Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (14): Kaupunkiseutujen eheyttäminen

3.5              Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d§:n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti- tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen varmistetaan. (VM)

Kaupunkiseuduilla voidaan siis kunnat yhdistää, jos alueen asukkaiden enemmistö sitä kannattaa. Jokaisen kunnan suostumusta erikseen ei siis tarvittaisi. Olen esittänyt tätä jo alusta alkaen, sillä ei tämä kaikkien ongelmaksi tunnustama asia ratkea niin, että kaikki sen hyväksyvät, koska eriarvoistuvasta kehityksestä jotkut myös hyötyvät. Kaupunkiseutujen osaoptimointi on niin kallis ja haitallinen asia, että sen voittamiseksi on uskallettava tehdä jotain. Todettakoon, että tästä asiasta on vihreillä kovin erilaisia käsityksiä niin kuin on tilanne kaikissa muissakin puolueissa.

Toinen vaihtoehto olisi seutuhallinto, mutta se toimii vain, jos verot tai pääosa niistä kerätään seutuhallinnolle. Jos kilpailua rahakkaista yrityksistä sekä terveistä ja hyvätuloisista asiakkaista ei tehdä tarpeettomaksi, mikään seutuhallinto ei pysty estämään kuntien osaoptimointia – tai jos pystyy, ei niille kunnille jää paljon päätösvaltaa. On hyvin harmi, että tästä on jäänyt pois mahdollisuus “metropolihallintoon” myös Tampereen ja Turun seuduilla.

Huomattakoon, että tämä pakkoliitosmahdollisuus ei tämän muotoilun mukaan koske Helsingin seutua, jonne puuhataan metropolihallintoa.

3.6              Varmistetaan metropolialueen kilpailukyky, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto. Kuntaliitosten ja yhteisen hallinnon kokonaisuudesta tehdään päätökset vuoden 2015 alkuun mennessä ja uusi rakenne tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.

Kannustetaan kuntia etenemään itse käynnistämillään kuntaliitosselvitysalueilla. Alueen kokonaisuuden varmistamiseksi valtiovarainministeriö asettaa alueelle erityisen kuntajakoselvittäjän. Kuntajakoselvitykset toteutetaan kuntarakennelain edellyttämässä aikataulussa.

Miksi tuo ylimääräinen koko alueen selvittäjä kuntien vapaaehtoisesti aloittamien selvitysten rinnalla, jos kerran alueella ei kuitenkaan voida tehdä pakkoliitoksia?

3.7              Perustetaan metropolihallinto, jonka päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinto hoitaisi metropoliselvityshenkilöiden suositusten mukaisesti alueen kilpailukyvyn sekä elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisen sekä segregaatioon, työvoimaan ja maahanmuuttoon liittyvien seudullisten kysymysten ratkaisemisen. Metropolivaltuusto hyväksyisi metropolikaavan ja sen toimeenpano-osan, joka ohjaisi kuntien päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa. Tämän tulee varmistaa se, että valtion kanssa yhdessä päätetyt kaavoitus- ja asuntotavoitteet täyttyvät. Metropolihallinto hoitaisi sille osoitetut seudulliset julkishallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin kunnista, kuntayhtymistä ja valtionhallinnosta.

                    Metropolihallintoon liittyvän lainsäädännön valmistelu käynnistetään nopealla aikataululla rinnan kuntaliitosselvitysten kanssa. Valmistelussa metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä esiselvityksen mukaisesti alueella tapahtuvien kuntaliitosten laajuuteen ja merkittävyyteen. (VM, YM)

Yksi tästä puuttuu ja sen mukana kaikki. Tässä ei ole metropolialueen kuntien väistä verotulojen tasausta. Silloin osaoptimointi vain jatkuu ja kiihtyy. Metropolihallinto ei voi kovin abstraktien päätösten avulla sitä estää ja jos voisi, se olisi kovin huonoa politiikkaa. Kehyskuntien kermankuorintaa ei ole järkevää tasapainottaa rakentamalla muutama vuokrakasarmi keskelle peltoa. On luonnollista, että etäällä on pientaloja ja on luonnollista, että pientalojen asukkaat ovat varakkaampia kuin kerrostalojen, noin keskimäärin.

Metropolihallinnosta on tulossa hyvin väljä, jos siihen todella haalitaan kuntia Pornaisia myöten. Pääkaupunkiseudun kuntien olisi järkevää voida päättää suuresta osasta asioita yhdessä ja velvoittavasti, mutta tehtäväkenttä jää kovin ohueksi, jos asia optimoidaan ajatellen, mitä muiden pitää voida päättää Pornaisten puolesta. Kuuden tai korkeintaan yhdeksän kunnan metropolihallinto olisi paljon toimivampi.

Pelkään pahoin, etteivät asiat pääkaupunkiseudulla kuntauudistusten myötä parane vaan huononevat. Se johtaa kiihtyvään kilpailuun kaikkine kampittamisineen kuntien välillä, erityisesti Espoon ja Helsingin välillä. Jos Espoon johdolla syntyy Helsingin länsipuolelle “Suur-Kauniainen” ja Vantaan pohjoispuolelle oma Keski-Uudenmaan ja Sipoon liitos, en usko, että Helsinki ja Vantaa tulisivat liittymään toisiinsa. Helsinki esitti tätä jokin aika sitten ja Vantaa torjui. Nyt asiat ovat kehittyneet suuntaan, jossa voi olla vaikeaa suostutella Helsinkiä liittoon Vantaan kanssa erityisesti, jos Vantaa esittää sitä vasta sitten, kun sen kuntatalous on täydellisessä umpikujassa.

Tietysti valtiovallalla on keinonsa puuttua tuohon osaoptimointiin tekemällä siitä kannattamatonta.

Itse joudun miettimään omaa kantaani kaupungin kaavoittamiseen ja asuntopolitiikkaan.

Kommentit

23 Vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (14): Kaupunkiseutujen eheyttäminen”

  1. Juho Laatu kirjoitti 31.8.2013 kello 21:30

    Kaupunkiseuduilla voidaan siis kunnat yhdistä, jos alueen asukkaiden enemmistö sitä kannattaa.

    Siis pakkoliitoksia pienille kunnille. Esimerkiksi Tampereella on 218 000 asuksata ja Pirkkalassa 18 000. Jos edes 55% tamperelaisista kannattaa liitosta, on samantekevää mitä mieltä pirkkalalaiset ovat.

    Ja miksiköhän tämäkin pitäisi tehdä? Ei tällä ainakaan kestävyysvajeen paikkaamisen kanssa ole mitään tekemistä. Kai hallitus haluaa käyttää myös talouskriisiä ylimääräisenä tekosyynä keskeiseksi poliittiseksi tavoitteekseen nimeämänsä, mutta huonosti kaupaksi käyneen kuntauudistuksen läpi runnomiseen.

    Jos kilpailua rahakkaista yrityksistä ja terveistä ja hyvätuloisista asiakkaista ei tehdä tarpeettomaksi, mikään seutuhallinto ei pysty estämään kuntien osaoptimointia

    Kuntarajojen siirto ja pienten kuntien lopettaminen ei korjaa rahanjaon vinoumia (vaan siirtää ne uusille rajoille). Tuohon ongelmaan tarvitaan vallan muita korjaustoimenpiteitä.

    Miksi tuo ylimääräinen koko alueen selvittäjä kuntien vapaaehtoisesti aloittamien selvitysten rinnalla, jos kerran alueella ei kuitenkaan voida tehdä pakkoliitoksia?

    Tarkoitat ilmeisesti, että muilla alueilla valtion selvittäjät asetetaan siksi, että heidän tehtävänsä on toteuttaa pakkoliitoksia?

    Pelkään pahoin, etteivät asiat pääkaupunkiseudulla kuntauudistusten myötä parane vaan huononevat.

    Näin voi käydä. Pakolla muodostetuissa hallintoelimissä osanottajien motivaatio rakentavaan yhteistyöhän voi olla vaatimaton.

    Sama koskee pakko- ja puolipakkoliitoksia. Niissä kapinahenki jää kuitenkin enemmän piiloon, koska liitettyjen kuntien kuntalaisten mielipiteitä ei enää erikseen kysellä.

    Tietysti valtiovallalla on keinonsa puuttua tuohon osaoptimointiin tekemällä siitä kannattamatonta.

    Asiaa! Kuntaliitosten ja uusien raskaiden välitason hallinto-organisaatioiden sijaan oikea korjaustoimenpide olisi rahoitusmallin järkeistäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Kalle kirjoitti 31.8.2013 kello 22:39

    Kuntauudistusta tarvitaan, mutta tuo tulee kyllä turhan kalliiksi veronmaksajille. 😀 Tärkeintähän on saada liian isot ja tehottomat knnat pilkottua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 1.9.2013 kello 19:36

    Soininvaara siis ilmoittautuu saddamilaisen demokratian kannattajaksi (luonnehdinta akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin).
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148304-saddamin-demokratialla-kuntaliitoksiin

    Terveisin Kalevi Kämäräinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. JTS kirjoitti 1.9.2013 kello 20:19

    Ilmerisesti kaikille ei ole selvinnyt miksi 18 000 asukkaan kroonisesti velkaantunut ja ilman työpaikkoja oleva Pirkkala on elinkelvoton.
    No, kunnalisveron tasauksen aniosta sillä voi elää kuin pellossa, kaavoittaa markettitontit eurolla Tampereen rajalinjan viereen ja olla kehittämättä palveluita.

    Ylipäätään Pirkkllan kannatata antaa ilmaiseksi tontti ja kaava, jos se on pois Tampereelta.

    Lisäksi kunnalsipoliitikot saavat olla omalla hiekkalaatikollaan, mikä on tärkein syy. Asukkaiden etu Pirkkalassa ei ole ketään kiinnostanut, koska valtaa pitävät ns vanhat pirkkalalaiaiset ja asukkaiden enemmistö on sinne muuttaneita. Vantaa koki saman tilanteen 90-luvulla.

    Tampere ja Turku olisivat ansainneet metropolialueen, Oulu taitaa tehdä sen onneksi ihan itse. Tällöin olisi saatu alue/pitäjähallintoa Hervanta-Vuoreksen ja Teiskon suunnalle. Pikemminkin isot asiat ja rahat olisi hoidettu yhdesä ja puistoistutukset hoidettu paikallisten touhojen toimesta.

    Nykyiden idea, jossa kunnilla on kummallinen “itsemääräämisoikeus” mutta ei mitään oikeasta vastuuta mistään onkin oikein demokratian juhlaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  5. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 1.9.2013 kello 20:51

    Tällöin olisi saatu alue/pitäjähallintoa Hervanta-Vuoreksen ja Teiskon suunnalle. Pikemminkin isot asiat ja rahat olisi hoidettu yhdesä ja puistoistutukset hoidettu paikallisten touhojen toimesta.

    Yllä ollut JTS:n kommentti oli muutenkin erinomainen, mutta tähän esimerkkiin haluaisin puuttua, koska juuri tässä tulee esille paikallishallinnon tärkeys.

    Tampereella Hervannan paikallinen asukasyhdistys ehdotti Hervannan postitoimipaikkaa “33720 Tampere” muutettavaksi muotoon “33720 Hervanta”. Tampereen kaupunki ilmoitti kantanaan, ettei tähän muutokseen ole syytä, koska postinumerosta voisi “syntyä epäselvyyttä, minkä kunnan alueella Hervanta sijaitsee”. Miksei hervantalaisille voisi sallia, että he muuttavat oman postitoimipaikkansa haluamaansa, kotiseuturakkautta ilmentävään muotoon? Miksi kaupungin tulisi tähän puuttua? Onhan Tampereella jo postitoimipaikka “34260 Terälahti”.

    Vastaavasti Sastamalassa päätettiin yhdistymisinnossa muuttaa toistakymmentä kylän mukaan nimettyä postitoimipaikkaa muotoon “XXXXX Sastamala”. Nyt paikallisetkaan eivät enää osaa osoitteesta arvata, missä päin suurta uusiokuntaa jokin osoite sijaitsee. Syynä muutokseen oli halu poistaa aiempien kuntien nimet mahdollisimman tehokkaasti käytöstä.

    (Yleisemmin ongelman voisi ratkaista, jos posti hyväksyisi postinumerolle esim. kaksi vaihtoehtoista muotoa: “00790 Helsinki” olisi yhtä hyväksyttävä kuin “00790 Viikki”. Tietojärjestelmissä tämä olisi aika helppoa toteuttaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Countryboy kirjoitti 1.9.2013 kello 21:06

    Samoin minä olen ihmetellyt, miten iso kunta voi päättää pienen puolesta. Todellista saddamilaista demokratiaa ja öykkäröintiä. Olisi varmaan ollut Irakin etu myös se, että Kuwait olisi liitetty siihen.Käsittääkseni prof. Tuori on oikeassa, että tämä vaatii ainakin perustuslakivaliokunnan kannan. Mutta sehän lienee poliittisesti manipolaitavissa.

    Ehkä tulee myös valituksia eri EU elimiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Countryboy kirjoitti 1.9.2013 kello 21:13

    JTS:
    Ilmerisesti kaikille ei ole selvinnyt miksi 18 000 asukkaan kroonisesti velkaantunut ja ilman työpaikkoja oleva Pirkkala on elinkelvoton.
    No, kunnalisveron tasauksen aniosta sillä voi elää kuin pellossa, kaavoittaa markettitontit eurolla Tampereen rajalinjan viereen ja olla kehittämättä palveluita.

    Ylipäätään Pirkkllan kannatata antaa ilmaiseksi tontti ja kaava, jos se on pois Tampereelta.

    Lisäksi kunnalsipoliitikot saavat olla omalla hiekkalaatikollaan, mikä on tärkein syy. Asukkaiden etu Pirkkalassa ei ole ketään kiinnostanut, koska valtaa pitävät ns vanhat pirkkalalaiaiset ja asukkaiden enemmistö on sinne muuttaneita. Vantaa koki saman tilanteen 90-luvulla.

    Tampere ja Turku olisivat ansainneet metropolialueen, Oulu taitaa tehdä sen onneksi ihan itse. Tällöin olisi saatu alue/pitäjähallintoa Hervanta-Vuoreksen ja Teiskon suunnalle. Pikemminkin isot asiat ja rahat olisi hoidettu yhdesä ja puistoistutukset hoidettu paikallisten touhojen toimesta.

    Nykyiden idea, jossa kunnilla on kummallinen “itsemääräämisoikeus” mutta ei mitään oikeasta vastuuta mistään onkin oikein demokratian juhlaa.

    Tiedoksi vain muillekin Suomessa, että Pirkkala on hyvinvoiva kunta, jonka väestö on koulutetumpaa kuin Tampereella (3. sijalla Suomen kunnista). Työpaikkoja on myös runsaasti ja teollisuutta. Velkaantuneisuudesta en tiedä kun en asu siellä.

    On tämä perustuslain takaama kuntien itsemääräämisoikeus kumma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. Countryboy kirjoitti 2.9.2013 kello 9:57

    JTS: Tiedoksi, että Pirkkalan työpaikkaomavaraisuus on noin 65-70% ja nousussa. Työttömyysaste on noin 6% pienempi kuin Tampereella (9 vs. 15%). Väestö melko nuorta ja lapsia paljon, mikä aiheuttaa runsaasti rakentamistarvetta kouluille ja päiväkodeille. Tämä mm. aiheuttaa velanottotarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 2.9.2013 kello 21:55

    “Eheyttäminen”?

    Kuulostaa eheyttämishoidolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. anonyymi kirjoitti 3.9.2013 kello 13:11

    “Kaupunkiseuduilla voidaan siis kunnat yhdistää, jos alueen asukkaiden enemmistö sitä kannattaa.”

    Milloin saadaan äänestys Espoon yhdistämisestä Helsinkiin? Täältä tulisi ainakin yksi Espoolainen ääni tuon puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. JTS kirjoitti 3.9.2013 kello 13:24

    Niin, pysisivät pirkkalalaiset siellä Pirkkalassaan. Eivät käyttäisi teitä ja kouluja ja teattereita, joista eivät viitsi maksaa. No, omakotitontteja ja rivitloja on kaavoitettu harvaan…

    Tamperelle paras vaihtoehto lienee liittää Vuores, Hervanta ja se Pirkka-hallin ympäristö Pirkkalaan niin saavat kokea kaupungin riemuja – väkilukin tulisi tarpeeksi suureksi ihan palveluiden tuottamiseen. Suurin työnataja on sitten jatkossakin kunta, kakkosena varuskunta ja kolmaosena ABC.

    Loppupeleisää, kuntauudistus ei etene millään järjesllsiellä toiminnalla. Pirkkalan valtuutetut haluavat edistää ihan mitä tahansa, kuinka järjetöntä ja kallista verorahoilla kunhan eivät ole osa Tamperetta. Kunnan itsemääräämisoikeuden naurettavauus on, että se on Tampere joka maksaa Pirkkalan kuntapoliitikkojen toilailut, joten lopputulos tiedetään.

    Sama logiikka koksee kaukkia piirityskuntia kaupunkialueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  12. virtauspohtija kirjoitti 3.9.2013 kello 18:39

    Metropolihallinto = kun Helsinki alkaa hidastaa/torppata autoliikennehankkeita, otetaan autoilevat espoolaiset mukaan kaavaäänestyksiin ja seudun liikennerakennusbudjetista päättämään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 18:58

    Onneksi Espoo vastustaa sellaista metropolihallintoa joka voi päättää muustakin kuin tarjotaanko kokouksissa kahvia vai teetä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Countryboy kirjoitti 3.9.2013 kello 20:36

    JTS: Niin, pysisivät pirkkalalaiset siellä Pirkkalassaan. Eivät käyttäisi teitä ja kouluja ja teattereita, joista eivät viitsi maksaa. No, omakotitontteja ja rivitloja on kaavoitettu harvaan…

    Käsittääkseni Tampereen omia työpaikkoja ovat vain kaupungin työpaikat, joita onkin vanhastaan liian suuri määrä (vaikkapa Espooseen verrattuna). Esimerkiksi keskussaisraalan, yliopistojen ja korkeakoulujen työpaikat ovat sairaanhoitopiirin, valtion , siis meidän kaikkien työpaikkoja. Ja pirkkalalaiset maksavat kyllä varakkaina veroa enemmän kuin tamperelaiset henkeä kohti.

    Pirkkalassa ja muissa ympäryskunnissa perusterveydenhuolto pelaa paremmin kuin Tampereella. Ei haluttaisi vaihtaa huonompaan. Ei myöskään maksamaan Tampereen tunneleita ja radan kansia. Tunnen kyllä entisenä tamperelaisena Tampereen kunnallispolitiikan kummallisuudet, aikanaan pitä samaan virkaan valita kaksi henkeä eri puolueista. Toinen tekemään töitä ja toinen vartioimaan.

    Tarkoittaako JTS että Tampereen teattereissa saisi käydä vain tamperelaiset. Käsittäääkseni teatterintekijät toivovat, että niissä käytäisiin koko Suomesta. Jos ne sitten ovat kovasti tappiollisia, niin se on Tampereen asia.

    Terveydenhuoltoon 50000 tuhannen raja on naurettava, tehty lähinnä joitakin demarivetoisia kuntia varten. Kunnolliseen perus- ja erkoisterveydehuoltoon tarvitaan vähintään 150000-200000 henkeä sekä THL:n että OECD:n mukaan. Olisi parasta hoitaa se sairaanhoitopiirin käyttäen pohjana koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.9.2013 kello 20:45

    Tarkoittaako JTS että Tampereen teattereissa saisi käydä vain tamperelaiset. Käsittäääkseni teatterintekijät toivovat, että niissä käytäisiin koko Suomesta. Jos ne sitten ovat kovasti tappiollisia, niin se on Tampereen asia.

    Tähän sisältyy kermankuorijakuntien koko filosofia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Austrian kirjoitti 3.9.2013 kello 20:43

    Osmo,

    onhan kahvin tai teen valitseminen toki merkittävä päätös! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  17. jopo kirjoitti 3.9.2013 kello 21:53

    Valtion pitäisi pistää sote kuosiin kyselemättä kunnilta mitään. Typerät kyläpoliitikot voivat tämän jälkeen ihan rauhassa leikkiä käpykylissään metropolileikkejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  18. Countryboy kirjoitti 4.9.2013 kello 8:29

    Osmo Soininvaara: Tähän sisältyy kermankuorijakuntien koko filosofia.

    Jos Pirkkala tai Espoo olisivat köyhiä ja ihmiset vähemmän koulutettuja kuin läheisessä kaupungissa, olisiko ns. keskuskaupunki halukas liittämään ne itseensä ? Epäilen. Kuten vanha pohjalainen sanonta kuuluu “Kateus on ansaittava”.

    Tämä kateus suorastaan liikuttavaa.

    Tukholmassa muuten kadehditaan Danderydia ja Nacka/Saltsjöbadenia vastaavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. lurkki kirjoitti 4.9.2013 kello 8:56

    ‘Jos Pirkkala tai Espoo olisivat köyhiä ja ihmiset vähemmän koulutettuja kuin läheisessä kaupungissa’ (Countryboy)
    Jos sitä läheistä kaupunkia ei olisi, niin kehyskunnat olisivat ihan tavallisia maalaiskuntia. Muuttotappioaluetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  20. anon kirjoitti 4.9.2013 kello 10:55

    Countryboylle:

    Lomailimme viime kesänä Tukholmassa ja kävimme Saltsjöbadenissakin uimassa ja käppäilemässä.

    Kyllä se on ihan tyylipuhdas nukkumalähiö – vaikka viehättävä onkin.

    “Keskustan” kaupallinen nollapiste typistyy käytännössä rantahotellin vieressä sijaitsevaan yhteen pienkerrostalokortteliin josta löytyi pieni lähikauppa ja muutama pienyritys tyyliin Kaijan kampaamo ja Kallen uisteluliike.

    Nacka kokonaisuudessaan on yksi valtavan laaja nukkumalähiö jonka pelloille ja metsiin köyhät (Saltsjöbadenia ja Solsidania ymv. lukuunottamatta) on aikoinaan päätetty asuttaa – kuten Helsingissäkin.

    Nackaa työllistää kunta, Tukholman kaupunki, valtiollinen poliisi, Securitas sekä julkisen liikenteen toimijat. Näiden kohdalla ainakaan kapitalisti ei ilkeäisi puhua tuottavasta toiminnasta.

    Alue missä jotain ylipäätään vielä Nackassa tuotetaan sijaitsee reilun kilometrin säteellä Södermalmilta. 😉

    Siellä duunataan – vielä toistaiseksi – kompuroita ym. rakentamisen ja raskaan teollisuuden tarpeisiin, kehitetään(?) lääkkeitä ja pidetään oletettavasti pk-seudun dataliikenne Telian nörttien toimesta pystyssä.

    Käytännössä Teliakin voitaisiin laskea kuuluvaksi osaksi perusinfraa, Swebussin ja Svensk Banproduktionin tapaan.

    Aika usein kyse on sittenkin vähemmän kateudesta ja enemmän moraalista.

    PS. Niitä liitoshaluja on aina jos ja kun keskus kasvaa liki periferiaa – riippumatta barbaarien tulo- ja koulutustasosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. anon kirjoitti 4.9.2013 kello 11:14

    Tarkennetaan edellistä postausta sen verran, että työllisyyskatsaus edusti vuotta 2003. Esim. Atlas Copcolla ei ole enää Nackassa mitään teollista tuotantoa. Ylläripylläri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. Countryboy kirjoitti 4.9.2013 kello 18:05

    anon: . Niitä liitoshaluja on aina jos ja kun keskus kasvaa liki periferiaa – riippumatta barbaarien tulo- ja koulutustasosta

    Ja ketähän nämä barbaarit ovat ? Ilmeisesti tarkoitat näitä paremmin koulutettuja ja paremmin tienaavia ?

    jopo:
    Valtion pitäisi pistää sote kuosiin kyselemättä kunnilta mitään. Typerät kyläpoliitikot voivat tämän jälkeen ihan rauhassa leikkiä käpykylissään metropolileikkejä.

    Niin tehtäisiin vaikka sairaanhoitopiirien pohjalta niin silloin vältyttäisiin monilta ongelmilta, joita isäntäkaupunki aiheuttaa. Suomihan on ainoa maa, jossa yritetään terveydenhuolto pitää vielä kunnallisena. Ei oikein hyvin

    Osmo Soininvaara: Tähän sisältyy kermankuorijakuntien koko filosofia.

    tunnu onnistuvan äsken muodostetuissa suurkunnissakaan (Kouvola, Salo yms).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Petja Y kirjoitti 7.9.2013 kello 10:55

    Osmo Soininvaara: Tarkoittaako JTS että Tampereen teattereissa saisi käydä vain tamperelaiset. Käsittäääkseni teatterintekijät toivovat, että niissä käytäisiin koko Suomesta. Jos ne sitten ovat kovasti tappiollisia, niin se on Tampereen asia.

    Tähän sisältyy kermankuorijakuntien koko filosofia.

    Kuvittelisin että Tampere päättää paljonko sisäänpääsy teatteriin maksaa, jolloin se voi korottaa lippujen hintaa jotta teatteri ei olisi tappiollinen. Jos tämä karkoittaa yleisön niin tästä voinee tulkita että teatterin pito ei tuota tarpeeksi hyötyä yleisölleen, ja se kannattaa lopettaa. En keksi mitään ulkoisvaikutuksiakaan millä teatterin subventointia voisi perustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus