Budjettipuhe

17.9.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro valtion vuoden 2014
talousarvioesityksen lähetekeskustelussa 17.9., Osmo Soininvaara

Arvoisa Puhemies!

Hallituksen budjettiesitys ja erityisesti hyväksytty rakennepoliittinen ohjelma merkitsevät suunnanmuutosta Suomessa harjoitettuun talouspolitiikkaan. Pelkästä suhdanteiden sääntelystä elvyttämällä ja vakauttamalla on siirrytty rakenteellisten heikkouksien korjaamiseen ja työn tarjonnan lisäämiseen. Lääkkeet kannattaa vaihtaa, kun itse tautikin on vaihtunut. Onnittelen valtiovarainministeriä.

Kriisi alkoi vuonna 2008 yleismaailmallisesta rahamarkkinakriisistä, mutta nyt päälle painaa kansainvälisen työnjaon pysyvä muutos. Vaikeuksissa ovat paperiteollisuus, telakat ja konepajat Nokia-vetoisesta ICT-alasta nyt puhumattakaan. Euroalueella näkyy jo valoa tunnelin päässä, mutta Suomen tuotantorakenteen ongelmat odottavat ratkaisua.

Monen vanhan ammatin katoaminen tuotantorakenteen muuttuessa pahentaa rakenteellista työttömyyttä.

* * *

Vihreät riemuitsevat 300 euron suojaosuudesta työttömyyskorvauksissa. Se tulee lisäämään työttömien aktiivisuutta työmarkkinoilla; ei heti, koska uusien mahdollisuuksien oivaltaminen vie aikaa niin työntekijöiltä kuin työnantajiltakin. Työttömät tulevat ottamaan keikkatyömarkkinoilla osittain sen roolin, joka on nyt opiskelijoilla. Tämä parantaa työttömien niukkaa toimeentuloa, mutta myös heidän mahdollisuuksiaan työllistyä pysyvästi.

Asumistuessa ansiotulojen 400 euron suojaosuus kohdistuu täsmällisesti ongelman ytimeen. Pienipalkkainen työ kannattaa huonosti suhteessa sosiaaliturvaan, jos joutuu maksamaan asunnostaan korkeaa vuokraa. Harmi, että uudistusta on niukkojen aikojen vallitessa typistetty niin, että suojaosuus on tarkoitus rajata kuuteen kuukauteen työttömyyden päättymisestä. Pienipalkkaisen työn ja korkeiden asumiskustannusten muodostama ongelma on pysyvä eikä rajoitu vain aikaan työttömyysjakson jälkeen. Tähän varmaankin palataan vielä.

Huonoina aikoina työttömyys kohdistuu sattumanvaraisesti kehen hyvänsä, mutta rakenteellinen työttömyys – se osa työttömyydestä, joka ei poistu nousukautenakaan, kohdistuu valtaosaltaan huonosti koulutettuun työvoiman, jolla on puutteita osaamisessa ja ehkä myös terveydellisiä ongelmia. Koulutuksen puutteita voidaan osittain korjata lisäkoulutuksella, mutta tämänkin jälkeen Suomesta puuttuu työpaikkoja, joista selviää ilman erityisosaamista. Huonotuottoisessa työssä on erityisesti kaupungeissa vaikea löytää sellaista palkkatasoa, jolla tulee kunnolla toimeen ja jolla toisaalta palkkaaminen on työnantajan silmissä kannattavaa.

Rakenteellisen työttömyyden perusongelma on, että matalapalkkaisesta työstä jää käteen liian vähän rahaa. Merkittävä syy tähän on asumisen kalleus kasvavilla kaupunkiseuduilla. Päätetyt uudistukset parantavat tilannetta, mutta vielä jää parannettavaa. On hyväksyttävä, että pienipalkkainen nostaa tulonsiirtoja rinnan palkan kanssa myös tehdessään kokoaikaista työtä. Asumistuki on alunperin tarkoitettu pienipalkkaisen tueksi ja sellaiseksi se pitäisi palauttaa pysyvänä tukena. Työmarkkinatuen sovitellussa päivärahasta tulee poistaa vaatimus työn osa-aikaisuu­des­ta.

Rakenneohjelman vaikein kohta on kuntien toiminnan tehostaminen parilla miljardilla eurolla muun muassa toimintaa kahlitsevia normeja karsimalla. Vaaditaan luovuutta ja ennakkoluulottomuutta löytää tapoja tehostaa kuntien toimintaa, jotta menoleikkaukset eivät näkyisi vain huononevina palveluina. Vihreä ryhmä painottaa voimakkaasti ennakkoluulottomia pyrkimyksiä palvelujen turvaamiseen innovatiivisemmilla käytännöillä.

* * *

Takaisin työllisyyteen.

Toimet työn tarjonnan parantamiseksi eivät auta, ellei ole työn kysyntää. Hiipuvien alojen tilalle pitäisi saada kehitetyksi nopeasti uusia. Clean Tech voisi olla vielä paljon nykyistäkin suurempi vientiala, mutta ei sitä vielä ole. On vaikea myydä puhtaan energian sovelluksia maailmalle, ellei voi näyttää, että ne menevät kaupaksi kotimaassa.

Miten on mahdollista, että Suomi, jolla on runsaat uusiutuvat energiavarat, on Keski-Euroopan maita selvästi passiivisempi uusiutuvan energian hyödyntäjänä sähköntuotannossa. Miten Suomi voi olla häntäpäässä puurakentamisessa? Miten on mahdollista, ettei harvaan asutussa Suomessa löydy paikkoja tuulipuistoille, kun niitä löytyy paljon tiheämmin asutuista maista? Ja miksi meillä valtio on muihin maihin verrattuna niin pidättyväinen tukemaan teknologian kehitystä, joka tähtää uusiutuvan energian käyttöön?

* * *

Pankkitoiminnalle on aivan perustellusti asetettu kovempia vakavaraisuussääntöjä, jotta välttyisimme uusilta pankkikriiseiltä. Tämän seurauksena pankit joutuvat kaihtamaan riskipitoisten lainojen myöntämistä. Siitä taas seuraa, että aloittavien tai laajentavien yritysten on vaikea saada toimintaansa rahoitusta.

Maamme kannalta ylivarovaisiksi tulleet pankit ovat hyvin paha asia. Olisi kiire käynnistää uusia yrityksiä ICT-alalta ja esimerkiksi telakoilta työttömiksi jääneen osaavan henkilökunnan varaan; kiire, koska inhimillistä pääomaa ei voi säilöä vuosiksi. Rahahanojen sulkeutuminen on tässä merkittävänä esteenä.

Kun pankit eivät rahoita riskiyrityksiä, on valtion se tehtävä.  Katseet kohdistuvat silloin Finnveraan ja sen toimintamahdollisuuksiin – tässä salissa ministeri Vapaavuoreen. Paljon on tehty, mutta lisääkin voisi tehdä. Tanskassa paikallinen Finnveraa vastaava kasvurahasto osallistuu yritysten rahoitukseen vivuttamalla riskiä itselleen. Se antaa yrityksille vain pienen osan niiden tarvitsemasta rahoituksesta, mutta sen yleensä ilman vakuutta. Vakuudet riittävät silloin paremmin muille rahoittajille yksityisistä kotitalouksista eläkerahastoihin, jolloin rahaston vaikutus moninkertaistuu.

Kannustan ministeriä yritysrahoituksen suhteen entistä huikeampiin toimiin.

Kommentit

74 Vastausta artikkeliin “Budjettipuhe”

  1. Liian vanha kirjoitti 17.9.2013 kello 16:50

    Osmokin on pikku hiljaa tunnustamassa , ettei työn tarjonnan kasvattaminen välttämättä lisää työpaikkoja.

    Työvoiman tarjonta = työttömyys ja tarjonnan lisääminen lisää enimmäkseen työttömyyttä.

    Työvoima on luonnonvara, joka tekee mahdolliseksi työllisyyden kasvun,mutta edellytyksenä on ostovoima ja että tuotteelle on kysyntää.

    Vaikka Suomessa on runsaasti metsääkin ja puun tarjontaa niin ei se lisää paperin kysyntää.

    Työttömien todellisen määrän saa selville, kun työnhakijoiden määrästä vähentää avoimilla työmarkkinoilla työtätekevät eli
    515000 työnhakijaa. – 75000 =. N 440000 työtöntä työnhakijaa.

    Työvoiman tarjontaa lisää eniten tuottavuuden nousu ja toisaalta tuotevalikoiman muutokset.

    Suomi tuskin saavuttaa enää sellaista kasvua, jossa tarvitaan lisää työvoiman tarjontaa.

    Niinpä hallituksen toimet kääntyvät siihen, että työvoiman tarjonnan lisääminen päätyy työttömyyden kasvuksi.

    Itse asiassa hallitus pyrkiikin työttömyyden kasvuun. Suomessa on omaksuttu Friedmanin oppi eli työttömys pitää pitää korkealla tasolla, jotta yritysten ei tarvitse kilpailla työvoimasta..

    Niinpä työttömyyttä ei ole tarkoituskaan alentaaa vaan päinvastoin kasvattaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2013 kello 17:47

    Ei ole. Kyllä t6yön kysyntä yleensä asettuu johonkin suhteeseen työn tarjonnan kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juho Laatu kirjoitti 17.9.2013 kello 16:56

    Pienipalkkaisen työn ja korkeiden asumiskustannusten muodostama ongelma on pysyvä eikä rajoitu vain aikaan työttömyysjakson jälkeen.

    Huonotuottoisessa työssä on erityisesti kaupungeissa vaikea löytää sellaista palkkatasoa, jolla tulee kunnolla toimeen ja jolla toisaalta palkkaaminen on työnantajan silmissä kannattavaa.

    Rakenteellisen työttömyyden perusongelma on, että matalapalkkaisesta työstä jää käteen liian vähän rahaa. Merkittävä syy tähän on asumisen kalleus kasvavilla kaupunkiseuduilla. Päätetyt uudistukset parantavat tilannetta, mutta vielä jää parannettavaa.

    Onko vihreiden tavoite siis se, että valtio tukisi matalapalkka-alojen siirtymistä valtakunnan kalleimmille asuinpaikoille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  4. Liian vanha kirjoitti 17.9.2013 kello 16:57

    Soininvaara suree myös pienipalkkaisten töiden puutetta.

    Sitäkin syö hallituksenoma toiminta .

    1. Opiskelijoilla on oikeus ansaita opintotukien päälle metkittävä summa rahaa ja niinpä opiskelijat syövät kouluttamattomien työntekijöiden töitä

    2. Oppilaitokset ja työkkärit tarjoavat ilmaista ja/tai palkkatuettua työvoimaa. Näistä vain osa luetaan työllisiksi.
    Suurin osa tekee työt ilman työsuhdetta ja näin työllisyysaste jää alhaiseksi

    Lopputulema on, että hallitus tahallaan, omilla toimillaan syö leivän matalatuottoisen ja huonosti koulutetun työvoiman suusta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  5. Juho Laatu kirjoitti 17.9.2013 kello 17:04

    Miten on mahdollista, että Suomi, jolla on runsaat uusiutuvat energiavarat, on Keski-Euroopan maita selvästi passiivisempi uusiutuvan energian hyödyntäjänä sähköntuotannossa. Miten Suomi voi olla häntäpäässä puurakentamisessa? Miten on mahdollista, ettei harvaan asutussa Suomessa löydy paikkoja tuulipuistoille, kun niitä löytyy paljon tiheämmin asutuista maista? Ja miksi meillä valtio on muihin maihin verrattuna niin pidättyväinen tukemaan teknologian kehitystä, joka tähtää uusiutuvan energian käyttöön?

    Miksi Suomen luonto pitäisi valjastaa sataprosenttisesti kulutuskysynnän kasvattamiseen? Vihreiltä toivoisin ensisijassa fossiilisten kulutuksen vähentämistä vaativia kannanottoja, en vain uusiutuvien kulutuksen maksimoimiseen tähtääviä kannanottoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  6. Juho Laatu kirjoitti 17.9.2013 kello 17:19

    Rakenneohjelman vaikein kohta on kuntien toiminnan tehostaminen parilla miljardilla eurolla muun muassa toimintaa kahlitsevia normeja karsimalla. Vaaditaan luovuutta ja ennakkoluulottomuutta löytää tapoja tehostaa kuntien toimintaa, jotta menoleikkaukset eivät näkyisi vain huononevina palveluina.

    Kunnilla on tietenkin vaikeuksia, kun halitus vähentää rahoitusta ja lisää esim. päivähoidon kysyntää. Ehkä olisi hyvä, jos vihreät tekisivät (kauniiden toiveiden sijaan) itse yhden luovan ehdotuksen, tai esittäisivät mallin, joka helpottaisi oleellisesti (pienten syrjäisten) kuntien tilannetta eikä vain vaikeuttaisi sitä.

    Näillä näytöillä epäilen vihreiden ennemminkin ajavan köyhien kuntien kurjistamista. Esimerkiksi kustannusten siirtäminen valtiolta kuntien maksettavaksi ajaa kuntataloutta tähän suuntaan (pois yhteisvastuusta kohti köyhien itsensä maksmia palveluita).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. Austrian kirjoitti 17.9.2013 kello 17:43

    Sijoituksia yksityiseen yritystoimintaan voisi edistää parhaiten niin että hyvätuloisille yksityishenkilöille jäisi tuloistaan enemmän käteen. Näin varallisuus kasvaisi ja sitä voisi investoida. Samoin voisi pistää verovapaaksi esimerkiksi 10 vuotta omistettujen listaamattomien yritysten osakkeiden myyntivoitot. Tuona aikana yritykseen jätetty omaisuus tekee tuottavaa työtä.

    Toinen hyvä uudistus olisi kassavirtapohjainen yritysverotus kun investoinnit voisi vähentää heti verotuksessa. Investointien rahoitus olisi paremmin silloin toteutettavissa tulorahoituksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Aaro Kiuru kirjoitti 17.9.2013 kello 18:22

    Ihan ekaksi. Oma taloustietämys on luonnontieteilijän tasolla.
    Silti OS.n ryhmäpuheenvuoro on hieno, olisiko ja olisipa kaikkien vihreiden näkemys. Puhe huomioi hienosti isojen kaupunkitaajamien asumis- ja työongelmia.

    Mukana olisi saanut olla oikeutettu “vaatimus” yhteiskuntavastuun ja reilun työilmapiirin edelleen kehittämisestä, esimerkkinä kasvava palkkahaitari. Sitä ei ao. vihreä ministeri ole juuri pystynyt muuttamaan edes valtionyhtiöissä. Reilu ilmapiiri olisi työmarkkinoilla todella tavoiteltava olotila.

    Miten on mahdollista, että Suomessa apinoidaan markkinatalouden johtajapalkkojen ja optioiden kv trendiä, kun omaperäisiä ratkaisuja olisi tarjolla, niistä on jopa esimerkkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2013 kello 20:24

    Kyllä tuo puheenvuoro oli koko ryhmän hyväksymä, koska se olisi ryhmäpuheenvuoro.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jari Mustonen kirjoitti 17.9.2013 kello 18:28

    http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2013/09/10/enemman-alya/

    Joskus kun tarkoitetaan hyvää saadaan aikaan pahaa, kun ei vedetty narusta ja katseltu, miten toinen pää seuraa mukana. Otetaan siitäkin esimerkki, eli sinänsä hyväksi tarkoitettu ajatus, että tuilla elävä saa tienata kolmesataa euroa kuussa ilman että menettää tukiansa. Tarkoituksena oli helpottaa tuensaajia palaamaan työelämään.

    Kun asiaa tarkastelee loogisesti ja miettii ihmisten motivaatiota, kävi päinvastoin. Kokopäiväiseen työntekoon palaamisen kynnystä nostettiin kolmellasadalla eurolla. Eli aikaisempaan verrattuna tuilla elävän pitää saada kolmesataa euroa kuussa enemmän palkkaa, jotta hän olisi motivoitunut ottamaan vastaan kokopäivätyötä.

    Kaipaisin tähän komenttia Soininvaaralta tai joltakin muulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2013 kello 20:23

    Ei se kokopäivätyön palkkavaade nouse kuin 150 eurolla. Tässä käy kuitenkin pienipalkkaisessa työssä niin, että nelipäiväinen viikko tuettuna sovbitellulla päivärahalla tuottaa paremmat tulot kuin viisipäiväinen viikko. Piätisi hyväksyä, että työmarkkinatuki voisi tukea pienipalkkaista työtyä silloinkin, kun se on kokoaikaista. Koko ongelman ydin on siinä, että pienet palkat eivät tuota juuri sen enempää kuin joutenolo. Minusta olisi oikeudenmukaisempaa samalla kun se on taloudellisesti tehokasta, että pienipalkkaista työtä tekevien nettoansiot vähän nousisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jyrki Patomäki kirjoitti 17.9.2013 kello 19:14

    Ymmärrän hyvin, että eduskunnassa pitää olla maltillinen eli saa esittää uutta vain varovasti vähän kerrallaan. Tämä koskee lamalääkkeitä ja mitä rakenneuudistuksilla tarkoitetaan. Blogikommenteissa lienee lupa radikaalimpaan, saanen etsiä perimmäisiä syitä vaikkei niihin ole totuttu eikä niistä siksi tykätä?

    Ei talouskasvu perimmältään johdu työnteosta. Talouden kasvu perustuu onnistuneisiin innovaatioihin, joiden ansiosta entisellä tai pienemmällä työmäärällä tuotetaan aikaisempaa enemmän tai parempaa. Kun tiede tekee uusia aluevaltauksia, tämä tuottaa mahdollisuuksia luoda innovaatioita eli parantaa tuotantotapoja ja työmenetelmiä sekä ottaa käyttöön uusia raaka-aineita ja energialähteitä. Investoinnit olisivat tärkeitä nimenomaan siksi, koska aina kun investoidaan, samalla otetaan käyttöön uutta tekniikkaa, uusia menetelmiä ja uutta ajattelua. Siinähän on talouskasvun käyttövoima.

    Tarvitaan kuitenkin resursseja, jotta voidaan tehdä uusia keksintöjä ja sitten soveltaa niitä tuotantoa lisääviksi innovaatioiksi. Vaikka talouskasvu olisi kuinka hurjaa tahansa, syntyvät ylimääräiset resurssit ihminen pystyy siitä huolimatta kohdentamaan niin, että uusiin innovaatioihin jää aina vain vähemmän rahaa ja muita edellytyksiä. Nyt on meneillään juuri sellainen tilanne, että talouskasvun tuotosta liian suuri osa on jo pitkään käytetty muuhun kuin uuden talouskasvun luomiseen. Bisnesmaailma syyttää korkeita palkkoja ja kansa johtajien huikeita palkkoja ja bonuksia, mutta ongelmien takana ovat myös yritysten tuottoihin nähden ylisuuret omistajakustannukset kuten osingot.

    Finanssikriisi ei ollut nykylaman syy. Se kuitenkin johti lamaan, koska yleisesti seurasi, että tappiota tuottavia yrityksiä ja ennen kaikkea niiden vanhoja toimintatapoja tultiin tukeneeksi elvytysrahalla; tukien turvin oli mahdollista pysyä entisessä eikä tarvinnut etsiä uutta. Sama on toistumassa, sillä en jaksa uskoa, että mikään taho yritysten ulkopuolelta kykenee kilpailukykyisiin yritysehdotuksiin (esim. Clean Tech, energia-ala). Joskus aiemmin toimineet mallit ohjaavat ajattelua ja pitävät sen vanhakantaisena. Siksi ylhäältä annetut elinkeino-ohjelmat eivät saisi ohjata yritysten rahoitusta, vääristää kilpailua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  13. Austrian kirjoitti 17.9.2013 kello 19:29

    Suomessa on se ongelma että yksityisestä varallisuudesta niin suuri osuus on kiinni asunnoissa. Toisaalta syynkin huomaa palkkapäivän jälkeen kun korot, vastikkeet, sähkö ja lainanlyhennys on hoidettu… 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. Lauri Kumpulainen kirjoitti 17.9.2013 kello 20:20

    Muuten hyvä puhe, mutta Lapin rautatiet jäivät siitä puuttumaan 😉

    Ne pitäisi rakentaa valmiiksi. Kolarista käsivarren kautta norjaan ja Kemijärveltä Nellimiin.

    Markkinoilta saatava raha on nyt halpaa ja työvoimaa on runsaasti vapaana.

    Mikä tässä on ongelmana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. KariAK kirjoitti 17.9.2013 kello 20:26

    Herra Keynes vastasi niille ekonomisteille, jotka uskoivat talouden tasapainottuvan aina lopulta, että näin varmasti käykin, mutta ekonomistit päästävät itsensä aivan liian helpolla, jos sanovat, että meri tyyntyy myrskyn jälkeen kuitenkin lopulta. Pitkällä aikavälillä me olemme kaikki kuolleita.

    Hän taisi sanoa myös, että talouden on mahdollista myös jäädä myös huonoon tasapainoon, jossa on pysyvää työttömyyttä. Työvoiman tarjonnan lisääminen ei paranna työllisyyttä, ellei kokonaiskysyntä vastaavasti kasva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  16. Austrian kirjoitti 17.9.2013 kello 20:51

    Mutta muista Osmo että ihmisen pitää tulla toimeen oman työnsä palkalla…:)

    On moraalisesti närkästyttävää että joku saisi tai tarvitsisi muiden tukea palkkansa lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.9.2013 kello 22:06

    Austrian
    Oletko siis sitä mieltä, että jos on töissä, ei pidä nostaa lapsilisiä eikä asumistukea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. TL kirjoitti 17.9.2013 kello 21:35

    Clean Tech voisi olla vielä paljon nykyistäkin suurempi vientiala, mutta ei sitä vielä ole. On vaikea myydä puhtaan energian sovelluksia maailmalle, ellei voi näyttää, että ne menevät kaupaksi kotimaassa.

    Tampereen Tarastenjärvelle oli juuri tarjolla kaasutuslaitos: “Uuden teknologian on arvioitu olevan paitsi ympäristöystävällisempi, myös tutkimuksellisesti kiinnostava, Tampereen ja Suomen cleantech-edelläkävijyyttä ja alan vientiä tukeva valinta.”

    Mutta Tampereen Vihreä(t) äänestivät Kummolan kanssa perinteisen arinapolton puolesta? Kun on edullisempaa polttaa jätteet lajittelematta ja saa halvemman laitoksen?

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194832005174/artikkeli/nyt+ratkesi+talla+tekniikalla+tarastenjarven+uusi+jatteenpolttolaitos+toteutetaan.html

    Juhlapuheissa toitotetaan cleantechiä, ja kun sitten olisi tulossa malliesimerkki paraatipaikalle niin onkin Matti kukkarossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  19. Anonymous kirjoitti 17.9.2013 kello 22:51

    Osmo Soininvaara:
    Ei ole. Kyllä t6yön kysyntä yleensä asettuu johonkin suhteeseen työn tarjonnan kanssa.

    Ensimmäinen taloudellinen perustehtävä on aikaansaada työn tarjonnan ja työn kysynnän tasapaino. Osmo Soinivaara on oikeassa siinä, että tarjonnan on vastattava kysyntään.

    Harva tietää, että Finnveran toimintalogiikka on hyvin raskasta yrittäjille. Finnveran yleisin rahoitusmuoto on laina, jonka korko liikkuu 8%:n paikkeilla ja lainan takaisinmaksu alkaa melkein heti. Tähän on saatava korjaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. max kirjoitti 17.9.2013 kello 23:13

    Austrian:
    Suomessa on se ongelma että yksityisestä varallisuudesta niin suuri osuus on kiinni asunnoissa.

    Erään tutkimuksen mukaan asunnon “haitta” epäedullisen sijoitusallokaation vuoksi on noin 2-25 %. Tämä pätee varmasti nuoriin perheisiin joiden sijoitusallokaatio tulisi olla tyystin päinvastoin riskipainoitteisempi. Muistakaa se nyrkkisääntö sata – ikä = pörssisalkun paino %. Tämä pätee varmasti kasvukeskuksiin joissa asuntojen hinnat ovat korkeita.

    Suomen strategian tulisi olla: kaikki kynnelle kykenevät jotka vain löytävät edes jotain mielekästä tekemistä syrjäseuduilla ja pikkukaupungeissa kannattaa niin tehdä?

    Kallis asuminen ja ns. kasvukeskukset ovat ensisijaisesti tapa estää kansalaisia sijoittamasta tuotantoon ja ns. passiviseen kassavirtaan :). Voihan niille jotakin muutakin ideaa mainostaa mutta se on toinen (se virallinen) tarina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Raimo K kirjoitti 17.9.2013 kello 23:20

    Aaro Kiuru:
    ‘snip’
    Mukana olisi saanut olla oikeutettu “vaatimus” yhteiskuntavastuun ja reilun työilmapiirin edelleen kehittämisestä, esimerkkinä kasvava palkkahaitari. Sitä ei ao. vihreä ministeri ole juuri pystynyt muuttamaan edes valtionyhtiöissä.Reilu ilmapiiri olisi työmarkkinoilla todella tavoiteltava olotila.
    ‘snip’

    Yhteiskuntavastuu ja reilu työilmapiiri? Hyviä asioita, mutta kyseessä oli ryhmäpuheenvuoro, ei satutunti.

    Kepu esittää yhteiskuntasopimusta, mutta ketkä olisivat sopijaosapuolet? Malttia vaaditaan, mutta työnantajapuoli ei ikinä sovi työpaikkojen lisäämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Viherinssi kirjoitti 18.9.2013 kello 0:00

    Toimet työn tarjonnan parantamiseksi eivät auta, ellei ole työn kysyntää. Hiipuvien alojen tilalle pitäisi saada kehitetyksi nopeasti uusia. Clean Tech voisi olla vielä paljon nykyistäkin suurempi vientiala, mutta ei sitä vielä ole. On vaikea myydä puhtaan energian sovelluksia maailmalle, ellei voi näyttää, että ne menevät kaupaksi kotimaassa.

    Miten on mahdollista, että Suomi, jolla on runsaat uusiutuvat energiavarat, on Keski-Euroopan maita selvästi passiivisempi uusiutuvan energian hyödyntäjänä sähköntuotannossa.

    Voisiko tätä jotenkin kääntää niin, että insinöörikin ymmärtäisi, mitä se tarkoittaa. Riisuin korulauseet pois, eikä käteen jäänyt oikeasti mitään.

    = = =

    Tämä on vähän vanha tilasto (saa tuoda uudemman, jos löytää), ja esimerkiksi Saksa on petrannut tuuli- ja aurinkovoimaa tämän jälkeen huomattavastikin, mutta kuva 8 näyttää vähän tilannetta.

    Suuria määriä uusiutuvia per capita tai suhteessa sähkönkulutukseen tuottavat maat ovat hyvinkin vesivoimavaltaisia. Mäkisiä jokia on vaikea tuoda tänne, mutta jos niiden vaikutus siivotaan pois, Suomi on ihan kärkikahinoissa.

    Tilanne muuttuu vielä enemmän Suomelle eduksi, jos ei tarkastella pelkästään sähköntuotantoa, vaan katsotaan koko primäärienergian osuutta. Meidän edellämme ovat Ruotsi ja Norja, mutta jos näistä siivotaan pois vesivoima, niin Suomi on Euroopan eniten uusiutuvia energiaksi käyttävä maa. (Poislukien Islanti, jossa joet virtaavat kuumilta mäiltä.)

    Ja mitä ovat ne CleanTech-asiat, jotka eivät mene kaupaksi kotimaassa? Jos tässäkin viitataan tuulivoimaan, niin sillä kipolla on vähän ahdasta. Sama muuten koskee aurinkovoimaa. Meillä ei ole kumpaankaan mitään erityistä kilpailuetua, ja alat ovat rakenteiltaan yhtä terveitä kuin telakkateollisuus eläessään suoralla tai epäsuoralla subventiolla.

    Jos haluamme lisää tuulivoimaa tai aurinkovoimaa, kannattaa ostaa voimalat sieltä, mistä ne halvimmilla elinkaarikustannuksilla saa. Silloin pääsee hyödyntämään muiden valtioiden tukia.

    Biopolttoaineiden osalta meillä on jo ihan toisenlainen kilpailuasetelma oman vankan osaamisen ja luonnonvarojen kautta. Jos tätä halutaan tukea lisää, niin uskon Nesteen, UPM:n ja StoraEnson hyvinkin mielellään keskustelevan aiheesta valtiovallan kanssa, kunhan saavat ensin jäsentenväliset hoidettua.

    Ongelma tuossakin on se, että pääosin koko teollisuudenhaara elää subventiolla. Ei kukaan tee biojalostamoa pelkästään omilla rahoillaan. Kyllä siihen tarvitaan jonkun muun rahaa ihan lahjana mukaan.

    Suomalainen teollisuus on monella alalla maailman huippua ympäristöasioissa. Moni suomalainen firma elää myymällä säästävää teknologiaa, puhdistusteknologiaa, ympräistönmittausteknologiaa ja biopolttoaineisiin liittyvää teknologiaa ihan kannattavastikin. Aloitetaan vaikka Metsosta, Outotecista, Neste Oilista ja Wärtsilästä.

    = = =

    Minustakin olisi kiva viedä “puhtaan energian sovelluksia” maailmalle. Tulee vain sellainen tunne, että tässä mennään ihan mutupohjalta: “sellainen joku uusiutuvan energian osaamiskeskusjuttu olisi tosi kiva, siitä saisi sekä rahaa että hyvää karmaa”. Hankala strategia siitä, että tuon on lausunut ääneen moni muukin maa, mukaanlukien kaikki Pohjoismaat ja Saksa.

    Minulla olisi toinen strategia: Ruvetaan ajamaan apinan raivolla maailmalla CO2-rajoja alas, rakennetaan itse lisää ydinvoimaa ja yritetään saada puuvillan käytölle täyskielto. Yritetään kieltää myös öljypohjaisten tuotteiden käyttäminen elintarvikepakkauksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.9.2013 kello 9:13

    Suomen korkea uusitutuvien osuus selittyy sillä, että kun sellutehtaaseden syötetään puuta ja ulos tulee sellua, jotenkin onnistutaan laskemaan, että tässä prosessissa syntyi uusiutuvaa energiaa, joka tosin sitoutui siihen selluun. Ydinvoimaloiden osalta sähköntuotannoksi ei lueta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Viherinssi kirjoitti 18.9.2013 kello 0:05

    Jyrki Patomäki: Sama on toistumassa, sillä en jaksa uskoa, että mikään taho yritysten ulkopuolelta kykenee kilpailukykyisiin yritysehdotuksiin (esim. Clean Tech, energia-ala).

    Onko sillä väliä, että ehdotukset tulevat yritysten sisältä? Tai että ehdottajat menevät sitten yritysten palvelukseen ja ehdottelevat asioita siellä? Erityisesti energia-ala on pääsääntöisesti äärimmäisen pääomavaltaista, jolloin start-up ei voimaloita valmista.

    Se voi olla ongelma, että yritykset eivät nyt uskalla hyödyntää hyviä ideoita. Se on vielä isompi ongelma, jos niiden hyödyntäminen jää rahoituksen puutteessa tekemättä. Tässä voisi valtiovallallakin olla rooli.

    Teknologisten innovaatioiden lisäksi saattaisi olla aihetta pohtia vähän aikaa myös organisaatioinnovaatioita. Olisiko Suomi tehokkaampi, jos meillä olisi parempia johtamis- ja työntekijätaitoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. Austrian kirjoitti 18.9.2013 kello 6:07

    Minä en ole sitä mieltä, mutta palkan ja tukien yhdistämiselle löytyy paljon vastustajia.

    Yleisin argumentti on että Suomeen ei haluta matalapalkkaista ihmisryhmää joka ei selviä palkallaan. Jostain syystä tukien saaminen ilman muita velvoitteita on ok…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  26. Austrian kirjoitti 18.9.2013 kello 6:45

    TL,

    Vihreät voisivat kerätä kolehdin tuollaisen innovatiivisen mutta vielä kalliimman vaihtoehdon toteutuksen puolesta. Siinä sitä olisi CleanTechiä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. Evert The NeverRest kirjoitti 18.9.2013 kello 9:33

    Olin jälleen parturissa. Parturibarometri kertoo, että hän lyö sakset naulaan. Hän myy vaimonsa kanssa talonsa. He kiittävät ja muuttavat ulkomaille.

    Miksi? Siksi, että ALV on 24 % ja joka neljäs asiakas on verokarhu.

    Erikoiskauppoja onko enää jäljellä lainkaan. Asiakkaat ovat menneet nettiin ja ostavat ulkomailta.

    Suomessa on erittäin vakava kysyntälama. Oli virhe nostaa autoveroa ja arvonlisäveroa maassa, jonka asukkaiden ostovoima on Euroopan kriimaiden tasolla.

    Laskemalla ALV 20 prosenttiin tilanne korjaantuisi. Se olisi suhteellisen halpa, mutta voimakas ja uskoa luova piristysruiske kansantalouteen. Valtio varmasti saisi enemmän suoraa ja “dynaamista” hyötyä kuin yhteisöveron alennuksista ym. vastaavista harvojen herkuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  28. ij kirjoitti 18.9.2013 kello 9:51

    Osmo Soininvaara:
    Suomen korkea uusitutuvien osuus selittyy sillä, että kun sellutehtaaseden syötetään puuta ja ulos tulee sellua, jotenkin onnistutaan laskemaan, että tässä prosessissa syntyi uusiutuvaa energiaa, joka tosin sitoutui siihen selluun. Ydinvoimaloiden osalta sähköntuotannoksi ei lueta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa.

    Lisäksi sellutehtaat ovat perinteisesti lämmittäneet joitakin kaupunkeja ja tehdasyhdyskuntia.

    Vaihtoehto olisi toki, että prosessienergia tulisi sähköverkosta, kuten on laitaa kuumahierteen valmistuksen kohdalla. Tällöin puuta ei prosessoida sen omalla (uusiutuvalla) energialla vaan ulkopuolelta tulevalla. Kyllä sellutehtaan mustalipeän poltto on siten syytäkin laskea uusiutuvan energian käytöksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  29. hupsis kirjoitti 18.9.2013 kello 9:56

    En tiedä mitä se energia/cleantech osuus tarkalleen tarkoitti, mutta toivottavasti siinä ei esitetty toiveita alkaa rakentamaan Saksan kaltaista energiatukiaiskatastrofia.

    Malttakaa nyt edes muutama vuosi niin näette kuinka siinä oikeasti käy.

    Cleantech on muutenkin aika hupaisa uudelleeen brändäys, mutta menköön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. Risto kirjoitti 18.9.2013 kello 9:59

    Osmo Soininvaara:
    Suomen korkea uusitutuvien osuus selittyy sillä, että kun sellutehtaaseden syötetään puuta ja ulos tulee sellua, jotenkin onnistutaan laskemaan, että tässä prosessissa syntyi uusiutuvaa energiaa, joka tosin sitoutui siihen selluun. Ydinvoimaloiden osalta sähköntuotannoksi ei lueta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa.

    En tiedä miten muutenkaan sitten järkevästi vertailisi mekaanista massantuotantoa (miltei koko puuaines jauhetaan kuiduksi kuluttaen hurjasti ulkopuolista energia) ja kemiallista prosessia (joissa noin puolet välillä liuotetusta puusta poltetaan tuottaen enemmän energiaa kuin prosessi tarvitsee), kuin laskemalla kummankin prosessin bruttomääräiset energian kulutuksen ja tuotannon (tuotanto mekaanisessa 0). Lasketaan se tuotetuksi ydinsähköksi sekin osuus, millä Teollisuuden Voiman osakas tuottaa paperia tai muuta fyysistä loppuhyödykettä.

    Toki on hyvä tiedostaa, mitä tämä suomalainen uusiutuva energia on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.9.2013 kello 11:10

    En tiedä miten muutenkaan sitten järkevästi vertailisi mekaanista massantuotantoa (miltei koko puuaines jauhetaan kuiduksi kuluttaen hurjasti ulkopuolista energia) ja kemiallista prosessia (joissa noin puolet välillä liuotetusta puusta poltetaan tuottaen enemmän energiaa kuin prosessi tarvitsee), kuin laskemalla kummankin prosessin bruttomääräiset energian kulutuksen ja tuotannon (tuotanto mekaanisessa 0).

    Jotta tehtäisiin asiasta monimutkaisempi todettakoon, että mikäli tavoitteena on saada aikaa mahdollisimman pienestä puumäärästä ilman ulkopuolista energiaa tietty pinta-alamäärä paperia, ei kannata keittää sellua vaan kannattaa jakaa puupino kahteen osaan, toinen hiertää mekaanisesti ja toisesta tuottaa sähköä tähän hiertämiseen. Vaikka sellun keitto on energian suhteen yliomavarainen, se haaskaa paljon puuta ja sitä kautta energiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Austrian kirjoitti 18.9.2013 kello 10:03

    Osmo,

    eikös silloin voi suoraan olettaa että teollisuus ei kuluta energiaa jos se tuottaa sen itse itselleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Tapio kirjoitti 18.9.2013 kello 10:13

    Osmo Soininvaara: Suomen korkea uusitutuvien osuus selittyy sillä, että kun sellutehtaaseden syötetään puuta ja ulos tulee sellua, jotenkin onnistutaan laskemaan, että tässä prosessissa syntyi uusiutuvaa energiaa, joka tosin sitoutui siihen selluun.

    Ei se sitoudu selluun, vaan mustalipeän regeneroinnissa syntyvä lämpöenergia on myytävissä eteenpäin tai muutettavissa sähköksi.

    Useat alan tehtaat ovat sellu-paperitehdas integraatteja, joissa sellunkeitosta saatu energia kulutetaan paperin valmistuksessa (eikä edes riitä). Eli energia sitoutuu paperiin, ei selluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Syltty kirjoitti 18.9.2013 kello 11:49

    Jos se se sellunkeitosta syntyvä lämpö ohjattaisiinkin kaukolämpöverkkoon ja lämmitettäisiin itse prosessia hiilellä, niin syntyisi uusiutuvaa kaukolampöä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Syltty kirjoitti 18.9.2013 kello 11:53

    Osmo Soininvaara:mikäli tavoitteena on saada aikaa mahdollisimman pienestä puumäärästä ilman ulkopuolista energiaa tietty pinta-alamäärä paperia,

    Jos haluttaisiin tuottaa tietystä puumäärästä maksimaalinen määrä energiaa, sen käyttö rakennusaineena pitäisi kieltää.

    Mitähän järkeä tässä mahtaisikaan olla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Liian vanha kirjoitti 18.9.2013 kello 12:28

    Osmo Soininvaara:
    Ei ole. Kyllä t6yön kysyntä yleensä asettuu johonkin suhteeseen työn tarjonnan kanssa.

    Nimenomaan johonkin suhteeseen, ei siis mihinkään kovin tarkkaan lukuun.

    Kun hajonta työttömyydessä on EU-alueella on jotain 5 % -30. Ja työllisyysasteet jotain 50 %-80%

    Ei näin suurista hajoinnoista voi sanoa, mikä se optimaalinen sihde on.

    Vartiainen totesikin , että ns luonnollinen työttömyystaso on arvausta
    Tuntuu oudolta, että maata johdetaan arvaamalla

    Tai paremminkin Friedmanin oppien mukaan: työvoimasta ei saa syntyä kilpailua, työttömyys on pidettävä korkalla tasolla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. lurkki kirjoitti 18.9.2013 kello 12:40

    ‘Onko vihreiden tavoite siis se, että valtio tukisi matalapalkka-alojen siirtymistä valtakunnan kalleimmille asuinpaikoille?’ (Juho Laatu)
    Esim. palvelualalla on paljon töitä, jotka on pakko tehdä ihan fyysisesti siellä, missä on palveltaviakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  38. Raimo K kirjoitti 18.9.2013 kello 13:56

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Kun hajonta työttömyydessä on EU-alueella on jotain 5 % -30.
    ‘snip’

    Siis missä on työttömyys -30 (ja miten sa mitataan)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Raimo K kirjoitti 18.9.2013 kello 14:01

    max:
    Erään tutkimuksen mukaan asunnon “haitta” epäedullisen sijoitusallokaation vuoksi on noin 2-25 %.
    ‘snip’

    Mielenkiintoista! Ja jotkut muuten suht.koht. järkevät ovat sitä mieltä, että tätä pitäisi vielä verottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. Syltty kirjoitti 18.9.2013 kello 14:10

    Liian vanha:Tai paremminkin Friedmanin oppien mukaan: työvoimasta ei saa syntyä kilpailua, työttömyys on pidettävä korkalla tasolla

    On kyllä ihan täyttä roskapuhetta väittää Friedmanin väittäneen jotain tuollaista. Mies kumminkin kannatti negatiivista tuloveroa jolla saataisiin täydellinen työttömyys minimoitua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  41. z kirjoitti 18.9.2013 kello 14:35

    Jos it-alalta saisi paljon pienempipalkkaisia henkilöitä potkuja, tämä näkyisi tilastoissa it-alan palkkojen kasvuna. Tämä puolestaan näkyisi suurenevana erona miesten ja naisten palkoissa. STM:n “puhutaan palkoista”-kampanjan mukaan tämä tulisi korvata naisille palkankortuksilla. Miesten potkut tulisi siis korvata naisten palkankorotuksina.

    Punavihreä matikka on mahtavaa. Suomi kuppaa kyllä miehiä linssiin kympillä. Jatkuvasti rummutetaan naisten “pienistä palkoista”, mutta missään ei miesten irtisanomisista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  42. Juho Laatu kirjoitti 18.9.2013 kello 14:36

    lurkki:
    ‘Onko vihreiden tavoite siis se, että valtio tukisi matalapalkka-alojen siirtymistä valtakunnan kalleimmille asuinpaikoille?’ (Juho Laatu)
    Esim. palvelualalla on paljon töitä, jotka on pakko tehdä ihan fyysisesti siellä, missä on palveltaviakin.

    Normaalissa markkinataloudessa markkinavoimat vaikuttavat hintatasoon. Jos Helsingin rikkaat tarvitsevat siivoojia tai kaupan kassoja, markkinatalouden mukaisia ratkaisuja ovat esim. 1) maksetaan siivoojille Helsingissä korkeampaa palkkaa, jotta heillä on varaa asua Helsingissä. 2) maksetaan vain hieman korkeampaa palkkaa, jotte he voivat ja viitsivät tulla töihin julkisilla kehyskunnista, 3) jos nuo edelliset keinot eivät auta, asuntojen hintataso putoa sellaiselle tasolle, että myös (kaupungille välttämättömillä) siivoojilla on varaa asua Helsingissä, 4) palveluita kaipaavat (mutta korkeampia palveluiden hintoja välttelevät) helsinkiläiset muuttavat sellaisille seuduille, joilla paleluita on varaa tarjota (tämäkin laskee asuntojen hintoja).

    Pointti oli siis siinä, että ehdotettu keino ongelman ratkaisuun näytti olevan tukiaisten maksaminen Helsinkiin. Tämä ei ole markkinatalouden mukainen keino. Tuollainen tuki menee myös helposti asuntojen hintoihin (ja liian kalliiden asuntojen ongelma palaa). Samalla logiikalla pitäisi kai maksaa tukiaisia myös Korvatunturilla, liian kaukana työpaikoista kalliisti asuville jne. jne.

    Palveluita siis tarvitaan Helsingissä, mutta asuntojen ja palkkojen tason pitäisi määräytyä markkinoilla, ei vääristettynä valtion tukiaisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  43. Liian vanha kirjoitti 18.9.2013 kello 17:42

    Raimo K: Siis missä on työttömyys -30 (ja miten samitataan)?

    Eurostat julkaisee tilastoja, jotka ovat periaatteessa vertailukelkpoisia

    Viittaus ” jotain 30 %” viittaa suuruusluokkaan ja allaolevasta linkistä voit tarkistaa asian. Kreikan ja Espanjan työttömyysasteet ovat 27,9. ja 26,3.

    Usemmille tuo tarkkuus riittää kertomaan suuruusluokan, pilkun viilaja taas tuijottaa tuhannesosia

    Olen taas kalastelemassa pohjoisessa ja tabletilla , kännykällä ja hitaalla yhteydellä ei kaikkea viitsi tarkistaa
    http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/table.do?tab=table&language=en&pcode=teilm020&tableSelection=1&plugin=1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Liian vanha kirjoitti 18.9.2013 kello 17:53

    Syltty: On kyllä ihan täyttä roskapuhetta väittää Friedmanin väittäneen jotain tuollaista. Mies kumminkin kannatti negatiivista tuloveroa jolla saataisiin täydellinen työttömyys minimoitua.

    Friedmanin idea tässä oli se, että yritysten palkkakuluja saadaan siirrettyä yhteiskunnan maksettavaksi.

    Friedman on monella tavalla ristiritainen, mutta hänen oppejaan seurataan nykymaaimassa.

    Yksi hyvä esimerkki, miten talousasiantuntijan sekaantuminen aiheuttaa julmia seurauksia. Friedman toimi Chilessä Pinochetin halituksen nuvonantajana ja mm rakennussääntely lopetettiin? Seuraukset näkyivät ja näkyvät edelleen maanjäristysten yhteydessä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Jyrki Patomäki kirjoitti 18.9.2013 kello 18:16

    Selvennystä sellun keittoon, vaikken olekaan alan ihmisiä:
    Kemikaalien avulla erotellaan ainakin koivusta selluloosakuidut sellun tekoa varten. Puusta jää jäljelle kemikaalipitoinen ligniini ja hemiselluloosa sekä ns. nollakuidut, jota seosta kutsutaan mustalipeäksi ja joka kuorijätteen kanssa poltetaan. Näin valmistetaan parisataa asteista höyryä, jota tarvitaan tehtaan prosesseissa. Kun höyry sen jälkeen on jäähtynyt sata-asteiseksi, se voidaan vielä hyödyntää kaukolämpönä. Käsittääkseni mustalipeän poltolla valmistetun höyryn avulla valmistetaan myös sähköä niin, että tehdas voi sähkön osalta olla omavarainen ja syöttää sähköä vielä valtakunnan verkkoon (kovina pakkaskausina se on hetkittäin kannattavampaa kuin sellukeitto, joka siksi jopa pysäytetään).
    Ekologisesti ihanteellinen systeemi, mutta Heinolassa siihen liittyisi kaukolämmön putkiston omistajan monopoliaseman tuomaa ainakin korkeaksi väitetty lämmön hinta.
    Kuitenkin sähkösyöppö kuumahierre havupuilla on metsäfirmoille kilpailukykyisempi, kiitos harjoitetun sähköpolitiikan. Miten saataisiin kannattavuus arvioitavaksi koko yhdyskunnan eikä vain tehtaan kannalta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. Tapio kirjoitti 18.9.2013 kello 18:18

    Juho Laatu: Palveluita siis tarvitaan Helsingissä, mutta asuntojen ja palkkojen tason pitäisi määräytyä markkinoilla, ei vääristettynä valtion tukiaisilla.

    Aivan oikein, sillä tuet valuvat osin vuokriin, osin työn- ja muihin hintoihin.

    Valitettavasti vain markkinaehtoisuus on Suomessa ollut pelkkää teoriaa viimeiset 50 vuotta.

    Oleellisempaa on yrittää löytää pienimmän harmin keino sille, että työtä kannattasi teettää ja tehdä. Hyvä, että Vihreät edes yrittävät tehdä jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  47. åke kirjoitti 18.9.2013 kello 19:31

    Osmo Soininvaara:
    Suomen korkea uusitutuvien osuus selittyy sillä, että kun sellutehtaaseden syötetään puuta ja ulos tulee sellua, jotenkin onnistutaan laskemaan, että tässä prosessissa syntyi uusiutuvaa energiaa, joka tosin sitoutui siihen selluun. Ydinvoimaloiden osalta sähköntuotannoksi ei lueta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa.

    Joo tämä on tämä asia mikä aiheuttaa paljon tilastoharhaa uusiutuvien polttoaineiden käytöstä suomessa.

    Sellunkeitossa puun sisältämä ligniini ensin liuotetaan ja sitten poltetaan. Tämä on n. puolet raaka-aineena käytettävästä puusta. Siis kun sellutehtaalle ajaa 150 rekkaa päivässä niin puolet puusta menee polttoon. Tästä tehdas sitten valmistaa sähköä ja lämpöä lähinnä omaan tarpeeseen.

    Mutta ei tällä ole mitään tekemistä “uusiutuvan energian” kanssa siinä mielessä kuin julkisessa keskustelussa tarkoitetaan. Tilastoharha siis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  48. åke kirjoitti 18.9.2013 kello 19:33

    Ihan hyvä puhe Soininvaaralta.

    Erityisesti valtion osallistuminen teollisuuden markkinointiin ja tuotekehitykseen oli hyvä asia. Sitä tarvitaan pääomaköyhässä maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. lurkki kirjoitti 18.9.2013 kello 19:36

    @Juho Laatu, 18.09. kello 14:36
    Nyt ei puhuta normaalista markkinataloudesta, vaan Helsingin seudun asuntopolitiikasta.
    Markkinatalouden mukainen ratkaisu, jota et jostain syystä mainitse, olisi tuottaa lisää asuntoja, mutta siihen ei näköjään pystytä kykenemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. autodidakti kirjoitti 18.9.2013 kello 19:44

    Osmo Soininvaara:
    Suomen korkea uusitutuvien osuus selittyy sillä, että kun sellutehtaaseden syötetään puuta ja ulos tulee sellua, jotenkin onnistutaan laskemaan, että tässä prosessissa syntyi uusiutuvaa energiaa, joka tosin sitoutui siihen selluun. Ydinvoimaloiden osalta sähköntuotannoksi ei lueta sähköä, joka kuluu itse tuotantoprosessissa.

    Metson sivuilta löytyy Googlaamalla seuraavanlainen väite:

    “Sellun valmistusprosessi tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Sellutehdas tuottaakin energiaa oman tarpeensa lisäksi myös myytäväksi”

    Metson mukaan siis energiaa riittää myös myyntiin. Lasketaanko nyt itse käytetty energia sähkön tuotannoksi vai ei? Löytyykö jostain asiaan varmaa tietoa (jokin lähdeviite)?

    Metson sivuilla myös kerrotaan: “Sellun valmistusprosessissa käytetään puuta, kemikaaleja, pigmenttejä, täyteaineita ja vettä mahdollisimman säästeliäästi”

    Kuitenkin Wikipediasta löytyy mielenkintoinen väite: “Professori Johan Gullichsenin mukaan sellunkeiton biomassasta jäävän jäteliemen ylijäämä sähkön voisi kaksinkertaistaa, käyttäen parasta nykytekniikkaa ja kolminkertaistaa jäteliemen kaasutuksella. Gullichsenin mukaan poliittisten päätösten takia energia on Suomessa teollisuudelle halpaa eikä sellutehdas siksi ole käyttänyt läheskään kaikkia tehostamisen mahdollisuuksiaan”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. åke kirjoitti 18.9.2013 kello 22:49

    Osmo Soininvaara: Jotta tehtäisiin asiasta monimutkaisempi todettakoon, että mikäli tavoitteena on saada aikaa mahdollisimman pienestä puumäärästä ilman ulkopuolista energiaa tietty pinta-alamäärä paperia, ei kannata keittää sellua vaan kannattaa jakaa puupino kahteen osaan, toinen hiertää mekaanisesti ja toisesta tuottaa sähköä tähän hiertämiseen. Vaikka sellun keitto on energian suhteen yliomavarainen, se haaskaa paljon puuta ja sitä kautta energiaa.

    Vielä voi monimutkaistaa ja kysyä, että olisiko sittenkin parasta polttaa puun sijasta kierrätyspaperi ja käyttää siitä syntyvä energia paperin valmistukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  52. åke kirjoitti 18.9.2013 kello 23:03

    oho! Rekkoihin tais tulla ykkönen liikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Raimo K kirjoitti 18.9.2013 kello 23:08

    Liian vanha: Eurostat julkaisee tilastoja, jotka ovat periaatteessa vertailukelkpoisia

    Viittaus ” jotain 30 %” viittaa suuruusluokkaan ja allaolevasta linkistä voit tarkistaa asian. Kreikan ja Espanjan työttömyysasteet ovat 27,9. ja 26,3.

    Usemmille tuo tarkkuus riittää kertomaan suuruusluokan, pilkun viilaja taas tuijottaa tuhannesosia
    ‘snip’

    Väitit postauksessasi, että työttömyyden vaihteluväli ulottuu 5 prosentista -30 prosenttiin, siis miinustyöttömyyteen (“jotain 5% -30”). Ei ole kysymys tuhannesosista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. Juho Laatu kirjoitti 18.9.2013 kello 23:51

    lurkki:
    @Juho Laatu, 18.09. kello 14:36
    Nyt ei puhuta normaalista markkinataloudesta, vaan Helsingin seudun asuntopolitiikasta.

    Molemmista kai. Esitin oikeastaan toivomuksen, että (Helsingin ja valtakunnan) vihreät nojaisivat markkinatalouteen Helsingin asuntopolitiikkaa kehittäessään, eivätkä kerjäisi valtion tukiaisia.

    Markkinatalouden mukainen ratkaisu, jota et jostain syystä mainitse, olisi tuottaa lisää asuntoja, mutta siihen ei näköjään pystytä kykenemään.

    Lisärekentaminen on myös yksi tapa pyrkiä asuntojen hintojen pudottamiseen siivoojillekin sopivalle tasolle. Annetaan sille vaikkapa numero 5.

    Ei tuokaan tietenkään mitään tukiaisia oikeuta eikä tarvitse. Jos kaavoittajat haluavat kaavoittaa lisää rakennusoikeutta, rakentajia varmasti löytyy (sillä asuntojen hinnat ylittävät Helsingissä roimasti rakennuskustannukset).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Juho Laatu kirjoitti 18.9.2013 kello 23:57

    Tapio: Oleellisempaa on yrittää löytää pienimmän harmin keino sille, että työtä kannattasi teettää ja tehdä. Hyvä, että Vihreät edes yrittävät tehdä jotain.

    Vihreät ovat kyllä aktiivisia. Samoin taitavat olla useimmat muutkin puolueet.

    Kun vain olisi vielä joitain järkeviäkin ehdotuksia. Helsingin jo kuumana käyvän asuntotilanteen lisäkuumentaminen tukiaisilla ei tosiaan ehkä kuulu parhaimpien joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Evert The NeverRest kirjoitti 19.9.2013 kello 0:00

    1. “Työvoiman tarjonta lisää yritysten työpaikkoja.”

    Yritys: Jos yhden työntekijän hinnalla saadaan kaksi tai kolme, niin mikä ettei.

    2.”Teollisuustonttien kaavoittaminen kuntaan tuo kuntaan yrityksiä.”

    Yritys: Pelkkä tontti ei riitä, pitää saada myös valmis teollisuushalli ja verorasitus minimiin + kunta tarvittaessa luotottaa yritystä.

    3. “Kun lasketaan yrityksen voittojen verotusta saadaan lisää työpaikkoja.”

    Yritys: YES! Nyt kannattaa maksimoida voitto ja siihen päästään, kun irtisanotaan henkilökuntaa vimpan päälle vaikka maine menisi, sielu itkisi ja myynti kärsisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  57. Syltty kirjoitti 19.9.2013 kello 6:20

    autodidakti:Gullichsenin mukaan poliittisten päätösten takia energia on Suomessa teollisuudelle halpaa eikä sellutehdas siksi ole käyttänyt läheskään kaikkia tehostamisen mahdollisuuksiaan”.

    Tämä on taas tätä ajatusvammailua, jossa ei ymmärretä mitä eroa on parhaalla teknisella ja parhaalla teknis-taloduellisella ratkaisulla.

    Esimerkiksi kaikkien suomalaisten talojen energiankulutuksen voisi tiputtaa murto-osaan nykyisetä, jos jokainen yli vuoen vanha talo jyrättäisiin ja rakennettaisiin uudelleen passiivitaloksi.

    “Poliittisten päätösten takia yli vouden vanhoja taloja ei kannata räjäyttää ja rakentaa uusiksi, koska lämmitysenergia on suomessa halpaa ja rakentaminen kallista, eikä kansalaiset ole siksi käyttäneet kaikkia energiatehostamisen mahdollisuuksiaan”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  58. Risto kirjoitti 19.9.2013 kello 6:53

    åke:
    Mutta ei tällä ole mitään tekemistä “uusiutuvan energian” kanssa siinä mielessä kuin julkisessa keskustelussa tarkoitetaan. Tilastoharha siis.

    Onhan sitä lukuja erikseen vesi- tuuli- ja aurinkovoimasta, ken niitä haluaa. En ymmärrä miksi puun polttoa ei laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi, myös siinä tapauksessa, että siitä ei ole ensin jalostettu biodiseliä, pirtua tai jotain muuta vastaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  59. Risto kirjoitti 19.9.2013 kello 9:16

    Syltty: Tämä on taas tätä ajatusvammailua, jossa ei ymmärretä mitä eroa on parhaalla teknisella ja parhaalla teknis-taloduellisella ratkaisulla.

    Pitäisin todennäköisempänä, että hän on markkinoinut konsulttifirmansa paveluita ja/tai irrallinen lause antaa hieman väritetyn kuvan puheenvuorosta. En oikein jaksa uskoa, että J. Gullichsen (teknis-tieteellisten meriittiensä ohella Ahlströmin hallituksen puheenjohtaja) ei olisi jotain ymmärtänyt eurojen päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  60. lurkki kirjoitti 19.9.2013 kello 9:53

    ‘Ei tuokaan tietenkään mitään tukiaisia oikeuta eikä tarvitse. Jos kaavoittajat haluavat kaavoittaa lisää rakennusoikeutta, rakentajia varmasti löytyy’ (Juho Laatu)
    Kaikki tukiaiset menisivät suoraan korkeampiin hintoihin, että sikäli ei kiitos.
    En pidättele henkeäni odottaessani jotain parannusta tilanteeseen. Sekä kaavoitus että rakentaminen on täällä jokseenkin tehotonta, jos oletetaan, että on tarkoitus tuottaa asuntoja ihmisille. Jos oletetaan, että tarkoitus on maksimoida tuotto pitämällä tarjonta niukkana ja hinnat korkealla, niin sitten toiminta on erittäin tarkoituksenmukaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Raimo K kirjoitti 19.9.2013 kello 10:26

    Juho Laatu:
    ‘snip’
    Lisärakentaminen on myös yksi tapa pyrkiä asuntojen hintojen pudottamiseen siivoojillekin sopivalle tasolle. Annetaan sille vaikkapa numero 5.

    Ei tuokaan tietenkään mitään tukiaisia oikeuta eikä tarvitse. Jos kaavoittajat haluavat kaavoittaa lisää rakennusoikeutta, rakentajia varmasti löytyy (sillä asuntojen hinnat ylittävät Helsingissä roimasti rakennuskustannukset).

    Markkinatalouteen kuuluu myös hintojen pitäminen korkeana tarjontaa rajoittamalla.

    Miksi myydä halvalla ‘siivoojille’ kun voi myydä kalliilla ja vieläpä vähemmällä työllä! Mikäs numero sille annetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Tapio kirjoitti 19.9.2013 kello 10:40

    åke: Sellunkeitossa puun sisältämä ligniini ensin liuotetaan ja sitten poltetaan. Tämä on n. puolet raaka-aineena käytettävästä puusta. Siis kun sellutehtaalle ajaa 150 rekkaa päivässä niin puolet puusta menee polttoon. Tästä tehdas sitten valmistaa sähköä ja lämpöä lähinnä omaan tarpeeseen.

    Omaan tarpeeseen, jos vieressä on oma paperitehdas, saha tms. Jos ei ole, lämpö ja/tai sähkö myydään muualle.

    Jos ligniinille olisi kannattavampaa käyttöä kuin energiantuotanto, sitä ei poltettaisi. Tässä mielessä OS:n esittämä kahden pinon vertaus ei ole kovin hyvä. Kun puuta poltetaan, poltetaan myös selluloosa, jolla olisi muutakin käyttöä kuin energiantuotanto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  63. spottu kirjoitti 19.9.2013 kello 10:44

    Syltty: Tämä on taas tätä ajatusvammailua, jossa ei ymmärretä mitä eroa on parhaalla teknisella ja parhaalla teknis-taloduellisella ratkaisulla.

    Ei hätää, mustalipeän kaasutusteknologia on tukevasti ruotsalaisilla työn alla. Onneksi Gullichsenin kaltaiset rahasta mitään ymmärtämättömät propellipäät eivät enää pääse sotkemaan suomalaisen kemiallisen metsäteollisuuden vakiintuneita teknologioita ja toimintamalleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Juho Laatu kirjoitti 19.9.2013 kello 13:50

    Raimo K: Markkinatalouteen kuuluu myös hintojen pitäminen korkeana tarjontaa rajoittamalla.

    Miksi myydä halvalla ‘siivoojille’ kun voi myydä kalliilla ja vieläpä vähemmällä työllä! Mikäs numero sille annetaan?

    On tuokin yksi, ja itse asessa varsin lähellä nykytilaa oleva skenaario. Kuutonen kai olisi seuraava. Toisaalta tämä on aika lähellä kakkosta, jossa köyhemmät (mutta palvelijoiksi kaivatut) ohjataan vähän kauemmas asumaan.

    Ehkä pitäisi määritellä tavoitetila, jotta osaisimme sanoa, millainen sekanaario kannattaisi ottaa käyttöön.

    Tämä keskustelu erilaisista markkinatalouden mukaisista skenaarioista jättää tietenkin auki myös mahdollisuuden pelata muillakin ohjailumenetelmillä, kuten yhteisistä verovaroista otetuilla tukiaisilla. Helsinkiläisten siis kannattaa anoa avustuksia pääkaupunkiseudulle ainakin siinä mielessä, että tyhmä ei ole se, joka pyytää, vaan se, joka antaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Juho Laatu kirjoitti 19.9.2013 kello 18:00

    lurkki:
    ‘Ei tuokaan tietenkään mitään tukiaisia oikeuta eikä tarvitse. Jos kaavoittajat haluavat kaavoittaa lisää rakennusoikeutta, rakentajia varmasti löytyy’ (Juho Laatu)
    Kaikki tukiaiset menisivät suoraan korkeampiin hintoihin, että sikäli ei kiitos.

    Tukiaisia ei tosiaan kaivata. Kaavoituksessa Helsinki voi vapaasti tähdätä joko kaupungin maksimaaliseen tiivistämiseen tai nykyisellä väljyystasolla pitämiseen.

    En pidättele henkeäni odottaessani jotain parannusta tilanteeseen. Sekä kaavoitus että rakentaminen on täällä jokseenkin tehotonta, jos oletetaan, että on tarkoitus tuottaa asuntoja ihmisille. Jos oletetaan, että tarkoitus on maksimoida tuotto pitämällä tarjonta niukkana ja hinnat korkealla, niin sitten toiminta on erittäin tarkoituksenmukaista.

    En tunne Helsingin tilanneta niin hyvin, että tietäisin kykenevätkö rakentajat vaikuttamaan kaupungin politiikkaan voittojensa maksimoimiseksi. Poliitikot myös alentavat voittoja esim. määrittelemällä asuntokoot, autopaikkojen määrän yms. haluamikseen. Oletan että suuri työpaikkojen määrä suhteessa asuntojen määrään nostaa asuntojen hintoja jonkin verran.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  66. alv kirjoitti 19.9.2013 kello 19:24

    Alv:n alentaminen tosiaan parantaisi työllisyyttä. Työn verotuksen alentaminen olisi vieläkin tehokkaampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  67. Viherinssi kirjoitti 19.9.2013 kello 22:11

    spottu: Ei hätää, mustalipeän kaasutusteknologia on tukevasti ruotsalaisilla työn alla.

    Alaa jonkun verran työnikin puolesta sivunneena voisin kertoa, ettei kysymys varsinaisesti ole siitä, kenellä teknologia on. Chemrecin teknologia on jo siinä iässä, että sillä on jo maisterintutkintokin suoritettu. Olennaista on ollut se, että ruotsalaiset ovat maksaneet tarpeeksi tukea, että tehdas on kannattanut tehdä. (Ja sitten ne vielä tekevät DME:tä, kun NexBTL:llä sieltä saisi ihan oikeaa dieseliäkin ulos.)

    Mustalipeän kaasutusta on muuallakin muuten käytössä. Muistaakseni Weyerhauserin New Bernin tehtaalla (Carolinassa, enkä kyllä muista kummassa) on ainakin ollut Chemrec-tyyppinen kaasutus jo 2000-luvun alussa.

    Iso suomalaisiakin projekteja on ollut liikkeellä. NSE Biofuels oli Nesteen ja StoraEnson yhteinen hanke, joka kariutui. Lappeenrannan projekti (Neste + UPM) on vaikeuksissa, mutta siinä ei ole mustalipeän kaasutusta. UPM:llä oli pitkällä suunnitelmat ranskalaisen Stracelin tehtaan muuttamisesta biojalostamoksi, mutta sekin taisi kaatua EU-tuen puutteeseen.

    Mustalipeän kaasutus on siis teknologiana hyvä ja jopa koeteltukin. Talous kuitenkin hiertää. Jos sillä tehdään synteesikaasusta biopolttoaineita, tuloksena on kallista öljyä. Jos taas synteesikaasu laitetaan kaasukombivoimalan polttoaineeksi, saadaan parannus energiataseeseen, mutta saatu säästö verrattuna BAT-tasoiseen (Best Available Technology) soodakattilaan on liian pieni investoinnin perusteeksi.

    Sähkön hinnalla on kuitenkin hyvin suuri vaikutus investointihaluun, koska juuri se vaikuttaa BLGCC:n (Black Liquor Gasification Combined Cycle) kannattavuuteen hyvin selvästi. Lisäksi BLGCC:n kehittyessä todennäköisesti uusia sellutehtaita aletaan rakentaa sen ympärille jossain vaiheessa, mutta aikataulu on viimeiset 20 vuotta ollut “ihan kohta”.

    = = =

    Yritin muuten verifioida Osmon väitettä siitä, että kannattaisi polttaa puolet puusta energiaksi ja tehdä toisesta puolesta paperia. Tätä olisi ollut mielenkiintoista verrata myös BLGCC-laitosten energiataseen kanssa.

    En onnistunut. Luotettavia lukuja on sen verran huonosti saatavilla, että numerovertailu on vaikeaa. Edes luotettavien numeroiden saaminen musta laatikko -tasolla (puuta ja energiaa sisään, paperia ulos) on työlästä. Vertailussa lähinnä olisivat Kraft-prosessi ja TMP-prosessi. (Pistäkää näkyviin, jos pöytälaatikosta löytyy!)

    Sinänsä väite tuntuu uskottavalta, koska mustalipeän polttamisessa on huono terminen hyötysuhde soodakattilalla. Lopputuote on kuitenkin niin eri, että vertaaminen on vaikeaa. Kemiallisesti tehty sellu on ominaisuuksiltaan paljon parempaa kuin mekaanisesti revitty. Mukaan voi tulla esimerkiksi sellainen piirre, että yksittäinen sellukuitu ilmeisesti kestää enemmän kierrättämistä kuin mekaanisen massan kuidut, ja oikeastaan tätä pitäisi verrata (elinkaarianalyysi).

    Ja seuraavaksi voi sitten kysyä, kannattaako paperin kierrättäminen. Sillä on erittäin suuri vaikutus paperinvalmistuksen energiankulutukseen, mutta osa kierrätyksestä saattaisi silti olla parempi tehdä energiana. Näkemieni lukujen perusteella uskoisin jopa sen väitteen, että kotitalousjäte kannattaisi joissakin tilanteissa polttaa lajittelematta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  68. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.9.2013 kello 7:35

    Tuo minun väitteeni perustuu siihen, että joskus kysyin sitä paperialan asiantuntijalta. Asia on kuitenkin monimutkaisempi. Sellupohjaisen paperin hyväksi puhuu se, että sitä voidaan kierrättää paremmin kuin hierrettyä mutta sitä vastaan taas se, että sellupohjoiasen paperin valmistuksessa kuidut eivät riitä, vaan paperiin on lisättävä kiveä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Raimo K kirjoitti 20.9.2013 kello 17:36

    A propos, budjetti…
    Vanhemmat ihmiset (kuten minä) muistavat vielä 90-luvun laman ja sen aikaiset ‘välttämättömät’ säästöt ja leikkaukset sekä Sailaksen ja kumppanien varoitukset siitä, että ei saa elää niinkuin siat vatukossa, kuten Ruotsi tekee.

    Niinpä. Nyt on säästetty ja leikattu ja valtion velka on 60% BKT:sta. Ruotsissa 30%.

    Kestävyysvaje on ilmeisesti samaa luokkaa kuin mitä veroastetta on alennettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  70. åke kirjoitti 21.9.2013 kello 1:21

    Täällähän on hyvä keskustelu paperiteollisuudesta. Vielä yksi kommentti sekaan:

    Väitän että paperin kierrätys on ollut mukana tuhoamassa suomalaisen paperiteollisuuden kannattavuutta. Kierrätyspaperi näet antoi saksalaisille hienon raaka-aineen paperinvalmistukseen. Tämä on mahdollistanut valtavien paperikoneiden rakentamisen esim saksaan. Nämä koneet tekevät valtavalla volyymillä tonneja ja keikauttavat kysynnän ja tarjonnan paperin ostajalle edulliseen suuntaan. Saksalaisilla tehtailla on tietysti vielä alhaisemmat kuljetuskustannukset kuin suomlaislla mitä tulee markkinoille pääsyyn….

    Vientiteollisuuden nimissä siis keskieuroopasta kannattaisi ostaa se keräyspaperi, rahdata tänne suomeen ja sitten polttaa se…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Viherinssi kirjoitti 21.9.2013 kello 10:43

    Raimo K:
    A propos, budjetti…
    Vanhemmat ihmiset (kuten minä) muistavat vielä 90-luvun laman ja sen aikaiset ‘välttämättömät’ säästöt ja leikkaukset sekä Sailaksen ja kumppanien varoitukset siitä, että ei saa elää niinkuin siat vatukossa, kuten Ruotsi tekee.

    Niinpä. Nyt on säästetty ja leikattu ja valtion velka on 60% BKT:sta. Ruotsissa 30%.

    Kestävyysvaje on ilmeisesti samaa luokkaa kuin mitä veroastetta on alennettu?

    (Taitaa Ruotsissakin velka olla lähempänä 40 %.)

    Valitettavasti meillä ei ole kahta identtistä Suomea, joissa voisi kokeilla eri toimenpiteitä rinnakkain. Eri maita vertailtaessa ongelmaksi tulee se, että mailla on usein aika erilaiset pelimerkit, väestörakenne, luonnonvarat, pääomien määrä, talouden rakenteet, maantieteellinen sijainti, jne.

    Selvisimme talouden mittareilla 90-luvun lamasta hyvin, vaikka tilanne oli hyvin vaikea. Tiukalla budjettikurilla saattoi olla jotain tekemistä tämän kanssa tai sitten ei.

    90-luvun lama oli hyvin akuutti (rahan saaminen alkoi olla vaikeaa), meillä oli D-vitamiini käytössämme, ongelmat eivät olleet kovin paljon rakenteellisia, syvin lama oli paikallinen.

    Nyt ongelmamme ovat pidemmän aikavälin rakenteellisia ongelmia, kansainvälinen integroituminen tuo rajoitteita, meillä menee paremmin kuin monella muulla.

    Jos vertaillaan Ruotsiin ja yritetään sitä kautta nähdä verotuksen ja veronalennusten merkitystä, on hyvä katsoa numeroita. Työn verokiila on Suomesa ja Ruotsissa ollut viime vuosina sama, mutta nyt Ruotsissa kevennetään tuloverotusta, taitaa olla neljäs kerta tältä hallitukselta.

    Yhteisöveroissakin olemme suunnilleen samassa luokassa yrityksestä riippuen. Aiemmin kasvuyritysten verotus on ollut Ruotsissa huomattavasti matalampi. Arvonlisäveroprosentti on Ruotsissa korkeampi, alennetut prosentit matalampia.

    Veronkierto on Ruotsissa kansallisurheilua historiallisista syistä. Suomessa Casse pääsi otsikoihin veronkierrosta, Ruotsissa rahojen pitäminen muualla kuuluu jokaisen rikkaan kansalaisoikeuksiin. Aikanaan Ruotsin verottaja huomasi, että Ruotsissa on noin 100 000 luottokorttia, joiden laskut menevät Luxemburgista…

    Vertailussa eteen tulee kuitenkin eroja sekä työllisyysasteessa että julkisen sektorin osuudessa kansantulosta. Näissä me häviämme kummassakin kategoriassa Ruotsille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. åke kirjoitti 21.9.2013 kello 13:22

    Viherinssi: (Taitaa Ruotsissakin velka olla lähempänä 40 %.)

    Veronkierto on Ruotsissa kansallisurheilua historiallisista syistä. Suomessa Casse pääsi otsikoihin veronkierrosta, Ruotsissa rahojen pitäminen muualla kuuluu jokaisen rikkaan kansalaisoikeuksiin. Aikanaan Ruotsin verottaja huomasi, että Ruotsissa on noin 100 000 luottokorttia, joiden laskut menevät Luxemburgista…

    Joo Ruotsissa on valtio aina ymmärtänyt kotimaisen pääoman päälle. Täällä ei ole lahja- tai perintöveroja. Vaikka sossut on ollut hallitusvastuussa vuosikymmeniä ja nostaneet palkansaajan veroasteen huippuun niin kotimaiselle pääomalle on haluttu antaa mahdollisuuksia. Toki oma pääoma ei ole ruotsissakaan riittänyt maailmanvalloituksiin vaan firmat on myyty pörssissä, mutta osuuksista on silti aika suuri osa ruotsalaisissa käsissä. En ole asiantuntija mutta tämä on käsittääkseni eri Suomeen.

    Toki asia on juuri kuten yllä sanottiin, eli ruotsalaiset rikkaat kyllä myös siirtävät rahojaan ulkomaille. esim. svd:

    “En granskning av Skatteverket visar att 17 av 23 privata välfärdsföretag som tar emot skattepengar för att driva verksamhet i Sverige inte betalar någon bolagsskatt trots höga rörelsevinster.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. Lauri Kumpulainen kirjoitti 22.9.2013 kello 9:26

    Juho Laatu: Vihreiltä toivoisin ensisijassa fossiilisten kulutuksen vähentämistä vaativia kannanottoja, en vain uusiutuvien kulutuksen maksimoimiseen tähtääviä kannanottoja.

    Niin mutta kun vihreässä teollisuudessa on ainakin gazilmegaziljoonan verran euroja!?

    Uusimmassa Vihreässä Langassa on juttua aurinkosähköstä. Lopputulema menee jotenkin näin, “nyt mökinkin voi täyttää turhanpäiväisellä krääsällä aurinkosähkön voimin!”

    Sitten voi aurinkosähkön avulla kirjoitella uudella tabletilla mökin laiturilla nettiin kommentteja siitä, miten kaivosteollisuus ja fossiiliset polttoaineet pitäisi kieltää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  74. kommentaattori kirjoitti 24.9.2013 kello 15:16

    > (Taitaa Ruotsissakin velka olla lähempänä 40 %.)

    > Valitettavasti meillä ei ole kahta identtistä Suomea, joissa voisi kokeilla eri toimenpiteitä rinnakkain. Eri maita vertailtaessa ongelmaksi tulee se, että mailla on usein aika erilaiset pelimerkit, väestörakenne, luonnonvarat, pääomien määrä, talouden rakenteet, maantieteellinen sijainti, jne.

    No, vertailu on kuitenkin aikas tärkeä juttu monestakin syystä. Nyttemmin voi myös ottaa paljon eri maita mukaan, ja selitellä noita mainitsemiasi asioita.

    Sitä paitsi… selvittelepäs noita asioita ja kerro sitten, miksi juuri Ruotsi ei olisi aikas hyvä vertailupari Suomeen tässä meidän reaalimaailmassa, vaikka nuo mainitsemasi asiat mutkistavatkin asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus