Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat

29.8.2013 · Aihe: Eduskuntatyö 

Hallitus on sopinut opintotukikuukausien vähentämisestä niin, että säästynyt raha käytetään opintotuen korottamiseen.  Opiskelijoiden mielestä tämä on petos. Eihän muutos vähennä kenenkään opintotukea! Opiskeluaikanaan saa saman euromäärän opintotukea, mutta aiempaa nopeammin. Jos ei pidä tästä, voi aina panna korotuksen pankkiin ja nostaa sitten, kun opintotuki lakkaa.

Jos opiskelee nykyistä takarajaa nopeammin, hyötyy uudistuksesta. Opintotuki ei laske keneltäkään. Minä olin henkisesti varautunut siihenkin, että opintotukea oikeasti leikattaisiin.

Kommentit

74 Vastausta artikkeliin “Opintotuki nousee, mutta opiskelijat vastustavat”

  1. Sampo kirjoitti 29.8.2013 kello 22:41

    Hesarin jutusta: “Molempien järjestöjen puheenjohtajat tyrmäävät opintotuen ajallisen lyhentämisen, vaikka kuukausimääräistä opintotukea korotettaisiinkin.
    “Ei se kuukausituen nosto voi mitenkään kovin kummoinen olla”, SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen sanoo.”

    http://www.hs.fi/politiikka/Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6t+Kev%C3%A4iset+lupaukset+petetty/a1377741899831

    Taisivat puheenjohtajat ymmärtää asian väärin epäselvästä uutisoinnista. Eiköhän ne kuitenkin nyt tajua, että tuleville opiskelijoille tämä tarkoittaa opintotuen tosiasiallista parannusta, kun tulot keskittyvät lähemmäs nykyhetkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2013 kello 23:00

    Voi tietysti olla, että VM:n taskulaskinmiehet huomaavat, että tuo lisää menoja, koska jotkuthan sentään valmistuvat nytkin määräajassa. Silloin kustannusneutraalisuus tarkoittaisi, että pitkään opiskelevien saama tuki pienenee yhtä paljon kuin nopeasti opiskelevien tuki kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tcrown kirjoitti 29.8.2013 kello 23:13

    Se tuosta paketista jäi työurien alkupään pidennyksestä puuttumaan, että opiskelupaikan heti lukion jälkeen saaneille pitäsi saada subjektiivinen oikeus suorittaa 6kk asepalvelus kahtena kesänä 3 kk pätkissä (ja mahdollisesti muutamana talviviikonloppuna), jolloin opiskelut eivät veny armeijan vuoksi. Ja niille, jotka eivät opiskelupaikkaa saa, pitäisi olla yhtäläisesti subjektiivinen oikeus aloittaa asepalvelus heti kun opiskelupaikan saamattomuus on selvinnyt.

    Ai ei onnistu? Ilmoitetaan puolustusvoimien komentajalle, että onnistuu, tai komentajan sotilasarvo muuttuu alikersantiksi ja tilalle otetaan uusi komentaja joka saa homman onnistumaan. Ei kai se sen monimutkaisempaa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 58

  4. Shakeem kirjoitti 29.8.2013 kello 23:14

    Opintotuki voitaisiin muuttaa kokonaan lainapohjaiseksi. Jos valmistuville ei löydy asialliseen korvaukseen oikeuttavaa työtä, lainaa ei tarvitsisi maksaa takaisin. Saataisiin joku kannustin ylikoulutusongelmaan, siis valtion puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  5. KKK kirjoitti 29.8.2013 kello 23:35

    Hienoa, nyt luotiin todella kannustin opiskella nopeasti. Mistäköhän opiskelijat saavat rahansa kuin opintotuki loppuu? Oliskohan sossusta. Taitaa hallitus vähän aliarvoida opiskelijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  6. Koditon kirjoitti 29.8.2013 kello 23:40

    Eikös opiskelijakin ole oikeutettu toimeentulotukeen sen jälkeen kun opintotuki loppuu. Kai opiskelija hyötyisi eniten siitä, että koko opintotuki lopetettaisiin ja pääsisi sossun tuelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  7. anomuumi kirjoitti 30.8.2013 kello 0:26

    Todettakoon kuitenkin, että vaikka opintotuki olisi lyhennettynä aikana suurempi, niin tukikuukausien vähentäminen lyhentää myös asumislisän saantiaikaa, eivätkä talletetulle korotukselle kertyneet korot taida ihan riittää vuokranmaksuun opintotuen lakattua. Joten tuo korotukset pankkiin ja myöhemmin ulos -puolustus ei ole ihan pätevä.

    Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa olevana pidän kuitenkin aikaansaatua kokonaisuutta sen verran hyvänä, että tuollaisia pienehköjä juttuja sietää ilman itkupotkuraivareita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  8. Riitta kirjoitti 30.8.2013 kello 0:27

    Minä taisin käyttää vain vähän päälle puolet opintotukikuukausista, kun yliopistossa opiskelin. Tosin ensimmäinen vuosi meni vanhan järjestelmän mukaisesti eli minun kohdallani kokonaan ilman tukea (paitsi vanhemmilta). Mutta alle neljänkymmen olisi jäänyt, vaikka ekana vuotena jotain olisin saanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. Pl Koin kirjoitti 30.8.2013 kello 0:50

    “Hallitus on sopinut opintotukikuukausien vähentämisestä niin, että säästynyt raha käytetään opintotuen korottamiseen. Opiskelijoiden mielestä tämä on petos.”

    Oma kokemukseni yliopisto-opiskelun todellisuudesta on seuraava.

    Kurssit alkavat syyskuun toisella viikolla. Ne loppuvat joskus jo ennen joulukuuta, joskus joulukuun alussa. Tästä tulee opiskelua kolmisen kuukautta.

    Kurssit jatkuvat selvästi uuden vuoden jälkeen ja loppuvat jo varsin varhain keväällä. Hajonta loppumisajoissa on keväisin suuri. Tästä tulee noin neljä kuukautta opiskelua.

    Tehokkaaksi kokonaisopiskeluajaksi vuodessa kertyy selvästi alle seitsemän kuukautta, koska periodien välillä on tauot (pisin tauko kestää viikon) ja tentteihin menee luentoja.

    Siksi on tärkeää, että opintotuki on pitkä. Opetusta on vähän, joten opinnot väistämättä venyvät.

    Joillain laitoksilla rahapula on niin ankara, että sama kurssi kelpaa sekä perusopintoihin, aineopintoihin että syventäviin opintoihin. Niissäkin sen paikka on valinnainen. Idea näyttää olevan se, että kunhan nyt edes jotain opiskelette, koska ei meillä parempaakaan tai enempää ole tarjota.

    Toinen näkökulma on se, että opintotuen pitäisi nousta todella paljon, jotta se riittäisi elämiseen. Tämä koskee erityisesti opiskelijoita, jotka joutuvat maksamaan korkeita vuokria. Jos opintotukeen tulee marginaalinen korotus, niin se ei muuta millään tavalla opiskelun käytäntöä, vaan työtä on yritettävä edelleenkin löytää ja tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  10. Mikael M. kirjoitti 30.8.2013 kello 2:08

    No en minä tätä nyt suoranaisesti petokseksi kutsuisi, sillä argumentti säästötilille laittamisesta on täysin pätevä. Silti onhan se nyt kuitenkin varmaan kaikille selvää, että tämän myötä entistä useampi perustutkinto-opiskelija joutuu gradua tehdessään sossun asiakkaaksi.

    Opiskelijataloutta hienommissakin järjestelmissä viisivuotissuunnitelmat menevät joskus poskelleen. Ihanteellisesti suoraan lukiosta korkeakouluun jatkava opiskelija on tullessaan hädin tuskin 20-vuotias. Lisäksi monet tekevät jo nyt yhden vuoden opintoja jossain toissijaisessa oppiaineessa odottaessaan pääsyä ensisijaiseen. Olen tästä tukikuukausien haaskaamisesta tuoreita ylioppilaita varoittanut sekä töissä että sukukokouksissa, mutta eivät ne yleensä kuuntele.

    Jos siis esitetään jonkinlaisia arvauksia mitä tällainen opintotuen muutos tulee aiheuttamaan, niin se on kyllä kulujen kasvua kahdesta päästä. Niille, jotka valmistuvat maisteriksi viidessä vuodessa tai alle, uudistus on kiistatta edullinen. Minun oppiaineessani keskimääräinen valmistumisaika on muuten noin 6,2 vuotta.

    Aivan kertakaikkisen pilalle hemmotelluille ja kiittämättömyydessään puistattaville opiskelijoille voi tietenkin esittää kaikenlaisia vaatimuksia lyhyemmistä opintoajoista tai jotakin muuta sellaista, mutta pidetään nyt kuitenkin mielessä se tosiasia, että opintotuen reaaliarvo on noin kuudenneksen pienempi kuin mitä se oli 90-luvun alussa. Summan kääntely teoriassa kustannusneutraalisti ei muuta tätä pitkän aikavälin kehitystä.

    Minun verotettavat vuosituloni vuonna 2011 olivat melkein tasan 11000 euroa. Ihan hyvin olen pärjäillyt. (Opintoraha on verotettavaa tuloa, asumislisä 1800e/v verotonta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  11. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.8.2013 kello 6:36

    Mietin vain, että mitenkähän tuo koskettaa nykyisiä opiskelijoita, joilla on jo nyt pula kuukausista? Tukikuukaudet loppuvat jo aiemmin?

    Koska, jos olet ottanut opiskelupaikan vastaan ja opiskellut vaikka vuoden ja sitten lopettanut tuon opiskelun, niin aloittaessasi uudessa paikassa sinulla ei enää ole tarpeeksi tukikuukausia koko opiskeluajalle.

    55 kk kuitenkin teki mahdolliseksi sen, että siinä oli vähän ilmaa.

    Tämä muutos voi itseasiassa pahentaa tilannetta, että yliopistossa maisterivaiheessa joutuu töihin.

    Sen lisäksi se johtaa siihen, että jos ensisijaiseen opiskelupaikkaan ei ensi yrittämällä pääse, niin opiskelijat eivät sitten ota vastaan toissijaista paikkaa vaan jäävät työttömiksi.

    On myös tilanteita, joissa opiskelija on joskus jättänyt opiskelun kesken ja käyttänyt tukikuukausia, jolloin hänellä ei jo alunperin ole tarpeeksi niitä.

    Toimeentulotuen varassa opiskelu ei ole ihan herkkua, siihen kun taitaa vaikuttaa puolison tulot aika rankasti. Joka kuukausittainen lippulappusten kerääminen ja hakemuksen tekeminen ei myöskään ole oikein viisas ratkaisu suhteessa opintotukeen, joka haetaan kerran opiskeluajalle.

    Muutos on sinänsä hyvä, mutta vielä on liikaa loukkuja, joissa opintotukikuukaudet loppuvat kesken.

    Pitäisi olla takuu siitä, että tukikuukaudet saa sille arvioidulle valmistumisajalle, riippumatta siitä, mitä opiskelija on tehnyt aiemmin.

    Opiskelupaikanvaihtorumba taas estettäisiin helposti hakuprosessissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  12. Risto kirjoitti 30.8.2013 kello 6:38

    Vaikka sinänsä en pidä huonona, jos tukea maksetaan enemmän opiskelusta ja vähemmän opiskelijana olosta, kaksi asiaa tulee mieleen: Ensinnäkin ei kai ole kovin ihmeellistä, jos opiskelijajärjestöt ajattelevat itsensä etupäässä nykyisten opiskelijoiden etujärjestönä. Siis niiden, joilla on keskimäärin 2-3 vuotta (järjestöaktiiveilla enemmän) opintoja takanaan, ja joille tuskin ollaan takutuvasti maksamassa jo opiskelluilta vuosilta mitään lisää, mutta (jollei tähän tule siirtymäkautta, josta ei uutisissa mitään mainintaa ole) joilta uudistus olisi leikkaamassa tulevien opintotukikuukausien määrää suhteellisesti paljon. Tuskin tässä opintonsa jo aloittaneet keskimäärin “voitolle” pääsevät olivat yksityiskohdat uudistuksesta mitä tahansa.

    Toiseksi: Lisätäänkö tässä entisestään nuorimpien opiskelijoiden porkkanaa muuttaa “omaan” vuokrakämppään, silloinkin, kun siihen ei olisi muuten ulkoisista syitä tai elämäntilanteesta johtuvaa pakkoa? Nykyiselläänkin tukien kasvu voi olla vuokraa suurempi ja, riippuen tietysti vanhempiensa luona asuviin kohdistettavista erikoissäännöistä, tuen kohdistaminen enemmän opiskelujen alkuvuosiin hyvin mahdollisesti tätä vielä entisestään voimistaa? Onneksi toki vuokra-asunnoista ei ole missään yliopistokaupungeissa pulaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Ville kirjoitti 30.8.2013 kello 7:43

    Osmo Soininvaara:
    Voi tietysti olla, että VM:n taskulaskinmiehet huomaavat, että tuo lisää menoja, koska jotkuthan sentään valmistuvat nytkin määräajassa. Silloin kustannusneutraalisuus tarkoittaisi, että pitkään opiskelevien saama tuki pienenee yhtä paljon kuin nopeasti opiskelevien tuki kasvaa.

    Lukukausimaksulla tämä ratkaistaan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. teekkari kirjoitti 30.8.2013 kello 7:50

    Opiskelijajärjestöjen pointti lienee siinä, että jos opintotuki rajataan nykyisestä 55 kuukaudesta vaikka 45:een (5x9kk), kasvaisi opintoraha reilu kuusikymppiä. Se ei vielä varsinaisesti korvaa töiden tekemistä opintojen ohessa, mutta perseraiskaa vaikkapa opiskelualaa vaihtavaa opiskelijaa.

    Sinänsä kuden ode sanoi muutos on korkolaskennallisesti korotus, mutta ei sillä mitään vaikutusta tule olemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Jaakko Stenhäll kirjoitti 30.8.2013 kello 7:57

    Opintotuen osalta hyvä huomio. Kokonaisuuden kannalta kannattaa huomata, että asumistukeahan ei mitenkään siirretä aiemmille kuukausille, vaan se jää vain sitten saamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.8.2013 kello 8:37

    Jos menettää opintotuen, menettää myös sen asumislisän, mutta jos tulot ovat vähäisiä, saa tilalle yleisen asumistuen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 30.8.2013 kello 8:52

    Opiskelijoiden tilanne on hyvä esimerkki hyvinvointivaltion mukavuuksien ja myös kulujen pikkuhiljaa huomaamatta tapahtuneesta paisumisesta.

    Samalla saavutetuista eduista on uusille sukupolville tullut niin itsestäänselviä että niiden menettäminen saattaa tuntua vakavalta ihmisoikeuskyskymykseltä.

    Erityisesti tämä korostuu opiskelijamaailmassa juuri siksi että elämänvaihe kestää sen seitsemän vuotta eikä yhteisössä siksi ole samaa kokemusperintöä kuin vaikka työpaikoilla jossa kokeneempi kollega saattaa oikeasti tietää ihan kahdenkymmenenkin vuoden takaisesta todellisuudesta. Perspektiivi viiden vuoden päähän eteenpäin vertautuu omaan kokemukseen siitä missä itse oli viisi vuotta aikaisemmin, eli yläasteella kasvattamassa finnejä.

    Opiskelijan minäkuva on myös vasta kehittymässä ja vertailukohtana on kaupallisen median tyrkyttämä kuva kulutuskeskeisestä opiskeluelämästä joka ei millään lailla materiaalisesti saisi erota itse ansaitsemillaan rahoilla elävän tyylistä.

    Kun pohjana vielä on koulun ja kodin tarjoama heikko yleistieto sekä oman että kansan taloudesta perusteista, tuntuu elämä varmasti ihan oikeasti kovin raskautetuilta ja riistetyltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  18. Syltty kirjoitti 30.8.2013 kello 8:54

    Pl Koin:Tämä koskee erityisesti opiskelijoita, jotka joutuvat maksamaan korkeita vuokria.

    “Joutua” tarkoittaa tässä tapauksessa yleensä “ei suostu asumaan soluasunnossa”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  19. Ville K kirjoitti 30.8.2013 kello 9:18

    Ongelmana tässä on se että hallitus kuvittelee opintotuella elämisen olevan niin herkkua että sitä tekee mielellään. Jos nykysysteemillä joku on opiskelujen ohella mennyt töihin saadakseen paremman elintason (tai maksaakseen vuokran) ei se tule muuttumaan miksikään sillä että saa 30e lisää kuussa opintorahaa. Työssäkäyvät opiskelijat tulevat edelleenkin käymään töissä. Tukikuukaudet loppuu nopeampaa, mutta sen jälkeen pitää vain siirtyä sossun asiakkaaksi.

    Sossun asiakkaana on sama lopettaa osa-aikatyöt ja opiskella viimein päätoimisesti, kunnes muutaman kuukauden jälkeen sossu alkaa rankaisemaan opiskelusta ja pienentää tukea huomattavasti. Tämän jälkeen kannattaakin opiskelijan pistää opinnot täysin jäihin ja mennä työkkärin asiakkaaksi. Tulevilla muutoksilla osa-aikatyötä voi taasen jatkaa koska työttömänä saa tienata 400e kuukaudessa. Kun opinnot ovat olleet vuoden jäissä, voi opiskelija taasen palata alkuun ja jatkaa opintojaan, mutta tällä kertaa työttömyyskorvauksella ja lisäksi seuraavat 2 vuotta onkin juhlaa koska opiskelija saa työttömyyskorvausta + sen lisäksi hän saa edelleen tienata 400e/kk.

    Näin opiskelijalle tulee “pakotettu” välivuosi opinnoista ja vain sen takia ettei se 30e korotus todellisuudessa riittänytkään siihen että osa-aikatyöt olisi voitu lakkauttaa. Mielestäni järkevintä olisi vain antaa opintotukea jos opiskelee, riippumatta siitä kuinka kauan on opiskellut, sillä opintotuki on pienimpiä tukia ja jossain vaiheessa opiskelijat kuitenkin haluavat valmistua. On olemassa ihmisiä jotka elävät työttömyyskorvauksella/sossun tuella koko elämänsä, joten miksi opiskelijat jotka elävät opiskellakseen ovat jotenkin huonompia ja heitä pitäisi rangaista/kannustaa kepillä? Entäpä jos kepin sijasta koitettaisiinkin porkkanaa ja koitettaisiin kannustaa ihmisiä kehittämään omaa osaamistaan ja sitä myöten työllistymistään eikä systeemi koittaisi rangaista jos erehtyy opiskelemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  20. komm kirjoitti 30.8.2013 kello 9:21

    Osmo Soininvaara: Voi tietysti olla, että VM:n taskulaskinmiehet huomaavat, että tuo lisää menoja, koska jotkuthan sentään valmistuvat nytkin määräajassa. Silloin kustannusneutraalisuus tarkoittaisi, että pitkään opiskelevien saama tuki pienenee yhtä paljon kuin nopeasti opiskelevien tuki kasvaa.

    Nopeasti valmistuvat ovat marginaalinen ryhmä menojen lisäyksen kannalta. Ainakin oman entisen oppilaitokseni opintotukiasioista vastaava kertoi aikoinaan, että selvästi alle puolet opiskelijoista nostaa kaikkia tukikuukausia. Syynä on se, että tulorajat alkavat paukkua jossain vaiheessa. Ja toinen syy on siinä, että monella opinnot jäävät kesken, jolloin tukikuukaudet eivät myöskään kerry loppuun asti. Tuo uudistus edellä mainituista syistä lisännee opintotukimenoja oletettavasti ainakin 10 % vuodessa.

    Kolmas syy on siinä, että osa hyppää ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Jos keskeyttää opinnot vähintään 12 kuukaudeksi, ja on sen ajan töissä, voi saada opiskella opinnot loppuun ansiosidonnaisella työttömyysturvalla. Ansiosidonnaisella työttömyysturvalla opiskelevien osuus kasvaa koko ajan huimaa vauhtia. On aika eri asia nostaa opintotukea reilu 300 euroa kuussa tai ansiosidonnaista summa, joka yleensä opiskelijoilla ylittää tuhannen euron rajan, joskus useammankin tuhannen euroa. Tuen nosto ei riittäne vähentämään houkutusta tuohon. Ja myös tukikuukaudet ylittävistä moni tulee hyppäämään nimenomaan ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle, jota ei saa niin kauan kuin on tukikuukausia jäljellä, ellei vuoden opinnoista poissaoloehto ole toteutunut. Tukikuukausien loputtua on erittäin houkuttelevaa poistua vuodeksi töihin, ja palata ansiosidonnaisella opiskelemaan. Osa opiskelee varmaan jatkossa tukikuukausien päätyttyä myös toimeentulotuella. Siitä kertynee jonkin verran lisäkuluja, mutta ne menot kirjautuvat sosiaaliturvasektorille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  21. komm kirjoitti 30.8.2013 kello 9:29

    KKK:
    Hienoa, nyt luotiin todella kannustin opiskella nopeasti. Mistäköhän opiskelijat saavat rahansa kuin opintotuki loppuu? Oliskohan sossusta. Taitaa hallitus vähän aliarvoida opiskelijoita.

    Todennäköisemmin kyllä työttömyyskassasta. Jos on tehnyt töitä opintojen aikana päätoimisesti jonkin aikaa, voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa nostamalla moninkertaisen rahamäärän siihen verrattuna mitä voi saada sossusta. Olemalla välissä vuoden opinnoista poissa töissä voi sen jälkeen opintoja jatkaa ansiosidonnaisella työttömyysturvalla. Näin moni myös tekee.

    Tuo on yksi niistä yksityiskohdista, joita harva poliittinen päättäjä muistaa huomioida opintotukiasioita käsiteltäessä. Mutta ansiosidonnainen työttömyysturva on olennainen osa nykyistä opintotukipalapeliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Viherinssi kirjoitti 30.8.2013 kello 9:37

    OS: Jos ei pidä tästä, voi aina panna korotuksen pankkiin ja nostaa sitten, kun opintotuki lakkaa.

    Tosin nykyisellään inflaatio syö sitä rahaa sieltä pankista…

    Entäpä jos opintotuen muuttaisi kokonaan lainaksi, jota saa kuitata tutkintoon kuuluvilla opintopisteillä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 30.8.2013 kello 9:38

    Kurssit alkavat syyskuun toisella viikolla. Ne loppuvat joskus jo ennen joulukuuta, joskus joulukuun alussa. Tästä tulee opiskelua kolmisen kuukautta.

    Kurssit jatkuvat selvästi uuden vuoden jälkeen ja loppuvat jo varsin varhain keväällä. Hajonta loppumisajoissa on keväisin suuri. Tästä tulee noin neljä kuukautta opiskelua.

    Tämä on kyllä alakohtainen ongelma. Esimerkiksi alma materissani on käytössä neliperiodijärjestelmä: syyslukukausi 26.8.-20.12.2013 ja kevätlukukausi 6.1.-23.5.2014. Opetusta edeltää kummankin lukukauden alussa pelkästään uusille opiskelijoille varattu orientaatioviikko. Kaikki kurssit alkavat ja päättyvät periodisidonnaisesti. Kaikkien kurssien tentit pidetään yhtä aikaa tenttiviikoilla periodien päättyessä. Tehokasta opiskeluaikaa tulee n. 36 viikkoa eli yhdeksän kuukautta.

    Ainoa tehottomuus on tässä kesäloma, mutta sen suurin osa opiskelijoista voi käyttää oman alan töissä. Oman kokemukseni mukaan kesälomalla ehti 2000-luvun alussa (taantuman aikaan) tienata oikein hyvin rahaa niin, ettei opintolainaa tarvinnut ottaa koko lukuvuotena.

    Teknillis-tieteellisellä alalla opiskelu on kyllä paljon koulumaisempaa kuin muissa yliopistoissa ja opiskelijoiden kesätyömahdollisuudet paremmat. Silti esimerkkini osoittaa, että yliopisto-opetuksen voi järjestää myös tarkoituksenmukaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. Kutoja kirjoitti 30.8.2013 kello 9:45

    Ville K: On olemassa ihmisiä jotka elävät työttömyyskorvauksella/sossun tuella koko elämänsä, joten miksi opiskelijat jotka elävät opiskellakseen ovat jotenkin huonompia ja heitä pitäisi rangaista/kannustaa kepillä?

    Koska hallitsevalla luokalla ei ole mitään muuta ryhmää, jota voi kohdella miten haluaa.

    Osa ihmisistä uskoo kuriin ja pakkoon yhteiskunnallisena järjestelmänä. Heidät saa pidettyä tyytyväisenä kun antaa heidän määrätä edes jonkun elämästä ja tulevaisuudesta. Eihän siitä ole mitään haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  25. Syltty kirjoitti 30.8.2013 kello 10:19

    Ville K:Tämän jälkeen kannattaakin opiskelijan pistää opinnot täysin jäihin ja mennä työkkärin asiakkaaksi.

    Joas joku opiskelija suhtautuu omiin opintojen jälkeiseen työllistymismahdollisuuksiinsa noin pessimistisesti, niin minkä ihmeen takia hän on valinnut moisen haistapaska-valmistun-kumminkin-suoraan-kortisoon-alan? Olisiko kannattanut suosiolla mennä sinne amiksen putkilinjalle?

    Tai jos on noin lyhytnäköinen taikka surkea matikkapää, että lopettaa opiskelut parin satasen takia, ei todellakaan kuulu korkeakouluun. Tämmöiset kverit pitääkin raivata huis helvettiin koulusta ja laittaa sinne minne kuuluvat: leipäjonoon. Ei noin löysä sakki pärjää työmarkkinoilla ja heidät pitäisikin saada siivottua suoraan kortistoon viemästä opiskelupaikkoja niiltä, jotka saattaisivatkin valmistua ajoissa ja joita työnteko kiinnostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  26. komm kirjoitti 30.8.2013 kello 10:43

    Syltty: Syltty kirjoitti 30.8.2013 kello 10:19

    Ville K:Tämän jälkeen kannattaakin opiskelijan pistää opinnot täysin jäihin ja mennä työkkärin asiakkaaksi.

    Joas joku opiskelija suhtautuu omiin opintojen jälkeiseen työllistymismahdollisuuksiinsa noin pessimistisesti, niin minkä ihmeen takia hän on valinnut moisen haistapaska-valmistun-kumminkin-suoraan-kortisoon-alan? Olisiko kannattanut suosiolla mennä sinne amiksen putkilinjalle?

    Tai jos on noin lyhytnäköinen taikka surkea matikkapää, että lopettaa opiskelut parin satasen takia, ei todellakaan kuulu korkeakouluun.

    Kyse ei ole satasista. Eikä kyse ole työttömäksi valmistumisesta. Vaan siitä, että jos on kesken opintojen vuoden töissä tekemättä opintoja, saa sen jälkeen opiskella 500 päivää ansiosidonnaisella, jos ilmoittautuu työttömäksi – ja kertoo että parantaa työllistymismahdollisuuksiaan opiskelemalla. Tutut, jotka ovat opiskelleet ansiosidonnaisella, ovat tienanneet parikymmentä tuhatta euroa enemmän kuin mitä olisivat tienanneet opintotukea saamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  27. Tiedemies kirjoitti 30.8.2013 kello 11:12

    En ymmärrä miksi opiskelijat eivät voisi asua soluasunnoissa ja syödä opiskelijaruokaa. Ottaen huomioon, että opiskelijoilla on (tai ainakin yliopisto-opiskelijoilla ennen oli) terveydenhuolto, joka toimii paremmin kuin kunnallinen, ja matkustuskin on halpaa, niin en ymmärrä mitä ne vielä haluavat.

    No, ymmärränhän sen tavallaan. Minä valmistuin yli 12 vuotta sitten tavoiteaikaa hieman nopeammin. Opiskelijajärjestöissä vaikuttaa vieläkin minun ikäisiäni ihmisiä. En tajua miksi media ja poliitikot eivät pistä yksinkertaisesti boikottiin kaikki yli 25-vuotiaita opiskelijapoliitikkoja. Ei niitä kuulu edes kuunnella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  28. Pl Koin kirjoitti 30.8.2013 kello 11:50

    ““Joutua” tarkoittaa tässä tapauksessa yleensä “ei suostu asumaan soluasunnossa”.”

    Joskus varmasti näinkin, mutta kysymys tuskin on sinänsä siitä, etteikö pieni koppi ja yhteiset tilat kelpaisi, vaan siitä, että asuinkumppaneiksi voi tulla ihan millaisia ihmisiä tahansa.

    Soluasumisen suosio nousisi, kun voisi varmistua siitä, että

    a) solussa ei ryypätä
    b) solussa ei hajoteta paikkoja
    c) solussa ei käytetä väkivaltaa
    d) solussa siivotaan tasapuolisesti ja riittävän usein
    e) solussa ei saa harrastaa joka iltaista uskonnollista julistamista

    Olen asunut solussa useamman vuoden, enkä enää siihen hommaan ryhdy, jos pakko ei ole. Soluasuminen sinänsä ei mitenkään vastenmielistä ole, mutta se on, jos samaan soluun sattuu ainesta, joka ei ole yhteiskuntakelpoista, aiheuttaa pelkoa, ei suo rauhaa tai pitää kämppää kaatopaikkanaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.8.2013 kello 11:56

    Soluasuminen toimisi, jos soluasuntoja voisi anoa yhdessä kavereidensa kanssa. Minun on vaikea ymmärtää, miksi näin ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Pl Koin kirjoitti 30.8.2013 kello 12:10

    “Joas joku opiskelija suhtautuu omiin opintojen jälkeiseen työllistymismahdollisuuksiinsa noin pessimistisesti, niin minkä ihmeen takia hän on valinnut moisen haistapaska-valmistun-kumminkin-suoraan-kortisoon-alan?”

    Mikä se varma ala sitten on? Katso tuosta Akavan tilastosta ja kerro. Nykyään työnhaussa on syytä päästä kyytiin heti ensimmäisellä kierroksella. Jos siltä tippuu, niin sen jälkeen mennään ohi oikealta ja vasemmalta. Sen verran paljon on tarjontaa.

    http://goo.gl/EJ94GM

    Haluan nostaa myös esiin mielenterveysongelmien vaikutuksen opintojen kestoon ja hidastumiseen. Kun pari kymmentä prosenttiakin on avun tarpeessa, niin se on koko massasta paljon. Näitä ihmisiä eivät kiristykset auta.

    “Ammattiapua kaipaa Lahden mukaan joka viides opiskelija. Heidän kohdallaan ahdistuneisuus ja masentuneisuus vievät elämästä niin suuren osan, että ne nakertavat myös opiskelumahdollisuuksia.”

    http://www.iltalehti.fi/mieli/2009091110230878_md.shtml

    http://goo.gl/AEQJCE

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  31. Viherinssi kirjoitti 30.8.2013 kello 12:26

    Kutoja: Koska hallitsevalla luokalla ei ole mitään muuta ryhmää, jota voi kohdella miten haluaa.

    Onneksi Suomen hallitseva hegemonia on kansainvälisesti katsottuna varsin leppeä tässä suhteessa. Monessako maassa maailmassa on opintotukijärjestelmä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  32. Viherinssi kirjoitti 30.8.2013 kello 12:30

    Osmo Soininvaara:
    Soluasuminen toimisi, jos soluasuntoja voisi anoa yhdessä kavereidensa kanssa. Minun on vaikea ymmärtää, miksi näin ei ole.

    Hallinnossa tuntuu noilta osin olevan muutenkin vähän haasteita. Osittain kysymys lienee siitä, että segregaatiota halutaan välttää, jolloin ihan tietoisesti eri asemassa olevia ihmisiä sirotellaan samoihin taloihin. Opiskelun kannalta olisi kuitenkin hyvä, jos opiskelija voisi ruksia haluavansa tiukkasääntöiseen ja opiskelupainotteiseen soluun.

    Opiskelija-asumisen ei tarvitse olla kovin hienoa, mutta opiskelijallakin pitäisi olla oikeus turvalliseen ja rauhalliseen ympäristöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  33. Mikko kirjoitti 30.8.2013 kello 13:02

    Haluan nostaa myös esiin mielenterveysongelmien vaikutuksen opintojen kestoon ja hidastumiseen. Kun pari kymmentä prosenttiakin on avun tarpeessa, niin se on koko massasta paljon. Näitä ihmisiä eivät kiristykset auta.“Ammattiapua kaipaa Lahden mukaan joka viides opiskelija. Heidän kohdallaan ahdistuneisuus ja masentuneisuus vievät elämästä niin suuren osan, että ne nakertavat myös opiskelumahdollisuuksia.”http://www.iltalehti.fi/mieli/2009091110230878_md.shtmlhttp://goo.gl/AEQJCE

    Tätä minäkin jäin miettimään. Mitä nyt käy niille joiden opiskelutahti on sairauden tai lukihäiriön takia hitaampi? Ennen Kela on antanut opiskeluiden edetä hitaammin kuin vaatimus on, jos on esittää lääkärintodistus tai vastaava. Eikä tukikuukausien riittämistä ole tarvinnut murehtia.

    Onko näin että uudessa järjestelmässä (ja yhteiskunnassako?) ei ole sairaille tai muuten muotista poikkeaville tilaa? Kaikkien tulee tuottaa tehokkaasti lisäarvoa läpi elemän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  34. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.8.2013 kello 13:36

    Ville: Lukukausimaksulla tämä ratkaistaan

    Lukukausimaksulla tuhotaan loputkin Suomesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.8.2013 kello 13:41

    Lukukausimaksulla tuhotaan loputkin Suomesta.

    Melkein koko muu maailma onkin jo tuhoutunut…
    En kannata lukukausimaksuja, mutta sitä on vaikea ymmärtää, miten opiskelijat eivät tiedosta, kuinka etuoikeutettuja he ovat muuiden maiden opiskelijoihin nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Kutoja kirjoitti 30.8.2013 kello 13:43

    Viherinssi: Onneksi Suomen hallitseva hegemonia on kansainvälisesti katsottuna varsin leppeä tässä suhteessa. Monessako maassa maailmassa on opintotukijärjestelmä?

    Yleistämättä liikaa, maissa joissa ei ole opintotukea, pääsee työelämään nelivuotisen BSc koulutuksen jälkeen. Suomessa kandin papereilla ei tee mitään.

    Tuo nelivuotinen koulu tuskin sisältää kursseja joissa on joka tentissä n. 50% reputusprosentti, kuten monissa entisen TKK:n kursseissa.

    Jos oikeasti haluttaisiin lyhentää opiskeluaikoja, olisi tehokkaampaa kurittaa tsaarinaikaisia opiskelukäytäntöjä ylläpitäviä kouluja, opiskelijoiden kepittämisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  37. Pl Koin kirjoitti 30.8.2013 kello 13:55

    “En kannata lukukausimaksuja, mutta sitä on vaikea ymmärtää, miten opiskelijat eivät tiedosta, kuinka etuoikeutettuja he ovat muuiden maiden opiskelijoihin nähden.”

    Kiitollisuus olisi suurempi, jos opiskelu ei tuntuisi siltä, että se on ainoastan päivähoitoa, joka johtaa työttömyyteen.

    Opiskelen alaa, jonka osaajista vähintään kuukausittain, usein viikoittain, väitetään olevan pulaa. Silti laitoksellamme on sellainen fiilis, että työtä ei tulevaisuudessa löydy. Tälle fiilikselle on olemassa myös tosiasilliset perusteet. Jostain syystä päättäjät ja media nämä tosiasiat ohittavat, eivätkä suostu myöntämään, että meillekään ei ole luvassa koulutustamme vastaavaa työtä.

    Tämä ei tietenkään koske kaikkia. Paras tai sopeutuvin porukka työllistyy aina. Mutta kaikki eivät voi olla parhaita. Useimmat ovat keskivertoja, niin minäkin. Tätä taustaa vasten esimerkiksi lainan ottaminen merkitsee minulle vastuuttomuutta. Kotona kun on opetettu, että teoilla on seuraukset ja niistä on kannettava vastuu.

    Ja mitä tulee kiitollisuuteen, niin näkyykö kiitollisuus julkisista palveluista töissä olevien keskuudessa? Vaikka palkka riittäisi hyvin omakotitaloon ja monenlaisiin huvituksiin, niin silti narina veroista on loppumaton. Suomessa työntekijöille on pitkät lomat, työttömyys on turvattu ja vakavat sairaudet hoidetaan edelleen varsin hyvin veroeuroin, mutta silti kitisijöitä riittää.

    Miksi näytät nostavan tikunnokkaan juuri opiskelijat? Eikö kiittämättömyyden asenne näy kaikkialla yhteiskunnassa? Kaikki ovat mielestään oikeutettuja omiin etuihinsa, mutta muiden eduista kyllä saisi karsia. Tästähän Hesarikin kirjoitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  38. newyorkista kirjoitti 30.8.2013 kello 14:14

    Osmo Soininvaara: Melkein koko muu maailma onkin jo tuhoutunut…
    En kannata lukukausimaksuja, mutta sitä on vaikea ymmärtää, miten opiskelijat eivät tiedosta, kuinka etuoikeutettuja he ovat muuiden maiden opiskelijoihin nähden.

    Niin, kyllä kaikki opintososiaaliset edut maksetaan takaisin myös Suomessa verotuksellisin instrumentein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  39. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.8.2013 kello 14:16

    Osmo Soininvaara:
    Soluasuminen toimisi, jos soluasuntoja voisi anoa yhdessä kavereidensa kanssa. Minun on vaikea ymmärtää, miksi näin ei ole.

    Soluasumisen hinta on karkeasti puolet opintorahasta ja asumislisästä eli luokkaa 250e/kk.

    Loput jää elämiseen, ruokaan ja niin edelleen. Käytännössä hyvin harva opiskelija kykenee elämään ilman vanhempien apua.

    Olisiko vaikkapa 1/4 opintotuesta parempi? Tällöin jäisi reilu satanen enemmän elämiseen.

    Tai miksei käänteinen tuki, jossa asumislisää ei maksettaisi lainkaan, vaan tuki olisi asumisoikeus solussa?

    Opintolainan nostaminen varsinkin tässä taloustilanteessa ei välttämättä ole viisain veto. Vaikka se on valtion takaama ja korkotaso on naurettavan alhainen.

    15 000 euron (5 vuotta opiskelua) lyhentäminen on sitten työttömyyskorvauksesta jo aika iso raha, jotain 200e/kk tai enemmänkin. Tuo on melkein puolet työmarkkinatuesta. Käytännössä saman verran kuin yleinen asumistuki.

    Mitä tämä tarkoittaa käytännössä on siis se, että opintolainoja maksaa kunnat toimeentulotuen muodossa…

    Ellei valmistunut sitten pääse töihin parin vuoden kuluessa valmistumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. KKK kirjoitti 30.8.2013 kello 14:19

    Osmo Soininvaara: Soluasuminen toimisi, jos soluasuntoja voisi anoa yhdessä kavereidensa kanssa. Minun on vaikea ymmärtää, miksi näin ei ole.

    Käytännössä voi olla vaikea toteuttaa tälläistä järjestelyä. Solukämpistä vapautuu harvoin kaikkia huoneita samaan aikaan. Uusissa soluasunnoissa tälläistä järjestelyä voisi hyvin kokeilla. Myös Viherinssin esittämä rastiruutuun -systeemi voisi toimia. Asunnon hakija voisi esittää toiveitansa tulevien solukämppisten suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Viherinssi kirjoitti 30.8.2013 kello 14:20

    Kutoja: Yleistämättä liikaa, maissa joissa ei ole opintotukea, pääsee työelämään nelivuotisen BSc koulutuksen jälkeen. Suomessa kandin papereilla ei tee mitään.
    Tuo nelivuotinen koulu tuskin sisältää kursseja joissa on joka tentissä n. 50% reputusprosentti, kuten monissa entisen TKK:n kursseissa.

    Toisaalta suomalaisessa systeemissä on kovin helppo käydä vain kokeilemassa, kun ei ole isompia paineita. Näin tapahtui taannoin omana opiskeluaikanani (bittilinjalaiset: 01010101 tenteistä), näin tuntuu tapahtuvan nykyäänkin ainakin niiden tenttien osalta, joita olen korjaillut.

    Iso reputusprosentti alkuvaiheen opinnoissa kertoo joillakin aloilla myös kulttuurieroista. Koulussa selvisi läsnäololla ja parissa aineessa työnteolla. Yliopistotasolla jo peruskurssien hanskaaminen vaatii hikoilua, ja se on erityisesti teknis-luonnontieteellisellä alalla monelle opiskelijalle uusi tunne.

    Hutiloidut opintojen alkupään opinnot ja nippanappa tuurilla läpäistyt tentit syövät tehokkaasti opintojen vauhtia myöhemmin, jos opintoala on luonteeltaan sellainen, jossa uusi oppi rakentuu vanhan päälle.

    Tuntuu siltä, että erilaisissa uudistuksissa kyllä yritetään opintojen ulkopuolella vaikuttaa opiskelijoiden valmistumisnopeuteen. Sen sijaan opintojen sisällä siihen ei yritetä kovin paljon vaikuttaa. Esimerkiksi kandiuudistus pikemmin toi lisää jäykkyyttä järjestelmään, jolloin nopeammilla opiskelijoilla valmistuminen tuntuu pikemmin hidastuvan kuin nopeutuvan.

    Yksi tapa saada asiaa eteenpäin olisi tehdä opintojen ohjauksesta huomattavasti nykyistä tiukempaa. Asia pitäisi vielä velvoittaa niin, että opintojen ohjaajaa mitattaisiin ohjattujen opiskelijoiden menestyksellä. Eikä hommaan kannata nakittaa tutkijaproffaa, jota se ei voisi yhtään vähempää kiinnostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  42. Kepa kirjoitti 30.8.2013 kello 14:35

    Kutoja: Yleistämättä liikaa, maissa joissa ei ole opintotukea, pääsee työelämään nelivuotisen BSc koulutuksen jälkeen. Suomessa kandin papereilla ei tee mitään.

    Tuo nelivuotinen koulu tuskin sisältää kursseja joissa on joka tentissä n. 50% reputusprosentti, kuten monissa entisen TKK:n kursseissa.

    Olisiko osasyy siihen myös se, että monissa noissa maissa lentää yliopistosta nopeasti pihalle, jos reputtaa liian monessa tentissä. Niinpä tenttiin tullaan oikeasti hyvin valmistuneina.

    Omien havaintojeni mukaan TKK:lla ei ollut mitenkään harvinaista, että monet opiskelijat alkoivat valmistautua 5 opintopisteen kurssin tenttiin (kurssin suunniteltu työmäärä noin 133 tuntia) pari kolme päivää ennen tenttiä. Sitä ennen ei siis oltu opiskeltu kurssin asioita millään tavalla.

    Toki on aina myös sellaisiakin kursseja, joissa pitäisi tehdä selviä parannuksia.

    Käsittääkseni ainakin Saksassa tilanne on vielä se, että yliopistossa suoritetaan pääsääntöisesti maisterin tutkinto eikä kandin tutkinnolla ole juurikaan virkaa työelämässä. Vaikka Saksassa onkin opintotuki, sitä saavat vain pienituloisten vanhempien lapset. Keskiluokan vanhemmat joutuvat maksamaan itse lastensa opiskelukustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  43. KKK kirjoitti 30.8.2013 kello 14:42

    newyorkista: Niin, kyllä kaikki opintososiaaliset edut maksetaan takaisin myös Suomessa verotuksellisin instrumentein.

    Miten niin maksetaan? Ei veroaste riipu yhtään siitä, kuinka paljon on istunut koulun penkillä. Osa valmistuneista sitäpaitsi muuttaa ulkomaihin töihin. Lukukausimaksut ja valtion takaama opintolaina olisivat reiluin tapa hyvittää opinnoista saatava hyöty valtiolle. Opintolainan takaisinmaksu voitaisiin sitoa valmistumisen jälkeisiin ansiotuloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Tiedemies kirjoitti 30.8.2013 kello 15:01

    Mitä jos opiskelijat tekisivät opiskelupäätöksensä sen perusteella, miten työllistyminen tapahtuu? Meillä on pilvin pimein ihmisiä jotka valmistuvat kortistoon, ja samaan aikaan joudutaan monilla aloilla 100% työllisyyden vallitessa kouluttamaan ihmisiä joilla ei ole todellisuudessa paljoakaan mentaalisia eväitä sille alalle jolle he ovat opiskelemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  45. Kutoja kirjoitti 30.8.2013 kello 15:02

    @Viherinssi&Kepa

    TKK:lla oli liikaa tenttejä, joissa kysyttiin ulkoaluettavia nippelitietoja läpipääsyn edellytyksenä.

    Tuollaisiin tenteihin oli mahdollista valmistautua vain hauki on kala periaatteella, käydä oksentamassa aivot paperille ja unohtaa asia välittömästi.

    Valitettavasti esim kirjallisuustöiden tai selkkareiden tarkastaminen on työläämpää kuin oikeiden sanojen lukumäärän laskeminen tenttipaperista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  46. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 30.8.2013 kello 15:15

    Lauri Kumpulainen:
    Ellei valmistunut sitten pääse töihin parin vuoden kuluessa valmistumisesta.

    Opiskelijoiden kommenteissa puhutaan usein sekä töissä käymisestä opiskeluaikana että pitkään työttömänä olemisesta valmistumisen jälkeen.

    Valmistuminen johtaakin siis työttömyyteen – joka kai johtuu siitä että opiskelijana pystyy tekemään osa-aikatyötäkin kun taas valmistuneena pitäisi tehdä vähintään 37,5 tuntia viikossa jotta pysyy tuilla.

    Perustulo siis auttaisi tässäkin. Ja onhan esitetty 400 e/kk myös siinä mielessä parannus…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  47. Jarmo Malinen kirjoitti 30.8.2013 kello 16:07

    Shakeem:
    Opintotuki voitaisiin muuttaa kokonaan lainapohjaiseksi. Jos valmistuville ei löydy asialliseen korvaukseen oikeuttavaa työtä, lainaa ei tarvitsisi maksaa takaisin. Saataisiin joku kannustin ylikoulutusongelmaan, siis valtion puolelle.

    Kyllä laina pitää aina takaisin maksaa, ja lainanottajalla tulee tästä olla vahva ymmärrys. Muuten ollaan pian kuplan äärellä, ja se on jo niin nähtyä.

    Opiskelun tulee olla samanlainen sijoitus yksilön tulevaisuuteen kuin vaikkapa omistusasunto. Siksi tarvitaan parempaa opinto-ohjausta, jossa opiskelua harkitseva pääsee tutustumaan työllisyysnäkymiin ja tilastoihin.

    Ei ole mitään järkeä rakentaa nykyistä yhteiskuntaa sen varaan, että ihmisiä suojeltaisiin epärationaalisten päätöstensä seurauksilta. Parempi ajatus päinvastoin on kohdella ihmisiä jo nuorina rationaalisina olentoina, ja yrittää lisätä heissä halua ja kykyä rationaaliseen riskinottoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. Syltty kirjoitti 30.8.2013 kello 16:25

    Pl Koin:a) solussa ei ryypätä
    b) solussa ei hajoteta paikkoja
    c) solussa ei käytetä väkivaltaa
    d) solussa siivotaan tasapuolisesti ja riittävän usein
    e) solussa ei saa harrastaa joka iltaista uskonnollista julistamista

    Ilmeisesti opiskelijoiden nykyinen tapa hankkia yksiöt on johtanut ns. “paskan rikastumiseen” eli nykyään “kaikki” hankkivat yksiöt, paitsi ne jotka eivät siihen järjenköyhyyden takia kykene. Olen itse asunut kahden sekä kolmen hengen soluasunnossa eikä niissä kummassakaan ollut mitään ongelmia, ellei yleisten tilojen lievää sotkuisuutta lasketa mukaan.

    Samaten yhdelläkään kaverilla ei ollut moisia ongelmia (yhden kaverin kommuunikämppä oli kyllä aivan järkyttävässä kunnossa, eli sitä koski kohta D) Mutta tästä onkin yli 10v aikaa eli silloin oli tyypillistä asua solussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  49. Shakeem kirjoitti 30.8.2013 kello 16:26

    Pl Koin ,

    Et ymmärrä työvoimapulan käsitettä. Se tarkoittaa sitä, että tekijöitä tarvittaisiin töihin enemmänkin. Kokonaan toinen asia on se, onko heidän palkkaamiseen rahaa.

    Julkisen sektorin korkeasti koulutetun työvoiman palkkoja on alennettava. Päteviä tulijoita virkoihin on yllin kyllin, jopa satoja per paikka. Voittajalle tulee iso palkka, pitkä loma ja muut työelämän herkut, kuten ruuhkaton työterveyshuolto, samalla kun ikätovereita piisaa kortistossa tai koulutusta vastaamattomissa tehtävissä kaupan kassalla, jonne työllistymistä maisterin opinnot kuulemma helpottavat erään TE-keskuksen johtajan mukaan.

    Ja vielä pitää etsiä säästökohteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. Syltty kirjoitti 30.8.2013 kello 16:27

    Tiedemies:
    Mitä jos opiskelijat tekisivät opiskelupäätöksensä sen perusteella, miten työllistyminen tapahtuu?

    Joo, mutta vakiovastaushan on tuohon “kannattaa opiskella sitä mistä on kiinnostunut”.

    En vaan käsitä mitä ideaa on opiskella 6v mielenkiintoista alaa ja sitten mätääntyä kortistossa taikka siivoushommissa sen seuraavat 40v. Sekö on sitten mielenkiintoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  51. Pl Koin kirjoitti 30.8.2013 kello 16:43

    “Opiskelun tulee olla samanlainen sijoitus yksilön tulevaisuuteen kuin vaikkapa omistusasunto. Siksi tarvitaan parempaa opinto-ohjausta, jossa opiskelua harkitseva pääsee tutustumaan työllisyysnäkymiin ja tilastoihin.”

    Mitä niistäkään voi päätellä? Putkimies mainitaan perinteisenä hyvin työllistävänä ammattina, mutta vastikään uutisointiin, että erityisesti putkimiehet kärsivät työttömyydestä.

    Insinööriä on pidetty järkevänä tutkintona, mutta tilastojen mukaan dippainssienkin tulevaisuus kulkee laskusuuntaan.

    Alle linkatun käppyräisen mukaan on merkittävästi viisaampaa opiskella taideaineita kuin insinööriksi. Humanististen tieteiden kandidaattienkin työttömyys on pientä. Siihenkö pitäisi tähdätä?

    http://goo.gl/EJ94GM (Työttömät ilman lomautettuja.)

    Tilastoja ei tietenkään voi tulkita näin, mutta enpä usko, että Suomessa on tietäjää, joka pystyisi kertomaan, mitä työllistymistä tavoittelevan nuoren kannattaisi opiskella, kun opintoala suhteutetaan hänen kykyihinsä ja mielenkiinnon kohteisiinsa.

    Yhteiskunnalliseen tarkasteluun pitäisi saada enemmän laadullista otetta, jotta erilaiset ongelmaryhmät pystyttäisiin kaivamaan esiin. Kaikkia yksilöitä ei tietenkään voi huomioida, mutta kun esimerkiksi mielenterveysongelmaisia on opiskelijoista ainakin 20 % (kuulun heihin itsekin, kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, johon lääkityskään ei aina tai kokonaan apua tuo), niin kannattaako heihin soveltaa samanlaisia keinoja kuin vahvaitsetuntoisiin ja horjumattomiin?

    Rangaistuksen pelko ja palkkion toivo ovat voimia, joiden tiedetään ohjaavan ihmistä, mutta populaatio ei ohjaudu näiden voimien vaikutuksesta mekaanisesti, koska se on sisäisesti monimuotoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  52. Leppis kirjoitti 30.8.2013 kello 16:43

    Osmo Soininvaara:
    Soluasuminen toimisi, jos soluasuntoja voisi anoa yhdessä kavereidensa kanssa. Minun on vaikea ymmärtää, miksi näin ei ole.

    Soluasuntoja voi hakea yhdessä kaverien kanssa, ainakin HOASilla ja AYY:lla on niin kutsuttuja “kaveriasuntoja”. Esimerkiksi AYY:n kaveriasuntoon päästäkseen pitää molempien opiskella Aalto-yliopistolla.

    Ymmärrän hyvin, etteivät kaikki halua asua opiskelija-asunnossa. Esimerkiksi HOASilla on Espoon keskuksessa lutikka-ongelma, Kannelmäessä turkiskuoriaisia ja muita tuholaisia, Olarissa viemäri- ja sisäilmaongelmia jne. Eikä sitä aina jaksa hermot kestää kulttuurieroja mm. pyykin pesussa pesutuvassa, siisteydessä, roskien viemisessä roskikseen jne., jotkut asunnot kun on vaihtarien suosiossa.

    Toisaalta kannattaa myös pitää mielessä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HOASilla riittää asuntoja vain neljäsosalle alueen opiskelijoista – vaikka siis sellaiseen haluaisi, ei ole taattua että pääsee. Pakostakin osa joutuu siis maksamaan markkinahintaista vuokraa eikä uusimmissa opiskelija-asuntokohteissa vuokrat jää kovin kauas markkinahinnoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  53. Oikeistodemari kirjoitti 30.8.2013 kello 18:10

    Nyt on Osmo täysin oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  54. Mikael kirjoitti 30.8.2013 kello 18:34

    Opiskelijana minua raivostuttaa tuossa päätöksessä lähinnä se, että muutoksen voimaantulon ajankohtaa ei ole ilmoitettu. Muutoksen tarkoitus on sinällään ihan hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. kommentaattori kirjoitti 30.8.2013 kello 19:05

    Kutoja:

    Valitettavasti esim kirjallisuustöiden tai selkkareiden tarkastaminen on työläämpää kuin oikeiden sanojen lukumäärän laskeminen tenttipaperista.

    Ei muuten yleensä ottaen pidä paikkaansa, kun väitteesi otetaan kirjaimellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Countryboy kirjoitti 30.8.2013 kello 20:45

    Itse asuin muutama vuosi sitten viikon Montrealissa McGill yliopiston asuntolassa. Kyllä oli vaatimatonta nykyisiin suomalaisiin opiskelija-asuntoihin verrattuna. Ja eivät varmastikaan olleet huonommasta päästä ne, joita tarjottiin ulkomaisille kongressivieraille.

    Nythän opiskelijat haluaisivat Suomessa yksiön keskeltä kaupunkia. Ainakin joissakin kaupungeissa laitakaupungit asunnot eivät tahdo kelvata. Niin ajat muuttuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  57. Kutoja kirjoitti 30.8.2013 kello 21:35

    kommentaattori: Ei muuten yleensä ottaen pidä paikkaansa, kun väitteesi otetaan kirjaimellisesti.

    Pahoitteluni epäselvästä viestistä,

    Olisi pitänyt ilmaista että helpoin tapa arvostella kurssi asteikolla 0-5 on laskea tenttivastauksissa olevien haluttujen sanojen, lyhenteiden, numeroiden tai kaavojen määrä.

    Onneksi se myös korreloi asian ymmärtämisen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Prometheus kirjoitti 30.8.2013 kello 23:28

    Tiedemies:
    Mitä jos opiskelijat tekisivät opiskelupäätöksensä sen perusteella, miten työllistyminen tapahtuu? Meillä on pilvin pimein ihmisiä jotka valmistuvat kortistoon, ja samaan aikaan joudutaan monilla aloilla 100% työllisyyden vallitessa kouluttamaan ihmisiä joilla ei ole todellisuudessa paljoakaan mentaalisia eväitä sille alalle jolle he ovat opiskelemassa.

    Nimenomaan.

    Meillä on kohta useampi ikäluokallinen pelkästään medianomeja ja hömppämaistereita.

    Mikä on keskeisin syy sille, että Suomessa koulutetaan massiivisia määriä ihmisiä aloille, joilla ei ole töitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  59. Kepa kirjoitti 31.8.2013 kello 10:41

    Kutoja:
    @Viherinssi&Kepa

    TKK:lla oli liikaa tenttejä, joissa kysyttiin ulkoaluettavia nippelitietoja läpipääsyn edellytyksenä.

    Tuollaisiin tenteihin oli mahdollista valmistautua vain hauki on kala periaatteella, käydä oksentamassa aivot paperille ja unohtaa asia välittömästi.

    Myönnän kyllä, että muistan itsekin opiskeluajoiltani TKK:lla yhden tällaisen tentin. Siinä oli tietysti yksi liikaa.

    Omien havaintojeni mukaan kuitenkin useimmiten tuo nippelitietojen pänttääminen ulkoa on opiskelijan itsensä valitsema opiskelustrategia silloin, kun ei viitsi perehtyä asioihin niin syvällisesti, että olisi oikeasti ymmärtänyt ne. Kun asioita ei ole ymmärretty, yritetään sitten opiskella ulkoa tarpeeksi monta nippelitietoa (ja harjoitustehtävien ratkaisua) ja toivotaan, että ne riittäisivät juuri läpipääsyyn.

    Muistan itse, kuinka eräässä fuksivuoden fysiikan välikokeessa piti laskea eräs asia kappaleelle A. Juttelin kokeen jälkeen kurssikaverini kanssa, joka valitteli, että oli kyllä opetellut saman asian laskemisen kappaleille B, C ja D, mutta oli valitettavasti jättänyt juuri A:n väliin. Olin täysin ällistynyt, sillä asia laskettiin A:lle täysin samalla periaatteella kuin B:lle, C:lle ja D:lle, mutta koska A oli näitä muodoltaan selvästi yksinkertaisempi, oli laskutoimitus A:lle kaikkein helpoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  60. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 31.8.2013 kello 12:13

    helpoin tapa arvostella kurssi asteikolla 0-5 on laskea tenttivastauksissa olevien haluttujen sanojen, lyhenteiden, numeroiden tai kaavojen määrä

    Ei pidä muuten paikkaansa. Yleensä essee arvostellaan tietyllä mutu-periaatteella; opettajalla on mielessään kuva täydellisestä vastauksesta ja tätä muistuttava essee tai täysin oikein oleva laskutehtävä saa kuusi pistettä. Neljä ja viisi pistettä tulevat sitten siitä, kun jotain uupuu.

    Sen sijaan pisteet 1-3 tulevat sitten nollasta ylöspäin laskemalla. Mitä tähän on oikein löydetty? Tällöin tarkastaja etsii paperista aiheita antaa pisteitä, vaikka asiaa ei ole kunnolla osattukaan.

    Kyse ei ole kuitenkaan ulkoaopetteluun kannustamisesta. Jos osaa asian oikeasti, se näkyy kyllä. Ulkoa opettelu oma harvoin kykenee sellaiseen suvereenin yhteyksien hallintaan, jolla saa kuusi pistettä.

    Ainoa oma tenttini, jossa tiedän käytetyn tätä kuvaamaasi sanojen laskemisen menetelmää, oli RUK:n taktiikan “koulutyö”. Myös oikiksen pääsykoe arvostellaan ilmeisesti samalla tapaa, mutta siinä en ole koskaan ollut.

    Näistä bittilinjan tapauksista voisi sanoa sen, että joskus tentti itsessään on helppo, mutta aihe menee osalta opiskelijoista täysin yli hilseen. Tällöin tuloksista voi olla karmeaa luettavaa: puolet nollia, puolet nelosia ja viitosia. Joillain matematiikan kursseila tämä on normaalitilanne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  61. Viherinssi kirjoitti 31.8.2013 kello 15:14

    Erastotenes aleksandrialainen: Ei pidä muuten paikkaansa. Yleensä essee arvostellaan tietyllä mutu-periaatteella; opettajalla on mielessään kuva täydellisestä vastauksesta ja tätä muistuttava essee tai täysin oikein oleva laskutehtävä saa kuusi pistettä.

    Lisäisin tähän vielä sen, että tenttien korjaajan tavoitteena on yrittää löytää tentin suorittajan ajattelu sieltä vastauksen takaa. Se ei aina ole ihan helppoa, vastaan voi tulla monenlaisia ongelmia lukukelvottomasta käsialasta, huonosta kielitaidosta ja suttuisista kaavioista alkaen.

    Esseen pituus tai oikeiden sanojen käyttäminen eivät ole arvosteluperusteita. Kaikkein pisimmissä vastauksissa voi olla todella loistavia suorituksia, mutta hyvinkin usein kyse on selittelystä. Vähänkään laajemmissa aihepiireissä essee kattaa joka tapauksessa vain pienen palan otsikon aihepiiristä, jolloin hyvin monenlaisilla valinnoilla voi saada täydet pisteet.

    On muuten yllättävää, kuinka nopeasti tenttipaperin voi lajitella kategoriaan “hyvä”, “huono” tai “täytyypä syventyä”. Jonkun kerran olen kokeillut kymmenen sekunnin arvostelumenetelmää: kymmenen sekunnin vilkaisu tenttipaperiin ja numeroarvosana sen perään. Tämän jälkeen kaveri tarkastaa tentit ilman tietoa minun arvauksistani. Minulla ei ole kovin hyvää rutiinia (en tarkasta tenttejä kovinkaan paljon), mutta silti isoja eroja tulee vähän.

    Aiemmin täällä mainitut erilaiset harjoitustyöt ovat mainioita välineitä opiskelijan ajattelun näkemiseen. Niissä on kuitenkin ainoana välineenä käytettynä valitettavan iso riski siihen, että ajattelu ei ole opiskelijan omaa. Lisäksi opiskelijat ovat yleensä aika haluttomia tekemään moisia ponnistuksia, jos vaihtoehtona on tenttiminen.

    Harjoitustöiden osalta tarkastajat ovat vielä enemmän inhimillisiä erehtyjiä. Siisti ulkoasu ja huoliteltu kieliasu tuovat plussaa, vaikka ne eivät olisikaan arvosteltavien asioiden listalla. Toisaalta näillä onneksi on yleisesti vahva korrelaatio sisällön kanssa, harvoin vastaan tulee siistiin pakettiin laitettua ruuansulatusjätettä.

    Tämä kaikki ei poista sitä, etteikö yliopistoissa olisi suuri määrä huonoja luennoitsijoita ja arvostelijoita. Jos niitä kuitenkin tuntuu olevan kovin suuri osa vastaantulleista, niin sitten kannattaa myös hetki pohtia omia opiskeluvalmiuksia ja -motiiveja. Yliopistotasolla ei yleensä opeteta opiskelemista, mikä on kyllä suuri sääli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  62. Shakeem kirjoitti 31.8.2013 kello 20:52

    Tiedemies:
    Mitä jos opiskelijat tekisivät opiskelupäätöksensä sen perusteella, miten työllistyminen tapahtuu? Meillä on pilvin pimein ihmisiä jotka valmistuvat kortistoon, ja samaan aikaan joudutaan monilla aloilla 100% työllisyyden vallitessa kouluttamaan ihmisiä joilla ei ole todellisuudessa paljoakaan mentaalisia eväitä sille alalle jolle he ovat opiskelemassa.

    Miksi sen vastuun pitää olla aikuisuuden kynnyksellä olevilla nuorilla? Mitä järkeää on kouluttaa ihmisiä sinne kortistoon tai koulutusta vastaamattomiin tehtäviin? Eikö tässä pitänyt säästää.

    Toiseksi, meillä opinto-ohjaus painottaa lapsille joka vaiheessa valitsemaan alan joka kiinnostaa. Miksi? Koska sitten saa tehdä sitä mikä kiinnostaa. Moni nuorukainen huomaa tilanteen vasta, kun on jo myöhäistä. Sitten alkaa se korkeakoulun venyminen.

    Jos vastuu koulutuspolitiikan järkevyydestä pitää kokonaan siirtää opiskelijoille itselleen, koska päättäjät eivät siihen kykene, se onnistuu vain ottamalla käyttöön kunnon lukukausimaksut. Tällöin työllistymistä olisi pohdittava vaikka vanhempien avustuksella huolellisesti ennen investointipäätöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  63. eri anonyymi kirjoitti 1.9.2013 kello 3:21

    tcrown:
    Se tuosta paketista jäi työurien alkupään pidennyksestä puuttumaan, että opiskelupaikan heti lukion jälkeen saaneille pitäsi saada subjektiivinen oikeus suorittaa 6kk asepalvelus kahtena kesänä 3 kk pätkissä (ja mahdollisesti muutamana talviviikonloppuna), jolloin opiskelut eivät veny armeijan vuoksi. Ja niille, jotka eivät opiskelupaikkaa saa, pitäisi olla yhtäläisesti subjektiivinen oikeus aloittaa asepalvelus heti kun opiskelupaikan saamattomuus on selvinnyt.

    Paljon hyödyllisempää niin asepalveluksen kuin opiskelunkin kannatla olisi tehdä ympärilukuvuotisesta opiskelusta _oikea_ vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. eri anonyymi kirjoitti 1.9.2013 kello 3:41

    Osmo Soininvaara:
    Soluasuminen toimisi, jos soluasuntoja voisi anoa yhdessä kavereidensa kanssa. Minun on vaikea ymmärtää, miksi näin ei ole.

    Soininvaara ei nyt ota huomioon etteivät suinkaan kaikki lukio- tm kaverit päädy samaan korkeakoululaitokseen tai edes samalle paikkakunnalle opiskelemaan. Esimerkiksi minun kaikki lukioaikaiset kaverini asuvat +300 kilometrin päässä nykyisestä opiskelupaikkakunnastani, ja muut kotipaikkakunnaltani tänne päätyneet ihmiset ovat aivan yhtä outoja kuin kutka tahansa muutkin.

    HOAS:illa voi hakea kaveriasuntoon kyllä, on voinut jo useita vuosia. En tiedä mitä postiivista sen lisäämisessä oikeastaan olisi, myyttiset “rauhalliset solut” jaettaisiin epämääräisten sosiaalisten klikkien ja hyväveliverkostojen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  65. Timo kirjoitti 1.9.2013 kello 12:08

    Hallituksen ehdotus lisää kustannuksia eikä motivoi opiskelijoita valmistumaan nopeammin. Kun opintotuki päättyy, on vähätuloinen opiskelija oikeutettu saamaan toimeentulotukea, joka on huomattavasti enemmän kuin opintotuki.

    Näin kävi aikoinaan minulle. Yllätyin, kuinka paljon hyvinvointini lisääntyi suhteessa aikaisempaan, kun pääsin sossun luukulle. Opintotuki + asumislisä + palkka olivat verojen jälkeen VÄHEMMÄN kuin toimeentulotuki + asumistuki ilman palkkaa.

    Järkevä opintotukimalli olisi sellainen, jossa opintotuki asteittain vähenisi opiskelujen pitkittyessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  66. Pl Koin kirjoitti 1.9.2013 kello 13:06

    “Miksi sen vastuun pitää olla aikuisuuden kynnyksellä olevilla nuorilla?”

    Kirjoitapa Osmo postaus siitä, mille alalle kannattaa tällä hetkellä kouluttautua niin että siitä myös koko kansa hyötyisi.

    Tilastoihmisenä osannet tehdä perusteltuja päätelmiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Kutoja kirjoitti 1.9.2013 kello 16:18

    Viherinssi: Lisäisin tähän vielä sen, että tenttien korjaajan tavoitteena on yrittää löytää tentin suorittajan ajattelu sieltä vastauksen takaa.

    Pakko tunnustaa ettei noita kursseja ollut montaa, muutama perusopintojakso. Ongelma oli että ne olivat pakollisia, tutkinnon ensimmäisen osan kursseja. Jollei saanut 12 vuoteen tuollaista kurssia läpi, ei myöskään voinut aloittaa diplomityötä eikä valmistua.

    Massakursseilla tuskin yritetään arvoida satojen opiskelijoiden ajattelukykyä, koska vain harva tulee jatkamaan sitä sivuaineenaan. Korkeintaan karsimaan tuota joukkoa.

    Esseen pituus tai oikeiden sanojen käyttäminen eivät ole arvosteluperusteita.

    Minulle näytettiin kyllä tenttituloksesta valittaessani sapluunaa, jolla määrättiin myös esseiden arvosteluperusteet, jotka olivat kyseisellä kurssilla termejä, lyhenteitä sekä kaavoja, 0,5-1p/oikea sana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Viherinssi kirjoitti 2.9.2013 kello 12:17

    Kutoja: Massakursseilla tuskin yritetään arvoida satojen opiskelijoiden ajattelukykyä, koska vain harva tulee jatkamaan sitä sivuaineenaan. Korkeintaan karsimaan tuota joukkoa.

    Tämä voi pitää paikkansa joissakin aineissa, ja jo pelkkä käsite “TKK” oli erittäin laaja. Jos laajennan sitä kattamaan teknisten aineiden ylemmän opetuksen ylipäätään ja supistan omiin kokemuksiini (jotka eivät kata kuin muutaman oppilaitoksen ja muutaman aikapisteen viime vuosikymmeniltä), roikkuvat kurssit ovat olleet usein opintojen alkupään kursseja. Nämä kurssit olivat sellaisia kuin perusfysiikat, perusmatematiikka, teoreettinen sähkötekniikka, ohjelmoinnin perusteet, jne.

    Näille kursseille on yhteistä se, että tarvittavan ulkoaopettelun määrä on hyvin vähäinen ja tarvittavan ymmärryksen määrä hyvin suuri. Lisäksi asioiden hallitseminen auttaa merkittävästi myöhemmissä opinnoissa.

    Itse asiassa näillä massakursseilla opiskelijoiden ymmärrys asiasta tulee hyvin selvästi esiin. Jos asian ymmärtää, tentistä tulee erittäin hyvä arvosana. Jos sitä ei ymmärrä, läpipääsy on hyvin vaikeaa.

    (Opintosuunta toki sanelee hyvin paljon sen, minkälaisia alkupään massakurssit ovat. Joillakin aloilla tarvitaan enemmän nippeleitä kuin toisilla. Yleistäminen on vaikeaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 2.9.2013 kello 12:25

    Pl Koin:
    Putkimies mainitaan perinteisenä hyvin työllistävänä ammattina, mutta vastikään uutisointiin, että erityisesti putkimiehet kärsivät työttömyydestä.

    Uutisoinnit nyt ovat mitä ovat:

    http://www.hs.fi/talous/a1362365240436

    HS 4.3.2013

    “Rakentajien työttömyys nousi helmikuun aikana jo yli 20 prosenttiin.”

    “Paras työllisyystilanne on edelleen putkialan ammattilaisilla, joiden työttömyys oli vain kymmenen prosenttia.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  70. spottu kirjoitti 2.9.2013 kello 12:46

    Viherinssi: Opiskelija-asumisen ei tarvitse olla kovin hienoa, mutta opiskelijallakin pitäisi olla oikeus turvalliseen ja rauhalliseen ympäristöön.

    Kampukset auttavat tähän ongelmaan, ja tiedekunta/osasto -kohtaiset solut auttaisivat vielä enemmän. Vertaistukiorganisaatio tulee kaupan päälle, auttaa erityisesti niitä opiskelijoita jotka eivät ole kasvaneet sisään alaansa ennen opiskelujen aloittamista.

    Erityisesti: soluasumisen tarkoitus ei ole opettaa suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden sietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. Tiina kirjoitti 8.9.2013 kello 11:50

    Pl Koin: T
    ““Joutua” tarkoittaa tässä tapauksessa yleensä “ei suostu asumaan soluasunnossa”.”

    Joskus varmasti näinkin, mutta kysymys tuskin on sinänsä siitä, etteikö pieni koppi ja yhteiset tilat kelpaisi, vaan siitä, että asuinkumppaneiksi voi tulla ihan millaisia ihmisiä tahansa.

    Soluasumisen suosio nousisi, kun voisi varmistua siitä, että

    a) solussa ei ryypätä
    b) solussa ei hajoteta paikkoja
    c) solussa ei käytetä väkivaltaa
    d) solussa siivotaan tasapuolisesti ja riittävän usein
    e) solussa ei saa harrastaa joka iltaista uskonnollista julistamista

    Olen asunut solussa useamman vuoden, enkä enää siihen hommaan ryhdy, jos pakko ei ole. Soluasuminen sinänsä ei mitenkään vastenmielistä ole, mutta se on, jos samaan soluun sattuu ainesta, joka ei ole yhteiskuntakelpoista, aiheuttaa pelkoa, ei suo rauhaa tai pitää kämppää kaatopaikkanaan.

    Soluasumisen maine parantuisi jo siitä että samaan asuntoon sijoitettaisiin saman oppilaitoksen opiskelijoita. Yliopisto-opiskelijat ja viisitoistavuotiaat ammattikoululaiset eivät kuulu samoihin asuntoihin eivätkä edes samoihin taloihin! Lisäksi sen yleisiin järjestyssääntöihin sopeutumattoman joka lisäksi ei ole vielä kiinnostunut sopimaan yhteisistä pelisäännöistä tulisi muuttaa muualle, ei sen häiriköinnistä kärsivän osapuolen! Opiskelija-asuntosäätiöiden näkemysten mukaanhan häiriköissä ei ole mitään vikaa, ei ainakaan niin kauan kuin vain vuokranmaksu on säännöllistä!

    Kaikenlainen huono käytös jota ei missään muualla hyväksyttäisi, on sallittu soluasunnoissa! Syödään toisten ruoat yhteisestä jääkaapista, käytetään toisten tavaroita ilman lupaa, majoitetaan ylimääräisiä asukkaitad yms. Jos ihmisellä ei ole käytöstapoja eikä halua sopia yhteisistä pelisäännöistä, niin silloin soluasunto ei ole sopiva paikka!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.9.2013 kello 17:55

    Keskustassa olevien työpaikkojen määrän vähentyminen taitaa myös tarkoittaa joukkoliikenteen käytön vähentymistä

    Toisaalta niiden määrä kasvaa, jotka sekä asuvat että ovat töissä kantakaupungissa. He tulevat töihin mitä todennäköisimmin ratikalla, kävellen tai fillarilla.
    Mutta olet oikeassa, että elämäntyylit ja arvot eriytyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Opiskelija kirjoitti 13.9.2013 kello 19:24

    Lauri Kumpulainen:

    Toimeentulotuen varassa opiskelu ei ole ihan herkkua, siihen kun taitaa vaikuttaa puolison tulot aika rankasti. Joka kuukausittainen lippulappusten kerääminen ja hakemuksen tekeminen ei myöskään ole oikein viisas ratkaisu suhteessa opintotukeen, joka haetaan kerran opiskeluajalle.

    Mutta jos opiskelija asuu yksin, toimeentulotuki on yhtä juhlaa verrattuna opintotukeen. Jos vuokra on 650 € toimeentulotuki on runsaat 1 100 €/kk vrt opintotuki noin 470 €/kk + laina. Noin 700 €/kk (parhaassa tapauksessa) on ihan kohtuullinen korvaus lippulappusten keräämisestä.

    Osmo Soininvaara:

    Toisaalta niiden määrä kasvaa, jotka sekä asuvat että ovat töissä kantakaupungissa. He tulevat töihin mitä todennäköisimmin ratikalla, kävellen tai fillarilla. Mutta olet oikeassa, että elämäntyylit ja arvot eriytyvät.

    Itse asiassa ne ovat jo eriytyneet. Tyypillisesti kehyskunnissa asuvista autottomat käyvät kantakaupungissa joukkoliikennettä käyttäen ja autolliset jumbo-ompuissa elokuvateatterissa, keilaamassa, yökerhossa…

    Autoilevat kehyskuntalaiset käyvät kantakaupungissa muutaman kerran vuodessa ja ihmettelevät miksi kukaan asuu Helsingissä kun siellä on niin kallista asua. Eihän sieltä saa ostettua edes omakotitaloa! Eikä lapsia voi päästää ulos!

    Tämä on täysin mutu-tuntumaa, mutta autolliset kehyskuntalaiset käyttävät vähemmän kulttuuripalveluja kuin kantakaupunkilaiset. Tämä liittynee kulttuuripalvelujen sijaintiin kantakaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. b.j kirjoitti 17.4.2015 kello 15:51

    Opintotuen takaisinperinnän aikataulut ovat liian tiukat. Sotepiiri lupaa palkkatodistuksen kolmessa työpäivässä ja posti lupaa toimituksen kahdessa päivässä. Kun avaat kirjeen kuitenkin vasta työpäivän jälkeen ja saat tilattua palkkatodistuksen seuraavana työpäivänä, niin on mahdollista, että valitusta ei enää käsitellä ja perintään menee. Jos satuit olemaan työmatkalla pari yötä, niin ei ole mitään mahdollisuutta ehtiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus