Miksi päättäminen on niin vaikeata?

Kirjoitus on julkaistu Näkökulma-artikkelina Suomen Kuvalehdessä.

Joku voisi sanoa kirjoitusta huonosti ajoitetuksi, sillä jo ennen Suomen Kuvalehden tuloa painosta hallitus teki joukon päätöksiä ja ennen kaikkea lupasi tehdä suuria päätöksiä jatkossa. Se ei poista sitä, että maamme on putoamassa muutoksen kärjestä.

===

Oli Suomelta ihmeellinen suoritus nousta sodan jälkeen syrjäisyydestä, köyhyydestä ja monen mielestä takapajuisuudesta edistyneeksi ja vauraaksi maaksi ja sijoittua kärkijoukkoon vähän kaikissa kansainvälissä vertailuissa. Onko kukoistuskausi jäämässä lyhyeksi? Kovin moni vahvuuksistamme on murenemassa yhtä aikaa.

Teollisuutemme on vaikeuksissa. Perinteinen paperiteollisuus supistuu eukalyptussellun tunkiessa markkinoille ja paperin kulutuksen vähetessä jyrkästi printtimedian vaikeuksien vuoksi.

Metalliteollisuuden asema on heikentynyt Kiinassa ja itäisen Euroopan nousun takia. Investointitavaroiden osalta maantieteellinen sijaintimme ei voisi olla huonompi. Investointien painopiste on Itä-Aasiassa. Kiinasta katsottuna Kemin satama on meriteitse etäisin satama koko maailmassa.

Nokia-vetoisen IT-alan nousu taas taisi olla sellainen ihme, ettei se ehkä voinutkaan kestää kovin kauan. Toki jäljelle on jäänyt paljon potentiaalista osaamista.

Teollisuuden vaikeuksilla voidaan selittää muutkin vaikeudet, koska taloudellisen pohjan pettäessä pettää kaikki.

= = =

On silti itsepetosta väittää, että vaikeutemme johtuvat vain ulkoisista olosuhteista. Miksi emme pysty mukautumaan muutokseen kuten muut? Ei ole riittävällä tarmolla jatkettu työtä, jolla Suomi trimmattiin huippukuntoon. Asiat on jätetty jamaan, jossa ne olivat parhaina vuosinamme. Maailma ei ole pysähtynyt. Jos jäämme paikallemme, meidän käy niin kuin meille on käymässä.

Meillä oli esimerkiksi aikanaan maailman parhaisiin kuuluva terveydenhuolto. Nyt se on arvioitu OECD-maiden eriarvostavimpiin kuuluvaksi. Rahaa menee enemmän, mutta tuotos on huonompi.

Hyvä sijoituksemme Pisa-tutkimuksissa on osoitus paitsi hyvistä kouluista, myös lasten hyvästä kasvuympäristöstä. Pariisin slummeissa kasvaneiden lasten opettaminen on vaativampaa. Lasten asema on Suomessa edelleen hyvä, mutta liki kaikki muutoksen suuntaa osoittavat mittarit ovat punaisella.

Pekka Kuusen seuraajat rakensivat Suomeen toimivan sosiaalipoliittisen kokonaisuuden teollisuusyhteiskunnan tarpeisiin. 1980-luvulla työllisyysasteemme oli hyvä ja sosiaaliset erot olivat pieniä. Sittemmin rakenteellinen työttömyys on noin kolminkertaistunut. Teollisuusyhteiskunnan sosiaalipolitiikka ei toimi enää jälkiteollisessa yhteiskunnassa, mutta yritykset ajanmukaistaa hyvinvointivaltiota ovat kerta kerran jälkeen kaatuneet. Seurauksena on rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä. Sosiaalipolitiikka vie enemmän rahaa ja toteuttaa tehtäväänsä huonommin. Yhteiskunnallisten erojen kasvu nakertaa luottamusta ja sosiaalista pääomaa, joka on ollut keskeisiä vahvuuksiamme.

Siirtyminen teollisesta yhteiskunnasta urbaaniin palveluyhteiskuntaan on valtaisa ja välttämätön muutos, jonka seurauksena vetovoimaisimmat kaupungit kasvavat nopeasti. Kaupunkiseutujen hallinto ei ole pysynyt muutoksen vauhdissa. Kuntien osaoptimoinnin seurauksena kaupunkimme rakentuvat huonosti. Tästä maksamme kymmeniä vuosia huonoina kaupunkeina ja työttömyytenä. Kaupunkimaiset palvelut eivät menesty hajanaisessa yhdyskuntarakenteessa. On myös liikaa taantuvia kaupunkeja, koska aluepolitiikka on yhä viritetty ehkäisemään maaltapakoa, vaikka muuttoliike on kaupunkien välistä.

Listaa voisi jatkaa. Olemme jäämässä jälkeen tieteellisessä tutkimuksessa ja osaamisessa. Tietotekniikan käyttö julkisessa hallinnossa on alkeellista verrattuna vaikkapa Viroon, vaikka sen alan piti olla vahvuuksiamme. Ja niin edelleen. Meistä on tulossa vanhanaikainen yhteiskunta. Miksi meillä ei enää pystytä päätöksiin?

= = =

En tiedä, miten hyviä päätöksiä Kekkosen aikana tehtiin, mutta minusta Lipposen hallitukset olivat viimeisiä, joilla oli kykyä isoihin päätöksiin. En ollut kaikesta samaa mieltä, mutta oli hyvä, että ongelmille tehtiin ylipäätänsä jotain.

Voidaan selittää päättäjien henkilökohtaisilla ominaisuuksilla, ettei samaan pystytä enää, mutta se on huono selitys. On kokeiltu kaikki kolme mahdollista kahden suuren puolueen varaan rakentuvaa hallituspohjaa, eikä yksikään ole toiminut. Mutta eipä ole saatu tuloksia kolmikannassakaan. Jotain on muuttunut koko yhteiskunnassa eikä sitä pidä selittää yksilöistä käsin.

Suomen vahvuus oli ennen pienuuden mahdollistama verkostoituminen.  aikki tunsivat kaikki ja kaikesta voitiin neuvotella eikä ketään voinut pettää. Nyt verkostoituminen on huonossa maineessa, ellei suorastaan kriminalisoitua.

Kun jokainen hoitaa vain omaa tonttiaan, päätöksenteko lohkoutuu. Kokonaisoptimointi korvautuu osaoptimoinnilla ja isot reformit pienillä hienosäädöillä.

Hallinto ei toimi niukkuuden oloissa. Kun rahaa on vähän, kaikki puolustavat vimmaisesti omaansa. Valtion raamibudjetointi on johtanut siihen, että kukin ministeriö omistaa oman raaminsa eikä painopisteitä kyetä muuttamaan kuin marginaalisesti. Nuorisotakuusta oltiin yksimielisiä, mutta rahaa tarkoitukseen ei työministeriön sisältä löytynyt tarvetta vastaavasti. Suuret sanat väljähtyivät taas hienosäädöksi.

Onko valtion lähes täydellinen vetäytyminen teollisuuspolitiikasta järkevää? Suomen ja Ruotsin matkapuhelinosaaminen luotiin valtioiden voimakkaan ohjauksen avulla luomalla NMT-standardi monien kilpailevien ratkaisujen sijaan. Nyt sellainen olisi epäsopivaa valtiollista ohjausta.

 

Kommentit

180 Vastausta artikkeliin “Miksi päättäminen on niin vaikeata?”

  1. Marko Kivelä kirjoitti 1.9.2013 kello 9:24

    Hyvä kirjoitus. Toisin vielä yhden asian esille, eli vimmattu säätelyn ja byrokratian lisääminen. Olemme osin omin voimin ja osin EU:n ansiosta lisänneet yhteiskuntaa jähmettävää ja asioiden tekemisen kalliiksi tekevää säätelyä kaikkialle yhteiskuntaan.

    Olemme tavallaan hukanneet tasapainon johtamisen ja työn tekemisen välillä. Mitä enemmän työntekijöiden (ja myös johdon) aika kuluu määräysten mukaisen byrokratian huomioimiseen sitä heikommaksi työn tuottavuus käy ja sitä vähemmän on aikaa innovatiivisuuten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 68

  2. Liian vanha kirjoitti 1.9.2013 kello 9:59

    Suomen suurin ongelma ovat sen johtajat.
    Yrityksissä ja politiikassa astui valtaan kamreerisukupolvi ,tällä sukupolvella on kyllä hyvä koulutus, mutta hyvin kapea kokemuspohja todellisesta elämästä.

    Puuttuu näkemyksiä,paperiteollisuus on hyvä esimerkki. Sen johto ei ole vieläkään älynnyt muuttaa tuotantosuuntaa.
    Nokian pelastus 1990 luvulla oli paperi-ja kumiteollisuuden hylkääminen.

    Nykyisellä kamreerijohdoöla se olisi näivetetty kuoliaaksi jo 90-livulla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  3. Jari Mustonen kirjoitti 1.9.2013 kello 10:04

    Miksi päättäminen on niin vaikeaa? Tässä pari spekulatiivista haja-ajatusta.

    Olemme tienhaarassa yhteiskunnan roolin suhteen. Ihmiset ovat aidosti eri mieltä siitä mitä pitäisi tehdä. Aikoinaan päätöksiä saatiin tehtyä, koska a) asioista olitiin noin yleisesti samaa mieltä tai b) luultiin, että asioista oltiin noin yleisesti samaa mietlä.

    Poliittinen rohkeus puuttuu. Aikamme ilmiönä ovat ammattipoliitikot. Heille tyyppillistä on, että tärkeintä on neljän vuoden päässä häämöttävät vaalit sillä mitään muutakaan työtä ei ole olemassa.

    Poliittisen järjestelmän ikä alkaa olle sellainen, että päätöksenteko on pelkkää eturyhmäpolitiikkaa. Kaikki rakenteet ovat suunniteltu nollasummapeliin ja oman ryhmän etujen puolustamiseen. Tämä koskee niin puolueita (RKP puolustaa ruotsinkielisiä, Kepu maalaisia, Demarit työläisiä, Kokkarit yrityksiä ja yrittäjiä) kuin ministeriöitäkin.

    Meillä on vain huono tuuri ja meille on sattunut nippu heikkolahjaisia tyhjäntoimittajia (Katainen, Urpilainen) johtajiksi aikana, jolloin tarvetta olisi ollut todellisille johtajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  4. Raimo K kirjoitti 1.9.2013 kello 10:05

    Osmo: “Meillä oli esimerkiksi aikanaan maailman parhaisiin kuuluva terveydenhuolto. Nyt se on arvioitu OECD-maiden eriarvostavimpiin kuuluvaksi.”

    Aikaisempi oli oma arvio, OECDn arvio on ulkopuolisen tekemä.

    Aikaisemmin Suomi oli lähes kaikessa maailman paras, mutta sitten alettiin saada ulkopuolisia arvioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  5. Jukka Aakula kirjoitti 1.9.2013 kello 10:06

    Vaikeita asioita. Yksi ongelma on se, että niin moni suunsoittaja luulee tietävänsä miten asiat hoidetaan.

    Menestys johtaa ylpistymiseen ja ylpistyminen johtaa kykenemättömyyteen ratkaista asioita. Mutta kun menestys päättyy, myös nöyryys lisääntyy ja ongelmia opitaan taas ratkaisemaan.

    Sykli jatkuu, kuten matemaattinen historioitsija Peter Turchin on viime aikoina ibn Khaldunin hengessä todistanut.

    http://kansankokonaisuus.blogspot.fi/2010/06/syklinen-historian-kasitys-strategiset_10.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Raimo K kirjoitti 1.9.2013 kello 10:13

    Pahin yksittäinen tekijä kilpailukyvyn romahtamisessa on suomalaisen työn laadun romahtaminen (Kauppalehti 13.8.2013), kumma kyllä tätä ei ole liiemmin kommentoitu. Asia on ilmeisesti liian kipeä asia niin yritysjohtajille kuin työntekijöillekin.

    22 maata käsittävässä vertailussa Suomi oli joko viimeinen tai kolmen viimeisen joukossa, Suomen ohi ovat ajaneen mm. Puola (!), Tsekki, Slovakia ja Unkari. Laadun lisäksi heikko oli myös toimitusvarmuus.

    Tätä ei ylimaltillisella palkkaratkaisulla kompensoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  7. nescio quis kirjoitti 1.9.2013 kello 12:09

    Päätöksenteossa on parikin oleellista ongelmaa.

    Aiemmin päätökset pohjautuivat tutkitulle tiedolle. Nyt lähtökohtana ovat menneen maailman mielikuvat, pienen kaveripiirin puheet ja asenteet, sekä ikiomat “musta tuntuu”-fiilarit.

    Kun lähtökohta on väärä, lopputuloskaan ei voi olla oikea. Yhä uudelleen ilmoitetaan oikeat tavoitteet, mutta lähes säännönmukaisesti valitaan väärän keinot -juuri ne, jotka vievät kauemmas tavoitteesta.

    Otetaan vaikka työttömyys esimerkiksi. Työtön nähdään aina työhaluttomana, jota pitää kiristämällä osallistumaan työelämään, ja kehitellään siihen tarkoitukseen sopivia keinoja. Todellisuudessa työssäolevia, työhaluisia, ammattitaitoisia ihmisiä on irtisanottu muutamassa vuodessa satatuhatta, ja kuntaministerin mukaan työvoimaa vähennetään kunnista vielä 200 000 työntekijän verran.

    Toinen virhe, mitä toistetaan, on päätösten seurausten selvittämättä jättäminen. Suomi on sitoutunut Lapsen oikeuksien sopimukseen, ja samalla selvittämään niin valtiollisella kuin kuntatasolla jokaisen päätöksen lapsivaikutukset.

    Jos niin olisi tehty, lapsiköyhyys ei olisi syventynyt ja laajentunut, kuten nyt on tapahtunut, eikä uutisoitaisi lapsiperheiden lisääntyvästä asunnottomuudesta, kuten nyt tapahtuu.

    Samoin olisi jätetty tekemättä kotihoidontuen uudistus, joka vei lapsiperheiltä oikeuden päättää omalle perheelleen sopivin tapa hoitaa lapset ja samaan aikaan kierolla tavalla lyhensi lukuisten lasten kotihoidon aikaa. Tämä tapahtui täysin vastoin sitä tietoa, minkä suomalainen laadukas tutkimus on pienten lasten kehityksestä selvittänyt. (esim. Pikkulapsen kehitys ei kestä sellaista ihmissuhdekuormitusta, joka päiväkodeissa on, ja aiheuttaa aggressiivisuuden lisääntymistä jne jne)

    Samoin jätettiin selvittämättä lisäkustannukset, jotka päiväkotien lisärakentaminen ja henkilökunnan palkkaaminen tuovat tullessaan.

    Helsingin Uutiset on 3/2012 laskenut, että pelkästään Helsingille tulee 20milj lisälasku + 15-20 uuden päiväkodin rakentamisesta koituvat kustannukset, jos kaikki kaksivuotiaat siirtyvät päiväkoteihin. Nyt tehty päätös tuo lapset jo puolitoista vuotiaina päiväkotiin, sillä isäthän eivät uskalla jäädä pois töistä pelätessään työpaikkansa menetystä.

    Päätöksentekijöillä pitäisi kyllä olla mahdollisuudet hankkia tietoa asioista laajasti. Erittäin vahingollinen on päätös pienentään vapaan tutkimuksen, yliopistotutkimuksen rahoitusta. Puolueeton tutkimus antaa oikeaa tietoa.

    Sen sijaan sellainen lausuntotehtailu, jossa tarkoitushakuisesti poimitaan omaan teoriaan sopivia pointteja perusteluiksi ja jätetään koko joukko oleellisia asioita huomiotta, ei palvele yhteiskunnan etua. Sellainen kumminkin näyttää saavan kovin paljon julkisuutta. Vaikutukset näkyvät myös päätöksenteossa.

    Sitä ihmettelen, miksi puolueet, jotka eivät täysin voi mennä nykyisen päätöksenteon linjausten taakse, silti roikkuvat mukana ja jäävät vahvistamaan linjauksia. Jättäytymällä pois vastapaino vahvistuisi, ja järkevien päätösten aika tulisi paljon nopeammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  8. Juho Laatu kirjoitti 1.9.2013 kello 12:26

    Joku voisi sanoa kirjoitusta huonosti ajoitetuksi

    Hyvin ajoitettu.

    Teollisuuden vaikeuksilla voidaan selittää muutkin vaikeudet, koska taloudellisen pohjan pettäessä pettää kaikki. … On silti itsepetosta väittää, että vaikeutemme johtuvat vain ulkoisista olosuhteista.

    Teollisuuden / talouden vaikeudet selittyvät ainakin 1) meistä riippumattomilla ulkoisilla tekijöillä (Kiinan nousu, paperin kulutuksen väheneminen), 2) omilla satunnaisilla hölmöilyillä (Nokian kuihtuminen) ja 3) hallitustemme viivyttelyllä ja väärillä valinnoilla.

    Miksi emme pysty mukautumaan muutokseen kuten muut?

    Näyttäisi tosiaan siltä, että aiempiin vuosiin (esim. talouden nousu sodan jälkeen, Lipposen aika) verrattuna Suomi ei kykene tekemään tarvittavia uudistuksia ja ohjaamaan omaa kehitystään yhtä luontevasti paremmille urille.

    Kun mietin syitä, yksi ilmeinen syy näyttäisi olevan se, että Suomea hallitaan nykyään paljolti EU:n osana. Hallitus ei pyrikään oman linjan määrittelyyn, vaan korostaa pääsääntöisesti EU:n linjausten toteuttamista Suomessa. Tuo ei tietenkään ole optimaalinen asenne. Jos Suomi haluaa optimoida yhteiskuntansa toiminnan, sen tulisi optimoida nimenomaan sitä, ja nähdä EU vain kehyksenä, jonka puitteissa Suomi toimii, osana tuota yhteistä markkina-aluetta. Ei EU tule Suomen asioita suomalaisten poliitikkojen puolesta selvittämään. Pitäisi siis uskaltaa ottaa myös itse ohjaksia käsiin. Pienikin määrä tällaista kuvaamaani lainavaloon luottavaa asennetta voi johtaa siihen, että vaikeat mutta tarpeelliset uudistukset jäävät tekemättä. Johtavat poliitikkomme ovat myös kuluttaneet paljon aikaa EU:n kriisikokouksissa ja kriisien selvittämisessä.

    En sano että EU olisi yksin syypää kaikkeen, mutta selvästi se vie jonkin verran aikaa ja energiaa omien asioiden hoitamiselta.

    Nykyisen hallituksen kohdalla yksi selvä ongelma on se, että se on valinnut varsin polarisoivan linjan, jossa euromaiden (järjestelmän sääntöjen vastainen) tukeminen, EU:n ja euroalueen integraation syventäminen, kuntien lakkauttaminen ja suurten kaupunkien puolella oleminen jakavat vahvasti kansaa. Lähes perustuslain tasoisia merkittäviä päätöksiä nuijitaan pöytään hallituksen enemmistön turvin. Tämä tekee yhteistyön opposition kanssa aika vaikeaksi, ja syö pohjaa konsensushengessä ja huolella valmistelluilta pitkän tähtäimen uudistuksilta.

    Kolmas selitys voisi olla se, että maailma nyt vain muuttuu ympärillämme niin nopeaan tahtiin, että oma tahtotila ja hyvät suunnitelmat eivät ehdi moisessa vauhdissa edes muotoutua. Tässä kaivattaisiin avointa asennetta, hyvää keskuselua ja kaikkien, asiantuntijoiden ja kansalaisten kuuntelemista. Ei säätytalon virallisten seminaarien tyyliin, vaan ihan oikeasti. Vaatii aikaa ja halua kuunnella, ja vähän nöyryyttä.

    Meillä oli esimerkiksi aikanaan maailman parhaisiin kuuluva terveydenhuolto. Nyt se on arvioitu OECD-maiden eriarvostavimpiin kuuluvaksi. Rahaa menee enemmän, mutta tuotos on huonompi.

    Viimeiset hallitukset ovat onnistuneesti ja varsin tietoisesti onnistuneet jakamaan Suomen terveydenhuollon A-kansalaisten ja B-kansalaisten terveydenhuoltoon. Ei ihme jos eriarvoisuus lisääntyy ja B-puolella esiintyy ongelmia. (Eivät muuten kuntalliitoksetkaan tee hyvää maakuntien terveyspalveluille.)

    Siirtyminen teollisesta yhteiskunnasta urbaaniin palveluyhteiskuntaan on valtaisa ja välttämätön muutos, jonka seurauksena vetovoimaisimmat kaupungit kasvavat nopeasti. … …

    Muutos savupiipputeollisuudesta eteenpäin on ollut tärkeä. Mutta tuon kaupunkiin keskittämisen voisi kyllä unohtaa. Se jos mikä on perua jostain teollistumisen alkuajoilta. Netti ja palveluyhteiskunta toimii ihan hyvin myös maalla (oopperaa ja muita erikoistuneempia juttuja lukuunottamatta, Savonlinna poikkeuksena).

    Nyt verkostoituminen on huonossa maineessa, ellei suorastaan kriminalisoitua.

    No ei kai sentään. Pitää vain karsia rikollisluonteiset kuviot pois tuosta verkostoitumisesta. Myös avoimuuden lisääminen auttaa pitäämään verkostoitumisen laillisilla poluilla.

    Olisin valmis “vähentämään verkostoitumista” niin, että (Monterquieun tyyliin) poliitkot ja talouselämä erotettaisiin toisistaan hieman paremmin. Palkintorvirkojen, eläkevirkojen ja hallituspaikkojen sijaan poliitikkojen ja uransa lopettaneiden poliitikkojen hyvinvoinnista voisi ensisijassa huolehtia valtio. Tämä parantaisi poliitikkojen riippumattomuutta, ja neutraloisi heidän intressejään ja motiiveitaan.

    Onko valtion lähes täydellinen vetäytyminen teollisuuspolitiikasta järkevää? Suomen ja Ruotsin matkapuhelinosaaminen luotiin valtioiden voimakkaan ohjauksen avulla luomalla NMT-standardi monien kilpailevien ratkaisujen sijaan. Nyt sellainen olisi epäsopivaa valtiollista ohjausta.

    Valtiolla voi kyllä olla tuottavia sijoituksia, mutta useimmissa tapauksissa on hyvä, että poliittinen toimija pitää näppinsä erossa liike-elämän päätöskistä. Firmat joiden päätökset tehdään seuraavat vaalit mielessä eivät yleensä saa saman tasoisia päätöksiä kuin firmat, joita johdetaan firman tavoitteiden mukaan.

    Mutta valto voisi myös osallistua aloilla, jotka ovat valtiolle keskeisiä ja joissa Suomella on jokin intressi valtiona. Tällaisia voisivat olla vaikkapa kaivokset / luonnonvarat ja lentoliikenne.

    Teollisuuspolitiikkaan voi osallistua täysin rinnoin standardoinnin puolella. Siellä luodaan pohjaa varsinaiselle perässä tulevalle teollisuudelle. Tässäkin blogissa keskusteltiin juuri kuntien ICT-hankinnoista. Standardit tietojen jakamiseen yms. olisivat todella tervetulleita. Valtio voisi myös hyvin tuottaa (tai rahoittaa) hyödyllistä avointa koodia tuottavia hankkeita. Näillä sektoreilla voisi saada paljonkin aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  9. anonyymi kirjoitti 1.9.2013 kello 12:46

    Ei ole riittävällä tarmolla jatkettu työtä, jolla Suomi trimmattiin huippukuntoon.

    Osa tästä trimmauksesta oli ylisuuria leikkauksia, joiden aiheutamat vajeet kumuloituivat ja alkavat nyt aiheuttaa suurempia ongelmia.

    Kun jokainen hoitaa vain omaa tonttiaan, päätöksenteko lohkoutuu.

    Nyt kaikki sitten miettivät, kuinka järkevää oli lähteä siirtämään presidentin valtaa pääministerille ja tehdä eduskuntavaaleista pääministerinvaalit. Ennen oli pääministeri, joka koordinoi hallituksen toimintaa. Nyt noiden muutosten jälkeen on pääministeri, joka hoitaa presidentin hommat ja (pääministerinvaalien vuoksi) puoluejohtajan hommat. Jos aikaa jää, koordinoidaan hallituksen toimintaa. Ja sitten ihmetellään miksi ministerit sooloilevat ja hallitus ei saa mitään aikaiseksi.

    Asiaa ei auta Kokoomuksen vaalimenestyksestä johtuvan yli-itsevarmuuden tuoma poliittinen ehdottomuus heidän itse pystyttämässään sateenkaarihallituksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  10. Koti-isä kirjoitti 1.9.2013 kello 13:33

    Marko Kivelä:
    …vimmattu säätelyn ja byrokratian lisääminen. Olemme osin omin voimin ja osin EU:n ansiosta lisänneet yhteiskuntaa jähmettävää ja asioiden tekemisen kalliiksi tekevää säätelyä kaikkialle yhteiskuntaan.

    Olemme tavallaan hukanneet tasapainon johtamisen ja työn tekemisen välillä…

    Nyt tuntuu varsinkin oikealla laidalla olevan muodissa syyttää ongelmista liiallista säätelyä. Kuvaavaa on, että esimerkiksi pari saman aiheen siivellä otsikoihin noussutta kansanedustajaa olivat itse olleet säätämässä kritisoimiaan lakeja.

    Säätely ja byrokratia ovat vastakohtia luottamukselle. Pala amerikkalaista mallia, jossa kaikki päätetään lopulta oikeussalissa. Jos vastassa on yhteisön sijaan kasvottomat markkinavoimat, ei siinä paljoa luottamusta rakenneta. On määrättävä, millainen kurkun on oltava. Muuten joku myy meille kurkkuna jotain aivan muuta, kun ei sitä ollut erikseen kiellettykään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  11. Ila I kirjoitti 1.9.2013 kello 13:44

    Suomessa samat EU-säännökset tuottavat erilaista, ekstremistisempää sääntelyä kuin vertailukelpoisissa muissa jäsenvaltioissa. Tarkoitus ei ole kiikuttaa komissioon kanteluita siitä, että jokin jäsenvaltio olisi laiminlyönyt velvoitteensa, mutta voisitte selvittää tätä empiirisesti relevanteissa asioissa ja maissa.

    Suomalaiset sulkevat kannattavaa teollisuustuotantoa, koska suomalaisten pitää kilpailla pääoman tuottoasteella ja sijoittajien suosiosta. Vahva kotimainen köliomistajuus olisi hyvä, vaikka sitten valtio-omistajuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. Paavo J kirjoitti 1.9.2013 kello 15:12

    Osmo Soininvaara:
    Suomen vahvuus oli ennen pienuuden mahdollistama verkostoituminen. Kaikki tunsivat kaikki ja kaikesta voitiin neuvotella eikä ketään voinut pettää. Nyt verkostoituminen on huonossa maineessa, ellei suorastaan kriminalisoitua.

    Kaikki tuntevat edelleen kaikki. Piirit ovat pääasiassa merkittävän pienet. Miksi verkostouitumisesta on tullut lähes kriminalisoitua? Kuvittelisi, että verkostojen ideaalinen tehtävä on nimenomaan joustavoittaa toimintaa ja helpottaa kompromissien (= päätösten) tekoa.

    Oma näkemykseni on, että politiikan teon visio on muuttunut. Vielä mainitsemassa sodanjälkeisessä ajassa voitiin tehdä päätöksiä, jotka tehtiin pitkän tähtäimen “yhteisen Suomen” hyväksi. Nyttemmin poliittinen päätöksenteko vaikuttaa muuttuneen lobbausryhmien köydenvedoksi, jossa erilaiset etujärjestöt pitävät kynsin hampain kiinni omasta lyhyen aikavälin edustaan.

    Ajattele esimerkiksi kotihoidon tuesta käytävää keskustelua. Olin varsin yllättynyt, kun usein tasa-arvon puolesta puhunut Anna Kontula hyökkäsi (IL:n mukaan: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013083017430924_uu.shtml) voimakkaasti kotihoidon tuen sukupuolikiintiöitä vastaan. Mietin hetken, ja totesin, että tietenkin. Kyseessä on muutos, joka suoranaisesti “vie” yhdeltä ryhmältä ja “antaa” toiselle ryhmälle. On aivan luonnollista, että tässä kohtaa periaatteet unohtuvat ja merkittävälle lobbausrynnistykselle myönnytään. Omia on kosiskeltava. Hällä väliä rakenneuudistuksista. Nehän kuitenkin ovat ylihuomisen murheita.

    Sama trendi toistuu myös esimerkiksi eläkekeskustelussa. Mielestäni kykenemättömyys tehdä päätöksiä ei niinkään ole kiinni siitä, että päätöksiä ei ehkä haluttaisi tai pystyttäisi tekemään, vaan siitä että politiikan luonne on mututunut yhteisen hyvinvointivaltion rakentamisesta ja ylläpitämisestä edunsaajaryhmien väliseen tämänpäivän piirakanjakoon silläkin riskillä, että kaikki piirakka olisi ylihuomiseen mennessä syöty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  13. Seppo Korppoo kirjoitti 1.9.2013 kello 15:23

    OS kirjoittaa edellä: “Mutta eipä ole saatu tuloksia kolmikannassakaan. Jotain on muuttunut koko yhteiskunnassa eikä sitä pidä selittää yksilöistä käsin.”

    Tässähän se asian ydin juuri onkin: Asiat nimen omaan pitää selittää nyt yksilöstä käsin.

    Jos ajatellaan asiat valtiosta, ei-yksilöstä käsin kuten OS näyttää haluavan, ollaan hegeliläis-marxilaisen talousopin kanssa tekemisissä, josta nykyinen neuvottomuutemme on peräisin.

    Tälle paradigmalle ihmisen vapaus on kauhistus, eikä siihen sisällykkään edes ihmisen käsitettä.

    Tämä paradigma tunnetusti johtaa suojapyö-yhteiskuntaan ja hirviömäiseen holhoukseen, jossa kahlitaan ihmisen vapaus säätämällä kaikkea toimintaa viimeistä detaljia myöten, sakkojen uhalla ja hirmuverotuksella.

    Valtion intressin sijaan pitää lähteä liikkeelle vapaasta suomalaisesta miehestä ja naisesta, eli Kantin paradigmasta.

    Suomalaisille pitää antaa vapaus toteuttaa unelmiaan, testata parhaita ideoitaan kohtaamalla raju kansainvälinen kilpailu silmästä silmään.

    Jos suomalainen perustaa esimerkiksi firman ja ottaa yrittäjäriskin unelmansa toteuttamiseksi, siinä sivussa työllistäen muitakin, hänelle pitää tästä antaa oikeudenmukainen korvaus.

    Jos hän riskinotossaan vieläpä onnistuu ja uhkaa jopa tulla sika-rikkaaksi, hänelle pitää se sallia.

    Hänelle pitää aplodeerata ja antaa mitali, eikä syyllistää mätkäisemällä hirmuverot, kuten nyt tehdään.

    Kantin paradigman mukaan yhden menestyminen ei ole muilta pois, sillä näin talous lähtee kasvuun, työllisyys paranee ja yhteiseen kassaan ropisee rahaa hyvinvointimme ylläpitämiseen.

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka katsoo oikeudekseen tulla sika-rikkaaksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  14. Aki Suokko kirjoitti 1.9.2013 kello 16:36

    Marko Kivelä:
    Hyvä kirjoitus. Toisin vielä yhden asian esille, eli vimmattu säätelyn ja byrokratian lisääminen. Olemme osin omin voimin ja osin EU:n ansiosta lisänneet yhteiskuntaa jähmettävää ja asioiden tekemisen kalliiksi tekevää säätelyä kaikkialle yhteiskuntaan.

    Olemme tavallaan hukanneet tasapainon johtamisen ja työn tekemisen välillä. Mitä enemmän työntekijöiden (ja myös johdon) aika kuluu määräysten mukaisen byrokratian huomioimiseen sitä heikommaksi työn tuottavuus käy ja sitä vähemmän on aikaa innovatiivisuuten.

    Tämä on aivan totta ja tuo byrokratian kasvu ei kohdistu vain julkiseen sektoriin vaan on myös yksityisen sektorin ongelma. Kun tietotyöntekijä saa uuden “työkalun” niin aika usein sen tarkoituksena on tuottaa raporttia johdolle. Tai jos jokin sovellus korvataan uudella ohjelmalla, niin todennäköisesti tämä uusi ohjelma on entistä kömpelömpi.

    Rutiinitöitä on siirretty sihteereiltä henkilöille, jotka osaavat ne huonommin ja joilla on korkeampi palkka. Tämä näyttää hyvältä, koska “kalliiden tukifunktioiden” osuus suhteessa ydinliiketoimintaan pienenee. Missään ei näy se, että korkean tuottavuuden työntekijä käyttää aikaansa rutiineihin, joita ei osaa kunnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 54

  15. JTS kirjoitti 1.9.2013 kello 16:41

    Hyvin kirjoitettu, ratkaisuehdotuksia vielä puuttuu.

    Ensiksi, tässä välillä meni yhden päättäjäsukupolven (1995 – 2007) kohtuullisen mukavasti ylöspäin. Ei ollut enää perstuntumaa vaikeuksissa olemiseen ja Nokia oli kaikki kaikessa, muuta ei tarvittu. Innovaatiokeskustelu alkoi niukasti ennen romahdusta.

    Onko Suomi iso vai pieni maa? Päättäjien joukossa on ilmeisesti käsitys että iso, ainakin Belgiaa ja Ruotsia isompi. No, ei olla. Pienessä maassa pitää osata pärjätä niukkudella niin henkisesti kuin aineellisesti.

    Poliittinen liturgia kehuu koulua ja yliopistoja. niiden tuottama tieto ei kelpaa oikeastan millekään puolueelle. Yliopistot ovat pääosin hiljaa kuin hiiri, sielläkään ei siis ole ajatuksia eikä sanottavaa. Yksityset “ajatushatuomot” ovat tehty tuottamaan se vastaus mitä poliitikko haluaa, ilman turhaa tieteellistä rasitetta.

    Mitä tehdä – johdetaan esimerkillä.

    Lakkautetan erilliset ministeriöt ja niiden erilliset toiminnot yhdeksi valtioneuvostoksi. Yksi tietotekniikka, yksi taloushallinto, yksi valtioneuvosto. Ministereiden työnjakokin vapautuu organisaatiokahleista. Toki jokin rakenne säilyy kuten muissakin vastaavissa maissa valtiosihteereineen ja alivaltiosihteereineen.

    Sote uudistus aloiteaan yhdistämällä HUS:isa lukuunottamatta muut yliopistosairaalat yhhdeksi organisaatioksi. HUS siksi, että siellä ovat nekin alat, joita muilla ei ole ja pari miljoonaa on ihan hyvä koko. Vaativan erikoisaairaanhoidon keskeinäiset riidat sovitaan keskenään, mielellään kansalaisten eduksi. Tällöin ei tarviste kikkailla niin paljoa erilaisilla aluerajoilla. Jos yhetistyö toimii muutenkin, siirtyminen on sitä helpompaa.

    Palautetaan läänit – noin 10 ja Ahvenanmaa on hyvä määrä. Kaikki alueelliset toimijat hätäkeskuksista taksilupien myöntämiseen, veroihin ja poliisiin tehdään läänikohtaisesti samoilla valtionviranomaisrajoilla. Yhteistyö helpottuu ja selkeytyy. Vaalipiirit ovat lääninen kokoisia, mikä onkin se poliittinen jytky.

    Valtion ja kuntien eläkkeet ovat jo Kevassa, yhdessä paikassa.

    Verotus maakuntakohtaiseksi kunnallisveron sijaan. Verot ovat kovemmat pohjoisessa ja idässä kuin etelässä, mikä vastaa todellisuutta. Verontasausta vähennetään. Maakuntiin valitaan valtuustot – maakäräjät – suorilla vaaleilla ja maakunnan verorahoilla hoidetaan maakunnan sosiaalikulut, tevreydenhuolto, koulutus, kaavoitus, muu kuin valtion infra ja elinkeinotuet. Kunnat saavat loput hommat hoitaa per nuppi tuloutuksella, jos kyvy eivät riitä niin kunta taitaa olla liian pieni.

    Nykyiset julkisuusomaisusumassat siirretään ilman korvausta ja veroja uudelle omistajalleen.

    Tärkeintä lienee ymmärtää, että kaikkia ongelmia ei ratkaista lainsäädännöllä vaan sillä että tehdään jotain uutta uudella tavalla. Uusia asioita piäisi voida kokeilla ensin käytännössä ja vasta sen jälkeen katsoa tarvitaanko lakimuutoksia. Jos homma toimii, sitten muutetaan lakeja, muta ensiksi kokeillaan vaikka poikkeusluvalla vastoin nykylakeja.

    Valtio ja kunnat ovat myös markkina innovaatioille, oli kilpailulainsäädäntö millainen tahansa. Etu on saada myös uusia ideoita maahan ympäri maailmaa. Tehdään se uusi prototyyppijäänsärkijä öljynorjuntavarustuksella. Otetaan käyttöön cleantechia. Kaikki ei onnistu mutta ei se nykymeiningilläkään aina onnistuisi.

    Suuttuuko kansa? Ei oikeastaan, osa poliitikoista vaihtuu, mutta se kuuluu asiaan. Osa vanhan vallan tukiverkostoista kaatuu ryskyen ja he tekevät kaikkensa muutosten vastustamiseksi.
    Kyllä me kansalaiset uskomme, kun todetaan nykyisten toimintatapojen olevan älyvapaita. Jopa kunnan duunari sen ymmärtää, jos ollaan rehellisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  16. Jaassu kirjoitti 1.9.2013 kello 17:06

    ….Siirtyminen teollisesta yhteiskunnasta urbaaniin palveluyhteiskuntaan on valtaisa ja välttämätön muutos…

    Jopas on täydellistä huuhaata, joka kertoo enemmänkin siitä miten cityihmiset ovat täysin todellisuudesta etääntyneitä.

    Teollinen yhteiskunta ja suomen vientiteollisuus ovat niitä asioita joilla yhteiskunnan hyvinvointi palveluita pidetään pystyssä.
    Helsingin cityvihreät eivät varmaan työllistä yhtikäs ainutta ihmistä omilla varoillaan.
    Lähes kaikki saavat palkkansa julkiselta sektorilta eli muiden suomalaisten työstä.

    Hesa nauttii tolkuttomasti valtion tukia, joka hemmetin rakennushankkeeseen laitetaan valtion varjoja, keskustakirjastoonkin pistetään muiden suomalaisten varoja 30 miljoonaa viimeisten tietojen mukaan. Paljonkos valtion varoja laitettiin olympiastadionin korjaukseen entä metroon, jne. jne. jne. jne……

    Suomen ongelmat johtuvat päättäjien pääkaupunki keskeisyyydesta joka on johtanut massiivisiin rahan siirtoihin muualta suomesta pääkaupunkiseudulle.

    Jos kehäkolmosen sisäpuolisesta alueesta tehtäisiin oma valtio se olisi konkurssissa saman tien. Hesa elää muun suomen työstä.

    Liian monet valtion virastot ja palvelut ovat keskitettyjä pääkaupunkiin, sama pätee yrityksien pääkonttoreihin, ja hesalaiset pääsevät nauttimaan näissä työskentelevien maksamista verotuloista jonka maksavat muut suomalaiset.

    Päättäjät tekevät jatkuvasti lisää erilaisia energia ja ympäristöveroja jotka rasittavat yritysten toimintamahdollisuuksia suomessa, ja sitten ihmetellään kun talous menee huonosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  17. Poikkeuksellisesti nimimerkillä kirjoitti 1.9.2013 kello 17:38

    Marko Kivelä:
    Hyvä kirjoitus. Toisin vielä yhden asian esille, eli vimmattu säätelyn ja byrokratian lisääminen. Olemme osin omin voimin ja osin EU:n ansiosta lisänneet yhteiskuntaa jähmettävää ja asioiden tekemisen kalliiksi tekevää säätelyä kaikkialle yhteiskuntaan.

    Tästä esimerkki omista töistäni. Tarvitsen sännöllisesti elektronisia komponentteja, eksoottisia materiaaleja sun muita vimpaimia, kokeiden tekemiseen ja prototyyppien rakenteluun. Eikä koskaan oikein tiedä etukäteen mitä pyörivää taikalyhtyä tai kalibroitua käkikelloa seuraavassakin hommassa taas tulee tarvitsemaan.

    Ennen vanhaan romppeiden hankkiminen oli melko vaivalloista. Piti keräillä eri toimittajien paperisia tuotekataloogeja messuilta, maahantuojilta ruinaamalla ym. lähteistä. Osia tarvitessa piti tehdä puhelimella soittokierros eri maahantuojille, ja kysellä kuka pystyisi toimittamaan, näytteinä tai johonkin hintaan, pienen määrän milloin mitäkin.

    Tuommoinen toiminta on tehostunut aivan järkyttävässä määrin vuosien varrella. Kaikki tuoteluettelot löytyvät netistä. Luetteloita ei tarvitse edes plarata omin silmin, vaan hakukoneet etsivät sopivat komponentit annettujen parametrien perusteella. Kaikkein pienimmiltäkin maailman syrjäkolkissa sijaitsevilta innovatiivistilta pikkupajoilta voi tilata heidän kaikkein uusimpia prototyyppejään – maahantuojaa ei tarvitse olla olemassakaan.

    Vakiintuneempien tavarantoimittajien logistinen tehokkuus on jotain käsittämätöntä: klikkaile parametrisesti haettavasta tuoteluottelosta tarvitsemasi osat ostoskoriin, syötä luottokortin numero, ja osat ovat postilaatikossasi seuraavana aamupäivänä (jos toimitusvarasto sijaitsee Euroopassa) DHL:n tai vastaavan kuriirin toimittamana. Jos tilaa USA:sta, eteen tulee fakta että maapallo ei koskaan nuku. Jos kokeet ovat venyneet iltamyöhään, ja yhtäkkiä tarvitsee jotain hilavitkutinta, sen voi tilata uudelta mantereelta, jossa ollaan vasta heräämässä. Kunhan tilaus on tehty virka-aikana, suihkukoneet kyllä lennättävät osat perille pöydällesi yli yön ja läpi viikonloppujen.

    Millä tavalla työnantajani sitten hyödyntää tämmöistä työnjaon ja logistisen tehokkuuden hirmuista kiihtymistä? No, meillä enää tutkijat eivät hanki itse mitään, vaan väliin perustettiin hankintaorganisaatio. Minä kopioin käsin tilauskoodeja sieltä toimittajan parametriseti haettavasta luettelosta/tilauslomakkeesta. Naputtelen ne sitten työnantajan ERP-järjestelmään. Järjestelmän toisessa päässä erikoistunut ostohenkilö, virka-aikana, naputtelee ne koodit takaisin tavarantoimittajan luetteloon/tilauslomakkeeseen.

    Luulen ettei keskusjohto tuommoista järjestelmää silkkaa tyhmyyttään pystyttänyt – vaikka on sekin mahdollista että kun elää siellä huipulla pelkästään ERPin tuuppaamien numeroiden varassa, ilman takaisinkytkentää ja käsitystä mitä putiikissa oikeasti tapahtuu, todellisuudentaju katoaa. Todennäköisemmin kuitenkin hankintalaki tai joku muu pykälistö vaatii tilastoimaan ja todentamaan mistä lähteistä ja mihin kategorioihin kuuluen tavaraa milloinkin tilataan. Niinpä minä sitten ERPiin naputtelun kautta teen kyseistä tilastointityötä, ja luokittelen 0.1 sentin kappalehintaisia vastuksia ja 2 euron kappalehintaisia transistoreita eri kategorioihin.

    Lajittelutyötä teen verokiilan turvottamalla kustannustasollani, joka oikeastaan edellyttäisi semmoista tehokkuutta etten tee itse yhtään mitään minkä joku muu osaa tehdä, ja minkä siis voi ostaa joko tavarana tai palveluna ulkopuolelta. Täysin älytöntä – ja tässä vasta yksi esimerkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 68

  18. Mikko Kiviranta kirjoitti 1.9.2013 kello 18:12

    Marko Kivelä: Olemme tavallaan hukanneet tasapainon johtamisen ja työn tekemisen välillä. Mitä enemmän työntekijöiden (ja myös johdon) aika kuluu määräysten mukaisen byrokratian huomioimiseen sitä heikommaksi työn tuottavuus käy ja sitä vähemmän on aikaa innovatiivisuuten

    Coase’n katto on vastassa kun organisaatioon liittyvät transaktiokustannukset halvauttavat kaiken toiminnan. Poimittu talousnobelisti Ronald Coase:n töistä.

    Koska palautteen antaminen kirjoittamalla (niinkuin ERPin kautta johtaminen edellyttää) on hidasta ja vaivalloista, luulen että lähes kaikki takaisinkytkentä ‘johdon’ ja varsinaisen toiminnan välillä on katkennut hierarkkisesti johdetuissa orginisaatioissa. Ne ajautuvat tuuliajolla minne sitten ajautuvatkaan.

    Gary Hamel‘han on ehdottanut ratkaisuksi vastuun siirtämistä ja luottamuksen antamista varsinaisen työn tekevälle ruohonjuuritasolle – mikä kyllä edellyttää että rekrytoitaessa saadaan kaivettua esiin ne innostuneet ja luottamuksen arvoiset ‘hyvät tyypit’. Mielestäni tuo muistuttaa juuri sitä vanhaa hyvää Suomen maailmankartalle nostanutta tapaa.

    Vähintäänkin, jos hierarkioista ei uskalleta luopua, takaisinkytkentäprosessin pitäisi olla kevyt ja joustava, MBWA-tyyliin joka nosti Hewlett-Packardin maailman huipulla ja jota Steve Jobs (vaikka olikin vaikea tyyppi) myös harrasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  19. Lauri Kumpulainen kirjoitti 1.9.2013 kello 19:13

    Erittäin hyvää tekstiä, joka laittaa miettimään.

    Marko Kivelä, jos tuote ei myy niin on turha syyttää byrokratiaa.

    Suomen ongelma on se, ettei meillä ole tuotteita, jotka käyvät kaupaksi.

    Suomalainen laatu ei ole parantunut merkittävästi ja muut ovat saaneet meidät kiinni.

    Avaruusteollisuus tulee olemaan se 2000-luvun ensimmäisen vuosisadan suuri juttu. Aivan kuten 1900-luvulla oli tietokone ja sitä aiemmin polttomoottori 1800-luvun lopulla monien muiden tärkeiden keksintöjen kanssa.

    Toinen suuri juttu on syvänmerenpohjan resurssien hyödyntäminen, esimerkiksi jalometallien louhiminen.

    Yksi mahdollisuus olisi puun käyttäminen avaruudessa. Puulla on ominaisuuksia, jotka voisivat olla hyödyllisiä kylmässä avaruudessa. Avaruus on joka tapauksessa se seuraava suuri tuntematon, jonne ihmiskunta tunkeutuu.

    Cleantech taistelu on jo suurelta osin menetetty kiinalaisille, koska Kiinan on pakko hankkia puhtaampaa teknologiaa ja he eivät sitä tahdo ostaa muualta.

    Pidän aika todennäköisenä, että Suomi on jo historiaa muodossa, jossa me Suomen tunnemme. Valitettavasti.

    Ei ole näköpiirissä mitään sellaista radikaalia tuotetta, jota ei muualla kyettäisi tekemään.

    Oikeastaan vain kustannuskilpailu on sellainen, mitä Suomi voi jossain määrin yrittää.

    Tosin, onhan meillä Kone.

    Ehkäpä Kone keksii avaruushissin. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.9.2013 kello 20:23

    Jaassu:
    ….Siirtyminen teollisesta yhteiskunnasta urbaaniin palveluyhteiskuntaan on valtaisa ja välttämätön muutos…

    Jopas on täydellistä huuhaata, joka kertoo enemmänkin siitä miten cityihmiset ovat täysin todellisuudesta etääntyneitä.

    Teollinen yhteiskunta ja suomen vientiteollisuus ovat niitä asioita joilla yhteiskunnan hyvinvointi palveluita pidetään pystyssä.

    Olen täyhsin tietoinen siitä, miten tärkeä vaihtotaseellemme teollisuus on, mutta nyt puhutaan sen vaikutuksesta työllisyyteen, koska sillä on vaikutus työpaikkojen sijoittumiseen. Kun savupiipputeollisuus automatisoituu,m tehtaissa nyt vain on paljon vähemmän väkeä kuin ennen. Tilastokeskus mittaa ilmiötä huonosti, mutta muutosta voi seurata SAK-laisten teollisuusliittojen jäsenmääristä.

    Teollisuuden työpaikat vähenevät tilastoissa hitaammin kuin työpaikat tehtaissa, sillä teo0llisuudeksi lasketaan jopa Nokia, jolla ei kai ole juuri mitään teollista tuotantoa Suomessa., suunnittelutyötä sitä enemmän. Duunareita on vähemmän, mutta akateemisia toimistossa töissä olevia on vastaavasti enemmän. Nämä erittäin kovaa koulutusta vaativat suunnittelu ym. tehtävät tahtovat myös sijoittua suuriin kaupunkeihin. Yhden savupiipun paikkakunnilla ne viihtyvät korostetun huonosti.

    On esitetty, että teollisuuden suunnittelutyö pitäisi laskea palveluksi. Silloin teollisuus työllistäisi enää hyvin vähän väkeä. Sillä, miten asiat tilastoidaan, ei nyt kyllä ole paljon merkitystä. Olennaista on, että työ keskittyy suurille työmarkkina-alueilla, siis kaupunkeihin ihan siitä riippumatta, pidämmekö tätä hyvänä vai huonona asiana.

    Mutta kun kaikki teollisuuden duunarit eivät voi muuttua huippusuunnittelijoiksi, jotain työtä tulisi keksiä myös vähemmän osaavalle työvoimalle., Toisteuiseksi ei ole keksitty kuin tyttömyys tai palvelualat. Oalvelualat taas eivät menesty kuin sdiellä, missä asuu riittävästi ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Koti-isä kirjoitti 1.9.2013 kello 20:49

    Osmo Soininvaara:
    Mutta kun kaikki teollisuuden duunarit eivät voi muuttua huippusuunnittelijoiksi, jotain työtä tulisi keksiä myös vähemmän osaavalle työvoimalle., Toisteuiseksi ei ole keksitty kuin tyttömyys tai palvelualat…

    Ok, eli tähän tuottavuuden kasvu on meidät johtanut. Oikeasti tässä yhteiskunnassa tarvitaan ainoastaan näiden “huippusuunnittelijoiden” työpanos, mutta koska jokaisen kansalaisen on aivan pakko tehdä 40 tuntia “töitä” viikossa, niin niitä joudutaan puoliväkisin keksimään erilaisista palveluista.

    Mitä jos a) jaettaisiin tämä huipputyöpanos tasaisemmin ja b) luovuttaisiin 40 viikkotyötunnin pakkopaidasta. Samalla päästäisiin eroon sekä työttömistä että palvelutyöllistämispakosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  22. åke kirjoitti 1.9.2013 kello 21:03

    Lauri Kumpulainen:
    Erittäin hyvää tekstiä, joka laittaa miettimään.

    Marko Kivelä, jos tuote ei myy niin on turha syyttää byrokratiaa.

    Suomen ongelma on se, ettei meillä ole tuotteita, jotka käyvät kaupaksi.

    Suomalainen laatu ei ole parantunut merkittävästi ja muut ovat saaneet meidät kiinni.

    Tässä oli samoja ajatuksia kuin itsellänikin. Tärkeäähän on siis lopulta innovointi. Uudet kaupaksi käyvät tuotteet ja palvelut.

    Ymmärrän tietysti että kansantaloudesta kiinnostuneet yleensä miettivät asiaa yhteiskunnan rakenteiden kautta eikä yksittäiset/tulevien innovaatioiden kautta.

    Hyvä kirjoitus soininvaaralta. Mukava huomata, että vihreän poliitikon alta paljastuu ihan valtavirran talousmies. Näitä lisää.

    ehkäpä suomalaisten tulevaisuus on tosiaan se, että kaikki asuvat helsingissä ja pesevät toistensa paitoja. 🙂

    Palveluistakin on toki mahdollista kehitttää vientituotteita paperia korvaamaan. Esimerkkeinä fillippiiniläiset piiat ja sveitsiläiset pankkipalvelut. Kuka keksii ensin, että kumpaan meidän kannattaisi panostaa?? Sanoisin että ihan hyvä tulevaisuuden skenaario meille on erilaiste palveluiden kehittäminen rikkaille venäläisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. Krtek kirjoitti 1.9.2013 kello 21:06

    Aki Suokko:

    Rutiinitöitä on siirretty sihteereiltä henkilöille, jotka osaavat ne huonommin ja joilla on korkeampi palkka. Tämä näyttää hyvältä, koska “kalliiden tukifunktioiden” osuus suhteessa ydinliiketoimintaan pienenee. Missään ei näy se, että korkean tuottavuuden työntekijä käyttää aikaansa rutiineihin, joita ei osaa kunnolla.

    Pidän tätä yleisenä harhana, mutta silti harhana. Jos todella olisi näin, joku konsultti tekisi hyvät rahat hankkimalla ulkoistettuna sihteeripalvelut väliin. Todellisuudessa sinusta vain tuntuu tältä, kun joudut hoitamaan omat matkalaskusi.

    Apropoo, hyvänä puolena: jos työsi on kalliimpaa, kannattaa sen automatisointi paremmin, joten tulossa on helppokäyttöisempiä järjestelmiä näihin rutiinitöihin.

    T. Toimitusjohtaja joka ei ikinä haluaisi palata aikaan jolloin ei saanut itse varata omia matkojaan, tai sihteerin hoitamaan puhelinvastaajan työhön, tai paperisten muistioiden lähettämiseen sisäisessä postissa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. Mikko Kiviranta kirjoitti 1.9.2013 kello 21:24

    Aki Suokko: Rutiinitöitä on siirretty sihteereiltä henkilöille, jotka osaavat ne huonommin ja joilla on korkeampi palkka. Tämä näyttää hyvältä, koska “kalliiden tukifunktioiden” osuus suhteessa ydinliiketoimintaan pienenee. Missään ei näy se, että korkean tuottavuuden työntekijä käyttää aikaansa rutiineihin, joita ei osaa kunnolla.

    Tämä on esimerkki siitä että johto ei laske kustannuksia sille mitä Coase kutsui organisaation pyörittämisesta aiheutuviksi sisäisiksi transaktiokuluiksi. Voi olla monia syitä miksei laske:

    – Nykymuodin mukaisessa tietojärjestelmillä johtamisessa mikään semmoinen numero ei nouse johdon tietoisuuteen, jolle ei ole erityisesti avattu putkea tietojärjestelmän läpi.

    – Esimerkiksi itsepalvelu-rutiinitöiden (spesialistilla teetettynä [*]) kustannuksen muodollinen arvioiminen, sellaisella “tieteellisellä täsmällisyydellä” että se kestää päivänvaloa paperille/tietojärjestelmään kirjoitettuna, voi olla yhtä kallis operaatio kuin itsepalvelutyö itsessään. Vanhantyylisessä Management by Walking Around-mallissa johtaja sai intuitiivisen käsityksen päätöstensä kustannuksista suoraan. Pitää muistaa että itsepalvelu-rutiinityöt tekee kalliiksi paitsi menetetty työaika, myös kerrannaisvaikutukset kuten ajatuksen katkeaminen kesken pitkäjänteistä keskittymistä vaativaa varsinaista työprosessia, tai yleinen keskittymistä hajoittava vitutus kun joutuu tekemään asioita joita ei kunnolla osaa ja työkaluilla jotka toimivat kehnosti. Kerrannaisvaikutusten arvioiminen “tieteellisen tarkasti” on paljon isompi operaatio (ehkä jopa mahdotonta) kuin niiden arviointi näppituntumalla.

    – Voi olla että maailma ja sen mukana organisaatioihin kohdistuvat vaatimukset ovat muuttuneet niin monimutkaisiksi että perinteisen pyramidiorganisaation joka kerroksessa syntyvä Coase-kitka summautuu ja itseään ruokkimalla kertautuu, niin että pyramiidilla ei enää nykymaailmassa kertakaikkiaan pärjää. Tämä on monella suunnalla johtanut organisaatioiden madaltamiseen ja vastuun siirtämiseen alemmas – mikä sopiikin hyvin suomalaiseen itsenäisen tekemisen mentaliteettiin.

    Tuo viimeinen kohta on muuten toteutumassa sitäkin kautta, että erinäisistä syistä (mm. IPR:n rapautuminen, automaatiosta johtuva “organisoidun” työn väheneminen) yhä enemmän ja enemmän työtä tehdään vapaaehtoisesti ja itsepalveluna – esimerkiksi se iänikuinen Linux-käyttöjärjestelmä, Rep Rap 3D-printteri, tai vaikkapa erilaiset joukkorahoitetut hankkeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  25. eläkevaari kirjoitti 1.9.2013 kello 21:32

    Ihan hyvää pohdiskelua Osmolta. Valitettavasti kirjoitus ei sisältänyt yhtää asiaa, miksi Suomi on joutunut tähän tilanteeseen. Ei myöskään yhtään ehdotusta miten tästä noustaisiin takaisin menestyväksi kansakunnaksi.

    Suomalaisilta on parin viimeisen vuosikymmenen aikana hävinnyt kansallistunto ja isänmaallisuus. On hoettu globalisaation etuja ja oltu siinä uskossa, että kun maailma parantuu, niin suomalaistenkin asema parantuu. Nyt on taas kerran lyöttäydytty Saksan vanaveteen ja luullaan , että myötäileminen Saksan politiikkaa pelastaa pienen kansamme.

    Tosiasiassa Saksa ajaa häikäilemättömästi vain omaa etuaan. Näin on ollut ainakin viimeiset 500 vuotta. Kahden häviämänsä maailmansodan jälkeen Saksa on noussut Euroopan mahdiksi. Saksalainen uskonpuhdistaja Martin Luther kirjoitti useampiakin kirjoja juutalaisten ylivallasta ja lietsoi erittäin voimakkaasti antisemitismiä. Yksi hänen kirjoistaan “Juutalaisista ja heidän valheistaan” on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston nettiversiona https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26563/Luther.pdf?sequence=2 Otteita tästä kirjasta voi lukea Vapaa-ajattelija lehdestä vuodelta 2003 http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/evankelisluterilaisuuden_pimea_puoli.html

    Kun Suomesta on metsä- ja metalliteollisuus sekä It- teollisuus viety Kiinaan ja Intiaan ja muihin köyhiin maihin, joiden työvoimakustannusten kanssa emme pysty millään kilpailemaan, niin Suomen on pakko löytää uusia kilpailukykyisiä tuotteita. Toivomme on edelleen metsissä. Puunta on pakko kyetä jalostamaan sellaisiksi tuotteiksi, joilla on kansainvälistä kysyntää. Uusiutuvan energian, mm. biodiesel, tuotannossa metsien hakkuujätteet ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Neste Oy osaa tehdä biodieseliä melkein mistä tahansa. Tässä vain yksi ehdotus, muita varmasti löytyy vaikka kuinka paljon, jos Suomeen saadaan oikea isänmaallinen henki päälle emmekä tyydy odottamaan globalisaation ratkaisevan kaikki ongelmamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Jaassu kirjoitti 1.9.2013 kello 21:34

    Savupiipputeollisuus nimityksen käyttäminen on hieman halventavaa, useimmat tehtaat joissa on moisia piippuja ovat kohtuullisen korkean teknologian laitoksia, jopa vihreiden halveksimat paperitehtaat joissa suomalaisten osaaminen on ollut kautta aikojen maailman huippua.

    Automaation vaikutukset työpaikkoihin ovat tulleet jo pari vuosikymmentä sitten ja niiden seurauksena monien tehtaiden tuottavuus ja myös yhteiskunnan verotulot ovat kasvaneet, samalla automaatio on tuonut mukanaan vaativamman teknologian osaamista ja lisää työpaikkoja koska joidenkin täytyy se automaatiokin suunnitella ja ylläpitää sekä valmistaa.

    Joidenkin asioiden keskittyminen suuremmille paikkakunnille on enemmänkin polittisten päätösten seuraus jossa yhteiskunnan varoja on sijoitettu valtion virastoihin ja valtion yritysten pääkonttoreihin ja kouluihin ja vastaaviin siten että seurauksena väki on lähtenyt kasvuun, enemmänkin voisi kysyä miksi on käynyt niin että helsinkiin jossa ei erityisemmin ole koskaan valmistettu paljoakaan vientiin meneviä tuotteita on sijoitettu maan päälentokenttä.

    Paljon parempi paikka sille olisi 100 kilometriä hesasta pohjoiseen, olisi lähempänä muuta suomea, nythän se on pistetty jokseenkin niin kauas muusta suomesta kuin olla voi.

    Se miksi väkeä on muualta suomesta joutunut muuttamaan työnperään helsinkiin on pitkälle seurausta tässä maassa harjoitetusta politiikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  27. Outsider kirjoitti 1.9.2013 kello 22:18

    Täytyy ihailla, että vieläkin löytyy Suomessa ihmisiä jotka antavat ilmaiseksi työpanoksensa erilaisissa vapaaehtoistoimissa saaden vaivoistaan vain hyvän mielen.

    Kun verottaja kaapii kaikki mahdolliset kohteet urheiluseuran pullanmyyntiä myöten, saadaan talkoo-osallistuminen tehokkaasti tapetuksi. Hyväntekeväisyys, vapaaehtoisuus ja yhteisvastuu katoavat. Ns yhteinen hyvä kärsii, mutta so what.

    On vaikeaa ymmärtää yleensäkään sitä, että tuotteiden ja palvelujen veronkorotukset pelastaisivat julkista taloutta. Keskiverto suomalaisella ei juuri ole palkkatuloissa sellaista ylijäämää, josta voisi ottaa noin vain verottamalla löysät pois.

    Valitettavasti usein yritetään esittää ulospäin vaurautta vaikka perheen taloudessa on rankkakin kestävyysvaje. Nykyisin jo koululapsilla on oltava älykännykkä, kun kaikilla muillakin on.

    Sitten noihin kuntauudistuskaavailuihin pitäisi saada vihdoin ratkaisu. Ei voi loputtomiin asettaa selvitystyöryhmiä. Yleensä vastustus tiivistyy kysymykseen: mitä hyötyä siitä minulle on. Kun yksinkertainen vastaus olisi, että kuntauudistuksella estetään heikkojen kuntien konkurssit.Jotkut vielä haluavat asiasta kansanäänestystä. Sieltäkö se viisaus sitten löydettäisiin, eikä kukaan olisi vastuussa lopputuloksesta.Kansa kun on kuulemma aina oikeassa.

    Joku laki pitäisi olla julkisen velan ehdottomalle maksimimäärälle. Näin elettiin ennen ja se oli järkevää taloudenpitoa. Kuitenkin jotkut talousihmiset esittävät vakavissaan lisää velanottoa. Sitten kun realismi iskee velan takaisinmaksussa, on myöhäistä tehdä muuta kuin ankeita leikkauksia. Tauti ei parane enää levolla ja lääkehoidolla. Tehdään amputaatioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Aki Suokko kirjoitti 1.9.2013 kello 22:26

    Krtek: Pidän tätä yleisenä harhana, mutta silti harhana. Jos todella olisi näin, joku konsultti tekisi hyvät rahat hankkimalla ulkoistettuna sihteeripalvelut väliin. Todellisuudessa sinusta vain tuntuu tältä, kun joudut hoitamaan omat matkalaskusi.

    On totta, että kirjoitin tuossa sekä omasta tuntumastani että siitä, mitä olen tuttavapiirissäni asiasta keskustellun perusteella päätellyt. Harhaisuus on siten täysin mahdollista:). Tulevaisuus on paljon parempi jos minun ajatukseni siitä ovat harhaisia, joten mielelläni soisin niin olevan;).

    Minusta tuolla logiikalla, että “jos todella näin olisi, niin joku tekisi tällä hyvät rahat” on omat heikkoutensa…

    …Kaksi taloustieteilijää käveli kadulla. Toinen sanoi, että “Katso! Maassa on 100 euron seteli”. Toinen taloustieteilijä ei vaivautunut edes katsomaan maahan, koska “jos siellä olisi satanen, joku olisi sen jo ottanut”.

    Ongelmahan tässä on tietysti ajallinen viive, eli satanen lähtee maasta mutta ei ennen kuin ensimmäinen sen on siellä huomannut. Mitä järkeä muuten olisi muuten yrittää keksiä jotain uutta vimpainta, joka parantaa tuottavuutta, koska “jos se vimpain parantaisi tuottavuutta, niin joku muuhan sen olisi keksinyt”.

    Tuo ulkoistaminen ei mielestäni toimi aina kovin hyvin. Sihteerin sitoutuminen työhönsä on paljon suurempaa kun häntä ei ole ulkoistettu. Ja nimenomaan sitoutuneen sihteerin työpanoksen arvo on vertaansa vailla. Minulla on vuosien takaa kokemus, jossa erittäin ammattitaitoinen sihteeri teki muutamassa tunnissa sen, johon minulta olisi mennyt viikko. Sihteerityö on vain yksi esimerkki tästä rutiinityön siirtymisestä tietotyöntekijöille, mutta mielestäni merkittävä sellainen. Siivouksen tasosta työpaikoilla puolestaan huomaa, että mitä työn laadulle helposti käy kun se ulkoistetaan.

    Minä uskon, että emme ole vielä tajunneet, että sihteerien työ oli todella arvokasta ja että heidän määräänsä organisaatioissa kannattaisi lisätä. Uskon myös, että tämä ei ratkaise tulevaisuuden haasteita, mutta pikemminkin kertoo nykyisin vallalla olevasta osaoptimoinnista, joka näyttää edullisemmalta kuin onkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  29. Evert The NeverRest kirjoitti 1.9.2013 kello 23:12

    Oliskohan kyse myös siitä, että päätökset, vaikka olisivat miten fantastisia, eivät ole järkeviä.

    Minä en käsitä miten työvoiman lisääminen, työurien pidentäminen, arkipyhien poistaminen ym. lisäävät tuottavuutta?

    Onko se tuottavuutta, että kaikki hullun lailla touhuavat jotain. Maajussikin voi kyntää peltoaan vuoden ympäri, mutta tuottavampaa ja tehokkaampaa se on kun sen tekee viikossa parissa.

    Eikö Suomessa pitäisi mieluummin panostaa koulutuksen ja teknologian avulla toiminnan tehostamiseen ja järkeistämiseen eli rationalisointiin kuin työajan pidentämiseen ja työvoiman maahantuontiin?

    Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksia käytettiin joskus suhdannemittarina. Laskin tänään silmämäärin ilmoitukset. Niitä ei ollut “kuin silloin ennen” ja tuskin “aika entinen enää palaa”.

    Julkisen sektorin ilmoituksia oli eniten. Ne eivät ole enää mitään virallisia rivi-ilmoituksia, vaan korskeita mainostoimistoissa teetettyjä yritysmäisiä mainoksia, joissa hakijoille luvataan maat ja taivaat…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 8:01

    Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksia käytettiin joskus suhdannemittarina. Laskin tänään silmämäärin ilmoitukset. Niitä ei ollut “kuin silloin ennen” ja tuskin “aika entinen enää palaa”.

    Hesari ilmoitusvälineenä on katoavaa kansanperinnettä sekä työmarkkinoilla että asuntokaupassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 0:00

    Aki Suokko: Rutiinitöitä on siirretty sihteereiltä henkilöille, jotka osaavat ne huonommin ja joilla on korkeampi palkka.

    Rutiinitöitä on siirretty sihteereiltä Microsoft Officelle, m2:lle ja muille toimistokavereille.

    Aika harvoin asiantuntijoiden ja johtajien ajankäytön ongelma on se, että yksinkertaisia rutiineja olisi liikaa. Kalenterirutiineja nykyiseen yritysjohtamiseen kuuluu paljon, mutta eivät ne yleensä ole yksinkertaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  32. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 0:10

    Mikko Kiviranta: Gary Hamel‘han on ehdottanut ratkaisuksi vastuun siirtämistä ja luottamuksen antamista varsinaisen työn tekevälle ruohonjuuritasolle

    Minun korvaani tämä kuulostaa teoreetikoiden viisastelulta, koska fiksut yritysjohtajat ovat tienneet tämän empiirisesti. Mitä enemmän yksilölle antaa – ja yksilö ottaa – vastuuta omasta työstään, sitä paremmin hommat yleensä sujuvat. Haasteet tulevat yksilöiden erilaisista valmiuksista ja organisaatioiden erilaisesta kyvystä rajata tehtäviä järkevästi.

    Pidän vähän erikoisena juuri nyt puhua hierarkisesta johtamisesta, koska suomalainen johtaminen ei sitä mitenkään erityisesti ole. Sodankäyneet johtajat johtivat hyvin autoritäärisesti, mutta sen sukupolven eläköitymisestä on kolme vuosikymmentä. (Monissa organisaatioissa mennään jo vastaliikkeen puolella, esimiehiltä puuttuu uskallus puuttua asioihin silloinkin, kun pitäisi.)

    Lopputulos näyttää olevan se, että mitä enemmän vastuuta ja päätösvaltaa siirtyy organisaatiossa alemmas, sitä vaativampaa johtamisesta tulee. Asiantuntijaorganisaatiossa lisäpulmia tulee johtajuuden ja asiantuntijuuden erottamisessa, mikä ei yleensä toimi ollenkaan sujuvasti.

    En yritä väittää, että me suomalaiset olisimme organisaatio- tai johtamisosaamiseltamme hyviä. Emme ole. Pieni valonpilkahdus tulee lähinnä siitä, että maailmalla muutkin painivat samojen ongelmien parissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  33. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 0:11

    Aki Suokko: Tai jos jokin sovellus korvataan uudella ohjelmalla, niin todennäköisesti tämä uusi ohjelma on entistä kömpelömpi.

    Tiedätkö, milloin yrityksen tietojärjestelmä on käyttäjien mielestä parhaimmillaan ja liki täydellinen? Samalla sekunnilla, kun uuden tulemisesta kerrotaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  34. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 0:15

    Koti-isä: Mitä jos a) jaettaisiin tämä huipputyöpanos tasaisemmin ja b) luovuttaisiin 40 viikkotyötunnin pakkopaidasta.

    Luulen, että tuo sopisi erittäin hyvin monille. Työttömyysongelma on ratkaistu, kaikki tekevät 30 tunnin työviikkoa.

    Paitsi… Oletko ihan varma, että vaikkapa niitä huippusuunnittelijoita saa koulutettua niistä työttömistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  35. åke kirjoitti 2.9.2013 kello 0:19

    Aki Suokko:

    Tuo ulkoistaminen ei mielestäni toimi aina kovin hyvin. Sihteerin sitoutuminen työhönsä on paljon suurempaa kun häntä ei ole ulkoistettu.

    Tämä on aika off-topic mutta kyllähän erilainen ulkoistaminen nimenomaan on edullista liiketoiminnalle: kun joku osaa tehdä paremmin niin anna tehtävät sille ja anna sen ansaita lanttinsa. Näin se kehitys kehittyy. Muutenhan varmaan vielä paperintekijätkin väsäisivät itse paperikoneensa ja niihin sähkömoottorit ja kehittäisivät vielä uusia metalleja putkiin. Eli kyllä erikoistuminen ja ulkoistaminen (sekä tuotteiden että palveluiden) on hieno asia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Juho Laatu kirjoitti 2.9.2013 kello 0:21

    Osmo Soininvaara: Mutta kun kaikki teollisuuden duunarit eivät voi muuttua huippusuunnittelijoiksi, jotain työtä tulisi keksiä myös vähemmän osaavalle työvoimalle., Toisteuiseksi ei ole keksitty kuin tyttömyys tai palvelualat. Oalvelualat taas eivät menesty kuin sdiellä, missä asuu riittävästi ihmisiä.

    Mihin Helsingin palvelualan työpaikkoihin maakuntien teollisuuden duunarit siirretään? Siis sellaisiin, joissa on kysyntää lisätyövoimasta, ja joita ei voi maakunnissa harjoittaa. En oikein vielä keksinyt sopivia.

    Jos palveluala tulkitaan tiukasti kampaajatyylisiksi palveluammateiksi, voi tulla ongelmia sen suhteen, että varsinaista tuotantoa ei ole missään. (Eli homma ei pyöri niin, että kaikki myyvät kampaaja- ja peseulapalveluita toisilleen.)

    Miten tuo keskittäminen ja palveluammatteihin siirtyminen siis käytännössä toimii?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 8:03

    Juho
    Katso miten siiretyminen poalveluammatte4ihin on tapahtunut Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa, niin ei tarvitse teoritisoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Mikko H kirjoitti 2.9.2013 kello 1:25

    Juho Laatu: 2) omilla satunnaisilla hölmöilyillä (Nokian kuihtuminen)

    Nokian romahduksen jatkuminen Stephen Elopin johtajakaudella on aika jännä tapaus, kun näyttää vähän siltä, että “hölmöily” ei ole ihan “omaa” eikä “satunnaista”. Tietysti Nokian johtamisessa oli pahoja ongelmia pitkään ennen Elopin nimittämistä. Organisaatio tuudittautui menestykseensä eri tavoin, byrokratisoitui ja kangistui.

    Johtajan vaihtaminen oli varmaan tarpeen, mutta jälkikäteen ja viime kuukausina julki tulleiden tietojen valossa näyttää siltä, että Elopin tavoitteena oli alusta asti – toisin kuin hän ja firma ovat väittäneet – Nokian oman ohjelmistokehityksen ajaminen alas, koska se oli ristiriidassa Microsoftin tavoitteiden kanssa. Tämän vuoden alkupuolella vireillä oli sitten Nokian myynti Microsoftille, joka kariutui, koska Nokialla meni liian huonosti – lapsi oli kadonnut tehokkaan pesuveden mukana. Lopulta Elopin läheinen yhteistyö- ja neuvottelukumppani ja entinen pomo Microsoftissa, toimitusjohtaja Ballmer, sai männä viikolla potkut. On päädytty tilanteeseen, jossa Nokiasta on tekemällä tehty täysin riippuvainen Microsoftista, mutta Microsoftin mobiilistrategiaa pidetään yleisesti pahasti epäonnistuneena, eikä ole tiedossa, mihin suuntaan Microsoftin tuleva johtaja (joka muuten ei ole Elop) alkaa sitä viedä.

    Joku kommentaattori peräänkuulutti isänmaallisuutta. Nokia on tietysti pitkään ollut pääosin ulkomaisessa omistuksessa, eikä pörssiyhtiö vissiin nykymaailmassa voi muutenkaan tunnustaa isänmaata sen kummemmin. Nokia oli myös erittäin suuri yritys pienessä maassa, mistä syntyi väistämättä se riski, että suht pieni joukko yritysjohtajia sattoi nopeasti muuttuvalla alalla mokata ison osan Suomen taloudesta. Silti pitää ihmetellä, millä tiedoilla ja kenen asialla Nokian hallitus on toiminut viime vuodet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  39. Lauri Kumpulainen kirjoitti 2.9.2013 kello 7:05

    Jaassu:
    Jos kehäkolmosen sisäpuolisesta alueesta tehtäisiin oma valtio se olisi konkurssissa saman tien. Hesa elää muun suomen työstä.

    Jos kehäkolmoselle vedettäisiin raja, ei mikään muuttuisi.

    Ellei sitten kehäkolmosen ulkopuolinen Suomi tahtoisi pohjolan Pohjois-Koreaksi ja sulkisi rajojaan kaikelta kaupankäynniltä…

    Itseasiassa pääkaupunkiseutu voisi pärjätä aika mukavasti ilman muuta Suomea. Pääkaupunkiseudulla on yli miljoona ihmistä ja se on satamakaupunki.

    Ainoat suuremmat uhkatekijät olisivat päijännetunnelin sisältämän juomaveden ja muualta tuodun sähkön hinta. Toisaalta, pääkaupunkiseutu voisi halutessaan antaa luvat ydinvoimalan rakentamiselle, ja päällystää rakennuskannan aurinkopaneeleilla. Sen lisäksi juomavettä voisi tuottaa Suomenlahden vähäsuolaisesta vedestä.

    Pääkaupunkiseudun kunnat myös säästäsivät aika mukavasti valtionosuuksien hävitessä. Myös suuri osa virastoista voitaisiin lakkauttaa, koska nythän koko maan byrokratian hoitaminen maksaa pääkaupunkiseudulle aika paljon.

    Kahtiajaosta kärsisi käytännössä vain muu Suomi, koska esimerkiksi muun Suomen tuottamille tuotteille, jotka pääkaupunkiseutu nyt ostaa, ei välttämättä olisi kysyntää.

    Eihän nytkään asiat ole niin, että pääkaupunkiseutu ostaisi kaiken tarvitsemansa muualta Suomesta. Pääkaupunkiseudun tuonnista tulee ylivoimaisesti suurinosa muualta maailmasta, kuten muunkin Suomen.

    Joskus 1900-luvun puolivälissä, kun tuonti Suomeen oli lähinnä appelsiineja ja coca-colaa niin asiat olisivat toisin.

    Suoraan sanottuna, ei ole mitenkään yllätys, että ihmiset siirtyvät kaupunkeihin maalta joka puolella maapalloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  40. Tommi Uschanov kirjoitti 2.9.2013 kello 7:25

    Outsider: Joku laki pitäisi olla julkisen velan ehdottomalle maksimimäärälle. Näin elettiin ennen ja se oli järkevää taloudenpitoa.

    Mitähän tämä oikein tarkoittaa?

    Tiedossani ei ole yhtään modernia rikasta teollisuusmaata, jossa valtion velattomuus olisi ylipäänsä otettu edes teoriassa talouspolitiikan viralliseksi tavoitteeksi. Ainakaan tällä hetkellä niitä ei ole yhtään. Lähimmäksi taitaa päästä Nicolae Ceauşescun johtama kommunistinen Romania 80-luvulla, jossa perustuslakiin oli – ensin kansanäänestyksessä tavanomaisen 99 pilkku jonkin prosentin kannatuksen saatuaan – jopa kirjattu suora kielto ottaa ulkomailta enää koskaan enää yhtään velkaa. Mutta kun kansa oli aikansa katsellut tämän konkreettisia seurauksia arkielämässään, niin se tunnetusti nousi kapinaan ja Ceauşescu ammuttiin.

    Nykytilanne on kiehtovaa seurattavaa. Ceauşescun stalinistisen diktatuurin mieleen tuova talouspolitiikka näyttää Suomessa saavan jatkuvaa hengästynyttä ylistystä juuri poliittiselta oikeistolta. Se on mennyt talouspolitiikassaan niin kauas äärioikealle, että tulee jo äärivasemmalta ulos.

    Kuitenkin jotkut talousihmiset esittävät vakavissaan lisää velanottoa. Sitten kun realismi iskee velan takaisinmaksussa, on myöhäistä tehdä muuta kuin ankeita leikkauksia.

    Lainaus vuoden takaisesta kirjastani Miksi Suomi on Suomi (s. 105-106):

    “Valtion velka rinnastetaan [Suomessa] jatkuvasti jonkinlaiseen yksityishenkilön tai kotitalouden ottamaan pankkilainaan, jonka kanssa sillä on vain hyvin pinnallisia yhtäläisyyksiä. Ihmisen on yleensä maksettava lainansa pois ennen kuin hän jää eläkkeelle, mutta valtio ei jää eläkkeelle vaan jatkaa ‘työelämässä’ vuosisadasta toiseen. Valtion lainojen takaisin maksamisessa ei näin ole minkäänlaista ajallista takarajaa niin kauan kuin takaisinmaksukykyyn luotetaan markkinoilla.

    Tärkein tekijä siinä, että valtionvelka pysyy aisoissa, eiedes ole useinkaan se, että velan pääomaa maksettaisiin pois. Velkataakkaa helpottaa vähintään yhtä paljon talouskasvu, joka pienentää velan prosenttiosuutta bruttokansantuotteesta ja siten velan aiheuttamaa suhteellista rasitusta. Toinen velkaa pienentävä avaintekijä on inflaatio, joka alhaisenakin vähentää velkataakkaa merkittävästi, kun velan takaisinmaksuaika on niin pitkä kuin valtionvelalla. Esimerkiksi Britannian valtiolla on yhä jäljellä velkaa, joka on otettu alun perin 200 vuotta sitten Napoleonin vastaisia sotia varten. Velkaa on tietenkin jatkettu tänä aikana useita kymmeniä kertoja, mutta sen alkuperäinen pääoma on kutistunut kahvirahoiksi: valuutan ostovoima on enää pieni murto-osa siitä mitä se oli velan ottamishetkellä. Suomessa sen sijaan puhutaan ikään kuin valtiovarainministeriöllä olisi Suomen kansan nimissä oleva puhelinliittymä ja se olisi ottanut tekstiviestillä pikavipin, joka on maksettava takaisin kahden viikon kuluttua. On huomionarvoista, että vaatimuksia Suomen velkojen maksamisesta ei koskaan kuviteta rohkaisevilla esimerkeillä muista valtioista, jotka olisivat maksaneet velkansa jossain vaiheessa lopullisesti pois. Syynä on yksinkertaisesti se, että tällaisia valtioita ei historiasta todellisuudessa juurikaan löydy.

    Valtio rinnastetaan velkaantujana usein paitsi kotitalouksiin myös yksityisiin yrityksiin. Hyvin yleinen on puhetapa, jossa valitellaan sitä, että valtio ei muka suhtaudu velkaantumiseen yhtä vastuullisesti kuin yritykset. Tämä on hyvin kummallinen ajattelutapa. Nimenomaan yritysmaailmassa pidetään täysin normaalina, että jopa vakavarainen yhtiö pitää velkaa taseessaan vuodesta toiseen maksamatta sitä pois. Siellä punnitaan toisiaan vasten niitä hyötyjä ja haittoja, jotka aiheutuisivat toisaalta siitä, että velka maksettaisiin nyt pois, ja toisaalta siitä, että maksamista lykättäisiin. Valtiontaloutta koskevassa keskustelussa sen sijaan on oletusarvoisena toimintatapana velan maksaminen pois heti kun se vain on mahdollista. Maksamisen lykkääminen myöhemmäksi on jonkinlainen erillinen poikkeus.

    Ajatellaanpa, että jonkin pörssiyhtiön yhtiökokouksessa joku osakkeenomistaja vaatisi, että yhtiö ei saa jakaa lainkaan osinkoa ennen kuin kaikki sen taseessa oleva velka on maksettu pois. Jos voittoa jaetaan osakkaille, se on moraalista turmeltuneisuutta, eräänlaista yhtiön velkojilta varastamista. Kuvitteleeko kukaan, että tätä kommenttia seuraisi mikään muu reaktio kuin hölmistynyt naurunremakka?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  41. Jaassu kirjoitti 2.9.2013 kello 8:48

    Lauri Kumpulainen kirjoitti:
    Jos kehäkolmoselle vedettäisiin raja, ei mikään muuttuisi.

    Ellei sitten kehäkolmosen ulkopuolinen Suomi tahtoisi pohjolan Pohjois-Koreaksi ja sulkisi rajojaan kaikelta kaupankäynniltä…

    Itseasiassa pääkaupunkiseutu voisi pärjätä aika mukavasti ilman muuta Suomea. Pääkaupunkiseudulla on yli miljoona ihmistä ja se on satamakaupunki.

    Millähän pääkaupunkiseutu pärjäisi, kun muualta suomesta tulevan massiiviset tulonsiirrot loppuisivat ?

    Kommenttisi kuvastaa että sinulla Lauri ei ole ymmärrystä siitä mikä on pääkaupunkiseudun tilanne. Kaikkien verovaroilla rahoitettavien palvelujen keskittäminen on tuonut pääkaupunkiseudulle talouskasvua, mutta sen maksavat muut suomalaiset.

    Nämä miljoona ihmistä huomaisivat että toistensa palveleminen ei toimi kuin sen verran aikaa kun näiden säästöt riittävät.

    Pääkaupunkiseudulla ei ole käytännössä yhtään yritystä joka pysyisi pystyssä lukuunottamatta joitakin palvelualan yrityksiä jos muut suomalaiset lakkaisivat käyttämästä näiden palveluja.

    Mutta valtion virastoja ja erilaisia organisaatioita on tuhottomasti, kuvittele mitä käy kun näiden väki irtisanottaisiin kun muun suomen rahoitus loppuisi, hesan verotulot romahtaisivat.

    Käytännössä muulla suomessa asuvilla ei ole koskaan tarvetta käyttää pääkaupunkiseudun palveluja. Mutta nykysin harjoitettu politiikka pakoittaa siihen koska niin monia verovaroilla rahoitettuja palveluja on sijoitettu pääkaupunkiseudulle. Turismikin romahtaisi, kuka haluasi matkustaa pääkaupunkiseudulle muun suomen sijaan ?

    Sitten kun muun suomen päälentokenttä sijoitettaisiin pikkuisen kauemmassa kukaan ei käyttäisi enää vantaan lentokentää ja loputkin yritykset siirtyisivät hesasta pois.

    Sen jälkeen alkaisi hesalaisten asukkaiden muutto takaisin maalle ja hesasta tulisi sadan tuhannen asukkaan viihtyisä kaupunki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 9:20

    Jaasu

    Millähän pääkaupunkiseutu pärjäisi, kun muualta suomesta tulevan massiiviset tulonsiirrot loppuisivat ?

    Mitähän ne muualta Suomesta tulevat massiiviset tulonsiirrot ovat? Valtion tulot pääkaupunkiseudulta (verot ja maksut ja kuntien välinen tulontasaus) ovat selvästi suurempia kuin valtion menot, mukaan luettuna pääkaupunkiseudulla maksetut valtion palkat. Miten Jaasu voi olla tästä tietämätön?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Juho Laatu kirjoitti 2.9.2013 kello 8:59

    Mikko H: Nokian romahduksen jatkuminen Stephen Elopin johtajakaudella on aika jännä tapaus, kun näyttää vähän siltä, että “hölmöily” ei ole ihan “omaa” eikä “satunnaista”.

    Tuo “satunnainen hölmöily” oli tosiaan huonohkosti Nokian osuva sanavalinta. Käsittääkseni kyse on ollut enemmänkin pysyvästä kyvyttömyydestä, joka jossain vaiheessa käänsi kurssin laskuun, eikä Stephen Elopillakaan ole mitään ihmelääkkeitä tilanteen korjaamiseen ollut. Omaa tuo hölmöily on siinä mielessä ollut, että ulkoiset paineet eivät Nokiaa kaataneet, vaan puhtaasti sisäiset ongelmat. (iPhone oli yksi yksittäinen kaataja, mutta Nokian ongelma ei ollut se, että Apple olisi juossut llian lujaa, vaan se, että se ei itse edennyt käytännössä ollenkaan.)

    Johtajan vaihtaminen oli varmaan tarpeen, mutta jälkikäteen ja viime kuukausina julki tulleiden tietojen valossa näyttää siltä, että Elopin tavoitteena oli alusta asti – toisin kuin hän ja firma ovat väittäneet – Nokian oman ohjelmistokehityksen ajaminen alas, koska se oli ristiriidassa Microsoftin tavoitteiden kanssa.

    Ainakin Nokian ohjelmistopuoli oli surkeassa jamassa. Jotain piti tehdä, esim. hyödyntää Microsoftin tuotteita, Androidia, omia Linux-hankkeita tai muita omia tuotteita. Ohelmistopuoli on kuitenkin niin merkittävä strategisesti, että itse en olisi noin tyystin hylännyt tuota firman osaa.

    On päädytty tilanteeseen, jossa Nokiasta on tekemällä tehty täysin riippuvainen Microsoftista

    Tämä on tosiaan vaarallista. Stephen Elopilla voi historiastaan johtuen olla turhan optimistinen kuva Microsoftista ja sen pysyvästä hyödyllisyydestä Nokialle.

    Joku kommentaattori peräänkuulutti isänmaallisuutta. Nokia on tietysti pitkään ollut pääosin ulkomaisessa omistuksessa

    Mutta toki loi Suomeen paljon palkkatuloja, kasvatti osaamista ja on perustunut suomalaiselle tavalle hoitaa hommat.

    Silti pitää ihmetellä, millä tiedoilla ja kenen asialla Nokian hallitus on toiminut viime vuodet.

    Mielstäni hölmöilyä on kestänyt jo ainakin kymmenen vuotta. Stephen Elopin aikana lisäystä on tullut vain tuosta Microsoft-valinnasta, joka oli riskialtis, ja joka saattoi olla hieman Microsoft-värittynytkin. Mutta muuten Nokia on ollut samalla kituuttavalla linjalla kuin aiemminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Juho Laatu kirjoitti 2.9.2013 kello 9:04

    Osmo Soininvaara:
    Juho
    Katso miten siiretyminen poalveluammatte4ihin on tapahtunut Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa, niin ei tarvitse teoritisoida.

    Täytyy tunnustaa, että lasini eivät kanna aivan tuonne asti. En tiedä mikä noiden maiden kehityksessä on rinnastettavissa väitettyyn Suomen välttämättömään kehityskulkuun ja kannattavaan strategiaan siirtää maakuntien teollisuuden duunarit suurimpiin kaupunkeihin palveluammatteihin. Olen tuosta strategiasta nyt pahasti pihalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 9:24

    Ei ketään olla siirtämässä, mutta edessä on väistämätön elinkeinorakenteen muutos tehdassaleista palveluihin. Palvelut eivät menesty kuin kaupungeissa eivätkä osaamisammatit ilman mahdollista poäiv ittäiseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutukseksi ei ainakaan toistaiseksi riitä netti. Kaupunkitutkijoiden mukaan netto on tähän asti vain lisännyt keskittymisen hyötyjä, mutta toki joskus vuonna 2030 tilanne voi olla toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Lauri Kumpulainen kirjoitti 2.9.2013 kello 9:08

    Tommi Uschanov: Nimenomaan yritysmaailmassa pidetään täysin normaalina, että jopa vakavarainen yhtiö pitää velkaa taseessaan vuodesta toiseen maksamatta sitä pois.

    Kirjanpidonkurssilla opetetaan alusta saakka, että yrityksellä on oma tili lyhytaikaiselle velalle ja pitkäaikaiselle velalle.

    Lyhytaikainen velka voi johtua vaikka jonkun ison tilauksen toteuttamisesta, kun taas pitkäaikainen velka on useimmiten hankittu esimerkiksi yrityksen perustamisen yhteydessä pääomaksi.

    Ihmettelen sitä, että kun Suomella on nyt AAA luokitus niin miksi Suomi ei ota nyt velkaa tulevaisuuden rakentamiseen?

    Esimerkiksi Lapin rautatiet voisivat olla hyvin tärkeitä tällä vuosisadalla, koska Koillisväylä on todennäköisesti sula kesäisin jatkossa jopa koko vuosisadan ja kauemminkin.

    Myös muut infrastuktuuriin liittyvät suuren mittakaavan projektit ovat sellaisia, mihin tätä halpaa velkaa kannattaisi investoida. Tutkimus ja tuotekehitys myös tarvitsevat lisää varoja suomalaisissa yrityksissä ja nimenomaan suomalaisessa omistuksessa olevissa yrityksissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  47. Liian vanha kirjoitti 2.9.2013 kello 9:25

    Nokian pelastus 1990 luvulla oli,että siellä sallittiin rönsyily. Nykyaikana sellaisia ei sallita ja ne oksitaan välittömästi pois.

    Nokian valtarakenne muuttui 1990- luvulla ja johto keskiitti vallan itselleen täydellisesti.
    Pikku ostoihinin tai projekteihin tarvittiin johdon lupa.
    Niinpä mitään muuta kuin johdon keksimiä/hyväksymiä asioita kehitettiin

    Kun ihmisen kyky on rajallinen niin Nokia tipahti kärjestä.
    Eipä silti, ei muillakaan kännykänvalmistajillaene hyvin kännykkäbisineksessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. Mika kirjoitti 2.9.2013 kello 9:28

    Päätöksenteon vaikeutta kuvastanee myös se, että en oikein huomannut tuossa massiivisessa muutospaketissa mitään joka viittaisi yliturvonneen julkishallinnon supistuksiin.

    No, lisäveroilla tästä taas selvitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  49. Syltty kirjoitti 2.9.2013 kello 9:43

    Jonkun pitäisi tehdä FAQ tätä “muu suomi elättää pk-seutua”-argumentin takia. Tyypillisesti valtava osa keskusteluajasta menee sen ilmiselvän asian todisteluun, että valtio voi kahmia verotuloja vain sieltä missä on rahaa (pk-seutu, kasvukeskukset), ei sieltä missä sitä ei ole (kaikki muut).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  50. åke kirjoitti 2.9.2013 kello 9:56

    Osmo Soininvaara:
    Ei ketään olla siirtämässä, mutta edessä on väistämätön elinkeinorakenteen muutos tehdassaleista palveluihin. Palvelut eivät menesty kuin kaupungeissa eivätkä osaamisammatit ilman mahdollista poäiv ittäiseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutukseksi ei ainakaan toistaiseksi riitä netti. Kaupunkitutkijoiden mukaan netto on tähän asti vain lisännyt keskittymisen hyötyjä, mutta toki joskus vuonna 2030 tilanne voi olla toinen.

    Joo näin se valitettavasti on. Helsinki tulee kasvamaan muun suomen tyhjentyessä.

    Vanhan vitsin mukaan menestyvän marketin kyljessä pitää olla apteekki ja alko. Voisi sanoa, että menestyvässä palvelukaupungissa pitää olla huvituksia, yliopisto ja lentokenttä.

    Onhan näitä siis suomessa muitakin mutta kyllähän helsingissä nuo ylläolevat on parhaat mitä suomesta löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  51. Syltty kirjoitti 2.9.2013 kello 9:56

    Liian vanha:
    Nokian pelastus 1990 luvulla oli,että siellä sallittiin rönsyily.

    Noinkohan on? Nokian menestyksen takana oli kyllä enemmän, että entinen monialayhtiö karsi rönsyt ja päätti keskittyä yhteen asiaan eli matkapuhelimiin ja verkkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  52. Evert The NeverRest kirjoitti 2.9.2013 kello 10:04

    Jos pääkaupunkiseutu olisi oma valtio sen vaihtotase olisi alijäämäinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  53. un archos kirjoitti 2.9.2013 kello 10:12

    Lauri Kumpulainen:
    miksi Suomi ei ota nyt velkaa tulevaisuuden rakentamiseen? Esimerkiksi Lapin rautatiet voisivat olla hyvin tärkeitä

    Samaa mieltä, ja kannattaisi pistää mahdollisimman pian toimeksi. Rautatieyhteys jäämerelle ja vastaavasti etelässä Tallinnatunnelin kautta muuhun Eurooppaan poistaisi Suomen eristyneisyyttä huomattavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. Raimo K kirjoitti 2.9.2013 kello 10:16

    Mika:
    Päätöksenteon vaikeutta kuvastanee myös se, että en oikein huomannut tuossa massiivisessa muutospaketissa mitään joka viittaisi yliturvonneen julkishallinnon supistuksiin.

    No, lisäveroilla tästä taas selvitään.

    Tätä ‘yliturpoamista’ eräät kovasti toitottavat, mutta koskaan eivät kerro, mitä lakkautetaan.

    Ja monesti vielä viitataan siihen, miten hienosti Ruotsi pärjää (niinkuin pärjääkin), mutta eipä ole julkinen sektori siellä erityisen pieni (kuten ei Tanskassakaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  55. Jaassu kirjoitti 2.9.2013 kello 10:29

    Osmo Soininvaara: Mitähän ne muualta Suomesta tulevat massiiviset tulonsiirrot ovat? Valtion tulot pääkaupunkiseudulta (verot ja maksut ja kuntien välinen tulontasaus) ovat selvästi suurempia kuin valtion menot, mukaan luettuna pääkaupunkiseudulla maksetut valtion palkat. Miten Jaasu voi olla tästä tietämätön?

    Ok, kerron ihan normaalin päättelyn perusteella.

    helsinki-vantaan lentokenttä, jokseenkin kaikki suomen yritykset, ulkomaalaiset niin turistit kuin bisnesmatkailijat ja suomalaiset jotka matkustavat koneella, joutuvat käyttämään pääkaupunkiseudun kenttää ja käyttävät kohtuullisen suuren summan varoja pääkaupunkiseudun ja lentokenttäalueen palveluissa, jota sitten näkyvät epäsuorasti alueen verotuloissa.
    Tässä yksi tulonsiirto jossa rahaa siirtyy muualta suomesta pääkaupunkiseudulle, koska muilla ei ole kansainvälistä lentokenttää.

    Tämän tyyppiset tulonsiirrot eivät taida näkyä noissa laskelmissa vaikka ne ovat todellisia.

    Jostakin syytä vuosaareenkin piti saada oma satama vaikka suomessa oli jo ennestään melkoinen määrä niitä. Sekin on yksi keskittämisen muoto jolla osittain tarkoituksella heikennettiin muiden suomessa olevien satamien toimintaa, ja saatiin edelleen lisää tulonsiirtoja pääkaupunkiseudulle.

    Eduskunta ja kaikki ministeriöt ja vastaavat, näissä työskentelevien verotulot ja kuluttamiseen käytetyt varat jäävät pääosin pääkaupunkiseudulle vaikka valtio maksaa näiden palkat ja ylläpidon.

    Monista pääkaupunkiseudun rakennusurakoista maksaa valtion vähintäänkin osan, ja näistä saavat suurimman hyödyn seudulla toimivat yhtiöt.
    On lentokenttä, oopperat, metrot, keskuskirjasto, YLE, jne….

    Hesassa on oopperat, kansallisteatterit jne. jne vastaavia organisaatioita joiden rahoitus ja rakentaminen sekä kunnostus ja ylläpito lienee valtion varoista.

    On VR:n, postin, YLE, verovirasto, ja lukuisten valtion organisaatioiden pääkonttorit ja virastojen joiden ylläpito on verovaroista, mutta niissä työskentelevien palkkojen verotulot ja rahankäyttö jäävät pääkaupunkiseudulle. Ja näiden erilaiset support toiminnot lankeavat alueen yrityksille.

    Useiden yhtiöiden pääkonttorit ovat keskitetty pääkaupunkiseudulle lähinnä sen vuoksi että alueelle on poliittisin päätöksin ja valtion varojen avulle saatu kehitettyä paremmat liikenneyhteydet muualle. Kuitenkin näiden yhtiöiden palveluja käyttävät kaikki suomalaiset, kuten erilaiset kaupankeskusliikkeet ja maahantuontiyritykset. Mutta suuren osan tuotoista kuitenkin jää pääkaupunkiseudulle.

    Erilaiset yliopistot ja korkeakoulut, joiden ylläpito maksetaan valtion varoista aiheuttavat sen että ihmisten on pakko muuttaa opintojen perässä, tämäkin on yksi seikka josta pääkaupunki seutu saa merkittäviä etuja, sen lisäksi koulut houkuttelevat yrityksiä.

    Tässä oli vain muutamia esimerkkejä niistä tulonsiirroista joita pääkaupunkiseutu saa muualta suomesta ja valtiolta. Tosin ne jostakin syystä jätetään laskelmista pois vaikka ovat aivan todellisia.

    Suurimmalla osalla suomen kaupungeista ei ole juuri mitään samankaltaisia etuja verrattuna siihen mitä pääkaupunkiseutu saa suomen valtion kautta ja poliitisten päätösten seurauksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 10:33

    Jaasu
    Nuo kaikki ovat mukana siinä laskelmassa, jossa valtio käyttää pääkaupunkiseudulla vähemmän rahaa kuin saa sieltä. Myös lentoaseman menot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Lauri Kumpulainen kirjoitti 2.9.2013 kello 10:45

    Evert The NeverRest:
    Jos pääkaupunkiseutu olisi oma valtio sen vaihtotase olisi alijäämäinen.

    Ei ole mitään syytä, etteikö kaupunkivaltion vaihtotase voisi olla ylijäämäinen.

    Onkohan jossain laskelmaa, josta näkisi mikä olisi pääkaupunkiseudun vaihtotase, jos irroitettaisiin muusta Suomesta johtuvat kulut?

    Itse arvelen tulevaisuudessa olevan suurten kaupunkivaltioiden muodostamia liittovaltioita. Voi olla, että nämä yksiköt ovat melko pitkälle itsenäisiä esimerkiksi ruuantuotannon näkökulmasta.

    Synteettinen liha tekee tuloaan ja erilaiset vähän energiaa kuluttavat “biosfäärit” ovat kasvihuonetuotannon seuraava suuri askel.

    Juuri tälläisen kaltaiset läpimurrot voivat entisestään voimistaa kaupunkien kasvua ja kehitystä.

    Maaseudulle ihmiskunta tuskin koskaan palaa. Esimerkiksi asteroidin tai komeetan iskeytyminen tekisi perinteisen maatalouden mahdottomaksi, kuten ydinsotakin. On vaikea ajatella sellaista tilannetta, jossa juuri maaseudulle palaaminen olisi ainut vaihtoehto.

    Esimerkiksi, jos aurinkomyrsky tai gammasädepulssi tappaisi suuren osan ihmiskunnasta ja tuhoaisi suuren osan nykyteknologiasta ei se tarkoittaisi etteikö tietokoneita osattaisi valmistaa uudestaan. Ei ihmiskunnan tieto ja taito pyyhkiydy tuosta vain, varsinkin kun aika valtava määrä tietoa on edelleenkin paperilla mm. kirjojen muodossa.

    Minä en osaa ottaa kantaa siihen, mikä olisi mieluisin kehitys ihmiskunnalle. En vain näe loppua kaupungistumiselle, enkä kehityksen nopealle jatkumiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  58. Juho Laatu kirjoitti 2.9.2013 kello 11:03

    Osmo Soininvaara:
    Ei ketään olla siirtämässä, mutta edessä on väistämätön elinkeinorakenteen muutos tehdassaleista palveluihin. Palvelut eivät menesty kuin kaupungeissa eivätkä osaamisammatit ilman mahdollista poäiv ittäiseen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutukseksi ei ainakaan toistaiseksi riitä netti. Kaupunkitutkijoiden mukaan netto on tähän asti vain lisännyt keskittymisen hyötyjä, mutta toki joskus vuonna 2030 tilanne voi olla toinen.

    Pari epäilystä tuohon teoriaan:

    1) Jos puhutaan toisten (paikallisten) ihmisten palvelemisen tyyppisistä palveluammateista, ne menestyvät kyllä maakunnissakin, koska sielläkin on ihmisiä.

    2) Jos puhutaan toisten (paikallisten) ihmisten palvelemisen tyyppisistä palveluammateista, tehdastyöläisten (ja muiden samalla tavalla uutta tuottavien) massivinen siirtyminen noihin ammateihin on mielekästä vain, jos jäljelle jäävien “tuottavien” ammattien tuottavuus on parantunut niin paljon, että meillä on varaa kasvattaa noiden palveluiden osuutta. Juuri nyt emme taida olla tuollaisessa yltäkylläisessä tilanteessa.

    Jos puhutaan toisten ulkomaalaisten ihmisten palvelemisen tyyppisistä palveluammateista, eli Suomen tapauksessa lähinnä matkailusta, nuo palveluammatit ovat (toistemme palvelemisesta poiketen) Suomen kannalta “tuottavia” (koska lisäävät eurojen määrää Suomessa). Niitäkin on runsaasti maakunnissa, eikä vain kasvukeskuksissa.

    3) Osaamisalan ammatteja on kyllä maakunnissakin. Ehkä on jokin ala, jolla vaaditaan jatkuvia monien osaavien ihmisten henkilökohtaisia vierailuja toisissa yrityksissä, joka vaatisi kasvukeskuksen yritystiheyden menestyäkseen. Tulee mieleen esimerkiksi yrityksille ITC-alan konsultointia tarjoava yritys, tai teknisiä dokumentteja toisille kielille kääntävä yritys, tai joku design-yritys (taitavat tosin olla enemmän teollisuuden ammatteja kuin palveluammatteja luokitukseltaan, eivätkä niiden kaupunkiin siirtyneiden teollisuuden duunareiden työpaikkoja). Mutta kyllä nämäkin toimivat maakunnissa täysin vaivattomasti. Ja nykyään toimivat paljolti myös netin ja puhelimen välityksellä tai peräti maiden rajojen yli. En siis vielä osta sitäkään väitettä, että kontaktit pakottaisivat suurimman osan “osaamiskontaktiammateista” kasvkeskuksiin.

    En siis löydä oikein perusteluita sille, miksi siirtyminen palveluammatteihin tai osaamisammatteihin ei toimisi myös maakunnissa.

    Enkä myöskään vielä keksinyt muita (teollisuuden tyyliin) tuottavia palveluammatteja entisille teollisuuden duunareille kuin tuon matkailun, joka toimii sekä maakunnissa että kasvukeskuksissa. (Toimii siis Suomen tasolla rahasampona, jos muilla mailla on varaa ja kiinnostusta kuluttaa lisää rahaa matkailuun Suomessa. Eli ei ole maapallon tasolla “tuottava” ammatti.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 11:06

    Juho
    Puhut tuosta palveluammattien sijoittumisesta ikään kuin se olisi julkisen vallan päätrettävissä. Minner joku perustaa ravintolan, riippuu vain ja ainoastaan siitä, minne sellainen kannattaa perustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Andy kirjoitti 2.9.2013 kello 11:06

    1
    Tekninen kehitys on johtanut niin monimutkaiseen yhteiskuntaan ja laajoihin kokonaisuuksiin että sen ohjaamiseen ei enää pystytä.
    2
    Tämä on myöd demokratian kriisi. Kuinka teknisen kehityksen läpitunkemaa yhteiskuntaa voivat ohjata demokraattisesti valitut “minkä ammattikunnan” edustajat tahansa? Mitä demokratiaa se on, että strategiset suuntaviivat luovat ne jotka asiota ovat vähiten pohtineet ja jotka niihin ovat vähiten perehtyneet?
    3
    Hierarkkinen asioiden valmistelujärjestelmä jähmettää edistyksen silloin kun vaadittaisiin joustavaa ja näkemyksellistä reagointia.
    4
    Demokratia ei edellytä lamaannuttavaa hierarkkiaa, sitä voidaan purkaa ja ehkäpä sieltä syntyvätkin ne todelliset säästöt. Nythän tämä koneisto yrittää löytää säästöjä = mathdoton yhtälö. – Eikös Nokiankin alamäki suomalaisomistuksessa johtunut (jonkun lähteen mukaan) juuri tästä syystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. Antsa kirjoitti 2.9.2013 kello 11:12

    Viherinssi:
    En yritä väittää, että me suomalaiset olisimme organisaatio- tai johtamisosaamiseltamme hyviä. Emme ole. Pieni valonpilkahdus tulee lähinnä siitä, että maailmalla muutkin painivat samojen ongelmien parissa.

    Aina kun kuuntelee suomalaisen innovaatiotoiminnan tai johtamisen erinomaisuuden ylistystä ei voi kuin päivitellä sitä, miten nopeasti unohtuu, että menestys on miltei aina vain onnettoman hyvän tuurin ansiota. Muistan ainakin yhden väitöskirjan (http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=86), jossa melko selvästi kävi ilmi, että Nokiankin matkapuhelinmenestyksessä tehtiin pitkin matkaa pahoja virheitä mutta kilpailijat sortuivat usein vielä pahempaan tumpulointiin. Muistanpa muuan Philipsin yrittäneen jopa päästä kehitykseen mukaan ostamalla Nokian miehiä Ranskan tehtailleen.

    Huvittavinta on se, että Televa/Telenokian aikana digitaalisen puhelinkeskuksen kehitystyö tehtiin johdolta salaa. Nyt keskusliiketoiminta NSN on siis se, joka pitää koko Nokiaa vielä pystyssä.

    Itse pidän suomalaisen liiketoiminnan romahtamisen syynä kauppakorkeakoulun keskittymistä katetuottotavoitekoulutukseen. Nykyinen yritysjohto ei osaa ajatella, mitä valmistamme sitten, kun olemassaolevat tuotteet eivät enää mene kaupaksi. Pelataan vain katetuoton avulla niin kauan kuin tuotantolinja pyörii, automaatiota lisäten ja henkilöstöä purkaen. Kun katetuottotavoite ei enää ylity suljetaan tehdas ja siirretään kertyneet varat osinkoina ulkomaisille rahastoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  62. teekkari kirjoitti 2.9.2013 kello 11:18

    Evert The NeverRest:
    Jos pääkaupunkiseutu olisi oma valtio sen vaihtotase olisi alijäämäinen.

    Jep, mutta pääomatuloja Muu-Suomen plantaaseista, teollisuudesta ja muusta siirtomaaomaisuudesta tulisi enemmän kuin riittävästi kattamaan alijäämän.

    Savupiiput eivät ehkä ole Helsingissä, mutta ei niiden tarvitsekaan olla. Ei Eurajoki tuottaisi kilowattiakaan sähköä pelkillä oman kunnan rahkeilla, eivätkä maajussit jyvääkään viljaa ilman tukiaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  63. Juho Laatu kirjoitti 2.9.2013 kello 11:31

    Osmo Soininvaara:
    Juho
    Puhut tuosta palveluammattien sijoittumisesta ikään kuin se olisi julkisen vallan päätrettävissä. Minner joku perustaa ravintolan, riippuu vain ja ainoastaan siitä, minne sellainen kannattaa perustaa.

    Käytin termiä “siirtyminen” (en esim. “siirtäminen”) välttääkseni ottamasta kantaa siihen, siirretäänkö heidät valtion (ja kuntien) ohjauksen avulla, yritysten ohjauksen avulla, siirtyvätkö kenenkään tietoisesti asiaan vaikuttamatta luonnonlainomaisen kekitymiskehityksen seurauksena, vai haluavatko omasta halustaan siirtyä kaupunkiin.

    Käsitykseni on, että jos markkinoiden (ja kuntien) annetaan pyöriä täysin vapaasti, keskittymistä tapahtuu. Mutta en ole vakuuttunut siitä, että tuo olisi välttämätöntä, taoudellisinta tai ihmisten viihtyvyyden kannalta toivottavinta. Yhtä kauniita tulevaisuudenkivia voi maalata väestöjakaumaltaan nykyisen kaltaisen Suomen kehityksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. MR kirjoitti 2.9.2013 kello 12:12

    Minusta länsimaisten yhteiskuntien päätöksentekoa vaikeuttaa yksittäisten päätösten ns. rajahyödyn tai suhteellisen hyödyn pieni merkitys. Eli pitkälle säädellyssä hyvinvointiyhteikunnassa, jossa lähes kaikki ovat ns. keskiluokkaisia, jokainen muutos tuo vain melko vähän lisäarvoa. Kasvavissa talouksissa ainakin osa päätöksistä tuo suhteessa paljon enemmän hyvinvointia, vaurautta tms, jolloin niistä päättäminen ja niiden toteuttaminen on helpommin perusteltavissa.

    Länsimaissa jokainen olemassa oleva etu – eli saavutettu mahdollisuus – tulkitaan oikeudeksi johon liitetään vaatimus sen pysyvyydestä tai mahdollisen heikentämisen suhteettomasta kompensoinnista. Kun tähän yhdistetään ns. sektoripolitiikka ja vahvat etujärjestöt, on lähes minkä tahansa asian muuttaminen tai muutoksesta päättäminen erittäin vaikeaa.

    Kaiken kruunaa mediahakuinen politiikka, jossa omien äänestäjäryhmien intressien edistamisen lisäksi on tärkeää pyrkiä estämään muiden puolueiden eturyhmäpolitiikan onnistuminen. Eli oma kannatus voidaan säilyttää myös siten, että estetään eli vastustetaan muille tärkeiden asioiden eteenpäinviemistä. Lopputuloksena on sitten paljon meteliä ilman liikettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  65. Spoileri kirjoitti 2.9.2013 kello 12:17

    Ihminen ratkoo ongelmia lisäämällä kompleksisuutta: uusia valvontaelimiä, virkoja, lakeja, säädöksiä, käytäntöjä, työkaluja, virastoja jne. Kompleksisuus nielee osansa käytettävissä olevista resursseista, olkoon se työaikaa eli rahaa. Kilpailun pitäisi johtaa turhan taakan karsimiseen, mutta miksi korporaatioista kuuluu päinvastaista?

    Johtamista ja päätöksiä tehdään muissakin organisaatioissa kuin yrityksissä. Julkisella sektorilla ei ole kilpailua eikä siten suojaa hallinnon tyhmiltä ideoilta. Strategiaosastot paisuvat, varsinainen tekeminen laihtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. Syltty kirjoitti 2.9.2013 kello 12:49

    Jaassu:helsinki-vantaan lentokenttä, jokseenkin kaikki suomen yritykset, ulkomaalaiset niin turistit kuin bisnesmatkailijat ja suomalaiset jotka matkustavat koneella, joutuvat käyttämään pääkaupunkiseudun kenttää ja käyttävät kohtuullisen suuren summan varoja pääkaupunkiseudun ja lentokenttäalueen palveluissa, jota sitten näkyvät epäsuorasti alueen verotuloissa.
    Tässä yksi tulonsiirto jossa rahaa siirtyy muualta suomesta pääkaupunkiseudulle, koska muilla ei ole kansainvälistä lentokenttää.

    Mitä oikein yrität sanoa?

    Sitäkö, että pääkaupunkiseudulla on kannattavaa liiketoimintaa koska siellä kannattaa olla, mutta ei saisi olla? Että kannattava liiketoiminta on “tulonsiirto maakunnilta”? WTF? Uudellamaalla ei ole ainuttakaan terästehdasta, onko Raahen ja Tornion terästehtaiden tuotteiden hankinta sitten “tulonsiirto maakuntiin”?

    Tämä on taas ihan kaistapäinen näkemys. Jos jossain on kultaa, se on ihan oikein ja sen kaivaminen on Oikeaa Työtä. Jos jossain on peltoa, sen viljelemine on Oikeaa Työtä. Jos jossain on kannattavaa liiketoimintaa, se on ihan oikein, paitsi silloin jos se kannattavuus tapahtuu Hesas. Silloin se on ihan väärin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  67. lurkki kirjoitti 2.9.2013 kello 13:00

    ‘Joidenkin asioiden keskittyminen suuremmille paikkakunnille on enemmänkin polittisten päätösten seuraus’ (Jaassu)
    Nimeä joutessasi vaikka 10 muuta maata, jossa ei tapahdu minkäänlaista keskittymistä.
    Koska jos kyseessä on pelkkä politiikka, niin totta Mooses jossakin muualla noudatetaan toisenlaista politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  68. JTS kirjoitti 2.9.2013 kello 13:01

    Itseaiheutettuja ongelmia sentään voidaan ratkoa. Valitettavasti palkkataso ja vapaapäivät eivät ole tuottavuusongelman juurisyitä.

    – kulutuselektroniikka oli täysin Nokian varassa, Suomeen ei syntynyt muuta massamaista valmitusta (jossain) tekevää tietotekniikkateollisuutta. Sulautettujen it-järjestelmien tekeminen koneautomaatioon räätälöidysti on eri laji ja vaatii erilaista osaamista. Siksi tässä jää inhimillisiä resursseja hyödyntämättä.

    – Laatutyö muistettin 90-luvun alussa, sitten sen merkitys unohdettiin. Perinteiden teollisuduen ehkä tärkein kilpailutekijä, jota muuten ne tiukat normit auttavat. Laatuun liittyy myös ammatitaidon arvostaminen ja työkultuuri, joka on jotenkin rapautunut kaikilla tasoilla.

    – Yksipuolinen elinkeinorakenne on altis iskuille, onneksi se enää ei ole sellua ja lautaa.

    – Palvelusektorin kehittymättömyys (kuten mainittu)

    – Maahanmuuttajien saaminen. Ihmisten mukana tulee myös ideoita ja todellakin merkittävä osa taloutta toimii maahanmuuttajien ansiosta. Toki aiheutata myös kuluja mutta kovin heikosti tämän kansainvälistymisen merkitys on oivallettu. Pääakaupunkisudeulle tärkeä kasvumoottori.

    Lainsäädännöllä on vain vähän tehtävissä, mutta arvojohtajuutta tarvittaisin muissakin asioissa kuin miesten ja naisten tasa-arvossa.

    Suomi on teknlogiassa samalla tasolla kuin urheilussa, parilla alla mittallisijoja ja joissakin ylitetään a-karsintaraja.

    Keskustelukultuuri on etujen ajamista eikä kansakunnan selviämisen edistämistä. Siitä voisi aloittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  69. Mika kirjoitti 2.9.2013 kello 13:36

    Raimo K: Tätä ‘yliturpoamista’ eräät kovasti toitottavat, mutta koskaan eivät kerro, mitä lakkautetaan.

    Ja monesti vielä viitataan siihen, miten hienosti Ruotsi pärjää (niinkuin pärjääkin), mutta eipä ole julkinen sektori siellä erityisen pieni (kuten ei Tanskassakaan).

    Minä lakkauttaisin ihan ekana 5-vuotiset suojatyöpaikat kuntaliitosten yhteydessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  70. Jaassu kirjoitti 2.9.2013 kello 13:57

    Syltty: Mitä oikein yrität sanoa?

    Sitäkö, että pääkaupunkiseudulla on kannattavaa liiketoimintaa koska siellä kannattaa olla, mutta ei saisi olla?

    Totesin vain että nuo ovat tulonsiirtoja valtiolta pääakaupungin asukkaille. Lentokentän pyörittäminen on kannattavaa muun muassa valtion tukien vuoksi ja se houkuttelee ympärilleen yrityksiä.

    Helsinki-vantaan lentokenttäkin on rakennettu ja ylläpidetään valtion varoilla, mutta suurimmat hyödyt siitä saa pääkaupunkiseudun kaupungit.

    Minustakin olisi mukavaa jos muualle suomeen rakennettaisiin enemmän valtion varoilla kaikenlaisia organisaatioita ja palveluita joita pääkaupunkiseudun asukkaat joutuisivat käyttämään.
    Jos ymmärrät analogian.

    Joskus tulee mieleen että pääkaupunkiseudun asukkaat eivät tunnu ymmärtävän että monilla suomalaisilla saattaa olla 800 kilometrin matka vaikkapa lentokentälle.

    Tämä on harjoitetun politiikan seurausta.

    Suomen kansainvälinen päälentokentän tulisi palvella kaikkia suomalaisia, eikä pelkästään pääkaupunkiseudun asukkaita. Yhteiskunnan kannalta paras paikka sille olisi ainakin 100 kilometriä pohjoisempana. Se myös houkuttelisi yrityksia alueelle, ja tilaa olisi enemmän sen ympärillä, jolloin yrityksillä olisi halvempaa maata ja saataisiin tehokkaampi liikenneverkosto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 14:21

    Jaasu
    Yrittäisit edes perehtyä faktoihin. Lentokenttä (Finavia) toimii kannattavasti kuitenkin niin, että Helsinki-Vantaa lentoaseman voitosta siirretään 50 mniljoonaa euroa maakuntien tappiollisten kenttien subventoitiin.
    Myös Tamperteella on kenttä, jonne lentoyhtiöt voisivat lentää paljon pienemmin kustannuksin kuin Helsinkiin, mutta ei ole ollut Tampereen kentällä tungosta. Etelä-Suomesta etsitään kuntaa, joka suostuisi ottamaan maan kakkoskentän alueelleen niin, että Helsingistä saataisiin Malmin kenttä hyötykäyttöön. Tästä kentästä tulisi myös halpaletoyhtiöiden ja tilausmatkojen kenttä, mutta vapaaehtoista kuntaa tekemään tällainen uhraus ei ole ilmaantunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Syltty kirjoitti 2.9.2013 kello 14:34

    Jaassu: Totesin vain että nuo ovat tulonsiirtoja valtiolta pääakaupungin asukkaille.

    Ode vastasikin jo tuohon lentokenttähommaan.

    Mutta etkö sinä mitenkään pysty käsittämään, että valtio ottaa pääkaupunkiseudulta enemmän rahaa veroina, mitä se siellä kuluttaa? Tajuatko että kun lasket pk-seudulta kerätyt tuloverot, alvit ja kaiken muun yhteen ja vertaan valtion sille alueell käyttämiin rahoihin, niin lopputuloksena on että pk-seudulta siirretään rahaa muualle ja paljon?

    Mikä tässä on niin vaikeata käsittää? Jos eduskuntatalo on Helsingissä, niin ihan vastaavasti miljardien maataloustuet menevät maakuntiin, miljradien aluetuet menevät maakuntiin, kaikki kaivokset menevät maakuntiin, poliisi, armeija ja vaikka mitä valtion rahoilla hodiettavaa touhua sijaitsee maakunnissa. Ja siihen päälle vielä otetaan Helsingin kunnallisverotuloistakin noin parisataa miljoonaa ja annetaan köyhille maakunnissa.

    Jos valtio siirtää rahaa maakuntiin enemmän mitä maakunnista virtaa rahaa Helsinkiin, niin kyllä se tarkoittaa sitä että Helsinki ylättää maakuntia, eikä toisinpäin.

    Tietenkin peruskepulainen tapa on laskea valtion rahoituksesta ainoastaan eduskunnan ja TKK:n kustannukset ja unohtaa täysin kaikki monet kymenet maakuntien AMK:t ja yliopistot sekä tietenkin maataloustuki ja vieläpä täysin sivuuttaa valtion verojen kerääminen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  73. JTS kirjoitti 2.9.2013 kello 15:05

    Lentokenttäkeskustelussa kannataa muistaa, että Turku ja Tampere ovat Helsinki-Vantaan varakenttiä, jollainen tarvitaan. Turun kenttä olisi rakennusmaana ilmesiesti tuottavampi kuin lentokenttänä.

    Halpayhtiöt lentävät Helsinkiin, koska kaukoyhteydet ovat niille myös syöttöliikennettä.

    Kuopio, Jyväskylä ja Tampere ovat lisäksi yhteiskäyttöisiä sotilaskenttiä, jotka ovat kustannustehokkaita. Vaasa elää ABB:n ja Wärtsilän työmatkustamistarpeesta.

    Malmin kernttä on harrasteilmailun päätutkikohta pääkaupunkiseudulla. Se trvitsee oman erillisen kiitoradan/kentän, jotta aikataulullinen liikenne ei ruuhkaantuisi.

    Hihasta ravistettuna Joensuu, Lappeenranta ja Kemi muuttunevat kunnalliseksi Seinäjoen kaltaiseksi kentiksi, pois Finavian hallinnosta.

    Visainen kysymys: millä tasoll hallinnossa käsitellään monikanavaista liikennettä ja estetään Trafin, Finavian ja Ratahalinnon osaoptimointi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  74. N kirjoitti 2.9.2013 kello 15:26

    Krtek: Pidän tätä yleisenä harhana, mutta silti harhana. Jos todella olisi näin, joku konsultti tekisi hyvät rahat hankkimalla ulkoistettuna sihteeripalvelut väliin. Todellisuudessa sinusta vain tuntuu tältä, kun joudut hoitamaan omat matkalaskusi.

    Apropoo, hyvänä puolena: jos työsi on kalliimpaa, kannattaa sen automatisointi paremmin, joten tulossa on helppokäyttöisempiä järjestelmiä näihin rutiinitöihin.

    T. Toimitusjohtaja joka ei ikinä haluaisi palata aikaan jolloin ei saanut itse varata omia matkojaan, tai sihteerin hoitamaan puhelinvastaajan työhön, tai paperisten muistioiden lähettämiseen sisäisessä postissa…

    Johan siellä on konsultti tarjoamassa palveluita välissä. Siellä on Hansel, kilpailutettu matkatoimisto, toimistotarvikekauppias, jonka listalta tarvikkeet valitaan ynnä muita.

    Ei meillä (valtiolla) saa ostaa matkoja suoraan netistä. Meidän pitää käyttää kilpailutettua matkatoimistoa, joka suosittelee ensisijaisesti kullekin lentoreilille kilpailutuksen voittanutta lentoyhtiötä. Halpalentoyhtiöitä ei saa käyttää, koska ne eivät myy matkoja matkatoimiston kautta. Hotellitkin pitäisi ensisijaisesti varata matkatoimiston kautta, mutta siinä sentään saa tehdä poikkeuksen, jos kokousjärjestäjä tarjoaa mahdollisuuden varata hotelli suoraan.

    Matkatoimistokin voi toimia hyvin. Ennen koko laitoksella oli nimetty henkilö matkatoimistossa, joka tunsi ihmisten matkakohteet ja tavat. Riitti, että soitti ja kertoi, että olen taas menossa samanlaiseen projektikokoukseen kuin puoli vuotta aiemmin. Kerroin kokousajan ja sain pikapuoliin järkevän ehdotuksen lennoiksi ja hotelliksi. Nyt meillä on nimetty tiimi, joten joka ikinen kerta projektikokoukseen lähdettäessä pitää iteroida. Kerron edelleen kokousajan ja kohteen, mutta ensimmäiseksi tarjottavat lennot ovat lähes aina kelvottomia eli joko liian kalliita tai aikataulultaan järjettömiä. Sitten korjataan. Mitään hotellia ei osata suositella, koska sopimushotellit ovat väärällä puolella kaupunkia (poliittisten virastojen luona), eivätkä siellä, minne minä menen. Eräälläkin matkalla kerroin täsmälleen, missä kokouspaikka on. En ehtinyt tarkistaa hotellin sijaintia ja niinpä hotelli oli kaupungin vastakkaisella laidalla. Ei suoria bussi-, juna- tai metroyhteyksiä, joten meidän kolmen hengen delegaatiomme kulki taksilla.

    Matkalaskut oli ennen helppo tehdä. Täytettiin lomake, liitettiin kopiot kuiteista mukaan ja siinä se. Aikaa kului 15 minuuttia. Nyt pitää ensin käydä skannaamassa kuitit, sitten tehdä matkalasku (jos ohjelma sattuu toimimaan), osata täyttää kaikenlaisia kohdistusnumeroita (kysytään sihteeriltä, joka ennen täytti ne itse lomakkeeseen) ja vielä varmistaa, että kaikki on kunnossa ennen laskun lähettämistä eteenpäin asiatarkastajalle ja hyväksyttäväksi. Ennen sihteeri soitti tai kävi kysymässä ja korjasi, jos laskusta oli jotain unohtunut tai väärin, nyt lasku palautetaan järjestelmässä takaisin korjattavaksi.

    Ennen uuden tietokoneen hankinta oli sekin helppoa. Selvitin, millaisen koneen tarvitsen. SItten varmistin pomolta, että voin tilata koneen. Sen jälkeen riitti, että kävin IT-väen luona kertomassa haluavani uuden koneen ja sellainen sitten tilattiin ja tuli muutamassa viikossa valmiiksi asennettuna pöydälleni. Nyt asiaa ei voi tietenkään hoitaa näin. Ensin pitää käydä kysymässä IT-väeltä, millaisia koneita on, sitten pitää selvittää kahdelta pomoportaalta, että koneen voi hankkia, vaikka se olisi jo hankintasuunnitelmassa. Seuraavaksi pyydetään IT-väkeä pyytämään koneesta tarjous hovihankkijalta. Kun tarjous on saatu, se pitää toimittaa eteenpäin hyväksyttäväksi ja käsiteltäväksi virallisen hankintaorganisaation kautta. Lopulta kone tulee paljon pitemmän ajan kuluttua kuin ennen. Rahaa ei varmasti säästy, kun entistä useampi ihminen käyttää työaikaansa koneen hankintaan. Pelkistettynä: ennen pomo sanoi, että voin käyttää 2000 euroa koneen hankintaan, hanki sellainen kuin parhaaksi näet ja sitten suurinpiirtein kävelin kauppaan. Nyt samaan operaatioon tarvitaan omastakin organisaatiosta monen ihminen työ ja lisäksi työllistetään ulkopuolinen hankintaorganisaatio. En voi enää hankkia parasta konetta, jonka käytössä olevalla rahalla saa, vaan parhaan budjettiin sopivan koneen, jonka hankintaorganisaatio pystyy kilpailutetun toimittajan mallistosta hankkimaan. Hinta on noussut ja kone on silti kompromissi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  75. Markku af Heurlin kirjoitti 2.9.2013 kello 15:54

    “On se pirun vaikeaa tuo päättäminen. Tehtäisiin vain niinkuin minä sanon, niin kaikki olisi paljon helpompaa.”

    Osmo Soininvaaran ja aika monen muunkin poliitikon ajattelu – eikä edes kovin karrikoituna. Oliis parempi, jos itse kukin käyttäyisi aikaa enemmän asin tarkasteluun toisen näkökulmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. nescio quis kirjoitti 2.9.2013 kello 16:22

    Osmo Soininvaara:

    Mutta kun kaikki teollisuuden duunarit eivät voi muuttua huippusuunnittelijoiksi, jotain työtä tulisi keksiä myös vähemmän osaavalle työvoimalle., Toisteuiseksi ei ole keksitty kuin tyttömyys tai palvelualat. Oalvelualat taas eivät menesty kuin sdiellä, missä asuu riittävästi ihmisiä.

    Kun suunnittelutyö on sitä, mistä kansainvälisillä markkinoilla eniten maksetaan, ja kun se on ainoa mahdollinen pohja tuotannolle, johon tarvitaan niitä käytännöllisiä taipumuksia omaavia työntekijöitä, on todella erikoista huomata, että Suomi lähestyy ongelmaa lakkauttamalla yliopistopaikkoja, kiristämällä opintotukia ja viemällä yliopistoilta rahoitusta.

    Sen sijaan, että varmistettaisiin, että osaajia varmasti on ja luotaisiin hyvät mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, suhtaudutaan nuoriin vain tulevina työttöminä. Ajatus on, että vähennetään koulutettujen työttömien määrää – ikäänkuin kouluttamaton työtön tai opiskelujen alkamisen viivästymisen takia viivästynyt työuran alku olisi sitten tavoiteltavampi asia.

    Ikäluokkien pienenemisestä huolimatta jää koulutuksien ulkopuolelle valtava määrä opiskelemaan haluavia nuoria.

    Työttömyyden ja palvelualojen lisäksi voisi kannustaa yhteiskunnallisten yritysten perustamiseen ja tukea siinä niitä, joilla ei ole tarvittavaa alkupääomaa. Jos alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti yritys ei keräisi voittoa, vaan vain työntekijöiden palkkakustannukset ja toiminnan kehittämiseen tarvittavan osuuden.

    Halpatyövoiman haaliminen Suomeen kuvitellen, että se auttaisi kansainvälisessä kilpailussa on kehitysmaatason ajattelua ja sillä saadaan kehitysmaatason tulokset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  77. Raimo K kirjoitti 2.9.2013 kello 16:44

    Mika: Minä lakkauttaisin ihan ekana 5-vuotiset suojatyöpaikat kuntaliitosten yhteydessä.

    Siitä vaan… mutta melko marginaalinen asia on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Mikko H kirjoitti 2.9.2013 kello 17:01

    Taitaa olla koko kommenttiketju tukevasti aiheesta sivussa, mutta kuitenkin…

    Lisäyksenä nimimerkki ‘N’:n kuvaukseen hankinta- ja matkalaskubyrokratiasta lisäisin ylipäätään laskuliikenteen ulkoistamisen, joka on tehty korkeakouluissa ja epäilemättä muuallakin valtion organisaatioissa. Ulkoistaminen on johtanut siihen, että välillä maksujen tekeminen on yksinkertaisesti mahdotonta, ja silloinkin, kun homma toimii, siihen kuluu aikaa ja energiaa moninkertaisesti vanhaan järjestelmään verrattuna, jossa korkeakoulun oma kassa hoiti asian. Välillä korkeakoulujen ulkopuolinen palvelulaitos päättää omin päin olla hyväksymättä laskua, vaikka heillä ei ole asiassa päätösvaltaa vaan puljun pitäisi yksinkertaisesti tuottaa tilattua palvelua.

    Samassa yhteydessä ajettiin korkeakouluissa sisään nimeltä mainitsemanton yritysmaailmasta periytyvä taloushallinnon ohjelmisto, joka ei sovi korkeakouluihin ollenkaan (en tiedä, sopiiko se oikeasti mihinkään), sillä seurauksella, että laitostasolla toimiva sihteeri, koordinaattori tms. ei pysty enää tuottamaan automaattisesti raportteja projektinsa/laitoksensa tileistä ilman järjetöntä määrä käsityötä. Ainakin meikäläisen näkövinkkelistä koko ulkoistamis-, keskittämis- ja automatisointiruljanssista on saatu lopputulemana pelkkää haittaa. Mahdollisesti joku opetusministeriön byrokraatti saa ruudulleen enemmän numeroita kuin ennen, mutta se ei korkeakoulujen toimintaa auta millään lailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  79. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 17:12

    N: Matkatoimistokin voi toimia hyvin. Ennen koko laitoksella oli nimetty henkilö matkatoimistossa, joka tunsi ihmisten matkakohteet ja tavat.

    Tässä kohdassa maailman tehostuminen näkyy ja tuntuu. Matkatoimistojen vanha myyntiartikkeli oli tietämys matkoista. Myyntiartikkeli on sikäli vähän hapantunut, että liikematkustajat pääsevät kohtuuhinnalla siihen samaan järjestelmään plus voivat hakea matkoja ja majoituksia vielä järjestelmän ulkopuoleltakin.

    Liikematkustaminen ei ole tämän myötä muuttunut matkustajalle helpommaksi, koska aikaisemmin riitti se, että tiesi minne ja milloin on menossa. Halvempaa ja joustavampaa matkustaminen kuitenkin nykyään on.

    Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on se, että paljon matkustavassa organisaatiossa on matka-assistentti hoitamassa varauksia. Sekään ei ole ihan ilmaista, koska palkkaerot matkustavan asiantuntijan ja assarin välillä eivät ole mahdottoman suuria, ja koska sen matkustavaisen pitää kuitenkin käyttää aikaansa matkakohteen ja -aikojen setvimiseen.

    = = =

    Omassa kontekstissani (pk-sektoria) matkustaminen hoidetaan yleensä varaamalla matkat firman luottokortilla tai matkatilillä netissä. Sieltä tiedot tulevatkin useimmiten itsestään matkalaskujärjestelmään. On muuten paljon nopeampaa kuin takavuosikymmenten lippulappuruletin kanssa, ja järjestelmä huolehtii päivärahoista ja muista hankaluuksista.

    Julkiset organisaatiot taas tuntuvat osaavan kaikkien hankintojen monimutkaistamisen yli ymmärryksen. Tuntuu siltä, että virheitä pelätään aivan käsittämättömän paljon. Se johtaa moninkertaisiin varmistuksiin ja allekirjoituksiin, jotka tekevät elämästä tukalaa ja toiminnasta jäykkää.

    Tässä pitäisi ymmärtää se, että valvontakin maksaa. Verottajakin on tämän jo oivaltanut kuittisirkuksen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  80. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 17:21

    Juho Laatu: Jos puhutaan toisten (paikallisten) ihmisten palvelemisen tyyppisistä palveluammateista, tehdastyöläisten (ja muiden samalla tavalla uutta tuottavien) massivinen siirtyminen noihin ammateihin on mielekästä vain, jos jäljelle jäävien “tuottavien” ammattien tuottavuus on parantunut niin paljon, että meillä on varaa kasvattaa noiden palveluiden osuutta. Juuri nyt emme taida olla tuollaisessa yltäkylläisessä tilanteessa.

    Toistemme palvelemiseen siirtymisen kannattavuus ei riipu muun tuotannon tuottavuudesta vaan sen työllistävyydestä! Palvelut pitää nähdä mekanismina hyvinvoinnin jakamiseen, oli se hyvinvointi kuinka ohutta hyvänsä.

    Jos tehtaista jää väkeä työttömiksi, niin heidän on huomattavasti parempi ruveta tuottamaan palveluita (vaikka sitten haravoimaan toisten pihoja tai silittämään paitoja) kuin jäädä kotiin makaamaan.

    Kyseessä ei edes oikeasti ole nollasummapeli, koska palveluissakin on mahdollisuus kehittää tuottavuutta ja liiketoimintaa. Jos iso joukko porukkaa on haravoimassa, haravakauppiailla on työtä ja kehitystarvetta. Lopputuloksena on entistä tehokkaampi harava ja siistimmän pihat (= hyvinvointi nousee).

    Työttömyydestä sen sijaan harvemmin syntyy mitään hyvää laajemmassa mitassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  81. Poth1ue1 kirjoitti 2.9.2013 kello 17:50

    No, valtiolla ei esimies- tai muihinkaan johtotehtäviin vahingossakaan valita innostunutta ja uudistushenkistä hakijaa. Ennemmin suostutellaan joku vastenhakoinen, mutta “sopiva” tyyppi hakemaan tehtävää (vaikka hakuajan jälkeenkin), ja valitaan tällainen “varma” vaihtoehto. Eipähän pääse sitten kukaan jälkikäteen arvostelemaan valitsijoita varomattomista päätöksistä.

    Tälläpä saadaankin sitten oikein kokeilunhaluinen ja uudistushenkinen organisaatio aikaiseksi… mutta mitäpä näistä – jos hommat eivät toimi, niin aina voi potkia lisää asiantuntijoita pellolle seuraavissa yyteissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  82. Shakeem kirjoitti 2.9.2013 kello 17:53

    Hyvä kirjoitus,

    Valtion vetäytyminen täysin teollisuuspolitiikasta ei ole järkevää.

    Reviiriajattelu pitää purkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Jaassu kirjoitti 2.9.2013 kello 18:59

    Syltty: Mutta etkö sinä mitenkään pysty käsittämään, että valtio ottaa pääkaupunkiseudulta enemmän rahaa veroina, mitä se siellä kuluttaa? Tajuatko että kun lasket pk-seudulta kerätyt tuloverot, alvit ja kaiken muun yhteen ja vertaan valtion sille alueell käyttämiin rahoihin, niin lopputuloksena on että pk-seudulta siirretään rahaa muualle ja paljon?

    Hieman epäilen, paljonko rahaa valtio käyttää palkkoihin kehäkolmosen sisällä työskenteleville ihmisille ?
    Onko sitä edes laskettu ?
    Tai läänikohtaisesti ?

    Hyötyjen laskeminen ei kuitenkaan ole ihan noin yksinkertaista, hyödyt tulevat monista erilaisista seikoista, jota pääkaupunkiasema ja sinne verovaroilla rakennetut palvelut ovat tuoneet mukanaan.

    Täytyy myös ymmärtää että nämä aiheuttavat paljon kilpailukykyetua verrattuna muihin suomen kuntiin monella eri tasolla ja se etu tavallaan kertautuu kun aikaa kuluu.

    Sitten on vielä kaikenlaisia muita tukia kuten sosiaalituet, maahanmuuttajien tuet, ja ties mitä niitä onkaan jotka maksaa ymmärtääkseni valtio monelta osin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Syltty kirjoitti 2.9.2013 kello 19:05

    SAP on tehnyt ainakin koneensuunnittelusta yhtä helvettiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. max kirjoitti 2.9.2013 kello 19:10

    Viherinssi: Toistemme palvelemiseen siirtymisen kannattavuus ei riipu muun tuotannon tuottavuudesta vaan sen työllistävyydestä! Palvelut pitää nähdä mekanismina hyvinvoinnin jakamiseen, oli se hyvinvointi kuinka ohutta hyvänsä.

    Jos tehtaista jää väkeä työttömiksi, niin heidän on huomattavasti parempi ruveta tuottamaan palveluita (vaikka sitten haravoimaan toisten pihoja tai silittämään paitoja) kuin jäädä kotiin makaamaan.

    Kyseessä ei edes oikeasti ole nollasummapeli, koska palveluissakin on mahdollisuus kehittää tuottavuutta ja liiketoimintaa. Jos iso joukko porukkaa on haravoimassa, haravakauppiailla on työtä ja kehitystarvetta. Lopputuloksena on entistä tehokkaampi harava ja siistimmän pihat (= hyvinvointi nousee).

    Työttömyydestä sen sijaan harvemmin syntyy mitään hyvää laajemmassa mitassa.

    Tämä hiukan vaivaa. Jos meillä on kymmenen simppeliä työtehtävää ja kymmenen tekijää. Niin ei pitäisi olla poissuljettua ja epätoimivaa, että he jokainen omaksuvat sen kymmenen työtehtävää ja tekevät sen tasan ja vain itselleen. Pitäisi ilmeisesti määritellä yhteiskunnan kyseenalaistamattomat itseisarvot? Kuka ne määrittelee. Mitä tehdään kyseenalaistajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  86. Poth1ue1 kirjoitti 2.9.2013 kello 19:18

    Viherinssi: Julkiset organisaatiot taas tuntuvat osaavan kaikkien hankintojen monimutkaistamisen yli ymmärryksen. Tuntuu siltä, että virheitä pelätään aivan käsittämättömän paljon. Se johtaa moninkertaisiin varmistuksiin ja allekirjoituksiin, jotka tekevät elämästä tukalaa ja toiminnasta jäykkää.

    Voi kun tämä koskisikin vain pelkkiä hankintoja…

    Esimerkkinä elävästä elämästä – erään uudistuksen yhteydessä lupailtiin, että jatkossa projekti-ideoiden esittelyyn ja jatkokehittelyluvan saamiseen riittäisi max. yksi vapaamuotoinen A4. Kun asiaan pureutunut työryhmä sai kehitystyönsä valmiiksi, tuloksena olikin 10+ sivun excel-taulukko, jossa piti laskeskella mm. projektin tuottamia tulevia kassavirtoja ja muuta vastaavaa.

    Kyllähän näitä taulukoita sitten täyteltiin ja laskelmia “tehtiin” (eli luvut vedettiin stetsonin hihageneraattorista), kun ei muutakaan voinut. Olisi kyllä hauska nähdä minkälaisia prognooseja sun muita KPIitä kyseisestä luvuista sitten koostettiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  87. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 19:19

    Poth1ue1: No, valtiolla ei esimies- tai muihinkaan johtotehtäviin vahingossakaan valita innostunutta ja uudistushenkistä hakijaa.

    Tämä voi julkisen ja yksityisen sektorin välillä johtua jossain määrin myös toimivaltuuksista ja ajattelusta.

    Yritysmaailmassa aletaan hiljalleen ymmärtää se, että vaarallisin strategia on vanha ja toimiva strategia. Sillä on taipumus muuttua salakavalasti vain vanhaksi strategiaksi, jonka jälkeen tiedossa on isoja pulmia.

    Melkeinen jokainen firma on jollakin tavalla se Elopin “burning platform”. Hyvässä tilanteessa liekki on kuitenkin hallinnassa ja jatkotoiminta selvillä ajoissa.

    Uudistaja voi kompastua uudistuksiinsa, ja firman saa kaadettua väärällä uudellakin strategialla. Keskimäärin tasapainon hakeminen kuitenkin tarkoittaa sitä, että johtajalla pitäisi olla osapuilleen sama riski tikahduttaa toiminta vanhassa pysymiseen kuin vääriin uudistuksiinkin. Tämä johtaa kohtuullisen uudistusmielisten johtajien haalimiseen.

    Julkisella puolella vanhoihin rakenteisiin ja toimintaan tikahtuminen ei ole mitenkään niin suuri riski – tai sitä ei sellaiseksi havaita – jolloin johtajatkin ovat konservatiivisempia.

    Toisesta suunnasta asiaa voi katsoa niinkin, että uudistajalle julkinen puoli on yleensä vaikea saada muuttumaan. Tielle tulee niin paljon virkoja, viranhaltijoita, lakisääteisiä asioita, jne., että jaksaakseen taistella sukupuusta pitää löytyä eräs don Quixote de la Mancha.

    Yksityiselläkin puolella on äärimmäisen vanhakantaisia yrityksiä, joskin luonnollisista syistä vähenevä määrä. Usein johtajalla on kuitenkin suuri valta johtamansa toiminnon järjestämiseen, jolloin uudistuksia pääsee oikeasti tekemäänkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  88. Määkin pyöräilen kirjoitti 2.9.2013 kello 19:42

    JTS: Suomi on teknlogiassa samalla tasolla kuin urheilussa, parilla alla mittallisijoja ja joissakin ylitetään a-karsintaraja.

    Olisiko koko muunkin Suomen ongelmat samantapaiset kuin urheilussa? Suomella on nimittäin urheilussa johtajia niin maan perusteellisesti, organisaatioita ja työryhmiä. Perustetaan vielä varmuuden vuoksi lisää (VALO) eikä kukaan oikein edes tiedä, että mikä senkin tehtävä oikein on.

    Sitten niillä urheilijoilla ei ole kuitenkaan kunnon valmentajia, harjoitteluolosuhteita, fysiikanhuoltoa tai terveyspalveluja. Kaikki asioita, jotka kilpailevilla mailla on viimeisen päälle kunnossa. Olisi ihan itsestään selvää, että urheilumenestys paranisi pelkästään sillä, että organisaatiot räjäytettäisiin kappaleiksi ja annettaisiin urheilijoille edes ne olosuhteet, joissa voi edes toivoa menestyksen olevan mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  89. pasi kirjoitti 2.9.2013 kello 20:13

    Juho Laatu: poliittinen toimija pitää näppinsä erossa liike-elämän päätöskistä.

    kyllä. politiikot pois liike-elämästä ja liike-elämä pois politiikasta, mm. kokoomuksen toiminta on yritysjohtamisoppien väärinkäyttöä politiikassa.
    Suomi uusliberalisoitui eniten Pohjoismaista koska naapurina oli Neuvostoliitto, Suomi oli puoli-itäeurooppalainen maa, ja itä-Euroopassa erityisesti innostuttiin “markkinataloudesta” ja muusta Kylmän sodan Amerikan ideologioista: Amerikassa keksittiin ongelmanratkaisun ikiliikkuja: vapauttaminen ongelmanratkaisutekniikkana!!!! Eivät keksineet, seuraavaksi varmaan aletaan polttamaan kouluja, kun tiedon ja monimutkaisuuden vihaaminen lisääntyy

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  90. Juho Laatu kirjoitti 2.9.2013 kello 20:18

    Viherinssi: Toistemme palvelemiseen siirtymisen kannattavuus ei riipu muun tuotannon tuottavuudesta vaan sen työllistävyydestä! Palvelut pitää nähdä mekanismina hyvinvoinnin jakamiseen, oli se hyvinvointi kuinka ohutta hyvänsä.

    Laskukaavoja on monia erilaisia. Perustin tuon väitteen siihen ajatteluun, että kahden vientituotteita tekevän duunarin siirtäminen toistensa tukkia leikkaamaan on Suomelle maana parin työntekijän verran heikommin kannattavaa.

    Jos tästä näkökulmasta tarkkailen palveluammatteja hyvinvoinnin jakajina, ne jakavat noiden “tuottavien” ammattien tuloksia. Tällainen jakaminen voi myös lisätä yhteiskunnan tuottavutta niin, että esimerkiksi kodinhoitaja voi vapauttaa toimitusjohtajan tekemään pidempiä päiviä omaa varsin tuottavaa työtään. Mutta jos “tuottava” työpaikka lopetetaan, yhteiskunnan “tuottavuus” vähenee.

    Jos tehtaista jää väkeä työttömiksi, niin heidän on huomattavasti parempi ruveta tuottamaan palveluita (vaikka sitten haravoimaan toisten pihoja tai silittämään paitoja) kuin jäädä kotiin makaamaan.

    Aktiivisuus on hyvä asia, mutta yllä kirjoittamani mukaan tässä kaupassa Suomen “tuottavuus” vähenee, kun “tuottajia” siirtyy “jakajiksi”.

    Kyseessä ei edes oikeasti ole nollasummapeli, koska palveluissakin on mahdollisuus kehittää tuottavuutta ja liiketoimintaa. Jos iso joukko porukkaa on haravoimassa, haravakauppiailla on työtä ja kehitystarvetta. Lopputuloksena on entistä tehokkaampi harava ja siistimmän pihat (= hyvinvointi nousee).

    Jos kyse on koristepuutarhan haravoinnista, noiden haravoiden valmistamista ei ehkä pitäisi laskea “tuottavaksi” työksi (ne ovat tavallaan viihdeharavia). Jos haravakauppias saa tästä hakkeesta potkua myös hyötyharavien myyntiin tai viihdeharavien ulkomaille myyntiin, oltaisiin taas valtiontaloudessa plussalla “tuottavuuden” suhteen.

    (En tosin ole tiukka kovan talouden puoltaja, vaan pidän koristepuutarhojakin järkevinä hankkeina, mutta tässä laskukaavassa asiat nyt menevät näin.)

    Työttömyydestä sen sijaan harvemmin syntyy mitään hyvää laajemmassa mitassa.

    Tästä olen aika tiukasti samaa mieltä. Joku perustelee työttömyyden uhkaa myös kirittävänä piiskana, ja tietenkin on aina ihmisiä kahden työn välissä, mutta periaatteessa järkevä yhteiskunta yrittää nollata työttömyyden. (Tässä mielessä Suomi on kai muuttunut järjettömäksi. 🙂 )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 21:03

    Juho, asuuko sinussa pieni merkantilisti? Miten maailmantalous voi toimia, kun maapallolla ei ole lainkaan vientituloja?’Eivätkö puhtaat paidat ja siistit tukat ole sinusta minkään arvoinen asia. Mikä tekee muovirihkamasta arvokkaampaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. Mikko Kiviranta kirjoitti 2.9.2013 kello 21:17

    max: Tämä hiukan vaivaa. Jos meillä on kymmenen simppeliä työtehtävää ja kymmenen tekijää. Niin ei pitäisi olla poissuljettua ja epätoimivaa, että he jokainen omaksuvat sen kymmenen työtehtävää ja tekevät sen tasan ja vain itselleen.

    Työnjaon voiman tiivisti Tiedemies iskevästi täällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. Outsider kirjoitti 2.9.2013 kello 21:19

    Miten maailmantalous voi toimia, kun maapallolla ei ole lainkaan vientituloja?

    Maailmantaloudella on jatkuva ilmainen energiantuonti. Lisäksi meillä on vanhat fossiiliset tuontienergiavarastot. Ilman näitä voimme vain todeta lopun tulleen.

    Huolta aiheutuu nykyisin siitä, että nuo varastot ovat ehtymässä. Tulossa on silloin kaikkien rakenneuudistusten äiti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  94. Lauri Kumpulainen kirjoitti 2.9.2013 kello 21:29

    Jaassu:
    Tai läänikohtaisesti ?

    Suomen läänit lakkautettiin 1. tammikuuta 2010.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  95. Poth1ue1 kirjoitti 2.9.2013 kello 21:50

    pasi: Suomi uusliberalisoitui eniten Pohjoismaista koska naapurina oli Neuvostoliitto, Suomi oli puoli-itäeurooppalainen maa, ja itä-Euroopassa erityisesti innostuttiin “markkinataloudesta” ja muusta Kylmän sodan Amerikan ideologioista:

    Ja höpö, höpö – Suomi on edelleen melkein sama korporatistinen Kekkoslovakia kuin vielä YYA-aikoina. Kun muissa Pohjoismaissa hallitukset ovat tehneet rohkeita uudistuksia etujärjestöjen vikistessä jossain kaukana sivulla, niin meillä ylin lainsäädäntövalta löytyy edelleen Hakaniementorin laidoilta.

    Siinä missä muissa maissa on pantu työttömät ottamaan vastaan vaikka minkälainen “paskaduuni”, julkiset palvelut avattu täysin kilpailulle ja nostettu eläkeikä lähemmä 70-ikävuotta, niin meillä hallitus ja eduskunta piilottelevat jossain perunakellarissa kielikeskellä suuta, ettei vaan joku korporaatioiden edustajista uhkaisi marssittaa punalippuiset joukot kaduille ja ajaa maan yleislakkoon.

    Varsinaista uusliberalismia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  96. Poth1ue1 kirjoitti 2.9.2013 kello 22:10

    Viherinssi: Julkisella puolella vanhoihin rakenteisiin ja toimintaan tikahtuminen ei ole mitenkään niin suuri riski – tai sitä ei sellaiseksi havaita – jolloin johtajatkin ovat konservatiivisempia.

    Ei riski välttämättä ole ihan yhtä suuri (vaikka kuinka huonosti menisi, niin johtajat aina säilyvät), mutta ei asiantuntijavirastoissa ja -laitoksissakaan raha enää tule automaattisesti kuin siitä maagisesta taikaseinästä. Aika usein rahoitus täytyy kaapia EU:lta, kotimaisilta viranomais-/ rahoittajatahoilta ja yrityksiltä. Tällaisessa tilanteessa tehokkain ja ketterin hakija on aina parhaassa asemassa – vaikka takana onkin paljon poliittista puliveivausta.

    Siinä vaiheessa, kun alkaa rahoituksen haalimisessa tai jopa luvattujen tulosten aikaansaamisessa olemaan muutaman askeleen – tai jopa puoli korttelinväliä – muita perässä, niin alkaa enemmin tai myöhemmin miettimään, että teemmekö me itse hommat ihan oikealla tavalla vai mikä mättää. Jos ja kun kukaan ei ole kunnolla miettinyt ainakaan pariin vuosikymmeneen miten töitä käytännössä tehdään ja organisoidaan, niin on aika helppo päätyä tulokseen, että vika löytyisi omasta pesästä – mutta koitapa ehdottaa jotain todellista uudistusta…

    Yrityspuolella tällainen tehottomuus ei ole yhtä vakavaa, koska jos uudistusehdotukset törmäävät aina kiviseinään ja homma oikeasti mättää, niin se kuttuuntunut asiantuntija voi ihan hyvin lähteä ovet paukkuen ja perustaa kilpailevan yrityksen – tai ainakin oman spesialiteetin start-upin.

    Entäs sitten julkisella sektorilla? Vaihtaa naapurilaitokseen, jossa hommat ovat vähintään yhtä päin prinkkalaa hoidettu? Lähteä veneenveistokursille ja muuttaa sen jälkeen ulkosaaristoon veneenveistäjäksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  97. Raimo K kirjoitti 2.9.2013 kello 22:14

    Osmo Soininvaara:
    Juho, asuuko sinussa pieni merkantilisti? Miten maailmantalous voi toimia, kun maapallolla ei ole lainkaan vientituloja?
    ‘snip’

    Hyvä hyvä Osmo, alat päästä jyvälle siitä, että muukin kuin vientitulo on rahaa – eräistä aikaisemmista kannanotoistasi poiketen. 🙂 🙂 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. åke kirjoitti 2.9.2013 kello 22:17

    Antsa
    Itse pidän suomalaisen liiketoiminnan romahtamisen syynä kauppakorkeakoulun keskittymistä katetuottotavoitekoulutukseen. Nykyinen yritysjohto ei osaa ajatella, mitä valmistamme sitten, kun olemassaolevat tuotteet eivät enää mene kaupaksi. Pelataan vain katetuoton avulla niin kauan kuin tuotantolinja pyörii, automaatiota lisäten ja henkilöstöä purkaen. Kun katetuottotavoite ei enää ylity suljetaan tehdas ja siirretään kertyneet varat osinkoina ulkomaisille rahastoille.

    No mutta näinhän se pitääkin mennä. Markkinat kilpailuttavat olemassa olevia tuotteita ja tuo mitä kuvasit on jokseenkin vääjäämätön kehityskulku, jos vain kilpailu vallitsee alalla. Ainahan businekse lopulta kilpailevat toisensa hengiltä, kun on se ahnas kuluttja joka aina haluaa ostaa sitä halvempaa.

    Tuo innovaatioiden puute on toinen juttu. Mutta se onkin enemmän pääoman käyttäjine asia eikä niinkään yritysjohdon. Ehkäpä nykyistä firmaa ei pääoman näkökulmasta kannata kehitttää vaan lypsää se vaan loppuun ja panna sitten ovi säppiin. Saadut voitot taas kannattaa ehkä sijoittaa jonnekin muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  99. Raimo K kirjoitti 2.9.2013 kello 22:21

    Jaassu:
    ‘snip’
    Hyötyjen laskeminen ei kuitenkaan ole ihan noin yksinkertaista, hyödyt tulevat monista erilaisista seikoista, jota pääkaupunkiasema ja sinne verovaroilla rakennetut palvelut ovat tuoneet mukanaan.
    ‘snip’

    Valtioilla nyt lähes poikkeuksetta on pääkaupunki ja valtion toiminta rahoitetaan pääasiassa verovaroilla, joten tuskin Suomikaan tästä ihan lähiaikoina luopuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  100. sunimh kirjoitti 2.9.2013 kello 22:28

    Syltty: Ode vastasikin jo tuohon lentokenttähommaan.

    Mutta etkö sinä mitenkään pystykäsittämään, että valtio ottaa pääkaupunkiseudulta enemmän rahaa veroina, mitä se siellä kuluttaa? Tajuatko että kun lasket pk-seudulta kerätyt tuloverot, alvit ja kaiken muun yhteen ja vertaan valtion sille alueell käyttämiin rahoihin, niin lopputuloksena on että pk-seudulta siirretään rahaa muualle ja paljon?

    Nämä laskelmat on varmaan jossakin nähtävillä? Toisaalta olisihan se nyt melkoinen ihme jos näin ei olisi puhtaasti absoluuttisista summista puhuttaessa, kun pk-seutu on alueena pieni mutta tiheään asuttu murto-osa koko Suomen alueesta. Siitä huolimatta neljä viidestä suomalaisesta asuu sen ulkopuolella, ja valtion tehtävänä nyt on – hämmästyttävää kyllä – pyörittää toimintaansa koko valtion alueella. Vertailepa joskus palkka- ja hintatasoa pk-seudun ja “maakuntien” välillä.

    Mikä tässä on niin vaikeata käsittää? Jos eduskuntatalo on Helsingissä, niin ihan vastaavasti miljardien maataloustuet menevät maakuntiin

    2,1 miljardia oli luku, joka löytyy nopealla googlauksella. Onhan se toki “miljardien” luokkaa, kun monikon vaatima luku 2 juuri ja juuri menee rikki, mutta kyllähän tuossa on aimo annos retoriikkaakin mukana. Yksi suurimpia tuensajia muuten oli maa- ja metsätalousministeriö, kotipaikka Helsinki.

    Hauskana yksityiskohtana mainittakoon, että tyypillisen cityvihreän mielestähän nämä “miljardien” (se 2,1) maataloustuet ovat hirveää peruskepulaista koijausta, kun ne maksetaan “maakuntiin”, mutta kehitysapuun käytetty reilu miljardi, joka päätyy enimmäkseen kankkulan kaivoon, taas on naurettavan pieni summa, jota pitäisi pikemminkin kasvattaa.

    miljradien aluetuet menevät maakuntiin, kaikki kaivokset menevät maakuntiin

    Google kertoo, että “Suomi on saanut tukia EU:n nykyisen budjettikauden aikana harvaan asutuille alueilleen reilut 300 miljoonaa euroa.” Oletan tyhmänä, että EU:n nykyinen budjettikausi on ainakin useamman vuoden mittainen, joten en nyt tältä istumalta näe, missä ne “miljardit” luuraa. Kaivokset ne vasta ryökäleitä ovatkin, kun “menevät” maakuntiin… haluankin nähdä kun vihr-kok -vetoisessa Helsingissä avataan kuparikaivos keskelle Kruunuhakaa.

    poliisi, armeija ja vaikka mitä valtion rahoilla hodiettavaa touhua sijaitsee maakunnissa. Ja siihen päälle vielä otetaan Helsingin kunnallisverotuloistakin noin parisataa miljoonaa ja annetaan köyhille maakunnissa.

    Niin, kyllä kehäkolmosen takaa pitäisikin alkaa Lainsuojaton Vyöhyke, ja “maan”puolustuskin sujuisi leppoisammin, kun hornetit parkattaisiin Malmille ja Pohjanmaa pörräisi kolera-altaassa.

    Jos valtio siirtää rahaa maakuntiin enemmän mitä maakunnista virtaa rahaa Helsinkiin, niin kyllä se tarkoittaa sitä että Helsinki ylättää maakuntia, eikä toisinpäin.

    Valtio myös mm. velkaantuu sen 8 miljardia vuodessa, joten voihan myös olla, että ihan kaikki rahat ei ole revitty helsinkiläisten työn sankarien selkänahasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  101. LIian vanha kirjoitti 2.9.2013 kello 23:22

    Poth1ue1:

    Yrityspuolella tällainen tehottomuus ei ole yhtä vakavaa, koska jos uudistusehdotukset törmäävät aina kiviseinään ja homma oikeasti mättää, niin se kuttuuntunut asiantuntija voi ihan hyvin lähteä ovet paukkuen ja perustaa kilpailevan yrityksen – tai ainakin oman spesialiteetin start-upin

    Ei onnistu kovin helposti tuokaan. Nokian insinöörit alkoivat kapinoida 2000 tienoilla ja Nokia säädätti useita lakeja, joilla kapina kukistettiin ja uudet estetään.

    Työnantajan vaihto /oman yritystoiminnan aloittaminen on vaikeaa, kun kilpailun kieltävä ehto voi estää sen pitkäksi aikaa.

    Jos tuot jotakin uuta markkinoille uudessa yrityksessä niin sen tekemiseen on käytetty varmaan entisessä työpaikassa hankittua kokemusta ja entinen työnantaja voi kaapata jutun ja kieltää sinulta idean hyödyntämisen.

    Ja kun Friedmanin opien mukaan vaarallisinta mitä taloudessa voi tapahtua on kilpiailu työvoimasta

    Niinpä Nokian kapinassakin kilpailijat osalistuivat kapinan kukistamisen ja liittoutuivat Nokian kanssa siten , etteivät palkanneet Nokialta lähteneitä eivätkä ostaneet palveluita heidän perustamiltaan firmoilta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  102. Koti-isä kirjoitti 2.9.2013 kello 23:29

    Poikkeuksellisesti nimimerkillä:
    Millä tavalla työnantajani sitten hyödyntää tämmöistä työnjaon ja logistisen tehokkuuden hirmuista kiihtymistä? No, meillä enää tutkijat eivät hanki itse mitään, vaan väliin perustettiin hankintaorganisaatio.

    Ja hyvä niin. Meillä tänäkin päivänä riittää näitä pellepelotoninsinöörejä, jotka haluavat tehdä aivan kaiken itse. Tilataan komponentti sieltä ja toinen täältä ja sitten sihteerit selvittävät jälkikäteen laskuviidakkoja. Kotona luottokortilla sen jännän parin euron vimpaimen voikin tilata netistä näin, mutta kun muilla toimijoilla on jo lähtökohtaisestikin kirjanpitovelvollisuus. Eihän tutkija laboratoriotilojakaan itse siivoa, vaikka virolaista siivoojaa paremmin tietäisikin, missä kohtaa pitää olla erityisen varovainen ja missä ei.

    Työn jakaminen on perusinsinöörille edelleen täysin tuntematon sekä lähtökohtaisesti hyvin pelottava käsite. Ja jos sillä uhataan, piiloudutaan kaiken maailman teknisten selitysten taakse. Ja taas on esimiehellä ei-niin-tuottavaa työsarkaa.

    Nokia menestyi niin kauan kuin insinööripuhelimet kävivät kaupaksi. Kun tekniikan sijaan asiakkaita alkoi kiinnostamaan käytettävyys, muut menivät samantien edelle. Auttaisikohan, jos Suomessa kaikille teknisille aloille määrättäisiin naiskiintiöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  103. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 23:37

    Poth1ue1: Entäs sitten julkisella sektorilla? Vaihtaa naapurilaitokseen, jossa hommat ovat vähintään yhtä päin prinkkalaa hoidettu? Lähteä veneenveistokursille ja muuttaa sen jälkeen ulkosaaristoon veneenveistäjäksi?

    Ajattelin enemmän virastotouhua. Mutta jos asiassa katsotaan vaikka yliopistoja tai valtion tutkimuslaitoksia, niin allekirjoitan kommenttisi. Siellä – ehkä vähän valitettavastikin – tärkein strateginen osaaminen on rahoitushakemusten tekeminen, ja perikato on ihan oikeasti kulman takana.

    (Hankkeiden kilpailuttaminen on periaatteessa hyvä asia, mutta objektiivisten jakokriteerien löytäminen ja noudattaminen tuntuu kovin vaikealta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  104. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 23:50

    åke: Tuo innovaatioiden puute on toinen juttu. Mutta se onkin enemmän pääoman käyttäjine asia eikä niinkään yritysjohdon.

    Ideaalitilanteessa yritysjohto kilpailee siitä pääomasta esittämällä hyviä ja innovatiivisia ideoita. Nykytilanteessa pääomaa on vaikka kuinka tarjolla, niitä varteenotettavia ideoita vähemmän. Pääoman helpon saatavuuden näkee korkotasosta.

    Tämä lausunto ei sitten koske startuppien rahoitusta, koska se on ihan toinen laji. Siellä ylivoimaisesti suurin osa ideoista on täysin elinkelvottomia, mutta ihan alkuvaiheessa täysin elinkelvottoman ja totaalisen briljantin idean erottaminen on vaikeaa. Sijoittajan pitää sijoittaa tuhanteen hyvään ja toivoa, että niistä tulee kourallinen kasvuyrityksiä.

    Vakiintuneemman yritystoiminnan osalta kannattavillakin yrityksillä on vaikeuksia keksiä, mihin sitä rahaa laittaisi. Ainahan sitä voi ostaa kilpailijan pois, mutta jos kilpailijalla menee huonosti, tempusta ei ole ihmeemmin iloa, jos ei sillä saa todella vahvaa markkina-asemaa tai muuta poikkeuksellista kilpailuetua.

    Nyt ei ole oikein mitään sellaista uutta ja hienoa teknologiaakaan liikkeellä, josta pääsisi riemuitsemaan. Viimeisin kuluttajavitkutinjuttukin oli pädien tulo kolme vuotta sitten. Tämän päivän tietokone on olennaisesti sama vehje kuin kolme vuotta sitten, tämän päivän kännykkä on olennaisesti sama vehje kuin kolme vuotta sitten.

    Kehitys on ollut kovasti inkrementaalista, eikä meillä ole siinä lajissa oikein selviä kilpailuetuja. Nyt pitäisi oppia rahastamaan niillä opeilla, joita Nokia-buumista tuli. Ja tällä en tarkoita Syfilis-ympäristössä ohjelmointia, vaan yleisempää tuotekehitysosaamista monimutkaisissa tuotteissa.

    Tästä taantumasta kyllä noustaan, mutta kovin nopeasti se ei mitenkään välttämättä meidän omilla eväillämme onnistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  105. Juho Laatu kirjoitti 3.9.2013 kello 1:32

    Osmo Soininvaara:
    Juho, asuuko sinussa pieni merkantilisti? Miten maailmantalous voi toimia, kun maapallolla ei ole lainkaan vientituloja?’Eivätkö puhtaat paidat ja siistit tukat ole sinusta minkään arvoinen asia. Mikä tekee muovirihkamasta arvokkaampaa?

    Käyttämässäni laskukaavassa oli merkantilistisia piirteitä. Toisaalta siinä kyllä saa samat pisteet ulkomaille vietävästä koneesta ja kotimaan markkinoille tehdystä koneesta, joten se ei tarkkaile vain viennin ja tuonnin suhdetta. Maailmantalous siis toimii noiden maapallon kotimarkkinoille tehtyjen koneiden voimin.

    Puhtaat paidat ja siistit tukat ovat kyllä hyvä asia, mutta jossain kai vedin rajan uutta varallisuutta ja välttämättömiä hyödykkeitä tuottavien, ja toisaalta huvitusta tuottavien, jo tehtyä varallisuutta kuluttavien hankkeiden välille. Ehkä oletamme, että varallisuutta voi luoda likaisessakin paidassa (tai paidan voi pesaista ilmaiseksi minuutissa itsekin), ja siksi paitojen pesu on huvittelua. Paidan pesettäjä on ehkä tienannut ensin rahaa tehtaassa, ja haluaa sitten huvitella rahoillaan, ja tilaa toiselta paitansa pesun. Tehdastyön tuoma varallisuus jaettiin näin näiden kahden henkilön kesken. Paidan pesu on hyvä ja hyödyllinen juttu, mutta tässä se nyt vain luokiteltiin huvittelun puolelle (= ei-välttämätön hyödyke, jonka tilaaja halusi sen tilata elämäänsä keventämään, kun varaa oli).

    Tuon laskukaavan filosofia sanoo jotain seuraavaa (ehkä luterilaista). Rahan tekeminen on hyödyllistä, välttämättömät tuotteet (ruoka, lämpö, vaatteet, työkalut) ovat hyödyllisiä, huvittelu on tuhlausta, kaikki ei-välttämätön toiminta on tuhlausta. Yhteiskunnan (luterilainen?) moraali määrää, mikä on välttämätöntä ja mikä siitä yli menevää vapaaehtoista huvitusta (eli tienattujen resurssien kulutusta).

    Useimmat fyysiset tavarat pitää kai laskea hyödyllisiksi tuotteiksi, ja niiden valmistaminen on siksi “tuottavaa”. Niitä voi myydä ulkomaillekin, ja niistä voi saada rahaa. Kai suurin osa muovotavaroista on siis kestokulutushyödykkeitä, joilla voi tehdä jotain hyödyllistäkin (ovat työkaluja). Joku täysin kertakäyttöinen muovirihkama voi olla poikkeus, paitsi jos se myydään rahasta tarkastelualueen ulkopuolelle.

    Tuota laskukaavaa käytetään karkeasti niin, että ensin lasketaan paljonko yhteisö “tuottaa”. Tästä tuotoksesta vähennetään välttämättömät menot (ruoka, lämpö, vaatteet, työkalut yms.). Loput voikin sitten tuhlata erilaisiin huvituksiin. Tiukkoina aikoina pitää vähentää huvituksia. Teollisuuden duunareiden siirtyminen puhtaisiin (kotimaiseen käyttöön tarkoitettuihin) huvittelupalveluammateihin vähentää yhteisön “tuotantoa” ja siksi myös mahdollisuutta kuluttaa noita huvittelupalveluita.

    Valitan etten ole muotoillut tuon laskukaavan sääntöjä valmiiksi vedenpitävästi, vaan joudun kehitelemään ne lennosta. Näköjään kyse on luterilaisesta moraalista ja merkantilismista (kotimaan kulutukseen menevän tuotannon arvostuksella täydennettynä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  106. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 7:59

    Juho,
    Jos kokin ravintolassa tekemä ruoka, matkailu, parturi ja muut sellaiset asiat ovat tuhlausta, koska ne eivät ole välttämättömiä, kai silloin myös ei-välttämättömät tavarat ovat tuhlausta. Takaisin 1930-luvulle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Evert The NeverRest kirjoitti 3.9.2013 kello 1:54

    Evert The NeverRest: Oliskohan kyse myös siitä, että päätökset, vaikka olisivat miten fantastisia, eivät ole järkeviä.

    Tuorein järjetön ajatus on, että ajoneuvovero ja autovero muutettaisiin kilometripohjaiseksi. Satelliitti seuraisi autojen kulkua ja vero menisi vaikka auto olisi hinauksessa tai vaikka VR:n autojunassa.

    Miksei työryhmä esittänyt yksinkertaisesti mallia, jossa autovero lisättäisiin bensiinin hintaan?

    Olisiko asialla mitään yhteyttä siihen, että työryhmän puheenjohtaja Jorma Ollila on bensiinikauppa Shellin hallituksen puheenjohtaja.

    Yksi asia on varma. Hallituksen edellisellä järjettömällä veronkorotuspäätöksellä hiipunut autokauppa loppuu tyystin tänään julkistettuun autoveron lopetusuutiseen. Kuka hullu nyt ostaisi uuden auton, jonka hinnassa on monta tuhatta euroa veroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  108. Austrian kirjoitti 3.9.2013 kello 6:14

    Etelä-Italiassa Napoli oli kulutuksen keskittymä, jonne Campanian ja muiden lähialueiden aateliset kokoontuivat kuluttamaan maatiloiltaan keräämiään varoja.

    Jos kaupungin kauppiaat, käsityöläiset ja palvelusväki saivat maaseutua suuremmat keskimääräiset tulot noiden omaisuudesta virtaavien tulojen avulla niin missään nimessä kaupungin “vauraus” ei ollut heidän työnsä ansiota.

    Suuri osa kaupungin tuloista voi siis perustua omistuksiin muualla sekä tulonsiirtojen luonteisiin eriin kotitalouksien kesken.

    Neuvostoliittolaisessa sosiaalitilinpidossa palveluita ei suureksi osaksi laskettu tuotantoon vaan niiden ajateltiin olevan tulonsiirtoja kotitalouksien kesken. Miten sellainen voi olla tuotantoa jossa toiminnan tulos kulutetaan heti kun toiminta tapahtuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  109. Lauri Kumpulainen kirjoitti 3.9.2013 kello 6:54

    Aki Kangasharju, tutkimusjohtaja,

    Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT:

    Talouden toiminta ei ole tasaisesti jakautunut alueiden välillä. Esimerkiksi Helsingin seutukunnan osuus Suomen pinta-alasta on prosentin luokkaa, mutta sen osuus bruttokansantuotteesta (bkt) on jopa 33 prosenttia.

    Hyvinvointi luodaankin kaupungeissa, joissa talouden toiminta on maaseutua tehokkaampaa erilaisten mittakaavaetujen ja ulkoisvaikutusten vuoksi. Maat kaupungistuvat rikastuessaan ja rikastuvat kaupungistuessaan. Rikkaat maat maailmassa ovat poikkeuksetta kaupungistuneempia kuin köyhät.

    http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/suunnat/ss206/Art_kangasharju.html

    Wikipedia:
    Vuonna 2010 Uudenmaan maakunnan (ml. Itä-Uusimaa) arvonlisäys eli bruttokansantuote oli 69,3 miljardia euroa (38,8 % Suomen bruttokansantuotteesta). BKT asukasta kohden oli 45 762 euroa eli 137 % Suomen keskiarvosta (Itä-Uudellamaalla 41 139 euroa).

    Tuolla pinta-alaltaan pienellä läntillä asuu Suomen koulutetuin väestö, eniten nuoria ihmisiä ja siellä on paras infrastuktuuri.

    Jos koko maan asuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa, niin valtiot tekisivät niin. Ei niin kuitenkaan tehdä vaan kaupungit kasvavat ja maaseutu autioituu joka puolella maailmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  110. Mikko H kirjoitti 3.9.2013 kello 7:28

    Jaahas, aamun uutinen on, että Microsoft ostaa Nokian kapulabisneksen sittenkin. Ilmeisesti jotain on muuttunut sitten talven neuvottelujen, jolloin homma raukesi kertaalleen. Samalla täytynee tarkistaa ennustetta Stephen Elopin urakehityksestä. Hän päätyy kaupassa takaisin ison Microsoft-yksikön johtajaksi, ainakin joksikin aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  111. Juho Laatu kirjoitti 3.9.2013 kello 8:47

    Osmo Soininvaara:
    Juho,
    Jos kokin ravintolassa tekemä ruoka, matkailu, parturi ja muut sellaiset asiat ovat tuhlausta, koska ne eivät ole välttämättömiä, kai silloin myös ei-välttämättömät tavarat ovat tuhlausta. Takaisin 1930-luvulle!

    Tuo laskukaava sanoo, että ravintolaruoka, (omien kansalaisten) matkailu ja parturi ovat “tuhlausta”. (Minä sanon että ne ovat tärkeä osa ihmiseloa, mutta puhutaan nyt siis vain tuosta talouden toimivuuden mittamiseen tarkoitetusta laskukaavasta.)

    Ei-välttämättömien tavaroiden “hyödyllisyyden” mittaaminen on tuossa laskukaavassa hieman hankalaa, koska on vaikea sanoa mitä niillä tehdään, ja myydäänkö ne joskus tarkastelualueen ulkopuolelle. (Jos otetaan asioihin oikein merkantilistinen ote, tuonnin korvaamisenkin voisi laskea “tuottavaksi” työksi, vaikka itse tuote menisi “huvittelutarkoituksiin”.)

    Myös sen arvioiminen, mitkä toiminnot ovat välttämättömiä tai järkeviä on hankalaa. Muovinen sählymaila on vapaa-ajan tuote, joten siinä mielessä kai “huvittelua”. Toisaalta kansalaisten liikuntaharrastukset saattavat yleisesti nostaa yhteisön “tuotannon” tasoa, vaikka niihin kuluukin vähän aikaa ja rahaa. Sählymailat ovat siis tavallaan toivottua tavaraa (niin kuin urheiluvälineet aika pitkälle olivat jo luterilaisella 1930-luvulla). Rajat ovat siis hämäriä. Hyödylliset kestokulutustuotteet saavat synninpäästön, mutta puhdas “rihkama” kai ei (kertakäyttöinen kotimaassa kulutettu vappusälä yms.). Hyvä esimerkki fyysisistä “huvittelutuotteista” voisivat olla ilotulitusraketit (jo nimensä mukaan).

    Mittari on varsin 1930-lukulainen, mutta ei se ehkä ohjaa takaisin 1930-luvulle (jolloin ei vielä ollut varaa kovin kalliisiin “huvituksiin”, vaikka perusasiat olivatkin jämptissä kunnossa), jos mittaria luetaan niin, että sekä “tuottava” toiminta että “huvitukset” ovat ihmiselle tärkeitä, mutta meidän pitää valvoa (jottei taloutemme kaadu), että “tuottavaa” toimintaa on niin paljon, että voimme sillä kustantaa “huvituksemme”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  112. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 9:58

    Juho
    Oletko koskaan miettinyt, mikä on talouden tavoite, miksi meillä ylipäänsä tuotantoa ja kulutusta?
    Voitaisiinko ajatella, että tehdään tavaroita vain vientiin, mutta suomalaisilla olisi oikeus vain pieneen asuntoon, yksinkertaiseen itse tehtyyn ruokaan ja kahteen vaatekertaan. Keskelle Suomea tehtäisiin suuri rahasäiliö (kts, Roope Ankka) ja päämääräksi otettaisiin saadase täyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Tommi Uschanov kirjoitti 3.9.2013 kello 9:03

    Osmo Soininvaara: Jos kokin ravintolassa tekemä ruoka, matkailu, parturi ja muut sellaiset asiat ovat tuhlausta, koska ne eivät ole välttämättömiä, kai silloin myös ei-välttämättömät tavarat ovat tuhlausta. Takaisin 1930-luvulle!

    Ei, vaan takaisin sinne Lutherin aikaan: teokraattiseen sääty-yhteiskuntaan, jossa eletään omavaraistaloudessa. Luther ei ollut edes merkantilisti, vaan hän oli sitä mieltä, ettei koko ulkomaankauppaa olisi pitänyt mieluiten sallia lainkaan. Teoksessaan Kaupankäynnistä ja koronkiskonnasta (1524) hän tosin ennusti, että se Saksassa loppuisi muutenkin pian, koska kaikki raha olisi ulkomaisten luksustavaroiden himon vuoksi virrannut maasta pois “Frankfurtin messuilla” (Valitut teokset III, WSOY 1983, s. 218).

    Myöskään korkoa ei Lutherin mielestä saanut ottaa, se oli paholaisen ja paavin keksintö. Vähän sääliksi käy pahasti hairahtunutta Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, jolla on satojen miljoonien arvoinen kansainvälinen sijoitussalkku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  114. lurkki kirjoitti 3.9.2013 kello 9:22

    ‘Nämä laskelmat on varmaan jossakin nähtävillä?’ (sunimh)
    Käypä vaikka tuolla noin aluksi:
    http://tilastokeskus.fi/til/vtmma/2008/vtmma_2008_2010-04-12_tie_001.html
    Lisää varmaan löydät itsekin, jos olet kiinnostunut faktoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  115. Syltty kirjoitti 3.9.2013 kello 9:26

    sunimh: Toisaalta olisihan se nyt melkoinen ihme jos näin ei olisi puhtaasti absoluuttisista summista puhuttaessa, kun pk-seutu on alueena pieni mutta tiheään asuttu murto-osa koko Suomen alueesta. Siitä huolimatta neljä viidestä suomalaisesta asuu sen ulkopuolella, ja valtion tehtävänä nyt on – hämmästyttävää kyllä – pyörittää toimintaansa koko valtion alueella. Vertailepa joskus palkka- ja hintatasoa pk-seudun ja “maakuntien” välillä.

    Niin, tämä keskustrelu on nähty tässäkin blogissa niin monta kertaa.

    Ensin väitetään että helsinki vie maakuntien rahat. Sitten kun kiistattomasti todistetaan että näin ei ole (tosin tällä kertaa kukaan ei ole jaksanut sitä tehdä, aikaisemmin näin on kumminkin tehty), väitetään yleensä vielä että Hesas ei tehdä todellista työtä, joten rahavirrat ovat vain näennäisiä. Kun ollaan päästä tästä eteenpäin, vedetään se kepulaisten lopullinen valttikortti “no sehän on vain oikeudemukaista koska se on valtion tehtävä”.

    Jos argumentti on lopulta kumminkin “hesalaisten rahat on oikeudenmukaista viedä maakuntiin, koska hesalaiset ovat tuottavia ja rikkaita”, niin minkä ihmeen takia aloitusargumentti on ihan päinvastainen eli “on väärin viedä Suomea oikealla työllä elättävien maakuntien rahat hesaan”?

    Tää on just tätä, maalitolpat siirtyvät koko ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  116. Liian vanha kirjoitti 3.9.2013 kello 10:05

    Evert The NeverRest: Tuorein järjetön ajatus on, että ajoneuvovero ja autovero muutettaisiin kilometripohjaiseksi. Satelliitti seuraisi autojen kulkua ja vero menisi vaikka auto olisi hinauksessa tai vaikka VR:n autojunassa.

    Miksei työryhmä esittänyt yksinkertaisesti mallia, jossa autovero lisättäisiin bensiinin hintaan?

    Olisiko asialla mitään yhteyttä siihen, että työryhmän puheenjohtaja Jorma Ollila on bensiinikauppa Shellin hallituksen puheenjohtaja.

    Yksi asia on varma. Hallituksen edellisellä järjettömällä veronkorotuspäätöksellä hiipunut autokauppa loppuu tyystin tänään julkistettuun autoveron lopetusuutiseen. Kuka hullu nyt ostaisi uuden auton, jonka hinnassa on monta tuhatta euroa veroa.

    Verotuksen muutoksella ennakoidaan polttoainekirjon ja sähköautojen yleistymistä.

    Polttoaineveron korottaminen tekee sähköstä kilpailukykyisen ja toisaalta ajoneuvosähkön verottaminen ei onnistu.

    Ja kun polttoainekirjo kasvaa niin niidenkin verottaminen hankaloituu

    Pitkällä aikavälillä polttoaineveroista on luovuttava

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  117. Raimo K kirjoitti 3.9.2013 kello 10:11

    Osmo Soininvaara:
    Juho,
    Jos kokin ravintolassa tekemä ruoka, matkailu, parturi ja muut sellaiset asiat ovat tuhlausta, koska ne eivät ole välttämättömiä, kai silloin myös ei-välttämättömät tavarat ovat tuhlausta. Takaisin 1930-luvulle!

    Siis takaisin aikaan ennen teollista vallankumousta!

    Ja kuka päättää, mikä on välttämätöntä?
    Sitä on toki kokeiltu eri maissa, nyt viimeksi Pohjois-Koreassa, tulokset eivät ole houkuttelevia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  118. Seppo Korppoo kirjoitti 3.9.2013 kello 10:12

    Nokian myynnistä: Kansanedustaja Mikael Jungner (sd) oli suorastaan runollinen Twitterissä: – Minkä Jorma loi, sen Elop vei. Noin niinkuin runollisesti kiteytettynä”.

    Minä puolestani sanon: – Kun Suomi nyt katsoo peiliin, niin siellä näkyy rupsahtanut kateuden leimaama naama, jolla on hätääntyneen harhaileva katse, joka hakee pahalta maailmalta turvapaikkaa marxilaisuuden suunnasta…

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, jolla on pöhinää ja iloisen optimistin naama, nenä joskus punainen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  119. antti kirjoitti 3.9.2013 kello 10:16

    Liian vanha: Polttoaineveron korottaminen tekee sähköstä kilpailukykyisen ja toisaalta ajoneuvosähkön verottaminen ei onnistu.

    Tämä taisi olla se ketunhäntä Shellin puhenjohtajan kainalossa mikä jäi ehdotuksessaan kirjaamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  120. Raimo K kirjoitti 3.9.2013 kello 10:17

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Pitkällä aikavälillä polttoaineveroista on luovuttava

    Näin on. Samalla toki luovutaan myös polttomoottorikäyttöisistä autoista.

    Jos myös polttoaineen verot sisällytetään käyttömaksuun, mikähän tulee kilometrin hinnaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  121. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 11:29

    Nykyinen bensiiniin kohdistuvat verot arvonlisäveroineen 81 senttiä litralta. Jos bensaa kuluu viisi litraa sadalla, bensavero kilometriä kohden on noin neljä senttiä. Jos menee jollain bensasyöpöllä, vero kilometriä kohden on tietysti enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Lauri Kumpulainen kirjoitti 3.9.2013 kello 10:24

    No, onpahan meillä nyt taas Nokia, jolla on potentiaalia kasvaa ja nostaa Suomea ylöspäin.

    Microsoft osti liiketoiminnan, jossa on pelkkää tappiota odotettavassa Windows Phonen myötä.

    Eipä paremmin olisi voinut Nokia tätä junailla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  123. JTS kirjoitti 3.9.2013 kello 10:28

    Päättämisen vaikeutta voidaan tiivistää vaikka toteamalla, että Suomen idea on unohtunut. Miksi olemme kansakunta ja miksi meillä on parlamentti?

    Keskustelua käydään jo viidettä vuotta ekonomistien johdolla ja excel-näkökulmasta. Vaikeat ratkaisut menisivät paremmin kaupaksi, jos mukana olisi vähän isompi kuva ja tarkoitus.

    EU:lla iso idea, jossa on mukana muutakin kuin talous. Se on hyvä asia, mutta pahasti unohtunut Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  124. max kirjoitti 3.9.2013 kello 10:30

    Juho Laatutärkeitä, mutta meidän pitää valvoa (jottei taloutemme kaadu), että “tuottavaa” toimintaa on niin paljon, että voimme sillä kustantaa “huvituksemme”.

    Minun mielipiteeni. “Huvituksia”, kotimarkkinoita, palvelus palveluksesta, pestään paitoja, sijataan vuoteita, katetaan aterioita ja tyydytetään jopa seksuaalisia tarpeita. Tämä on kaiken inhimillisen talouden ja työnjaon perusilmiö. Se ei ole koskaan liian suuri. Se voi olla ainoastaan liian pieni. Esimerkiksi työn kokonaiskustannusten takia.

    Se mihin “tuottava” työ voi synnyttää liikaa resursseja ja toimeliaisuutta jota täytyy huonojen aikojen koittaessa tarkastella ovat julkinen sektori ja (tätä enkä paljon muutakaan ole pohtinut loppuun asti) suuret varallisuuskeskittymät. Ne voivat ikäänkuin hyötyä liikaa hyvinä aikoina ja sopeutuvat huonosti olosuhdemuutoksiin. Varallisuuskeskittymiä tulee tarkastella globaalisti. Toivottavasti uusi teknologia ja joukkorahoitus poistavat ulkoista tarvetta suurille pääomakeskittymille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  125. Tommi Uschanov kirjoitti 3.9.2013 kello 11:34

    Itse tästä kommenttiketjusta ilmenee, miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa. Joka ainoaan Suomessa tästä aiheesta käytävään keskusteluun ilmestyy lauma vihaisia keski-ikäisiä miehiä, jotka esittävät samat lukemattomia kertoja kumotut “argumentit”. Tämän jälkeen keskustelu kääntyy niiden kumoamiseen jälleen kerran.

    Syltty: Jonkun pitäisi tehdä FAQ tätä “muu suomi elättää pk-seutua”-argumentin takia. Tyypillisesti valtava osa keskusteluajasta menee sen ilmiselvän asian todisteluun, että valtio voi kahmia verotuloja vain sieltä missä on rahaa (pk-seutu, kasvukeskukset), ei sieltä missä sitä ei ole (kaikki muut).

    Kannattaisi saman tien tehdä laajempi FAQ jossa on kaikki muutkin vastaavat ikivihreät (pardon the pun):

    – vienti hyvä ja tuonti paha

    – velkaantuminen mihin tarkoitukseen tahansa aina ja kaikkialla PAHA PAHA PAHA

    – Suomi elää raskaasta teollisuudesta

    – entiset taistolaiset läpä läpä

    – autosaatana läpä läpä läpä

    – jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  126. Viherinssi kirjoitti 3.9.2013 kello 11:35

    Evert The NeverRest: Yksi asia on varma. Hallituksen edellisellä järjettömällä veronkorotuspäätöksellä hiipunut autokauppa loppuu tyystin tänään julkistettuun autoveron lopetusuutiseen. Kuka hullu nyt ostaisi uuden auton, jonka hinnassa on monta tuhatta euroa veroa.

    Edellisen autoveropäätöksen jälkeen autokauppa hiipui (veromuutosta edeltävä piikki korjattuna) suunnilleen saman verran kuin muualla Länsi-Euroopassa. On sillä voimaa tuolla Suomen hallituksella, kun noin ison loven teki!

    Seuraava veromuutos tulee ehkä vuonna 2020. Jos sillä saa hyydytettyä uusien autojen kaupan nyt, niin aika erikoista on. Auto on kulutustavaraa, uusia autoja pitää ostaa.

    Polttoaineverotuksen korottaminen olisi yksi periaatteessa hyvä ja oikeudenmukainen vaihtoehto asian hoitamiseen. Tämä tarkoittaisi euron lisäystä litrahintaan. Kuitenkin seitsemän vuoden kuluttua ladattavia hybridejä alkaa olla ihan merkittävä määrä, jolloin verottaminen menee vaikeaksi. Siinäkin voi tulla vaikeaa, jos hintaero EU-naapureihin verrattuna repeää liikaa. (Tai Venäjälle alkaa päästä helposti.)

    Tältä pohjalta Ollilan työryhmän ajatus on hyvä veronkannon kannalta. Sen sijaan se vuotaa ohjaavuudeltaan ja ehkä myös kohtuullisuudeltaan pahasti.

    – Nykyisessä autoverotuksessa on voimakas CO2-päästöohjaavuus. Tästä luovuttaisiin käytännössä kokonaan. Jotta ohjaus saataisiin takaisin, kilometrimaksun pitäisi riippua auton päästöistä.

    – Ehdotettu kilometriverotus lyö ruuhkamaksua korville. Ruuhkamaksun tuottojen pitäisi tulla kunnalle, eikä maksu ole joustavuudeltaankaan ruuhkamaksuksi sopiva. Ruuhkamaksun pitäisi olla kellonaikaan ja paikkaan voimakkaasti sidoksissa.

    – Kilometriverotuksen porrastus alueellisin perustein on ohjaavuudeltaan huono, eikä sillä oikein ole liikenteellisiä perusteita. (Miksi Pihtiputaalla autoilun kallistuminen olisi pahempi juttu kuin Mäntsälän ja Hyvinkään välissä asuvan autoilun kallistuminen? Kummassakin paikassa elämäntapa rakentuu autoilulle.)

    Lopulta kysymys on siitä, mitä verotuksella haetaan. Tällä saadaan verotuloja, mutta muut tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  127. Raimo K kirjoitti 3.9.2013 kello 11:49

    Osmo Soininvaara:
    Nykyinen bensiiniin kohdistuvat verot arvonlisäveroineen 81 senttiä litralta. Jos bensaa kuluu viisi litraa sadalla, bensavero kilometriä kohden on noin neljä senttiä. Jos menee jollain bensasyöpöllä, vero kilometriä kohden on tietysti enemmän.

    Siis 20.000 km:n vuotuisella ajomäärällä ja 12 sentin käyttömaksulla 2400 €/vuosi tai 200 €/kk.

    Todellisuudessa lienee kuitenkin odotettavissa, että autovero ei laske merkittävästi eikä bensaverokaan, mutta käyttömaksu kyllä nousee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  128. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 12:34

    Mistä tuo 12 senttiä tuli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Lauri Kumpulainen kirjoitti 3.9.2013 kello 13:00

    Jos ihmiset kykenisivät tuottamaan omista jätteistään, kuten myös ulosteesta ja virtsastaan omassa bioreaktorissaan polttoainetta joko ajoneuvoon tai lämmitykseen, verotettaisiinko tätä polttoainetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  130. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 13:08

    Polttoainevero on maksu tien ja katujen käytöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Liian vanha kirjoitti 3.9.2013 kello 13:01

    Osmo Soininvaara:
    Juho
    Oletko koskaan miettinyt, mikä on talouden tavoite, miksi meillä ylipäänsä tuotantoa ja kulutusta?
    Voitaisiinko ajatella, että tehdään tavaroita vain vientiin, mutta suomalaisilla olisi oikeus vain pieneen asuntoon, yksinkertaiseen itse tehtyyn ruokaan ja kahteen vaatekertaan. Keskelle Suomea tehtäisiin suuri rahasäiliö (kts, Roope Ankka) ja päämääräksi otettaisiin saadase täyteen.

    Vihreät, Kokoomus ja SDP ovat ajaneet Suomea siihen suuntaan,että taviksille riittää kanikoppi ja yksi työvaatekerta
    Näkyy esim Helsingin asunnon hintoina

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  132. sunimh kirjoitti 3.9.2013 kello 13:07

    Syltty: Niin, tämä keskustrelu on nähty tässäkin blogissa niin monta kertaa.
    Jos argumentti on lopulta kumminkin “hesalaisten rahat on oikeudenmukaista viedä maakuntiin, koska hesalaiset ovat tuottavia ja rikkaita”, niin minkä ihmeen takia aloitusargumentti on ihan päinvastainen eli “on väärin viedä Suomea oikealla työllä elättävien maakuntien rahat hesaan”?

    Tää on just tätä, maalitolpat siirtyvät koko ajan.

    Se oli jonkun ihan muun aloitusargumentti kuin minun, joten maalitolpat tuskin ovat suunnattomasti siirtyilleet. Näistä tämän palstan kommenteista vain aina paistaa niin kirkkaasti se helsinkiläisille ja vihreille erityisesti ominainen “etkö sä nyt todellakaan käsitä” -asenne, jolla ei kauheasti voiteta ystäviä ja vaikutusvaltaa Helsingin (ja yleisemmin kaupunkien) ulkopuolella. Helsinkiläisen paikallispoliitikon blogilla meininki on tietysti ihan par for the course, kun vielä “Helsinki” ja “pääkaupunkiseutu” vaihtelevat viesteissä aina vähän fiiiksen ja tarpeen mukaan kuin metropolissa ainakin.

    Nuo Tilastokeskuksen tiedot, jotka toki löysin itsekin, ovat tietenkin vuodelta 2006, mutta oletetaan nyt että mikään ei ole muuttunut.

    Yleisesti ottaen on kuitenkin toki selvää, että kaupunkialueet kaikkialla maailmassa tuppaavat olemaan rikkaampia kuin ympäröivä maaseutu, mutta ajattelutapa, jossa Suomi jakautuu “Metropoliin” ja “Maakuntiin” on mielestäni vahingollinen ja itseään toteuttava kierre, jonka sijasta pitäisi voimakkaammin kehittää tasavahvoja kaupunkiseutuja (lähinnä kai Turku, Tampere ja Oulu) pääkaupunkiseudun rinnalle, eikä pakata koko Suomea kehäkolmosen ympärille. Tässä tietenkin mainituilla kaupunkiseuduillakin on sarkaa, mutta kyllä (pääkaupunkikeskeisellä) kansallisen tason poliittisella päätöksenteollakin on ollut osuutensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  133. Spoileri kirjoitti 3.9.2013 kello 13:08

    Ollilan työryhmän ehdotuksessa ehkä ongelmallisempi on sen tuottama seurantajärjestelmä, jossa pienen verotuksellisen yksityiskohdan ratkaisemiseksi kootaan kattava historia ihmisten liikkeistä.

    Nyt joku sanoo, että Norjassa tai jossain näitä on kerätty jo vuosia, eikä panopticon ole aiheuttanut mitään ongelmia.

    Naamiot on pudotettu lopullisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  134. Syltty kirjoitti 3.9.2013 kello 13:22

    sunimh:Näistä tämän palstan kommenteista vain aina paistaa niin kirkkaasti se helsinkiläisille ja vihreille erityisesti ominainen “etkö sä nyt todellakaan käsitä” -asenne, jolla ei kauheasti voiteta ystäviä ja vaikutusvaltaa Helsingin (ja yleisemmin kaupunkien) ulkopuolella.

    Asun noin 600 km hesast pohjoiseen ja suunnilleen vihaan vihreitä, joten olen ainoastaan tyytyväinen jos heidän äänisaaliinsa pysyy nykyisellään tai jopa vähenee minun kontribuutioni ansiosta 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  135. Liian vanha kirjoitti 3.9.2013 kello 14:24

    Spoileri:
    Ollilan työryhmän ehdotuksessa ehkä ongelmallisempi on sen tuottama seurantajärjestelmä, jossa pienen verotuksellisen yksityiskohdan ratkaisemiseksi kootaan kattava historia ihmisten liikkeistä.

    Nyt joku sanoo, että Norjassa tai jossain näitä on kerätty jo vuosia, eikä panopticon ole aiheuttanut mitään ongelmia.

    Naamiot on pudotettu lopullisesti.

    Kännykän tuottamaa puhelu,data ja paikkatietoa on tallennettu jo pitkään ja tiedot ovat viranomaisten luettavissa oikeuden päätöksellä.

    Tästä käytiin keskustelua 10 vuotta sitten ja silloin näkemys “rehellisellä ei ole mitään salattavaa” voitti.

    Tuskinpa tuo ajoneuvon seuranta enää lisää yksityisyysvajetta ??

    Teletunnistetiedot kun ovat henkilökohtaisempia kuin ajoneuvotiedot

    Kun antaa pahalle pikku sormen niin se vie koko käden.

    Ja hys-hys toimintaan on aina liittynyt laittomuus eli ns”isänmaalliset” piirit ovat aina vähät välittäneet yksityisyyden suojasta.

    Majurin jäljen vuoksi lakia kannattaa rikkoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  136. Viherinssi kirjoitti 3.9.2013 kello 14:46

    Juho Laatu: Mittari on varsin 1930-lukulainen, mutta ei se ehkä ohjaa takaisin 1930-luvulle (jolloin ei vielä ollut varaa kovin kalliisiin “huvituksiin”, vaikka perusasiat olivatkin jämptissä kunnossa), jos mittaria luetaan niin, että sekä “tuottava” toiminta että “huvitukset” ovat ihmiselle tärkeitä, mutta meidän pitää valvoa (jottei taloutemme kaadu), että “tuottavaa” toimintaa on niin paljon, että voimme sillä kustantaa “huvituksemme”.

    Tuota noin.

    Kaikkihan kiertyy inhimillisiin tarpeisiin. Raha vaihtaa omistajaa, jotta meillä olisi tavalla tai toisella mukavaa. Joskus sen mukavuuden tekemiseen tarvitaan aineellisia hyödykkeitä, joskus ei. Televisiota ei osteta siksi, että sillä olisi sinänsä arvoa, vaan se ostetaan sen katsomisen tuottaman turruttavan tunteen vuoksi. Olennaista on sisältö.

    Luonnollisesti jotkin tarpeet ovat tärkeämpiä kuin toiset tarpeet. Tätä voi kuitenkin mitata rahalla. Nykypäivänä ne hengissäselviämisen kannalta tärkeät perustarpeet tyydyttyvät hyvin pienellä työvoimalla, loppu on ihan koristelua.

    Jos tämä väite ei tunnu realistiselta, niin katsopa mitä hengissäselviämiseen tarvittava ruokamäärä ja vaatetus maksaa. Montako työtuntia sen tekemiseen on voinut mennä?

    Paperin vienti voi tuntua oikealta työltä ja paidan silittäminen ei. Jos unohdetaan tuo merkantilistinen vienti ja tuonti, niin sitten pitää kysyä sen paperin käyttötarkoitusta. Paperi voidaan käyttää esimerkiksi siihen, että sille painetaan Aku Ankka. Onko Aku Ankka vai paidan silittäminen tärkeämpää?

    Se on selvää, että vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ei pidä ehdoin tahdoin heikentää. Toisaalta ei teollisuutta kannata kovin väkisin pystyssäkään pitää. Suhdannevaihteluiden tasaaminen voi joissain tapauksissa olla järkevää, auringonlaskun alojen tukeminen ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  137. teekkari kirjoitti 3.9.2013 kello 14:47

    sunimh: Yleisesti ottaen on kuitenkin toki selvää, että kaupunkialueet kaikkialla maailmassa tuppaavat olemaan rikkaampia kuin ympäröivä maaseutu, mutta ajattelutapa, jossa Suomi jakautuu “Metropoliin” ja “Maakuntiin” on mielestäni vahingollinen ja itseään toteuttava kierre, jonka sijasta pitäisi voimakkaammin kehittää tasavahvoja kaupunkiseutuja (lähinnä kai Turku, Tampere ja Oulu) pääkaupunkiseudun rinnalle, eikä pakata koko Suomea kehäkolmosen ympärille. Tässä tietenkin mainituilla kaupunkiseuduillakin on sarkaa, mutta kyllä (pääkaupunkikeskeisellä) kansallisen tason poliittisella päätöksenteollakin on ollut osuutensa.

    En usko että yksikään “cityvihreä” vastustaa Turun, Tampereen ja Oulun kehittämistä kaupunkeina, ja kyllä Jyväskylä, Kuopio ja Lappeenrantakin yliopistokaupunkeina mahtuvat mukaan. Näin jo ihan siitäkin syystä, että jos yritetään tunkea kaikki Helsinkiin (siis kaupunkiin, ei hallinnolliseen tynkäalueseen), tulee se ihan helvetin kalliiksi.

    Ongelma on siinä, että kansallisen tason poliittinen päätöksenteko ei tosiaankaan ole pääkaupunki- eikä edes kaupunkiseutukeskeistä. Kehityskelpoisilta kaupunkiseuduilta ympäri maan kupataan aluepolitiikan nimissä elämän ja kasvun edellytykset. Tarvittaisiin todellinen kaupunkistrategia, jossa määriteltäisiin valtakunnallisesti merkittävät kaupunkiseudut, ja hyväksyttäisiin se, että loppujen kasvulle ei vain ole realistisia edellytyksiä.

    Helsinki menestyy poliittisesta päätöksenteosta huolimatta, ei sen vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  138. Viherinssi kirjoitti 3.9.2013 kello 14:54

    sunimh: ajattelutapa, jossa Suomi jakautuu “Metropoliin” ja “Maakuntiin” on mielestäni vahingollinen ja itseään toteuttava kierre, jonka sijasta pitäisi voimakkaammin kehittää tasavahvoja kaupunkiseutuja (lähinnä kai Turku, Tampere ja Oulu) pääkaupunkiseudun rinnalle, eikä pakata koko Suomea kehäkolmosen ympärille.

    Olet aivan oikeassa siitä, että yhden navan ympärille rakentuva Suomi ei ole hyvä ajatus. Helsinki tarvitsee jo oman kehittymisensä vuoksi kovaa kotimaista kilpailua.

    Tätä kilpailua on valitettavan vähän, koska joko aluepolitiikan tai tuurin vuoksi selvää kakkoskeskusta ei ole syntynyt. Yhden vahvan ja kolmen tai viiden kakkoskastin kaupunkiseudun kilpailuasetelma ei toimi. Nyt Helsingin seutu on omassa sarjassaan ja muut kilpailevat keskenään toisessa sarjassa. Kansainvälisesti katsottuna Suomessa on vain yksi metropoli nykyisellään.

    Meidän väestöpohjallamme maahan voisi kehittyä hyvin vahva ja kansainvälisestikin houkutteleva kakkoskeskus. Tämä edellyttäisi poliittisesti hankalien valintojen tekemistä, mutta nykytilanteessa ei lopulta pidemmällä aikavälillä voita kukaan. Edes pääkaupunkiseutu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  139. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 15:18

    Kun Viipuria ei meillä enää ole, Turusta olisi voinut tulla se kakkoskeskus, mutta ovat riidelleej koko Turun pois maailmankartalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. ij kirjoitti 3.9.2013 kello 15:28

    Osmo Soininvaara:
    Kun Viipuria ei meillä enää ole, Turusta olisi voinut tulla se kakkoskeskus, mutta ovat riidelleej koko Turun pois maailmankartalta.

    Vastaavia ongelmia on muuallakin, Lontoo vs. muu Britannia.

    “Over time, you can see how London’s dominance could become ever more entrenched, with Britain’s “second tier” cities never reaching critical mass.” BBC

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  141. Viherinssi kirjoitti 3.9.2013 kello 16:08

    Spoileri: Ollilan työryhmän ehdotuksessa ehkä ongelmallisempi on sen tuottama seurantajärjestelmä, jossa pienen verotuksellisen yksityiskohdan ratkaisemiseksi kootaan kattava historia ihmisten liikkeistä.

    Jos järjestelmä rakennetaan oikein, sen ei ole pakko kerätä yksittäisten autojen tai ihmisten kulkutietoja. Kännyköitäkin voi käyttää prepaid-liittymillä.

    Yksityisyysmurhe on ymmärrettävä ja aiheellinen. Toisaalta meillä on jo nyt tiet puolillaan valvontakameroita, jotka osaavat lukea rekisterinumeroita. Lisäksi kännyköiden sijaintia seuraamalla on helppoa seurata ihmisten sijaintia, osa autojen navigointijärjestelmistä kykenee kommunikoimaan sijaintiaan, ja kohta autojen pitää jo turvallisuussyistä muutenkin kertoa paikkansa.

    Tässä yksityisyysasiassa vedetään usein esiin vähän sekundäärisiä kortteja. Ymmärtääkseni yksi vähemmän ääneen lausuttu skenaario on se, että GPS-seurannalla voitaisiin selvittää ylinopeudet sujuvasti ja yksinkertaisesti. Tähän on toki olemassa erilaisia juridisia näkökohtia, mutta näinhän tuo asia tietysti on, jos lainsäätäjät sen niin päättävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  142. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 16:52

    Tuo laskutus voidaan tehdä myös niin, että laskin on autossa ja se lähettää eteenpäin vain loppusumman. Jos haluaa sen kiistää, voi vaatia laitteen muistin avaamista ja katsoa, mistä lasku muodostuu. Voidaan tehdä myös niin, että laskuri on viranomaisella ja auton omistaja saa itse päättää, voidaanko auto jäljittää sen perusteella. Jos jäljittämisen kieltää, joutuu varmaankin maksamaan autovarkaudesta vähän korkeampaa vakuutusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. Määkin pyöräilen kirjoitti 3.9.2013 kello 16:22

    Osmo Soininvaara:
    Polttoainevero on maksu tien ja katujen käytöstä.

    Eikö veroa pitäisi vähentää, kun tiet ja kadut ovat aivan kelvottomassa kunnossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  144. Määkin pyöräilen kirjoitti 3.9.2013 kello 16:26

    Osmo Soininvaara:
    Kun Viipuria ei meillä enää ole, Turusta olisi voinut tulla se kakkoskeskus, mutta ovat riidelleej koko Turun pois maailmankartalta.

    Minusta Helsingin päätökset ja poliitikot eivät vaikuta mitenkään erinomaisilta. Siitä ei voi seurata kuin sellainen johtopäätös, että muualla poliitikot ovat vielä huonompia.

    Suomessa elää sellainen legenda, että meillä on ollut erinomaisen hyvä herraonni. Se on tainnut loppua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  145. Raimo K kirjoitti 3.9.2013 kello 16:41

    Osmo Soininvaara:
    Mistä tuo 12 senttiä tuli?

    Sinun laskemasi 4 senttiä plus työryhmän 8 senttiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  146. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 16:48

    Eikö työryhmä esittänyt jotain vähän yli kuutta senttiä. Minä en esittänyt neljää vaan laskin, mitä tarkoittaisi, jos bensavero pantaisiin kilometriveroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. Raimo K kirjoitti 3.9.2013 kello 16:47

    sunimh:
    ‘snip’
    Yleisesti ottaen on kuitenkin toki selvää, että kaupunkialueet kaikkialla maailmassa tuppaavat olemaan rikkaampia kuin ympäröivä maaseutu, mutta ajattelutapa, jossa Suomi jakautuu “Metropoliin” ja “Maakuntiin” on mielestäni vahingollinen ja itseään toteuttava kierre, jonka sijasta pitäisi voimakkaammin kehittää tasavahvoja kaupunkiseutuja (lähinnä kai Turku, Tampere ja Oulu) pääkaupunkiseudun rinnalle, eikä pakata koko Suomea kehäkolmosen ympärille. Tässä tietenkin mainituilla kaupunkiseuduillakin on sarkaa, mutta kyllä (pääkaupunkikeskeisellä) kansallisen tason poliittisella päätöksenteollakin on ollut osuutensa.

    Kehitettävä?
    Milläpä markkinataloudessa kehität – varsinkin kun esim. Turku ei ole ollut halukas kehittymään (siis verrattuna Ouluun tai Tampereeseen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  148. Raimo K kirjoitti 3.9.2013 kello 16:48

    Osmo Soininvaara:
    Polttoainevero on maksu tien ja katujen käytöstä.

    Erittäin runsaskätinen korvaus, ei mikään omakustannushinta. Ja tiestön kunnostahan sen näkee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  149. Raimo K kirjoitti 3.9.2013 kello 16:51

    Osmo Soininvaara:
    Eikö työryhmä esittänyt jotain vähän yli kuutta senttiä. Minä en esittänyt neljää vaan laskin, mitä tarkoittaisi, jos bensavero pantaisiin kilometriveroon.

    OK. Minä kysyin, sinä vastasit.
    Työryhmän ehdotus on itse asiassa 6,8 senttiä eli olisi pitänyt kirjoittaa 11 senttiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  150. spottu kirjoitti 3.9.2013 kello 17:12

    Osmo Soininvaara: Tuo laskutus voidaan tehdä myös niin..

    Tai sitten lisätään euro veroa jokaiseen bensalitraan, poistetaan autovero ja luovutaan säläveroista kokonaan. Olisi meinaan aika yksinkertaista toteuttaa.

    Kaupunkiruuhkatkin lakkaavat olemasta ongelma kun niistä ei välitä, pääasia että on olemassa kunnollinen joukkoliikenne- ja asuinpaikkavaihtoehto niille joita ruuhkassa istuminen ei kiinnosta. Kaavoitus ratkaisee (jälleen kerran), ei käyttömaksuhimmelit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  151. Eero kirjoitti 3.9.2013 kello 18:08

    OS: “Polttoainevero on maksu tien ja katujen käytöstä.” Paitsi, että tuotto ohjataan pääsäntöisesti muihin kohteisiin.
    Muussa tapauksessa tiet olisivat primakunnossa! Valtion kirstuun nimikkeellä “verotuotto” , kohteena mikä tahansa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  152. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 18:15

    Muistakaan laskea mukaan myös kntien menot. Helsingin investoinnit autoliikenteeseen ovat yli sata miljoonaa vuodessa. Se taitaa olla enemmän kuin bensaveroja maksetaan Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Janne S kirjoitti 3.9.2013 kello 19:05

    Olen kyllä ihmetellyt miksi maalle tarvittaisiin kilometrimaksu. Kaupungissa tilan ja melun kanssa voidaan säätää kilometrimaksulla tai muulla maksulla, mutta maalla olisi yksinkertaisempaa ja paremmin kohdistettua verottaa polttoainetta.

    Tietysti voi arvata että:

    (1) Bensaveron nostaminen olisi poliittisesti hyvin epäsuosittua. (En tiedä onko km-maksu vähemmän epäsuosittua, ehkä.)

    (2) Ehdotetun GPS-seurannan päälle voi rakentaa myöhemmin vielä hienojakoisemman maksuhimmelin, mikä on tavallaan ihan hyvä peruste. (Jälleen, kaikki eivät tykkää, ainakin kahdesta syystä.)

    (3) Tarkoitus on heti aluksi antaa erivapauksia kuljetusalalle tai jollekin muulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  154. Tapio kirjoitti 3.9.2013 kello 21:43

    Liian vanha: Verotuksen muutoksella ennakoidaan polttoainekirjon ja sähköautojen yleistymistä.

    Polttoaineveron korottaminen tekee sähköstä kilpailukykyisen ja toisaalta ajoneuvosähkön verottaminen ei onnistu.

    Ja kun polttoainekirjo kasvaa niin niidenkin verottaminen hankaloituu

    Pitkällä aikavälillä polttoaineveroista on luovuttava

    Sanoisinpa, että Liian Vanha esitti tässä suuren viisauden, kun asioita ajatellaan yli 10 vuoden tähtäimellä.

    Polttoaineveroista ei kuitenkaan kannata kokonaan luopua, sillä niiden kautta voidaan CO2-päästöjä säädellä verottamalla mittariasemalla tankkiin pistettyjä aineita malliin: bensa x, diesel y, löpö z, kaasu å, jne… Sähköauton käyttäjä maksaa osuutensa sähköverona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  155. Tapio kirjoitti 3.9.2013 kello 22:33

    Liian Vanha:
    Verotuksen muutoksella ennakoidaan polttoainekirjon ja sähköautojen yleistymistä.

    Tapio:

    Sanoisinpa, että Liian Vanha esitti tässä suuren viisauden, kun asioita ajatellaan yli 10 vuoden tähtäimellä.

    Polttoaineveroista ei kuitenkaan kannata kokonaan luopua, sillä niiden kautta voidaan CO2-päästöjä säädellä verottamalla mittariasemalla tankkiin pistettyjä aineita malliin: bensa x, diesel y, löpö z, kaasu å, jne… Sähköauton käyttäjä maksaa osuutensa sähköverona.

    Kopioinpa tämän kommentin blogikeskustelun toisesta haarasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  156. Juho Laatu kirjoitti 3.9.2013 kello 22:48

    Osmo Soininvaara:
    Juho
    Oletko koskaan miettinyt, mikä on talouden tavoite, miksi meillä ylipäänsä tuotantoa ja kulutusta?

    Talouden perustehtävä voisi olla kulutuksen mahdollistaminen. Kulutus on perustarpeita + huvituksia.

    Voitaisiinko ajatella, että tehdään tavaroita vain vientiin, mutta suomalaisilla olisi oikeus vain pieneen asuntoon, yksinkertaiseen itse tehtyyn ruokaan ja kahteen vaatekertaan. Keskelle Suomea tehtäisiin suuri rahasäiliö (kts, Roope Ankka) ja päämääräksi otettaisiin saadase täyteen.

    Huvitusten maksimointi on luonnollinen ihmisten tarve. Kun perustarpeet on saavutettu, voimme panostaa täysillä toisille ja luonnolle haittaa tuottamattomiin huvituksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  157. Juho Laatu kirjoitti 3.9.2013 kello 23:08

    max: Minun mielipiteeni. “Huvituksia”, kotimarkkinoita, palvelus palveluksesta, pestään paitoja, sijataan vuoteita, katetaan aterioita ja tyydytetään jopa seksuaalisia tarpeita. Tämä on kaiken inhimillisen talouden ja työnjaon perusilmiö. Se ei ole koskaan liian suuri. Se voi olla ainoastaan liian pieni. Esimerkiksi työn kokonaiskustannusten takia.

    Aivan. Voita elämän leivän päälle.

    Se mihin “tuottava” työ voi synnyttää liikaa resursseja ja toimeliaisuutta jota täytyy huonojen aikojen koittaessa tarkastella ovat julkinen sektori

    Vallanpitäjiä lähellä olevia läskejä on tosi vaikea laihduttaa pois.

    ja (tätä enkä paljon muutakaan ole pohtinut loppuun asti) suuret varallisuuskeskittymät. Ne voivat ikäänkuin hyötyä liikaa hyvinä aikoina ja sopeutuvat huonosti olosuhdemuutoksiin.

    Pääomakeskittymä voi olla ainakin rikas yksilö, rikas yritys, rikas talouden segmentti tai rikas alue. Rahojen keskittyminen tarkoittaa kasvavia tuloeroja. Liialliset tuloerot ovat pääsääntöisesti huono asia. Toki ihailemme jälkikäteen rikkaiden rakentamia linnoja yms., joten joskus suurten omaisuuksien haltija tuottaa myös jotain, josta toisetkin nauttivat. Tuloerot ovat myös toimiva kannuste taloudessamme. Mutta olen samaa mieltä siitä, että rahkeskittymät voivat, ja usein myös johtavat turhaan lihomiseen, laiskuuteen ja paikalleen jämähtämiseen.

    Varallisuuskeskittymiä tulee tarkastella globaalisti. Toivottavasti uusi teknologia ja joukkorahoitus poistavat ulkoista tarvetta suurille pääomakeskittymille.

    Netti on tuonut meille ilmaisen koko kansan Wikipedian, avoimen koodin ja monta muutakn ruohonjuuritason mahtavaa liikettä. Netti on selvästi yksi keino perusnörteille toteuttaa lähes mitä vain ilman, että tarvitsisi mukautua suurimpien pelureiden (suuren rahan) asettamiin kehyksiin. Maailma tulee vielä muuttumaan näiden uusien reunaehtojen mukaan monessa suhteessa entistä yksilö- ja yhteistyökeskeisemmäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  158. Juho Laatu kirjoitti 3.9.2013 kello 23:54

    Viherinssi: Paperin vienti voi tuntua oikealta työltä ja paidan silittäminen ei. Jos unohdetaan tuo merkantilistinen vienti ja tuonti, niin sitten pitää kysyä sen paperin käyttötarkoitusta. Paperi voidaan käyttää esimerkiksi siihen, että sille painetaan Aku Ankka. Onko Aku Ankka vai paidan silittäminen tärkeämpää?

    Esittämäni laskukaavan mukaan (ei siis oman arvottamiseni mukaan) nuo menevät molemmat huvituksien puolelle. Aku on tosin toiminut hyvänä kielikouluna monille lapsille. Akujen painaminen on siis osin myös “tuottavaa” työtä. Paitojen silittäminenkin on lähes välttämätöntä, mutta silti arvioni mukaan paitojen siliytyttäminen on enemmän puhdasta huvittelua kuin Aku Ankan lukeminen. (Rajat eivät ole tarkkoja.)

    Se on selvää, että vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä ei pidä ehdoin tahdoin heikentää. Toisaalta ei teollisuutta kannata kovin väkisin pystyssäkään pitää. Suhdannevaihteluiden tasaaminen voi joissain tapauksissa olla järkevää, auringonlaskun alojen tukeminen ei.

    Aivan. Keskustelu lähti liikkeelle siitä, että pelkäsin, että Suomea “kehitettäisiin” niin, että nyt tuottavan vientiteollisuuden palveluksessa työskentelevät duunarit siirretään puhtaisiin palveluammatteihin (vaikkapa partureiksi). Suomi menettäisi vietituloja, ja jonkun muun pitäisi tehdä vientiartikkeleita entistä tehokkaammin, jos haluttaisiin kuluttaa yhtä paljon ulkomaalaisia tuotteita kuin aiemmin. Hallitus ottaa nykyääsn lisää velkaa, paljolti tuon kaltaisista syistä. Pitää siis tuottaa vientituotteita, tai tuotteita jotka korvaavat tuontia, jos halutaan pitää maan rahatalous kunnossa. Muutamien ihmisten partureiksi siirtyminen on Suomelle ok, jos samalla halutaan luopua jostain muusta kulutuksesta. Mutta suurten vientituotteita ja perustarpeita tuottavien duunarijoukkojen siirtyminen partureiksi ja muihin puhtaisiin palveluammatteihin voisi johtaa ruokapulaan ja investointihyödykepulaan. Pitää siis olla tietty määrä ihmisiä tällaista peruskamaa ja vientituotteita tekemässä. Pelkillä palveluilla (= kokit käyvät parturissa ja parturit ravintolassa) emme saa mahaamme täyteen, koska kukaan ei tuota ruokaa, eikä rahaa, jolla ostaisimme ruokaa ulkomailta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  159. Poikkeuksellisesti nimimerkillä kirjoitti 4.9.2013 kello 0:31

    Koti-isä: "Millä tavalla työnantajani sitten hyödyntää tämmöistä työnjaon ja logistisen tehokkuuden hirmuista kiihtymistä? No, meillä enää tutkijat eivät hanki itse mitään, vaan väliin perustettiin hankintaorganisaatio."
    Ja hyvä niin. Meillä tänäkin päivänä riittää näitä pellepelotoninsinöörejä, jotka haluavat tehdä aivan kaiken itse. Tilataan komponentti sieltä ja toinen täältä ja sitten sihteerit selvittävät jälkikäteen laskuviidakkoja.

    Ennevanhaan se oli toisaan tuollaista, siis siihen aikaan kun piti soitella kaikki maahantuojat läpi ja sen jälkeen ruotsalaiset (vieläkö joku muistaa Sangus microwaven?) edustajat ja sitten niitä harvoja saksalaisia ja brittejä joiden nimet sattui hatarasti tietämään. Globalisaatio oli lapsenkengissään ja kaiken maailman erikielisten pro forma laskujen kanssa sai tapella. Laskutussihteerien (ja oman itsenkin) työ olisi kieltämättä ollut helpompaa jos kaiken tarvittavan olisi voinut ostaa Halttusen Sähköliikkeestä. Esimerkiksi mikroaaltokamaa ei, niinä vuosina kun Nokian tulevaa legendaa vasta pohjustettiin, juuri lainkaan Suomesta saanut.

    Nykyään logistisen tehokkuuden hirmuinen kiihtyminen on johtanut myös siihen että vähänkin vakiintuneemmilta toimittajilta putkahtaa määrämuotoinen kirjanpitokelpoinen lasku. Ilmeisesti yhden ja saman parametrihaku-komponenttikataloogi-tilauslomake-varastohallinta-tietojärjestelmän automaattisesti tulostamana, eivät ne muuten millään pystyisi pitämään toimituskulujaan niin matalina. Määrämuotoisuudessa WTO:llakin lie sormensa pelissä.

    Mutta ei eri lähteistä valuvalle paperivyörylle ennen vanhaan mitään mahtanut – Halttusen sähköliikkeessä pitäytyminen ei ollut vaihtoehto. Vaikkei edes ajattelisi vimpainprotojen suorituskykyä ja pärjäämistä kilpailussa, niin joku Evox nyt vaan teki vain kondensaattoreita. Pelkistä kondensaattoreista ei mitään kovin säväyttävää rakenneta. Ja jos halusi tehdä vaikkapa pneumaattisen pahkulaattorin joka oli suorituskykyisempi kuin kilpailevissa ulkomaisissa labroissa työn alla olevat, siihen piti yhdistää konformatiivinen kukkopilli yhdeltä valmistajalta ja tehokkain niistä kolmesta pyrolyyttisestä peräpropellista joita eri valmistajilla oli tarjolla.

    Tämä suorituskykyvaatimus on erityisesti korostunut nykyisessä “winner takes it all”-maailmassa, jossa toiseksi parasta ei halua kukaan.

    Protorakentelu on valitettavasti aika yksinäistä puuhaa, joskin siinä on suuri apu pätevistä kollegoista jolle voi mennä juttelemaan tenkkapoon osuessa kohdalle. Protovaiheessa suunnitelma nimittäin vielä elää suunnittelijan päässä, ehkä on ylipäänsä vasta saamassa muotoaan – mm. sen mukaan minkälaisia komponentteja on saatavilla. Protossa saatetaan käyttää niin uusia härpättimiä, että koko maailmassa vasta muutama tusina ihmisiä (protonrakentaja mukaanluettuna) tietää että semmoisia on ylipäänsä olemassa. Rakenteluprosessin aikana saattaa esim. selvitä että melodika-matriiseja ei enää valmisteta, mutta proton suunnittelija pystyy improvisoimaan: tuosta kun katkaisen maatason ja kretinoin katkaisimet, pystyn korvaamaan ne matriisit kahdella hermiittisellä harmonicalla. Hankintaorganisaation edustaja ei pysty improvisoimaan, eikä luultavasti edes tiedä mitä nuo minun teknisen erikoisalani keihäänkärjet, hermiittiset harmonicat, ovat.

    Asia on aivan eri siinä vaiheessa kun proto ei ole enää proto vaan sitä siirretään tai se on jo tuotannossa. Jos pitää ostaa vaikkapa satatuhatta kuutiota vakiospeksien mukaista betonia vuodessa rakennustyömaille, toimitusvarmuus ja hinta huomioonottaen, erikoistunut hankintaorganisaatio on enemmän kuin paikallaan. Tai labraan säännöllisesti kumihanskoja, pipettejä ja kopiopaperia.

    Pelle Peloton oli muuten hieno tyyppi, vaikka tarinan kaari vaatikin että hänen keksintönsä menivät lopulta aina vähän pieleen. Yksi omista suosikeistani on hänen 1800-luvun esi-isänsä jonka keksintöihin kuului “lennättimetön lanka”.

    Kotona luottokortilla sen jännän parin euron vimpaimen voikin tilata netistä näin, mutta kun muilla toimijoilla on jo lähtökohtaisestikin kirjanpitovelvollisuus.

    Deal-extremestäkö tilailet?

    Eihän tutkija laboratoriotilojakaan itse siivoa, vaikka virolaista siivoojaa paremmin tietäisikin, missä kohtaa pitää olla erityisen varovainen ja missä ei.

    Meillä on kyllä yksi labra jossa on sen verran arkoja laitteita että siivoamme sen itse. Mikä on kyllä johtanut siihen että ko. labraa sivotaan ylipäänsä aivan liian harvoin. Muissa labroissa siivoojat on tietenkin palkattu ulkoa.

    Työn jakaminen on perusinsinöörille edelleen täysin tuntematon sekä lähtökohtaisesti hyvin pelottava käsite. Ja jos sillä uhataan, piiloudutaan kaiken maailman teknisten selitysten taakse.

    Yäk, kylläpä kuullostavat epämiellyttäviltä tyypeiltä!

    Nokia menestyi niin kauan kuin insinööripuhelimet kävivät kaupaksi. Kun tekniikan sijaan asiakkaita alkoi kiinnostamaan käytettävyys, muut menivät samantien edelle.

    En tiedä mistä tuli tämä aasinsilta hankintatoimen välikäsistä kännyköiden käytettävyyteen, mutta aihe on erittäin mielenkiintoinen! Kone-ihminen liityntäpinnassa on vielä IPadin ja IPhonen jälkeenkin paljon kehitettävää. Itse esimerkiksi kaipaisin jotain tapaa saada ajatusten virta talteen ja automaattisesti puhtaaksi kirjoitetuksi, tavalla ettei ajatusvirta katkea. Ajattelu on yllättävän herkkä prosessi. Esimerkiksi itse huomaan että pystyn ajattelemaan samalla kun kävelen, tiskaan tai leikkaan ruohoa; mutta en samalla kun pyöräilen – pyöräily on älyllisesti liian vaativaa!

    Kollegat NRC:ssä muuten puuhailivat todella huikeiden ideoiden parissa, sen vähän perusteella mitä heiltä saunailloissa saattoi livahtaa. Jokohan niistä nykyään olisi NRC:läisillä lupa puhua? Me aina ihmeteltiin miksei niitä koskaan ilmestynyt tuotantopuhelimiin asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  160. Janne Karimäki kirjoitti 4.9.2013 kello 3:19

    Outsider:

    Joku laki pitäisi olla julkisen velan ehdottomalle maksimimäärälle. Näin elettiin ennen ja se oli järkevää taloudenpitoa. Kuitenkin jotkut talousihmiset esittävät vakavissaan lisää velanottoa. Sitten kun realismi iskee velan takaisinmaksussa, on myöhäistä tehdä muuta kuin ankeita leikkauksia. Tauti ei parane enää levolla ja lääkehoidolla. Tehdään amputaatioita.

    Tuota noin. Olet osapuilleen oikeassa, mutta kyseessä on loppujen lopuksi melko lailla epätriviaali ongelmakenttä. Nimittäin suuri osa euroalueen talousvaikeuksista johtuu nimenomaan siitä, että on aivan liian jäykät säädökset ja rakenteet nimenomaan julkisen “velan” suhteen. Toisaalta, taho, joka on rahataloudellisesti suvereeni voi ottaa julkista “velkaa” miten paljon tahansa, koska se voi esimerkiksi lainsäädännön avulla asettaa “velan” koroksi nolla prosenttia ja päättää itse lyhennysten aikatauluista tai se voi painaa lisää rahaa ja maksaa sillä pois “velkansa”. Kirjoitan sanan velka lainausmerkeissä, koska julkinen “velka” on luonteeltaan _täysin_ erilaista sellaisen tahon velkaan verrattuna, jolta tuo suvereniteetti puuttuu. Jos EU olisi oikeudenmukainen liittovaltio, niin akuutti “velka”ongelma ratkaistaisiin painamalla lisää rahaa, ottamalla rahaa tai muuta omaisuutta pois sitä vailla oikeutta haalineilta ja jakamalla sitä tarvitseville, sekä antamalla osa veloista anteeksi – tämä kaikki jonakin järkevänä ja oikeudenmukaisena kombinaationa. Suomen tapauksessa julkisen “velan” suurin ongelma on tuon rahataloudellisen suvereniteetin puuttuminen, ja tämä on yksi niistä eurojärjestelmän paljon puhutuista valuvioista. Suvereniteetin puuttuminenkaan ei ole ongelma sinänsä, vaan oleellista on, että tuo suvereniteetti on sellaisen ylemmän tahon käsissä, joka toimii viisaasti ja oikeudenmukaisesti. Tämä puuttuu eurojärjestelmästä, muun muassa koska EU:n keskuspankin mandaatti laadittiin aikoinaan huonosti. Huono päätös oli myös kolmen prosentin katto euroalueen valtioiden budjettialijäämille. Se on selvästi riittämätön torjumaan työttömyyden kasvua (eli teollisen tuotannon ja ammatillisen osaamisen rapautumista) jyrkässä laskusuhdanteessa. Taloudessa kiertävän rahan määrän, erilaisten korkojen, ostovoiman, kysynnän, inflaation ja työttömyyden välillä on mielenkiintoinen yhteispeli, joka hyvin toimiessaan tehokkaasti tukee kaikenlaista myönteistä yhteiskunnallista kehitystä. Valitettavasti eurojärjestelmän valuvikojen takia tuo mekanismi on ollut monta vuotta pahasti rikki.

    Kaiken kaikkiaan julkisen velan ongelmaan on seuraavia ratkaisuja:
    1) palautetaan rahataloudellinen suvereniteetti omiin käsiin ja kasvatetaan vain oman rahan määräistä julkista “velkaa”.
    2) muokataan EU:ta ja eurojärjestelmää paremmin toimivaksi (käytännössä edellyttää suuria tulonsiirtoja valtionrajojen yli, mikä taas käytännössä edellyttää liittovaltiota).
    3) keksitään nopeasti suuri määrä tuottoisaa taloudellista toimintaa Suomeen, jonka turvin euromääräinen velka pidetään aisoissa.
    4) muutetaan talouden rakenteita Suomessa siten, että ne suosivat kotimaista tuotantoa ja vähentävät tuontituotteiden kulutusta. Esimerkiksi yksi tärkeä osa voisi olla tuontienergian korvaaminen kotimaisella. Toinen voisi olla autojen tuonnin vähentäminen. Kolmas voisi olla tuontitavaroiden korjaamisen subventoiminen, jolloin niiden ostaminen jäisi vähemmälle, mutta työtä tulisi lisää kotimaahan. Tällöin pitäisi huolehtia siitä, että korjaajien lisääntyneet tulot (esim. työttömänä oloon verrattuna) eivät liikaa valuisi tuontituotteisiin.

    Monimutkainen ongelmavyyhti, mutta joka tapauksessa matemaattisesti täysin ratkaistavissa.

    (Lopuksi vielä muistutus: julkinen “velka” on täysin eri asia kuin yksityinen velka. Kyseessä ei ole edes saman asian kaksi eri variaatiota, vaan kyseessä on oikeasti kaksi täysin eri asiaa, joita vain sattuu yhdistämään sama sana. No, ehkei ihan näin radikaalisti noin ole, mutta riittävässä määrin kuitenkin, jotta tällaisen väitteen voi puolileikillään heittää.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  161. Markku af Heurlin kirjoitti 4.9.2013 kello 7:45

    Osmo Soininvaara:
    Muistakaan laskea mukaan myös kntien menot. Helsingin investoinnit autoliikenteeseen ovat yli sata miljoonaa vuodessa. Se taitaa olla enemmän kuin bensaveroja maksetaan Helsingissä.

    Aivan sormituntumaarvioni on, että polttoaineveroja maksetan Helsingissä n 120 Me vuodessa. Tähän ei sisälly polttoaineeseen sisältyvän arvonlisäveron osuus.

    Polttoaineeseen sisältyvä veron tiedot löytyvät mm. Wikipediasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  162. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.9.2013 kello 8:41

    Aivan sormituntumaarvioni on, että polttoaineveroja maksetan Helsingissä n 120 Me vuodessa

    ‘Mihin tuo sormituntuma perustuu. Jos se olisikin noin suuri, polttoainevero olisi selvästi vähemmän kuin valtio ja kaupunki panevat autoliikenteeseen Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. nos kirjoitti 4.9.2013 kello 8:00

    Suomen ongelma on EU ja euro. Maksamme EU:n kautta kilpailijamaille tukia ja vastapainoksi saamme haitallista sääntelyä ja korruptiota. Lisäksi EU on hyvä väline kierrättää omia korruptiivisia pyrkimyksiä kotimaassa. Euro puolestaan on vienyt oman rahapolitiikan, joka on elintärkeä väline erityisesti Suomen kaltaiselle maalle. Venäjäpelon takia Suomi on näköjään luisumassa siirtomaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  164. max kirjoitti 4.9.2013 kello 9:11

    Juho LaatuNetti on tuonut meille ilmaisen koko kansan Wikipedian, avoimen koodin ja monta muutakn ruohonjuuritason mahtavaa liikettä. Netti on selvästi yksi keino perusnörteille toteuttaa lähes mitä vain ilman, että tarvitsisi mukautua suurimpien pelureiden (suuren rahan) asettamiin kehyksiin. Maailma tulee vielä muuttumaan näiden uusien reunaehtojen mukaan monessa suhteessa entistä yksilö- ja yhteistyökeskeisemmäksi.

    Kiitos Juho, ymmärsit täsmälleen mitä itse arastellen ajoin takaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  165. hukkaan meni kirjoitti 4.9.2013 kello 10:55

    Osmo Soininvaara:
    Polttoainevero on maksu tien ja katujen käytöstä.

    Eduskuntavaalien kustannukset oli viimeksi 11,5 miljoonaa euroa ja äänestäneitä 2,9 miljoonaa. Äänestysvero olisi maksu äänestysjärjestelmän käytöstä ja aluksi 3,9 euroa/henkilö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  166. spottu kirjoitti 4.9.2013 kello 11:07

    Koti-isä: Ja hyvä niin. Meillä tänäkin päivänä riittää näitä pellepelotoninsinöörejä, jotka haluavat tehdä aivan kaiken itse.

    Valitettavasti on niin että monien palveluammattien ja -organisaatioiden lisäarvo on muuttunut negatiiviseksi nyt kun mikä tahansa tieto ja sen käsittelyyn tarvittavat välineet voidaan toimittaa kenelle tahansa olemattomin kustannuksin.

    Jonkin asian mieltäminen “itse tekemiseksi” on yleensä harha, asiat vaan annetaan sellaisen organisaation tehtäväksi joka osaa asiansa (esimerkiksi sihteeriä) paremmin. Jonkin asian “itse” tilaaminen netistä, tai pankkiasioiden hoitaminen “itse” pankkitoimihenkilölle delegoinnin sijaan ei ole tekemistä, vaan tekemisen tehokkaampaa delegointia. Erikoiskauppa on hyvä esimerkki, kivijalan lisäarvo on negatiivinen kun nettikaupassa sekä ostotapahtuman että takuuhuollon fyysinen rajapinta on oma kotiovi.

    Asian ikävä puoli on se että tässä tekemisen delegoimisessa suomalaiset palveluntarjoajat ovat keskimäärin hinta/laatusuhteeltaan surkeita, ja siksi itsekin delegoin tekemiseni yleensä ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  167. Markku af Heurlin kirjoitti 4.9.2013 kello 15:39

    Osmo Soininvaara: ‘Mihin tuo sormituntuma perustuu. Jos se olisikin noin suuri, polttoainevero olisi selvästi vähemmän kuin valtio ja kaupunki panevat autoliikenteeseen Helsingissä.

    Oletin, ei mitenkään perustellusti, että Hgissä on autoja noin 150.000 (voi oll enemmän tai vähemmän pielessä) ja niillä ajetann keskimäärän 20.000 km vuodessa (sama huomautus). Eli saadaan 300 M ajokm. 6 l/100 km saadana polttoaineveroksi jotian 4 e/km ja siitä päästään tuohon lukuun.

    Arvio, jonkinlainen valistunut arvaus, on hyvin karkea ja lähellä sinun lukasi (100 Me/vuosi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  168. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.9.2013 kello 15:53

    Markku af
    Sinun laskelmissasi on mukana helsinkiläisten autoilijoiden ajot Helsingin ulkopuolella. Jos katsotaan, miten autoilijat maksavat Helsingin liikenneinfrasta. Nyt sotket lukuun sen, mitä ne maksavat muun maan liikenneinfrasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. Markku af Heurlin kirjoitti 4.9.2013 kello 15:43

    Lainaan tässä ao. kohtaa Wikipesiasta

    “Verot polttoaineessa

    Polttoainevero on Suomessa keskimääräinen muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna ja korkea maailmanlaajuisesti. Oheisessa laskelmassa [2] 95E-polttoaineen hinnaksi oletetaan 1,70 €.
    Verollinen hinta 1,70 €
    Veroton hinta 0,732 €
    Energiasisältövero 0,5036 €
    Hiilidioksidivero 0,14 €
    Huoltovarmuusmaksu 0,0068 €
    Arvonlisävero 0,318 €
    Vero yhteensä

    josta valmisteveroja

    0,968 €

    0,5118 €

    Veroa hinnasta

    jossa valmisteveroja kokonaishinnasta

    56,958 %

    n. 38 %

    1990-luvulla, jolloin raakaöljy oli halpaa, veron osuus hinnasta oli lyhyen aikaa yli 75 prosenttiakin, mutta sen jälkeen raakaöljyn hinta on moninkertaistunut, jolloin veron suhteellinen osuus on vähentynyt.

    Polttoaineveron tuotto valtiolle oli moottoribensiinin, dieselin sekä näitä korvaavien biopolttoaineiden osalta[3] ja [4]:

    2009 – 2 360 miljoonaa euroa
    2010 – 2 415 miljoonaa euroa
    2011 – 2 372 miljoonaa euroa

    Polttoaineverojen tuotto valtiolle ei myöskään kasva bensiinin hinnan noustessa, sillä polttoaineen valmistevero on kiinteä, siis laissa kiinteänä senttimääränä litraa kohti asetettava, maksu. Sen ajantasainen määrä löytyy FINLEX-pavelusta.”

    Parempaa tietoa minulla ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  170. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.9.2013 kello 15:58

    Huoltovarmuusmaksua ei oikein voi pitää liikenteen erityisverona. Sellaisena ei voi pitää myöskään arvonlisäveroa kuin siltä osin, kuin se kohdistuu polttoaineveroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. anon kirjoitti 4.9.2013 kello 17:21

    Tommi Uschanov:

    Ajatellaanpa, että jonkin pörssiyhtiön yhtiökokouksessa joku osakkeenomistaja vaatisi, että yhtiö ei saa jakaa lainkaan osinkoa ennen kuin kaikki sen taseessa oleva velka on maksettu pois. Jos voittoa jaetaan osakkaille, se on moraalista turmeltuneisuutta, eräänlaista yhtiön velkojilta varastamista. Kuvitteleeko kukaan, että tätä kommenttia seuraisi mikään muu reaktio kuin hölmistynyt naurunremakka?”

    Jaan Uschanovin käsitykset koska se maailma jossa me elämme nyt vain sattuu olemaan tällainen enemmän tai vähemmän moraaliton paikka.

    Minusta Lutterin aivoitukset eivät kylläkään ole hirveän relevantteja vuonna 2013. Mutta toki jokainen moraalinen ihminen yksiselitteisesti tuomitsee koronkiskonnan moraalittomana sillä sitähän se on: yritys hyötyä jonkun toisen hädästä.

    Jos haluat aidosti auttaa kaveria mäessä, sinä autat häntä etkä kysele korvauksien perään. Yleensä apua saanut haluaa tavalla tai toisella muistaa auttajaansa. Näin toimii ihmisten välinen luottamus.

    Lainaa voi antaa myös korotta. Lahjana. Lähimmäisen vilpittömyyteen ja vastavuoroisuuteen voi päättää uskoa siitäkin huolimatta, että näin ei ihan joka kerta kävisikään.

    Vaikka kapitalismille korko lieneekin elinehto, rahatalous voi toki toimia myös ilman korkoa.

    Itsestäni on kuitenkin aina tuntunut jotenkin älyllisesti epärehelliseltä puhua kapitalismin toimivuudesta (tai toimivasta kapitalismista – miten asian nyt haluaa kukin ilmaista) jos ja kun koko globaali taloudellinen toimeliaisuus perustuu loppuviimein valtioiden velkaantumiseen, ja erityisesti siihen konsensukseen, että näitä velkoja ei olekaan tarkoitus koskaan täysimääräisesti kuitata.

    Mielummin ei lyhennetä velkaa ollenkaan vaan keskitytään sen sijaan kinuamaan myönnytyksiä pelkkien korkojen maksuunkin. Ja tätä ad infinitum.

    Toki tässä maailmassa tuo naurunremakka on täysin ymmärrettävää, mutta ei se silti tee toiminnastamme moraalista (jota se halutessamme voisi olla).

    Siksi tämä elo jossa kaikki toiminta ja kaiken arvo typistyy laskutoimituksiin (ja toinen toisillemme annettuihin katteettomiin lupauksiin hymyn kera) tuntuu – ainakin itsestäni – niin pitkälle viedystä infantiiliuudesta, ettei tee hirveän tarmollisesti mieli tähän ainoaan virallisesti hyväksyttyyn elämänmuotoon osallistua.

    Luulen, että laajemminkin kyse on juuri tästä: jengi kaipaa moraalisempaa, mielekkäämpää ja merkityksellisempää elämisenmallia kuin mitä on tarjolla.

    Olisin yllättynyt mikäli suomalaiset eivät olisi keskimäärin yhtä tyhmiä ja älykkäitä kuin muutkin. Nokia upposi lopulta omaan ylimielisyyteensä kuten niin moni muukin jähmeäksi jättiläiseksi paisumaan päästetty organisaatio joka on enemmän tai vähemmän kyvytön uudistumaan.

    Jonkun kommentoijan mainitsema “management by walking around” toiminee silloin kun (luovaa) työtä ei ole ripoteltu ympäri maita ja mantuja.

    Applella pyörii edelleenkin samassa fyysisessä osoitteessa pari 200 designerin tiimiä (jotka oletettavasti enemmän tai vähemmän vielä kilpailevat keskenään). Nokialla ja Microsoftilla designereita on/oli pilvin pimein ympäri maailmaa. Ei ihme jos kone yskii.

    Silti on turha kuvitella, että Applen nousun voisi selittää vain manageroinnilla, saati pelkästään MBWA:lla.

    Siitä voidaan olla montaa mieltä oliko Jobs naapurin isäntää kummoisempi visionääri, mutta se on varmaa, että hän tiesi mitä halusi. Ja kuten niin moni muukin määrätietoinen – tai vain korostetun itsevarma – ihminen, yleensä he myös saavuttavat aseman jossa heidän sanansa on käytännössä laki.

    Jobs oli perfektionisti jolle hyvä suunnittelu ja toteutus oli kaiken lähtökohta. Niin esteettisyys kuin “esteettömyyskin” (KISS eli keep it simple, stupid) olivat miekkoselle johtavia designkriteerejä, itsestäänselvyyksiä.

    Ei Jobsissa ollut piiruakaan talousjohtajaa eikä hän varmasti ollut eläissään käyttänyt Exceliä. Tuskinpa häntä henkilökohtaisella tasolla kiinnosti paskan vertaa HR-politiikka, katteet, sidosryhmät eikä varsinkaan tekniset haasteet. Hän tiesi, että tekniset haasteet on aina voitettavissa, ja että hyvä tuote myy kyllä itse itsensä.

    Ukko halusi yksinkertaisesti vain pullauttaa maailmaan sellaisia tuotteita joihin hän itse uskoi ja joita uskoi monen muunkin lopulta arvostavan jahka sellaisia markkinoille saadaan tuotua. Ja kun tällainen arvostus on olemassa, ei hinnalla ole suurtakaan merkitystä – siis ostajalle (kuten olemme Applen tuotteiden kohdalla kaikki sittemmin havainneetkin).

    Mutta Jobs ja ilmeisesti koko Applen organisaatio oli/on hyvin kaukana mistään sellaisesta ideologiasta ja käytännön arjesta joka tähtää vallan jakamiseen ja demokraattiseen moniäänisyyteen.

    Jobsilla ei tunnetusti ollut mitään ongelmia huutaa tarvittaessa kurkku suorana alaisilleen saati erottaa heitä milloin mistäkin syystä. Toiset pelkäsivät (kenties syystäkin – Jobs ei kuulemma voinut sietää keskinkertaisuutta), toiset rakastivat Piilaakson Isä Aurinkoista.

    Aivan kuten hyvää musiikkiakaan ei pääsääntöisesti saada aikaiseksi demokraattisesti, sama juttu on oikeastaan kaikessa muussakin tekemisessä. Pitää olla se joku yksi tyyppi joka lopulta polkee jalalla maata ja sanoo, että joko tehdään niin kuin minä sanon, tai ei tehdä ollenkaan.

    Joten Jobskin pitää nähdä myös MBP-managerina (Management by Perkele). Hänen kanssaan oli helppo tulla toimeen vain jos oli asioista samaa mieltä (tai ainakin näytteli roolia vakuuttavasti).

    Näillä ns. virkamiestoimareilla ei tunnu olevan obsessiota mihinkään (paitsi korkeintaan nopeaan rahan tekemiseen). Ja jos ei ole obsessiota, harvemmin on kai visiotakaan. Jobsille raha oli sen sijaan kiva bonus joka mahdollisti – ainakin hänen omasta mielestään – hienojen asioiden tekemisen.

    Nykyään ei tietenkään ole poliittisesti korrektia sanoa ääneen, että demokraattisesta sähläämisestä (“kaikki pelaa”, “kaikki osallistuu”) oikeasti seuraisi mitään kovin kestävää saati mullistavaa.

    Vähän samasta jutusta on kyse kun yritetään väkisin löytää kaikille ihmisille jotain duunia – haluavat he sitä tai eivät. Suurinta osaa jengistä ei tarvita todellisuudessa mihinkään (=ovat lähinnä vain tekijämiesten ja -naisten tiellä). Tulevaisuudessa tuo tarve vain pienenee.

    Näemme kaikkialla esimerkkejä siitä miten inhimillisen työn tarve vähenee ja vähenee. Kaikkien massatuotteiden valmistus voitaisiin täysin automatisoida vuoden sisään mikäli ei tarvitsisi murehtia ihmisten työpaikoista.

    Myös ns. tietotyö voidaan tulevaisuudessa hoitaa koneälyn voimin paljon nopeammin kuin moni meistä uskookaan. Mikään määrä (lisä)koulutusta ei käännä tätä yhtälöä toisenlaiseksi.

    Mutta ei teknologista kehitystä pitäisikäään ajatella negatiivisen kautta vaan nimenomaan positiivisen kautta: alamme siis vihdoinkin konkreettisesti lähestyä sitä aristoteelista ideaalia jossa orjuus voidaan lopettaa tarpeettomana antamalla arjen koneiden hoidettavaksi.

    Labraliha on todellisuutta jo nyt. Koostumus alkaa jo vastata tavanomaista lihaa vaikka maku ei snobeille tietenkään vielä kelpaakaan (oletettavasti rasvan puuttumisesta johtuen).

    In vitro lihan hinta on tietysti vielä kovin kaukana kilpailukykyisestä, mutta kehitys kehittyy – ja vauhti sen kuin kiihtyy.

    Kolmen vuoden takaisen 20 000 taalan arvoisen 3D-tulostimen saa nyt tonnilla. Jonkinlaisen 3D-tulostimen omistajaksi pääsee jo suunnilleen 200 taalalla.

    Siinä vaiheessa kun muovi korvataan kestävillä ja monikäyttöisillä nanomateriaaleilla, se tarkoittaa samalla massateollisuuden loppua.

    Ei tuotetakaan enää väkisin tuhlaavassa mittakaavassa kaikille jotenkin vähän sopivaa jo valmiiksi heikolla laadulla vaan jokainen tuottaa itselleen juuri sen verran ja sellaista mitä kulloinkin tarkasti tarvitsee.

    Matskut tilataan luonnollisesti siitä nettiputiikista joka tarjoaa parhaimman diilin: edullisimman tai nopeimman toimituksen (tai molemmat).

    Oletettavasti myös koko monivaiheinen lihateollisuus alkaa tuntua kovin päättömältä viimeistään siinä vaiheessa kun kuka tahansa nuuskamuikkunen voi valmistaa lihan ekologisesti, eettisesti ja ekonomisesti suoraan omassa keittiössään.

    Näkemiin Atria, hyvästi Stockmann Herkku. Miksi maksaa välikäsille kun samaa seerumia saa aikanaan nettikaupasta todennäköisesti kuitenkin aina edullisempaan hintaan?

    Nokian tuho on parasta mitä Suomelle on sattunut sitten Neuvostoliiton romahduksen. Mikään ei rapauta toimeliaisuutta ja innovatiivisuutta tehokkaammin kuin asiakas jolle kelpaa kaikki. Paitsi kenties havainto, että yksi ainoa lafka tuottaa valtavan siivun BKT:stä.

    Niin Nokia-Suomi kuin Neuvosto-Suomikin perustui uhkapelaamiseen: ajateltiin, että mannaa sataa taivaalta ikuisesti.

    Aika pian siitä kun Apple täräytti iPhonen pöytään 2007 vaihttui Nokialla nauru potkuraivari-itkuksi. Tuosta ei mennyt kuin kuusi vuotta, että maailman absoluuttisesti suurin puhelinvalmistaja lakkautti itsensä. Mutta ei siksi, että älypuhelimissa olisi kyse väistyvästä teknologiasta johon ei kenenkään kannata enää satsata…

    Se mikä koko Nokian nousussa ja tuhossa oli ehkä leimallisimmin suomalaista oli nousukasmainen ylimielisyys vielä silloinkin kun joku on onnistunut lyömään pöytään kiistattomasti paremmin suunnitellun ja toteutetun tuotteen, sekä se täydellinen itseluottamuksen romahdus joka on tuttua monista Suomen MM-jääkiekkopeleistä.

    Ensin ei suostuta uskomaan, että joku toinenkin voisi osata jotain. Ja sitten kun uskotaan, aletaan nopeasti uskoa myös siihen ajatuskulkuun, että X osaa varmaan tehdä kaiken muunkin paljon paremmin, joten ei oikeastaan kannata edes yrittää.

    ***

    Se miksi päätösten tekeminen on muuttunut vaikeammaksi on joko illuusio tai johtuu väestön ikääntymisestä (riskien ottaminen vähenee iän myötä aina ja kaikkialla) sekä koulutetumman väestön lisääntymisestä (ei uskota enää yhteen ja samaan maailmanselitykseen – jos nyt varsinaisesti yhtään mihinkään).

    En usko, että kyse on tämän kummallisemmasta yhtälöstä.

    Aika korskeatahan tuo onkin poliitikoilta ja yritysmaailmalta vaatia – varsinkaan nuoremmilta ikäluokilta – jotakin myyttistä isänmaallisuutta, yhteen hiileen puhaltamisen eetosta sekä kollektiivista taloudelliseen kärsimykseen alistumista maailmassa jossa ei ole enää luvassa sen enempää turvattuja kuin hyväpalkkaisiakaan työpaikkoja – ei vaikka hoitaisi työnsä aina moitteettomasti ja tulostavoitteet ylittäen.

    Tällainen talouskasvun pakon ideologia maistuu yhä harvemmille. Ja yhä useampi uskaltaa sen tunnustaa joko suoraan ääneen tai epäsuorasti tekemällä valintoja jotka vähentävät konkreettisesti työntekemiseen käytettyä aikaa.

    Äänestysaktiivisuuden nostaminen olisi helppoa: vaalikausi 6-8 vuoteen eikä mahdollisuutta jatkaa ensi kaudella. Jo alkaisi politiikka kiinnostaa nukkuviakin. Ja jopas saataisiinkin vietyä läpi isoja rakenteellisia uudistuksia joita nykyisin ei uskalleta tehdä äänestäjien ja rahoittajien suututtamisen pelossa.

    Muitakin keinoja toki on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  172. Markku af Heurlin kirjoitti 4.9.2013 kello 17:56

    Osmo Soininvaara:
    Polttoainevero on maksu tien ja katujen käytöstä.

    Tämä on hieman vanhanaaikaista aksiisiajattelua. Verot kertään julkixen vallan fiskaalsiin tarpeisiin eikä voi sanoa, että tuo tai tuo on korvamerkitty siihen kja siihen tarpeeseen.

    Katuja vuorostana ylläpitävät kunnat ja osittain ja välillisetsi kiinteistöt. (Kiinteistövero oli ennen ns. katumaksu, mutta sen historia on toinen tarina.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  173. Markku af Heurlin kirjoitti 4.9.2013 kello 18:18

    Osmo Soininvaara:
    Markku af
    Sinun laskelmissasi on mukana helsinkiläisten autoilijoiden ajot Helsingin ulkopuolella. Jos katsotaan, miten autoilijat maksavat Helsingin liikenneinfrasta. Nyt sotket lukuun sen, mitä ne maksavat muun maan liikenneinfrasta.

    Tämä on hyödytöntä kiistelyä, joka tuntuu olevan osa meidän molempien tavaramerkkiä.

    Esitin vain mielestäni valistunen arvauksen Helsingissä haltijan maukaan rekisteröityjen auton vuosittain maksamasta polttoaienverosta. En enää edes muista, laskinko alvin mukaan vai pois, muistaakseni se e ollut laskelmassa.

    Ihan kiintoisaa olisi tirtää. kuinka paljon (yksityisauto)ajokilometrejä eli ajosuoritetta – vrt. alkoholisuorite – vuosittain Hgin kaupungin alueella syntyy. Kaupungin ulkopuoleltahan tulee aika lailla liikennettä kaupunkiin.

    Ja kuinka paljon siitä maksetaan polttoaineveroa? En tiedä, tekeekö tällä tiedolla todellakaan mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  174. Viherinssi kirjoitti 4.9.2013 kello 18:48

    anon: Jobsilla ei tunnetusti ollut mitään ongelmia huutaa tarvittaessa kurkku suorana alaisilleen saati erottaa heitä milloin mistäkin syystä. Toiset pelkäsivät (kenties syystäkin – Jobs ei kuulemma voinut sietää keskinkertaisuutta), toiset rakastivat Piilaakson Isä Aurinkoista.

    Jobs ei ollut mikään leppoisa kaveri, mutta Bill Gates saattoi myös antaa rivikoodarille potkut hyvinkin sujuvasti, eikä Ollilankaan kanssa kuulemma kannattunut olla eri mieltä. Jos huippujohtaja haluaa saada jotakin radikaalia aikaan, joustavuus ei välttämättä ole tarvittavien luonteenpiirteiden ykkönen.

    Applen menestyksen yksi selkeä kulmakivi on ollut huippuluokan pelaajien saaminen samaan tiimiin. Tällä tempulla Apple on selvinnyt varsin matalilla tuotekehityskustannuksilla. Nokialle taas tietyssä vaiheessa kelpasivat alempienkin sarjojen pelaajat.

    Sellainen haaste tässä kuitenkin on, että Applen menestystarina on näiltä osiltaan hankala kopioida.

    Ja työpaikkademokratia on siitä outo yhdyssana, että sen eri osilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  175. Eero kirjoitti 4.9.2013 kello 18:58

    Markku af Heurlin:
    Ihan kiintoisaa olisi tirtää. kuinka paljon (yksityisauto)ajokilometrejä eli ajosuoritetta – vrt. alkoholisuorite – vuosittain Hgin kaupungin alueella syntyy.

    Henkilöautoilla 2000 miljoonaa kilometriä, googlesta löytyy KSV:n muistio “Liikenteen suorite Helsingissä vuonna 2011”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  176. Markku af Heurlin kirjoitti 4.9.2013 kello 19:34

    Eero: Henkilöautoilla 2000 miljoonaa kilometriä, googlesta löytyy KSV:n muistio “Liikenteen suorite Helsingissä vuonna 2011″.

    2000 Mkm/vuosi tekee siinä 6 Mke/päivä eli pyörein luvin 10 km/helsinkikäinen. Kuulostaa järkeenkäyvältä

    Kiintoisa tieto. Jos oletan kaupunkiajossa keskimääräiseksi kulutukseksi 8 l/km, päästään polttoaineveroissa (ilman alvia) suuruusluokkaan 80 Me/vuosi. Sen päälle tulevat linja-auto- sekä kuormaliikenteen maksamat polttoaineverot. Päästäneen suuruusluokkaan 100- 120 Me/vuosi.

    Aika puhdas arvaus, mutta sinänsä hyödyllistä päässälaskutaidon ylläpitämistä.

    Feynman sattoi keskeytää luentonsa ja kysyä joltakin opiskelijalta: Kuinka monta pianonvirittäjää on Bostonissa. Opiskelijan piti siltä istumalta antaa perusteltu arvio sekä arvio virherajoista. Hyvää aivojumppaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  177. Markku af Heurlin kirjoitti 4.9.2013 kello 19:41

    Flunssa on saa ihmisen skeä veltolle että keljulle päälle. Tekee mieli sanoa sanansa joka asiasta ja lausua valikoituja totuuksia lähimmäisestään.

    Osmo Soininvaaraa pidetään kohtalaisen viisaana miehenä. Kuitenkaan en voi monessa asiassa olla aistimatta hänen argumentoinnistaan sellaista lapsellista “se on niin väärin, se on niin väärin” -kiukuttelua.

    Ehkä päätöksenteko olisi helpomaa, jos osaisimme oamisimme enemmän taitoa katsella asioita toisen osapuolen näkökannalta. Huippujuristeille maksetaan huippupalkkaa hyvin paljon tästä taidosta. (Opin sen aikoinani AA Matti Nenoselta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  178. Tapio kirjoitti 4.9.2013 kello 21:34

    Viherinssi: eikä Ollilankaan kanssa kuulemma kannattunut olla eri mieltä

    Koostuikokohan tuo “dream team” yms. vain joo…joo ihmisistä?

    Viherinssi: Jos huippujohtaja haluaa saada jotakin radikaalia aikaan, joustavuus ei välttämättä ole tarvittavien luonteenpiirteiden ykkönen.

    Joustavuutta voi olla, mutta ennen kaikkea pitää olla näkemystä, minne mennä. Se kai on jokaisen yrityksen huippujohdon toiseksi tärkein kyky. Tärkein kyky on saada asiat toteutetuksi, meni sitten syteen tai saveen. Usein kakkosyrityskin pärjää.

    Viherinssi: Sellainen haaste tässä kuitenkin on, että Applen menestystarina on näiltä osiltaan hankala kopioida.

    Ei varmaan kannatakaan, sillä tällaiset ylimmän johtajan egoon perustuvat soolojohtamiset ovat lähes aina tähdenlentoja.

    Joskus kauan sitten luin tutkimusartikkelin, jonka mukaan vuosikymmenten saatossa menestysekkäimpä yrityksiä olivat toisaalta ne, joissa oli rautainen kuri, toisaalta ne, joissa annettiin kukkien kukkia. Keskivälillä oli vaikeinta.

    Silloin tällaiseksi kukkasyritykseksi nimettiin mmm. MMM, siis entinen kaivosyhtiö. Mikähän mahtaa olla Googlen todellinen salaisuus: NSA:n rahoitus, kaikenlaisten kukkien salliminen vai jotain täysin uutta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  179. Pasi kirjoitti 7.9.2013 kello 21:11

    Vasemmiston ennaltaehkäisy on oikeistossa supistunut kannustamiseksi. Näillä ajatus kulkee jyrkästi eri tasoilla.

    Päättämisessä tarvitaan strategista silmää, kaukaa viisautta. Oikeistolle strategia ja kaukaa viisaus ei kelpaa, ovathan ne oikeistonäkökulman (lyhytnäköisyyden, yksilökeskeisyyden) ulkopuolella.

    Nuorisolta tunnetusti puuttuu kaukaa viisaus, oikeisto on jäänyt nuorison asteelle. Alaikäinen nuoriso tunnetusti äänestäisi Kokoomusta, nuoriso ei tajua mitään kaukaa viisaudesta!

    Hyvinvointivaltio on strateginen kilpailuetu. Mutta jos yhteiskuntaa johtaa sillä, että tuijottaa Suomen yritysten tilinpidon miinuslukemia niin strateginen kilpailuetu menetetään.

    Oikeisto tekee päätöksiä perustaskulaskimen perustella. Oikeisto ei pääse sinne yläkäsitteen puolelle, jossa vasemmisto on.

    Jos hoitaisin omaa elämääni tuijottamalla pankin tiliotteen numeroita, pelkästään tuijottamalla niitä numeroita, niin huonosti kävisi. Miten ne numerot muka tietävät mitä minun pitää tehdä?!! Osaako ne €uronumerot kertoa mitä strategisia päätöksiä minun pitää tehdä?!!

    Kylmän sodan länsihölynpöly ylistää yksilöllisyyyttä, mutta miksi yksilö voidaan organisoida yrityksen osatekijäksi? Tämä ei ole vielä selvinnyt minulle että miksi toimitusjohtaja saa holhota Vapaata Yksilöä.

    Miksi toimitusjohtajan alaisuudessa, diktatuurin alaisuudessa, ei holhoaminen olekaan holhoamista? Toimitusjohtaja yrityksessä, on kuten se 1600-luvun valtio jota johti kuningas, tuo 1600-luvun valtio on se valtion tyyppi, mihin oikeistolainen viittaa kun hän käyttää sanaa “valtio” vuonna 2013. 1600-luvun diktatuuria vastustavia aikalaistekstejä käytetään vuonna 2013!

    “On kokeiltu kaikki kolme mahdollista kahden suuren puolueen varaan rakentuvaa hallituspohjaa, eikä yksikään ole toiminut. Mutta eipä ole saatu tuloksia kolmikannassakaan. Jotain on muuttunut koko yhteiskunnassa eikä sitä pidä selittää yksilöistä käsin.”
    Koko puoluekenttä siirtyi kohti oikeistoreunaa, kun Kylmä sota loppui: tällöin kokoomuksesta tuli keskusta-oikeistolainen puolue.

    Koko puoluekenttä uusliberalisoitui, mitä enemmän oikealla sitä pahemmin. Keskustalla on ollut kaksi uusliberalistipääministeriä, demareilla yksi.

    Voittajien propaganda, informaatiosotaa kun käytiin, otetiin Lännessä todesta kun Länsi voitti Kylmän sodan.

    Informaatiosodankäynnillä on sellainen ongelma, että miten estetään oman puolen tietämyksen pilaantuminen kun suolletaan propagandaa maailmalle.

    Kylmän sodan loppuminen Lännen voittoon teki tilanteen, jossa Kylmän sodan länsipropaganda otettiin Totuutena.

    Länsipropanga-niminen Totuus on aiheuttanut meidän ongelmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  180. Keijo LIndgren kirjoitti 8.9.2013 kello 13:50

    Suomesta on minun aikanani tullut mukavuusvaltio.
    Ainoastaan ihmiset joilla on kunnianhimoa tekevät jotakin Suomen eteen ja muiden tarvitse vain seurata mediasta vaalien alla mitä hyvää sataa laariin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus