Metropolihallinto ja SOTE

6.9.2013 · Aihe: Kuntajako 

Demarit ovat ajaneet Helsingin seudulle metropolihallintoa Tukholman läänin tapaan. Tämä on ollut vihreiden päämääränä ja parikymmentä vuotta – tosin vähän pienemmällä alueella kuin tämä Demarien Pornaisiin asti ulottuva malli. Isot asiat metropolihallinnolle ja pienen ehkä nykyistäkin pienemmille kunnille ja merkittävä tulojen tasaus metropolihallinnon kuntien välillä.

Nyt Helsingin kokoomus esittää, että jos tehdään metropolihallinto Tukholman mallin mukaan, laitetaan sinne myös Tukholman mallin mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto.  Kannatan voimakkaasti ja niin näyttävät kannattavan pääkaupunkiseudun vihreät kaupunkiin katsomatta. Miksi en kannattaisi, kun olen sitä itsekin kauan sitten esittänyt.

Terveydenhuollossa toteutuu ensi vuoden alussa valinnan vapaus niin, että jokainen saa kirjautua minkä terveysaseman asiakkaaksi haluaa kuntarajojen sitä mitenkään estämättä.  On oletettavaa, että pääkaupunkiseudulla kuntarajoja tullaan ylittämään yhtä innokkaasti kuin kaupassa käydessä, koska kuntarajoilla ei ole mitään maantieteellistä merkitystä – ei erityisesti kun HSL:n vyöhykkeet irrotetaan kuntarajoista.

SOK-laiset osuuskaupat järjestettiin kunnallisten sijaan maakunnallisesti juuri siksi, ettei kaupassa käyminenkään enää vastannut kuntarajoja. Ja mitä tapahtui: tuhoa kohti kulkenut SOK-lainen osuuskauppa nousi kukoistukseen, kilpailuolosuhteita ajatellen jopa vähän liian onnistuneesti.

Kuntien välisen segregaation kannalta esitys on hyvä. Tähän asti kunta on menestynyt sitä paremmin, mitä tehokkaammin sen on onnistunut karkottaa köyhät ja sairaat naapurikuntien puolelle. Tämän jälkeen kannattaa syrjiä enää vain köyhiä – eikä köyhien syrjintäkään ole yhtä kannattavaa, koska SOTE tietysti rahoitettaisiin yhteisesti, ja silloin liki puolet kuntien veroista siirtyisi suoraan tai välillisesti metropolihallinnon keräämiksi.

Helsingin seutu SOTE-alueena vastaa osapuilleen sitä koko luokkaa asukaspohjan osalta, miten terveydenhuolto muualle Euroopassa järjestetään ja rahoitetaan. Kunta mediaanikokonaan 6000 asukasta on aivan järjetön yksikkö terveydenhuollon vastuita ajatellen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen suhde on järjestettävissä kunnolla.

Kerrankin Helsingin kokoomuksesta hyvä esitys!

Kommentit

13 Vastausta artikkeliin “Metropolihallinto ja SOTE”

  1. Harri Haanpää kirjoitti 6.9.2013 kello 9:23

    Hyvin järkeenkäypä ehdotus. Etenkin erikoissairaanhoito vaatii laajaa väestöpohjaa, ja kun nyt ollaan valmistelemassa metropolivaltuustoa, tässä saataisin metropolialueen sote hoidettua riittävällä väestöpohjalla ja demokraattisesti valitun elimen valvonnassa.

    Tavalla tai toisella pitää kuitenkin pystyä ratkaisemaan, miten Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan sote jatkossa järjestetään. Nykyiselläänhän nekin ovat osa HUSia, mutta jos HUSista leikataan metropolialue pois, reunoille jää erikoissairaanhoidon järjestämiseen suhteellisen niukat väestöpohjat, 14 kunnan metropolialueen länsipuolelle n. 100.000 ja itäpuolelle n. 80.000 asukasta. Jonkinlainen yhteistyö metropolisoteorganisaation kanssa lienee välttämätöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Juho Laatu kirjoitti 6.9.2013 kello 9:29

    SOTE tietysti rahoitettaisiin yhteisesti, ja silloin liki puolet kuntien veroista siirtyisi suoraan tai välillisesti metropolihallinnon keräämiksi

    Yhtesesti metropolin alueellako? Olet varmaankin unohtanut valtion tulontasausjärjestelmän. Valtio on keskeinen SOTE:n rahoittaja.

    Kunta mediaanikokonaan 6000 asukasta on aivan järjetön yksikkö terveydenhuollon vastuita ajatellen.

    Niin olisikin, jos kaikkien kuntien tulisi rahoittaa palvelunsa itse. Siksi kai valtio on perinteisesti ottanut suuren osan rahoitusvastuista itselleen. Jos rahoitusvastuu siirrettäisiin ensisijassa metropolialueille, maakunnille tai suurkunnille (valtion tasaavaa roolia vähentäen), seurauksena olisi rikkaiden palvelut rikkaille ja köyhien palvelut köyhille. Tämäkö vihreiden politiikan tavoite on – metropolien ja niihin liitettävien rikkaiden naapurikuntien rahat metropoleille, ja köyhemmillä alueilla köyhimpien palvelut niitä hieman rikkaampien keskuskuntien maksettavaksi? Vai olisiko sittenkin yhteisvastuullisessa kansalaisten peruspalveluiden rahoittamisessa jotain ideaa ja moraalia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  3. Evert The NeverRest kirjoitti 6.9.2013 kello 11:35

    SOK-laiset osuuskaupat järjestettiin kunnallisten sijaan maakunnallisesti juuri siksi, ettei kaupassa käyminenkään enää vastannut kuntarajoja. Ja mitä tapahtui: tuhoa kohti kulkenut SOK-lainen osuuskauppa nousi kukoistukseen, kilpailuolosuhteita ajatellen jopa vähän liian onnistuneesti.

    Ja mitä tapahtui: kaupassa kävijä ei huomannut mitään eroa aikaisempaan.

    Porkkanaliitokset on tehty tasan päin vastoin. Palveluita on heikennetty ja hallintoa paisutettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  4. Menestystarina kirjoitti 6.9.2013 kello 16:02

    Suurin vaikuttaja miksi mikään kunta ei halunnut liittyä Helsinkiin oli sen epätoivotut äänestäjät. Toivottavasti tämä otetaan huomioon seuraavaa järjästelmää luotaessa. Voitaasiin laittaa älykkyyskerroin muiden kuntien äänestäjille, joka takaisi painavamman äänen vaaleissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  5. Shakeem kirjoitti 6.9.2013 kello 16:10

    Uusi väliportaan hallinto mahdollistaa myös uusien osaajajohtajien ja päälliköiden palkkaamisen niistä kunnista, joita irtisanomisuoja ei kuntaliitoksen jälkeen enää suojaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Countryboy kirjoitti 6.9.2013 kello 16:49

    Järkevä ehdotus, samaa mallia voisi harkita muillekin isoille kaupunkiseuduille pakkoliitosten sijaan.

    Köyhien karkoittamista naapurikuntien puolelle pidän kyllä enemmänkin helsinkiläisten urbaanilegendana. Jospa onkin enemmän niin, että kaupunkikeskustat vetävät laitapuolen kulkijoita puoleensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Tapio kirjoitti 6.9.2013 kello 20:14

    Evert The NeverRest: Ja mitä tapahtui: kaupassa kävijä ei huomannut mitään eroa aikaisempaan.

    Porkkanaliitokset on tehty tasan päin vastoin. Palveluita on heikennetty ja hallintoa paisutettu.

    Totta kai, kun kaupat voitiin sijoittaa asiakkaiden kannalta järkeviin paikkoihin, siis sinne, jossa oli asukkaita ja/tai hyvät liikenneyhteydet. Syrjäkylillä oli toki myös kärsijöitä.

    Porkkanaliitoksilla on taipumus synnyttää uusi palvelutihentymä johonkin keinotekoiseen paikkaan.

    Siitä vaan m-mallia kokeilemaan! Maakuntamalli-sanaahan ei saa käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. K. Uokka kirjoitti 7.9.2013 kello 6:38

    Kuntien välisen segregaation kannalta esitys on hyvä. Tähän asti kunta on menestynyt sitä paremmin, mitä tehokkaammin sen on onnistunut karkottaa köyhät ja sairaat naapurikuntien puolelle.

    Tämä kuullostaisi tosi pahalta jos köyhien ja sairaiden karkottamista olisi tapahtunut. Mutta sitähän ei ole. Pikemminkin täysin toisin päin, kaikki ja myös he saavat Espooseen tulla.

    Tässä on nyt aika paljon poliittista retoriikkaa joka näyttää yrittävän perustella miksi demokratia kunnallistasolla on huono asia.

    Kysehän on nyt siis siitä, missä määrin kunta saa demokraattisesti päättää omista asioistaan ja missä määrin tätä mielipidettä ei saa kuunnella.

    Esimerkiksi käytännössä: jos Espoolaiset eivät halua rakentaa metroja ja ratikoita ja junia, onko heillä oikeus olla tätä mieltä. Bussithan siellä jo on.

    Onko tämä niin vakava asia että pitää kävellä äänestäjien yli? (No veikkaan että on, koska ei olla harrastamassa Vihreiden haluaamaa politiikkaa, vaan sitä mitä Espoolaiset itse haluavat)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. Jouni kirjoitti 7.9.2013 kello 11:42

    Yksi tärkeä detalji niin tässä blogissa kuin ylesessä keskustelussa.

    Terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa ei saa niputtaa, ei ne ole missään muuallakaan yhdessä. Terveydenhuolto vaatii kokoa ja osaamista, en usko että sosiaalihuolto vaatii ainakaan kokoa.

    Niin ja tervydenhuollon osuus vaikka Helsigissä on n. 10% ei lähelläkään puolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Kalle kirjoitti 7.9.2013 kello 12:30

    Noista Osmon ajatuksista kannatan ennen kaikkea entistä pienempiä kuntia. Ne ovat tehokkaampia, mutta miksi ihmeessä leikataan uudistuksen hyödyistä pois pääosa tekemällä sosiaali- ja terveyspalveluista entistä tehottomampia? Ajatuksena ollee, että kunnan on pakko olla SOTE-alueen jäsen? 🙁

    Oleellista on saada turha sosiaalihumppa leikattua. Olisihan se kivaa, mutta kaikki numerot osoittavat, että nyt ollaan menty yli kantokykymme. Järkiperäistämistä ei edesauta mammuttimaiset SOTE-alueet, joita ei kukaan pysty valvomaan. Britithän ovat kokeileet jotain tuon tyyppistä ja epäonnistuneet täydellisesti.

    Ajatus alueista voisi vielä toimia pääkaupunkiseudulla, jos alueita olisi riittävästi ja kunnat saisivat kilpailuttaa palvelut. Nyt ollaan luomassa tehotonta, osin hyödytöntä ja vain itseään paisuttavaa organisaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. KariAK kirjoitti 7.9.2013 kello 19:26

    Muistanko väärin, vai säätikö EU hiljan direktiivin, jonka perusteella saa ensi vuoden alusta mennä hoitoon toiseen EU-maahan, jos hoitoon ei täällä pääse ja Suomi maksaa laskun? Jos näin on, niin terveysturismi lisääntyy. Tämä tuli mieleen tuosta oikeudesta valita terveyskeskus. Se on hyvä juttu, jos on pieniä lapsia, jotka voivat sitten jatkaa tutussa neuvolassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Tapio kirjoitti 8.9.2013 kello 14:12

    Jouni: Terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa ei saa niputtaa, ei ne ole missään muuallakaan yhdessä. Terveydenhuolto vaatii kokoa ja osaamista, en usko että sosiaalihuolto vaatii ainakaan kokoa.

    Päinvastoin, ne pitää niputtaa.

    Merkittävä osa (kalliista) asiakkaista on molempien toimintojen asiakkaita, jolloin heitä työnnellään toiminnosta toiseen pois omista silmistä. Tyypillisintä on makuuttaa vanhusta sairaalassa, vaikka hänelle riittäisi hoivakoti tai tuettu asuminen. Muutaman kuukauden jälkeen paluuta ei sitten ole.

    Niputtaminen ei ole toiminnallisesti helppoa. Perinteiset toimintatavat ovat kovin erilaiset. Yhteinen johto kuitenkin pystyy asettamaan painetta yhteistyön järkeistämiseksi niissä kohdissa, jossa sitä tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. K. Vastaranta kirjoitti 8.9.2013 kello 23:02

    Terveydenhoidon ja tavaraliikenteen logistiikka on täysin erilainen. Siksi jostain muualta kopioidut väestöpohjaluvut eivät välttämättä toimi Suomessa. Tiheästi rakennetulla alueella välimatkat ovat lyhyitä, sairaat pysyvät hengissä eivätkä rasitu kohtuuttomasti, ja synnyttäjätkin ehtivät perille asti. Suomessa synnytyssairaaloiden harventamisen seurauksena yhä useampi vauva syntyy tienposkeen, mikä on täysin turvallisuustavoiteella perustellun keskittämisen vastakohta.

    Sote-kummajaisessa unohdetaan, että jos hoitohenkilökunnan määrä pysyy samana, vastaanottoaikojen ja hoidettujen potilaiden määrä ei muutu. Henkilökuntaahan ei nytkään saada palkattua tarpeeksi, ja ne vähätkin siirtyvät muille aloille siksi, että väärä työnmitoitus estää laadukkaan työnteon.

    Keskittämisellä (päivystyspisteitä karsitaan E-Suomesta jo nyt) aiheutetaan vain völimatkojen piteneminen ja samalla ydintehtävään tarvittavien rahojen valuminen maanteille. Sama on jo tehty pakottamalla lapset suurkouluihin (esim Lahti). Odotettu säästö kului lasten kuljetuskustannuksiin.

    Kelamatkojen omavastuuta on nostettu jo niin paljon, että tiedetään jopa lasten jäävän ilman myönnettyjä terapiakäyntejään, koska vanhemmilla ei ole varaa kuljetuksiin. Samoin on tavattu pyörätuolilaisia kelaamassa hangessa terveyskeskukseen, koska varaa kuljetukseen ei ole. Moni jättää käyntejä, sairaalatutkimuksia ja leikkauksia, myös kuntoutuskäyntejä väliin, koska omavastuuosuus on nostettu liian korkeaksi. Eriarvoisuutta on siis jo lisätty.

    Koska terveydenhoitomatkasta maksetaan ainakin menomatka ensin kokonaan, hinta taksilla toiselle paikkakunnalle on kymmeniä, joskus yli sata euroa. Ei ihmisillä ole varaa sellaiseen. Ei lapsiperheillä, ei eläkeläisillä, ei pitkäaikaissairailla, ei varusmiehillä ja sivareilla, eikä työharjoittelua tekevillä, jotka tarvitsevat todistuksen ekasta poissaolopäivästään.

    Saavutettavuuden poistaminen väestöpohjahaihattelun takia vie maan ties mille vuosikymmenelle. Sairaat potevat mökeissään, jos tallissa ei ole omaa hevosta.

    Vahvasti eriarvoistavana voi pitää sitä, että kaikille eurooppalaisille tarkoitettua valinnanvapautta aiotaan rajoittaa kelakuljetuksia tarvitsevien osalta vain lähimpään terveydenhoitopisteeseen. Jos saavutettavuutta ei murskattaisi, eriarvoistavin terveydenhuolto ei siirtyisi eriarvoistavuudessaan uusiin lukemiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus