Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?

27.8.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka 

Suomen talousongelmat johtuvat Erkki Liikasen ja VM:n mukaan siitä, että asuminen on Helsingin seudulla niin kallista. Tällä ei ilmeisesti tarkoiteta sitä, että Helsingin seudulla asuntojen kysyntä on kohtuuttoman suurta, koska on liikaa työpaikkoja ja alue on muutoin liian houkutteleva, vaan, ettei asuntoja rakenneta kysyntää vastaavasti.

Kun puhutaan talouspolitiikasta ja kestävyysvajeesta, Suomen menestys on siis kiinni siitä, että mahdollisimman suuri osa suomalaisista siirretään mahdollisimman nopeasti Helsingin seudulle, jossa työ on tuottavampaa ja työllisyysaste korkeampi kuin muualla Suomessa. Kun puhutaan aluepolitiikasta, tavoite onkin aivan toinen, suorastaan päinvastainen. On jonkinasteinen ongelma, että valtiolla on aluepoliittisia tavoitteita, jotka toimivat toisiaan vastaan ja joihin kaikkiin käytetään paljon rahaa. Olisi helpompi saavuttaa päämäärä, jos tietäisi mitä haluaa.

Nyt siis vaaditaan Helsingin seudun kuntia kaavoittamaan enemmän. Näin olisi tehty ajat sitten, jos kyse olisi vain siitä, että kaavoittajan kynään pitäisi ostaa enemmän mustetta.

Kunnan kannalta rakentaminen tarkoittaa lisää katuja, vesijohtoja, viemäreitä, tonttien saattamista rakennuskelpoiseksi perustuksia vahvistamalla, patoja rakentamalla ja myrkyllistä maata vaihtamalla. Tarvitaan ratikoita, metroja, peruskouluja, päivähoitopaikkoja. Sanalla sanoen tarvitaan investointeja ja niitä tarvitaan paljon.

Kunnilla ei ole varaa ottaa vastatakseen sellaista määrää investointeja. Espoo esimerkiksi investoi 500 miljoonaa euroa vuodessa vastatakseen noin 5000 hengen vuotuiseen väestönkasvuun. Siis 100 000 euroa uutta asukasta kohden!  Ei tämä toki kaikki ole vain uusista asukkaista johtuvaa, vaan on siinä myös investointivelkaa, mutta ilman jatkuvaa uusien alueiden rakentamista investointitarve olisi paljon pienempi. Jos valtiovalta haluaa Helsingin seudun rakentavan asuntoja nopeammin, tämä pitäisi tehdä kunnille mahdolliseksi.

Osasta investoinneista valtio on suoraan vastuussa – esimerkiksi radat ja päätiet sekä eräät oppilaitokset. Valtion investointien viipyminen jarruttaa huomattavasti Helsingin seudun asuntotuotantoa. Näin käy, kun aluepolitiikalla on ristiriitaisia päämääriä.

Jokin järkevä tasapainokin noille aluepolitiikan päämäärille olisi saavutettavissa, sillä väestön asuttaminen uudestaan on järkyttävän kallista. Joku arvioi kesällä, että Suomessa on menossa asuntovarallisuuden uusjako, kun miljoona asuntoa muuttuu arvottomiksi, koska ne sijaitsevat väärässä paikassa. Jos asunnon ja sitä ympäröivän infrastruktuurin ja palvelurakennusten arvo on vaikkapa vain 200 000 euroa kappale, tuo väestön siirtäminen maksaa 200 miljardia euroa. Koska hinta pitää laskea uuden rakentamisesta uudelle paikkakunnalle, tuo 200 000 euroa on ala-arvio, mutta toisaalta moni muuttotappioalueiden asunnoista asutaan loppuun ennen kuin laudat pannaan ikkunoihin, joten vaihtoehdossakin tarvitaan peruskorjausinvestointeja. Silti: jos ajatellaan vain rahaa, aika paljon tuottavampaa pitää elämän kasvavissa kaupungeissa olla, että moinen kannattaa.

 

Kommentit

43 Vastausta artikkeliin “Helsingin seudun on nopeutettava kaavoitusta (1) Mikä on aluepolitiikkamme tavoite?”

  1. KariS kirjoitti 27.8.2013 kello 9:57

    Heh heh, olihan seliselityksen mestarinäyte. Kyllä Helsingin kaavoituksen ogelmat ovat ihan kaupungin omien päättäjien, ja erityisesti Vihreiden jatkuvan EI-politiikan tulosta. Turha siitä on jotain valtion aluepolitiikkaa syyttää.

    Helsinkiläispoliitikkojen ja gryndereiden tiiviit välit ovat johtaneet tilanteeseen, jossa gryndereiden annetaan kuoria kerma päältä ja vuolla kultaa älyttömillä neliöhinnoilla samalla kun normaalihintainen omistusasuntotuotanto ja vuokra-asuntotuotanto on ajettu lähes nollaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.8.2013 kello 10:27

    Kari S
    Mistä ajattelöiu löytää rahat niihin kunnan investointeihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. KKK kirjoitti 27.8.2013 kello 10:16

    “Kun puhutaan talouspolitiikasta ja kestävyysvajeesta, Suomen menestys on siis kiinni siitä, että mahdollisimman suuri osa suomalaisista siirretään mahdollisimman nopeasti Helsingin seudulle, jossa työ on tuottavampaa ja työllisyysaste korkeampi kuin muualla Suomessa.” Vähän kalskahtaa tuo sana “siirretään”, kun pitäisi käyttää ilmaisua “annetaan mahdollisuus siirtyä”. Tälläisistä sananvalinnoista kepulaiset salaliittoteoreetikot saavat taas bensaa liekkeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  4. R.Silfverberg kirjoitti 27.8.2013 kello 10:32

    Koska asumien, ainakin omistusasuminen, on tunnetusti halvempaa muualla Suomessa kuin pk-seudulla, niin miksi esim palkkoja ei alenneta muualla? Silloin saaataisiin yrityksiä siirtymään muualle ja kaikki olisivat tyytyväisiä? Tiedän, että AY-liike vastustaa ajatusta että samasta työstä maksettaisiin eri palkkaa paikkakunnasta riippuen mutta kukaan tuskin voi kiistää sen että maakkunnissa työpaikat katoavat juuri liian korkeiden työvoimakustannusten takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  5. Juho Laatu kirjoitti 27.8.2013 kello 10:38

    Kun puhutaan talouspolitiikasta ja kestävyysvajeesta, Suomen menestys on siis kiinni siitä, että mahdollisimman suuri osa suomalaisista siirretään mahdollisimman nopeasti Helsingin seudulle, jossa työ on tuottavampaa ja työllisyysaste korkeampi kuin muualla Suomessa.

    Tarkoittaako tuo, että jos insinöörifirmalla on konttorit Helsingissä, Tampereella ja Härmässä, nuo Tampereen ja Härmän konttorit tulisi lopettaa, ja toiminta siirtää Helsinkiin? Tulisiko firman toiminta tehokkaammaksi? Jos ei näin, niin mistä tuo väitetty Helsinkiin siirtämisen työtä tehostava vaikutus koostuu?

    Jos valtiovalta haluaa Helsingin seudun rakentavan asuntoja nopeammin, tämä pitäisi tehdä kunnille mahdolliseksi.

    Jaa että jos markkinavoimat eivät halua rakentaa ja siirtyä Helsingin seudulle, tätä siirtymistä tulee kiihdyttää yhteisillä verorahoilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.8.2013 kello 11:09

    Juho
    Luita kirjoitustani loppuun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juuso kirjoitti 27.8.2013 kello 10:44

    Kertaatko vielä miksei investointiriskejä ja kustannuksia voi siirtää kunnalta pois huutokauppaamalla oikeuden rakentaa asuinalueen alusta loppuun?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.8.2013 kello 11:07

    Juuso: malta seuraavaa kirjoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. KariS kirjoitti 27.8.2013 kello 10:57

    Osmo Soininvaara:
    Kari S
    Mistä ajattelöiu löytää rahat niihin kunnan investointeihin?

    Yksinkertaisesti Helsingin kaupungin tonttimonopoli purkamalla ja sallimalla rakentaminen myös muiden omistamille maille, tietysti sitä infraa vastaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.8.2013 kello 11:07

    Onko muilla maata Helsingissä ja missä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Juho Laatu kirjoitti 27.8.2013 kello 11:32

    Osmo Soininvaara:
    Juho
    Luita kirjoitustani loppuun?

    Ok, lopussa puhutaan myös tasapainoisesta aluepolitiikasta ja väestönsiirtojen lisäkustannuksista.

    Tulkitsenko kirjoituksen oikein siis niin, että Helsingissä työnteko ei ole muuta maata tehokkaampaa, ja että keskittymistä Helsingin seudulle ei tule tukea taloudellisesti?

    Lisäksi voin ehkä tulkita kirjoituksen loppuosan tasapainoisen aluepolitiikan korostimisen niin, että kirjoituksen asettama tavoite on turvata tasainen kehitys kaikille Suomen kolkille, pääkaupunkiseutua korostamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. KariS kirjoitti 27.8.2013 kello 12:33

    Osmo Soininvaara:
    Onko muilla maata Helsingissä ja missä?

    On. Mutta kaupunki ei suostu kaavoittamaan muiden maita. Näin kävi mm Kruunuvuoren alueella. Yksityiset maat laitetaan suojeluun jotta kaupungille ei tulisi kilpailijaa. Kaupunki käyttää väärin monopoliaan ja sen seurauksena oikeastan vain grynderit rikastuu (näytön puutteessa ei voi sanoa kuinka paljon järjestelyn takana olevat päättäjät hyötyvät, mutta jotain heidän täytyy hyötyä eihän muutoin kukaan olisi niin typerä että olisi tuollaista hyväksymässä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  13. lurkki kirjoitti 27.8.2013 kello 13:11

    ‘Tulkitsenko kirjoituksen oikein siis niin, että Helsingissä työnteko ei ole muuta maata tehokkaampaa’ (J Laatu)
    Vaikka olisikin, eron pitäisi olla helvetinmoinen, jotta kaikkien siirtyminen pääkaupunkiseudulle kannattaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.8.2013 kello 13:15

    Aika moni kuitenkin siirtyy Helsinkiin, vaikka asuminen on niin järkyttävän paljon kalliimpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. R.Silfverberg kirjoitti 27.8.2013 kello 13:38

    Asunnon ostamista kalliista paikasta monet pitävät sijoituksena. Se nostaa hintoja kanssa. On niitä “kalliita asuntoja” Pohjois-Suomessakin. Kelomajat hiihtoksekuksissa nimittäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. Antsa kirjoitti 27.8.2013 kello 15:01

    KariS: On. Mutta kaupunki ei suostu kaavoittamaan muiden maita. Näin kävi mm Kruunuvuoren alueella. Yksityiset maat laitetaan suojeluun jotta kaupungille ei tulisi kilpailijaa.

    Tämä on kiinnostava ja osuva väite. Osallistuin noin kymmenen vuotta sitten kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa pidettyyn Kruunuvuoren alueen suunnittelun yleisöseminaariin. Siellä ihmeteltiin, miksi Kruunuvuoren vanhat huvilat mätänevät pystyyn??

    Kaupunkisuunnitteluviraston demarivirkamies (nyt jo eläkkeellä) ilmoitti pyhää vihaa huokuen, että Aarniolle ei kaavoiteta mitään. Ne paikallaolijat, jotka eivät tunteneet 50-luvulta asti periytyvää kiistaa ihmettelivät outoa kohtausta.

    Kruunuvuori on uskomaton luontoilmestys, mutta jos ajattelee yhtä aikaa myös Vartiosaarta ja Santahaminaa niissäkin on uskomattoman hieno miljöö, joka vain yksinkertaisesti tuhoutuu pois, kun kaavoittaja vetää ensimmäisen viivan papereihinsa. Toisaalta Ullanlinnan silokallioiden olemassaoloa ei kukaan enää tiedosta ja osaa kaivata. Kaupunki tuli tilalle. Ja siinä on.

    Olen tullut siihen tulokseen, että parhaimmat asumismiljööt ovat syntyneet yksityisten toimijoiden ratkaisuina. Asuntosäätiön katson myös yksityiseksi toimijaksi. Ruukki- ja uudemmatkin tehdasyhdyskunnat ovat malliesimerkkejä yksityisen toimijan kyvystä tehdä onnistuneita asumisyhteisöjä. Kaavoitusmonopoli tekee useimmiten mahdottomaksi kaikki yritykset onnistuneen miljöön aikaansaamiseksi.

    Kaupungin virkamies piirtää rakennusteollisuusyrityksille tontteja, jotta niihin pystytään sarjatuotantona liukuhihnalta valmistamaan asumiskoneita (Corbusierin oppien mukaisesti). Rakennusteollisuusyrityksen omistajille on aivan sama, mitä näille alueille tapahtuu 10 vuoden päästä, kun viimeinenkin takuuaika on umpeutunut.

    Kaavoituksen painopiste pitäisi olla minitonteissa, joita kuka tahansa pianonvirittäjä(vrt. Sea Horsen talo) voisi hankkia ja rakennuttaa siihen oman kivitalonsa, jonka kattohuoneistoon hän itse muuttaa asumaan. Vain se takaa, että rakennuttaja aidosti ymmärtää miljöön arvon. Jos näin toimitaan, voidaan rakentaa myös herkkiä luontokohteita, koska luonnosta tuleekin osa rakennusta (esim. Falling water). Miljööstä tulee ainutlaatuista, mikä vetää matkailijoita ja synnyttää työpaikkoja ja elinkeinoa asukkaille.

    Nyt kaupunkia rakennetaan vain tehokkuuskriteereillä. Tähän ajaa normisto, joka on niin tarkkaa, että edes SAFA-arkkitehdit eivät siitä tajua mitään ja rakennusmestarien koulutus onnistuttiin lopettamaan, jotta varmasti työmaalla ei ole ketään, joka ymmärtäisi millainen on hyvä rakennus.

    Kaupunkilaiset maksavat kukkaroistaan homehelvetin, joka on tämän täydellisen suunnitteluyhteiskunnan komea kruunu – merkki täydellisestä osaamattomuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 65

  17. eläkevaari kirjoitti 27.8.2013 kello 16:30

    “Suomen talousongelmat johtuvat Erkki Liikasen ja VM:n mukaan siitä, että asuminen on Helsingin seudulla niin kallista.” “Kun puhutaan talouspolitiikasta ja kestävyysvajeesta, Suomen menestys on siis kiinni siitä, että mahdollisimman suuri osa suomalaisista siirretään mahdollisimman nopeasti Helsingin seudulle, jossa työ on tuottavampaa ja työllisyysaste korkeampi kuin muualla Suomessa.”

    Kumpikin väite on täyttä potaskaa. Ei kestävyysvajetta ratkota Helsingin kaavoitusta lisäämällä ja nopeuttamalla.

    Talousfoorumissa ja kaikkialla muuallakin on hoettu samoja mantroja rakenteellisista uudistuksista kestävyysvajeen ratkaisemiseksi:
    – työurien pidentäminen (aikaisemmin työelämään ja myöhemmin eläkkeelle)
    – työvoiman tarjonnan lisääminen (työurien pidentäminen lisää työvoiman tarjontaa, lisäksi on haluttu lisätä “työperäistä” maahanmuuttoa)
    – maltillinen palkkaratkaisu (korotukset inflaatiota pienemmät=sisäinen devalvaatio)
    – kilpailukyvyn parantaminen suhteessa halvan työvoiman maihin
    – eläkkeiden karttumisperusteiden heikentäminen
    – työttömyysturvan ja muiden sosiaalietuuksien heikentäminen

    Työurien pidentäminen ja työperäinen maahanmuutto kiistatta lisäävät työvoiman tarjontaa. Kysymys kuuluukin, kuka ottaa kuusikymppisen (joka nyt on keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä) töihin. Jos eläkeikä nostetaan esim. 67 vuoteen, niin työväestöllä jää keskimäärin seitsemän vuotta eläkkeelle pääsyn odottelua sosiaaliturvan varassa. Eläkemenot kylläkin pienenevät kun odotteluajalta ei kerry eläkettä. Maahanmuuttajien kotoutus on kallista. On kyseenalaista, ehtiikö kotoutettava maahanmuuttaja (vaikka saisikin töitä) kerryttää kansantuloa ennen sosiaaliturvan varaan jääntiään niin paljon, että se peittäisi hänestä ja hänen usein suuresta perheestään aiheutuvia kustannuksia.

    Näiden mantrojen hokijat eivät uskalla sanoa ääneen, vaikka kaikki sen tietävät, mihin näillä rakenteellisilla uudistuksilla on pakko pyrkiä. Suomi tarvitsee laajan uusköyhälistön. Tällainen kaikkien väestöryhmien hulvaton meno, jota on eletty 1960 luvulta 1990 luvulle lähinnä puunjalostusteollisuuden ja konepajateollisuuden, 1990 luvulta 2000 luvulle Nokian ja It-teollisuuden vientituloilla ja 2000 luvulta alkaen velaksi, ei millään globalisoituneessa maailmassa ole enää mahdollista. Yritysjohtajat ja muut isokenkäiset ovat tähän osanneet varautua jo pitkään kasvattamalla tulojaan ja varallisuuttaan ennen näkemättömällä vauhdilla, osa jopa veroparatiisien avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  18. Countryboy kirjoitti 27.8.2013 kello 19:30

    KariS:
    Heh heh, olihan seliselityksen mestarinäyte. Kyllä Helsingin kaavoituksen ogelmat ovat ihan kaupungin omien päättäjien, ja erityisesti Vihreiden jatkuvan EI-politiikan tulosta. Turha siitä on jotain valtion aluepolitiikkaa syyttää.

    Helsinkiläispoliitikkojen ja gryndereiden tiiviit välit ovat johtaneet tilanteeseen, jossa gryndereiden annetaan kuoria kerma päältä ja vuolla kultaa älyttömillä neliöhinnoilla samalla kun normaalihintainen omistusasuntotuotanto ja vuokra-asuntotuotanto on ajettu lähes nollaan.

    Niin ja kaiken lisäksi iso joukko Helsingin kaupungin rakennusviraston virkamiehiä on epäiltynä lahjusten otosta, vai onko poliisitutkinta jo valmis ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  19. K. Uokka kirjoitti 27.8.2013 kello 21:05

    Osmo Soininvaara:
    Kari S
    Mistä ajattelöiu löytää rahat niihin kunnan investointeihin?

    Nyt en ymmärrä.. onhan täällä puhuttu kaavoitushyödystä, siitä kuinka kerätään rahat kaavoituksen arvonnoususta.

    Eikö näin nyt sitten ole?

    Ja aina voi rakentaa korkeempaa, jollon saadaan enemmän asuinneliöitä ja rahaa samasta tontista.

    (En sinänsä tiedä onko kovin hyvä idea se, että kaupunki voi pakkolunastaa maata ja sitten myydä sitä kalliimmalla pois.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. PeNa kirjoitti 27.8.2013 kello 21:25

    Siis Helsingissä tehdään tuottavaa työtä? Miten se on mitattu? Helsingin palkkataso on tietysti muuta maata korkeampi, mutta sitä korkeaa palkkatasoa ylläpitävät ensisijaisesti valtion keskushallinto, tehoton eläkebyrokratia, valtion yhtiöt,etujärjestöt sekä pääkonttorit. Avoin markkinatalous on Helsingissä pientä vähemmistöä koskettava asia. Ja Suomen vientisektori toimii myös pääosin Helsingin ulkopuolella. Ja ihmisiä muuttaa Helsinkiin pääosin siksi, että Helsinki on Suomen pääkaupunki ja sinne on sijoitettu työpaikkoja, joissa hoidetaan meidän kaikkien suomalaisten asioita. Vuosien varrella työpaikkoja on yritetty siirtää muualle Suomeen, mutta varsin huonolla menestyksellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  21. Tapio kirjoitti 27.8.2013 kello 21:30

    KariS: On. Mutta kaupunki ei suostu kaavoittamaan muiden maita.

    Tämä on ollut Oulun kohtuullisesti menestyneen kaavoituspolitiikan salaisuus. Maakeinottelu on vuosikymmenten saatossa rauhoittunut.

    Kyllä Oulussakin on tehty virheitä mm. ajoituksessa, mutta peruslinja on toistaiseksi pitänyt eikä suojeluun ole tarvinnut turvatua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  22. Kalle kirjoitti 27.8.2013 kello 22:15

    Kuntauudistusta tarvitaan kipeästi. Helsingin jakaminen pariksikymmeneksi paremmintoimivaksi kaupungiksi ratkaisee kaavoitusongelmankin terveellä kilpailulla. 😉

    Se ei kuitenkaan ratkaise kaupunkien mahdollisuutta pelata markkinoilla eikä valtiojohtoista turhaa sääntelyä. Joten pelkkä Helsingin pillkominen järkevämmiksi kuntayksiköiksi ei riitä, vaikka onkin hyvä alku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  23. Kalle kirjoitti 27.8.2013 kello 22:29

    Antsa: …Kaupunkisuunnitteluviraston demarivirkamies (nyt jo eläkkeellä) ilmoitti pyhää vihaa huokuen, että Aarniolle ei kaavoiteta mitään…

    Samanlaisia asennevammaisia typeryksiä on yhä sekä poliitikoissa että virkamiehissä. Ainoa hyvä ratkaisu olisi maanomistuksen kieltämienn kunnilta, mutta se lienee liian radikaalia vaikka varmasti toimisikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Evert The NeverRest kirjoitti 28.8.2013 kello 0:30

    ” mahdollisimman suuri osa suomalaisista siirretään mahdollisimman nopeasti Helsingin seudulle, jossa työ on tuottavampaa”

    Millä tavalla tuottavampaa?

    Hallintoa, kauppaa, finassia, rakentamista, kiinteistö-bisnestä.

    Asunto/kiinteistökuplan puhkeamisen merkit ovat jo nähtävissä. Myyntiajat ovat pidentyneet, konttoreita on tyhjänä… Ihme pitää tapahtua, ettei kohta niksahda ja kunnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Tonni käteen kirjoitti 28.8.2013 kello 0:50

    Osmo
    “Aika moni kuitenkin siirtyy Helsinkiin, vaikka asuminen on niin järkyttävän paljon kalliimpaa.”

    Suuri osa työpaikoista on tarjolla vain Pääkaupunkiseudulla. Työnantajaa ei haittaa, vaikka työntekijän elintaso laskee, kun hän joutuu muuttamaan maakuntien väljästä ja edullisesta asuinympäristöstä Pääkaupunkiseudun ahtaaseen ja kalliiseen asuinympäristöön.

    Osin tämä on myös ammattiyhdistysliikkeen vika, koska se ajattelee palkkavaatimuksissaan vain rahaa, eikä riittävän paljon sitä mitä sillä saa.

    Koska Suomessa kaikilla on suurinpiirtein sama nettopalkka, maakunnissa on parempi elintaso kuin Pääkaupunkiseudulla, jos töitä sattuu olemaan.

    Siellä maakunnissa niitä töitä ei satu niin usein olemaan, joten ei siellä sinänsä mitenkään etuoikeutettuja olla.

    Minusta ei kuitenkaan olisi kenenkään kannalta väärin, että muutenkin ahdas palkankorotusvara käytettäisiin kalliiden asumiskusstannusten alueilla asuvien hyväksi. Muuallahan se suurin ongelma ei ole pienet palkat, vaan se että töitä ei ylipäänsä ole. Siihen taas parhaiten auttaa se, että työvoimaa ei hinnoitella ulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.8.2013 kello 8:28

    Hei haloo?
    Jos sihjainista ei olisi työnpaikoille mitään hyötyä, miksi pääkonttoreita, insinööritoimistoja tai intialaisia ravintoloita ei siirretän keskelle korpea?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. K. Uokka kirjoitti 28.8.2013 kello 5:49

    Kunnan kannalta rakentaminen tarkoittaa lisää katuja, vesijohtoja, viemäreitä, tonttien saattamista rakennuskelpoiseksi perustuksia vahvistamalla, patoja rakentamalla ja myrkyllistä maata vaihtamalla.

    Kyllä. Mutta se ei vaadi luksusta. On kyseenalaista missä määrin se vaatii puistoja, kävelukatuja, bulevardeja.

    Se nimenomaan ei vaadi ratikoita eikä metroja. Tiet se vaatii (liikkuu niissä sitten autot tai bussit). Se voi vaatia kouluja.

    Ratikoista ja metroista on hyötyä, mutta ne eivät ole pakollisia. Ja jos kyse on määrällisestä puutteesta, niin emme ratikoita ja metroja tee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. Syltty kirjoitti 28.8.2013 kello 7:27

    KariS: On. Mutta kaupunki ei suostu kaavoittamaan muiden maita.

    Minkä ihmeen takia kaupungin pitäisi kaavoittaa muiden maita? Paitsi tietenkin jos tavoitteena on siirtää isot fyrkat maanomistajien taskuihin.

    Jos Helsinki haluaa tietää miten tontit saadaan riittämään, kannattaaa kääntää katse ainoaan kasvukeskukseen, jossa se on onnistunut. Ja se on Oulu.

    Ratkaisut ovat niitä perinteisiä. Oulun kaupunki kaavoittaa vain omia maitaan. Oulu ostaa raakamaan raakamaan hinnalla ja laittaa siihen pikkuisen preemiota kaupantekijäisiksi. Jos maanomistaja ei suostu myymään niin sitten pakkolunastetaan. Ja eikun kaavoittamaan kaupungin omille maille. Koko kaavoitushyöty tulee näin kaupungille.

    Mikä ihme tässä on niin vaikeata?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  29. R.Silfverberg kirjoitti 28.8.2013 kello 9:04

    Osmo Soininvaara:
    Hei haloo?
    Jos sijainista ei olisi työnpaikoille mitään hyötyä, miksi pääkonttoreita, insinööritoimistoja tai intialaisia ravintoloita ei siirretän keskelle korpea?

    Pääkonttoreita ja nimenomaan insinööritoimostoja sijoitettiin 1970-luvulta alkaen keskelle korpea Espooseen ja Vantaalle. Siihen aikaan ajateltiin että joka insinöörillä on kuitenkin oma auto joten töihin tuleminen ei ole ogelma. Sittemmin kaupunki on kasvanut niin että entiset korpikonttorit ovat jo tiiviin asutuksen keskellä, ainakin Tapiolan seudulla.

    Ravintoloiden kohdalla, jos on kyse lounasravintoloista, nini niitäkin on aika hyvin keskellä korpea, ainakin niillä seuduilla joissa on niitä pääkonttoreita. Tosin intialaista niissä ei ole välttämättä muuta kuin khenkilökunta, omistus lon niissä Osuuskauppapohjaista. Anniskelu ja tanssiravintoloita sen sijaan vähemmän mutta se johtuu siitä että autolla ei ole oikein käytännöllistä mennä sellaiseen, tai ainakaan tulla pois, koska laki ja yleinen moraali kieltää ankarasti päihtyneenä ajamisen. Siksi korpiravintoloiden yhteydessäon usein hotellihuoneita, mutta se on keskivertojkansalaiselle aika kallis vaihtoehto. Niin, ja sittenhän on noita suomalaisten rakastamia ruotsin- ja vironlaivoja jotka käytännössä ovat korpihotellien merihenkinen versio;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. KariS kirjoitti 28.8.2013 kello 9:58

    Syltty: Minkä ihmeen takia kaupungin pitäisi kaavoittaa muiden maita? Paitsi tietenkin jos tavoitteena on siirtää isot fyrkat maanomistajien taskuihin.

    Nyt isot fyrkat siirretään gryndereiden taskuun koska meillä on täysin heidän talutusnuorassaan sätkivät poliittiset päättäjät. Kaupungin etu ei ole jakaa lottovoittoja gryndereille vaan varmistaa asukkaidensa etu.

    Kaavoittamalla yksityisiäkin maita saisimme sitä kilpailua joka toisi asumiskustannuksia alaspäin. Tämä ei tietenkään ole valittujen gryndereiden etu, ja he pitävät huolen että poliitikot tekevät kiltisti heidän tahtonsa mukaisia päätöksiä. Jopa Vihreät, jota kovasti ihmettelen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  31. Juho Laatu kirjoitti 28.8.2013 kello 10:30

    Osmo Soininvaara: Jos sihjainista ei olisi työnpaikoille mitään hyötyä, miksi pääkonttoreita, insinööritoimistoja tai intialaisia ravintoloita ei siirretän keskelle korpea?

    Insinöörityöpaikkoja on runsaasti myös keskellä korpea (tai ainakin taajamissa korpien keskellä). Intialaisille ravintoloille ei ole vielä riittävää kysyntää kuin suurissa kaupungeissa, mutta turkkilaisia on jo lähes joka taajamassa. Pieniä ja keskisuuria pääkonttoreita on myös kaikkialla, mutta suurimpia lähinnä suurissa kapungeissa.

    Sijaiinista suurissa keskittymissä on useille aktiviteeteille hyötyä, mutta pitää olla tarkka siinä, mihin hyötyihin viitataan. Pääkaupunkiseudun asuntojen korkea hintataso ei tarkoita, että kaikki suomalaiset (tai edes pääkauunkiseudulle muuttavat) pitäisivät sitä ihanteellisena asuinseutuna.

    Luonnollisesta keskittymiskehityksestä ei myöskään saa vetää sitä johtopäätöstä, että rajaton keskittyminen olisi Suomen talouden (tai kansalaisten) etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Syltty kirjoitti 28.8.2013 kello 14:38

    R.Silfverberg: Pääkonttoreita ja nimenomaan insinööritoimostoja sijoitettiin 1970-luvulta alkaen keskelle korpea Espooseen ja Vantaalle.

    Jos tarkastellaan asiaa vaikkapa Lapista taikka Kainuusta, niin “Espoo” taikka “Vantaa” ei näytä sijaitsevan kovinkaan kaukana koko maan taloduellisesta ja poliittisesta keskipisteestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  33. antti kirjoitti 28.8.2013 kello 15:04

    Syltty: Jos maanomistaja ei suostu myymään niin sitten pakkolunastetaan. Ja eikun kaavoittamaan kaupungin omille maille. Koko kaavoitushyöty tulee näin kaupungille.
    Mikä ihme tässä on niin vaikeata?

    No siinä vaiheessa kun yritetään kaavoittaa kaikki nimby-, eikun kaupunginosa tms aktivistiseurat, kokoavat rivinsä ja aktivoivat omat kellokkaansa vastustamaan kaavamuutosta. Tai oikeastaan toimivat jo aikaisemmin, ettei mahdollista muutosta aleta edes valmistella. Joku persujen valtuutettu tais just todeta jossain ilmaisjakelulehden jutussa jostain kaavamuutosehdotuksesta että “Eniten ääniä saisi kun vaan vastustaisi kaikkia muutoksia”. Aika osuva toteama sinällään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  34. Sepi kirjoitti 28.8.2013 kello 16:34

    Osmo Soininvaara:
    Kari S
    Mistä ajattelöiu löytää rahat niihin kunnan investointeihin?

    Onko oikeasti niin, että jos Helsinki rakentaisi / rakennuttaisi itse vuokra-asuntoja ja kovan rahan asuntoja, niin niiden myynnillä / vuokratuotolla ei kata kunnallisinfran rakennuskuluja?

    Uusien kämppien myyntihinnat kehä 3:sen sisällä ovat jotain yli 5000e/neliö ja vuokratkin luokkaa 20e/neliö.

    Ei kai se rakentaminen voi maksaa niin paljon, etteikö tuosta tulisi tuottavaa investointia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  35. Countryboy kirjoitti 28.8.2013 kello 17:33

    Sinänsä mielenkiintoinen ja osittain filosofinen kysymys missä yrityksen tuottavin työ tehdään ?

    Pääkonttorissa pääkaupunkiseudulla vai tehtaassa maakunnissa ? Esimerkiksi puunjalostusteollisuuden tehtaitahan ei ole kovin lähellä Helsinki (lähimmät kai Lohja, Tervakoski, Kotka).

    Vai tehdäänkö se alan tutkimuskeskuksissa, joita on mm. Espoossa, Äänekoskella,Imatralla ja monissa maamme yliopistoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Julius Jääskeläinen kirjoitti 28.8.2013 kello 21:45

    Tämä kysymys – miksi vain Helsingissä on tarjolla töitä? – on äärimmäisen tärkeä. Selitys, että Helsingissä työ on tuottavampaa, vaikuttaa kehäpäätelmältä. Oma käsitykseni on, että syy on kansainvälinen finanssikapitalismi. Sijoittajia eivät kiinnosta syrjäseudut vaan kaikki raha valuu keskuksiin, joissa on suurimmat ihmismassat ja näin mahdollisuus tehdä suurimmat voitot.
    Tavallisten ihmisten hyvinvointia tällainen “tuottavuus” ei tuota, kyse on ainoastaan pääoman tuoton maksimoinnista. Niin kauan kuin pääoman kasvutarpeen annetaan ohjata yhteiskunnan kehitystä, pakkosiirrot ja työväestön tunkeminen ahtaampiin ja ahtaampiin slummeihin jatkuvat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  37. PeNa kirjoitti 29.8.2013 kello 6:27

    Julius Jääskeläinen:
    Tämä kysymys – miksi vain Helsingissä on tarjolla töitä? – on äärimmäisen tärkeä. Selitys, että Helsingissä työ on tuottavampaa, vaikuttaa kehäpäätelmältä. Oma käsitykseni on, että syy on kansainvälinen finanssikapitalismi. Sijoittajia eivät kiinnosta syrjäseudut vaan kaikki raha valuu keskuksiin, joissa on suurimmat ihmismassat ja näin mahdollisuus tehdä suurimmat voitot.
    Tavallisten ihmisten hyvinvointia tällainen “tuottavuus” ei tuota, kyse on ainoastaan pääoman tuoton maksimoinnista. Niin kauan kuin pääoman kasvutarpeen annetaan ohjata yhteiskunnan kehitystä, pakkosiirrot ja työväestön tunkeminen ahtaampiin ja ahtaampiin slummeihin jatkuvat

    Mitä työpaikkoja se kansainvälinen finanssikapitalismi Helsingissä ylläpitää? Helsingin Kauppakamarin puheenjohtaja Jukka Hienonen totesi Kauppalehdessä (13.11.2012) Helsingin ja ylipäätänsä Uudenmaan työpaikkakehityksestä seuraavaa: Uusimaa on menettänyt vuoden 1980 jälkeen 30 prosenttia teollisista työpaikoistaan eli 34000. Hienosen mukaan vähemmän hienoa on se, että julkisen hallinnon työpaikat ovat kasvaneet vuodesta 1980 noin 50 prosentilla. Valtion toimilla on huomattavasti suurempi merkitys Helsingin työpaikkojen määrään kuin kansainvälisellä finanssikapitalismilla. Kuinka paljon ja mihin kansainvälinen finanssikapitalismi on investoinut viime vuosina Helsingissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  38. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.8.2013 kello 13:05

    Julius Jääskeläinen:
    Niin kauan kuin pääoman kasvutarpeen annetaan ohjata yhteiskunnan kehitystä, pakkosiirrot ja työväestön tunkeminen ahtaampiin ja ahtaampiin slummeihin jatkuvat

    Suomessa ei kyllä ketään siirretä pakolla yhtään minnekään.

    Kaupungistuminen ei ole mikään Suomen erityispiirre vaan täysin globaalin mittakaavan ilmiö.

    Sitä paitsi talous on ohjannut ihmiskuntaa aina maatalouden syntyajoista saakka.

    Sotien jälkeinen ihmisten ripotteleminen korpimaille oli virhe. Nämä ihmiset olisi täytynyt sijoittaa kaupunkien ympäristöön, teollisuuden työvoimaksi. Ei olisi nykyistä ongelmaa miljoonan rapistuvan tönön kanssa.

    Pienessä kylässä elinkeinorakenne on joka tapauksessa suhteellisesti pienempi, kuin suuressa kaupungissa. Ero on käsittääkseni jotain 15 % luokkaa, pelkän suuremman ihmismäärän vuoksi.

    Hervannasta voisi ottaa oppia myös pääkaupunkiseutua suunnitellessa. Maa on halvempaa kauempana. Vanhan ja uuden keskuksen välille on “helppo” rakentaa nopea ja suora yhteys. Jos yhteys on nopea, ei sen tarvitse olla mahdollisimman lyhyt.

    Jos uusi lähiö on tarpeeksi suuri, se kykenee synnyttämään tarpeen erilaisille palveluille. Jos taas liian pieni, se on hiljainen nukkumalähiö, jossa kaikki hiljalleen rapistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. NukkuMatti kirjoitti 29.8.2013 kello 13:20

    Kohtuullisen hyvä kirjoitus kokonaisuutena, mutta siinä on yksi erittäin omituinen lause, jossa varsin kiistanalainen väite ja yksinkertaistuksista syntyvä tilastoharha esitetään ikään kuin tunnettuna tosiasiana. Vaikea uskoa, että edes Soininvaaran lievästi vääristynyt käsitys Suomen materiaalisen hyvinvoinnin alkuperästä olisi niin pahasti pielessä, että kirjaimellisesti tarkoittaisit sitä mitä kirjoitit:


    Kun puhutaan talouspolitiikasta ja kestävyysvajeesta, Suomen menestys on siis kiinni siitä, että mahdollisimman suuri osa suomalaisista siirretään mahdollisimman nopeasti Helsingin seudulle, jossa työ on tuottavampaa ja työllisyysaste korkeampi kuin muualla Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. eläkevaari kirjoitti 29.8.2013 kello 18:03

    Lauri Kumpulainen:

    Sotien jälkeinen ihmisten ripotteleminen korpimaille oli virhe. Nämä ihmiset olisi täytynyt sijoittaa kaupunkien ympäristöön, teollisuuden työvoimaksi. Ei olisi nykyistä ongelmaa miljoonan rapistuvan tönön kanssa.

    Sotien jälkeinen lähes puolen miljoonan siirtolaisen asuttaminen maaseudulle oli historiallisesti katsottuna ehdottomasti oika teko. Suurin kunnia tästä kuuluu silloiselle maatalousministeriön asutusasiain ylijohtajalle Veikko Vennamolle. Olisikohan Suomen yhteiskuntajärjestys nykyisenlainen, jos tällainen agraarikulttuurista reväisty väestön osa olisi jäänyt ajelehtimaan työttömänä kaupunkeihin. Sotakorvausteollisuus tarjosi työpaikkoja, mutta vain pienelle osalle siirtolaisia.

    Jos siirtolaisten sijoittamista maaseudulle ei olisi toteutettu, niin kommunismi ja sosialismi olisivat saaneet liian hyvän kasvualustan. Sodan jälkeen kommuinistit riekkuivat punaisen Valpon kanssa vallassa muutoinkin aivan tarpeeksi. Puhuttiin vaaranvuosista.

    Suomen teollistuessa 1960 luvulta alkaen väestön siirtyminen kaupunkeihin ja Ruotsiin on silloisen rakennemuutoksen tulosta, eikä liity mitenkään sotien jälkeiseen asutuspolitiikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. Tapio kirjoitti 29.8.2013 kello 19:59

    eläkevaari: Sotien jälkeinen lähes puolen miljoonan siirtolaisen asuttaminen maaseudulle oli historiallisesti katsottuna ehdottomasti oika teko. Suurin kunnia tästä kuuluu silloiselle maatalousministeriön asutusasiain ylijohtajalle Veikko Vennamolle. Olisikohan Suomen yhteiskuntajärjestys nykyisenlainen, jos tällainen agraarikulttuurista reväisty väestön osa olisi jäänyt ajelehtimaan työttömänä kaupunkeihin.

    Täysin samaa mieltä!

    eläkevaari: Suomen teollistuessa 1960 luvulta alkaen väestön siirtyminen kaupunkeihin ja Ruotsiin on silloisen rakennemuutoksen tulosta, eikä liity mitenkään sotien jälkeiseen asutuspolitiikkaan.

    Ei suoranaisesti, mutta Suomessa Maalaisliitto ja sittemmin Kepu jarruttivat markkinavetoista väen muutoa keskuksiin. Oli kai siinä 60…70-luvuilla joitakin puolustuspoliittisia syitäkin.

    Ruotsin sos.demit päinvastoin kiihdyttivät samaa keskuksiin muuttoa. He maksoivat siirtokustannukset 30…50 v sitten ja paljon alemmilla hukkaan menneillä investoinneilla kuin me nyt.

    Kirjoitin “ei suoranaisesti” siksi, että Suomesta lähtivät Ruotsiin perheineen juuri ne soille asutetut nuoret sotilaat ja siirtolaiset.

    Tragedia, mutta pelasti Suomen. Ja kyllä suurin osa Ruotsiin muuttaneista on pärjännyt ihan hyvin. Aluksi olivat sylkykuppeina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Lauri Kumpulainen kirjoitti 29.8.2013 kello 20:32

    eläkevaari: Sotien jälkeinen lähes puolen miljoonan siirtolaisen asuttaminen maaseudulle oli historiallisesti katsottuna ehdottomasti oika teko. Suurin kunnia tästä kuuluu silloiselle maatalousministeriön asutusasiain ylijohtajalle Veikko Vennamolle.

    Täysin järjetöntä politiikkaa, jonka vuoksi Suomi menetti 20-30 vuotta kehityksestä ja miljardeja täysin turhaan.

    Maan ja kaupunkien kehitys laiminlyötiin korpimaiden raamatullisen uudisraivauksen tieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Julius Jääskeläinen kirjoitti 30.8.2013 kello 8:31

    PeNa: Helsingin Kauppakamarin puheenjohtajaJukka Hienonen totesi Kauppalehdessä (13.11.2012) Helsingin ja ylipäätänsä Uudenmaan työpaikkakehityksestä seuraavaa: Uusimaa on menettänyt vuoden 1980 jälkeen 30 prosenttia teollisista työpaikoistaan eli 34000. Hienosen mukaan vähemmän hienoa on se, että julkisen hallinnon työpaikat ovat kasvaneet vuodesta 1980 noin 50 prosentilla. Valtion toimilla on huomattavasti suurempi merkitys Helsingin työpaikkojen määrään kuin kansainvälisellä finanssikapitalismilla.

    Mielenkiintoisia lukuja, mutta niin kapeasti valikoituja, että johtopäätös ei ole mitenkään kiistaton. Löytyisikö tämä tilasto kokonaisuudessaan jostain? Kuinka paljon julkisen hallinnon työpaikkoja on absoluuttisesti? Entä kuinka paljon erilaisten yksityisen omaisuuden hallinnon paperinpyörittäjien määrä on kasvanut?

    Finanssipääoma ei varmasti suoraan työllistä montakaan. Mutta oman kokemukseni mukaan ainakin yksityinen vartiointiteollisuus ja luksusasuntojen ja muiden ylellisyystuotteiden tarjonta ovat räjähtäneet 80-luvun jälkeen. Samoin pikavipit. Nämä ovat suoraa seurausta eriarvoisuuden lisääntymisestä, mikä taas on suoraa seurausta hyvinvointivaltion alasajosta finanssipääoman vaatimusten mukaisesti.

    Kun työvoima on revitty irti juuriltaan ja kasattu yhteen paikkaan, sen riistoa on helpompi tehostaa ja tällä tavalla kasvattaa “tuottavuutta”. Ongelmana on että asuttuaan sukupolven tai pari kaupungissa työväestö alkaa taas juurtua asuinalueilleen ja löytää pääoman kierron ulkopuolisia elämänmalleja. Onneksi tähänkin pulmaan on ratkaisu: gentrifikaatio eli kaupungin sisäiset pakkosiirrot.

    Käytän pahalta kuulostavaa sanaa pakkosiirto, koska pakko se on taloudellinenkin pakko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus