Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys

30.8.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

Nuorten työllisyys ja työuran alku

On tärkeää, että nuoret kouluttautuvat ja pääsevät nopeasti kiinni työelämään. Tämän varmistamiseksi edellytyksiä ja kannusteita opiskella, valmistua ja hakeutua työmarkkinoille on kohennettava.

1.4              Lasten tasa-arvoisten oppimisvalmiuksien parantamiseksi peruskouluun siirryttäessä muutetaan esikoulu velvoittavaksi. Tehostetaan nuorisotakuun toimenpanoa niin, että nykyistä suurempi osuus peruskoulun päättävistä nuorista suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja sijoittuu nopeasti työhön. Kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi nostetaan oppivelvollisuusikä 17 vuoteen. (OKM, TEM)

Kuntien tehtäviä piti karsia, mutta tässä tulee esiopetukseen lisää velvoitteita. Tutkimustiedon perusteella vaikuttaa kuitenkin perustellulta, koska nyt peruskouluun tullaan niin kovin erilaisin valmiuksin. Oppivelvollisuusikää oikeastaan alennetaan kuuteen vuoteen. Jännittää lähinnä, salliiko OAJ, että esikoulussa lastentarhanopettaja opettaa lapset lukemaan. Oppivelvollisuusiän pidentäminen 17 vuoteen koskee ymmärtääkseni vain niitä, jotka eivät saa peruskoulua valmiiksi sitä ennen. Joku voi korjata, jos se tarkoittaa myös pakollista kymppiluokkaa niille, jotka eivät pääse toisen asteen koulutukseen.

1.5              Uudistetaan ammatillisen koulutuksen tarjonta ml. opiskelijavalinta tavalla, joka ottaa nykyistä joustavammin huomioon ammatillisen koulutuksen kysyntään kohdistuvat vaatimukset. Tiivistetään olemassa olevan lainsäädännön puitteissa toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä samoin kuin niiden yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.  (OKM)

                    Lisätään aikaisemman osaamisen, työkokemuksen ja koulutuksen hyväksilukua ammatillisiin tutkintoihin johtavissa koulutusohjelmissa (OKM).

1.6              Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa nostetaan kustannusneutraalisti opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennettäessä. Opintorahan nousu mitoitetaan opintotukiajan lyhennyksen pysyvän kustannusvaikutuksen mukaan. Yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttavaa aikaa lyhennetään siten, että kesto määräytyy kyseisen tutkinnon yliopistolain tai ammattikorkeakoululain nojalla säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä viidellä tukikuukaudella. Täydet lukuvuodet ylittävältä puolelta lukuvuodelta tukeen oikeuttava aika on kuitenkin viisi tukikuukautta.

Opiskelijat ovat kyllä hyviä puolustamaan oikeuksiaan. Mikä on puolustaessa, kun päättäjissä on niin paljon entisiä opiskelijapoliitikkoja. Tästä katosi esimerkiksi lainapainotteisiin maisteriopintovaiheessa. En usko tällä olevan mitään vaikutusta.

 Korkeakoulujen tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevaa lainsäädäntöä tiukennetaan valmistumisaikojen nopeuttamiseksi. Lisätään yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa.

Hyvä tarkoitus voi toteutua niin, että opintopisteet kokevat inflaation.

Lisätään ylioppilastutkinnon painoa korkeakouluihin sisään pääsyssä. Toteutetaan yhdessä korkeakoulujen valintauudistuksen kanssa hakijasuman purku lisäämällä määräaikaisesti sisäänottoja erityisesti työelämän kannalta keskeisillä aloilla.  Vahvistetaan alempien korkeakoulututkintojen kelpoisuutta työmarkkinoilla. Velvoitetaan korkeakoulut tarjoamaan mahdollisuus ympärivuotiseen opiskeluun. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen saatavuuteen alkusyksystä ja loppukeväästä. (OKM)

Hyviä tavoitteita. Opintojen nopeuttamista suurempi merkitys on sillä, jos jonotusaika opintojen aloittamiseen lyhenee. Silloin tietysti pitää ottaa siirtymävaiheessa sisään enemmän opiskelijoita, koska muuten pari ikäluokkaa jää korkeakoulujen ulkopuolelle. Tässä on siis tuo kaivattu opintokuukausien lisääminen opintovuoteen.

1.7*            Jo linjattujen nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämistä koskevien uudistushankkeiden lisäksi etsitään työ- ja virkasopimuspohjaisia ratkaisuja yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tavoitteena nostaa yritysten kiinnostusta tarjota nuorelle oppisopimuspaikka.

Ihminen oppii tuskin koskaan ymmärtämään työmarkkinakieltä. Koulutustyösuhde Ruotsin tapaan?

1.8              Lukioiden digitalisointia jatketaan ja lukiokoulutusta kehitetään rahoitusta sekä opetusta tehostamalla niin, että entistä useammat valmistuvat kolmen vuoden tavoiteajassa.

Digitaalinen lukio? Kestäkö se varmasti sadetta ja pakkasta? 🙂

 

 

 

 

Kommentit

22 Vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (2) Nuorten työllisyys”

  1. Krtek kirjoitti 30.8.2013 kello 11:28

    “Hyvä tarkoitus voi toteutua niin, että opintopisteet kokevat inflaation.”

    Tuleepa mieleen tässä eräs amk, jossa pyydettiin tasoittamaan opintopisteiden keruu opiskeluajalle. Esim. aiemmin muualla suoritetut kurssit hyvitettiin ainoastaan tasaiseen tahtiin muutama vuodessa, eikä suinkaan opintojen alussa kerralla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. Tapio kirjoitti 30.8.2013 kello 12:30

    “1.8 Lukioiden digitalisointia jatketaan ja lukiokoulutusta kehitetään rahoitusta sekä opetusta tehostamalla niin, että entistä useammat valmistuvat kolmen vuoden tavoiteajassa.

    Digitaalinen lukio? Kestäkö se varmasti sadetta ja pakkasta? J”

    Minne etälukion kehittäminen aina hautautuu? Ei kai OAJ:iin?

    Etälukiosta on erittäin hyviä kokemuksia mm. Oulaisissa. Ylioppilastutkinto tulee halvaksi niin oppilaille kuin yhteiskunnallekin ja arvosanoilla mitattu tulos on hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  3. Schrödingerin Kissa kirjoitti 30.8.2013 kello 13:01

    “Lisätään yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta korkeakoulujen rahoituksessa.” Kuinkahan suuri kiusaus opettajille tulee tarjota loppukeväästä muutaman opintopisteen arvoista, läpihuutojuttuna hyväksyttävää tyhjänpäiväistä kirjatenttiä sellaisille opiskelijoille, jotka ovat muuten saamassa kasaan 50 op? Tai katsotaanko juuri ja juuri hyväksytyn ja hylätyn rajamailla olevat tenttivastaukset helpommin hyväksytyiksi, kun yliopistolle on pelkkä etu, että opiskelija saa kursseja suoritetuksi?

    “pitää ottaa siirtymävaiheessa sisään enemmän opiskelijoita” – palkataanko siirtymävaiheen ajaksi tilapäisesti enemmän opettajia, vai kasvatetaanko ryhmäkokoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Tiedemies kirjoitti 30.8.2013 kello 13:16

    Opintorahan voisi muuttaa ehdolliseksi lainaksi. Sitä saa nostaa, ja lainan voi kuitata sitten valmistuneilla opinnoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 30.8.2013 kello 13:19

    Oppivelvollisuusiän pidentäminen 17 vuoteen koskee ymmärtääkseni vain niitä, jotka eivät saa peruskoulua valmiiksi sitä ennen.

    Tässä olet väärässä. Oppivelvollisuus koskee luokalle jääneitä jo nyt. Perusopetuslaki toteaa:
    Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta.
    Eli luokalle jäänyt on oppivelvollinen vielä yhden vuoden ajan.

    Jos siis uudistuksella on tarkoitus olla jotain sisältöä, se tarkoittaa nimenomaan vuoden mittaista peruskoulun ylittävää oppivelvollisuutta. Ja jos sillä halutaan todellista vaikutusta, niin muotoilun tulee olla “- – kulunut 11 vuotta”, jotta luokalle jääneelläkin oppilaalla olisi velvollisuus aloittaa toisen asteen opinnot.

    Tästä voi kuitenkin tulla perustuslaillinen ongelma. Nykyinen oppivelvollisuus koskee vain alaikäisiä. Pidennetty oppivelvollisuus koskisi myös 18 vuotta täyttäneitä. Jos on aloittanut koulun vasta 8-vuotiaana ja jäänyt silti kerran luokalle, tulisi oppivelvollisuus täyteen vasta 19 vuoden kohdalla. Tällöin täysi-ikäinen olisi oppivelvollinen, mikä ei ole ihan sopusoinnussa yksilön vapauden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Shakeem kirjoitti 30.8.2013 kello 15:54

    Ei muutu mikään.

    Korkeakouluissa kestää, koska ihmiset eivät halua valmistua työttömiksi. Työttömyys on leima, minkä jälkeen ei saa töitä. Pitää saada työpaikka opiskeluiden loppuvaiheessa alalta, jolloin työllistyminen valmistumisen jälkeen samaan yritykseen, virastoon, ministeriöön tms. onnistuu helpommin.

    Lääkärit valmistuvat tavoiteajassa, koska heille on töitä. Asia on näin simppeli, eikä sitä Osmot eivätkä muut saman ikäpolven edustajat tule koskaan myöntämään.

    Ylikoulutus on aito ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.8.2013 kello 16:18

    Hallitus yrittää puuttua koulutusinflaatioon sillä, että kanditutkinnoillakin olisi jotain käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Vesa Laine kirjoitti 30.8.2013 kello 17:24

    Opintotuki vaikuttanee valmistumisvauhtiin, mutta merkitystä on myös yliopistojen tutkintovaatimuksilla. Ymmärtääkseni monen opiskelijan valmistuminen venyy gradun takia – mitäpä jos yliopistot hyväksyisivät korvaavia tapoja suorittaa gradu. Jos opiskelija ei aio jatkaa tutkijaksi, hän voisi tieteellisen tutkimuksen sijasta tehdä muita opintoja, joilla hän osoittaa kykynsä tiedonhakuun ja kriittiseen ajatteluun. Samalla ohjauksen resurssia voisi siirtää enemmän niihin, jotka tekevät gradunsa kunnianhimoisesti. Kaikki voittaisivat – käytännöllisesti suuntautuneet pääsisivät nopeammin töihin ja tieteellisesti suuntautuneet saisivat enemmän ohjausta.

    Lukion digitalisointi hiukan hirvittää. Sinänsä esim. sähköisessä yo-kirjoituksessa on paljonkin hyviä mahdollisuuksia, mutta juttua markkinoidaan ihmelääkkeenä kaikkeen. Ei se ole. Opiskelijoiden motivaatio ei taikaiskusta kasva digitaalisten opetusmenetelmien ansiosta. Varsinkaan siirtymä ulkoa pänttäämisestä tiedon soveltamiseen ei toteudu vain sillä, että laitetaan opiskelijat tekemään tietohakuja. Jo nyt lukio-opinnot vaativat aika paljon tiedon soveltamista. Tiedon soveltaminen sujuu kympin tytöiltä ja pojilta hyvin. Sen sijaan ne joilla on vaikeuksia omaksua tietoa, ovat täysin hukassa, kun sitä pitäisi vielä soveltaakin.

    Lukion keskeinen ongelma tällä hetkellä onkin kovin heterogeeninen opiskelija-aines. Toisaalta on uskomattoman osaavia nuoria, jotka voisi (melkein) lähettää suoraan yliopistoon. Toisaalta lukioon tulee kasvamassa määrin niitä, jotka eivät päässeet ammattikouluun. Opettajan pitäisi eriyttää opetustaan, huomioida niin ääripäät kuin suuri keskijoukko. Helpompaa olisi eriyttää tutkintoa. Vähennetään pakollisten kurssien määrää ja lisätään syventävien määrää. Tutkinto ei varsinaisesti kevenisi: syventävät kurssit ovat älyllisesti yhtä vaativia kuin pakolliset (joskus vaativampiakin). Valinnanvapaus auttaisi kuitenkin opiskelijaa väistelemään niitä aineita, jotka ovat hänelle vaikeita. Opiskelijat – niin hyvin kuin huonosti menestyvät voittaisivat, yliopistoihin tulisi entistä pätevämpää väkeä, toisaalta lukiopudokkaita olisi vähemmän. Häviäjiä olisimme me opettajat, joiden opetusvelvollisuuden täyttyminen voisi joskus olla hiukan kiven takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. Oikeistodemari kirjoitti 30.8.2013 kello 18:18

    Osmo, kandeille on käyttöä. Itse olen “vain” kandi (meidän työmaalla se on paljon), palkka suomalaista mediaanipalkkaa parempi, työelämässä vakituisessa työsuhteessa, opintoviikkoja käytetty koko yliopisto-opiskeluaikana 20.

    Olin muuten niin veemäinen, että tein töitä opiskeluaikana. Tilastoissa näyn varmaan kauheana esimerkkinä siitä, miten opinnot venyvät… 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. KKK kirjoitti 30.8.2013 kello 18:20

    Osmo Soininvaara: Hallitus yrittää puuttua koulutusinflaatioon sillä, että kanditutkinnoillakin olisi jotain käyttöä.

    Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä. Julkinen valta voisi esimerkiksi höllentää valtion virkamiesten pätevyysvaatimuksia siten että alempi korkeakoulututkinto kelpaa. Ei ole mitään järkeä vaatia maisterin tutkintoa jossain diipadaapa -suunnittelijan virassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. Mika kirjoitti 30.8.2013 kello 18:44

    Osmo Soininvaara:
    Hallitus yrittää puuttua koulutusinflaatioon sillä, että kanditutkinnoillakin olisi jotain käyttöä.

    Itkisikö vai nauraisiko. Siis eihän noita laamakkeita kysellä nykypäivänä kuin johonkin ministeriöön tai Kelaan töihin haettassa!

    Huomaa kyllä missä nämä lausunnot on valmisteltu 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Touko Mettinen kirjoitti 30.8.2013 kello 20:55

    Kun nyt olen seurannut kahden poikani ja erityisesti heidän kavereidensa elämää ylioppilastutkinnon jälkeen, näyttäisi siltä, että iso kuva on se, että edellisten vuosien ylioppilaiden ylivoima pääsykokeissa on iso haitta: poikieni kavereista vain pieni vähemmistö pääsi ensi yrittämällä haluamaanas paikkaan.

    Kun he eivät pääse ekalla, he menevät armeijaan – ja ovat siellä vuoden. Seuraavana kesänä pyrkiminen on käytännössä mahdotonta, tai siis ainakin pääseminen. Armeijassa lukeminen on oikeasti lähes mahdotonta, ellei ole uskomaton itsekuri. Onnekkaimmat pääsevät armeijaan jo heinäkuussa, puolen porukasta pitää mennä inttiin vasta tammikuussa.

    Tämä systeemi takaa sen, että suuri osa ylioppilaspojista ovat ensimmäistä kertaa varteenotettviia pyrkijöitä vasta kaksi vuotta yo-tutkinnon jälkeen.

    Korjausehdotus: pidempi intti olisi esim. 9 (+2) kuukautta (tuo 2kk olisi kesäkertausharjoitus esim viiden vuoden sisällä, ja siitä maksettaisiin palkkaa.) Näin pojatkaan eivät menettäisi kuin yhden vuoden, mutteivät yhtäkään pyrkimismahdollisuutta.

    Touko Mettinen
    Alikersantti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.8.2013 kello 21:03

    Eikö sitä asevelvollisuusarmeijaa voivi kerrankin käyttää johonkin: hyökätään Norjaan ja antaudutaan heti. Uusi valtiaamme Norja lakkauttaa myös asevelvollisuusarmeijan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Pohjan Akka kirjoitti 30.8.2013 kello 22:21

    “Kuntien tehtäviä piti karsia, mutta tässä tulee esiopetukseen lisää velvoitteita. Tutkimustiedon perusteella vaikuttaa kuitenkin perustellulta, koska nyt peruskouluun tullaan niin kovin erilaisin valmiuksin. Oppivelvollisuusikää oikeastaan alennetaan kuuteen vuoteen. Jännitt5ää lähinnä, salliiko OAJ että esikoulussa lastentarhanopettaja opettaa lapset lukemaan.”

    Tasapuolisuuden vuoksi tämä on oikeastaan pakko toteuttaa, kun vain kaksi prosenttia kuusivuotiaista ei käy esikoulua.
    Normaalilapsi ei useinkaan ole muuta kuin yksi lisä ryhmään, mutta asialla on toinen tärkeä puoli:
    Ilmeisesti esikouluun tulemattomissa on paljon muslimilapsia ja muita, joita on vaikea saada suomalaisen yhteiskunnan kyytiin ajoissa. Pakko on tarpeen.
    Lisäksi asiantuntijan silmä havaitsee mahdolliset oppimis- ja käyttäytymisongelmat jo ennen varsinaista koulua, ja se maksaa kyllä itsensä takaisin, kunhan lapselle ja perheelle annetaan tarvittava apu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. z kirjoitti 31.8.2013 kello 9:14

    Touko Mettinen:
    Kun nyt olen seurannut kahden poikani ja erityisesti heidän kavereidensa elämää ylioppilastutkinnon jälkeen, näyttäisi siltä, että iso kuva on se, että edellisten vuosien ylioppilaiden ylivoima pääsykokeissa on iso haitta: poikieni kavereista vain pieni vähemmistö pääsi ensi yrittämällä haluamaanas paikkaan.

    Kun he eivät pääse ekalla, he menevät armeijaan – ja ovat siellä vuoden.Seuraavana kesänä pyrkiminen on käytännössä mahdotonta, tai siis ainakin pääseminen.Armeijassa lukeminen on oikeasti lähes mahdotonta, ellei ole uskomaton itsekuri.Onnekkaimmat pääsevät armeijaan jo heinäkuussa, puolen porukasta pitää mennä inttiin vasta tammikuussa.

    Tämä systeemi takaa sen, että suuri osa ylioppilaspojista ovat ensimmäistä kertaa varteenotettviia pyrkijöitä vasta kaksi vuotta yo-tutkinnon jälkeen.

    Korjausehdotus: pidempi intti olisi esim. 9 (+2) kuukautta (tuo 2kk olisi kesäkertausharjoitus esim viiden vuoden sisällä, ja siitä maksettaisiin palkkaa.) Näin pojatkaan eivät menettäisi kuin yhden vuoden, mutteivät yhtäkään pyrkimismahdollisuutta.

    Touko Mettinen
    Alikersantti

    No itselleni kävi aikanaan niin, että en päässyt luokion jälkeen haluamalleni linjalle. Tämän jälkeen inttiin ja seuraavan vuoden pääsykoe pieleen. SEuraavan vuonna en hakenut tähän kouluun, koska yo-kirjoituksiin lukeminen, intti ja pääsykoerumba oli vienyt niin paljon aikaa, että välillä oli kiva liikkua kavereidenkin kanssa. Hain haluamaan kouluun kuitenkin useita vuosia yliopistolla aloittamisen jälkeen ja pääsin sisälle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. HooFoo kirjoitti 31.8.2013 kello 10:00

    salliiko OAJ että esikoulussa lastentarhanopettaja opettaa lapset lukemaan.

    Tämä koulutusmonopoli ja -inflaatio, niinkuin muutkin monopolit tulee h****in kalliiksi yhteiskunnalle. Kohta ei voi p***ttä pyyhkiä ilman maisterin papereita. Ne pitäis kaikki purkaa, jos ei ihmisten terveys vaarannu.

    Itse opetin omat muksut lukemaa nelivuotiaina foneettisella tavaamisella leikin varjolla ilman mitään opettajan pätevyyksiä. Ei tullu hiki eikä stressi itselle, eikä muksuille, ja hauskaa oli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Shakeem kirjoitti 31.8.2013 kello 11:46

    KKK: Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, mihin konkreettisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä. Julkinen valta voisi esimerkiksi höllentää valtion virkamiesten pätevyysvaatimuksia siten että alempi korkeakoulututkinto kelpaa. Ei ole mitään järkeä vaatia maisterin tutkintoa jossain diipadaapa -suunnittelijan virassa.

    Tarkoitatko, että valtionhallinnon pitäisi myös rekrytoida aina heikomman koulutuksen saanut hakijoiden joukosta? Jokaista paikkaa hakee myös maistereita yllin kyllin.

    Tuttuni, hallintopäällikkö keskikokoisessa yrityksessä, rektyroi itselleen kesälomatuuraajaa vuokrayrityksen kautta. Ei voinut uskoa, kuinka koulutettua työvoimaa hakee “jotain kämäistä kuukauden pätkää”. Paljon koulutetumpaa kuin hän itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Liian vanha kirjoitti 31.8.2013 kello 13:48

    Osmo Soininvaara: itsensä

    Minullakin kaksi poikaa kirjoitti peräkkäisinä vuosina.

    Kummallakin armeija muodostui ongelmaksi ja tammikuun lähtö olisi merkinnyt kahta välivuotta.
    Ensimmäinen anoi lykkäystä ja käy armeijan joskus.
    Nuorempi oli jo selvillä ongelmasta ja ratkaisusta ja haki Dragsvikiin eli ruotsinkieliseen joukko-osastoon
    Sisäänpääsy opiskelemaan ei ollut suuri ongelma,entisen TKK ovet aukenivat papereilla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Kalle kirjoitti 31.8.2013 kello 15:02

    Osmo Soininvaara:
    Hallitus yrittää puuttua koulutusinflaatioon sillä, että kanditutkinnoillakin olisi jotain käyttöä.

    Oliskohan hyvä aloittaa valtion viroista? Joka paikassa vaaditaan maisteria, vaikka työ on selvästi kanditasoista perus puurtamista. Mopo on karannut jo ajat sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Liian vanha kirjoitti 1.9.2013 kello 3:24

    Tiedemies:
    Opintorahan voisi muuttaa ehdolliseksi lainaksi. Sitä saa nostaa, ja lainan voi kuitata sitten valmistuneilla opinnoilla.

    Vielä 1980 luvulla opiskeltiin velaksi ja se johti monella ylivelkaantumiseen , erityiseti kun 1990-luvun lama heitti ulos työelämästä
    Ja moni menee töihin kesken opiskelujen ja jää sille tielle. Jos muodollinen tutkinto puuttuu, niin pitääkö siitä rankaista ??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Liian vanha kirjoitti 1.9.2013 kello 3:27

    Kalle: Oliskohan hyvä aloittaa valtion viroista? Joka paikassa vaaditaan maisteria, vaikka työ on selvästi kanditasoista perus puurtamista. Mopo on karannut jo ajat sitten.

    Valtion ja kuntien pitäis käyttää halvempaa työvoimaa ja tyytyä alempiin tutkintoihin valtaosassa tehtäviä.

    Säästö olisi 10-20 % luokkaa eli n 3-6 miljardia vuodessa.

    Nyt akateemisista suurin osa työskentelee julkisella sektorilla ja ohjaa resursseja väärin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. KKK kirjoitti 1.9.2013 kello 18:10

    Shakeem: Tarkoitatko, että valtionhallinnon pitäisi myös rekrytoida aina heikomman koulutuksen saanut hakijoiden joukosta? Jokaista paikkaa hakee myös maistereita yllin kyllin.

    Tarkoitan että maistereita pitää kouluttaa huomattavasti nykyistä vähemmän, koska ei heille kaikille ole tarjota koulutusta vastaavaa työtä. Kandin opintojen jälkeen olisi karsinta maisterisopintoihin, kuten monessa muussa maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus