Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.9.2013

20.9.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Pitäjänmäen Kutomotie 14 asemakaavan muutos

Teollisuustontti muutetaan asuintontiksi rakentaen kaksi uutta asuintaloa ja muuttaen kaksi suojeltavaa teollisuuskiinteistöä asuinkiinteistöiksi. Uusia asukkaita tulee noin 250. Tonttitehokkuus on 1,28.

Taivallahden kasarmialueen asemakaavasta annetut lausunnot ja muistutus

Tämä etenee perin hitaasti. Kuinkahan monta vuotta nuo kasarmit ovat olleet tyhjillään? Valtiollahan ei mikään maksa mitään. Alueelle nyt tulee kuitenkin korkeintaan 2000 neliön kauppa, jota Töölössä onkin kaivattu. Vastustan suurmyymälöitä, mutta olisin voinut ajatella tuohon jopa vähän isompaa kauppaa, mutta hyvä näinkin.

Pasilan konepaja-alueen rakennustapaohje (osa-alue 4)

Ovatkohan nämä rakennustapaohjeet vallitsevaa käytäntöä vai helsinkiläinen erikoisuus. Hyvä tapa pitää kaupunkikuva jotenkin hanskassa. Tässä tulee vancouverilainen podium niin, että Aleksis Kiven kadun varressa on matalaa kaupunkirivitaloa ja niiden päällä nousevat korkeammat rakennustornit.

Koskelan varikkoalueen suunnittelukilpailun asemakaavalliset lähtökohdat

Alueelle tulee asumista (20 000 – 25 000 k-m2), tilaa vievä kauppa (kolme hehtaaria) ja se varikko. Mikko Särelä huomautti aivan oikein, että kun varikolle vedetään vararaideyhteys, voisiko sen vetää Koskelantien kautta, jos sille vaikka tulisi myöhemmin käyttöä.

Asukkaiden ja yritysten mielipiteet Helsingin liikenteestä

Joukkoliikenteeseen ollaan tyytyväisiä, autoilijat urputtavat pysäköintipaikkojen puutteesta, pyöräilyn edistämistä kannatetaan ja 93 % asukkaista kannattaa joukkoliikennettä painottavaa liikennepolitiikkaa.

Oulunkylän tontin kaava

Pöydältä. Vihreät pyysivät pöydälle, kun olivat tyytymättömiä liian pieneen rakennusoikeuteen. Jos tulee 400 000 uutta helsinkiläistä, ei olevia alueita voi kaavoittaa näin väljästi.

Kommentit

34 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.9.2013”

  1. Rolling Heurlin kirjoitti 20.9.2013 kello 14:42

    ..autoilijat urputtavat pysäköintipaikkojen puutteesta..
    Joo, autoilijat urputtavat, mutta pyöräiijät taas tuovat ansiokkaasti esille pyöräteiden vähäisyyden. Eivät suinkaan “urputa”
    Eteenpäin Soinivaaran asialinjalla eikä asenteellislinjalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.9.2013 kello 15:10

    Keksit tuon pyörätietä koskevan itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. KariS kirjoitti 20.9.2013 kello 17:11

    Koskelan varikkoa ei voi kaavoittaa näin väljästi jos kerran halutaan 400 000 uutta helisnkiläistä.

    KSV:n nettisivujen mukaan ratikkahallit puretaan ja rakennetaan uudelleen. Kun nykyiset hallit siis jokatapauksessa puretaan, niin niiden tilalle pitää saada asuntoja, ei uutta hallia.

    Raiteet ei niin paljoa maksa, etteikö uutta ratikkahallia voi viedä muualle, vaikkapa Viikinmäen ja Pihlamäen kautta Tattarisuolle. Syntyisi samalla ratikkayhteys näille alueille ja vaihtomahdollisuus raidejokeriin.

    Ja miksi ihmeessä ratikkahalleille pitää kaavoittaa 150 autopaikkaa? Missä Osmon jatkuva urputus autopaikoista nyt on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  4. Rolling Heurlin kirjoitti 20.9.2013 kello 20:47

    Osmo Soininvaara:
    Keksit tuon pyörätietä koskevan itse.

    Niin keksinkin. Mutta en jaa ihmisiä vuohiin ja lampaisiin. Pysäköinpaikat ovat ihan oikea kysymys nekin. Ruvetaan vaan mieltymysten mukaan kuittaamaan urputtajiksi ne, jotka pyytävät jotain sellaista, joka ei nyt satu omiin juttuhin sopimaan. Esim. vanhemmat urputtavat koulun lakkauttamisesta, vaikka kaupunki tietää paremmin jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  5. Daniel Federley kirjoitti 20.9.2013 kello 23:02

    KariS:
    KSV:n nettisivujen mukaan ratikkahallit puretaan ja rakennetaan uudelleen. Kun nykyiset hallit siis jokatapauksessa puretaan, niin niiden tilalle pitää saada asuntoja, ei uutta hallia.

    Raiteet ei niin paljoa maksa, etteikö uutta ratikkahallia voi viedä muualle, vaikkapa Viikinmäen ja Pihlamäen kautta Tattarisuolle. Syntyisi samalla ratikkayhteys näille alueille ja vaihtomahdollisuus raidejokeriin.

    Ja miksi ihmeessä ratikkahalleille pitää kaavoittaa 150 autopaikkaa? Missä Osmon jatkuva urputus autopaikoista nyt on?

    Hyviä kommentteja asioista, joita ei voi heti tulla ajatelleeksi.

    Ratojen rakentaminen on sinänsä halpaa, puhutaan luokasta 4–7 Me/km. Halpaa verrattuna liikennöintikustannuksiin. Mitä kauempana varikko on raitioliikenteen ydinalueesta, sitä enemmän maksavat siirtoajot varikolta linjalle 2–4 kertaa vuorokaudessa. Nämä kustannukset ovat niin merkittäviä, että jopa se maanalainen Vallilan varikko olisi ollut perusteltavissa lyhentyneiden siirtoajojen vuoksi.

    Autopaikka-asia vasta hämmentävä onkin. Juuri kuljettajathan ovat suunnilleen se ainoa ammattiryhmä Helsingissä, joka ei voi tulla joukkoliikenteellä töihin – heidän kun pitää itse kuljettaa niitä aamun ensimmäisiä vuoroja. Utopiamaailmassa kaikki kuljettajat asuisivat varikon päällä, tai ainakin ne, jotka ajavat aamun ensimmäisiä ja illan viimeisiä lähtöjä. Tosiasiassa reilu 400 kuljettajaa ajaa tehokkuuden nimissä mitä tahansa lähtöjä päivästä riippuen ja asuinpaikkansakin he saavat valita ihan itse – moni toki asuu työsuhdeasunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  6. Viherinssi kirjoitti 21.9.2013 kello 0:13

    Kyselyt ovat usein ihan yhtä tyhjän kanssa. Tottakai ihmiset haluavat kaikkea kivaa. Verot alas ja palvelut ylös, kiitos.

    Kyselyissä pitäisi kuitenkin antaa muutama realistinen skenaario ja sitten kysyä, mitä ihmiset haluavat. Silloin ei enää riitä kaikesta kivasta tykkääminen. Pitää ottaa kantaa siihen, ovatko väljät kadut ruuhkamaksujen kera mukavia, tai ehkä sitten vähäisempi julkisen liikenteen palvelutaso ja alemmat verot itselle, tai …

    Eikä se tulos tuolloinkaan aina ihan oikea ole. Tuloksella ei ole paljon virkaa, jos ihmiset vastaavat realistisen sijasta idealistisesti. Kyselyn toteutustapakin vaikuttaa vastauksiin. Jos joukkoliikennekysymyksiä esittää räntäsateisella laiturilla maanantaiaamuna junan jäätyä väliin, vastaukset voivat olla erilaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  7. Krtek kirjoitti 21.9.2013 kello 1:06

    On kurja nähdä Taivallahden kasarmien rapistuvan siten, että hyvin viime vuosiin kestäneet alkuperäiset puuikkunat alkavat mennä huonoksi aivan viime metreillä ja hoitamattomat putkikasvipenkat pitävät seinää liian kosteana. Mitä tahansa tehdäänkin, tehtäköön nopeasti. Eikö rahalla ole kaupungille aika-arvoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.9.2013 kello 7:45

    Kasarmit ovat valtion, ei kiinteistöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. juminy kirjoitti 21.9.2013 kello 9:22

    Mikähän noissa kasarmeissa on suojelemisen arvoista? En tunne aluetta kovin hyvin, mutta tuohon mahtuis varmaan paljon enemmän ja paljon laadukkaampaa puhtaalta pöydältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Kutoja kirjoitti 21.9.2013 kello 9:36

    Daniel Federley:
    Ratojen rakentaminen on sinänsä halpaa, puhutaan luokasta 4–7 Me/km. Halpaa verrattuna liikennöintikustannuksiin. Mitä kauempana varikko on raitioliikenteen ydinalueesta, sitä enemmän maksavat siirtoajot varikolta linjalle 2–4 kertaa vuorokaudessa. Nämä kustannukset ovat niin merkittäviä, että jopa se maanalainen Vallilan varikko olisi ollut perusteltavissa lyhentyneiden siirtoajojen vuoksi.

    Kun Vallilan maanalainen varikko kaatui, miksei alettu suunnittelemaan maanalaista varikkoa lähemmäs keskustaa? Esimerkiksi linjojen alle Kallioon. Louhimisen voisi yhdistää Pisara-radan rakentamiseen. Samalla voisi lepytellä autopuoluetta ja louhia parkkipaikat Linnanmäen alle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Viherinssi kirjoitti 21.9.2013 kello 9:53

    Osmo Soininvaara:
    Kasarmit ovat valtion, ei kiinteistöjä.

    Ihan uteliaisuudesta: Lahoavatko Taivallahden kasarmit käsiin, koska valtio ei halua tehdä mitään, vai koska kaava ei salli niiden muuttamista asunnoiksi tai muuksi käyttökelpoiseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  12. Freddi kirjoitti 21.9.2013 kello 14:16

    Ehkä kantakaupungin autoilijat “urputtavat” parkkipaikoista mutta kehyskunnista asioivat kiittelevät uutta strategiaa alentaa lyhytaikaisten pysäköimisten hintoja. Milloin tämä ajattelutapa on syntynyt? Siis helpottaa autolla tulo kantakaupunkiin kantakaupunkilaisten kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. Ville kirjoitti 21.9.2013 kello 17:14

    Autopaikka-asia vasta hämmentävä onkin. Juuri kuljettajathan ovat suunnilleen se ainoa ammattiryhmä Helsingissä, joka ei voi tulla joukkoliikenteellä töihin – heidän kun pitää itse kuljettaa niitä aamun ensimmäisiä vuoroja. Utopiamaailmassa kaikki kuljettajat asuisivat varikon päällä, tai ainakin ne, jotka ajavat aamun ensimmäisiä ja illan viimeisiä lähtöjä.

    Rationaalisessa maailmassa pysäköintipaikat voisivat olla taloudellisesti optimaalisella etäisyydellä huomioiden vaihtoehtoisen maan arvon ja kuljettajia kuljettaisi shuttle-bussi tai vastaava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Viherinssi kirjoitti 21.9.2013 kello 17:17

    Freddi:
    Ehkä kantakaupungin autoilijat “urputtavat” parkkipaikoista mutta kehyskunnista asioivat kiittelevät uutta strategiaa alentaa lyhytaikaisten pysäköimisten hintoja. Milloin tämä ajattelutapa on syntynyt? Siis helpottaa autolla tulo kantakaupunkiin kantakaupunkilaisten kustannuksella.

    No oletetaanpa, että kantakaupungissa asukkaiden katuvarsipysäköintiä tehdään kalliimmaksi ja ulkopuolisten pysäköintiä halvemmaksi. Tämänkin jälkeen hintaero on monikymmenkertainen tuntihintana laskettuna.

    Mitä kaikkea ikävää sitten tapahtuu?

    * pysäköintitulot kasvavat
    * kantakaupungin liike-elämä saa helpommin autoilevia asiakkaita
    * kantakaupungin asuntojen hinnat saattavat laskea

    Häviäjiä ovat lähinnä kantakaupungin autoilijat. Voittajia melkein kaikki muut kaupunkilaiset.

    Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että liki ilmaisella asukaspysäköinnillä kaupungin muut veronmaksajat tukevat kantakaupungissa asuvia autoilijoita suurilla summilla vuosittain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  15. Ville kirjoitti 21.9.2013 kello 17:20

    Ville: Rationaalisessa maailmassa pysäköintipaikat voisivat olla taloudellisesti optimaalisella etäisyydellä huomioiden vaihtoehtoisen maan arvon ja kuljettajia kuljettaisi shuttle-bussi tai vastaava.

    Tai vaihtoehtoisesti työllistettäisiin muutama ihminen viemään ja hakemaan kuljettajien autot pysäköintialueelta sopivan matkan päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Mikko H kirjoitti 21.9.2013 kello 21:00

    Tässä tulee vancouverilainen podium niin, että Aleksis Kiven kadun varressa on matalaa kaupunkirivitaloa ja niiden päällä nousevat korkeammat rakennustornit.

    Asiasta kiinnostuneiden kannattaa katsoa Tampereelle kaavaillun Rastin talon suunnitelmat, joita on juuri päivitetty. Kadun varteen tulee naapurien kanssa räystäslinjaan sopiva 6-kerroksinen osa katutason liiketiloineen ja taaemmas 21-kerroksinen torni. Tämmöisestä mallista olis mielestäni opittavaa Pasilan tulevan tornikorttelin kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. Markku af Heurlin kirjoitti 21.9.2013 kello 21:35

    Freddi:
    Ehkä kantakaupungin autoilijat “urputtavat” parkkipaikoista mutta kehyskunnista asioivat kiittelevät uutta strategiaa alentaa lyhytaikaisten pysäköimisten hintoja. Milloin tämä ajattelutapa on syntynyt? Siis helpottaa autolla tulo kantakaupunkiin kantakaupunkilaisten kustannuksella.

    En oiein ymmärä tätä urputusta. Lyhytaiakien psyäköinti auttaa tarpeellista eli asiointiliikennettä, myös toisesta kantakaupungin akpupunginoasat toiseen. Pitäaikaisen asuakspysäköinnin hinta aons yytä nostaa, niin sitä käyttävät vain en, joille omalel autolle on todellista tarvetta.

    Lienee syytä tuoda esiin. että kantakapunki ja sitä ympäröivät alueet tarvitsevat toisiaan. Mitä Helsinki olisi ilam Teknillistä korkeakoulua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. Markku af Heurlin kirjoitti 22.9.2013 kello 12:34

    Osmo Soininvaara:
    Kasarmit ovat valtion, ei kiinteistöjä.

    Jäi hieman epäselväksi kuka omistaa maapohjan kuka itse rakennukset.

    En kuitenkaan malta olla muistuttamatta, että kansanedustajana OS valvokoon, ettei valtiolle tapahdu vahinkoa.

    Kaipa niille rakennuksille olisi jonkin tilapäisen käyttötarkoituksen keksisnyt esim. ns. omavarastona. Tuloilla olisi peitetty ylläpitokustannuksia, eivätkä rakennukset olisi päässeet rapistumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Ville kirjoitti 22.9.2013 kello 13:44

    Juuri kuljettajathan ovat suunnilleen se ainoa ammattiryhmä Helsingissä, joka ei voi tulla joukkoliikenteellä töihin – heidän kun pitää itse kuljettaa niitä aamun ensimmäisiä vuoroja. Utopiamaailmassa kaikki kuljettajat asuisivat varikon päällä, tai ainakin ne, jotka ajavat aamun ensimmäisiä ja illan viimeisiä lähtöjä.

    Vielä tästä…
    Olisi myös mahdollista, että kalifornialaisten it-yritysten tapaan HSL järjestäisi kimppakuljetukset työntekijöille. Kutsubussille saataisiin näin asiakkaita 🙂 Jos kimppakyytiaiton kuski ajaisi oman kotimatkansa tällä työautolla, ei olisi tarvetta pysäköintipaikoille varikon luona juuri lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. Krtek kirjoitti 22.9.2013 kello 20:08

    juminy:
    Mikähän noissa kasarmeissa on suojelemisen arvoista? En tunne aluetta kovin hyvin, mutta tuohon mahtuis varmaan paljon enemmän ja paljon laadukkaampaa puhtaalta pöydältä.

    Tarvitsee olla aikamoinen luottamus tämän hetken rakentamiseen, jos vain n. 60 vuotta vanhaa rakennuskantaa purkaa “laadukkaamman” tieltä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  21. tpyyluoma kirjoitti 23.9.2013 kello 1:08

    Koskelan hallissa on pari juttua:

    Ensinnäkin, Käpylän/Mäkelänkadun suuntaan tehdään joka tapauksessa kiskot Kustaa Vaasan tieltä, koska koko kaupungin ratikkaliikenne ei voi olla yhden radan varassa. Kannattaa tehdä saman tien linjaliikennekelpoiset, eli että niitä voi myös liikennöidä. Vaihtoehtoja on monia, Koskelantie helpoin rakentaa, mutta se nyt olisi jo noloa jos Käpylän suuntaan menee kahdet kiskot ja kummatkaan eivät mene kummallekaan juna-asemalla (Käpylä ja Oulunkylä).

    Toiseksi, ehdotettu tonttitehokkuus niille paloillem joita on saatu irrotettua asuinrakentamiseen on 1,0. Tämä on kaksi-kolme kertaa liian vaatimaton tavoite kaupunkiympäristössä.

    Kolmanneksi, syy miksi asuinrakentamiseen on varattu niin vähän alaa lienee ilmanlaatu, ja siitä tehty selvitys. Siinä on kaksi tarkasteluvaihtoehtoa, nollavaihtoehdossa ei ole tehty tieverkolle mitään, ja autoliikenne on ennusteessa vuoteen 2035 mennessä kasvanut 59%. Jos tämä kuulostaa kyseisiä ruuhkaisia katuja ajavasta absurdilta ajatukselta eli että mihin ne autot muka mahtuu, niin onhan se, mutta liikenne-ennusteet olettevat että kadut eivät mene tukkoon.

    Toisessa vaihtoehdossa taas liikenne on kasvanut 77%, koska on tehty Pasilanväylän tunneli. Sen suuaukosta Kustaa Vaasantieltä tupruaa niin paljon pakukaasua, ettei sille puolelle varikkosa voi rakentaa asuntoja. Hallihenkilökunnalle ei ole niin väliä, eli ilmeisesti siellä voi olla töissä. Haluaisiko joku taas tulla kertomaan, että kuinka autojen tunnelointi parantaa ilmanlaatua.

    Eli yhteenvetona, niille parille tontille Koskelantien varressa rakennetaan harvasti, muualle alueella ei rakenneta koska hypoteettiset autot jotka ajavat hypoteettisessa tunneliverkossa, joka on muuten vedetty punakynällä budjeteista hyvän aikaa siten, tuottavat niin paljon pakokaasuja ettei voi asua, mutta voi käydä töissä. Tässä olisi hyvä tilaisuus vastuullisella aikuisella todeta, että jos joku taas ajattelisi ensin, ja suunnittelisi sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  22. Koskelan halli ja ratikka | Mikko Särelä kirjoitti 23.9.2013 kello 7:53

    Suosittele: Thumb up 6

  23. a_l kirjoitti 23.9.2013 kello 11:05

    Viherinssi: No oletetaanpa, että kantakaupungissa asukkaiden katuvarsipysäköintiä tehdään kalliimmaksi ja ulkopuolisten pysäköintiä halvemmaksi. Tämänkin jälkeen hintaero on monikymmenkertainen tuntihintana laskettuna.Mitä kaikkea ikävää sitten tapahtuu?* pysäköintitulot kasvavat* kantakaupungin liike-elämä saa helpommin autoilevia asiakkaita* kantakaupungin asuntojen hinnat saattavat laskeaHäviäjiä ovat lähinnä kantakaupungin autoilijat. Voittajia melkein kaikki muut kaupunkilaiset.Ihan yhtä hyvin voisi sanoa, että liki ilmaisella asukaspysäköinnillä kaupungin muut veronmaksajat tukevat kantakaupungissa asuvia autoilijoita suurilla summilla vuosittain.

    Asukaspysäköinnin hinta pitää ensin laittaa oikeisiin mittasuhteisiinsa. Kuukauden hinta, kymmenen euroa, vastaa n. 2h30min asiointipysäköinnin hintaa.

    Realistinen korotus asukaspysäköinnnin hintaan on ehkä nykymaksun tuplaaminen tai triplaaminen.

    Silti edes asukaspysäköinnin hinnan kymmenkertaistaminen (1200 eur /v) tuskin vaikuttaisi asuntojen hintoihin mitenkään:

    -Enemmistö kantakaupungin asuntokunnista on autottomia.
    -Korkeampi hinta vapauttaa parkkipaikkoja, ts. rahoilleen saa paremmin vastinetta
    -1200 eur/v on autoilun kokonaiskustannuksissa merkittävä, muttei silti ratkaisevan suuri kustannuserä. Kantakaupungin asumiskuluihin suhteutettuna se on mitättömän pieni summa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  24. a_l kirjoitti 23.9.2013 kello 11:23

    tpyyluoma: Eli yhteenvetona, niille parille tontille Koskelantien varressa rakennetaan harvasti, muualle alueella ei rakenneta koska hypoteettiset autot jotka ajavat hypoteettisessa tunneliverkossa, joka on muuten vedetty punakynällä budjeteista hyvän aikaa siten, tuottavat niin paljon pakokaasuja ettei voi asua, mutta voi käydä töissä. Tässä olisi hyvä tilaisuus vastuullisella aikuisella todeta, että jos joku taas ajattelisi ensin, ja suunnittelisi sitten.

    On toki tunnettu tosiasia, että autoliikenne vie arvokasta kaupunkitilaa. Vähemmän tunnettua on, että helsinkiläisissä erikoisolosuhteissa tilaa vie myös imaginaarinen autoliikenne.

    Voisiko joku asiansa osaava insinööri hieman uudelleen konfiguroida noita liikennemalleja? Sen lisäksi, että ne tuottavat autoliikennettä enemmän kuin kaduille mahtuu, ne näyttävät järjestelmällisesti aliarvioivan uusien julkisten yhteyksien käyttäjämäärät.

    Lahden oikoradasta ysin ratikkaan ja jokeriin, matkustajamäärät ovat aina yllättäneet. Seuraavan kerran yllätytään länsimetron ja kehäradan auetessa. Varmasti 0-jokeri ja 1-jokeri raiteilla pääsevät nekin taas yllättämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  25. Markku af Heurlin kirjoitti 23.9.2013 kello 13:09

    Ville: Vielä tästä…
    Olisi myös mahdollista, että kalifornialaisten it-yritysten tapaan HSL järjestäisi kimppakuljetukset työntekijöille. Kutsubussille saataisiin näin asiakkaita Jos kimppakyytiaiton kuski ajaisi oman kotimatkansa tällä työautolla, ei olisi tarvetta pysäköintipaikoille varikon luona juuri lainkaan.

    Itse asiassa HSL järjestää kimppakyytejä/ bussikuljetuksia halleille. Kaikille ne eivät sovi, eism. naapurilleni tässä Kirkkonummella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 23.9.2013 kello 14:12

    Kutoja: Kun Vallilan maanalainen varikko kaatui, miksei alettu suunnittelemaan maanalaista varikkoa lähemmäs keskustaa? Esimerkiksi linjojen alle Kallioon. Louhimisen voisi yhdistää Pisara-radan rakentamiseen. Samalla voisi lepytellä autopuoluetta ja louhia parkkipaikat Linnanmäen alle?

    Raitiovarikolle on etsitty sopivaa kalliotilaa jo kymmeniä vuosia, mutta vain Vallilan suunnitelma saatin aikaan. Ajateltiin, että uusi varikko vapauttaisi Koskelan varikkoalueen asunto- ja liiketoimintakäyttöön. Kaavan tuoma rakennusoikeus olisi pitkälle riittänyt uuden varikon investointien rahoitukseksi.

    Se kaatui sitten henkilöautopysäköinnin tila- ja kustannusvaatimuksiin ja museoviraston alustaviin kannanottoihin nykyisten varikkorakennusten suojelutarpeesta.

    Nyt kun raitioverkkoa ollaan laajentamassa paljon, Vallilan kallioreservit eivät olisi riittäneetkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Viherinssi kirjoitti 23.9.2013 kello 19:42

    tpyyluoma: Kolmanneksi, syy miksi asuinrakentamiseen on varattu niin vähän alaa lienee ilmanlaatu, ja siitä tehty selvitys.

    Ilmanlaatuhan on vain tekninen kysymys. Jos puhutaan vuodesta 2035, autokannan keskipäästöt ovat jotain ihan muuta kuin nykyään. Pölypäästöihin taas voidaan vaikuttaa haluttaessa regulaatiolla (nastarajoitukset, nopeusrajoitukset) ja katujen ylläpidolla (siivoaminen, päällysteen rakenne, liukkaudentorjuntamenetelmät). Tarvittessa polttopäästöjä voidaan rajoittaa huonompina päivinä asettamalla teknisiä vaatimuksia silloin sallituille ajoneuvoille.

    Onko hengitysilman pilaamisesta huonolla autokalustolla ja tienpidolla tullut jokin oletusarvo kaavoituksessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  28. juminy kirjoitti 23.9.2013 kello 20:50

    Krtek: Tarvitsee olla aikamoinen luottamus tämän hetken rakentamiseen, jos vain n. 60 vuotta vanhaa rakennuskantaa purkaa “laadukkaamman” tieltä…

    Toki näinkin. Saattaahan silti olla niinkin, että ne nykyiset eivät sovellu erityisen hyvin siihen käyttöön, johon tontti parhaiten soveltuu. Saattaa toki olla olemattakin, mutta tällainen mahdollisuus varmaankin on? Mitä mieltä itse olet, miksi ne pitäisi säilyttää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. juminy kirjoitti 23.9.2013 kello 21:18

    Krtek: Tarvitsee olla aikamoinen luottamus tämän hetken rakentamiseen, jos vain n. 60 vuotta vanhaa rakennuskantaa purkaa “laadukkaamman” tieltä…

    Harmi, ettei kommenttejaan voi editoida… niin, siis sen verran vielä väännän rautalankaa, etten kysellyt laadusta 60 vuotta sitten versus nyt, vaan maan käytöstä 60 vuotta sitten versus nyt. Että onko tosiaan niin suojeluntarpeessa olevaa rakennuskantaa kyseessä, että suojeluun on varaa. Vastasit ohi kysymyksen. Jos kysyisin kannattaisiko rakentaa samanlaiset kasarmit vanhojen tilalle, olisit toki asian ytimessä.

    Lähiöissä vois noin muuten kannattaa tuokin, jopa kuuttakymmentä vuotta nuoremmankin purku vanhan tieltä, mutten kyllä voi sitä kannattaa, jos taas tehtäis saman verran, mutta uutta. Jos tuplataan-triplataan, niin hommahan alkaa olla jo järkevämpää. Esim. Länsi-Herttoniemessä ei ole tapahtunut juuri mitään 40 vuoteen. Oliskohan jo aika tuplata? Miksi ei? Ei voi olla museo joka paikassa ellei ole miljonääri joka rapussa. NIMBY on joka paikassa, mutta NIMBY kun alkaa maksaa kiinteistöveroa tuplasti, niin se vois toivottaa uusia maksajia jakamaan taakkaa ja parantuneita palveluja. No, lienen harhainen?

    Herttoniemi 50k
    Laajasalo 50k

    Sitten jo siltakin saadaan perusteltua ja ratikka Laajasalo-Herttoniemi-Pasila. Sehän mahtuu siihen Itäkadulle kulkemaan, siitä Teollisuuskadulle. Herttoniemenrantaankin vielä mahtuu, lisäkerros-kaksi mihin se sopii ja parkkipaikka koulun vieressä sekä rantaparkkis (meillä on varaa näihin parkkipaikkoihin? jos on, niin eihän tässä sitten mikään hätä ole taloudellisessa mielessä…). Nämä kai jo selviä (rannassa varmaan NIMBYilyä tiedossa), tiedä milloin sitten tapahtuu ja miksei jo. Hitsaajallahan kohta myös puretaan vanhaa. Toivottavasti tulee tehokasta tilalle.

    Minähän en kai sais toivoa lisää leikkikavereita kuin Herttoniemenrannan osalta, koska en asu Länsi-Herttoniemessä enkä Laajasalossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Krtek kirjoitti 24.9.2013 kello 0:20

    juminy: Toki näinkin. Saattaahan silti olla niinkin, että ne nykyiset eivät sovellu erityisen hyvin siihen käyttöön, johon tontti parhaiten soveltuu. Saattaa toki olla olemattakin, mutta tällainen mahdollisuus varmaankin on? Mitä mieltä itse olet, miksi ne pitäisi säilyttää?

    Annan itseäni viisaamman kertoa.

    “Ka­sar­mi­ra­ken­nuk­set val­mis­tui­vat 1930-lu­vul­la ja ovat ai­kan­sa so­ti­las­ra­ken­ta­mi­sen tyy­li­puh­tai­ta edus­ta­jia, sa­noo Mu­seo­vi­ras­ton eri­kois­tut­ki­ja Jarkko Sinisalo.

    Ra­ken­nuk­seen ei ole teh­ty juu­ri mi­tään muu­tok­sia sit­ten 1930-lu­vun.”

    Kaupunkisuunnitteluviraston Prokkola: “Taivallahden kasarmi on yksi tärkeimmistä ja hienoimmista funkkiskasarmeista mitä Suomessa on. Puolustusvoimien käyttöön suunnitelluksi rakennukseksi on myös kiinnostavaa, että kasarmin suunnittelijana toimi nainen, arkkitehti Martta Martikainen.”

    Suo anteeksi aiempi tyly vastaukseni. Ehdotus talojen korvaamisesta oli kuin ehdottaisit Edelfeltin taulun päälle maalattavaksi jotain uutta ja parempaa. Kyseessä ei ole Mona Lisa, mutta ainutlaatuinen ja tärvelemättä säilynyt osa Helsingin historiaa. Toivottavasti uusi omistaja Auratum ei tärvele rakennuksia pahasti niitä asuinkäyttöön muuttaessaan (suojelu on aika hampaatonta sisätiloja ajatellen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. K. Uokka kirjoitti 24.9.2013 kello 9:41

    Krtek:
    Puolustusvoimien käyttöön suunnitelluksi rakennukseksi on myös kiinnostavaa, että kasarmin suunnittelijana toimi nainen, arkkitehti Martta Martikainen.”

    Suo anteeksi aiempi tyly vastaukseni. Ehdotus talojen korvaamisesta oli kuin ehdottaisit Edelfeltin taulun päälle maalattavaksi jotain uutta ja parempaa. Kyseessä ei ole Mona Lisa, mutta ainutlaatuinen ja tärvelemättä säilynyt osa Helsingin historiaa.

    Mutta kun kyseessä on rakennus joka ei ole edes kovin kaunis, ei palvele asukkien tarpeita ja jonka merkittävin asia näyttää olevan suunnittelijan sukupuoli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.9.2013 kello 10:50

    Todellinen syy kasarmin suojeluun on se, että Osmo Soininvaara suoritti siellä varusmiespalvelustaan vuonna 1977. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. juminy kirjoitti 24.9.2013 kello 13:22

    Krtek: Annan itseäni viisaamman kertoa.
    …Mu­seo­vi­ras­ton eri­kois­tut­ki­ja Jarkko Sinisalo.

    En lähtisi olettamuksesta, että museovirasto tietää parhaiten minkälainen rakennus kaupunkia parhaiten missäkin palvelee. He voivat ehkä arvioida rakennuksen historiallisen arvon ja perustella miksi tulisi suojella. Nyt sitten he eivät maksa budjetistaan menetetyistä mahdollisuuksista, heidän mielipiteensä pitäisi olla vain yksi huomioonotettava asia.

    Krtek:Suo anteeksi aiempi tyly vastaukseni. Ehdotus talojen korvaamisesta oli kuin ehdottaisit Edelfeltin taulun päälle maalattavaksi jotain uutta ja parempaa. Kyseessä ei ole Mona Lisa, mutta ainutlaatuinen ja tärvelemättä säilynyt osa Helsingin historiaa. Toivottavasti uusi omistaja Auratum ei tärvele rakennuksia pahasti niitä asuinkäyttöön muuttaessaan (suojelu on aika hampaatonta sisätiloja ajatellen).

    Ehkä ehdotukseni kuulosti tylyltä myös. En tarkoittanut sitä niin. Maalaus ei vie paljoa tilaa eikä sen päälle maalaamisen vaihtoehtokulu ole kuin pala kangasta. Nämä rakennukset vievät tilaa ja voi olla, että niiden suojelu on todella kallista kun otetaan huomioon mitä muuta niiden viemällä tilalla voitaisiin tehdä.

    Minulla ei ole tähän nimenomaiseen asiaan sen kummempaa mielipidettä kun en ole perehtynt tarpeeksi, siksi kysyinkin miksi nämä ovat niin arvokkaita, että meillä on tähän varaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. Hyvästit funkikselle kirjoitti 26.9.2013 kello 13:46

    Taivallahden kasarmialue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, ja olemassa oleville rakennuksille olisi suonut jotain esimerkiksi kulttuuriin liityyvää käyttöä.

    Nyt asemakaavan muutoksen myötä tulee uutta asuinrakennusoikeutta noin 7200 kerrosneliömetriä, kun keskelle korttelia rakennetaan kauppoja ja venkuranmuotoisia uudenaikaisia asuintaloja. Voi olla että sen jälkeen ei vanhasta funkiskasarmin kokonaisuudesta ole enää paljoa jäljellä.

    Töölön mahdollisia kauppaongelmiakaan uudisrakentaminen ei ratkaise. Paikkahan on kovin syrjässä ihan Töölön toisella laidalla, jossa ei edes asu ketään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus