koulut­taisi kus­tan­nuk­sel­laan kaavoitusinsinöörin raken­nusinsinöörik­si — eipä ole kun­nal­la sel­l­aista koulu­tusjär­jestelmää (eikä ole muil­lakaan työnantajilla).

  41. Evert The Nev­er­Rest:
    ‘snip’
    Alue­ta­sol­la olisi suo­ril­la kansan­vaaleil­la val­i­tut val­tu­us­tot. Lisäk­si pitäisi enem­mistödemokra­t­ian dik­tatu­urin takia olla val­tu­us­ton lisäk­si toinen kamari.
    ‘snip’

    Pikkuka­mar­it ovat melko laa­jasti jo käytössä 😉

    Eivätkä maakun­taval­tu­us­tot sen parem­min haja-asu­tusaluei­den palvelui­ta tur­vaa, päin­vas­toin, sil­lä haja-asu­tusaluei­den ongel­ma ei liity päätök­sen­tekoon vaan (kuten nimikin sanoo) hajanaiseen ja har­vaan asu­tuk­seen: ihmiset vähenevät ja niin pitää palvelu­idenkin vähetä.

  42. Heitän­päs tähän aiheeseen liit­tyen kysymyk­sen pohdittavaksi.

    Kumpiko on parem­pi vai­h­toe­hto, kovan työn ja onnis­tu­misen palk­it­sem­i­nen, vai laiskan ja huonon työn rankaiseminen?

  43. Raimo K: Eivätkä maakun­taval­tu­us­tot sen parem­min haja-asu­tusaluei­den palvelui­ta turvaa

    Kuka on kir­joit­tanut haja-asu­tusalueista? Ei kukaan.

    Kir­joit­ta­jan kan­nat­taisi sat­sta­ta postausten laatu­un eikä määrään.

  44. Raimo K: …Ja ainakin meil­lä sote on 70% kun­nan budjetista.

    Päätök­sen­teko entistä kauem­mas mak­sa­jas­ta, joten rahaa voidaan has­sa­ta entistä hul­vat­tomam­min. Oikea tavoite on tuon pros­ent­tio­su­u­den roima laskem­i­nen. Pieni har­joi­tustyö aiheesta, mikä oikeasti kuu­luu yhteiskunnalle. 😉

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Beta
    Tila­soil­la vale­htelem­i­nen on vähän ikävää. Tiedät var­maankin hyvin, että Ruot­sis­sa kun­nan toimi­alue on kapeampi kuin Suomes­sa, kos­ka siitä puut­tuu kokon­aan ter­vey­den­hoito ja joukkoli­ikenne. Sin­un pitäisi laskea mukaan Tukhol­man läänin henkilökun­ta. Ruot­sis­sa kun­tasek­torin palveluk­ses­sa on huo­mat­tavasti suurem­pi osa väestöä kuin Suomessa.

    Ruot­sis­sa kun­nal­lisvero on tasoa 30% ja siitä land­stingetin osu­us noin 40% ja kun­nan osu­us noin 60%, näin tyyp­il­lis­es­ti. Val­tion vero Ruot­sis­sa on sit­ten melko pieni eli tasoa 6% yms.

  46. Raimo K: Pikkuka­mar­it ovat melko laa­jasti jo käytössä 

    Eivätkä maakun­taval­tu­us­tot sen parem­min haja-asu­tusaluei­den palvelui­ta tur­vaa, päin­vas­toin, sil­lä haja-asu­tusaluei­den ongel­ma ei liity päätök­sen­tekoon vaan (kuten nimikin sanoo) hajanaiseen ja har­vaan asu­tuk­seen: ihmiset vähenevät ja niin pitää palvelu­idenkin vähetä.

    Ter­vey­den­huol­lon yksikkönä maakun­ta on selvästi kun­taa tarkoituk­sen­mukaisem­pi. Tietysti se ei takaa palvelu­ja joka kolka­s­sa, mut­ta lääkärien toimin­nan kannal­ta se olisi parem­pi. Saataisi­in toisil­ta kol­le­giaal­ista tukea ja voitaisi­in parem­min yhdis­tää eri tasot ter­vey­den­huol­los­sa. Ter­vey­den­huol­lon uud­is­tus olisi hel­poin­ta toteut­taa van­ho­jen sairaan­hoitopi­irien poh­jal­ta, nimi voi olla mikä tahansa. Niiden hallinto pitäisi vali­ta suo­ril­la vaaleil­la kun­nal­lis­vaalien yhteydessä.

    Isän­täkun­ta­malli­han näyt­tää ole­van muual­la maail­mas­sa täysin tun­tem­aton ja epädemokraat­ti­nen tekele.

    Odoton mie­lenki­in­nol­la THL:n esi­tys­tä asiasta.

  47. Evert The Nev­er­Rest: Kuka on kir­joit­tanut haja-asu­tusalueista? Ei kukaan.

    Kir­joit­ta­jan kan­nat­taisi sat­sta­ta postausten laatu­un eikä määrään. 

    Minä olen kir­joit­tanut haja-asu­tusalueista, etkö huomannut?

  48. Kalle: Päätök­sen­teko entistä kauem­mas mak­sa­jas­ta, joten rahaa voidaan has­sa­ta entistä hul­vat­tomam­min. Oikea tavoite on tuon pros­ent­tio­su­u­den roima laskem­i­nen. Pieni har­joi­tustyö aiheesta, mikä oikeasti kuu­luu yhteiskunnalle. 😉 

    Antaa­pa tul­la pari ehdo­tus­ta (edes) kar­sit­tavista asioista!

  49. Raimo K: Enpä lukenut ko. asiana­ja­jan mielip­iteitä, vaan työ­sopimus­lakia, 4§ 2. mom.: “Työ­nan­ta­jan on jär­jestet­tävä työn­tek­i­jälle sel­l­aista uusien tehtävien edel­lyt­tämää koulu­tus­ta, jota voidaan molem­pi­en sopi­japuolten kannal­ta pitää tarkoituk­sen­mukaise­na ja kohtuullisena.”

    Eipä liene kohtu­ullista, että kun­ta koulut­taisi kus­tan­nuk­sel­laan kaavoitusinsinöörin raken­nusinsinöörik­si – eipä ole kun­nal­la sel­l­aista koulu­tusjär­jestelmää (eikä ole muil­lakaan työnantajilla).

    Rakennsu­tarkas­ta­jan virkaan kel­paa­vat suo­raan niin raken­nusinsinöörit kuin kaavoitusinsinöörit, ei hei­dän koulu­tuk­ses­saan ole merkit­täviä eroja.
    Selvit­telin juuri mökki­ni kaa­va- asioi­ta paikallisen raken­nus­tarkaata­jan kanssa, joka yhteysti­eto­jen mukaan on takennusinsinööri.

    Ja har­va yri­tys koulut­taa enää itse, koulu­tus oste­taan ulkoa ja oppi­laitok­set räätälöivät tarvit­tavaa koulu­tus­ta joustavasti.Siitähän ne elävät.

    Näin tehti­in jo 80-luvul­la kun ihmisiä uudelleen­si­joitet­ti­in , joten ei tämä mitään uut­ta ole

  50. Liian van­ha: Rakennsu­tarkas­ta­jan virkaan kel­paa­vat suo­raan niin raken­nusinsinöörit kuin kaavoitusinsinöörit, ei hei­dän koulu­tuk­ses­saan ole merkit­täviä eroja.
    Selvit­telin juuri mökkinikaa­va- asioi­ta paikallisen raken­nus­tarkaata­jan kanssa, joka yhteysti­eto­jen mukaan on takennusinsinööri.

    Ja har­va yri­tys koulut­taa enää itse, koulu­tus oste­taan ulkoa ja oppi­laitok­set räätälöivät tarvit­tavaa koulu­tus­ta joustavasti.Siitähän ne elävät.
    ‘snip’

    Tot­ta kai raken­nus­tarkas­ta­jan virkaan kel­paa raken­nusinsinööri, mut­ta kaavoitus ja talon­raken­nus ovat eri asioita.

    Ja koulu­tus­fir­mat tosi­aan elävät koulu­tuk­ses­ta, terävä havain­to(!), mut­ta mikään työ­nan­ta­ja ei mak­sa tutk­in­toon johtavas­ta koulu­tuk­ses­ta — eikä mak­sanut 80-luvullakaan.

  51. Coun­try­boy: Ter­vey­den­huol­lon yksikkönä maakun­ta on selvästi kun­taa tarkoituk­sen­mukaisem­pi. Tietysti se ei takaa palvelu­ja joka kolka­s­sa, mut­ta lääkärien toimin­nan kannal­ta se olisi parem­pi. Saataisi­in toisil­ta kol­le­giaal­ista tukea ja voitaisi­in parem­min yhdis­tää eri tasot ter­vey­den­huol­los­sa. Ter­vey­den­huol­lon uud­is­tus olisi hel­poin­ta toteut­taa van­ho­jen sairaan­hoitopi­irien poh­jal­ta, nimi voi olla mikä tahansa. Niiden hallinto pitäisi vali­ta suo­ril­la vaaleil­la kun­nal­lis­vaalien yhteydessä.

    Isän­täkun­ta­malli­han näyt­tää ole­van muual­la maail­mas­sa täysin tun­tem­aton ja epädemokraat­ti­nen tekele.

    Odoton mie­lenki­in­nol­la THL:n esi­tys­tä asiasta.

    Olen kyl­lä maakun­ta­mallin kan­nal­la, nimeno­maan Ahve­nan­maan maakun­nan mallin kan­nal­la, se ei ole liian iso (voisi se tääl­lä man­tereel­la olla isompikin).

  52. Sip­ilän esi­in­tymi­nen Ylen ykkösaa­mus­sa oli muu­toin lin­jakas­ta, mut­ta kun kysyt­ti­in maakun­tien halli­nos­ta, hän selvästi kierteli eikä ollut oma itsensä. 

    Sip­ilästä jäi se se käsi­tys, että maakun­tia hal­lit­taisi­in kotikun­nista käsin. 

    Täl­lainen malli ei olisi kansan­val­tainen, vaan val­ta piilou­tu­isi maakun­nal­liseen pelinpolitiikkaan.

    Onko niin, että keskus­tas­sa on laskel­moitu, että jos alue/maakuntavaltuustot valit­taisi­in suo­ral­la kansan­vaalil­la, keskus­tan ase­ma oli heikom­pi kuin kotikunta/kabinetti ‑mallis­sa.

    Vaal­i­matem­ati­ikkaa en ole tästä mis­sään näh­nyt. Ehkä sitä on puoluetoimistoissa?

  53. Evert The Nev­er­Rest: Onko niin, että keskus­tas­sa on laskel­moitu, että jos alue/maakuntavaltuustot valit­taisi­in suo­ral­la kansan­vaalil­la, keskus­tan ase­ma oli heikom­pi kuin kotikunta/kabinetti ‑mallis­sa.

    Vah­vasti näyt­tää siltä. Hyvä aja­tus romut­tuu ainakin puoliksi.

    Maakun­ti­in pitäisi keskit­tää pait­si eräitä kun­tien toim­into­ja myös monia nyt val­tion vas­tu­ul­la ole­via tehtäviä. Nykyi­nen osit­tainen päällekkäisyys aiheut­taa sekä tehot­to­muut­ta että kus­tan­nuk­sia. Hyvä esimerk­ki oli TV:n 45-min­uutis­sa esitet­ty Muhok­sen Romun tapaus. Kun­ta valvoi yhtä, ELY toista, eikä kun­ta voin­ut puut­tua ELY:n osu­u­teen. Lop­putu­lok­se­na oli, ettei kukaan valvonut enää mitään.

    Itse asi­as­sa vas­ta maakun­ta­hallinto, jos­sa maakun­taval­tu­us­to valit­taisi­in suo­ril­la vaaleil­la ja jol­la olisi suo­ra vero­tu­soikeus, toisi aikaa myöten merkit­täviä säästöjä.

  54. Kyyti tulee ole­maan kylmää seu­raa­van 2:n vuo­den aikana kun­ta­puolel­la, kun nyt ne rahat oikeasti on loppu.

    Toisaal­ta taas hal­li­tus on kyken­emätön tekemään päätöksiä/säästöjä, kun ek-vaalit ja per­su­jen pelko ovat koko ajan ilmassa.

    Sää­lik­si käy seu­raavaa hal­li­tus­ta, kun nyky­hal­li­tus onnis­tui pitämään kulis­se­ja pystyssä- velkarahalla.

    Toisaal­ta taas jää his­to­ri­aan hal­li­tuk­se­na joka päät­tämät­tömyy­del­lään­sä sai aikaan oy Suo­mi ab:n velka­suh­teen kas­va­maan järkyt­tävi­in mittasuhteisiin.

    olisiko tämä hyvä tes­ta­ment­ti tuleville sukupolville tältä hallitukselta:
    http://www.youtube.com/watch?v=ojv56pp1kMk

    btw;onko lomau­tuskiel­to myös viidek­si vuodek­si, kun kun­nat liit­tyvät yhteen?

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Sote on yli puo­let kun­tien tehtävistä. Jos sote tehdään vaik­ka maakun­nal­lisek­si, se on oikeas­t­aan val­ta­va kun­tau­ud­is­tus, jos­sa maakun­ta muut­tuu kun­naksi ja kun­nat juri­disi­na yksikköinä jäisävät hoita­maan joitain vähäisiä tehtäviä taval­laan kunnanosahallintona.

    Ei se nyt ihan näin ole jos kat­so­taan Ruot­sia ja Tan­skaa. Verora­hoista kuiten­ki 60% menee primäärikun­nille Ruot­sis­sa. Ja Tan­skas­sa Regioneil­la ei ole suo­raa verotusoikeutta.

  56. Seu­raavas­sa on esimerkke­jä aloista, joista Ruotsin kun­nat (ei siis maakun­tata­so) vastaavat:

    – esik­oulut ja yhdek­sän­vuo­tiset peruskoulut
    – lukiot
    – van­hus­ten huolto
    – vammaishuolto
    – elatustuki
    – kirjastot
    – suun­nit­telu ja rakentaminen
    – ympäristön ja ter­vey­den suojelu
    – vesi
    – jätevesihuolto
    – katu­jen puhdistus
    – jätehuolto
    – hätä- ja pelastustoimi

  57. No, uusim­mas­sa Kun­tale­hdessä on main­in­ta Forssan kaupun­gin säästöistä 90-luvun lamas­sa: 1 miljoo­nan säästöil­lä saati­in aikaan 1,5 miljoo­nan kustannukset.
    Siitä vaan säästämään, kun se on niin helppoa 😉

  58. Olen havain­nut ja nyt on VATT on tutk­in­ut laa­jem­minkin, että kun­tali­itosten alla on tapana ottaa velkaa. Raportin mukaan v. 2009 liitoskun­nat otti­vat lisää velkaa 280 miljoon­aa euroa. Lisäk­si liitoskun­tien rahavarat hupeni­vat 120 miljoon­al­la eurolla.

    Viiala ja Toi­jala yhdis­tyivät muu­ta­ma vuosi sit­ten. Siinä liitok­ses­sa meno ja meinin­ki aset­tui isom­man ja velkaisen Toi­jalan mood­i­in. Verot ja velat jatka­vat nousuaan.

    Nyt kun­tau­ud­is­tuk­ses­sa Akaan itsenäisyys on vaakalau­dal­la. Akaa onkin päät­tänyt ottaa miljoonien velan teol­lisu­uhallin rak­en­tamista varten. Hal­li­in tule­van yri­tyk­sen omis­taa Venäjän toisek­si rikkain mies, oli­gark­ki Mihail Fridman.

  59. Raimo K:
    No, uusim­mas­sa Kun­tale­hdessä on main­in­ta Forssan kaupun­gin säästöistä 90-luvun lamas­sa: 1 miljoo­nan säästöil­lä saati­in aikaan 1,5 miljoo­nan kustannukset.
    Siitä vaan säästämään, kun se on niin helppoa 

    Toisaal­ta kun­tien meno­ja ja velvol­lisuuk­sia lisät­ti­in koko 2000-luvun ajan niin paljon, että ihme­tyt­tää miten niitä kus­tan­nuk­sia voi olla edelleen olemassa. 

    Sem­moista toimea kun ei kun­ta­puolel­la tun­nu ole­van, mihin panos­ta­mal­la ei saataisi moninker­taiesti säästöjä ja vas­taavasti säästämäl­lä aiheutet­taisi moninker­tais­es­ti kus­tanuk­sia. Kaiken jär­jen mukaan lisään­tyvien velvol­lisuuk­sien olisi pitänyt näkyä pikkuhil­jaa merkit­täv­inä säästöinä. Eipä ole näkynyt.

  60. Raimo K: Tot­ta kai raken­nus­tarkas­ta­jan virkaan kel­paa raken­nusinsinööri, mut­ta kaavoitus ja talon­raken­nus ovat eri asioita.

    Ja koulu­tus­fir­mat tosi­aan elävät koulu­tuk­ses­ta, terävä havain­to(!), mut­ta mikään työ­nan­ta­ja ei mak­sa tutk­in­toon johtavas­ta koulu­tuk­ses­ta – eikä mak­sanut 80-luvullakaan.

    Muisti näköjään pätk­ki, kyl­lä 80-luvul­la tar­jot­ti­in aiabn tutk­in­toi­hin tähtäävää koulutusta

    Esim teknikos­ta insinöörik­si ja insinööristä diplomi-insinööriksi

    Kun teknolo­gia vai­h­tui reletekni­ikas­ta tietoko­neo­h­jat­tuun ja kaapelit kuparista val­okaapelei­hin niin tarvit­ti­in uut­ta osaamista eikä sitä saa koulun penkiltäkään, kun yhtä aikaa pitää hal­li­ta molem­mat teknologiat

    Niin­pä räätälöi­ti­in koulu­tu­so­hjelmia, jois­sa saat­toi työn ohel­la opiskel­la ylem­män tutkin­non ja uuden teknologian.

    Koulu­tus oli tietysti sup­pea, kos­ka ne teknolo­gian alueet, jot­ka vielä oli­vat käytössä, eivät sisäl­tyneet opiskeluohjelmiin.

    Opiskelu oli oma­toimista ja luen­not ym oli­vat pääaosin viikon­lop­puisin ja iltaisin ja usein etäluentoina

    Eikä Son­era ollut ain­oa, myös Nokia ja yksi­tyiset puhe­lin­laitok­set osal­lis­tu­i­v­at koulutukseen.

    Työ­nan­ta­ja tuki koulu­tus­ta osal­lis­tu­mal­la koulu­tuk­sen kului­hin, anta­mal­la jonkin ver­ran vapaa­ta ja tuke­mal­la matko­ja tent­tei­hin etc

    Ja kun tuli NMT-GSM- kaapeli-tv teknolo­gioi­ta niin samoin menetelti­in näis­säkin yhteyksissä 

    Ja välit­täjistä koulutet­ti­in henkilöitä asi­akas­palvelu­un , valvo­moi­hin, henkilöstöhallintoon, talouteen

    Näis­säkin oli lop­pututk­in­toon tähtääviä kursse­ja, yleen­sä paikallis­ten kaup­paop­pi­laitosten kanssa

    Vas­taavasti asen­ta­jia uudel­lenk­oulutet­ti­in dig­itekni­ikkan, val­okaapelei­hin etc ja moni asen­ta­ja osal­lis­tui insinöörikoulutukseenkin.

    Ei ole ihme, jos Suomes­sa on paljon työt­tömyyt­tä, kun suurim­mal­la osal­la on sin­un kaltais­esi jäykkä asenne koulu­tuk­sen ja työte­htävien välillä.

    Kuitenkin suuri enem­mistö on sitä mieltä, että työt­tömän pitää ottaa vas­taan mitä työtä tahansa ?

  61. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Esim teknikos­ta insinöörik­si ja insinööristä diplomi-insinööriksi
    ‘snip’

    Niin­pä räätälöi­ti­in koulu­tu­so­hjelmia, jois­sa saat­toi työn ohel­la opiskel­la ylem­män tutkin­non ja uuden teknologian.

    Eikä Son­era ollut ain­oa, myös Nokia ja yksi­tyiset puhe­lin­laitok­set osal­lis­tu­i­v­at koulutukseen.

    Työ­nan­ta­ja tuki koulu­tus­ta osal­lis­tu­mal­la koulu­tuk­sen kului­hin, anta­mal­la jonkin ver­ran vapaa­ta ja tuke­mal­la matko­ja tent­tei­hin etc
    ‘snip’

    Ja tätä tar­jot­ti­in irtisanotuille?
    Ei kuu­losta uskottavalta.

  62. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Kaiken jär­jen mukaan lisään­tyvien velvol­lisuuk­sien olisi pitänyt näkyä pikkuhil­jaa merkit­täv­inä säästöinä. Eipä ole näkynyt.

    Eipä todel­lakaan. Lisään­tyneet velvoit­teet näkyvät lisään­tyneinä kus­tan­nuksi­na, kuten loogista onkin.

  63. Kuulin usko­mat­toman tari­na kun­nan raken­nus­tarkas­ta­jas­ta. Hän oli kohteessa tekemässä kat­sel­mus­ta toimen­pidelu­paa varten. 

    Asukas kysyi, mon­tako viikkoa luvan käsit­te­ly kestää? Raken­nus­tarkas­ta­ja sanoi, että yhtään viikkoa. Hän antaa luvan saman tien.

    Mon­tako­han asi­aa voitaisi­in kun­nis­sa tehdä saman tien, ja lyhentää/nopeuttaa pros­esse­ja, ja paljonko­han se säästäisi kaikkien aikaa ja vaivaa?

Vastaa käyttäjälle kommentaattori Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.