Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (5): Tehokkaammat työvoimapalvelut

30.8.2013 · Aihe Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 11 Kommenttia 

 Tehokkaammat työvoimapalvelut

Työllistymistä voidaan nopeuttaa tehokkailla työvoimapalveluilla. Työpolitiikan palvelujärjestelmän ja työhallinnon palvelujen tulee vastata muuttuvan toimintaympäristön ja erityisesti rakennemuutosten hallinnan tarpeita.

1.15            Työvoiman palvelukeskukset laajennetaan kattamaan koko maan. Palvelukeskusten resurssit turvataan nykyisten määrärahojen puitteissa. Työvoiman palvelukeskusverkoston vakinaistamisella parannetaan kuntien ja valtion yhteistyötä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen edistämisessä. Tehdään tarvittavat säädösmuutokset, jotta kunnat voivat saada etukäteen tiedon niistä henkilöistä, joilla 500 päivää työmarkkinatukea on tulossa täyteen. (TEM)

Onkohan tässä kirjoitusvirhe? 300 päivää vai 500 päivää? Jos halutaan hoitaa kestävyysvajetta, ei pitäisi keskittyä vain heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin. Toimet pitäisi keskittää niihin, joiden työllistymisen todennäköisyyteen ne vaikuttavat eniten, ei siis varmasti työllistyviin, mutta ei myöskään niihin, jotka eivät työllisty missään tapauksessa. Näin siis kestävyysvajetta ajatellen. Sosiaaliset perusteet johtavat toisenlaisiin päättelyihin. Lue lisää

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (4) Työttömien nopea työllistyminen

30.8.2013 · Aihe Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 7 Kommenttia 

Työttömien nopea työllistyminen

Avointen työpaikkojen nopea täyttyminen ja työttömyysjaksojen lyhentäminen tukevat talouden kasvua ja johtavat säästöihin työttömyysturvamenoissa.

1.12            Tehostetaan kotouttamisohjelman, välityömarkkinoita koskevan toimenpideohjelman ja osatyökykyisiä koskeva toimintaohjelman toimeenpanoa. Valmistellaan pitkäkestoinen työllistämistuki ikääntyneille pitkään työttömänä olleille. Laaditaan järjestelmä, jossa luodaan puitteet vaikeasti työllistyvien käyttöön julkisissa hankinnoissa. Tässä yhteydessä uudistetaan sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö. (TEM, STM, VM) Lue lisää

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (3): Työuran katkokset

30.8.2013 · Aihe Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 19 Kommenttia 

Työuran katkokset

Työuran katkokset heikentävät työntekijän asemaa työmarkkinoilla. Pitkään jatkuessaan ne pienentävät työllistymismahdollisuuksia ja leikkaavat ansiokehitystä.

1.9              Kohdennetaan nykyinen kotihoidontuki puoliksi molemmille vanhemmille ja rajoitetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella.  Jos toinen vanhemmista ei pidä hänelle kohdennettua vapaata, perhe menettää tältä osin perhevapaat. (STM, OKM)

Oli hyvä yritys saada KD ulos hallituksesta mutta ei onnistunut. 🙂 Vakavasti sanoen tässä leikataan kotihoidon tuen kestoa voimakkaasti, sillä kovin moni mies ei tähän lähtene. Onko tämä säästötoimi vai lisääkö tämä julkisen talouden rakenteellista alijäämää riippuu tarkasteluajan pituudesta ja oletuksista. Lyhyellä aikavälillä kotihoidontuki on halvempi vaihtoehto kuin kunnallinen päivähoito, vaikka verotulot otettaisiin huomioon. Pitkällä aikavälillä tutkimusten mukaan näyttää siltä, että pitkät poissaolot työelämästä heikentävät naisten työuria pysyvästi, ja siis alentavat kansantuloa ja heikentävät julkisen talouden kestävyyttä. Jos niin onnellisesti kävisi, että miehetkin tarttuisivat tähän mahdollisuuteen, koko kansantalous voittaisi. Lyhyt poissaolo työelämästä vaikuttaa olennaisesti vähemmän tulevaan työuraan kuin pitkä. Tällöin astuu kuvaan, että julkiselle taloudelle kotihoidontuki on edullisempi kuin päivähoito. Lue lisää

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys

30.8.2013 · Aihe Eduskuntatyö, Talouspolitiikka · 22 Kommenttia 

Nuorten työllisyys ja työuran alku

On tärkeää, että nuoret kouluttautuvat ja pääsevät nopeasti kiinni työelämään. Tämän varmistamiseksi edellytyksiä ja kannusteita opiskella, valmistua ja hakeutua työmarkkinoille on kohennettava.

1.4              Lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi peruskouluun siirryttäessä muutetaan esikoulu velvoittavaksi. Tehostetaan nuorisotakuun toimenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. (OKM, TEM)

Kuntien tehtäviä piti karsia, mutta tässä tulee esiopetukseen lisää velvoitteita. Tutkimustiedon perusteella vaikuttaa kuitenkin perustellulta, koska nyt peruskouluun tullaan niin kovin erilaisin valmiuksin. Oppivelvollisuusikää oikeastaan alennetaan kuuteen vuoteen. Jännittää lähinnä, salliiko OAJ, että esikoulussa lastentarhanopettaja opettaa lapset lukemaan. Oppivelvollisuusiän pidentäminen 17 vuoteen koskee ymmärtääkseni vain niitä, jotka eivät saa peruskoulua valmiiksi sitä ennen. Joku voi korjata, jos se tarkoittaa myös pakollista kymppiluokkaa niille, jotka eivät pääse toisen asteen koulutukseen. Lue lisää

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (1): ikääntyneiden työllisyys

30.8.2013 · Aihe Eduskuntatyö · 28 Kommenttia 

Palastelen seuraavissa postauksissa hallituksen rakennepoliittisen ohjelma, koska tästä, jos mistä kannattaa keskustella. Tähdellä merkityt kohdat ovat kolmikantaan kuuluvia, eli niissä tarvitaan työmarkkinajärjestöjen päätöksiä. Jotta keskustelu ei hajoaisi, en halua aloittaa tässä yhteydessä keskustelua siitä, onko työmarkkinajärjestöjen näin laaja veto-oikeus hyvä asia.

Ikääntyneiden työllisyys ja työurien jatkuminen

Ikääntyneiden työntekijöiden voi olla työttömäksi jäätyään vaikeaa löytää uuttaa työpaikkaa. Syyt voivat johtua esimerkiksi vanhentuneesta ammattitaidosta, nuorempia työntekijöitä korkeammasta palkasta tai työkyvyn puutteista. Irtisanomisten kohdentamista Ikääntyneisiin työntekijöihin ehkäistään ja luodaan työnantajille taloudellisia kannusteita ikääntyneiden työllisyyden ylläpitämiseksi. Lue lisää

Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat

29.8.2013 · Aihe Eduskuntatyö · 74 Kommenttia 

Hallitus on sopinut opintotukikuukausien vähentämisestä niin, että säästynyt raha käytetään opintotuen korottamiseen.  Opiskelijoiden mielestä tämä on petos. Eihän muutos vähennä kenenkään opintotukea! Opiskeluaikanaan saa saman euromäärän opintotukea, mutta aiempaa nopeammin. Jos ei pidä tästä, voi aina panna korotuksen pankkiin ja nostaa sitten, kun opintotuki lakkaa.

Jos opiskelee nykyistä takarajaa nopeammin, hyötyy uudistuksesta. Opintotuki ei laske keneltäkään. Minä olin henkisesti varautunut siihenkin, että opintotukea oikeasti leikattaisiin.

Helsingin seudun kuntien on lisättävä kaavoitusta (3): Helsingin budjettiraamissa on valuvika

Helsingissä käydään paraikaa neuvotteluja kymmenen vuoden investointiraamista. Keväällä sovittiin, että investointien katoksi laitetaan 435 M€/vuosi. Budjettirajoitus on tuonut ilahduttavaa suhteellisuudentajua, kun kaikkea rahankäyttöä joudutaan pohtimaan suhteessa vaihtoehtoisiin menoihin. Näin sen pitääkin olla, vaikka vähän kirpaisee, kun hyvistä asioista joutuu luopumaan.

Todettakoon, että Espoon investointitaso on 500 M€/vuosi. Espoo on puolta pienempi ja sen asukasluvun kasvu on puolet Helsingin kasvuvauhdista. Sitä se sirpaleinen yhdyskuntarakenne tietää. Lue lisää

Helsingin seudun kuntien pitäisi kaavoittaa enemmän (2): Kasvu rahoitettakoon kaavoitushyödyllä

27.8.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 36 Kommenttia 

Uudet asunnot maksavat Helsingissä noin 5500 euroa neliöltä. Siinä on ainakin 2000 euroa neliöltä sijaintia, siis tontin hintaa. Tämä osoittaa, kuinka suuria paineita on muuttaa muualta Suomesta Helsinkiin. Minusta on täysin käsittämätöntä, että seudun kunnat eivät näissä oloissa pysty rahoittamaan kasvua. Kasvun vaatimat investointikulut pitäisi saada peitetyksi, jos tuosta kahden tuhannen euron hintaerosta vaikka vain puolet saadaan rahastetuksi kaupungille. Helsingissä sen pitäisi olla kovin helppoa, koska kaupunki omistaa pääosan uudesta rakennusmaasta. Muuten rakennuslakimme lähtee siitä, että maapohjan arvonnousu kuuluu kunnalle, joka voi joko lunastaa raakamaan raakamaan hinnalla tai voi lunastaa rakennusoikeuden arvon kaavoitusmaksulla. Näin tekee Oulu ja näin teki Helsinkikin ennen. Lue lisää

Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?

Suomen talousongelmat johtuvat Erkki Liikasen ja VM:n mukaan siitä, että asuminen on Helsingin seudulla niin kallista. Tällä ei ilmeisesti tarkoiteta sitä, että Helsingin seudulla asuntojen kysyntä on kohtuuttoman suurta, koska on liikaa työpaikkoja ja alue on muutoin liian houkutteleva, vaan, ettei asuntoja rakenneta kysyntää vastaavasti.

Kun puhutaan talouspolitiikasta ja kestävyysvajeesta, Suomen menestys on siis kiinni siitä, että mahdollisimman suuri osa suomalaisista siirretään mahdollisimman nopeasti Helsingin seudulle, jossa työ on tuottavampaa ja työllisyysaste korkeampi kuin muualla Suomessa. Kun puhutaan aluepolitiikasta, tavoite onkin aivan toinen, suorastaan päinvastainen. On jonkinasteinen ongelma, että valtiolla on aluepoliittisia tavoitteita, jotka toimivat toisiaan vastaan ja joihin kaikkiin käytetään paljon rahaa. Olisi helpompi saavuttaa päämäärä, jos tietäisi mitä haluaa. Lue lisää

Mitkä ovat teidän kynnyskysymyksenne?

26.8.2013 · Aihe Eduskuntatyö, _ · 81 Kommenttia 

(Julkaistu Suomen Kuvalehden ykkösketju -blogina)

Olen viime aikoina pohtinut, mihin kyky tehdä päätöksiä on Suomessa kadonnut. Vastaus on monitahoinen eikä se ole minulle oikein vielä hahmottunut, mutta yksi tekijä monen muun joukossa on, että lehtimiehistä on tullut henkisiä perussuomalaisia, jotka haluavat yksinkertaisia totuuksia ja selviä syyllisiä – syyt kiinnostavat vähemmän kuin syylliset.

Lehdistöä kiinnostavat konfliktit ja vastakkainasettelut ja siksi lehdistö niitä ruokkii. Se on ymmärrettävää, mutta sillä on hintansa. Vaikka kuinka monta kertaa olen joutunut vastaamaan kysymykseen, mitkä ovat teidän kynnyskysymyksenne, mistä ette missään olosuhteissa luovu. 

Jos poliitikot käyttäisivät sanaa kynnyskysymys yhtä tiuhaan kuin lehdistö, tässä maassa ei voitaisi muodostaa minkäänlaista hallitusta. Miten lehdistön ihannepoliitikoksi on voinut tulla itsepäinen jäärä, joka pitää härkäpäisesti kiinni siitä, mitä kerran sanoi, vaikka olosuhteet muuttuisivat ihan toisiksi tai saa uutta tietoa. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »