Budjettipuhe

Vihrei­den ryh­mäpuheen­vuoro val­tion vuo­den 2014
talousarvioe­si­tyk­sen lähetekeskustelus­sa 17.9., Osmo Soininvaara

Arvoisa Puhemies!

Hal­li­tuk­sen bud­jet­tiesi­tys ja eri­tyis­es­ti hyväksyt­ty raken­nepoli­it­ti­nen ohjel­ma merk­it­sevät suun­nan­muu­tos­ta Suomes­sa har­joitet­tuun talous­poli­ti­ikkaan. Pelkästä suh­dan­tei­den sään­telystä elvyt­tämäl­lä ja vakaut­ta­mal­la on siir­ryt­ty rak­en­teel­lis­ten heikkouk­sien kor­jaamiseen ja työn tar­jon­nan lisäämiseen. Lääk­keet kan­nat­taa vai­h­taa, kun itse tau­tikin on vai­h­tunut. Onnit­te­len valtiovarainministeriä.

Kri­isi alkoi vuon­na 2008 yleis­maail­mallis­es­ta rahamarkki­nakri­i­sistä, mut­ta nyt päälle painaa kan­sain­välisen työn­jaon pysyvä muu­tos. Vaikeuk­sis­sa ovat paperi­te­ol­lisu­us, telakat ja konepa­jat Nokia-vetois­es­ta ICT-alas­ta nyt puhu­mat­takaan. Euroalueel­la näkyy jo val­oa tun­nelin päässä, mut­ta Suomen tuotan­torak­en­teen ongel­mat odot­ta­vat ratkaisua.

Mon­en van­han ammatin katoami­nen tuotan­torak­en­teen muuttues­sa pahen­taa rak­en­teel­lista työttömyyttä.

* * *

Vihreät riemuit­se­vat 300 euron suo­jao­su­ud­es­ta työt­tömyysko­r­vauk­sis­sa. Se tulee lisäämään työt­tömien akti­ivi­su­ut­ta työ­markki­noil­la; ei heti, kos­ka uusien mah­dol­lisuuk­sien oival­t­a­mi­nen vie aikaa niin työn­tek­i­jöiltä kuin työ­nan­ta­jil­takin. Työt­tömät tule­vat otta­maan keikkatyö­markki­noil­la osit­tain sen roolin, joka on nyt opiske­li­joil­la. Tämä paran­taa työt­tömien niukkaa toimeen­tu­loa, mut­ta myös hei­dän mah­dol­lisuuk­si­aan työl­listyä pysyvästi.

Asum­istues­sa ansio­tu­lo­jen 400 euron suo­jao­su­us kohdis­tuu täs­mäl­lis­es­ti ongel­man ytimeen. Pieni­palkkainen työ kan­nat­taa huonos­ti suh­teessa sosi­aal­i­tur­vaan, jos joutuu mak­samaan asun­nos­taan korkeaa vuokraa. Har­mi, että uud­is­tus­ta on niukko­jen aiko­jen val­lites­sa typ­is­tet­ty niin, että suo­jao­su­us on tarkoi­tus raja­ta kuu­teen kuukau­teen työt­tömyy­den päät­tymis­es­tä. Pieni­palkkaisen työn ja korkei­den asumiskus­tan­nusten muo­dosta­ma ongel­ma on pysyvä eikä rajoitu vain aikaan työt­tömyys­jak­son jäl­keen. Tähän var­maankin palataan vielä.

Huonoina aikoina työt­tömyys kohdis­tuu sat­tuman­varais­es­ti kehen hyvän­sä, mut­ta rak­en­teelli­nen työt­tömyys – se osa työt­tömyy­destä, joka ei pois­tu nousukaut­e­nakaan, kohdis­tuu val­taos­altaan huonos­ti koulutet­tuun työvoiman, jol­la on puut­tei­ta osaamises­sa ja ehkä myös ter­vey­del­lisiä ongelmia. Koulu­tuk­sen puut­tei­ta voidaan osit­tain kor­ja­ta lisäk­oulu­tuk­sel­la, mut­ta tämänkin jäl­keen Suomes­ta puut­tuu työ­paikko­ja, joista selviää ilman eri­ty­isosaamista. Huono­tuot­toises­sa työssä on eri­tyis­es­ti kaupungeis­sa vaikea löytää sel­l­aista palkkata­soa, jol­la tulee kun­nol­la toimeen ja jol­la toisaal­ta palkkaami­nen on työ­nan­ta­jan silmis­sä kannattavaa.

Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den peru­songel­ma on, että mata­la­palkkaises­ta työstä jää käteen liian vähän rahaa. Merkit­tävä syy tähän on asumisen kalleus kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la. Pääte­tyt uud­is­tuk­set paran­ta­vat tilan­net­ta, mut­ta vielä jää paran­net­tavaa. On hyväksyt­tävä, että pieni­palkkainen nos­taa tulon­si­ir­to­ja rin­nan palkan kanssa myös tehdessään kokoaikaista työtä. Asum­is­tu­ki on alun­perin tarkoitet­tu pieni­palkkaisen tuek­si ja sel­l­aisek­si se pitäisi palaut­taa pysyvänä tuke­na. Työ­markki­nat­uen sovitel­lus­sa päivära­has­ta tulee pois­taa vaa­timus työn osa-aikaisuudesta.

Raken­neo­hjel­man vaikein koh­ta on kun­tien toimin­nan tehost­a­mi­nen par­il­la mil­jardil­la eurol­la muun muas­sa toim­intaa kahlit­se­via norme­ja kar­si­mal­la. Vaa­di­taan luovu­ut­ta ja ennakkolu­u­lot­to­muut­ta löytää tapo­ja tehostaa kun­tien toim­intaa, jot­ta menoleikkauk­set eivät näky­isi vain huononev­ina palveluina. Vihreä ryh­mä pain­ot­taa voimakkaasti ennakkolu­u­lot­to­mia pyrkimyk­siä palvelu­jen tur­vaamiseen inno­vati­ivisem­mil­la käytännöillä.

* * *

Takaisin työl­lisyy­teen.

Toimet työn tar­jon­nan paran­tamisek­si eivät auta, ellei ole työn kysyn­tää. Hiipu­vien alo­jen tilalle pitäisi saa­da kehite­tyk­si nopeasti uusia. Clean Tech voisi olla vielä paljon nyky­istäkin suurem­pi vien­tiala, mut­ta ei sitä vielä ole. On vaikea myy­dä puh­taan ener­gian sovel­luk­sia maail­malle, ellei voi näyt­tää, että ne menevät kau­pak­si kotimaassa.

Miten on mah­dol­lista, että Suo­mi, jol­la on run­saat uusi­u­tu­vat ener­giavarat, on Kes­ki-Euroopan mai­ta selvästi pas­si­ivisem­pi uusi­u­tu­van ener­gian hyö­dyn­täjänä sähkön­tuotan­nos­sa. Miten Suo­mi voi olla hän­täpäässä puu­rak­en­tamises­sa? Miten on mah­dol­lista, ettei har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa löy­dy paikko­ja tuulipuis­toille, kun niitä löy­tyy paljon tiheäm­min asu­tu­ista maista? Ja mik­si meil­lä val­tio on mui­hin mai­hin ver­rat­tuna niin pidät­tyväi­nen tuke­maan teknolo­gian kehi­tys­tä, joka tähtää uusi­u­tu­van ener­gian käyttöön?

* * *

Pankki­toimin­nalle on aivan perustel­lusti asetet­tu kovem­pia vakavaraisu­ussään­töjä, jot­ta vält­ty­isimme uusil­ta pankkikri­i­seiltä. Tämän seu­rauk­se­na pankit joutu­vat kai­h­ta­maan riskip­i­tois­t­en lain­o­jen myön­tämistä. Siitä taas seu­raa, että aloit­tavien tai laa­jen­tavien yri­tys­ten on vaikea saa­da toim­intaansa rahoitusta.

Maamme kannal­ta yli­varovaisik­si tulleet pankit ovat hyvin paha asia. Olisi kiire käyn­nistää uusia yri­tyk­siä ICT-alal­ta ja esimerkik­si telakoil­ta työt­tömik­si jääneen osaa­van henkilökun­nan varaan; kiire, kos­ka inhimil­listä pääo­maa ei voi säilöä vuosik­si. Raha­hano­jen sulkeu­tu­mi­nen on tässä merkit­tävänä esteenä.

Kun pankit eivät rahoi­ta riskiyri­tyk­siä, on val­tion se tehtävä.  Kat­seet kohdis­tu­vat sil­loin Finnver­aan ja sen toim­intamah­dol­lisuuk­si­in – tässä salis­sa min­is­teri Vapaavuoreen. Paljon on tehty, mut­ta lisääkin voisi tehdä. Tan­skas­sa paikalli­nen Finnver­aa vas­taa­va kasvu­ra­has­to osal­lis­tuu yri­tys­ten rahoituk­seen vivut­ta­mal­la riskiä itselleen. Se antaa yri­tyk­sille vain pienen osan niiden tarvit­se­mas­ta rahoituk­ses­ta, mut­ta sen yleen­sä ilman vaku­ut­ta. Vaku­udet riit­tävät sil­loin parem­min muille rahoit­ta­jille yksi­ty­i­sistä koti­talouk­sista eläk­er­a­has­toi­hin, jol­loin rahas­ton vaiku­tus moninkertaistuu.

Kan­nus­tan min­is­ter­iä yri­tys­ra­hoituk­sen suh­teen entistä huikeampi­in toimiin.

74 vastausta artikkeliin “Budjettipuhe”

  1. Osmokin on pikku hil­jaa tun­nus­ta­mas­sa , ettei työn tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen vält­tämät­tä lisää työpaikkoja.

    Työvoiman tar­jon­ta = työt­tömyys ja tar­jon­nan lisäämi­nen lisää enim­mäk­seen työttömyyttä.

    Työvoima on luon­non­va­ra, joka tekee mah­dol­lisek­si työl­lisyy­den kasvun,mutta edel­ly­tyk­senä on ostovoima ja että tuot­teelle on kysyntää.

    Vaik­ka Suomes­sa on run­saasti met­sääkin ja puun tar­jon­taa niin ei se lisää paperin kysyntää.

    Työt­tömien todel­lisen määrän saa selville, kun työn­hak­i­joiden määrästä vähen­tää avoimil­la työ­markki­noil­la työtätekevät eli
    515000 työn­hak­i­jaa. — 75000 =. N 440000 työtön­tä työnhakijaa.

    Työvoiman tar­jon­taa lisää eniten tuot­tavu­u­den nousu ja toisaal­ta tuote­va­likoiman muutokset.

    Suo­mi tuskin saavut­taa enää sel­l­aista kasvua, jos­sa tarvi­taan lisää työvoiman tarjontaa.

    Niin­pä hal­li­tuk­sen toimet kään­tyvät siihen, että työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen pää­tyy työt­tömyy­den kasvuksi.

    Itse asi­as­sa hal­li­tus pyrki­ikin työt­tömyy­den kasvu­un. Suomes­sa on omak­sut­tu Fried­manin oppi eli työt­tömys pitää pitää korkeal­la tasol­la, jot­ta yri­tys­ten ei tarvitse kil­pail­la työvoimasta..

    Niin­pä työt­tömyyt­tä ei ole tarkoi­tuskaan alen­taaa vaan päin­vas­toin kasvattaa

  2. Pieni­palkkaisen työn ja korkei­den asumiskus­tan­nusten muo­dosta­ma ongel­ma on pysyvä eikä rajoitu vain aikaan työt­tömyys­jak­son jälkeen. 

    Huono­tuot­toises­sa työssä on eri­tyis­es­ti kaupungeis­sa vaikea löytää sel­l­aista palkkata­soa, jol­la tulee kun­nol­la toimeen ja jol­la toisaal­ta palkkaami­nen on työ­nan­ta­jan silmis­sä kannattavaa. 

    Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den peru­songel­ma on, että mata­la­palkkaises­ta työstä jää käteen liian vähän rahaa. Merkit­tävä syy tähän on asumisen kalleus kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la. Pääte­tyt uud­is­tuk­set paran­ta­vat tilan­net­ta, mut­ta vielä jää parannettavaa. 

    Onko vihrei­den tavoite siis se, että val­tio tuk­isi mata­la­palk­ka-alo­jen siir­tymistä val­takun­nan kalleim­mille asuinpaikoille?

  3. Soin­in­vaara suree myös pieni­palkkaisten töi­den puutetta.

    Sitäkin syö hal­li­tuk­seno­ma toiminta . 

    1. Opiske­li­joil­la on oikeus ansai­ta opin­to­tukien päälle metkit­tävä sum­ma rahaa ja niin­pä opiske­li­jat syövät koulut­ta­mat­tomien työn­tek­i­jöi­den töitä

    2. Oppi­laitok­set ja työkkärit tar­joa­vat ilmaista ja/tai palkkat­uet­tua työvoimaa. Näistä vain osa lue­taan työllisiksi.
    Suurin osa tekee työt ilman työ­suhdet­ta ja näin työl­lisyysaste jää alhaiseksi

    Lop­putule­ma on, että hal­li­tus tahal­laan, omil­la toimil­laan syö leivän mata­latuot­toisen ja huonos­ti koulute­tun työvoiman suusta

  4. Miten on mah­dol­lista, että Suo­mi, jol­la on run­saat uusi­u­tu­vat ener­giavarat, on Kes­ki-Euroopan mai­ta selvästi pas­si­ivisem­pi uusi­u­tu­van ener­gian hyö­dyn­täjänä sähkön­tuotan­nos­sa. Miten Suo­mi voi olla hän­täpäässä puu­rak­en­tamises­sa? Miten on mah­dol­lista, ettei har­vaan asu­tus­sa Suomes­sa löy­dy paikko­ja tuulipuis­toille, kun niitä löy­tyy paljon tiheäm­min asu­tu­ista maista? Ja mik­si meil­lä val­tio on mui­hin mai­hin ver­rat­tuna niin pidät­tyväi­nen tuke­maan teknolo­gian kehi­tys­tä, joka tähtää uusi­u­tu­van ener­gian käyttöön? 

    Mik­si Suomen luon­to pitäisi val­jas­taa sat­apros­ent­tis­es­ti kulu­tuskysyn­nän kas­vat­tamiseen? Vihreiltä toivoisin ensisi­jas­sa fos­si­ilis­ten kulu­tuk­sen vähen­tämistä vaa­tivia kan­nan­ot­to­ja, en vain uusi­u­tu­vien kulu­tuk­sen mak­si­moimiseen tähtääviä kannanottoja.

  5. Raken­neo­hjel­man vaikein koh­ta on kun­tien toimin­nan tehost­a­mi­nen par­il­la mil­jardil­la eurol­la muun muas­sa toim­intaa kahlit­se­via norme­ja kar­si­mal­la. Vaa­di­taan luovu­ut­ta ja ennakkolu­u­lot­to­muut­ta löytää tapo­ja tehostaa kun­tien toim­intaa, jot­ta menoleikkauk­set eivät näky­isi vain huononev­ina palveluina. 

    Kun­nil­la on tietenkin vaikeuk­sia, kun hal­i­tus vähen­tää rahoi­tus­ta ja lisää esim. päivähoidon kysyn­tää. Ehkä olisi hyvä, jos vihreät tek­i­sivät (kau­ni­iden toivei­den sijaan) itse yhden luo­van ehdo­tuk­sen, tai esit­täi­sivät mallin, joka helpot­taisi oleel­lis­es­ti (pien­ten syr­jäis­ten) kun­tien tilan­net­ta eikä vain vaikeut­taisi sitä.

    Näil­lä näytöil­lä epäilen vihrei­den ennem­minkin aja­van köy­hien kun­tien kur­jis­tamista. Esimerkik­si kus­tan­nusten siirtämi­nen val­ti­ol­ta kun­tien mak­set­tavak­si ajaa kun­tat­alout­ta tähän suun­taan (pois yhteis­vas­tu­us­ta kohti köy­hien itsen­sä maksmia palveluita).

  6. Sijoituk­sia yksi­tyiseen yri­tys­toim­intaan voisi edis­tää parhait­en niin että hyvä­tu­loisille yksi­ty­ishenkilöille jäisi tulois­taan enem­män käteen. Näin var­al­lisu­us kas­vaisi ja sitä voisi investoi­da. Samoin voisi pistää verova­paak­si esimerkik­si 10 vuot­ta omis­tet­tu­jen lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten osakkei­den myyn­tivoitot. Tuona aikana yri­tyk­seen jätet­ty omaisu­us tekee tuot­tavaa työtä.

    Toinen hyvä uud­is­tus olisi kas­savir­tapo­h­jainen yri­tysvero­tus kun investoin­nit voisi vähen­tää heti vero­tuk­ses­sa. Investoin­tien rahoi­tus olisi parem­min sil­loin toteutet­tavis­sa tulorahoituksella.

  7. Ihan ekak­si. Oma talousti­etämys on luon­non­ti­eteil­i­jän tasolla.
    Silti OS.n ryh­mäpuheen­vuoro on hieno, olisiko ja olisi­pa kaikkien vihrei­den näke­mys. Puhe huomioi hienos­ti iso­jen kaupunki­taa­jamien asum­is- ja työongelmia. 

    Mukana olisi saanut olla oikeutet­tu “vaa­timus” yhteiskun­tavas­tu­un ja reilun työilmapi­irin edelleen kehit­tämis­es­tä, esimerkkinä kas­va­va palkka­haitari. Sitä ei ao. vihreä min­is­teri ole juuri pystynyt muut­ta­maan edes val­tiony­htiöis­sä. Reilu ilmapi­iri olisi työ­markki­noil­la todel­la tavoitelta­va olotila.

    Miten on mah­dol­lista, että Suomes­sa apinoidaan markki­na­t­alouden johta­japalkko­jen ja optioiden kv trendiä, kun omaperäisiä ratkaisu­ja olisi tar­jol­la, niistä on jopa esimerkkejä.

  8. http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2013/09/10/enemman-alya/

    Joskus kun tarkoite­taan hyvää saadaan aikaan pahaa, kun ei vedet­ty narus­ta ja kat­sel­tu, miten toinen pää seu­raa mukana. Ote­taan siitäkin esimerk­ki, eli sinän­sä hyväk­si tarkoitet­tu aja­tus, että tuil­la elävä saa tien­ata kolme­sa­taa euroa kuus­sa ilman että menet­tää tukiansa. Tarkoituk­se­na oli helpot­taa tuen­saa­jia palaa­maan työelämään.

    Kun asi­aa tarkastelee loogis­es­ti ja miet­tii ihmis­ten moti­vaa­tio­ta, kävi päin­vas­toin. Kokopäiväiseen työn­tekoon palaamisen kyn­nys­tä nos­tet­ti­in kolmel­lasadal­la eurol­la. Eli aikaisem­paan ver­rat­tuna tuil­la elävän pitää saa­da kolme­sa­taa euroa kuus­sa enem­män palkkaa, jot­ta hän olisi motivoitunut otta­maan vas­taan kokopäivätyötä.

    Kaipaisin tähän koment­tia Soin­in­vaar­al­ta tai joltakin muulta.

    1. Ei se kokopäivä­työn palkkavaade nouse kuin 150 eurol­la. Tässä käy kuitenkin pieni­palkkaises­sa työssä niin, että nelipäiväi­nen viikko tuet­tuna sovbitel­lul­la päivära­hal­la tuot­taa parem­mat tulot kuin viisipäiväi­nen viikko. Piätisi hyväksyä, että työ­markki­natu­ki voisi tukea pieni­palkkaista työ­tyä sil­loinkin, kun se on kokoaikaista. Koko ongel­man ydin on siinä, että pienet palkat eivät tuo­ta juuri sen enem­pää kuin jouteno­lo. Minus­ta olisi oikeu­den­mukaisem­paa samal­la kun se on taloudel­lis­es­ti tehokas­ta, että pieni­palkkaista työtä teke­vien net­toan­siot vähän nousisivat.

  9. Ymmär­rän hyvin, että eduskun­nas­sa pitää olla maltill­i­nen eli saa esit­tää uut­ta vain varovasti vähän ker­ral­laan. Tämä kos­kee lamalääkkeitä ja mitä raken­neu­ud­is­tuk­sil­la tarkoite­taan. Blogikom­menteis­sa lie­nee lupa radikaalimpaan, saa­nen etsiä per­im­mäisiä syitä vaikkei niihin ole totut­tu eikä niistä sik­si tykätä?

    Ei talouskasvu per­im­mältään johdu työn­teosta. Talouden kasvu perus­tuu onnis­tuneisi­in inno­vaa­tioi­hin, joiden ansios­ta entisel­lä tai pienem­mäl­lä työmääräl­lä tuote­taan aikaisem­paa enem­män tai parem­paa. Kun tiede tekee uusia alue­val­tauk­sia, tämä tuot­taa mah­dol­lisuuk­sia luo­da inno­vaa­tioi­ta eli paran­taa tuotan­to­tapo­ja ja työmenetelmiä sekä ottaa käyt­töön uusia raa­ka-ainei­ta ja ener­gialähteitä. Investoin­nit oli­si­vat tärkeitä nimeno­maan sik­si, kos­ka aina kun investoidaan, samal­la ote­taan käyt­töön uut­ta tekni­ikkaa, uusia menetelmiä ja uut­ta ajat­telua. Siinähän on talouskasvun käyttövoima.

    Tarvi­taan kuitenkin resursse­ja, jot­ta voidaan tehdä uusia keksin­töjä ja sit­ten soveltaa niitä tuotan­toa lisääviksi inno­vaa­tioik­si. Vaik­ka talouskasvu olisi kuin­ka hur­jaa tahansa, syn­tyvät ylimääräiset resurssit ihmi­nen pystyy siitä huoli­mat­ta kohden­ta­maan niin, että uusi­in inno­vaa­tioi­hin jää aina vain vähem­män rahaa ja mui­ta edel­ly­tyk­siä. Nyt on meneil­lään juuri sel­l­ainen tilanne, että talouskasvun tuo­to­s­ta liian suuri osa on jo pitkään käytet­ty muuhun kuin uuden talouskasvun luomiseen. Bis­nes­maail­ma syyt­tää korkei­ta palkko­ja ja kansa johta­jien huikei­ta palkko­ja ja bonuk­sia, mut­ta ongelmien takana ovat myös yri­tys­ten tuot­toi­hin näh­den ylisu­uret omis­ta­jakus­tan­nuk­set kuten osingot.

    Finanssikri­isi ei ollut nyky­la­man syy. Se kuitenkin johti lamaan, kos­ka yleis­es­ti seurasi, että tap­pi­o­ta tuot­tavia yri­tyk­siä ja ennen kaikkea niiden van­ho­ja toim­intat­apo­ja tul­ti­in tuke­neek­si elvy­tys­ra­hal­la; tukien turvin oli mah­dol­lista pysyä entisessä eikä tarvin­nut etsiä uut­ta. Sama on tois­tu­mas­sa, sil­lä en jak­sa uskoa, että mikään taho yri­tys­ten ulkop­uolelta kyke­nee kil­pailukyky­isi­in yri­ty­se­hdo­tuk­si­in (esim. Clean Tech, ener­gia-ala). Joskus aiem­min toim­i­neet mallit ohjaa­vat ajat­telua ja pitävät sen van­hakan­taise­na. Sik­si ylhäältä annetut elinkeino-ohjel­mat eivät saisi ohja­ta yri­tys­ten rahoi­tus­ta, vääristää kilpailua.

  10. Suomes­sa on se ongel­ma että yksi­tyis­es­tä var­al­lisu­ud­es­ta niin suuri osu­us on kiin­ni asun­nois­sa. Toisaal­ta syynkin huo­maa palkkapäivän jäl­keen kun korot, vastik­keet, sähkö ja lainan­ly­hen­nys on hoidettu… 🙂

  11. Muuten hyvä puhe, mut­ta Lapin rautati­et jäivät siitä puuttumaan 😉

    Ne pitäisi rak­en­taa valmi­ik­si. Kolar­ista käsi­var­ren kaut­ta nor­jaan ja Kemi­järveltä Nellimiin.

    Markki­noil­ta saata­va raha on nyt hal­paa ja työvoimaa on run­saasti vapaana. 

    Mikä tässä on ongelmana?

  12. Her­ra Keynes vas­tasi niille ekon­o­mis­teille, jot­ka uskoi­vat talouden tas­apain­ot­tuvan aina lop­ul­ta, että näin var­masti käykin, mut­ta ekon­o­mistit päästävät itsen­sä aivan liian helpol­la, jos sanovat, että meri tyyn­tyy myrskyn jäl­keen kuitenkin lop­ul­ta. Pitkäl­lä aikavälil­lä me olemme kaik­ki kuolleita.

    Hän taisi sanoa myös, että talouden on mah­dol­lista myös jäädä myös huonoon tas­apain­oon, jos­sa on pysyvää työt­tömyyt­tä. Työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen ei paran­na työl­lisyyt­tä, ellei kokon­aiskysyn­tä vas­taavasti kasva.

  13. Mut­ta muista Osmo että ihmisen pitää tul­la toimeen oman työn­sä palkalla…:)

    On moraalis­es­ti närkästyt­tävää että joku saisi tai tarvit­sisi muiden tukea palkkansa lisäksi.

  14. Clean Tech voisi olla vielä paljon nyky­istäkin suurem­pi vien­tiala, mut­ta ei sitä vielä ole. On vaikea myy­dä puh­taan ener­gian sovel­luk­sia maail­malle, ellei voi näyt­tää, että ne menevät kau­pak­si kotimaassa. 

    Tam­pereen Taras­ten­järvelle oli juuri tar­jol­la kaa­su­tus­laitos: “Uuden teknolo­gian on arvioitu ole­van pait­si ympäristöys­täväl­lisem­pi, myös tutkimuk­sel­lis­es­ti kiin­nos­ta­va, Tam­pereen ja Suomen clean­tech-edel­läkävi­jyyt­tä ja alan vien­tiä tuke­va valinta.”

    Mut­ta Tam­pereen Vihreä(t) äänes­tivät Kum­molan kanssa per­in­teisen ari­napolton puoles­ta? Kun on edullisem­paa polt­taa jät­teet lajit­telemat­ta ja saa halvem­man laitoksen?

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832005174/artikkeli/nyt+ratkesi+talla+tekniikalla+tarastenjarven+uusi+jatteenpolttolaitos+toteutetaan.html

    Juh­la­puheis­sa toitote­taan clean­techiä, ja kun sit­ten olisi tulos­sa mallies­imerk­ki paraati­paikalle niin onkin Mat­ti kukkarossa.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole. Kyl­lä t6yön kysyn­tä yleen­sä aset­tuu johonkin suh­teeseen työn tar­jon­nan kanssa.

    Ensim­mäi­nen taloudelli­nen peruste­htävä on aikaansaa­da työn tar­jon­nan ja työn kysyn­nän tas­apaino. Osmo Soini­vaara on oike­as­sa siinä, että tar­jon­nan on vas­tat­ta­va kysyntään.

    Har­va tietää, että Finnver­an toim­inta­logi­ik­ka on hyvin raskas­ta yrit­täjille. Finnver­an yleisin rahoi­tus­muo­to on laina, jon­ka korko liikkuu 8%:n paikkeil­la ja lainan takaisin­mak­su alkaa melkein heti. Tähän on saata­va korjaus.

  16. Aus­tri­an:
    Suomes­sa on se ongel­ma että yksi­tyis­es­tä var­al­lisu­ud­es­ta niin suuri osu­us on kiin­ni asunnoissa. 

    Erään tutkimuk­sen mukaan asun­non “hait­ta” epäedullisen sijoi­tusal­lokaa­tion vuok­si on noin 2–25 %. Tämä pätee var­masti nuori­in per­heisi­in joiden sijoi­tusal­lokaa­tio tulisi olla tyystin päin­vas­toin riskipain­oit­teisem­pi. Muis­takaa se nyrkkisään­tö sata — ikä = pörssisalkun paino %. Tämä pätee var­masti kasvukeskuk­si­in jois­sa asun­to­jen hin­nat ovat korkeita.

    Suomen strate­gian tulisi olla: kaik­ki kyn­nelle kykenevät jot­ka vain löytävät edes jotain mielekästä tekemistä syr­jäseuduil­la ja pikkukaupungeis­sa kan­nat­taa niin tehdä?

    Kallis asum­i­nen ja ns. kasvukeskuk­set ovat ensisi­jais­es­ti tapa estää kansalaisia sijoit­ta­mas­ta tuotan­toon ja ns. pas­siviseen kas­savir­taan :). Voihan niille jotakin muu­takin ideaa main­os­taa mut­ta se on toinen (se viralli­nen) tarina.

  17. Aaro Kiu­ru:
    ‘snip’
    Mukana olisi saanut olla oikeutet­tu “vaa­timus” yhteiskun­tavas­tu­un ja reilun työilmapi­irin edelleen kehit­tämis­es­tä, esimerkkinä kas­va­va palkka­haitari. Sitä ei ao. vihreä min­is­teri ole juuri pystynyt muut­ta­maan edes valtionyhtiöissä.Reilu ilmapi­iri olisi työ­markki­noil­la todel­la tavoitelta­va olotila.
    ‘snip’

    Yhteiskun­tavas­tuu ja reilu työilmapi­iri? Hyviä asioi­ta, mut­ta kyseessä oli ryh­mäpuheen­vuoro, ei satutunti.

    Kepu esit­tää yhteiskun­ta­sopimus­ta, mut­ta ketkä oli­si­vat sopi­jaos­a­puo­let? Malt­tia vaa­di­taan, mut­ta työ­nan­ta­japuoli ei ikinä sovi työ­paikko­jen lisäämisestä.

  18. Toimet työn tar­jon­nan paran­tamisek­si eivät auta, ellei ole työn kysyn­tää. Hiipu­vien alo­jen tilalle pitäisi saa­da kehite­tyk­si nopeasti uusia. Clean Tech voisi olla vielä paljon nyky­istäkin suurem­pi vien­tiala, mut­ta ei sitä vielä ole. On vaikea myy­dä puh­taan ener­gian sovel­luk­sia maail­malle, ellei voi näyt­tää, että ne menevät kau­pak­si kotimaassa.

    Miten on mah­dol­lista, että Suo­mi, jol­la on run­saat uusi­u­tu­vat ener­giavarat, on Kes­ki-Euroopan mai­ta selvästi pas­si­ivisem­pi uusi­u­tu­van ener­gian hyö­dyn­täjänä sähköntuotannossa.

    Voisiko tätä jotenkin kään­tää niin, että insinöörikin ymmärtäisi, mitä se tarkoit­taa. Riisuin koru­lauseet pois, eikä käteen jäänyt oikeasti mitään.

    = = =

    Tämä on vähän van­ha tilas­to (saa tuo­da uudem­man, jos löytää), ja esimerkik­si Sak­sa on petran­nut tuuli- ja aurinkovoimaa tämän jäl­keen huo­mat­tavastikin, mut­ta kuva 8 näyt­tää vähän tilannetta. 

    Suuria määriä uusi­u­tu­via per capi­ta tai suh­teessa sähkönku­lu­tuk­seen tuot­ta­vat maat ovat hyvinkin vesivoimaval­taisia. Mäk­isiä jokia on vaikea tuo­da tänne, mut­ta jos niiden vaiku­tus siiv­otaan pois, Suo­mi on ihan kärkikahinoissa.

    Tilanne muut­tuu vielä enem­män Suomelle eduk­si, jos ei tarkastel­la pelkästään sähkön­tuotan­toa, vaan kat­so­taan koko primääriener­gian osu­ut­ta. Mei­dän edel­lämme ovat Ruot­si ja Nor­ja, mut­ta jos näistä siiv­otaan pois vesivoima, niin Suo­mi on Euroopan eniten uusi­u­tu­via ener­giak­si käyt­tävä maa. (Pois­lukien Islanti, jos­sa joet vir­taa­vat kuumil­ta mäiltä.)

    Ja mitä ovat ne Clean­Tech-asi­at, jot­ka eivät mene kau­pak­si koti­maas­sa? Jos tässäkin viitataan tuulivoimaan, niin sil­lä kipol­la on vähän ahdas­ta. Sama muuten kos­kee aurinkovoimaa. Meil­lä ei ole kumpaankaan mitään eri­ty­istä kil­pailue­t­ua, ja alat ovat rak­en­teil­taan yhtä ter­veitä kuin telakka­te­ol­lisu­us eläessään suo­ral­la tai epä­suo­ral­la subventiolla.

    Jos halu­amme lisää tuulivoimaa tai aurinkovoimaa, kan­nat­taa ostaa voimalat sieltä, mis­tä ne halvim­mil­la elinkaarikus­tan­nuk­sil­la saa. Sil­loin pääsee hyö­dyn­tämään muiden val­tioiden tukia.

    Biopolt­toainei­den osalta meil­lä on jo ihan toisen­lainen kil­pailu­asetel­ma oman vankan osaamisen ja luon­non­va­ro­jen kaut­ta. Jos tätä halu­taan tukea lisää, niin uskon Nes­teen, UPM:n ja StoraEn­son hyvinkin mielel­lään keskustel­e­van aiheesta val­tio­val­lan kanssa, kun­han saa­vat ensin jäsen­ten­väliset hoidettua.

    Ongel­ma tuos­sakin on se, että pääosin koko teol­lisu­u­den­haara elää sub­ven­ti­ol­la. Ei kukaan tee bio­jalosta­moa pelkästään omil­la rahoil­laan. Kyl­lä siihen tarvi­taan jonkun muun rahaa ihan lah­jana mukaan.

    Suo­ma­lainen teol­lisu­us on monel­la alal­la maail­man huip­pua ympäristöa­siois­sa. Moni suo­ma­lainen fir­ma elää myymäl­lä säästävää teknolo­giaa, puhdis­tuste­knolo­giaa, ympräistön­mit­tauste­knolo­giaa ja biopolt­toaineisi­in liit­tyvää teknolo­giaa ihan kan­nat­tavastikin. Aloite­taan vaik­ka Met­sos­ta, Out­otecista, Neste Oilista ja Wärtsilästä.

    = = =

    Minus­takin olisi kiva viedä “puh­taan ener­gian sovel­luk­sia” maail­malle. Tulee vain sel­l­ainen tunne, että tässä men­nään ihan mutupo­h­jal­ta: “sel­l­ainen joku uusi­u­tu­van ener­gian osaamiskeskusjut­tu olisi tosi kiva, siitä saisi sekä rahaa että hyvää kar­maa”. Han­kala strate­gia siitä, että tuon on lausunut ääneen moni muukin maa, mukaan­lukien kaik­ki Pohjo­is­maat ja Saksa.

    Min­ul­la olisi toinen strate­gia: Ruve­taan aja­maan apinan raivol­la maail­mal­la CO2-rajo­ja alas, raken­netaan itse lisää ydin­voimaa ja yritetään saa­da puuvil­lan käytölle täyskiel­to. Yritetään kieltää myös öljy­po­h­jais­ten tuot­tei­den käyt­tämi­nen elintarvikepakkauksissa.

    1. Suomen korkea uusi­tu­tu­vien osu­us selit­tyy sil­lä, että kun sel­l­ute­htaaseden syötetään puu­ta ja ulos tulee sel­l­ua, jotenkin onnis­tu­taan laske­maan, että tässä pros­es­sis­sa syn­tyi uusi­u­tu­vaa ener­giaa, joka tosin sitou­tui siihen sel­l­u­un. Ydin­voimaloiden osalta sähkön­tuotan­nok­si ei lue­ta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa.

  19. Jyr­ki Patomä­ki: Sama on tois­tu­mas­sa, sil­lä en jak­sa uskoa, että mikään taho yri­tys­ten ulkop­uolelta kyke­nee kil­pailukyky­isi­in yri­ty­se­hdo­tuk­si­in (esim. Clean Tech, energia-ala). 

    Onko sil­lä väliä, että ehdo­tuk­set tule­vat yri­tys­ten sisältä? Tai että ehdot­ta­jat menevät sit­ten yri­tys­ten palveluk­seen ja ehdot­tel­e­vat asioi­ta siel­lä? Eri­tyis­es­ti ener­gia-ala on pääsään­töis­es­ti äärim­mäisen pääo­maval­taista, jol­loin start-up ei voimaloi­ta valmista.

    Se voi olla ongel­ma, että yri­tyk­set eivät nyt uskalla hyö­dyn­tää hyviä ideoita. Se on vielä isom­pi ongel­ma, jos niiden hyö­dyn­tämi­nen jää rahoituk­sen puut­teessa tekemät­tä. Tässä voisi val­tio­val­lal­lakin olla rooli.

    Tek­nol­o­gis­ten inno­vaa­tioiden lisäk­si saat­taisi olla aihet­ta pohtia vähän aikaa myös organ­isaa­tioin­no­vaa­tioi­ta. Olisiko Suo­mi tehokkaampi, jos meil­lä olisi parem­pia johtamis- ja työntekijätaitoja?

  20. Minä en ole sitä mieltä, mut­ta palkan ja tukien yhdis­tämiselle löy­tyy paljon vastustajia.

    Yleisin argu­ment­ti on että Suomeen ei halu­ta mata­la­palkkaista ihmis­ryh­mää joka ei selviä pal­ka­llaan. Jostain syys­tä tukien saami­nen ilman mui­ta velvoit­tei­ta on ok…

  21. TL,

    Vihreät voisi­vat kerätä kole­hdin tuol­laisen inno­vati­ivisen mut­ta vielä kalli­im­man vai­h­toe­hdon toteu­tuk­sen puoles­ta. Siinä sitä olisi CleanTechiä…

  22. Olin jälleen par­turis­sa. Par­turib­arometri ker­too, että hän lyö sak­set naulaan. Hän myy vai­mon­sa kanssa talon­sa. He kiit­tävät ja muut­ta­vat ulkomaille.

    Mik­si? Sik­si, että ALV on 24 % ja joka neljäs asi­akas on verokarhu.

    Erikoiskaup­po­ja onko enää jäl­jel­lä lainkaan. Asi­akkaat ovat men­neet net­ti­in ja osta­vat ulkomailta.

    Suomes­sa on erit­täin vaka­va kysyn­täla­ma. Oli virhe nos­taa autoveroa ja arvon­lisäveroa maas­sa, jon­ka asukkaiden ostovoima on Euroopan kri­imaid­en tasolla.

    Laske­mal­la ALV 20 pros­ent­ti­in tilanne kor­jaan­tu­isi. Se olisi suh­teel­lisen hal­pa, mut­ta voimakas ja uskoa luo­va piristys­ruiske kansan­talouteen. Val­tio var­masti saisi enem­män suo­raa ja “dynaamista” hyö­tyä kuin yhteisöveron alen­nuk­sista ym. vas­taav­ista har­vo­jen herkuista.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen korkea uusi­tu­tu­vien osu­us selit­tyy sil­lä, että kun sel­l­ute­htaaseden syötetään puu­ta ja ulos tulee sel­l­ua, jotenkin onnis­tu­taan laske­maan, että tässä pros­es­sis­sa syn­tyi uusi­u­tu­vaa ener­giaa, joka tosin sitou­tui siihen sel­l­u­un. Ydin­voimaloiden osalta sähkön­tuotan­nok­si ei lue­ta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa. 

    Lisäk­si sel­l­ute­htaat ovat per­in­teis­es­ti läm­mit­täneet joitakin kaupunke­ja ja tehdasyhdyskuntia.

    Vai­h­toe­hto olisi toki, että pros­essiener­gia tulisi sähköverkos­ta, kuten on laitaa kuumahier­teen valmis­tuk­sen kohdal­la. Täl­löin puu­ta ei pros­es­soi­da sen oma­l­la (uusi­u­tu­val­la) ener­gial­la vaan ulkop­uolelta tule­val­la. Kyl­lä sel­l­ute­htaan mustal­ipeän polt­to on siten syytäkin laskea uusi­u­tu­van ener­gian käytöksi.

  24. En tiedä mitä se energia/cleantech osu­us tarkalleen tarkoit­ti, mut­ta toiv­ot­tavasti siinä ei esitet­ty toivei­ta alkaa rak­en­ta­maan Sak­san kaltaista energiatukiaiskatastrofia.

    Malt­takaa nyt edes muu­ta­ma vuosi niin näette kuin­ka siinä oikeasti käy.

    Clean­tech on muutenkin aika hupaisa uudelleeen brändäys, mut­ta menköön.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen korkea uusi­tu­tu­vien osu­us selit­tyy sil­lä, että kun sel­l­ute­htaaseden syötetään puu­ta ja ulos tulee sel­l­ua, jotenkin onnis­tu­taan laske­maan, että tässä pros­es­sis­sa syn­tyi uusi­u­tu­vaa ener­giaa, joka tosin sitou­tui siihen sel­l­u­un. Ydin­voimaloiden osalta sähkön­tuotan­nok­si ei lue­ta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa. 

    En tiedä miten muutenkaan sit­ten järkevästi ver­tail­isi mekaanista mas­san­tuotan­toa (mil­tei koko puuaines jauhetaan kuiduk­si kulut­taen hur­jasti ulkop­uolista ener­gia) ja kemi­al­lista pros­es­sia (jois­sa noin puo­let välil­lä liuote­tus­ta puus­ta polte­taan tuot­taen enem­män ener­giaa kuin pros­es­si tarvit­see), kuin laske­mal­la kum­mankin pros­essin brut­tomääräiset ener­gian kulu­tuk­sen ja tuotan­non (tuotan­to mekaanises­sa 0). Las­ke­taan se tuote­tuk­si ydin­sähkök­si sekin osu­us, mil­lä Teol­lisu­u­den Voiman osakas tuot­taa pape­ria tai muu­ta fyy­sistä loppuhyödykettä.

    Toki on hyvä tiedostaa, mitä tämä suo­ma­lainen uusi­u­tu­va ener­gia on.

    1. En tiedä miten muutenkaan sit­ten järkevästi ver­tail­isi mekaanista mas­san­tuotan­toa (mil­tei koko puuaines jauhetaan kuiduk­si kulut­taen hur­jasti ulkop­uolista ener­gia) ja kemi­al­lista pros­es­sia (jois­sa noin puo­let välil­lä liuote­tus­ta puus­ta polte­taan tuot­taen enem­män ener­giaa kuin pros­es­si tarvit­see), kuin laske­mal­la kum­mankin pros­essin brut­tomääräiset ener­gian kulu­tuk­sen ja tuotan­non (tuotan­to mekaanises­sa 0).

      Jot­ta tehtäisi­in asi­as­ta mon­imutkaisem­pi todet­takoon, että mikäli tavoit­teena on saa­da aikaa mah­dol­lisim­man pien­estä puumäärästä ilman ulkop­uolista ener­giaa tiet­ty pin­ta-alamäärä pape­ria, ei kan­na­ta keit­tää sel­l­ua vaan kan­nat­taa jakaa puupino kah­teen osaan, toinen hiertää mekaanis­es­ti ja tois­es­ta tuot­taa sähköä tähän hiertämiseen. Vaik­ka sel­l­un keit­to on ener­gian suh­teen yliomavarainen, se haaskaa paljon puu­ta ja sitä kaut­ta energiaa.

  26. Osmo,

    eikös sil­loin voi suo­raan olet­taa että teol­lisu­us ei kulu­ta ener­giaa jos se tuot­taa sen itse itselleen?

  27. Osmo Soin­in­vaara: Suomen korkea uusi­tu­tu­vien osu­us selit­tyy sil­lä, että kun sel­l­ute­htaaseden syötetään puu­ta ja ulos tulee sel­l­ua, jotenkin onnis­tu­taan laske­maan, että tässä pros­es­sis­sa syn­tyi uusi­u­tu­vaa ener­giaa, joka tosin sitou­tui siihen selluun. 

    Ei se sitoudu sel­l­u­un, vaan mustal­ipeän regen­eroin­nis­sa syn­tyvä läm­pöen­er­gia on myytävis­sä eteen­päin tai muutet­tavis­sa sähköksi.

    Use­at alan tehtaat ovat sel­lu-paperite­hdas inte­graat­te­ja, jois­sa sel­l­unkeitos­ta saatu ener­gia kulute­taan paperin valmis­tuk­ses­sa (eikä edes riitä). Eli ener­gia sitoutuu paperi­in, ei selluun.

  28. Jos se se sel­l­unkeitos­ta syn­tyvä läm­pö ohjat­taisi­inkin kaukoläm­pöverkkoon ja läm­mitet­täisi­in itse pros­es­sia hiilel­lä, niin syn­ty­isi uusi­u­tu­vaa kaukolampöä 😉

  29. Osmo Soin­in­vaara:mikäli tavoit­teena on saa­da aikaa mah­dol­lisim­man pien­estä puumäärästä ilman ulkop­uolista ener­giaa tiet­ty pin­ta-alamäärä paperia,

    Jos halut­taisi­in tuot­taa tietys­tä puumäärästä mak­si­maa­li­nen määrä ener­giaa, sen käyt­tö raken­nu­saineena pitäisi kieltää.

    Mitähän järkeä tässä mah­taisikaan olla?

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole. Kyl­lä t6yön kysyn­tä yleen­sä aset­tuu johonkin suh­teeseen työn tar­jon­nan kanssa.

    Nimeno­maan johonkin suh­teeseen, ei siis mihinkään kovin tarkkaan lukuun.

    Kun hajon­ta työt­tömyy­dessä on EU-alueel­la on jotain 5 % ‑30. Ja työl­lisyysas­teet jotain 50 %-80%

    Ei näin suurista hajoin­noista voi sanoa, mikä se opti­maa­li­nen sihde on.

    Var­ti­ainen tote­sikin , että ns luon­nolli­nen työt­tömyys­ta­so on arvausta
    Tun­tuu oudol­ta, että maa­ta johde­taan arvaamalla

    Tai parem­minkin Fried­manin oppi­en mukaan: työvoimas­ta ei saa syn­tyä kil­pailua, työt­tömyys on pidet­tävä korkalla tasolla

  31. ‘Onko vihrei­den tavoite siis se, että val­tio tuk­isi mata­la­palk­ka-alo­jen siir­tymistä val­takun­nan kalleim­mille asuin­paikoille?’ (Juho Laatu)
    Esim. palvelu­alal­la on paljon töitä, jot­ka on pakko tehdä ihan fyy­sis­es­ti siel­lä, mis­sä on palveltaviakin.

  32. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Kun hajon­ta työt­tömyy­dessä on EU-alueel­la on jotain 5 % ‑30.
    ‘snip’

    Siis mis­sä on työt­tömyys ‑30 (ja miten sa mitataan)?

  33. max:
    Erään tutkimuk­sen mukaan asun­non “hait­ta” epäedullisen sijoi­tusal­lokaa­tion vuok­si on noin 2–25 %.
    ‘snip’

    Mie­lenki­in­toista! Ja jotkut muuten suht.koht. järkevät ovat sitä mieltä, että tätä pitäisi vielä verottaa.

  34. Liian van­ha:Tai parem­minkin Fried­manin oppi­en mukaan: työvoimas­ta ei saa syn­tyä kil­pailua, työt­tömyys on pidet­tävä korkalla tasolla

    On kyl­lä ihan täyt­tä roska­puhet­ta väit­tää Fried­manin väit­täneen jotain tuol­laista. Mies kum­minkin kan­nat­ti negati­ivista tuloveroa jol­la saataisi­in täy­delli­nen työt­tömyys minimoitua.

  35. Jos it-alal­ta saisi paljon pienem­pi­palkkaisia henkilöitä potku­ja, tämä näky­isi tilas­tois­sa it-alan palkko­jen kasvu­na. Tämä puolestaan näky­isi suurenevana erona miesten ja nais­ten palkois­sa. STM:n “puhutaan palkoista”-kampanjan mukaan tämä tulisi kor­va­ta naisille palkanko­r­tuk­sil­la. Miesten potkut tulisi siis kor­va­ta nais­ten palkankorotuksina.

    Punav­ihreä matik­ka on mah­tavaa. Suo­mi kup­paa kyl­lä miehiä linssi­in kympil­lä. Jatku­vasti rum­mute­taan nais­ten “pienistä palkoista”, mut­ta mis­sään ei miesten irtisanomisista.

  36. lurk­ki:
    ‘Onko vihrei­den tavoite siis se, että val­tio tuk­isi mata­la­palk­ka-alo­jen siir­tymistä val­takun­nan kalleim­mille asuin­paikoille?’ (Juho Laatu)
    Esim. palvelu­alal­la on paljon töitä, jot­ka on pakko tehdä ihan fyy­sis­es­ti siel­lä, mis­sä on palveltaviakin.

    Nor­maalis­sa markki­na­t­aloudessa markki­navoimat vaikut­ta­vat hin­tata­soon. Jos Helsin­gin rikkaat tarvit­se­vat siivoo­jia tai kau­pan kas­so­ja, markki­na­t­alouden mukaisia ratkaisu­ja ovat esim. 1) mak­se­taan siivoo­jille Helsingis­sä korkeam­paa palkkaa, jot­ta heil­lä on varaa asua Helsingis­sä. 2) mak­se­taan vain hie­man korkeam­paa palkkaa, jotte he voivat ja viit­sivät tul­la töi­hin julk­isil­la kehyskun­nista, 3) jos nuo edel­liset keinot eivät auta, asun­to­jen hin­tata­so putoa sel­l­aiselle tasolle, että myös (kaupungille vält­tämät­tömil­lä) siivoo­jil­la on varaa asua Helsingis­sä, 4) palvelui­ta kaipaa­vat (mut­ta korkeampia palvelu­iden hin­to­ja vält­televät) helsinkiläiset muut­ta­vat sel­l­aisille seuduille, joil­la palelui­ta on varaa tar­jo­ta (tämäkin las­kee asun­to­jen hintoja).

    Point­ti oli siis siinä, että ehdotet­tu keino ongel­man ratkaisu­un näyt­ti ole­van tuki­ais­ten mak­sami­nen Helsinki­in. Tämä ei ole markki­na­t­alouden mukainen keino. Tuol­lainen tuki menee myös hel­posti asun­to­jen hin­toi­hin (ja liian kalli­iden asun­to­jen ongel­ma palaa). Samal­la logi­ikalla pitäisi kai mak­saa tuki­aisia myös Kor­vatun­turil­la, liian kaukana työ­paikoista kalli­isti asuville jne. jne.

    Palvelui­ta siis tarvi­taan Helsingis­sä, mut­ta asun­to­jen ja palkko­jen tason pitäisi määräy­tyä markki­noil­la, ei vääris­tet­tynä val­tion tukiaisilla.

  37. Raimo K: Siis mis­sä on työt­tömyys ‑30 (ja miten samitataan)?

    Euro­stat julkaisee tilas­to­ja, jot­ka ovat peri­aat­teessa vertailukelkpoisia

    Viit­taus ” jotain 30 %” viit­taa suu­ru­us­lu­okkaan ja allaol­ev­as­ta linkistä voit tark­istaa asian. Kreikan ja Espan­jan työt­tömyysas­teet ovat 27,9. ja 26,3.

    Usem­mille tuo tarkku­us riit­tää ker­tomaan suu­ru­us­lu­okan, pilkun viila­ja taas tui­jot­taa tuhannesosia

    Olen taas kalastele­mas­sa pohjoises­sa ja tabletil­la , kän­nykäl­lä ja hitaal­la yhtey­del­lä ei kaikkea viit­si tarkistaa
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=teilm020&tableSelection=1&plugin=1

  38. Sylt­ty: On kyl­lä ihan täyt­tä roska­puhet­ta väit­tää Fried­manin väit­täneen jotain tuol­laista. Mies kum­minkin kan­nat­ti negati­ivista tuloveroa jol­la saataisi­in täy­delli­nen työt­tömyys minimoitua.

    Fried­manin idea tässä oli se, että yri­tys­ten palkkaku­lu­ja saadaan siir­ret­tyä yhteiskun­nan maksettavaksi.

    Fried­man on monel­la taval­la ris­tir­i­tainen, mut­ta hänen oppe­jaan seu­rataan nykymaaimassa.

    Yksi hyvä esimerk­ki, miten talousasiantun­ti­jan sekaan­tu­mi­nen aiheut­taa jul­mia seu­rauk­sia. Fried­man toi­mi Chi­lessä Pinochetin hal­i­tuk­sen nuvo­nan­ta­jana ja mm raken­nussään­te­ly lopetet­ti­in? Seu­rauk­set näkyivät ja näkyvät edelleen maan­järistys­ten yhteydessä

  39. Sel­ven­nys­tä sel­l­un keit­toon, vaikken olekaan alan ihmisiä:
    Kemikaalien avul­la erotel­laan ainakin koivus­ta sel­l­u­loosakuidut sel­l­un tekoa varten. Puus­ta jää jäl­jelle kemikaalip­i­toinen lig­ni­i­ni ja hemisel­lu­loosa sekä ns. nol­lakuidut, jota seosta kut­su­taan mustal­ipeäk­si ja joka kuori­jät­teen kanssa polte­taan. Näin valmis­te­taan parisa­taa asteista höyryä, jota tarvi­taan tehtaan pros­es­seis­sa. Kun höyry sen jäl­keen on jäähtynyt sata-asteisek­si, se voidaan vielä hyö­dyn­tää kaukoläm­pönä. Käsit­tääk­seni mustal­ipeän poltol­la valmis­te­tun höyryn avul­la valmis­te­taan myös sähköä niin, että tehdas voi sähkön osalta olla omavarainen ja syöt­tää sähköä vielä val­takun­nan verkkoon (kov­ina pakkaskausi­na se on het­kit­täin kan­nat­tavam­paa kuin sel­l­ukeit­to, joka sik­si jopa pysäytetään).
    Ekol­o­gis­es­ti ihanteelli­nen sys­tee­mi, mut­ta Heino­las­sa siihen liit­ty­isi kaukoläm­mön putk­iston omis­ta­jan monop­o­liase­man tuo­maa ainakin korkeak­si väitet­ty läm­mön hinta.
    Kuitenkin sähkösyöp­pö kuumahierre havupuil­la on met­sä­fir­moille kil­pailukykyisem­pi, kiitos har­joite­tun sähköpoli­ti­ikan. Miten saataisi­in kan­nat­tavu­us arvioitavak­si koko yhdyskun­nan eikä vain tehtaan kannalta?

  40. Juho Laatu: Palvelui­ta siis tarvi­taan Helsingis­sä, mut­ta asun­to­jen ja palkko­jen tason pitäisi määräy­tyä markki­noil­la, ei vääris­tet­tynä val­tion tukiaisilla.

    Aivan oikein, sil­lä tuet val­u­vat osin vuokri­in, osin työn- ja mui­hin hintoihin. 

    Valitet­tavasti vain markki­nae­htoisu­us on Suomes­sa ollut pelkkää teo­ri­aa viimeiset 50 vuotta.

    Oleel­lisem­paa on yrit­tää löytää pien­im­män harmin keino sille, että työtä kan­nat­tasi teet­tää ja tehdä. Hyvä, että Vihreät edes yrit­tävät tehdä jotain.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen korkea uusi­tu­tu­vien osu­us selit­tyy sil­lä, että kun sel­l­ute­htaaseden syötetään puu­ta ja ulos tulee sel­l­ua, jotenkin onnis­tu­taan laske­maan, että tässä pros­es­sis­sa syn­tyi uusi­u­tu­vaa ener­giaa, joka tosin sitou­tui siihen sel­l­u­un. Ydin­voimaloiden osalta sähkön­tuotan­nok­si ei lue­ta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa.

    Joo tämä on tämä asia mikä aiheut­taa paljon tilas­to­harhaa uusi­u­tu­vien polt­toainei­den käytöstä suomessa.

    Sel­l­unkeitossa puun sisältämä lig­ni­i­ni ensin liuote­taan ja sit­ten polte­taan. Tämä on n. puo­let raa­ka-aineena käytet­tävästä puus­ta. Siis kun sel­l­ute­htaalle ajaa 150 rekkaa päivässä niin puo­let puus­ta menee polt­toon. Tästä tehdas sit­ten valmis­taa sähköä ja läm­pöä lähin­nä omaan tarpeeseen.

    Mut­ta ei täl­lä ole mitään tekemistä “uusi­u­tu­van ener­gian” kanssa siinä mielessä kuin julkises­sa keskustelus­sa tarkoite­taan. Tilas­to­harha siis.

  42. Ihan hyvä puhe Soininvaaralta.

    Eri­tyis­es­ti val­tion osal­lis­tu­mi­nen teol­lisu­u­den markki­noin­ti­in ja tuoteke­hi­tyk­seen oli hyvä asia. Sitä tarvi­taan pääo­maköy­hässä maassa.

  43. @Juho Laatu, 18.09. kel­lo 14:36
    Nyt ei puhuta nor­maal­ista markki­na­t­aloud­es­ta, vaan Helsin­gin seudun asuntopolitiikasta.
    Markki­na­t­alouden mukainen ratkaisu, jota et jostain syys­tä mainitse, olisi tuot­taa lisää asun­to­ja, mut­ta siihen ei näköjään pystytä kykenemään.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomen korkea uusi­tu­tu­vien osu­us selit­tyy sil­lä, että kun sel­l­ute­htaaseden syötetään puu­ta ja ulos tulee sel­l­ua, jotenkin onnis­tu­taan laske­maan, että tässä pros­es­sis­sa syn­tyi uusi­u­tu­vaa ener­giaa, joka tosin sitou­tui siihen sel­l­u­un. Ydin­voimaloiden osalta sähkön­tuotan­nok­si ei lue­ta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa.

    Met­son sivuil­ta löy­tyy Googlaa­mal­la seu­raa­van­lainen väite: 

    “Sel­l­un valmis­tus­pros­es­si tuot­taa enem­män ener­giaa kuin kulut­taa. Sel­l­ute­hdas tuot­taakin ener­giaa oman tarpeen­sa lisäk­si myös myytäväksi”

    Met­son mukaan siis ener­giaa riit­tää myös myyn­ti­in. Las­ke­taanko nyt itse käytet­ty ener­gia sähkön tuotan­nok­si vai ei? Löy­tyykö jostain asi­aan var­maa tietoa (jokin lähdeviite)?

    Met­son sivuil­la myös ker­ro­taan: “Sel­l­un valmis­tus­pros­es­sis­sa käytetään puu­ta, kemikaale­ja, pig­ment­te­jä, täyteainei­ta ja vet­tä mah­dol­lisim­man säästeliäästi”

    Kuitenkin Wikipedi­as­ta löy­tyy mie­lenk­in­toinen väite: “Pro­fes­sori Johan Gul­lich­s­enin mukaan sel­l­unkeiton bio­mas­sas­ta jäävän jäteliemen yli­jäämä sähkön voisi kaksinker­tais­taa, käyt­täen paras­ta nykytekni­ikkaa ja kolminker­tais­taa jäteliemen kaa­su­tuk­sel­la. Gul­lich­s­enin mukaan poli­it­tis­ten päätösten takia ener­gia on Suomes­sa teol­lisu­udelle hal­paa eikä sel­l­ute­hdas sik­si ole käyt­tänyt läh­eskään kaikkia tehostamisen mahdollisuuksiaan”.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Jot­ta tehtäisi­in asi­as­ta mon­imutkaisem­pi todet­takoon, että mikäli tavoit­teena on saa­da aikaa mah­dol­lisim­man pien­estä puumäärästä ilman ulkop­uolista ener­giaa tiet­ty pin­ta-alamäärä pape­ria, ei kan­na­ta keit­tää sel­l­ua vaan kan­nat­taa jakaa puupino kah­teen osaan, toinen hiertää mekaanis­es­ti ja tois­es­ta tuot­taa sähköä tähän hiertämiseen. Vaik­ka sel­l­un keit­to on ener­gian suh­teen yliomavarainen, se haaskaa paljon puu­ta ja sitä kaut­ta energiaa.

    Vielä voi mon­imutkaistaa ja kysyä, että olisiko sit­tenkin paras­ta polt­taa puun sijas­ta kier­rä­tys­pa­peri ja käyt­tää siitä syn­tyvä ener­gia paperin valmistukseen.

  46. Liian van­ha: Euro­stat julkaisee tilas­to­ja, jot­ka ovat peri­aat­teessa vertailukelkpoisia

    Viit­taus ” jotain 30 %” viit­taa suu­ru­us­lu­okkaan ja allaol­ev­as­ta linkistä voit tark­istaa asian. Kreikan ja Espan­jan työt­tömyysas­teet ovat 27,9. ja 26,3.

    Usem­mille tuo tarkku­us riit­tää ker­tomaan suu­ru­us­lu­okan, pilkun viila­ja taas tui­jot­taa tuhannesosia
    ‘snip’

    Väi­tit postauk­ses­sasi, että työt­tömyy­den vai­htelu­väli ulot­tuu 5 pros­en­tista ‑30 pros­ent­ti­in, siis mii­nustyöt­tömyy­teen (“jotain 5% ‑30”). Ei ole kysymys tuhannesosista.

  47. lurk­ki:
    @Juho Laatu, 18.09. kel­lo 14:36
    Nyt ei puhuta nor­maal­ista markki­na­t­aloud­es­ta, vaan Helsin­gin seudun asuntopolitiikasta. 

    Molem­mista kai. Esitin oikeas­t­aan toivo­muk­sen, että (Helsin­gin ja val­takun­nan) vihreät nojaisi­vat markki­na­t­alouteen Helsin­gin asun­topoli­ti­ikkaa kehit­täessään, eivätkä ker­jäisi val­tion tukiaisia.

    Markki­na­t­alouden mukainen ratkaisu, jota et jostain syys­tä mainitse, olisi tuot­taa lisää asun­to­ja, mut­ta siihen ei näköjään pystytä kykenemään.

    Lisäreken­t­a­mi­nen on myös yksi tapa pyrk­iä asun­to­jen hin­to­jen pudot­tamiseen siivoo­jillekin sopi­valle tasolle. Annetaan sille vaikka­pa numero 5.

    Ei tuokaan tietenkään mitään tuki­aisia oikeu­ta eikä tarvitse. Jos kaavoit­ta­jat halu­a­vat kaavoit­taa lisää raken­nu­soikeut­ta, rak­en­ta­jia var­masti löy­tyy (sil­lä asun­to­jen hin­nat ylit­tävät Helsingis­sä roimasti rakennuskustannukset).

  48. Tapio: Oleel­lisem­paa on yrit­tää löytää pien­im­män harmin keino sille, että työtä kan­nat­tasi teet­tää ja tehdä. Hyvä, että Vihreät edes yrit­tävät tehdä jotain.

    Vihreät ovat kyl­lä akti­ivisia. Samoin taita­vat olla useim­mat muutkin puolueet.

    Kun vain olisi vielä joitain järke­viäkin ehdo­tuk­sia. Helsin­gin jo kuumana käyvän asun­toti­lanteen lisäku­umen­t­a­mi­nen tuki­aisil­la ei tosi­aan ehkä kuu­lu parhaimpi­en joukkoon.

  49. 1. “Työvoiman tar­jon­ta lisää yri­tys­ten työpaikkoja.”

    Yri­tys: Jos yhden työn­tek­i­jän hin­nal­la saadaan kak­si tai kolme, niin mikä ettei.

    2.“Teollisuustonttien kaavoit­ta­mi­nen kun­taan tuo kun­taan yrityksiä.”

    Yri­tys: Pelkkä tont­ti ei riitä, pitää saa­da myös valmis teol­lisu­ushal­li ja veror­a­situs min­imi­in + kun­ta tarvit­taes­sa luo­tot­taa yritystä.

    3. “Kun las­ke­taan yri­tyk­sen voit­to­jen vero­tus­ta saadaan lisää työpaikkoja.”

    Yri­tys: YES! Nyt kan­nat­taa mak­si­moi­da voit­to ja siihen päästään, kun irti­san­o­taan henkilökun­taa vim­pan päälle vaik­ka maine menisi, sielu itk­isi ja myyn­ti kärsisi.

  50. auto­di­dak­ti:Gul­lich­s­enin mukaan poli­it­tis­ten päätösten takia ener­gia on Suomes­sa teol­lisu­udelle hal­paa eikä sel­l­ute­hdas sik­si ole käyt­tänyt läh­eskään kaikkia tehostamisen mahdollisuuksiaan”.

    Tämä on taas tätä aja­tus­vam­mailua, jos­sa ei ymmär­retä mitä eroa on parhaal­la teknisel­la ja parhaal­la tek­nis-talo­du­el­lisel­la ratkaisulla.

    Esimerkik­si kaikkien suo­ma­lais­ten talo­jen ener­gianku­lu­tuk­sen voisi tiput­taa mur­to-osaan nykyisetä, jos jokainen yli vuoen van­ha talo jyrät­täisi­in ja raken­net­taisi­in uudelleen passiivitaloksi. 

    “Poli­it­tis­ten päätösten takia yli vouden van­ho­ja talo­ja ei kan­na­ta räjäyt­tää ja rak­en­taa uusik­si, kos­ka läm­mi­ty­sen­er­gia on suomes­sa hal­paa ja rak­en­t­a­mi­nen kallista, eikä kansalaiset ole sik­si käyt­täneet kaikkia ener­giate­hostamisen mahdollisuuksiaan”.

  51. åke:
    Mut­ta ei täl­lä ole mitään tekemistä “uusi­u­tu­van ener­gian” kanssa siinä mielessä kuin julkises­sa keskustelus­sa tarkoite­taan. Tilas­to­harha siis. 

    Onhan sitä luku­ja erik­seen vesi- tuuli- ja aurinkovoimas­ta, ken niitä halu­aa. En ymmär­rä mik­si puun polt­toa ei las­ket­taisi uusi­u­tu­vak­si ener­giak­si, myös siinä tapauk­ses­sa, että siitä ei ole ensin jalostet­tu biodis­eliä, pir­tua tai jotain muu­ta vastaavaa.

  52. Sylt­ty: Tämä on taas tätä aja­tus­vam­mailua, jos­sa ei ymmär­retä mitä eroa on parhaal­la teknisel­la ja parhaal­la tek­nis-talo­du­el­lisel­la ratkaisulla. 

    Pitäisin toden­näköisem­pänä, että hän on markki­noin­ut kon­sult­ti­fir­mansa pavelui­ta ja/tai irralli­nen lause antaa hie­man värite­tyn kuvan puheen­vuoros­ta. En oikein jak­sa uskoa, että J. Gul­lich­sen (tek­nis-tieteel­lis­ten meri­it­tien­sä ohel­la Ahlströmin hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja) ei olisi jotain ymmärtänyt euro­jen päälle.

  53. ‘Ei tuokaan tietenkään mitään tuki­aisia oikeu­ta eikä tarvitse. Jos kaavoit­ta­jat halu­a­vat kaavoit­taa lisää raken­nu­soikeut­ta, rak­en­ta­jia var­masti löy­tyy’ (Juho Laatu)
    Kaik­ki tuki­aiset meni­sivät suo­raan korkeampi­in hin­toi­hin, että sikäli ei kiitos.
    En pidät­tele henkeäni odot­taes­sani jotain paran­nus­ta tilanteeseen. Sekä kaavoitus että rak­en­t­a­mi­nen on tääl­lä jok­seenkin teho­ton­ta, jos olete­taan, että on tarkoi­tus tuot­taa asun­to­ja ihmisille. Jos olete­taan, että tarkoi­tus on mak­si­moi­da tuot­to pitämäl­lä tar­jon­ta niukkana ja hin­nat korkeal­la, niin sit­ten toim­inta on erit­täin tarkoituksenmukaista.

  54. Juho Laatu:
    ‘snip’
    Lisärak­en­t­a­mi­nen on myös yksi tapa pyrk­iä asun­to­jen hin­to­jen pudot­tamiseen siivoo­jillekin sopi­valle tasolle. Annetaan sille vaikka­pa numero 5.

    Ei tuokaan tietenkään mitään tuki­aisia oikeu­ta eikä tarvitse. Jos kaavoit­ta­jat halu­a­vat kaavoit­taa lisää raken­nu­soikeut­ta, rak­en­ta­jia var­masti löy­tyy (sil­lä asun­to­jen hin­nat ylit­tävät Helsingis­sä roimasti rakennuskustannukset).

    Markki­na­t­alouteen kuu­luu myös hin­to­jen pitämi­nen korkeana tar­jon­taa rajoittamalla.

    Mik­si myy­dä hal­val­la ‘siivoo­jille’ kun voi myy­dä kalli­il­la ja vieläpä vähem­mäl­lä työl­lä! Mikäs numero sille annetaan?

  55. åke: Sel­l­unkeitossa puun sisältämä lig­ni­i­ni ensin liuote­taan ja sit­ten polte­taan. Tämä on n. puo­let raa­ka-aineena käytet­tävästä puus­ta. Siis kun sel­l­ute­htaalle ajaa 150 rekkaa päivässä niin puo­let puus­ta menee polt­toon. Tästä tehdas sit­ten valmis­taa sähköä ja läm­pöä lähin­nä omaan tarpeeseen.

    Omaan tarpeeseen, jos vier­essä on oma paperite­hdas, saha tms. Jos ei ole, läm­pö ja/tai sähkö myy­dään muualle.

    Jos lig­ni­inille olisi kan­nat­tavam­paa käyt­töä kuin ener­giantuotan­to, sitä ei poltet­taisi. Tässä mielessä OS:n esit­tämä kah­den pinon ver­taus ei ole kovin hyvä. Kun puu­ta polte­taan, polte­taan myös sel­l­u­loosa, jol­la olisi muu­takin käyt­töä kuin energiantuotanto.

  56. Sylt­ty: Tämä on taas tätä aja­tus­vam­mailua, jos­sa ei ymmär­retä mitä eroa on parhaal­la teknisel­la ja parhaal­la tek­nis-talo­du­el­lisel­la ratkaisulla.

    Ei hätää, mustal­ipeän kaa­su­tuste­knolo­gia on tukev­asti ruot­salaisil­la työn alla. Onnek­si Gul­lich­s­enin kaltaiset rahas­ta mitään ymmärtämät­tömät pro­pel­lipäät eivät enää pääse sotke­maan suo­ma­laisen kemi­al­lisen met­sä­te­ol­lisu­u­den vaki­in­tunei­ta teknolo­gioi­ta ja toimintamalleja.

  57. Raimo K: Markki­na­t­alouteen kuu­luu myös hin­to­jen pitämi­nen korkeana tar­jon­taa rajoittamalla.

    Mik­si myy­dä hal­val­la ‘siivoo­jille’ kun voi myy­dä kalli­il­la ja vieläpä vähem­mäl­lä työl­lä! Mikäs numero sille annetaan?

    On tuokin yksi, ja itse ases­sa varsin lähel­lä nykyti­laa ole­va ske­naario. Kuu­to­nen kai olisi seu­raa­va. Toisaal­ta tämä on aika lähel­lä kakkos­ta, jos­sa köy­hem­mät (mut­ta palveli­joik­si kai­vatut) ohjataan vähän kauem­mas asumaan.

    Ehkä pitäisi määritel­lä tavoiteti­la, jot­ta osaisimme sanoa, mil­lainen sekanaario kan­nat­taisi ottaa käyttöön.

    Tämä keskustelu eri­lai­sista markki­na­t­alouden mukai­sista ske­naar­i­oista jät­tää tietenkin auki myös mah­dol­lisu­u­den pela­ta muil­lakin ohjailumenetelmil­lä, kuten yhtei­sistä verovaroista ote­tu­il­la tuki­aisil­la. Helsinkiläis­ten siis kan­nat­taa anoa avus­tuk­sia pääkaupunkiseudulle ainakin siinä mielessä, että tyh­mä ei ole se, joka pyytää, vaan se, joka antaa.

  58. lurk­ki:
    ‘Ei tuokaan tietenkään mitään tuki­aisia oikeu­ta eikä tarvitse. Jos kaavoit­ta­jat halu­a­vat kaavoit­taa lisää raken­nu­soikeut­ta, rak­en­ta­jia var­masti löy­tyy’ (Juho Laatu)
    Kaik­ki tuki­aiset meni­sivät suo­raan korkeampi­in hin­toi­hin, että sikäli ei kiitos. 

    Tuki­aisia ei tosi­aan kai­va­ta. Kaavoituk­ses­sa Helsin­ki voi vapaasti tähdätä joko kaupun­gin mak­si­maaliseen tiivistämiseen tai nykyisel­lä väljyys­ta­sol­la pitämiseen.

    En pidät­tele henkeäni odot­taes­sani jotain paran­nus­ta tilanteeseen. Sekä kaavoitus että rak­en­t­a­mi­nen on tääl­lä jok­seenkin teho­ton­ta, jos olete­taan, että on tarkoi­tus tuot­taa asun­to­ja ihmisille. Jos olete­taan, että tarkoi­tus on mak­si­moi­da tuot­to pitämäl­lä tar­jon­ta niukkana ja hin­nat korkeal­la, niin sit­ten toim­inta on erit­täin tarkoituksenmukaista.

    En tunne Helsin­gin tilan­neta niin hyvin, että tietäisin kykenevätkö rak­en­ta­jat vaikut­ta­maan kaupun­gin poli­ti­ikkaan voit­to­jen­sa mak­si­moimisek­si. Poli­itikot myös alen­ta­vat voit­to­ja esim. määrit­telemäl­lä asun­tokoot, autopaikko­jen määrän yms. halu­amik­seen. Ole­tan että suuri työ­paikko­jen määrä suh­teessa asun­to­jen määrään nos­taa asun­to­jen hin­to­ja jonkin verran.

  59. Alv:n alen­t­a­mi­nen tosi­aan paran­taisi työl­lisyyt­tä. Työn vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen olisi vieläkin tehokkaampaa.

  60. spot­tu: Ei hätää, mustal­ipeän kaa­su­tuste­knolo­gia on tukev­asti ruot­salaisil­la työn alla.

    Alaa jonkun ver­ran työnikin puoles­ta sivun­neena voisin ker­toa, ettei kysymys varsi­nais­es­ti ole siitä, kenel­lä teknolo­gia on. Chem­recin teknolo­gia on jo siinä iässä, että sil­lä on jo mais­ter­in­tutk­in­tokin suoritet­tu. Olen­naista on ollut se, että ruot­salaiset ovat mak­sa­neet tarpeek­si tukea, että tehdas on kan­nat­tanut tehdä. (Ja sit­ten ne vielä tekevät DME:tä, kun NexBTL:llä sieltä saisi ihan oikeaa dieseliäkin ulos.)

    Mustal­ipeän kaa­su­tus­ta on muual­lakin muuten käytössä. Muis­taak­seni Wey­er­hauserin New Bernin tehtaal­la (Car­oli­nas­sa, enkä kyl­lä muista kum­mas­sa) on ainakin ollut Chem­rec-tyyp­pinen kaa­su­tus jo 2000-luvun alussa.

    Iso suo­ma­laisi­akin pro­jek­te­ja on ollut liik­keel­lä. NSE Bio­fu­els oli Nes­teen ja StoraEn­son yhteinen han­ke, joka kar­i­u­tui. Lappeen­ran­nan pro­jek­ti (Neste + UPM) on vaikeuk­sis­sa, mut­ta siinä ei ole mustal­ipeän kaa­su­tus­ta. UPM:llä oli pitkäl­lä suun­nitel­mat ran­skalaisen Stracelin tehtaan muut­tamis­es­ta bio­jalosta­mok­si, mut­ta sekin taisi kaat­ua EU-tuen puutteeseen.

    Mustal­ipeän kaa­su­tus on siis teknolo­giana hyvä ja jopa koetel­tukin. Talous kuitenkin hiertää. Jos sil­lä tehdään syn­teesikaa­sus­ta biopolt­toainei­ta, tulok­se­na on kallista öljyä. Jos taas syn­teesikaa­su laite­taan kaa­sukom­bivoimalan polt­toaineek­si, saadaan paran­nus ener­giataseeseen, mut­ta saatu säästö ver­rat­tuna BAT-tasoiseen (Best Avail­able Tech­nol­o­gy) soodakat­ti­laan on liian pieni investoin­nin perusteeksi.

    Sähkön hin­nal­la on kuitenkin hyvin suuri vaiku­tus investoin­ti­halu­un, kos­ka juuri se vaikut­taa BLGCC:n (Black Liquor Gasi­fi­ca­tion Com­bined Cycle) kan­nat­tavu­u­teen hyvin selvästi. Lisäk­si BLGCC:n kehit­tyessä toden­näköis­es­ti uusia sel­l­ute­htai­ta ale­taan rak­en­taa sen ympärille jos­sain vai­heessa, mut­ta aikataulu on viimeiset 20 vuot­ta ollut “ihan kohta”.

    = = =

    Yritin muuten ver­i­fioi­da Osmon väitet­tä siitä, että kan­nat­taisi polt­taa puo­let puus­ta ener­giak­si ja tehdä tois­es­ta puoles­ta pape­ria. Tätä olisi ollut mie­lenki­in­toista ver­ra­ta myös BLGCC-laitosten ener­giataseen kanssa.

    En onnis­tunut. Luotet­tavia luku­ja on sen ver­ran huonos­ti saatavil­la, että numerover­tailu on vaikeaa. Edes luotet­tavien numeroiden saami­nen mus­ta laatikko ‑tasol­la (puu­ta ja ener­giaa sisään, pape­ria ulos) on työlästä. Ver­tailus­sa lähin­nä oli­si­vat Kraft-pros­es­si ja TMP-pros­es­si. (Pistäkää näkyvi­in, jos pöytälaatikos­ta löytyy!)

    Sinän­sä väite tun­tuu uskot­taval­ta, kos­ka mustal­ipeän polt­tamises­sa on huono ter­mi­nen hyö­ty­suhde soodakat­ti­lal­la. Lop­putuote on kuitenkin niin eri, että ver­taami­nen on vaikeaa. Kemi­al­lis­es­ti tehty sel­lu on omi­naisuuk­sil­taan paljon parem­paa kuin mekaanis­es­ti revit­ty. Mukaan voi tul­la esimerkik­si sel­l­ainen piirre, että yksit­täi­nen sel­l­ukuitu ilmeis­es­ti kestää enem­män kier­rät­tämistä kuin mekaanisen mas­san kuidut, ja oikeas­t­aan tätä pitäisi ver­ra­ta (elinkaar­i­ana­lyysi).

    Ja seu­raavak­si voi sit­ten kysyä, kan­nat­taako paperin kier­rät­tämi­nen. Sil­lä on erit­täin suuri vaiku­tus paper­in­valmis­tuk­sen ener­gianku­lu­tuk­seen, mut­ta osa kier­rä­tyk­ses­tä saat­taisi silti olla parem­pi tehdä ener­giana. Näkemieni luku­jen perus­teel­la uskoisin jopa sen väit­teen, että koti­talousjäte kan­nat­taisi jois­sakin tilanteis­sa polt­taa lajittelematta.

    1. Tuo min­un väit­teeni perus­tuu siihen, että joskus kysyin sitä pape­ri­alan asiantun­ti­jal­ta. Asia on kuitenkin mon­imutkaisem­pi. Sell­upo­h­jaisen paperin hyväk­si puhuu se, että sitä voidaan kier­rät­tää parem­min kuin hier­ret­tyä mut­ta sitä vas­taan taas se, että sell­upo­hjoiasen paperin valmis­tuk­ses­sa kuidut eivät riitä, vaan paperi­in on lisät­tävä kiveä.

  61. A pro­pos, budjetti…
    Van­hem­mat ihmiset (kuten minä) muis­ta­vat vielä 90-luvun laman ja sen aikaiset ‘vält­tämät­tömät’ säästöt ja leikkauk­set sekä Sailak­sen ja kump­panien varoituk­set siitä, että ei saa elää niinkuin siat vatukos­sa, kuten Ruot­si tekee.

    Niin­pä. Nyt on säästet­ty ja leikat­tu ja val­tion vel­ka on 60% BKT:sta. Ruot­sis­sa 30%.

    Kestävyys­va­je on ilmeis­es­ti samaa luokkaa kuin mitä veroast­et­ta on alennettu?

  62. Tääl­lähän on hyvä keskustelu paperi­te­ol­lisu­ud­es­ta. Vielä yksi kom­ment­ti sekaan:

    Väitän että paperin kier­rä­tys on ollut mukana tuhoa­mas­sa suo­ma­laisen paperi­te­ol­lisu­u­den kan­nat­tavu­ut­ta. Kier­rä­tys­pa­peri näet antoi sak­salaisille hienon raa­ka-aineen paper­in­valmis­tuk­seen. Tämä on mah­dol­lis­tanut val­tavien paperikonei­den rak­en­tamisen esim sak­saan. Nämä koneet tekevät val­taval­la volyymil­lä ton­ne­ja ja keikaut­ta­vat kysyn­nän ja tar­jon­nan paperin osta­jalle edulliseen suun­taan. Sak­salaisil­la tehtail­la on tietysti vielä alhaisem­mat kul­je­tuskus­tan­nuk­set kuin suom­lais­lla mitä tulee markki­noille pääsyyn.…

    Vien­ti­te­ol­lisu­u­den nimis­sä siis keskieu­roopas­ta kan­nat­taisi ostaa se keräys­pa­peri, rah­da­ta tänne suomeen ja sit­ten polt­taa se…

  63. Raimo K:
    A pro­pos, budjetti…
    Van­hem­mat ihmiset (kuten minä) muis­ta­vat vielä 90-luvun laman ja sen aikaiset ‘vält­tämät­tömät’ säästöt ja leikkauk­set sekä Sailak­sen ja kump­panien varoituk­set siitä, että ei saa elää niinkuin siat vatukos­sa, kuten Ruot­si tekee.

    Niin­pä. Nyt on säästet­ty ja leikat­tu ja val­tion vel­ka on 60% BKT:sta. Ruot­sis­sa 30%.

    Kestävyys­va­je on ilmeis­es­ti samaa luokkaa kuin mitä veroast­et­ta on alennettu?

    (Taitaa Ruot­sis­sakin vel­ka olla lähempänä 40 %.)

    Valitet­tavasti meil­lä ei ole kah­ta ident­tistä Suomea, jois­sa voisi kokeil­la eri toimen­piteitä rin­nakkain. Eri mai­ta ver­tail­taes­sa ongel­mak­si tulee se, että mail­la on usein aika eri­laiset pelimerk­it, väestörakenne, luon­non­va­rat, pääomien määrä, talouden rak­en­teet, maanti­eteelli­nen sijain­ti, jne.

    Selvisimme talouden mittareil­la 90-luvun lamas­ta hyvin, vaik­ka tilanne oli hyvin vaikea. Tiukalla bud­jet­tikuril­la saat­toi olla jotain tekemistä tämän kanssa tai sit­ten ei.

    90-luvun lama oli hyvin aku­ut­ti (rahan saami­nen alkoi olla vaikeaa), meil­lä oli D‑vitamiini käytössämme, ongel­mat eivät olleet kovin paljon rak­en­teel­lisia, syvin lama oli paikallinen.

    Nyt ongel­mamme ovat pidem­män aikavälin rak­en­teel­lisia ongelmia, kan­sain­vä­li­nen inte­groi­tu­mi­nen tuo rajoit­tei­ta, meil­lä menee parem­min kuin monel­la muulla.

    Jos ver­tail­laan Ruot­si­in ja yritetään sitä kaut­ta nähdä vero­tuk­sen ja veronalen­nusten merk­i­tys­tä, on hyvä kat­soa numeroi­ta. Työn veroki­ila on Suome­sa ja Ruot­sis­sa ollut viime vuosi­na sama, mut­ta nyt Ruot­sis­sa keven­netään tulovero­tus­ta, taitaa olla neljäs ker­ta tältä hallitukselta.

    Yhteisöverois­sakin olemme suun­nilleen samas­sa luokas­sa yri­tyk­ses­tä riip­puen. Aiem­min kasvuyri­tys­ten vero­tus on ollut Ruot­sis­sa huo­mat­tavasti mata­lampi. Arvon­lisävero­pros­ent­ti on Ruot­sis­sa korkeampi, alen­netut pros­en­tit matalampia.

    Veronkier­to on Ruot­sis­sa kansal­lisurheilua his­to­ri­al­li­sista syistä. Suomes­sa Casse pääsi otsikoi­hin veronkier­rosta, Ruot­sis­sa raho­jen pitämi­nen muual­la kuu­luu jokaisen rikkaan kansalaisoikeuk­si­in. Aikanaan Ruotsin verot­ta­ja huo­masi, että Ruot­sis­sa on noin 100 000 luot­toko­rt­tia, joiden laskut menevät Luxemburgista…

    Ver­tailus­sa eteen tulee kuitenkin ero­ja sekä työl­lisyysas­teessa että julkisen sek­torin osu­udessa kansan­tu­losta. Näis­sä me häviämme kum­mas­sakin kat­e­go­ri­as­sa Ruotsille.

  64. Viherinssi: (Taitaa Ruot­sis­sakin vel­ka olla lähempänä 40 %.)

    Veronkier­to on Ruot­sis­sa kansal­lisurheilua his­to­ri­al­li­sista syistä. Suomes­sa Casse pääsi otsikoi­hin veronkier­rosta, Ruot­sis­sa raho­jen pitämi­nen muual­la kuu­luu jokaisen rikkaan kansalaisoikeuk­si­in. Aikanaan Ruotsin verot­ta­ja huo­masi, että Ruot­sis­sa on noin 100 000 luot­toko­rt­tia, joiden laskut menevät Luxemburgista… 

    Joo Ruot­sis­sa on val­tio aina ymmärtänyt koti­maisen pääo­man päälle. Tääl­lä ei ole lah­ja- tai per­in­tövero­ja. Vaik­ka sos­sut on ollut hal­li­tus­vas­tu­us­sa vuosikym­meniä ja nos­ta­neet palka­nsaa­jan veroas­t­een huip­pu­un niin koti­maiselle pääo­ma­lle on halut­tu antaa mah­dol­lisuuk­sia. Toki oma pääo­ma ei ole ruot­sis­sakaan riit­tänyt maail­man­val­loituk­si­in vaan fir­mat on myy­ty pörssis­sä, mut­ta osuuk­sista on silti aika suuri osa ruot­salai­sis­sa käsis­sä. En ole asiantun­ti­ja mut­ta tämä on käsit­tääk­seni eri Suomeen.

    Toki asia on juuri kuten yllä san­ot­ti­in, eli ruot­salaiset rikkaat kyl­lä myös siirtävät raho­jaan ulko­maille. esim. svd:

    “En granskn­ing av Skat­tev­er­ket vis­ar att 17 av 23 pri­va­ta välfärds­före­tag som tar emot skat­te­pen­gar för att dri­va verk­samhet i Sverige inte beta­lar någon bolagsskatt trots höga rörelsevinster.”

  65. Juho Laatu: Vihreiltä toivoisin ensisi­jas­sa fos­si­ilis­ten kulu­tuk­sen vähen­tämistä vaa­tivia kan­nan­ot­to­ja, en vain uusi­u­tu­vien kulu­tuk­sen mak­si­moimiseen tähtääviä kannanottoja. 

    Niin mut­ta kun vihreässä teol­lisu­udessa on ainakin gazilmegaziljoo­nan ver­ran euroja!?

    Uusim­mas­sa Vihreässä Lan­gas­sa on jut­tua aurinkosähköstä. Lop­putule­ma menee jotenkin näin, “nyt mökinkin voi täyt­tää turhan­päiväisel­lä krääsäl­lä aurinkosähkön voimin!”

    Sit­ten voi aurinkosähkön avul­la kir­joitel­la uudel­la tabletil­la mökin lai­turil­la net­ti­in kom­ment­te­ja siitä, miten kaivos­te­ol­lisu­us ja fos­si­iliset polt­toaineet pitäisi kieltää.

  66. > (Taitaa Ruot­sis­sakin vel­ka olla lähempänä 40 %.)

    > Valitet­tavasti meil­lä ei ole kah­ta ident­tistä Suomea, jois­sa voisi kokeil­la eri toimen­piteitä rin­nakkain. Eri mai­ta ver­tail­taes­sa ongel­mak­si tulee se, että mail­la on usein aika eri­laiset pelimerk­it, väestörakenne, luon­non­va­rat, pääomien määrä, talouden rak­en­teet, maanti­eteelli­nen sijain­ti, jne.

    No, ver­tailu on kuitenkin aikas tärkeä jut­tu mon­es­takin syys­tä. Nyt­tem­min voi myös ottaa paljon eri mai­ta mukaan, ja selitel­lä noi­ta mainit­semi­asi asioita.

    Sitä pait­si… selvit­telepäs noi­ta asioi­ta ja ker­ro sit­ten, mik­si juuri Ruot­si ei olisi aikas hyvä ver­tailu­pari Suomeen tässä mei­dän reaal­i­maail­mas­sa, vaik­ka nuo mainit­se­masi asi­at mutk­ista­vatkin asioita.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.