Kilometrimaksu

Kom­ment­te­ja Ollilan työryh­män esit­tämistä kilometrimaksuista.

  • On järkevää siirtää auton vero­tus­ta han­k­in­nan ja omis­tamisen vero­tuk­ses­ta käytön vero­tuk­seen. Vai­h­toe­htona käytön vero­tuk­selle on polt­toain­evero tai matkamit­tar­iluke­maan perus­tu­va mak­su. (Matkamit­tari tietysti sinetöitäisiin)
  • Satel­li­it­tipo­h­jaista seu­ran­taa perustelee se, että haja-asu­tusaluei­den kilo­me­treistä saadaan halvem­pia. Se on sinän­sä perustel­tua, mut­ta noi­ta halvem­pia kilo­me­tre­jä on vain 22 % kaik­ista kilo­me­treistä ja on kyseenalaista, onko alen­nus euromääräis­es­ti suurem­pi vai pienem­pi kuin jär­jestelmän kokon­aiskus­tan­nus. Nytkään autoilun vero­tuk­ses­sa ei ole mitään haja-asu­tusalen­nus­ta, mut­ta sel­l­ainen voidaan toteut­taa muu­ta kaut­ta halvem­mal­la, jos halutaan.
  • Nykyiseen vero­tuk­seen sisäl­tyy jopa ylim­i­toitet­tua ympäristöo­h­jaus­ta, mut­ta tämä kilo­metri­mak­su on sama kaikille. Ei sen tietenkään tarvitse olla sama kaikille, vaan se voi perus­tua saman­laiseen ympäristö­por­ras­tuk­seen kuin ajoneuvovero.
  • On ymmär­ret­tävää, ettei käyt­tö­mak­sua halu­ta sitoa ben­si­inin vero­tuk­seen, kos­ka tule­vaisu­udessa meil­lä on paljon verkos­ta ladat­tavia hybride­jä, jot­ka kulke­vat sähköl­lä eri­tyis­es­ti kaupungeis­sa. Kaupungeis­sa taas autoilua kan­nat­taisi niiden vaa­ti­man tilan vuok­si verot­taa enem­män. Ben­saveron vai­h­toe­htona on kuitenkin matkamit­tar­iluke­maan perus­tu­va maksu.
  • Satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­va malli on järkevä vain, jos hin­nat paikan ja ajan suh­teen eriytetään voimakkaasti. Älykkäästä hin­noit­telus­ta saadaan eri­tyis­es­ti kaupungeis­sa paljon irti, jos se tehdään älykkäästi. Siitä voitaisi­in saa­da huo­mat­tavia hyö­tyjä, jot­ka perustelisi­vat investoin­tia jär­jestelmään. Kaupungeis­sa autoilun vaa­ti­ma tila on niukku­ushyödyke ja sik­si autoilua kan­nat­taa verot­taa ruuhkaisil­la alueil­la ruuh­ka-aikoina. Voisimme myös pois­taa paljon ehdot­to­mia ajok­iel­to­ja ja orva­ta ne korkeahkol­la mak­sul­la, jos sel­l­aisen saisi yhdis­te­tyk­si mak­su­jär­jestelmään. Se, että Helsingis­sä halu­taan vähen­tää vaikka­pa Pitkän­sil­lan läpi ajamista ruuh­ka-aikana, ei ole mikään syy siirtää rahaa Helsingistä maakun­ti­in. Sik­si näi­den paikallis­ten lisä­mak­su­jen pitäisi tul­la kunnalle.
  • Kos­ka kyse on tienkäyt­tö­mak­su­ista, on ymmär­ret­tävää, ettei sitä halu­ta mak­saa yksi­ty­is­teistä.  Val­ti­olle pitäisi men­nä mak­su vain val­tion tei­den käytöstä, ei myöskään kaupunkien katu­verkos­ta. Se kuu­luu kaupungeille.

220 vastausta artikkeliin “Kilometrimaksu”

  1. Pitäisikö luo­da lain­säädän­töä kun­nal­lis­ten tiemak­su­jen mahdollistamiseksi?

  2. Vaik­ka Ollilan työryh­män työ on kesken ja sik­si sen kom­men­toimi­nen on vähän ennen aikaista, niin jo tässä vai­heessa satel­li­it­tiseu­ran­taan perus­tu­va vero on erit­täin kyseenalainen sekä kus­tan­nuste­hokku­u­den että yksi­ty­isyy­den­suo­jan johdosta. 

    Kus­tan­nuste­hokku­ud­es­ta: onko ole­mas­sa mitään toista yksit­täistä vero­tusko­hdet­ta, jos­sa vero­tu­lo­jen per­in­tä olisi niin kallista kuin satel­li­it­tiseu­ran­taan perus­tu­va vero­tus? Jo alus­tavasti on todet­tu sen mak­sa­van usei­ta sato­ja euro­ja per autoa. Kos­ka satel­li­it­tiseu­ran­ta on veron­per­in­tää luku­unot­ta­mat­ta täysin hyödytön, lisää se yhteiskun­nal­lista tehot­tumuut­ta, ts. tekee Suomes­ta ja suo­ma­lai­sista köy­hempiä. Täl­laisia yhteiskun­nal­lisia teho­hävikkeitä pitäisi vält­tää viimeiseen asti.

    Yksi­ty­isyy­den­suo­ja on toinen, mielestäni vähin­tään yhtä tärkeä peruste tor­pa­ta satel­li­it­tiseu­ran­ta. Minus­ta veronkeräämistä varten ei pitäisi mis­sään nimessä kajo­ta ihmis­ten yksi­ty­isyy­den­suo­jaan näin räikeästi. Tässä ei olla mitenkään olen­naisen kaukana tilanteesta, jos­sa seu­ran­ta auto­jen sijas­ta olisikin ihmiset, esim. “henkilöko­htaiseen seu­ran­ta­lait­teeseen” perus­tu­va. Kuin­ka moni olisi valmis hyväksymään tämän?

    Joten kun Ollilan työryh­män esi­tys tulee valmi­ik­si, toivon har­taasti, että poli­itikot otta­vat tosis­saan nämä aspek­tit. Ainakin itsel­leni puolueen/edustajan kan­ta asi­aan on kyn­nyskysymys mitä puoluet­ta tai ehdokas­ta tulen seu­raavis­sa vaaleis­sa äänestämään.

  3. Omaan tutkimusalaani liit­tyvä tekni­nen kom­ment­ti: hos halu­taan, vero voidaan toteut­taa myös ben­sa- ja autoilu­un kohdis­te­tun sähköveron yhdis­telmäl­lä. Täl­löin sähköä lataavi­in autoi­hin vaa­dit­taisi­in erilli­nen lataus­laite joka rek­isteröi ladatun sähkömäärän ja joka rapor­toidaan vira­nomaiselle auton veron­mak­sua varten.

    En nyt ota kan­taa idean fik­su­u­teen. Sanon vain sen, että täl­lä taval­la nykyi­nen ben­saveropo­h­jainen jär­jestelmä on mah­dol­lista säi­lyt­tää suurin piirtein nykyisellään.

  4. Mik­si kilo­me­trien pitäisi olla halvem­pia haja-asutusalueilla?

  5. Sinetöidyt matkamit­tar­it tai satel­li­it­ti­paikan­nus tun­tu­vat turhil­ta vaik­ka käyt­töpe­rusteista vero­tus­ta kan­natankin. Näistä tulee hel­posti iso­ja investoin­te­ja ja ylimääräistä byrokratiaa.

    Ben­savero toimisi käyt­töverona hel­posti vielä ainakin seu­raa­vat 10 vuot­ta jon­ka jäl­keen siinä satel­li­it­ti­paikan­nuk­ses­sakin voisi vähitellen olla jo jotain järkeä. Jos täl­lä välil­lä joku sähköau­toil­i­ja saisi vähän veroe­t­ua niin tämähän olisi vain hyvä.

    Jos jotain ihmis­ryh­mää kuten maaseudul­la asu­via halu­taan jotenkin erik­seen huomioi­da niin jae­taan nuo valvon­tamekanis­min investoin­nit sinne vaik­ka aluetukina.

  6. Nähdäk­seni kilo­metri­mak­sua voidaan järkevästi perustel­la vain ruuhkau­tu­mishait­to­jen ja vas­taavien ehkäisemisel­lä. Täl­löin veloituk­sia ei todel­lakaan pidä kerätä val­tion kas­saan. Jos joku halu­aa asua met­sässä, niin mak­sakoon siitä ihan itse tai miet­tiköön tarkem­min mis­sä asuu. Nyt vaikut­taa siltä, että val­tion kas­san kar­tut­ta­mi­nen kaupunki­lais­ten rahoil­la kuitenkin on Ollilan tarkoi­tus. Alem­pi­en veloi­tusten alue näyt­tää menevän yksi­in kepu-kun­tien kanssa.
    Jos perustelu on tiev­erkon kus­tan­nuk­set, pitää kilo­metri­mak­su­jen olla maaseudul­la korkeam­mat kuin tehokkaasti liiken­nöidy­il­lä väylillä. 

    Kilo­metriv­eloituk­sen perustelu sähköau­toil­la ym. on nurinkurista. Sehän merk­it­see sitä, että autoilua ja liikku­mista lähtöko­htais­es­ti pitää taval­la tai toisel­la verot­taa. Eihän liikku­mi­nen ole mikään hait­ta, vaan siitä on hyö­tyä. Jos ei ole syytä ohja­ta, niin verot kerät­täköön per­in­teisil­lä keinoil­la (tuloverot, ALV) sieltä, mis­sä veron­mak­sukykyä on.

  7. Ajo­suorit­teeseen perus­tu­va vero­tus olisi oikein. 

    Ajoneu­von päästöt pitää ottaa huomioon, nyt esil­lä ollut malli­han suo­sisi iso­ja korkean kulu­tuk­sen auto­ja pien­ten kus­tan­nuk­sel­la. Ei siis järkevää. 

    Kun­nat pitää pitää erossa mak­su­ista. Kun­tien kyläpoli­itikko­jen (kuten Soin­in­vaara) päästessä määrit­tämän mak­su­ja, syn­ty­isi väärän­laista kil­pailua, jotkut kun­nat houkut­telisi­vat autoil­i­joi­ta (jot­ka ovat myös niitä “hyviä” veron­mak­sajia) verot­to­muudel­la kun esim Helsin­ki verot­taisi raskaim­man jäl­keen. Syn­ty­isi samankaltaista älyt­tömyyt­tä kuin asun­tomarkki­noil­la, jos­sa nämä samaiset kyläpoli­itikot ovat pilan­neet koko pääkaupnkiseudun kil­pailukyvyn — ja siinä samal­la koko maan.

  8. Pääväylien korkeampi verot­ta­mi­nen siirtää liiken­net­tä veroaluei­den rajoil­la reit­eille, jot­ka eivät ole suun­nitel­tu suurille liikennemäärille.

    Esim. Hesarin esit­tämäl­lä kar­tal­la ehdote­tu­ista alueista järvi­suomeen kan­nat­taisi aina jaa pieniä kan­tateitä ja taa­ja­mare­it­te­jä, ja vält­tää uusia ja tur­val­lisia Kaakkois-Suomen teitä.

  9. Kos­ka kyse on tienkäyt­tö­mak­su­ista, on ymmär­ret­tävää, ettei sitä halu­ta mak­saa yksityisteistä.

    Mitä jos yksi­ty­is­tet­täisi­in koko tieverkko?
    Tiet julkise­na palvelu­na ovat aika uusi keksin­tö. Suomes­sakin oli 50 vuot­ta sit­ten varsin vähän autol­la ajet­tavia teitä. USA:ssa, jos­sa on yksi­tyi­nen raideli­ikenne eri­tyis­es­ti rahtili­iken­teessä, se on pär­jän­nyt oikein hyvin kil­pailus­sa maantieli­iken­net­tä vas­taan (vaik­ka tiev­erkko on aiko­jen myötä muut­tunut yksi­tyis­es­tä julkiseksi).
    Kun­nat voisi­vat sit­ten spon­soroi­da oman alueen­sa teitä, jos niiden ylläpi­to ei liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­taisi — niin­hän ne tekevät jo esim. lento­kent­tien osalta 😉
    Yri­tyk­set inno­vati­ivisi­na toim­i­joina kek­si­sivät var­masti kus­tan­nuste­hokkaat ja hyvät rahas­tus­menetelmät tei­den käytölle…

  10. Toteutet­ti­in­pa tämä uud­is­tus miten tahansa, se kuu­lostaa kohtu­ut­toma­l­ta syr­jäseu­tu­jen asukkaiden kannal­ta. On pitkät etäisyy­det eikä vai­h­toe­hto­ja autolle.

  11. Vaikkakin sateli­it­tiseu­ran­taan perus­tu­va vero­tus on kallis, se voi olla harkin­nan arvoinen, jos se on auko­ton. Tarkoi­tan, ettei po. veroa voi paeta. 

    Meil­lä on paljon todel­la halpo­ja verotet­ta­van ilmoit­tamisvelvol­lisu­u­teen perus­tu­via veronkeräyskeino­ja, mut­ta niitä on opit­tu kiertämään yhä nokke­lam­min. Veronkier­ron help­pous on hallinnol­lis­es­ti hal­van veronkeräyskeinon kustannus.

    Ennus­tan, että liusumme yhä kauem­mak­si ideaal­ista (verokan­nat alas, veropo­h­ja laa­jak­si) johtuen siitä, ettei kan­sain­välisiä yri­tyk­siä voi oikein verot­taa. On ryhdyt­tävä verot­ta­maan sitä mitä voidaan.

  12. Nopeustutkat sai­vat vas­taansa tutkan­pal­jas­timet ja tutkan­pal­jas­timien pal­jas­tamista varten tuli tutkanpaljastimenpaljastimet…

    Ettei satel­li­it­tien kanssa vain kävisi niin, että feikki­au­to seisoo parkissa satel­li­itin valvo­van silmän alla sil­lä aikaa, kun oikeal­la autol­la ajel­laan satel­li­it­tisuo­jaimien suojissa. 

    Ruotsin val­lan aikaan talo­ja verotet­ti­in savupi­ip­pu­jen määrän perus­teel­la. Poh­jan­maal­la on vieläkin talo­ja, jois­sa katol­la on vain yksi piip­pu, johon talon kaik­ki tulisi­jat on keiku­rais­ten hormis­to­jen kaut­ta yhdistetty.

  13. Sateli­it­titekonolo­gias­sa on tässä mon­ta ongelmakohtaa: 

    1) Hitaus ja epä­tarkku­us. Talo­jen katveet, tun­nelit ym. Käytän­nössä lait­teen pitäisi mielu­usti olla A‑GPS, mikä vaatii datali­it­tymän (siis matka­puhe­lin­op­er­aat­torit mukaan).

    2) GPS-sateli­itit ovat Tan­skan salmien korkeudel­la ja siitä etelään. Sik­si talo­jen katveet ym. Suomes­sa merkit­tävä ongel­ma. Galileo jää myös samalle korkeudelle. Glonass ulot­tuu sen­tään Kajaanin korkeudelle.

    3) Tun­nelit ja parkki­hal­lit. Jär­jestelmän pitää pystyä kestämään toisaal­ta merkit­tävänkin pitu­isia aiko­ja katveessa, toisaal­ta tun­nista­maan tilanne, jos­sa laite on tarkoituk­sel­lis­es­ti peit­et­ty. Ei ihan help­poa, kun vääriä syytök­siä ei saisi tapah­tua. “Mik­si autosi ei mitan­nut sijain­ti­aan viime lokaku­un 14. päivänä klo 13–13:30?” Kenel­lä on todistusvastuu?

    4) Lait­teen kun­nos­s­api­to­vas­tuu. Talvi, akut, vir­ran­syöt­tö (autos­ta?). Onko lait­teen olta­va jatku­vasti pääl­lä (myös auton ollessa pois käytöstä), jot­ta se olisi heti valmis paikan­ta­maan auton lähtiessä liik­keelle — vir­ta voi lop­pua. Paikan­nus voi hyvin kestää han­kalas­sa paikas­sa min­u­ut­te­ja, pitääkö autoil­i­jan odot­taa paikan­nuk­sen valmis­tu­mista ennen kuin saa lähteä liikkeelle?

    5) Autovero­jär­jestelmä pitäisi VIIMEIN jo Niin­istön tapauk­sen perus­teel­la saa­da EU:n kansalais­ten vapaan liikku­vu­u­den mah­dol­lis­tavaan kun­toon. Laki, joka kieltää aja­mas­ta aviop­uoli­son, joka sat­tuu ole­maan toisen EU-maan kansalaisen, autol­la on yksinker­tais­es­ti väärä laki. Entäpä tilanne, jos­sa suo­ma­lainen eläkeläi­nen pitää autoa vain Espan­jan-asun­nol­laan, mut­ta halu­aisi käy­dä sat­un­naisel­la kesälo­ma­matkalla Suomes­sa. Entäpä ulko­maid­en kansalaiset autoi­neen Suomes­sa? Mik­si saan laina­ta suo­ma­laisen kaverin autoa, mut­ten ulko­maalaisen? Auto­jen tuon­ti käytet­tynä ulko­mail­ta (ei esi­asen­net­tua järjestelmää)?

    En menisi paikan­nus­po­h­jaiseen autovero­jär­jestelmään ainakaan ennen kuin siitä on ole­mas­sa käytössä koetel­tu EU-tason ratkaisu. 

    Sähköau­toi­hin olisi vai­h­toe­htona auto­jen pakolli­nen sähköli­it­tymä, joka tun­nistaisi auton oli se mis­sä töpselis­sä tahansa. Tämä mah­dol­lis­taisi myös autoko­htaiset sähkö­sopimuk­set sisältäen auton akun käytön kulu­tushuip­pu­jen tasauk­seen. Tämäkin vaatii vähin­tään EU-laa­juisen stan­dard­in, jot­ta tulisi jär­jel­lisil­lä kus­tan­nuk­sel­la osak­si auto­jen ominaisuuksia.

  14. Just…
    …maas­sa jos­sa ei saa­da edes poti­lasti­eto­jär­jestelmiä toim­i­maan ale­taan suun­nit­tele­man kokon­aista uut­ta infraa sateli­it­ti­pakan­nuk­sel­la ‑jol­laista ei ole käytössä mis­sään muual­la mail­mas­sa… Juu palakakkua­han se…

  15. Kim­mo: Jo alus­tavasti on todet­tu sen mak­sa­van usei­ta sato­ja euro­ja per autoa.

    Tuo on aivan jär­jetön kus­tan­nus vero­jen perinnästä. 

    Uskon että jos­sain vai­heessa Suomes­sakin alkaa verokap­ina. Tuskin suo­ma­lainenkaan ikuis­es­ti alis­tuu, etenkin kun veroil­la ei tun­nu saa­van mitään.

  16. Laite­toimit­ta­jat ovat var­maankin kilo­metriko­r­vaus- idean alku­peräiset kek­si­jät? Eihän muuten kenenkään mieleen voi tul­la noin köm­pelöä ajatusta…

    Täs­mälleen yhtä tarkasti kulu­tus­ta voi verot­taa lisäämäl­lä vero polt­toaineen hintaan. 

    Sil­loin lisäkus­tan­nuk­set lait­teista ja laitei­den antamien lukemien lasku­tuk­seen tarvit­ta­van henkilöstön palkkauk­ses­ta ja itse lasku­tuk­sen kulut jäävät pois. 

    On varsin käsit­tämätön­tä, että vaa­di­taan kiihkeästi byrokra­t­ian ja jopa kun­ta­palvelu­jen henkilöstön vähen­tämistä, ja yhtä aikaa intoil­laan asi­as­ta, joka lisäisi byrokra­ti­aa ja siihen tarvit­tavaa henkilökun­taa huo­mat­tavasti. Voiko turhempaa työtä olla?

    Kau­pan­päälle siten tietysti hakkerirskit: kaikkea, mikä on valmis­tet­tu, voi käyt­tää väärin, ja myös aina tul­laan käyt­tämään väärin. Siinä siten selvitel­lään uuden­laista rikollisuutta.

    Yksi­ty­isyy­den suo­jan sopii odot­taa ylet­tyvän liikku­miseen. Vapaan ja valvo­mat­toman liikku­misen voisi hyvin nimit­tää yhdek­si ihmisoikeudeksi. 

    Kaik­ki nämä hai­tat ovat väl­tet­tävis­sä verot­ta­mal­la sitä ben­saa. Samal­la taval­la pien­i­t­u­loiset tule­vat jäämään paikoilleen sil­läkin tavalla.

  17. Kan­nan­otoista tun­tuu, että:
    — jotkut pitävät satel­li­it­tiveroa lisäverona (mitään ei siis jätetä pois). Minä taas uskon, että siihen kehitetään ihan oikeu­den­mukaiset sekä ohjaa­vat hinnoittelut.
    — jotkut pitävät sitä kalli­ina lisäku­lu­na, mut­ta todel­lisu­udessa nämä vehkeet tule­vat joka tapauk­ses­sa kaikki­in autoi­hin — se on ajan mit­taan väistämätön­tä, kos­ka lait­teil­la tulee ole­maan monia käyt­tö­tarkoituk­sia. Taak­sepäin katso­vat suo­ma­laiset panevat vas­taan niinkuin van­hoilli­nen Nokian johto sil­loin, kun suo­ma­lainen ipa­di kek­sit­ti­in kym­menkun­ta vuot­ta sit­ten. Viro­han ottaa satel­li­it­tisys­teemin käyt­töön ennen Suomea.
    — jotkut pelkäävät yksi­ty­isyy­den mene­tys­tä. Paras­ta olla sit­ten matkus­ta­mat­ta nytkään mis­sään. Yöpymi­nen hotel­lis­sa on vaar­al­lista eri­tyis­es­ti yksityisyyssyistä.

  18. Mikko Särelä: Täl­löin sähköä lataavi­in autoi­hin vaa­dit­taisi­in erilli­nen lataus­laite joka rek­isteröi ladatun sähkömäärän ja joka rapor­toidaan vira­nomaiselle auton veron­mak­sua varten.

    Auts.

    Tuo joko tekee suo­ma­lai­sista sähköau­toista todel­la kalli­ita (kos­ka tuo lataus­laite täy­tyy inte­groi­da todel­la syvälle auton jär­jestelmi­in) tai sit­ten kiertämis­es­tä tulee kansan­hu­vi. Sähköä ei voi edes vär­jätä tai merk­itä polt­toöljyn tapaan.

    Koko hom­man taustal­la on se, että autoilu­un käytet­tävää ener­giaa verote­taan erit­täin kovasti sekä sen ener­gia­sisältöön että saas­tut­tavu­u­teen näh­den, jos ver­tailuko­htana on vaikka­pa koti­talouden lämmittäminen.

    Todel­lisu­udessa kyse on autoilun verot­tamis­es­ta, kos­ka kyseessä on autoilu. Verot­tamiseen on ihan hyviä syitä, kyseessä on sekä sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaisek­si koet­tu fiskaalis­es­ti tärkeä vero­tusko­hde, käyt­tö­mak­su että hait­tavero­tuk­sen kohde. Jos vero­jär­jestelmää uusi­taan, uusimises­sa pitäisi liput­taa nimeno­maan näi­den puolesta.

    Tasa­tak­sajär­jestelmä toimii vain fiskaalis­es­ti. Se tekee vero­tuk­ses­ta vähem­män hait­tavero­tus­ta kuin nykyään (ei CO2-ele­ment­tiä han­k­in­nas­sa, ei CO2-ele­ment­tiä käytössä, ei ruuhka­mak­suele­ment­tiä), se ei ole käyt­töko­r­vaus­po­h­jainen (haja-asu­tusalueen vähän käyte­tyt tiet eivät ole halpo­ja per käyt­tök­ilo­metri, mak­sut eivät kohden­nu tien kus­tan­nusten maksajalle).

  19. Ensim­mäisenä vuote­na taivaan tuuli­in suo­ma­laista rahaa palaisi noin puoli mil­jar­dia, tämän jäl­keen noin 200 miljoon­aa vuodessa. Valvon­nan kulut eivät ole pienet.

    Miten ihmeessä täl­läistä kuluhirviötä voidaan harki­ta? Toki esi­tyk­sessä rikkaat, isoil­la ben­sakoneil­la aja­vat kokoomus­laiset pää­sevät plussalle…

  20. Otta­mat­ta nyt kan­taa idean fik­su­u­teen, niin min­ua ihme­tyt­tää tämä yksi­ty­isyy­den suo­ja- argu­ment­ti. Nor­maali puhe­lin voidaan paikan­taa GSM-sig­naalin avul­la vira­nomais­teitse sekun­neis­sa. Äly­puhe­limet lisäk­si rapor­toi­vat käyt­täjän sijain­ti­tiedot kym­me­nille eri app­likaa­tioille her­ra ties mitä tarkoi­tus­ta varten. Osa luvan kanssa, osa luvat­ta. Ja kaikil­la on kyl­lä puhe­lin mukana läh­es­tulkoon koko ajan.

    Suomes­sa päivit­täis­tavarakaup­pa on keskit­tynyt kahdelle ketjulle, jot­ka tietävät ihmi­sistä var­masti enem­män kuin he itse. Yksit­täi­nen ostoskin voidaan yhdis­tää yksit­täiseen asi­akkaaseen vaik­ka viikko­jen päästä, kuten psykedeeliset pan­nukasvikset- keis­si osoitti. 

    Että jos minä jostain olisin huolis­sani niin S‑ryhmän hal­lus­sa olev­as­ta big datas­ta. S‑ryhmä on vielä täysin yksi­tyi­nen yhtiö jon­ka datankäsit­te­ly on täysin läpinäkymätöntä.

  21. AM:
    Toteutet­ti­in­pa tämä uud­is­tus miten tahansa, se kuu­lostaa kohtu­ut­toma­l­ta syr­jäseu­tu­jen asukkaiden kannal­ta. On pitkät etäisyy­det eikä vai­h­toe­hto­ja autolle.

    Ei meil­lä ole muutenkaan varaa pitää syr­jäseu­tu­ja asut­tuina enää kovin kauan. Tämä voisi olla yksi tehokas tapa edesaut­taa niiden vapaae­htoista tyhjentämistä.

    Sinän­sä aja­tus jokaisen auton satel­li­it­tiseu­ran­nas­ta on län­si­maiseen ajat­te­lu­ta­paan aika huonos­ti istu­va. Satel­li­it­tien perus­teel­la var­maan lätk­itään sit­ten myös ylinopeussakko­ja, kun auto liikkuu tiet­ty­jen pis­tei­den välil­lä liian nopeasti?

  22. Onko tosi­aan niin, että Kehä 3:n köröt­telijä mak­saisi samaa mak­sua kilo­metriltä kuin esim. Rau­mal­ta Euraan töi­den takia aja­va? Kum­mal­la­han olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet käyt­tää bus­sia? Kumpaa­han pitäisi rokot­taa vero­tuk­sel­la enemmän?

  23. Jor­pak­ka:
    Mik­si kilo­me­trien pitäisi olla halvem­pia haja-asutusalueilla?

    Ajat­teleeko Jor­pak­ka, että jos mak­su olisi sama, maaseudun mökin mum­mo ja pap­pa saataisi­in kulke­maan kaup­pa­matkansa maaseudun oma­l­la ratik­ka- tai metrolinjalla?

  24. Ollila, kuu­lues­saan Shellin johtokun­taan, ei tietenkään voi esit­tää polt­toaineen verot­tamista. Lisäk­si into paikkati­etopo­h­jaiseen vero­tuk­seen selit­tyy hyvin Nokian siir­tymis­es­tä entistä vahvem­min kyseiseen businek­seen. Ollila halu­aa Suomes­ta julk­isin varoin rahoite­tun koe­lab­o­ra­to­ri­on kaikkien auto­jen reali­aikaista paikka­tio­ta seu­raavalle jär­jestelmälle. Aika kovaa koti­in­päin vetoa vaik­ka tavoit­teena oli miet­tiä mikä on Suomelle järkev­in­tä, ei Shellille tai Nokialle.

  25. Kim­mo:

    Yksi­ty­isyy­den­suo­ja on toinen, mielestäni vähin­tään yhtä tärkeä peruste tor­pa­ta satel­li­it­tiseu­ran­ta. Minus­ta veronkeräämistä varten ei pitäisi mis­sään nimessä kajo­ta ihmis­ten ‚lkj’kkhyk­si­ty­isyy­den­suo­jaan näin räikeästi. Tässä ei olla mitenkään olen­naisen kaukana tilanteesta, jos­sa seu­ran­ta auto­jen sijas­ta olisikin ihmiset, esim. “henkilöko­htaiseen seu­ran­ta­lait­teeseen” perus­tu­va. Kuin­ka moni olisi valmis hyväksymään tämän?

    Yksi­ty­isyy­den suo­ja meno jo 10 vuot­ta sit­ten. Tele­tun­nis­teti­eto­jen tal­len­t­a­mi­nen sisältää puhelu­iden ja datali­iken­teen osa­puolten tunis­teti­eto­jen lisäk­si myös paikkati­etoa kännykästä.

    Nuo tiedot ovat vira­nomais­ten käytössä, tietysti oikeu­den päätök­sel­lä tois­taisek­si, mut­ta tiedon saan­tia voidaan helpot­taa iloin vain, kun pää on saatu auki.

    Ja äly­puhe­lin­ten yleistyessä paikkati­etoa keräävät myös kau­pal­liset tahot ja myyvät tietoa eteenpäin

    Sil­loin kanta“rehellisellä ei ole mitään salat­tavaaa ” voit­ti ja pää laa­jalle valvon­nalle avattiin.

    Auton liikku­misen seu­ran­ta ei ole läh­eskään niin henkilöko­htaista kuin kän­nykän, joten yksi­ty­isyy­den suo­ja on huono argumentti.

    Tieto­jen väärinkäyt­tö on luonnnol­li­ista, sil­lä val­ta perus­tuu tietoon ja mitä enem­män hallinnol­la on tietoa yksilöstä ja ihmis­ten verkos­toista niin sitä helpom­pi on tun­nistaa keskeiset toim­i­jat, eri­tyis­es­ti oppo­si­tion edustajat.

    Oppo­si­tion toim­inta voidaan hal­vaan­nut­taa eristämäl­lä tai elim­i­noimal­la verkos­toista keskeiset henkilöt.

    Aikoinaan NL rak­en­si anal­o­giseen puhe­lin­li­iken­teeseen tilaa­jien eletro­n­isen tun­nistamisen , perus­teena lasku­tus, mut­ta todel­li­nen syy oli kansalais­ten vakoilu. Suuri pro­jek­ti diskreeteil­la kom­po­nen­teil­la toteutet­tuna. Tito­jen käsit­te­lykin oli sen ver­ran alkeel­lista, että vain kaukop­uhe­lut kyet­ti­in käsittelemään.

    Mut­ta näinkin ihmis­ten verkos­tot selvisivät.

    NSA on jatkanut men­estyk­sekkäästi NL perinnettä

    Lex Nokia oli tarpeelli­nen Nokian insinöörien kap­inan kuk­istamises­sa. Tosin sitä ei ole käytet­ty, sil­lä yri­tyk­sis­sä huo­mat­ti­in sama kuin NSA:ssa eli seu­ran­nan voi ulkois­taa mai­hin , jois­sa rajoituk­sia ei ole

  26. Mikko Särelä:
    Omaan tutkimusalaani liit­tyvä tekni­nen kom­ment­ti: hos halu­taan, vero voidaan toteut­taa myös ben­sa- ja autoilu­un kohdis­te­tun sähköveron yhdis­telmäl­lä. Täl­löin sähköä lataavi­in autoi­hin vaa­dit­taisi­in erilli­nen lataus­laite joka rek­isteröi ladatun sähkömäärän ja joka rapor­toidaan vira­nomaiselle auton veron­mak­sua varten.

    En nyt ota kan­taa idean fik­su­u­teen. Sanon vain sen, että täl­lä taval­la nykyi­nen ben­saveropo­h­jainen jär­jestelmä on mah­dol­lista säi­lyt­tää suurin piirtein nykyisellään.

  27. Mikko Säreläl­lä tärkeä point­ti. Val­tio­val­lal­la on suuri huoli siitä, miten autoilun vero­ja kerätään sähköau­tote­knolo­gian kehit­tyessä. Särelän malli vaikut­taa fiksulta.

  28. -käsit­tääk­seni me autoil­i­jat mak­se­taan täl­läkin het­kel­lä kilo­metri poh­jaista veroa jota kut­su­taan polttoaineeksi.

    siinä on veroa yli 60%(mutu).

    eli kyseessä lie­nee jälleen uusi autoil­i­joiden rahas­tuskeino pitkäl­lä tähtäimel­lä, kun autoista tulee hybrid/sähkö käyttöisiä.

    olisiko vii­sain­ta lait­taa km-mak­sut näille tule­vaisu­u­den autoille, kun per­in­teinen auto mak­saa veroa polt­toaineen muodossa(+alv+autovero jne jne.)

  29. GPS vas­taan­ot­timet saa häirit­tyä suht koht hel­posti hil­jaisik­si, ei mikään autu­aak­si tekevä sys­tee­mi sekään.

  30. Jor­pak­ka: Mik­si kilo­me­trien pitäisi olla halvem­pia haja-asutusalueilla?

    Autoilun muille aiheut­ta­ma kus­tan­nus on haja-asu­tusalueil­la pienem­pi. Per­ife­ri­as­sa auto ei ruuhkau­ta, eikä vie tilaa muil­ta suh­teessa käytän­nössä ollenkaan. Kaupungis­sa taas kaduil­la mata­vat autot vievät ällistyt­tävän suuren osan pinta-alasta.

  31. Ei uusia vero­ja ja maksuja!!!

    Tämä on aihe mitä vihreät, vasem­mis­to yms rakas­ta­vat. He pitävät kaikesta, mil­lä voidaan pakot­taa toisia ihmisiä toim­i­maan hei­dän oman tah­ton­sa mukaan. Tähän löy­tyy ah niin iha­nia hyviä perustei­ta. Tulee mieleen, että 70 luvul­la tämä poruk­ka olisi ollut stalinisteja. 

    Ihan ruo­hon­ju­u­ri­ta­son näke­mys aiheeseen.
    Tämän het­ken tilanne on taloudessani Rasios­sa seu­raa­va. Meil­lä on kak­si autoa. Toinen on han­kit­tu pelkästään työn teon mah­dol­lis­tamisek­si. Tois­takin käytetään työ­matkoi­hin. Toinen työ­mat­ka olisi mah­dol­lista tehdä ilman autoa, julkisel­la kulku­vä­li­neel­lä. 10km matkas­ta tulisi kohtu­ut­toman pitkä 45min. Eli 8h+(30min,palkatonruokatunti)+(20min,työmatkat)=8h50min. Muut­tuisi ilman autoa 9h50min. Minus­ta se on kohtuutonta.

    Toinen auto, van­ha romu. Ei ole mah­dol­lista kor­va­ta mil­lään muul­la liikun­ta väli­neel­lä. Työvä­lineitä, pitää kul­jet­taa mukana noin 50kg+ kohteessa tarvit­tavia tarvikkei­ta. Välil­lä työ­paikkaa pitää vai­h­taa usei­ta ker­to­ja päivässä. No tietenkin olisi mah­dol­lista, että yri­tys han­kkisi auton kaikille. Eli kah­den pakun sijas­ta pihal­la olisikin 30 paket­ti­au­toa. Siinä ei ole kun vasem­mis­toli­iton kateel­lis­ten mielestä järkeä.
    Nykyi­nen kilo­metriko­r­vaus ei kata kus­tan­nuk­sia. Han­k­in­tahin­ta oli 5000euroa + n140e ajoneuvoveroa+200e huoltoa vuodessa+ 60e kat­sas­tus. Auto on vai­h­tokun­nos­sa, sisäti­lat rik­ki tarvikkei­den kul­jet­tamisen vuok­si ym. Eli 6v tekee näitä kus­tan­nuk­si 1233e/v+vakuutus 430e tästäkin suuri osa on hais­tavi­tun­veroa. Lisäk­si polt­toaine. Töa­joa tuli keskimäärin 21km/työpäivä, jos se on ollut koko ajan, päästään meikäläisen työpäivil­län 230, 4830km vuodessa. Ben­saan menee, n700e ben­saan vuodessa. Yhteen­sä työku­lu­ja siis 2360. Kor­vauk­sek­si tulee siis 0.45x4830=2173e kil­metriko­r­vaus­ta. Lisäk­si tulee sit­ten päivit­täiset matkat kont­to­rille ja takaisin, no niistä ei saa mitään kor­vaus­ta, tosin eivät muutkaan saa, pait­si julkisen­li­iken­teen käyt­täjät, joiden matko­jen kus­tan­ta­miseen me muut osal­lis­tumme verois­sa. Ain­oa oikea sys­tee­mi olisi siis sel­l­ainen, joka kor­vaisi täysin työtekemis­es­tä aiheutu­vat kulut. Toki her­rat ovat jär­jestäneet, niin, että he pystyvät mak­samaan auto­jen­sa vai­h­dot kilmetrikorvauksista.

    Kyl­lä herää kysymys kan­nat­taako stres­sa­ta töis­sä, työstä ja työn jatku­vu­ud­es­ta. Rahoit­taa alati pöhöt­tyvän hyvivoin­ti­val­tion kas­vavia kulu­ja. Meil­lä on kaikkea val­osaas­teen­tutk­i­joista alka­en, eduskun­nan paisu­vi­in kuluihin.

    Parem­pi ratkaisu ympäristön kannal­ta olis vähen­tää vero­tus­ta uusil­ta vähäpäästöisiltä tekni­ikoil­ta, että myös min­ul­la olisi varaa siihen. Ja vähen­tää julk­istasek­to­ria. Se paran­taisi kestävyysvajetta. 

    Vihrei­den ratkaisu, nos­te­taan kaikkia vero­ja, jot­ta köy­hät muut­ta­vat ker­rostalokas­rmei­hin alati muut­tuvien työ­paikko­jen viereen. Vihreä oikein elävä eli­it­ti toki voi jatkaa huviloissaan.

    EI UUSIA VEROJA JA MAKSUJA. JULKISTASEKTORIA ON PINENENNETTÄVÄ. IHMISILLE OIKEUS TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ OMASTA ELÄMÄSTÄÄN.

  32. Kaupungeis­sa autoilun vaa­ti­ma tila on niukku­ushyödyke ja sik­si autoilua kan­nat­taa verot­taa ruuhkaisil­la alueil­la ruuhka-aikoina. 

    Esil­lä olleessa mallis­sa­han korkeam­mankin veron alue on 99,x pros­ent­tis­es­ti maseutua.
    Onko perustel­tua verot­taa tässä määrin nimen omaan renkaiden tien­pin­taan kohdis­ta­maa kulu­tus­ta (ei-retori­nen kysymys)? Ener­gian kulu­tus­ta­han täl­lä ei verote­ta, kos­ka auton ener­giasyöp­pöy­del­lä ei ole mitän yhteyt­tä veron määrään, eikä sil­lä verote­ta maan käyt­töä alueil­la, mis­sä maa on oikeasti kallista, kos­ka sil­loin veroa kan­net­taisi­in muu­ta­mal­la pienel­lä plän­til­lä koko maas­sa, joista suurin olisi Helsin­gin keskus­tan ympäril­lä ja verot kerät­täisi­in kyseis­ten kaupunkien kassaan.

  33. Kiin­teästä könt­tä­sum­mas­ta kilo­metripo­h­jaiseen vero­tuk­seen siir­tymi­nen tarkoit­taa sitä, että mata­lam­mil­la palkkalu­okil­la työssäkäyn­tialue pienene­nee hyvin radikaalisti.

    Täm­möi­nen liikku­mista merkit­tävästi vähen­tävä vero kas­vat­taa var­masti työt­tömyyt­tä kun 100km työ­matkois­sa ei ole enää mitään järkeä.

    En kan­na­ta.

  34. Onko pitkien etäisyyk­sien maas­sa oikeasti järkevää yleen­säkään verot­taa liiken­net­tä? Nyt taas julka­istu kil­pailukyky­tutkimus antaa val­heel­lisen kuvan Suomen tilanteesta. Ainakin PKT-sek­torin kannal­ta tilanne on toinen. Jos Suo­mi olisi oikeasti kil­pailukykyi­nen, olisi use­am­man raken­nus­li­ik­keen auto­jen rek­ister­it suomalaisia!

    1. Jos Suo­mi olisi oikeasti kil­pailukykyi­nen, olisi use­am­man raken­nus­li­ik­keen auto­jen rek­ister­it suomalaisia!

      Eikö kil­pailukyky­isyy­destä ker­ro se, että maa­han tul­laan töi­hin sen ulkop­uolelta. Eikö ole osoi­tus Yhdys­val­to­jen kil­pailuky­hvys­tä se, että Yhdys­val­toi­hin tulee enem­män ihmisiä töi­hin Mek­sikos­ta kuin Yhdys­val­loista men­nään töi­hin Mek­sikoon. Vai tarkoit­taako mek­siko­lais­ten tunku Yhdys­val­toi­hin, että Mek­siko on kilpailukykyinen.

  35. Jor­pak­ka:
    Mik­si kilo­me­trien pitäisi olla halvem­pia haja-asutusalueilla?

    Sik­si, että siel­lä on paljon yksityisteitä.
    Julk­ista tuet­tua bus­sili­iken­net­tä on vähän.
    Matkat kun­takeskuk­si­in ovat pidem­piä, varsinkin jos hal­li­tuk­sen suurkun­ta­hankkeet toteutuvat.

    Ollilan työryh­män esi­tyk­si­in kan­nat­taa suh­tau­tua varauk­sel­la, kos­ka Nokian paikkati­eto­jär­jestelmäbis­nek­sen kannal­ta se on järkevää, mut­tei ehkä Suomen kannalta.

    1. Tätä argu­ment­tia en ymmär­rä oikeu­den­mukaisu­u­den näkökul­mas­ta lainkaan, että val­tion kas­saan pitäisi kerätä autoiluista enem­män niistä kun­nista, jot­ka ovat oma­l­la rahal­laan saa­neet aikaan kun­nol­lisen joukkoli­iken­teen kuin kun­nista, jot­ka ovat tämän tehtävän laiminlyöneet.

  36. Nykyi­nen autovero­jär­jestelmä on oikeu­den­mukaisin ja edullisin ylläpitää. Mitä isom­mal­la autol­la ajat, sen enem­män maksat. 

    Toisaal­ta val­ti­ol­la on näköjään kiire päästä autoveros­ta eroon kos­ka kaiken­maail­man pet­ter­is­nel­lit yrit­tävät löytää por­saan­reik­iä ja ovat viime aikoina onnis­tuneetkin ja val­tio joutuu palaut­ta­maan miljoo­nia arvon­lisävero­ja kos­ka EU ei sal­li alv:n per­im­istä autoveron bruttohinnasta. 

    Autoveroa voisi alen­taa jonkin ver­ran, mut­ta säätää kaupunkialueille ruuh­ka- tai tiemaksut.

  37. Tuo­mas S.:
    min­ua ihme­tyt­tää tämä yksi­ty­isyy­den suo­ja- argu­ment­ti. Nor­maali puhe­lin voidaan paikan­taa GSM-sig­naalin avul­la vira­nomais­teitse sekunneissa. 

    Yksit­täi­nen ostoskin voidaan yhdis­tää yksit­täiseen asi­akkaaseen vaik­ka viikko­jen päästä 

    Samaa olen nau­reskel­lut. Kun puhe­li­men paikan­nuk­seen sekä bonusko­rt­tirek­isteri­in lisätään pankki/luottokortin käyt­tötiedot sekä data lukui­sista valvon­takameroista sekä taa­jamis­sa että tei­den var­sil­la (kameroista osa käsit­tääk­seni kyke­nee automaagiseen rek­isterik­il­ven lukemiseen) villin cow­boy-autoil­i­jan illu­u­sio vapaud­es­ta taitaa jo täl­lä het­kel­lä olla varsin heikol­la pohjalla.

    Tässäkin asi­as­sa näkee van­han totu­u­den: mielip­i­teen­muo­dos­tus­ta ei pääosin ohjaa jär­ki vaan tunne. Tun­nepo­h­jaiselle päätök­selle haetaan sitä tuke­via argu­ment­te­ja ja vas­takkaiset jätetään huomiotta. Sik­si kansanäänestyk­set ei kiitos.

    Itse asi­as­ta: mak­sut auton käyt­töön eikä omis­tamiseen tot­takai. Asiantun­ti­jat pohtikoot parhaan teknisen toteutuksen.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    SAadan ki9lomnetrin työ­matkois­sa ei ole mitään järkeä mis­sään oloissa. 

    Val­tion­va­rain­mimis­ter­imme lausui melko vas­ta että lyhyem­mät työ­matkat ovat palu­u­ta hevoskär­ry­jen aikaan (tai jotain sinne päin)… 

    Varsin mie­lenki­in­toista että porkkanan syön­nistä suun­nitel­laankin annet­tavak­si keppiä.

  39. Kalle:
    ‘snip’
    Jos Suo­mi olisi oikeasti kil­pailukykyi­nen, olisi use­am­man raken­nus­li­ik­keen auto­jen rek­ister­it suomalaisia!

    Vaikea kuvitel­la, että auto­jen rek­isterik­ilpi­en vai­h­t­a­mi­nen paran­taisi kilpailukykyä.
    Ja viro­lais­ten auto­jen esi­in­tymi­nen raken­nustyö­mail­la ker­too, että Suo­mi on kil­pailukykyi­nen ainakin Viron suh­teen, ei päinvastoin.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    SAadan ki9lomnetrin työ­matkois­sa ei ole mitään järkeä mis­sään oloissa.

    Vas­ta­han hal­li­tus raken­neu­ud­is­tuk­ses­sa päät­ti, että pitem­pään työt­tömänä olleen työt­tömän on otet­ta­va työtä vas­taan työssäkäyn­tialueen ulkop­uolelta eli yli 80 km päästä.

    Ale­taanko vaa­tia työt­tömältä eroamista aviop­uolisos­ta ja per­heen vai­h­toa , kun kotona ei saa käydä ?

    Hal­li­tuk­ses­sa ei oikea käsi tiedä mitä vasen tekee

    1. Vas­ta­han hal­li­tus raken­neu­ud­is­tuk­ses­sa päät­ti, että pitem­pään työt­tömänä olleen työt­tömän on otet­ta­va työtä vas­taan työssäkäyn­tialueen ulkop­uolelta eli yli 80 km päästä

      Pitääkö aina vääris­tel­lä. Hal­li­tus päät­ti, ettei 80 km raja päde, jos työ­mat­ka on tehtävis­sä julk­isil­la kulkuneu­voil­la alle 1½ tun­nis­sa. Siis esimerkik­si junal­la Lahdes­ta Helsinkiin.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä argu­ment­tia en ymmär­rä oikeu­den­mukaisu­u­den­näkökul­mas­ta lainkaan, että val­tion kas­saan pitäisi kerätä autoiluista enem­män niistä kun­nista, jot­ka ovat oma­l­la rahal­laan saa­neet aikaan kun­nol­lisen joukkoli­iken­teen kuin kun­nista, jot­ka ovat tämän tehtävän laiminlyöneet. 

    No no, eipä ole har­vaan asu­tus­sa maalaiskun­nas­sa mah­dol­lista luo­da toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä mil­lään järkeväl­lä rahal­la (tämä kos­kee myös pieniä kaupunkeja).
    Ja sitä halu­aisit vielä rankaista?

    Yleen­sä ymmär­ryk­sessäsi ei ole ollut suurem­paa vikaa.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä argu­ment­tia en ymmär­rä oikeu­den­mukaisu­u­den­näkökul­mas­ta lainkaan, että val­tion kas­saan pitäisi kerätä autoiluista enem­män niistä kun­nista, jot­ka ovat oma­l­la rahal­laan saa­neet aikaan kun­nol­lisen joukkoli­iken­teen kuin kun­nista, jot­ka ovat tämän tehtävän laiminlyöneet.

    Min­un viestiänikö arvostelet, vai Ollilan työryh­män esitystä?

    Autoveroa ei olisi ilman auto­ja ja autoilijoita. 

    Tietenkin jokainen autoil­i­ja pyrki­ii osta­maan niin hienon auton kuin mihin hänen rahansa riit­tää. Sik­si Ollilan työryh­män esi­tys että km-mak­su riip­puisi vain aje­tus­ta matkas­ta ja paikas­ta mis­sä ajaa tulee lisäämään kalli­iden ja iso­jen auto­jen suosiota. 

    Vaik­ka pk-seudul­la on kat­ta­va joukko­likenne niin silti 2/3 matkoista aje­taan autol­la. Se määrä ei pienene ellei autoilun kus­tan­nukksia lisätä juuri siel­lä, ja ruuhka­mak­sut pitää tietenkin tulout­taa suo­raan kaupun­gin kassaan.

  43. R.Silfverberg:
    ‘snip’
    Toisaal­ta val­ti­ol­la on näköjään kiire päästä autoveros­ta eroon kos­ka kaiken­maail­man pet­ter­is­nel­lit yrit­tävät löytää por­saan­reik­iä ja ovat viime aikoina onnis­tuneetkin ja val­tio joutuu palaut­ta­maan miljoo­nia arvon­lisävero­ja kos­ka EU ei sal­li alv:n per­im­istä autoveron bruttohinnasta.
    ‘snip’

    Siis EU ei sal­li, että autoveroa per­itään arvon­lisäveros­ta, vaan autovero ja arvon­lisävero on perit­tävä erikseen.

    Sinän­sä Suomen autovero­jär­jestelmä on outo, sil­lä autoveroa ei per­itä auton hin­nas­ta, vaan epämääräis­es­tä ‘arvos­ta’.

  44. Km poh­jainen vero­tus on Suomen Keis­arin eli Jor­ma Ollilan ideoita.

    Nokia tarvit­see uuden startin ja kallis paikkati­etoin­vestoin­ti pitää jol­lakin maksaa.
    Samal­la toiv­otaan , että se antaa uuden potkun Nokialle.

    Kah­den vuo­den päästä auto soit­taa hätäpuhelun puolestasi, jos ajat kolar­in. EU halu­aa kaikki­in uusi­in henkilöau­toi­hin automaat­tisen hätä­soit­to­jär­jestelmän vuo­den 2015 lokaku­uhun mennessä.

    Itse asi­as­sa EU kin vaatii seu­ran­ta­lait­teis­ton asen­tamista autoi­hin eli paikkati­etoseu­ran­ta tulee autoi­hin halusimme vai emme

    “Onnet­to­muu­den sattues­sa eCall-jär­jestelmä ilmoit­taa automaat­tis­es­ti hätäkeskuk­seen auton sijain­ti­tiedot sekä tiedon ajoneu­von suun­nas­ta, tyyp­istä ja matkus­ta­jien määrästä. Samal­la auton ja hätäkeskuk­sen välille avau­tuu keskusteluyhteys.”

    http://www.aamulehti.fi/Autot/1194830282880/artikkeli/autot+soittavat+hatapuhelun+vuonna+2015.html

    Lisäämäl­lä sys­teemi­in omi­naisuuk­isia sadaan monia asioi­ta automatisoitua.

    1‑Liikenteenvalvonta, enää ei tarvi­ta poli­ise­ja, peltipoli­ise­ja eikä pysäköin­nin valvontaa.
    Sakko voidaan kir­joit­taa suo­raan auton tuot­ta­man datan perusteella.

    2. Auto­varas voidaan pysäyt­tää poli­isi­par­tion kohdalle

    3.City Car toim­inta tehos­tuu kun voi ottaa käyt­töön lähim­män vapaan auton.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Sadan kilo­m­netrin työ­matkois­sa ei ole mitään järkeä mis­sään oloissa.

    Tämä sin­un olisi pitänyt ker­toa min­ulle 25 vuot­ta sit­ten (tosin sil­loin tein työ­matkat junal­la, mut­ta sit­ten VR lopet­ti sen).

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    SAadan ki9lomnetrin työ­matkois­sa ei ole mitään järkeä mis­sään oloissa.

    Valitet­tavasti maail­ma ei ole näin yksinker­tainen. Toki kukaan ei asu mielel­lään 100 km työ­paikas­taan, mut­ta nyky­i­sis­sä olois­sa miehen ja vai­mon työ­paikat ovat usein kaukana toi­sis­taan. Itse jouduin val­tion keskit­tämis­poli­ti­ikan vuok­si käymään Helsingis­sä töis­sä yli kak­si vuot­ta, juna­mat­ka noin 170 km yhteen suun­taan + matkat ase­malle ja Helsin­gin sisäl­lä. Mik­si näin, sik­si että ei ollut mitään järkeä han­kkia toista kallista asun­toa Helsingistä.

  47. JP Lehto:
    Toinen työ­mat­ka olisi mah­dol­lista tehdä ilman autoa, julkisel­la kulku­vä­li­neel­lä. 10km matkas­ta tulisi kohtu­ut­toman pitkä 45min. Eli 8h+(30min,palkatonruokatunti)+(20min,työmatkat)=8h50min. Muut­tuisi ilman autoa 9h50min. Minus­ta se on kohtuutonta. 

    Tuo­han on aika yleinen mat­ka-aika tääl­lä “hyvien julk­isten” alueel­la tuom­moi­selle matkalla. Matkat pitäisi muutenkin mita­ta ajas­sa eikä kilometreissä.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Eikö kil­pailukyky­isyy­destä ker­ro se, että maa­han tul­laan töi­hin sen ulkop­uolelta. Eikö ole osoi­tus Yhdys­val­to­jen kil­pailuky­hvys­tä se, että Yhdys­val­toi­hin tulee enem­män ihmisiä töi­hin Mek­sikos­ta kuin Yhdys­val­loista men­nään töi­hin Mek­sikoon. Vai tarkoit­taako mek­siko­lais­ten tunku Yhdys­val­toi­hin, että Mek­siko on kilpailukykyinen.

    Kil­pailukyvys­tä kir­joite­taan puhuen val­tion kil­pailukyvys­tä, vaik­ka tarkoite­taan yri­tys­ten kilpailukykyä. 

    Yri­tys­ten kil­pailukyky on vielä nyky­is­inä bru­taaleina aikoina sitä, että ostaa työn hal­val­la ja myy tuot­teet suur­in­ta voit­toa tavoitellen.
    Intel­li­gen­tis­sä tule­vaisu­udessa yri­tys­tenkin kil­pailukyky voisi olla sitä, että yri­tyk­sen tuot­teet käyvät kau­pak­si, kos­ka se mak­saa kun­nol­lista palkkaa ja luo kun­nol­liset työolo­suh­teet, kan­taa yhteiskun­tavas­tu­u­ta huole­hti­mal­la kaiken­lais­ten ihmis­ten työl­listymis­es­tä ja hin­noit­telee tuot­teen­sa ja palvelun­sa kohtuullisesti. 

    Yri­tys­ten kil­pailu ei toi­mi nyt bru­taali­na aikana yhteiskun­nan kannal­ta järkevästi. Kun se hakee halv­in­ta työvoimaa, se aiheut­taa suuret työt­tömyyskus­tan­nuk­set yhteiskunnalle/veronmaksajille. Kun se hakee suur­in­ta voit­toa, se aiheut­taa suuret kus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle (ostot/palkkaus/etuuksien riittävyys)sekä kuluttajille.

    Val­ti­ol­lis­es­ta kil­pailukyvys­tä puhut­taes­sa siihen pitäisi sisäl­lyt­tää se, miten val­tion sisäl­lä asuville ihmisille käy — hyö­tyvätkö he mitenkään val­tion toimista. Nyt näytetään hakev­van tilan­net­ta, jos­sa palka­nsaa­jien pitäisi mak­saa sekä yri­tystuet että niiden työt­tömyys­tur­va, asum­is-ja toimeen­tu­lotuet, joiden työ­paik­ka on lakkautet­tu voit­to­jen naksimoimiseksi/ siir­ret­ty ulko­maille / kor­vat­tu vierastyövoimalla. 

    -Ei mikään ihme, että lap­siper­hei­den asun­not­to­muus lisään­tyy, lap­siköy­hyys syve­nee: Jatkos­sa ter­vey­den­hoitoon liit­tyvien säästö­jen jäl­keen kansalais­ten työkyvyt­tömyys lisään­tyy ja toim­intakyky alkaa heiketä. Val­ti­ol­lise­na kil­pailukykynä kau­pat­tu asia ei tuo­ta val­ti­ol­lis­es­ti tyy­dyt­täviä asioita.

  49. Osmolle kysymys.

    Jos vero­tus­ta muutet­taisi­in ajok­ilo­me­trei­hin perus­tu­vak­si, niin mikä moti­vaa­tio val­ti­ol­la olisi tehdä näin? Eikös se yleen­sä ole niin, että kun jotain vero­tusasi­aa kehitetään, niin sil­loin tavoitel­laan suurem­paa vero­tuot­toa? Siis autoil­i­joil­ta halu­taan saa­da enem­män rahaa?

    Tämän “totu­u­den” olen oppin­ut jo kauan sit­ten, kun olen vero­tus­touhu­ja seuraillut.

  50. Tuo­mas S.:
    Otta­mat­ta nyt kan­taa idean fik­su­u­teen, niin min­ua ihme­tyt­tää tämä yksi­ty­isyy­den suo­ja- argu­ment­ti. Nor­maali puhe­lin voidaan paikan­taa GSM-sig­naalin avul­la vira­nomais­teitse sekun­neis­sa. Äly­puhe­limet lisäk­si rapor­toi­vat käyt­täjän sijain­ti­tiedot kym­me­nille eri app­likaa­tioille her­ra ties mitä tarkoi­tus­ta varten. 

    Yksit­täi­nen ostoskin voidaan yhdis­tää yksit­täiseen asi­akkaaseen vaik­ka viikko­jen päästä, kuten psykedeeliset pan­nukasvikset- keis­si osoitti. 

    Mut­ta tuon “itsen­sä pal­jas­t­a­mi­nen” tehdään vapaae­htois­es­ti. Kukaan ei lyö sakkoa käteen, jos sam­mut­taa puhe­li­men­sa tai mak­saa ostok­sen­sa käteisel­lä näyt­tämät­tä mitään etukorttia.

  51. Tämä aja­tus, että ben­saveron tilalle tarvi­taan uusi vero kos­ka sähköau­tot tulee on aika henkeä salpaava. 

    Samal­la logi­ikalla nämä satel­li­it­ti­valvontabok­sit pitää asen­taa sähkö­mopoi­hin, sähköperä­moot­to­ril­la varuste­tu­i­hin veneisi­in, sähköpolkupyöri­in — ja mik­sei saman tien per­in­teisi­in polkupyöri­in kanssa. Sehän on selkeä uhkaku­va ben­savero­ker­tymälle jos ihmiset vai­h­ta­vat autot polkupyöriin!

    Kun hait­taveroa ei voi enää per­iä hai­tan pois­tu­misen vuok­si, pitää alkaa verot­ta­maan jotain muu­ta ihan vain, jot­ta vero­ker­tymä pysyy samana. Juuri tätä idi­o­tismi­a­han esim teostom­ak­sut kän­nyköistä on.

    ps. jos auto­jen vaa­ti­ma tila kaupungeis­sa (parkkipaikat jne) on se ongel­ma, käytön verot­ta­mi­nen omis­tamisen sijaan on väärä suun­ta. Sil­loin­han juuri auto­ja kan­nat­taa omis­taa ja pitää pysäköi­ty­inä vaik­ka niitä ei käyttäisi.

  52. Osmo Soin­in­vaara: Eikö kil­pailukyky­isyy­destä ker­ro se, että maa­han tul­laan töi­hin sen ulkop­uolelta. Eikö ole osoi­tus Yhdys­val­to­jen kil­pailuky­hvys­tä se, että Yhdys­val­toi­hin tulee enem­män ihmisiä töi­hin Mek­sikos­ta kuin Yhdys­val­loista men­nään töi­hin Mek­sikoon. Vai tarkoit­taako mek­siko­lais­ten tunku Yhdys­val­toi­hin, että Mek­siko on kilpailukykyinen.

    Ei vält­tämät­tä kerro!
    Jos työsken­telee sek­to­ril­la, jon­ka tulot tule­vat koti­markki­noil­ta ja palkkat­u­lot pääasial­lis­es­ti siir­tyvät siihen maa­han, jos­ta tulee tänne töi­hin, niin miten se ker­toisi jotain maan kilpailukyvystä?

    Kir­joit­telin “sosi­aalises­sa medi­as­sa” kil­pailukyvys­tä aikanaan 2000-luvun alus­sa tode­ten, että kil­pailukyvyltään heikoim­man on muu­tut­ta­va kil­pailukyvyltään vahvem­man kaltaisek­si tai parem­mak­si, pär­jätäk­seen kilpailussa. 

    Kil­pailukyvyltään vahvem­pi ei ole sel­l­ainen, kuten Suo­mi on, vaan se on sel­l­ainen, joka vetää yri­tys­toim­intaa puoleen­sa ja jonne rahaa vir­taa. Esimerkik­si Kiina on tähän asti ollut täl­lainen valtio.

  53. Tiedemies: Autoilun muille aiheut­ta­ma kus­tan­nus on haja-asu­tusalueil­la pienem­pi. Per­ife­ri­as­sa auto ei ruuhkau­ta, eikä vie tilaa muil­ta suh­teessa käytän­nössä ollenkaan. Kaupungis­sa taas kaduil­la mata­vat autot vievät ällistyt­tävän suuren osan pinta-alasta.

    Hyvä argu­ment­ti, mut­ta ei tai­da päteä ainakaan nyt julis­te­tu­il­la aluejaoilla.

    Autoilu aiheut­taa kulu­ja ja kär­simys­tä (kulu sekin) muille sekä ajos­sa että säi­ly­tyk­sessä. Ajos­sa ole­va auto vie tilaa liiken­teestä (muut liiken­teessä oli­jat kär­sivät), ja ajamista varten täy­tyy rak­en­taa ja ylläpitää väyliä. Paikoitet­tu auto vie tilaa, mis­tä aiheutuu kuluja.

    Näi­den kulu­jen jakau­tu­mi­nen on kovin eri­laista eri tilanteis­sa. Haja-asu­tusalueel­la paikoi­tus ei ole ongel­ma, eikä myöskään tei­den viemä tila tai ajos­sa ole­van auton viemä tila. Sen sijaan mata­la liiken­neti­heys tekee tiein­vestoin­neista ja tei­den ylläpi­tokus­tan­nuk­sista korkeampia per ajoneuvokilometri.

    Kaupungis­sa taas ajoneu­vok­ilo­metrin kus­tan­nus riip­puu huimasti siitä, mis­sä ja mil­loin autol­la aje­taan. Ahtaaseen paikkaan raken­netul­la vilka­sli­iken­teisel­lä tiel­lä ruuh­ka-aikaan seiso­va auto on erit­täin kallis aikakus­tan­nuk­sil­taan. Hil­jaisem­mal­la katu­verkol­la aja­van auton kus­tan­nuk­set taas ovat hyvin pienet, kos­ka se ei olen­nais­es­ti aiheuta mitään yllä­maini­tu­ista kustannuksista.

    Paikoituk­sen kilo­metrikus­tan­nuk­set ovat ääret­tömät, kos­ka auto ei liiku mihinkään.

    Tätä kokon­aisu­ut­ta kat­soes­sa nois­sa kiin­teis­sä alue­po­h­jai­sis­sa kilo­metri­mak­su­is­sa ei ole mitään viitet­tä kus­tan­nus­vas­taavu­ud­es­ta. Raho­ja ei kerätä mitenkään ohjaavasti, eivätkä rahat päädy kär­si­jöi­den hyväk­si muu­ta kuin satunnaisesti.

  54. Kiitok­set kiihkot­tomas­ta pohdinnasta!

    “Vai­h­toe­htona käytön vero­tuk­selle on polt­toain­evero tai matkamit­tar­iluke­maan perus­tu­va mak­su. (Matkamit­tari tietysti sinetöitäisiin)”

    Ottaen huomioon epä­tarkku­udet ja hui­jaus­mah­dol­lisu­udet GPS-poh­jaises­sa verossa, on odotet­tavis­sa että sekin vaatisi matkamit­tarien sinetöinnin.

    “On järkevää siirtää auton vero­tus­ta han­k­in­nan ja omis­tamisen vero­tuk­ses­ta käytän verotukseen”

    Olen kuul­lut argu­mentin usein mut­ta koskaan en ole kuul­lut euromääräistä arvio­ta saavutet­tavista hyödy­istä. Toki ymmär­rän että uudet autot ovat tur­val­lisem­pia ja vähäpäästöisem­piä, mut­ta kuin­ka paljon oikeasti? Jos han­k­in­ta ja omis­t­a­mi­nen halpe­nee, eikö seu­raus ole auto­jen määrän lisään­tymi­nen ja suurem­pi tarve pysäkointitilalle?

    PS. Haja-asu­tusaluei­den alem­pi vero voidaan toteut­taa siten, että GPS-lait­teet asen­netaan (vapaae­htois­es­ti) vain maaseudul­la käytössä ole­vi­in autoi­hin, ja veron­palau­tus­ta saisi sit­ten eril­listä hake­mus­ta vas­taan. Jokainen autoil­i­ja voi pohtia, onko maaseu­tu­a­joa niin paljon että GPS-lait­teen asen­t­a­mi­nen kan­nat­taa. Muuten mak­su matkamit­tarin kilo­metrimäärän mukaan. (tähän tosin sisäl­tyy kaik­ki samat virhe- väärinkäyt­tö- ja hui­jaus­mah­dol­lisu­udet kuin satel­li­it­ti­valvon­taan yleensäkin)

  55. Ris­to: Esil­lä olleessa mallis­sa­han korkeam­mankin veron alue on 99,x pros­ent­tis­es­ti maseutua.

    Toisaal­ta korkeam­man veron määräl­lä ei ole mitään tekemistä sen 0,x %:n vaa­ti­man vero­ta­son kanssa. Kuu­den sentin kilo­metri­mak­su ei ole ruuhka­mak­su, kos­ka se ei saa juuri ketään luop­umaan ruuhkas­sa ajamisesta.

    Siir­tymi­nen autoilus­ta julk­isi­in vaatii yleen­sä varsin tun­tu­via mukavu­usuhrauk­sia. Se ei tapah­du eurol­la tai par­il­la päivässä. Ihan arvaa­mal­la voisin heit­tää, että ruuhkaisem­mil­la osuuk­sil­la mak­sun pitäisi olla lähempänä euroa kilometriltä.

    Toimi­va ruuhka­mak­su on taval­laan huu­tokaup­paa tieti­las­ta. Tilaa riit­tää vähem­män kuin mitä halukkai­ta käyt­täjiä on, joten se pitää huu­tokau­pa­ta. Mak­suhalukku­us voi olla varsin suur­ta, ja se vielä kas­vaa ruuhka­mak­sun toimies­sa (kun tei­den suju­vu­us paranee).

    (Tiemak­su ja ruuhka­mak­su ovat eri asioi­ta. Tiemak­sus­sa mak­se­taan tien ole­mas­saolosta ja ylläpidosta.)

  56. Jor­pak­ka:
    Mik­si kilo­me­trien pitäisi olla halvem­pia haja-asutusalueilla?

    Kos­ka haja-asu­tusalueil­la autoilul­la on pienem­mät ulkois­vaiku­tuk­set. Kaupungis­sa autoilu hait­taa kaikkia pien­hiukkaspäästö­jen, melun ja tilavaa­timusten vuok­si. Haja-asu­tusalueil­la autoille riit­tää kyl­lä tilaa ja melus­ta ja päästöistä ei juurikaan ole hait­taa kun auto­ja on tarpeek­si harvassa.

  57. Tuo­mas S.: Otta­mat­ta nyt kan­taa idean fik­su­u­teen, niin min­ua ihme­tyt­tää tämä yksi­ty­isyy­den suo­ja- argu­ment­ti. Nor­maali puhe­lin voidaan paikan­taa GSM-sig­naalin avulla…

    Nor­maalin puhe­li­men kan­t­a­mi­nen mukanaan ei tiet­tävästi ole vielä pakol­lista. Tästä satel­li­it­ti­valvon­ta­jär­jestelmästä ollaan kuitenkin tekemässä pakol­lista kaikille autoille.

    Jär­jet­tömin jut­tu tässä hom­mas­sa taitaa kuitenkin olla se aja­tus, että härvelin vaa­ti­ma tietotekni­ikkain­fra osat­taisi­in tehdä luotet­tavasti ja järkevin kus­tan­nuksin, kun kat­soo miten val­tion tietotekni­ikkapro­jek­tit ovat muuten menneet: 

    - Autorek­isterikeskuk­sen pro­jek­ti myöhästyi kahdek­san vuotta.
    http://sektori.com/uutinen/ake%3An-tietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4projekti-my%C3%B6h%C3%A4styy/7732/

    - Kieku-jär­jestelmä myöhästyy (alku­peräi­nen aikataulu “epäre­al­isti­nen”. No shit, Sher­lock.) Tässä ei ilmeis­es­ti mainit­tavaa bud­jet­tiyl­i­tys­tä, mikä on poikkeus.

    - Sähköisen asioin­nin alus­ta ‑pro­jek­ti: VM hau­tasi, ei tul­lut mitään.

    - Suomen digi-TV-uud­is­tuk­ses­ta piti tul­la Nokialle uusi alue­val­taus maail­man­laa­juise­na teknisenä edel­läkävi­jänä. No ei tullut.

    - Poti­lasti­eto­jär­jestelmis­sä raken­netaan Apot­tia MUMPSin päälle sadoil­la miljoonilla.

    - Muutenkin val­tion tietotekni­ikkapro­jek­tit eivät tah­do valmis­tua ajois­sa eivätkä siinä bud­jetis­sa jol­la ne myytiin:
    http://www.tietoviikko.fi/cio/valtion+ithankkeet+karsivat+kroonisesta+myohastelysta/a908800

    Lakataanko jo kaavaile­mas­ta niitä val­tiove­toisia uusia Nokioi­ta, jooko? 

    Täl­lä track recordil­la han­kkeet satel­li­it­ti­valvon­nan tieto­jär­jestelmästä kan­nat­taa hau­da­ta ja sitä puuhaa­vat lob­bar­it upot­taa samaan kuoppaan.

  58. R.Silfverberg: kos­ka kaiken­maail­man pet­ter­is­nel­lit yrit­tävät löytää porsaanreikiä

    No eivät ne mitään por­saan­reik­iä ole. Val­tio on rikkonut lakia, tois­tu­vasti ja tahal­laan, eikä juuri näytä edes häpeävän sitä. Siinäpä esimerkkiä meille kaikille veronmaksumoraaliin.

  59. Työryh­män esi­tys vaikut­taa lehti­ti­eto­jen perus­teel­la ole­van sama paperi, mikä Hol­lan­nis­sa hylät­ti­in vuon­na 2010.

    Suomes­sa tosin työryh­mä ja keskustelu eivät näytä vielä eden­neet ran­gais­tusseu­raa­muk­si­in. Hol­lan­nin hylä­tyssä han­kkeessa vuodelta 2009 esitet­ti­in, että, jos joku ei 18 tun­nin kulues­sa ilmoi­ta lait­teeseen tulleesta vias­ta, häneltä per­itään 18 500 euron sakko. Yri­tys manip­u­loi­da sys­teemiä ran­gais­takoon 74 000 euron sakol­la tai mak­simis­saan neljän vuo­den vankeudel­la. Epäilemät­tä suo­ma­lainen työryh­mä on ”edel­läkävi­jä” myös ran­gais­tusasteikko­jen osalta.

    So ste­ht wohl in den Plä­nen, dass jed­er, der den Aus­fall des Sys­tems nicht inner­halb 18 Stun­den meldet, bis zu 18.500Euro Strafe zahlen soll. Ver­suche, das Sys­tem zu manip­ulieren sollen mit 74.000 Euro Strafe oder bis zu 4 Jahren Gefäng­nis bestraft werden.
    http://www.niederlande-wegweiser.de/niederlandenews_1109pkwmaut.html

    Suun­nitel­ma hylät­ti­in 2010. ”Kilo­metri­mak­su ei ole oikea tie.”

    Diskus­sio­nen aus­gelöst hat­te, sei keine Mehrheit erre­ich­bar, räumte der zuständi­ge CDA-Abge­ord­nete Ger Koop­mans am Don­ner­stag im Par­la­ment ein. “Die Kilo­me­terge­bühr ist nicht der richtige Weg.”

    http://www.heise.de/newsticker/meldung/Niederlande-legen-Pkw-Maut-auf-Eis-958455.html

    http://www.niederlande-wegweiser.de/niederlandenews_1004mautkommtnicht.html

    Kilo­metri­mak­su olisi erit­täin epä­sosi­aa­li­nen, kos­ka ohjaus­vaiku­tus kohdis­tuu ain­oas­taan pien­i­t­u­loisi­in. Jokainen, jota asia kos­ket­taa, tietää että Kehä I on aamuisin ruuhkainen Län­teen ja iltapäivisin Itään. Van­taal­la Ylästön­tie on iltapäivisin tukos­sa Mar­tin­laak­son suun­taan. Kolme kilo­metriä kestää puoli tun­tia. Kaik­ki tietävät tämän ja tästä aiheutuu hait­taa ja lasken­nal­lisia hait­taku­lu­ja. Lasken­nal­lisia hait­taku­lu­ja ei kuitenkaan tarvitse mak­saa. Kilo­metri­mak­su ohjaisi ain­oas­taan pien­i­t­u­lois­t­en liiken­nekäyt­täy­tymistä. Kuitenkin pien­i­t­u­loisel­la yksin­huolta­jal­la voi olla paljon pakot­tavampi syy auton käyt­töön kuin yksin ajaval­la työ­suhde tai työ­mat­ka-autoil­i­jal­la. Kilo­metri­mak­sul­la tehtäisi­in teille tilaa jälkimmäisille.

    Sak­sas­sa on arvioitu, että laite mak­saisi 500 euroa ja asen­nus 200 euroa päälle. Noin kol­ma­sosa kerä­ty­istä tuloista kuluisi jär­jestelmän ylläpi­toon. Kuor­ma-auto­jen GPS-paikan­nuk­seen perus­tu­vas­sa verossa tuo osu­us on 25 pros­ent­tia. Toisaal­ta Sak­sas­sa on pari sataa tuhat­ta kuor­ma-autoa ja 43 miljoon­aa henkilöau­toa. Sak­sas­sa vain (jotkut) Vihreät kan­nat­ta­vat GPS-paikan­nuk­seen perus­tu­vaa tiemak­sua auto­bah­nille tai kaikille maantielle. Tätä ei olla toteuttamassa.

  60. Mik­si auton käytön vero­tus­ta varten pitäisi raken­nel­la kalli­ita ja mon­imutkaisia teknisiä jär­jestelmiä ajoneu­vopäät­tei­neen ja muine seu­ran­ta­lait­tei­neeen, kun polt­toain­everoa nos­ta­mal­la sama vaiku­tus saataisi­in ilman mitään lisäkustannuksia?

    Täl­lais­ten jär­jestelmien suun­nit­telu ja toteut­ta­mi­nen on hirveää resurssien tuh­laamista, eikä palvele kuin tietotekni­ikkayri­tys­ten etu­ja ja jär­jestelmiä töik­seen suun­nit­tele­via virkamiehiä. Lisäk­si täl­lainen jär­jestelmä puut­tuisi ihan tarpeet­tomasti yksilön liikku­misen vapau­teen, ja sen kon­trol­loin­nista olisi vain askel tule­vaisu­u­den isovelijärjestelmiin.

  61. Mikko Särelä: Omaan tutkimusalaani liit­tyvä tekni­nen kom­ment­ti: hos halu­taan, vero voidaan toteut­taa myös ben­sa- ja autoilu­un kohdis­te­tun sähköveron yhdis­telmäl­lä. Täl­löin sähköä lataavi­in autoi­hin vaa­dit­taisi­in erilli­nen lataus­laite joka rek­isteröi ladatun sähkömäärän ja joka rapor­toidaan vira­nomaiselle auton veron­mak­sua varten.

    Tämä olisi yksinker­tainen ja hal­pa ratkaisu. Akku­la­turi­han autossa on joka tapuk­ses­sa oltava.

    Sateli­it­tipo­h­jainen seu­ran­ta­jär­jestelmä elää tai kuolee sen mukaan, miten tieli­iken­nau­tomaa­tio ylipäätän­sä kehit­tyy. On hyvin toden­näköistä, että jär­jestelmä joka tapauk­ses­sa tarvit­see p.o. tietoa esimerkik­si ruuhkien ennus­tamiseen. On puh­das poli­it­ti­nen päätös, käytetäänkö tietoa myös verotuksessa.

    Itse kan­natan por­rastet­tua kilo­metripe­rusteista mak­sua uusille autoille.

  62. Osmol­la ei tai­da olla mitään käsi­tys­tä kuin­ka mon­elle 100km työ­mat­ka on ihan arkipäivää.

    Esimerkik­si juurin eilen jut­telin uuden helsin­gin toimis­tomme sähkö­su­un­niteli­jan ja sähköasen­ta­jien kanssa ja kaik­ki tuli­vat helsinki­in töi­hin Piikkiöstä. 

    Ja tämä ei koske ain­oas­taan rak­samiehiä. Toises­sa Helsinkiläisessä yri­tyk­sessä jon­ka sat­un tun­temaan hie­man parem­min noin puo­let kym­men­päis­es­tä myyn­tior­gan­isaa­tios­ta tulee todel­la pitkältä, kuten Lahdes­ta, Hämeen­lin­nas­ta, jne.

    Mut­ta ei se mitään vaik­ka nyt hie­man kujal­la tämän päivän työelämästä oletkin. Et ole ain­oa poli­itikko jolle se on hie­man vier­aampi elämän osa-alue 🙂

  63. Sit­ten­pä vain ker­tomaan, miten esimerkik­si Enon­tek­iön kun­nan olisi kan­nat­tanut jär­jestää joukkoli­iken­teen­sä. Asukkai­ta alle 2000, ja kun­ta on pin­ta-alal­taan Suomen kol­man­nek­si suurin. Syr­jäseu­tu­ja on nimit­täin Nur­mi­järveä kauem­panakin, eikä mielestäni ole oikeu­den­mukaista ran­gaista Etelä-Suomen liiken­teen ongelmista esimerkik­si maanvil­jeli­jöitä ja poron­hoita­jia tai ter­veyskeskus­lääkäre­itä ja opet­ta­jia, joi­ta pienis­sä kun­nis­sa myös tarvitaan.

  64. Osmo Soin­in­vaara: Eikö kil­pailukyky­isyy­destä ker­ro se, että maa­han tul­laan töi­hin sen ulkop­uolelta. Eikö ole osoi­tus Yhdys­val­to­jen kil­pailuky­hvys­tä se, että Yhdys­val­toi­hin tulee enem­män ihmisiä töi­hin Mek­sikos­ta kuin Yhdys­val­loista men­nään töi­hin Mek­sikoon. Vai tarkoit­taako mek­siko­lais­ten tunku Yhdys­val­toi­hin, että Mek­siko on kilpailukykyinen.

    Tässä kohtaa kil­pai­lykyky on viro­laisen duu­nar­in puolel­la kos­ka näistä autoveroista luis­t­a­mi­nen on hyvin yleistä:

    http://yle.fi/uutiset/joka_toinen_virolaisauto_vilunkipelilla_suomessa/5466093

    Tuleeko ulko­maalais­ten autoi­hin myös pakolli­nen GPS-tal­len­nin? Vai pitääkö tässä kohtaa alkaa etsimään hal­paa osoitet­ta Viros­ta johon saisi kir­jat muutettua?

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    SAadan ki9lomnetrin työ­matkois­sa ei ole mitään järkeä mis­sään oloissa.

    Ei ole myöskään “mitään järkeä” mak­saa kak­sios­ta 200 000+ euroa. Jostain kum­man syys­tä näin kum­minkin tehdään eri­tyis­es­ti pks. Jos joku suos­tuu aja­maan joka päivä 100km suun­taansa, niin eikö se kiis­tat­tomasti osoi­ta että tämä työ ja siihen kulutet­ta­vat aika ovat _hänen_ mielestään parem­pia vai­h­toe­hto­ja kuin kotona työt­tömänä makaaminen? 

    Ai ei vai?

    Tulee ehkä yllä­tyk­senä siel­lä kehä kol­mosen sisäl­lä asuville, mut­ta aika moni käy toises­sa kaupungis­sa töis­sä. Nämä työt lop­puu totaalisesti. 

    Ylipäätän­sä näin val­tavien vero­tusko­htei­den siir­to aiheut­taa myös järkyt­täviä tulon­jako­vaiku­tuk­sia eikä niitä voi tehdä kovin nopeasti ilman pitk­iä siirtymäkausia.

    Mitä tulee yksi­ty­isy­den­suo­jaan, niin puhe­li­men voi aina jät­tää kotia jos ei halua isovel­jen tietävän mis­sä mennään. 

    Kos­ka koko jär­jestelmä on noin kallis ja sen ain­oa tarkoi­tus on vero­tuk­sen mak­si­moin­ti, siitä tulee luopua. 

    Itseasi­as­sa niin kauan kuin Suo­mi on puh­das­ta vero­hel­vettiä, moista vero­tuk­sen mak­si­moin­ti-jär­jestelmää ei kan­na­ta ottaa käyt­töön. On päivän­selvää että jos verot­ta­jalle annetaan hyvät keinot mak­si­moi­da vero­ker­tymä, se kyll äte­kee sen ja vas­taavasti jos poli­itikoille annetaan lisää verora­jo­ja tuh­lat­tavak­si, kaik­ki myös menee sen sil­iän tien. Ai ette usko? Salon kun­nan esimerk­ki osoit­taa kiis­tat­tomasti, että mikään määrä vero­tu­lo­ja ei ole koskaan riittävästi.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    SAadan ki9lomnetrin työ­matkois­sa ei ole mitään järkeä mis­sään oloissa. 

    Kuin­ka pitkä työ­mat­ka ja mis­sä olois­sa on vielä järkevä?

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    SAadan ki9lomnetrin työ­matkois­sa ei ole mitään järkeä mis­sään oloissa. 

    Valitet­tavasti on. Meil­lä on usei­ta val­tionkin laitok­sia, jot­ka toimi­vat monel­la paikkakun­nal­la. Jos henkilö tekee uraa esimerkik­si Ter­vey­den­tutkimus­laitok­sel­la Kuopp­pakylässä, ja ete­nee ural­laan tarpeek­si, onkin uusi vir­ka jos­sain vai­heessa Helsingis­sä, minne läh­es kaikkien val­tion laitosten johto­por­ras on keskitet­ty. Siinä vai­heessa sit­ten mietitään, pitääkö puoli­son luop­ua työ­paikas­taan ja las­ten kaveripi­iristään, jot­ta per­he voi siir­tyä pienem­pään ja kalli­im­paan asun­toon Helsingis­sä. Usein tässä vai­heessa alkaa pen­delöin­ti, sato­jen kilo­me­trien päästä Helsinkiin.

    Kol­mas vai­h­toe­hto on toki, että viras­to­jen johto­por­taan virat määrätään vain Helsin­gin seudul­la asu­vien käyttöön. 😉

  68. Tiedemies: Autoilun muille aiheut­ta­ma kus­tan­nus on haja-asu­tusalueil­la pienem­pi. Per­ife­ri­as­sa auto ei ruuhkau­ta, eikä vie tilaa muil­ta suh­teessa käytän­nössä ollenkaan. Kaupungis­sa taas kaduil­la mata­vat autot vievät ällistyt­tävän suuren osan pinta-alasta.

    Asi­a­han on täs­mälleen päin­vas­toin. Haja-asu­tusalueel­la tei­den viemä pin­ta-ala suh­teessa liiken­nesuorit­teeseen on moninker­tainen kaupunkei­hin ver­rat­tuna. Vas­taavasti myös tei­den kustannukset/ajettu kilo­metri ovat moninker­taiset. Mik­si ihmeessä näitä kalli­in infran käyt­täjiä pitäisi vielä erik­seen suosia tienkäyt­tö­mak­su­jen kohdal­la. Tässä on itse asi­as­sa vielä yksi syy vas­tus­taa tätä tarpee­ton­ta ja kallista han­ket­ta. Se veisi kohti mieli­v­al­taista ja epäoikeu­den­mukaista kus­tan­nusten kohdistamista.

  69. En ota kan­taa siihen, onko satel­li­it­tipo­h­jainen mak­su­jär­jestelmä tarpeelli­nen ja kokon­aisu­udessaan toimi­va ja järkevän hin­tainen, mut­ta teknis­es­ti se on mah­dolli­nen. Jos laite toteutetaan niin, että laite itse selvit­tää, mil­lä mak­su­vyöhyk­keel­lä ollaan ja antaa vira­nomaisille vain tiedon eri mak­su­vyöhykkeil­lä aje­tu­ista kilo­me­treistä, paikan­netun matkan osu­u­den aje­tus­ta kokon­ais­matkas­ta sekä virhekood­it (esim. tilanteista, jois­sa auto on käyn­nis­sä ja GPS:n mukaan liikkuu, mut­ta matkamit­tari ei toi­mi), ei tieto­tur­vankaan pitäisi olla ongel­ma. Tietysti lait­teen pitäisi käyt­täjän oikeustur­van vuok­si tal­len­taa kaik­ki tiedot, jot­ta ne voidaan virheel­listä vero­tus­ta tai rikos­ta epäiltäessä tutkia. 

    ij:
    Sateli­it­titekonolo­gias­sa on tässä mon­ta ongelmakohtaa: 

    1) Hitaus ja epä­tarkku­us. Talo­jen katveet, tun­nelit ym. Käytän­nössä lait­teen pitäisi mielu­usti olla A‑GPS, mikä vaatii datali­it­tymän (siis matka­puhe­lin­op­er­aat­torit mukaan).

    Ulkona GPS-jär­jestelmän paikan­nus­tarkku­us on käytän­nössä aina riit­tävä (~10 metriä). Jos laite yhdis­tää tiedot sekä GPS-paikan­nuk­ses­ta että auton matkamit­tarista, jär­jestelmä tietää, mil­loin auto liikkuu ja paikan­nuk­sen onnis­tut­tua myös sijain­nin. Matkamit­tarin luke­ma voidaan kali­broi­da automaat­tis­es­ti GPS-jär­jestelmän avul­la sopivis­sa tilanteis­sa, kun esimerkik­si saadaan häir­iötön paikan­nus usei­den min­u­ut­tien ajan auton liikkues­sa (esim. maantieajossa).

    Jär­jestelmä voisi hyvin käyt­tää matkan mit­taamiseen ensisi­jais­es­ti auton (automaat­tis­es­ti kali­broitua) matkamit­taria ja täy­den­tää sitä GPS-jär­jestelmäl­lä, joka seu­raa ensisi­jais­es­ti mak­su­vyöhyket­tä. Sil­loin tun­nelit ja pysäköin­tilu­o­lat eivät ole ongelma.

    2) GPS-sateli­itit ovat Tan­skan salmien korkeudel­la ja siitä etelään. Sik­si talo­jen katveet ym. Suomes­sa merkit­tävä ongel­ma. Galileo jää myös samalle korkeudelle. Glonass ulot­tuu sen­tään Kajaanin korkeudelle.

    GPS-satel­li­itit ovat noin 20000 kilo­metrin korkeudessa Maan pin­nas­ta lask­ien. Kyl­lä ne sieltä näkyvät, vaik­ka ne eivät aivan pohjois­na­van yli menekään. Täl­lä het­kel­lä Helsingis­sä näkyvät satel­li­itit ovat Siperi­as­sa, Grön­lan­nin eteläkär­jessä, Alge­ri­as­sa, Kes­ki-Aasi­as­sa ja Itämeren yläpuolel­la. Kan­nat­taa kat­soa kart­ta­pal­lon avul­la, mis­sä suun­nas­sa nuo ovat. Paikan­nuk­seen tarvi­taan usei­ta satel­li­it­te­ja, joten sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, onko jokin satel­li­it­ti suo­raan yläpuolella.

    3) Tun­nelit ja parkki­hal­lit. Jär­jestelmän pitää pystyä kestämään toisaal­ta merkit­tävänkin pitu­isia aiko­ja katveessa, toisaal­ta tun­nista­maan tilanne, jos­sa laite on tarkoituk­sel­lis­es­ti peit­et­ty. Ei ihan help­poa, kun vääriä syytök­siä ei saisi tapah­tua. “Mik­si autosi ei mitan­nut sijain­ti­aan viime lokaku­un 14. päivänä klo 13–13:30?” Kenel­lä on todistusvastuu?

    Ei tuo ole oikeasti ongel­ma. Auton matkamit­tarista saadaan tieto, liikkuuko auto vai ei. Jos liikkuu, tiede­tään, että jos­sain vai­heessa pitää saa­da paikan­nusti­etoa tai laite on rik­ki. Jos mak­su­vyöhyk­keet ovat kooltaan järke­viä, ongelmia syn­tyy vain vyöhykkei­den reunalla.

    Paikan­nuk­sen ei tarvitse toimia heti auton lähdet­tyä liik­keelle. Läh­es aina auto on käyn­nis­tet­täessä samas­sa paikas­sa, jos­sa se oli pysähdyt­täessä. Ain­oat poikkeuk­set ovat ne, jois­sa autoa liikute­taan pysäköi­tynä (auto­ju­na, lai­va, los­si). Nämäkään eivät ole ongel­ma, sil­lä vaik­ka auton paik­ka muut­tuu, matkamit­tarin luke­ma ei muu­tu (tai käytän­nössä muut­tuu huo­mat­tavasti vähem­män kuin auton siir­tymä mat­ka eli sen ver­ran kuin ehditään ajaa ennen paikan­nus­ta), joten jär­jestelmä tun­nistaa tilanteen auton siirtämisek­si toisel­la kulkuneuvolla.

    4) Lait­teen kun­nos­s­api­to­vas­tuu. Talvi, akut, vir­ran­syöt­tö (autos­ta?). Onko lait­teen olta­va jatku­vasti pääl­lä (myös auton ollessa pois käytöstä), jot­ta se olisi heti valmis paikan­ta­maan auton lähtiessä liik­keelle – vir­ta voi lop­pua. Paikan­nus voi hyvin kestää han­kalas­sa paikas­sa min­u­ut­te­ja, pitääkö autoil­i­jan odot­taa paikan­nuk­sen valmis­tu­mista ennen kuin saa lähteä liikkeelle?

    Tietenkään lait­teen ei tarvitse toimia kuin auton liikkues­sa. Kuten san­ot­tu, paikan­nuk­sen ei tarvitse toimia heti, sil­lä ajet­tu mat­ka saadaan matkamit­tarista ja nor­maal­isti mak­su­vyöhyke ei muu­tu pysähtyneenä ollessa. Useim­mat hui­jausyri­tyk­setkin voidaan tunnistaa.

  70. Sylt­ty:
    Kiin­teästä könt­tä­sum­mas­ta kilo­metripo­h­jaiseen vero­tuk­seen siir­tymi­nen tarkoit­taa sitä, että mata­lam­mil­la palkkalu­okil­la työssäkäyn­tialue pienene­nee hyvin radikaalisti.

    Täm­möi­nen liikku­mista merkit­tävästi vähen­tävä vero kas­vat­taa var­masti työt­tömyyt­tä kun 100km työ­matkois­sa ei ole enää mitään järkeä.

    En kan­na­ta.

    Puhu­mat­takaan siitä, että korkeam­mis­sa tulolu­okissa mon­et aja­vat työ­suhdeau­toil­la, jol­loin työ­nan­ta­ja mak­saa nämäkin verot. Jos tienkäyt­tö­mak­su kor­vaisi autoveron, suurimpia hyö­tyjiä oli­si­vat kalli­iden ja suuripäästöis­ten auto­jen osta­jat. Näyt­tää siltä, että häviäjiä ja ran­gais­tavia tuli­si­vat ole­maan nimeno­maan taval­liset keski­t­u­loiset ihmiset, etenkin jos he joutu­vat tekemään työ­matkansa autolla.

  71. Mik­si ei sanal­lakaan maini­ta rek­isterik­ilpi­en automaat­tilu­en­taa? Tämä olisi suurel­la toden­näköisyy­del­lä paljon kus­tan­nuste­hokkaampi ja vaikeam­min kier­ret­tävis­sä kuin satel­li­it­tiseu­ran­ta. Ja täl­lä saadaan ne haja-asu­tusalueet automaat­tis­es­ti verova­paik­si kun ei sinne kan­na­ta niitä kameroi­ta asennella.

    Yhdis­telemäl­lä polt­toain­evero­ja ja rek­isterik­ilpi­en automaat­tilu­en­taa saata­neen aikaan melkein minkälainen tahansa ajo­suorit­teen vero­tusjär­jestelmä. Kun eihän se ajo­suorite edes sinän­sä ole se mitä halu­taan hait­taveron­lu­on­teis­es­ti ensisi­jais­es­ti verot­taa, vaan tilankäyt­tö ja ruuhkat.

  72. Sylt­ty: Tulee ehkä yllä­tyk­senä siel­lä kehä kol­mosen sisäl­lä asuville, mut­ta aika moni käy toises­sa kaupungis­sa töis­sä. Nämä työt lop­puu totaalisesti.

    Ei kai sen­tään. Jos mak­su on 7 snt/km, 200 km:n päivit­täi­nen työ­mat­ka naker­taa net­to­tu­lo­ja 14 euroa päivässä tai 300 euroa kuukaudessa. Ero ei tee työssäkäyn­nistä kan­nat­tam­a­ton­ta kuin pienelle osalle pitkää työ­matkaa tekevistä.

    Työ­matko­jen osalta itse asi­as­sa työ­matkavähen­nyk­sel­lä on jo nyt tuo­ta luokkaa ole­via vaikutuksia.

    Lisäk­si moni pitkää työ­matkaa aja­va ajaa mielel­lään aika isol­la ja hyväl­lä autol­la. Näi­den han­k­in­tahin­ta putoaa huo­mat­tavasti, jol­loin ero nykyiseen kaven­tuu entisestään.

    Toki kaukana työssäkäyvän pien­i­t­u­loisen kohdal­la vero­ma­lli vähen­tää työssäkäyn­nin kan­nat­tavu­ut­ta. Sum­mat eivät kuitenkaan ole niin suuria, etteikö moni pitkää matkaa aja­va keski­t­u­loinen tai hyvä­tu­loinen ajaisi edelleenkin.

    Kansan­talouden tasol­la vaiku­tuk­set tuskin ovat kovin ihmeel­lisiä. Kaikissa muu­tok­sis­sa löy­tyy hyö­tyjiä ja häviäjiä.

  73. ceterum censeo: Puhu­mat­takaan siitä, että korkeam­mis­sa tulolu­okissa mon­et aja­vat työ­suhdeau­toil­la, jol­loin työ­nan­ta­ja mak­saa nämäkin verot.

    Mak­saa kyl­lä, mut­ta tok­i­han uud­is­tus vaikut­taa työ­suhdeau­ton hin­taan. Käytän­nössä tuos­ta tulee noin 6,8 snt/km x 1500 km/kk = 102 e/kk lisää vero­tusar­voon. Mii­nus tietysti han­k­in­tahin­nan aleneminen.

    Sitä pait­si jär­jestelmä pois­taa työ­suhdeau­to­jen verokikkailun (aje­taan enem­män kuin verot­ta­ja sal­lii) aika suju­vasti. Työ­suhdeau­toil­i­joille seu­ran­ta on ihan selvästi huono uutinen.

  74. Reis­sum­ies: Mik­si auton käytön vero­tus­ta varten pitäisi raken­nel­la kalli­ita ja mon­imutkaisia teknisiä jär­jestelmiä ajoneu­vopäät­tei­neen ja muine seu­ran­ta­lait­tei­neeen, kun polt­toain­everoa nos­ta­mal­la sama vaiku­tus saataisi­in ilman mitään lisäkustannuksia?

    Kos­ka polt­toain­everon koro­tus tek­isi rajun hin­taeron naa­puri­mai­hin näh­den, ja kos­ka ladat­ta­vat hybrid­it ovat jo kaupassa.

    Peri­aat­teessa polt­toain­evero olisi ihan oikea osoite, mut­ta käytän­nössä asi­aa on vaikea tehdä toimi­vasti sil­läkään. (Ei niin, että tämä Ollilan työryh­män ratkaisu olisi toimi­va. Huono se on.)

  75. Reis­sum­ies:
    Mik­si auton käytön vero­tus­ta varten pitäisi raken­nel­la kalli­ita ja mon­imutkaisia teknisiä jär­jestelmiä ajoneu­vopäät­tei­neen ja muine seu­ran­ta­lait­tei­neeen, kun polt­toain­everoa nos­ta­mal­la sama vaiku­tus saataisi­in ilman mitään lisäkustannuksia?

    Joo, mut­ta ei polt­toain­everoakaan voi men­nä tuos­ta vain nos­ta­maan mielet­tömiä määriä ja posi­ta­maan autoveroa. Onko se sit­ten reil­lua, että tänä vuon­na joku ostaa auton täy­del­lä autoverol­la ja ensi vuon­na vero pois­tuu ja samal­la ben­san hin­ta nousee sen veron ver­ran? Eli joku joutuu mak­samaan autoveron kah­teen kertaan.

    Täl­lä on merk­i­tys­tä kos­ka autoilun vero­tus on Suomes­sa niin kireää, että puhutaan hel­posti sato­jen euro­jen koro­tuk­ses­ta per kk! Ei näin suuria tulon­jako­vaiku­tuk­sia aiheut­tavia veronko­ro­tuk­sia voi ker­takaikkises­ti kovin nopeal­la aikataul­ul­la toteuttaa!

  76. Pekka Taipale: Nor­maalin puhe­li­men kan­t­a­mi­nen mukanaan ei tiet­tävästi ole vielä pakol­lista. Tästä satel­li­it­ti­valvon­ta­jär­jestelmästä ollaan kuitenkin tekemässä pakol­lista kaikille autoille.

    Yhtä lail­la­han on rikos yksi­ty­isyy­den suo­jaa vas­taan, että kän­nyköis­sä on pakol­lista käyt­tää SIM-kort­tia. Myös autois­sa ole­vat, lak­isääteiset yksilöl­liset tun­nis­teet (rek­isterik­il­vet) on yksi­ty­isyy­den loukkaamista. 

    Esitet­ty sys­tee­mi on mun mielestä esite­ty­il­lä spek­seil­lä täysin päätön, mut­ta tämä aja­tus yksi­ty­isautoilus­ta ihmisoikeutena on yhtälail­la kummallinen.

    Enkä kovin mon­taa ihmistä tunne joka ei pitäisi kän­nykään­sä mukanaan. Ei sen mukana pitämi­nen ole yhtään sen pakol­lisem­paa kuin autol­la ajami­nen, mut­ta de fac­to ihmisil­lä on aina puhe­lin mukanaan.

    1. Jos joku esit­täisi satel­lit­ti­paikan­nusjär­jestelmää autoille, jos­sa val­tio keräisi tietoa, joiden perus­teel­la autoille voitaisi­in palaut­taa ben­saveroa jonkin peri­aat­teen mukaan, pitäi­sivätköhän autoil­i­jat saman­laista melua yksi­ty­isyy­den suojasta?

  77. N:
    Jär­jestelmä voisi hyvin käyt­tää matkan mit­taamiseen ensisi­jais­es­ti auton (automaat­tis­es­ti kali­broitua) matkamit­taria ja täy­den­tää sitä GPS-jär­jestelmäl­lä, joka seu­raa ensisi­jais­es­ti mak­su­vyöhyket­tä. Sil­loin tun­nelit ja pysäköin­tilu­o­lat eivät ole ongelma.

    Nyt puhut lait­teesta, joka on hyvin paljon mon­imutkaisem­pi kuin pelkkä tuulilasi­in kiin­nitet­tävä GPS-laskuri. Jär­jestelmä pitäisi siis inte­groi­da autoon, mikä ei onnis­tu järkevil­lä kus­tan­nuk­sil­la, ellei kyseessä ole ainakin EU-tason ratkaisu (kaik­ki Euroopas­sa myy­dyt autot sisältäi­sivät lait­teen). Tässä tapauk­ses­sa Suomel­la ei ole mitään syytä ottaa askeltakaan eteen­päin ennen kuin EU saa päätök­sen aikaan (toki päätök­sen­tekoa voi tukea, jos niin päätetään).

    GPS-satel­li­itit ovat noin 20000 kilo­metrin korkeudessa Maan pin­nas­ta lask­ien. Kyl­lä ne sieltä näkyvät, vaik­ka ne eivät aivan pohjois­na­van yli menekään. Täl­lä het­kel­lä Helsingis­sä näkyvät satel­li­itit ovat Siperi­as­sa, Grön­lan­nin eteläkär­jessä, Alge­ri­as­sa, Kes­ki-Aasi­as­sa ja Itämeren yläpuolel­la. Kan­nat­taa kat­soa kart­ta­pal­lon avul­la, mis­sä suun­nas­sa nuo ovat. Paikan­nuk­seen tarvi­taan usei­ta satel­li­it­te­ja, joten sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, onko jokin satel­li­it­ti suo­raan yläpuolella 

    GPS-sateli­it­tien sijain­ti tarkoit­taa, että ne kaik­ki ovat Suomes­ta kat­sot­tuna etelä­taivaal­la. Jos etelä­taivas ei näy, esimerkik­si katukuilus­sa, eivät näy GPS-sateli­ititkaan, yksikään niistä.

    Useim­mat hui­jausyri­tyk­setkin voidaan tunnistaa.

    Veroa­siois­sa valitet­tavasti hui­jausyri­tyk­sek­si tulk­i­taan yleen­sä jo jär­jestelmän toim­i­mat­to­muus ja veron­mak­sa­jan todis­tet­tavak­si jää että kyseessä on veron­mak­sa­jas­ta riip­puma­ton laite- tai jär­jestelmävi­ka. Jos hah­motel­tu GPS-poh­jainen vero toteutetaan, lais­sa pitäisi erik­seen maini­ta, että todis­tusvelvol­lisu­us on verottajalla.

  78. Viherinssi:
    Tasa­tak­sajär­jestelmä toimii vain fiskaalis­es­ti. Se tekee vero­tuk­ses­ta vähem­män hait­tavero­tus­ta kuin nykyään (ei CO2-ele­ment­tiä han­k­in­nas­sa, ei CO2-ele­ment­tiä käytössä, ei ruuhka­mak­suele­ment­tiä), se ei ole käyt­töko­r­vaus­po­h­jainen (haja-asu­tusalueen vähän käyte­tyt tiet eivät ole halpo­ja per käyt­tök­ilo­metri, mak­sut eivät kohden­nu tien kus­tan­nusten maksajalle). 

    Vaik­ka esite­tyssä mallis­sa vähen­netään CO2-por­ras­tus­ta, voi se silti toimia hait­taverona jopa oikeasti kokon­ais­päästöjä vähen­täen, kos­ka vero­tus kohdis­tuu tarkem­min päästö­funk­tion riip­pumat­tomaan muut­tu­jaan (matkak­ilo­me­trei­hin).

    Äärim­mäisen yksinker­tais­tet­tuna laskel­mana: Jos keskimääräisen auton elinkaaren aikana aje­taan 360tkm (20v*18tkm), tienkäyt­tö­mak­so­ja pulite­taan 90–10-tieluokkajakaumalla 20500 euroa. Hyvin paljonkin päästeleväl­lä henkilöau­tol­la (200 co2g) tuo tekee 3500 g/ohjauseuro (nor­maal­im­mal­la eli vähem­män päästäväl­lä autol­la vähemmän).

    Nykyään autovero kas­vaa noin 0,18% (auton han­k­in­ta-arvos­ta) per lisäpäästö­gram­ma, joten keski­hin­taisel­la (29ke) autol­la elinkaaren aikana ilmake­hään karkaa 6900 CO2-gram­maa ohjauseu­roa kohden. Eli auton han­k­in­ta-arvon tulisi olla tuplat jot­ta päästäisi­in edes tuo­hon 3500 g/e‑lukuun. Tässä ole­tuk­se­na että ajoneu­vo- sekä ben­san vero­tus pysy­isi joka tapauk­ses­sa entisellään.

    Mar­gin­aalil­la van­han vero­ma­llin ohjaus­vaiku­tus­ta voi siis pitää pienem­pänä melkein kaikil­la real­is­tisil­la päästö-/au­ton hinta/jne. ‑arvoil­la. Tämä johtuu kuitenkin pääasi­as­sa siitä että autoilun veror­a­sitet­ta ollaan nos­ta­mas­sa entis­es­tään, ei siitä että itse malli olisi jotenkin nerokas. Tässä haarukoiti­in ohjaus­vaiku­tus­ta vain yhden hai­tan suh­teen ja senkin tulos, eli päästö­jen määrän kehi­tys, riip­puu myös autoilun hin­ta­jous­tos­ta. Se on per­in­teis­es­ti aika pieni, mis­tä syys­tä pidän itse tätä huonona veroe­hdo­tuk­se­na ja VM var­maankin hyvänä.

  79. GPS-sateli­it­tien sijain­ti tarkoit­taa, että ne kaik­ki ovat Suomes­ta kat­sot­tuna etelä­taivaal­la. Jos etelä­taivas ei näy, esimerkik­si katukuilus­sa, eivät näy GPS-sateli­ititkaan, yksikään niistä. 

    Eivätkä ole. Niitä on tosin keskimäärin hie­man enem­män etelä­taivaal­la kuin pohjoises­sa. Uudet vas­taan­ot­timet (Nok­sun ja Applen puhe­limis­sa, Garminil­la, …) käyt­tävät myös venäläis­ten satel­li­it­te­ja apuna, ja niiden jakau­ma on tasaisem­pi. Lisäk­si Galileo saat­taa tul­la joskus.

  80. Viherinssi: Ei kai sen­tään. Jos mak­su on 7 snt/km, 200 km:n päivit­täi­nen työ­mat­ka naker­taa net­to­tu­lo­ja 14 euroa päivässä tai 300 euroa kuukaudessa. Ero ei tee työssäkäyn­nistä kan­nat­tam­a­ton­ta kuin pienelle osalle pitkää työ­matkaa tekevistä

    En sanonutkaan että kaikille. 

    Jos brut­topalk­ka on vaikka­pa 12e/h niin kyl­lä down­shif­taami­nen ansiosi­don­naiselle alkaa kuu­losta­maan jo melko fik­sul­ta valinnal­ta jos puoltoista tun­tia päivästä menee pelkän kilo­metriveron mak­samiseen ja sen jäl­keen pitäisi mak­saa vielä auto ja polttoaineetkin! 

    Tos­ta voi vähän haarukoi­da keskituntiansioita:
    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/01/02/kuka-tienaa-eniten-tunnissa/201120006/139

  81. ij: Jär­jestelmä pitäisi siis inte­groi­da autoon, mikä ei onnis­tu järkevil­lä kus­tan­nuk­sil­la, ellei kyseessä ole ainakin EU-tason ratkaisu (kaik­ki Euroopas­sa myy­dyt autot sisältäi­sivät lait­teen). Tässä tapauk­ses­sa Suomel­la ei ole mitään syytä ottaa askeltakaan eteen­päin ennen kuin EU saa päätök­sen aikaan (toki päätök­sen­tekoa voi tukea, jos niin päätetään).

    Tämä on aivan itses­tään selvä vaatimus.

    EU puuhastelee jo nyt tieli­iken­neau­tomaa­tion pariss­sa, sil­lä liikenne on ollu jo pitkään eräs sen painopistealueista.

    Odotel­laan rauhassa.

  82. Kir­joit­telin tuos­sa joutes­sani asi­as­ta jonkin­laisen kokoel­man äkkiä mietit­tyjä ongelmia:

    http://ajatuskuvia.blogspot.com/2013/09/veroja-metrimitalla.html

    Tuos­sa esi­tyk­sessä on hyvin paljon aukko­ja, joten täs­men­tämi­nen saat­taa kor­ja­ta joitakin ongelmia. Satel­li­it­ti­paikan­nuk­sen mukanaan tuo­mat yksi­ty­isyy­den­suo­jan heiken­nyk­set ja mah­dol­liset väärinkäytök­set yksinään ovat melko iso rak­en­teelli­nen ongel­ma koko virityksessä.

    Jos sen jät­tää huomiotta, ehkä isoim­pana pul­mana pidän veron epä­selvyyt­tä: jos veron määrä vai­htelee vyöhykkei­den ja jopa ajan mukaan, sen ennakoimis­es­ta tulee käytän­nössä mah­do­ton­ta. Jos suu­ru­ud­es­ta tulee kiis­taa, kuka tarkas­taa laskun oikeel­lisu­u­den? Jos jär­jestelmässä on virhe, monel­lako on tal­lessa edel­lisen vuo­den ajoreitit?

  83. Viherinssi: Kos­ka polt­toain­everon koro­tus tek­isi rajun hin­taeron naa­puri­mai­hin näh­den, ja kos­ka ladat­ta­vat hybrid­it ovat jo kaupassa.Periaatteessa polt­toain­evero olisi ihan oikea osoite, mut­ta käytän­nössä asi­aa on vaikea tehdä toimi­vasti sil­läkään. (Ei niin, että tämä Ollilan työryh­män ratkaisu olisi toimi­va. Huono se on.)

    Hin­taerol­la naa­puri­mai­hin ei ole väliä, kos­ka naa­pu­rit ovat joko meren tai EU:n ulko­ra­jan takana tai kaukana.

    Hait­taverona polt­toain­evero on toki vero­ker­tymän kannal­ta huono: vero ohjaa vähem­män kulut­tavi­in eli veroa mak­savi­in vai­h­toe­htoi­hin. Toisin sanoen se toimii. Sama pätee kaikki­in ympäristöveroihin.

  84. Kuul­lessani Jor­ma “digi-tv” Ollilan ehdo­tuk­sen luulin april­lipäivän siir­tyneen syysku­ulle. Ihan tosis­saanko aio­taan ottaa käyt­töön teknis­es­ti epä­var­ma, vähin­tään sato­jen miljoonien euro­jen hin­tainen jär­jestelmä, jot­ta saadaan maa­han kak­si (2) eri maksualuetta? 

    Entä jos autoveroa ei pois­te­ta vaan las­ke­taan, vas­taavasti korote­taan ben­saveroa ja laite­taan ruuhkaisem­mille alueille tietul­lit? Mallia voi käy­dä kat­so­mas­sa niinkin kaukaa kuin Tukholmasta.

    Ei aiheudu teknisiä ongelmia eikä tähti­ti­eteel­lisiä kus­tan­nuk­sia ja tieto­suo­jaon­gel­matkin ovat pienemmät.

    Seu­raa­van työryh­män vetäjäk­si suosit­te­len Aurinkoku­ni­gas Tam­mista tee­sei­neen: KISS = Keep It Sim­ple Stupid.

  85. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku esit­täisi satel­lit­ti­paikan­nusjär­jestelmää autoille, jos­sa val­tio keräisi tietoa, joiden perus­teel­la autoille voitaisi­in palaut­taa ben­saveroa jonkin peri­aat­teen mukaan, pitäi­sivätköhän autoil­i­jat saman­laista melua yksi­ty­isyy­den suojasta?

    Kyl­lä. — Fik­sum­mat, joi­hin uskallan laskea itseni.

    On sitä­pait­si minus­ta hyvin har­jaan­jo­htavaa jakaa ihmiset kah­teen kat­e­go­ri­aan: autoil­i­joi­hin ja ei-autoil­i­joi­hin. Se johtaa myäs aika hrdelmät­tömi­in keskuteluihin.

  86. Pekka Taipale: Nor­maalin puhe­li­men kan­t­a­mi­nen mukanaan ei tiet­tävästi ole vielä pakol­lista. Tästä satel­li­it­ti­valvon­ta­jär­jestelmästä ollaan kuitenkin tekemässä pakol­lista kaikille autoille.

    Autol­la ajami­nenkaan ei ole pakol­lista, joten mis­sä ero? Käytän­nössä auto on harvem­mal­la ihmisel­lä kuin puhe­lin. Lisäk­si iso osa puhe­lim­ista voidaan yhdis­tää tiet­tyyn henkilöön. Autoa ei voi yhdis­tää kuin siihen, joka on rek­isteris­sä mainit­tu. Tämä ei mitenkään vält­tämät­tä ole sama henkilö kuin se, joka autoa ajaa saati on sen kyydissä. 

    Käytän­nön kannal­ta siis puhe­lim­ien seu­ran­ta mah­dol­lis­taa paljon parem­m­min kyt­täysy­hteiskun­nan kuin auto­jen seu­ran­ta. Näin etenkin jos puhe­lim­ien paikan­nus yhdis­tetään kaiken muun kyseisel­lä puhe­limel­la tehtävän viestin­nän seurantaan. 

    GPS-sys­teemiä vas­taan voi esit­tää kri­ti­ikkiä, mut­ta minus­ta tämä Stasi-perustelu ei ole uskot­ta­va enää nykymaailmassa.

  87. Mitä jos pan­taisi­in ter­vey­den­hoidon tieto­jär­jestelmäkin satelliittiin. 

    Satel­li­it­ti keräisi tietoa ihmis­ten ruumi­in­läm­pötiloista ja veren­paineista yms. 

    Poti­las pakotet­taisi­in hoitoon heti oirei­den ilmestyt­tyä. Se säästäisi hoitokustannuksia.

    Löy­ty­isiköhän sille saman­laista PAN­DA-ryh­mää kuin kilometrisatelliittisysteemille:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/autojen+satelliittivalvonnalla+tahtoo+rahastaa+salaperainen+suomalainen+pandaryhma/a2202088

  88. Tehdään vero kaikille matkamit­tarin mukaan. Luku kat­sa­t­usasemil­la. Saman­lainen väärinkäytösten valvon­ta kuin polt­toöljyl­lä diese­lau­tois­sa. Palau­tus­ta maaseu­tu­a­joista voisi halutes­saan hakea GPS-log­gerin lukemien perus­teel­la, luku niistäkin kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä. Ei pitäisi olla kallis systeemi.

  89. Eero: Äärim­mäisen yksinker­tais­tet­tuna laskelmana:

    Kyl­lä, mutta…

    Auton han­k­in­ta­hetkel­lä ratkai­se­va tek­i­jä on vähäpäästöisen ja vähem­män vähäpäästöisen auton kokon­aiskus­tan­nusten ero. Se ero on ehdote­tus­sa jär­jestelmässä selkeästi pienem­pi etenkin ensim­mäiselle omis­ta­jalle (han­k­in­tapäätök­sen tek­i­jälle) kuin nyt.

    Samoin uudessa mallis­sa on entistä kivampi tuo­da ulko­mail­ta BMW 560iXXTSI, jon­ka päästöt ovat 320 g/km.

    Asia olisi toki help­po siiv­ota sit­o­ma­l­la kilo­metri­mak­su auton CO2-päästöi­hin. Näin ei jostain syys­tä halut­tu tehdä.

  90. Sylt­ty: En sanonutkaan että kaikille.

    Hmmm?

    Sylt­ty: Tulee ehkä yllä­tyk­senä siel­lä kehä kol­mosen sisäl­lä asuville, mut­ta aika moni käy toises­sa kaupungis­sa töis­sä. Nämä työt lop­puu totaalisesti.

  91. a_l: Hin­taerol­la naa­puri­mai­hin ei ole väliä, kos­ka naa­pu­rit ovat joko meren tai EU:n ulko­ra­jan takana tai kaukana.

    Jostain syys­tä saman hin­talu­okan muis­sa neste­tuot­teis­sa tuo meri ei paljon hait­taa. Ja EU:n ulko­ra­jan yli pääsee yli puoli vuo­sisa­taa van­han sopimuk­sen perus­teel­la ilman matkus­tusasi­akir­jo­ja mon­es­takin paikas­ta. Jos tarkoi­tat sitä toista ulko­ra­jaa, niin tuskin­pa sekään ikus­es­ti minään viisum­it kädessä jonot­tamise­na pysyy.

    (Tek­isi mieli sanoa, että vaik­ka Helsingistä kat­sot­tuna naa­pu­rit eivät ole lähel­lä, mon­es­sa paikas­sa on toinen tilanne.)

    Rehellis­es­ti san­ot­tuna en tiedä, kuin­ka suuri tämä vuo­to voisi olla. Kyl­lä euron litrahin­taerol­la saisi jo ben­si­inin — ja eri­tyis­es­ti dieselin — salakul­je­tus­ta aikaan ihan mitat­tavia määriä, mut­ta ehkä se ei kovin paljon vaikut­taisi veropo­h­jaan. Vielä kimu­rantimpi ongel­ma liit­tyy noi­hin ladat­tavi­in hybrideihin.

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos joku esit­täisi satel­lit­ti­paikan­nusjär­jestelmää autoille, jos­sa val­tio keräisi tietoa, joiden perus­teel­la autoille voitaisi­in palaut­taa ben­saveroa jonkin peri­aat­teen mukaan, pitäi­sivätköhän autoil­i­jat saman­laista melua yksi­ty­isyy­den suojasta?

    Per­in­teinen kikka­han on luva­ta jollekin pop­poolle niin hyvät edut, että alkaa kiin­nos­ta­maan. Esimerkik­si tässä tapauk­ses­sa voisi ensin luva­ta maalaisille nollaveron ja sit­ten muu­ta­man vuo­den päästä nos­taa senkin tap­pi­in “kun meil­lä on näin kätevä systeemi”.

    Viherinssille sitä, että moni on aika paljon vähem­män kuin kaik­ki. Ainakin omas­sa lähipi­iris­sä on yllät­tävän mon­ta pitkän matkan tait­ta­jaa ja ei sen nyt tarvitse olla kuin 5% työvoimas­ta, jon­ka hom­mat ker­takaikkises­ti muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomik­si, niin jo näkyy työttömyysprosenteissa.

  93. Samuli Saarel­ma:

    “GPS-sys­teemiä vas­taan voi esit­tää kri­ti­ikkiä, mut­ta minus­ta tämä Stasi-perustelu ei ole uskot­ta­va enää nykymaailmassa”

    Eikö kuitenkin ensin pitäisi päät­tää onko yksi­ty­isyy­den suo­ja arvokas asia vai ei? Jos se tode­taan tavoiteltavak­si asi­ak­si mei­dän yhteiskun­nas­samme, pitäisi var­maan miet­tiä keino­ja miten sitä ei enem­pää tuhot­taisi ja kuin­ka jo ole­mas­sa ole­via seu­ran­ta­jär­jestelmiä voitaisi­in purkaa pois. Nyt vain kuiv­asti tode­taan, että palakoon kivi­jalka­an, kun on ker­ran tulessa.

    Kär­jis­tet­ty esimerk­ki: Tililtäsi varaste­taan kymp­pi­ton­ni ja heti seu­raa­vana päivänä ton­ni. Onko varkaus sen ton­nin osalta jotenkin vähem­män väärin, kos­ka kymp­pi­ton­ni ehdit­ti­in jo huijata?

  94. Pidän mielekkäänä kohtu­ullisen korkeaa auton han­k­in­taveroa, kos­ka se ylläpitää intres­siä pitää kalus­to kun­nos­sa. Lisä­ki siihen sisäl­tyy erään­lainen ylel­lisyysvero niille, jot­ka halu­a­vat enem­män moot­tor­in­te­hoa yms. Sallin sen heille, kun­han maks­vat lystistään ja näin aut­ta­vat leskiä ja orpoja.

    Jos halu­aa vain päästä paikas­ta A paikkaan B. voi han­kkia käyte­tyn auton. Ostin oman VW Golf far­mari­ni 2008 3 v käytet­tynä 13.000 eurol­la. uusi olisi mak­sanut noin 23.000 e. 

    10 vuot­ta van­han hyväkun­toisen auton saa kai siinä 2-.4000 eurol­la. Mietin van­hem­man auton ostamista, mut­ta sil­loin vuorostaan huoltoku­lut — jot­ka ensim­mäisessä approksi­maa­tios­sa ovat aika suo­ras­sa suh­teessa ajok­ilo­me­trei­hin — oli­si­vat olleet vas­tavaasti korkeammat.

    Tut­ta­vani osti oikein hyvökun­toisen Nis­san Micran 800 eurol­la. Hin­taa alen­si­vat oleel­lis­es­ti maali­in tehdyt raa­pus­tuk­set, jot­ka eivät hän­tä häiritse.

  95. Mitä tehdään sähköau­to­jen tau hybri­u­di­en kanssa.
    Jokin selvä vero ladat­ulle tai auton käyt­tövoimana käytetylle sähkölle*. (Huo­mau­tus: jar­ruista tal­teenotet­tu sähkö olisi verova­paa­ta, vai olisiko?)

    Se voidaan aika yksinker­taiseti mita­ta. Tot­takai mit­tari voidaan aina kiertää, mut­ta se on veropetos, jos­ta korkea esi­val­ta rankaisee ja vielä päälel vaatii korote­tun veron. 

    * Sähkö joudut­taisin käyt­tämään myös mm. auton läm­mit­tämisen ja sen vero­tus voisi johtaa kohtu­ut­tomi­ik­si­in? Ben­sa-auton läm­mi­tys käyt­tää moot­torin hukkaläm­pöä. Dieselit ovat tulleet niin talouel­lis­si­ki, että kovil­la pakkasil­la on käytet­tävä eril­listä läm­mit­in­tä myös auton käydessä.

  96. Paljon mukavam­paa onkin, että autoil­la voivat ajaa taas vain ne, joil­la siihen on varaa. Oli­pa­han tarvet­ta tai ei.

    Ja sekin on hyvä, että saadaan lop­pumaan ne pieni­palkkaisten ammat­tidu­unarei­den tyhjän­päiväiset työkeikat raken­nuk­sil­la sun muis­sa epätrendikkäis­sä paikoissa.
    Paljon fik­sumpaa on tehdä nais­val­taisia vähäpäästoisiä/hiilineutraaleja kont­toritöitä ratikkapysäkkien lähel­lä jos­sain ympäristöhallinto/suojeluhommissa.
    Siinä on Suomen tie men­estyk­seen ja hyvinvointiin.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    SAadan ki9lomnetrin työ­matkois­sa ei ole mitään järkeä mis­sään oloissa.

    Olen kahdesti elämässäni ajanut yli 100 km työ­matko­ja. Ensim­mäisen ker­ran oli työ­mat­ka kohti kor­pea. Työ­paikan lähel­lä ei asunut ketään eikä ollut mitään. Jos oli tul­lut kovasti lun­ta ei töi­hin tarvin­nut yrit­tää. Lähempänä työ­paikkaa asum­i­nen olisi tarkoit­tanut sitä, että aamuisin olisin ajanut muk­su­ja hoitoon sen saman 100 km edes takaisin, myöhem­min kun­ta olisi saanut hoitaa koulukyy­did tak­sil­la lakisääteisesti.

    Toisen ker­ran ajoin yli 100km matkaa töi­hin, kun työsken­telin Helsingis­sä. Jos ymmärtäisit sel­l­aista elämän perusyk­sikköä kuin per­he niin samal­la voisit ymmärtää myös sitä, että yksi ihmi­nen per­heessä voi joutua kär­simään vaik­ka pitk­istä työ­matkoista paskaan kaupunkiin.

    1. Otan sen ver­ran takaisin, että on toki tilantei­ta, jois­sa pitkän työ­matkat ovat perustel­tua, mut­ta yhteiskun­taa ei nyt noin yleen­sä kan­na­ta rak­en­taa sen varaan, että turku­laiset käyvät töis­sä Tam­pereel­la ja tam­pere­laiset Turus­sa, ei nyt ainakaan kovin erikois­tu­mat­tomis­sa töis­sä, eli siis matralapalkka-aloilla.

  98. Mah­taako­han tuol­lainen satel­li­it­ti­vas­taan­otinkikkare toimia koko auton elämänkaaren ajan? Kes­ki-ikä nyky­isil­lä autoil­la on jotain 17½ vuot­ta. Nyky­is­ten kulut­ta­jakäyt­töön tehty­jen gps-lait­tei­den käyt­töikä ennen vikaan­tu­mista tai varaosien saamisen päät­tymistä on 4–5 vuot­ta. Lähin­nä nois­sa pet­tää akku tai jokin juo­tos kun kun­non juo­to­sainei­ta ei enää saa käyt­tää. Miten kohtu­ullisen herkkä elek­trooni­nen laite kestää 40–50 asteen lämpövaihtelut?

  99. Yksi­ty­isyy­den suo­jas­ta: Jos ajatel­laan, mikä ympäristö- ja tur­val­lisu­us­ris­ki liikku­va auto on, miten ihmeessä sel­l­ais­ten voidaan ajel­la ympäri­in­sä ilman seu­ran­taa? Asei­denkin omis­tus­ta ja käyt­töä valvotaan.

    AM:
    Toteutet­ti­in­pa tämä uud­is­tus miten tahansa, se kuu­lostaa kohtu­ut­toma­l­ta syr­jäseu­tu­jen asukkaiden kannal­ta. On pitkät etäisyy­det eikä vai­h­toe­hto­ja autolle.

    Kun ei kukaan muu ole tätä vielä suo­raan kor­jan­nut, niin todet­takoon muodon vuok­si, että asia on nimeno­maan päin­vas­toin. Syr­jäseudul­la autoilus­ta tulisi täl­lä jär­jestelmäl­lä halvem­paa kuin kaupunkiseuduil­la. Mah­dol­lis­es­ti halvem­paa kuin nykyään.

    BTW, nykyään autoilu on Suomes­sa Euroop­plaisit­tain hal­paa suh­teel­lisen alhaisen polt­toain­everon vuoksi.

  100. Jor­ma Nordlin: Ei vält­tämät­tä kerro!
    .…
    Kil­pailukyvyltään vahvem­pi ei ole sel­l­ainen, kuten Suo­mi on, vaan se on sel­l­ainen, joka vetää yri­tys­toim­intaa puoleen­sa ja jonne rahaa vir­taa. Esimerkik­si Kiina on tähän asti ollut täl­lainen valtio. 

    Siir­rä yri­tyk­sesi Viroon vai miten se meni…

  101. Tim­oT:
    Tehdään vero kaikille matkamit­tarin mukaan. Luku katsatusasemilla.
    ‘snip’

    Miten verote­taan ne, jot­ka eivät kat­sas­ta autoaan. Eräi­den arvioiden mukaan niitä on 25%.

  102. -e-: Nähdäk­seni kilo­metri­mak­sua voidaan järkevästi perustel­la vain ruuhkau­tu­mishait­to­jen ja vas­taavien ehkäisemisellä.

    Tarkalleen ottaen­han kilo­metri­mak­su ei lainkaan rankaise ruuhkaut­tamis­es­ta, kos­ka autot eivät ruuhkas­sa liiku — ainakaan yhtään muu­ta käyt­töä enem­pää. Pitäisi laskut­taa aikaa eikä matkaa.

    Mut­ta tosi­aan, ihmisiä ei tosi­aankaan tarvitse seu­ra­ta yhtään nyky­istä enem­pää. Pikem­minkin tiedonkeru­udi­rek­ti­ivin ja siihen perus­tu­va laki pitäisi kaataa. Vas­taavasti Lex Noki­as­ta pitäisi päästä eroon, sään­nel­lä valvon­takameroiden tal­len­tei­ta tarkem­min ja saa­da pakkokeinot (etenkin koti­etsin­tä) oikeu­den valvon­nan alaiseksi.

  103. Eikös nuo ruuh­ka- ja tila-argu­men­tit kos­ke­ta oikeasti vain hyvin pien­tä aluet­ta ja usein lisäk­si vielä hyvin pien­tä aikaa ja ruuhkan osalta usein vielä yhtä suun­taan kerrallaan.

    Täl­lä ehdote­tul­la jär­jestelmäl­lä on vain hyvin vähän, jos ollenkaan tekemistä ruuhkan ja tilan kanssa.

    Vai miten tuon olisi tarkoi­tus toimia? Kol­men kilo­metrin ajo ruuhkas­sa mak­saa 18 sent­tiä aivan kuten ruuh­ka-ajan ulkopuolellakin.

  104. Sylt­ty: Ainakin omas­sa lähipi­iris­sä on yllät­tävän mon­ta pitkän matkan tait­ta­jaa ja ei sen nyt tarvitse olla kuin 5% työvoimas­ta, jon­ka hom­mat ker­takaikkises­ti muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomik­si, niin jo näkyy työttömyysprosenteissa.

    En yhtään epäile, etteikö tässä maas­sa olisi niitä ihmisiä, joiden työn­teko muut­tuu kan­nat­ta­mat­tomak­si autoilun kallistues­sa. Jos joku tekee nyt kahdek­san tun­tia päivässä 12 e/h ‑brut­topal­ka­lla ja ajaa 200 km työ­matko­ja, toim­inta on jo nyt todel­la tiukoil­la (noin 34 e/päivä autoilun mar­gin­aa­liku­lu­ja, 96 e/h palk­ka ennen vero­ja). Täl­lainen laskel­ma ei mitenkään kestä sitä, että kulut nousi­si­vat tuosta.

    Suh­taudun kuitenkin vähän epäillen siihen, että tämä olisi kovin suuri osa työvoimas­ta. Pitkät työ­matkat ovat harv­inaisia, ja moni pitkää työ­matkaa aja­va on asiantun­ti­ja­hom­mis­sa. Rak­sa­puolel­la toki on paljon pitkä­matkalaisia, mut­ta siel­lä a) työ­matkat eivät ole päivit­täisiä, b) työ­matko­ja ei taite­ta omil­la autoil­la ja c) ne työt tekee joka tapauk­ses­sa joku.

    Parem­pi­han se on, että alueen A tim­puri on töis­sä alueel­la A ja alueen B tim­puri työt­tömänä kuin että alueen A tim­puri on työt­tömänä ja alueen B tim­puri ajaa pitkän matkan hoita­maan hom­mat. Työtä ja työt­tömiä on kum­mas­sakin tapauk­ses­sa yhtä mon­ta, mut­ta ensim­mäi­nen tapaus on kansan­taloudel­lis­es­ti viisaampi.

    Kaiken tämän lisäk­si taka­port­ti on jo raken­net­tu aikaa sit­ten. Jos autoilun vero­tuk­sen muu­tos uhkaa huolel­lisen tarkastelun jäl­keen merkit­tävästi vähen­tää kokon­aistyöl­lisyyt­tä, mikään ei estä muut­ta­mas­ta työ­matkavähen­nyk­sen pelisään­töjä sovel­tuval­la taval­la. Jo nyt työ­matkavähen­nyk­sel­lä on suuri rooli pitkän automatkan päässä työssä käyvien autoilun kannattavuudessa.

    (Ja vielä se dis­claimer, että en pidä Ollilan työryh­män esi­tyk­ses­tä yhtään. Se on rahas­tus­ta ilman ohjausvaikutusta.)

  105. Markku af Heurlin: Se voidaan aika yksinker­taiseti mita­ta. Tot­takai mit­tari voidaan aina kiertää, mut­ta se on veropetos, jos­ta korkea esi­val­ta rankaisee ja vielä päälel vaatii korote­tun veron.

    Dieselin kanssa tämä on help­poa, kun voidaan kat­soa merkki­ainei­ta. Sähkön kanssa ei ole mitenkään helppoa.

    Saisiko sähköau­ton lada­ta ulko­mail­la? Mitä EU pitäisi siitä ajatuk­ses­ta, että autoa ei voisi lada­ta ulko­mail­la? Tai siitä, että lataus­li­itin olisi jotenkin yleis­ten stan­dar­d­i­en vas­tainen? Mut­ta jos lataamiskiel­to perus­tu­isi vain lais­sa pystyssä ole­vaan etu­sormeen, niin miten sen rikkomis­es­ta jäisi kiinni?

    Toimi­van ja vaikeasti kier­ret­tävän teknisen ratkaisun kehit­tämi­nen käytän­nössä lopet­taisi ladat­tavien hybri­di­en myyn­nin Suomes­sa jo kus­tan­nussy­istä, kos­ka se ilmeis­es­ti vaatisi varsin syväl­lisiä muu­tok­sia auton jär­jestelmi­in ja autolle tietoisu­u­den olinpaikastaan.

    … tai siis ainakin min­un tähän men­nessä kek­simäni tekniset ratkaisut tähän tun­tu­vat ole­van kaik­ki jostain kohdas­ta liian hataria. Olisi kyl­lä hienoa, jos tähän löy­ty­isi toimi­va ratkaisu. Se avaisi ihan uusia mahdollisuuksia.

  106. AH: Ja sekin on hyvä, että saadaan lop­pumaan ne pieni­palkkaisten ammat­tidu­unarei­den tyhjän­päiväiset työkeikat raken­nuk­sil­la sun muis­sa epätrendikkäis­sä paikoissa.

    Tarkoi­tat, että autoilun kallis­t­a­mi­nen lopet­taisi rakentamisen?

  107. Aika- ja polt­toaine-ekono­mi­an tilalle kilo­me­triekono­mia. Asial­la on puolen­sa ja puolensa.

    Vai­h­doin kesäl­lä Ruotsin Lapis­sa reit­tiä eli otin nav­i­gaat­torista lyhy­im­män reitin. Ajoin välil­lä pitkin kint­tupolku­ja, läpi kansal­lispuis­ton ja parin talon pihapi­iris­säkin piipahdin.

    Kokeilin tietokoneelta reit­tiä Itä-Van­taal­ta Keilaniemeen. Ole­tusar­voinen kehäti­etä kulke­va reit­ti on yllät­tävän pitkä ver­rat­tuna lyhy­im­pään reittiin.

    Halvin reit­ti onko tässä:
    http://static.iltalehti.fi/uutiset/vr_etu040913STL_uu.jpg

  108. Tääl­lä puhutaan paljon ladat­tavista hybrideistä, mut­ta ainakin tois­taisek­si niiden hin­ta on noin noin kaksinker­tainen taval­liseen ben­sa- tai diese­lau­toon ver­rat­tuna (50000–70000). On vielä enem­mänkin varakkaan eli­itin han­k­in­tahin­nois­sa. Ladat­ta­van valmis­tamisen hiil­i­jalan­jäl­ki on myös noin kaksinker­tainen ver­rat­tuna taval­liseen autoon ja korkeampi kuin varsi­naisen sähköau­ton. Samoin akun teho pie­nee talvel­la olen­nais­es­ti (vrt sähköläm­mi­tys, jota vas­tuste­taan kovasti). Myös on huo­mat­ta­va, että sähkö voi olla pääosin fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuotettua.

  109. Miten satel­li­it­ti­paikan­nusvero­tuk­ses­sa estetään väärinkäytök­set? Sen sinetöi­dyn paikan­nin­här­pät­ti­men ole­mas­sao­lo ja toim­inta pitäisi tark­istaa vira­nomais­ten tahol­ta osa­puilleen ker­ran kuukaudessa, jot­ta hui­jaami­nen muut­tuisi kan­nat­ta­mat­tomak­si. Ja kenen vas­tu­ul­la on jos huoltoli­ike käm­mää jotakin ja jät­tää muiden kor­jausten jäljiltä kytkemät­tä sen sinetöi­dyn lait­teen takaisin sähköihin?

    Tätä ei voi mitenkään yhdis­tää nor­maali­in nav­igoin­tipaikan­nusjär­jestelmään, kos­ka sel­l­aiset ovat aina lop­pukäyt­täjän peukaloitavis­sa. Tarvi­taan mus­ta laatikko, johon eivät koske muut kuin viranomaiset.

    1. Tuo­ta auton laitet­ta tarkastet­taisi­in pis­tokokein samaan tapaan kuin löpöl­lä ajamista ja ran­gais­tus aolisi samal­la taval­la kon­fiska­tori­nen kuin löpön kohdal­la niin, että ran­g­a­situs x kiin­ni­jäämis­ris­ki ylit­tääö riit­tävästi tavoitel­lun hyödyn.

  110. Viherinssi: Samoin uudessa mallis­sa on entistä kivampi tuo­da ulko­mail­ta BMW 560iXXTSI, jon­ka päästöt ovat 320 g/km.

    Asia olisi toki help­po siiv­ota sit­o­ma­l­la kilo­metri­mak­su auton CO2-päästöi­hin. Näin ei jostain syys­tä halut­tu tehdä.

    CO² ‑poh­jainen kilo­metrivero on yhtä kuin autovero­tuk­sen siirtämi­nen polt­toaineen vero­tuk­seen. Se olisi oikein hyvä, mut­ta luulen, että tässä tulee var­maan vas­taan se jokin kum­mal­lli­nen kateustek­i­jä. Bemarin ost­a­mi­nen paha, Corol­lan ost­a­mi­nen hyvä (ainakin ylivuo­tisen mallin) ja jol­lain taval­la tähän on päästävä väliin.

    Autol­la ja automa­llil­la ei pitäisi olla merk­i­tys­tä vaan auton kulu­tuk­sel­la ja aje­tu­il­la kil­soil­la. On ihan sama, kulut­taako sen polt­toaineen 70-luvun venäläi­nen jeep­pi vai tämän vuo­den katu­maas­turi. Kumpikin mak­saa litrois­taan per kilometri.

    Sen sijaan BMW, jol­la aje­taan 10000 vuodessa kulut­taa vähem­män kuin Golf, jol­la aje­taan 30000 vuodessa. Sil­lä ei pitäisi olla merk­i­tys­tä, mikä katiska siel­lä parkkik­sel­la seisoo. Brän­di ja muu mieliku­va-arvo on jo leiv­ot­tu auton autoverot­tomaankin hin­taan sisään: BMW > Golf > Micra.

    Mut­ta autovero­han olikin alku­jaan väli­aikaisek­si tarkoitet­tu ylellisyysvero…

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Tätä argu­ment­tia en ymmär­rä oikeu­den­mukaisu­u­den­näkökul­mas­ta lainkaan, että val­tion kas­saan pitäisi kerätä autoiluista enem­män niistä kun­nista, jot­ka ovat oma­l­la rahal­laan saa­neet aikaan kun­nol­lisen joukkoli­iken­teen kuin kun­nista, jot­ka ovat tämän tehtävän laiminlyöneet. 

    PK-seudun joukkoli­iken­net­tä on rahoitet­tu paljon val­tion varoista, paljonko esim metroon on pis­tet­ty val­tion varo­ja, ja paljonko lisää aio­taan laitettu ?

    Parem­paan tulok­seen päästäisi­in jos pois­tet­taisi­in kaik­ki autoilu­un liit­tyvät verot ja mak­sut jol­loin ihmiset voisi­vat hom­ma­ta edullisen auton ja käyt­tää sitä sil­loin kuin siihen olisi tarvet­ta ja sil­loin kun eivät käytä niin ei tulisi mitään kustannuksia.

    Täl­löin jopa työt­tömil­lä olisi mah­dol­lisu­us omaan kulkuneu­voon jol­la pää­sisi opiskelu­paikoille tai työn­haku­un helposti. 

    Mon­et köy­hät tarvit­se­vat autoa mut­ta nyky­lain­säädän­tö tekee auton pelkästä omis­tamis­es­ta liian kallista, eli vaik­ka ei ajaisi yhtään niin joutuu mak­samaan tolkut­toman kalli­ita ajoko­rt­te­ja, kat­sas­tus­ta, vaku­u­tuk­sia, ajoneu­voveroa ja mitä niitä nyt onkaan.

  112. ij: Nyt puhut lait­teesta, joka on hyvin paljon mon­imutkaisem­pi kuin pelkkä tuulilasi­in kiin­nitet­tävä GPS-laskuri. 

    Kuten sanoin, jär­jestelmä on teknis­es­ti mah­dol­lista toteut­taa, mut­ta en ota kan­taa järkevyy­teen tai hin­taan. Pelkkä GPS-anturi tuulila­sis­sa ei riitä luotet­tavaan seurantaan.

    GPS-sateli­it­tien sijain­ti tarkoit­taa, että ne kaik­ki ovat Suomes­ta kat­sot­tuna etelä­taivaal­la. Jos etelä­taivas ei näy, esimerkik­si katukuilus­sa, eivät näy GPS-sateli­ititkaan, yksikään niistä. 

    Oletko koskaan kat­sonut GPS-vas­taan­ot­times­ta satel­li­it­tien suun­nan ja korkeu­den ker­to­vaa näyt­töä? Satel­li­it­te­ja on joka puolel­la taivas­ta, eikä pelkästään etelässä. Kan­nat­taa ihan oikeasti käyt­tää kart­ta­pal­loa, kun miet­tii isoympyröitä ja satel­li­it­tien sijainteja. 

    Kan­nat­taa muis­taa se, että Maan säde on vain 6371 km ja GPS-satel­li­it­tien radan säde taas on 26560 km (korkeus pin­nas­ta siis noin 20200 km) eli selvästi Maa­ta isom­pi. Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä suun­nilleen Aleut­tien tienoil­la Alaskan yläpuolel­la ole­va GPS-satel­li­it­ti näkyy Helsingistä kat­sot­tuna läh­es suo­raan pohjoises­sa kymme­nen astet­ta horison­tin yläpuolel­la. Suo­ra etäisyys satel­li­it­ti­in on noin 24700 km. Tavalli­nen tasokart­ta hämää tässä asi­as­sa todel­la pahasti, kos­ka tasokar­tal­la isoympyrät (lyhim­mät reitit kah­den pis­teen välil­lä) ovat kaaria, eivätkä suoria.

  113. Ei se lait­teen tarkas­t­a­mi­nen kovin vaikea­ta voi olla, kat­sas­tuk­ses­sa vaan ver­rataan matkamit­taria ja nav­igoin­ti­lait­teis­ton kilo­me­tre­jä. Ero­tuk­ses­ta mak­set­taisi­in sit­ten korkeim­man tak­san mukaises­ti ja vielä joku tarkastusmaksu.

    Eli tämä tarkas­tus ei ole mikään ongel­ma, eikä argu­ment­ti “sen­hän voi hel­posti kiertää, joten ei kan­na­ta vas­tus­taa” ei pidä kyl­lä yhtään.

  114. Raimo K: Miten verote­taan ne, jot­ka eivät kat­sas­ta autoaan. Eräi­den arvioiden mukaan niitä on 25%.

    Riit­tävät sank­tiot kat­sas­ta­mat­toma­l­la autol­la ajamis­es­ta. Se olisi sil­loin myös veropetos, joten nykyi­nen kilpi­en pois­to ei tietenkään riitäisi. Kat­sas­ta­mat­tomil­la ja käyt­tö­mak­sun­sa rästi­in­jät­täneil­lä liiken­nöin­ti kyl­lä vaikeu­tuu muutenkin, kun­han poli­isi saa rekkariskan­ner­it autoihinsa.

  115. Coun­try­boy: Tääl­lä puhutaan paljon ladat­tavista hybrideistä, mut­ta ainakin tois­taisek­si niiden hin­ta on noin noin kaksinker­tainen taval­liseen ben­sa- tai diese­lau­toon ver­rat­tuna (50000–70000).

    Ylem­män keskikoon ladat­ta­van hybridin saa hin­nat alk. 40 000 € ihan kau­pas­ta. Ainakin maa­han­tuo­jan mukaan. Siis vuon­na 2013, ja hin­taero putoaa vuosi vuodelta.

    Ladat­ta­van valmis­tamisen hiil­i­jalan­jäl­ki on myös noin kaksinker­tainen ver­rat­tuna taval­liseen autoon ja korkeampi kuin varsi­naisen sähköauton.

    Valmis­tus­päästöt ovat pieni osa auton kokon­ais­päästöistä. Lisäk­si väit­teesi voisi kai­va­ta vähän ref­er­enssiä. Jos väite perus­tuu akkui­hin, niin ladat­tavas­sa niitä voi olla paljon vähem­män kuin sähköau­tossa. Jos se perus­tuu johonkin muuhun, niin mihin? Hybri­di voi olla mekaaniselta rak­en­teeltaan yksinker­taisem­pi kuin tavanomainen auto.

    Samoin akun teho pie­nee talvel­la olen­nais­es­ti (vrt sähköläm­mi­tys, jota vas­tuste­taan kovasti).

    Pitää paikkansa. Siitä huoli­mat­ta hybrid­it ovat selvin­neet talvitesteis­sä erit­täin hyvin ener­gianku­lu­tuk­sen­sa puoles­ta. Ladat­ta­va hybridi­hän voi olla hybridi­au­to, jos­sa vain on vähän isom­pi akku.

    (Nyt ei pidä hämään­tyä siitä, jos iso­jen auto­jen valmis­ta­ja tuo markki­noille ladat­ta­van hybridin, joka on huono polt­to­moot­to­ri­au­to ja huono sähköau­to. Se johtuu keskipäästödilem­mas­ta ja normipäästö­jen hölmöstä tulkinnasta.)

    Myös on huo­mat­ta­va, että sähkö voi olla pääosin fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuotettua.

    Tämä on hyvä argu­ment­ti autoilun sähköistymistä vas­taan yleen­sä. Se toimii kuitenkin huo­mat­tavasti parem­min sähköau­to­ja kuin ladat­tavia hybride­jä vastaan!

  116. Autot ovat, muuten, muut­tumas­sa kovaa vauh­tia äly­puhe­lim­ien suun­taan. Se tarkoit­taa, että muu­ta­man vuo­den päästä uusis­sa autois­sa alkaa olla vakiona sys­teemit, jot­ka esimerkik­si varoit­ta­vat ruuhkista. 

    On var­masti halvem­paa vaa­tia älyau­toon ohjel­ma, joka mit­taa aje­tut kilo­metrit ja lähet­tää ne vira­nomaiselle, kuin asen­taa erilli­nen laite.

    Täl­lainen laite voisi myös hel­posti rek­isteröidä aje­tun tien. Kun kaikille teille olisi määritel­ty kus­tan­nus­ta­so, vira­nomainen voisi verot­taa hyvinkin tarkasti tien kus­tan­nusten mukaan.

    Jos maalaisille halu­taan alen­nus, syr­jätei­delle voi määritel­lä todel­lista pienem­mät kus­tan­nuk­set mut­ta vain sel­l­ais­ten ihmis­ten kohdal­la, joiden asuin­paik­ka on korves­sa (en tosin ymmär­rä, mik­si hal­van kor­pi­a­sun­non osta­jaa pitäisi “lisä­palki­ta” hal­val­la autoilul­la, mut­ta kai tämä on taas joku kepu­jut­tu, jota ei voikaan ymmärtää).

    Sähköau­to ei myöskään muo­dos­ta vero­tu­songel­maa ja niin pois päin.

    Älyau­ton mah­dol­lisu­udet ovat muutenkin liki rajat­tomat. Uutis­ten perus­teel­la koh­ta autoon ei tarvi­ta edes kuskia, jon­ka jäl­keen oman auton omis­t­a­mi­nen muut­tuu aidosti jär­jet­tömäk­si “tak­sien” käyt­töön ver­rat­tuna. Se taas tulee kaiken jär­jen mukaan vähen­tämään ajet­tu­ja kilo­me­tre­jä radikaal­isti. Mitenkäs verot­ta­ja sit­ten suun­sa panee?

    Kum­mallista, jos Nokian dream teamin pomo ei ole autoilun tule­vaisu­ut­ta muka tajun­nut. Tai no, viime päivien uutis­ten perusteella …

  117. Coun­try­boy:
    Tääl­lä puhutaan paljon ladat­tavista hybrideistä, mut­ta ainakin tois­taisek­si niiden hin­ta on noin noin kaksinker­tainen taval­liseen ben­sa- tai diese­lau­toon ver­rat­tuna (50000–70000).

    Ain­oa ladat­ta­va hybri­di jon­ka tiedän Suomen markki­noil­la, eli Toy­ota prius, mak­saa alka­en 41keur. Vas­taa­va ei-lataa­va malli on alka­en 35keur. 

    Suurem­pi ongel­ma kuin hin­ta on Suomen ilmas­to. Ladat­ta hybri­di pitää talvel­la polt­to­moot­torin käyn­nis­sä ainakin kunnes hyt­ti on läm­min. Hytin läm­mi­tys näkyy jopa taval­lisen hybridin talviku­lu­tuk­ses­sa lyhy­il­lä (<10–20km) matkoilla. 

    Sähköau­toil­la on sama ongel­ma tietenkin, mut­ta ei ole polt­to­moot­to­ria jol­la hytin voisi lämmittää.

  118. hap­po­sai:
    Tämä aja­tus, että ben­saveron tilalle tarvi­taan uusi vero kos­ka sähköau­tot tulee on aika henkeä salpaava. 

    Samal­la logi­ikalla nämä satel­li­it­ti­valvontabok­sit pitää asen­taa sähkö­mopoi­hin, sähköperä­moot­to­ril­la varuste­tu­i­hin veneisi­in, sähköpolkupyöri­in – ja mik­sei saman tien per­in­teisi­in polkupyöri­in kanssa. Sehän on selkeä uhkaku­va ben­savero­ker­tymälle jos ihmiset vai­h­ta­vat autot polkupyöriin!

    Sem­moinen ihan yleishuo­mau­tus, että pitkässä juok­sus­sa julkisen sek­torin meno­ta­so määrää vero­ta­son, eli vero­ja kerätään sen ver­ran kun val­tiot ja kun­nat käyt­tävät rahaa. Tästä seu­raa, että jos halu­aa perustel­la mik­si ihan mitä tahansa ml. autoilu pitäisi verot­taa nyky­istä vähem­män, niin sit­ten älyl­lisen rehellisyy­den nimis­sä tulee ker­toa mitä vas­taavasti verote­taan enem­män ja/tai mitä julkisen talouden meno­ja kar­si­taan. Yleinen ja ymmär­ret­tävä näkökan­ta on että mielu­um­min verote­taan kulu­tus­ta ja vielä haitallista sel­l­aista kuin esimerkik­si nos­te­taan tuloveroa tai leikataan vaikka­pa kansaneläkkeestä.

  119. Osmo Soin­in­vaara: Tuo­ta auton laitet­ta tarkastet­taisi­in pis­tokokein samaan tapaan kuin löpöl­lä ajamista ja ran­gais­tus aolisi samal­la taval­la kon­fiska­tori­nen kuin löpön kohdal­la niin, että ran­g­a­situs x kiin­ni­jäämis­ris­ki ylit­tääö riit­tävästi tavoitel­lun hyödyn.

    Noi­ta auton lait­tei­ta ei tänä päivänä ole­mas­sakaan. Emme tiedä mil­loin ja mihin hin­taan niitä olisi saatavil­la. Käyutän­nön toimivu­us on täysin arvailu­jen varassa.

    Täl­lä suun­nitel­mal­la on kaik­ki edel­ly­tyk­set pää­tyä mas­si­ivisek­si hukkain­vestoin­niksi joka kodin digi­boksin tapaan. Odot­telemme vieläkin ohjelmia jot­ka tuke­vat digitv:n inter­ak­ti­ivista paluukanavaa.

    Kat­taako mah­dolli­nen hyö­ty todel­lakin riskit ja kus­tan­nuk­set? Vaik­ka miten kan­nat­taisi autoilun verot­tamista, ei huonoa suun­nitel­maa pidä kan­nat­taa. Toivon, että Vihreät main­oslauset­taan mukaillen ovat ajat­tele­via ihmisiä ja pää­tyvät oikeaan lopputulokseen.

  120. Mitäs jos keskit­ty­isitte pohti­maan miten vero­tus­ta saadaan pienem­mäk­si ja vähennettyä??

    Mitkään satel­li­it­ti­paikan­nuk­set, liike­tun­nis­tuk­set ym ei tule aut­ta­maan. 20 EUR saa ohjel­moita­van kon­stel­laa­tio­gen­er­aat­torin mil­lä auton saa vaik­ka pyrimään 5km tun­nis­sa ympyrää normi­a­jon sijaan.

    lisäk­si usko­ma­ton­ta että Vasem­mis­toli­it­to kan­nat­taa autoveron sijaan satel­li­it­ti­paikan­nus­ta mikä on puh­taasti tasavero!

  121. Tim­oT:
    Tehdään vero kaikille matkamit­tarin mukaan. Luku kat­sa­t­usasemil­la. Saman­lainen väärinkäytösten valvon­ta kuin polt­toöljyl­lä diese­lau­tois­sa. Palau­tus­ta maaseu­tu­a­joista voisi halutes­saan hakea GPS-log­gerin lukemien perus­teel­la, luku niistäkin kat­sas­tuk­sen yhtey­dessä. Ei pitäisi olla kallis systeemi. 

    Tämäkin olisi taa­tusti paljon yhteiskun­nal­lis­es­ti kus­tan­nuste­hokkaampi vai­h­toe­hto kuin pakol­liset mus­tat laatikot joka ikiseen autoon, jois­sa vas­tuu laatikon toimin­nas­ta olisi de fac­to auton omis­ta­jal­la (eli val­taisat veroseu­raa­muk­set siitä jos se bok­si nyt ei teekään ihan sitä mitä valmis­ta­ja lupasi).

    Tuo pakolli­nen sinetöi­ty vero­tu­s­paikan­nin johtaisi siihen että tosi­asial­lis­es­ti autoil­i­joiden pitäisi oikeustur­vansa takia kah­den­taa tai kolminker­tais­taa jär­jestelmä (esim. erilli­nen GPS-log­geri ja tuulilasikam­era) siltä var­al­ta jos tuo mus­ta laatikko sat­tuukin bugaamaan.

    Ei ole mil­lään tavoin vähäisessäkään määrin uskot­tavaa, että vero­jär­jestelmä voitaisi­in perus­taa ole­mas­saole­vi­in yleiskäyt­töisi­in gps-nav­i­gaat­to­ri­lait­teisi­in. Tuol­laiset kau­pas­ta ostet­ta­vat nav­i­gaat­torit ovat oleel­lis­es­ti tietokonei­ta, joten ne ker­to­vat käyt­täjälleen juuri sen mitä ne on ohjel­moitu ker­tomaan. Kos­ka nav­i­gaat­tori­in pääsee käyt­täjä itse käsik­si ja esim. kart­to­ja ja ohjelmis­tover­sioi­ta voi itse vai­h­taa ja päivit­tää, on aina mah­dol­lista luo­da ohjelmis­to, joka käyt­täjän kannal­ta toimii oikein, mut­ta vale­htelee vira­nomaisille ajo­suorit­teen todel­lista pienem­mäk­si, tai aje­tuk­si tul­li­va­pail­la reiteillä.

  122. Osmo Soin­in­vaara: Muis­taak­seni pääkaupunkiseudun matkoista aje­taan autol­la 56%.

    Tämä luku siis kuvaa osu­ut­ta moot­to­ri­a­joneu­voil­la tehdy­istä matkoista.

  123. Mikko Särelä:
    Omaan tutkimusalaani liit­tyvä tekni­nen kom­ment­ti: hos halu­taan, vero voidaan toteut­taa myös ben­sa- ja autoilu­un kohdis­te­tun sähköveron yhdis­telmäl­lä. Täl­löin sähköä lataavi­in autoi­hin vaa­dit­taisi­in erilli­nen lataus­laite joka rek­isteröi ladatun sähkömäärän ja joka rapor­toidaan vira­nomaiselle auton veron­mak­sua varten.

    On täysin mah­dol­lista, että 10 vuo­den kulut­tua moni lataa sähköau­toaan oma­l­la sähköl­lä, esim. aurinkopa­neeleista. Onhan toki mah­dol­lista pistää ihmiset mak­samaan itse tuot­ta­mas­taan sähköstä veroa, kuten Espan­jas­sa (HS 27.8.2013).

  124. N:
    Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä suun­nilleen Aleut­tien tienoil­la Alaskan yläpuolel­la ole­va GPS-satel­li­it­ti näkyy Helsingistä kat­sot­tuna läh­es suo­raan pohjoises­sa kymme­nen astet­ta horison­tin yläpuolella.

    Tot­ta, mut­ta 10 asteen korkeudel­la ole­va GPS-sateli­it­ti ei auta katukuilus­sa ketään, ei edes mäen vas­taisel­la rinteellä.

    Tuo GPS-sateli­it­tien jakau­ma on sen ver­ran vaka­va ongel­ma, että Suomen korkeudel­la GPS-laitet­ta ei voi luotet­tavasti käyt­tää korkeusmit­ta­ri­na, kuten Etelä-Euroopas­sa tai val­taosas­sa USA:ta. Ja tämä tieto on urheilu­ti­etokonei­den valmistajalta.

    1. Min­ul­la on GPS-lai­ta amerikkalaises­sa Lumi­as­sa ja nauhoi­tan sil­lä pyörä­matkani ihan vain huvikseni. Juuri mitään virheitä ei ole tapah­tunut. Joskus laite hyp­pää 10 kil­metriä väärään paikkaan, mut­ta jos ole­tuk­sek­si lait­taa, ettei auto ylitä äänennopeut­ta, näistä ei tule hukkakilometrejä.

  125. newyork­ista:
    Mah­taako­han tuol­lainen satel­li­it­ti­vas­taan­otinkikkare toimia koko auton elämänkaaren ajan? Kes­ki-ikä nyky­isil­lä autoil­la on jotain 17½ vuot­ta. Nyky­is­ten kulut­ta­jakäyt­töön tehty­jen gps-lait­tei­den käyt­töikä ennen vikaan­tu­mista tai varaosien saamisen päät­tymistä on 4–5 vuot­ta. Lähin­nä nois­sa pet­tää akku tai jokin juo­tos kun kun­non juo­to­sainei­ta ei enää saa käyt­tää. Miten kohtu­ullisen herkkä elek­trooni­nen laite kestää 40–50 asteen lämpövaihtelut? 

    Sanopa muu­ta. Elek­tron­i­ikan ja auto­jen elinkaaret ovat kovin erip­i­tuiset. Muis­tan­pa, kun suku­lainen osti viimeisen päälle varuste­tun Volvon 1999 — siinä oli GPS-kart­turi inte­groitu­na. Jo 2003 hän oli lopet­tanut inte­groidun kart­turin käytön ja lait­tanut sen sijaan tuulilasi­in kiin­ni mar­ketista oste­tun auton­av­i­gaat­torin. Siitä läh­tien auton alku­peräi­nen inte­groitu kart­turi on ollut vain kuol­lut­ta pain­oa autossa.

    Kyseinen inte­groitu GPS-kart­turi koos­t­ui ylös nou­sev­as­ta näytöstä koje­lau­dal­la ja läh­es täysikokois­es­ta PC-pön­töstä tavarati­las­sa. Kart­to­jen päiv­i­tys olisi vaat­in­ut CD-romp­pu­jen tilaamista tehtaalta.

    Suomes­sa on yhä liik­keel­lä auto­ja 1920-luvul­ta. Niistä ei löy­dy CAN-väylää.

  126. tpyy­lu­o­ma: Sem­moinen ihan yleishuo­mau­tus, että pitkässä juok­sus­sa julkisen sek­torin meno­ta­so määrää verotason

    Ei tuo pidä ihan noin yksioikois­es­ti paikkaansa, vaan kyl­lä vero­ta­so myös osaltaan määrää julkisen sek­torin menotason.

    Esimerkik­si käy vaikka­pa Salo. Oliko Salos­sa Suomen matal­in kun­nal­lisvero­pros­ent­ti vai pis­tet­ti­inkö siel­lä rahat haise­maan, kun oli varaa? Kyl­lä siel­lä pis­tet­ti­in nokiara­hat siliäksi.

    Jos ensi vuo­den bud­jet­ti­in tipah­taisi jostain “uud­es­ta noki­as­ta” niin paljon ylimääräistä, että bud­jet­ti olisi vaikka­pa mil­jardin yli­jäämäi­nen, niin ei kai kukaan oiekasti kuvit­tele että se mil­jar­di menisi suo­raa veronalennuksiin?

    Kyl­lä vero­tus vaikut­taa menoi­hin, jot­ka vaikut­ta­vat veroi­hin. Jos vero­ja voidaan kerätä hel­posti mil­jardi­tolkul­la lisää, niin kyl­lä poli­itikot kyl­lä kek­sivät täysin vas­taa­vat menot. Ode on itse sanonut, että kun­nal­listaloudessa pätee laki, että kaik­ki rahat mikä tulee, myös pis­tetään menemään.

  127. Turha han­ke. Tuol­la 150 miljoon­al­la olisi suurem­pi vaiku­tus autoilu­un, jos sen ver­ran tuet­taisi­in joukkoli­iken­teen lip­puhin­to­ja suuris­sa kaupungeissa.

  128. N: Kuten sanoin, jär­jestelmä on teknis­es­ti mah­dol­lista toteut­taa, mut­ta en ota kan­taa järkevyy­teen tai hin­taan. Pelkkä GPS-anturi tuulila­sis­sa ei riitä luotet­tavaan seurantaan.

    Oletko koskaan kat­sonut GPS-vas­taan­ot­times­ta satel­li­it­tien suun­nan ja korkeu­den ker­to­vaa näyt­töä? Satel­li­it­te­ja on joka puolel­la taivas­ta, eikä pelkästään etelässä. Kan­nat­taa ihan oikeasti käyt­tää kart­ta­pal­loa, kun miet­tii isoympyröitä ja satel­li­it­tien sijainteja. 

    Kan­nat­taa muis­taa se, että Maan säde on vain 6371 km ja GPS-satel­li­it­tien radan säde taas on 26560 km (korkeus pin­nas­ta siis noin 20200 km) eli selvästi Maa­ta isom­pi. Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä suun­nilleen Aleut­tien tienoil­la Alaskan yläpuolel­la ole­va GPS-satel­li­it­ti näkyy Helsingistä kat­sot­tuna läh­es suo­raan pohjoises­sa kymme­nen astet­ta horison­tin yläpuolel­la. Suo­ra etäisyys satel­li­it­ti­in on noin 24700 km. Tavalli­nen tasokart­ta hämää tässä asi­as­sa todel­la pahasti, kos­ka tasokar­tal­la isoympyrät (lyhim­mät reitit kah­den pis­teen välil­lä) ovat kaaria, eivätkä suoria.

    Aika har­voin siel­lä pohjois­na­van takana mikään satel­li­it­ti on riit­tävän korkeal­la, että se toisi kaupungis­sa apua. Kaupungeis­sa on ihan taval­lista, että kaikissa suun­nis­sa on parikym­men­tä astet­ta blokat­tuna. Kun­ka mon­ta satel­li­it­tia näkyy?

    Tähän ongel­maan var­maan löy­tyy ratkaisu­ja siitä, että käytetään kaikkia satel­li­it­tite­knolo­gioi­ta, myös venäläistä, ja kän­nykkäverkkoa yms. yhdessä.

    Lasku­tus olisi tarkoi­tus hoitaa siten, että laite lähet­tää verot­ta­jalle laskun lop­pusum­man, mut­tei sijain­ti­ti­eto­ja. Kos­ka auton omis­ta­ja näk­isi ne kuitenkin kiis­tet­tävyyt­tä varten, lait­teel­la olisi help­po vah­tia lapsen tai puoli­son ajoja.

    Kaiken kaikki­aan tarpeet­toman mutkikas­ta, kun eko­por­raste­tul­la autoverol­la, polt­toain­everol­la ja Helsin­gin pysäköin­tikus­tan­nusten markki­nae­htois­tamisel­la saataisi­in aikaan läh­es kaik­ki se hait­to­ja vähen­tävä ohjaavu­us mitä tarvitaan.

    1. Helsinkiläi­nen mak­saa joukkoli­iken­teestä noin 1,50 senttiä/päivä ja matkus­taa päivän aikana keskimäärin kolme ker­taa. Hin­ta on siis 50 senttiä/matka.

  129. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la on GPS-lai­ta amerikkalaises­sa Lumi­as­sa ja nauhoi­tan sil­lä pyörä­matkani ihan vain huvikseni. Juuri mitään virheitä ei ole tapah­tunut. Joskus laite hyp­pää 10 kil­metriä väärään paikkaan, mut­ta jos ole­tuk­sek­si lait­taa, ettei auto ylitä äänennopeut­ta, näistä ei tule hukkakilometrejä. 

    Siinä on AGPS eli avustet­tu GPS. Tämä vaatii data/puhelinliittymän ja tele­op­er­aat­torin sopimuskumppaniksi.

  130. tpyy­lu­o­ma: Sem­moinen ihan yleishuo­mau­tus, että pitkässä juok­sus­sa julkisen sek­torin meno­ta­so määrää vero­ta­son, eli vero­ja kerätään sen ver­ran kun val­tiot ja kun­nat käyt­tävät rahaa.

    Offtopic, mut­ta toi nykyi­nen malli on rek­tyymistä, kos­ka julk­ista sek­to­ria ei käytän­nössä koskaan supis­te­ta, ja johtaa siihen, että viime kädessä joko mitä tahansa vero­ja nos­te­taan tai ote­taan 10 lisämil­jar­dia velkaa vuodessa ilman, että on minkään sortin alkeel­lisim­mankaan talousjär­jen mukaan mietit­ty, että a) miten se otet­tu vel­ka mak­saa itsen­sä takaisin ja b) mis­sä ajas­sa, ja c) onko se noista saaduil­la luvuil­la järkevä vel­ka edes otettavaksi…

  131. Kilo­metri­mak­su tarvi­taan kom­pen­soimaan esimerkik­si kilo­metriko­rauk­sen ylikom­pem­saa­tio­ta. Nythän kilo­metriko­r­vauk­sil­la voi pum­ma­ta verora­hoista itselleen ilmaisen auton muu­ta­man vuo­den välein veron­mak­sajien rahoilla. 

    Kes­ki-ikäisille huonos­ti koulute­tu­ille suu­ta soit­taville miehille annetaan aivan paljon äänensijaa.

  132. kysymys Odelle/vihreille:

    jos kymme­nen vuo­den päästä Suomes­sa kaik­ki autot ovat sähköau­to­ja ja ne tankkaa­vat vain vesivoimaa(100% puh­das uusi­u­tu­va), niin ovatko sähköau­tot vapautet­tu km-veroista?

    jatkokysymys:
    miten käy valtiontalouden/hyvinvointiyhteiskunnan, jos kaik­ki ihmiset Suomes­sa siir­tyvät joko polkupyöriin/kävelyyn tai päästöt­tömi­in sähköautoihin?

  133. z:
    Kes­ki-ikäisille huonos­ti koulute­tu­ille suu­ta soit­taville miehille annetaan aivan paljon äänensijaa.

    Helt sikkert akku­rat! Kyl­lä äänen­si­ja on annet­ta­va juuri human­is­tisen koulu­tuk­sen saaneille oikein ajat­televille jälki­te­ol­lisen yhteiskun­nan urbaaneille palveluammattilaisille.

  134. uusi kas­vo tääl­lä: os kymme­nen vuo­den päästä Suomes­sa kaik­ki autot ovat sähköau­to­ja ja ne tankkaa­vat vain vesivoimaa(100% puh­das uusi­u­tu­va), niin ovatko sähköau­tot vapautet­tu km-veroista?

    Minä olisin kyl­lä dik­taat­to­ri­na valmis lupaa­maan tuon ihan sat­apros­ent­tisel­la varmuudella.

    (Help­po lupaus, kos­ka ei nimit­täin ole mitenkään mah­dol­lista, että Suomes­sa kymme­nen vuo­den kulut­tua tuotet­taisi­in 10 TWh enem­män vesivoimaa kuin nyt.)

  135. Sylt­ty:
    Kiin­teästä könt­tä­sum­mas­ta kilo­metripo­h­jaiseen vero­tuk­seen siir­tymi­nen tarkoit­taa sitä, että mata­lam­mil­la palkkalu­okil­la työssäkäyn­tialue pienene­nee hyvin radikaalisti.

    Täm­möi­nen liikku­mista merkit­tävästi vähen­tävä vero kas­vat­taa var­masti työt­tömyyt­tä kun 100km työ­matkois­sa ei ole enää mitään järkeä.

    En kan­na­ta.

    Ker­rankin peuku­tan Syl­tyn kom­ment­tia. 🙂 Min­ulle ei ole kukaan koskaan pystynyt selit­tämään, mik­si olisi kan­nat­tavaa yleen­säkään vero­taa liikennettä? 

    Yleisem­min ottaen ollaan tilanteessa, jos­sa ain­oa oikea tie on vähen­tää veror­a­situs­ta, niin joku val­opää kek­sii lait­taa tuo­laisen komitean pystyyn. 😀 Mis­sä ovat komiteat turhan sään­te­lyn ja haitallisen vero­tuk­sen purkamisek­si? Olisin vapaae­htoinen kahvi pal­ka­lla noi­hin talkoisiin. 😉

  136. Helsinkiläi­nen siis matkus­taa noin 6km(mutu)/pvä
    , eli siis kmvero on noin 6km/1,5e=40senttiä kilometri.

    eli polt­toain­everoa jou­tu­isi mak­samaan VAIN 40 senttiä/km,eikä mui­ta kuluja?

    kuu­lostaa halvalta/hyvältä.
    miten käy valtiontalouden/hyvinvointiyhteiskunnan,jos kaik­ki Suo­ma­laiset siir­tyvät PÄÄSTÖTTÖMÄÄN energiaan?

    eli maail­ma pelas­tuu, mut­ta miten käy elintason?

    1. Kyl­lä noi­ta joukkoli­iken­teen kilo­mtétre­jä tulee enem­män, mut­ta en ymmär­rä, mitä tekemistä täl­lä on polt­toain­everon kanssa.

  137. Marko Hami­lo: Kaiken kaikki­aan tarpeet­toman mutkikas­ta, kun eko­por­raste­tul­la autoverol­la, polt­toain­everol­la ja Helsin­gin pysäköin­tikus­tan­nusten markki­nae­htois­tamisel­la saataisi­in aikaan läh­es kaik­ki se hait­to­ja vähen­tävä ohjaavu­us mitä tarvitaan.

    Alan hil­jalleen olla samaa mieltä. Tässä paletti:

    1. Autovero pois. Ei sik­si, että se olisi huono asia, vaan sik­si, että sen pitämi­nen aiheut­taa ongelmia.

    2. Ajoneu­vovero (vuo­sivero) CO2-poh­jaisek­si. (Jyrkkyyt­tä säätämäl­lä saadaan halut­tu vaiku­tus.) Sähköau­tois­sa Wh/km ‑poh­jaisek­si, ladat­tavis­sa hybrideis­sä näi­den yhdistelmä.

    3. Polt­toain­evero CO2-poh­jaisek­si, varaa korot­taa jonkin ver­ran nykyis­es­tä ilman kohtu­ut­to­mia haittavaikutuksia.

    4. Ruuhka­mak­sut käyt­töön siel­lä, mis­sä on ruuhkia. Teknolo­giana ihan vain transpon­derite­knolo­gia maailmalta.

    Jos koh­ta 2 on liian paha tulon­jako­vaiku­tuk­sil­taan, siihen voi lait­taa jonkin auton ikään liit­tyvän kom­po­nentin. Samoin siihen voi lait­taa auton mui­hin päästöi­hin liit­tyvän kom­po­nentin esimerkik­si siten, että hiukkasloukut­tomien diese­lei­den pois­tu­mista edesautetaan.

    Näin toteutet­tuna asia olisi help­po tehdä veroneu­traal­isti ja ohjaavasti, eivätkä tulon­jako­vaiku­tuk­set juuri poikkeaisi nykyis­es­tä. Mitään uut­ta teknolo­giaa ei tarvit­taisi. Autokan­ta uusi­u­tu­isi, ja tuon­ti­au­totkin valit­taisi­in päästöt mielessä.

    Paikan­nusjär­jestelmi­in poh­jau­tu­vaan sys­teemi­in voisi pala­ta sit­ten tarvit­taes­sa myöhemmin.

  138. Kalle: Ker­rankin peuku­tan Syl­tyn kom­ment­tia. 🙂 Min­ulle ei ole kukaan koskaan pystynyt selit­tämään, mik­si olisi kan­nat­tavaa yleen­säkään vero­taa liikennettä?
    ‘snip’

    Aivan. Ja mik­si yleen­säkään on ‘kan­nat­tavaa’ verot­taa mitään?

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta auton laitet­ta tarkastet­taisi­in pis­tokokein samaan tapaan kuin löpöl­lä ajamista ja ran­gais­tus aolisi samal­la taval­la kon­fiska­tori­nen kuin löpön kohdal­la niin, että ran­g­a­situs x kiin­ni­jäämis­ris­ki ylit­tääö riit­tävästi tavoitel­lun hyödyn.

    Tavoitel­laanko täl­lä han­kkeel­la sitäkin, että autoil­i­joille saadaan joku hirveä rau­nioit­tavien kor­vausten uhka, jos val­tion bok­sis­sa sat­tuu joku juo­tos pet­tämään, sof­ta bugaa­maan — tai ruuhkas­sa joku pyöräil­i­jä käyt­tämään GPS-jam­me­ria? Nythän autoilu on melko huo­le­ton­ta: ben­saa vain tankki­in ja baanalle. 

    Vero­ju­tuis­sa tup­paa ole­maan vielä niin, että ensin mak­sat kaiken lisi­neen ja koro­tuksi­neen ja jälkikä­teen voit yrit­tää hakea kor­vaus­ta, jos vero oli muka väärin määrätty. 

    On syytä huo­ma­ta sekin, että LVM:n kaavailuis­sa ei suinkaan riitä pelkkä autoon asen­net­ta­va bok­si, vaan lisäk­si tarvi­taan muu kat­ta­va seu­ran­ta­jär­jestelmä kuten rek­ister­inu­meron tun­nis­tuk­seen perus­tu­vat kam­er­at. Eihän muuten voi­da valvoa, että kukaan ei hui­jaa boksia.

  140. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinkiläi­nen mak­saa joukkoli­iken­teestä noin 1,50 senttiä/päivä ja matkus­taa päivän aikana keskimäärin kolme ker­taa. Hin­ta on siis 50 senttiä/matka.

    Het­ki­nen.

    HKL:n matkus­ta­jamäärä on vuodessa 121 miljoon­aa. Näistä kuukausiko­r­tillisia on 80% eli 96,8 miljoon­aa. Ja Osmon mukaan keskimäärin kolme matkaa päivässä eli näitä Osmon hin­nal­la kulke­via käyt­täjiä on noin 88 400. 

    1,5% suomen kansas­ta on hkl:n palvelu­iden piiris­sä ja naut­tii tästä hal­vas­ta ylellisyydestä.

    Onko se edes hal­paa? Yksi­ty­isautol­la ajet­tu kilo­metri on halvem­pi kuin HSL:n matkus­ta­jak­ilo­metri. HSL:n kilo­metri on noin 30 snt. Kun läh­den töi­hin ja autossa on kolme las­ta, niin autoli­iton liioitel­luil­la kuluil­la las­ket­tuna kilo­metri­hin­naksi jää yli puo­let vähem­män, mitä HSL:llä. Todel­liset kulut saa pieniruokaisel­la autol­la paljon aja­va alle HSL:n kulu­jen, vaik­ka ajaisi yksin. Ja autoilun kuluista suuri osa on val­ti­olle tilitet­täviä veroja.

    Ymmär­rän, että muu­ta­mal­la kadul­la suomes­sa on niin ahdas­ta, että sinne ei kaik­ki autoil­laan mah­du. Se ei kuitenkaan ole mei­dän suo­ma­lais­ten vika, vaan asia kuu­luu ihan Helsinkiläis­ten ratkaistavak­si. Nor­maal­isti, jos jostain on puutet­ta sen hin­ta nousee nor­maalille tasolle. Käykää vaik­ka kat­so­mas­sa Tallinnaa, jos­sa asi­aan suh­taudu­taan nor­maal­isti. Helsinkiläiset tekevät ongel­mas­taan koko maan ongelman.

  141. Jos tarkoi­tus on, että autoilu on etelän kaupungeis­sa kallista, niin eikö polt­toain­everon por­ras­tuk­sel­la päästä samaan lopputulokseen?

  142. Timo Tont­ti:
    Ollila, kuu­lues­saan Shellin johtokun­taan, ei tietenkään voi esit­tää polt­toaineen verot­tamista. Lisäk­si into paikkati­etopo­h­jaiseen vero­tuk­seen selit­tyy hyvin Nokian siir­tymis­es­tä entistä vahvem­min kyseiseen businek­seen. Ollila halu­aa Suomes­ta julk­isin varoin rahoite­tun koe­lab­o­ra­to­ri­on kaikkien auto­jen reali­aikaista paikka­tio­ta seu­raavalle jär­jestelmälle. Aika kovaa koti­in­päin vetoa vaik­ka tavoit­teena oli miet­tiä mikä on Suomelle järkev­in­tä, ei Shellille tai Nokialle.

    Täysin samaa mieltä. Ei var­masti ollut sat­tumaa, että tämä Ollilan työryh­män kesken­eräi­nen raport­ti vuodet­ti­in Helsin­gin Sanomi­in Nokian matka­puhe­lin liike­toimin­nan myyn­nin julk­istamista edeltävänä päivänä. Viime aikoina on ollut kir­joituk­sia suo­ma­lais­ten vah­vas­ta panos­tuk­ses­ta 5G verkon kehit­tämisessä. Lyhy­taal­totekni­ikkaan perus­tu­va tiedon­si­ir­to jopa tuhatk­er­tais­taisi siir­ret­tävän datan määrän, mut­ta vaatisi tuki­asemien sijoit­tamista hyvin lähelle pääte­lait­tei­ta. Ei ole uskot­tavaa, että suun­nit­teil­la ole­vat liiken­teeno­h­jaus- ja vero­jen­per­in­täjär­jestelmät olisi toteutet­tavis­sa nyky­isil­lä tietoli­iken­n­ev­erkoil­la ja gps-jär­jestelmäl­lä. Tietoli­ikenne tökkii jo nyt puhe­limis­sa ja läp­päreis­sä taa­jamien ulkop­uolel­la. Näitä suun­nitel­laan var­maankin 5G verkko­ja varten. Jokaiseen autoonkin on tulos­sa oma tukiasema.

    Tietoverkko­jen haitalli­sista ter­veysvaiku­tuk­sista on tehty ja tehdään kan­sain­välisiä tutkimuk­sia. Jo nyt on saatu vaku­ut­tavia tutkimus­tu­lok­sia mm. solu­muu­tok­sista, lisään­tyneestä syöpäriskistä, las­ten lisään­tyneestä lev­ot­to­muud­es­ta jne. Ongel­mana näille tutkimuk­sille on verkko­jen nopea kehi­tys. Tutkimuk­set vaa­ti­vat pitk­iä, ehkä jopa kym­me­nien vuosien seu­ran­ta-aiko­ja. Näistä tutkimuk­sista vai­etaan, sil­lä koko maail­manalous perus­tuu tietoverkkoi­hin. Maail­mas­ta ollaan tekemässä suur­ta mikroaal­tou­u­nia. Tämän kehi­tyk­sen vaiku­tuk­set saat­ta­vat olla nopeampia ja dra­maat­tisem­pia kuin paljon puhut­tu maa­pal­lon ilmas­ton­muu­tos. Ilmas­ton­muu­tok­ses­takin on tutkimus­tu­lok­sia hyvin lyhyeltä ajal­ta, mut­ta niitä rum­mute­taan, kos­ka sil­lä saadaan aikaan uut­ta bisnestä ja uusia veroja.

  143. Lau­ri Kumpu­lainen: Ker­rankin peuku­tan Syl­tyn kom­ment­tia. Min­ulle ei ole kukaan koskaan pystynyt selit­tämään, mik­si olisi kan­nat­tavaa yleen­säkään vero­taa liikennettä?
    Yleisem­min ottaen ollaan tilanteessa, jos­sa ain­oa oikea tie on vähen­tää veror­a­situs­ta, niin joku val­opää kek­sii lait­taa tuo­laisen komitean pystyyn. Mis­sä ovat komiteat turhan sään­te­lyn ja haitallisen vero­tuk­sen purkamisek­si? Olisin

    Vika on siinä, että kaupungeis­sa on läh­es poikkeuk­set­ta vyöhyke­hin­noit­telu, kuten pk-seudullakin.

    Helsingis­sä yksi mat­ka mak­saa 2.20e jos sen ostaa automaatista ja sil­lä pääsee esim. Kata­janokalta Puis­to­laan tai vaik­ka Laut­tasaares­ta Vuosaareen.

    Val­taosas­sa Euroopan kaupungeista on käytössä jonkin­lainen vyöhyke­hin­noit­telu. Lyhyet matkat mak­sa­vat jotain 1–2e ja kun ylitetään pari vyöhyk­er­a­jaa, niin hin­ta pomp­paa. Esim. Münchenis­sä liput alka­vat max 4:n pysäkin matkan 1.30e:stä neljän vyöhyk­keen 10.40e/matka hinnoitteluun.

    Se, että siel­lä lomakaupun­gin keskus­tas­sa mat­ka joka vas­taa Kamp­pi-Kaisanie­mi hyp­pyä mak­saa 1.50e ei tarvitse hirveästi ihmetellä…

    1. Seoi
      Mik­si otat esimerkik­si ker­tal­ipun, joka on aivan mar­gin­aa­li­nen tuote?
      Helsingis­sä on vyöhyke­mak­sut, kos­ka muut kun­nat eiu­vät ole hyalukkaitas sub­ven­toimaan liiken­net­tä niin paljon kuin niiden pitäs8i. Jos ne halu­aisi­vat Helsin­gin hin­tata­son, niiden pitäisi nimit­täin sub­ven­toi­da paljon Helsinkiä enem­män. Jokaisel­la kun­nal­la on sel­l­ainen rakenne kuin se on kaavoittanut.

  144. Catili­na: Helt sikkert akku­rat! Kyl­lä äänen­si­ja on annet­ta­va juuri human­is­tisen koulu­tuk­sen saaneille oikein ajat­televille jälki­te­ol­lisen yhteiskun­nan urbaaneille palveluammattilaisille.

    No mielu­um­min vaik­ka niille. Oletko ikinä teet­tänyt remont­tia? Har­vois­sa ammatiryh­mis­sä ale­taan hui­jaa­maan, kiroile­maan ja uhkaile­maan yhtä paljon kuin ed. maini­tus­sa. Vas­taa­van jen­gin väit­teitä voit seu­ra­ta esim. kilometrikorvausketjusta.

  145. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä noi­ta joukkoli­iken­teen kilo­mtétre­jä tulee enem­män, mut­ta en ymmär­rä, mitä tekemistä täl­lä on polt­toain­everon kanssa.

    Jos oikein olen ymmärtänyt, myös lin­ja-autot mak­sa­vat polt­toain­everoa löpöstään. Tosn HKL sai aikoinaan Hgins sisäisil­lä lin­joil­la ajaa verot­toma­l­la polt­toöljyl­lä, mut­ta pykälät lienevät muuttuneet.

    Oli­is hyvä teitää, miten asia on.

  146. Viherinssi: Jostain syys­tä saman hin­talu­okan muis­sa neste­tuot­teis­sa tuo meri ei paljon hait­taa. Ja EU:n ulko­ra­jan yli pääsee yli puoli vuo­sisa­taa van­han sopimuk­sen perus­teel­la ilman matkus­tusasi­akir­jo­ja mon­es­takin paikas­ta. Jos tarkoi­tat sitä toista ulko­ra­jaa, niin tuskin­pa sekään ikus­es­ti minään viisum­it kädessä jonot­tamise­na pysyy.

    (Tek­isi mieli sanoa, että vaik­ka Helsingistä kat­sot­tuna naa­pu­rit eivät ole lähel­lä, mon­es­sa paikas­sa on toinen tilanne.)

    Rehellis­es­ti san­ot­tuna en tiedä, kuin­ka suuri tämä vuo­to voisi olla. Kyl­lä euron litrahin­taerol­la saisi jo ben­si­inin – ja eri­tyis­es­ti dieselin – salakul­je­tus­ta aikaan ihan mitat­tavia määriä, mut­ta ehkä se ei kovin paljon vaikut­taisi veropo­h­jaan. Vielä kimu­rantimpi ongel­ma liit­tyy noi­hin ladat­tavi­in hybrideihin.

    Valtalkun­nan mar­ja on lähel­lä vain Tornion­jok­i­laak­sos­sa, jos­sa naa­puri­maas­sa on samoin korkea poltoain­evero­tus. Nor­ja vataise­lal rjal­la. joll asuu tukin ketään ja itära­jan tun­tu­mas­sa. Sallin mieleläni aloitekyky­isille ihmisille jonot­tamisen venäläisessä tullis­sa halvem­man polt­toaineen perässä.

  147. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsinkiläi­nen mak­saa joukkoli­iken­teestä noin 1,50 senttiä/päivä ja matkus­taa päivän aikana keskimäärin kolme ker­taa. Hin­ta on siis 50 senttiä/matka.

    Edel­lytäen, että hänel­lä on HSL:n kuukausilip­pu. Kaikil­la ei ole, kos­ka mm. heil­lä ei ole pävit­täistä tarvet­ta kulkea käve­ly­matkan ulkop­uolelle. Kuukausilip­pu tekee vuodessa noin 440 e. mikä vas­taa mon­en eläkeläisen puolen kuun nettotuloja.

    1. Jos tuo eläkeläi­nen ei ole loasku­taido­ton, hänen kulun­sa joukkoli­iken­teestä ei kuitenkaan voi olla yli 440 euroa vuodessa.

  148. Viherinssi: Dieselin kanssa tämä on help­poa, kun voidaan kat­soa merkki­ainei­ta. Sähkön kanssa ei ole mitenkään helppoa.

    Saisiko sähköau­ton lada­ta ulko­mail­la? Mitä EU pitäisi siitä ajatuk­ses­ta, että autoa ei voisi lada­ta ulko­mail­la? Tai siitä, että lataus­li­itin olisi jotenkin yleis­ten stan­dar­d­i­en vas­tainen? Mut­ta jos lataamiskiel­to perus­tu­isi vain lais­sa pystyssä ole­vaan etu­sormeen, niin miten sen rikkomis­es­ta jäisi kiinni?

    Toimi­van ja vaikeasti kier­ret­tävän teknisen ratkaisun kehit­tämi­nen käytän­nössä lopet­taisi ladat­tavien hybri­di­en myyn­nin Suomes­sa jo kus­tan­nussy­istä, kos­ka se ilmeis­es­ti vaatisi varsin syväl­lisiä muu­tok­sia auton jär­jestelmi­in ja autolle tietoisu­u­den olinpaikastaan.

    … tai siis ainakin min­un tähän men­nessä kek­simäni tekniset ratkaisut tähän tun­tu­vat ole­van kaik­ki jostain kohdas­ta liian hataria. Olisi kyl­lä hienoa, jos tähän löy­ty­isi toimi­va ratkaisu. Se avaisi ihan uusia mahdollisuuksia.

    Sähkön saa min­un puolestani lada­ta vaik­ka Hind­stanista. Oleel­lista on, että autossa on joko lataa­masähkön tai aja­masähkön sinetöi­ty kulu­tus­mit­tari. Ei sen kum­mem­paa kuin kodin sähkömit­tari. Vanohissa talois­sa ne oli­vat plom­bat­tuina huoneistoissa.

  149. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta auton laitet­ta tarkastet­taisi­in pis­tokokein samaan tapaan kuin löpöl­lä ajamista ja ran­gais­tus aolisi samal­la taval­la kon­fiska­tori­nen kuin löpön kohdal­la niin, että ran­g­a­situs x kiin­ni­jäämis­ris­ki ylit­tääö riit­tävästi tavoitel­lun hyödyn.

    Nuo kon­fiska­toriset ran­gais­tuk­set menevät kyl­lä välil­lä yli sen, mikä tun­tuu oikeu­den­mukaiselta. Polt­toöljy ei ole nyky­isin juuri halvem­paa kuin diesel, tai jakelu­ase­mas­ta riip­puen voi olla kalli­im­paakin — mut­ta ran­gais­tus­lu­on­teinen mak­su sen käytöstä on usei­ta tuhan­sia euro­ja. Liiken­netur­val­lisu­ut­ta saa vaaran­taa aikalail­la että samoi­hin mak­sui­hin pääsee. Mut­ta sai­han Fryck­mankin oikeut­ta, joten näin se kai menee 😉

  150. Min­ua vähän pelot­taa että ruuhka­mak­su­ja ei IKINÄ tule Suomeen, juuri sik­si että tääl­lä keskustelu keskit­tyy johonkin epäre­al­is­tiseen satel­li­it­ti­paikan­nusveroon, sen sijaan että harkit­taisi­in sel­l­aisia jär­jestelmiä, jot­ka maail­mal­la ovat jo laa­jas­sa käytössä ja jopa toimi­vat ja tuot­ta­vat oper­oin­tiku­lun­sa takaisin.

    Ruuhka­mak­sut tarvi­taan (nimeno­mais­es­ti Helsinki­in) jot­ta yksi­tyi­nen ja julki­nen liikenne saataisi­in pysymään sujuvina. Voisiko ne satel­li­it­tilöpinät jo lopet­taa, kukaan ei ole vielä tähän men­nessä esit­tänyt sel­l­aisi­in perus­tu­vaa jär­jestelmää, joka oikeasti toimisi mil­lään tavoin kustannusvastaavasti.

  151. Markku af Heurlin: Kuukausilip­pu tekee vuodessa noin 440 e. mikä vas­taa mon­en eläkeläisen puolen kuun nettotuloja.

    Tuo­hon pitää laskea lisäk­si toinen moko­ma. Se osu­us, jol­la julk­isin varoin sub­ven­toidaan lipun­hin­taa. Lisäk­si joukkoli­iken­teen varaa­ma maa-ala, joka tekee hel­posti Osmon laskuopil­la ja maanko­rol­la hel­posti miljoo­nia. Sato­ja miljoonia.

  152. Markku af Heurlin: Sallin mieleläni aloitekyky­isille ihmisille jonot­tamisen venäläisessä tullis­sa halvem­man polt­toaineen perässä. 

    Minkä jonot­tamisen?

  153. Markku af Heurlin: Sähkön saa min­un puolestani lada­ta vaik­ka Hind­stanista. Oleel­lista on, että autossa on joko lataa­masähkön tai aja­masähkön sinetöi­ty kulu­tus­mit­tari. Ei sen kum­mem­paa kuin kodin sähkömit­tari. Vanohissa talois­sa ne oli­vat plom­bat­tuina huoneistoissa.

    Juuri tähän kohtaan min­un tekni­nen luovuuteni loppui.

    Kum­mankin (aja­masähkön ja lataa­masähkön) mit­taami­nen on siinä mielessä help­poa, että ne saa toden­näköis­eses­ti ihan suo­raan auton jär­jestelmistä. Mut­ta sit­ten ei enää olekaan help­poa, jos tiedon pitäisi olla vero­jen keräämiseen tarvit­taval­la luotet­tavu­us­ta­sol­la. Auto­valmis­ta­jat eivät ala mei­dän mar­gin­aal­isia markki­noita­mme varten tehdä asialle yhtään mitään. Ja toisaal­ta autoalal­la on kau­nis pitkä tra­di­tio suo­jat­tu­jen mit­tarien huijaamisesta.

    Eril­lisen mit­tarin ain­oa yhteis­mi­talli­nen kytken­tä­paik­ka on lataus­li­it­ti­men ja akun latause­lek­tron­i­ikan välis­sä. Jos auton jär­jestelmä ei mit­tauk­ses­ta tiedä, ohit­tamiseen tarvi­taan vain suo­rat johdot. Lisäk­si ihan fyy­sis­es­ti autot ovat ahtai­ta ja han­kalia asen­nu­s­paikko­ja, ja jon­nekin se mit­tari pitäisi saada.

    Mah­dot­to­mia nuo tekniset ongel­mat eivät ole ratkaista, mut­ta hin­nakas­ta siitä tulee, kun asen­nus­sar­jat pitää tehdä yksit­täisiä automa­lle­ja varten.

    Toinen ihan merkit­tävä haaste tulee juridi­ikas­ta. Autovero­tus on aihe, jos­ta val­tio pääsee hyvin hel­posti EU:n kanssa keskustele­maan, kos­ka se on kansalaisille herkkä aihe. Jos suo­ma­lainen sähköau­toil­i­ja joutuu mak­samaan Suomen val­ti­olle veroa toises­sa EU-maas­sa lataa­mas­taan sähköstä, tiedos­sa voi olla val­tionkin kannal­ta epä­var­ma oikeustaistelu.

    (Ongel­ma on kyl­lä koko EU:n laa­juinen jos­sain määrin, joten sitä kaut­ta siihen voi tul­la jotain reak­tio­ta. Mei­dän tuskin kan­nat­taa lähteä sooloile­maan sitä ennen.)

  154. eläke­vaari: Lyhy­taal­totekni­ikkaan perus­tu­va tiedon­si­ir­to jopa tuhatk­er­tais­taisi siir­ret­tävän datan määrän, mut­ta vaatisi tuki­asemien sijoit­tamista hyvin lähelle pääte­lait­tei­ta. Ei ole uskot­tavaa, että suun­nit­teil­la ole­vat liiken­teeno­h­jaus- ja vero­jen­per­in­täjär­jestelmät olisi toteutet­tavis­sa nyky­isil­lä tietoli­iken­n­ev­erkoil­la ja gps-järjestelmällä. 

    Tämän net­ti­sivun lataamiseen tarvit­taval­la bit­timääräl­lä siirtää yhden auton vuo­den ajo­jen vero­tustiedot mon­een kertaan.

    Haaste on paikan­nusjär­jestelmän luotet­tavu­u­den ja luotet­tavu­u­den var­men­tamisen puolella.

  155. > Tietoverkko­jen haitalli­sista ter­veysvaiku­tuk­sista on tehty ja tehdään kan­sain­välisiä tutkimuk­sia. Jo nyt on saatu vaku­ut­tavia tutkimus­tu­lok­sia mm. solu­muu­tok­sista, lisään­tyneestä syöpäriskistä, las­ten lisään­tyneestä lev­ot­to­muud­es­ta jne.

    Kehot­taisin lopet­ta­maan Mag­neet­ti­me­di­an ja muiden folio­hat­tu­jen lukemisen. Suo­ma­laiset elävät pitem­min ja ter­veem­min, ja tren­di on ollut sama jo vuosikym­meniä. Esimerkik­si juuri syöpäkuolleisu­us on melkein­pä puolittunut:

    http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/grafiikkaa-syovan-yleisyydesta/syopailmaantuvuus/

  156. newyork­ista: Tuo­hon pitää laskea lisäk­si toinen moko­ma. Se osu­us, jol­la julk­isin varoin sub­ven­toidaan lipun­hin­taa. Lisäk­si joukkoli­iken­teen varaa­ma maa-ala, joka tekee hel­posti Osmon laskuopil­la ja maanko­rol­la hel­posti miljoo­nia. Sato­ja miljoonia. 

    Tässä oli puhet­ta joukkoli­iken­teen suorista kus­tan­nuk­sista käyt­täjilleen (vs muuaal­la maail­mas­sa — ei se Tallinnas­sakaan pyhäl­lä hen­gel­lä kul­je tai nimikkokaupungis­sasi ilman vero­tukea). Ver­tailus­sa ei ollut mukana julkisen liiken­teen verovaroil­la tuet­tu osu­us (tääl­lä tai muual­la) tai vielä vähem­män ver­tailut yksi­tyisen ja julkisen liiken­teen tarvit­se­mas­ta maa-alas­ta tai julkises­ti ylläpi­de­tys­tä liikenneinfrastruktuurista.

  157. Viherinssi:
    2. Ajoneu­vovero (vuosivero)CO2-pohjaiseksi. (Jyrkkyyt­tä säätämäl­lä saadaan halut­tu vaiku­tus.) Sähköau­tois­sa Wh/km ‑poh­jaisek­si, ladat­tavis­sa hybrideis­sä näi­den yhdistelmä. 

    Mik­si? Jos käyt­töä jo verote­taan, niin mikä intres­siä on ran­gaista teo­ri­as­sa ener­giastyöpön auton omis­tamis­es­ta, jos se vähäisen käytön takia ei ole omis­ta­jalleen ongel­ma? Vai onko aja­tus, että ihmiset otta­vat ostopäätök­sis­sään oikeam­min huomioon vuo­tuisen veron kuin auton kulutuksen?

    Tai jos syynä oli se, että epäilet sähkön kulu­tuk­seen perus­tu­van vero­jär­jestelmän käytän­nön toteut­tamista niin polt­to­moot­torithan voidaan sit­ten jät­tää tuon vuo­siveron ulkopuolelle.

  158. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos löpö on yhtä kallista kuin diesel, mik­si joku val­opää ylipään­sä tankaa löpöä?

    Kyl­lä diesel-autoon on paras­ta tanka­ta dieseliä 😉
    Ja dieselin hyö­ty­suhde on parem­pi kuin otto-moot­torin, joten kulu­tus on pienempi.

  159. “Val­ti­olle pitäisi men­nä mak­su vain val­tion tei­den käytöstä, ei myöskään kaupunkien katu­verkos­ta. Se kuu­luu kaupungeille.”

    Näen vaaran, että jos kaupun­git saa­vat autoilus­ta merkit­täviä tulo­ja, kaupunkien kan­nat­taa lisätä autois­tu­mista ja autoil­la kaupungis­sa ajet­tu­jen kilo­me­trien määrää

  160. Mihin sitä sähkömit­taria oikein tarvi­taan? Eiköhän kilo­metripo­h­jainen kat­sas­tuk­ses­sa tsekat­ta­va vero ole ihan pas­seli. Jos sit­ten suo­ma­laisit­tain halu­taan rokot­taa liian isol­la mot­too­ril­la hur­jastele­via sähköau­toil­i­joi­ta, niin sitä voidaan mod­i­fioi­da jol­lain moot­torin tehoon sopi­vas­sa suh­teessa ole­val­la kertoimella. 

    Jos edelleen vero­tus tun­tuu liian hel­pos­ta ja krou­vil­ta, niin tähän voidaan sit­ten tietenkin lait­taa kaiken­laisia vähen­nyk­siä ja koro­tuk­sia tyyli­in X% lisää veroa jos far­mari, X+5% jos sedan mut­ta jos asuin­paikkana on X, niin ote­taan vero vain 75%:sta kilo­me­tre­jä. Ainakin jonk­in­sort­ti­nen yksin­huolta­javähen­nys tarvi­taan ja tietenkin sit­ten las­ten lukumäärän mukaan muut­tuvia vero­ker­toimia. Työ­suhdeau­to­jen vero­tus olisi tietenkin oma lukun­sa vielä erik­seen. Sit­ten käytetään 100 miljoon­aa verot­ta­jan jär­jestelmien päivit­tämiseen ja peruste­taan vero­hallintoon sähköau­ton vero­tuk­sen mon­imutkaisu­u­den vuok­si kokon­ainen uusi osas­to sähköau­ton vero­tuk­sen asiantuntijoista.

  161. Ruuhka­mak­sui­hin olisi yksi ääret­tömän yksinker­tainen ratkaisu, joka jopa tuo rahaa val­tion kirstuun.

    Myy­dään helsinkiä läh­estyvät moot­tori­ti­et sijoit­ta­jille, jot­ka saa­vat sit­ten laskut­taa niiden käytöstä transpon­dereil­la ja kolikkopuomeilla.

    Ei yksi­ty­isyysongelmia eikä val­tavia verovaroin raken­net­tavia tietojärjestelmiä.

    1. Ruuhka­mak­sut eivät voi olla pelkkiä moot­toti­tiemak­su­ja, kos­ka Helsin­gin seudun liiken­teestä moot­torit­e­den osu­us on aika pieni.

  162. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Minkä jonottamisen?

    Tietoni saatt­vat olla van­hen­tuneet, sil­lä venäläisessä tullis­sa olen viimek­si ollut v. 2006.

    Aika meni oikein mukavasti kek­stel­lessa isä Ste­fanin kanssa: Siinä ehti saa­da kuvan kirkkoisä Augustinuk­sen merk­i­tyk­ses­tä ortodok­sisess teolo­gias­sa sekä lyhyen kuvauk­sen kyril­lis­ten kir­jain­ten peri­aat­teesta. (Venäjää kir­joite­taan kuten sitä puhutaan; sik­si tarvi­taan niin on mon­imutkainen kirjamisto.)

  163. Kuin­ka mon­ta henkeä maz­das­sa las­ke­taan jo joukkoli­iken­teek­si. Tar­if­fi täy­tynee joka tapauk­ses­sa olla matkus­ta­jalu­vun mukaan ollak­seen mielekäs.

  164. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi.
    Vaati­iko vero­jen keräämi­nen tarkem­paa sähkömit­taria kuin sähkölaskun periminen?

    Vaatii sikäli, että vero­jen määrä olisi noin nelink­er­tainen sähkön nyky­hin­taan verrattuna.

    Mit­tarin tai mit­tauk­sen mit­tausepä­var­muus ei kuitenkaan ole tässä se ongel­ma, vaan mit­tarin asen­t­a­mi­nen siten, että se ei ole nau­ret­ta­van hel­posti ohitet­tavis­sa. Ja autoalan kult­tuurin tun­tien ohit­tamisen ei tarvitse olla edes nau­ret­ta­van helppoa.

    Sähköy­htiö hoitaa asian sil­lä, että mit­tar­it ovat etäluet­tavia, ja kunkin kulu­tu­s­paikan perusku­lu­tus on tiedos­sa. Ladat­tavas­sa hybridis­sä ei tätä iloa ole, sähköä voi men­nä todel­la paljon tai ei yhtään.

    Lisäk­si sähköy­htiöl­lä on aina oma-aloit­teinen pääsy mit­tar­ille. Auto­jen kohdal­la tämä on paljon haas­tavam­paa, kun eivät moko­mat pysy paikallaan.

  165. Ris­to: Mik­si? Jos käyt­töä jo verote­taan, niin mikä intres­siä on ran­gaista teo­ri­as­sa ener­giastyöpön auton omis­tamis­es­ta, jos se vähäisen käytön takia ei ole omis­ta­jalleen ongel­ma? Vai onko aja­tus, että ihmiset otta­vat ostopäätök­sis­sään oikeam­min huomioon vuo­tuisen veron kuin auton kulutuksen?

    Point­ti­ni oli se, että esit­tämäni jär­jestelmä tuot­taa saman tulok­sen kuin nykyi­nen vero­jär­jestelmä mut­ta pois­taa autoveron hait­tavaiku­tuk­sia. Se ei ole huonom­pi kuin ehdotet­tu GPS-jär­jestelmä ohjaus­vaiku­tuk­sil­taan, ja asia on fiskaalis­es­ti help­po toteuttaa.

    Ei siis mikään lois­ta­va jär­jestelmä, mut­ta sekä nyky­istä että ehdotet­tua parempi.

  166. Ris­to: Tai jos syynä oli se, että epäilet sähkön kulu­tuk­seen perus­tu­van vero­jär­jestelmän käytän­nön toteut­tamista niin polt­to­moot­torithan voidaan sit­ten jät­tää tuon vuo­siveron ulkopuolelle.

    Kts. ajoneu­vovero. (Näin­hän tuo nyt menee.)

    Ver­ou­ud­is­tuk­ses­sa pitää kuitenkin löytää tapa kor­va­ta autovero, kos­ka se ei ole pitkäl­lä aikavälil­lä kestävä. Sil­loin aikaan, kilo­me­trei­hin tai ener­giaan perus­tu­va vero­tus saa huo­mat­ta­van paljon lisää painoarvoa.

  167. Nyrkkisään­tönä: jos jokin asia on hallinnol­lis­es­ti mon­imutkainen, on se teknis­es­ti mah­do­ton. Pätee myös tässä.

    Julk­ishallinnon kom­pe­tenssi riit­tää laske­maan ben­sal­i­trat yhteen, ja myymään lip­pu­ja kaupun­gin por­tilla tai motarin ramp­is­sa. Enem­pää ei kan­na­ta real­is­tis­es­ti odottaa.

    Julk­ishallinto ei saa edes julkisen liiken­teen lipun­myyn­tiä toim­i­maan kus­tan­nuste­hokkaasti (vrt. transpon­deri­ni käyt­töä bus­sis­sa valvoo yksi palkat­tu henkilö ja parikym­men­tä matkus­ta­jaa odot­taa). Kus­tan­nuste­hokas satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­va vero­tus on puh­das­ta utopiaa.

    Satel­li­it­ti­paikan­nuk­sen todel­liset ajoneu­vo­markki­nat ovat kyt­täämisessä, ja henkilöi­den pro­filoin­nis­sa kerä­tyn tiedon perus­teel­la (kenkää laiskalle työn­tek­i­jälle ja hiekkateil­lä aja­va auton­vuokraa­ja mustalle listalle). Nämä markki­nat ovat jo ole­mas­sa, ja osin jo jaet­tu, eli analo­gia NMT-speksi­in ja Noki­aan (uusi tuote) ei toimi.

  168. “vero­ma­llil­la olisi myös roima tulon­jako­vaiku­tus: nyky­isin varakkaiden autoil­i­joiden mak­samia autovero­ja siir­ty­isi suuria määriä keski­t­u­loisen tai köy­hien autoil­i­joiden maksettavaksi.”
    http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+toimisi+ollilan+ryhman+autoveroesitys+rikkaiden+veroja+koyhien+maksettavaksi/a2202501

    - ja tämähän on ihan jees? Ainakin kaupunkiku­va paranisi kun olisi suh­teessa enem­män noi­ta hin­nakkaampia auto­ja liikenteessä.. 🙂

    Mitenkäs muiden julk­isten tilo­jen käyt­tö­mak­sut ? Jalka­käytävät, pyöräily­baanat, käve­lykadut ja puis­tot.… niiden rak­en­t­a­mi­nen ja ylläpi­to mak­saa. Mak­saako käyttäjä?

  169. Moot­toritei­hin las­ket­ta­neen myös moot­to­rili­iken­neti­et. Kiai tarkoi­et­tu kaupun­gin sisään­tuloväyliä ja kehäteitä I — III.

  170. Laskin aikani kuluk­si, että ben­si­in­ioli­traan siaä­tyvä 14 snt hii­ilid­iok­sivero tek­si 56 e/ CO2-ton­ni. Mitä luokkaa muut hiilidoksiverot/ päästö­mak­sut ovat?

  171. AH:
    “vero­ma­llil­la olisi myös roima tulon­jako­vaiku­tus: nyky­isin varakkaiden autoil­i­joiden mak­samia autovero­ja siir­ty­isi suuria määriä keski­t­u­loisen tai köy­hien autoil­i­joiden maksettavaksi.”
    http://www.talouselama.fi/uutiset/nain+toimisi+ollilan+ryhman+autoveroesitys+rikkaiden+veroja+koyhien+maksettavaksi/a2202501

    Sanoin heti ettei tuol­lainen mene Suomes­sa läpi kun keskiver­tokansalainen tajuaa miten vero­tus muut­tuu. Lop­putu­lok­se­na saamme toden­näköis­es­ti sekä autoveron että km-veron. Vero­tus saadaan näin mak­si­moitua! Jee!

    Sitä mä en vaan mitenkään ymmär­rä, että mik­si 60 000 euron arvoista autos­ta pitää lyödä hirveäl­lä raip­paverol­la, mut­ta 300 000 euroa mak­savaa asun­toa taas ei…?

  172. Markku af Heurlin:
    Laskin aikani kuluk­si, että ben­si­in­ioli­traan siaä­tyvä 14 snt hii­ilid­iok­sivero tek­si 56 e/ CO2-ton­ni. Mitä luokkaa muut hiilidoksiverot/ päästö­mak­sut ovat?

    Autoil­i­jan mak­sama CO2-päästö­mak­su on päästökaup­pahin­nas­ta ja lasken­tatavas­ta riip­puen 10–100 ‑ker­tainen päästökaup­pahin­taan näh­den. Tässä laskus­sa on mukana ben­si­inin koko valmistevero.

    Sel­l­ainen kir­jekuoren taakse raa­pustet­tu lasku­toim­i­tus sanoo, että kun ben­si­inis­sä on valmis­teveroa ja sen arvon­lisäveroa noin 0,7 €/l ja päästöjä noin 2350 g/l, jako­lasku antaa noin 300 €/tCO2.

    Päästökau­pan päästöoikeu­den hin­ta on nyt noin 5 €/t. Se on käynyt joskus 30 €/t ‑tasol­la.

    Jos mukaan ote­taan autoilun koko CO2-poh­jainen vero­tus (siis autovero ja ajoneu­vovero myös), hin­ta noin tuplaan­tuu. Käytän­nössä hin­ta on niin kova, että sil­lä on ollut todel­lis­takin vaikutusta.

    Autoilu ei ole hal­pa kohde vähen­tää päästöjä. Toisaal­ta muutkaan kohteet eivät vält­tämät­tä ole halpo­ja. Nykyi­nen päästökaup­pahin­ta ker­too vain siitä, että päästöjä ei oikeasti sil­lä vähennetä.

    Hauskasti ver­tailus­ta näkee myös sähköl­lä autoilun hin­tae­dun. Se tulee suurelta osin päästövero­tuk­sen ero­tuk­ses­ta. Jos sähkön kulut­ta­jahin­nas­sa olisi päästö­mak­sua 300 €/t, sähkön hin­ta olisi noin 35 snt/kWh.

  173. Sylt­ty: Sitä mä en vaan mitenkään ymmär­rä, että mik­si 60 000 euron arvoista autos­ta pitää lyödä hirveäl­lä raip­paverol­la, mut­ta 300 000 euroa mak­savaa asun­toa taas ei…?

    Tuo­han riip­puu toki autos­ta ja asun­nos­ta. Tässä esimerkit:

    Omakoti­ta­lo 300 000 € + varain­si­ir­tovero 12 000 €, vero­pros­ent­ti 3,8 %.

    Parem­man luokan per­he­far­mari 56 000 € + autovero 5 401 €, vero­pros­ent­ti 8,8 %.

    On toki 8,8 % enem­män kuin 3,8 %, mut­ta ei tuo nyt niin mah­dot­toman iso ero vero­pros­en­tis­sa ole. Autovero on vielä siitä muka­va, että sil­lä on oikeasti jotain tekemistä sen kanssa, minkälaisek­si autokan­ta muodostuu.

    En ole kum­mankaan veron fani. Leimavero on idioot­ti­mainen ja pitäisi siirtää kiin­teistöveroksi. Autovero on idioot­ti­mainen ja pitäisi siirtää edes vuo­siveroksi, jos km-poh­jaista tai polt­toainepo­h­jaista ei saa toim­i­maan. Näistä kahdes­ta kuitenkin varain­si­ir­tovero on vielä pöhkömpi.

  174. Esi­tys nyt ker­ta kaikki­aan on täysin jär­jetön. Maas­turil­la Helsingis­sä ajet­tu kilo­metri mak­saisi saman kuin pikku dieselil­lä maakun­takeskusten liepeil­lä ajet­tu?! — Jospa vaan pide­tään nykyi­nen sys­tee­mi — eli ruoski­taan henkilöau­ton käyt­töä ja omis­tamista surut­ta — ja pääkaupunkiseudul­la ruuhka­mak­sut päälle.

  175. Markku af Heurlin: Hin­taa alensivat

    Vakavas­tiotet­tavaa laskel­maa en ole näh­nyt, mut­ta muu­ta­mat väit­tävät että jos ei ihan huono tuuri käy, halvim­mat kilo­metrit saa osta­mal­la “satasen pom­min” autokau­pas­ta ja varaa­mal­la tak­sir­a­han lom­pakkoon; kun auto joskus hajoaa, tak­sil­la aje­taan osta­maan uusi vas­taa­va ja hin­ausauto hoitaa romun loppusijoitukseen.

  176. Viherinssi:Nykyi­nen päästökaup­pahin­ta ker­too vain siitä, että päästöjä ei oikeasti sil­lä vähennetä.

    Tarkoitart vra­maan sitä, ettei kan­na­ta investoi­da päästöjä vähen­tävään tekni­ikkaan, kos­ka päästöt ovat vähen­tyneet itsek­seen niin paljon.

    Päästökaup­pa itsessään­hän rajaa päästöt tietylle tasolle, oli­pa päästö­ton­nin hin­ta mitä tahansa.

  177. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos tuo eläkeläi­nen ei ole loasku­taido­ton, hänen kulun­sa joukkoli­iken­teestä ei kuitenkaan voi olla yli 440 euroa vuodessa.

    pariskun­ta, jon viit­taan, asuu Her­man­nis­sa 2 km:n päässä Hkaniemen torista. Mies kväeli sinne, ainakin kau­ni­il­la sääl­lä. Espoosen., pojan talo­työ­maalle oli asia usem­man ker­rna viikosa. Mut­ta ei niin usein, että kan­natatis han­k­ki 2 vyöhyk­keen kk-kortti.

    Olvi­at hyvin lasku­taitoisia. Ja konkurssi 90-luvun lamas­sa vei säästöt. Ei mitenkään tavatonta.

  178. Sylt­ty: Tarkoitart vra­maan sitä, ettei kan­na­ta investoi­da päästöjä vähen­tävään tekni­ikkaan, kos­ka päästöt ovat vähen­tyneet itsek­seen niin paljon.

    Päästökaup­pa itsessään­hän rajaa päästöt tietylle tasolle, oli­pa päästö­ton­nin hin­ta mitä tahansa.

    Olen samaa mieltä pie­nil­lä lisäyksillä:

    Päästökaup­pa itsessään rajaa päästökau­pan piiris­sä ole­vat päästöt tietylle tasolle, oli­pa päästö­ton­nin hin­ta mikä tahansa, mikäli poli­it­tiset mekanis­mit päästöki­in­tiöi­den vähen­tämisessä eivät luista alta.

    Väitän, että päästökau­pal­la ei ole ollut kuin hiilivuodon ver­ran vaiku­tus­ta päästökau­pan alaisi­in päästöi­hin. Toinen mah­dolli­nen vaiku­tus on tule­vaisu­u­den investoin­tien suun­taami­nen, mut­ta reaal­i­maail­man tapah­tu­mat (vah­va fos­si­ili­pain­o­tus tulevas­sa sähkön­tuotan­nos­sa) eivät tue tätä hypoteesia.

    Päästökau­pas­sa nyt käyt­tämät­tä jääneet päästöoikeudet eivät hai­h­du ilmake­hään, vaan ne jäävät myöhem­min käytet­täväk­si. Siltä poh­jal­ta ihan viralli­nen komis­sion arvaus on se, että 3. kausi (2013–2020) on myös yli­jäämäi­nen. Tämä pitää oikeuk­sien hin­nan hyvin mata­lana, eikä päästökau­pal­la ole vaiku­tus­ta investointeihin.

    Päästökau­pan alaise­na on alle puo­let EU:n kasvi­huonekaa­supäästöistä. Sekin tekee mah­dol­lisu­u­den vuo­toon päästökau­pan alais­ten ja siitä vapaiden päästö­jen välil­lä, joskin täl­lä het­kel­lä ilmeis­es­ti tämä on suh­teel­lisen pieni riski.

    Näyt­tää siis siltä, että EU:n päästökaup­pa on ham­paa­ton ainakin vuo­teen 2020 asti. Se rajaa kyl­lä päästöt tietylle tasolle, mut­ta taso on asetet­tu korkeam­malle kuin mis­sä ne päästöt muutenkin olisivat.

  179. Jotenkin tun­tuu, että tässä kehi­tysin­nos­sa on hukkunut ne varsi­naiset päämäärät. Ilkeäkieli­nen voisi tiet­ty myös sanoa, että Ollila, joka isol­ta osin oli osal­lise­na Nokian tuhoon ja Suomen gidi-tv-sekoilu­un pitäis pitää täl­la­sista han­kkeista hyvin kaukana.

    Hom­mas­sa on 2 puol­ta: ekologi­nen ja taloudellinen.

    Ekol­o­gises­sa mielessä pitäisi kai verot­taa ener­gian kulu­tuk­sen eli hiil­i­jalan­jäl­jen mukaan. Km-tak­sa ei kovin hyvin vas­taa ener­gianku­lu­tus­ta. 10% auton jalan­jäl­jestä tulee sen valmis­tamis­es­ta, joten tavoite autokan­nan nopeam­mas­ta uud­is­tamis­es­ta ei sekään vält­tämät­tä ole kovin ekologinen.

    Taloudel­lis­es­ti jostain ne rahat pitää myös tiestön ylläpi­toon saa­da, mut­ta aika kum­malliselta tun­tuu tämä “pidä maaseu­tu hengityskoneessa”-tulonsiirto varsinkin kun kepu on oppo­si­tios­sa. Onhan se sääli maalaisia kun ei julk­ista liiken­net­tä pääse käyt­tämään, mut­ta toisaal­ta mon­et muut kus­tan­nuk­set ovat maal­la halvem­mat. Ja jos julk­isia hala­jaa, niin kukaan ei estä muut­ta­mas­ta kaupunki­in. Tiestön ylläpi­to haja-asu­tusalueel­la on myöskin var­masti per ajok­ilo­metri kalli­im­paa kuin taa­jamis­sa, joten ollaan taas tilanteessa, jos­sa kaupunki­laiset kus­tan­ta­vat maalais­ten elämää.

    Jos tavoite on vähen­tää ruuhkaa pk-seudul­la ei ole kovin kus­tan­nuste­hokas­ta lait­taa koko suomea seu­raa­van Apotin liekaan. Ja kuten todet­tu, on pähkähul­lua rak­en­taa älykästä jär­jestelmää, jota sit­ten käytetään tyh­mästi eli koko maa­han 2 vyöhyket­tä ilman tarken­nuk­sia ja aika­jakoa. Ehdot­tomasti hom­ma pitäs hoitaa koko EU:n laa­juis­es­ti, jot­ta yksikköhin­ta saataisi­in alas ja käyt­töön älykkyyt­tä. Toisaal­ta taitaa olla, ettei muut maa­han tähän sekoilu­un lähde mukaan.

    Auto­jen viemä tila taas on ongel­ma lähin­nä kehä1:n sisäpuolel­la ja muu­ta­mas­sa har­vas­sa pis­teessä sen ulkop­uolel­la. Taas ammu­taan liian isol­la tykil­lä ohi kärpäsestä.

    Ja luon­nol­lis­es­ti se, että verote­taan ruuhkaista väylää yhtä paljon kun ei-ruuhkaista, ei ole omi­aan ruuhkia vähentämään.

    Ehkä olis myös syytä muis­taa, että raskas liikenne aiheut­taa tiestölle ekspo­nen­ti­aalisen kuluman henkilöau­toi­hin näh­den. Eli samaan aikaan kun halu­taan kerätä rahaa tei­den kun­nospi­toon autoil­ta, jot­ka eivät tiestöä juurikaan kulu­ta, nos­te­taan iso­jen rekko­jen kokoa, joka nos­taa tiestön ylläpi­tokus­tan­nuk­sia rajusti.

    Sum­ma sum­marum, ehdotet­tu sys­tee­mi tulisi ole­maan kallis, “mus­tia laatikoi­ta” joudut­taisi­in luul­tavasti vai­h­ta­maan yhtä usein kuin kän­nyköitä, sys­tee­mi ei vähen­täisi ruuhkia tai auto­jen viemää tilaa juuri ollenkaan, eikä mak­su­is­sa olisi oikeu­den­mukaisu­ut­ta oikeestaan miltään kan­til­ta kat­sot­tuna. Vaikee kuvitel­la miten vielä huonom­paa jär­jestelmää kukaan edes osaisi suunnitella…!?!

  180. ylem­pänä oli Osmon laskel­ma Hgin joukkoli­iken­teestä 1,5e(senttiä=kirjoitusvirhe ilmeisesti)pvä.

    laskin itse että kilo­metri­hin­naksi tulisi n.40senttiä/km.

    ei todel­lakaan ole mikään hal­pa vaihtoehto.

    ajat työ­matko­ja 20 000km vuodessa,niin polt­toaineku­lu­jen lisäk­si saisi mak­saa 8000e kilometrimaksua(veroa)valtiolle.

    1. Jos joukkoli­ikenne mak­saa helsinkiläiselle 1,5 euroa päivässä ja 50 sent­tiä matkals­ta, mis­tä kek­sit, että se mak­saisi 40 sent­tiä kilo­metri. Keskimääräi­nen joukkoli­ikenne mat­ka olisi siis 1,25 kilo­metriä. Ihan noin kom­pak­tis­sa kaupungis­sa emme elä.
      Mut­ta mitä ihmettä täl­lä on tekemistä auto­jen kilo­metri­mak­sun kanssa? En ymmär­rä koko kytkentää.

  181. niin kyseessä olikin mutu arvio.
    Teiltä löy­tyy tark­ka luku,joten sen saa lait­taa esiin.

    kuka muuten mak­saa jalankulku ja pyörätiet?
    ne ovat saas­tee­ton­ta liikkumista.maksaja vain puuttuu.(v=autoilijat rahoit­ta­vat tämän verova­paan liikkumismuodon)

    1. Autoil­i­jat eivät mak­sa kaupunkien jalka­käytäövistä tai pyörtäteit­stä sent­tiäkään — eivät myöskään kaupunkien autoteistä. Ne rahat ote­taan vähen­tämäl­lä hoita­jia vanhainkodeista.

  182. _Mihin_ siis nyt menee se mas­si­ivi­nen polt­toain­evero, väli­aikainen autovero (60+ v), die­selvero jne jne?

  183. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku af
    Oli puhe joukkoli­iken­netar­if­feista Helsingis­sä. Espoo on aivan oma lukunsa.

    Oleel­lis­tra käsit­tääk­seni poinitssani oli, että kaikil­la helsinkiläis­llä ei ole eikä ole mielekästä han­kkia HSL:n kuukausikorttia.

    Kuin­ka suurel­la osal­la aikuisväestöstä muuten on?

    1. Olen yrit­tänyt saa­da HSLs.tä tiet5oa kausiko­rt­tien määristä, mut­ta en ole saanut. Arviosi­in, että voimas­sa ole­via kausiko­rt­tela on aikuisväestöstä enemmistöllä.

  184. “villin cow­boy-autoil­i­jan illu­u­sio vapaudesta” 

    Eli kos­ka yksi­ty­isyy­den suo­ja on jo nyt huonol­la tolal­la, niin ei hait­taa, että se huononee vielä entis­es­tään. Hienoa logiikkaa 😀

  185. en jat­ka juu­pas-eipäs väit­te­lyä vero­tu­loista sen enem­pää, mut­ta ei kai autoilun vero­tu­lo­ja ole kohdis­tet­tu hoita­jien lukumäärään?

    val­tio kai palaut­taa kun­nille osan vero­tu­loista takaisin,että puhe siitä ettei kun­nat saa sent­tiäkään tien hoi­dos­ta on vähin­täänkin mus­tavalkoinen väite.

    tulot ylit­tävät kyl­lä menot, joten autoilu on hyvä rahasam­po julkiselle taloudelle.

    mut­ta jos tämäkin por­sas halu­taan tap­paa niin se on poli­it­ti­nen valinta.

    http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta

  186. Pitkät työ­matkat ovat joskus järke­viä. Jos kuitenkin tuemme niitä vapau­tuk­sel­la saaste- ja tien­raken­nus­mak­su­ista, niitä tehdään liikaa sil­loinkin, kun voisi muut­taa lähem­mäk­si, yöpyä arkiyöt paikkakun­nal­la tai ottaa huonom­man työn läheltä. 

    Työn vero­tus muut­taa kan­nat­tavia työ­paikko­ja kan­nat­tomik­si, saas­tut­tamisen verot­ta­mi­nen kan­nat­ta­mat­to­mia, joten alen­netaan mielu­um­min edel­listä kuin jälkimmäistä.

  187. Osmo Soin­in­vaara:
    Olen yrit­tänyt saa­da HSLs.tä tiet5oa kausiko­rt­tien määristä, mut­ta en ole saanut. Arviosi­in, että voimas­sa ole­via kausiko­rt­tela on aikuisväestöstä enemmistöllä.

    Kai tuo on ihan julki­nen tieto ja hyödylli­nenkin. Sel­l­ainen, joka kuu­luu HSL:n pitääa ajan tasal­la. Ja kun­nan­val­tu­ute­tun ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäse­nen tietää eikä vain arvuutella.

    Helsin­gin väestö on 609.000, jos­ta yli 15 vuotiaita(siis 15 vuo­den ikäisiä tai sitä van­hempia) 86 pros­ent­tia eli n 520.000. Jos ole­tamme run­saal­la enm­mistöl­lä eli 300.000 asukkaal­la ole­van kuukausiko­rtin, niin sil­loin 220.000 asukkaal­la ei sitä ole. Vas­taisi kai osa­puilleen Tam­pereen asukaslukua.

  188. uusi kas­vo tääl­lä:
    ‘snip’
    val­tio kai palaut­taa kun­nille osan vero­tu­loista takaisin,että puhe siitä ettei kun­nat saa sent­tiäkään tien hoi­dos­ta on vähin­täänkin mus­tavalkoinen väite.
    ‘snip’

    Val­tio ei ‘palau­ta’ mitään vero­tu­lo­ja, vaan tukee val­tiono­suuksin tiet­tyjä toim­into­ja (sosi­aali ja ter­veys, koulu­toi­mi ym.), tei­den ja katu­jen rak­en­t­a­mi­nen ja kun­nos­s­api­to ei kuu­lu näihin.

    1. Lisäyk­senä siis vielä. Joidenkn kun­tien koko tiev­erkko on val­tion ylläpitämää, Helsin­ki on taas joutunut rak­en­ta­maanj jopa moot­toriteitä (Itäväylä) oma­l­la rahal­laan ja oma­l­la rahal­la ylläpi­de­tään koko katu­verkkoa. Silti Helsin­ki ei saa “palau­tus­ta” noista autoiluista kerä­ty­istä ver­roista sent­tiäkään enem­pää omien panos­tusten­sa vuok­si. Täl­läkin perus­teel­la voi sanoa, etteivät autoi­il­i­jat mak­sa Helsingille mitään kaduista ja teistä.

  189. Minä rin­nas­tasin kun­tien oma­l­la rahal­la kus­tan­net­ta­vat tiet yksi­ty­is­tei­hin. Molem­mista pitäsi ylläpitäjän saa­da käyt­täjiltä kor­vaus­ta. Joko tietulleina tai osuute­na val­tion tienkäyt­täjiltä keräämistä veroista.

  190. Viherinssi: Suosit­tele

    Han­kkeen moot­to­ri­na on tasan kak­si asiaa:
    — Euroopan uusi rak­en­teil­la ole­va sateli­it­ti­paikan­nusjär­jestelmä, jon­ka käyt­töön ja kus­tanatamiseen ovat kaik­ki jäsen­val­tiot sitoutuneet.
    — 7 mil­jardin vero­ker­tymä, joka pitää kerätä jatkos­sakin ja toiv­ot­tavasti kas­vaval­la trendillä.

  191. Pekka Kärkkäi­nen:
    Eikö kuitenkin ensin pitäisi päät­tää onko yksi­ty­isyy­den suo­ja arvokas asia vai ei? Jos se tode­taan tavoiteltavak­si asi­ak­si mei­dän yhteiskun­nas­samme, pitäisi var­maan miet­tiä keino­ja miten sitä ei enem­pää tuhot­taisi ja kuin­ka jo ole­mas­sa ole­via seu­ran­ta­jär­jestelmiä voitaisi­in purkaa pois. 

    Yksi­ty­isyy­den suo­ja on tärkeä. Min­un point­ti­ni ei ollut se, etteikö minus­ta ihmis­ten yksi­ty­isyy­del­lä ole niin väliä. Point­ti­ni oli se, että yksit­täis­ten teknis­ten keino­jen vas­tus­t­a­mi­nen on yhtä tyhjän kanssa tilanteessa, jos­sa on jo ole­mas­sa ver­rat­tomasti parem­pia teknisiä keino­ja har­ras­taa sitä yksi­ty­isyy­den loukkaamista. Se vas­tus­tus pitää olla sil­lä tasol­la, että yksi­ty­isyyt­tä ei louka­ta, vaik­ka se olisi teknis­es­ti mahdollista. 

    USA:n NSA-vakoilu on tässä hyvä esimerk­ki. Ei ole järkevää vas­tus­taa sitä, että ihmiset lähet­tävät toisilleen sähkö­pos­tia ja surf­fail­e­vat netis­sä. Sitä pitää sen sijaan vas­tus­taa, että val­tio ei kerää tästä touhus­ta itselleen tietoa käyt­tääk­seen sitä ihmis­ten vakoiluun. 

    Infor­maa­tion keräämisessä sinäl­lään ei siis ole mitään vikaa. Puhe­lin­fir­mani kerää tietoa min­un puheluis­tani voidak­seen sit­ten laskut­taa min­ua oikein. Näin sen pitääkin toimia. Jos kuitenkin sit­ten val­tio alkaa kerätä nämä puhe­lu­ti­etoni omille tietokoneilleen ilman, että on kyse mis­tään rikok­sen tutkin­nas­ta, jos­sa minä olen epäiltynä, on kyse yksi­ty­isyy­den suo­jani rikkomis­es­ta, johon val­tion ei pidä saa­da ryhtyä. 

    Sama jut­tu tässä auto­ju­tus­sa. Jos val­tio kerää tiedot auto­jen ajelus­ta lähet­tääk­seen oikeat vero­la­put jokaiselle auton omis­ta­jalle, tässä ei ole mitään vikaa. Jos se sit­ten käyt­tää näitä tieto­ja pitääk­seen kir­jaa, mis­sä ihmiset ovat liikkuneet ja vielä yhdis­tää näitä tieto­ja mui­hin tietoi­hin samoista ihmi­sistä, on kyse yksi­ty­isyy­den loukkaamis­es­ta, johon sil­lä ei tule olla oikeutta. 

    Kär­jis­tet­ty esimerk­ki: Tililtäsi varaste­taan kymp­pi­ton­ni ja heti seu­raa­vana päivänä ton­ni. Onko varkaus sen ton­nin osalta jotenkin vähem­män väärin, kos­ka kymp­pi­ton­ni ehdit­ti­in jo huijata? 

    Huono esimerk­ki. Parem­pi olisi se, että net­ti­pankin tur­val­lisu­us mur­re­taan ja rikol­liset pää­sevät käsik­si pankin kaikki­in tilei­hin. Onko tässä vai­heessa juuri väliä sil­lä, että joku saa min­un käyt­täjä­tun­nuk­seni (mut­tei pin-numeroani) selville?

  192. Jor­pak­ka:
    Mik­si kilo­me­trien pitäisi olla halvem­pia haja-asutusalueilla?

    Kai ideana on se, että haja-asu­tusalueel­la ajamiselle ei ole vai­h­toe­htoa. Itse olen maanvil­jeli­jä ja avo­vai­moni ura puolestaan pääkaupunkiseudul­la. Julki­nen liikenne tai asuin­paikan val­it­sem­i­nen ekol­o­gisem­min ei yksinker­tais­es­ti ole vaihtoehto. 

    No mak­samme polt­toaineesta ja talouden enem­män ajet­tu peli on hybri­di, toinen on kom­pak­ti turbodieseli. 

    Itse en oiekin ymmär­rä perustelua mik­si auton han­k­in­tavero olisi jotenkin epäreilu. Nykyi­nen yhdis­telmä ei kan­nus­ta isopäästöis­ten ajoneu­vo­jen han­k­in­taa ja rankaisee ajelus­takin jo aika rajusti. Autoa harvem­pi han­kkii jos ilman pär­jää ‑toki jotkut han­kki­vat vain kos­ka halu­a­vat )en ole täl­lais­ten vapauk­sien rajoit­tamisen kan­nal­la). Mik­si ihmis­ten, jot­ka aja­vat vähän (asu­vat kaupuingis­sa ja arjes­sa auton käytölle on vai­h­toe­hto) pitäisi saa­da auto suh­teessa edullisem­mak­si kuin nykyisin? 

    Jos verol­la halu­taan ohja­ta ihmis­ten käytöstä lisää on polt­toaineen vero­tuk­sen nos­t­a­mi­nen absolu­ut­tis­es­ti ain­oa järkevä malli. Sähköau­to­jen ja vähäpäästöis­ten mallien yleistymistä on nau­ret­tavaa pitää riskinä — eikö se ole päämäärä?.

    Oma autoni on 2004 mallia, ruoste­suo­jasin sen oas­taes­sani vuosi sit­ten, kos­ka uskon että pitkä elinkaari on vas­tu­ullista toim­intaa. Autoni vie noin 5L/100km ja siinä on moder­nit suo­jalait­teet. Jos min­ua pitää rankaista olkaa niin kilt­ti ja tehkää se kalli­im­man polt­toaineen muo­dos­sa ilman täysin uut­ta merkit­täviä tieto­tur­va ja yksi­ty­isyys­riske­jä ja uut­ta byrokra­ti­aa tarvit­se­vaa teknofantasiaa.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.