Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.9.2013

33 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.9.2013”

1. Mil­lä taval­la tämä Sipoo/Landbo ‑tapaus eroaa siitä Helsin­gin käytän­nöstä jon­ka mukaan yksiöitä ei saa rak­en­taa vaik­ka niil­lä olisi kysyntää…?

   Vastaa

   1. Helsingis­sä ei ole kiel­let­ty rak­en­taa yksiöitä, mut­ta yritämme pitää kaupungi­nosien ikä­jakau­maa vähän tasaisem­pana edel­lyt­tämäl­lä, että raken­netaan myös per­hea­sun­to­ja. Jos ver­taat Helsin­gin asun­tokan­taa mihin tahansa seudun kun­nan asun­tokan­taan, Helsin­ki on kyl­lä huole­ht­in­ut yksiöistä yli oman osuuten­sa. Espoos­sa uusien asun­to­jen keskikoko on 90 neliötä. Uusil­la alueil­la on ensin kysyn­tää pie­nille asun­noille ja kun ne on myy­ty, raken­nus­li­iket­tä ei kiin­nos­ta alueen myöhyem­pi kohta­lo. Myöhem­min kuitenkin on pulaa isoista asun­noista. Kat­so vain, mihin suun­taan Hitas-asun­to­ja halu­taan vai­h­taa vaikka­pa Kata­janokalla. Kaik­ki halu­aisi­vat lisää neliöitä, mut­ta Kata­janokan kär­ki raken­net­ti­in aivan liian pienasuntovaltaiseksi.
      Kun iso­ja asun­to­ja ei kan­takaupungis­sa ole, moni lap­siper­he joutuu vas­ten­tah­tois­es­ti muut­ta­maan seudun syr­jäkul­mille, vaik­ka halu­aisi asua kaupungissa.
      Helsingis­sä ei kuitenkaan tulisi mieleenkään edel­lyt­tää, että uusien asun­to­jen keskikoko olisi 500 neliötä. 

      Vastaa

2. Osmo Soin­in­vaara:
   Helsingis­sä ei ole kiel­let­ty rak­en­taa yksiöitä, mutta … 

   Osmo, tuo on selit­te­lyä! 😀 Kaupun­gin tehtävä on luo­da mah­dol­lisuuk­sia ja ton­tin omis­ta­jan tehtävä on sit­ten rak­en­taa kysyn­nän mukaan.

   Helsin­ki tarvit­see kipeästi uuden 20 000 asukkaan kaupungi­nosan, jos­sa on pääosin vain yksiöitä ja kak­sioi­ta. Keskikoon tulee olla mielum­min alle kuin yli 20 neliötä.

   Vastaa

3. Osmo Soin­in­vaara:
   Kun iso­ja asun­to­ja ei kan­takaupungis­sa ole, moni lap­siper­he joutuu vas­ten­tah­tois­es­ti muut­ta­maan seudun syr­jäkul­mille, vaik­ka halu­aisi asua kaupungissa. 

   Eteei nyt kuitenkin olisi niin, että rah­keet riit­tävät mak­samaan siiv­ot­toman hin­tais­es­ta yksiöstä tai kak­sios­ta (tai sen vuokraamis­es­ta), mut­ta ei enää sitä isom­paa asun­toa — tai sit­ten vain hinnal­taan saman­laisen kolmion ja talon välil­lä se talo vähän kauem­pana alkaa näyt­tää houkuttelevalta.

   Kaikenkokois­t­en asun­to­jen hin­nat kan­takaupungis­sa ovat aika kauhei­ta, mut­ta kyl­lä ne pien­ten asun­to­jen hin­nat ovat vielä omaa luokkaansa.

   Vastaa

4. Osmo Soin­in­vaara: Kaik­ki halu­aisi­vat lisää neliöitä… 

   Onko niin että kaik­ki halu­a­vat aina vain jatku­vasti lisää neliöitä vai niin että kaik­ki halu­a­vat kohti keskus­ta? Mak­se­taanko oike­as­sa olevil­la markki­noil­la enem­män etäisyy­den vähen­tymis­es­tä vai neliöi­den lisääntymisestä?

   Minä olen kuul­lut puhut­ta­van uuden­lais­es­ta ekote­hokkaas­ta asum­is­laadus­ta jos­sa tyy­dytäänkin pienem­pään jalan­jäl­keen kun­han se on siedet­tävän etäisyy­den päässä elämisen kannal­ta oleel­li­sista toimin­noista. Läm­mitet­tävää on vähem­män ja matkus­tus­suorit­tei­ta on vähemmän.

   Nykyti­lanteessa ne neliöt kuitenkin ovat keskus­tas­sa aika kalli­ita (varsinkin uusis­sa asun­nois­sa jois­sa pitää makssa sen hypo­teet­tisen rol­laat­torin kääntösäteestä).

   Vastaa

5. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Onko niin että kaik­ki halu­a­vat aina vain jatku­vasti lisää neliöitä vai niin että kaik­ki halu­a­vat kohti keskusta… 

   Ongel­man ydin on väärä val­in­ta sotien jäl­keen. Lopetet­ti­in kan­takaupun­gin ter­ve laa­jen­t­a­mi­nen ja luet­ti­in vähän liikaa her­ra Jean­neret-Gris’in teok­sia. Eivät ran­skalaisetkaan otta­neet niitä ihan noin tosissaan.

   Nyt meil­lä on käsis­sä lähiöitä, joiden raken­nuskan­ta alkaa olla elinkaaren­sa päässä. Aino järkevä teko on vetää alueet pusku­trak­to­ril­la yli. Järkevää tapaa rahoit­taa tuo­ta, ei ole olemassa.

   Nyt tarvi­taan rohkeut­ta kaavoit­taa uudelleen väärin kaavoitet­tu­ja aluei­ta alka­en esimerkik­si län­sipuolel­la Meilahdes­ta. Elävää kaupun­ki muokkau­tuu kehit­täin ja kyp­syy kort­teli kort­telil­ta kivikaupungiksi.

   Vastaa

6. Nyt meil­lä on käsis­sä lähiöitä, joiden raken­nuskan­ta alkaa olla elinkaaren­sa päässä. Aino järkevä teko on vetää alueet pusku­trak­to­ril­la yli. Järkevää tapaa rahoit­taa tuo­ta, ei ole olemassa. 

   Järkevä tapa olisi kaavoit­taa hie­man isom­pia kokon­aisuuk­sia uudelleen, anta­mal­la nyky­isille ton­teille lisää raken­nu­soikeut­ta ilman että mietitään liian tarkasti ole­mas­saole­vien raken­nusten reunaehtoja.

   Tämä lisäraken­nu­soikeus ei vielä pako­ta ketään purka­maan yhtään nyky­istä taloa, jos ne ovat hyvässä kun­nos­sa. Mut­ta se ohjaisi taloy­htiöitä suun­nit­tele­maan omaa toim­intaansa pidem­mäl­lä tähtäimel­lä niin, että raken­nuk­sen elinkaaren sopi­vas­sa vai­heessa lisäraken­nu­soikeus voitaisi­in ottaa käyt­töön joko laa­jen­ta­mal­la tai kor­vaa­mal­la nykyi­nen rakennus.

   Vastaa

7. EKK: Järkevä tapa olisi kaavoit­taa hie­man isom­pia kokon­aisuuk­sia uudelleen, anta­mal­la nyky­isille ton­teille lisää rakennusoikeutta … 

   Noin se pitää tehdä. Ongel­ma on, että lähiöit ovat liian kaukana ollak­seen houkut­tele­via tont­te­ja. Jos pääkaupunkiseudun rakenne olisi ter­ve, oli­si­vat kaik­ki vajaasti raken­netut alueet kiin­ni ydinkeskus­tas­sa ja kaavoit­ta­mal­la kaupunki­mais­es­ti voitaisi­in siir­tyä taas seu­raavaan vaiheeseen.

   Vastaa

8. “Enem­män aikaa, vähem­män neliöitä”

   ..vai miten se oli?

   Vastaa

9. Osmo Soin­in­vaara:
   Helsingis­sä ei ole kiel­let­ty rak­en­taa yksiöitä 

   Miten sen nyt ottaa. Ei 20 neliön yksiötä voi rak­en­taa, kun se olisi käytän­nössä pelkkää invaves­saa. Tuol­lais­ten pikkuyk­siöi­den kysyn­tä on kuitenkin aivan huikean suurta.

   Vastaa

10. “Invaves­savaa­timus” ei liene Helsin­gin päät­tämä. Inno­vaa­tio­ratkaisu on kas­vat­taa vielä vähän kylpy­huonet­ta ja sijoit­taa sinne muutkin asum­is­toimin­not nukku­mis­es­ta alka­en. Tarpeek­si kaukana vesip­is­teistä sähkömääräyk­setkään ei ole esteenä?

    Vastaa

11. Kalle: Ongel­man ydin on väärä val­in­ta sotien jäl­keen. Lopetet­ti­in kan­takaupun­gin ter­ve laa­jen­t­a­mi­nen ja luet­ti­in vähän liikaa her­ra Jeanneret-Gris’in teok­sia. Eivät ran­skalaisetkaan otta­neet niitä ihan noin tosissaan.Nyt meil­lä on käsis­sä lähiöitä, joiden raken­nuskan­ta alkaa olla elinkaaren­sa päässä. Aino järkevä teko on vetää alueet pusku­trak­to­ril­la yli. Järkevää tapaa rahoit­taa tuo­ta, ei ole olemassa.Nyt tarvi­taan rohkeut­ta kaavoit­taa uudelleen väärin kaavoitet­tu­ja aluei­ta alka­en esimerkik­si län­sipuolel­la Meilahdes­ta. Elävää kaupun­ki muokkau­tuu kehit­täin ja kyp­syy kort­teli kort­telil­ta kivikaupungiksi.

    Enpä usko ett­tä Meilah­den raken­nuk­set ovat elinkaaren­sa päässä. Ne ovat kaik­ki hyvässä kun­nos­sa ja val­taosa talony­htiöistä on vau­rai­ta ja toimivia. Kokon­ais­ten kaupungi­nosien lanaami­nen joiden talot ovat yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ei tai­da olla realismia.

    Vastaa

12. vir­taus­po­hti­ja:
    “Invaves­savaa­timus” ei liene Helsin­gin päättämä. 

    Nyt saa kor­ja­ta, jos olen väärässä, mut­ta jostain olen muis­taak­seni lukenut suun­nilleen näin:

    - val­tio ei edel­lytä val­takun­nal­lis­es­ti kaikki­in asun­toi­hin pakol­lisia invaves­so­ja, vaan pienikin riittäisi
    — on kuitenkin säädet­ty sel­l­ainen laki, jos­sa velvoite­taan kun­ta mak­samaan asun­non muu­tostyöt, jos asun­non asukas vam­mau­tuu ja asun­toa joudu­taan kun­nos­ta­maan esim. pyörätuolikelpoiseksi
    — kos­ka kun­nat eivät halua mak­saa, ne pakot­ta­vat valmi­ik­si rak­en­ta­maan kaik­ki uudet asun­not ikään kuin niis­sä asu­isi vammainen

    On siis sikäli Helsin­gin päättämä.

    Ei eri­tyisen onnis­tunut hallinnolli­nen ratkaisu – minä ainakaan en ostaisi asun­toa uud­es­ta talosta, kun siitä ves­sas­ta joutuu mak­samaan kymp­pi­ton­ne­ja ylimääräistä.

    Vastaa

13. vir­taus­po­hti­ja:
    Inno­vaa­tio­ratkaisu on kas­vat­taa vielä vähän kylpy­huonet­ta ja sijoit­taa sinne muutkin asum­is­toimin­not nukku­mis­es­ta alka­en. Tarpeek­si kaukana vesip­is­teistä sähkömääräyk­setkään ei ole esteenä?

    Minäkin yritin miet­tiä asi­aa tältä poh­jal­ta. Että jos se koko pikkuyk­siö olisi yhtä tilaa, jon­ka yhteen nurkkaan on tehokkaasti lähekkäin sijoitet­tu wc, lavuaari ja suihku. Asukas sit­ten itse jälkikä­teen remon­toisi siihen lisä­seinän ja oven – raken­nus­li­ike voinee tehdä tämän lisä­työnä ennen asun­non luovu­tus­ta ensim­mäiselle asukkaalle.

    Menisikö läpi? Ei kai meillekään kukaan tulisi nos­ta­maan meteliä, jos päät­täisin jakaa 30-luvun ker­rosta­lo-olo­huoneeni pieniksi kopeik­si, vaikkei niis­sä mah­dukaan pyörä­tuo­lil­la kääntyilemään.

    Vastaa

14. Pyörä­tuoliympyrä on 1500 mm, pesu­al­taan syvyys 410 mm. Invakokoinen kylp­päri vie siis n. 2×2 m, pienem­pikin riit­täisi jos pön­tön ja suihkun väli­in riit­tää pelkkä ver­ho. Toki kop­pikauhus­ta kär­simätön saa kylp­pärin tunget­tua sel­l­aiseen 2,5 m² tilaan, mut­ta miten tuo 0,6–1,2 ylimääräisen neliön lait­ta­mi­nen kylp­päri­in tekee siitä yksiöstä mah­dot­toman? Maail­man aikaan ei ole tehty asun­to­ja, jois­sa ei ole kylpy­huonet­ta. Vai pitäisikö siinä 20 m² yksiössä olla erik­seen kylp­päri ja ves­sa? ;-o

    Itse arvioisin että isoin ongel­ma tuos­sa pyörä­tuoliy­h­teen­sopi­vas­sa kylp­päris­sä on jumalat­toman lev­eä ovi, 210×100.

    Vastaa

15. Daniel Fed­er­ley:
    Ei eri­tyisen onnis­tunut hallinnolli­nen ratkaisu – minä ainakaan en ostaisi asun­toa uud­es­ta talosta, kun siitä ves­sas­ta joutuu mak­samaan kymp­pi­ton­ne­ja ylimääräistä. 

    Voi sen­tään, kun esteetön ves­sa estää asun­non han­k­in­nan. Voisi­han keit­tiönkin jät­tää pois, syödä voi kadun­var­ren pitseriassa.

    Et tarvitse esteet­tömyyt­tä, kos­ka muu­tat heti sopi­vaan kämp­pään, jos sat­ut vam­n­mau­tu­maan. Entäs jos esik­ouluikäi­nen laps­esi vam­mau­tuu? Tai äitisi, joka pitää tapanaan vierail­la luonasi viikoit­tain. Muu­tatko sil­loinkin? Tai paras ystäväsi. San­otko, että voidaan­han me lähetel­lä sähkö­poste­ja? Ei sitä tava­ta tarvitse, eläm­me­hän kivikaupungissa.

    Vastaa

16. Pekka Pes­si:

    ——

    Itse arvioisin että isoin ongel­ma tuos­sa pyörä­tuoliy­h­teen­sopi­vas­sa kylp­päris­sä on jumalat­toman lev­eä ovi, 210×100.

    Tähän on minus­ta ole­masas ratkaisu. Tehdään valmi­ik­si 2100x1000 ovi­aukko (vai oliko se 2200 x 1100 aukko). Mut­ta asen­netaan siihen 80 cm ovi ja laite­taan muu­un osan kevyt seinä, joka voidaan hel­posti purkaa tarvit­taes­sa. Tai sit­ten epäsym­metri­nen par­i­ovi. En osaa sanoa, kumpi on parem­pi mahdollisuus.

    Oleel­lista on varaus tulevaan.

    Vastaa

17. Esteet­tömyy­dessä itseäni häir­it­see pyörä­tuo­likeskeisyys normis­tossa. Kyl­lä se asun­to on jo keit­tiön osalta käyt­tökelvo­ton pyörä­tuolin kanssa, vaik­ka ves­sas­sa mah­tu­isikin pyörähtelemään. Vai pitääkö seu­raavak­si määrätä ettei keit­tiöis­sä saa olla kaappe­ja puolta­toista metriä korkeammalla?

    Eikä var­maan kestä enää kauhean kauan, että japani­laiset kehit­tävät ikään­tyvälle väestölleen robot­ti­jalko­ja liikku­mista aut­ta­maan. Pro­to­tyyp­pi­as­teel­la­han niitä taitaa jo olla use­am­mal­lakin puljulla.

    Pienessä asun­nos­sa invaympyrät tuot­ta­vat aika äkkiä paljon hukkaneliöitä niin sisäänkäyn­nin, WC:n kuin keit­tiönkin kohdal­la. Sit­ten kun gryn­deri vielä halu­aa mah­dol­lisim­man mon­ta asun­toa mah­dol­lisim­man pienen por­rashuoneen ympärille, alkaa käytet­tävyyskin rapista aika nopeasti, yrit­ti arkkite­hti mitä tahansa.

    Vastaa

18. Pekka Pes­si: Toki kop­pikauhus­ta kär­simätön saa kylp­pärin tunget­tua sel­l­aiseen 2,5 m² tilaan, mut­ta miten tuo 0,6–1,2 ylimääräisen neliön lait­ta­mi­nen kylp­päri­in tekee siitä yksiöstä mahdottoman? 

    Täy­tyi käy­dä mit­taa­mas­sa. Munkkalaises­sa 30-luvun ker­rostalokolmios­sa min­ul­la on oikein tila­va kylp­päri, jos­sa var­maan aikanaan on ollut amme. Nyt on suihku ja pesukone. Lisäk­si tietysti wc ja lavuaari. Mitat oli­vat 2,0 x 1,4 m² eli 2,8 m². Ei ole koppi.

    Ystäväni var­maan pitävät hul­lu­na, mut­ta senkin uhal­la lupaan ottaa mit­tanauhan mukaan, kun seu­raa­van ker­ran menen vieraisille 2000-luvun kolmioon. Arvioimasi 4 m² joutuu vähin­tään tuplaa­maan, arvaam­ma. Mut­ta mitataan ensin ja las­ke­taan sit­ten se arvo.

    Vastaa

19. Kari N: Voi sen­tään, kun esteetön ves­sa estää asun­non han­k­in­nan. Voisi­han keit­tiönkin jät­tää pois, syödä voi kadun­var­ren pitseriassa. 

    Eihän se sitä ollenkaan estä. Ovat laatu­ta­soon näh­den muutenkin täysin yli­hin­taisia nuo uudet ker­rostaloa­sun­not pahvi­seini­neen ja mataline huonei­neen. Mut­ta onnek­si on van­haa asun­tokan­taa, jos­ta vali­ta. Minus­ta on noin yleisem­minkin elämässä rikkau­ta se, että meille on annet­tu vapaus vali­ta. Min­un val­in­tani ei ole sama kuin jonkun muun, joten ne uude­tkin ker­rostalot löytävät asukkaansa ja hyvä niin.

    Minä voin sydämessäni suvai­ta myös niitä, joille keit­tiökin on turha. Sel­l­aises­sakin asun­nos­sa olen käynyt, jos­sa ain­oa ruuan­laiton väline oli irralli­nen keit­tolevy. Asukas oli koti­in­sa kovasti tyy­tyväi­nen. Mikä minä olen hän­tä tai hänen koti­aan kritisoimaan?

    Vastaa

20. Kari N:
    Et tarvitse esteet­tömyyt­tä, kos­ka muu­tat heti sopi­vaan kämp­pään, jos sat­ut vam­n­mau­tu­maan. Entäs jos esik­ouluikäi­nen laps­esi vammautuu? 

    Mitä jos yrit­täisit ver­ra­ta ongelmien mit­ta­suhtei­ta? Kuin­ka monel­la helsinkiläis­per­heel­lä tulee vuosit­tain ongelmia van­hois­sa asun­nois­sa, kun lap­si joutuu pysyvästi pyörä­tuoli­in ja ves­saan ei moi­sel­la pääse?

    - ja kuin­ka monel­la helsinkiläis­per­heel­lä per­hekoon kas­vaes­sa neljään olisi muka­va saa­da sel­l­ainen 4h+k, mut­ta hin­ta­lap­pu van­hal­la asuinalueel­la hirvit­tää keskilu­okkaisia van­hempia. Kuin­ka moni täl­läi­nen per­he kat­soo ole­vansa pakotet­tu etsimään asun­toa Espoos­ta tai kauempaa?

    Ylim­i­toite­tut esteet­tömyys­vaa­timuk­set eivät ole ain­oa tai edes tärkein syy mik­si asun­not ovat Helsingis­sä ovat kalli­ita, mut­ta huomioimisen arvoinen rik­ka rokas­sa kuitenkin.

    Vastaa

    1. Esateet­tömyys­vaa­timuk­set nos­ta­vat asun­non hin­taa käytän­nössä vain pien­impi­en azsun­to­jen kohdal­la, mut­ta niitä ei voi pitää tekosyynä siihen, ettei ole varaa ostaa 4h+k asuntoa.

       Vastaa

21. Voisiko tämän invaves­saon­gel­man ratkaista sil­lä että hyväksyt­täisi­in asun­toi­hin “liian pienet” kylp­pärit sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä että rapus­sa on ker­rosko­htainen invakylp­päri, jon­ka siivoami­nen ja kun­nos­s­api­to olisi yksiselit­teis­es­ti taloy­htiön vas­tu­ul­la. Tämä mah­dol­lis­taisi todel­la pien­tenkin yksiöi­den rak­en­tamisen, ja olisi kustannustehokkaampaakin.

    Vastaa

22. Osmo Soin­in­vaara:
    Esateet­tömyys­vaa­timuk­set nos­ta­vat asun­non hin­taa käytän­nössä vain pien­impi­en azsun­to­jen kohdal­la, mut­ta niitä ei voi pitää tekosyynä siihen, ettei ole varaa ostaa 4h+k asuntoa. 

    No juu (tosin ilmeis­es­ti niil­lä on (mielestäni negati­ivista) vaiku­tus­ta mm. siihen miten keit­tiöt suun­nitel­laan). Toisaal­ta vas­tasin viesti­in, jon­ka mielestä pyörä­tuo­lives­sa tarvi­taan esik­oul­u­laisen vam­mau­tu­misen var­al­ta. Harvem­min se lap­siper­he kuitenkaan yksiössä asui alun­perinkään (tai vähin­tään kovasti suun­nitel­lut poismuuttoa).

    Mut­ta toki, selvästi suurin vaiku­tus on pienis­sä asunnoissa.

    Vastaa

23. Kari N: Voi sen­tään, kun esteetön ves­sa estää asun­non han­k­in­nan. Voisi­han keit­tiönkin jät­tää pois, syödä voi kadun­var­ren pitseriassa. 

    Kaveri­ni teet­ti pari vuot­ta sit­ten remon­tin kan­takaupunkikak­sios­saan. Miet­ti pitkän aikaa, ja kysyi aikanaan min­ul­takin, että mitä sen keit­tiön kanssa tek­isi, tarvit­seeko liet­tä mihinkään? Uusi kuitenkin lieden ja uuninkin. Kun jokunen kuukausi sit­ten kävin kyläilemässä, niin uunia ei ollut vielä kokeil­lut ja liet­tä oli käytet­ty kuulem­ma muu­ta­man ker­ran (kun puo­livuo­tisek­si jääneessä parisuh­teessa tyt­töys­tävä oli halun­nut kokkailla).

    Meitä on mon­ek­si, mut­ta onnek­si val­tio ja Kari N tietävät, mitä ihmiset asun­toon­sa tarvitsevat.

    Vastaa

24. Asun Kirkkon­um­mel­la v 1972 raken­netus­sa ara­vat­alos­sa. Hyvin tehdyssä muuten, fir­ma rak­en­si työsuhdeasunnoiksi.

    Meil­lä on 41 m² yksiöitä, 61 m² kak­sioi­ta, 73 m² kolmioi­ta sekä lisäk­si kak­si neliötä, jois­sa on yksi huone eril­lisel­lä sisäänkäyn­nil­lä ja ves­sal­la (ns. koti­a­pu­laisen huone). Kaikissa on samankokoinen keit­tiö ja kylpy­huone-WC. Erit­täin toimi­vat poh­jaratkaisut muuten.

    Tark­istin kylpy­huo­nen mitat: 154 x 210 cm = 3,2 m².

    Kai sen hätäti­lasa saisi aika esteettömäksi,

    Vastaa

25. Kari N: Voisi­han keit­tiönkin jät­tää pois

    Rak­en­tamis­määräyskokoel­mas­sa oleel­lisin koh­ta lie: “Asuin­huoneis­tossa tulee kuitenkin aina olla käymälä sekä riit­tävä perus­varus­tus henkilöko­htaisen hygien­ian hoitoa ja ruoan­valmis­tus­ta varten.” Ja toisaal­ta keit­tiössä pitää olla oma “kohde­pois­to” ilmalle — vaik­ka vain sille mikrolle. “Vesi­lait­teis­to on sijoitet­ta­va kiin­teistöön tarkoituksenmukaisesti.”

    Luul­tavasti voisit jo raken­nus­vai­heessa muu­tostyönä jät­tää lieden pois, mut­ta raken­nusy­htiön on pakko rak­en­taa se liesikupua vas­taa­va ilman­pois­to ja mitoit­taa sähköt lieden huomioiden (taloy­htiö vas­taa monista rak­en­teista, joten myy­dessä pitäisi seu­raavalle asukkaalle remon­toi­da yhtiön lasku­un sähköt jos ei niitä ole sinne vedet­ty alunperin).

    Vastaa

26. Simo: Enpä usko ett­tä Meilah­den raken­nuk­set ovat elinkaaren­sa päässä…

    Meilahdessa on paljon ennen elemet­tikaut­ta, mut­ta sotien jälkeisessä pulas­sa tehtyä raken­nuskan­taa. Iso osa run­go­ista on käyt­tökelpoisia, mut­ta kaavoitus on kaupun­gin laa­jen­tu­misen kannal­ta ongel­ma. Helsin­ki tarvit­see kipeästi tuolle alueelle toimi­van kaa­van, joka vähitellen muut­taa sen kaupunkimaiseksi.

    Vastaa

27. Ris­to: Mitä jos yrit­täisit ver­ra­ta ongelmien mit­ta­suhtei­ta? Kuin­ka monel­la helsinkiläis­per­heel­lä tulee vuosit­tain ongelmia van­hois­sa asun­nois­sa, kun lap­si joutuu pysyvästi pyörä­tuoli­in ja ves­saan ei moi­sel­la pääse?

    Ylim­i­toite­tut esteet­tömyys­vaa­timuk­set eivät ole ain­oa tai edes tärkein syy mik­si asun­not ovat Helsingis­sä ovat kalli­ita, mut­ta huomioimisen arvoinen rik­ka rokas­sa kuitenkin. 

    Sin­un perusteil­lasi var­maan riit­täisi, että kaupungis­sa olisi esim. yksi rav­in­to­la, johon olisi esteetön pääsy. Eikä siel­läkään tarvit­sisi olla esteetön­tä ves­saa. Kuin­ka moni asi­akas yleen­säkin käy rav­in­tolan ves­sas­sa. Ylimitoitettua.

    Edel­lä olev­as­ta var­masti huo­maat, että en arvioi asun­non esteet­tömyyt­tä tarvit­si­joiden lukumäärän perus­teel­la. Mielestäni jokaiseen asun­toon ja asun­non san­i­teet­ti­tiloi­hin pitäisi päästä pyörä­tuo­lil­la. Samoin kuin kaikki­in yleisi­in tiloi­hin, juni­in, bus­sei­hin… Pidän sitä sivistyk­sen yht­enä mittarina.

    Vastaa

28. teekkari:
    Esteet­tömyy­dessä itseäni häir­it­see pyörä­tuo­likeskeisyys normis­tossa. Kyl­lä se asun­to on jo keit­tiön osalta käyt­tökelvo­ton pyörä­tuolin kanssa, vaik­ka ves­sas­sa mah­tu­isikin pyörähtelemään. Vai pitääkö seu­raavak­si määrätä ettei keit­tiöis­sä saa olla kaappe­ja puolta­toista metriä korkeammalla? 

    Min­ulle jo normikeit­tiö alkaa olla käyt­tökelvo­ton, sil­lä työ­ta­sot ovat aivan liian alhaal­la, vaik­ka en ole edes eri­tyisen pitkä (188 cm). Pyörä­tuo­likeit­tiö tek­isi asun­nos­ta min­ulle käyt­tökelvot­toman. Toisaal­ta muulle per­heelle nor­mi­ta­sot ovat sopi­val­la korkeudella.

    Nuo invanor­mit ovat oikeasti aivan liian pyörä­tuo­likeskeisiä. Jos kaik­ista asun­noista tehtäisi­in pyörä­tuo­lia­sukkaalle sopivia, ne oli­si­vat taval­liselle ter­veelle asukkaalle todel­la epäkäytän­nöl­lisiä. Vaik­ka jatku­vasti yritetään väit­tää, että esteet­tömyys hyödyt­tää kaikkia, ei se oikeasti ihan niin ole. Yhden esteet­tömyys on usein toisen este.

    Vaik­ka sen ves­san (ja muiden tilo­jen) esteet­tömyys­vaa­timuk­set eivät sinäl­lään ole kovin isot, ne kuitenkin rajoit­ta­vat aika lail­la arkkite­hdin mah­dol­lisuuk­sia sijoitel­la tilo­ja asun­nos­sa. Mon­es­ta pien­estä muu­tok­ses­ta ker­tyy nopeasti paljon hukkatilaa.

    Vastaa

29. N: Min­ulle jo normikeit­tiö alkaa olla käyt­tökelvo­ton, sil­lä työ­ta­sot ovat aivan liian alhaal­la, vaik­ka en ole edes eri­tyisen pitkä (188 cm). Pyörä­tuo­likeit­tiö tek­isi asun­nos­ta min­ulle käyt­tökelvot­toman. Toisaal­ta muulle per­heelle nor­mi­ta­sot ovat sopi­val­la korkeudella.

    Nuo invanor­mit ovat oikeasti aivan liian pyörä­tuo­likeskeisiä. Jos kaik­ista asun­noista tehtäisi­in pyörä­tuo­lia­sukkaalle sopivia, ne oli­si­vat taval­liselle ter­veelle asukkaalle todel­la epäkäytän­nöl­lisiä. Vaik­ka jatku­vasti yritetään väit­tää, että esteet­tömyys hyödyt­tää kaikkia, ei se oikeasti ihan niin ole. Yhden esteet­tömyys on usein toisen este.

    Vaik­ka sen ves­san (ja muiden tilo­jen) esteet­tömyys­vaa­timuk­set eivät sinäl­lään ole kovin isot, ne kuitenkin rajoit­ta­vat aika lail­la arkkite­hdin mah­dol­lisuuk­sia sijoitel­la tilo­ja asun­nos­sa. Mon­es­ta pien­estä muu­tok­ses­ta ker­tyy nopeasti paljon hukkatilaa. 

    Höp­sistä! Kaap­pi­en ja taso­jen korkeus ei tee asun­nos­ta käyt­tökelvo­ton­ta. Olen asunut mon­es­sa eri asun­nos­sa yli 40 vuo­den ajan pyörä­tuolis­sa istuen, eikä koskaan ole tarvin­nut työ­ta­so­jen tai kaap­pi­en korkeuk­sia muutel­la. Apu­vä­lineitä esinei­den korkeal­ta ottamisek­si on ja myös kaapit saa korkeussäädet­täv­inä. Tämä on pikku­jut­tu asun­non muutöstyönä. Itse en ole näitäkään muu­tok­sia tarvin­nut. Asun­nos­sa pär­jää pyörä­tuo­lil­la, kun­han vain tilaa on riittävästi.

    Vastaa

30. Kari N: kaapit saa korkeussäädettävinä. 

    Työ­ta­son kai vain? Sel­l­ainen pyörä­tuo­likeit­tiö voisi sopia myös N:lle, tasot nou­se­vat her­ran työsken­te­lyko­rkeu­teen mut­ta myös laske­vat pyg­meille sopi­vaan korkeu­teen tarvit­taes­sa. Hin­taa­han sel­l­aiselle toki tulee.

    Vastaa

31. Pekka Pes­si: Työ­ta­son kai vain? Sel­l­ainen pyörä­tuo­likeit­tiö voisi sopia myös N:lle, tasot nou­se­vat her­ran työsken­te­lyko­rkeu­teen mut­ta myös laske­vat pyg­meille sopi­vaan korkeu­teen tarvit­taes­sa. Hin­taa­han sel­l­aiselle toki tulee. 

    Myös kaapit. Erään myyjän sivus­tol­ta: Säätö­ta­sokeit­tiöt yläkaap­pi­en ja alakaap­pi­en korkeut­ta voidaan säätää ohjaimel­la liikku­maan ylös ja alas. Yläkaapit ja alakaapit liikku­vat sähköl­lä toi­sis­taan riippumatta.

    Vastaa