Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (8) Markkinoiden toiminta ja terveen kilpailun edistäminen

30.8.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

2. Talouden uusiutumis- ja kilpailukyky ja kasvu

Koko talouden tuottavuutta sekä uusiutumis- ja kilpailukykyä voidaan edistää toimilla, jotka kohdistuvat verotuksen rakenteeseen sekä markkinoiden ja tuotannon puitteiden säätelyyn.

Markkinoiden toiminta ja terveen kilpailun edistäminen

Elinkeinorakenteet, palvelut ja tuotteet elävät muutosvaihetta. On tärkeää luoda rakenteet, jotka edistävät uuden yritystoiminnan syntyä ja tukevat kasvua.

Esitys uudeksi yritystukilaiksi annetaan eduskunnalle syksyn 2013 aikana. Tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja yritystukihallintoa tehostetaan.

Kauppojen aukiolon osalta edetään aukiolon laajentamisen vaikutuksista annetun selonteon johtopäätösten ja eduskunnan edellyttämällä tavalla. Poikkeuslupien käsittely keskitetään yhteen viranomaiseen, pienyrittäjien asemaa parannetaan kauppakeskuksissa ja hankitaan tutkimustietoa aukiolojen vaikutuksista kauppojen henkilöstön turvallisuuteen.

Hallitus toteuttaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa, jota täydennettiin lisätoimenpiteillä kevään 2013 kehysriihessä. Edelleen on tärkeä vauhdittaa siellä päätettyjen ja keskustelussa esillä olleiden toimenpiteiden toteutusta. Erityisen tärkeä on tukea kansalaisten mahdollisuuksia havaita harmaata taloutta ja heidän aloitteellisuuttaan sen torjunnassa.

2.1              Kehitetään yritystukia siten, että rakennepoliittisesti heikosti vaikuttavista tuista siirretään painopistettä kohti taloutta ja elinkeinorakennetta uudistavaa tukipolitiikkaa. Suunnataan yritystukia aiempaa vahvemmin yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevaan toimintaan. Vahvistetaan t&k&i-toiminnan edellytyksiä. (TEM)

Toteutetaan ympäristölle haitallisten tukien kohdentamista uudestaan tukien tavoitteleman yhteiskunnallisen päämäärän saavuttamiseksi kestävää talouskasvua lisäävällä ja ympäristöhaittoja vähentävällä tavalla. (VM, YM, TEM, MMM, LVM)

Yritysrahoituksen saatavuuden turvaamiseksi edistetään pk-yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden syntymistä ja selvitetään keinoja pörssin toimintaedellytysten parantamiseksi ja kasvuyritysten listautumiskynnyksen alentamiseksi.  (TEM, VM)

2.2              Puretaan kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä eheää yhdyskuntarakennetta vaarantamatta. (YM)

Mitähän tämä tuon jälkimmäisen rajauksen jälkeen tarkoittaa? Ilman, että aletaan rakentamaan peltomarketteja, voitaisiin tehdä niin, että kunta hankkii kauppatontit itselleen ja jakaa ne joko tasapuolisesti tai kilpailuttaa.  Helsinki yritti olla tasapuolinen jakaen tontteja HOKille, Elannolle, Pajuselle ja niin edelleen, mutta nyt ne kaikki ovat samaa HOK-Elantoa.

  2.3              Lisätään rakentamisen kilpailua purkamalla markkinoille pääsyn esteitä. Vähennetään rakentamisen sääntelyä rakentamisen laatua heikentämättä meneillään olevan rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä. (YM)

Olenko vainoharhainen, kun kuvittelen, että osa noista rakentamismääräyksistä on tehty joitakin rakennusteollisuuden osia liialta kilpailulta suojaten alkaen nyt siitä, ettei kerrostaloa saa tehdä puusta

2.4              Terveen kilpailun ohjelman linjausten mukaisesti valmistellaan ehdotukset sääntelyn vähentämiseksi eri aloilla, kuten vähittäiskaupassa, lääkehuoltojärjestelmässä ja energia-alalla, joissa sääntely rajoittaa kilpailua. (TEM, STM, LVM, YM)

Joskus tässä luettelossa olivat taksit.

2.5              Valmistellaan toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa (mm. rajanylitysten sujuvoittaminen, liikenneinfrastruktuurin ja saavutettavuuden parantaminen, kaavoituksen uudistaminen, sisäisen turvallisuuden takaaminen ja viranomaisten venäjänkielisten neuvonta- ja tukipalveluiden tuottaminen). Toimenpidekokonaisuus tukee erityisesti matkailun, kaupan ja palveluiden tulon ja työllisyyden kasvua sekä Suomeen suuntautuvien investointien ja yritysten välisen kaupankäynnin lisäämistä. (TEM, SM)

Viisumivapaus?

2.6              Valmistellaan myös toimenpidekokonaisuus, jolla vahvistetaan teollisen tuotannon perustaa. Tämän tavoitteen tukemiseksi hallitus on sitoutunut päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. (TEM)

2.7              Harmaan talouden torjumiseksi laajennetaan veronumeron käyttöä myös muilla toimialoilla kuin rakennusalalla. Yksinkertaistetaan välillisiin työvoimakustannuksiin liittyviä menettelytapoja erityisesti pienten työnantajien osalta. Otetaan viranomaisvalvonnan tueksi käyttöön keskitetty verkkopalvelu, jonne yksittäiset kansalaiset voivat ilmoittaa harmaata taloutta koskevista havainnoistaan.  (TEM, VM)

2.8*            Tilaajavastuulakia ja tarvittaessa muuta sitä täydentävää lainsäädäntöä uudistetaan muun muassa siten, että tilaajan tai pääurakoitsijan vastuuta alihankkijoidensa veroista ja heidän palveluksessaan olevien työntekijöiden palkoista ja sosiaaliturvamaksuista laajennetaan toimialakohtaisesti kolmikantatyöryhmän esityksen lausuntokierroksen ja erillisen vaikutus- ja kustannusselvityksen pohjalta. Toistuvien ja tahallisten laiminlyöntien sanktiointia kiristetään selvästi. Tarvittavat lainmuutosesitykset annetaan eduskunnalle viimeistään syksyllä 2014.

 

 

Kommentit

16 Vastausta artikkeliin “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (8) Markkinoiden toiminta ja terveen kilpailun edistäminen”

  1. pasi kirjoitti 30.8.2013 kello 17:55

    Katsastusmarkkinat pitää vapauttaa säätelystä: ostaja pakotetaan lakikirjassa ostamaan kerran vuodessa.
    Markkinoilla on muitakin toimijoita kuin yritykset, muutkin osapuolet pitää ottaa huomioon toimivia markkinoita rakennettaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.8.2013 kello 18:51

    Kaikkien piti osallistua talkoisiin, mutta maataloustukiin ei vieläkään uskalleta koskea.

    6 miljardin euron liikevaihto, josta pari miljardia tulee veronmaksajien pussista.

    Eikä tätä ole otettu esille lainkaan rakennemuutoskeskustelussa.

    Suomalaiset maksavat yli kuusinkertaista kansallista maataloustukea suhteessa ranskalaisiin.

    Maaseudulle annetaan vuodessa 1,8 miljardia euroa tukea maaseutuviraston kautta ja 3,9 miljardia tulee EU:n suunnalta.

    Jos rakenteiden tuottavuutta tehostetaan, niin miten voi olla mahdollista että vielä tänäkin päivänä tuetaan maanviljelystä kaukana pohjolassa missä aurinko ei paista kuin parina kuukautena vuodessa???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  3. tcrown kirjoitti 30.8.2013 kello 19:18

    Minua vähän ihmetyttää, että eikö tässä kohtaa edes keskusteltu erilaisten verovähennysoikeuksien rajoittamisesta (erityisesti yritystoiminnassa, mutta toki myös asuntolainan verovähennysoikeuden poistamiseltaminen olisi jotain aivan muuta kuin näpertelyä. Jonka senkin voisi poistaa vain uusilta asuntolainoilta, niin olisi poliittisesti helpompaa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  4. Jouni Martikainen kirjoitti 31.8.2013 kello 8:27

    Kohta 2.8 Tilaajavastuulaki:

    Tilaajaorganisaatiossa työskentelevän näkökulmasta veikeä ominaisuus tässä lainsäädännössä on, että siinä on olennaista se, että kaikki mahdolliset ja mahdottomat kupongit ja vakuuttelut on “alihankkijalta” kerätty. Alihankkija lainausmerkeissä siksi, että kuntaan nähden kokonais- tai pääurakoitsijat tulkitaan myös alihankkijoiksi.

    Olennaista ei siis ole se, onko firma koijarifirma vaiko ei, vaan se, onko siltä kerätty kaikki kupongit ja vakuuttelut. Eivätkö ne vakuuttelut ja kupongit sitten takaa, että kaikki on kunnossa? No eivät. Esim. koijariyrittäjän seitsemännen uunituoreen sarjayrityksen paperithan ovat parasta a-luokkaa ja tilaajavastuulakimielessä kaikki hyvin.

    Sen sijaan jos 20 vuotta paikkakunnalla toimineelta koko ajan kaikki velvoitteensa toimineelta yksityisyrittäjältä onkin jäänyt keräämättä (jälleen) kuponki siitä, että hän edelleen noudattaa itse itseensä yksityisyrittäjyyttä työehtosopimuksena, niin johan tilaajaaja on tilaajavastuukriminaali.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  5. Kalle kirjoitti 31.8.2013 kello 13:49

    – kaavoitusmonopoli 🙁
    – alkoholimonopoli, joka koskee myös maataloustuotteita kuten viiniä 🙁
    – autokauppojen suojaaminen kilpailulta verotuksella 🙁
    – paikalliset poliitikkojen kavereiden vuokra-asuntomonopolit 🙁
    – elintarvikekauppa 🙁

    Suomi on sääntelyn ja tarpeettoman sellaisen luvattu maa. Jos ohejlma on jossain kohtaa epäuskottava, niin se on tässä. Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että Suomessa lähdettäisiin avaamaan kilpailua? 😉 Kansalainen maksaa kaiken tuon yllämainitun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. Pasi kirjoitti 31.8.2013 kello 20:30

    Jos edistetään tervettä kilpailua, niin tämä tarkoittanee kanssa sitten Kiinan harrastamaa epätervettä kilpailua eikö? Kiina pilaa omaa ympäristöään, meidän kaikkien ilmastoamme ja polkee työvoiman ehtoja, eikö?

    Ja Viron harrastamaa epätervettä kilpailua? Itä-Euroopan harrastamaa?

    Meidän ongelma Euroopassa on seuraava: uusliberalistit ovat soveltaneet “jos on ongelma, niin vapauta”-ongelmanratkaisuaan, jolloin Eurooppa on vapautettu tahattomasti Kiinan epätervettä kilpailua varten.

    Nyt kun Suomen kilpailukyky on ns. “matala”, niin “jos on ongelma, niin vapauta”-sääntöön perustuva ongelmanratkaisu aiheuttaa Suomen vapauttamista säätelystä.

    Meidän kilpailuetu, sivistynyt järjestäytynyt yhteiskunta, on “jos on ongelma, niin vapauta”-sääntöön uskovien uusliberalistien tahattoman tuhon kohteena.

    Suomi oli jäänyt “kilpajuoksussa pohjalle” joukon hännille, tämmöiset on hallituksen todelliset perustelut.

    Tai ei hallituksessa ajatella näin, ei kyetä, siellä on liiketaloudelliset perustelut kaikelle, siellä touhutaan yritysjohtamisoppeja väärinkäyttäen — yritysjohtamisopit toimivat yritysjohtamistehtävissä, ja politiikka ei ole yritysjohtamistehtävä, paitsi Vapaavuoren mielestä (“vain yritystoiminta lisää hyvinvointia”). Väärinkäytettäessä yritysjohtamisoppeja, samalla menee yritystoiminnan maine, samalla kun tehdään huonoa politiikkaa.

    Pääministeri ei jäsennä yritystoiminnan rinnalle mitään! Onhan se silloin ymmärrettävää että politiikkaa voidaan ja pitää tehdä yritysjohtamisopeilla. Jos yhteiskunnassa ei ole yritystoiminnan rinnalla mitään, niin silloin yhteiskunta ja yritystoiminta on sama asia!
    Pääministeri tulkitsee varmaan tämänkin kappaleen “vihapuheeksi”, en oikein ymmärrä miten tyhmää pitäisi kohdella nettikirjoituksessa jotta kohtelu ei olisi “vihapuhetta” tyhmän mielestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.8.2013 kello 20:40

    Kumman ilmastopäästöt ovat asukasta kohden suuremmat Suomnen vai Kiinan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tapio kirjoitti 1.9.2013 kello 18:53

    Osmo Soininvaara: Kumman ilmastopäästöt ovat asukasta kohden suuremmat Suomnen vai Kiinan?

    En nyt haluaisi avata tätä keskustelua uudelleen, mutta parempaa elämisen tasoa haluvan ihmiskunnan kannalta oikea vertailukohta ei todellakaan ole päästöt/hlö. Ehkä parempi olisi päästöt/GNP ja vielä paremmin tuon osamäärän derivaatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. nos kirjoitti 2.9.2013 kello 6:47

    Onko Suomi pakottanut kiinalaisia lisääntymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 7:55

    Kiinalaisten syntyvyys on kyllä aika pieni. Kiina on iso maa paitsi väestöltään myös pinta-alaltaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. K. Uokka kirjoitti 2.9.2013 kello 7:49

    Osmo Soininvaara:
    Kumman ilmastopäästöt ovat asukasta kohden suuremmat Suomnen vai Kiinan?

    Halutaanko vähentää niitä päästöjä asukkaita kohti vai sitä päästöjen kokonaismäärää?

    Nimittäin jos ollaan oikeasti huolissaan co2:sta, niin ainoa millä on merkitystä on kokonaismäärä.

    Toisin sanoen, vaikka suomessa lopetettaisiin co2 päästöt kokonaan, se ei vaikuttaisi maapallon kokonaistilanteeseen oikeastaan ollenkaan.

    Mutta ehkä kyse onkin hyvästä mielestä ja kovasta yrittämisestä, eikä maapallolle paremmasta lopputuloksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 7:54

    K.Uokka.
    Kyllä Kiinakin on jaettavissa Suomen kokoisiksi alueuksi, joilla yhdelläkään ei ole merkitystä maailman mittakaavassa. Pahimpia ilman pilaajhia ovat tietysti ne ihmiset, joiden toiminnan seuruaksena syntyy päästöjä eniten.
    Tai Unohdetaan Suomi ja puhutaan Euroopasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. nos kirjoitti 2.9.2013 kello 8:16

    Kiina ei ole asutettu tasaisesti. Jos ihmisiä on vähemmän, ei resursseja käytetä niin paljon. Tuohon toimenpideohjelmaan. Nimimerkki Pasi taisikin jo sanoa olennaisimman: kilpailun edistäminen ei ole sama kuin vapauttaminen. Lisäksi kilpailu on joillekin vain väline, ei päämäärä. Esim. lääkkeiden laittaminen markettimyyntiin (sitähän tuossa ohjelmassa tarkoitetaan) voi olla liberalisointia, mutta samalla kilpailun rajoittamista, koska marketit eivät pidä samalla tavalla vaihtoehtovalmisteita hyllyllä kuin apteekit (lisäksi lääkkeet ovat hintajoustamattomia tuotteita vähittäiskaupan ollessa keskittynyt). Liian suuri osa ohjelmasta on intressiryhmien lobbaamaa tekstiä, jolla ei ole mitään tekemistä minkään rakenteellisen tehokkuuden parantamisen kanssa. Silkkaa tulojen uusjakoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.9.2013 kello 9:16

    Kiina ei ole asutettu tasaisesti. Jos ihmisiä on vähemmän, ei resursseja käytetä niin paljon.

    Luonnonvaroihinsaz ja ilmastoonsa nähden kai Suomi on täysin ylikansoitettu. Silloin, kun omilla luonnonfvaroilla piti pärjätä, tänne mahtui 500 000 asukasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. antti kirjoitti 2.9.2013 kello 9:41

    Sunnuntaihesarin juttu terveystarkastajan kahvilavierailusta oli aika surullista luettavaa. Huomautettavia puuteita riitti, siviilivaatteen säilytys siivouskomerossa, moppi siivouskomeron lattialla, puhelimeen vastatessa olisi pitänyt ensin riisua kumihanskat käsistä ja puhelun jälkeen olisi pitänyt pestä kädet ja pukea hanskat takaisin ja sitten vasta jatkaa ruoanlaittoa. Ei kai normikahvilat mitään leikkaussaleja ole?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. spottu kirjoitti 2.9.2013 kello 12:15

    antti: Ei kai normikahvilat mitään leikkaussaleja ole?

    Onneksi asiakas voi aina äänestää jaloillaan ja jättää hymynaamat huomiotta. Terveen kilpailun edistäminen kannattaa aloittaa omasta ostokäyttäytymisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus