Kaivoslain korjaamisella on kiire

Suomen kaivospoli­ti­ikas­ta

Kävin tiis­taina MTV3:n lähetyk­sessä Markku Vei­jalaisen haas­tatelta­vana Suomen kaivospoli­ti­ikas­ta. Panen omat pää­point­ti­ni tähän.

Suo­mi on ain­oa maa maail­mas­sa, joka on julis­tanut min­er­aali­varansa koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si niin, ettei suo­ma­laisil­la ole niihin mitään sel­l­aista oikeut­ta, jota ei vaikka­pa kanadalaisil­la olisi ja niin, ettei kai­vok­sista per­itä mitään eril­listä kaivosveroa. Päin­vas­toin, tääl­lä val­tio rak­en­taa vielä tietkin kai­vok­sille ilmaisek­si. Jos joku saudi­ara­bi­alainen tulee Suomeen ja löytää täältä kul­taa, se on hänen kul­taansa löytäjä saa pitää peri­aat­teel­la, mut­ta jos minä menen Sau­di-Ara­bi­aan ja löy­dän sieltä öljyä, se ei jostain syys­tä kuu­lukaan minulle.

Min­er­aali­varo­jen lahjoit­ta­mi­nen koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si on hyvin epäit­sekäs teko, sil­lä Aasian talouskasvun myötä maa­pal­lo on käymässä rajal­lisek­si ja malmi­varo­jen hin­to­jen olete­taan nou­se­van. Hin­nan­nousua odoteltaes­sa maail­mal­la on pan­tu ole­via kai­vok­sia kiinni.

Löytäjä saa pitää ‑peri­aat­teesta on men­ty vieläkin pidem­mälle. Kuka hyvän­sä saa val­la­ta kaavoite­tun alueen ulkop­uolelta kuin­ka suuren alueen hyvän­sä käytän­nössä ilmaisek­si niin, että tältä alueelta joskus löy­tyvät min­er­aalit kuu­lu­vat hänelle. Näin hyvää mah­dol­lisu­ut­ta ei voi jät­tää käyt­tämät­tä – Suomes­ta on jo val­lat­tu 50 000 neliök­ilo­metriä eli Tan­skan kokoinen alue. Val­taa­jal­la ei tarvitse olla mitään edel­ly­tyk­siä kaivos­toimin­nan aloit­tamiseen. Yksi­ty­ishenkilö (out­okum­mun insinööri) val­tasi Out­okum­mun hylä­tyn kai­vok­sen viereisen jär­ven alla ole­van kupariesi­in­tymän omi­in nimi­in­sä ja myi val­tauk­sen sit­ten ulko­maiselle yhtiölle.

Suo­mi meni näin epä­toivoiseen lain­säädän­töön Pohjois-Suomen surkean työl­lisyy­den takia.  En ole var­ma, että tämä san­ot­tavasti aut­taa siihen. Ulko­maiset yhtiöt ovat tehneet val­tauk­sia varas­toon odot­ta­maan met­al­lien maail­man­markki­nahin­to­jen mah­dol­lista nousemista. Val­taus on optio, joka ei sido ketään tekemään mitään, mut­ta antaa oikeu­den kaivos­toim­intaan, jos se muut­tuu joskus kan­nat­tavak­si. Työ­paikko­ja tulee, kun niitä tulee, eikä niitä tule kovin paljon, kos­ka nykyaikainen kaivos­toim­inta on pitkälle automa­ti­soitua. Tal­vi­vaaran kaivos on tai oli hyvä työl­listäjä, kos­ka mas­si­ivi­nen toim­inta toi myös työ­paikko­ja ja kos­ka järkeväl­lä etäisyy­del­lä oli asutusta.

On surullista, että meil­lä on täl­lainen kiire myy­dä Suomes­ta ulko­maille kaik­ki, mikä on myytävis­sä. Ennen ajatelti­in pitkäjän­teisem­min. Hyvin tyh­mää oli myös myy­dä Sok­lin fos­faat­tiesi­in­tymä läh­es ilmaisek­si nor­jalaisille, vaik­ka tiede­tään, että fos­faatista — eri­tyis­es­ti sel­l­ais­es­ta fos­faatista, jos­sa ei ole kad­mi­u­mia — tulee val­ta­va pula.

Keskelle ei mitään perustet­ta­va kaivos ei Lapin asukkai­ta juuri työl­listä, kos­ka sopi­vaa työvoimaa ei asu lähel­lä. Työvoima tulee muual­ta keikkatöi­hin aivan kuten Nor­jan öljyn­po­raus­lau­toille. Kenenkään ei kan­na­ta kai­vok­sen lähelle muut­taa ja rak­en­taa omakoti­taloa, kos­ka kaivos on työl­listäjänä joka tapauk­ses­sa tilapäi­nen eikä keskelle kor­pea voi tuo­da per­het­tä, kun ei olke koulu­ja eikä kaup­po­ja, ei oikein mitään. Esi­in­tymät ovat hyvin köy­hiä, joten louhimi­nen on kallista. Kai­vok­sista tulee toden­näköis­es­ti suh­dan­nekai­vok­sia, joi­ta avataan ja sul­je­taan maail­man­markki­nahin­to­jen tahdis­sa.  Tal­vi­vaarakin pan­taisi­in nyt kiin­ni odot­ta­maan Nikke­lin hin­nan nousua, jos se olisi teknis­es­ti mahdollista.

Kaivosla­ki on siinä suh­teessa kum­malli­nen, että kah­den elinkeinon – vaikka­pa nyt matkailun ja kaivos­toimin­nan – joutues­sa ris­tiri­itaan keskenään kaivos­toim­inta voit­taa aina ilman mitään edullisu­usver­tailua pait­si kaavoite­tu­il­la alueil­la. Luon­non­suo­jelu­lain osalta tilanne on epäselvempi.

Suomes­sa ole­vat malmiot ovat köy­hiä tai näin ainakin olete­taan. Kaivoslakia sor­van­neet eivät ilmeis­es­ti pitäneet niitä kovin arvokkaina, joten ne saatet­ti­in mah­dol­lisia työ­paikko­ja vas­taan lahjoit­taa maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si. Köy­hästä malmista syn­tyy hirvit­tävän paljon jätet­tä minkä lisäk­si joudu­taan käyt­tämään paljon ympäristön kannal­ta ongel­mallisia kemikaale­ja. Riskinä on, että kun esi­in­tymä on tyh­jen­net­ty tai sen tyh­jen­tämi­nen on osoit­tau­tunut kan­nat­ta­mat­tomak­si, kaivosy­htiö vetäy­tyy pois ja jät­tää ympäristöpom­min suo­ma­lais­ten murheek­si.  Peri­aat­teessa kaivosy­htiön pitää rahas­toi­da varo­ja jälkien siivoamisek­si, mut­ta ainakin Tal­vi­vaaran osalta tämä rahas­to ei tai­da riit­tää alku­unkaan, jos yhtiö sat­tuisi men­emään konkurssi­in. (POISTETTU VIRHEELLINEN TIETOTALVIVAARAN RAHASTOINTIVELVOITTEEN ALENTAMISESTA)

Kaivoslakia on muutet­ta­va, ennen kuin lop­utkin Suomes­ta on val­lat­tu. Vähin­tä mitä pitäisi tehdä on lait­taa varauk­sille jokin pin­ta-alaan perus­tu­va vuo­tu­inen mak­su, jot­ta ei kan­nat­taisi tehdä mieli­v­al­taisen suuria valtauksia.

170 vastausta artikkeliin “Kaivoslain korjaamisella on kiire”

  1. On Suomen val­tio tehnyt kai­vok­sil­la rahaisaa bisnestäkin. Nor­jalainen väk­i­lan­noite­fir­ma nimeltä Yara meni ja osti Sok­lin 207 miljoon­al­la eurolla.

    Tiet­tävästi tai luul­tavasti malmion arvo voi olla jopa 30 mil­jar­dia, kun huomioon ote­taan kaik­ki hyö­dyn­net­tävät malmit.

  2. Tässä asi­as­sa Osmo on aivan oike­as­sa. — Mites, sat­tuisiko Osmo tun­temaan ketään vaiku­tus­val­taisia ihmisiä, ken­ties jopa min­is­tere­itä..? Asi­aan olisi helpoin puut­tua nyt heti eikä vas­ta eduskun­tavaalien vaalien jäl­keen, oppo­si­tios­ta käsin >:)

  3. Hyviä point­te­ja. Kaivos­te­ol­lisu­us on hyvä työl­listäjä, mut­ta oikeus malmio­hin pitäisi olla koti­maisil­la yhtiöillä.

  4. Tärkeää olisi tosi­aan pohtia näitä hyö­tymis­mekanis­me­ja kansakunnalle.
    Olen ollut jol­lakin taval­la liik­keel­lä han­kealoit­teil­lani vuodes­ta 1997 näis­sä teemoissa. Eri­tyisenä syynä mm. se, että sain olla melko lähi­nen yrit­täjäys­tävä Dr. Jef­fery Robert­sille, joka välit­ti kan­sain­välisiä pääo­mia töik­seen Suomeen ja ihmetteli mei­dän tyh­myyt­tä. Häneltä meni sijoit­tamis­ar­gu­men­tit Suomen pörssiy­htiöi­hin vähi­in — kos­ka vielä 1990-luvun alus­sa suuri kv-insti­tu­tion­aa­li­nen pääo­ma. lue eläk­er­a­ha, halusi tul­la rajal­lista luon­non­va­raa hyö­dyn­täävän toim­intaan, jol­la oli tuot­to-odotuk­sia mielel­lään myös Venäjäl­lä. Mut­ta Neste meni palmupu­uhun jne. 

    Linkissä on vuodelta 2011 mm. Kaup­pale­hden Debat­ti-pal­stan keskustelua teemas­sa. Olen osaltani myös valmis taus­ta­selvi­tyk­si­in aiheessa

    http://yrjomyllyla.com/2011/08/22/helsingin-porssiin-rajallisia-luonnonvaroja-hyodyntavia-yrityksia/

  5. Olikos Vihreät tekemässä uut­ta kaivoslakia?
    Vihrei­den peilistä taitaa se osasyylli­nen löytyä…

  6. Pitäisi olla laki, joka kuu­luisi jotenkuten näin: “Kaik­ki val­tauk­set, jois­sa ei ole aloitet­tu kaivos­toim­intaa 2015 vuo­teen men­nessä, siir­tyvät val­tion omistukseen.”

  7. “Suomes­sa ole­vat malmiot ovat köy­hiä tai näin ainakin oletetaan.”

    Niin­pä, mut­ta entäs jos joku (uko­maalainen) löytää jät­tiesi­in­tymän puh­das­ta kul­taa… Kuin­ka tyh­mäk­si itsen­sä voi tuntea?

  8. Lupaus ympärivuo­ti­sista työ­paikoista, investoin­neista alueelle ja kai­vok­sen myötä syn­tyvästä muus­ta liike­toimin­nas­ta on paikallisille päät­täjille iso lupaus. 

    Vielä kun luon­non­va­ra­te­ol­lisu­us, olet­taen, että sen tuot­ta­mal­la raa­ka-ainee­lal on kysyn­tää, voi olla hyvin robus­tia suh­teessa suh­dan­teisi­in, niin kuvio on aika vaikea ratkottavaksi. 

    Matkailupis­nek­sel­lä kun on taipumus­ta reagoi­da todel­la vah­vasti suh­dan­teisi­in — kan­nat­taa käy­dä Kreikan tur­is­ti­saar­il­la kat­so­mas­sa, miten siel­lä menee täl­lä hetkellä. 

    Jot­ka oikeasti työsken­televät jonkun maakun­nan elinkeino­rak­en­teen kehit­tämisen hyväk­si, sanovat, että matkailu on vihovi­imeinen keino kehit­tää alueel­lista elinkeino­toim­intaa. Sil­lä nimit­täin pysäytetään alueke­hi­tys aika nopeasti ja matkailu­tu­lot keskit­tyvät usein aika pienelle porukalle, niille joil­la on hyvä tuote.

    Yliopis­tokaupungista on help­po huudel­la, että kaupunkien ulkop­uo­li­nen Suo­mi pitäisi muut­taa luon­tomatkailuko­hteek­si ja luon­to konser­voi­da. Mut­ta se on aika mieliku­vi­tuk­se­ton ja jul­ma ehdo­tus. Eikä sil­lä tule saa­maan ääniä ja val­taa — edes kaupungeissa. 

    Vihrei­den kan­nat­taisi kek­siä hyviä näke­myk­siä sen suh­teen, miten haja-asu­tusaluet­ta tulisi kehittää.

  9. Kansalaisa­loit­teen paik­ka? Luulisi että 50k allekir­joi­tus­ta tulisi tähän aiheeseen alta aikayk­sikön pienel­lä iltale­hti buf­fil­la, sil­lä uskoisin että suo­ma­laiset eivät ilmaisek­si isän­maas­taan tah­do luopua.

  10. Resurssivero olisi könt­tä­sum­maverona hyvä ratkaisu, se leikkaisi kaiken super­nor­maalin voiton pois.

    Vero menisi mar­gin­aa­likus­tan­nuk­si­in jos se perus­tu­isi louhit­tuun aines­määrään ja lisäisi kus­tan­nuk­sia. Ympäristö­vaku­u­tus­mielessä rahas­toivan mak­sun pitäisi kuitenkin perus­tua louhit­tuun aineis­määrään kuten Kiri­b­atin fos­faat­tivero ja sil­lä perus­teel­la luo­tu Sov­er­eign Wealth Fund.

  11. Kai­vok­sen perus­tamisen voisi ajatel­la reaaliop­tiona, ehkä option arvo olisi pienem­pi jos siihen liit­tyy könttäsummavero.

  12. Lähtisikö kansalaisa­loit­teelle? HYVÄ IDEA, PITÄÄ MUOTOILLA ENSIN HYVIN. PÄÄPONTSI KANSALLISOMAISUUDEN HALLINNAN MÄÄRITTELY SUOMALAISTEN OMAISUUDEKSI JA HYÖTYMISJÄRJESTELMIEN LUOMINEN, MUTTA EI YKSIPUOLINEN VEROTTAMINEN. Oppia Nor­jas­ta ja muual­ta. Ulko­mainen saa tul­la, mut­ta ei joka paikkaan ja hyö­tymisjär­jestelmät olta­va kun­nos­sa. Esim. Nor­ja jakaa lisensse­jä öljyken­tilleen myös ulko­maisille, mut­ta saat­taa vaa­tia Sta­tOilin osakku­ut­ta tms. Lisäk­si on tun­nis­tet­ta­va, että rikkauk­sil­la on tasear­voa itsessään, oli­pa ne maas­sa tai yri­tys­ten oikeuksi­na hyöyn­tää niitä tai käy­dä niil­lä kaup­paa. Taval­laan malminetsin­tä ja oikeudet on keskeinen kaup­patavara myös. Huonoina aikoina menee kul­ta, hyv­inä aikoina muut. Uusia min­er­aale­ja tul­laan hake­maan ja löytämään mm. vihreän teknolo­gian tarpeisi­in Suomes­ta. Teknolo­gia kehit­tyy, kan­nat­tavu­us para­nee, monimet­al­likai­vok­set ovat käytän­tö jne. Suo­mi elää tule­vaisu­udessa met­sän lisäk­si mer­estä ja maaperän rikkauk­sista (TEM 43/2010 http://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/ s. 78).

    1. Ruot­sis­sa on suun­nilleen samanali­nen val­taus­la­ki kuin Suomes­sa, mut­ta siel­lä on kaivosvero ja jotenkin ne Kiirunan malmi­varat ovat pää­tyneet val­tion, siis Ruotsin val­tion, omaisu­udek­si. Kahdessa muus­sa naa­puri­maas­samme, Nor­jas­sa ja Venäjäl­lä taas suh­taudu­taan luon­non­va­roi­hin aivan toisin. Löytäjä ei saa pitää öljye­si­itymää, vaan siitä mak­se­taan huo­mat­tavaa mak­sua valtiolle.

  13. joo ollaan tääl­lä lapis­sa tosi huolis­samme et käykö meille samoin kun nyt ruot­sis­sa tun­tuu käyvän. kaivosy­htiöt tulee ja vie kaiken arvokkaan,tuhoaa paikat ja jät­tää kaiken mak­samat­ta ja korvaamatta.

  14. “Kenenkään ei kan­na­ta kai­vok­sen lähelle muut­taa ja rak­en­taa omakoti­taloa, kos­ka kaivos on työl­listäjänä joka tapauk­ses­sa tilapäi­nen eikä keskelle kor­pea voi tuo­da per­het­tä, kun ei olke koulu­ja eikä kaup­po­ja, ei oikein mitään.”

    Sodankylän pitkään laskenut asukasluku kään­tyi nousu­un Kevit­san kai­vok­sen avaamisen jäl­keen, ja läheiseen Petku­lan kylään on muuten raken­net­tu niitä omakotitalojakin. 

    Mitäpäs jos kai­vok­sen avaamis­es­ta Sodankylässä saisi­vat päät­tää sodankyläläiset ja kai­vok­sen avaamis­es­ta Helsingis­sä helsinkiläiset, sen sijaan että ihmiset tietävät tois­t­en­sa asi­at parem­min kuin nämä itse?

    Val­tio toki voisi myy­dä kaivosoikeuk­sia huu­tokau­pal­la eikä lahjoit­taa, mut­ta hin­ta taitaa joka tapauk­ses­sa olla hal­vahko. Koti­maisia pääo­mia ei ole.

  15. Mis­tähän näk­isi sel­l­aisen suomen kar­tan, johon on merkit­ty jo val­latut alueet? Rupes vähän kiin­nos­tele­maan että josko me muut suo­ma­laiset val­lat­tais ne alueet joi­ta monikansal­liset kaivosy­htiöt ei vielä ole ehti­neet. Tuo lain­muut­ta­mi­nen kun on niin hidas­ta, että siinä vai­heessa kun sitä ale­taan sor­vaa­maan kasaan, niin nuo edel­lä­maini­tut tahot tul­loo ja kor­vamerk­it­see koko Lapin. Siinä onkin sit­ten eripu­raa kun mietitään miten jo annetut oikeudet ote­taan takaisin ilman kor­vauk­sia tjsp.

    En ole ulko­maalais­vas­tainen, mut­ta kyl­lä nyt edes suomen maaperä kuu­luu suo­ma­laisille prkl! Samaan syssyyn vois miet­tiä tuon maan­omis­tamisen vaa­timuk­sek­si myös suomen pas­sia. Poh­javesialueet kun on mei­dän kallein omaisu­us, ja tule­vaisu­udessa arvokkaam­paa kuin mikään muu. Voiko tänne kuka tahansa muut­taa ja ostaa ton­tin hyviltä vesi­a­pa­jil­ta ihan tuos­ta vaan? Kun vesiso­dat joskus alkaa, niin me ollaan sit­ten ne janoiset, ja rikkaat venäläis­miljonäärit istuu kaivo­jen­sa pääl­lä ja tekee tiliä. Saako esim oman mökki­tont­tin­sa poh­javet­tä pumpa­ta säil­iöau­toon kuin­ka paljon huvit­taa, ja viedä pois maasta?

  16. Eikö hal­li­tus­puolueen olisi hyvä tehdä näille asioille jotain, vai kenelle se kuuluu?

  17. > Aasian talouskasvun myötä maa­pal­lo on käymässä rajalliseksi

    Nyt kun joka kiinalaisel­la on jo se jääkaap­pi, eikä maail­man­lop­pu ole vieläkään tul­lut… Täl­lainen ide­ologi­nen ujut­ta­mi­nen on hiukan lapsel­lista hei.

  18. Ei pidä paikkaansa, ettei Suomes­sa perit­täisi kaivosveroa. Maan­omis­ta­jalle mak­se­taan maas­ta lunas­tusko­r­vaus ihan samal­la taval­la kuin lunastet­taes­sa maa­ta vaik­ka sähkölin­jan rak­en­tamisek­si. Tämän päälle maan­omis­ta­jalle mak­se­taan rojaltia.

    Rojaltil­la tarkoite­taaan kaivosveroa. Eri mais­sa on hie­man eri­laiset lasku­ta­vat rojaltin suu­ru­u­den määrit­tämisek­si. Suomes­sa kaivosvero las­ke­taan euromäärä per kaivet­tu malmi­ton­ni. Mui­ta mah­dol­lisuuk­sia olisi esimerkik­si pros­ent­tio­su­us liikevoitos­ta tai malmi­ton­nit suh­teessa malmin maailmanmarkkinahintaan.

    Useim­mis­sa muis­sa mais­sa kaivosveron saa­ja on val­tio. Ruot­sis­sa kaivosvero las­ke­taan samal­la peri­aat­teel­la kuin Suomes­sa, mut­ta kaivosveron saa­ja on 75 % maan­omis­ta­ja ja 25 % val­tio. Suomes­sa on vain päädyt­ty mak­samaan koko veron tuot­to maanomistajalle.

    Talousti­eteel­lis­es­ti ei ole mitään järkevää syytä verot­taa yhtä toim­intaa useil­la päällekkäisil­lä eri tavoin las­ket­tavil­la pis­teveroil­la. Järkeväm­pää on säätää käytet­tävä vero­tusjär­jestelmä halu­tun­laisek­si ja tämän jäl­keen päät­tää, kuin­ka suuri osa veron tuo­to­s­ta mak­se­taan val­ti­olle ja kuin­ka suuri osa maanomistajalle.

    Taloudel­lis­es­ti lunas­tusko­r­vauk­sen päälle maan­omis­ta­jalle mak­set­tua osu­ut­ta voidaan pitää windfall-voittona.

  19. Kum­mallista, ettei tätä päivän­selvää pöl­höyt­tä saa­da kuri­in. Jotenkin tun­tuu, että suo­ma­lais­es­ta kansan­lu­on­teesta tai asioiden­hoi­dos­ta puut­tuu järkevää busi­ness-ajat­telua. Kyl­lä jokaisen pitää huole­htia siitä, ettei lahjoi­ta omaisu­ut­taan kan­sain­välisille suuryrityksille.

  20. Tor­nador: Vielä kun luon­non­va­ra­te­ol­lisu­us, olet­taen, että sen tuot­ta­mal­la raa­ka-ainee­lal on kysyn­tää, voi olla hyvin robus­tia suh­teessa suh­dan­teisi­in, niin kuvio on aika vaikea ratkottavaksi. 

    Jos olet­taa että setä onkin täti, niin kov­in­han se on vaikeaa, mut­ta ikävä totu­us on se, että luon­non­va­ra­te­ol­lisu­us on erit­täin myötäsyk­listä. Tal­vi­vaaran kan­nat­taisi nyky­hin­noil­la jät­tää nikke­li louhi­mat­ta, mut­ta kun louhok­seeen ja tehtaaseen on jo kaadet­tu sato­ja miljoo­nia, niin pakko­han siel­lä on jatkaa.

    Val­tauk­set luon­nol­lis­es­ti tehdään täysin speku­lati­ivis­es­ti syk­lin siinä vai­heessa kun esi­in­tymän arvo on nol­la tai negati­ivi­nen siinä toivos­sa että hin­nat nou­se­vat riit­tävästi tekemään sen hyö­dyn­tämis­es­tä kannattavan.

  21. Kir­joituk­ses­sa maini­taan myös, että “Suo­mi meni näin epä­toivoiseen lain­säädän­töön Pohjois-Suomen surkean työl­lisyy­den takia.”

    Val­tausjär­jestelmä otet­ti­in käyt­töön 1734, eikä jär­jestelmän perustei­ta ole juurikaan sen jäl­keen muutet­tu. Perus­teena oletet­tavasti oli juurikin työl­lisyys ja elinkeinot.

  22. Mut­ta eihän Suomen lain­säädän­tö sitä määritäkään, vaan EU. Joten aivan var­masti siitäkin asi­as­ta on EU säädös ole­mas­sa ja tapah­tunut on tutkit­tu EU:ssa. Ei todel­lakaan Suo­mi ole mikään val­lat­tavis­sa ole­va maa­pala jos­sain met­sän keskel­lä ja EU var­maan siihen ottaa sit­ten kan­taa, että miten ottaa kan­taa. On aika yleinen harhalu­u­lo ulko­mail­la ja eri­tyis­es­ti Amerikas­sa ollut se, että Suomes­ta lakkautet­ti­in osa lain­säädän­nöstä vuon­na-95 EU:n myötä, mut­ta se on vain väärinkäsi­tys, jos­sa on EU uno­htunut. Että ei EU:ta sen­tään saisi uno­htaa poli­ti­ikas­sa, sil­lä EU on suurvalta.

    1. Kyse on ETA-lain­säädän­nöstä, joten se kos­kee myös Norjaa.
      Mei­dän on kohdelta­va kaikkia ETA-alueen yri­tyk­siä tas­a­puolis­es­ti, mut­ta se ei tarkoi­ta, että mei­dn pitää antaa maaperämme rikkaucdet ilmaisek­si kaikille. Nor­jakaan ei anna öljyään.

  23. Hyvä Osmo!

    Mielestäni Vihreät ei ymmär­rä kaivos­toim­intaa . Val­tauk­set ovat hyvä asia niin Suomen val­ti­olle kuin ympäristöllekkin. Val­tauk­sia tekevät ulko­maiset yhtiöt sijoit­ta­vat pitkäjän­teistä tutkimus­ra­haa Suomeen. Esimerkik­si AA Sakat­ti Min­ing sijoit­taa kym­men­niä miljoo­nia euro­ja vuodessa tutki­ak­seen esi­in­tymää, jon­ka toteutet­tavu­us on kyseenalainen. Mikäli Suomen val­ti­ol­la olisi luon­non­va­ray­htiö sil­lä ei olisi tämän mah­dol­lis­tavia riskipääo­mia. Näil­lä ulko­maisil­la riskipääomil­la tutk­i­taan täl­lä het­kel­lä Suomen kalliop­erää ja tieto on käytet­tävis­sä myös jatkossa.

    Toinen asia, jota myös Vihrei­den olisi syytä seu­ra­ta on pääomien liike. Suomes­sa ei ole merkit­tävästi voit­toa tuot­tanei­ta investoin­te­ja Pyhäsalmen kaivos­ta luku­unot­ta­mat­ta. Tilikau­den voitot eivät tarkoi­ta pääo­main­ten­si­ivisessä kaivos­toim­i­nas­sa tuot­tavia investointeja. 

    Kol­mas asia, jon­ka halu­an tuo­da esi­in liit­tyy val­ti­ol­liseen luon­non­va­ray­htiöön. Suomel­la oli vah­va luon­non­va­ray­htiö, joka luopui läh­es kaikesta kaivos­toimin­nas­taan 1990-luvun lopus­sa ja 2000-luvun alus­sa. Kyse on siis Out­okum­mus­ta, sil­lois­es­ta val­tiony­htiöstä. Te olette käsit­tääk­seni ollut eduskun­nas­sa ja ehkäpä jopa hal­li­tuk­ses­sa näitä päätök­siä tehtäessä. 

    Lopuk­si halu­aisin tuo­da esi­in virheel­lisen väit­teenne työl­lisyy­destä. Hyvänä esimerkkinä toimii Kit­tilän kun­ta. Voisitte tutus­tua tämän kun­nan talouteen, matkailu­un ja työl­lisyy­teen hie­man tarkem­min. Se aut­taisi teitä ymmärtämään kaivos­toimin­nan merk­i­tyk­sen Lapille.

    Mikäli halu­at­te keskustel­la asi­as­ta lisää, käyn mielel­läni asi­as­ta fak­toi­hin perus­tu­vaa debat­tia. Sähkö­pos­ti­ni on liitet­tynä viestiin.

  24. APUA!

    Kuusamoon puuhaa­vat myös kulta/uraani kaivos­ta. Uraa­nip­i­toisu­us 20–30 enem­män kuin Talvivaarassa.

    Mer­ta ei ole joten purku luon­non tilaisi­in järvi­in ja koski­in. mm. Kitka

    Sijoit­tuu mm. 100 metrin päähän Natu­ra suojelualueesta.

    Lisäk­si alueel­la on mm. matkailu, poron­hoito ja kalas­tus elinkeino­ja ennestään, aika iso huoli elinkeinoista.

    Louhosten toim­inta­jak­si arvioitu alle 5 vuot­ta, osas­sa vain 2 vuot­ta tms. Hyö­ty jää mität­tömän pienek­si, ver­rat­tuna että mm. matkailu ja virk­istyskäyt­tö on peru­ut­ta­mat­tomasti ohi sen jälkeen?

    Kuusamoon on perustet­tu yhdis­tys suo­jele­maan Kuusamoa:
    http://prokuusamo.fi/

  25. Hyvä että joku uskaltaa puhua asiasta. 

    Civ­i­liza­tion (tietokone)peleissä malmi­varat rikas­ta­vat ja tehosta­vat val­tion tuon­tan­toa, mut­ta tosielämässä ja suomes­sa ne val­u­vat ulko­maille, ja kokon­aishyödys­tä saadaan tal­teen ehkä noin 1%.

    Mitä jos val­tio omis­taisi luon­non­va­rat maan pin­nan alla ja niiden hyö­dyn­nysoikeuk­sia vuokrat­taisi­in yksi­ty­isille, jonkin­laista kor­vaus­ta vas­taan. Voisiko kokon­aishyö­dyn nos­taa jopa 10 pros­ent­ti­in tai korkeammalle?

    Olisiko lain muut­ta­mi­nen mah­dol­lista suomen lain puit­teis­sa? Toiv­ot­tavasti on, sil­lä suomen luon­non­va­ro­jen kup­paami­nen ei voi jatkua enää pidempään.

  26. Olisi todel­lakin aika tehdä jotain. Mut­ta tuskin menee hal­li­tuk­ses­sa läpi, sil­lä rahaa ja val­ta puhuu–

  27. Jos talvi­so­das­sa kan­nat­ti uhra­ta 26000 ihmishenkeä jot­ta Suo­mi säi­lyi suo­ma­laisil­la, niin kuin­ka mon­ta työ­paikkaa kan­nat­taa uhra­ta nyt sen puoles­ta ettei suo­mi mene kaivosyhtiöille. 

    No, eihän nyt tietenkään ole kor­rek­tia ver­ra­ta näin, kos­ka ne työ­paikat on korvattavissa.

  28. Tuulimyl­lyjä putkahtelee, kuin sieniä sateel­la ja kaik­ki voitot menevät ulko­maille! Niitä varten ovat ulko­maalaiset yhtiöt vuokran­neet maa­ta jo var­masti enem­män, kuin kaikkien Suomen kaivosten käyt­tämät pin­ta-alat ovat yhteen­sä. Eräskin kun­ta ja sen maan­omis­ta­jat ovat vuokran­neet 20% kun­nan pin­ta-alas­ta tuulimyl­ly­fir­moille. Ketään ei kuitenkaan kiin­nos­ta kri­ti­soi­da tuol­laista toim­intaa, kun tuulivoima on muka niin ympäristöys­täväl­listä ja medi­asek­sikästä tänä päivänä.

  29. Ihmette­len juuri tuo­ta, että ylikansal­liset kaivosy­htiöt saa­vat mel­las­taa Suomes­sa miten tah­to­vat, laskea päästöt minne huvit­taa, samaan aikaan viedään leipä suo­ma­laisen kul­lan lapiokaiva­jan suus­ta (ja konekaiva­jan), joiden käsit­telemät maa­mas­sat ovat promillen sada­sosien luokkaa… kyl­lä todel­lakin tarvisi tehdä jotakin!
    Näil­lä suo­ma­laisil­la kaiva­jil­la on ankarat maise­moin­ti- ja ympäristövelvoit­teet, sakko­mak­sut ja muut, ja he hoita­vat asiansa hyvin.

  30. Vaik­ka yleen­sä puo­lus­tan yrit­tämisen vapaut­ta, kaivosla­ki antaa yrit­täjälle suh­teet­tomat oikeudet (maan)omistajaan nähden. 

    Jos­sain päin maail­maa on saatu hyviä tulok­sia sil­lä, että kaivosy­htiö joutuu mak­samaan maan­omis­ta­jille tun­tu­via kor­vauk­sia, jos­ta sit­ten kun­ta ja val­tio ottaa wind­fall-verona osansa. Paikalli­nen vas­tus­tus on vähentynyt.

    Ketkä kaivoslain järkeistämistä oikein vas­tus­ta­vat? Kokoomus, kepu, demar­it, PS:t, vai voimakkaat virkamiehet?

  31. Hyvä kir­joi­tus, vaan lie­neekö tämä tot­ta vai liioittelua?

    Joka tapauk­ses­sa myön­teinen yllä­tys. Olisin luul­lut Soin­in­vaaran puo­lus­tel­e­van luon­non­va­ro­jen lahjoit­tamista jol­lakin markki­na­teo­ri­al­la ja jonkin mon­imutkaisen mekanis­min kautta.

  32. Avaru­us on täyn­nä min­er­aali­varo­ja. On ihmisen omaa type­r­yyt­tä jos emme opi hyö­dyn­tämään niitä ennekuin kaik­ki pelimerk­it maa­pal­lol­ta on tuhlattu.

  33. Jus­si Airaksi­nen: Ei pidä paikkaansa, ettei Suomes­sa perit­täisi kaivosveroa. Maan­omis­ta­jalle mak­se­taan maas­ta lunas­tusko­r­vaus ihan samal­la taval­la kuin lunastet­taes­sa maa­ta vaik­ka sähkölin­jan rakentamiseksi. 

    Jus­si. Jos joku löytää sin­un PuuCeesi alta val­ta­van kul­tae­si­in­tymän, hän var­maankin joutuu kor­vaa­maan sin­ulle sen PuuCeen teknisen arvon, mut­ta kaivosverol­la ei tarkoite­ta tätä. Sil­lä tarkoite­taan osu­ut­ta luon­non­va­ran arvos­ta, siltä osin, kuin se ylit­tää hyö­dyn­tämisen kus­tan­nuk­set. Yleen­sä tuo vero on lähemp­nä sataa pros­ent­tia kuin nol­laa. Esimerkkiä voidaan ottaa siitä, miten Nor­jan val­tio laskut­taa maan öljyvero­jen tyhji­in pumppaamisesta.

  34. Tekn.: Val­tauk­sia tekevät ulko­maiset yhtiöt sijoit­ta­vat pitkäjän­teistä tutkimus­ra­haa Suomeen

    Yksi­ty­ishenkilö teki val­tauk­sen Out­okum­mun van­han kai­vok­sen vier­essä ole­vaan yleis­es­ti tun­net­tuun kupariesi­in­tymään. Hän ei sijoit­tanut siihen itse euroakaan, vaan möi valt­gauk­sen ulkomaille.

  35. Jus­si Airaksi­nen:
    Kir­joituk­ses­sa maini­taan myös, että “Suo­mi meni näin epä­toivoiseen lain­säädän­töön Pohjois-Suomen surkean työl­lisyy­den takia.”

    Val­tausjär­jestelmä otet­ti­in käyt­töön 1734, eikä jär­jestelmän perustei­ta ole juurikaan sen jäl­keen muutet­tu. Perus­teena oletet­tavasti oli juurikin työl­lisyys ja elinkeinot.

    Sotkeat asi­aa tahal­lasi. Kaivosla­ki ei koske pelkästään valt­gau­soikeuk­sia vaan, mitä tapah­tuu sen jäl­keen. Olen aika var­ma, että jos aus­tralialainen kaivosty­htiö olisi vuon­na 1735 tul­lut ja val­lan­nut Out­okum­mun kupariesi­in­tymän, se ei olisi saanut karkot­taa väkeä pois kaivos­alueelta, perus­taa kaivos­ta ja viedä kuparin pois maas­ta mak­samat­ta kru­unulle äyriäkään. Monis­sa mais­sa kaivosoikeudet huu­tokau­pakaat ja jopa Kon­gos­sa on erilli­nen kaivosvero.

  36. Tuuli Myl­ly:
    Tuulimyl­lyjä putkahtelee, kuin sieniä sateel­la ja kaik­ki voitot menevät ulko­maille! Niitä varten ovat ulko­maalaiset yhtiöt vuokran­neet maa­ta jo var­masti enem­män, kuin kaikkien Suomen kaivosten käyt­tämät pin­ta-alat ovat yhteen­sä. Eräskin kun­ta ja sen maan­omis­ta­jat ovat vuokran­neet 20% kun­nan pin­ta-alas­ta tuulimyl­ly­fir­moille. Ketään ei kuitenkaan kiin­nos­ta kri­ti­soi­da tuol­laista toim­intaa, kun tuulivoima on muka niin ympäristöys­täväl­listä ja medi­asek­sikästä tänä päivänä.

    Nuo maan­omis­ta­jat ovat tehneet sen vapaae­htoisel­la kau­pal­la. Niis­sä saa olla myös tyh­mä. Kaivoslain tulk­in­ta olisi ollut tässä se, että ulko­mainen yrit­täjä olisi saanut tul­la, ilmoit­taa rak­en­ta­vansa tähän tuulimyl­lyn, mak­sanut pel­tomaas­ta pel­tomaan hin­nan ja vienyt voitot verot­tomí­na kotimaahansa.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa on suun­nilleen samanali­nen valt­gaus­la­ki kuin Suomes­sa, mut­ta siel­lä on kaivosvero ja jotenkin ne Kiirunan malmi­varat ovat pää­tyneet val­tion, siis Ruotsin val­tion, omaisu­udek­si. Kahdessa muus­sa naa­puri­maas­samme, Nor­jas­sa ja Venäjäl­lä taas suh­teudu­taan luon­non­va­roi­hin aivan toisin. Löytäjä ei saa pitää öljye­si­itymää, vaan siitä mak­se­taan huo­mat­tavaa mak­sua valtiolle.

    Ruot­sis­sa on saman­lainen rojaltisään­nös kuin Suomen kaivoslais­sa. Suomes­sa koko osu­us menee maan­omis­ta­jalle. Ruot­sis­sa mak­su jakau­tuu val­tion ja maan­omis­ta­jien kesken. Ja Ruot­sis­sa kos­kee vain 2005 jäl­keen käyt­töön otet­tu­ja kai­vok­sia. Suomes­sa ollut koko ajan ainakin vuodes­ta 1966 alkaen.

    Saudia-Ara­bia; ei muuten kuu­lu EU:hun, joten sieltä ei voi tänne suo­raan tul­la ilman euroop­palaista yhtiötä.

    Kaivan­nais­te­ol­lisu­us ry

    1. Eivät kuu­lu Aus­tralia tai Kanadakaan EU:hun, mut­ta ne ovat pääasas­sa Suomen kaivospolitiikassa.kuka vain voi perus­taa pöytälaatikkoy­htiön vaik­ka Lichtensteiniin.

  38. Pekka Suomela: Kom­men­toin joil­tain osin kansane­dus­ta­ja Soin­in­vaaran ohjel­mas­sa esit­tämiä väit­tämiä. Kir­joi­tus löy­tyy osoit­teesta:http://www.prokaivos.fi/ajankohtaista/lisaa-lapinakyvyytta-kaivostoimintaan-myos-poliitikoille/Ystäväl­lisin ter­veis­in­Pekka Suome­laKaivan­nais­te­ol­lisu­us ryToiminnanjohtaja

    Vai kään­sit jutun Ruotsin puoleen, siel­lä on jo mekkaloi­ta joten erit­täin hyvä, että astu­it esi­in onpa­han ihmisil­lä mihin kään­tää katseensa..

  39. Kor­vaus on lähin­nä hyt­ty­sen ininää kär­päsen p****a eli ei tai­da oma­lle kohdalle osua kuin korkein­taan rahastusmielessä?

    Jus­si Airaksi­nen: Ei pidä paikkaansa, ettei Suomes­sa perit­täisi kaivosveroa. Maan­omis­ta­jalle mak­se­taan maas­ta lunas­tusko­r­vaus ihan samal­la taval­la kuin lunastet­taes­sa maa­ta vaik­ka sähkölin­jan rak­en­tamisek­si. Tämän päälle maan­omis­ta­jalle mak­se­taan rojaltia.Rojaltilla tarkoite­taaan kaivosveroa. Eri mais­sa on hie­man eri­laiset lasku­ta­vat rojaltin suu­ru­u­den määrit­tämisek­si. Suomes­sa kaivosvero las­ke­taan euromäärä per kaivet­tu malmi­ton­ni. Mui­ta mah­dol­lisuuk­sia olisi esimerkik­si pros­ent­tio­su­us liikevoitos­ta tai malmi­ton­nit suh­teessa malmin maailmanmarkkinahintaan.Useimmissa muis­sa mais­sa kaivosveron saa­ja on val­tio. Ruot­sis­sa kaivosvero las­ke­taan samal­la peri­aat­teel­la kuin Suomes­sa, mut­ta kaivosveron saa­ja on 75 % maan­omis­ta­ja ja 25 % val­tio. Suomes­sa on vain päädyt­ty mak­samaan koko veron tuot­to maanomistajalle.Taloustieteellisesti ei ole mitään järkevää syytä verot­taa yhtä toim­intaa useil­la päällekkäisil­lä eri tavoin las­ket­tavil­la pis­teveroil­la. Järkeväm­pää on säätää käytet­tävä vero­tusjär­jestelmä halu­tun­laisek­si ja tämän jäl­keen päät­tää, kuin­ka suuri osa veron tuo­to­s­ta mak­se­taan val­ti­olle ja kuin­ka suuri osa maanomistajalle.Taloudellisesti lunas­tusko­r­vauk­sen päälle maan­omis­ta­jalle mak­set­tua osu­ut­ta voidaan pitää windfall-voittona.

  40. Venäjästä en osaa sanoa. Mut­ta olen tääl­lä Venäjän lähetys­tön Mur­man­sk-sem­i­naaris­sa, ja näyt­täisi siltä, että kaivos­toim­intaan tehdään melkoisia investoin­te­ja Kuolan alueelle. Per­in­teiseen tapaan yhtiöt ovat pääosin venäläisiä. Mut­ta suo­ma­laisia urakoit­si­joi­ta ja yrit­täjiä kai­vataan. Inno­vaa­tiopoli­ti­ikan hengessä.

  41. Resurssiverol­la voi verot­taa pois koko super­nor­maalin voiton eikä se vaiku­ta tuotan­non kustannuksiin..

  42. Miten muuten Osmo hin­noit­telisit kai­vok­sen reaaliop­tiona jos könt­tä­sum­mavero olisi ole­mas­sa? Olete­taan että pitoisuuk­sia ei vielä tiede­tä ja aloi­tuskus­tan­nus on merkittävä.

  43. ” Kuka hyvän­sä saa val­la­ta kaavoite­tun alueen ulkop­uolelta kuin­ka suuren alueen hyvän­sä käytän­nössä ilmaisek­si niin, että tältä alueelta joskus löy­tyvät min­er­aalit kuu­lu­vat hänelle. ”

    Het­ki­nen. Voin siis val­la­ta omat maani käyt­tööni ja sit­ten olla anta­mat­ta niitä kaivoskäyt­töön. Mik­si kukaan Pohjois-Suomen asukkaista ei ole tajun­nut tätä?

  44. Vihreät oli­vat yksi voimakkaim­min nyky­istä kaivoslakia ajanut puolue joten naut­tikoot aikansaannoksestaan.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa on suun­nilleen samanali­nen val­taus­la­ki kuin Suomes­sa, mut­ta siel­lä on kaivosvero ja jotenkin ne Kiirunan malmi­varat ovat pää­tyneet val­tion, siis Ruotsin val­tion, omaisu­udek­si. Kahdessa muus­sa naa­puri­maas­samme, Nor­jas­sa ja Venäjäl­lä taas suh­taudu­taan luon­non­va­roi­hin aivan toisin. Löytäjä ei saa pitää öljye­si­itymää, vaan siitä mak­se­taan huo­mat­tavaa mak­sua valtiolle.

    Suomes­sa vaan on kym­meniä ker­to­ja Ruot­sia korkeam­mat val­taus­mak­sut eli tilanne on melko fifty-six­ty Ruot­si­in verrattuna!

  46. Luim­u­la Aarne:
    Vihreät oli­vat yksi voimakkaim­min nyky­istä kaivoslakia ajanut puolue joten naut­tikoot aikansaannoksestaan.

    Potaskaa!

    Min­er­aal­is­trate­gia on Mau­ri Pekkarisen käsialaa, jota tuki Keskus­tan sil­loinen ykköskööri mm. Mat­ti Van­hanen ja ympäristömin­is­teri Paula Lehtomäki.

    Pekkari­nen oli elinkeino­min­is­ter­inä masi­noimas­sa kaivos­alas­ta seu­raavaa Nokiaa.

    Min­er­aal­is­trate­gia on edelleen luet­tavis­sa verkos­sa alku­peräisessä muodossaan.

    Eikä siinä mitään, jokainen taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va kaivos, joka työl­listää suo­ma­laisia ja jät­tää rahaa Suomeen, on hyvä jut­tu. Jos vielä päästötkin pysyvät kuris­sa niin aivan mah­ta­va juttu.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa on suun­nilleen samanali­nen val­taus­la­ki kuin Suomes­sa, mut­ta siel­lä on kaivosvero ja jotenkin ne Kiirunan malmi­varat ovat pää­tyneet val­tion, siis Ruotsin val­tion, omaisu­udek­si. Kahdessa muus­sa naa­puri­maas­samme, Nor­jas­sa ja Venäjäl­lä taas suh­taudu­taan luon­non­va­roi­hin aivan toisin. Löytäjä ei saa pitää öljye­si­itymää, vaan siitä mak­se­taan huo­mat­tavaa mak­sua valtiolle.

    Sve­du­jen kaivosvero on ruhti­naalli­nen 2 promil­lea min­er­aalin arvos­ta. 1,5 promil­lea maan­omis­ta­jalle, 0,5 promil­lea val­ti­olle. Siis 0,05 pros­ent­tia kansakun­nan maaperän aarteista pää­tyy yhteiseen kassaan. 

    Merkit­tävis­sä kaivos­mais­sa kuten Aus­tralias­sa 30–40%, Kanadas­sa 15%. Että se siitä Ruotsin kaivosveros­ta täl­lä erää.

  48. Kaivospuolen super­syk­li lie­nee ollut ohi jo hyvän aikaa. Uut­ta ei liene luvas­sa pitkään aikaan. Kysyn­nän lask­ies­sa samaan aikaan uut­ta kap­a­siteet­tia on nous­sut ympäri maail­maa val­tavasti. Tal­vi­vaara on osa tätä kap­a­siteetin lisäystä.

  49. Miten Suomes­sa päät­täjät on niin yksi­aivoisia ettei nähdä sikaa säkissä. Herää kysymys voisiko olla lahjon­taa.….….…? Voisiko joku viisata.

  50. Sen ver­ran vielä, että ei kai mikään estä Suomea ulot­tomas­ta halu­a­maansa kiin­teistöveroa kaivoskiinteistöihin? 

    Ruot­sis­sa onnis­tui esimerkik­si vesivoimalaki­in­teistö­jen vero­tuk­sen kiristämi­nen, mis­tä Suo­mi — eikun For­tum — jak­soi kitistä.

  51. Kiel­letäänkö siis ulko­mais­ten kaivan­naisalan yri­tys­ten tulo Suomeen?
    Miten?

    Miten määritel­lään kaivosyritykset?
    Vas­tavuorois­es­ti siis on kiel­let­tävä myös suo­ma­lais­ten kaivannaisalan
    yri­tys­ten meno ulko­maille, vai…?

    Vai kansal­lis­te­taanko Suomen kaivannaiset?

    Mik­si sit­ten vain kaivan­naiset, mik­sei kaik­ki Suomen luonnonvarat?
    Miten kansal­lis­t­a­mi­nen sopii Suomen EU-jäsenyyteen?

    Peruste­taanko verovaroin jät­timäi­nen Suomen Kaivos Oy ‑yri­tys, joka
    ottaa hal­tu­un­sa kaik­ki kansal­lis­te­tut mineraalivarat?

    Vai sul­je­taanko kaik­ki kai­vok­set, kos­ka “…Kyl­lähän ne mineraalivarat
    pysyvät siel­lä tal­lessa. Ei ne mitenkään hap­pane, vaan päinvastoin
    niiden arvo nousee”…?

    Ostam­meko siis jatkos­sa kaik­ki min­er­aal­imme ja met­al­limme ulkomailta?

    Kaivosten sulkemis­es­ta seu­raa tuhan­sien työt­tömyys, miten hei­dät hoidetaan?

    Mis­sä vai­heessa min­er­aalien arvo on nous­sut riit­tävästi, että ne voidaan
    ottaa käyttöön?

    Jos kaivos­toim­inta on ollut maas­samme kiel­let­ty pitkäänkin, mistä
    ote­taan kaivos­alan ammat­ti­laiset sil­lä het­kel­lä, kun/jos päätetään ottaa
    min­er­aalit käyttöön?

  52. Olisi kiva tietää mitä Häkämiehen päässä liikkui sil­loin kun hän möi Sok­lin Yaralle. No nythän hän edus­taa elinkei­noelämää. Yaral­la on muuten toimis­to Helsingis­sä, ainakin pk-seu­tu­laisia Yara työl­listää. Ehkä Sok­lista saisi jotain takaisin joskus sijoit­ta­mal­la Yaran osakkeisiin.

    Kepu­laiset eivät mitenkään yllätä siinä että he näkevät luon­non­va­rat alue­poli­itikan peli­nap­pu­lana, eivät kuitenkaan kestäväl­lä taval­la. Eduskun­tavaalit ovat parin vuo­den päässä ja kepu isoim­pana puolueena nyt. Per­sut toise­na ja heille kaivosten puo­lus­t­a­mi­nen on vihre­it­ten vas­tus­tamista (pait­si sil­loin kun kai­vok­set tule­vat oma­lle takapihalle).

  53. Hei,
    blo­gis­sa on joitain ero­ja (esim. varaus vai val­taus) Vei­jalaisen ohjel­mas­sa esitet­tyyn ver­rat­tuna varsinkin lakiter­mien käytössä. Johtuu ainakin osin siitä, että yleis­es­ti käytetään van­han kaivoslain ter­mistöä, joka sivu­men­nen sanoen oli helpom­min täs­mäl­lis­es­ti ymmärrettävää. 

    Kan­nat­taa lukea uusi kaivosla­ki, esim. pykälä (76 §):
    “Varaus­päätök­sen voimassaolo.
    Varaus­päätös on voimas­sa enin­tään kak­sikym­men­täneljä kuukaut­ta siitä, kun varausil­moi­tus on tehty. Kaivosvi­ra­nomaisen on varaus­päätök­sen voimas­saolon pitu­ut­ta harkites­saan otet­ta­va huomioon eri­tyis­es­ti tutkimus­su­un­nitel­man laad­in­taan ja mui­hin malminetsin­tälu­pa­hake­muk­sen valmis­tele­vi­in toimen­piteisi­in tarvit­ta­va aika.

    Varaus­päätös raukeaa määräa­jan päät­tyessä. Varaus­päätös raukeaa myös kokon­aan tai osit­tain, kun sen tuot­ta­mal­la etuoikeudel­la on haet­tu malminetsin­tälu­paa 34 §:ssä säädetyl­lä taval­la. Kaivosvi­ra­nomaisen on lisäk­si päätet­tävä, että varaus­päätös raukeaa, jos varaa­ja tekee asi­as­ta kir­jal­lisen ilmoituk­sen kaivosviranomaiselle.

    Kaivosvi­ra­nomainen voi peru­ut­taa varaus­päätök­sen, jos varausil­moituk­ses­sa tai sen liit­teis­sä on annet­tu virheel­lisiä tai puut­teel­lisia tieto­ja, jot­ka ovat olen­nais­es­ti vaikut­ta­neet varaus­päätök­seen liit­tyvään harkintaan.”

    Tästäkin, kuten muis­takin sään­nöistä näkyy, että laki edel­lyt­tää ammat­ti­taitoa ja resursse­ja, luvan hak­i­joil­ta. Varauk­sen perus­teel­la saa tehdä vain suun­nitelmia, joiden mukaan haetaan malminetsin­tälu­paa tarkem­min kohden­netulle ja sup­pealle alueelle.
    Kah­den vuo­den kulut­tua onkin sit­ten Tan­skan kokoinen alue uudelleen haet­tavis­sa. Siitä vaan yrittämään.

  54. Kyl­lä Soin­in­vaara on suo­ras­taan “kiusal­lisen” oike­as­sa tässä asiassa.
    En lainkaan ymmär­ryk­seni mukaan käsitä mikä “vietävän” hinku se oli, kun vuo­den 1965 kaivosla­ki piti men­nä muuttamaan,joka oli hyvä laki joka pykälässään.
    Jo kaivosla­ki-komitean kokoon­pano oli hyvin kyseenalainen.
    Vuori­insinöörinä min­ul­la on sen­tään jonk­in­moinen käsi­tys asioista.

  55. Hyvä Osmo, että nos­tit esille asian, mikä on ihme­tyt­tänyt min­u­akin suuresti jo pitkään. On aika käsit­tämätön­tä, että kaivoslakimme sal­lii moi­sen, liki siir­tomaa-aiko­jen kaltaisen toiminnan. 

    Afrikas­sa kan­ta­jat saat­toi­vat toki ansai­ta muu­ta­man roposen, kun siel­lä aikoinaan alkoi luon­non­va­ro­jen hyö­dyn­tämi­nen, paljolti ulkop­uolis­ten toimes­ta. Suomen ei pitäisi olla mikään “banaani­val­tio”, Kon­go tai raiskiok­si muut­tu­va hylät­ty­jen avolouhosten hau­tu­umaa. Banaanikin taitaa sen­tään tuot­taa uuden sadon kor­jatun tilalle, mut­ta kaivos on yleen­sä vain kertakäyttöinen.

    Kun kaivos tyh­je­nee tai kaivan­nais­ten maail­man­markki­nahin­nat lähtevät sukelta­maan, ovat työ­paikatkin men­nyt­tä, mut­ta raiskio jää! Pitäisi edes jalostaa kaivan­naiset mah­dol­lisim­man kehit­tyneik­si tuot­teik­si omas­sa maas­samme, jol­loin merkit­tävämpi osu­us lisäar­vos­ta jäisi Suomeen, kansan­talout­tamme kohentaen.

  56. Kuin­ka Soin­in­vaara herää kir­joit­ta­maan tästä tärkeästä aiheesta vas­ta nyt? Kaivosla­ki epäko­hti­neen on ollut tapetil­la jo pitkään.

  57. Mik­sei tässä kel­paa se sama perustelu kuin tuulimyl­ly­jen tukemises­sa? Eli mei­dän pitää tukea tuulimyl­lyjä ja clean­techiä että saadaan vien­ti­tuot­tei­ta. Nyt kun tänne perustel­laan kai­vok­sia, mei­dän kaivosklus­ter­imme osaami­nen vahvis­tuu ja siitä saadaan myös hyvä vientisektori.

    Melkein kaik­ki vihreät ovat käyt­täneet tätä “tarvi­taan paikallisia pro­jek­te­ja että voidaan viedä”-perustelua, kyl­lä kait sen pitäisi toimia kaivostenkin kohdal­la? Kaivos on mil­jardil­lu­okan investoin­ti, eli kyl­lä se työl­listää raken­nus­vai­heessa ja kos­ka täältä löy­tyy jär­jestelmä­toimit­ta­jia, niin rahat jäävät vielä pääosin Suomeen.

  58. Osmo,

    Ruot­sis­sa tilanne saat­taa olla aav­is­tuk­sen parem­pi siinä mielessä, että siel­lä huo­mat­ta­va osa kaivos­toimin­nas­ta on koti­mai­sis­sa käsis­sä, joka val­tion tai ruot­salais­ten yri­tys­ten omis­ta­mana, mut­ta varsi­nainen lain­säädän­tö ei tai­da kovin kaukana suo­ma­lais­es­ta olla. Samat esi­in nos­ta­masi ongel­mat on siel­läkin havait­tu ja vaa­dit­tu kaivoslain muuttamista: 

    http://debatt.svt.se/2013/08/24/gruvbolagens-rovdrift-visar-att-sverige-behover-ny-minerallag/

    Veikkaan, että Ruot­sis­sa asia saadaan kor­jat­tua ennem­min kuin Suomes­sa. Ehkä Suomen ja Ruotsin Vihreät voisi­vat tehdä asian joh­dos­ta yhteisen kampanjan?

  59. Raja­ton min­er­aal­inälkä on EU:n tah­toti­la tulok­sel­la 135–1:

    “Muu­ta kuin ener­giantuotan­toa palvel­e­va kaivos­te­ol­lisu­us Euroopassa.”

    Euroopan talous- ja sosi­aa­likomitea hyväksyi 9.–10. heinäku­u­ta 2008 pitämässään 446. täysistunnossa
    (heinäku­un 9 päivän kok­ouk­ses­sa) seu­raa­van lausun­non. Äänestyk­sessä annet­ti­in 135 ään­tä puoles­ta ja 1 vas­taan 10:n pidät­tyessä äänestämästä.

    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2009:027:0082:0082:FI:PDF

    mm.

    — Jär­jestetään main­oskam­pan­joi­ta kan­nus­ta­maan koekaivauk­sia teke­vien yri­tys­ten perus­tamiseen ja houkut­tele­maan EU:n ulkop­uolisia yri­tyk­siä tekemään koekaivauk­sia EU:n alueel­la (14).

    — koekaivausten ja louhin­nan helpot­ta­mi­nen tark­ista­mal­la nyky­istä lain­säädän­töä ja varmis­ta­mal­la lain­säädän­nön parem­pi täytän­töön­pano tehokkaampi­en menet­te­ly­jen ja määräaiko­jen avulla

    - varmis­ta­mal­la, että EU:n jokaisel­la jäsen­val­ti­ol­la on tar­jon­taa koske­va kansalli­nen poli­ti­ik­ka, joka julka­istaan sään­nöl­lis­es­ti kokon­aisu­udessaan englanniksi

    — lyhen­netään arvioin­tien suorit­tami­saiko­ja ja vira­nomais­ten reagoin­ti­aiko­ja, mikä paran­taa sijoit­ta­jien toimin­nan oikeudel­lista vakaut­ta ja ennustettavuutta

    jne jne jne

  60. Osmo Soin­in­vaara: Nuo maan­omis­ta­jat ovat tehneet sen vapaae­htoisel­la kau­pal­la. Niis­sä saa olla myös tyh­mä. Kaivoslain tulk­in­ta olisi ollut tässä se, että ulko­mainen yrit­täjä olisi saanut tulla,ilmoittaa rak­en­ta­vansa tähän tuulimyl­lyn, mak­sanut pel­tomaas­ta pel­tomaan hin­nan ja vienyt voitot verot­tomí­na kotimaahansa.

    Käytän­nössä kun­ta antaa tuulimyl­ly­oikeudet sopi­valle taholle kil­pailut­ta­mat­ta ja maan­omis­ta­jille jää oikeus kir­joit­taa nimen­sä paperi­in että saisi ne muruset (n.1 %) myl­lyn tuo­to­s­ta. Rahat (joka on käytän­nössä oikeus verot­taa sähkönkäyt­täjiä vrt Pirkkalaiset “annet­ti­in Lap­palaiset Pirkkalaisille “omaisu­udek­si“, s. o. val­lan-alaisik­si ja melkein orjik­si”) menevät ulko­maisille pääomasijoittajille.

    Tuulivoima on johdon­mukainen jatko päästökaup­pa ja rikkidi­rek­ti­ivisekoilui­hin. Lop­putu­los on että ulko­mainen pääo­ma ja teol­lisu­us hyö­tyvät ja suo­ma­laisen teol­lisu­u­den kil­pailukyky murentuu.

  61. “Jos joku löytää sin­un PuuCeesi alta val­ta­van kul­tae­si­in­tymän, hän var­maankin joutuu kor­vaa­maan sin­ulle sen PuuCeen teknisen arvon, mut­ta kaivosverol­la ei tarkoite­ta tätä. Sil­lä tarkoite­taan osu­ut­ta luon­non­va­ran arvos­ta, siltä osin, kuin se ylit­tää hyö­dyn­tämisen kus­tan­nuk­set. Yleen­sä tuo vero on lähemp­nä sataa pros­ent­tia kuin nol­laa. Esimerkkiä voidaan ottaa siitä, miten Nor­jan val­tio laskut­taa maan öljyvero­jen tyhji­in pumppaamisesta.”

    Siis Suo­mi kan­taa kaivosveroa parhail­laan. Uuden kaivoslain mukainen vero on 50 €/ha + 0,15 % louhi­tun met­al­li­malmin arvos­ta. Useim­mis­sa muis­sa mais­sa vaan kaivosveron tuot­to menee val­ti­olle, kun taas Suomes­sa sum­ma menee kokon­aisu­udessaan maan­omis­ta­jalle. Ruot­sis­sa tuot­to menee 25 % val­ti­olle ja 75 % maanomistajalle.

    Se, kuu­luuko veron tuot­to maan­omis­ta­jalle vai val­ti­olle ja mis­sä suh­teessa on maan­omis­tu­soikeu­teen liit­tyvä eet­ti­nen ja talousti­eteelli­nen kysymys. Suomes­sa on ajatel­tu, että maaperässä kuu­lu­vat kaivan­naiset kuu­lu­vat maan­omis­ta­jalle. Voidaan myös kysyä, mik­si ei ton­tin pääl­lä ole­va ilmati­lakin kuu­luisi ton­tin omis­ta­jalle. Ilmati­laakin voisi sit­ten peri­aat­teessa val­la­ta lentoli­iken­nekäyt­töön lais­sa määritel­tyä kor­vaus­ta vastaan.

    Jos olen PuuCeeni tehnyt rikkaan kul­ta­malmion päälle ja joku muu halu­aa sitä hyö­dyn­tää, voi olla, etten mökki­ton­tin omis­ta­jana ole merkit­tävästi myötä­vaikut­tanut malmion löy­tymiseen tai sen hyö­dyn­tämiseen. Tältä osin vero­tuo­ton mak­sami­nen min­ulle lunas­tusko­r­vauk­sen päälle on maan ansioton­ta arvon­nousua samal­la taval­la kuin kaavoituk­ses­ta saata­va hyöty.

    Jos tont­ti pakkol­u­naste­taan ratakiskon tekemisek­si, ton­tin omis­ta­jalle mak­se­taan samal­la taval­la maan arvon mene­tyk­ses­tä käypä kor­vaus. Vaan voisi kai louhin­tako­r­vaus­logi­ikkaa soveltaa niinkin, että jokaisen ton­tin läpi kulke­neen juna­matkus­ta­jan lip­pu­un sisäl­ty­isi esim. 1 sentin mak­su, joka vuosit­tain tilitetään tälle maan­omis­ta­jalle lunas­tusko­r­vauk­ses­ta riippumatta.

  62. Mik­siköhän suo­ma­laiset fir­mat ja pääo­mata­hot eivät ole val­tauk­sia tekemässä. Ja mik­si Out­okumpu luopui kai­vok­sis­taan 1990-luvulla ?

    Ilmeis­es­ti kai­vok­set ovat kuitenkin aika riskisijoituksia.

    Ja vihreäthän oli­vat hal­li­tuk­ses­sa kun lakia sor­vat­ti­in, mik­si ette huo­man­neet asi­aa sil­loin asiaa ?

    1. Ja vihreäthän oli­vat hal­li­tuk­ses­sa kun lakia sor­vat­ti­in, mik­si ette huo­man­neet asi­aa sil­loin asiaa ?

      Voitko ajatel­la, että min­ul­la voisi olla joitakin omi­akin mielip­iteitä. Huo­mautin ongel­mas­ta ensim­mäisen ker­ran vuon­na 2006. Tämä ongel­ma oli jo van­has­sa laissa.

  63. “Sotkeat asi­aa tahal­lasi. Kaivosla­ki ei koske pelkästään valt­gau­soikeuk­sia vaan, mitä tapah­tuu sen jäl­keen. Olen aika var­ma, että jos aus­tralialainen kaivosty­htiö olisi vuon­na 1735 tul­lut ja val­lan­nut Out­okum­mun kupariesi­in­tymän, se ei olisi saanut karkot­taa väkeä pois kaivos­alueelta, perus­taa kaivos­ta ja viedä kuparin pois maas­ta mak­samat­ta kru­unulle äyriäkään. Monis­sa mais­sa kaivosoikeudet huu­tokau­pakaat ja jopa Kon­gos­sa on erilli­nen kaivosvero.”

    En sotke. Asia on kuten esi­tit ja puhumme samas­ta asi­as­ta. Vai­h­toe­hto­ja on kolme:

    1. Maan­omis­ta­ja omis­taa min­er­aalin, päät­tää, saaako sitä kaivaa ja mihin hintaan.
    2. Val­tio omis­taa maaperässä ole­van min­er­aalin siitäkin huoli­mat­ta, että kyse on yksi­ty­is­maas­ta. Val­tio päät­tää, mihin kai­vok­sia saa perus­taa ja huu­tokaup­paa hyö­dyn­tämisoikeu­den (kons­es­sion).
    3. Kuka hyvän­sä saa val­la­ta kenen hyvän­sä maaperässä ole­via min­er­aale­ja. Val­tauk­sen tarkoi­tus on myön­tää val­taa­jalle yksi­noikeus malmin hyö­dyn­tämiseen muiden halukkaiden ohi.

    Val­in­ta siitä, että käytämme val­tausjär­jestelmää tehti­in vuon­na 1734. Kan­natan itsekin mainit­se­maasi kons­es­sioma­llia kaivan­naisi­in, joka on käytössä useis­sa muis­sa mais­sa. Venäjäl­lähän kons­es­sioma­lli ulot­tuu esimerkik­si puun­tuotan­toon. Eli yksi­ty­istä met­sän­o­mis­tus­ta ei tun­neta, vaan val­tio myy hakkuuoikeuksia.

  64. Osmo Soin­in­vaara: Voitko ajatel­la, että min­ul­la voisi olla joitakin omi­akin mielip­iteitä. Huo­mautin ongel­mas­ta ensim­mäisen ker­ran vuon­na 2006. Tämä ongel­ma oli jo van­has­sa laissa.

    Mik­si ette tehneet siitä johtopäätök­siä ja läht­e­neet hallituksesta.

  65. Kohto: Kum­mallista, ettei tätä päivän­selvää pöl­höyt­tä saa­da kuri­in. Jotenkin tun­tuu, että suo­ma­lais­es­ta kansan­lu­on­teesta tai asioiden­hoi­dos­ta puut­tuu järkevää busi­ness-ajat­telua. Kyl­lä jokaisen pitää huole­htia siitä, ettei lahjoi­ta omaisu­ut­taan kan­sain­välisille suuryrityksille.

    Hal­li­tuk­sel­la ja ELY-keskuk­sil­la on valitet­tavasti samat intres­sit kaivosten suhteen. 

    Ympäristöjär­jestöt ja paikalliset kyl­lä löytävät kaivos­toimin­nas­ta epäko­htia, mut­ta ne jäävät ympäristöak­ti­ivien omak­si tiedoksi. 

    Uraanikai­vok­selle saa lop­ul­ta luvan kun kaivaa ensin kan­nat­tam­a­ton­ta malmia samal­ta alueelta. Kyn­nys ikäänkuin madal­tuu kun ympäristö on jo ker­ran sotket­tu. Tätä ei saisi sallia.

  66. Coun­try­boy: Mik­si ette tehneet siitä johtopäätök­siä ja läht­e­neet hallituksesta.

    Hohhoi­jaa. Hal­li­tuk­set eivät kauan istu­isi, jos puolueet aina jää­tyään vähem­mistöön, lähti­sivät hallituksesta.
    Vuon­na 2006 vihreät eivät ker­takaikkises­ti voineet lähteä hal­li­tuk­ses­ta vuo­den 1965 kaivoslain epäko­h­tien vuok­si, kos­ka vihreät eivät olleet hallituksesssa.

  67. Usko­taan, usko­taan, että olet aina vas­tus­tanut lakia. 

    Uusi kaivosla­ki käsit­tääk­seni hyväksyt­ti­in kyl­lä vas­ta kesäku­us­sa 2011, jol­loin vihreät oli­vat hallituspuolue.

    Tilanne oli nyt kai vähän sama kuin kris­til­lisil­lä koti­hoidontuen suhteen.

  68. Jus­si Airaksinen,

    tuo min­er­aalien tilanne ver­tau­tuu hyvin myös metsiin.

    Mik­si Suomes­sa ei saa men­nä kaata­maan muiden pui­ta ja myy­dä niitä omi­naan mak­samal­la ensin maan­omis­ta­jalle pienen korvauksen?

    Tai mik­si val­tio ei omista maa­ta ja vaa­di vuokraa aluet­ta hyö­dyn­tämään pyrkiviltä?

    Useim­mis­sa mais­sa resurssien yksi­tyisen omis­tuk­sen on ajatel­tu ole­van tehokkain tapa varmis­taa niiden taloudelli­nen käyt­tö. Lain­säädän­töä on yleen­sä halut­tu laa­tia sik­si että joskus noiden resurssien käyt­tö voisi louka­ta muiden oikeuk­sia kun toimin­nas­ta syn­tyy omis­tet­ta­van alueen ulkop­uolelle vaikutuksia..

  69. Osmo,

    miten vero­lain­säädän­töön sopisi super­nor­maalien voit­to­jen verot­ta­mi­nen eri toimin­noista? Luon­non­va­rat sekä urheilu­sankarien ja taitelijoiden saa­mat tulot ovat esimerkke­jä tällaisista.

  70. Aus­tri­an kir­joit­ti: “tuo min­er­aalien tilanne ver­tau­tuu hyvin myös metsiin.

    Mik­si Suomes­sa ei saa men­nä kaata­maan muiden pui­ta ja myy­dä niitä omi­naan mak­samal­la ensin maan­omis­ta­jalle pienen korvauksen?

    Tai mik­si val­tio ei omista maa­ta ja vaa­di vuokraa aluet­ta hyö­dyn­tämään pyrkiviltä?

    Useim­mis­sa mais­sa resurssien yksi­tyisen omis­tuk­sen on ajatel­tu ole­van tehokkain tapa varmis­taa niiden taloudelli­nen käyttö. ”

    Nykyi­nen val­tau­soikeu­teen perus­tu­va jär­jestelmä on voimallisim­paan luon­non­va­ro­jen käyt­töön johta­va vai­h­toe­hto. Val­tausjär­jestelmässä kuka hyvän­sä, joka halu­aa hyö­dyn­tää jos­sain sijait­se­vaa malmia saa niin tehdä maan yksi­ty­i­somis­tuk­sen sitä estämättä.

    Yksi­tyisel­lä maan­omis­ta­jal­la ei ole taloudel­lisia resursse­ja tai muutenkaan mie­lenki­in­toa alkaa tutki­maan maapo­h­jansa min­er­aa­likoos­t­u­mus­ta, sen taloudel­lista hyö­dyn­net­tävyyt­tä puhu­mat­takaan kai­vok­sen perustamisesta.

    Malmiesi­in­tymien löy­tymi­nen on jo ole­mas­saol­e­van tiedon sekä uuden malminetsin­nän varas­sa. Jos yksi­tyi­nen maan­omis­ta­ja saa päät­tää min­er­aalien hyö­dyn­tämis­es­tä ja hin­noitel­la sen, kai­vok­sia peruste­taan vähem­män, sil­lä kaik­ki maan­omis­ta­jat eivät ole halukkai­ta myymään maitaan tar­jot­tuun hin­taan. Tosielämä saat­taa olla oikeasti mon­imutkaisem­paa. Maan­omis­ta­ja voisi ollakin halukas myymään maansa kaivosy­htiölle, jos tietäisi hin­nan, mut­ta ei vält­tämät­tä valmis sal­li­maan malminetsin­tää tiedon puut­teessa, jol­loin osto­tar­jouk­si­akaan ei voi­da jättää.

    Kons­es­sio­jär­jestelmässä puolestaan val­tio voi ihan vapaasti päät­tää, paljonko kaive­taan ja mis­sä (jos kaivosoikeuk­sille on huu­tokau­pas­sa ostajia).

    Met­sä­talouteen kaivan­naisia ei voi ver­ra­ta sik­si, että met­sä on uusi­u­tu­va luon­non­va­ra. Toisaal­ta met­sän uud­is­tu­mi­nen jopa vaatii tiet­tyjä hakkuu- tai uud­is­tus­menetelmiä, ollak­seen kestävää pitkäl­lä aikavälillä. 

    Yksi­ty­is­met­sän­o­mis­tus on ensisi­jais­es­ti ollut tapa jakaa yhteiskun­nal­lis­es­ti tuot­tavaa var­al­lisu­ut­ta yksi­ty­isille ihmisille. Iso­jaon aikaan yhteiskun­nalli­nen liikku­vu­us per­hei­den välil­lä oli hilli­tym­pää, jol­loin jär­jestelmä näyt­täy­tyi oikeu­den­mukaise­na. Mitä nyt torp­par­it jäivät osaansa vaille.

    Nykyisel­lään per­heet ja suvut eivät ole enää niin selkeästi tois­t­en­sa elätet­täviä ja samas­sa kylässä kiin­ni, jol­loin riip­puu onnenkan­ta­moi­ses­ta, sat­tuuko per­imään suvul­ta met­sää vai ei. Yksi­ty­is­met­sän­o­mis­tusjär­jestelmä ei silti objek­ti­ivis­es­ti kat­soen tur­vaa luon­non­va­ro­jen fik­sumpaa käyt­töä kuin muutkaan mah­dol­liset omis­tus- ja hallintajärjestelmät.

  71. Aivan aluk­si voisi Ville Niin­istö tarken­taa jokamiehenoikeuk­sien tulk­in­taa; mik­si kenel­lä tahansa maail­mas­sa on oikeus tul­la poim­i­maan ennem­min kyläläisille kuu­luneet mar­jat kan­sain­välis­ten fir­mo­jen “ali­hankki­joina”. Samas­ta kai tässä kaivoslais­sakin on kysymys, mut­ta mar­jo­jen osalta vihreil­lä olisi täysi mah­dol­lisu­us vas­tus­taa jokamiehenoikeuk­sien laa­jen­tamista yrityksille.

  72. Tätä toimeen­pan­tu kansal­lis­es­ti, EU:n jäsen­val­tiois­sa ja eri­tyis­es­ti Fennoskandiassa: 

    — koekaivausten ja louhin­nan helpot­ta­mi­nen tark­ista­mal­la nyky­istä lain­säädän­töä ja varmis­ta­mal­la lain­säädän­nön parem­pi täytän­töön­pano tehokkaampi­en menet­te­ly­jen ja määräaiko­jen avulla

    Määräti­etois­es­ti yhteis­es­tä tah­toti­las­ta kansal­liseen toteutukseen. 

    Poli­itikkomme ovat ehkä vain ulkoao­h­jat­tu­ja oper­ati­ivisia yhteisö­ta­son poli­ti­ikan toimeen­pani­joi­ta. Mis­sä jäsen­val­tios­sa innokkaam­min, mis­sä vähemmän.
    Tiedos­sa­han on mihin ryh­mään Suo­mi näis­sä yhteyk­sis­sä kuu­luu. Kansal­lisen edun nimissä.

  73. Jus­si Airaksi­nen: Jos tont­ti pakkol­u­naste­taan ratakiskon tekemisek­si, ton­tin omis­ta­jalle mak­se­taan samal­la taval­la maan arvon mene­tyk­ses­tä käypä kor­vaus. Vaan voisi kai louhin­tako­r­vaus­logi­ikkaa soveltaa niinkin, että jokaisen ton­tin läpi kulke­neen juna­matkus­ta­jan lip­pu­un sisäl­ty­isi esim. 1 sentin mak­su, joka vuosit­tain tilitetään tälle maan­omis­ta­jalle lunas­tusko­r­vauk­ses­ta riippumatta.

    Ihan hyvä aja­tus, saisi­pa kor­vaus­ta meluhaitasta. 

    Ver­taus ole kuitenkaan täysin pätevä. Kaivoshan tyh­jen­tyy ain­utk­er­tais­es­ti, junaradan maapo­h­ja sen sijaan voidaan palaut­taa alku­peräiseen käyt­töön ja otaa sit­ten taas tarvit­taes­sa junaradak­si jne.

    Kaivosten sal­limises­sa ei kan­nat­taisi pitää kiiret­tä, sil­lä min­er­aali­varan­to­jen arvo vuosikym­menten saatossa nousee, ellei min­er­aali satu ole­maan pelkkää lyi­jymin­er­aalia tms., tai että fuu­sioen­er­gia tekee sat­u­maisen läpimurron.

  74. Jus­si Airaksi­nen: Maan­omis­ta­ja voisi ollakin halukas myymään maansa kaivosy­htiölle, jos tietäisi hin­nan, mut­ta ei vält­tämät­tä valmis sal­li­maan malminetsin­tää tiedon puut­teessa, jol­loin osto­tar­jouk­si­akaan ei voi­da jättää.

    Eikö tähän olisi ratkaisuna kiin­nos­ta­van korkea louhintamaksu?

  75. Eikö Vihreät ole Hallituksessa???!!!?

    Samal­la voisi myön­tää Tal­vi­vaar­alle uraanin keräys­lu­vat ettei pääse yhtään enem­pää haitallista ainet­ta ympäristöön.

  76. Ehkä olisi syytä tutus­tua taus­toi­hin, tek­i­jöi­hin ja tulok­si­in ennen kir­jot­tamista ja puhu­mista. En ihmettele kaivoslain epäon­nis­tu­mista, mikäli poli­itikko­jen tieto puolin ja toisin on näin vajavaista. Keskustelu tun­tuu perus­tu­van tun­teisi­in, ei faktoihin.

    Puhutte hyvin kevein tiedoin asi­as­ta, joka vaikut­taa tuhan­sien suo­ma­lais­ten työpaikkoihin.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Olen kir­joit­tanut ja puhunut kaivoslaista aiemminkin.

  77. niin kor­vaus 20 EUR hehtaar­il­ta, pli­is ONHAN TÄMÄ VITSI! Ei jumalau­ta. Eihän se kata edes kitukasvuisen met­sän vuosi­tuot­toa. Ver­taa jos teet risu­ista vaik­ka halko­ja ja myyt ne. Saati­ka jos on oikea­ta metsää.

    Tekn: Ja tässä hie­man tietoa näistä tei­dän mainit­semis­tanne “ilmai­sista” val­tauk­sista. http://www.kideve.fi/sites/kideve.fi/files/Ajankohtaista/Ajankohtaista_2012/Luosto2012_luennot_pdf/Uuden_kaivoslain_kaytannot_Kaivos_seminaari_Luosto_120606.pdf

  78. Kuulep­pas, ei tässä ole kyse poli­itikoista tai laista. Höristäp­pä vähän korvi­asi ja rao­ta silmiäsi. Kymmenet tuhan­net ihmiset on olleet yhtey­dessä kai­vok­sien aiheut­tamien ongelmien vuok­si. Kyl­lä asialle vaan pitää tehdä jotain ja NOPEASTI.

    Tekn: Ehkä olisi syytä tutus­tua taus­toi­hin, tek­i­jöi­hin ja tulok­si­in ennen kir­jot­tamista ja puhu­mista. En ihmettele kaivoslain epäon­nis­tu­mista, mikäli poli­itikko­jen tieto puolin ja toisin on näin vajavaista. Keskustelu tun­tuu perus­tu­van tun­teisi­in, ei faktoihin.Puhutte hyvin kevein tiedoin asi­as­ta, joka vaikut­taa tuhan­sien suo­ma­lais­ten työpaikkoihin.

  79. Eikös se Raa­hen kul­takaivoskin men­nyt konkkaan? Eikös se nyt ollut parem­pi että ruot­salaiset menet­tivät siinä rahansa eikä suomalaiset?

    Tuskim­pa suomes­sa mitään LKAB:n rautakaivos­ta on maan alla odot­ta­mas­sa. Antaa ulko­maalais­ten pistää rahansa perus­tamiseen. Jos näyt­tää hyvältä niin voihan sit­ten ostaa ko fir­man osakkeita. 

    En siis pidä nyky­istä kaivoslakia mitenkään huonona. Antaa toiveikkaiden ulko­maalais­ten polt­taa rahaa. 

    Provosoivana kysymyk­senä: oisko ollut parem­pi että tal­vi­vaara olisi ollut ulko­maalainen fir­ma? Ei olisi “suo­mi-hengessä” kiusaus­ta antaa ympäristö­tuho­ja anteeksi.

  80. Tekn.: Mikäli halu­at­te keskustel­la asi­as­ta lisää, käyn mielel­läni asi­as­ta fak­toi­hin perus­tu­vaa debat­tia. Sähkö­pos­ti­ni on liitet­tynä viestiin.

    Kun min­un tietoni Suomen kaivos­toimin­nas­ta rajoit­tuu kasaan jostakin syn­tyneitä (harha)luuloja, luk­isin mielel­läni fak­toi­hin perus­tu­vaa debat­tia täl­lä palstalla.

    Tekn:
    Ja tässä hie­man tietoa näistä tei­dän mainit­semis­tanne “ilmai­sista” valtauksista. 

    http://www.kideve.fi/sites/kideve.fi/files/Ajankohtaista/Ajankohtaista_2012/Luosto2012_luennot_pdf/Uuden_kaivoslain_kaytannot_Kaivos_seminaari_Luosto_120606.pdf

    Mut­ta ihan ystäväll­ishenkisenä vih­jeenä, täl­lainen linkkien heit­te­ly antaa parhaim­mil­laankin ylim­ielisen kuvan. Fak­toi­hin perus­tu­va debat­ti on sitä, että selitetään miten asi­at ovat, ja lähde­vi­it­teek­si ja fak­to­jen tuek­si annetaan linkke­jä. Tuol­ta nyt selviää, että jotakin pitää mak­saa 20 euroa hehtaar­il­ta vuodessa, ja ilmeis­es­ti kaivos­toimin­nan alet­tua vähän enem­män (oliko se 0,015% malmin arvos­ta). Mut­ta kun minä en ymmärä kaivos­toimin­nas­ta, sen kus­tan­nus­rak­en­teesta enkä alan ammat­ti­jar­gonista yhtään mitään, eivät nuo numerot ker­ro mitään. Voitko yrit­tää perustel­la miten nuo kor­vauk­set toimi­vat ja mik­si nuo kor­vauk­set ovat kohtu­ullisia tai kohtu­ut­to­mia jom­paan kumpaan suun­taan, ja miten ne ver­tau­tu­vat kan­sain­välisessä vertailussa?

  81. Tekn.: Lopuk­si halu­aisin tuo­da esi­in virheel­lisen väit­teenne työl­lisyy­destä. Hyvänä esimerkkinä toimii Kit­tilän kun­ta. Voisitte tutus­tua tämän kun­nan talouteen, matkailu­un ja työl­lisyy­teen hie­man tarkem­min. Se aut­taisi teitä ymmärtämään kaivos­toimin­nan merk­i­tyk­sen Lapille.

    Ai niin, ja täl­laisen arvu­ut­telun sijaan olisi hienoa, jos jak­saisit esit­tää niitä rel­e­vant­te­ja numeroi­ta Kit­tilän taloud­es­ta, matkailus­ta ja työllisyydestä.

  82. åke:

    En siis pidä nyky­istä kaivoslakia mitenkään huonona. Antaa toiveikkaiden ulko­maalais­ten polt­taa rahaa. 

    Kaivoslain ongel­ma on mm. se, että minä voin men­nä kenen tahansa omis­ta­malle maalle etsimään malmia. 

    Malmin etsimisen nimis­sä voin kaataa vaik­ka puun tieltä ja pois­taa met­säpo­h­jaa. Mitään velvoit­tei­ta min­ul­la ei ole jälkieni siivoamiseen.

    Ehkä sit­ten mieli muut­tuu, kun jonkun kansane­dus­ta­jan, min­is­terin tai silmää tekevän met­sässä käy­dään häärimässä.

    Tätähän voisi käy­dä kokeile­mas­sa, ehkäpä vaik­ka Joen­su­un tilan mailla. 😀

  83. Lau­ri Kumpu­lainen:
    ‘snip’
    Malmin etsimisen nimis­sä voin kaataa vaik­ka puun tieltä ja pois­taa met­säpo­h­jaa. Mitään velvoit­tei­ta min­ul­la ei ole jälkieni siivoamiseen.
    ‘snip’

    Ehkä juuri sin­ul­la ei ole omil­la mail­lasi, mut­ta kaivoslain mukaan on kyl­lä tehtävä mm. kaivan­naisjät­teen jäte­huolto­su­un­nitel­ma ja asetet­ta­va vira­nomaiselle ennen aloit­tamista vaku­us vahin­gon, hai­tan ja jälk­i­toimen­pitei­den var­alle — ja tämä kos­kee nimeno­maan malminetsin­tää, joka siis vaatii luvan.

    Van­han lain mukainen val­taus, nyky­isin varaus, antaa vain etuoikeu­den malminetsin­tälu­van hakemises­sa ja varausil­moituk­ses­sa tulee olla suun­nitel­ma malminetsintälupahakemuksen
    valmistelusta.

  84. Uusi kaivoslak­i­han on nyt ollut voimas­sa vas­ta kak­si vuot­ta. Olisi ehkä hyvä odotel­la joitakin vuosia vielä, että nähdään sen vaiku­tuk­set kunnolla.
    Kun lakia sit­ten mah­dol­lis­es­ti uusi­taan, olisi hyvä ottaa sen piiri­in myös kaikkein yleisim­mät kai­vok­set eli kivimurskaamot. Niistähän kär­sivät eri­tyis­es­ti suur­teen kaupunkien naa­puris­sa ole­vien kun­tien asukkaat. Ja ompa kai Helsingis­säkin parustet­tu murskaamo aivan Kulosaaren sil­lan lähelle (Loka Lai­tisen kolumnin mukaan).

    Yleinen oikeuspe­ri­aate­han on, ettei niitä saisi perus­taa alle 600 m lähim­mästä asu­tuk­ses­ta. Tämäkin on melko lyhyt mat­ka, jos joutuu kuun­tele­maan 20 vuot­ta räjäy­tyk­siä ja kivimurskain­ten louskutusta.

  85. Jos vira­nomaisel­la tarkoite­taan paikallista tai alueel­lista vira­nomaista, voisi kyynis­es­ti tode­ta esim. vaku­us­sum­man arvioin­nis­sa kai­vat­ta­van ainakin suurem­paa asiantun­te­mus­ta kuin mitä esim. Tal­vi­vaaran tapauk­ses­sa ympäristö­vaiku­tusten etukä­teen tapah­tuneessa arvioin­nis­sa taisi taan­noin tul­la käytettyä. 

    Oliko inti­aanien aikoinaan maa­han­muut­ta­jille myymästä Man­hat­tanin saares­ta saa­ma kor­vaus, ns. “kovana val­u­ut­tana”, riit­tävä, mitä arvelette? Kau­pathan syntyivät!

    Puut ja mar­jat voivat sen­tään tuot­taa uut­takin satoa, mut­ta uusia kaivan­naisia ei ker­taalleen louhi­tun malmin tilalle, tai maa­ta ker­taalleen myy­dyn, tilalle syn­ny. (Paikalle osu­va mete­ori voi toki muut­taa tilanteen.) Tässä suh­teessa maakau­pat ja kaivosoikeudet ovat oma lukunsa. 

    Pitäisi muis­taa Ander­s­enin tari­nan (sen, joka ker­toi kul­ta­mu­nia muni­vas­ta han­hes­ta) sisältämä opetus!

  86. Raimo K: Ehkä juuri sin­ul­la ei ole omil­la mail­lasi, mut­ta kaivoslain mukaan on kyl­lä tehtävä mm. kaivan­naisjät­teen jäte­huolto­su­un­nitel­ma ja asetet­ta­va vira­nomaiselle ennen aloit­tamista vaku­us vahin­gon, hai­tan ja jälk­i­toimen­pitei­den var­alle – ja tämä kos­kee nimeno­maan malminetsin­tää, joka siis vaatii luvan.

    Van­han lain mukainen val­taus, nyky­isin varaus, antaa vain etuoikeu­den malminetsin­tälu­van hakemises­sa ja varausil­moituk­ses­sa tulee olla suun­nitel­ma malminetsintälupahakemuksen
    valmistelusta.

    Sinä saat käy­dä kuori­mas­sa kiviä pal­jaak­si ja ottaa näyt­teitä kivistä, ilman maan­omis­ta­jan lupaa.

    Jos etsin­tä voidaan toteut­taa “pien­imuo­toise­na” etsin­tänä niin sitä voi tehdä suuryri­tyk­sen työn­tek­i­jät kenen tahansa mail­la, ilman että kukaan siihen voi sanoa mitään vastaan.

    Jos sin­ul­la on lupa, niin vas­ta sil­loin olet velvolli­nen kor­vauk­si­in ja vakuuteen.

  87. Lau­ri Kumpu­lainen: Sinä saat käy­dä kuori­mas­sa kiviä pal­jaak­si ja ottaa näyt­teitä kivistä, ilman maan­omis­ta­jan lupaa.
    ‘snip’

    Kiitos luvas­ta, mut­ta lais­sa sitä ei ole.

    Ilman lupaa pätee vain jokamiehenoikeus — ja siinäkään moista lupaa ei ole.

  88. Lau­ri Kumpu­lainen: http://www.kittila.fi/tiedote-talousarvio-2013-kittilassa-verotulot-ja-toimintamenot-kasvavat

    Yhteisövero 1,9 miljoonas­ta 4 miljoon­aan, kai­vok­sen ansiosta.

    Kit­tilän kaltaiselle tup­pukylälle aika kova juttu.

    Lisää fak­taa. Kai­vok­sia Suomes­sa 50 kpl, näistä met­al­likai­vok­sia 12 kpl. Suomen raa­ka-aineo­mavaraisu­us met­al­li­jalostuk­ses­sa alle 10 % — ko. rikastei­den vien­nin arvo n.50 miljoon­aa euroa vuodessa, raa­ka-aine­tuon­ti 2 mil­jar­dia euroa, jalostei­den vien­ti lähel­lä 10 mil­jar­dia euroa. Ja silti ver­rataan Kon­goon?. Kit­tilän kul­takai­vok­sen investoin­nit 300 M euro (Agni­co-Eagle), työl­listää 600 henkeä,joista Kit­tiläalueelta 400. Yri­tys­ten vuo­tu­inen malminetsin­tä­panos­tus Suomes­sa luokkaa 60 Me — 80 Me. Vain n. 1 tuhannes­ta malminetsin­täko­hteesta johtaa kai­vok­seen. Riskibisnestä. Hyvä, että ulko­maiset kaivosyri­tyk­set jak­sa­vat investoi­da Suomeen. Kaivosten louhi­mas­ta malmimäärän rahal­lis­es­ta arvos­ta jää ‘aina’ 60–80 % koti­maa­han — mik­si vielä vali­ta­mme.?. Tai uskomme aiheeseen täysin pere­htymät­tömien — kuten Osmo Soin­in­vaaran pop­ulis­tisia väit­tämiä. Hän sot­kee jo peruskäsit­teetkin — varauk­set , val­tauk­set (malminetsin­tälu­vat), kuvit­telee niiden ole­van mak­sut­to­mia ja ole­van kaikkien saatavis­sa. Väit­tää virheel­lis­es­ti kaivoslaki­amme ‘poikkeuk­sel­lisek­si’, ja kuitenkin samape­rusteinen (löytäjäl­lä etuoikeus) löy­tyy esim. Ruotsista.

  89. Raimo K: Kiitos luvas­ta, mut­ta lais­sa sitä ei ole.

    Ilman lupaa pätee vain jokamiehenoikeus – ja siinäkään moista lupaa ei ole.

    http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kaivokset/Malminetsintaluvat-ja-jatkoajat/

    ***

    Uusi kaivosla­ki on nykyaikainen ja vas­taa parem­min kestävän käytön ja kehi­tyk­sen peri­aat­tei­ta. Kaivosla­ki ottaa huomioon niin malminetsin­nän ja kaivos­toimin­nan edel­ly­tys­ten varmis­tamisen kuin ympäristönäköko­h­dat, kansalais­ten peru­soikeudet, maan­omis­ta­jien oikeudet ja kun­tien vaikut­tamis­mah­dol­lisu­udet. Lain mukaan malminetsin­tää on mah­dol­lista tehdä etsin­tä­työnä, joka muis­tut­taa osit­tain jokamiehenoikeuk­sia. Malminetsin­tälu­pa tarvi­taan kuitenkin, jos malminetsin­tää ei voi­da toteut­taa etsin­tä­työnä tai kiin­teistön omis­ta­ja ei ole antanut siihen suostumustaan.

    Jos toimin­nas­ta voi aiheutua hait­taa ihmis­ten ter­vey­delle, yleiselle tur­val­lisu­udelle tai muulle elinkeino­toimin­nalle taik­ka maise­mallis­ten tai luon­non­suo­jelu­ar­vo­jen heiken­tymistä, on malminetsin­tälu­pa myös oltava.

    Uraanin ja tori­u­min etsin­tään vaa­di­taan aina malminetsintälupa.

    ***

    “Lain mukaan malminetsin­tää on mah­dol­lista tehdä etsin­tä­työnä, joka muis­tut­taa osit­tain jokamiehenoikeuksia.”

    Esimerkik­si voidaan pois­taa kallion päältä sam­mal­ta ja ottaa näyt­teitä, ilman minkään­laisia lupia. 

    http://plus.edilex.fi/tukes/fi/lainsaadanto/20110621

    “Jokaisel­la on toisenkin alueel­la oikeus kaivos­min­er­aalien löytämisek­si tehdä geol­o­gisia mit­tauk­sia ja havain­to­ja sekä ottaa vähäisiä näyt­teitä, jos toimen­piteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurem­paa hait­taa tai häir­iötä (etsin­tä­työ).”

    Juuri tuo, “suurem­paa hait­taa tai häir­iötä”, on hyvin häi­lyvä käsite.

  90. Pekka Lap­palainen: Suomeen. Kaivosten louhi­mas­ta malmimäärän rahal­lis­es­ta arvos­ta jää‘aina’ 60–80 % koti­maa­han – mik­si vielä valitamme.?. 

    Hyvä huomio, kos­ka liikaa keski­tytään pelkkään yhteisöveroon. Palkat mak­se­taan ja palkoista suuri osa menee veroina kun­nille ja valtiolle.

    Esimerkik­si Tal­vi­vaaran työn­tek­i­jät ovat kyl­lä var­masti jät­täneet euro­ja Sotkamoon, vaik­ka itse kaivos ei ole yhteisöveroa tain­nut vielä maksaa.

    Tietenkin olisi paras­ta, että myös sitä yhteisöveroakin mak­set­taisi­in, varsinkin kun kun­tien bud­jetit ovat helisemässä.

    Jokainen toimi­va kaivos, jos­sa myös ympäristöasi­at ovat kun­nos­sa, on lot­tovoit­to Suomelle.

    Mut­ta, kai­vok­sia perustet­taes­sa ja kai­vok­sien ollessa tuotan­nos­sa, ei saa muiden peru­soikeuk­sia polkea. Tähän kuu­luu myös puh­taat vedet.

  91. Lau­ri Kumpu­lainen:
    ‘snip’
    Esimerkik­si voidaan pois­taa kallion päältä sam­mal­ta ja ottaa näyt­teitä, ilman minkään­laisia lupia.
    ‘snip’

    Tämä alkaa jo muis­tut­taa todel­lista tilan­net­ta ja on melko lail­la eri asia kuin:

    ‘snip’
    Malmin etsimisen nimis­sä voin kaataa vaik­ka puun tieltä ja pois­taa met­säpo­h­jaa. Mitään velvoit­tei­ta min­ul­la ei ole jälkieni siivoamiseen.
    ‘snip’

  92. Lau­ri Kumpu­lainen: Tietenkin olisi paras­ta, että myös sitä yhteisöveroakin mak­set­taisi­in, varsinkin kun kun­tien bud­jetit ovat helisemässä.

    Yhteistöveroa mak­se­taan, kun on tuot­toa. Muis­taak­seni ainakin Yara ja Inmet kaivosy­htiöistä oli­vat Suomen 30 suurim­man yhteisövero­mak­sa­jan joukossa. 

    Ns. kaivosverois­sa iso kysymys onkin se, halu­taanko louhin­tavero (Ville Niin­istö) kaivet­tu­jen ton­nien mukaan vai lisä­mak­su­ja vas­ta mah­dol­li­sista tuo­toista nor­maalin yhteisöveron päälle. Ensim­mäi­nen vaikeut­taa toimin­nan aloit­tamista ja rajaa vähä­varaisem­pia yrit­täjiä pois, toista taasen saadaan odot­taa usei­ta vuosia kos­ka alkuin­vestoin­nit ovat alal­la niin kovat.

  93. yksikään kaivos ei ole mak­sanut vielä vero­ja. Tuo­tot ohjataan emoy­htiölle, suo­ma­laista tytäry­htiötä aje­taan tahal­laan nol­latuo­tol­la. Täy­tyy saa­da jokin vero jota ei voi kiertää, kiin­teistövero tai kaivos- tai haittavero.

    Esim. polt­ton­aineis­sa veroa 70% hait­to­jen vuok­si. Kai­vok­sis­sa nolla.

    Mat­ti A.: Yhteistöveroa mak­se­taan, kun on tuot­toa. Muis­taak­seni ainakin Yara ja Inmet kaivosy­htiöistä oli­vat Suomen 30 suurim­man yhteisövero­mak­sa­jan joukossa. 

    Ns. kaivosverois­sa iso kysymys onkin se, halu­taanko louhin­tavero (Ville Niin­istö) kaivet­tu­jen ton­nien mukaan vai lisä­mak­su­ja vas­ta mah­dol­li­sista tuo­toista nor­maalin yhteisöveron päälle. Ensim­mäi­nen vaikeut­taa toimin­nan aloit­tamista ja rajaa vähä­varaisem­pia yrit­täjiä pois, toista taasen saadaan odot­taa usei­ta vuosia kos­ka alkuin­vestoin­nit ovat alal­la niin kovat.

  94. Luit­teko jut­tua ollenkaan? Juuri siitähän oli yksi aihe, että Suomeen jää VAIN välil­liset hyödyt. Kyl­lä kaivosy­htiöl­lä kuten muil­lakin yri­tyk­sil­lä pitäisi mak­saa myös yhteisöveroa.

    Ai mik­sikö, kai­vok­sista on val­ta­vat kus­tan­nuk­set valtiolle.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Hyvä huomio, kos­ka liikaa keski­tytään pelkkään yhteisöveroon. Palkat mak­se­taan ja palkoista suuri osa menee veroina kun­nille ja valtiolle.

    Esimerkik­si Tal­vi­vaaran työn­tek­i­jät ovat kyl­lä var­masti jät­täneet euro­ja Sotkamoon, vaik­ka itse kaivos ei ole yhteisöveroa tain­nut vielä maksaa.

    Tietenkin olisi paras­ta, että myös sitä yhteisöveroakin mak­set­taisi­in, varsinkin kun kun­tien bud­jetit ovat helisemässä.

    Jokainen toimi­va kaivos, jos­sa myös ympäristöasi­at ovat kun­nos­sa, on lot­tovoit­to Suomelle.

    Mut­ta, kai­vok­sia perustet­taes­sa ja kai­vok­sien ollessa tuotan­nos­sa, ei saa muiden peru­soikeuk­sia polkea. Tähän kuu­luu myös puh­taat vedet.

  95. Toit hyvin esille kai­vok­sien hyö­tyjä kun kaik­ki menee hyvin. Jätät kuitenkin mainit­se­mat­ta kokon­aan kolikon kään­töpuolen. Kovin on yksipuo­li­nen näkökan­ta jos vaik­tuk­set arvioidaan vain pankkitilillä.

    Pekka Lap­palainen: Lisää fak­taa. Kai­vok­si­a­Suomes­sa 50 kpl, näistä met­al­likai­vok­sia 12 kpl. Suomen raa­ka-aineo­mavaraisu­us met­al­li­jalostuk­ses­sa alle 10 % – ko. rikastei­den vien­nin arvo n.50 miljoon­aa euroa vuodessa, raa­ka-aine­tuon­ti 2 mil­jar­dia euroa, jalostei­den vien­ti lähel­lä 10 mil­jar­dia euroa. Ja silti ver­rataan Kon­goon?. Kit­tilän kul­takai­vok­sen investoin­nit 300 M euro (Agni­co-Eagle), työl­listää 600 henkeä,joista Kit­tiläalueelta 400. Yri­tys­ten vuo­tu­inen malminetsin­tä­panos­tus Suomes­sa luokkaa 60 Me – 80 Me. Vain n. 1 tuhannes­ta malminetsin­täko­hteesta johtaa kai­vok­seen. Riskibisnestä. Hyvä, että ulko­maiset kaivosyri­tyk­set jak­sa­vat investoi­da Suomeen. Kaivosten louhi­mas­ta malmimäärän rahal­lis­es­ta arvos­ta jää‘aina’ 60–80 % koti­maa­han – mik­si vielä vali­ta­mme.?. Tai uskomme aiheeseen täysin pere­htymät­tömien – kuten Osmo Soin­in­vaaran pop­ulis­tisia väit­tämiä. Hän sot­kee jo peruskäsit­teetkin – varauk­set , val­tauk­set (malminetsin­tälu­vat), kuvit­telee niiden ole­van mak­sut­to­mia ja ole­van kaikkien saatavis­sa. Väit­tää virheel­lis­es­ti kaivoslaki­amme ‘poikkeuk­sel­lisek­si’, ja kuitenkin samape­rusteinen (löytäjäl­lä etuoikeus) löy­tyy esim. Ruotsista.

  96. niin­pä, ker­rotko yhdenkin kai­vok­sen, mis­sä ympäristöasi­at olisi kun­nos­sa? =) Sel­l­ainen olisi tosi­aan lot­tovoit­to, jos vielä saadaan verot maksuun.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Jokainen toimi­va kaivos, jos­sa myös ympäristöasi­at ovat kun­nos­sa, on lot­tovoit­to Suomelle.

  97. No kyl­lä suurim­mal­la osal­la kai­vok­sia ympäristöasi­at ovat kohtu­ullises­sa kun­nos­sa luku­unot­ta­mat­ta Tal­vi­vaaran kokeel­lista pros­es­sia. Netis­sä on val­oku­va, jos­sa etu­alal­la lopetet­tu Han­nukaisen kaivos Kolaris­sa ja taustal­la Ylläs. Kyl­lä tur­is­mi ja Ylläs on muut­tanut ympäristöä enem­män. Ja Kolar­in kun­nas­sa ainakin näyt­tää kaivos­toim­inta ja tur­is­mi tulleen toimeen keskenään.

  98. Suomen kaivos­te­ol­lisu­us on maail­man puh­taimpia ja Tal­vi­vaaran päästöt eivät ole mitään ver­rat­tuna mm. Afrikan ja Etelä-Amerikan kai­vok­sien täysin puhdis­ta­mat­tomi­in jätevesi­in. Mon­et näistä kai­vok­sista ovat myös lait­to­mia, osal­la työsken­telee orjat rosvo­joukkioiden komentamina. 

    Kiinan hiilikai­vok­sis­sa kuolee sadoit­tain, jopa tuhan­sit­tain ihmisiä, jot­ta tehtais­sa riit­tää sähköä mei­dän krääsän tuottamiseen.

    Pet­terikin voi käy­dä läpi kaiken irtaimis­ton­sa ja tode­ta että läh­es poikkeuk­set­ta, vaat­tei­ta myöten, kaik­ki on tuotet­tu kaivan­naisia apuna käyttäen.

    Nim­by asenne on vain harv­inaisen tekopy­hää ja tyhmää.

    Mis­täpä suo­ma­lainen tietää, onko kih­lat peräisin vaikka­pa täl­läis­es­tä kaivoksesta?

    http://stephenleahy.files.wordpress.com/2012/01/west-africa-gold-mining-sml.jpg

  99. Pet­teri: yksikään kaivos ei ole mak­sanut vielä veroja.

    Onko tämä totta?

    Pet­teri: Täy­tyy saa­da jokin vero jota ei voi kiertää, kiin­teistövero tai kaivos- tai haittavero.

    Eikö näitäkään ole, ei edes kiinteistöveroa?

    Siltä osin olen samaa mieltä, että resussin ain­utk­er­taiselle hyö­dyn­tämiselle pitää olle vero, jota ei voi kiertää. Kiin­teistövero ei ole kovin hyvä keino, ellei kaivoski­in­teistön arvoa määritel­lä täysin uudel­la tavalla.

  100. Tapio: Onko tämä totta?

    Eikö näitäkään ole, ei edes kiinteistöveroa?
    ‘snip’

    “kaivoskun­nat saa­vat tyy­tyä kiin­teistöveroon, jota per­itään vain kai­vok­sen kiin­teistöistä. Kit­tilän kun­ta sai Suurku­usikon kai­vok­ses­ta kiin­teistöveroa viime vuon­na vain parisa­taatuhat­ta euroa.”
    Suomen Kuvale­hti 20.11.2011

  101. Pet­teri:
    niin­pä, ker­rotko yhdenkin kai­vok­sen, mis­sä ympäristöasi­at olisi kun­nos­sa? =) Sel­l­ainen olisi tosi­aan lot­tovoit­to, jos vielä saadaan verot maksuun.

    Tässä kolme esimerkke­jä — ilman lot­toa tosin. Kolme merkit­täv­in­tä ja suur­in­ta maanalaista kaivostamme hoitaneet/hoitavat ympäristöasi­at esimerkil­lis­es­ti. Nämä kai­vok­set ovat Pyhäsal­mi Mine Oy:n Cu-Zn‑S kaivos Pyhäjärvel­lä — tuotan­to maan alta 1,3 Mt per vuosi. Kaivos mak­sanut myös yhteisöveroa vuosit­tain luokkaa 5 miljoon­aa euroa jo mon­ta vuot­ta, työl­listänyt SUOMALAISIA jatku­vasti urakoit­si­jat muk.lukien n.250 henkeä. Paikkakun­ta­laiset var­masti tyy­tyväisiä — ota selvää, jos et usko. Toinen esimerkilli­nen on Out­okum­mun omis­ta­ma Kemin Cr-kaivos, tuotan­to ollut myös luokkaa 1,3 Mtpa. Nyt tuplaa­mas­sa tuotan­toa ja on oleelli­nen raa­ka-ainelähde Tornion jaloteräs­ketjus­sa. Ympäristöasi­at kun­nos­sa. Kol­mas mallies­imerkii on Kit­tilän ‘nuori’ kul­takaivos, omis­ta­ja Agni­co-Eagle Fin­land Oy. Kaivos myös nos­ta­mas­sa tuotan­toa 1,3Mtpa tasol­ta 50%. Työl­listää 600 henkeä. Investoin­nit olleet jo yli 300 miljoon­aa euroa. Ympäristö-yms. asi­at kun­nos­sa. Matkailu­väen kanssa ei myöskään ongelmia. Paikkakun­ta­laiset pääsään­töis­es­ti hyvin tyy­tyväisiä. Suo­ras­taan buu­mi pääl­lä. Myös päät­täjät, ks. Kit­tilän kun­nan sivuja. 

    Nämä oli­vat 3 ‘malli’es­imerkkiä Suomen viidestäkymmen­estä toimi­vas­ta kai­vok­ses­ta. Kaikil­la toim­inta perus­tuu ‘high tech’ teknolo­giaan — kaikissa automaa­tio & mekanisoin­ti huip­puta­sol­la, esim. kai­vok­sen kat­ta­va langallinen/langaton tietoverkko etäo­h­jat­tavine kaivoskonei­neen yms. Johdon vas­tu­ullisu­us esimerkil­listä, kaivos­mi­esten ammat­ti­taito korkeaa, työ­tur­val­lisu­us tietysti myös.

    Kaivosten syn­nyt­tämät ympäristöon­gel­mat todel­la vähäisiä ver­rat­tuna esim. Poh­jan­maan pel­toalueil­ta mereen jatku­vasti liukenevien fos­fori-yms. päästömääri­in ver­rat­tuna. Hiukan asial­lisu­ut­ta ja suh­teel­lisu­u­den tajua toivoisi ‘ongelmien hah­mot­telus­sa’, edes fak­toi­hin poh­jau­tu­via. Pelkkä ‘mutu’ ei riitä.

  102. Ehdo­tus hyvästä kiinteistöverosta:

    Kiin­teistövero kohdis­tuu pelkästään maan­omis­tuk­seen. Kokainen verov­elvolli­nen saa itse päät­tää paljonko mak­saa kiin­teistöveroa vuodessa. Kuka tahansa saa ostaa minkä tahansa ton­tin mak­samal­la x*(omistajan mak­sama kiin­teistövero). Noin 100 voisi olla sopi­va x.
    Täl­lä tavoin kaikesta maas­ta saataisi­in veroa ton­tin arvon mukaan minimibyrokratialla.

    1. Pet­ja Y
      Esitin joskus, että raken­nus­li­ik­keet, jot­ka omis­ta­vat speku­lati­ivista maa­ta, saisi­vat itse määrätä sen ton­tin arvon, jos­ta mak­sa­vat kiin­teistöveroa. Tätä itse ilmoitet­tua arvoa käytet­täisi­in myös lunastustoimiktuksissa.

  103. Jos kat­so­taan ympäristön saas­tu­mista pin­ta-alan perus­teel­la niin ylivoimais­es­ti suurim­mat tuhot ovat met­sä- ja turvete­ol­lisu­u­den ansiota.

    Ei ole mon­taa järveä tai koskea, jota ei ole saas­tutet­tu hap­pamil­la val­u­mil­la tai turvehumuksella.

    Met­sää kas­vate­taan jak­sol­lisel­la kas­vatuk­sel­la, vaik­ka jatku­va kas­va­tus olisi kaikkien etu, varsinkin met­sästäjien, mar­jas­ta­jien, sien­estäjien, retkeil­i­jöi­den ja lin­tubon­garei­den etu.

    Met­sä- ja suo-oji­tuk­set aiheut­ta­vat myös huo­mat­tavasti nopeam­min nou­se­via tul­via, kos­ka maas­ton luon­nol­liset “vesi­taskut” on puhkot­tu. Tul­vat myös nopeut­ta­vat eroosio­ta vesistöissä.

    Vas­tus­tamisel­la ei päästä mihinkään, ongelmien ratkaisemisel­la päästään.

    Tal­vi­vaara on hyvä esimerk­ki tästä, jos kaivos sul­je­taan jää jäl­jelle vain kasa paskaa. Sen sijaan pitäisi keskit­tyä veden­puhdis­tuk­seen ja kai­vok­sen pros­essin kehittämiseen. 

    Kaivos­te­ol­lisu­us on ihmiskun­nan kivi­jal­ka, ilman sitä palaisimme met­sästäjä-keräil­i­jöik­si, joka ei ole mah­dol­lista täl­lä väestöl­lä edes Suomes­sa. Edes Lapin 200 000 asukas­ta eivät kykenisi elämään luon­nos­ta, kos­ka rav­in­toa ei riittäisi.

    Luo­mu­ti­lakin on täysin riip­pu­vainen kai­vok­sista saatavista kaivan­nai­sista. Tuskin maa­ta pal­jain käsin kään­netään, ilman auraa tai kuokkaa. 

    Toki joku voisi men­nä tässäkin äärim­milleen ja alkaa tekemään kivestä työkalu­ja. Mut­ta mik­si men­nä taak­sepäin, kun voi men­nä eteen­päin ja ratkoa ongelmia?

    Kaivosasi­as­sa suo­ma­lai­sista luon­non­suo­jeli­joista tulee punanisko­ja, joil­la on paha nim­by asen­nevam­ma. Olen itsekin syyl­listynyt tähän ja kun tun­nepi­toinen reak­tio laan­tui, niin pystyin ajat­tele­maan vähän laajemmin.

    Jokainen kaivos peruste­taan meitä varten, meitä ihan taval­lisia ihmisiä varten. Ne eivät ole mitään eli­itin salamyhkäisiä rikas­tu­mis­sam­po­ja, vaan kai­vok­sista saadaan raa­ka-aineet mei­dän ostami­in tai tekemi­in tavaroihin.

    Mitä enem­män kysyn­tää, sitä enem­män kaivoksia. 

    Mitä vähem­män kulute­taan ja mitä enem­män kier­rätetään, sitä vähem­män kaivoksia.

    Ympäristöli­ik­keen tärkein tavoite pitäisi olla yksinker­tais­es­ti kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen, kos­ka se vaikut­taa kaikkeen.

    Tois­si­jainen tehtävä pitäisi olla ongelmien ratkomi­nen, kos­ka sil­lä taval­la saas­tut­ta­vat vai­h­toe­hdot saadaan puhtaammaksi.

    Pelkkä vas­tus­t­a­mi­nen vas­tus­tamisen vuok­si on tekopy­hää ja turhan­päiväistä paskan­jauhan­taa. Piste.

  104. Pet­ja Y:
    Ehdo­tus hyvästä kiinteistöverosta:

    Kiin­teistövero kohdis­tuu pelkästään maan­omis­tuk­seen. Kokainen verov­elvolli­nen saa itse päät­tää paljonko mak­saa kiin­teistöveroa vuodessa. Kuka tahansa saa ostaa minkä tahansa ton­tin mak­samal­la x*(omistajan mak­sama kiin­teistövero). Noin 100 voisi olla sopi­va x.
    Täl­lä tavoin kaikesta maas­ta saataisi­in veroa ton­tin arvon mukaan minimibyrokratialla. 

    Pitäisikö tosi­aan tun­n­ear­vonkin olla verotettavaa?

  105. Lau­ri Kumpu­lainen: Kiinan hiilikai­vok­sis­sa kuolee sadoit­tain, jopa tuhan­sit­tain ihmisiä, jot­ta tehtais­sa riit­tää sähköä mei­dän krääsän tuottamiseen.

    Niin­pä niin, juuri kukaan ei ole huolestunut siitä, mitä hiilikai­vok­si­in liit­tyy. Suomes­sa polte­taan val­taosin venäläistä Siperi­as­ta tuo­tua hiiltä. Onnet­to­muus­luku on suuri ja metaani päästöt myös. Oikea kuolleisu­us­luku hiilikai­vok­sis­sa on 2000–5000 henkeä vuodessa ja pahim­mat Kiina ja Venäjä.

  106. Osmo Soin­in­vaara:
    Pet­ja Y
    Esitin joskus, että raken­nus­li­ik­keet, jot­ka omis­ta­vat speku­lati­ivista maa­ta, saisi­vat itse määrätä sen ton­tin arvon, jos­ta mak­sa­vat kiin­teistöveroa. Tätä itse ilmoitet­tua arvoa käytet­täisi­in myös lunastustoimiktuksissa. 

    Ihan pöhkä aja­tuskin. Vai että moot­tori­tien poh­jas­ta pitäisi siis mak­saa moot­tori­tien pohjkan “käypä hin­ta”, ei pelkkää raaka­maan hin­taa? Tai koh­ta kaavoitet­tavak­si tul­veas­ta alueesta pitäisi mak­saa täysi tont­tien markki­nahin­ta raaka­maan sijasta. 

    Mikäs jär­ki tuos­sa oikein on? Raaka­maa on raaka­maan hin­taista. Speku­lati­ivi­nen omis­tus on ihan yhtä tyhjän kanssa jos kun­ta käyt­tää lunas­tus­menet­te­lyä. Lisäk­si lunas­tus­menet­te­ly toimii jos sitä halu­taan käyt­tää. Jos kun­nan päät­täjät ovat niin idioot­te­ja että halu­a­vat lahjoit­taa kaavoitushyö­dyn kokon­aan raken­nusy­htiöille ja maan­omis­ta­jille, niin minkäs sille mah­taa. Jo valmi­ik­si kaavoite­tut ton­tit pitää myydä/vuokrata markki­nahin­taan ja niiden pant­taami­nen pitää estää määräa­jal­la, jon­ka jäl­keen raken­nuk­sen pitää olla pystyssä.

  107. Ris­to: Pitäisikö tosi­aan tun­n­ear­vonkin olla verotettavaa?

    Jos kenel­läkään muul­la ei ole saman­laista tun­net­ta tont­ti­asi kohtaan, niin voisit melko tur­val­lis­es­ti mak­saa veroa arvon mukaan joka on lähempänä markki­nahin­taa kuin omaa tun­n­ear­vol­la lisät­tyä arvoasi.

  108. Lau­ri Kumpu­lainen: Vas­tus­tamisel­la ei päästä mihinkään, ongelmien ratkaisemisel­la päästään.

    Näin on. Toisaal­ta meil­lä ei ole mitään kiiret­tä luovut­taa maaperän rikkauk­sia läh­es ilmaisek­si, sil­lä ajan myötä niiden arvo pääsään­töis­es­ti nousee. Eiköhän Yarakin vain odot­tele, että kad­mi­u­mit­toman fos­fo­ri­lan­noit­teen pula kär­jistyy ja hin­ta nousee.

    Jonkin­lainen louhin­tavero nor­maalien yhteisö- ja kiin­teistövero­jen lisäk­si saat­taisi olla toimivin ratkaisu, sil­lä yleiset hai­tat kor­reloi­vat paljolti louhin­nan määrään.

  109. Tapio: Näin on. Toisaal­ta meil­lä ei ole mitään kiiret­tä luovut­taa maaperän rikkauk­sia läh­es ilmaisek­si, sil­lä ajan myötä niiden arvo pääsään­töis­es­ti nousee.

    Tule­vaisu­udessa ihmiset ovat kum­minkin keskimäärin rikkaampia kuin men­neisyy­dessä. Jos mietitään niin kuinka­han järkevää olisi ollut 50-luvul­la jem­ma­ta jo kan­nat­tavasti louhit­tavis­sa ole­via min­er­aale­ja esimerkik­si sik­si, että 2014 niisä saa parem­man hin­nan? Meil­lä on aika paljon enem­män fyrkkaa käytet­tävis­sä kuin 50-lukulaisilla.

  110. Pet­ja Y: Jos kenel­läkään muul­la ei ole saman­laista tun­net­ta tont­ti­asi kohtaan, niin voisit melko tur­val­lis­es­ti mak­saa veroa arvon mukaan joka on lähempänä markki­nahin­taa kuin omaa tun­n­ear­vol­la lisät­tyä arvoasi. 

    Ottaen huomioon minkälaisia naa­pu­ru­us­suhtei­ta tähän maahn mah­tuu, ihan kiu­san­tekokin joskus riit­täisi moti­vaa­tiok­si. Olisi se minus­ta myös aika kum­mallista, että olisi pakkomyyn­tivelvel­lol­lisu­us (kenelle tahansa, ihan mis­tä syys­tä tahansa) talostasi tai per­in­töti­las­tasi, mut­ta ei osake­huoneis­tostasi ja muus­ta vähäpätöisem­mästä irtaimes­ta omaisuudestasi.

    1. Lunas­tus nyt ei kyl­lä koske ihmisen asumaa omakoti­tont­tia vaan rak­en­tam­a­ton­ta maa­ta ja ytleen­sä kaupunkialueil­la. Asun­non voi menet­tää vain tien poh­jak­si tai puo­lus­tusvoimille ja joskus myös voima­l­in­jan alle.

  111. Onko näis­sä hyvin toimivis­sa yhteisenä tek­i­jänä, että ovat maanalaisia? Onko ongelmia sit­ten enem­män avolouhouk­sis­sa? Jostain­han nämä jatku­vat ongel­mat tulevat?

    Pekka Lap­palainen: Tässä kolme esimerkke­jä – ilman lot­toa tosin. Kolme merkit­täv­in­tä ja suur­in­ta maanalaista kaivostamme hoitaneet/hoitavat ympäristöasi­at esimerkil­lis­es­ti. Nämä kai­vok­set ovat Pyhäsal­mi Mine Oy:n Cu-Zn‑S kaivos Pyhäjärvel­lä – tuotan­to maan alta 1,3 Mt per vuosi. Kaivos mak­sanut myös yhteisöveroa vuosit­tain luokkaa 5 miljoon­aa euroa jo mon­ta vuot­ta, työl­listänyt SUOMALAISIA jatku­vasti urakoit­si­jat muk.lukien n.250 henkeä. Paikkakun­ta­laiset var­masti tyy­tyväisiä – ota selvää, jos et usko. Toinen esimerkilli­nen on Out­okum­mun omis­ta­maKemin Cr-kaivos, tuotan­to ollut myös luokkaa 1,3 Mtpa. Nyt tuplaa­mas­sa tuotan­toa ja on oleelli­nen raa­ka-ainelähde Tornion jaloteräs­ketjus­sa. Ympäristöasi­at kun­nos­sa. Kol­mas mallies­imerkii on Kit­tilän ‘nuori’ kul­takaivos, omis­ta­ja Agni­co-Eagle Fin­land Oy. Kaivos myös nos­ta­mas­sa tuotan­toa 1,3Mtpa tasol­ta 50%. Työl­listää 600 henkeä. Investoin­nit olleet jo yli 300 miljoon­aa euroa. Ympäristö-yms. asi­at kun­nos­sa. Matkailu­väen kanssa ei myöskäänon­gelmia. Paikkakun­ta­laiset pääsään­töis­es­ti hyvin tyy­tyväisiä. Suo­ras­taan buu­mi pääl­lä. Myös päät­täjät, ks. Kit­tilän kun­nan sivuja. 

    Nämä oli­vat 3 ‘malli’esimerkkiä Suomen viidestäkymmen­estä toimi­vas­ta kai­vok­ses­ta. Kaikil­la toim­inta perus­tuu ‘high tech’ teknolo­giaan – kaikissa automaa­tio & mekanisoin­ti huip­puta­sol­la, esim. kai­vok­sen kat­ta­va langallinen/langaton tietoverkko etäo­h­jat­tavine kaivoskonei­neen yms. Johdon vas­tu­ullisu­us esimerkil­listä, kaivos­mi­esten ammat­ti­taito korkeaa, työ­tur­val­lisu­us tietysti myös.

    Kaivosten syn­nyt­tämät ympäristöon­gel­mat todel­la vähäisiä ver­rat­tuna esim. Poh­jan­maan pel­toalueil­ta mereen jatku­vasti liukenevien fos­fori-yms. päästömääri­in ver­rat­tuna. Hiukan asial­lisu­ut­ta ja suh­teel­lisu­u­den taju­a­toivoisi ‘ongelmien hah­mot­telus­sa’, edes fak­toi­hin poh­jau­tu­via. Pelkkä ‘mutu’ ei riitä.

  112. Kullan/hopean käyt­tö koriste-esineenä pitäisikin kieltää välit­tömästi. Käyt­tö vain elek­tron­i­ikkaan ym. mis­sä se on tarpeellista/pakollista.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Pyhäsal­mi Mine Oy

  113. Lau­rin mielestä kaivoslais­sa tai kaivosten toimin­nas­sa ei siis ole mitään ongelmaa?

    Esim. Vihreätkin aja­vat vain toimin­nan kor­jaamista järkevälle tasolle, eivät ole kieltämässä.

    Hyö­tyjä isom­mak­si, hait­to­ja hiukan pienemmäksi.

    Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jos kat­so­taan ympäristön saas­tu­mista pin­ta-alan perus­teel­la niin ylivoimais­es­ti suurim­mat tuhot ovat met­sä- ja turvete­ol­lisu­u­den ansiota.

    Ei ole mon­taa järveä tai koskea, jota ei ole saas­tutet­tu hap­pamil­la val­u­mil­la tai turvehumuksella.

    Met­sää kas­vate­taan jak­sol­lisel­la kas­vatuk­sel­la, vaik­ka jatku­va kas­va­tus olisi kaikkien etu, varsinkin met­sästäjien, mar­jas­ta­jien, sien­estäjien, retkeil­i­jöi­den ja lin­tubon­garei­den etu.

    Met­sä- ja suo-oji­tuk­set aiheut­ta­vat myös huo­mat­tavasti nopeam­min nou­se­via tul­via, kos­ka maas­ton luon­nol­liset “vesi­taskut” on puhkot­tu. Tul­vat myös nopeut­ta­vat eroosio­ta vesistöissä.

    Vas­tus­tamisel­la ei päästä mihinkään, ongelmien ratkaisemisel­la päästään.

    Tal­vi­vaara on hyvä esimerk­ki tästä, jos kaivos sul­je­taan jää jäl­jelle vain kasa paskaa. Sen sijaan pitäisi keskit­tyä veden­puhdis­tuk­seen ja kai­vok­sen pros­essin kehittämiseen. 

    Kaivos­te­ol­lisu­us on ihmiskun­nan kivi­jal­ka, ilman sitä palaisimme met­sästäjä-keräil­i­jöik­si, joka ei ole mah­dol­lista täl­lä väestöl­lä edes Suomes­sa. Edes Lapin 200 000 asukas­ta eivät kykenisi elämään luon­nos­ta, kos­ka rav­in­toa ei riittäisi.

    Luo­mu­ti­lakin on täysin riip­pu­vainen kai­vok­sista saatavista kaivan­nai­sista. Tuskin maa­ta pal­jain käsin kään­netään, ilman auraa tai kuokkaa. 

    Toki joku voisi men­nä tässäkin äärim­milleen ja alkaa tekemään kivestä työkalu­ja. Mut­ta mik­si men­nä taak­sepäin, kun voi men­nä eteen­päin ja ratkoa ongelmia?

    Kaivosasi­as­sa suo­ma­lai­sista luon­non­suo­jeli­joista tulee punanisko­ja, joil­la on paha nim­by asen­nevam­ma. Olen itsekin syyl­listynyt tähän ja kun tun­nepi­toinen reak­tio laan­tui, niin pystyin ajat­tele­maan vähän laajemmin.

    Jokainen kaivos peruste­taan meitä varten, meitä ihan taval­lisia ihmisiä varten. Ne eivät ole mitään eli­itin salamyhkäisiä rikas­tu­mis­sam­po­ja, vaan kai­vok­sista saadaan raa­ka-aineet mei­dän ostami­in tai tekemi­in tavaroihin.

    Mitä enem­män kysyn­tää, sitä enem­män kaivoksia. 

    Mitä vähem­män kulute­taan ja mitä enem­män kier­rätetään, sitä vähem­män kaivoksia.

    Ympäristöli­ik­keen tärkein tavoite pitäisi olla yksinker­tais­es­ti kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen, kos­ka se vaikut­taa kaikkeen.

    Tois­si­jainen tehtävä pitäisi olla ongelmien ratkomi­nen, kos­ka sil­lä taval­la saas­tut­ta­vat vai­h­toe­hdot saadaan puhtaammaksi.

    Pelkkä vas­tus­t­a­mi­nen vas­tus­tamisen vuok­si on tekopy­hää ja turhan­päiväistä paskan­jauhan­taa. Piste.

  114. Pet­teri:
    Kullan/hopean käyt­tö koriste-esineenä pitäisikin kieltää välit­tömästi. Käyt­tö vain elek­tron­i­ikkaan ym. mis­sä se on tarpeellista/pakollista.

    Tämä lause pal­jas­taakin paljon. “kiel­let­tävä, kiel­let­tävä, kiel­let­tävä, kiellettävä…”

  115. Lau­ri on kyl­lä oike­as­sa siinä että tärkein­tä olisi ratkoa noi­ta ongelmia. Valitet­tavasti vain suomes­sa ei ole siihen työkalu­ja, eikä vira­nomaisil­la valmiuk­sia. Taival­vaar­allekaan ei voi­da mitään, se vaan jatkuu ja jatkuu.

    Tästä syys­tä joutuu vas­tus­ta­maan koko hom­maa, kunnes asi­at saadan parem­malle tasolle. Talous ja työl­lisyyshyödyt kohtu­ulliselle tasolle ja hai­tat siedet­tävälle tasolle.

    Kai­vok­sen ver­taami­nen vaik­ka tuulimyl­ly­i­hin tai kivi­hi­ileen on kyl­lä turhaa jeesustelua sekin, tässä keskustelus­sa on nyt kaivosten ongel­mat ja niiden ratkomi­nen, kivi­hi­ilet ja turvesuot kuu­lu­vat eri ketju­un. Ongel­ma ker­ral­laan siis pare­maan suuntaan.

    Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jos kat­so­taan ympäristön saas­tu­mista pin­ta-alan perus­teel­la niin ylivoimais­es­ti suurim­mat tuhot ovat met­sä- ja turvete­ol­lisu­u­den ansiota.

    Ei ole mon­taa järveä tai koskea, jota ei ole saas­tutet­tu hap­pamil­la val­u­mil­la tai turvehumuksella.

    Met­sää kas­vate­taan jak­sol­lisel­la kas­vatuk­sel­la, vaik­ka jatku­va kas­va­tus olisi kaikkien etu, varsinkin met­sästäjien, mar­jas­ta­jien, sien­estäjien, retkeil­i­jöi­den ja lin­tubon­garei­den etu.

    Met­sä- ja suo-oji­tuk­set aiheut­ta­vat myös huo­mat­tavasti nopeam­min nou­se­via tul­via, kos­ka maas­ton luon­nol­liset “vesi­taskut” on puhkot­tu. Tul­vat myös nopeut­ta­vat eroosio­ta vesistöissä.

    Vas­tus­tamisel­la ei päästä mihinkään, ongelmien ratkaisemisel­la päästään.

    Tal­vi­vaara on hyvä esimerk­ki tästä, jos kaivos sul­je­taan jää jäl­jelle vain kasa paskaa. Sen sijaan pitäisi keskit­tyä veden­puhdis­tuk­seen ja kai­vok­sen pros­essin kehittämiseen. 

    Kaivos­te­ol­lisu­us on ihmiskun­nan kivi­jal­ka, ilman sitä palaisimme met­sästäjä-keräil­i­jöik­si, joka ei ole mah­dol­lista täl­lä väestöl­lä edes Suomes­sa. Edes Lapin 200 000 asukas­ta eivät kykenisi elämään luon­nos­ta, kos­ka rav­in­toa ei riittäisi.

    Luo­mu­ti­lakin on täysin riip­pu­vainen kai­vok­sista saatavista kaivan­nai­sista. Tuskin maa­ta pal­jain käsin kään­netään, ilman auraa tai kuokkaa. 

    Toki joku voisi men­nä tässäkin äärim­milleen ja alkaa tekemään kivestä työkalu­ja. Mut­ta mik­si men­nä taak­sepäin, kun voi men­nä eteen­päin ja ratkoa ongelmia?

    Kaivosasi­as­sa suo­ma­lai­sista luon­non­suo­jeli­joista tulee punanisko­ja, joil­la on paha nim­by asen­nevam­ma. Olen itsekin syyl­listynyt tähän ja kun tun­nepi­toinen reak­tio laan­tui, niin pystyin ajat­tele­maan vähän laajemmin.

    Jokainen kaivos peruste­taan meitä varten, meitä ihan taval­lisia ihmisiä varten. Ne eivät ole mitään eli­itin salamyhkäisiä rikas­tu­mis­sam­po­ja, vaan kai­vok­sista saadaan raa­ka-aineet mei­dän ostami­in tai tekemi­in tavaroihin.

    Mitä enem­män kysyn­tää, sitä enem­män kaivoksia. 

    Mitä vähem­män kulute­taan ja mitä enem­män kier­rätetään, sitä vähem­män kaivoksia.

    Ympäristöli­ik­keen tärkein tavoite pitäisi olla yksinker­tais­es­ti kulu­tuk­sen vähen­tämi­nen, kos­ka se vaikut­taa kaikkeen.

    Tois­si­jainen tehtävä pitäisi olla ongelmien ratkomi­nen, kos­ka sil­lä taval­la saas­tut­ta­vat vai­h­toe­hdot saadaan puhtaammaksi.

    Pelkkä vas­tus­t­a­mi­nen vas­tus­tamisen vuok­si on tekopy­hää ja turhan­päiväistä paskan­jauhan­taa. Piste.

  116. Ei riitä että kaivoslakia kor­jataan, vaan sil­lä on lisäk­si KIIRE! Tulee vain kokoa­jan kalli­im­mak­si ja kalliimmaksi.

    Toise­na agen­dana nyky­is­ten lakien nou­dat­tamista tulisi valvoa parem­min. Mut­ta valvon­ta vaatii rahaa ja sitä varten tarvi­taan vaik­ka kaivosvero.

    Kaivoshom­ma mak­saa jo nykyisel­lään Suomelle liikaa.

  117. Pet­teri: Onko näis­sä hyvin toimivis­sa yhteisenä tek­i­jänä, että ovat maanalaisia? Onko ongelmia sit­ten enem­män avolouhouk­sis­sa? Jostain­han nämä jatku­vat ongel­mat tulevat?

    Kaik­ki kolme kaivos­ta — Pyhäsal­mi, Kemi, Kit­tilä — ovat aloit­ta­neet malmin hyö­dyn­tämisen avolouhin­tana, kos­ka esi­in­tymä kaikissa on ‘puh­jen­nut’ pin­taan, maak­er­rosten alle. Vas­ta myöhem­min ovat siir­tyneet maanalaiseen louhin­taan, syvyys­jatkei­den tal­teenot­tamises­sa. Pyhäsalmen kaivos nyt on peräti 1,5km syvä.

    Nord­kalkin Lappeen­ran­nan ja parais­ten avolouhok­set sekä Yaran Siil­in­jär­ven apati­it­ti­avolouhos ovat yhä toimin­nas­sa ole­via ‘esimerkil­lisiä’ avolouhok­sia. Avolouhin­ta ei siis ole este vas­tulliselle ympäristön hoidolle. 

    Meuhkaami­nen kaivosten ‘aiheut­tamien jatku­vien ongelmien ympäril­lä’ lievästi san­ot­tuna suur­ta liioit­telua. Jopa Tal­vi­vaaran kohdal­la. Päästö­jen aiheut­tamia kalakuolemi­akin Van­taan joes­sa havait­tu ker­talu­okkaa enem­män kuin Tal­vi­vaaran ala­puoli­sis­sa vesistöissä.

    Soin­in­vaaran pop­ulis­tiset ja perät­tömät väit­tämät kaivos­alas­ta — esim. “min­er­aali­varo­jen lahjoit­tamis­es­ta koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si”, “val­la­tu­ista 50000 neliök­ilo­mtristä” — mah­dol­lis­es­ti? perus­tu­vat täy­del­liseen tietämät­tömyy­teen ja ovat sikäli ymmärrettäviä/anteeksi annet­tavia. Ver­rat­tavis­sa ehdo­tuk­seen nos­taa Suomes­sa tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi kym­menker­taisek­si ja kor­va­ta teräs­rak­en­teiset tuulimyl­lyt puu­rak­en­teisil­la. Suure­na tavoit­teena hiil­i­jalan­jäl­jen ja ener­giaku­lu­tuk­sen pienen­tämi­nen. Osoit­taa Suomen ole­van maail­man västökasvun pysäyt­täjä ja ilmas­ton pelas­ta­ja . Ilman ‑vaaro­ja.

  118. Ok.

    Ja toiselta kan­til­ta ajatel­tuna, kaivos­alan jatku­va ongelmien kieltämi­nen kokon­aan ja lakaisu maton alle. Hait­to­jen vähät­te­ly ja hyö­ty­jen liioit­telu, suo­ras­taan vale­htelu, on omi­aan aiheut­ta­maan vain lisää ongelmia.

    Keskustelu pyörii SAMOJEN ongelmien kanssa jatku­vasti, kos­ka mitään ei tehdä.

    Samaan aikaan suun­nitel­laan lisää kai­vok­sia ihan saman­laisel­la tekni­ikalla (ja valvon­nal­la), joista tulee samat ongel­mat kuin aikaisemmistakin.

    Kaivoslakia pitää kor­ja­ta ja kiireesti, mut­ta sen lisäk­si nykyisen lain nou­dat­tami­sista ja käytän­nön menetelmiä pitäisi paran­taa, kos­ka tilanne on se että asi­at voitaisi­in tehdä nyky­istä parem­min, jät­täen isom­man hyö­dyn Suomeen ja paikallis­es­ti ja aiheut­taen vähem­män hait­to­ja. Tähän ei ole vain riit­tävästi kannustimia/halua..

    Pekka Lap­palainen: Kaik­ki kolme kaivos­ta– Pyhäsal­mi, Kemi, Kit­tilä – ovat aloit­ta­neet malmin hyö­dyn­tämisen avolouhin­tana, kos­ka esi­in­tymä kaikissa on ‘puh­jen­nut’ pin­taan, maak­er­rosten alle. Vas­ta myöhem­min ovat siir­tyneet maanalaiseen louhin­taan, syvyys­jatkei­den tal­teenot­tamises­sa. Pyhäsalmen kaivos nyt on peräti 1,5km syvä.

    Nord­kalkin Lappeen­ran­nan ja parais­ten avolouhok­set sekä Yaran Siil­in­jär­ven apati­it­ti­avolouhos ovat yhä toimin­nas­sa ole­via ‘esimerkil­lisiä’ avolouhok­sia. Avolouhin­ta ei siis ole estev­as­tulliselle ympäristön hoidolle. 

    Meuhkaami­nen kaivosten ‘aiheut­tamien jatku­vien ongelmien ympäril­lä’ lievästi san­ot­tuna suur­ta liioit­telua. Jopa Tal­vi­vaaran kohdal­la. Päästö­jen aiheut­tamia kalakuolemi­akin Van­taan joes­sa havait­tu ker­talu­okkaa enem­män kuin Tal­vi­vaaran ala­puoli­sis­sa vesistöissä.

    Soin­in­vaaran pop­ulis­tiset ja perät­tömät väit­tämät kaivos­alas­ta – esim. “min­er­aali­varo­jen lahjoit­tamis­es­ta koko maail­man yhteisek­si omaisu­udek­si”, “val­la­tu­ista 50000 neliök­ilo­mtristä” –mah­dol­lis­es­ti? perus­tu­vat täy­del­liseen tietämät­tömyy­teen ja ovat sikäli ymmärrettäviä/anteeksi annet­tavia. Ver­rat­tavis­sa ehdo­tuk­seen nos­taa Suomes­sa tuulivoiman syöt­tö­tar­if­fi kym­menker­taisek­si ja kor­va­ta teräs­rak­en­teiset tuulimyl­lyt puu­rak­en­teisil­la. Suure­na tavoit­teena hiil­i­jalan­jäl­jen ja ener­giaku­lu­tuk­sen pienen­tämi­nen. Osoit­taa Suomen ole­van maail­man västökasvun pysäyt­täjä ja ilmas­ton pelas­ta­ja . Ilman ‑vaaro­ja.

  119. Lainataan pätkä väit­teitä Petteriltä:
    “…, kaivos­alan jatku­va ongelmien kieltämi­nen kokon­aan ja lakaisu maton alle. Hait­to­jen vähät­te­ly ja hyö­ty­jen liioit­telu, suo­ras­taan vale­htelu, on omi­aan aiheut­ta­maan vain lisää ongelmia. Keskustelu pyörii SAMOJEN ongelmien kanssa jatku­vasti, kos­ka mitään ei tehdä. Samaan aikaan suun­nitel­laan lisää kai­vok­sia ihan saman­laisel­la tekni­ikalla (ja valvon­nal­la), joista tulee samat ongel­mat kuin aikaisem­mis­takin. Kaivoslakia pitää kor­ja­ta ja kiireesti, …”
    Tosi­aan! Keskustelu pyörii samo­jen väit­tei­den ympäril­lä. Väit­teet pyörivät vain samo­jen väit­täjien mielessä. Siihen tuskin vaikut­taa tuoreen kym­menkun­ta vuot­ta valmis­tel­lun kaivoslain muuttaminen.

    On aivan selvää, että jokainen kaivos aiheut­taa tietyt muu­tok­set ympäristöön. Toisaal­ta alaspäin irtomaan kaivu­un ja kallion louhin­nan takia. Toisaal­ta usein myös ylöspäin annot­toman kiv­en (raakun) läji­tyk­ses­tä johtuen. Ympäristöön kohdis­tu­vat vaiku­tuk­set riip­pu­vat ennen kaikkea louhi­tun malmin ja sen isän­täkiv­en laadus­ta. Nämä ovat täysin esi­in­tymäko­htaisia ja eroa­vat esi­in­tymästä toiseen. Sik­si louhin­ta- ja rikas­tustekni­ik­ka joudu­taan val­it­se­maan näi­den mukaan siten, että saadaan hyvä lop­putu­los. Se sisältää myyn­tikelpoisen tuot­teen lisäk­si mah­dol­lisim­man hyvän ympäristön säilymisen.

  120. lainaa vain. =)

    myös tässä kom­men­tis­sasi ongel­mako­h­dat on kivasti laitet­tu maton alle.

    Esimerkik­si iltale­hden äänestyk­sen mukaan 96% vaatii lain muut­tamista, äänestäjiä yli kymme­nen tuhat­ta, eivät nämä tyhjästä ilmesty.

    Tämä ei vielä tarkoi­ta että lain muut­ta­mi­nen aut­taisi, vaan merk­ki siitä että tart­tis tehdä JOTAIN!

    Esimerk­ki ongel­mas­ta, yhä vieläkin on suun­nit­teil­la uusia kai­vok­sia, jos­sa esim. altaat/padot suun­nitel­laan tehtäväk­si huonoim­mil­laan pengertämällä.

    Kaik­ki padot mur­tu­vat joskus, mut­ta tuol­lainen tekele mur­tuu var­masti ennen kuin on edes valmis.

    Ja mainit­tu tekelekin puh­taan juo­makelpoisen kalave­den yläpuolel­lä. Ei ihme että paikallisia vähän punoittaa???

    Mut­ta kun valvon­taa ei ole eikä ran­gais­tuk­sia, men­nään siitä mis­tä aita on matal­in ja toiv­otaan parasta.

    O‑P Isomä­ki:
    Lainataan pätkä väit­teitä Pet­ter­iltä:“…, kaivos­alan jatku­va ongelmien kieltämi­nen kokon­aan ja lakaisu maton alle. Hait­to­jen vähät­te­ly ja hyö­ty­jen liioit­telu, suo­ras­taan vale­htelu, on omi­aan aiheut­ta­maan vain lisää ongelmia. Keskustelu pyörii SAMOJEN ongelmien kanssa jatku­vasti, kos­ka mitään ei tehdä. Samaan aikaan suun­nitel­laan lisää kai­vok­sia ihan saman­laisel­la tekni­ikalla (ja valvon­nal­la), joista tulee samat ongel­mat kuin aikaisem­mis­takin. Kaivoslakia pitää kor­ja­ta ja kiireesti, …”
    Tosi­aan! Keskustelu pyörii samo­jen väit­tei­den ympäril­lä. Väit­teet pyörivät vain samo­jen väit­täjien mielessä. Siihen tuskin vaikut­taa tuoreen kym­menkun­ta vuot­ta valmis­tel­lun kaivoslain muuttaminen.

    On aivan selvää, että jokainen kaivos aiheut­taa tietyt muu­tok­set ympäristöön. Toisaal­ta alaspäin irtomaan kaivu­un ja kallion louhin­nan takia. Toisaal­ta usein myös ylöspäin annot­toman kiv­en (raakun) läji­tyk­ses­tä johtuen. Ympäristöön kohdis­tu­vat vaiku­tuk­set riip­pu­vat ennen kaikkea louhi­tun malmin ja sen isän­täkiv­en laadus­ta. Nämä ovat täysin esi­in­tymäko­htaisia ja eroa­vat esi­in­tymästä toiseen. Sik­si louhin­ta- ja rikas­tustekni­ik­ka joudu­taan val­it­se­maan näi­den mukaan siten, että saadaan hyvä lop­putu­los. Se sisältää myyn­tikelpoisen tuot­teen lisäk­si mah­dol­lisim­man hyvän ympäristön säilymisen.

  121. Seu­raavak­si var­maan kukaan ei edes usko, että ihan yhtä huono­ja (tai huonom­pia) altai­ta kuin Tal­vi­vaaras­sa on edes vielä suun­niteil­la. Mut­ta näin se vaan on, tutkikaa­pa suun­nit­teil­la ole­vien kaivosten YVA-ohjelmia, nehän ovat julkisia.

    Usko­ma­ton­ta touhua.

    Ihan toinen asia on sit­ten kaivos­alan kan­nat­tavu­us Suomelle. Kor­vauk­set on suo­ras­taaan säälit­täviä, puhutaan promil­lien luokas­ta. Ja kun ver­rataan paljonko suomikin tähän lait­taa rahaa…

  122. Pet­teri: myös tässä kom­men­tis­sasi ongel­mako­h­dat on kivasti laitet­tu maton alle.Esimerkiksi iltale­hden äänestyk­sen mukaan 96% vaatii lain muut­tamista, äänestäjiä yli kymme­nen tuhat­ta, eivät nämä tyhjästä ilmesty.Tämä ei vielä tarkoi­ta että lain muut­ta­mi­nen aut­taisi, vaan merk­ki siitä että tart­tis tehdä JOTAIN!

    Pet­terin käsi­tyk­sistä poiketen, on kuitenkin niin, että kul­lakin malmiesi­in­tymäl­lä on omat omi­naispi­ir­teen­sä. Ne on otet­ta­va huomioon, kun esi­in­tymän hyö­dyn­tämistä suun­nitel­laan. Vain siten tulos on hyvä niin yhteiskun­nan, ympäristön kuin kaivosyrit­täjän kannalta.
    Iltale­hden äänestyk­seen kaivosasiois­sa en kovin paljoa pain­oa anna. Äänestäjät ovat asiantun­te­muk­sen­sa saa­neet siitä samais­es­ta läh­teestä, joka ker­too lähin­nä yhden epäon­nisen han­kkeen vaikeuk­sista. Ja sit­ten provosoi äänestämään.

    Muuten, kun Soin­in­vaara ja kom­men­toi­jat pääosin puhu­vat ulko­mai­sista ryöstele­vistä kaivosy­htiöistä, laskin tilas­tos­ta 21 kpl ulko­maisia ja 29 kpl suo­ma­laisia kaivosy­htiöitä, yhteen­sä 50 kaivos­ta. Näil­lä oli tuotan­toa vuo­den 2012 aikana(lähde TUKES). Osa ulko­mai­sista on ruot­salaisia, sil­lä Suomes­ta on ollut vaikea saa­da rahoi­tus­ta kaivos­in­vestoin­ti­in, ja omis­ta­jat saat­ta­vat olla pääoosin suomalaisia.

  123. Osmo Soin­in­vaara:
    Met­al­likai­vok­sia on 12 ja niistä 10 on ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa. Eri­la­siset kivilouhok­set ovat asia erikseen. 

    Kaivoslain alaisia kai­vok­sia, jois­sa oli tuotan­toa vuon­na 2012, oli yhteen­sä 50. Luku­un sisäl­tyvät met­al­li­malmikaivosten, lisäk­si eri­laiset teol­lisu­us­min­er­aali- ja ‑kivikai­vok­set. Osa on avolouhok­sia, osa maanalaisia kaivoksia.

    Edel­lä esite­tyn lisäk­si on run­saasti tarvekivi- ja sepelilouhok­sia eli kivilouhok­sia, joi­ta halli­noidaan maa-aines­lain säädösten mukaaan.

  124. Osmo Soin­in­vaara:
    Met­al­likai­vok­sia on 12 ja niistä 10 on ulko­maises­sa omis­tuk­ses­sa. Eri­la­siset kivilouhok­set ovat asia erikseen.

    Eikö min­is­ter­i­ta­son kansane­dus­ta­jal­la Soin­in­vaar­al­la riitä selkärankaa kor­ja­ta virheväittämiään?. 

    Toimivia kai­vok­sia Suomes­sa on tosi­asi­as­sa 50 kpl. Joukos­sa hyvin merkit­täviä ei-met­allisia kai­vok­sia, kuten Siil­in­jär­ven apati­it­tikaivos (malmi­tuotan­to avolouhok­ses­ta v.2012 läh­es 10 miljoon­aa ton­nia), Parais­ten kalkkikivikaivos (malmia avolouhin­tana 1,5 Mt v.2012)ja Lappeen­ran­nan kalkkikivikaivos (malmia avolouhin­tana 1,4 Mt v.2012). Eivät siis ole vähäpätöisiä ‘kivilouhok­sia’, kai­vok­sil­la myös prosessilaitokset.

    Kaivoslakimme ei anna oikeut­ta ‘val­la­ta läh­es ilmaisek­si’, kuten blo­gis­saan OS antaa täysin virheel­lis­es­ti ymmärtää. Tan­skan kokoisen alueen ‘jem­maami­nen’ malminetsin­tään tulisi mak­samaan n. 250 miljoon­aa euroa vuodessa, huomio­den pelkästään malminetsin­tälupi­en ylläpit­o­mak­sut (50 e/ha maanomistajalle).

    Uusi kaivoslakimme ei myöskään ole ‘ain­ut­laa­tu­inen’. Samape­rusteinen (löytäjää suo­si­va) on käytössä esim. Ruot­sis­sa. Lupa­mak­sut meil­lä tosin korkeampia.

    Ulko­maiset kaivosyri­tyk­set eivät ole meitä ‘ryöstämässä. Malminetsin­tä, esi­in­tymä­tutkimuk­set/-selvi­tyk­set, kai­vok­sen rak­en­t­a­mi­nen vaatii usein vuosikym­me­nien työn, ja rahaa kym­meniä, jopa sato­ja miljoo­nia euro­ja investoin­teina. Ks. Kit­tilä case. Koti­maas­ta ko. rahaa ei hevin löy­dy. Riskibisnestä. 

    Kai­vok­ses­ta käytän­nössä jää ase­ma­maa­han vähin­täin 60–80 % malmin arvos­ta. Kaivos­vai­he kallein osa pros­es­siketjus­sa. Raa­ka-aineo­mavaraisu­us met­al­li­jalostus­ketjus­sa Suomes­sa vain luokkaa 10 pros­ent­tia. Met­al­li­jalostei­den myyn­ti vien­nis­sä luokkaa 15% kaikesta Suomen vien­nistä. Mik­si ei Suomes­sa ympäristö­vas­tu­is­taan huole­htivia met­al­likai­vok­sia saisi olla??. Olisiko parem­pi rah­da­ta lisää rikastei­ta ulkoa, Kasak­stanista tai Afrikas­ta tai Aus­ralias­ta? — toimia ‘Nim­by-peri­aat­teel­la’.

    Luulisi Soin­in­vaaraa hävet­tävän, joudut­tuaan ilmeis­es­ti? ‘höynäyte­tyk­si’ kaivos­vas­tus­ta­jien ja kaivosveroin­toil­i­joiden ään­i­torvek­si. Esit­tämään ‘mutua’ tosi­a­sioista välit­tämät­tä. Pyhäsal­mi Mine Oy mak­sanut yhteisövero­ja yli 130 miljoon­aa euroa vv. 2005 — 2012. Pitäisikö mak­saa lisää?. 

    Voi myös kysyä — mis­sä olit Soin­in­vaara sil­loin kun Sok­li tai Pyhäsalmen kaivos myyti­in ‘pilkkahin­nal­la’?. Mik­si kel­lo ei soin­ut ajoissa?.

  125. Nimetön: Vai kään­sit jutun Ruotsin puoleen, siel­lä on jo mekkaloi­ta joten erit­täin hyvä, että astu­it esi­in onpa­han ihmisil­lä mihin kään­tää katseensa..

    Jep, kun suo­ma­lainen Nord­kalk jo 8 v sit­ten teki suun­nitel­man muut­taa taas uusi pala Got­lantia 25 m syväk­si kuumaise­mak­si ( 170 ha Ojnaresko­gen, kah­den natu­ra- alueen välis­sä), aloit­ti ennen­näkemätön kansan­li­ike tais­telun. Vaik­ka Nord­kalk ilmeis­es­ti osti vira­nomaisetkin, ja sai jopa lainkin muutet­tua heille edullisek­si, niin tois­sakesänä 300 ihmistä lap­sista vaarei­hin, paikalli­sista kauem­paa saa­puneisi­in, puo­lusti KUUKAUSIKAUPALLA met­sää paikan pääl­lä TELTOISSA, ketjut­taen pui­hin itsen­sä, oikein van­hanaikaiseen malli­in — ja sai erävoiton. Hakku­ut keskeytet­ti­in, ja korkein oikeus palaut­ti asian käsit­te­lyyn. Katk­er­aa mut­ta tulok­sel­lista tais­telua jo 8 vuott, ( suo­ma­laisen semi-kor­rup­tion lev­iämistä vas­taan), jos­ta koko Ruot­si on kohissut, kansankotin­sa puoles­ta, mut­ta jos­ta Suomes­sa ei ole uuti­soitu juuri lainkaan, muis­tut­taen jopa sen­su­uria. Suo­ma­laisethan voisi­vat ottaa siitä oppia avokaivosten vas­tus­tamises­sa. Tai vaikka­pa ain­ut­laa­tuisen Var­tiosaari-kansankodin puo­lus­ta­jien kansan­li­ike voisi kas­vaa kiusal­lisen isok­si ja vah­vak­si. Hyväksyn jonkun Tytyrin, Sipoon, Lappeen­ran­nan val­taos­altaan maan alla ole­vat kalkkikai­vok­set, mut­ta Got­lannin saaris­tom­aise­man (ja makeave­tisen sisäjär­ven) täys­tuhoyri­tys oli jo tur­is­minkin tule­vaisu­u­den kannal­ta törkeää. (Ks. myös hyvin akti­ivi­nen Ojnaresko­gen face­book-kansan­li­ike, 7000 tykkääjää). Pla­neet­tamme on aurinkokun­nan life-zonel­la. Ja life­zonea on maa­pal­lol­la lähin­nä maan pin­ta. Eikö homo sapi­ens, viisas ihmi­nen, voisi perus­taa kai­vok­sen­sa pääasi­as­sa maan alle?

  126. Mut­ta mik­si hal­li­tus­puolueet eivät tee asialle mitään?

  127. Päivite­tyt kar­tat varauslu­pa-alueista, kaivospi­ireistä yms. löy­tyvät maan­mit­taus­laitok­sen paikkati­eto-ikku­nan kaut­ta. Siel­lä ne on hel­posti ja kätevästi kat­seltavis­sa. Näköjään ainakin Ylläk­sen ja Levin seuduil­la kävi­jöi­den ja sieltä mökin ostoa suu­nit­tele­vien kan­nat­taa eri­tyis­es­ti vilka­ista sitä. Vaik­ka kaavoite­tut alueet eivät kai­vok­sen alle jäisikään, saat­ta­vat rek­ka-ral­li, räjäy­tyk­set ja sen sel­l­ainen, lomailua häir­itä. Eli täl­lä het­kel­lä en esim. Äkäsjo­ki var­ren mökistä/tontista mak­saisi euroakaan.
    Itseäni maan­omis­ta­jana ja met­sä­talout­ta har­joit­ta­vana, jurp­pii epäti­etoisu­us mait­teni kohtalosta ja se, etten asioille voi mitään. Joku vain tulee ja päät­tää viedä elinkeinon. Ei siinä “rojaltit”, hehtaari kohtaiset kor­vauk­set, kaivosverot ja muu p¤¤kan jauhan­ta läm­mitä yhtään, kun pitkäjän­teinen työ menee “kankku­lan kaivoon”. Vas­tauk­se­na niille, jot­ka miet­tivät, mik­si omis­ta­jat eivät itse varaa omia mai­tansa, sillekin on pykälän­sä. Eli mikäli hak­i­jal­la ei kat­so­ta ole­van aiko­mus­takaan perus­taa kaivos­ta, hake­mus voidaan evätä. Tässä kohdas­sa esi­in astu­vat luvan­myön­täjälle jär­jestet­tävät lätkä­mat­si-illat, saunail­lat ja muut tule­vaisu­udessa aktu­al­isoitu­vat hyödyt. Kah­ta ensim­mäistä kut­su­taan verkos­toi­tu­misek­si ja viimeistä uusik­si haasteik­si, eli työ­paikak­si kaivosyhtiössä. 

    Keskustelu kai­vok­sen jäl­keen tapah­tu­vista ympäristön siis­timi­sistä, on aivan lapsel­lista. Ei tietenkään kan­sain­vä­li­nen kaivosy­htiö jätä paikko­ja rem­palleen. Sen tekee se fir­ma, joka ostaa kaivos­alueen eurol­la malmion ehdyt­tyä. Vuo­den päästä fir­ma menee konkurssi­in ja me veron­mak­sa­jat mak­samme lop­ul­ta siis­timisen. Näin­hän se menee, meil­lä ja muual­la. Jos jol­lain on esimerk­ki jostain muus­ta, kuulisin siitä mielelläni.
    Yva-selvi­tyk­siltä voisi myös vaa­tia vähän terävöi­tymistä. Asi­at saadaan hel­posti paper­il­la näyt­tämään, juuri siltä, miltä niiden halu­taan näyt­tävän. Kat­so­taan­pa esim.valuvesien näyt­tei­den ottoa. Näyte ote­taan tul­va-ajan ulkop­uolel­la, kuiv­ina kausi­na. Jae­taan vuosi vain sopivi­in jak­soi­hin ja kas, kaik­ki näyt­teet täyt­tävät nor­mit. Lake­ja säädet­täessä ja toim­intaa valvot­taes­sa, pitäisikin asi­aa kat­soa hui­jarin näkökul­mas­ta. Miet­tiä lisäk­si, mitä pahim­mil­laan voi tapah­tua, jos lakia ja sään­nök­siä kier­retään. Nuo kiltisti koulun­sa käyneet, val­tion palkkaa naut­ti­vat virkamiehet, eivät tosin vält­tämät­tä edes huo­maa, kos­ka heitä vedätetään.

  128. Osmo Soin­in­vaara: Yksi­ty­ishenkilö teki val­tauk­sen Out­okum­mun van­han kai­vok­sen vier­essä ole­vaan yleis­es­ti tun­net­tuun kupariesi­in­tymään. Hän ei sijoit­tanut siihen itse euroakaan, vaan möi valt­gauk­sen ulkomaille.

    Jos kyseessä oli yleis­es­ti tun­net­tu esin­tyymä, mik­si kukaan muu ei tehnyt tätä? Eikö val­tauk­sen tekem­i­nen myös mak­sa? Eikö tämä paha ulko­maalainen yhtiö joudu sijoit­ta­maan rahaa esi­in­tymän tutkimiseen? Saati hyödyntämiseen?

    En olisi uskonut sin­ul­ta näin katkeroitunut­ta kom­ment­tia. Ulko­maisen pääo­man vihasi vas­taa läh­es Per­su­jen vihaa maa­han­muut­ta­jia kohtaan.

  129. Päätin pala­ta van­haan ketju­un luet­tuani päivän hesarin, mis­sä komis­sio alka­vat olla TTIP’n investoin­tisuo­jamekanis­mille suosiollisia;

    Ovatko­han päät­täjämme tajun­neet sitä, että jos TTIP investoin­tisuo­jamekanis­mi tulee voimaan, niin Suomen nyky­istä yltiölib­er­aalia kaivoslakia ei enää pysty muut­ta­maan tolkulliseksi. 

    Jos Suo­mi moista yrit­tää, niin sil­loin kaivos­ta parem­man & nopeam­man tuo­ton saa nos­ta­mal­la kan­teen Suomen val­tio­ta vastaan.

  130. Tämän aamun Hel­si­gin Sanomis­sa ollut main­in­ta Komis­sion myön­tymisessä TTIP’n investoin­tisuo­jas­sa toi tähän van­haan ketjun uuden vivahteen.

    Mikäli TTIP’n investoin­tisuo­jamekanis­mi tulee voimaan Suo­mi ei käytän­nössä voi (val­tavien oikeusteitse haet­tavien kor­vausten uhal­la) muut­taa kaivoslaki­aan enää tolkulliseksi. 

    Investoin­tisuo­jamekanisimin jäl­keen kai­vok­si­in perus­tuvil­la oikeu­denkäyn­neil­lä saisi parem­mat tuo­tot kuin niiden louhinnalla.

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la kansane­dus­ta­jiemme näke­mys kuin­ka moinen edesaut­taa Suomen kansan­talout­ta. Vai jätäm­mekö maaperämme & ympäristömme suo­jat­ta maail­man tap­pi­in saakka.

  131. Tekn.: Jos kyseessä oli yleis­es­ti tun­net­tu esin­tyymä, mik­si kukaan muu ei tehnyt tätä?

    Jos joku toinen henkilö olisi tehnyt saman tem­pun, esit­täisit saman kysymyk­sen. Insen­ti­ivi on ilmeinen.

  132. Käsit­tääk­seni Ruot­sis­sa on kaivosvero. Mik­si ei Suomessa?

  133. Käsit­tääk­seni Ruot­sis­sa on voimas­sa kaivosvero. Mik­si ei Suomessa?

  134. Malmi­varan­not kuu­lu­vat aina toki oma­lle kansalleen — niinkuin län­si­maat ovat aina ajatelleet Afrikan timant­tien suhteen.

  135. Onko kaivoslain kor­jaami­nen edennyt?

    Tal­vi­vaaran, Kit­tilän kai­vok­sen, Brasil­ian Rio Doce-joen, sekä aiem­min mm. Tona­van (Unkari, Mar­cal-joki, 2010, ja Roma­nia, Baia Mare, 2000) allasvuo­to­ta­pauk­set ker­to­vat jotain siitä, miten asioi­ta ei pidä hoitaa. Mik­si tuol­laisia val­ta­van iso­ja liete- ym. altai­ta ylipäätään sal­li­taan? Se on täysin käsit­tämätön­tä. Nehän ovat vaarak­si ympäristölleen, ekosys­teemeille sekä ihmisille läh­es kaikkialla.

    Pitäisikö heikko­jen pitoisuuk­sien malmi­varan­to­jen hyö­dyn­tämi­nen, joka edel­lyt­tää (voiton tavoit­telun seu­rauk­se­na vuo­tavia) jät­tial­tai­ta, sekä maat ja maise­mat pilaa­vat isot avolouhok­set (ainakin uudet) kieltää kokonaan?

    Maan­omis­tus ja oikeudet maanka­ma­ran ainesten käyt­töön tulisi ehkä pohtia kokon­aan uusiksi.

  136. keskusteli­ja: Päätin pala­ta van­haan ketju­un luet­tuani päivän hesarin, mis­sä komis­sio alka­vat olla TTIP’n investoin­tisuo­jamekanis­mille suosiollisia;

    Ovatko­han päät­täjämme tajun­neet sitä, että jos TTIP investoin­tisuo­jamekanis­mi tulee voimaan, niin Suomen nyky­istä yltiölib­er­aalia kaivoslakia ei enää pysty muut­ta­maan tolkulliseksi. 

    Jos Suo­mi moista yrit­tää, niin sil­loin kaivos­ta parem­man & nopeam­man tuo­ton saa nos­ta­mal­la kan­teen Suomen val­tio­ta vastaan. 

    Tämä! Kuu­luuko mitään?

  137. Kiitos Osmo, että nos­tit asian esille jo yli kak­si vuot­ta ja kolme kuukaut­ta sit­ten! Onko kaivoslakia tuon jäl­keen korjattu?

    Tiedo­tusvä­li­neet, viimek­si taas tänään (HS/23.12.2015/s. A6-A7), ker­to­vat kaivos­te­ol­lisu­u­den toim­intat­apo­jen Suomen ympäristölle luomista ongelmista riskeistä. 

    Miten on mah­dol­lista, että suuria, jopa jät­timäisiä altai­ta (minne varas­toidaan mm. malmien rikas­tus­pros­essien ongel­ma­jät­teitä, kuten syani­dil­i­uok­sen sakkaa Kit­tilässä) on voitu rak­en­taa ilman kun­nol­lisia pohjus­tustöitä, tai että sademäärien “yllät­tävään” kasvu­un ei ole kyet­ty varautumaan?

    Eivätkö kaivos­te­ol­lisu­us ja sen valvo­jat ole ymmärtäneet lainkaan, mis­sä rajois­sa sademäärä voi pal­lol­lamme, tai edes Suomes­sa vai­hdel­la? Eikö laskelmis­sa ole käytet­ty sen lisäk­si minkään­laista var­muus­mar­gin­aalia? Miten tämä voi olla mah­dol­lista nykypäivän Suomes­sa, jos­sa mm. ilmas­ton­muu­tok­sen tuo­mat muu­tok­set (mm. run­saam­mat sateet) ovat olleet esil­lä jo pitkään?

    Oman käsit­te­lyn­sä ansait­see myös kyseis­ten, iso­jen altaiden eristys­ten rak­en­tamistapa ja sen valvon­ta. Eivätkö valvo­jat osaa vaa­tia muu­ta, kuin (ehkä?) että käytetään paikallista yri­tys­tä, joka ei ehkä kuitenkaan tunne tai osaa käyt­tää hyväksymis­lu­van ansait­se­via, rak­en­tei­ta, mate­ri­aale­ja sekä työ­tapo­ja, saati nopeasti reagoivaa laadun­tarkkailua, joka puut­tei­ta havaites­saan kor­jaa virheet välittömästi?

    Jos riske­jä ote­taan tieten tah­toen, pitäisi mah­dol­lisi­in ongelmi­in kyetä varautu­maan edes hyväksyt­täväl­lä tavalla.

    Maasamme on syytä pitää huoli siitä, että tämän tapaiset ympäristön kannal­ta vaar­al­liset ja riskialt­ti­it rikas­tus­pros­es­sit eivät joh­da siihen, että vain ulko­maiset fir­mat rikas­tu­vat, vaik­ka muu­ta­mat paikalli­nen asukas saisikin ei-kestävän leipä­työn, mut­ta ympäristöämme pilataan mit­taa­mat­toman pitkäk­si ajaksi. 

    Kat­sokaa, mitä on tapah­tunut Brasil­ias­sa, Doce-joen var­rel­la, mis­sä patoal­las ei kestänyt! (ks. “yle.fi/uutiset/ymparistokatastrofista_vastuussa_olevien_kaivosjattien_varoja_jaadytettiin_brasiliassa/8542681”)

    Kor­vauk­set eivät tuo menetet­tyä ympäristöä koskaan takaisin, mut­ta olisi mie­lenki­in­toista tietää, miten valmis­teil­la ole­va TTIP-sopimus vaikut­taisi asi­aan meil­lä? (Tarkoit­taako investoin­tisuo­ja­sopimus (ttip) sitä, että kaivosy­htiön varo­jen jäädy­tys ja kor­vausten pakko-otto eivät olisi mah­dol­lisia esimerkik­si Tal­vi­vaaran kaltaises­sa tapauk­ses­sa?) Ei näitä, täl­laisia asioi­ta pidä hoitaa siten, että ulko­mainen yhtiö kerää voitot, kun­ta saa aikansa muru­sia, mut­ta ongelmien “yllät­täessä” jälk­i­hoito ja jät­ti­laskut jätetään veron­mak­sajien taakaksi.

    Suo­mi-neitoa ja sen luon­toa ei pidä lahjoit­taa raiskattavaksi!

  138. Mis­sä men­nään 2016? Jatkokir­joi­tus aiheesta kiinnostaisi.

  139. Joo kyllä.Kaivoslaki pitäisi uudistaa!Mutta näyt­tää taas siltä ‚että ollaan vaan huolis­saan miten val­tio saisi vetää välistä.Mites se maan­omis­ta­ja, joka on hehtaarin­sa ostanut rahal­la ja mak­sanut eri­laisia kulu­ja jo vuosia maistaan?
    Hieno­ja ovat kor­vaus­sum­mat nos­tet­tu 10€stä eurosta
    jopa 20–50€ vuodessa/hehtaari..jäljelle jää raiskat­tu kivikkoinen metsä,joka ei tuo­ta enään sitä surkea hin­taista puu­takaan joka silti on monin ker­tainen kor­vaus­sum­maan nähden.Eikö tuo ole lail­lis­tet­tua varkautta,jos mikä?Kun kaupun­ki vuokraa omakoti­talo­ton­tin joutuu vuokraa­ja mak­samaan vuodessa kyl­lä aivan jotain muu­ta ja har­val­la­pa on edes niitä hehtaarin tontteja.Ei Suomes­sa maa­ta voi ostaa vain kulut ovat myynnissä.

  140. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Hyviä point­te­ja. Kaivos­te­ol­lisu­us on hyvä työl­listäjä, mut­ta oikeus malmio­hin pitäisi olla koti­maisil­la yhtiöillä

    Voiko yksi­ty­istä kieltää myymästä omis­tus­taan ulko­maille? Sehän nyt on maan­ta­pa Suomes­sa monel­la alal­la… Val­tion­o­mis­tus on ain­oa joka tur­vaa sen, että varan­not pysyvät.

  141. Ihan sama kuka kai­vok­sen omis­taa mut­ta Kolari­in ei saa perus­taa kaivos­ta (Han­nukaiseen)

  142. Tämä on erit­täin tärkeä asia ja saa var­masti kan­na­tus­ta yli puoluer­a­jo­jen. Asia nopeasti eteen­päin vain, jos jär­ki ker­rankin voit­taisi ja asia saisi eduskun­nan enem­mistön taakseen.

  143. Juha Hämäläisen Uuden Suomen Puheen­vuoro-kir­joituk­ses­ta 25.2.2018 Suo­mi, kaivos­toimin­nan kul­ta­maa on somes­sa järky­tyt­ty, syys­täkin. Sitä en ymmär­rä mik­sei samal­la tavoin järky­tyt­ty Soin­in­vaaran kirjoituksesta.

    Vielä vähem­män järky­tyt­ti­in Helsin­gin Sanomien var­joleikkaus­lis­tas­ta vuon­na 2015, jos­sa HS esit­ti vai­h­toe­hto­ja hal­li­tuk­sen leikkaus­päätök­sille. Var­josäästölis­tan viimeisessä kohdas­sa pal­jas­tuu järkyt­tävä detalji: hal­li­tus aikoi keven­tää kaivos­toimin­nan verotusta. 

    Ei ihme etten ole sen jäl­keen tul­lut seu­ran­neek­si kaivos­toimin­nan veronkeven­nys­ten toteu­tu­mista. HS:n var­jolis­taa luku­unot­ta­mat­ta en löytänyt medi­auutisia haku­lauseel­la kaivos­toimin­nan veronkeven­nyk­set. Löy­tyi vain Keskuskaup­paka­marin hal­li­tu­so­hjel­matavoit­tei­den etenemisseurantaraportti:

    Veropäätös: Siir­retään kaivos­toim­inta takaisin sähköverolu­ok­ka II:een sekä ener­giaveroleikkurin piiriin.
    Tilanne: Laki tuli voimaan 1.1.2016. Kaivos­toimin­nas­sa ja louhin­nas­sa kulutet­tu sähkö siir­tyy takaisin alen­net­tuun teol­lisu­u­den sähköverolu­okkaan II. Lisäk­si kaivos­toim­inta palau­tuu ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den veron­palau­tuk­sen piiri­in. Kaivos­toimin­nan ener­giavero­muu­tok­set tule­vat voimaan vuo­den 2017 alusta.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.