Teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet käyttöön

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Sadoil­latuhan­sil­la kun­toil­i­joil­la on käytössään sykemit­tari, joka pysty­isi tun­nista­maan joidenkin sydän­sairauk­sien oireet. Valmis­ta­jat eivät ole otta­neet tätä omi­naisu­ut­ta käyt­töön, kos­ka pelkäävät kalli­ik­si käyviä oikeu­denkäyn­te­jä Yhdys­val­ta­lai­sis­sa tuomiois­tu­imis­sa, kun laite onkin tulkin­nut väärin. 

= = = =

Ter­vey­den­huoltomme ongel­mat ovat peruster­vey­den­huol­los­sa. Kaik­ki eivät saa riit­tävää hoitoa tavanomaisi­in sairauk­si­in eikä erikois­sairaan­hoitoon seu­lota poti­lai­ta yht­enäisin perustein. Peruster­vey­den­huol­lon ongelmista on puhut­tu niin kauan ilman tulosta, että kan­nat­taa miet­tiä, onko se organ­isoitu kokon­aan väärin. 

Kun­tien edessä ole­vat jät­timäiset säästöt voivat vau­ri­oit­taa peruster­vey­den­huoltoa entis­es­tään ja pahasti. Peruster­vey­den­huolto pitäisi pystyä jär­jestämään tehokkaasti ja hal­val­la. Sen tuot­tavu­ut­ta pitäisi siis lisätä. Hel­poin­ta on kar­sia ter­veyskeskus­lääkäreille kasaan­tunei­ta tehtäviä, jot­ka eivät liity poti­laan ter­vey­den ylläpitämiseen, mut­ta sivu­u­tan tämän. 

Sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen suurku­lut­ta­jat tarvit­se­vat kovin eri­laista suhdet­ta ter­vey­den­huoltoon kuin väestön suh­teel­lisen ter­ve enem­mistö. Keski­tyn tässä jälkimmäiseen. 

Hyv­in­voivan enem­mistön palvelu­jen tuot­tavu­ut­ta on mah­dol­lista paran­taa olen­nais­es­ti otta­mal­la käyt­töön nykytekni­ikan suo­mat mah­dol­lisu­udet, mut­ta se edel­lyt­tää ennakkolu­u­lot­to­muut­ta ja monien määräys­ten kumoamista. 

Kas­va­va osa väestöstä han­kkii itse tietoa ter­vey­destään. Hyviä mut­ta valitet­tavasti myös huono­ja lähteitä löytää netistä. Pitäisi olla jokin tapa ser­ti­fioi­da asial­liset ter­veyssivut. Lehdis­sä julka­ista­vat ter­veysriske­jä mit­taa­vat testit ovat tois­taisek­si viihdet­tä, mut­ta niistä voi kehit­tyä merkit­tävä seulontakanava.

Markki­noille tulee yhä enem­män lait­tei­ta, joil­la ihmiset voivat tarkkail­la ter­vey­den­ti­laansa kotona ja tehdä yksinker­taisia teste­jä. Veren­paine­mit­tari kotona on hal­pa ver­rat­tuna sään­nöl­liseen veren­paineen mit­taamiseen ter­veysase­mal­la. Dia­betespoti­las voi jo mita­ta veren sok­erin kotona. Seu­raavak­si tull­e­vat kotona tehtävät INR-testit Mare­van-poti­laille. Sykemit­tarin valmis­ta­jat var­maan oppi­vat tekemään tuote­selosteen­sa niin, että se kestää amerikkalaises­sa tuomiois­tu­imes­sa. Uusia todel­la yllät­täviä koti­lab­o­ra­to­ri­oon sovel­tuvia lait­tei­ta on tulossa. 

Ennakkolu­u­lot­to­mia tapo­ja ei pidä kai­h­taa. Suomes­sa olete­taan ole­van parisa­taatuhat­ta tietämät­tään dia­betes­ta sairas­tavaa. Koira on help­po opet­taa hais­ta­maan dia­betes. Dia­beteskoira pysty­isi seu­lo­maan kym­meniä ihmisiä tunnissa. 

Moni kom­mu­nikoi lääkärin kanssa pienistä vaivoista mielu­um­min netis­sä eikä se vie taval­lis­es­ti lääkärin aikaa paria min­u­ut­tia enempää. 

Kaik­ki tämä voi lisätä ter­vey­den­huol­lon tuot­tavu­ut­ta aivan tavat­tomasti, mut­ta vain jos se organ­isoidaan oikein. Täl­löin pitäisi myös pystyä siirtämään tehtäviä, val­taa ja vas­tu­u­ta. Ter­veyskeskus­po­h­jainen jär­jestelmä on tähän nykyisessä muo­dos­saan liian jäykkä. Tarvi­taan säädös­muu­tok­sia, jot­ka tekevät uuden­laisen toimin­nan mah­dol­lisek­si ja lääkärille insen­ti­ivi ottaa niitä käyttöön.

Maail­mal­la tavanomaisin tapa hoitaa yleis­lääkärin toin­ta on ammat­in­har­joit­ta­jana toimi­va per­helääkäri, jot­ka toimi­vat yleen­sä lääkärikeskuk­sis­sa. Voisiko ter­veyskeskuk­si­in ottaa lääkäreik­si myös ammat­in­har­joit­ta­jia, jot­ka hoita­vat oman väestö­vas­tu­un­sa ja vain sen? Ruotsin kaltainen mah­dol­lisu­us vali­ta ter­veyskeskuk­sen sijaan yksi­tyi­nen lääkäri edel­lyt­täisi monikanavaisen rahoituk­sen purkua. Väestö­vas­tu­us­ta pääosan tulois­taan saa­van lääkärin kan­nat­taa suosia keveitä yhtey­den­pit­o­muo­to­ja ja rohkaista poti­laitaan oma­toimiseen ter­vey­den­ti­lansa tarkkailuun. 

148 vastausta artikkeliin “Teknologian tarjoamat uudet mahdollisuudet käyttöön”

  1. Ongel­ma ei ole pelkästään tuote­selosteessa vaan lääketeit­eel­lisen diag­nos­ti­ikkalait­teen tekem­i­nen vaatii ker­talu­okkia kovem­man byrokra­t­ian kuin sport­ti­lait­teen. Ihan sama­han on kyseessä etä jos myyt jotakin vaikka­pa luon­nos­ta peräisin ole­vaa tuotet­ta elin­tarvikkeena, byrokra­tia on kevyt mut­ta yritäp­pä myy­dä tasa sama aine lääkkeenä.
    Kyse ei ole edes pelkän byrokra­t­ian kuluista vaan tarvi­taan laa­jo­ja tutkimuk­sia jois­sa lait­teen toimivu­us todistetaan.

  2. Kuulkaa se bulk­ki ei tule siitä, että kätel­lään luotet­tavu­ut­ta uhku­vaa lääkäriä ja keskustel­laan veren­painelääk­keestä. Se tulee siitä, kun lanssi kul­jet­taa n:nnen ker­ran kaatunut­ta mon­i­sairas­ta mum­moa, joka vielä tältä keikalta saat­taa pis­sat­ule­hduksi­neen selvitä tai sit­ten ei.

  3. EU:ssa asi­aa kos­kee direk­ti­ivi lääketi­eteel­li­sistä lait­teista 93/42/EEC. Ongel­mana direk­ti­ivis­sä (ja USA:n vas­taavas­sa lain­säädän­nössä) on tiuk­ka vas­tuu ja luotet­tavu­uskysymyk­set. Mobi­iliter­vey­den­huol­los­sa tieto kul­kee vähin­täänkin inter­netin, ehkä matka­puhe­lin­verkon, jopa Blue­tooth­in yli, jol­loin luotet­tavu­u­den todis­t­a­mi­nen käy haastavaksi.

  4. Osmo: ” Koira on help­po opet­taa hais­ta­maan dia­betes. Dia­beteskoira pysty­isi seu­lo­maan kym­meniä ihmisiä tunnissa.”

    Koiria on opetet­tu hais­ta­maan hypo­glykemia eli alhainen veren­sok­eri. Se on eri asia.

  5. Yksi­ty­is­tetään ter­vey­den­hoito. Estetään monop­o­lit kieltämäl­lä yli 5% markki­nao­su­udet, esimerkik­si. Vapaa yri­tys­toim­inta ei toi­mi, se on nähty. Pie­nille ja aloit­taville veronalen­nuk­sia jot­ka rahoite­taan suurten veronkorotuksilla.
    Mullis­te­taan yri­tys­toim­inta, se tarvit­see rakennemuutoksia

    1. Sydän­si­ir­rois­sa viiden pros­entin markki­nao­su­us tarkoit­taa, että sydän­si­ir­to­ja tar­joavia sairaaloi­ta on ainakin 20. Yhdel­lä pär­jätään nytkin.

  6. kieltämät­tä huvit­tavaa olet­taa, että diag­noosit tehtäisi­in kymme­nen vuo­den päästä nykymenetelmin. Tästä päästään isom­paan aiheeseen. Miten­hän lääkärit( ja muut koulute­tut, esim. DI, lakimies yms.) tul­laan val­it­se­maan, kun hak­i­joi­ta on val­tavasti vapaisi­in työ­paikkoi­hin nähden?

    Kun hak­i­joi­ta on paljon ver­rat­tuna avoimi­in työ­paikkoi­hin, koros­tu­vat haus­sa työlle peri­aat­teessa asi­aan kuul­lumat­tomat asi­at kuten ulkonäkö. USA:n tai Aasian yömarkki­noil­la ei ilmeis­es­ti esimerkik­si näy kovinkaan paljon erimuo­toisia neniä. Sama kult­tuuri rantau­tunee Suomeenkin. Mut­ta se on asia erikseen.

  7. ij:
    EU:ssa asi­aa kos­kee direk­ti­ivi lääketi­eteel­li­sistä lait­teista 93/42/EEC. Ongel­mana direk­ti­ivis­sä (ja USA:n vas­taavas­sa lain­säädän­nössä) on tiuk­ka vas­tuu ja luotet­tavu­uskysymyk­set. Mobi­iliter­vey­den­huol­los­sa tieto kul­kee vähin­täänkin inter­netin, ehkä matka­puhe­lin­verkon, jopa Blue­tooth­in yli, jol­loin luotet­tavu­u­den todis­t­a­mi­nen käy haastavaksi. 

    MDD (Med­ical Devices Direc­tive, yllä­mainit­tu) ja FDA:n vas­taa­va sään­nöstö ovat hyvän­tah­toista reg­u­laa­tio­ta, jol­la voi olla melkoisia sivu­vaiku­tuk­sia. MDD:kin on laa­jen­tunut koko ajan, viimeis­esek­si ohjel­moistoi­hin. Noin peri­aat­teessa kaik­ki poti­las­datan kanssa kos­ke­tuk­sis­sa ole­va ohjelmis­to luokitel­laan lääk­in­tälait­teek­si, jon­ka jäl­keen sille tulee huo­mat­ta­va määrä eri­laisia raskai­ta vaa­timuk­sia. (Kuitenkin toimis­to-ohjelmis­tot on rajat­tu tästä ulkop­uolelle, mut­ta rajaus on epäselvä.)

    Tämä johtaa tilanteeseen, jos­sa minkä hyvän­sä lääketi­eteel­liseen käyt­töön menevän tuot­teen tekemiskus­tan­nuk­set kas­va­vat huo­mat­tavasti. Tämän mak­sa­vat käyt­täjät, mut­ta samal­la nousee markki­noil­letu­lokyn­nys ja uuden teknolo­gian kehit­tämisen kyn­nys huo­mat­tavasti. Hin­tana on lääketi­eteel­lisen teknolo­gian käyt­tööno­ton hitaus.

    Ihan konkreet­tise­na esimerkkinä on äly­puhe­limeen tehty sovel­lus, joka aut­taa virt­sat­estin tulkin­nas­sa. Poti­las tekee virt­sas­taan testin testil­iuskalla ja kuvaa liuskan tarkoi­tus­ta varten olevas­sa jär­jestelyssä puhe­limel­laan. Puhe­lin analysoi virt­sat­estin tulok­set liuskan värimuu­tosten perus­teel­la ja kir­jaa tulok­sen ylös.

    Van­hal­la taval­la poti­las itse olisi kat­sonut väritäpät liuskas­ta ja kir­jan­nut tulok­sen mus­takan­tiseen ruutupaperivihkoon.

    Uusi tapa on nopeampi, tarkem­pi (ihmisen silmä ei ole kovin hyvä kvan­ti­tati­ivises­sa värien analysoin­nis­sa) ja vähem­män virhealtis (kir­jauk­sen kir­joi­tusvirheet). Lisäk­si tulok­set ovat hel­posti hyö­dyn­net­tävässä muodossa.

    Ja mitä tapah­tui? FDA puhal­si pelin poik­ki, kos­ka sovel­lus oli lääketi­eteelli­nen sovel­lus, jon­ka pitää saa­da FDA:n hyväksyn­tä. (Jota se tuskin voi äly­puhe­limeen saada.)

    Tässä kitey­tyy reg­u­laa­tion taus­ta-aja­tus. On ihan ok, jos lääkäri, poti­las tai joku muu ihmi­nen tekee virheitä. On täysin mah­do­ton aja­tus, jos ohjelmis­to tekee virheen tai toimii väärin.

    Lop­putu­los on se, että kun yritetään osaop­ti­moi­da konei­den tekemiä vähäisiä virheitä nol­laan, samal­la jar­rute­taan teknolo­gian kehi­tys­tä ja nos­te­taan hin­taa. Tässä ei huomioi­da sitä, että teknolo­gian laa­ja saatavu­us vähen­täisi ketjus­sa toimivien ihmis­ten tekemiä virheitä. Lääketiede on luon­teeltaan tilas­tolli­nen laji, niitä virheitä syn­tyy väistämät­tä val­ta­va määrä.

    En ole puhu­mas­sa reg­u­loimat­toman maail­man puoles­ta. On ihan selvä, että kaiken poti­laan kannal­ta invasi­ivisen (implanteista sydän­mon­i­tor­ei­hin) tarpeis­ton pitää täyt­tää tiukat vaa­timuk­set. Asi­as­ta olisi kuitenkin syytä käy­dä ihan numeroi­hin perus­tu­vaa dialo­gia, kos­ka reg­u­laa­ti­ol­la on taipumus hiip­iä ja kas­vaa, eikä sekään ole aivan harmitonta.

    = = =

    Poti­las­datan luotet­tavu­us ja var­men­net­tavu­us on toinen ongel­ma. Siinä tun­tuu välil­lä siltä, että pankki­ta­soinen var­men­nus ei oikein tun­nu toim­i­joille riittävän.

    Ja kuitenkin ter­vey­den­huol­lon dataan liit­tyneet tieto­tur­vaon­gel­mat ovat käytän­nössä kaik­ki sitä, että ihmiset ovat uteliai­ta, ihmiset hölöt­tävät. Ei niitä tieto­ja verkkoli­iken­teestä ole nap­at­tu, vaan ihan ruudulta.

    Tässäkään kyse ei ole siitä, että data pitäisi säi­lyt­tää julkisel­la web­bi­sivul­la kaikkien saatavil­la. Asi­as­sa kuitenkin pitäisi olla jokin järkevä rajaus.

    = = =

    Osmo on siinä ihan oikeal­la asial­la, että ter­vey­den­huol­los­sakin tehtäviä ja tekemisiä pitää pystyä tarkastele­maan kri­it­tis­es­ti. Tämä kos­kee myös eri­laisia tur­val­lisu­us­vaa­timuk­sia, kos­ka nekin voivat men­nä kokon­aisu­u­den kannal­ta överiksi.

    (Ja käytetään­hän noi­ta sykevöitä… Ainakin min­ul­la on tut­tava­pi­iris­sä tapaus, jos­sa henkilö tajusi painua lääkäri­in kään­nät­tämään ryt­miään, kun sykemit­tari alkoi sekoilla.)

  8. Sitra pisti pystyyn Tal­tioni osu­uskun­nan joka tukee täl­laista toim­intaa kts. http://www.taltioni.fi/fi

    Tietysti suuret jär­jestelmä­toimit­ta­jat ovat kauhuis­saan mah­dol­lisu­ud­es­ta että pienyri­tyk­set voisi­vat tuot­taa ter­veys sovel­luk­sia avoimen rajap­in­nan välityksellä.

  9. Alat vähitellen olla jäljillä. 

    Yksikanavainen rahoi­tusin­stanssi antaa hin­nan. Oli se sit­ten kap­i­taa­tio, toimen­pide what ever parhaak­si nähdään hin­ta. Hin­nan täy­tyy olla sel­l­ainen, että riit­tävä määrä palvelun­tar­joa­jia saa insen­ti­ivin tuot­taa riit­tävän määrän palvelu­ja. Hin­nal­la pystytään säätelemään myös tar­jon­nan määrää.

    Vapaas­sa kil­pailus­sa kat­so­taan, kuka tuot­taa parhaan hin­ta/laatu-suh­teen. Julki­nen tai yksi­tyi­nen. Asi­akkaat hakeu­tu­vat sinne. Tulee työtä ja yri­tyk­sen kyseessä ollen voittoa.

    Hin­noit­telul­la pystytään ohjaa­maan tar­jon­nan allokaa­tio­ta. Rautavaar­al­la palvelu­ja tuot­ta­va yleis­lääkäri saa kaksinker­taisen kom­pen­saa­tion kaupunkei­hin ver­rat­tuna. Saa muuten jo nytkin. 

    Ei se ollutkaan niin vaikea­ta. Vaatii tosin lisää rahaa, kun hoitoa ei voi­da enää sään­nöstel­lä pitämäl­lä poti­lai­ta jonossa.

  10. Julki­nen peruster­vey­den­huolto ei minkään­laisi­in inno­vaa­tioi­hin tule pystymään ennen kuin yksi­tyisel­lä puolel­la on luo­tu toimi­vat mallit.

    Sitä odotel­lessa olisi tärkeää saa­da Kansalli­nen Ter­veysark­isto auki myös ei-akkred­i­toiduille tiedontuot­ta­jille. Esimerkik­si: kun laisku­ut­tani han­kin jonkin pikat­estin lääke­tukun kulut­ta­javerkkokau­pas­ta ter­veyskeskus-lähete-labra-tulosten­soit­telu ‑ketjun vält­tämisek­si, ei ole ole­mas­sa järkevää keinoa lisätä sen tulok­sia osak­si omia terveystietojani.

  11. Catili­na: Se tulee siitä, kun lanssi kul­jet­taa n:nnen ker­ran kaatunut­ta mon­i­sairas­ta mum­moa, joka vielä tältä keikalta saat­taa pis­sat­ule­hduksi­neen selvitä tai sit­ten ei.

    Kyl­lä kai visiona on instru­men­toitu mum­mo joka piip­paa lähiomaisen kän­nykässä kun livenä mitat­tu metri­ik­ka alkaa indikoi­da mah­dol­lisia ongelmia. Lähiomais­ten rekryämi­nen osak­si hoito­pros­es­sia on kus­tan­nuste­hokas­ta, ja toisaal­ta läheiset huo­maa­vat kog­ni­ti­ivisen suori­tuskyvyn heikken­e­misen paljon ulkop­uolista lääkäriä aiemmin.

    Jostain pitää nyt aloit­taa, eli käytän­nössä hel­posti mitat­tavista asioista ei-mon­i­sairail­ta potilailta.

  12. Suun­ta on oikea, mutta

    Moni diag­nos­ti­nen väline tuot­taa val­tavasti dataa, jon­ka seu­lon­ta ja tulk­in­ta saat­taa ajau­tua lääkärille, joka hukkuu taas työhön­sä. Vrt. esim. 24–72h ryt­miseu­ran­ta (Holter-tutkimus), 3–7vrk veren­sok­erin jatku­va mon­i­toroin­ti dia­beetikoil­la yms. Pelkän numero­datan merk­i­tyk­sen arvioin­ti edel­lyt­tää myös tyy­dyt­tävää pere­htymistä muuhun taustaan.

    “Moni kom­mu­nikoi lääkärin kanssa pienistä vaivoista mielu­um­min netis­sä eikä se vie taval­lis­es­ti lääkärin aikaa paria min­u­ut­tia enempää”.
    Ne, jot­ka vies­tivät mielu­usti netis­sä paris­sa min­uutis­sa eivät tarvitse lääkäriä. Kan­nat­taa myös muis­taa, että palvelu syn­nyt­tää lisää palvelun tarvet­ta — ainakin “pri­vaatis­sa”. Etä­vas­taan­oton vieroksun­taa kyl­läkin ihmettelen.

  13. dio­di: Sitra pisti pystyyn Tal­tioni osu­uskun­nan joka tukee täl­laista toim­intaa kts. http://www.taltioni.fi/fi

    Google Health ei onnis­tunut, vaik­ka oli isot resurssit takana, joten vähän skepti­nen voi Tal­tioin­nin suh­teenkin olla. Israelis­sa vas­taa­va idea on ilmeis­es­ti jos­sain määrin onnis­tunut, kun se on kytket­ty osak­si julk­ista ter­veysti­etoark­istoa. No, onhan Suomes­sa tekeil­lä Kanta.

    Itse aiheeseen liit­tyen, esim. sel­l­ainen yri­tys kuin Aero­tel tekee itsekäytet­täviä lait­tei­ta ter­vey­den seu­ran­taan. Tosin näis­sä itse käytet­tävis­sä lait­teis­sa on se ongel­ma, että ihmistyön tarve vähe­nee, kun ei tarvi­ta tak­sikuskia viemään ter­veyskeskuk­seen ja hoita­jaa tekemään mit­tauk­sia jne. — ja kun hoidon tarve ilme­nee ajois­sa, van­huk­set pysyvät hengis­sä pidem­pään ja pahen­ta­vat huolto­va­jet­ta… Ehkä nykyi­nen suo­ma­lainen sys­tee­mi onkin kustannustehokkain.

  14. Viherinssi:
    ‘snip’
    Ihan konkreet­tise­na esimerkkinä on äly­puhe­limeen tehty sovel­lus, joka aut­taa virt­sat­estin tulkin­nas­sa. Poti­las tekee virt­sas­taan testin testil­iuskalla ja kuvaa liuskan tarkoi­tus­ta varten olevas­sa jär­jestelyssä puhe­limel­laan. Puhe­lin analysoi virt­sat­estin tulok­set liuskan värimuu­tosten perus­teel­la ja kir­jaa tulok­sen ylös.

    Van­hal­la taval­la poti­las itse olisi kat­sonut väritäpät liuskas­ta ja kir­jan­nut tulok­sen mus­takan­tiseen ruutupaperivihkoon.

    Uusi tapa on nopeampi, tarkem­pi (ihmisen silmä ei ole kovin hyvä kvan­ti­tati­ivises­sa värien analysoin­nis­sa) ja vähem­män virhealtis (kir­jauk­sen kir­joi­tusvirheet). Lisäk­si tulok­set ovat hel­posti hyö­dyn­net­tävässä muodossa.
    ‘snip’

    Mitähän siinäkin oli tarkoi­tus mitata?
    Veren­sok­e­ria mitat­ti­in joskus ko. virt­sa-ja-lius­ka menetelmäl­lä, mut­ta siitä on ajat sit­ten luovut­tu, kun se ei antanut luotet­tavia tuloksia.

    Jokainen digiku­vaus­ta tun­te­va tietää, että oikea värin­tois­to ei ole ihan yksinker­tainen jut­tu eikä kän­nykän kam­er­an kali­broin­ti ole ihan help­po (onko edes mah­dol­lista?). Eikä ko. menetelmä ihan haitekkiä olisikaan.

  15. dio­di:
    Sitra pisti pystyyn Tal­tioni osu­uskun­nan joka tukee täl­laista toim­intaa kts. http://www.taltioni.fi/fi

    Tietysti suuret jär­jestelmä­toimit­ta­jat ovat kauhuis­saan mah­dol­lisu­ud­es­ta että pienyri­tyk­set voisi­vat tuot­taa ter­veys sovel­luk­sia avoimen rajap­in­nan välityksellä.

    Odotan jän­ni­tyk­sel­lä sitä, kun Valvi­ra alkaa lukea MDD:tä. Tässä pieni lainaus:

    Med­ical Device

    med­ical device’ means any instru­ment, appa­ra­tus, appli­ance, soft­ware, mate­r­i­al or oth­er arti­cle, whether used alone or in com­bi­na­tion, includ­ing the soft­ware intend­ed by its man­u­fac­tur­er to be used specif­i­cal­ly for diag­nos­tic and/or ther­a­peu­tic pur­pos­es and nec­es­sary for its prop­er appli­ca­tion, intend­ed by the man­u­fac­tur­er to be used for human beings for the pur­pose of:

    — diag­no­sis, pre­ven­tion, mon­i­tor­ing, treat­ment or alle­vi­a­tion of disease,

    — diag­no­sis, mon­i­tor­ing, treat­ment, alle­vi­a­tion of or com­pen­sa­tion for an injury or handicap, 

    — inves­ti­ga­tion, replace­ment or mod­i­fi­ca­tion of the anato­my or of a phys­i­o­log­i­cal process, 

    — con­trol of conception, …

    Tämän kau­ni­in ja ystäväl­lien määritelmän (joka on itse asi­as­sa 93/42/EEC, artik­la 1(2)(a)) mukaan esimerkik­si webis­sä toimi­va ovu­laa­ti­o­laskuri on “Med­ical Device”. Näin ainakin sovel­lu­so­hjeen päätök­sen­tekokaavion mukaan, vaik­ka toki paikallis­ten vira­nomais­ten tulk­in­ta saat­taa vaihdella.

    Tässä tosin onnek­si MDD Annex IX / III / 1.1 ker­too pääsään­tönä, että kyseessä on luokan I lääk­in­tälaite. Lisäk­si jos sof­t­an­pätkä sat­tuu käyt­tämään jotain yleis­es­ti pitkään tun­net­tua peri­aatet­ta, sen toimivu­ut­ta ei tarvitse kli­inis­es­ti osoit­taa. Sovel­lu­so­hjeen mukaises­ti on toden­näköistä, että tässä tapauk­ses­sa kir­jal­lisu­uskat­saus riit­tää osoit­ta­maan toimivu­u­den ja turvallisuuden.

    Esimerkissämme käy vielä niin hyvä tuuri, että ovu­laa­ti­o­laskuria ei tarvitse hyväksyt­tää. Riit­tää, että sen osalta tekee kymme­nen sent­tiä oikein tehtyä doku­men­taa­tio­ta (mukaan­lukien vaa­timuk­sen­mukaisu­us­vaku­u­tus ja toki oikean­lainen tar­ra) ja ilmoit­taa asi­as­ta asianomaiselle laitok­selle. Ja jos sit­ten jokin ei-toiv­ot­tu tapah­tu­ma sat­tuu, niin valmis­ta­jan on rapor­toita­va se vira­nomaisille ja toki pidet­tävä asi­as­ta kirjaa.

    Ja siinä mielessä asia on pienyrit­täjällekin ystäväl­listä, että luokan I lait­tei­den sovel­lu­so­hjeen lopus­sa on lyhyt tutus­tut­tavien sään­nösten ja muiden vas­taavien tek­stien luet­te­lo, joka sisältää vain muu­ta­man sata sivua EU-juridiikkaa.

    = = =

    Myön­nän luke­neeni direk­ti­iviä ylläol­evas­sa tulkin­nas­sa kuin pahu­u­den henkilöi­tymä pyhää kir­jal­lisu­ut­ta. Peri­aat­teessa kuitenkin ylläol­e­van tulkin­nan pitäisi olla ihan mahdollinen.

    Tätä taus­taa vas­ten Tal­tioni on ihan muka­va osu­uskun­ta, mut­ta jos MDD:n sof­t­a­puol­ta tulk­i­taan tiukasti, pien­ten inno­vati­ivis­ten star­tup­pi­en toim­inta muut­tuu hyvin han­kalak­si. Olen tör­män­nyt siihen, että hyvinkin suuret tieto­jär­jestelmä­toimit­ta­jat ovat olleet her­mostunei­ta MDD:n todel­li­sista vaiku­tuk­sista, vaik­ka peri­aat­teessa lisään­tyvän reg­u­laa­tion pitäisi pela­ta ole­mas­saole­vien toim­i­joiden pus­si­in pitämäl­lä uudet ulkona.

    Tämän het­ken tulkin­nat MDD:stä ovat ainakin Suomes­sa tietämieni esimerkkien perus­teel­la löysiä. Se ei kuitenkaan ole oikein muka­va liike­toimin­nan poh­ja, että tietää elävän­sä jonkin direk­ti­ivin tietyn­laisen tulkin­nan varassa.

    (Pidän asi­as­ta vähän meteliä sen vuok­si, että MDD:n laa­jen­e­m­i­nen sof­t­a­puolelle pari vuot­ta sit­ten on men­nyt mon­elta tahol­ta huo­maa­mat­ta. Kyseessä on kuitenkin huonos­ti tehty lain­säädän­tö, joka jät­tää käytän­nön soveltamisen täysin auki.)

  16. mart­ti: Moni diag­nos­ti­nen väline tuot­taa val­tavasti dataa, jon­ka seu­lon­ta ja tulk­in­ta saat­taa ajau­tua lääkärille, joka hukkuu taas työhön­sä. Vrt. esim. 24–72h ryt­miseu­ran­ta (Holter-tutkimus), 3–7vrk veren­sok­erin jatku­va mon­i­toroin­ti dia­beetikoil­la yms. Pelkän numero­datan merk­i­tyk­sen arvioin­ti edel­lyt­tää myös tyy­dyt­tävää pere­htymistä muuhun taustaan.

    Tietokoneet ovat hyviä numero­datan kanssa. Ihmi­nen taas on hyvä hah­mot­tamises­sa ja epämääräisen datan kanssa.

    Jos esimerkik­si ote­taan vaik­ka jatku­va veren­sok­erin mon­i­toroin­ti, niin tietokone on hyvä laske­maan eri­laista metri­ikkaa käyrästä ja esit­tämään joitakin yhteen­ve­to­ja sen poh­jal­ta. Lasken­ta-aika on tuol­laisel­la datal­la min­i­maalisen pieni. Ihmi­nen taas toden­näköis­es­ti oppii näkemään käyrän muo­dos­ta yhdel­lä silmäyk­sel­lä yhtä ja toista.

    Täl­lä ihmisen ja koneen yhdis­telmäl­lä saavute­taan yleen­sä parem­pi diag­nos­ti­ik­ka kuin kumpikaan yksinään, kos­ka kumpikin kat­soo eri puo­lia asiasta. 

    Tule­vaisu­us tuos­sa on tietenkin se, että dia­beetikon veren­sok­erista on jatku­va mit­taus aina, ja tulok­set menevät saman tien pil­veen. Sil­loin hoito­tas­apain­on saavut­ta­mi­nenkin voidaan nähdä helpom­min, ja ajas­sa syn­tyvät muu­tok­set ovat havait­tavis­sa. Ero jatku­van ja pis­temäisen datan välil­lä on yleen­sa hyvän suuri.

    Nykya­jat­telus­sa tässä kuitenkin tulee vas­taan se, että jos kone ei ole kohtu­ullisen ere­htymätön, konet­ta ei saa käyt­tää apuna. Ja sen jäl­keen voi olla vähän turha tehdä paljon dataa tuot­tavia tutkimuk­sia, kos­ka ihmi­nen tarvit­see jotain ihan muu­ta kuin liuskan numeroita.

    Ja sit­ten se lääkäri­par­ka hukkuu työhön­sä, kun tehostamista ei voi käytän­nössä tehdä.

  17. z: kieltämät­tä huvit­tavaa olet­taa, että diag­noosit tehtäisi­in kymme­nen vuo­den päästä nykymenetelmin. Tästä päästään isom­paan aiheeseen. Miten­hän lääkärit( ja muut koulute­tut, esim. DI, lakimies yms.) tul­laan val­it­se­maan, kun hak­i­joi­ta on val­tavasti vapaisi­in työ­paikkoi­hin nähden?

    Sana lääketiede on yhdys­sana. Se tiede on siir­ret­tävis­sä tietokoneelle. Intu­ition kanssa on vaikeampaa.

    Sel­l­ainen muu­tos toki lääketi­eteessäkin voi käy­dä, että lääkäri tekee yhä vähem­män ruti­ini­a­sioi­ta ja yhä enem­män suur­ta asiantun­te­mus­ta vaa­tivia asioi­ta. Tähän voi parane­va lab­o­ra­to­ri­o­di­ag­nos­ti­ik­ka osin johtaa, mut­ta ei siitä ihan äkkiä työt­tömyys seuraa.

  18. Viherinssiltä h*tin hyvä kir­joi­tus. Saman sotkun toinen puoli on itse lääkeainei­den kehi­tyk­seen, kli­iniseen tes­tauk­seen ja valmis­tuk­seen liit­tyvät sään­nök­set. Jot­ka ovat todel­la tiukkoja.
    Äkkinäi­nen älähtää että niin pitää ollakkin, mut­ta… Taud­ista ja lääk­keestä riip­puen, tilas­toista olisi mie­lenki­in­toista tarkastel­la mm. keskimääräistä aikaa uuden lääk­keen markki­noille tuloon vs. mon­tako ihmistä ko. uudel­la lää­keel­lä olisi voitu lain­säädöl­lisen viiveen aikana pelas­taa. Toisin sanoen; lääke­jät­tien läpi­lob­baa­ma hidas-lain­säädän­tö fak­tis­es­ti tap­paa ihmisiä. Tietysti toinen ääripää, että mitä tahansa ainet­ta voisi käyt­tää hoitoon, tahi mitä tahansa laitetta/menetelmää diag­noosi­in, olisi ilmeisen huono myös. Mut­ta nykyti­la on kaukana tasapainosta.

  19. Viherinssi: “Tietokoneet ovat hyviä numero­datan kanssa. Ihmi­nen taas on hyvä hah­mot­tamises­sa ja epämääräisen datan kanssa.”

    Tot­ta, edel­lyt­täen, että ohjelmis­to on “hyvä”. Esim. nykyiset veren­sok­erim­it­tar­it toimi­vat hyvin, mut­ta niiden liit­teenä tule­vat datan esit­te­ly­ohjel­mat ovat arvot­to­mia. Mit­tar­i­fir­man tehtävähän on myy­dä mit­taus­liusko­ja (60c/kpl, mit­tari 10e). Tosin tähän saat­taa olla tulos­sa muu­tos­ta parem­paan, ks.mendor.com

  20. Raimo K: Mitähän siinäkin oli tarkoi­tus mitata?

    Kymme­nen suuret­ta, googlaa­pa Siemens Multistix.

    Jokainen digiku­vaus­ta tun­te­va tietää, että oikea värin­tois­to ei ole ihan yksinker­tainen jut­tu eikä kän­nykän kam­er­an kali­broin­ti ole ihan help­po (onko edes mah­dol­lista?). Eikä ko. menetelmä ihan haitekkiä olisikaan.

    Jos ohjel­mal­la on pääsy riit­tävän alhaisen tason sig­naalei­hin kam­er­al­ta, ja kuvas­sa on oikein jär­jestet­ty valais­tus sekä väriref­er­enssit, kän­nykkäkam­er­an värierot­telu on hyvä, paljon parem­pi kuin ihmis­silmäl­lä. Kyseinen vir­i­tys (uChek) hoiti tämän valais­tus­laatikol­la, jos­sa on väriref­er­enssit mukana.

    Digikam­er­an yleinen ongel­ma on siinä, että sil­lä pyritään aikaansaa­maan kuvia, jot­ka ruudul­la näyt­tävät siltä kuin mitä ihmi­nen luulisi vas­taavas­sa tilanteessa näkevän­sä. Vai­htel­e­vat valais­tuk­set tekevät tämän vaikeak­si, kos­ka ihmis­silmän adap­taa­tiomekanis­mit ovat hyvin mon­imutkaisia, ja mukana on myös havain­top­sykolo­giaa. Eri­tyis­es­ti ihon­värin saami­nen oikein on todel­la kova pähkinä.

    Testil­iusko­ja skan­nataan koneel­la myös lab­o­ra­to­rio-olois­sa. Mit­taus­tarkoituk­ses­sa nimeno­maan ei tarvitse tehdä väriko­r­jaus­ta, mikä on suuri helpotus.

  21. spot­tu: Kyl­lä kai visiona on instru­men­toitu mum­mo joka piip­paa lähiomaisen kän­nykässä kun livenä mitat­tu metri­ik­ka alkaa indikoi­da mah­dol­lisia ongelmia.

    Toiv­ot­tavasti tämä oli vit­si. Ellei ollut, niin ker­ro, mitä para­me­tre­ja näin seu­rat­taisi­in, ja ennenkaikkea, miten poikkeami­in reagoitaisiin.

  22. Catili­na: Toiv­ot­tavasti tämä oli vit­si. Ellei ollut, niin ker­ro, mitä para­me­tre­ja näin seu­rat­taisi­in, ja ennenkaikkea, miten poikkeami­in reagoitaisiin.

    Ihan niitä samo­ja asioi­ta kuin vaik­ka min­ul­ta raa­hautues­sani keuhkoku­umeen kanssa Mar­i­an päivystyk­seen. Poikkea­maan reagoin­ti on esimerkik­si sitä että tytär soit­taa kysel­läk­seen kuu­lu­misia. Var­tioin­tili­ik­keen jatku­vasti liik­keel­lä ole­valle päivys­tävälle lääk­in­tä­vah­times­tar­ille voidaan allokoi­da kotikäyn­ti jos non-invasi­ivisia mit­tauk­sia halu­taan täy­den­tää. Hal­paa kuin saip­pua ver­rat­tuna siihen että se infek­tiois­taan jo seon­nut mum­mo ilmestyy ambu­lanssikyy­dil­lä terveyskeskukseen.

    Point­ti­ni on se että infran rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa nyt sil­lä datal­la mitä on käytet­tävis­sä, ja uskoa että non-invasi­ivi­nen mit­taustekni­ik­ka aikanaan para­nee lähelle sitä tasoa mitä päivystyk­sen lab­o­ra­to­rio täl­lä het­kel­lä pystyy hoitavalle lääkärille tarjoamaan.

    Asi­aa sivuten: tei­dän ammat­tikun­tanne pitää päästä irti ajatuk­ses­ta että mit­taus­da­ta sisältää itsessään hypo­teesin. Jatkos­sa joudutte tot­tumaan siihen että dataa tul­vii, ja te joudutte ker­tomaan minkälaisia piirteitä siitä pitäisi tunnistaa.

  23. Viherinssi: Kymme­nen suuret­ta, googlaa­pa Siemens Multistix.
    ‘snip’

    Goo­glasin. Ei siel­lä puhut­tu kän­nyköistä mitään, vaan liuskat analysoidaan lait­teil­la CLINITEK Sta­tus® Fam­i­ly of Analyzers.

    Mainit­semis­tasi syistä kän­nykkäkam­era ei ole hyvä ko. värien analysoinnissa.
    Epäilemät­tä olisi mah­dol­lista kehit­tää kän­nykän kanssa kom­mu­nikoi­va analysaat­tori (ja var­maankin myös analysoi­va kän­nykkä, mut­ta CLINITEK painaa 1,66 kg eli olisi aika paina­va kän­nykkä ja mikä tulisi hinnaksi?).

  24. spot­tu:

    Asi­aa sivuten: tei­dän ammat­tikun­tanne pitää päästä irti ajatuk­ses­ta että mit­taus­da­ta sisältää itsessään hypo­teesin. Jatkos­sa joudutte tot­tumaan siihen että dataa tul­vii, ja te joudutte ker­tomaan minkälaisia piirteitä siitä pitäisi tunnistaa.

    Me olemme siinä jo pitkäl­lä, kun joku “var­muudek­si” ottaa “kaik­ki kokeet”.

    Vit­tumaisin ja epäki­itol­lisin tehtävä on juuri tuol­la sys­teemil­lä seu­ra­ta jonkin van­hainkodin datat­ul­vaa muka pyrkimyk­senä “hoitaa” jotakin. Ikärou­van labrois­sa näkyy Hb 87, Vs 9,2, RR 108/67, syke 101, EKG:ssä flim­meri ja vasen haarakatkos, CRP 34, virt­sas­sa leukkar­it +++ ja vil­jelyssä kokkisekakasvua. Sääri­haavois­sa kas­vaa psu­domononas. Onko hänel­lä jokin asia vial­la? Täl­laisa dat­a­paket­te­ja kun tun­nin aikana käsit­telee muu­ta­man kym­men­tä, niin ter­ve­tu­loa näyt­tämään, miten se tehdään. Esimerkki­mum­mol­la se nimit­täin saat­taa olla aivan nor­maali, jopa optimitilanne.

    Tei­dän pitää päästä siitä käsi­tyk­ses­tä, että on enim­mäk­seen sairauk­sia, jot­ka ovat yksikäsit­teis­es­ti tun­nis­tet­tavis­sa ja hoidettavissa.

  25. OS toivoo: “Teknolo­gian tar­joa­mat uudet mah­dol­lisu­udet käyt­töön”. Tämä on hyvä tavoite.

    Hieno­ja tekni­ikoi­ta onkin tyrkyl­lä vaik­ka kuin­ka paljon, jopa Suomessa.

    Ongel­ma ei ole siinä.

    Ongel­ma onkin siinä, että kuka toteut­taa uusien tekni­ikko­jen käyttöönoton?

    Vas­taus: Ei kukaan suo­ma­lainen, sil­lä heil­lä ei ole innos­tus­ta ja/tai varo­ja ottaa siihen tarvit­tavaa suur­ta yrittäjäriskiä.

    Siis sama vas­taus ter­veyspuolel­la kuin esimerkik­si uuden teknolo­gian käyt­tööno­to­ssa muil­lakin aloil­la, kuten esimerkik­si kaivosteollisuudessa.

    Jos joku yrit­tää ja siinä onnis­tuu, tulee kiilusilmäi­nen, velal­la doupat­tu hyeena­joukko (=hyv­in­von­ti / ekolo­gia ‑harhas­sa elävät) kimp­pu­un joka puskas­ta, vrt. Talvivaara… 

    Kyl­lä ne hyeenat var­maan onni­tu­vat pian aja­maan maas­ta kaik­ki Wahlroosit ja muut vääry­del­lä rikas­tuneet demonit.

    Toinen vas­taus: Paikalle tuleekin veroparati­isiy­htiö, joka kaap­paa koko liha­van potin.

    Täl­lä tyylil­lä Suomes­sa saadaankin sit­ten asua demoneil­ta rauhas­sa, matkalla takaisin kivikauteen.

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen yrit­täjä, joka halu­asi olla rasaveroinen veroparati­isiy­htiön kanssa

  26. JV: Vapaas­sa kil­pailus­sa kat­so­taan, kuka tuot­taa parhaan hin­ta/laatu-suh­teen. Julki­nen tai yksi­tyi­nen. Asi­akkaat hakeu­tu­vat sinne. Tulee työtä ja yri­tyk­sen kyseessä ollen voittoa

    Markki­nat ovat vapaat vain kun sekä osta­ja että myyjä ovat vapaat. Kat­sas­tus ei toi­mi, ruo­ka ei toi­mi, asun­not ei toi­mi, van­hus­ten­huolto ei tule toim­i­maan, ter­vey­den­hoito ei tule toim­i­maan. Iltale­hdet toimii, viihde-elek­tron­i­ik­ka toimii.

    Jos osta­jan on pakko ostaa, hän on rahoit­ta­ja yri­tysos­toille, hän on rahoit­ta­ja monop­o­lisoi­tu­miselle (=kon­sol­i­daa­tio liiketalous-sanastossa). 

    Jos osta­jan on pakko ostaa, hän ei voi jät­tää osta­mat­ta. Osta­jal­la ei ole täyt­tä valin­nan­va­paut­ta, kyl­lä valin­nan­va­pau­teen kuu­luu myös se että on vapaus jät­tää ostamatta.
    Ei se ole valin­nan­va­paut­ta että tien kah­ta puolen on ruokakaup­pa jos­sa molem­mis­sa tiede­tään että osta­jan on pakko ostaa jom­mas­ta kum­mas­ta: täm­möi­nen aiheut­taa sen että hin­nat ovat samat tien molem­min puolin. Kun toinen nos­taa hin­to­ja, toinenkin nos­taa hintoja.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Sydän­si­ir­rois­sa viiden pros­entin markki­nao­su­us tarkoit­taa, että sydän­si­ir­to­ja tar­joavia sairaaloi­ta on ainakin 20. Yhdel­lä pär­jätään nytkin.

    Se 5% esimerk­ki oli siitä että lopete­taan markki­noiden pas­si­ivi­nen seu­railu ja ale­taan akti­ivis­es­ti kor­jaa­maan markki­noi­ta, jos siel­lä on korjattavaa. 

    Onnek­si HUS on julki­nen. Var­maan EU:sta tulee koh­ta direk­ti­ivi että sydänsiirto-“markkinoilla” on monop­o­li ja se pitää purkaa. Jos joku tekee mitä tahansa yksin, se on “monop­o­li” EU:n liike­taloudel­lis­ten silmälasien läpi kat­sel­tuna ja se pitää pois­taa, yksin tekem­i­nen on aina teho­ton­ta, kulke­nee jär­jen­juok­su EU:ssa, sit­ten val­tion monop­o­lin tilalle raken­netaan yksi­tyi­nen monop­o­li ja EU on tyy­tyväi­nen, sit­ten levitel­lään käsiä että nyt ei voi­da mitään yksi­tyiselle monopolille.
    Niin voihan se yksinäi­nen julki­nen toim­i­jakin oikeastikin olla teho­ton, mut­ta hölmöin­tä on tehdä julkises­ta monop­o­lista yksi­tyi­nen monop­o­li: yksi­tyiselle monop­o­lille ei voi tehdä yhtään mitään, julk­ista monop­o­lia voi edes yrit­tää kor­ja­ta demokraat­tisil­la keinoilla. 

    Lisäk­si yksi­tyi­nen monop­o­lin yksi­tyisko­h­dat ovat liike­salaisuuk­sien takana ja julki­nen ei ole. Kaik­ki uus­lib­er­al­is­tit tästä saa­vat väli­neen “kat­sokaa taas tuonkin julkisen touhun riitaisu­ut­ta ja säheltämistä, ei yksi­tyiseltä koskaan näy tuommoista”.

  28. Catili­na: Onko hänel­lä jokin asia vial­la? Täl­laisa dat­a­paket­te­ja kun tun­nin aikana käsit­telee muu­ta­man kym­men­tä, niin ter­ve­tu­loa näyt­tämään, miten se tehdään. Esimerkki­mum­mol­la se nimit­täin saat­taa olla aivan nor­maali, jopa optimitilanne.
    Tei­dän pitää päästä siitä käsi­tyk­ses­tä, että on enim­mäk­seen sairauk­sia, jot­ka ovat yksikäsit­teis­es­ti tun­nis­tet­tavis­sa ja hoidettavissa.

    Min­un on äärim­mäisen vaikea ymmärtää, mik­si tule­vaisu­udessa jokin tietoko­neo­hjel­ma ei pysty­isi tuos­ta dat­a­paketista päät­telemään kyseessa ole­van nor­maal­i­ti­lanne varmem­min kuin 12 tun­tia yön yli työsken­nel­lyt kofei­inipäis­sään ole­va lääkäri. Ja toki tuo ohjel­ma käsit­telee sen sekun­nin mur­to-osis­sa, toisin kuin lääkäri.

    Tule­vaisu­u­den lääkäri ei tee diag­nos­ti­ikkaa ja hoit­o­määräyk­siä muu­ta kuin äärim­mäisen poikkeuk­sel­li­sis­sa tapauk­sis­sa. Tämä näke­mys on tietysti annet­tu sil­lä itse­var­muudel­la minkä vain täy­delli­nen asi­as­ta ymmärtämät­tömyys voi antaa. Mut­ta muis­tut­taisin, että siitä ei ole kauaa kuin vaikka­pa pankin tekemä lainapäätös oli niin mon­imutkainen asia, että kone ei koskaan voi osa­ta ottaa kaikkea tarpeel­lista huomioon.

    1. Tietokone pystyy käsit­telemään tuol­laista dat­a­paket­tia parem­min kuin lääkäri, sor­ry nyt vain. Lääkäri kat­soo yksit­täisiä arvo­ja ja sitä, ovatkop ne nor­maalin rajois­sa, tietokone voidaan ppet­taa kat­so­maan arvo­jen kom­bi­naa­tioi­ta sil­loin, kun jotkin arvot voimakkaasti kor­reloituneeí­ta. Selit­tääk­seni tätä esitän ääri­otriv­i­aalin esimerkin pitu­ud­es­ta ja painosta.
      Miehen pitu­udek­si luvut 165 — 200 sent­tiä ovayt aivan nor­maale­ja, samoin pain­ok­si 60 — 100 kg. Mut­ta 165 cm ja 100 kg tai 60 kg ja 200 cm ovat yhdis­telmänä huo­maut­tamisen arvoisia. Tämän lääkäri huo­maa ilman mitään mit­tauk­sia vain poti­las­ta vilkaise­mal­la, mut­ta muis­sa vähem­män ilmei­sis­sa mit­tat­u­lok­sis­sa yhdis­telmien arvioimi­nen sujuu tietokoneelta paremmin.

  29. Catili­na: Täl­laisa dat­a­paket­te­ja kun tun­nin aikana käsit­telee muu­ta­man kym­men­tä, niin ter­ve­tu­loa näyt­tämään, miten se tehdään. Esimerkki­mum­mol­la se nimit­täin saat­taa olla aivan nor­maali, jopa optimitilanne.

    Jos arvot ovat sille mum­molle nor­maale­ja, läh­estyy aikayk­sikössä tapah­tuneen muu­tok­sen toden­näköisyys yhtä, eli infor­maa­tio nol­laa, jol­loin se dat­a­paket­ti ei koskaan päädy sin­ulle arvioitavak­si. Edel­lyt­tää tietysti että siitä mum­mos­ta on aikasar­ja, ja on ole­mas­sa riit­tävän iso aineis­to muista mum­moista jon­ka perus­teel­la voidaan arvioi­da jonkin muu­tok­sen todennäköisyyttä. 

    Toisek­seen, mon­imuut­tu­jaym­päristössä dimen­sioiden mekaa­ni­nen vähen­tämi­nen on oikeas­t­aan ilmiön kuvaus data-avaru­ud­es­ta lääkäri­avaru­teen. Sin­un ei siis tarvitse seu­ra­ta niitä kym­meniä mitat­tavia muut­tu­jia vaan antaa tulk­in­ta aineis­tos­ta kaive­tu­ille pääkom­po­nen­teille eli esimerkik­si vas­ta­ta kysymyk­seen: “Mikä on selit­tävä tek­i­jä kun leukkarei­den, CRP:n, syk­keen ja ajan välil­lä on suuri kor­re­laa­tio, ja muut selit­tävät tek­i­jät ovat häviävän pieniä. 

    Edelleen, kun dataa mum­moista on tarpeek­si, voidaan yrit­tää klus­teroi­da sel­l­aisia tapauk­sia jois­sa on pitänyt yrit­tää tehdä “jotain”, ja eri­tyis­es­ti niitä jot­ka ovat tulleet “yllä­tyk­senä”. Mum­mon “etäisyys” sel­l­aiseen klus­teri­in jos­sa täy­tyy “tehdä jotain” on siis metri­ik­ka mum­mon riskitasolle.

    Catili­na: Me olemme siinä jo pitkäl­lä, kun joku “var­muudek­si” ottaa “kaik­ki kokeet”.

    Tämän läh­estymis­ta­van etu on ilmeinen sil­loin kun “kaik­ki kokeet” tarkoit­taa niin mon­taa dimen­sio­ta ja/tai havain­to­joukkoa ettei man­u­aa­li­nen käsit­te­ly enää onnis­tu, ja kun­nolli­nen viitear­voaineis­to on olemassa.

    Catili­na: Tei­dän pitää päästä siitä käsi­tyk­ses­tä, että on enim­mäk­seen sairauk­sia, jot­ka ovat yksikäsit­teis­es­ti tun­nis­tet­tavis­sa ja hoidettavissa.

    Sairaudet ovat määritelmäl­lis­es­ti yksikäsit­teis­es­ti tun­nis­tet­tavis­sa kos­ka niiden nimeämi­nen on sopimusa­sia. Ajat­tele diag­noosi vapaa­muo­toise­na säkkinä kolmi­u­lot­teises­sa avaru­udessa ja lisää dimen­sioi­ta niin paljon kuin tarvitset.

  30. Pasi: Markki­nat ovat vapaat vain kun sekä osta­ja että myyjä ovat vapaat. Kat­sas­tus ei toi­mi, ruo­ka ei toi­mi, asun­not ei toi­mi, van­hus­ten­huolto ei tule toim­i­maan, ter­vey­den­hoito ei tule toim­i­maan. Iltale­hdet toimii, viihde-elek­tron­i­ik­ka toimii.

    Onko jäänyt auto kat­sas­ta­mat­ta, nälkä ruoka­pu­lan takia tai joudutko asumaan kadul­la? Ongel­ma ei ole tar­jon­nan puut­teessa vaan hinnoittelussa. 

    Monop­o­lis­tises­sa julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa ongel­ma on molemmissa. 

    Ter­vey­den­hoi­dos­sa on tiedon epä­suh­ta osta­jan ja myyjän välil­lä. Sitä ei voi­da pois­taa, se pitää vain ratkaista jol­lain taval­la. Hyvin suun­nitel­tu kap­i­taa­tio­ra­hoi­tus on ehkä tois­taisek­si paras ratkaisu sil­loin, kun poti­laal­la on mah­dol­lisu­us aidosti vali­ta palveluntarjoajista.

    Ei useim­mis­sa Euroopan mais­sa ter­vey­den­huol­lon palvelun­tuot­ta­jat (avo­hoito pääosin yksi­tyis­es­ti tuotet­tua) saa itse hin­noitel­la tuot­teitaan vaan niille määritel­lään hin­nat rahoit­ta­jan taholta.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Tietokone pystyy käsit­telemään tuol­laista dat­a­paket­tia parem­min kuin lääkäri, sor­ry nyt vain. 

    Kyl­lä, parem­min kuin se ” joka ker­ta eri lääkäri” sairaalas­sa tai ter­veyskeskuk­ses­sa. Mut­ta tuskin parem­min kuin poti­laansa tun­te­va perheläääkäri.

  31. Catili­na, ja mon­et muutkin julkisen sek­torin lääkärit, ovat ilmeis­es­ti kiireisen ja raskaan työn­sä uuvut­ta­m­i­na erään­laises­sa kuplas­sa, jon­ka sisältä on vaikea nähdä tai uskoa, että toimin­nan toisen­laisel­la organ­isoin­nil­la kaik­ki voit­taisi­vat ja voisi­vat parem­min, niin poti­las, omainen, lääkäri kuin hoita­jakin. Kysymys ei ole siis siitä, etteikö yksit­täi­nen lääkäri var­mas­tikin tek­isi parhaansa, vaan siitä, että jär­jestelmää paran­ta­mal­la hänelle voisi tul­la entistä parem­mat edel­ly­tyk­set hoitaa poti­laitaan ja ehkä siinä sivus­sa hän voisi jopa viihtyä työssään.

    Nyt alal­la tun­tuu sivus­takat­so­jan silmin ole­van val­lal­la jopa jonkin­lainen sankarikult­tuuri, ja melkein­pä rehvastel­laan sil­lä, että mitä kauheampia päivystysputkia ja use­ampia asi­akkai­ta on tul­lut hoide­tuk­si liukuhi­h­natyylil­lä ja aivan yksin. Kaik­ki eivät täl­laiseen rooli­in kuitenkaan halua, ja ilmeis­es­ti yhä harvem­mat niin tekevät, kuten voisi päätel­lä ter­veyskeskusten rekry­toin­tion­gelmista. Ehkä siel­lä Arka­di­an­mäel­lä ja muual­lakin johto­por­tais­sa olisi syytä miet­tiä käytän­teitä uusik­si. Ruot­sis­sa jopa Lääkärili­it­to on vaat­in­ut pitämään huol­ta hoidon saatavu­ud­es­ta ja koulut­ta­maan lisää tek­i­jöitä, mut­ta Suomes­sa sel­l­ais­es­ta järkevästä suh­tau­tu­mis­es­ta tuskin voi edes haaveil­la. Koulu­tus­määrien nos­tamista vas­tuste­taan viimeiseen asti, vaik­ka ammat­tia har­joit­tavia lääkäre­itä on jo valmi­ik­si vähem­män suh­teessa väkimäärään kuin länsinaapurissa.

  32. En näe rel­evas­sia Osmon kom­men­tis­sa, mikä onkin ilmeistä. Tuos­ta esimerkkipaketista nimit­täin ain­oa, minkä kone _voi_ tehdä, on lähet­tää piipaa pil­lit pääl­lä auto paikalle. .Mitään muu­ta kone ei _voi_ tehdä.

  33. Pasi:
    ‘snip’
    Onnek­si HUS on julki­nen. Var­maan EU:sta tulee koh­ta direk­ti­ivi että sydän­si­ir­to- ”markkinoilla”on monop­o­li ja se pitää purkaa. Jos joku tekee mitä tahansa yksin, se on “monop­o­li” EU:n liike­taloudel­lis­ten silmälasien läpi kat­sel­tuna ja se pitää pois­taa, yksin tekem­i­nen on aina teho­ton­ta, kulke­nee jär­jen­juok­su EU:ssa, sit­ten val­tion monop­o­lin tilalle raken­netaan yksi­tyi­nen monop­o­li ja EU on tyy­tyväi­nen, sit­ten levitel­lään käsiä että nyt ei voi­da mitään yksi­tyiselle monopolille.
    ‘snip’

    Sydä­men­si­ir­rois­sa ei ole mitään monop­o­lia, mikä lääkärikeskus tahansa (vaik­ka uusikin) saa kyl­lä ryhtyä ko. toim­intaan — ja ulko­mail­la on lisää toimijoita.

    Siitä vaan hom­mi­in, jos kat­sot kysyn­tää ole­van. Direk­ti­iviä ei ole tulossa.
    Siir­to­jen käytän­nön jär­jeste­lyis­sä voi tul­la ongelmaa…

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Tietokone pystyy käsit­telemään tuol­laista dat­a­paket­tia parem­min kuin lääkäri, sor­ry nyt vain.
    ‘snip’

    Jep. Ja onhan niitä diag­noose­ja teke­viä tekoä­ly­ohjelmia ole­mas­sa, mut­ta tuotev­as­tu­usy­istä ne voivat tehdä vain suosi­tuk­sia. Lääkäri päättää.

  35. Sep­po Korp­poo:
    OS toivoo: “Teknolo­gian tar­joa­mat uudet mah­dol­lisu­udet käyt­töön”. Tämä on hyvä tavoite.

    Hieno­ja tekni­ikoi­ta onkin tyrkyl­lä vaik­ka kuin­ka paljon, jopa Suomessa.

    Ongel­ma ei ole siinä.

    Ongel­ma onkin siinä, että kuka toteut­taa uusien tekni­ikko­jen käyttöönoton?

    Vas­taus: Ei kukaan suo­ma­lainen, sil­lä heil­lä ei ole innostustaja/tai varo­ja ottaa siihen tarvit­tavaa suur­ta yrittäjäriskiä.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen yrit­täjä, joka halu­asi olla rasaveroinen veroparati­isiy­htiön kanssa 

    Aivan. Sik­si tarvi­taan julk­ista ter­vey­den­huoltoa. Jopa USAssa.

  36. Jos meil­lä olisi keskitet­ty tieto­varas­to kansalais­ten taus­ta­tiedoista, hoito­his­to­ri­as­ta ja eri­lai­sista mit­tauk­sista niin voisimme algo­rit­mipo­h­jais­es­ti opet­taa malle­ja tun­nista­maan riski­ta­pauk­sia ja eri­lais­ten liike­toim­intapros­es­sisään­tö­jen avul­la tuot­taa hoito­su­un­nitelmia ja niiden optimointeja.

    Tieto­varas­toon pitäisi olla mah­dol­lista viedä mit­tausti­etoa miltä tahansa laitteelta.

    Eri tapauk­sien toden­näköisyyspo­h­jaiseen luokit­telu­un voisi lisätä luok­i­tuk­sen vs todel­lisu­us ris­ti­in­taulukoin­ti­in liit­tyvän net­to­hyö­dyn tai kustannuksen.

  37. Siis jos luokit­telumallin tuot­tamien luokkaot­sikoiden tai toden­näköisyyk­sien avul­la päästäisi­in vain AUC 0,6 tilanteeseen niin ei vielä olisi aihet­ta antaa monoa arvauskeskuk­sen lääkärille… 🙂

  38. Itseasi­as­sa se labrao­hjelmis­to ker­too mitkä arvot ovat viitear­vo­jen sisäl­lä, samoin EKG (sydän­fil­mi) ‑laite analysoi ihan itse onko siel­lä jotain tuot­taen vääriä posi­ti­ivisia, mutat kar­sii nyt ainakin nor­maaleim­mat pois jatko­tutkin­nas­ta. Unta analysoidaan, epilepisaa samoin…

    Mah­dolisuuk­sia on, idea­han on saa­da ne oikeat ihmiset jatkokeskustelu­un ja harkintaan.

    Oikea kysymys on: Suomes­sa on 5,4 miljoon­aa askukas­ta. Mik­si jokaisen ylioop­is­to­sairaalan, sairaah­noitopi­irin ( n 20 kpl) ja kun­nan terkkarin pitää käyt­tää ihan omaa tieto­jär­jestelmään­sä? No pitää kun on myyty.
    Pitää, kun ne ritelee ekskenään eikä sadaa saa siirtää paikas­ta toiseen.

    Jos aloite­tan ihan oikeas­ta päästä: HUS saa olla Uudel­la­maal­la eril­lään ja omil­laan, mut­ta yhdis­tetään lop­ut 4 yliopis­to­sairaalaa hallinnol­liseti yheen — yksi kir­jan­pito, henkilöstöhallinto ja tieto­hallinto, yhteiset ostot. Vähem­män revi­iriteitosi­ia yhteistyökyvytömiä ser­if­fe­jä. Uno­hde­taan ne sairaan­hoitopi­irien rajat ja yliopis­to­sairaaloiden rajat. 

    Tietotekni­ika voi auta­ta vas­ta kun rak­en­teets en mah­dol­lis­ta­vat. Suo­mi kun pieni paik­ka ja ihmisetkin aika samanlaisia.

    Ihan hyvää duu­nia on tehty kun har­cv­inaisem­pia hoito­ja on keskitet­ty, jot­ta edes jos­sain niitä osa­taan hoitaa. 

    Yksi­tyisel­lä puolel­la ei-kiireel­liset näyt­teet analysoidaan vuorokaudessa vaik­ka Sak­sas­sa, jos se on edellisempaa. 

    Automa­ma­tio tarkoit­ta, että paukku­ja on enem­män oikeisi­in asioihin.

  39. Catili­na:
    En näe rel­evas­sia Osmon kom­men­tis­sa, mikä onkin ilmeistä. Tuos­ta esimerkkipaketista nimit­täin ain­oa, minkä kone _voi_ tehdä, on lähet­tää piipaa pil­lit pääl­lä auto paikalle. .Mitään muu­ta kone ei _voi_ tehdä.

    Jaa. Ja mikäs se on, joka siel­lä tehol­la piip­paa.. lääkäri? Ei, kyl­lä se on kone 😉

  40. Nyt ei ole phut­tu teho­hoi­dos­ta (=teho­valvon­nas­ta) useinkin tarkoin määrät­tyine ja sinän­sä simp­peleine ongelm­i­neen. Minä olen puhunut peruster­vey­den­huol­lon työläim­mästä bulkki­ma­te­ri­aal­ista, eli yleis­ti­lan­lasku­mum­moista. Hei­dän diag­noosin­sa ovat usein varsin kek­sit­tyjä, kos­ka jär­jestelmä vaatii jonkun kood­in. Yleis­ti­lan laskun hoit­a­mi­nen i.v. Zinac­ef­fil­la tai Rocephalin­il­la olisi vähän kor­nia, mut­ta jos virt­sas­sa näkyy vähän tule­hduk­sel­lisu­ut­ta, tai keuhkoku­vas­sa mah­dol­lista tule­hduk­sel­lista juosteisu­ut­ta, niin voidaan sanoa N10 tai J18.9, vaikkei niitä niin itsekään uskoisi. Pääa­sia, että se “joku” saadaan sil­lä ker­taa hoidet­tua eikä mah­dol­liset uudet kovin tuoreet aiv­ota­pah­tu­mat yms jää tykkänään huo­maa­mat­ta. Tämä on se tavara, jon­ka hoito ei ole mil­lään lail­la eksak­tia kone­hoitoa, ja se on se, mis­tä ne räjähdys­mäiset kus­tan­nuk­set tulevat.

  41. Raimo Klle ja muille marxilaisille:

    Kun Jut­ta Urpi­lais­es­ta tuli SDPn puheen­jo­hta­ja hänel­lä oli maan talouden kannal­ta käsit­tämät­tön ohjel­ma, jota vielä tehosti ole­mal­la räh­mäl­lään nais­ten­le­hden val­oku­vaa­jan edessä.

    Sit­ten hänestä tuli val­tio­varain­min­is­teri vielä käsit­tämät­tömäm­mäl­lä ohjelmalla.

    Sil­loin ennustin, että Jut­ta joutuu pian taas vetämään verkko­sukat jalka­an ja men­emään räh­mälleen markki­navoimien edessä.

    Niin­hän tässä sit­ten kävikin.

    Kan­natan ja arvostan korkealle Suomen julk­ista ter­vey­den- ja sairaan­hoitoa, mut­ta rin­nalleen se tarvit­see myös yksi­tyisen sek­torin palveluja.

    Kyl­lä se jo kaikille pitäisi olla selvää, että SDP-sosial­is­min konkurssil­in­ja tulee liian kalli­ik­si Suomelle.

    Ei voi olla oikein, että lail­liseti toimi­vat ulko­maiset veroparati­isi­fir­mat saa­vat ajaan esim. suo­ma­laiset ter­veysalan yrit­täjät perikatoon!

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen yrit­täjä ja anti-marxisti

  42. Catili­na: Tämä on se tavara, jon­ka hoito ei ole mil­lään lail­la eksak­tia kone­hoitoa, ja se on se, mis­tä ne räjähdys­mäiset kus­tan­nuk­set tulevat.

    Eiköhän iso osa kus­tan­nuk­sista olisi väl­tet­tävis­sä jos infor­maa­tiokana­vat toimi­si­vat parem­min. Ennen kuin yleis­ti­lan­lasku­mum­mo ilmestyy ter­veyskeskuk­seen, on paikalla käynyt esimerkik­si koti­a­pu, joka oudok­sut­tuaan mum­mon tilaa on ottanut yhteyt­tä esimieheen­sä kun “kaik­ki ei ole ihan kun­nos­sa”, esimies on soit­tanut omaisille, jot­ka ovat tulleet paikalle pähkäilemään, ja ambu­lanssi soite­taan vas­ta sit­ten kun maal­likolle on aivan ilmeistä että “jotain pitää tehdä”. Sekä hidas­ta että kallista, eikä mum­mo vält­tämät­tä ter­veyskeskuk­seen saa­pues­saan enää kommunikoi.

    Tavoitemaail­mas­sa mum­mos­ta kerätään dataa koko ajan, ja opti­m­i­ta­pauk­ses­sa jo esimerkik­si syk­keen, kuumeen ja veren hape­tus­ta­son sinän­sä pien­ten muu­tosten perus­teel­la jär­jestelmä muo­dostaa entryn koti­avun to-do ‑lis­taan että tekee CRP-pikat­estin samal­la. Tulosten perus­teel­la case eskaloidaan sin­ulle hyvässä järjestyk­sessä, sinä tilaat jär­jestelmältä keuhkoku­van ja muut tarvit­se­masi tutkimuk­set, ja jär­jestelmä ilmoit­taa tästä sekä mum­molle itselleen että omaisille. Jos hyvin käy, mum­mo kävelee rönt­geni­in ja labraan omin jaloin ambu­lanssikyy­din sijaan. Odotushuoneessa voi istua EEG-myssy päässä, niin tämäkin raaka­da­ta on käytet­tävis­sä jos epäilet aivotapahtumia.

    Oma koke­muk­seni poti­laana on että nämä todo-lis­tat ja tutkimusten tilaamiset toimi­vat kuin junan ves­sa ter­veyskeskuk­sen respas­ta ja sisäänkir­jau­tu­mis­es­ta eteen­päin. Jos pros­esse­ja saataisi­in parem­mal­la tekni­ikalla laa­jen­net­tua poti­laan koti­in asti, ja omaiset rekry­toitua mukaan, olisi hyvin mah­dol­lista saa­da hoito­ta­pah­tu­mista elim­i­noitua kiireestä aiheutu­va ylimääräi­nen säh­läys ja kustannukset.

  43. Timo H: Saman sotkun toinen puoli on itse lääkeainei­den kehi­tyk­seen, kli­iniseen tes­tauk­seen ja valmis­tuk­seen liit­tyvät sään­nök­set. Jot­ka ovat todel­la tiukkoja.
    Äkkinäi­nen älähtää että niin pitää ollakkin, mutta… 

    Ennen mut­taa kan­nat­taa ensin käy­dä luke­mas­sa Bad Sci­ence ‑blo­gia ja miet­tiä sit­ten vaikka­pa sitä, että lääkey­htiöi­den markki­noin­tibud­jetit ovat moninker­taisia kehi­tys­bud­jet­ti­in verrattuna..

    tcrown: Min­un on äärim­mäisen vaikea ymmärtää, mik­si tule­vaisu­udessa jokin tietoko­neo­hjel­ma ei pysty­isi tuos­ta dat­a­paketista päät­telemään kyseessa ole­van nor­maal­i­ti­lanne varmem­min kuin 12 tun­tia yön yli työsken­nel­lyt kofei­inipäis­sään ole­va lääkäri.

    siitä ei ole kauaa kuin vaikka­pa pankin tekemä lainapäätös oli niin mon­imutkainen asia, että kone ei koskaan voi osa­ta ottaa kaikkea tarpeel­lista huomioon.

    Jos vaku­u­tusy­htiön tai pankin lasken­tao­hjel­ma ei jotain ymmär­rä, riit­tää että se nos­taa riskipreemio­ta ja hom­ma on sil­lä selvä. Lääketi­eteessä ei oikein näin voi tehdä. Toki se voi dele­goi­da tapauk­sen takaisin lääkärille, mut­ta siinä tapauk­ses­sa ohjel­ma on hyödytön, kos­ka selvät tapauk­set lääkäri osaa itsekin hoitaa samantien.

    Tietokoneen on toki mah­dol­lista tehdä täl­laista (etenkin tule­vaisu­udessa), mut­ta kan­nat­taa muis­taa, että ihmis­lääkäriäkin on koulutet­tu vuosia, kun taas tietoko­neo­hjel­man pitäisi olla käyt­tö­valmis heti. Ja kuten tuos­sa aikaisem­minkin tuli ilmi, ihmiset ovat parem­pia analysoimaan sotkuisia tilantei­ta. Jot­ta oikeat sig­naalit tuli­si­vat esi­in, ohjel­man on osat­ta­va soveltaa oikea (tilas­tolli­nen) läh­estys­mistapa kuhunkin eril­liseen asi­aan, ymmärtää näi­den keskinäiset seu­raus­suh­teet ja hyö­dyn­tää tieto­ja kunkin poti­laan (usein oletet­tua) nor­maal­i­ti­lan­net­ta vas­taan. Tämä on eksplisi­it­tis­es­ti ohjel­moita­va, ihmi­nen taas osaa sopeu­tua ja soveltaa jo ali­ta­juis­es­tikin. Entä jos joku meto­di jää ohjel­moimat­ta, kos­ka sitä ei tul­tu ajatelleeksi?

  44. Aus­tri­an: Jos meil­lä olisi keskitet­ty tieto­varas­to kansalais­ten taus­ta­tiedoista, hoito­his­to­ri­as­ta ja eri­lai­sista mit­tauk­sista niin voisimme algo­rit­mipo­h­jais­es­ti opet­taa malle­ja tun­nista­maan riski­ta­pauk­sia ja eri­lais­ten liike­toim­intapros­es­sisään­tö­jen avul­la tuot­taa hoito­su­un­nitelmia ja niiden optimointeja.

    Liike­toim­intapros­es­sisään­nöt tuot­ta­vat konkursse­ja ja muu­ta kivaa.. Puhu­mat­takaan siitä, että tuol­lainen tieto­varas­to vuo­taisi vuorenvarmasti.

  45. Aus­tri­an: Jos meil­lä olisi keskitet­ty tieto­varas­to kansalais­ten taus­ta­tiedoista, hoito­his­to­ri­as­ta ja eri­lai­sista mit­tauk­sista niin voisimme algo­rit­mipo­h­jais­es­ti opet­taa malle­ja tun­nista­maan riski­ta­pauk­sia ja eri­lais­ten liike­toim­intapros­es­sisään­tö­jen avul­la tuot­taa hoito­su­un­nitelmia ja niiden optimointeja.

    OK! Kuvitel­laan tilanne että Mat­ti on lyönyt Merviä (nimet kek­sit­tyjä!) kuluneen vuo­den aikana kym­menkun­ta eri ker­taa nyrkil­lä, tylpäl­lä esineel­lä tai teräaseel­la niin että Mervi on tarvin­nut sairaala­hoitoa ja Matinkin rysty­set on joku ker­ta pitänyt paika­ta. Onko tämä riskitapaus?Mikä on hoito­su­un­nitel­masi ja miten sitä optimoit?

  46. Yleis­ti­lan­lasku­mum­mo ilmestyy päivystyk­seen varsin usein hoitokodin yövuoron läh­estyessä ja pois­lähtöä tekevän iltavuoron her­mo­jen alka­es­sa pet­tää. “Ei uskalla yök­si olla.” Tämä koroste­tusti viikon­lop­puil­taisin, eli aina aikoi­hin, jol­loin reaaliset tutkimus­mah­dol­lisu­udet tk-päivystyk­sessä ovat minimissään.
    Min­un täy­tyy sivu­men­nen sanoa, että tääl­lä maal­la nämä jutut kyl­lä toimi­vat astronomis­es­ti parem­min kuin suuris­sa kaupungeissa.

  47. anonyy­mi: Liike­toim­intapros­es­sisään­nöt tuot­ta­vat konkursse­ja ja muu­ta kivaa.. Puhu­mat­takaan siitä, että tuol­lainen tieto­varas­to vuo­taisi vuorenvarmasti.

    Ehkä lääketiede on eksak­timpi tiede kuin liike­taloustiede. Sitä pait­si osakekaup­paro­bot­it tekivät aluk­si usko­mat­to­mia tile­jä kunnes isos­ta osakekau­pas­ta tuli robot­tien taistelu.

    Tuskin kukaan meistä, jot­ka halu­aisi­vat hyö­dyn­tää uut­ta instru­men­toin­tia, mobi­ilite­knolo­giaa ja oppi­vaa tekoä­lyä ter­vey­den­hoi­dos­sa, ajat­telee sen kor­vaa­van lääkärit. Se vain helpot­taisi hei­dän työtään.

  48. Raimo K: Goo­glasin. Ei siel­lä puhut­tu kän­nyköistä mitään, vaan liuskat analysoidaan lait­teil­la CLINITEK Sta­tus® Fam­i­ly of Analyzers.

    Point­ti nimeno­maan oli se, että nor­maal­isti liuskat analysoidaan joko silmämääräis­es­ti tai sit­ten kalli­il­la labrakäyt­töön tarkoite­tul­la skan­ner­il­la. Yksi lius­ka mit­taa 10 eri suuret­ta, kyse ei ole mis­tään glukoosimit­tauk­ses­ta, johon toki on nykyään paljon tarkem­pia ja parem­pia menetelmiä.

    Järkevästi tehty kän­nykkäskan­neri tar­joaa tulok­sen parem­min ja nopeam­min kuin silmämääräis­es­ti tehty mit­taus. Poti­laalle tai edes kehit­tyvän maan ter­veyskeskuk­selle labraskan­neri ei kuitenkaan ole real­isti­nen vaihtoehto.

    Mainit­semis­tasi syistä kän­nykkäkam­era ei ole hyvä ko. värien analysoinnissa.

    Mik­si? Kän­nykkäkam­er­an ken­nol­ta saa suo­raan lin­eaariset inten­si­teet­tiar­vot jokaiselta pik­seliltä, minkä jal­keen värim­it­tauk­sen tekem­i­nen ref­er­enssiä vas­taan näi­den avul­la on kohtu­ullisen triv­i­aali tehtävä. Ja tässä jär­jestelyssä nimeno­maan ref­er­enssi oli mukana ja valais­tuskin kohtu­ullis­es­ti hallinnas­sa. Väri-indikaat­to­rien toim­inta­pe­ri­aat­teen vuok­si edes kam­er­aken­non tarkan spek­trivas­teen tun­tem­i­nen ei ole välttämätöntä.

    Kän­nykkäkam­era on täl­laises­sa hom­mas­sa huo­mat­tavasti parem­pi värim­it­tari kuin mitä saisi esimerkik­si digikam­er­al­ta tulleesta ihmiskäyt­töön tarkoite­tus­ta val­oku­vas­ta tehtyä.

  49. anonyy­mi: Jos vaku­u­tusy­htiön tai pankin lasken­tao­hjel­ma ei jotain ymmär­rä, riit­tää että se nos­taa riskipreemio­ta ja hom­ma on sil­lä selvä.

    Pankin omis­ta­jat tosin saat­ta­vat olla tyy­tymät­tömiä kun asi­akkaat kaikkoa­vat kil­pail­i­jalle ja pank­ki ajau­tuu konkurssiin.

    anonyy­mi: kun taas tietoko­neo­hjel­man pitäisi olla käyt­tö­valmis heti.

    Ei tietenkään pidä. Aluk­si lääkäri käyt­tää ohjel­maa diag­noosin tuke­na ja nopeut­ta­jana. Pikkuhil­jaa kun ohjel­man tekemiä virhe­di­ag­noose­ja ja hoito­su­osi­tuk­sia kor­jataan ja analysoidaan, huo­mataan, että jois­sakin tapauk­sis­sa ohjel­ma itseasi­as­sa tekee vähem­män virheitä kuin lääkäri. Tuon jäl­keen tais­tel­laan muu­tosvas­tar­in­taa ja ihmis­mie­len erikoista luon­teen­pi­ir­ret­tä, jon­ka mukaan 2% ihmis­lääkärin virhe­di­ag­noose­ja on hyväksyt­tävää inhim­milistä ere­htyväisyyt­tä, mut­ta 0,2% virheel­lisiä kone­di­ag­noose­ja sietämätön ris­ki, vas­taan. Tuon tais­telun jäl­keen koneen diag­nosoitavak­si annetaan ne tapauk­set, jois­sa se on riit­tävän hyvä (nuori peruster­ve mies, ruumi­in läm­pöti­la 38 astet­ta, ei mui­ta epänor­maale­ja mit­taus­tu­lok­sia -> 3 päivää sairaslo­maa, buranaa, jos jatkuu, palaa asi­aan. Onko joku joskus tör­män­nyt lääkäri­in joka on noil­la oireil­la antanut muun tuomion?). Tämän jäl­keen lääkärit voivat keskist­tyä han­kalampi­in tapauk­si­in ja diag­nosoin­tio­hjel­man kehit­tämiseen ja muuhun tutkimustyöhön.

    anonyy­mi: kos­ka selvät tapauk­set lääkäri osaa itsekin hoitaa samantien.

    Ne ker­rat kun olen ollut lääkärin vas­taan­otol­la, min­imi­vas­taan­ot­toai­ka on ollut 20 minuuttia.

    Catili­na: Minä olen puhunut peruster­vey­den­huol­lon työläim­mästä bulkki­ma­te­ri­aal­ista, eli yleis­ti­lan­lasku­mum­moista. Hei­dän diag­noosin­sa ovat usein varsin kek­sit­tyjä, kos­ka jär­jestelmä vaatii jonkun kood­in. Yleis­ti­lan laskun hoit­a­mi­nen i.v. Zinac­ef­fil­la tai Rocephalin­il­la olisi vähän kor­nia, mut­ta jos virt­sas­sa näkyy vähän tule­hduk­sel­lisu­ut­ta, tai keuhkoku­vas­sa mah­dol­lista tule­hduk­sel­lista juosteisu­ut­ta, niin voidaan sanoa N10 tai J18.9, vaikkei niitä niin itsekään uskoisi. Pääa­sia, että se “joku” saadaan sil­lä ker­taa hoidet­tua eikä mah­dol­liset uudet kovin tuoreet aiv­ota­pah­tu­mat yms jää tykkänään huo­maa­mat­ta. Tämä on se tavara, jon­ka hoito ei ole mil­lään lail­la eksak­tia kone­hoitoa, ja se on se, mis­tä ne räjähdys­mäiset kus­tan­nuk­set tulevat.

    Min­un kor­vaani nuo peruste­lut kyl­lä kuu­losta­vat ennem­min siltä, että juuri tuol­lai­sis­sa ongelmis­sa eri­laiset tieto­jär­jestelmät voisi­vat tehostaa toim­intaa suun­nat­tomasti. Ei sen vas­tauk­sen tarvitse olla eksak­ti. Riit­tää että osuu suh­teel­lisen usein riit­tävän lähelle.

  50. Catili­na:
    Nyt ei ole phut­tu teho­hoi­dos­ta (=teho­valvon­nas­ta) useinkin tarkoin määrät­tyine ja sinän­sä simp­peleine ongelm­i­neen. Minä olen puhunut peruster­vey­den­huol­lon työläim­mästä bulkki­ma­te­ri­aal­ista, eli yleis­ti­lan­lasku­mum­moista. Hei­dän diag­noosin­sa ovat usein varsin kek­sit­tyjä, kos­ka jär­jestelmä vaatii jonkun kood­in. Yleis­ti­lan laskun hoit­a­mi­nen i.v. Zinac­ef­fil­la tai Rocephalin­il­la olisi vähän kor­nia, mut­ta jos virt­sas­sa näkyy vähän tule­hduk­sel­lisu­ut­ta, tai keuhkoku­vas­sa mah­dol­lista tule­hduk­sel­lista juosteisu­ut­ta, niin voidaan sanoa N10 tai J18.9, vaikkei niitä niin itsekään uskoisi. Pääa­sia, että se “joku” saadaan sil­lä ker­taa hoidet­tua eikä mah­dol­liset uudet kovin tuoreet aiv­ota­pah­tu­mat yms jää tykkänään huo­maa­mat­ta. Tämä on se tavara, jon­ka hoito ei ole mil­lään lail­la eksak­tia kone­hoitoa, ja se on se, mis­tä ne räjähdys­mäiset kus­tan­nuk­set tulevat.

    No joo, mut­ta peri­aat­teessa kaik­ki nuo ongel­mat ovat suh­teel­lisen yksinker­taisia, mon­imutkaisek­si asian tekee se, että niitä on mon­ta. Mut­ta tekni­ikan kehi­tys tekee mah­dol­lisek­si ratkaista mon­imutkaisi­akin ongelmia — ja onhan niitä jo ratkaistukin.
    Tuotev­as­tu­un lisäk­si esteenä on käyt­täjäkun­nan kon­ser­vati­ivi­su­us ja lud­di­it­ti­nen asenne.

  51. Sep­po Korp­poo:

    Raimo Klle ja muille marxilaisille:

    Kun Jut­ta Urpi­lais­es­ta tuli SDPn puheen­jo­hta­ja hänel­lä oli maan talouden kannal­ta käsit­tämät­tön ohjel­ma, jota vielä tehosti ole­mal­la räh­mäl­lään nais­ten­le­hden val­oku­vaa­jan edessä.

    Sit­ten hänestä tuli val­tio­varain­min­is­teri vielä käsit­tämät­tömäm­mäl­lä ohjelmalla.

    Sil­loin ennustin, että Jut­ta joutuu pian taas vetämään verkko­sukat jalka­an ja men­emään räh­mälleen markki­navoimien edessä.
    ‘snip’
    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen yrit­täjä ja anti-marxisti 

    Ja mitähän täl­lä vuo­datuk­sel­la on tekemistä uuden teknolo­gian mah­dol­lisuuk­sien kanssa?
    Markki­navoimatkaan ei ole ihan uusi keksintö. 😉

  52. anonyy­mi: Ennen mut­taa kan­nat­taa ensin käy­dä luke­mas­sa Bad Sci­ence ‑blo­gia ja miet­tiä sit­ten vaikka­pa sitä, että lääkey­htiöi­den markki­noin­tibud­jetit ovat moninker­taisia kehi­tys­bud­jet­ti­in verrattuna.
    ‘snip’

    Niin­hän se on, mut­ta iso­jen fir­mo­jen strate­giana onkin antaa pien­ten fir­mo­jen hoitaa kehi­tys ja ostaa se sit­ten, kun liike­toim­intaa olete­taan syntyvän.

  53. anonyy­mi:
    ‘snip’
    Ja kuten tuos­sa aikaisem­minkin tuli ilmi, ihmiset ovat parem­pia analysoimaan sotkuisia tilantei­ta. Jot­ta oikeat sig­naalit tuli­si­vat esi­in, ohjel­man on osat­ta­va soveltaa oikea (tilas­tolli­nen) läh­estys­mistapa kuhunkin eril­liseen asi­aan, ymmärtää näi­den keskinäiset seu­raus­suh­teet ja hyö­dyn­tää tieto­ja kunkin poti­laan (usein oletet­tua) nor­maal­i­ti­lan­net­ta vas­taan. Tämä on eksplisi­it­tis­es­ti ohjel­moita­va, ihmi­nen taas osaa sopeu­tua ja soveltaa jo ali­ta­juis­es­tikin. Entä jos joku meto­di jää ohjel­moimat­ta, kos­ka sitä ei tul­tu ajatelleeksi? 

    Ihmisetkö parem­pia analysoimaan sotkuisia tilanteita?

    Entäpä Air Fran­cen lento 447 — lentäjät lensivät täysin lentokykyisen koneen mereen, kun eivät osan­neet tulki­ta sotkuista tilan­net­ta — ja ratkaisu olisi ollut yksinkertainen.

    No, jatkos­sa lentokoneis­sa sovel­letaan parem­pia ohjelmia, ei kään­netä kehi­tys­tä takaisin, vaan eteenpäin.

  54. Antti,

    eikös hellyys ole parisuh­teessa sitä että lyö niin pitkään että nyrk­it on helliä? 🙂

  55. Viherinssi:
    ‘snip’
    Mik­si? Kän­nykkäkam­er­an ken­nol­ta saa suo­raan lin­eaariset inten­si­teet­tiar­vot jokaiselta pik­seliltä, minkä jal­keen värim­it­tauk­sen tekem­i­nen ref­er­enssiä vas­taan näi­den avul­la on kohtu­ullisen triv­i­aali tehtävä. Ja tässä jär­jestelyssä nimeno­maan ref­er­enssi oli mukana ja valais­tuskin kohtu­ullis­es­ti hallinnas­sa. Väri-indikaat­to­rien toim­inta­pe­ri­aat­teen vuok­si edes kam­er­aken­non tarkan spek­trivas­teen tun­tem­i­nen ei ole välttämätöntä.

    Kän­nykkäkam­era on täl­laises­sa hom­mas­sa huo­mat­tavasti parem­pi värim­it­tari kuin mitä saisi esimerkik­si digikam­er­al­ta tulleesta ihmiskäyt­töön tarkoite­tus­ta val­oku­vas­ta tehtyä.

    Eipä tai­da, kun jokaisen erimerkkisen ja ‑tyyp­pisen kän­nykän kam­era tois­taa värit eri taval­la, riip­puen kennosta.

    Kän­nykkäkameroiden ken­not ovat teknis­es­ti aivan saman­laisia kuin kamerois­sakin ole­vat (vain vaa­ti­mat­tomampia, yleen­sä) — ja eri ken­no­jen värin­tois­to on erilaista.
    Eikä edes RAW-tiedos­to-omi­naisu­ut­ta jos­ta saisi ‘suo­raan lin­eaariset inten­si­teet­tiar­vot jokaiselta pik­seliltä’ liene mis­sään kän­nykässä? Sel­l­aisia kameroi­ta taas on vaik­ka kuin­ka paljon.

  56. “Ei voi olla oikein, että lail­liseti toimi­vat ulko­maiset veroparati­isi­fir­mat saa­vat ajaan esim. suo­ma­laiset ter­veysalan yrit­täjät perikatoon!”

    Jos veroparati­isiy­htiö ker­ran toimii lail­lis­es­ti niin eivät poli­itikot voi estää niitä aja­mas­ta suo­ma­laisia yrit­täjiä perikatoon ?? 

    Tsoin nuo suo­ma­lisetkin hal­lit­se­vat veroparati­isien käytön, joten sen puoles­ta ne ovat kilpailukykyisiä

  57. Kuulkaa 90% tästä hom­mas­ta on sen miet­timistä, mikä on järkevää. On hel­vetin hienoa, jos voin koneelle dele­goi­da päätök­sen siitä, annanko Fure­sista mum­molle niin paljon, että häneltä menevät veren­paineet, taju ja munuaiset, vai annanko hänen hukkua kuiv­alle maalle.

  58. tcrown: Min­un on äärim­mäisen vaikea ymmärtää, mik­si tule­vaisu­udessa jokin tietoko­neo­hjel­ma ei pysty­isi­tu­os­ta dat­a­paketista päät­telemään kyseessa ole­van nor­maal­i­ti­lanne varmem­min kuin 12 tun­tia yön yli työsken­nel­lyt kofei­inipäis­sään ole­va lääkäri. Ja toki tuo ohjel­ma käsit­telee sen sekun­nin mur­to-osis­sa, toisin kuin lääkäri.

    Tule­vaisu­u­den lääkäri ei tee diag­nos­ti­ikkaa ja hoit­o­määräyk­siä muu­ta kuin äärim­mäisen poikkeuk­sel­li­sis­sa tapauk­sis­sa. Tämä näke­mys on tietysti annet­tu sil­lä itse­var­muudel­la minkä vain täy­delli­nen asi­as­ta ymmärtämät­tömyys voi antaa. Mut­ta muis­tut­taisin, että siitä ei ole kauaa kuin vaikka­pa pankin tekemä lainapäätös oli niin mon­imutkainen asia, että kone ei koskaan voi osa­ta ottaa kaikkea tarpeel­lista huomioon.

    Tämä on hyvä point­ti. Työ on muut­tumas­sa siihen suun­taan, että men­estyk­sen avaimia ovat ulkonäkö ja sosi­aaliset taidot. Toisaal­ta ihmiset arvioi­vat ihmis­ten sosi­aal­isia taito­ja enem­män ulkonäön kuin luon­teen perusteella.

    Tei­dän perus­tu­lo­lais­ten tulisi pain­ot­taa sitä, että työelämä on muut­tumas­sa mis­sik­isak­si, kun turhan työn aikakausi ete­nee. Mon­een plas­ti­ikkakirur­giseen oper­aa­tioon vuorineu­vos halu­aa viedä lapsen­sa, jot­ta työelmässä pärjättäisiin?

  59. Liike­toim­intapros­es­sisään­tö voisi olla vaik­ka että jos mum­mon algo­rit­min hänelle laske­ma toden­näköisyys selvitä oper­aa­tios­ta on liian pieni suh­teessa jäl­jel­lä ole­vi­in elin­vu­osi­in niin hoidon muo­toa “muute­taan”…

  60. @Osmo: Sadoil­latuhan­sil­la kun­toil­i­joil­la on käytössään sykemit­tari, joka pysty­isi tun­nista­maan joidenkin sydän­sairauk­sien oireet.

    @Osmo: Koira on help­po opet­taa hais­ta­maan dia­betes. Dia­beteskoira pysty­isi seu­lo­maan kym­meniä ihmisiä tunnissa.

    @Viherinssi: Ihan konkreet­tise­na esimerkkinä on äly­puhe­limeen tehty sovel­lus, joka aut­taa virt­sat­estin tulkin­nas­sa. Poti­las tekee virt­sas­taan testin testil­iuskalla ja kuvaa liuskan tarkoi­tus­ta varten olevas­sa jär­jestelyssä puhe­limel­laan. Puhe­lin analysoi virt­sat­estin tulok­set liuskan värimuu­tosten perus­teel­la ja kir­jaa tulok­sen ylös.

    @spottu: Kyl­lä kai visiona on instru­men­toitu mum­mo joka piip­paa lähiomaisen kän­nykässä kun livenä mitat­tu metri­ik­ka alkaa indikoi­da mah­dol­lisia ongelmia.

    @spottu: Asi­aa sivuten: tei­dän ammat­tikun­tanne pitää päästä irti ajatuk­ses­ta että mit­taus­da­ta sisältää itsessään hypo­teesin. Jatkos­sa joudutte tot­tumaan siihen että dataa tul­vii, ja te joudutte ker­tomaan minkälaisia piirteitä siitä pitäisi tunnistaa.

    @Seppo Korp­poo: Siis sama vas­taus ter­veyspuolel­la kuin esimerkik­si uuden teknolo­gian käyt­tööno­to­ssa muil­lakin aloil­la, kuten esimerkik­si kaivosteollisuudessa.

    @tcrown: Min­un on äärim­mäisen vaikea ymmärtää, mik­si tule­vaisu­udessa jokin tietoko­neo­hjel­ma ei pysty­isi tuos­ta dat­a­paketista päät­telemään kyseessa ole­van nor­maal­i­ti­lanne varmem­min kuin 12 tun­tia yön yli työsken­nel­lyt kofei­inipäis­sään ole­va lääkäri. Ja toki tuo ohjel­ma käsit­telee sen sekun­nin mur­to-osis­sa, toisin kuin lääkäri.
    Tule­vaisu­u­den lääkäri ei tee diag­nos­ti­ikkaa ja hoit­o­määräyk­siä muu­ta kuin äärim­mäisen poikkeuk­sel­li­sis­sa tapauk­sis­sa. Tämä näke­mys on tietysti annet­tu sil­lä itse­var­muudel­la minkä vain täy­delli­nen asi­as­ta ymmärtämät­tömyys voi antaa. Mut­ta muis­tut­taisin, että siitä ei ole kauaa kuin vaikka­pa pankin tekemä lainapäätös oli niin mon­imutkainen asia, että kone ei koskaan voi osa­ta ottaa kaikkea tarpeel­lista huomioon.

    @spottu: Toisek­seen, mon­imuut­tu­jaym­päristössä dimen­sioiden mekaa­ni­nen vähen­tämi­nen on oikeas­t­aan ilmiön kuvaus data-avaru­ud­es­ta lääkäri­avaru­teen. Sin­un ei siis tarvitse seu­ra­ta niitä kym­meniä mitat­tavia muut­tu­jia vaan antaa tulk­in­ta aineis­tos­ta kaive­tu­ille pääkom­po­nen­teille eli esimerkik­si vas­ta­ta kysymyk­seen: “Mikä on selit­tävä tek­i­jä kun leukkarei­den, CRP:n, syk­keen ja ajan välil­lä on suuri kor­re­laa­tio, ja muut selit­tävät tek­i­jät ovat häviävän pieniä.
    Edelleen, kun dataa mum­moista on tarpeek­si, voidaan yrit­tää klus­teroi­da sel­l­aisia tapauk­sia jois­sa on pitänyt yrit­tää tehdä “jotain”, ja eri­tyis­es­ti niitä jot­ka ovat tulleet “yllä­tyk­senä”. Mum­mon “etäisyys” sel­l­aiseen klus­teri­in jos­sa täy­tyy “tehdä jotain” on siis metri­ik­ka mum­mon riskitasolle.

    Sairaudet ovat määritelmäl­lis­es­ti yksikäsit­teis­es­ti tun­nis­tet­tavis­sa kos­ka niiden nimeämi­nen on sopimusa­sia. Ajat­tele diag­noosi vapaa­muo­toise­na säkkinä kolmi­u­lot­teises­sa avaru­udessa ja lisää dimen­sioi­ta niin paljon kuin tarvitset.

    @Osmo: Tietokone pystyy käsit­telemään tuol­laista dat­a­paket­tia parem­min kuin lääkäri, sor­ry nyt vain. Lääkäri kat­soo yksit­täisiä arvo­ja ja sitä, ovatkop ne nor­maalin rajois­sa, tietokone voidaan ppet­taa kat­so­maan arvo­jen kom­bi­naa­tioi­ta sil­loin, kun jotkin arvot voimakkaasti kor­reloituneeí­ta. Selit­tääk­seni tätä esitän ääri­otriv­i­aalin esimerkin pitu­ud­es­ta ja painosta.
    Miehen pitu­udek­si luvut 165 – 200 sent­tiä ovayt aivan nor­maale­ja, samoin pain­ok­si 60 – 100 kg. Mut­ta 165 cm ja 100 kg tai 60 kg ja 200 cm ovat yhdis­telmänä huo­maut­tamisen arvoisia. Tämän lääkäri huo­maa ilman mitään mit­tauk­sia vain poti­las­ta vilkaise­mal­la, mut­ta muis­sa vähem­män ilmei­sis­sa mit­tat­u­lok­sis­sa yhdis­telmien arvioimi­nen sujuu tietokoneelta paremmin.

    @NukkuMatti: Catili­na, ja mon­et muutkin julkisen sek­torin lääkärit, ovat ilmeis­es­ti kiireisen ja raskaan työn­sä uuvut­ta­m­i­na erään­laises­sa kuplas­sa, jon­ka sisältä on vaikea nähdä tai uskoa, että toimin­nan toisen­laisel­la organ­isoin­nil­la kaik­ki voit­taisi­vat ja voisi­vat parem­min, niin poti­las, omainen, lääkäri kuin hoita­jakin. Kysymys ei ole siis siitä, etteikö yksit­täi­nen lääkäri var­mas­tikin tek­isi parhaansa, vaan siitä, että jär­jestelmää paran­ta­mal­la hänelle voisi tul­la entistä parem­mat edel­ly­tyk­set hoitaa poti­laitaan ja ehkä siinä sivus­sa hän voisi jopa viihtyä työssään.
    Nyt alal­la tun­tuu sivus­takat­so­jan silmin ole­van val­lal­la jopa jonkin­lainen sankarikult­tuuri, ja melkein­pä rehvastel­laan sil­lä, että mitä kauheampia päivystysputkia ja use­ampia asi­akkai­ta on tul­lut hoide­tuk­si liukuhi­h­natyylil­lä ja aivan yksin. Kaik­ki eivät täl­laiseen rooli­in kuitenkaan halua, ja ilmeis­es­ti yhä harvem­mat niin tekevät, kuten voisi päätel­lä ter­veyskeskusten rekry­toin­tion­gelmista. Ehkä siel­lä Arka­di­an­mäel­lä ja muual­lakin johto­por­tais­sa olisi syytä miet­tiä käytän­teitä uusik­si. Ruot­sis­sa jopa Lääkärili­it­to on vaat­in­ut pitämään huol­ta hoidon saatavu­ud­es­ta ja koulut­ta­maan lisää tek­i­jöitä, mut­ta Suomes­sa sel­l­ais­es­ta järkevästä suh­tau­tu­mis­es­ta tuskin voi edes haaveil­la. Koulu­tus­määrien nos­tamista vas­tuste­taan viimeiseen asti, vaik­ka ammat­tia har­joit­tavia lääkäre­itä on jo valmi­ik­si vähem­män suh­teessa väkimäärään kuin länsinaapurissa.

    @Austrian: Siis jos luokit­telumallin tuot­tamien luokkaot­sikoiden tai toden­näköisyyk­sien avul­la päästäisi­in vain AUC 0,6 tilanteeseen niin ei vielä olisi aihet­ta antaa monoa arvauskeskuk­sen lääkärille… 🙂

    @spottu: Eiköhän iso osa kus­tan­nuk­sista olisi väl­tet­tävis­sä jos infor­maa­tiokana­vat toimi­si­vat paremmin.

    @tcrown: Aluk­si lääkäri käyt­tää ohjel­maa diag­noosin tuke­na ja nopeut­ta­jana. Pikkuhil­jaa kun ohjel­man tekemiä virhe­di­ag­noose­ja ja hoito­su­osi­tuk­sia kor­jataan ja analysoidaan, huo­mataan, että jois­sakin tapauk­sis­sa ohjel­ma itseasi­as­sa tekee vähem­män virheitä kuin lääkäri. Tuon jäl­keen tais­tel­laan muu­tosvas­tar­in­taa ja ihmis­mie­len erikoista luon­teen­pi­ir­ret­tä, jon­ka mukaan 2% ihmis­lääkärin virhe­di­ag­noose­ja on hyväksyt­tävää inhim­milistä ere­htyväisyyt­tä, mut­ta 0,2% virheel­lisiä kone­di­ag­noose­ja sietämätön ris­ki, vas­taan. Tuon tais­telun jäl­keen koneen diag­nosoitavak­si annetaan ne tapauk­set, jois­sa se on riit­tävän hyvä (nuori peruster­ve mies, ruumi­in läm­pöti­la 38 astet­ta, ei mui­ta epänor­maale­ja mit­taus­tu­lok­sia -> 3 päivää sairaslo­maa, buranaa, jos jatkuu, palaa asi­aan. Onko joku joskus tör­män­nyt lääkäri­in joka on noil­la oireil­la antanut muun tuomion?). Tämän jäl­keen lääkärit voivat keskist­tyä han­kalampi­in tapauk­si­in ja diag­nosoin­tio­hjel­man kehit­tämiseen ja muuhun tutkimustyöhön.

    Min­un kor­vaani nuo peruste­lut kyl­lä kuu­losta­vat ennem­min siltä, että juuri tuol­lai­sis­sa ongelmis­sa eri­laiset tieto­jär­jestelmät voisi­vat tehostaa toim­intaa suun­nat­tomasti. Ei sen vas­tauk­sen tarvitse olla eksak­ti. Riit­tää että osuu suh­teel­lisen usein riit­tävän lähelle.

    @Raimo K: No joo, mut­ta peri­aat­teessa kaik­ki nuo ongel­mat ovat suh­teel­lisen yksinker­taisia, mon­imutkaisek­si asian tekee se, että niitä on mon­ta. Mut­ta tekni­ikan kehi­tys tekee mah­dol­lisek­si ratkaista mon­imutkaisi­akin ongelmia – ja onhan niitä jo ratkaistukin.
    Tuotev­as­tu­un lisäk­si esteenä on käyt­täjäkun­nan kon­ser­vati­ivi­su­us ja lud­di­it­ti­nen asenne.

    Vau! Tyypeil­lä sama lin­ja jatkuu vaan. Asiantun­ti­jaa, nois­sa töis­sä ole­via ja asioi­ta jo syvem­min analysoinei­ta ei usko­ta, vaan väen väk­isin palataan takaisin omi­in argu­ment­tei­hin fysi­ikan ja tilas­toti­eteen ja “maalaisjär­jen” puolelta. Ettekö te toden­näköisyy­den osaa­jat osaa arvioi­da sitä, kumpi tässä “kiis­tas­sa” on toden­näköisem­min oikeassa?

    http://xkcd.com/793/

    Seu­raavak­si odotan sitä, kuka teistä jästipäistä tuo Kol­mogorov-mon­imutkaisu­u­den eksplisi­it­tis­es­ti esille.

  61. Aus­tri­an:
    Liike­toim­intapros­es­sisään­tö voisi olla vaik­ka että jos mum­mon algo­rit­min hänelle laske­ma toden­näköisyys selvitä oper­aa­tios­ta on liian pieni suh­teessa jäl­jel­lä ole­vi­in elin­vu­osi­in niin hoidon muo­toa “muute­taan”…

    Näin­hän tehdään jo. Sitä ei vaan kut­su­ta liike­toimin­naksi vaan inhimil­lisyy­dek­si. Ovatko hai­tat suurem­mat kuin hyödyt? Tämä on ihan rutiinia.

  62. Catili­na, näin­hän se toki on ja aina var­maan heuris­tis­es­ti sovellettu.

    Mut­ta mik­si noi­ta sään­töjä ei voisi avoimesti kir­joit­taa jon­nekin ylös? Senkö vuok­si että voidaan teesken­nel­lä että sel­l­aisia sään­töjä ei muka olisi olemassa? 🙂

    Laa­jamit­tainen täl­lainen liike­toim­intasään­tö­jen sovelt­a­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa on ollut ainakin
    ran­skalais­ten kent­tälääkärien kehit­tämä Triage-menetelmä I maailmansodassa.

  63. Catili­na:
    Kuulkaa 90% tästä hom­mas­ta on sen miet­timistä, mikä on järkevää. On hel­vetin hienoa, jos voin koneelle dele­goi­da päätök­sen siitä, annanko Fure­sista mum­molle niin paljon, että häneltä menevät veren­paineet, taju ja munuaiset, vai annanko hänen hukkua kuiv­alle maalle.

    Vai koneel­lista päätök­sen­tekoa kaipaat?
    Siihen ei ehkä ihan heti men­nä, mut­ta mis­täpä sen Fure­sik­sen annok­sen & muut omi­naisu­udet kat­sot? Et kai vaan koneesta? Vai onko ihan paper­i­nen Phar­ma­ca Fen­ni­ca vielä käytössä?

  64. kom­men­taat­tori: Ettekö te toden­näköisyy­den osaa­jat osaa arvioi­da sitä, kumpi tässä “kiis­tas­sa” on toden­näköisem­min oikeassa?

    Ja oike­as­sa olemisen rel­e­vanssi on? Jos Hen­ry Ford tar­joaa auto­ja asi­akaskun­nalle joka halu­aa nopeampia hevosia, ei se tarkoi­ta että asi­akas tai myyjä olisi väärässä, vaan että par­a­dig­ma muut­tuu kun jonkin asian tuotan­tokus­tan­nus rom­ah­taa. Jotkut tykkäävät puhua dis­rup­ti­ivi­sista innovaatioista.

  65. kom­men­taat­tori:
    ‘snip’
    Vau! Tyypeil­lä sama lin­ja jatkuu vaan. Asiantun­ti­jaa, nois­sa töis­sä ole­via ja asioi­ta jo syvem­min analysoinei­ta ei usko­ta, vaan väen väk­isin palataan takaisin omi­in argu­ment­tei­hin fysi­ikan ja tilas­toti­eteen ja “maalaisjär­jen” puolelta. Ettekö te toden­näköisyy­den osaa­jat osaa arvioi­da sitä, kumpi tässä “kiis­tas­sa” on toden­näköisem­min oikeassa?

    http://xkcd.com/793/

    Seu­raavak­si odotan sitä, kuka teistä jästipäistä tuo Kol­mogorov-mon­imutkaisu­u­den eksplisi­it­tis­es­ti esille. 

    Onpa vuo­da­tus…
    Mut­ta toki löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon esimerkke­jä, että ns. asiantun­ti­jat ovat olleet totaalis­es­ti väärässä. Vaikka­pa Thomas J. Wat­son (IBM), joka oli sitä mieltä, että tietokonei­ta tarvi­taan maail­mas­sa ehkä noin 4 kpl.

    Aika paljon enem­män asioi­ta tehdään tietokoneil­la kuin mitä johta­va asiantun­ti­ja ennusti 😉
    Tätä voisi Catili­nakin miettiä…

  66. “Kan­nen­ti­iviste on palanut, kan­si on kiero, alak­er­ran laaker­it ovat pilal­la, kampiak­seli on kiero, jäähdy­tysnes­teen seassa on öljyä. Käy vain kahdel­la sylin­ter­il­lä. Moot­torin kiin­ni­tysko­r­vak­keet ja pus­lat ovat rikkiru­os­tuneet. Yhtään ter­vet­tä kiin­ni­tysko­htaa ei löy­dy, ei myöskään läh­es irral­laan oleville alatuki­var­sille ja iskun­vai­men­timille ja jousille, jot­ka kaik­ki ovat myös rik­ki. Jäähdytin on hal­ki, hal­ki ovat myös jäähdy­tysnes­teen letkut jä lämp­pärin ken­no. Kor­jat­tu eristys­teip­il­lä. Raide­tanko on kiero. Jar­rusat­u­lat edessä hal­ki, levyt samoin, jar­runes­teet eivät pysy, putk­isto on hal­ki. Taka­jar­ru­ja ei myöskään ole. Vai­hteista toimii pak­ki ja kol­mo­nen. Etupään johtosar­ja on puo­lik­si sulanut, akku purkau­tuu alle vuorokaudessa lataa­mat­tomana. Laturi lataa vain puo­lite­hol­la. Start­ti­moot­tori start­taa vain kahdel­la hiilel­lä. Oikea parkki­va­lo toimii, samoin vasen taka­su­un­tavilkku. Tuulilasi on hal­ki. Oikean­puoleinen las­in­pyyhk­i­jä on, moot­tori ei toi­mi. Kori ruos­tunut kaut­taal­taan. Yksikään mit­tari ei toi­mi. Auto on joskus kolaroitu, ja kori on vääntynyt.
    Täl­lä ker­taa matkan pysäyt­ti irti pudon­nut polt­toainepump­pu, joka repi ben­sa­putken irrotes­saan. Put­ki kor­jat­ti­in. Polt­toainepumpulle ei myöskään löy­tynyt ter­vet­tä kiin­ni­tysko­htaa, joten se kiin­nitet­ti­in nippusiteillä.”
    Ei kun baanalle ja kovaa ajoa.

  67. Raimo K: Vai koneel­lista päätök­sen­tekoa kaipaat?
    Siihen ei ehkä ihan heti men­nä, mut­ta mis­täpä sen Fure­sik­sen annok­sen & muut omi­naisu­udet kat­sot? Et kai vaan koneesta? Vai onko ihan paper­i­nen Phar­ma­ca Fen­ni­ca vielä käytössä?

    Ei tarvitse kat­soa mis­tään, ne on min­ul­la päässäni. Vieläpä siten, että sovel­lan surutta.

  68. Catili­na:
    “Kan­nen­ti­iviste on palanut, kan­si on kiero, alak­er­ran laaker­it ovat pilal­la, kampiak­seli on kiero, jäähdy­tysnes­teen seassa on öljyä. Käy vain kahdel­la sylin­ter­il­lä. Moot­torin kiin­ni­tysko­r­vak­keet ja pus­lat ovat rikkiru­os­tuneet. Yhtään ter­vet­tä kiin­ni­tysko­htaa ei löy­dy, ei myöskään läh­es irral­laan oleville alatuki­var­sille ja iskun­vai­men­timille ja jousille, jot­ka kaik­ki ovat myös rik­ki. Jäähdytin on hal­ki, hal­ki ovat myös jäähdy­tysnes­teen letkut jä lämp­pärin ken­no. Kor­jat­tu eristys­teip­il­lä. Raide­tanko on kiero. Jar­rusat­u­lat edessä hal­ki, levyt samoin, jar­runes­teet eivät pysy, putk­isto on hal­ki. Taka­jar­ru­ja ei myöskään ole. Vai­hteista toimii pak­ki ja kol­mo­nen. Etupään johtosar­ja on puo­lik­si sulanut, akku purkau­tuu alle vuorokaudessa lataa­mat­tomana. Laturi lataa vain puo­lite­hol­la. Start­ti­moot­tori start­taa vain kahdel­la hiilel­lä. Oikea parkki­va­lo toimii, samoin vasen taka­su­un­tavilkku. Tuulilasi on hal­ki. Oikean­puoleinen las­in­pyyhk­i­jä on, moot­tori ei toi­mi. Kori ruos­tunut kaut­taal­taan. Yksikään mit­tari ei toi­mi. Auto on joskus kolaroitu, ja kori on vääntynyt.
    Täl­lä ker­taa matkan pysäyt­ti irti pudon­nut polt­toainepump­pu, joka repi ben­sa­putken irrotes­saan. Put­ki kor­jat­ti­in. Polt­toainepumpulle ei myöskään löy­tynyt ter­vet­tä kiin­ni­tysko­htaa, joten se kiin­nitet­ti­in nippusiteillä.”
    Ei kun baanalle ja kovaa ajoa.

    Onko oma auto?

  69. Catili­na: Ei tarvitse kat­soa mis­tään, ne on min­ul­la päässäni. Vieläpä siten, että sovel­lan surutta. 

    Sehän on hienoa! Tai­dat olla oikein savant?
    Ovatko kaik­ki osat I‑IV? Ja hin­tatiedot? Tuoteselosteet?

    Luu­len­pa kuitenkin, että useim­mat käyt­tävät Phar­ma­can verkkover­sio­ta ja — kauhis­tus — tietokoneella.

  70. Sairas yhteiskun­ta tuot­taa sairai­ta yksilöitä. Yli 90% sairauk­sista johtuu elämän tavoista ja/tai asenteesta.

  71. Tässä ketjus­sa on ihme­tel­ty sitä, että mitä tekemistä vuo­datuk­sil­lani suo­ma­laisen yri­tys­toimin­nan verokil­pailukyvyl­lä on uuden tekni­ikan käyt­tööno­ton kanssa.

    Sil­lä on se merk­i­tys, että jos tääl­lä ei suo­ma­lainen voi men­estyä uuden tekni­ikan käyt­töönot­ta­jana, sit­ten tääl­lä men­estyy joku ulko­mainen veroparatiisiyhtiö.

    Mielestäni tässä on koko asian ydin, sil­lä jos teknisen kehi­tyk­sen Suomes­sa hoita­vat ulko­maiset veroparati­isi-toim­i­jat, me suo­ma­laiset joudumme perikatoon.

    Laa­jem­mas­ta näkökul­mas­ta kat­sot­tuna asi­aan liit­tyy äskeinen artikke­li Talouselämässä, jos­ta poimintoja:

    “Ihmisiä ovat kuo­hut­ta­neet muun muas­sa Nokia-johta­ja Stephen Elopin kyseenalaisin ansioin saa­ma jät­timäi­nen bonus­pot­ti, eli­itin yltäkyl­läisyy­destä ker­to­va Björn Wahlroosin epävi­ralli­nen elämäk­er­ta, vuorineu­vos Casimir Ehrn­rooth­in veroparati­isi­in kätketyt miljoonat ja Jor­ma Ollilan salas­sa pitämä ulko­mainen sijoitusyhtiö. 

    – Tämä mur­taa aika rajusti sitä, mis­tä yhteiskun­ta­sopimuk­ses­sa san­o­taan ole­van kysymys, Helsin­gin yliopis­ton poli­it­tisen his­to­ri­an pro­fes­sori Pauli Ket­tunen sanoo.

    – Keskilu­ok­ka joutuu totut­tele­maan ajatuk­seen, että eli­it­tiryh­mät eivät kuu­lukaan enää “mei­hin”, vaan edus­ta­vat globaalia kap­i­tal­is­mia kansal­lisen yhteiskun­nan ulkopuolella. 

    – On hyvin ongel­mallista, jos ihmisiltä katoaa toi­vo tai aja­tus siitä, että he voivat rak­en­taa elämään­sä ratio­naalis­es­ti. Aja­tus sosi­aalis­es­ta ja taloudel­lis­es­ta nousus­ta on tuonut yhteiskun­nalle vakaut­ta ja ennustet­tavu­ut­ta, ja nyt se on häviämässä, viestin­nän yliopis­ton­le­htori Anu Kan­to­la Helsin­gin yliopis­tos­ta sanoo.

    Keskilu­okan ja rikkaiden välisen kuilun lisäk­si side on nyt katkea­mas­sa myös keskilu­okan ja huonos­ti toimeen­tule­vien väliltä. Heikom­mista huole­htimi­nen ei ole enää arvossaan. 

    Pauli Ket­tusen mukaan paradok­si on siinä, että työn tekemisen arvokku­ut­ta hehkute­taan maas­ta taivaaseen, mut­ta työtä tekemäl­lä ei kuitenkaan vauras­tu enää entiseen malliin.

    Vaikeus saavut­taa tavoit­tei­ta johtuu usein ympäröivästä todel­lisu­ud­es­ta, ei yksilön suo­ri­u­tu­mis­es­ta. Kun muu­ta yksinker­taista seli­tys­tä ei ole, ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si jää syyt­tää epäon­nis­tu­mis­es­ta itseään.

    Todel­lisu­udessa työn­teko ei näytä rikas­tut­ta­van vaik­ka kuin­ka pon­nis­telisi, vaan omaisu­udet ansaitaan aivan muin keinoin kuin palkkatyöl­lä. Sil­loin työ­mo­ti­vaa­tio laskee. 

    Eri­tyisen paljon työn­tek­i­jöi­den uskoa syövät potku­jen seassa johdolle jae­tut val­taisat palkkiot. Myös palkkioiden peruste­lut ontu­vat. Esimerkik­si Nokia selit­ti Elopin palkkion johtu­van vain tehdys­tä sopimuksesta. 

    – Euroop­palainenkaan keskilu­ok­ka ei enää koe van­ho­jen rak­en­tei­den toimi­van, se on ihan selvää, Kan­to­la sanoo.

    Silmi­in­pistävää on poli­it­tis­ten vai­h­toe­hto­jen puute. Kukaan ei tar­joa uskot­tavaa vai­h­toe­htoa leikkaus­poli­ti­ikalle ja kil­pailukyky­puheelle, ja vasem­mis­ton kan­na­tus laa­haa ennen­näkemät­tömis­sä pohjamudissa. 

    Jos uskot­tavaa poli­it­tista vai­h­toe­htoa ei ole, mihin tyy­tymät­tömyys kanavoituu? His­to­ri­al­liset esimerk­it eivät lupaa hyvää. 

    – Tun­tuu, että tyy­tymät­tömyys alkaa olla jo aika laa­jalle levin­nyt­tä. Ihmiset ovat aika kyp­siä tilanteeseen, Kan­to­la sanoo.”

    Väite siitä, että “Kukaan ei tar­joa uskot­tavaa vai­h­toe­htoa leikkaus­poli­ti­ikalle ja kil­pailukyky­puheelle” on väärä.

    Uskot­ta­va vai­h­toe­hto on antaa vapaan suo­ma­laisen miehen ja naisen toteu­taa unel­mansa ja vauras­tua yrit­tämisel­lä, vaikka­pa otta­mal­la käyt­töön “Teknolo­gian tar­joa­mat uudet mahdollisuudet”.

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen yrit­täjä, joka toteut­taa unelmaansa

  72. tcrown: Pankin omis­ta­jat tosin saat­ta­vat olla tyy­tymät­tömiä kun asi­akkaat kaikkoa­vat kil­pail­i­jalle ja pank­ki ajau­tuu konkurssiin.

    Ei epä­selviä tapauk­sia niin paljon ole. Ja kil­pail­i­jatkin ovat täysin samas­sa tilanteessa.

    tcrown: Ne ker­rat kun olen ollut lääkärin vas­taan­otol­la, min­imi­vas­taan­ot­toai­ka on ollut 20 minuuttia.

    Ja lääkäri on usein tehnyt diag­noosin­sa alle min­uutis­sa. Lop­pu kuluu tiedonhank­in­taan, sosi­aaliseen kärvis­te­lyyn ja poti­laan rauhoit­telu­un. Tietokone ei sitä nopeu­ta ja lääkäriä kuitenkin tarvi­taan oikean­lais­ten kysymys­ten kysymiseen ana­lyysia varten.

    Raimo K: Entäpä Air Fran­cen lento 447 – lentäjät lensivät täysin lentokykyisen koneen mereen, kun eivät osan­neet tulki­ta sotkuista tilan­net­ta – ja ratkaisu olisi ollut yksinkertainen.

    Pani­ik­ki on eri asia. Jos lentäjil­lä olisi ollut aikaa harki­ta tekemisiään pari päivää ilman henkilöko­htais­es­ti koet­tua hen­gen­vaaraa, tilanne olisi var­masti ollut toinen. Sitä pait­si kaikille tulee joskus hute­ja. Tietoko­neo­hjel­ma saat­taisi tehdä niitä systemaattisesti.

  73. Raimo K: Aika paljon enem­män asioi­ta tehdään tietokoneil­la kuin mitä johta­va asiantun­ti­ja ennusti

    Tämä “asiantun­ti­ja” olikin liikemies eikä tekni­nen asiantuntija.

    kom­men­taat­tori: Pikkuhil­jaa kun ohjel­man tekemiä virhe­di­ag­noose­ja ja hoito­su­osi­tuk­sia kor­jataan ja analysoidaan, huo­mataan, että jois­sakin tapauk­sis­sa ohjel­ma itseasi­as­sa tekee vähem­män virheitä kuin lääkäri.

    Tai sit­ten huo­mataan, että lääkärit vain klikkail­e­vat suo­raan hoito­su­osi­tuk­set käyt­töön itse niitä lainkaan miet­timät­tä. Ihmis­mieli kun on sellainen.

    Dianoosin tark­ist­a­mi­nen on tyl­sää ja yksi­toikkoista liukuhi­h­na­hom­maa eli juuri tietokoneelle sopi­vaa. Asia pitäisi jär­jestää tois­in­päin eli että lääkäri antaa ensin omat suosi­tuk­sen­sa ja tietokone tark­istaa ne ja varmis­taa lääkäriltä, mikäli las­kee merkit­tävästi eri­laisen lop­putu­lok­sen. Ongel­ma nyt vain on siinä, että tuos­ta tulee hel­posti helkutin hidas ja han­kala sys­tee­mi ja että tietokone ei muutenkaan oikein osaa luon­nol­lista kieltä.

  74. Raimo K: Eipä tai­da, kun jokaisen erimerkkisen ja ‑tyyp­pisen kän­nykän kam­era tois­taa värit eri taval­la, riip­puen kennosta.

    Kyl­lä tois­taa, mut­ta a) jos kat­so­taan väri-indikaat­to­rien toim­intamekanis­mia, täl­lä ei ole isoa merk­i­tys­tä ja b) ohjel­ma oli yhdelle tietylle kännykkämallille.

    Voin vään­tää asian myös Beer-Lam­bertin lain ja väriko­or­di­naatis­to­muun­nos­ten kaut­ta, jos haluat.

    Eikä edes RAW-tiedos­to-omi­naisu­ut­ta jos­ta saisi ‘suo­raan lin­eaariset inten­si­teet­tiar­vot jokaiselta pik­seliltä’ liene mis­sään kän­nykässä? Sel­l­aisia kameroi­ta taas on vaik­ka kuin­ka paljon.

    Esimerkik­si juuri sil­lä kän­nykäl­lä, jolle uChek oli tehty, on suo­raan saatavis­sa rajap­in­ta, jol­ta saa raakaluke­mat ihan suo­rana oktet­ti­joukkona. Myös mon­et muut puhe­limet tuke­vat tätä.

  75. anonyy­mi: Dianoosin tark­ist­a­mi­nen on tyl­sää ja yksi­toikkoista liukuhi­h­na­hom­maa eli juuri tietokoneelle sopi­vaa. Asia pitäisi jär­jestää tois­in­päin eli että lääkäri antaa ensin omat suosi­tuk­sen­sa ja tietokone tark­istaa ne ja varmis­taa lääkäriltä, mikäli las­kee merkit­tävästi eri­laisen lopputuloksen. 

    Tästä olisi hyvä aloit­taa. Näin­hän oppi­vaa tekoä­lyä opetetaan.

  76. kom­men­taat­tori: Vau! Tyypeil­lä sama lin­ja jatkuu vaan. Asiantun­ti­jaa, nois­sa töis­sä ole­via ja asioi­ta jo syvem­min analysoinei­ta ei usko­ta, vaan väen väk­isin palataan takaisin omi­in argu­ment­tei­hin fysi­ikan ja tilas­toti­eteen ja “maalaisjär­jen” puolelta. Ettekö te toden­näköisyy­den osaa­jat osaa arvioi­da sitä, kumpi tässä “kiis­tas­sa” on toden­näköisem­min oikeassa?

    Onko mieleesi vilah­tanut sel­l­ainen aja­tus, että myös kom­men­toi­jista joku voisi tun­tea alaa enem­män kuin maal­likkoar­vauk­sen verran?

    Suomes­sa on paljon lääketi­eteel­lisen tekni­ikan osaamista ja tutkimus­ta jo per­in­teis­es­ti, ja lisäk­si jopa lääketi­eteen tutkimus­ta tekevät myös muut kuin lääkärit. Puhu­mat­takaan lääketi­eteen talouden tutkimuksesta.

    Toinen jut­tu on tietysti se, että lain­a­sit viestis­säsi hyvin suur­ta joukkoa kom­men­toi­jia. Ainakaan itse en allekir­joi­ta suinkaan kaikkia teknolo­gian puoles­ta tehtyjä heit­to­ja tääl­lä. Samoin on varsin epä­to­den­näköistä, että kaik­ki muut allekir­joit­taisi­vat esimerkik­si min­un kommenttini.

  77. @spottu
    » kom­men­taat­tori: Ettekö te toden­näköisyy­den osaa­jat osaa arvioi­da sitä, kumpi tässä “kiis­tas­sa” on toden­näköisem­min oikeassa?

    > Ja oike­as­sa olemisen rel­e­vanssi on?

    Öh? Kaik­ki kaikessa? Kysymys on eri­tyis­es­ti ihmis­ten hengestä…

    > par­a­dig­ma muuttuu

    dži­isös!

    @Raimo K
    > Onpa vuodatus…
    > Mut­ta toki löy­tyy vaik­ka kuin­ka paljon esimerkke­jä, että ns. asiantun­ti­jat ovat olleet totaalis­es­ti väärässä.

    Totaalis­es­ti, jep­jep! Esitäpä sit­ten lista! No cheating! 

    (Tal­ido­midikatas­trofi, öhöm, VAIKKA KUINKA PALJON… …guuglailee koneel­la, löytää lis­to­ja… hah­haa, nyt näytän sille!)

    > Vaikka­pa Thomas J. Wat­son (IBM), joka oli sitä mieltä, että tietokonei­ta tarvi­taan maail­mas­sa ehkä noin 4 kpl.

    Tähän onkin jo vas­tat­tu, ja… …hohhoi­jaa… Herätä sit­ten, kun maal­likko­hö­lyn­pö­ly on ohi.

    > Aika paljon enem­män asioi­ta tehdään tietokoneil­la kuin mitä johta­va asiantun­ti­ja ennusti 😉

    Olen alal­la. Ehkä ei kan­nat­taisi opet­taa fai­jaansa nussimaan…

    > Tätä voisi Catili­nakin miettiä…

    Just joo…

    Jospa sovit­taisi­in niin, että te jästipäät kir­joit­taisitte kotiesseen aiheesta “Mik­si olen väärässä tässä asi­as­sa”, tai jos kun­nia ei anna myöten, niin sit­ten “Mik­si voisin olla väärässä tässä asi­as­sa”. Lähet­täkää pos­tiosoit­teeseeni, joka lie hel­posti arvat­tavis­sa. Kom­men­taat­tori-bác­si sit­ten kor­jaa esseenne ja ruotii ne tässä ketjussa.

    Tässä teille pop-filosofi­an ulkop­uo­li­nen lähde:

    http://www.uwgb.edu/dutchs/PSEUDOSC/SelfApptdExp.htm

    ja häneltä asi­as­ta enemmänkin:

    http://www.uwgb.edu/dutchs/pscindx.htm

  78. Alku­peräi­nen kysymys oli se, että saavute­taanko väestö­ta­soisel­la 24/7 teleme­tri­aseu­ran­nal­la huo­mat­tavia säästöjä? Kohderyh­mänä oli lähin­nä poten­ti­aaliset yleistilanlaskumummot.
    Vas­taus on, että ei saavute­ta, kuten esimerkki­au­tos­ta hel­posti voi päätellä.
    Nämä mum­mot ovat kaikkein kulut­tavimpia resurssisyöp­pöjä. Ongel­maan ei ole ratkaisua.
    Kävi­jämääriltään hyvin suuri ruh­mä, ellei suurin, tulee taas oti­iteista, sinui­iteista, flun­ssista, alaselkäkivuista yms, joi­ta mikään metri­ik­ka ei tavoita, ja joiden tietokone­di­ag­nos­ti­ik­ka on mah­do­ton­ta, joten siitäkään ei ole ratkaisuksi.

  79. Catili­na: Kävi­jämääriltään hyvin suuri ruh­mä, ellei suurin, tulee taas oti­iteista, sinui­iteista, flun­ssista, alaselkäkivuista yms, joi­ta mikään metri­ik­ka ei tavoita, ja joiden tietokone­di­ag­nos­ti­ik­ka on mah­do­ton­ta, joten siitäkään ei ole ratkaisuksi.

    Juuri olin läp­päris­sä kiin­ni erinäis­ten selkä­vaivo­jen takia ja hyvin saati­in metri­ikkaa ja diag­noosi (ei automaat­ti­nen tietenkään) joka olisi ollut a) mah­do­ton vielä ennen puoli­jo­htei­ta ja b) kovin kallis vielä 70-luvul­la ilman liikuteltavia lait­tei­ta ja nyt erikois­lääkärin peruskau­raa. Aut­taa kuulem­ma vält­tämään turhaa (ja kallista) oper­oin­tia. MRI:ssäkin tuli käy­tyä, ilman lääkäriä, ilman lähetet­tä. Ei kus­tan­nuk­sia kun­nalle tai val­ti­olle, ei tuhrat­tua ter­veyskeskus­lääkärin aikaa. Mah­dol­lista sik­si että data on niin hal­paa. Erikois­lääkäriltä kuvista lausun­to (ei Kela-kor­vaus­ta), ja väl­i­t­u­losten kanssa toiselle, joka on tyy­tyväi­nen kun ei tarvitse käyt­tää aikaa lähet­tei­den kir­joit­telu­un. Olisin kyl­lä mielel­läni syöt­tänyt kuvat ja muun mate­ri­aalin poti­lasark­istoon hyväksyt­täväk­si mut­ta kun ei ole raken­net­tu itsepa­lvelu­ra­jap­in­taa niin ei sitten.

    Jos flun­ssa iskee, niin en var­masti tulisi ter­veyskeskus­lääkäriä ihan heti häir­it­semään jos käytet­tävis­sä olisi reaali­aikainen vas­taus kysymyk­seen “virus- vai bak­teeri-infek­tio”. Sama pätee sinui­it­tei­hin. Pitää var­masti paikkansa ettei mil­lään voi pienen­tää kus­tan­nuk­sia enää siinä vai­heessa kun poti­las odot­taa käytävässä, mut­ta jos olisi niin paljon a pri­ori ‑tietoa että poti­laan voi tur­val­lis­es­ti kään­nyt­tää pois?

    Ne esimerkki­mum­mot olisi parhaas­sa tapauk­ses­sa jo haet­tu ja kir­jat­tu sisään johonkin järkeväm­pään aikaan kuin viikon­lop­puil­taisin jos ter­veyskeskuk­sen respas­sa olisi mit­taus­da­ta saatavilla.

    Ja kiihtyvyysan­turi polt­toainepum­pus­sa olisi luul­tavasti antanut vähän lisää aikaa reagoi­da, ja tuskin­pa polt­toaineputken vir­tauk­sen lam­i­naarisu­u­den ultra­ääni- tai akus­tis­es­ta mon­i­toroin­nista hait­taakaan olisi ollut.

  80. Catili­na: Nämä mum­mot ovat kaikkein kulut­tavimpia resurssisyöp­pöjä. Ongel­maan ei ole ratkaisua.
    Kävi­jämääriltään hyvin suuri ruh­mä, ellei suurin, tulee taas oti­iteista, sinui­iteista, flun­ssista, alaselkäkivuista yms, joi­ta mikään metri­ik­ka ei tavoita, ja joiden tietokone­di­ag­nos­ti­ik­ka on mah­do­ton­ta, joten siitäkään ei ole ratkaisuksi.

    OK, jos tämä pitää paikkansa, uno­hde­taan koko juttu. 

    Olin kuvitel­lut, että monien kroon­is­ten sairauk­sien, kuten dia­betek­sen, veren­paine­taudin, veren hyy­tymisen ja/tai koles­terolin kon­trol­lia vaa­tivien tau­tien yms hallinnas­sa pitämi­nen oli­si­vat yhteiskun­nan kannal­ta merkittäviä.

    Ehkä siinä diag­noosien koneel­lises­sa tark­istamises­sa olisi kuitenkin järkeä. Eräs tut­ta­vani melkein menet­ti toisen silmän­sä näön, kun yliopis­to­sairaalan päivys­täjä luuli aku­ut­tia ahdaskul­maglaukoomaa migreeniksi. Ihmetteli vain, mik­sei kipeän puolen silmä reagoi val­oon. Onnek­si ter­veyskeskus­lääkäri hok­sasi asian.

    1. Nämä mum­mot ovat kaikkein kulut­tavimpia resurssisyöp­pöjä. Ongel­maan ei ole ratkaisua.
      Kävi­jämääriltään hyvin suuri ruh­mä, ellei suurin, tulee taas oti­iteista, sinui­iteista, flun­ssista, alaselkäkivuista yms, joi­ta mikään metri­ik­ka ei tavoita, ja joiden tietokone­di­ag­nos­ti­ik­ka on mah­do­ton­ta, joten siitäkään ei ole ratkaisuksi. 

      On ole­mas­sa kotikäyt­töi­nen lai­ta, jol­la voi toden­taa oti­itin siinä mis­sä mita­ta kuumeenkin

  81. Viherinssi: Kyl­lä tois­taa, mut­ta a) jos kat­so­taan väri-indikaat­to­rien toim­intamekanis­mia, täl­lä ei ole isoa merk­i­tys­tä ja b) ohjel­ma oli yhdelle tietylle kännykkämallille.

    Voin vään­tää asian myös Beer-Lam­bertin lain ja väriko­or­di­naatis­to­muun­nos­ten kaut­ta, jos haluat.

    Esimerkik­si juuri sil­lä kän­nykäl­lä, jolle uChek oli tehty, on suo­raan saatavis­sa rajap­in­ta, jol­ta saa raakaluke­mat ihan suo­rana oktet­ti­joukkona. Myös mon­et muut puhe­limet tuke­vat tätä.

    No sepä hienoa. Siitä vaan myyn­ti­in sitten.

  82. kom­men­taat­tori:
    ‘snip’
    Olen alal­la. Ehkä ei kan­nat­taisi opet­taa fai­jaansa nussimaan…
    ‘snip’

    Alal­la­han se oli myös Wat­son — ja osasi kaiken.

  83. kom­men­taat­tori:
    ‘snip’
    Jospa sovit­taisi­in niin, että te jästipäät kir­joit­taisitte kotiesseen aiheesta “Mik­si olen väärässä tässä asiassa”
    ‘snip’

    Olisi­han se help­poa kir­joit­taa essee, mik­si olet väärässä…

  84. Catili­na:
    Alku­peräi­nen kysymys oli se, että saavute­taanko väestö­ta­soisel­la 24/7 teleme­tri­aseu­ran­nal­la huo­mat­tavia säästöjä? 

    Ahaa, vas­taatkin itse kek­simääsi kysymykseen.
    Alku­peräi­nen otsikko oli kyl­lä “Teknolo­gian tar­joa­mat uudet mah­dol­lisu­udet käyttöön”.

  85. Viherinssi:
    ‘snip’
    Voin vään­tää asian myös Beer-Lam­bertin lain ja väriko­or­di­naatis­to­muun­nos­ten kaut­ta, jos haluat.

    Esimerkik­si juuri sil­lä kän­nykäl­lä, jolle uChek oli tehty, on suo­raan saatavis­sa rajap­in­ta, jol­ta saa raakaluke­mat ihan suo­rana oktet­ti­joukkona. Myös mon­et muut puhe­limet tuke­vat tätä. 

    Ei tarvitse vään­tää mitään.
    Ohjel­ma on tehty iPhonelle (kam­era on Sonyn) ja edel­lyt­tää kali­broidun Cuboid val­on­läh­teen käyt­töä — sit­ten toimii hyvin.

    (löysin aluk­si netistä fir­man uCheck, joka tar­joaa “Dis­clo­sure & Bar­ring ser­vices” — ja ihan ilman kännykkää)

  86. Spot­tu on siis ollut kiin­ni ENMG-lait­teessa, jota ei luitenkaan jokapäivän lum­ba­goon heti tar­jo­ta, mut­ta joka on ollut jo kauan ruti­inia. Osmo taas viit­taa tym­pa­nometri­in, joka on osaa­mat­toman käytössä saman­lainen näen­näis­tutkimusvä­line kuin sinuss­can ja kulmapeili.

  87. Tässä on nyt vaan oikeas­t­aan se, että “me halu­taan kaikki­in koneisi­in ja kaik­ki kokeet1!” Sitähän tämä itseasi­as­sa on. Harha siitä, että kun jatku­vasti mon­i­toroidaan, niin viat havaitaan heti ja kor­jataan saman tien. Toiv­otan onnea harhanne tavoittelussa.

  88. Onpas väki vier­aan­tunut ter­veyskeskus­todel­lisu­ud­es­ta! Sil­loin har­voin kun itse joutuu päivystyskäyn­nille, tilanne on just tuo, yksi lääkäri hoitaa puoli tusi­naa flunssa/selkäkipu/jne tapaus­ta siinä ajas­sa kun toinen ihmettelee mitä tekee mum­molle jol­la taju meni ja labrat­u­lok­set sitä ja lääk­keet tätä ja ymmär­rys niin ja näin…

  89. Ei tämä poruk­ka ole koskaan mis­sään ter­veyskeskus­todel­lisu­udessa ollutkaan, joten ei se ole voin­ut mis­tään vieraantuakaan.

  90. Catili­na:
    Tässä on nyt vaan oikeas­t­aan se, että “me halu­taan kaikki­in koneisi­in ja kaik­ki kokeet!” Sitähän tämä itseasi­as­sa on. Harha siitä, että kun jatku­vasti mon­i­toroidaan, niin viat havaitaan heti ja kor­jataan saman tien. Toiv­otan onnea harhanne tavoittelussa.

    Siis lääkärit haluavat?
    Kat­sopa nyt taas alku­peräi­nen otsikko (vai onko päivystys jo kestänyt liian kauan?).

  91. Minä kat­soin otsikon. Sit­ten minä kat­soin, minkälaisia tek­nol­o­gisia toimia ruvet­ti­in esittämään.

  92. Keskeistä on ymmärtää infor­maa­tion ja sairauk­sien hoidon moni­u­lot­teinen suhde. Lääkäri oppii uransa alus­sa nopeasti että turhia kokei­ta ei kan­na­ta ottaa eikä turhia kysymyk­siä kysyä. Mitä enem­män on infor­maa­tio­ta niin sitä enem­män haastet­ta on oikean ratkaisun tekemisessä . Ken­estä tahansa voidaan ottaa 500 labrakoet­ta ja muu­ta­ma on aina poikkea­va. Mitä sit­ten tehdään? Kukaan ei tiedä joten tutk­i­taan lisää ja löy­de­tään lisää poikkeamia.

    Meil­lä ei ole ole­mas­sa tietoa siitä mikä on jonkin hie­man poikkea­van tulok­sen merk­i­tys yksilön kohdal­la joten siitä on otet­ta­va selvää. Mar­gin­aalis­es­ti kohol­la ole­va yksit­täi­nen mak­sa-arvo voi olla täysin via­ton löy­dös tai syövän ensim­mäi­nen merkki.

    Tieto syn­nyt­tää kysyn­tää lisätiedos­ta. Jos kaik­ki suo­ma­laiset saa­vat ryt­miseu­ran­nan ja eeg-myssyn koti­in niin suomeen tarvi­taan tuhan­sit­tain neu­rolo­ge­ja ja kar­di­olo­ge­ja lisää näi­den löy­dösten merk­i­tys­tä setvimään.

    Lääketiede ei ole luon­non­tiede. Lääkärit ovat usein keskenään eri mieltä diag­noosista vaik­ka kaik­ki mah­dolli­nen on tutkit­tu. Miten raken­nat sil­loin algoritmin?

  93. Catili­na: Tässä on nyt vaan oikeas­t­aan se, että “me halu­taan kaikki­in koneisi­in ja kaik­ki kokeet1!” Sitähän tämä itseasi­as­sa on. 

    Suos­tuthan sinäkin hyö­dyn­tämään sel­l­aisia kohtu­ullisen tuor­e­i­ta höm­pö­tyk­siä kuten rönt­genku­vat ja virt­sat­estit. Ei oikeas­t­aan ole mekanis­mia joka estäisi uusien datankeru­umenetelmien yleistymisen sitä mukaa kun kli­inikot totea­vat ne hyödyllisiksi.

  94. Ihan ensim­mäisenä tuol­la algo­rit­mil­la voisi koit­taa kor­va­ta vaku­u­tus­lääkärit, hehän jo nyt tutki­vat poti­laan puh­taasti datan perusteella.

  95. spot­tu: Ei oikeas­t­aan ole mekanis­mia joka estäisi uusien datankeru­umenetelmien yleistymisen sitä mukaa kun kli­inikot totea­vat ne hyödyllisiksi.

    Juuri näin tapah­tuu koko ajan. Me puhuimme näin saavutet­tavista kus­tan­nussäästöistä. Niitä ei tule.

  96. Tutkimuk­set pitää kohden­taa oirei­den, poti­laan esi­ti­eto­jen ja sairaushis­to­ri­an mukaan. Tutkimusten infor­maa­tioar­vo on sidot­tu aina kli­iniseen kokonaistilanteeseen. 

    Ote­taan karkea esimerk­ki, 30‑v ter­ve nainen päivystys­vas­taan­otol­la, 3 päivää kuumet­ta ja flunssaa.

    Nykyti­lanne: Hoita­ja ottaa tule­hdusar­von etukä­teen, se on nor­maali ja poti­las tulee lääkärille joka näkee jo ovelta että kaik­ki ok. Sit­ten viihdytetään het­ki poti­las­ta ja lähetetään hänet koti­in tuli­ais­re­septin kanssa.

    Nört­tidystopia: Poti­laal­ta ote­taan 100 labrakoet­ta, eeg, vuorokausi-ekg-seu­ran­ta, koko­var­ta­lo-mri ja lätkäistään vielä pari psyyke-seu­laa täytettäväksi. 

    Sydänseu­ran­nas­sa tode­taan taval­lista run­saam­min eteis­lisä­lyön­te­jä ja muu­ta­ma rauhalli­nen sään­nölli­nen eteis­takykar­diapyrähdys. Onko poti­laal­la oire­i­ta? “Ei, minä olen täl­lainen jän­nit­täjä vaan.” Pani­ikki­häir­iönkin tun­nus­taa. Kar­di­olo­gin konsultaatio.

    EEG:ssä tode­taan raja-arvoista purkausak­tivi­teet­tia sopi­en nor­maali­vari­aa­tioon tai autoim­muu­nienke­fali­it­ti­in tai tem­po­raaliepilep­si­aan (neu­ro­fy­s­i­olog­it älkää tak­er­tuko yksi­tyisko­hti­in). Onko oire­i­ta? Ei. Neu­rolo­gin arvioon ja puhe­linkon­sul­taa­tion poh­jal­ta antiepilep­tit päälle.

    MRI:ssä tode­taankin sit­ten vaik­ka mitä. Kilpi­rauhases­sa muu­ta­ma kyh­my, joista suositel­laan radi­olo­gin biop­si­aa uä-ohjauk­ses­sa pois­sulku­mielessä. Oikean pol­ven medi­aa­likierukas­sa on pieni repeämä ja hof­fan ras­va tur­vot­taa. Onko oire­i­ta? No jumpas­sa välil­lä vihloo mut­ta kamomil­la­tee aut­taa. Orto­pe­dille. Lisäk­si säärilu­us­sa luumuu­tos joka vaatii radi­olo­gin mielestä kon­trol­li­mag­neetin puolen vuo­den päästä. Tilataan.

    Labrois­sa hel­vetti repeää irti. Fidd hitusen kohol­la, reumafak­tori posi­ti­ivi­nen, gt vähän kohol­la. Tumavas­ta-aineet posi­ti­iviset ja bor­re­li­avas­ta-aineetkin viit­taa­vat joko sairastet­tuun tai akti­ivi­in tau­ti­in. Arrgghh, lähetetään sisätautipäivystykseen?

    Poti­las hymy­ilee ja niistää ja kysyy että joko tuli valmista, telkus­ta tulis salkkarit.

  97. Catili­na: Juuri näin tapah­tuu koko ajan. Me puhuimme näin saavutet­tavista kus­tan­nussäästöistä. Niitä ei tule.

    On kus­tan­nussäästö jos samal­la rahal­la saadaan hyödyl­lisem­piä diag­noose­ja nopeam­min. Se että säästyneet resurssit käytetään yleen­sä poti­laiden elämän­laadun paran­tamiseen eivätkä säästöt näy absolu­ut­tisi­na on sit­ten ihan toinen kysymys.

  98. eggo: Nört­tidystopia: Poti­laal­ta ote­taan 100 labrakoet­ta, eeg, vuorokausi-ekg-seu­ran­ta, koko­var­ta­lo-mri ja lätkäistään vielä pari psyyke-seu­laa täytettäväksi. 

    Nört­tidystopi­as­sa pikem­minkin kaive­taan kaapista pikat­esti, tode­taan että tule­hdusar­vot ovat nor­maale­ja, ote­taan burana, laite­taan teevesi kiehu­maan ja jatke­taan hom­mia. Säästetään kaikkien aikaa ja hermoja.

  99. Jaakko Hir­vo­nen: Ihan ensim­mäisenä tuol­la algo­rit­mil­la voisi koit­taa kor­va­ta vaku­u­tus­lääkärit, hehän jo nyt tutki­vat poti­laan puh­taasti datan perusteella.

    On tuos­sa sel­l­ainen mut­ta, että he kai edes teo­reet­tis­es­ti toimi­vat oma­l­la vas­tu­ul­la ja ovat sitä kaut­ta (edelleen teo­reet­tis­es­ti) saatet­tavis­sa vas­taa­maan teoistaan.
    Mitä käy tietoko­neo­hjel­man kanssa? Ei sitä lääkärin­vas­tu­ul­la käytetä.

  100. spot­tu: On kus­tan­nussäästö jos samal­la rahal­la saadaan hyödyl­lisem­piä diag­noose­ja nopeam­min. Se että säästyneet resurssit käytetään yleen­sä poti­laiden elämän­laadun paran­tamiseen eivätkä säästöt näy absolu­ut­tisi­na on sit­ten ihan toinen kysymys.

    Mis­sä kohden esimerkki­au­toni taipaleel­la oli menetet­ty joku olen­nainen diagnoosi?

  101. Aus­tri­an: Laa­jamit­tainen täl­lainen liike­toim­intasään­tö­jen sovelt­a­mi­nen ter­vey­den­huol­los­sa on ollut ainakin
    ran­skalais­ten kent­tälääkärien kehit­tämä Triage-menetelmä I maailmansodassa.

    Tämä on mie­lenki­in­toinen ikku­na pääsi sisään. Jotenkin tun­tuu, että kaik­ki inhimilli­nen (ja mik­sei epäin­himilli­nenkin) toim­inta jäsen­tyy sin­ulle aina liike­toim­intapros­es­seina, jos ker­ran kaikki­nainen opti­moin­ti ja ohjeis­tus on mielestäsi liike­toim­intapros­es­sisään­töjä. (Tämä tosin selit­täisi jonkin ver­ran henkilöko­htaista ide­olo­giaasi ainakin siinä määrin kuin se tämän blo­gin kom­ment­ti­pal­stal­ta on ainakin itsel­leni välittynyt.)

    Minus­ta on vain ärsyt­tävän lisäk­si varsin huvit­tavaa, että etuli­ite “liike­toim­intapros­es­si” (ja etenkin “liike­toim­inta”) pitää väk­isin raa­ha­ta tähänkin keskustelu­un mukaan, sil­lä ter­mi aiheut­taa erinäis­ten negati­ivis­ten ja vier­aan­nut­tavien sivumerk­i­tys­ten ilmaan­tu­misen varsinkin julk­isten palvelu­iden ja julk­ishallinnon yhtey­dessä. Ei tosi­aan ollut tarkoi­tus men­nä henkilöko­htaisuuk­si­in, joten voisitko ker­toa, mitä oikein tarkoi­tat “liike­toim­intapros­es­sisään­nöil­lä” sekä yleis­es­ti että tässä keskustelus­sa, sil­lä luul­lak­seni oma käsi­tyk­seni asi­as­ta (ja var­masti muu­ta­man muunkin) eroaa aika paljon sin­un käsityksestäsi.

  102. Catili­na: Mis­sä kohden esimerkki­au­toni taipaleel­la oli menetet­ty joku olen­nainen diagnoosi?

    Toiv­ot­tavasti ammat­tikun­nas­sa ei kovin yleis­es­ti esi­in­ny tätä asen­net­ta, että ‘teknolo­gian-tar­joa­mat-uudet-mah­dol­lisu­udet-käyt­töön — ei koskaan!

  103. Catili­na: Mis­sä kohden esimerkki­au­toni taipaleel­la oli menetet­ty joku olen­nainen diagnoosi?

    Jos saadaan kiihtyvyysan­turil­la havait­tua ja nip­pusiteil­lä kor­jat­tua kiin­ni­tyk­sistään vähitellen irtoa­va ja sik­si värähtelevä polt­toainepump­pu ennen kuin se repii men­nessään ben­saletkun säästetään rahaa kun ei tarvi­ta palokun­taa tuo­maan imeyt­tämis­turvet­ta ja hin­ausautoa kär­räämään romua korjaamoon.

  104. eggo: Nört­tidystopia: Poti­laal­ta ote­taan 100 labrakoet­ta, eeg, vuorokausi-ekg-seu­ran­ta, koko­var­ta­lo-mri ja lätkäistään vielä pari psyyke-seu­laa täytettäväksi.

    Nörteistä en tiedä, mut­ta min­un aja­tus­maail­mani: Poti­las tietää jo kotona, ettei CRP ole kovin korkea. Terkkarin net­ti­sivu tai vaik­ka ran­neti­etokone vielä vahvis­taa, että nyt on vain parem­pi kat­soa pari jak­soa lem­p­is­ar­jaa lisää kuin lähteä hake­maan kau­den taute­ja terkkarista.

    Vai onko CRP:n mit­taami­nen kotona jotenkin huonom­pi jut­tu kuin vaikka­pa kuumeen mittaaminen?

    Lisäk­si noista miljoonas­ta labrako­keesta pitää nimeno­maan sanoa se, että jos kaikil­la on 24h seu­ran­ta ter­veenäkin, se niin kul­la­nar­voinen henkilöko­htainen base­line on tiedossa.

    Peruster­vet­tä lääkäri­in­meni­jää kiin­nos­taa noin kolme asi­aa. Pitääkö taudin takia muut­taa elin­tapo­ja akuutisti (maa­ta sängyssä, jät­tää lenk­ki väli­in, jne.), löy­tyykö vaivan hoitoon jokin menetelmä, ja johtu­vatko oireet syövästä/muusta kuole­man­taud­ista. (Plus tietysti paljokssaasaikkuu.)

    Ja mitä sit­ten tapah­tuukaan. Aku­ut­tipoti­las menee lääkäri­in, lääkäri käs­kee labraan. Tai labrat on otet­tu jo siinä vai­heessa, kun vuo­ta­va­nenäi­nen tapaus on tul­lut paikalle. Entä jos ne labrat­u­lok­set oli­si­vatkin jo valmi­ina vieläpä pt:n omien ref­er­enssi­ta­so­jen kanssa?

    Tämä ei täl­laise­naan ole vielä ihan tätä päivää, mut­ta jos diag­nos­tis­ten menetelmien kehi­tys­tä kat­so­taan, tule­vaisu­us ei ole kovin kaukana.

    Ja jos palataan vielä takaisin Oden jutun alku­un, niin ihan oikeasti vähän nyky­istä viisaam­man sykemit­tarin käyt­tämi­nen rasitus-EKG:n ottamiseen ei olisi huono aja­tus. Mitä enem­män dataa olisi, sitä helpom­pi kone olisi sitä opet­taa tulk­it­se­maan, ja sitä parem­min datan avul­la voitaisi­in ennakoi­da esimerkik­si sydäntapahtumia.

    Tai miten olisi vaikka­pa 24h glukoosiseu­ran­ta. Käyrästä on help­po nähdä, että aamu­pala pitäisi ottaa vähän kevyem­pänä, ja se kahvin kanssa salaa otet­tu pul­la ei ollut ter­veelli­nen idea. Kum­mal­la taval­la vaikka­pa T2DM:n hoito­tas­apain­on seu­raami­nen on helpom­paa, pis­temit­tauk­sil­la vai jatku­val­la mittauksella?

    Jostain syys­tä on ihan OK antaa mon­imutkai­sis­sa asiois­sa varsin seikkaperäiseen pistey­tyk­seen perus­tu­via kh-suosi­tuk­sia ja päätök­sen­tekop­u­uhun perus­tu­via poti­la­so­hjei­ta. Se taas ei ole tun­nu ole­van ok, että kone nou­dat­taisi näitä suosi­tuk­sia. (Ja siis ei se lain­säädän­nöl­lis­es­ti ihan help­poa olekaan.)

    (Ja korostan vielä, että olen tietoinen kh-suosi­tusten ympäril­lä käytävästä keskustelus­ta, enkä ole kor­vaa­mas­sa ammati­ilaista kh-suosi­tuk­set osaaval­la tietokoneohjelmalla.)

  105. Catili­na: Mis­sä kohden esimerkki­au­toni taipaleel­la oli menetet­ty joku olen­nainen diagnoosi?

    Hatun nos­to autoti­etoudelle­si, mut­ta kyl­lä häly­tys­val­ot oli­si­vat autossasi syt­tyneet monista esit­tämistäsi syistä jo tuhan­sia kilo­me­tre­jä aiem­min. Autois­sa on jo kym­meniä vuosia jatku­vasti mitattu/hälytetty oleel­lisia suure­i­ta. Uuden­paa autoa olisit tuskin saanut liikeelle noiden viko­jen jäl­keen. Ajoti­etokone olisi päät­tänyt stopin. 

    Tänä päivänä huolto ja kat­sas­tus­mies käy ensik­si kat­so­mas­sa tietokoneelta sel­l­aiset para­metrit, joille ei ole vilkku­val­o­ja, ja täy­den­tävät diag­noosia omil­la testeil­lään ja havainnoillaan.

    Vähän täl­laista maail­maa voisi aiko­jen saatossa ihmisenkin huoltoon kuvitella.

  106. Ne kus­tan­nuk­set siis. Läh­es jokainen osa olisi pitänyt vai­h­taa mon­een ker­taan jo kauan sit­ten. Paljonko tulee autolle hin­taa sil­lä tavoin? Mis­sä on mum­mo­jen paalikasa?

  107. Viherinssi:

    Vai onko CRP:n mit­taami­nen kotona jotenkin huonom­pi jut­tu kuin vaikka­pa kuumeen mittaaminen?

    Mietitään mitä koti-crp:n mit­tauk­ses­ta flun­ssaku­umeessa seu­raa. Ensin­näkin kaik­ki ne poti­laat jot­ka miet­tivät esim kor­vat­ule­hdus­ta, poskion­telon­tule­hdus­ta tai angi­inaa tule­vat edelleen lääkäri­in samoin kuin sairaslo­man hak­i­jat, resep­tilääkkei­den toivo­jat ja ne jot­ka muuten vaan halu­a­vat lääkäri­in. Lisäk­si tulee paljon ihmisiä jot­ka muuten eivät olisi tulleet mut­ta kun crp on hie­man kohol­la. CRP nousee jonkin ver­ran myös viat­tomis­sa virus­in­fek­tiois­sa kuten ade­n­ovirus­in­fek­tiosa ja toisaal­ta vaar­al­li­sis­sa bak­teeri-infek­tiois­sa se nousee 10–12 tun­nin viiveel­lä eli se voi olla vielä nor­maali kun poti­las on jo kuol­lut veren­myrky­tyk­seen. Päivystyk­seen valikoituu merkit­tävä joukko ihmisiä pelkästään kohon­neen crp:n vuok­si, jol­loin koko tutkimuk­sen merk­i­tys katoaa. Kyseistä arvoa nos­ta­vat myös lukuisat muut asi­at jot­ka eivät liity mitenkään ajanko­htaiseen sairauteen.

    Käytän­nössä poti­lai­ta lääkäril­lä on siis ainakin yhtä paljon mut­ta yhden diag­nos­tisen väli­neen käyt­tö apu­vä­li­neenä on pois­tet­tu käytöstä.

    Juuri sen takia, että raja-arvois­es­ti kohon­nut crp aset­taa han­kalan tilanteen jatko­tutkimusten suh­teen infek­tiopoti­laal­la, niin esimerkik­si lap­sil­la ei suositel­la muu­ta­man päivän kuumeilun jäl­keen sen ottoa päivystyk­sessäkään jos lapsen yleis­ti­la on hyvä. Jot­ta väl­tytään turhal­ta huolelta ja lapsen kiusaamiselta ylimääräisil­lä tutkimuksilta.

    Tutkimusten tieto ja hyödyl­lisyys on siis sidot­tu kli­in­isi­in tilanteisi­in joista tutkimusti­etokin on pääosin kerät­ty eikä niitä kan­na­ta eril­lään näistä tilanteista kerätä kos­ka tuol­loin ne eivät lisää informaatiota.

    KH-suosi­tuk­set ovat taas oma lukun­sa. Jos niitä oikeasti Suomes­sa yht­enä päivänä alet­taisi­in nou­dat­taa kir­jaimel­lis­es­ti niin siihen kuluisi 3xBKT vuodessa.

  108. “Jos flun­ssa iskee, niin en var­masti tulisi ter­veyskeskus­lääkäriä ihan heti häir­it­semään jos käytet­tävis­sä olisi reaali­aikainen vas­taus kysymyk­seen “virus- vai bakteeri-infektio”.”

    Flun­ssa ehtii paran­tua enen kuin pääset terkkari­in, jonot ovat kuukauis ‑kolme Helsingis­säkin, alle kuukau­den en ole päässyt enää pitkään aikaan

  109. Anonyy­mi,

    liike­toim­intapros­es­si on min­ulle erään­lainen muodolli­nen tapa kuva­ta käytän­nössä tapah­tu­vaa toim­intaa. Se ide­al­isoi ja kuvaa sen tiety­il­lä hyväksy­ty­il­lä kuvaamistyökaluil­la, joi­ta voi toki olla useanlaisia.

    Luon­nol­lisen kie­len ongel­ma on tosi­aan se, että käsit­teille annetaan myös nor­mati­ivi­nen sisältö. 

    Esimerkik­si tover­imme Marx kuvasi käsit­teel­lä riis­to sitä että yhteisön insti­tu­tion­aaliset omis­tu­soikeussuh­teet vaikut­ta­vat siihen kuka saa minkäkin osu­u­den tuotan­nos­ta syn­tyneestä yli­jäämästä. Tässä mielessä sana riis­to ei sisäl­lä nor­mati­ivista ele­ment­tiä vaik­ka eri­laiset sosial­is­tiset liikeet ovat sille sen antaneetkin.

  110. Tuo­hon Marx­in esimerkki­in voisi lisätä sen että itä­val­ta­laises­sa talousti­eteessä tuotan­to ei ole vain tekni­nen kysymys ja tulon­jako jotenkin seu­raisi pelkästään omistusoikeussuhteista.

    Voisi ajatel­la että neok­las­sisen uudem­man käsit­teistön mukaan mei­dän pitäisi lisätä yrit­täjyy­den oival­ta­va ja uut­ta luo­va ele­ment­ti tuotan­non tek­i­jäk­si mukaan tuotanto­funk­tioon. Yrit­täjän panos ei siis tulisi mukaan pelkästään pääo­man omis­ta­ju­u­den kautta..

    Mut­ta tämä taisi men­nä ohi aiheen… 🙂

  111. Toki tule­vaisu­udessa var­maan on val­ta­van paljon 24h-tietoa ihmis­ten ter­vey­den­ti­las­ta eri­laisil­la kotimittareil­la kerät­tynä. Tämä voi johtaa hienoi­hinkin asioihin.

    Nykyiset tutkimus- ja hoitokäytän­nöt eri tilanteis­sa perus­tu­vat kuitenkin kli­in­i­sis­sä tilanteis­sa tehty­i­hin tutkimuk­si­in ja ne on sovitet­tu resurssien poh­jal­ta siihen tosi­asi­aan että n‑luku on suh­teel­lisen pieni.

    Jos jatkos­sa seu­lo­ma­ton­ta infor­maa­tio­ta alkaa tul­via niin edessä on yhtäkkises­ti val­ta­va pri­or­isoin­tipaine mität­tömän tietopo­h­jan varassa.

    Eli mur­rosvai­he ainakin on kivulias.

  112. Liian van­ha:
    “Jos flun­ssa iskee, niin en var­masti tulisi ter­veyskeskus­lääkäriä ihan heti häir­it­semään jos käytet­tävis­sä olisi reaali­aikainen vas­taus kysymyk­seen “virus- vai bakteeri-infektio”.”

    Flun­ssa ehtii paran­tua enen kuin pääset terkkari­in, jonot ovat kuukauis ‑kolme Helsingis­säkin, alle kuukau­den en ole päässyt enää pitkään aikaan

    Ilmeis­es­ti näin on, mut­ta Helsin­ki ei ole koko maa — onneksi. 🙂

  113. eggo: Jos jatkos­sa seu­lo­ma­ton­ta infor­maa­tio­ta alkaa tul­via niin edessä on yhtäkkises­ti val­ta­va pri­or­isoin­tipaine mität­tömän tietopo­h­jan varassa.

    Ja juuri tästä syys­tä se tiedon seu­lomi­nen pitää alus­ta asti lait­taa tietokonei­den hom­mak­si. Siinä tulee tapah­tu­maan virhei­ta, mut­ta lääketiede on täyn­nä virheitä muutenkin.

    Jos lähtöko­h­ta on se, että koneet eivät mis­sään tapauk­ses­sa saa tehdä virheitä, tietoa ei joko kyetä lainkaan hyö­dyn­tämään, tai sit­ten ammat­ti­lais­ten aika menee väärään asiaan.

  114. eggo: Tutkimusten tieto ja hyödyl­lisyys on siis sidot­tu kli­in­isi­in tilanteisi­in joista tutkimusti­etokin on pääosin kerät­ty eikä niitä kan­na­ta eril­lään näistä tilanteista kerätä kos­ka tuol­loin ne eivät lisää informaatiota.

    Ja jos sitä tietoa ei kerätä muis­sa tilanteis­sa, tiedon merk­i­tys­tä näis­sä muis­sa tilanteis­sa ei voidakaan ymmärtää. 

    Väestöstä ylipäätään tiede­tään yllät­tävän vähän, labro­jen viitear­vot on tuotet­tu joskus jostain pop­u­laa­tios­ta yleen­sä aika pienel­lä n:llä. Vielä vähem­män tiede­tään mitat­tavis­sa ole­vien asioiden kehit­tymis­es­tä yksit­täisil­lä yksilöil­lä ja sen merk­i­tyk­ses­tä. Toki se tiede­tään, että mon­es­sa asi­as­sa yksilöi­den väliset nor­maalit vai­hte­lut ovat suuria.

    Kysymys ei ole siitä, tule­vatko eri­laiset koti­mon­i­toroin­nit käyt­töön. Ne tule­vat väistämät­tä, mut­ta asen­noi­tu­misel­la voidaan vaikut­taa aikataulu­un ja hyödyl­lisyy­teen. Tämän het­ken yleinen asen­neil­mas­to on erit­täin kon­ser­vati­ivi­nen, vaik­ka ehkä olisi parem­pi suh­tau­tua uteliaasti kehi­tyk­sen tuomi­in mah­dol­lisuuk­si­in eikä keskit­tyä uhkiin.

    Kaik­ki mit­tausteknis­es­ti järkevästi tehdyt mit­tauk­set lisäävät infor­maa­tio­ta. Isom­pi kysymys on se, miten siitä infor­maa­tios­ta saadaan hyötyä.

    Tule­vaisu­udessa toden­näköis­es­ti näemme koko ajan enem­män rajan­ve­to­ja siinä, mikä on lääketiedet­tä ja mikä jotain muu­ta. Jo nyt eräs optikkoketju ottaa silmän­po­h­jaku­via, silmälääkärit vetävät herneet nenään­sä ja Valvi­ra pesee käten­sä jutus­ta. Mitä tapah­tuu, jos joku alkaa analysoi­da sykemit­tarien sykekäyriä urhe­li­u­val­men­nus­mielessä, ja sivu­tuot­teena alkaa syn­tyä ter­vey­del­lis­es­ti merkit­tävää tietoa?

  115. Aus­tri­an kir­jo­taa mie­lenki­in­tois­es­ti: “Voisi ajatel­la että neok­las­sisen uudem­man käsit­teistön mukaan mei­dän pitäisi lisätä yrit­täjyy­den oival­ta­va ja uut­ta luo­va ele­ment­ti tuotan­non tek­i­jäk­si mukaan tuotanto­funk­tioon. Yrit­täjän panos ei siis tulisi mukaan pelkästään pääo­man omis­ta­ju­u­den kautta..”

    Menee­hän tämä tietenkin ohi aiheesta, mut­ta tästä äärim­mäisen tärkeästä asi­as­ta ei kesustel­la Suomes­sa missään!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jol­la mielestään on “oival­ta­va ja luo­va elementti”

  116. Viherinssi: Ja juuri tästä syys­tä se tiedon seu­lomi­nen pitää alus­ta asti lait­taa tietokonei­den hom­mak­si. Siinä tulee tapah­tu­maan virhei­ta, mut­ta lääketiede on täyn­nä virheitä muutenkin.

    Jos lähtöko­h­ta on se, että koneet eivät mis­sään tapauk­ses­sa saa tehdä virheitä, tietoa ei joko kyetä lainkaan hyö­dyn­tämään, tai sit­ten ammat­ti­lais­ten aika menee väärään asiaan.

    Siinä voi hel­posti käy­dä niin, että on hirvit­tävä määrä kone­työl­lä seu­lot­tua dataa, joka ei anna yhtään mitään.
    Risa on risa on risa on risa. Ei voi kor­ja­ta, ei sit­ten mil­lään. Varsi­naiset oikeasti kor­jaa­vat toimen­piteet, kuten omien varaosien kus­to­moitu kas­vat­ta­mi­nen kan­ta­soluista _ei_ vaa­di reaali­aikaista mon­i­toroin­tia 24/7. Mut­ta entäs sit­ten kun kaik­ki mah­dolli­nen on muu­ta­maan ker­taan vai­hdet­tu? Mis­sä se paa­likasa on?

  117. kom­men­taat­tori: Totaalis­es­ti, jep­jep! Esitäpä sit­ten lista! No cheating!
    Olen alal­la. Ehkä ei kan­nat­taisi opet­taa fai­jaansa nussimaan…

    En tiedä mihin eili­nen kom­ment­ti­ni on jäänyt, mut­ta kokeil­laan lyhyesti uud­estaan. Suosit­te­len Ian Ayresin kir­jaa Super Crunch­ers. Siinä on esitet­ty melkoinen lista tapauk­sia, jois­sa tilas­tol­liset menetelmät ovat piesseet asiantun­ti­joiden ana­lyysin monel­la eri taval­la. Lisäk­si toki avataan sitä, kuin­ka agres­si­ivisen vihamielis­es­ti nämä asiantun­ti­jat ovat suh­tau­tuneet ajatuk­seen, että tilas­tol­lisel­la ana­lyysil­lä voisi olla jotakin virkaa juuri hei­dän alal­laan. Ellen nyt väärin muista, niin aiheeseen liit­tyen esimerkik­si joku löysi tilas­tol­lisen anom­alian, että kun lääkäri pesee kädet ennen leikkaus­ta, leikkauk­sen jäölkeis­ten kom­p­likaa­tioiden määrä vähe­nee merkit­tävästi. Tästä huoli­mat­ta mon­et lääkärit vas­tus­ti­vat uhmakkaasti teo­ri­aa, että käsien pesul­la voisi olla jotain tekemistä asian kanssa, käsien­pe­su­pakos­ta puhumattakaan.

  118. Aus­tri­an: liike­toim­intapros­es­si on min­ulle erään­lainen muodolli­nen tapa kuva­ta käytän­nössä tapah­tu­vaa toim­intaa. Se ide­al­isoi ja kuvaa sen tiety­il­lä hyväksy­ty­il­lä kuvaamistyökaluil­la, joi­ta voi toki olla useanlaisia.

    Eli jos siis käsitin oikein, etuli­ite “liike­toim­inta” on siis kie­lenkäytössäsi täysin tarpee­ton­ta ja harhaanjohtavaa.

    Luulen, että keskustelu hyö­ty­isi suun­nat­tomasti siitä tiedos­ta, minkälaisia nykyis­es­tä eroavia pros­esse­ja ja pros­es­sisään­töjä oikein halu­aisit nähdä käytet­tävän sen sijaan, että ker­rot halu­avasi niitä yleen­säkin käytet­tävän. Oletet­tavasti jonk­in­näköi­nen sään­nel­ty pros­es­si on nytkin käytössä.

    Sään­tö­jen aukikir­joit­ta­mi­nen voi hyvinkin olla liian haas­tavaa ja kom­plek­sista ilman, että niihin jää joku perus­ta­van­laa­tu­inen tulkin­nan­varaisu­us, joka vesit­tää koko yri­tyk­sen. Parhaim­mil­laan voi siis olla kyse siitä, että tästä sään­nöstä tulee niin tulkin­nan­varainen, että se on tarpee­ton nykyiseen lääkärineti­ikkaan ver­rat­tuna. Pahim­mil­laan se voi kahli­ta ajat­telua, viedä sen väärille jäljille ja olla samanaikaises­ti sekä aivan liian kom­pleksi­nen sovel­let­tavak­si että vakavasti puutteellinen.

    Luulen lääkärin toimin­nan pohjim­mil­taan vas­taa­van tuo­marien lain­tulk­in­taa, joka onnistues­saan poh­jau­tuu yleiseen oikeusta­ju­un eli inhimil­liseen arvo­maail­maan. Sitä ei voi mielestäni voi yksi­tyisko­htais­es­ti kuva­ta sil­lä tasol­la, että epäilmeis­ten yksit­täistapausten ratkaisu­ja voisi tehdä luotet­tavasti koneel­lis­es­ti. Lisäk­si se lie­nee datan suh­teen kaoottinen.

    Aus­tri­an: Mut­ta tämä taisi men­nä ohi aiheen…

    Oikein kah­den viestin voimalla.

  119. Catili­na: Mut­ta entäs sit­ten kun kaik­ki mah­dolli­nen on muu­ta­maan ker­taan vai­hdet­tu? Mis­sä se paa­likasa on?

    Tuskin tässä kukaan luulee, että uudet teknolo­giat m.l. enem­män tai vähem­män jatku­va mon­i­toroin­ti tar­joa­vat ikuisen elämän. Saat­taisi­vat kuitenkin keskimäärin jatkaa yhteiskun­nan kannal­ta hyödyl­listä elämää. Kum­masti niitä mum­mo­jakin tarvitaan.

    anonyy­mi: Sään­tö­jen aukikir­joit­ta­mi­nen voi hyvinkin olla liian haas­tavaa ja kom­plek­sista ilman, että niihin jää joku perus­ta­van­laa­tu­inen tulkin­nan­varaisu­us, joka vesit­tää koko yrityksen.

    Var­maankin tot­ta tänä päivänä, mut­ta esimerkik­si luon­nol­lis­ten (suurten) kiel­ten koneelli­nen kään­tämi­nen on parhaim­mil­laan yllät­tävän toimi­vaa, vaik­ka sitä pidet­ti­in jok­seenkin mah­dot­tomana 30 v sit­ten. Kaikkea ei tarvitse kir­joit­taa auki, koneet ovat oppivia.

  120. Lääkäri kam­moaa tätä tul­vi­vaa infor­maa­tio­ta siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä että tosielämässä hän saa kan­taa sen tulkin­nas­ta viimeisen vas­tu­un. Tämä on miljoona ker­taa nähty, hiukan tyh­mäkin oppii sen. Lääkärin olete­taan AINA löytävän esimerkik­si viit­teet vakavas­ta sairaud­es­ta. Sit­ten kun joku kuolee niin ratio­naaliset ja objek­ti­iviset perus­teet eivät merk­itse esim omaisille tietenkään mitään. 

    Jos ei ole tutkit­tua tietoa kerä­tyn infor­maa­tion merk­i­tyk­ses­tä, niin ei lääkäri tietenkään halua kan­taa sen tulkin­nas­ta vas­tu­u­ta. Tähän kuitenkin pakote­taan jos oiree­ton poti­las kan­taa vas­taan­otolle kot­tikär­ryl­lä kotimittauksia.

  121. Anonyy­mi,

    mik­si juuri ter­vey­den­huol­lon pitäisi olla joku muus­ta maail­mas­ta irralli­nen saarake vieläpä niin että vain yhden ammat­tikun­nan edus­ta­jille annetaan täy­delli­nen monop­o­li siihen?

    Muil­la alueil­la empi­iri­nen, samankaltaisen menetelmäl­lisen viiteke­hyk­sen omaa­va läh­estymistapa on ollut erit­täin men­estyk­sekäs. Lääketiede­hän oli itse pitkään pla­ton­ista viisas­telua ilman yhteyt­tä empiri­aan kuten tuo yläpuolen Sem­mel­weis esimerk­ki kertoo..

  122. G.B Shaw:

    Pro­fes­sions are con­spir­a­cies against laity…

    🙂

  123. tcrown:
    ‘snip’
    Lisäk­si toki avataan sitä, kuin­ka agres­si­ivisen vihamielis­es­ti nämä asiantun­ti­jat ovat suh­tau­tuneet ajatuk­seen, että tilas­tol­lisel­la ana­lyysil­lä voisi olla jotakin virkaa juuri hei­dän alal­laan. Ellen nyt väärin muista, niin aiheeseen liit­tyen esimerkik­si joku löysi tilas­tol­lisen anom­alian, että kun lääkäri pesee kädet ennen leikkaus­ta, leikkauk­sen jäölkeis­ten kom­p­likaa­tioiden määrä vähe­nee merkit­tävästi. Tästä huoli­mat­ta mon­et lääkärit vas­tus­ti­vat uhmakkaasti teo­ri­aa, että käsien pesul­la voisi olla jotain tekemistä asian kanssa, käsien­pe­su­pakos­ta puhumattakaan. 

    Ignaz Philipp Sem­mel­weis (1.7.1818–13.8.1865) tämän kek­si, mut­ta aika van­ha jut­tu — ja hän oli itse lääkäri eikä tilas­toti­eteil­i­jä ja keksin­tö kos­ki alun­perin synnytyksiä.

  124. Catili­na: Siinä voi hel­posti käy­dä niin, että on hirvit­tävä määrä kone­työl­lä seu­lot­tua dataa, joka ei anna yhtään mitään.

    Näin koneel­lises­sa seu­lon­nas­sa nimeno­maan käy, ja se on tarkoi­tuskin. Kun uusi data on sitä mitä olete­taankin, sen sisältämä infor­maa­tio lähe­nee nol­laa eli se on arvo­ton­ta. Koneel­lisen seu­lon­nan infor­maa­tio-lisäar­vo tulee jo määritelmäl­lis­es­ti niistä tapauk­sista jois­sa data ei olekaan sitä mitä on oletet­tu eli havaitun tapah­tu­man a pri­ori ‑toden­näköisyys on pieni. Koko touhun mah­dolli­nen jär­ki perus­tuu siihen että datan han­kkimisen ja seu­lomisen kus­tan­nus on pienem­pi kuin hyö­ty joka saadaan näi­den epä­to­den­näköis­ten tapah­tu­mien liki reaali­aikaises­ta havaitsemisesta.

    Catili­na: Risa on risa on risa on risa. Ei voi kor­ja­ta, ei sit­ten millään. 

    Se että ehjä muut­tuu risak­si on odot­tam­a­ton­ta eli sisältää infor­maa­tio­ta ja var­maankin kiin­nos­taa lääkäriä vaikkei olisikaan kor­jat­tavis­sa. Kun risa pysyy risana, se on odotet­tua eikä sisäl­lä infor­maa­tio­ta, eikä sen siis pitäisi kuor­mit­taa lääkäriä.

  125. Nimeno­maan ne risat kuor­mit­ta­vat. Juuri ne. Yhä lisää nip­pusiteitä, ilmas­toin­titeip­piä, rauta­lankaa. Vielä lisää Stop Leakia. Vielä yritetään hit­sa­ta. Ei nos­turille saa, kun ei edes sitä kestä. Tunka­ta ei toh­di, mut­ta jos vielä saisi pari metriä pyörähtämään, vaik­ka vanteilla.

  126. Raimo K: Ignaz Philipp Sem­mel­weis (1.7.1818–13.8.1865) tämän kek­si, mut­ta aika van­ha jut­tu – ja hän oli itse lääkäri eikä tilas­toti­eteil­i­jä ja keksin­tö kos­ki alun­perin synnytyksiä.

    Kiitos hataran muis­ti­ni paikkaamis­es­ta. Lainataan­pa Wikipediaa:

    “Despite var­i­ous pub­li­ca­tions of results where hand-wash­ing reduced mor­tal­i­ty to below 1%, Sem­mel­weis’s obser­va­tions con­flict­ed with the estab­lished sci­en­tif­ic and med­ical opin­ions of the time and his ideas were reject­ed by the med­ical com­mu­ni­ty. Some doc­tors were offend­ed at the sug­ges­tion that they should wash their hands and Sem­mel­weis could offer no accept­able sci­en­tif­ic expla­na­tion for his findings. ”

    Toki kyseessä on van­ha tari­na, mut­ta jotenkin luulisi, että puoli­toista vuo­sisa­taa tapah­tuneen jäl­keen lääkärikun­nal­la olisi vähän nöyrem­pi ja asial­lisem­pi suh­tau­tu­mi­nen tilas­toti­eteeseen ja sen tar­joami­in työkalui­hin kuin mitä tämän pal­stan kir­joituk­set anta­vat ymmärtää. 

    Catili­na: Siinä voi hel­posti käy­dä niin, että on hirvit­tävä määrä kone­työl­lä seu­lot­tua dataa, joka ei anna yhtään mitään.

    Pahoit­te­lut suo­ras­ta kie­lenkäytöstä, mut­ta tämä kyl­lä ker­too enem­män sin­un ymmär­ryk­ses­täsi tilas­tol­li­sista työkaluista kuin niiden hyödyl­lisyy­destä tarkastel­lessa suur­ta määrää dataa.

    Pelkään, että tässä keskustel­laan osit­tain tois­temme ohi. En kuvit­tele, että liimaa­mal­la jokaisen äly­puhe­limeen ter­veysan­turi, ensi vuon­na sairaaloista voidaan potkia pihalle 70% lääkäreistä. Sen sijaan kuvit­te­len, että olemme hitaasti siir­tymässä kohti maail­maa, mis­sä se osa lääkärin työtä, mikä koos­t­uu diag­nosoin­nista ja hoit­o­määräyk­sistä, siir­tyy enenevis­sä määrin koneel­lisek­si, mikä puolestaan mah­dol­lis­taa tuot­tavu­u­den nousun ter­vey­den­hoitoalal­la. (Tässä yhtey­dessä “tuot­tavu­u­den nousu” tarkoit­taa ter­veem­piä ihmisiä samal­la lääkärimääräl­lä ja samal­la pop­u­laa­ti­ol­la, “enenevis­sä määrin” taas sitä, että han­kalim­mat yksit­täistapauk­set jäävät kone­di­ag­noosin ulkop­uolelle vielä pitkäk­si, pitkäk­si aikaa) Tuon kehi­tyk­sen kiistämi­nen on ymär­ret­tävää, mut­ta se ei muu­ta näke­mys­täni siitä, että se tulee tapah­tu­maan (ainakaan tois­taisek­si esite­ty­il­la argu­menteil­la). Tuon kehi­tyk­sen jar­rut­ta­mi­nen taas on on vähin­täänkin vas­ten­mielistä. Aivan välit­tömästi pitäisi saa­da laki, joka sal­lii ihmis­ten tal­let­taa ter­veysti­eton­sa yhteen kansal­liseen rek­isteri­in, jota voidaan hyö­dyn­tää myös tutkimuskäytössä. Siitä voidaan keskustel­la olisiko tuo rek­isteri opt-in, opt-out vai pakolli­nen, mut­ta mah­dol­lisek­si se pitäisi saada.

  127. Aus­tri­an:

    Pro­fes­sions are con­spir­a­cies against laity…

    Tässä taisi tul­la se punainen lan­ka. Van­ha kun­non lääkäriviha.

    spot­tu: Kun risa pysyy risana, se on odotet­tua eikä sisäl­lä infor­maa­tio­ta, eikä sen siis pitäisi kuor­mit­taa lääkäriä.

    Ai ei pitäisi. Mut­ta kun poti­laalle ei voi sanoa että olet odote­tusti sairas, mene pois. 

    Var­masti yli puo­let lääkärikäyn­neistä on sel­l­aisia että mitään uut­ta sairaut­ta tai edes sairau­den objek­ti­ivista pahen­e­mista ei lähtöko­htais­es­tikaan epäil­lä. Kipu, kär­simys, huoli, pelko ja “sairaus elämänkump­pan­i­na” ovat ne keskeisim­mät löy­dök­set. Sit­ten funtsi­taan että mitäs nyt oikein tehtäisi­in. Toki taute­ja yleen­sä aina van­has­taan on ihan riittämiin.

    Val­taosa ihmis­ten oireista ei näy mil­lään nykypäivän kuvan­tamis- eikä laboratoriotutkimuksella.

    Tääl­lä on paljon nuorten teknolo­giaop­ti­mistien hieno­ja ajatuk­sia tule­vaisu­ud­es­ta. Fak­ta on kuitenkin se, että oma tai läheisen vaka­va sairaus opet­taa aikanaan, että asia ei ollutkaan ihan niin yksinkertainen.

  128. JV: Onko jäänyt auto kat­sas­ta­mat­ta, nälkä ruoka­pu­lan takia tai joudutko asumaan kadul­la? Ongel­ma ei ole tar­jon­nan puut­teessa vaan hinnoittelussa.

    Ongel­ma on siinä että autoa ei voi jät­tää kat­sas­ta­mat­ta, ruokaa osta­mat­ta eikä asun­toa han­kki­mat­ta: ei ole sitä vai­h­toe­htoa, että jätän ostamatta. 

    Sik­si hin­nat ovat korkei­ta, ei ole mitään vapai­ta markki­noi­ta, vapail­la markki­noil­la sekä osta­ja että myyjä ovat vapaita. 

    Kat­sas­tus, ruo­ka ja asun­not eivät ole vapaa­ta markki­na­t­alout­ta: osta­jan on pakko ostaa, ja osta­ja on puo­let markki­noista. Markki­nat ovat osta­ja ja myyjä, ja vapaat markki­nat ovat vapaa osta­ja ja vapaa myyjä.

    Vapaa myyjä ja pakotet­tu osta­ja eivät ole vapaat markkinat.

    Iltale­hti­markki­noil­la on vapaat markki­nat, siel­lä kak­si toim­i­jaa omis­taa 100% markki­noista, eikä kukaan vali­ta Iltale­htien hin­noista. Iltale­hden voi jät­tää osta­mat­ta, ostamises­sa on vai­h­toe­hto “jätän ostamatta”.

  129. > Suosit­te­len Ian Ayresin kir­jaa Super Crunchers.

    Voi ei! Pop­u­laar­i­ti­eteelli­nen kir­ja! Uskot­tavu­ute­si meni oikeas­t­aan jo heti, mut­ta olkoon, ote­taan asia kvasivakavasti.

    > Siinä on esitet­ty melkoinen lista tapauk­sia, jois­sa tilas­tol­liset menetelmät ovat piesseet asiantun­ti­joiden ana­lyysin monel­la eri tavalla.

    Viinin maun laadun arvosteli­jat ja eloku­vien tuo­ton ennus­ta­jat ovat siis asiantun­ti­joi­ta. Minä nimit­täisin heitä kyl­lä ihan jok­sikin muuksi…

    > Lisäk­si toki avataan sitä, kuin­ka agres­si­ivisen vihamielis­es­ti nämä asiantun­ti­jat ovat suh­tau­tuneet ajatuk­seen, että tilas­tol­lisel­la ana­lyysil­lä voisi olla jotakin virkaa juuri hei­dän alallaan.

    Aivan ihan yhtä hyvät alat kuin fysiikka!

    Ja yleis­es­ti: mitä kut­tua! Jos asiantun­ti­jat sanovat, että joku ulkop­uo­li­nen, joka ehdot­taa omi­tu­isia tilas­tol­lisia ana­lyy­se­jä hei­dän alalleen, on väärässä, niin asiantun­ti­jat ovat väärässä… Näet kai itsekin, että asiantun­ti­ja on asiantun­ti­ja, ja joku ulkop­uo­li­nen hem­mo on joku ulkop­uo­li­nen hem­mo. Sinä olisit siis heti usko­mas­sa ulkop­uolista hemmoa…

    > Ellen nyt väärin muista, niin aiheeseen liit­tyen esimerkik­si joku löysi tilas­tol­lisen anom­alian, että kun lääkäri pesee kädet ennen leikkaus­ta, leikkauk­sen jäölkeis­ten kom­p­likaa­tioiden määrä vähe­nee merkit­tävästi. Tästä huoli­mat­ta mon­et lääkärit vas­tus­ti­vat uhmakkaasti teo­ri­aa, että käsien pesul­la voisi olla jotain tekemistä asian kanssa, käsien­pe­su­pakos­ta puhumattakaan.

    Ja tämän asian rel­e­vant­tius nykya­jas­sa, kun käsien­pe­su ja hygien­ia yleis­es­ti on tun­nustet­tu asia… Tuol­laiset lääkärit saat­toi­vat olla 1800-luvul­la tarvit­tavia käsi­työläisiä kuin mui­ta ei ollut, mut­ta asiantuntijoita…

    Mut­ta kun ker­ta men­nään flogiston-teoriaan…

    Tari­nan ope­tus on yleen­sä se, että asiantun­ti­jat ovat kor­jan­neet itse alaansa, eivät mitkään ulkop­uoliset hem­mot. Kas kun _heillä_ on se tieto, ei ulkop­uolisil­la hemmoilla.

  130. @Viherinssi: Onko mieleesi vilah­tanut sel­l­ainen aja­tus, että myös kom­men­toi­jista joku voisi tun­tea alaa enem­män kuin maal­likkoar­vauk­sen verran?

    Lain­austeni perus­teel­la kukaan teistä ei kuun­tele alan asiantun­ti­joi­ta. Te vaan koetat­te tyrkyt­tää tilas­tol­lisia keino­janne, ettekä kuun­tele asiantun­ti­jaa. Ja sama asia se vaan jatkuu ja jatkuu. Huoh!

  131. @Tapio: luon­nol­lis­ten (suurten) kiel­ten koneelli­nen kään­tämi­nen on parhaim­mil­laan yllät­tävän toimi­vaa, vaik­ka sitä pidet­ti­in jok­seenkin mah­dot­tomana 30 v sitten

    Höpöhöpö.

  132. Aus­tri­an: mik­si juuri ter­vey­den­huol­lon pitäisi olla joku muus­ta maail­mas­ta irralli­nen saarake vieläpä niin että vain yhden ammat­tikun­nan edus­ta­jille annetaan täy­delli­nen monop­o­li siihen?

    Onpas per­verssi aja­tus. Läh­es alal­la kuin alal­la pahin­ta tuhoa aiheut­ta­vat juuri asiantun­tem­at­tomat (eli jol­lain tarkku­udel­la “ammat­tikun­taa edustamattomat”).

    Muil­la alueil­la empi­iri­nen, samankaltaisen menetelmäl­lisen viiteke­hyk­sen omaa­va läh­estymistapa on ollut erit­täin men­estyk­sekäs. Lääketiede­hän oli itse pitkään pla­ton­ista viisas­telua ilman yhteyt­tä empiriaan […]

    Eli siis ei ollut tiedet­tä vaan jonk­in­näköistä filosofi­aa ja usko­muk­sia. Moni muukaan tieteenala ei aikoinaan ollut oikeas­t­aan tiedet­tä. On älyl­lis­es­ti epäre­hellistä lähteä tälle lin­jalle, kos­ka se ei mitenkään liity asiaan.

    Nämä “muut alat” käsit­tääk­seni yleen­sä ovat yleen­sä teo­ri­apo­h­jal­taan (ja käytän­nöltään) yksinker­taisia, jol­loin kaik­ki lisä­da­ta tuo tarkku­ut­ta, kos­ka sen analysoin­ti on ver­rat­tain help­poa ja pal­jas­taa asioi­ta, joiden päälle voi suo­raan rak­en­taa. Minä luulen, ettei tämä sovel­lu lääketi­eteeseen sik­si, että se on pohjim­mil­taan eri­laista: Kyse on niin mon­imutkai­sista yksilöl­li­sistä kokon­aisu­ud­es­ta, että hypo­teesi­in poh­jau­tu­ma­ton lisä­da­ta johtaa pääsään­töis­es­ti vain harhaan. Lisäk­si ihmis­ten tavates­sa siir­tyy paljon sel­l­aista näkymätön­tä tietoa yksilöstä, jota on täysin mah­do­ton­ta siirtää tietokoneelle.

  133. anonyy­mi: Minä luulen, ettei tämä sovel­lu lääketi­eteeseen sik­si, että se on pohjim­mil­taan erilaista

    Ja siis kyl­lä joskus tule­vaisu­udessa var­maankin saadaan käyt­töön niin kat­tavasti tietoa ja lasken­tate­hoa, että yksilöl­liset ihmiske­hot saadaan biokemi­al­lis­es­ti “ratkaistua”. Täl­löin täy­del­lisen skannauksen/testien jäl­keen voidaan hel­posti tehdä lääketi­eteel­lisiä päätök­siä koneel­lis­es­ti. En vain usko, että tämä olisi mielekästä juuri nyt tai lähi­t­ule­vaisu­udessakaan. Ja ennen kuin koko keho on kun­nol­la ns. ratkaistu, sat­un­nainen lisä­da­ta ei tai­da juurikaan aut­taa diag­noosis­sa vaan pikem­minkin päinvastoin.

    Tutkimusalana tuo on kyl­lä mie­lenki­in­toinen (ja jumalat­toman kallis). Olisi­han se kiva nähdä, mitä kaikkea saataisi­in irti, kun laitet­taisi­in poti­laat täy­del­lisi­in lääketi­eteel­lisi­in ja geneet­tisi­in testei­hin, kaadet­taisi­in koko lääketi­eteelli­nen ja biokemi­alli­nen tietous tekoä­lyyn ja lähdet­täisi­in analysoimaan.

  134. anonyy­mi: Ja siis kyl­lä joskus tule­vaisu­udessa var­maankin saadaan käyt­töön niin kat­tavasti tietoa ja lasken­tate­hoa, että yksilöl­liset ihmiske­hot saadaan biokemi­al­lis­es­ti “ratkaistua”. Täl­löin täy­del­lisen skannauksen/testien jäl­keen voidaan hel­posti tehdä lääketi­eteel­lisiä päätök­siä koneellisesti.
    ‘snip’

    No eipä lääkärikään ‘ratkaise’ yksilöl­lisiä ihmiske­ho­ja, vaan pää­tyy diag­noosi­in 1) oirei­den ja 2) lab­o­ra­to­riokokei­den ja 3) kuvan­tamisen perusteella.
    Mikään näistä ei ole mah­do­ton tietokoneel­la tehtäväk­si diag­noosin pohjaksi.

  135. Raimo K: No eipä lääkärikään ‘ratkaise’ yksilöl­lisiä ihmiske­ho­ja, vaan pää­tyy diag­noosi­in 1) oirei­den ja 2) lab­o­ra­to­riokokei­den ja 3) kuvan­tamisen perusteella.
    Mikään näistä ei ole mah­do­ton tietokoneel­la tehtäväk­si diag­noosin pohjaksi.

    Tuos­ta jäi nyt pois anam­neesi eli esi­tiedot. Se on se mitä lääkärik­oulus­sa eniten jankute­taan kos­ka sieltä se diag­noosi yleen­sä löy­tyy. Poti­las ei todel­lakaan tuo oleel­lisia oire­i­ta ja asioi­ta yleen­sä esi­in vaan ne pitää osa­ta kaivaa sieltä. Usein se ratkai­se­va infor­maa­tio on sel­l­ainen minkä poti­las on jo läh­es uno­htanut eikä osaa ollenkaan tilanteeseen yhdistää. 

    Esimerk­ki: Poti­las päivystyk­sessä hyvän­laa­tuiselta muuten vaikut­ta­van huimauk­sen vuok­si, tarkem­min haatateltaes­sa selviää, että vähän ennen alkua tuli närästys­tä mut­ta sitä nyt on ollut ja meni ren­niel­lä ohi niin kuin ennenkin, ei kai se tähän liity. Sydän­in­fark­ti oli ja pal­lo­laa­jen­nuk­seen meni.

  136. eggo: Tuos­ta jäi nyt pois anam­neesi eli esi­tiedot. Se on se mitä lääkärik­oulus­sa eniten jankute­taan kos­ka sieltä se diag­noosi yleen­sä löytyy.
    ‘snip’

    No joo… mut­ta oire­ita­han sieltä haetaan (mitäpä muutakaan).

  137. Raimo K: No joo… mut­ta oire­ita­han sieltä haetaan (mitäpä muutakaan).

    Sieltä haetaan kaikkea mah­dol­lista aamu­palan sisäl­löstä ja har­ras­tuk­sista lähisu­vun sairas­tavu­u­teen ja poti­laal­la aikaisem­min todet­tui­hin sairauk­si­in, jot­ka eivät usein ole kenenkään, eivät edes poti­laan, tiedos­sa. Nykyti­la ei usein ker­ro läh­eskään niin paljon kuin se mis­tä tähän on tultu.

    Sitä­pait­si lis­tas­ta puut­tui myös kli­ini­nen tutkimus. Silmät, kädet ja kor­vat, joil­la paljon tietoa myös saadaan.

  138. Raimo K: No eipä lääkärikään ‘ratkaise’ yksilöl­lisiä ihmiskehoja

    Ei niin, kos­ka pait­si, ettei sitä voi inhimil­lisin voimin tehdä, se ei lähellekään onnis­tu nyky­isin tiedoin. Käytän­nössä koko kehon ja kaikkien kehonosien biokemi­alli­nen toim­inta pitäisi selvit­tää yksilöl­lis­es­ti, jot­ta voitaisi­in edes lähteä tutkaile­maan, mikä on kullekin nor­maalia. Sen­pä vuok­si tietokone ei tähän hom­maan nyt tai ihan lähi­t­ule­vaisu­udessakaan sovel­lu. Joko nyt ymmärrät?

  139. anonyy­mi: Ei niin, kos­ka pait­si, ettei sitä voi inhimil­lisin voimin tehdä, se ei lähellekään onnis­tu nyky­isin tiedoin. Käytän­nössä koko kehon ja kaikkien kehonosien biokemi­alli­nen toim­inta pitäisi selvit­tää yksilöl­lis­es­ti, jot­ta voitaisi­in edes lähteä tutkaile­maan, mikä on kullekin nor­maalia. Sen­pä vuok­si tietokone ei tähän hom­maan nyt tai ihan lähi­t­ule­vaisu­udessakaan sovel­lu. Joko nyt ymmärrät?

    Taidan­pa ymmärtää.
    Siis diag­noosin teossa tietokone päi­hit­tää 95 pros­ent­tia lääkäreistä ja se 5 pros­ent­tia pilaa koko porukan maineen?

  140. eggo: Sieltä haetaan kaikkea mah­dol­lista aamu­palan sisällöstä
    ‘snip’

    Eipä ole yksikään lääkäri koskaan kysynyt min­ul­ta aamu­palan sisäl­löstä… ja kuitenkin ter­veyspalvelu­jen kan­ta-asi­akkaana olen kohdan­nut san­gen mon­ta lääkäriä.
    Ei ole kyl­lä kukaan heistä yrit­tänyt kahvin poroista tai teele­hdis­täkään diag­noosia tehdä (nämä uno­hdit lis­tas­tasi kokonaan).

  141. Raimo K: Eipä ole yksikään lääkäri koskaan kysynyt min­ul­ta aamu­palan sisäl­löstä… ja kuitenkin ter­veyspalvelu­jen kan­ta-asi­akkaana olen kohdan­nut san­gen mon­ta lääkäriä.
    Ei ole kyl­lä kukaan heistä yrit­tänyt kahvin poroista tai teele­hdis­täkään diag­noosia tehdä (nämä uno­hdit lis­tas­tasi kokonaan).

    Raimo, päät­telysi on auko­ton­ta. Tosin epäilen että sin­ul­la ei ole ollut huonos­sa hoito­tas­apain­os­sa ole­vaa var­fari­ini­hoitoa tai selit­tämät­tömän matalaa/korkeaa mitat­tua lääkeaineen plasmapi­toisu­ut­ta, noin niin kuin esimerkkinä.

Vastaa käyttäjälle Catilina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.