Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9.2013

24.9.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Ratikkahallin kaava

Pantiin viikoksi pöydälle. Yritykset lisätä asuntoja sinne, mihin virasto ei sitä esitä kilpistyi liikenteen meluun ja saasteisiin. Kustaa Vaasan tie (Lahdenväylän jatke) estää asuntojen rakentamisen ratikkahallien päälle ja Pasilan tunnelin suuaukko taas osaan Koskelantiestä. Pasilan tunnelin suuaukkoa ei ehkä koskaan tule siihen, mutta yleiskaava kuitenkin sitoo eikä lautakunta voi päättää, ettei se välitä valtuuston päättämästä yleiskaavasta. Hmm!

Vielä on mahdollisuus rakentaa olennaisesti korkeammaksi se, mitä asunnoiksi voitaisiin rakentaa. Onhan alue muutenkin vähän suurimittakaavaista.

Oulunkylän kaava

Vihreät olivat pyytäneet tämän pöydälle, koska halusivat rakentaa tontin tehokkaammin. Se on kuulemma mahdotonta, koska autot eivät mahdu ja koska pysäköinti maan alla on liian kallista. Pyysin uudestaan pöydälle selvittääkseni, onko totta, että tiheämpää ei kustannusten takia rakennettaisi.

Tämä pysäköintiasia on saatava parempaa asentoon, koska minusta paljon parempi tapa saada asuntoja 300 000 ihmiselle on vaiheittain tiivistää olevia kaavoja kuin vallata viheralueita asumiseen.

Muut asiat menivät esityksen mukaan yksimielisesti.

Kommentit

37 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9.2013”

  1. Daniel Federley kirjoitti 24.9.2013 kello 20:43

    Keskustelitteko varikolle johtavan ratikkaradan linjauksesta (Kunnalliskodintie/Koskelantie)? Uusille asukkaillehan saisi mainiot joukkoliikenneyhteydet Koskelantietä kulkevalla ratikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.9.2013 kello 22:38

    Keskusteltiin ratikkareitistä, mutta siitä ei päätetä tässä arkkitehtikilpailussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 24.9.2013 kello 22:16

    En ole tutustunut tarkemmin tähän pysäköintitapaukseen mutta ihmettelen kuitenkin. Mihin on kadonnut vanha tapa rakentaa maantasokerrokseen pysäköintipaikkoja joko talon pohjakerrokseen autotalleihin tai “katospaikkoja” rakentamalla talo pilareille ja ulkoseiniä vasta toisesta kerroksesta alkaen?

    Kieltääkö nykyiset paloturvallisuusmääräykset autojen säilyttämisen asuntojen alla ellei välissä ole metritolkulla betonia?

    Ei ne katutason autotallinovirivit tietenkään kauniita ole ja taitaa olla että niillä on saatu ratkaistu vain se 50-luvun tallitarve kun taloyhtiössä on ollut auto vain kamreerilla, apteekkarilla ja director cantuksella. Mutta nyt tarvittaisiin halpoja ja käteviä ratkaisuja. Jo joskus autopaikkojen kysyntä muuttuu, saa maantasoautotallista vain ovet näyteikkunaksi vaihtamalla yhteisöllisen kollektiivikokoontumistilan, keskiolutbaarin tai vaikka pienasunnon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.9.2013 kello 22:37

    Vanha hyvä tapa toimi silloin, kun autopaikkoja tarvittiin vain kohtuullinen määrä. Pysäköintinormi vaatii laitettavaksi niin paljon autopaikkoja, etteivät talon ensimmäiseen kerrokseen laitettavat autotallit riitä alkuunkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. juminy kirjoitti 24.9.2013 kello 22:43

    Eiks voida laittaa monikerroksinen kylmä halli yhelle parkkikentälle ja rakentaa taloja ihmisille seuraaville viidelle parkkikentälle? Vähän Herttoniemenrannan tyyliin, mutta niin, että käyttäjä maksaa paikan kokonaan eikä kolmannesta. Ei ehkä toimi just tässä, mutta noin niinkuin täydennysrakentamisessa laajemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  6. Kalle kirjoitti 24.9.2013 kello 23:34

    Jos pysäköinti maan alla on kallista, niin miksi saman tyyppinen tila muuhun tarkoitukseen on sitten halpaa? Olen joskus lukenut artikkelin aiheesta liittyen toimitilarakentamiseen ja se erosi pysäköinnin todellisuudesta. Minusta tuntuu, että joku vedättää. 🙁

    Muutenkin Oulunkylän täydenyskaavoittaminen tuntuu puuhastelulta. Alueelle kannattaa sen sijaan tehdä kunnon ruutukaava ja reippaasti rakennusoikeutta. Aika hoitaa ja alue tiivistyy.

    Kaavaan tulee tehdä isot, yhtenäiset massat juuri pääväylien varteen. Siihen on hyvä tehdä toimitilaa. Muutenkin tuntuu, että kaikenlaisia turhia kieltoja voitaisiin purkaa juuri tuosta. Jos joku haluaa asua hyvien liikenneyhteyksien varrella, se hänelle suotakoon ja tosellisuudessa ainoa häiritsevä tekijä tuossa on bussiralli. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2013 kello 7:36

    Jos maanalainen autokerros maksaa 1500 €/neliö, se on halpaa maanpäälliseen ker4rosalaan verrattuna, mutta on kuitenkin 45 000€/autopaikka. Auton vaatimasta tilasta ei nyt vaan ole totuttu maksamaan yhtä paljon kuin samasta tilasta asuntoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ari P kirjoitti 25.9.2013 kello 1:07

    Kannattaisi tulla Kuopioon katsomaan miten keskustan ja monien lähiöiden kerrostalojen autopaikat rakennetaan järjestelmällisesti maan alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  9. Jussi kirjoitti 25.9.2013 kello 7:57

    Asunnot rakennetaan nyt eri tavalla kuin ennen, mutta se ei näy päätöksenteossa. Melu ei ole enää ongelma. Aamulla taas ihmettelin kun menin ulos, kauhea paalujuntan meteli muutaman kymmenen metrin päässä kotoa. En ollut huomannut sitä sisällä.

    Uudessa asunnossamme kuuluu betoniseinään poraus vienosti, mikään muu ei ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  10. Kalle kirjoitti 25.9.2013 kello 8:29

    Osmo Soininvaara:
    Jos maanalainen autokerros maksaa …

    Ei sama harmaa betoninen raakatila voi maksaa autopaikkana moninkertaisesti verrattuna toimitilaan. Ymmärrän grynderien ansaintalogiikan myydä vähän kalliilla mielummin kuin paljon halvalla. Kyse on enemmän siitä, onko kustannuksiin piilotettu muutakin kuin grynderien katetta. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  11. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 25.9.2013 kello 8:48

    Osmo Soininvaara:
    Pysäköintinormi vaatii laitettavaksi niin paljon autopaikkoja, etteivät talon ensimmäiseen kerrokseen laitettavat autotallit riitä alkuunkaan.

    Tämä Revellin Hankoon suunnittelema talo on jäänyt mieleen kuuskutyluvun tulevaisuusmodernistisista pilariratkaisuista:

    http://goo.gl/maps/T76Vi

    Huimasti lennokkaampi kuin saman suunnittelijan näkyvin tuotanto Helsingin ydinkeskustassa – jossa siinäkin oli pysäköinti alunperin aika näkyvällä paikalla, kaiteineen.

    Tai tällainen Espoossa: http://goo.gl/maps/xOLze (jossa tilaa tosin ei ole hyödynnetty pysäköintiin lainkaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2013 kello 8:53

    Toivoisitko yleisesti kaupunkeihin tuollaista kaupunkimaisemaa? Lisäksi tuo ei riitä parkkinormin toteuttamiseen, ellei talosta tehdä perin matalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. K. Uokka kirjoitti 25.9.2013 kello 9:01

    Osmo Soininvaara:
    Toivoisitko yleisesti kaupunkeihin tuollaista kaupunkimaisemaa? Lisäksi tuo ei riitä parkkinormin toteuttamiseen, ellei talosta tehdä perin matalaa.

    Mitäs jos mietittäisiin vähemmän sitä miltä asiat subjektiivisesti näyttävät ja mietittäisiin enempi sitä, miten ne täyttävät ihmisten tarpeet (joista edullisuus on yksi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2013 kello 10:12

    Ihmisten tarpeita ovat myös esteettiset tarpeet. Ne muuttuvat myös rahaksi siirtyessään asuntojen hintoihin. Jos me olisimme kaavoittaneet Kruununhaan tuollaisilla hirvityksillä, aika halvalla sieltä saisi asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jari V kirjoitti 25.9.2013 kello 9:03

    Onko ratikkahallin aluetta mahdollista kaavoittaa siten, että tunnelin suuaukon ja Kustaa Vaasan tien viereen jätetään varaus asuntorakentamiselle?

    Olisi aivan kahjoa tehdä peruuttamaton päätös asuntojen rakentamatta jättämisestä kuvitteelliselle tunnelille laskettujen päästöjen takia. Jos koko tunnelia ylipäänsä tulee, sen valmistuminen on niin kaukana horisontissa, että autojen päästöt ovat jotain ihan muuta kuin tällä hetkellä. Onko tätä seikkaa edes arvioitu vai mennäänkö ihan sokeasti tämänhetkisen autokannan mukaan laadituilla arvioilla?

    Samoin se Kustaa Vaasan tie. Jos päästöarvauksen laskentaperuste otetaan ylhäältä annettuna, niin siitä huolimatta päästöjä saadaan vähennettyä muuttamalla tie kaduksi ja alentamalla nopeusrajoitusta. Ei tämä nyt voi taas niin mennä, että kun asuminen haittaisi maalaisten autoilua, luovutaan asumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  16. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 25.9.2013 kello 9:20

    Osmo Soininvaara:
    Toivoisitko yleisesti kaupunkeihin tuollaista kaupunkimaisemaa?

    Niinpä, tuo on oman aikansa ilmiö ja yksittäistapauksena tarpeeksi väljässä ympäristössä hauska kuriositeetti. Alunperin tuohon rakennetyyppiin liittyy kai arkkitehtonisesta puppugeneraattorista suollettu ajatus “luonnonläheisyydestä” kun talo ei katkaise maiseman näkymistä…

    Toisaalta maisema ei ole kauhean viihtyisä muutenkaan niin kauan kuin parkkinormia ei muuteta ja kivijalkaliikkeitä ei ole. Umpinainen kaakelipintainen elementtiseinä märstääntyneine saumoineen on monotonisena jatkuessaan ihan yhtä masentava.

    Kaduntasokerrokset eivät ole asuinkäyttöön haluttuja – ainakaan kadun puolella ja ilman sitä “rivitalotunnelmaista” terassia joka voidaan pihan puolelle liittää maantasoasuntoon.

    Ja pienille liikehuoneistoillekaan ei ole kysyntää (ainakaan “päättvän kadun varrella”, joka sen sijaan on asuntomarkkinoilla pätevä houkutuslause).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. happosai kirjoitti 25.9.2013 kello 10:32

    “kilpistyi liikenteen meluun ja saasteisiin.”

    Jotenkin kummassa hallin ympärille on onnistuttu rakentamaan taloja. Uusissa taloissa olisi vanhoja parempi äänieristys ja ilmanvaihto.

    Melunormi on sulaa hulluutta. Sanotaan että melu aiheuttaa stressiä ja heikentää unta. Näiden viranomaismääräysten pysäyttämien hankkeiden ansioista sitten ihmiset joko asuvat vanhoissa meluisissa taloissa tai sitten nukkuvat huonosti uudessa talossa valtavien asuntolainojen stressaamina.

    “mahdotonta, koska autot eivät mahdu”

    Eipä taida tässäkään vika olla autoissa, vaan sääntelyssä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  18. Risto Koivunen kirjoitti 25.9.2013 kello 10:34

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:
    Mihin on kadonnut vanha tapa rakentaa maantasokerrokseen pysäköintipaikkoja joko talon pohjakerrokseen autotalleihin

    En itse osaa pitää noita pohjakerroksen autotallipaikkoja 50- ja 60- luvun taloissa minään isona esteettisenä ongelmana, mutta eivät ne mitenkään erityisen tehokkaalta tilankäytöltä vaikuta; sille tallipaikalle kun on tavallisesti varattu pihalta sisäänajoväylää vähintään yhden parkkipaikan verran. Ja kadunvarsipysäköintiä nuo sisäänajoväylät kanssa rajoittavat.

    Tässä esimerkkitapaus Kannelmäestä (kolme tallipaikkaa per rappu):

    http://goo.gl/maps/4uK1C

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. Koti-isä kirjoitti 25.9.2013 kello 10:40

    “…Se on kuulemma mahdotonta, koska autot eivät mahdu ja koska pysäköinti maan alla on liian kallista…

    Tämä pysäköintiasia on saatava parempaa asentoon, koska minusta paljon parempi saada asuntoja 300 000 ihmiselle on vaiheittain tiivistää olevia kaavoja kuin vallata viheralueita asumiseen.”

    Eli taas kun puistosta leikataan pala asumiseen ja ruuhkautumisen pelossa rakennetaan uusia kaistoja, sillä lopulta vain mahdollistetaan nykynormien mukainen autopaikkojen määrä vaikkapa Oulunkylässä. Jossa on täydellisyyttä hipova joukkoliikenne (juna, jokeri, bussit).

    Kenen ehdoilla tätä kaupunkia kehitetään, kuka oikeasti haluaa jatkaa yllä mainitun tyyppistä politiikkaa?

    On tärkeää, että asiaa yritetään nostaa keskusteluun. Tämä perustavaa laatua oleva yhteys pitäisi jokaisen kaupunkilaisen tajuta. Oli maa miten harvaan asuttu, metsäinen tai soinen tahansa, kaupunkitila on aina rajallista (ja kallista). Ja on tehtävä valinta, varataanko se asumiseen, puistoille vai autoille. Nyt tuosta jaosta päättää “pysäköintinormi”.

    Eikös juuri autopuolue halunnut päästä eroon turhista säädöksistä ja edetä markkinoiden ehdoilla. Tässä olisi oikea paikka aloittaa määräysten karsiminen 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  20. Nestori kirjoitti 25.9.2013 kello 10:43

    Lainaus: “Vielä on mahdollisuus rakentaa olennaisesti korkeammaksi se, mitä asunnoiksi voitaisiin rakentaa olennaisesti korkeammaksi. Onhan alue muutenkin vähän suurimittakaavaista”
    ———————————————–

    Hyvä pointti! Kun katsoo naapuritaloja pohjoisen puolella, nousevat ne paljon korkeammalle kuin varikko.

    Kustaa Vaasantien liikenne on nykyisellään varsin vilkasta. Tien mahdollinen muuttaminen kaupunkibulevardiksi ei tee siitä kovin paljoa mukavampaa asuinpaikkaa alimmissa kerroksissa. Voisi kuvitella myös, että aamusta liikenteeseen lähtevästä ratikkakolonnasta lähtee aikamoinen meteli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. KariS kirjoitti 25.9.2013 kello 10:45

    Osmo Soininvaara:
    Ihmisten tarpeita ovat myös esteettiset tarpeet. Ne muuttuvat myös rahaksi siirtyessään asuntojen hintoihin. Jos me olisimme kaavoittaneet Kruununhaan tuollaisilla hirvityksillä, aika halvalla sieltä saisi asuntoja.

    Nythän niin Kalasatama kuin Jätkäsaarikin on kaavoitettu vielä paljon rumemmilla hirvityksillä. Jätkäsaaressakin haettu kaavoittajan mukaan jotain pariisilaisittain sekavaa kattomaailmaa ja saatiu aikaan vain sekavaa. Kuinka halpoja ne mahtaa olla jos rumuus on hinnan kriteeri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. EKK kirjoitti 25.9.2013 kello 12:21

    Eikö siitä viereiseltä Mäkitorpantien katualueelta voisi kaupunki vuokrata pysäköintitilaa taloyhtiölle? Samaan tapaan kuin tehdään vaikkapa Ruoholahdessa http://goo.gl/xSxa4C

    Mäkitorpantie on leveä ja siihen on suunnitteilla muitakin muutoskia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  23. Grejus kirjoitti 25.9.2013 kello 12:36

    “Kustaa Vaasantien (Lahden väylän jatke) estää asuntojen rakentamisen ratikkahallien päälle”

    Miten Kustaa Vaasan tie voi sen estää? Samalla tiellä on sata metriä pohjoiseen asuintalo tien toisella puolella ja pari sataa metriä etelään samalla puolella, Intiankadun risteyksessä.

    Jos melusta on kyse, nopeusrajoitus 50 ja 80 välillä muuttuu nykyisin juuri ennen ko. tonttia, joten tontin kohdalla ajetaan jo 80 km/h nopeudella. Olisiko suuri vaiva siirtää nopeusalueen rajaa 200 m pohjoiseen, Koskelantien rampin kohdalle??

    Luulisi liikennemerkkien siirtämisen 200 m olevan kansantaloudellisesti ja kansantajuisesti järkevämpää kuin satojen asuntojen rakentamattajättämisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  24. Grejus kirjoitti 25.9.2013 kello 12:38

    Ainiin, unohdin että Helsingissä nopeusrajoituksista ja kaavoituksesta vastaavat eri virkamiehet ja virastot eivät tunnetusti keskustele keskenään, jostain ELY:stä puhumattakaan, joten

    no can do.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2013 kello 13:01

    Nopeusrajoituksista Helsingissä vastaa KSV ja niin vastaa myös kaavoituksesta. Ainakin ne tuodaan kaupunkisuunnittelulautakuntaan päätettäviksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. a_l kirjoitti 25.9.2013 kello 13:14

    Oulunkylässä on paitsi tilaa, myös kustannuspaineita 50-60 -luvun talojen tullessa putkiremontti-ikään. Samaan aikaan vanhempien asuintonttien edulliset vuokrasopimukset ovat umpeutumassa.

    Valitettavasti kaupunki tekee täysin ylimitoitetulla parkkipaikkanormillaan täydennysrakentamisen kannattamattomaksi taloyhtiöille.

    Samalla kaupunki alkaa veloittaa tonteista ns. markkinavuokraa.

    Jossain mielessä tässä näkyy Helsingin skitsofreenisen asuntopolitiikan koko kuva: hinnat nousee, ja sääntely tekee uudisrakentamisen älyttömän kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  27. Mikko Särelä kirjoitti 25.9.2013 kello 14:07

    Kalle:
    Jos pysäköinti maan alla on kallista, niin miksi saman tyyppinen tila muuhun tarkoitukseen on sitten halpaa? Olen joskus lukenut artikkelin aiheesta liittyen toimitilarakentamiseen ja se erosi pysäköinnin todellisuudesta.

    Tässä voi olla myös erona käsitys siitä, mikä on kohtuullinen kustannus. Parkkipaikka vie ajoväylineen keskimäärin noin 30m2 tilaa, joten 50000€ pysäköintipaikka tarkoittaa noin 1600€/m2 kustannusta. Toimistokäyttöönhän tuollainen hinta on halpa kuin mikä, mutta harva autonkäyttäjä haluaa maksaa noin suurta kustannusta.

    Tuosta 30m2 tilavaatimuksesta noin puolet on sitä itse parkkipaikkaa ja puolet ajoväylää ja ajoramppeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  28. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 25.9.2013 kello 15:00

    Mikko Särelä:
    Tuosta 30m2 tilavaatimuksesta noin puolet on sitä itse parkkipaikkaa ja puolet ajoväylää ja ajoramppeja.

    Jolloin kadunreunassa maantasossa oleva autotalli ilman väylää ja ramppia olisi mahdollista toteuttaa halvemmalla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Nestori kirjoitti 25.9.2013 kello 15:06

    Grejus:
    “Kustaa Vaasantien (Lahden väylän jatke) estää asuntojen rakentamisen ratikkahallien päälle”

    Miten Kustaa Vaasan tie voi sen estää? Samalla tiellä on sata metriä pohjoiseen asuintalo tien toisella puolella ja pari sataa metriä etelään samalla puolella, Intiankadun risteyksessä.

    Jos melusta on kyse, nopeusrajoitus 50 ja 80 välillä muuttuu nykyisin juuri ennen ko. tonttia, joten tontin kohdalla ajetaan jo 80 km/h nopeudella. Olisiko suuri vaiva siirtää nopeusalueen rajaa 200 m pohjoiseen, Koskelantien rampin kohdalle??

    Luulisi liikennemerkkien siirtämisen 200 m olevan kansantaloudellisesti ja kansantajuisesti järkevämpää kuin satojen asuntojen rakentamattajättämisen.

    Siihen kaarevaan asuntolaan sillan toisella puolen jos tässä viitataan, niin sen saamaa rakenuslupaahan on ihmetelty kovastikin. No “tilapäinen” asuminenhan on sallittua typen oksideilla ja desibeleillä kyllästetyssä ympäristössä.

    Liikenneväylien varrelle on järkevää rakentaa palveluita ja työpaikkoja. Ne toimivat samalla melumuureina ympäristöön nähden. Voisi olettaa, että aika harva nauttii Mannerheimintien varren pölystä ja melusta. Siellä tilanne on hieman eri kun liikenteen määrä on kasvanut vasta talojen rakentamisen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Risto Koivunen kirjoitti 25.9.2013 kello 15:57

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Jolloin kadunreunassa maantasossa oleva autotalli ilman väylää ja ramppia olisi mahdollista toteuttaa halvemmalla…

    Aivan kadunreunassa olevassa autotallissa näkymät autotallista kadulle (ja toisin päin) voivat muodostua ongelmaksi, mikä voi olla liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Jari V kirjoitti 25.9.2013 kello 16:16

    Nestori: Voisi olettaa, että aika harva nauttii Mannerheimintien varren pölystä ja melusta.

    Ei tarvitse olettaa, kun voi katsoa asuntojen toteutuneita kauppahintoja. Ero hiljaisempiin lähikatuihin verrattuna on yllättävän pieni.

    Ei sillä, että minäkään Manskun vartta viihtyisänä pitäisin, mutta miten paljon ihmisiä pitää taas suojella heidän omilta valinnoiltaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  32. Jari V kirjoitti 25.9.2013 kello 16:27

    Kysymys blogi-isännälle:

    Jos ei kajota normeihin, muuttuisiko Koskelan varikkoalueen tilanne johonkin suuntaan pelkästään nopeusrajoitusta alentamalla? Alenisivatko hiukkas- ja meluarvot riittävästi? Onko tätä edes arvioitu?

    Nimittäin jos vastaus on, että muuttuisi, pitäisi ensi tilassa laskea hinta autoilijan aikasäästölle, jonka nykyinen rajoitus tuottaa katumaisempaan 50 km/h verrattuna. Kustannukseksi laitetaan toteutumatta jäävän asuntorakentamisen arvo. Voisi tulla aika kova sekuntihinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Daniel Federley kirjoitti 25.9.2013 kello 16:33

    Osmo Soininvaara:
    Keskusteltiin ratikkareitistä, mutta siitä ei päätetä tässä arkkitehtikilpailussa.

    Pitää kuitenkin tehdä virkamiehistölle yksiselitteisesti selväksi, mikä lautakunnan tahtotila on. Muuten on vaara, että pidätte kymmenen kokousta, jossa asiaa “ei vielä päätetä” ja sitten yhdennessätoista kokouksessa, kun joku nostaa asian keskusteluun, virkamiehet sanovat, että nyt on jo liian myöhäistä muuttaa mitään, kun kaikki on suunniteltu valmiiksi.

    Toivottavasti tahtotila on sellainen, että rata on järkevästi käytettävissä myös linjaliikenteen tarpeisiin. Asian voisi nostaa keskusteluun HSL:n hallituksessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  34. Jorma Nordlin kirjoitti 27.9.2013 kello 16:42

    Helsingin asunto-ongelmat ovat jatkuneet jo pitkään. Jotenkin tuntuu, että se on päättäjien tahto. He hyötyvät siitä jollain tavalla.

    “Yritykset lisätä asuntoja sinne, mihin virasto ei sitä esitä kilpistyi liikenteen meluun ja saasteisiin.”
    Loputtomasti selityksiä miksi ei voi milloin mihinkin rakentaa. Sitten puolueet “riitelevät” asuntopoliittisista linjauksista,
    tuloksena on ettei mikään etene. Kansalaiset maksavat kalliisti poliittisen haluttomuuden asian ratkaisemiseksi.

    “Helsinki on jälleen tänä vuonna jäämässä näyttävästi jälkeen asuntotuotannon tavoitteestaan. Tavoite on karannut koko 2000-luvun.”
    “Minun näkemykseni on, että Helsinki ei halua kaavoittaa vuokratalotontteja. Kaavoituksen pitäminen minimitasolla on yhteiskuntapolitiikan ohjauksen keskeinen väline, mutta sitä eivät päättäjät ilkeä ääneen sanoa, Pipatti sanoo Uudelle Suomelle.”

    “Kaavoissa voi hyvinkin olla satoja tuhansia kerrosneliömetrejä, mutta ne eivät ole rakennuskelpoisia. Siellä ei ole yhteyksiä, ei infraa rakennettuna ja omistusolosuhteet ovat sellaiset, että samalla alueella on useampia omistajia, Pipatti luettelee.”

    “Helsingin vapaana olevat tontit vaativat sellaisia rakenneratkaisuja, jotka ovat oikeasti vähän kalliita, Rauhamäki myöntää.”

    http://www.uusisuomi.fi/asuminen/62705-hylkiiko-helsinki-koyhia-ei-iljeta-sanoa-aaneen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Jorma Nordlin kirjoitti 27.9.2013 kello 16:44

    Onko asuntopolitiikassa kyse siitä, että kähmintä osataan taitavasti selitellä kaupunkilaisille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Kalle kirjoitti 27.9.2013 kello 18:33

    Osmo Soininvaara:
    …mutta on kuitenkin 45 000€/autopaikka…

    Yhdessä toisessa keskustelussa heitettiin väitteenä 55 000€ paikkaa kohti. Kun asiaa oli vähän aikaa vatvottu, tämä sama 55 000€ taho lähti huutokauppaan, joka päättyi johonkin vähän parin kympin päälle (20 000€). 😀

    Joskus tekisi mieleni penkaista tämä juttu oikeasti jonkun ammattilaisen kanssa. En oikein usko, että tuo pari kymppiäkään on mikään viimeinen sana.

    Mutta siinä mielessä Osmo olet oikeassa, ettei ole mitään tolkkua maksaa autopaikasta 55 000€:a. Tuossa tilanteessa kuitenkin ollaan, koska poliitiikot antavat gryndreille mahdollisuuden tehdä liian vähän autopaikkoja ja rahastaa niistä vähistä ihan mitä tahansa. Ongelmaahan ei olisi, jos rakentamisen sääntely ja rahoitus olisi terveellä pohjalla. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Jari V kirjoitti 28.9.2013 kello 9:06

    Kalle: Yhdessä toisessa keskustelussa heitettiin väitteenä 55 000€ paikkaa kohti. Kun asiaa oli vähän aikaa vatvottu, tämä sama 55 000€ taho lähti huutokauppaan, joka päättyi johonkin vähän parin kympin päälle (20 000€).

    Eli huutokaupasta saatava markkinahinta ei vastaa rakentamiskustannusta. Ikään kuin juuri tästä olisi ollut jossain puhetta…

    Mutta siinä mielessä Osmo olet oikeassa, ettei ole mitään tolkkua maksaa autopaikasta 55 000€:a. Tuossa tilanteessa kuitenkin ollaan, koska poliitiikot antavat gryndreille mahdollisuuden tehdä liian vähän autopaikkoja ja rahastaa niistä vähistä ihan mitä tahansa.

    Grynderihän saa tehdä ihan niin monta parkkipaikkaa kuin haluaa, kunhan minimimäärän saneleva normi toteutuu. Jostain syystä niitä rakennetaan just sen verran kuin on pakko, ei enempää. Mikähän voisi olla syynä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

Jätä vastaus