Hallituksen rakennepoliittinenohjelma (15/15): Hankintalaki ja valtionhallinnon tuottavuus

 

3.7              Han­k­in­ta­lain kokon­aisu­ud­is­tus valmis­tel­laan EU:n julk­isten han­k­in­to­jen direk­ti­ivi­u­ud­is­tuk­sen poh­jal­ta. Kokon­aisu­ud­is­tuk­ses­sa valmis­tel­laan ehdo­tuk­set mm. han­k­in­tamenet­te­ly­jen yksinker­tais­tamisek­si, eri­lais­ten laatutek­i­jöi­den huomioimisek­si, pk-yri­tys­ten tar­jouskil­pailu­un osal­lis­tu­mis­mah­dol­lisuuk­sien paran­tamisek­si, kyn­nysar­vo­jen nos­tamisek­si sekä val­i­tus­menet­te­lyn tiuken­tamisek­si. (TEM)

Tärkein­tä olisi saa­da jatku­va val­i­tus­rum­ba lop­pumaan. Jotkut kil­pailui­hin osal­lis­tu­vat valit­ta­vat ruti­ini­no­mais­es­ti aina ja markki­natuomiois­tu­in lait­taa ruti­ini­no­mais­es­ti han­k­in­nan aina odot­ta­manaan val­i­tuk­sen käsit­te­lyä. Luulisi jokaisen ymmärtävän, että ei voi olla kokon­aisu­u­den kannal­ta edullista, jos minkä tahansa asian han­kkimiseen tulee aina val­i­tusten takia vähin­tään vuo­den ylimääräi­nen odot­telu­ai­ka. Toimen­pidekiel­lon sijas­ta pitäisi määrätä hyvi­tys vääryyt­tä kärsi­neelle. Jos taas val­i­tus on aihee­ton, pitäisi valit­ta­jan mak­saa koko rul­janssista aiheutuneet kustannukset.

3.8              Val­tion­hallinto on edelleen sekä rak­en­teel­lis­es­ti että toimin­nal­lis­es­ti hajau­tunut, mikä vaikeut­taa voimavaro­jen tehokas­ta kohden­tu­mista ja yhteis­ten lin­jausten läpiviemistä ja heiken­tää tätä kaut­ta saavutet­tavaa vaikut­tavu­ut­ta ja saa aikaan päällekkäistä työtä. Kansalaisille ja yri­tyk­sille tar­jot­tavien sähköis­ten palvelu­jen osu­ut­ta on lisät­tävä siten, että palve­lut voidaan jatkos­sa hoitaa laadukkaasti nyky­istä tehokkaam­min ja taloudel­lisem­min. Palvelu­rak­en­tei­ta ja toim­into­ja uud­is­te­taan sekä keskushallinnos­sa että alue­hallinnos­sa val­tion­hallinnon tuot­tavu­u­den ja vaikut­tavu­u­den paran­tamisek­si. Kansli­apääl­liköt vas­taa­vat uud­is­tusten valmis­telus­ta ja siinä tarvit­tavas­ta yhteistyöstä osana raken­nepoli­it­tisen ohjel­man jatko­valmis­telua ottaen huomioon sekä val­tion vaikut­tavu­us- ja tulok­sel­lisu­u­so­hjel­man että keskushallinnon uud­is­tu­so­hjel­man. (MINISTERIÖT)

Kaikkea tätä pitäisi tehdä ja on pitänyt tehdä jo kauan sit­ten. Vas­tu­un pitäisi olla jol­lakin eikä kansli­apääl­liköil­lä yhdessä.

 

11 vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinenohjelma (15/15): Hankintalaki ja valtionhallinnon tuottavuus”

  1. Mil­loin se val­i­tus sit­ten on aihee­ton? Mis­tä sen tietää?

    Vastaa

    1. Val­i­tus on aihee­ton, jos se hylätään. Laite­taan val­i­tuk­selle kohta­laisen korkea mak­su, jon­ka hävin­nyt osa­puoli mak­saa, jos häviää. Usein val­i­tuk­sia tehdään vain kil­pail­i­jan liike­toimin­nan vaikeut­tamisek­si. Onhan se kil­pailun voit­ta­neen yri­tyk­senkin kannal­ta han­kalaa, kun kjap­a­siteet­tia täy­tyy poitää­varat­tuna tuot­ta­maan urak­ka sit­ten kun markki­natuomiois­tu­in tekee päätöksen.

      Vastaa

  2. Val­i­tuk­sen aiheet­to­muu­den määritelmä särähtää vähän kor­vaan, mut­ta kyse lie­nee Osmon tavas­ta ilmaista vaikeatkin asi­at yksinker­tais­es­ti ja ymmär­ret­tävästi. Tuos­sa tarkoitet­ta­neen tilan­net­ta, jos­sa val­i­tus on selvästi aihee­ton ja kiu­san­teko­tarkoituk­ses­sa tehty.

    Val­i­tuk­sen hylkäämi­nen ei tietenkään tee val­i­tuk­ses­ta aihee­ton­ta. Lakia tulk­i­taan eikä valit­ta­ja voi tietää, minkälaiseen tulk­in­taratkaisu­un tuomiois­tu­in pää­tyy. Eihän hän muuten olisi valittanut.

    Vastaa

    1. Oikeu­denkäyn­neis­sä tuomiois­tu­in määrää joskus hävin­neen osa­puolen mak­samaan voit­ta­jan oike­unkäyn­tiku­lut ja joskus taas ei. Tuomiois­tu­in hark­it­see riidan tai kan­teen aiheellisuutta.

      Vastaa

  3. Osmo Soin­in­vaara: … Usein val­i­tuk­sia tehdään vain kil­pail­i­jan liike­toimin­nan vaikeuttamiseksi… 

    Tuo on valitet­ta­van tot­ta. On yri­tyk­siä, jot­ka näyt­tävät sään­nöl­lis­es­ti väärinkäyt­tävän val­i­tus­mah­dol­lisu­ut­ta ja sitä aut­taa se, että Val­tio ei ole kovin hyvä osta­ja kun­nista puhumattakaan.

    Kun toim­into­ja tehoste­taan, on toki toiv­ot­tavaa että toimin­not kootaan sinne, mis­sä on edes teo­ri­as­sa mah­dol­lista rak­en­taa osaamista. Aina ei näin ole valitet­tavasti vaan eri­laiset intres­sit sekoit­ta­vat välil­lä pakan, eikä ammat­ti­taito ole ohjaa­va tekijä.

    Vastaa

  4. Useista han­k­in­tail­moituk­sista näkee jo heti alus­sa, että ne tule­vat läh­es var­masti johta­maan valitukseen.

    Kiitos Osmo hienos­ta juttusarjasta!

    Vastaa

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­i­tus on aihee­ton, jos se hylätään. Laite­taan val­i­tuk­selle kohta­laisen korkea mak­su, jon­ka hävin­nyt osa­puoli mak­saa, jos häviää. Usein val­i­tuk­sia tehdään vain kil­pail­i­jan liike­toimin­nan vaikeut­tamisek­si. Onhan se kil­pailun voit­ta­neen yri­tyk­senkin kannal­ta han­kalaa, kun kjap­a­siteet­tia täy­tyy poitää­varat­tuna tuot­ta­maan urak­ka sit­ten kun markki­natuomiois­tu­in tekee päätöksen. 

    Olisi hyvä nähdä tutkimus aiheet­tomista val­i­tuk­sista. Olen lukenut niitä usei­den vuosien ajan, mut­ta ei ole kohdalle sat­tunut sel­l­aista, jota olisin var­masti pitänyt aiheettomana.

    Vastaa

  6. On aika hur­jaa lait­taa 15 postaus­ta kah­den päivän sisään. Itse epäröin aloit­taa lukemisen, kun niitä oli vain viisi. Nyt en tiedä viitsinkö lainkaan.
    Kyse­hän ei ole vain 15 luet­tavas­ta tek­stistä. Kyse on 15 seu­rat­tavas­ta keskustelus­ta.

    Vastaa

  7. Han­kkei­den viivästymi­nen ei ole ain­oa ongelma.

    Vähin­tään yhtä pahaa on, että kun hin­ta on läh­es ain­oa kvan­ti­ati­ivi­nen mit­tari julk­isten han­k­in­tatar­jousten ver­tailus­sa, suurin osa virkamiehistä ei viit­si ver­tail­la tar­jouk­sia mil­lään muil­la mittareil­la odotet­tavis­sa ole­vien val­i­tusten ja jopa syy­teuhkauk­sien takia.

    Kuitenkin vaikea asia, sil­lä (hal­pa) val­i­tu­soikeus on pohjo­is­maisen oikeusjär­jestelmämme peruspilareita.

    Vastaa

    1. Hin­ta on lop­ul­ta ain­oa kri­teeri, kos­ka markki­natuomiois­tu­in ei ymmär­rä laadus­ta mitään ja sik­si se nojau­tuu hin­taan. Jos o0stat mer­sun kalli­im­mal­la, vaik­ka van­han ladan olisi saanut halvem­mal­la, sin­un on poystyt­tyvä selit­tämään juris­tille ymmär­ret­täväl­lä taval­la, mitkä mitat­ta­vat omi­naisu­udet mer­sus­sa ovat parempia.

      Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Hin­ta on lop­ul­ta ain­oa kri­teeri, kos­ka markki­natuomiois­tu­in ei ymmär­rä laadus­ta mitään ja sik­si se nojau­tuu hin­taan. Jos o0stat mer­sun kalli­im­mal­la, vaik­ka van­han ladan olisi saanut halvem­mal­la, sin­un on poystyt­tyvä selit­tämään juris­tille ymmär­ret­täväl­lä taval­la, mitkä mitat­ta­vat omi­naisu­udet mer­sus­sa ovat parempia. 

    Onko tämä nyt niitä jour­nal­is­min vaa­timia yksinker­taisia totuuksia?
    Ei kai markki­naoikeus niistä kil­pail­tavista kri­teereistä päätä. Tar­jous­pyyn­nön laati­jathan määrit­tävät kil­pailus­sa arvioita­vat asi­at ja sen, mis­sä suh­teessa ne ovat ratkaisevia.
    Vai mis­tä tässä on kyse?

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.