Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (5): Tehokkaammat työvoimapalvelut

 Tehokkaammat työvoimapalvelut Työllistymistä voidaan nopeuttaa tehokkailla työvoimapalveluilla. Työpolitiikan palvelujärjestelmän ja työhallinnon palvelujen tulee vastata muuttuvan toimintaympäristön ja erityisesti rakennemuutosten hallinnan tarpeita. 1.15            Työvoiman palvelukeskukset laajennetaan kattamaan koko maan. Palvelukeskusten resurssit turvataan nykyisten määrärahojen puitteissa. Työvoiman palvelukeskusverkoston vakinaistamisella parannetaan kuntien ja valtion yhteistyötä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistämisessä. Tehdään tarvittavat säädösmuutokset, jotta kunnat voivat saada etukäteen tiedon niistä henkilöistä, joilla 500…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (4) Työttömien nopea työllistyminen

Työttömien nopea työllistyminen Avointen työpaikkojen nopea täyttyminen ja työttömyysjaksojen lyhentäminen tukevat talouden kasvua ja johtavat säästöihin työttömyysturvamenoissa. 1.12            Tehostetaan kotouttamisohjelman, välityömarkkinoita koskevan toimenpideohjelman ja osatyökykyisiä koskeva toimintaohjelman toimeenpanoa. Valmistellaan pitkäkestoinen työllistämistuki ikääntyneille pitkään työttömänä olleille. Laaditaan järjestelmä, jossa luodaan puitteet vaikeasti työllistyvien käyttöön julkisissa hankinnoissa. Tässä yhteydessä uudistetaan sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö. (TEM, STM, VM)

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (3): Työuran katkokset

Työuran katkokset Työuran katkokset heikentävät työntekijän asemaa työmarkkinoilla. Pitkään jatkuessaan ne pienentävät työllistymismahdollisuuksia ja leikkaavat ansiokehitystä. 1.9              Kohdennetaan nykyinen kotihoidontuki puoliksi molemmille vanhemmille ja rajoitetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella.  Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat. (STM, OKM) Oli…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, Talouspolitiikka

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys

Nuorten työllisyys ja työuran alku On tärkeää, että nuoret kouluttautuvat ja pääsevät nopeasti kiinni työelämään. Tämän varmistamiseksi edellytyksiä ja kannusteita opiskella, valmistua ja hakeutua työmarkkinoille on kohennettava. 1.4              Lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi peruskouluun siirryttäessä muutetaan esikoulu velvoittavaksi. Tehostetaan nuorisotakuun toimenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Kriittisen nivelvaiheen koulutuksen…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (1): ikääntyneiden työllisyys

Palastelen seuraavissa postauksissa hallituksen rakennepoliittisen ohjelma, koska tästä, jos mistä kannattaa keskustella. Tähdellä merkityt kohdat ovat kolmikantaan kuuluvia, eli niissä tarvitaan työmarkkinajärjestöjen päätöksiä. Jotta keskustelu ei hajoaisi, en halua aloittaa tässä yhteydessä keskustelua siitä, onko työmarkkinajärjestöjen näin laaja veto-oikeus hyvä asia. Ikääntyneiden työllisyys ja työurien jatkuminen Ikääntyneiden työntekijöiden voi olla työttömäksi jäätyään vaikeaa löytää uuttaa työpaikkaa. Syyt voivat johtua esimerkiksi…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö

Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat

Hallitus on sopinut opintotukikuukausien vähentämisestä niin, että säästynyt raha käytetään opintotuen korottamiseen.  Opiskelijoiden mielestä tämä on petos. Eihän muutos vähennä kenenkään opintotukea! Opiskeluaikanaan saa saman euromäärän opintotukea, mutta aiempaa nopeammin. Jos ei pidä tästä, voi aina panna korotuksen pankkiin ja nostaa sitten, kun opintotuki lakkaa. Jos opiskelee nykyistä takarajaa nopeammin, hyötyy uudistuksesta. Opintotuki ei laske keneltäkään. Minä olin henkisesti varautunut…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka

Helsingin seudun kuntien on lisättävä kaavoitusta (3): Helsingin budjettiraamissa on valuvika

Helsingissä käydään paraikaa neuvotteluja kymmenen vuoden investointiraamista. Keväällä sovittiin, että investointien katoksi laitetaan 435 M€/vuosi. Budjettirajoitus on tuonut ilahduttavaa suhteellisuudentajua, kun kaikkea rahankäyttöä joudutaan pohtimaan suhteessa vaihtoehtoisiin menoihin. Näin sen pitääkin olla, vaikka vähän kirpaisee, kun hyvistä asioista joutuu luopumaan. Todettakoon, että Espoon investointitaso on 500 M€/vuosi. Espoo on puolta pienempi ja sen asukasluvun kasvu on puolet Helsingin kasvuvauhdista. Sitä…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu

Helsingin seudun kuntien pitäisi kaavoittaa enemmän (2): Kasvu rahoitettakoon kaavoitushyödyllä

Uudet asunnot maksavat Helsingissä noin 5500 euroa neliöltä. Siinä on ainakin 2000 euroa neliöltä sijaintia, siis tontin hintaa. Tämä osoittaa, kuinka suuria paineita on muuttaa muualta Suomesta Helsinkiin. Minusta on täysin käsittämätöntä, että seudun kunnat eivät näissä oloissa pysty rahoittamaan kasvua. Kasvun vaatimat investointikulut pitäisi saada peitetyksi, jos tuosta kahden tuhannen euron hintaerosta vaikka vain puolet saadaan rahastetuksi kaupungille. Helsingissä…

Jatka lukemista

Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka

Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?

Suomen talousongelmat johtuvat Erkki Liikasen ja VM:n mukaan siitä, että asuminen on Helsingin seudulla niin kallista. Tällä ei ilmeisesti tarkoiteta sitä, että Helsingin seudulla asuntojen kysyntä on kohtuuttoman suurta, koska on liikaa työpaikkoja ja alue on muutoin liian houkutteleva, vaan, ettei asuntoja rakenneta kysyntää vastaavasti. Kun puhutaan talouspolitiikasta ja kestävyysvajeesta, Suomen menestys on siis kiinni siitä, että mahdollisimman suuri osa…

Jatka lukemista

Eduskuntatyö, _

Mitkä ovat teidän kynnyskysymyksenne?

(Julkaistu Suomen Kuvalehden ykkösketju -blogina) Olen viime aikoina pohtinut, mihin kyky tehdä päätöksiä on Suomessa kadonnut. Vastaus on monitahoinen eikä se ole minulle oikein vielä hahmottunut, mutta yksi tekijä monen muun joukossa on, että lehtimiehistä on tullut henkisiä perussuomalaisia, jotka haluavat yksinkertaisia totuuksia ja selviä syyllisiä – syyt kiinnostavat vähemmän kuin syylliset. Lehdistöä kiinnostavat konfliktit ja vastakkainasettelut ja siksi lehdistö…

Jatka lukemista