Eduskuntatyö

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (1): ikääntyneiden työllisyys

Palastelen seuraavissa postauksissa hallituksen rakennepoliittisen ohjelma, koska tästä, jos mistä kannattaa keskustella. Tähdellä merkityt kohdat ovat kolmikantaan kuuluvia, eli niissä tarvitaan työmarkkinajärjestöjen päätöksiä. Jotta keskustelu ei hajoaisi, en halua aloittaa tässä yhteydessä keskustelua siitä, onko työmarkkinajärjestöjen näin laaja veto-oikeus hyvä asia.

Ikääntyneiden työllisyys ja työurien jatkuminen

Ikääntyneiden työntekijöiden voi olla työttömäksi jäätyään vaikeaa löytää uuttaa työpaikkaa. Syyt voivat johtua esimerkiksi vanhentuneesta ammattitaidosta, nuorempia työntekijöitä korkeammasta palkasta tai työkyvyn puutteista. Irtisanomisten kohdentamista Ikääntyneisiin työntekijöihin ehkäistään ja luodaan työnantajille taloudellisia kannusteita ikääntyneiden työllisyyden ylläpitämiseksi.

1.1*            Toteutetaan eläkejärjestelmän uudistus työurasopimuksen mukaisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman ehdotuksen pohjalta niin, että ikääntyneiden työllisyysaste ja keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä (nykyisin n. 60,9 vuotta) nousevat. Sopimuksen tavoite on kunnianhimoinen. Sen mukaisesti keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nostetaan vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. (VM, STM)

1.2*            Valmistellaan toimenpidekokonaisuus, jolla parannetaan ikääntyneiden työllisyyttä edistämällä työssä pysymistä ja työttömien uudelleentyöllistymistä. (TEM)

 

Kannatan voimakkaasti. Samalla haluan sanoa uudestaan painokkaasti, ettei tämä voi onnistua, jos työnantajille on edullisempaa savustaa ikääntyneet pois. Ulos savustaminen on helppoa. Riittää, että ei mukauta työtehtäviä iän asettamiin rajoituksiin.

On täysin mahdotonta, että henkilö, jonka jaksaminen alkaa olla heikentynyt ja osaaminen vanhentunut, säilyttää 68-vuotiaaksi entiset työtehtävänsä ja erityisesti julkisessa hallinnossa entisen valtansa. Hyvään elämään kuuluu töiden lopettaminen asteittain. Siksi työtehtävien pitäisi muuttua ja palkan mukautua uusiin tehtäviin. Vartiainen – Soininvaara -paperissa esitettiin yhtenä ratkaisuna osaeläkettä, joka olisi osa-aikaeläkkeen kaltainen paitsi, että ei edellyttäisi lyhennettyä työaikaa vaan kevennettyjä työtehtäviä. On myös mahdollista mennä vanhuuseläkkeelle ja jatkaa työntekoa nostaen samanaikaisesti palkkaa ja eläkettä. Silloin vähän pienempikin palkka riittää.

Muistutan vielä kerran Singaporen onnistuneesta eläketempusta, jolla eläkkeellesiirtymisikää nostettiin kerralla kahdella vuodella.

Ruotsissa palkankorotukset ovat henkilökohtaisia. Kun työteho alkaa laskea, palkankorotuksia ei tule. Moni pitää tätä epiksenä, mutta urakkatyössä näin on ollut aina.

 

28 thoughts on “Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (1): ikääntyneiden työllisyys

  1. Hyvä että joku hallituspuoluelainen uskaltaa keskustella niinkin hankalasta aiheesta kuin hallituksen uudesta (aika viritellystä) rakennepoliittisesta ohjelmasta.

    Jotta keskustelu ei hajoaisi, en halua aloittaa tässä yhteydessä keskustelua siitä, onko työmarkkinajärjestöjen näin laaja veto-oikeus hyvä asia.

    Tämä lause on jo vahva aloitus tuon keskustelun suuntaan. Ehkä kuulemme asiasta lisää jossain myöhemmässä kirjoituksessa.

    Samalla haluan sanoa uudestaan painokkaasti, ettei tämä voi onnistua, jos työnantajille on edullisempaa savustaa ikääntyneet pois.

    Hyvä, hävitetään sellaiset vialliset säännöt, jotka vinouttavat työvoimarakennetta yhteen tai toiseen suuntaan.

    Vartiainen – Soininvaara -paperissa esitettiin yhtenä ratkaisuna osaeläkettä, joka olisi osa-aikaeläkkeen kaltainen paitsi että ei edellyttäisi lyhennettyä työaikaa vaan kevennettyjä työtehtäviä.

    Miksi halusitte edellyttää kevennettyjä työtehäviä? Minusta edes tuollaiseen rajoitukseen ei ole tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara:
    osaeläke olisi korvaus kevennetystä palkasta. Sen luulisi johtuvan kevennetyistä työtehtävistä, muuta perustetta en siihen näe.

    Ajattelin asiaa enemmän joustavan eläkkeelle siirtymisen kannalta. Eläkkeellä olevilta ei tarvitsisi kieltää työntekoa, vaan he voisivat tehdä myös työtä laiskottelun sijaan (edullista kansantaloudelle) menettämättä eläkettään. Osaeläke olisi osa joustavaa siirtymistä eläkkeelle. Eläke siis alkaisi kasvaa jossain iässä nollasta, ja päätyisi muutaman vuoden kuluttua täydelle tasolle.

    Singaporen mallin mukainen palkan lasku olisi mahdollinen heti kun osaeläkettä alkaa kertyä. Ja kokonaan uusi (työnantajalle vapaahtoinen) työsopimus olisi ehkä luonteva vaiheessa, jossa henkilö alkaa saada täyttä eläkettä. (Nämä singaporelaistyyliset palkan laskemis- ja eläköitymisoptiot voivat olla oma eläkkeistä erillinen säännöstönsä.)

    Kansantalouden kannalta kaikissa näissä vaiheissa olisi kai edullisempaa, että ikääntyneet tekisivät töitä niin paljon kuin into ja voimat antavat myöden. Osaeläke ja täysi eläke vain mahdollistaisivat, eivät siis pakottaisi ikäihmisiä laiskotteluun tai kevennettyyn työhön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eläkkeellä olevilta ei tarvitsisi kieltää työntekoa, vaan he voisivat tehdä myös työtä laiskottelun sijaan (edullista kansantaloudelle) menettämättä eläkettään.

      Eläkkeellä saa tehdä töitä kuinka paljon haluaa eikä se vähennä eläkettä, siis vanhuuseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeellä on toisin. Järjstelmä ei usko työkyvyttömyyteen, jos tekee täyttä työpävää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Pitäisi siirtyä Ruotsin mallin mukaisesti henkilökohtaisiin palkankorotuksiin. Samalla eläkejärjestelmää pitäisi rukata niin, että työuran pitkittäminen myös pienemmällä palkalla olisi järkevää. Superkarttuma pitäisi korvata lykkäyskorotuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara: Eläkkeellä saa tehdä töitä kuinka paljon haluaa eikä se vähennä eläkettä, siis vanhuuseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeellä on toisin. Järjstelmä ei usko työkyvyttömyyteen, jos tekee täyttä työpävää.

    En ymmärtänyt, miksi osaeläkkeen kevennetyt työtehtävät olisivat tarpeellinen vaatimus. Ilmeisesti rinnastitte osaeläkkeen työkyvyttömyyseläkkeeseen, ja halusitte eliminoida huijauksen mahdolisuuden. Ehkä tarkoititte, että osaeläkettä ei annettaisi kaikille, vaan vain väsymyksensä todistaneille ja/tai kevennettyyn työhön sitoutuneille.

    Jaksaminen, työtehon aleneminen ja kevennetyt työtehtävät ovat siksi vaikeita todistaa, että ehkä osaeläkkeen voisi saada jo pelkän iän perusteella. Näin se rinnastuisi tavalliseen vanhuuseläkkeeseen.

    Jos tarvitaan todistettuun työtehon alenemiseen perustuvaa (työkyvyttömyys)eläkettä (tai osittaista sellaista), sellaisenkin voi aina hakea ja saada. En tosin näe tarvetta estää työntekoa työkyvyttömyyseläkeläisiltäkään. Kansantalouden näkökulmasta heidänkin työpanoksensa olisi arvokas (ja arvokkaampi valkoisen kuin harmaan talouden puolella).

    Tietenkin kovin raskaan työn tekeminen voisi nostaa työkyvyttömyyseläkkeen hakuperusteet uudelleen arvioitavaksi. Ja jos työkyvyttömyyseläkken tavoite on turvata entinen tai jokin sovittu elintaso, työkyvyttömyyseläkettä voisi vähitellen vähentää ansiotason noustessa (= erilaisen uuden työkyvyn löydyttyä).

    Vanhuuseläkkeellä (ja ehkä osaeläkkeellä) tällaista rajoittamisen tarvetta ei ole, sillä ne eivät ole “ennenailkaisia etuuksia”, vaan niiden tarkoituskin on mahdollistaa laiskottelu ja maksaa täysi korvaus jo tehdystä elämäntyöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Itse asiassa myös monissa ns. “duunarityöehtosopimuksissa” työehtosopimuksiin perustuva palkan nousu (ns. kokemuslisä) lakkaa pidemmälle ehtiviltä. Kokemuslisien kertyminen voi loppua jo 10 vuoden työssäolon jälkeen. Henkilökohtaista, suoritukseen perustuvaa palkanosaa voidaan sitten laskea suorituksien heiketessä. Yleiskorotukset tulevat toki kaikille.

    Itse asiassa tämä jatkuva ja kiihtyvä palkannousu aina eläkeikään asti koskee lähinnä ainoastaan julkista sektoria. Muualla ollaan oltu jo kauan sitten viisaampia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Shakeem:
    Kokemuslisien kertyminen voi loppua jo 10 vuoden työssäolon jälkeen. Henkilökohtaista, suoritukseen perustuvaa palkanosaa voidaan sitten laskea suorituksien heiketessä. Yleiskorotukset tulevat toki kaikille.

    Tuossahan tuo on mainittu: yleiskorotyukset tulevat toki kaikille. Jos on 40v työelämässä niin ehtii kyllä saamaan aika monta yleiskorotusta.

    Näin työnantajana voi vain todeta että ne yleiskorotykset ovat kyllä ihan täyttä myrkkyä tuottavuuskehitykselle. Ne yleiskorotukset kun pitää maksaa idiooteillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Singaporen malli on hyvä. Sen voisi valtio ottaa koekäyttöön. Olen nyt lomaillut ja kuntoillut perinjuurin kolmisen vuotta ja puolet siitä vanhuuseläkkeellä. Alkaa jo tympiä tämä etuoikeutettu oloneuvoksen hillitty charmi. Mielelläni tekisin osa-aikatyönä jotain hyödyllistä. Luulen, etten millään saisi aikaan enemmän vahinkoa kuin monet kokoaikaisesti virkatyötä tekevät esim. sos. ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä kehittäessään ja poliitikot sote-uudistuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Voisiko tällainen malli eläkkeelle siirtymisessä toimia: Esimerkiksi 55 vuotta täyttäneille alettaisi maksaa portaittain nousevaa eläkettä. Eläke voisi saavuttaa huippunsa vaikka vasta 70 vuotiaana. Työnantajalla puolestaan olisi oikeus alentaa palkkaa samassa suhteessa kun työntekijän eläke nousee. Työntekijän tulot pysyisivät samana, mutta työnantajalla olisi porkkana pitää työntekijä töissä mahdollisimman pitkään. Eläkkeelle jäämisen ajankohdan jokainen saisi päättää tällöin itse (eläkkeen suuruuden ja oman kunnon mukaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Syltty: Tuossahan tuo on mainittu: yleiskorotyukset tulevat toki kaikille. Jos on 40v työelämässä niin ehtii kyllä saamaan aika monta yleiskorotusta.

    Näin työnantajana voi vain todeta että ne yleiskorotykset ovat kyllä ihan täyttä myrkkyä tuottavuuskehitykselle. Ne yleiskorotukset kun pitää maksaa idiooteillekin.

    Vain idiootti johtaja palkkaa idiootin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo uskoo näköjään Vartiaisen pajunläyden
    Olen itse palvellut ruotsalais-suomalaisessa firmassa ja kyllä Ruotsissakin maksettiin yleiskorotuksia.

    Itse asiassa Vartiaisen kanssa käymieni keskustelujen yhteydess tarkistin asian ruotsalaisilta viranomaisilta

    Ruotsissa henkilökohtainen paikanmääritys on n 13% työntekijöistä eli ylemmillä toimihenkilöillä.

    Sama systeemi toimii Suomessakin

    Tavistem yleisin malli on osa uleiskorotuksiin,osa henkilökohtaisiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ikääntyneiden työllisyys vaihtelee suuresti EU
    alueena ja näyttää olevan sidottu julkisensektorin Kokoomus ikärakenteeseen.

    Suomessa työllisistä n 25 % ,työskentelee julkisella sektorilla.

    Mutta kun tarkastellaan 55-64-vuotiaiden työllisyyttä niin työllisistä yli puolet on julkisen sektorin työntekijöitä.

    Tämä johtuu laajasta julkisesta sektorista ja siitä,että liki puolet heistä on yli 50-vuotiaita.

    Yksityisen sektorin ikääntyneet ovat joko työttömänä tai eläkkeellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Janne:
    Voisiko tällainen malli eläkkeelle siirtymisessä toimia: Esimerkiksi 55 vuotta täyttäneille alettaisi maksaa portaittain nousevaa eläkettä. Eläke voisi saavuttaa huippunsa vaikka vasta 70 vuotiaana. Työnantajalla puolestaan olisi oikeus alentaa palkkaa samassa suhteessa kun työntekijän eläke nousee. Työntekijän tulot pysyisivät samana, mutta työnantajalla olisi porkkana pitää työntekijä töissä mahdollisimman pitkään. Eläkkeelle jäämisen ajankohdan jokainen saisi päättää tällöin itse (eläkkeen suuruuden ja oman kunnon mukaan).

    Miten tuota sovelletaan pätkätyöläisiin tai työttömiin??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Syltty:
    Näin työnantajana voi vain todeta että ne yleiskorotykset ovat kyllä ihan täyttä myrkkyä tuottavuuskehitykselle. Ne yleiskorotukset kun pitää maksaa idiooteillekin.

    Työnantaja, joka näkee työntekijän idioottina, on hyvin vaarallinen henkilö ympäristölleen.

    Yleiskorotukset, ja varsinkin matalat yleiskorotukset kuten tällä kierroksella, ovat oikeasti hyvin haitallisia pienempituloisille. Joilla on kiinteät taulukkopalkat jne. Heidän palkkakehityksensä on täysin yleiskorotusten varassa. Ylemmän luokan porukka, johtajat etunenenässä, taas marssivat silloin tällöin pomon puheille ja taas palkka nousee. Ja ellei nouse riittävästi, vaihdetaan työpaikkaa. Ja näiden korotusten päälle tulee tietenkin vielä yleiskorotuksetkin. Tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta paras vaihtoehto olisivat euromääräiset yleiskorotukset ja mielellään niin korkeat, että ne hillitsisivät yläpään vapaaehtoisia korotuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koti-isä Ovatko pienet korotukset haitallisia pienituloisille?
      Palkkaerot5 supistuivat Suomessa hyvin jyrkästi vuosina 1975-85. Silloin tulosopimukset tehtiin reaalisesti negatiivisina, esim korotukset 5% ja inflaatio 8%. Kaikki reaalikorotukset olivat liukumaa, pe3nnimääräisistä palkankorotuksista huolimatta siis paikallista ja henkilökohtaista korotusta ja silti palkkaerot pienenivät.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Liian vanha: Vain idiootti johtaja palkkaa idiootin

    Mistä loogisesti seuraa, että jos yrityksessä on yksikin idiootti töissä, yrityksen omistajien enemmistö on idiootteja. Koska:

    – vain idiootit omistajat nimittävät idiootteja hallitukseen
    – vain idiootti hallitus valitsee idiootin toimitusjohtajan
    – vain idiootti toimitusjohtaja valitsee idiootteja johtoryhmäläisiä

    – vain idiootti esimies valitsee idiootin työntekijän

    Mielenkiintoista. Huomasin juuri olevani idiootti useammallakin kriteerillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Koti-isä: Ylemmän luokan porukka, johtajat etunenenässä, taas marssivat silloin tällöin pomon puheille ja taas palkka nousee. Ja ellei nouse riittävästi, vaihdetaan työpaikkaa.

    Mikseivät pienipalkkaiset tee tätä? Kuinka suuri osa yksityisen sektorin työvoimasta on töissä minimipalkoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Koti-isä: Työnantaja, joka näkee työntekijän idioottina, on hyvin vaarallinen henkilö ympäristölleen.

    Tarkoitatko että aivan kaikki typerykset ja ammattitaidottomat tunarit (nekin, joilla on jotkut koulutuspaperit!) ovat KAIKKI työttöminä ja kaikki työssäkäyvät ovat päteviä hommaansa?

    Mites muuten nämä valelääkräi/hoitaja-jutut sitten oikein sopivat tähän “kyllä työntekijä on aina palkkansa ansainnut, taidoista viis”-maailmankuvaan?

    Kyllä se vaan on niin, että työntekijöiden ammattitaitoa on vaikea puntaroida työhaastattelussa. 4kk koeaikakaan ei välttämättä riitä etenkään asiantuntijahommissa, mikäli työ vaatii pidempiaikaista perehdyttämistä ja monimutkaisten järjestelmien hallitsemista. Ja yleensä ihmiset jaksavat skarpata sen 4kk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Liian vanha: Miten tuota sovelletaan pätkätyöläisiin tai työttömiin??

    Pätkätyöläisiin: Kun pohjalla on iän mukainen määrä eläkettä, voi ottaa vastaan töitä pienemmällä palkalla. Tämä on kannattavaa työnantajalle ja siksi helpottaa työn saantia.

    Työttömiin: Toimeentulo koostuisi osaksi eläkkeestä. Korvaus pitäisi pienentyä saman verran kun eläkettä on pohjalla, jolloin kokonaistulot pysyisivät samana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Syltty: Tuossahan tuo on mainittu: yleiskorotyukset tulevat toki kaikille. Jos on 40v työelämässä niin ehtii kyllä saamaan aika monta yleiskorotusta.

    Näin työnantajana voi vain todeta että ne yleiskorotykset ovat kyllä ihan täyttä myrkkyä tuottavuuskehitykselle. Ne yleiskorotukset kun pitää maksaa idiooteillekin.

    Henkilökohtaisesti sovittavan palkan osuus voi olla ihan huomattava. Sen alentaminen syö yleiskorotuksia jopa vuosikymmeniä eteenpäin riippuen yleiskorotuksien suuruudesta. Omat havainnot näistä työehtosopimuksien joustomahdollisuuksista on se, ettei niitä siellä esimiestasolla uskalleta vain käyttää. Siksi isommat päälliköt huutavat kurkku suorana uusia joustoja isoissa pöydissä. Käyttäisivät ensin nykyiset joustomahdollisuudet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Viherinssi: Mikseivät pienipalkkaiset tee tätä? Kuinka suuri osa yksityisen sektorin työvoimasta on töissä minimipalkoilla?

    Henkilökohtainen sopiminen olisi palkka-asioissa paras ratkaisu. Tuottavuutta pitäisi mitata henkilötasolla.

    Muut työehtoasiat ovat hyvä niinkin, kuten ne ovat nytkin, mutta palkka-asiat eivät ole.

    Työntekijät eivät ole tasa-arvoisia palkan suhteen, koska toiset tekevät enemmän töitä kuin toiset. Toiset ovat parempia kuin toiset jossain asiassa, ja toiset toisessa asiassa.

    Työnkuva kuitenkin usein on aika rajoittunut, jolloin voidaan seurata melko tarkasti sitä tuottavuutta.

    Tiedän että myös pienipalkkainen voi nostaa palkkaansa omalla työllään ja vaatimalla korkeampaa liksaa. Ei se korotus varmasti pienessä palkassa tunnu korkealta, mutta onpahan kuitenkin.

    Esimerkiksi kaupan kassalla on iso merkitys. Jos joku pistää porukkaa pihalle kaupasta nopeammin kuin toinen, niin kauppa tienaa nopeammin rahaa.

    Moni voisi yllättyä, kuinka suuri merkitys sillä on esimerkiksi huoltoasemalla tai lähikaupassa. Vilkkaalla huoltoasemalla kyse voi olla 1-2k euron myynnin menetyksestä päivässä pelkästään lörpöttelevän kassan vuoksi.

    Samat säännöt kaikille, mutta palkka tehdyn työn mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. AY-liike hyvää tarkoittaen haluaa nostaa ikääntyneiden irtisanomisen kustannuksia. lopputulos on siis karmaiseva: ensi ikääntyneitä tämän ansiosta ei kukaan typeryskään uskalla palkta minnekään ja fiksut keskittävät tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomiset juuri tulevan ikärajan alapuolelle.

    Helppoa ratkaisua ei ole tarjolla.
    Työkyvyttämyyseläke on työnantajalle niin iso kuluriski, että se saa ikaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.