Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.9.2013

34 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.9.2013”

1. ..autoil­i­jat urput­ta­vat pysäköin­tipaikko­jen puutteesta..
   Joo, autoil­i­jat urput­ta­vat, mut­ta pyöräi­ijät taas tuo­vat ansiokkaasti esille pyörätei­den vähäisyy­den. Eivät suinkaan “urpu­ta”
   Eteen­päin Soini­vaaran asial­in­jal­la eikä asenteellislinjalla.

   Vastaa

   1. Kek­sit tuon pyöräti­etä koske­van itse.

      Vastaa

2. Koske­lan varikkoa ei voi kaavoit­taa näin väljästi jos ker­ran halu­taan 400 000 uut­ta helisnkiläistä.

   KSV:n net­ti­sivu­jen mukaan ratikka­hal­lit pure­taan ja raken­netaan uudelleen. Kun nykyiset hal­lit siis jokat­a­pauk­ses­sa pure­taan, niin niiden tilalle pitää saa­da asun­to­ja, ei uut­ta hallia.

   Raiteet ei niin paljoa mak­sa, etteikö uut­ta ratikka­hal­lia voi viedä muualle, vaikka­pa Viik­in­mäen ja Pih­lamäen kaut­ta Tat­tarisuolle. Syn­ty­isi samal­la ratikkay­hteys näille alueille ja vai­h­tom­ah­dol­lisu­us raidejokeriin. 

   Ja mik­si ihmeessä ratikka­halleille pitää kaavoit­taa 150 autopaikkaa? Mis­sä Osmon jatku­va urpu­tus autopaikoista nyt on?

   Vastaa

3. Osmo Soin­in­vaara:
   Kek­sit tuon pyöräti­etä koske­van itse.

   Niin keksinkin. Mut­ta en jaa ihmisiä vuo­hi­in ja lam­paisi­in. Pysäköin­paikat ovat ihan oikea kysymys nekin. Ruve­taan vaan miel­tymys­ten mukaan kuit­taa­maan urput­ta­jik­si ne, jot­ka pyytävät jotain sel­l­aista, joka ei nyt satu omi­in jut­tuhin sopi­maan. Esim. van­hem­mat urput­ta­vat koulun lakkaut­tamis­es­ta, vaik­ka kaupun­ki tietää parem­min jne.

   Vastaa

4. KariS:
   KSV:n net­ti­sivu­jen mukaan ratikka­hal­lit pure­taan ja raken­netaan uudelleen. Kun nykyiset hal­lit siis jokat­a­pauk­ses­sa pure­taan, niin niiden tilalle pitää saa­da asun­to­ja, ei uut­ta hallia.

   Raiteet ei niin paljoa mak­sa, etteikö uut­ta ratikka­hal­lia voi viedä muualle, vaikka­pa Viik­in­mäen ja Pih­lamäen kaut­ta Tat­tarisuolle. Syn­ty­isi samal­la ratikkay­hteys näille alueille ja vai­h­tom­ah­dol­lisu­us raidejokeriin. 

   Ja mik­si ihmeessä ratikka­halleille pitää kaavoit­taa 150 autopaikkaa? Mis­sä Osmon jatku­va urpu­tus autopaikoista nyt on? 

   Hyviä kom­ment­te­ja asioista, joi­ta ei voi heti tul­la ajatelleeksi.

   Rato­jen rak­en­t­a­mi­nen on sinän­sä hal­paa, puhutaan luokas­ta 4–7 Me/km. Hal­paa ver­rat­tuna liiken­nöin­tikus­tan­nuk­si­in. Mitä kauem­pana varikko on raiti­oli­iken­teen ydi­nalueesta, sitä enem­män mak­sa­vat siir­toa­jot varikol­ta lin­jalle 2–4 ker­taa vuorokaudessa. Nämä kus­tan­nuk­set ovat niin merkit­täviä, että jopa se maanalainen Vallilan varikko olisi ollut perusteltavis­sa lyhen­tynei­den siir­toa­jo­jen vuoksi.

   Autopaik­ka-asia vas­ta häm­men­tävä onkin. Juuri kul­jet­ta­jathan ovat suun­nilleen se ain­oa ammat­tiryh­mä Helsingis­sä, joka ei voi tul­la joukkoli­iken­teel­lä töi­hin – hei­dän kun pitää itse kul­jet­taa niitä aamun ensim­mäisiä vuoro­ja. Utopia­maail­mas­sa kaik­ki kul­jet­ta­jat asu­isi­vat varikon pääl­lä, tai ainakin ne, jot­ka aja­vat aamun ensim­mäisiä ja illan viimeisiä lähtöjä. Tosi­asi­as­sa reilu 400 kul­jet­ta­jaa ajaa tehokku­u­den nimis­sä mitä tahansa lähtöjä päivästä riip­puen ja asuin­paikkansakin he saa­vat vali­ta ihan itse – moni toki asuu työsuhdeasunnossa.

   Vastaa

5. Kyse­lyt ovat usein ihan yhtä tyhjän kanssa. Tot­takai ihmiset halu­a­vat kaikkea kivaa. Verot alas ja palve­lut ylös, kiitos.

   Kyse­lyis­sä pitäisi kuitenkin antaa muu­ta­ma real­isti­nen ske­naario ja sit­ten kysyä, mitä ihmiset halu­a­vat. Sil­loin ei enää riitä kaikesta kivas­ta tykkäämi­nen. Pitää ottaa kan­taa siihen, ovatko väljät kadut ruuhka­mak­su­jen kera mukavia, tai ehkä sit­ten vähäisem­pi julkisen liiken­teen palve­lu­ta­so ja alem­mat verot itselle, tai …

   Eikä se tulos tuol­loinkaan aina ihan oikea ole. Tulok­sel­la ei ole paljon virkaa, jos ihmiset vas­taa­vat real­is­tisen sijas­ta ide­al­is­tis­es­ti. Kyse­lyn toteu­tustapakin vaikut­taa vas­tauk­si­in. Jos joukkoli­iken­nekysymyk­siä esit­tää rän­täsateisel­la lai­turil­la maanan­ta­iaa­mu­na junan jää­tyä väli­in, vas­tauk­set voivat olla erilaisia.

   Vastaa

6. On kur­ja nähdä Taival­lah­den kasarmien rapis­tu­van siten, että hyvin viime vuosi­in kestäneet alku­peräiset puuikku­nat alka­vat men­nä huonok­si aivan viime metreil­lä ja hoita­mat­tomat putkikasvipenkat pitävät seinää liian kosteana. Mitä tahansa tehdäänkin, tehtäköön nopeasti. Eikö rahal­la ole kaupungille aika-arvoa?

   Vastaa

   1. Kasar­mit ovat val­tion, ei kiinteistöjä.

      Vastaa

7. Mikähän nois­sa kasarmeis­sa on suo­jelemisen arvoista? En tunne aluet­ta kovin hyvin, mut­ta tuo­hon mah­tu­is var­maan paljon enem­män ja paljon laadukkaam­paa puh­taal­ta pöydältä.

   Vastaa

8. Daniel Fed­er­ley:
   Rato­jen rak­en­t­a­mi­nen on sinän­sä hal­paa, puhutaan luokas­ta 4–7 Me/km. Hal­paa ver­rat­tuna liiken­nöin­tikus­tan­nuk­si­in. Mitä kauem­pana varikko on raiti­oli­iken­teen ydi­nalueesta, sitä enem­män mak­sa­vat siir­toa­jot varikol­ta lin­jalle 2–4 ker­taa vuorokaudessa. Nämä kus­tan­nuk­set ovat niin merkit­täviä, että jopa se maanalainen Vallilan varikko olisi ollut perusteltavis­sa lyhen­tynei­den siir­toa­jo­jen vuoksi.

   Kun Vallilan maanalainen varikko kaa­tui, mik­sei alet­tu suun­nit­tele­maan maanalaista varikkoa lähem­mäs keskus­taa? Esimerkik­si lin­jo­jen alle Kallioon. Louhimisen voisi yhdis­tää Pis­ara-radan rak­en­tamiseen. Samal­la voisi lep­ytel­lä autop­uoluet­ta ja louhia parkkipaikat Lin­nan­mäen alle?

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Kasar­mit ovat val­tion, ei kiinteistöjä.

   Ihan uteliaisu­ud­es­ta: Lahoa­vatko Taival­lah­den kasar­mit käsi­in, kos­ka val­tio ei halua tehdä mitään, vai kos­ka kaa­va ei sal­li niiden muut­tamista asun­noik­si tai muuk­si käyttökelpoiseksi?

   Vastaa

10. Ehkä kan­takaupun­gin autoil­i­jat “urput­ta­vat” parkkipaikoista mut­ta kehyskun­nista asioi­vat kiit­televät uut­ta strate­giaa alen­taa lyhy­taikaisten pysäköimis­ten hin­to­ja. Mil­loin tämä ajat­te­lu­ta­pa on syn­tynyt? Siis helpot­taa autol­la tulo kan­takaupunki­in kan­takaupunki­lais­ten kustannuksella.

    Vastaa

11. Autopaik­ka-asia vas­ta häm­men­tävä onkin. Juuri kul­jet­ta­jathan ovat suun­nilleen se ain­oa ammat­tiryh­mä Helsingis­sä, joka ei voi tul­la joukkoli­iken­teel­lä töi­hin – hei­dän kun pitää itse kul­jet­taa niitä aamun ensim­mäisiä vuoro­ja. Utopia­maail­mas­sa kaik­ki kul­jet­ta­jat asu­isi­vat varikon pääl­lä, tai ainakin ne, jot­ka aja­vat aamun ensim­mäisiä ja illan viimeisiä lähtöjä. 

    Ratio­naalises­sa maail­mas­sa pysäköin­tipaikat voisi­vat olla taloudel­lis­es­ti opti­maalisel­la etäisyy­del­lä huomioiden vai­h­toe­htoisen maan arvon ja kul­jet­ta­jia kul­jet­taisi shut­tle-bus­si tai vastaava.

    Vastaa

12. Fred­di:
    Ehkä kan­takaupun­gin autoil­i­jat “urput­ta­vat” parkkipaikoista mut­ta kehyskun­nista asioi­vat kiit­televät uut­ta strate­giaa alen­taa lyhy­taikaisten pysäköimis­ten hin­to­ja. Mil­loin tämä ajat­te­lu­ta­pa on syn­tynyt? Siis helpot­taa autol­la tulo kan­takaupunki­in kan­takaupunki­lais­ten kustannuksella.

    No olete­taan­pa, että kan­takaupungis­sa asukkaiden katu­var­sipysäköin­tiä tehdään kalli­im­mak­si ja ulkop­uolis­ten pysäköin­tiä halvem­mak­si. Tämänkin jäl­keen hin­taero on monikym­menker­tainen tun­ti­hin­tana laskettuna.

    Mitä kaikkea ikävää sit­ten tapahtuu?

    * pysäköin­ti­t­u­lot kasvavat
    * kan­takaupun­gin liike-elämä saa helpom­min autoile­via asiakkaita
    * kan­takaupun­gin asun­to­jen hin­nat saat­ta­vat laskea

    Häviäjiä ovat lähin­nä kan­takaupun­gin autoil­i­jat. Voit­ta­jia melkein kaik­ki muut kaupunkilaiset.

    Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että liki ilmaisel­la asukaspysäköin­nil­lä kaupun­gin muut veron­mak­sa­jat tuke­vat kan­takaupungis­sa asu­via autoil­i­joi­ta suuril­la sum­mil­la vuosittain.

    Vastaa

13. Ville: Ratio­naalises­sa maail­mas­sa pysäköin­tipaikat voisi­vat olla taloudel­lis­es­ti opti­maalisel­la etäisyy­del­lä huomioiden vai­h­toe­htoisen maan arvon ja kul­jet­ta­jia kul­jet­taisi shut­tle-bus­si tai vastaava.

    Tai vai­h­toe­htois­es­ti työl­lis­tet­täisi­in muu­ta­ma ihmi­nen viemään ja hake­maan kul­jet­ta­jien autot pysäköin­tialueelta sopi­van matkan päässä.

    Vastaa

14. Tässä tulee van­cou­ver­i­lainen podi­um niin, että Alek­sis Kiv­en kadun var­res­sa on mata­laa kaupunkiriv­i­taloa ja niiden pääl­lä nou­se­vat korkeam­mat rakennustornit.

    Asi­as­ta kiin­nos­tunei­den kan­nat­taa kat­soa Tam­pereelle kaavail­lun Rastin talon suun­nitel­mat, joi­ta on juuri päivitet­ty. Kadun var­teen tulee naa­purien kanssa räys­täs­lin­jaan sopi­va 6‑kerroksinen osa katu­ta­son liiketiloi­neen ja taaem­mas 21-ker­roksi­nen torni. Täm­möis­es­tä mallista olis mielestäni opit­tavaa Pasi­lan tule­van torniko­rt­telin kohdalla.

    Vastaa

15. Fred­di:
    Ehkä kan­takaupun­gin autoil­i­jat “urput­ta­vat” parkkipaikoista mut­ta kehyskun­nista asioi­vat kiit­televät uut­ta strate­giaa alen­taa lyhy­taikaisten pysäköimis­ten hin­to­ja. Mil­loin tämä ajat­te­lu­ta­pa on syn­tynyt? Siis helpot­taa autol­la tulo kan­takaupunki­in kan­takaupunki­lais­ten kustannuksella.

    En oiein ymmärä tätä urpu­tus­ta. Lyhy­ta­iakien psyäköin­ti aut­taa tarpeel­lista eli asioin­tili­iken­net­tä, myös tois­es­ta kan­takaupun­gin akpupungi­noasat toiseen. Pitäaikaisen asuak­spysäköin­nin hin­ta aons yytä nos­taa, niin sitä käyt­tävät vain en, joille oma­lel autolle on todel­lista tarvetta.

    Lie­nee syytä tuo­da esi­in. että kan­taka­pun­ki ja sitä ympäröivät alueet tarvit­se­vat toisi­aan. Mitä Helsin­ki olisi ilam Teknil­listä korkeakoulua?

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kasar­mit ovat val­tion, ei kiinteistöjä.

    Jäi hie­man epä­selväk­si kuka omis­taa maapo­h­jan kuka itse rakennukset.

    En kuitenkaan mal­ta olla muis­tut­ta­mat­ta, että kansane­dus­ta­jana OS val­vokoon, ettei val­ti­olle tapah­du vahinkoa. 

    Kaipa niille raken­nuk­sille olisi jonkin tilapäisen käyt­tö­tarkoituk­sen kek­sis­nyt esim. ns. omavaras­tona. Tuloil­la olisi peit­et­ty ylläpi­tokus­tan­nuk­sia, eivätkä raken­nuk­set olisi päässeet rapistumaan.

    Vastaa

17. Juuri kul­jet­ta­jathan ovat suun­nilleen se ain­oa ammat­tiryh­mä Helsingis­sä, joka ei voi tul­la joukkoli­iken­teel­lä töi­hin – hei­dän kun pitää itse kul­jet­taa niitä aamun ensim­mäisiä vuoro­ja. Utopia­maail­mas­sa kaik­ki kul­jet­ta­jat asu­isi­vat varikon pääl­lä, tai ainakin ne, jot­ka aja­vat aamun ensim­mäisiä ja illan viimeisiä lähtöjä. 

    Vielä tästä…
    Olisi myös mah­dol­lista, että kali­for­nialais­ten it-yri­tys­ten tapaan HSL jär­jestäisi kimp­pakul­je­tuk­set työn­tek­i­jöille. Kut­sub­us­sille saataisi­in näin asi­akkai­ta 🙂 Jos kimp­pakyy­ti­aiton kus­ki ajaisi oman koti­matkansa täl­lä työau­tol­la, ei olisi tarvet­ta pysäköin­tipaikoille varikon luona juuri lainkaan.

    Vastaa

18. juminy:
    Mikähän nois­sa kasarmeis­sa on suo­jelemisen arvoista? En tunne aluet­ta kovin hyvin, mut­ta tuo­hon mah­tu­is var­maan paljon enem­män ja paljon laadukkaam­paa puh­taal­ta pöydältä.

    Tarvit­see olla aikamoinen luot­ta­mus tämän het­ken rak­en­tamiseen, jos vain n. 60 vuot­ta van­haa raken­nuskan­taa purkaa “laadukkaam­man” tieltä…

    Vastaa

19. Koske­lan hal­lis­sa on pari juttua:

    Ensin­näkin, Käpylän/Mäkelänkadun suun­taan tehdään joka tapauk­ses­sa kiskot Kus­taa Vaasan tieltä, kos­ka koko kaupun­gin ratikkali­ikenne ei voi olla yhden radan varas­sa. Kan­nat­taa tehdä saman tien lin­jali­iken­nekelpoiset, eli että niitä voi myös liiken­nöidä. Vai­h­toe­hto­ja on monia, Koske­lantie helpoin rak­en­taa, mut­ta se nyt olisi jo noloa jos Käpylän suun­taan menee kahdet kiskot ja kum­matkaan eivät mene kum­mallekaan juna-ase­mal­la (Käpylä ja Oulunkylä).

    Toisek­si, ehdotet­tu tont­tite­hokku­us niille paloillem joi­ta on saatu irrotet­tua asuin­rak­en­tamiseen on 1,0. Tämä on kak­si-kolme ker­taa liian vaa­ti­ma­ton tavoite kaupunkiympäristössä.

    Kol­man­nek­si, syy mik­si asuin­rak­en­tamiseen on varat­tu niin vähän alaa lie­nee ilman­laatu, ja siitä tehty selvi­tys. Siinä on kak­si tarkastelu­vai­h­toe­htoa, nollavai­h­toe­hdos­sa ei ole tehty tiev­erkolle mitään, ja autoli­ikenne on ennus­teessa vuo­teen 2035 men­nessä kas­vanut 59%. Jos tämä kuu­lostaa kyseisiä ruuhkaisia katu­ja ajavas­ta absur­dil­ta ajatuk­selta eli että mihin ne autot muka mah­tuu, niin onhan se, mut­ta liikenne-ennus­teet olet­te­vat että kadut eivät mene tukkoon. 

    Toises­sa vai­h­toe­hdos­sa taas liikenne on kas­vanut 77%, kos­ka on tehty Pasi­lan­väylän tun­neli. Sen suuaukos­ta Kus­taa Vaas­antieltä tupru­aa niin paljon pakukaa­sua, ettei sille puolelle varikkosa voi rak­en­taa asun­to­ja. Hal­li­henkilökun­nalle ei ole niin väliä, eli ilmeis­es­ti siel­lä voi olla töis­sä. Halu­aisiko joku taas tul­la ker­tomaan, että kuin­ka auto­jen tun­neloin­ti paran­taa ilmanlaatua.

    Eli yhteen­ve­t­ona, niille par­ille ton­tille Koske­lantien var­res­sa raken­netaan har­vasti, muualle alueel­la ei raken­neta kos­ka hypo­teet­tiset autot jot­ka aja­vat hypo­teet­tises­sa tun­neliv­erkos­sa, joka on muuten vedet­ty punakynäl­lä bud­jeteista hyvän aikaa siten, tuot­ta­vat niin paljon pakokaa­su­ja ettei voi asua, mut­ta voi käy­dä töis­sä. Tässä olisi hyvä tilaisu­us vas­tu­ullisel­la aikuisel­la tode­ta, että jos joku taas ajat­telisi ensin, ja suun­nit­telisi sitten.

    Vastaa
20. Paluuviite: Koskelan halli ja ratikka | Mikko Särelä

21. Viherinssi: No olete­taan­pa, että kan­takaupungis­sa asukkaiden katu­var­sipysäköin­tiä tehdään kalli­im­mak­si ja ulkop­uolis­ten pysäköin­tiä halvem­mak­si. Tämänkin jäl­keen hin­taero on monikym­menker­tainen tun­ti­hin­tana laskettuna.Mitä kaikkea ikävää sit­ten tapah­tuu?* pysäköin­ti­t­u­lot kas­va­vat* kan­takaupun­gin liike-elämä saa helpom­min autoile­via asi­akkai­ta* kan­takaupun­gin asun­to­jen hin­nat saat­ta­vat laskeaHäviäjiä ovat lähin­nä kan­takaupun­gin autoil­i­jat. Voit­ta­jia melkein kaik­ki muut kaupunkilaiset.Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että liki ilmaisel­la asukaspysäköin­nil­lä kaupun­gin muut veron­mak­sa­jat tuke­vat kan­takaupungis­sa asu­via autoil­i­joi­ta suuril­la sum­mil­la vuosittain.

    Asukaspysäköin­nin hin­ta pitää ensin lait­taa oikeisi­in mit­ta­suhteisi­in­sa. Kuukau­den hin­ta, kymme­nen euroa, vas­taa n. 2h30min asioin­tipysäköin­nin hintaa.

    Real­isti­nen koro­tus asukaspysäköinnnin hin­taan on ehkä nyky­mak­sun tuplaami­nen tai triplaaminen.

    Silti edes asukaspysäköin­nin hin­nan kym­menker­tais­t­a­mi­nen (1200 eur /v) tuskin vaikut­taisi asun­to­jen hin­toi­hin mitenkään: 

    -Enem­mistö kan­takaupun­gin asun­tokun­nista on autottomia.
    ‑Korkeampi hin­ta vapaut­taa parkkipaikko­ja, ts. rahoilleen saa parem­min vastinetta
    ‑1200 eur/v on autoilun kokon­aiskus­tan­nuk­sis­sa merkit­tävä, mut­tei silti ratkai­se­van suuri kus­tan­nuserä. Kan­takaupun­gin asumisku­lui­hin suh­teutet­tuna se on mität­tömän pieni summa.

    Vastaa

22. tpyy­lu­o­ma: Eli yhteen­ve­t­ona, niille par­ille ton­tille Koske­lantien var­res­sa raken­netaan har­vasti, muualle alueel­la ei raken­neta kos­ka hypo­teet­tiset autot jot­ka aja­vat hypo­teet­tises­sa tun­neliv­erkos­sa, joka on muuten vedet­ty punakynäl­lä bud­jeteista hyvän aikaa siten, tuot­ta­vat niin paljon pakokaa­su­ja ettei voi asua, mut­ta voi käy­dä töis­sä. Tässä olisi hyvä tilaisu­us vas­tu­ullisel­la aikuisel­la tode­ta, että jos joku taas ajat­telisi ensin, ja suun­nit­telisi sitten.

    On toki tun­net­tu tosi­a­sia, että autoli­ikenne vie arvokas­ta kaupunki­ti­laa. Vähem­män tun­net­tua on, että helsinkiläi­sis­sä erikoisolo­suhteis­sa tilaa vie myös imag­i­naari­nen autoliikenne.

    Voisiko joku asiansa osaa­va insinööri hie­man uudelleen kon­fig­uroi­da noi­ta liiken­nemalle­ja? Sen lisäk­si, että ne tuot­ta­vat autoli­iken­net­tä enem­män kuin kaduille mah­tuu, ne näyt­tävät jär­jestelmäl­lis­es­ti aliarvioivan uusien julk­isten yhteyk­sien käyttäjämäärät. 

    Lah­den oiko­radas­ta ysin ratikkaan ja jok­eri­in, matkus­ta­jamäärät ovat aina yllät­täneet. Seu­raa­van ker­ran yllä­tytään län­simetron ja kehäradan auetes­sa. Var­masti 0‑jokeri ja 1‑jokeri raiteil­la pää­sevät nekin taas yllättämään.

    Vastaa

23. Ville: Vielä tästä…
    Olisi myös mah­dol­lista, että kali­for­nialais­ten it-yri­tys­ten tapaan HSL jär­jestäisi kimp­pakul­je­tuk­set työn­tek­i­jöille. Kut­sub­us­sille saataisi­in näin asi­akkai­ta Jos kimp­pakyy­ti­aiton kus­ki ajaisi oman koti­matkansa täl­lä työau­tol­la, ei olisi tarvet­ta pysäköin­tipaikoille varikon luona juuri lainkaan.

    Itse asi­as­sa HSL jär­jestää kimppakyytejä/ bus­sikul­je­tuk­sia halleille. Kaikille ne eivät sovi, eism. naa­puril­leni tässä Kirkkonummella.

    Vastaa

24. Kuto­ja: Kun Vallilan maanalainen varikko kaa­tui, mik­sei alet­tu suun­nit­tele­maan maanalaista varikkoa lähem­mäs keskus­taa? Esimerkik­si lin­jo­jen alle Kallioon. Louhimisen voisi yhdis­tää Pis­ara-radan rak­en­tamiseen. Samal­la voisi lep­ytel­lä autop­uoluet­ta ja louhia parkkipaikat Lin­nan­mäen alle?

    Raitio­varikolle on etsit­ty sopi­vaa kalli­oti­laa jo kym­meniä vuosia, mut­ta vain Vallilan suun­nitel­ma saatin aikaan. Ajatelti­in, että uusi varikko vapaut­taisi Koske­lan varikkoalueen asun­to- ja liike­toim­intakäyt­töön. Kaa­van tuo­ma raken­nu­soikeus olisi pitkälle riit­tänyt uuden varikon investoin­tien rahoitukseksi.

    Se kaa­tui sit­ten henkilöau­topy­säköin­nin tila- ja kus­tan­nus­vaa­timuk­si­in ja museovi­ras­ton alus­tavi­in kan­nan­ot­toi­hin nyky­is­ten varikko­raken­nusten suojelutarpeesta.

    Nyt kun raitioverkkoa ollaan laa­jen­ta­mas­sa paljon, Vallilan kalliore­servit eivät olisi riittäneetkään.

    Vastaa

25. tpyy­lu­o­ma: Kol­man­nek­si, syy mik­si asuin­rak­en­tamiseen on varat­tu niin vähän alaa lie­nee ilman­laatu, ja siitä tehty selvitys.

    Ilman­laatuhan on vain tekni­nen kysymys. Jos puhutaan vuodes­ta 2035, autokan­nan keskipäästöt ovat jotain ihan muu­ta kuin nykyään. Pölypäästöi­hin taas voidaan vaikut­taa halut­taes­sa reg­u­laa­ti­ol­la (nas­tara­joituk­set, nopeusra­joituk­set) ja katu­jen ylläpi­dol­la (siivoami­nen, päällysteen rakenne, liukkau­den­tor­jun­tamenetelmät). Tarvittes­sa polt­topäästöjä voidaan rajoit­taa huonomp­ina päiv­inä aset­ta­mal­la teknisiä vaa­timuk­sia sil­loin sal­li­tu­ille ajoneuvoille.

    Onko hen­gi­tysil­man pilaamis­es­ta huonol­la autokalus­tol­la ja tien­pidol­la tul­lut jokin ole­tusar­vo kaavoituksessa?

    Vastaa

26. Krtek: Tarvit­see olla aikamoinen luot­ta­mus tämän het­ken rak­en­tamiseen, jos vain n. 60 vuot­ta van­haa raken­nuskan­taa purkaa “laadukkaam­man” tieltä…

    Toki näinkin. Saat­taa­han silti olla niinkin, että ne nykyiset eivät sovel­lu eri­tyisen hyvin siihen käyt­töön, johon tont­ti parhait­en sovel­tuu. Saat­taa toki olla olemat­takin, mut­ta täl­lainen mah­dol­lisu­us var­maankin on? Mitä mieltä itse olet, mik­si ne pitäisi säilyttää?

    Vastaa

27. Krtek: Tarvit­see olla aikamoinen luot­ta­mus tämän het­ken rak­en­tamiseen, jos vain n. 60 vuot­ta van­haa raken­nuskan­taa purkaa “laadukkaam­man” tieltä…

    Har­mi, ettei kom­ment­te­jaan voi edi­toi­da… niin, siis sen ver­ran vielä vään­nän rauta­lankaa, etten kysel­lyt laadus­ta 60 vuot­ta sit­ten ver­sus nyt, vaan maan käytöstä 60 vuot­ta sit­ten ver­sus nyt. Että onko tosi­aan niin suo­jelun­tarpeessa ole­vaa raken­nuskan­taa kyseessä, että suo­jelu­un on varaa. Vas­t­a­sit ohi kysymyk­sen. Jos kysy­isin kan­nat­taisiko rak­en­taa saman­laiset kasar­mit van­ho­jen tilalle, olisit toki asian ytimessä.

    Lähiöis­sä vois noin muuten kan­nat­taa tuokin, jopa kuut­takym­men­tä vuot­ta nuorem­mankin purku van­han tieltä, mut­ten kyl­lä voi sitä kan­nat­taa, jos taas tehtäis saman ver­ran, mut­ta uut­ta. Jos tuplataan-triplataan, niin homma­han alkaa olla jo järkeväm­pää. Esim. Län­si-Hert­toniemessä ei ole tapah­tunut juuri mitään 40 vuo­teen. Olisko­han jo aika tupla­ta? Mik­si ei? Ei voi olla museo joka paikas­sa ellei ole miljonääri joka rapus­sa. NIMBY on joka paikas­sa, mut­ta NIMBY kun alkaa mak­saa kiin­teistöveroa tuplas­ti, niin se vois toiv­ot­taa uusia mak­sajia jaka­maan taakkaa ja paran­tunei­ta palvelu­ja. No, lienen harhainen?

    Hert­tonie­mi 50k
    Laa­jasa­lo 50k

    Sit­ten jo sil­takin saadaan perustel­tua ja ratik­ka Laa­jasa­lo-Hert­tonie­mi-Pasi­la. Sehän mah­tuu siihen Itäkadulle kulke­maan, siitä Teol­lisu­uskadulle. Hert­toniemen­ran­taankin vielä mah­tuu, lisäk­er­ros-kak­si mihin se sopii ja parkkipaik­ka koulun vier­essä sekä ranta­parkkis (meil­lä on varaa näi­hin parkkipaikkoi­hin? jos on, niin eihän tässä sit­ten mikään hätä ole taloudel­lises­sa mielessä…). Nämä kai jo selviä (ran­nas­sa var­maan NIM­BY­i­lyä tiedos­sa), tiedä mil­loin sit­ten tapah­tuu ja mik­sei jo. Hit­saa­jal­la­han koh­ta myös pure­taan van­haa. Toiv­ot­tavasti tulee tehokas­ta tilalle.

    Minähän en kai sais toivoa lisää leikkikavere­i­ta kuin Hert­toniemen­ran­nan osalta, kos­ka en asu Län­si-Hert­toniemessä enkä Laajasalossa.

    Vastaa

28. juminy: Toki näinkin. Saat­taa­han silti olla niinkin, että ne nykyiset eivät sovel­lu eri­tyisen hyvin siihen käyt­töön, johon tont­ti parhait­en sovel­tuu. Saat­taa toki olla olemat­takin, mut­ta täl­lainen mah­dol­lisu­us var­maankin on? Mitä mieltä itse olet, mik­si ne pitäisi säilyttää? 

    Annan itseäni viisaam­man kertoa.

    “Ka­sar­mi­ra­ken­nuk­set val­mis­tui­vat 1930-lu­vul­la ja ovat ai­kan­sa so­ti­las­ra­ken­ta­mi­sen tyy­li­puh­tai­ta edus­ta­jia, sa­noo Mu­seo­vi­ras­ton eri­kois­tut­ki­ja Jarkko Sinisalo. 

    Ra­ken­nuk­seen ei ole teh­ty juu­ri mi­tään muu­tok­sia sit­ten 1930-luvun.”

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton Prokko­la: “Taival­lah­den kasar­mi on yksi tärkeim­mistä ja hienoim­mista funkkiskasarmeista mitä Suomes­sa on. Puo­lus­tusvoimien käyt­töön suun­nitel­luk­si raken­nuk­sek­si on myös kiin­nos­tavaa, että kasarmin suun­nit­teli­jana toi­mi nainen, arkkite­hti Mart­ta Martikainen.”

    Suo anteek­si aiem­pi tyly vas­tauk­seni. Ehdo­tus talo­jen kor­vaamis­es­ta oli kuin ehdot­taisit Edelfeltin taulun päälle maalat­tavak­si jotain uut­ta ja parem­paa. Kyseessä ei ole Mona Lisa, mut­ta ain­ut­laa­tu­inen ja tärvelemät­tä säi­lynyt osa Helsin­gin his­to­ri­aa. Toiv­ot­tavasti uusi omis­ta­ja Aura­tum ei tärvele raken­nuk­sia pahasti niitä asuinkäyt­töön muut­taes­saan (suo­jelu on aika ham­paa­ton­ta sisätilo­ja ajatellen).

    Vastaa

29. Krtek:
    Puo­lus­tusvoimien käyt­töön suun­nitel­luk­si raken­nuk­sek­si on myös kiin­nos­tavaa, että kasarmin suun­nit­teli­jana toi­mi nainen, arkkite­hti Mart­ta Martikainen.” 

    Suo anteek­si aiem­pi tyly vas­tauk­seni. Ehdo­tus talo­jen kor­vaamis­es­ta oli kuin ehdot­taisit Edelfeltin taulun päälle maalat­tavak­si jotain uut­ta ja parem­paa. Kyseessä ei ole Mona Lisa, mut­ta ain­ut­laa­tu­inen ja tärvelemät­tä säi­lynyt osa Helsin­gin historiaa. 

    Mut­ta kun kyseessä on raken­nus joka ei ole edes kovin kau­nis, ei palvele asukkien tarpei­ta ja jon­ka merkit­tävin asia näyt­tää ole­van suun­nit­teli­jan sukupuoli.

    Vastaa

    1. Todel­li­nen syy kasarmin suo­jelu­un on se, että Osmo Soin­in­vaara suorit­ti siel­lä varus­mies­palvelus­taan vuon­na 1977. 🙂

       Vastaa

30. Krtek: Annan itseäni viisaam­man kertoa.
    …Mu­seo­vi­ras­ton eri­kois­tut­ki­ja Jarkko Sinisalo. 

    En lähtisi olet­ta­muk­ses­ta, että museovi­ras­to tietää parhait­en minkälainen raken­nus kaupunkia parhait­en mis­säkin palvelee. He voivat ehkä arvioi­da raken­nuk­sen his­to­ri­al­lisen arvon ja perustel­la mik­si tulisi suo­jel­la. Nyt sit­ten he eivät mak­sa bud­jetis­taan menete­ty­istä mah­dol­lisuuk­sista, hei­dän mielip­i­teen­sä pitäisi olla vain yksi huomioonotet­ta­va asia.

    Krtek:Suo anteek­si aiem­pi tyly vas­tauk­seni. Ehdo­tus talo­jen kor­vaamis­es­ta oli kuin ehdot­taisit Edelfeltin taulun päälle maalat­tavak­si jotain uut­ta ja parem­paa. Kyseessä ei ole Mona Lisa, mut­ta ain­ut­laa­tu­inen ja tärvelemät­tä säi­lynyt osa Helsin­gin his­to­ri­aa. Toiv­ot­tavasti uusi omis­ta­ja Aura­tum ei tärvele raken­nuk­sia pahasti niitä asuinkäyt­töön muut­taes­saan (suo­jelu on aika ham­paa­ton­ta sisätilo­ja ajatellen).

    Ehkä ehdo­tuk­seni kuu­losti tylyltä myös. En tarkoit­tanut sitä niin. Maalaus ei vie paljoa tilaa eikä sen päälle maalaamisen vai­h­toe­htoku­lu ole kuin pala kan­gas­ta. Nämä raken­nuk­set vievät tilaa ja voi olla, että niiden suo­jelu on todel­la kallista kun ote­taan huomioon mitä muu­ta niiden viemäl­lä tilal­la voitaisi­in tehdä.

    Min­ul­la ei ole tähän nimeno­maiseen asi­aan sen kum­mem­paa mielipi­det­tä kun en ole pere­htynt tarpeek­si, sik­si kysyinkin mik­si nämä ovat niin arvokkai­ta, että meil­lä on tähän varaa.

    Vastaa

31. Taival­lah­den kasarmi­alue on kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti merkit­tävä, ja ole­mas­sa oleville raken­nuk­sille olisi suonut jotain esimerkik­si kult­tuuri­in liityyvää käyttöä. 

    Nyt ase­makaa­van muu­tok­sen myötä tulee uut­ta asuin­raken­nu­soikeut­ta noin 7200 ker­rosneliömetriä, kun keskelle kort­telia raken­netaan kaup­po­ja ja venku­ran­muo­toisia uude­naikaisia asuin­talo­ja. Voi olla että sen jäl­keen ei van­has­ta funkiskasarmin kokon­aisu­ud­es­ta ole enää paljoa jäljellä.

    Töölön mah­dol­lisia kaup­paon­gelmi­akaan uud­is­rak­en­t­a­mi­nen ei ratkaise. Paikka­han on kovin syr­jässä ihan Töölön toisel­la laidal­la, jos­sa ei edes asu ketään.

    Vastaa