Helsingin seudun kuntien pitäisi kaavoittaa enemmän (2): Kasvu rahoitettakoon kaavoitushyödyllä

27.8.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Uudet asunnot maksavat Helsingissä noin 5500 euroa neliöltä. Siinä on ainakin 2000 euroa neliöltä sijaintia, siis tontin hintaa. Tämä osoittaa, kuinka suuria paineita on muuttaa muualta Suomesta Helsinkiin. Minusta on täysin käsittämätöntä, että seudun kunnat eivät näissä oloissa pysty rahoittamaan kasvua. Kasvun vaatimat investointikulut pitäisi saada peitetyksi, jos tuosta kahden tuhannen euron hintaerosta vaikka vain puolet saadaan rahastetuksi kaupungille. Helsingissä sen pitäisi olla kovin helppoa, koska kaupunki omistaa pääosan uudesta rakennusmaasta. Muuten rakennuslakimme lähtee siitä, että maapohjan arvonnousu kuuluu kunnalle, joka voi joko lunastaa raakamaan raakamaan hinnalla tai voi lunastaa rakennusoikeuden arvon kaavoitusmaksulla. Näin tekee Oulu ja näin teki Helsinkikin ennen.

Nyt tietysti joku nousee kertomaan, että tontteja pitäisi jakaa rakennusliikkeille halvalla, koska asuntojen hinnat nousevat muutoin liian korkeaksi. Ei pidä paikkaansa lainkaan. Asunnot myydään markkinahintaan eikä tontin hinta vaikuta mitään markkinahintaan niin kauan, kun tontinhinta ei rajoita rakentamista. Ei se rajoita, jos tontit huutokaupataan eniten tarjoavalle.

En tarkoita, että tontit pitäisi myydä. Mahdollista myyntihintaa kannattaa verrata vuokratuoton nykyarvoon (nykyhetkeen rediskontattu vuokratulo). Koska raha on kaupungille huomattavasti halvempaa kuin rakennusliikkeille tai asunnon ostajille (lainauskorko jopa reaalisesti negatiivinen), yleensä vuokraaminen on edullisempi vaihtoehto kuin myyminen, mutta ei aina. Taattua vuokratuloa vastaan voi ottaa lainaa.

Minun on vaikea ymmärtää, miksi Helsinki saa maaomaisuudestaan niin vähän rahaa, vaikka rakennusliikkeet saavat myymistään uusista asunnoista niin paljon rahaa. Tämä nyt vain pitää muuttaa. Näillä asuntojen hinnoilla kaupungin kasvun ei pitäisi tuottaa tappiota.

Entä miten kasvu rahoitetaan kehyskunnissa, joissa maan arvo on lähellä nollaa? Pitääkö sitä rahoittaa? Jos sama rakennus on asunnon ostajan silmissä kaksi kertaa arvokkaampi Helsingissä kuin kehyskunnissa, on se minusta peruste rakentaa se rakennus Helsinkiin tai johonkin muuhun haluttuun paikkaan sen sijaan, että se rakennetaan sinne, missä siitä maksetaan vähiten. Jos haluaa asua kehyskunnassa, saa asunnon halvemmalla, mutta joutuu rahoittamaan kunnan investointeja vastaavasti enemmän kunnallisverosta. Onko siinä jotain väärää tai epätasapuolista?

 

 

Kommentit

36 Vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kuntien pitäisi kaavoittaa enemmän (2): Kasvu rahoitettakoon kaavoitushyödyllä”

  1. tpyyluoma kirjoitti 27.8.2013 kello 12:12

    Minun on vaikea ymmärtää, miksi Helsinki saa maaomaisuudestaan niin vähän rahaa, vaikka rakennusliikkeet saavat myymistään uusista asunnoista niin paljon rahaa. Tämä nyt vain pitää muuttaa. Näillä asuntojen hinnoilla kaupungin kasvun ei pitäisi tuottaa tappiota.

    Varmaan samasta syystä kuin saavat niin paljon rahaa, kilpailun puute. Sitäkin voi korjata, mutta onnistumista odotellessa voi toki rakentaa kaupungin tai valtion toimesta. Noissa on vaan sellainen pähkähullu laskennallinen rajoite kuin ARA:n tontinhintarajoitukset:

    Helsingissä on tilanteita että kaavoitus tai esirakentamien seisoo, koska kaupungilla ei ole rahaa, ja tonteista ei saa niihin tarpeeksi rahaa, koska ARA:. Ja sitten ei tehdä ARAa kun ei ole tontteja. Pähkahullua tässä on se että satanen lisää rakennusoikeuden hintaan josta lasketaan tontinvuokra (jotain 500 – 700 /m2 nyt) on noin 35 senttiä neliöltä lisää kuukausivuokraan. Tällä ei ole mitään merkitystä tilanteessa jossa julkinen uusi vuokra-asunto omakustanteisena maksaa alle kaksitoista euroa kuussa neliöltä ja yksityinen yli kaksikymmentä.

    ARA tonteista pitäisi maksaa ihan markkinahinta, se ero asumiskustannuksista syntyy tuosta omakustanteisuudesta, ei tonttialesta. Ja sama koskee HITASia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  2. Juho Laatu kirjoitti 27.8.2013 kello 12:16

    Vaihtoehto Helsingin tivistämiselle voisi olla työpaikkojen vähentäminen suhteessa asuntojen määrään. Ehkä Helsinki voidaan jo tulkita täyteen tai optimaaliselle tasolle tiivistetyksi.

    Jos Helsinki ei rahasta tonttejaan ja kaavoitustaan, hyödyn korjaa tietenkin joku muu. Myös valtio voisi ulosmitata alueen pääkaupunkistatuksen tuoman ansiottoman arvonnousun joillain veroilla takaisin itselleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Jorma Nordlin kirjoitti 27.8.2013 kello 12:25

    Minusta Soininvaaran kirjoittelu kaavoittamisesta ilmentää hyvin mikä on itse ongelma koko kaavoituksessa. Tekstit ovat pitkiä ja sisältää paljon asioita ja niiden perusteluita. Kaavoituksen ympärillä käytävää keskustelua on paljon ja se jo osoittaa, että asiasta on tehty aivan liian monimutkainen. Siitä seuraa, että sitä on vaikeaa ellei jopa mahdotonta muuttaa. Ei kannata lähteä tavoittelemaan mahdollisimman hyvää ratkaisua, jos se vain monimutkaistaa asiaa. Kannattaa hakea edes nyt joku nykyistä tilannetta huomattavasti parantava kaavoituspolitiikan malli.

    Meidän ongelma on aivan liian pitkälle mennyt sääntely- ja kieltoyhteiskunta. Kaavoituksen ongelmallisuus on yksi oire tästä. Itse ongelma siis ei ole kaavoituksen ympärillä olevissa vaikeilta näyttävissä asioissa.

    Ensin pitäisi ottaa edes nyt jonkinlainen tilannetta oleellisesti parantava malli käyttöön ja sitä voi sitten “viilata lennossa”.

    Noin Pietarin väestön kokoinen kansa on onnistunut ajamaan itsensä nurkkaan liiallisella sääntelyllä ja kielloilla, jonka takia se ei tahdo mahtua enää asumaan näin isolle maa-alueelle (Suomi).

    Tulin maanantaina Bangkokista, olin siellä kolme viikkoa. Asuin esikaupunkialueella ja vierailin sukulaisteni kodissa, joka on hyvin tyypillinen bangkokilainen talo. Katsellessani katuja, kun liikuimme taksilla kysyin, miten siellä on säännelty rakentamista. Onko siellä jonkinlaisia alueellisia kaavoitusviranomaisia. Siellä kuulema on, mutta määräyksiä ei oikein noudateta. Tätä jäin miettimään. Tulin siihen tulokseen, että kun on olemassa joku ideaalinen malli ja kuitenkin soveltamisen kohteena on iso väestö, niin lopulta käy niin, ettei sääntöjä noudateta. Mallit eivät voi mitenkään kattaa suuren joukon tarpeita. Sama on liikenteen kanssa, turvavöitä ei käytetä, kypäriä nyt useimmiten on kun ajelevat moottoripyörillä, mutta kaikilla ei ole ja jos on niin hihna ei ole kiinni. Sanoin erälle englanniksi, kun ihmetteli asiaa, että ei ole aikaa keskittyä yksityiskohtiin, kun ison kaupungin väestön ja tavaroiden pitää liikkua, liikenteen ja logistiikan pitää toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  4. KariS kirjoitti 27.8.2013 kello 12:57

    “Minun on vaikea ymmärtää, miksi Helsinki saa maaomaisuudestaan niin vähän rahaa, vaikka rakennusliikkeet saavat myymistään uusista asunnoista niin paljon rahaa.”

    Yksinkertaisesti koska poliitikot ovat halunneet näin tapahtuvan. Kaavoittaja yhdessä kiinteistöviraston kanssa on pitänyt huolen, että tontteja ei ole tarpeeksi, ja ne vähätkin tontit ovat kalleimmilla mahdollisilla paikoilla, kaiken lisäksi vähäiset tontit jaetaan yhden käden sormin laskettavissa oleville gryndereille sulle mulle periaatteella.

    Jos kaavoitettaisiin kysyntää vastaavasti, pidettäisiin huoli että tontteja saa riittävän moni rakennuttaja (eri kokoiset, muualtakin maasta ja ulkomailta tulevat) syntyisi kilpailua jossa kaupunki saisi tonteista ainakin saman kuin nyt ja asunnon ostajilla olisi mahdolisuus ostaa järkevään hintaan asuntoja Helsingistä.

    Tosin Osmohan juuri todisti, että kaupunki rajoittaa tonttien saatavuutta jotta ei tarvitse rakentaa infraa. Siis kaupunki koettaa kuoria kermaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  5. a_l kirjoitti 27.8.2013 kello 13:01

    Merkittävä osuus kasvun kustannuksiin lienee liikenneyhteyksillä. Koska liikennejärjestelmä on kokonaisuus, asettaa yhden osa-alueen väestönkasvu paineita myös seudun liikennejärjestelmän muihin osiin.

    Asia on toki monitahoinen, mutta oma osuutensa uusien alueiden hitaaseen rakentamiseen on henkilöautoiluun perustuvalla liikennepolitiikalla, johon ei yksinkertaisesti ole varaa. Koivusaaren rakentaminen on jo jäissä, koska metroaseman lisäksi tarvitaan moottoritieliittymä, johon ei löydy rahaa. Nyt sama kohtalo uhkaa Kruunuvuorta.

    Yksittäisten risteysten parantaminen on sikälikin turhaa, että ne siirtävät ruuhkan seuraavaan pullonkaulaan. Esimerkkeinä mainittakoon Hakamäentie tai Vallikallio.

    Kasvua voisikin rahoittaa myös ruuhkamaksulla, jonka tuotto käytettäisiin liikenneinfran parantamiseen. Investoinnit tulisi juhlapuheiden mukaisesti painottaa joukkoliikenteeseen. Asiaa tulisi ajaa Vihreiden ja SDP:n voimin, koska Kokoomus ei ideologisista syistä tähän pysty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  6. tcrown kirjoitti 27.8.2013 kello 13:38

    Minun on vaikea ymmärtää, miksi Helsinki saa maaomaisuudestaan niin vähän rahaa, vaikka rakennusliikkeet saavat myymistään uusista asunnoista niin paljon rahaa.

    Mitäs ne kaksi Suomessa tuntematonta k:lla alkavaa sivistyssanaa nyt olivatkaan? Ai niin, kartelli ja korruptio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  7. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 27.8.2013 kello 13:47

    KariS:
    Yksinkertaisesti koska poliitikot ovat halunneet näin tapahtuvan. …vähäiset tontit jaetaan yhden käden sormin laskettavissa oleville gryndereille sulle mulle periaatteella.

    Kuten tässä:
    http://www.soininvaara.fi/2008/08/28/tonttikilpailusta/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  8. Tiedemies kirjoitti 27.8.2013 kello 13:57

    Suomalaisille “markkinatalous” tarkoittaa jostain syystä kovin usein yksityisten oikeutta päästä käsiksi valtion ja kuntien omaisuuteen alihinnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 49

  9. antti kirjoitti 27.8.2013 kello 15:51

    Espoon talousarviosta lainaten:
    Merkittäviä hankekokonaisuuksia vuonna 2013 ovat koulujen peruskorjausohjelma, Opinmäen koulun rakentaminen, Leppävaaran uimahallin peruskorjaus ja uusi maauimala, Elä ja asu –keskukset ja Espoon sairaala sekä Espoon keskuksen kehittämisohjelma ja Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon asunnot Oy rakennuttaa uusia vuokra-asuntoja noin 300 vuodessa.

    Nyt ei taas maallikolle avaudu, miksi koulujen ja sairaaloiden korjaus ja uudisrakentaminen sekä uusien vuokra-asuntojen rakentaminen olisi Helsingin puolella oleellisesti tehokkaampaa kuin Espoon puolella, vrt esim keskustelu Roihuvuoren koulun peruskorjauksesta. Metroinvestoinnit vievät myös osan, mutta eivät osuneet tuohon pätkään. Ai niin, varmasti myös joku maaginen syy että Helsingin puolella metrojen automatisointi on automaagisesti halvempaa mitä Espoon puolella olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Austrian kirjoitti 27.8.2013 kello 20:24

    Tiedemies,

    ehkä se henkinen kokoomuslaisuus on niin helppo ratkaisu… 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. Markku Hannula kirjoitti 27.8.2013 kello 21:35

    Auts, ei ainakaan näin:

    Jorma Nordlin:
    Ensin pitäisi ottaa edes nyt jonkinlainen tilannetta oleellisesti parantava malli käyttöön ja sitä voi sitten “viilata lennossa”.

    Rakennustoiminnassa pyörii niin isoja rahoja, että toiminnan pitkäjänteinen ennakoitavuus on ensiarvoisen tärkeää. Jos asuntopolitiikka alkaa tempoilla, toimijat a) kasvattavat riskimarginaaliaan, b) ajoittavat rakentamistaan tempoilun tahtiin ja c) löytävät systeemistä siirtymien aiheuttamia porsaanreikiä, joita hyödyntävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  12. Rauno kirjoitti 27.8.2013 kello 21:51

    Kaupunkien vimma ulkoistaa erityisryhmien asumista on niin suuri että alihintaiset tontit jaetaan erilaisille säätiöille, ei niitä yksityisille riitä.
    Mahtipontinen tunteisiin vetoava nimi säätiölle ja hakemus sisälle, kaupantekijäisiksi tulee vielä pääomaehtoiset lainat kaupungilta omiksi varoiksi.
    Ja Kummelin sketsin mukaan artisti maksaa, vuokrien lisäksi erilaisia palvelumaksuja.

    Jos kaupungit ostaa lopulta valtaosan näistä palveluista ja koko laitoksen kannattavuus on kiinni hankesuunnittelusta. Huonosti ohjattuna niin käyttökustannukset (henkilökunnan määrä) kuin rakennuskustannuksetkin voivat karata pilviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. Shakeem kirjoitti 28.8.2013 kello 19:37

    Tiedemies: Suomalaisille “markkinatalous” tarkoittaa jostain syystä kovin usein yksityisten oikeutta päästä käsiksi valtion ja kuntien omaisuuteen alihinnalla.

    hahah. Hyvin vedetty, ja niiiin totta.

    Näistä lähtökohdista ponnistaa niin moni uusi suomalainen yritys, joille sitten myönnetään mitaleita yrittäjäseminaareissa.

    Paku ovelle -firma tuli jostain syystä mieleen. Liikeidean perustana oikeus laittaa koko firman pääoma makaamaan keskeisellä paikalla sijaitsevalle julkiselle parkkipaikalle ilmaiseksi, josta käsin palvelua on kätevää toimittaa lähiseudulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  14. K. Uokka kirjoitti 29.8.2013 kello 7:29

    a_l:
    Asia on toki monitahoinen, mutta oma osuutensa uusien alueiden hitaaseen rakentamiseen on henkilöautoiluun perustuvalla liikennepolitiikalla, johon ei yksinkertaisesti ole varaa.

    Varaa, kenen kannalta? Ainakin autoilun harrastajat maksavat itse omat bensansa, siinä missä helsingissä julkisilla liikkuva vaatii että muut maksavat puolet siitä.

    Onko tähän sitten varaa?

    Onko varaa laittaa rahaa infran kehittämiseen, jonka käytöstä joutuu vielä maksamaan huomattavasti?

    Kasvua voisikin rahoittaa myös ruuhkamaksulla, jonka tuotto käytettäisiin liikenneinfran parantamiseen. Investoinnit tulisi juhlapuheiden mukaisesti painottaa joukkoliikenteeseen.

    Miksi muuten joukkoliikenne-infran parantamiseen. Miksei
    autojen?

    Toisin sanoen, jos raha kerätään autoilta eikö olisi reilumpaa että se myös käytettäisiin autojen hyväksi?

    Joukkoliikenteen käyttäjät sitten maksaisivat omat kustannuksensa. Tämä kuullostaisi reilulta.

    Eikä pelkästään reilulta. Se myös kannustaisi kaupunkirakentamista oikeaan suuntaan. Jos joukkoliikenne on parempi ja halutumpi tapa, se kehittyisi automaattisesti. Jos autoilu on, se kehittyisi.

    En usko, että kennelläkään joka uskoo joukkoliikenteen toimivuuteen pitäisi olla mitään tätä vastaan. Toki, jos siihen ei usko, niin tietysti pitää vaatia mahdollisimman paljon tukia muilta kuin innostuneilta käyttäjiltä.

    Koska voi olla, että ne innostuneet käyttäjät innostuneesti käyttävät muita muotoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2013 kello 9:05

    Autoilun kustannuksista valtaosa kaupungissa koostuu liikenteen viemästä tilasta ja muiden liikkumisen vaikeuttamisesta (ruuhka). Voitasisiin hyvin ajatella, että jokainen liikennemuoto maksaisi itse omat kustannuksensa, bussi bussin viemästä tilasta ja henkilöauto henkilöauton viemästä. Oikean hinnan saa tonttihuutokaupoista.
    Pelkästään autojen pysäköinti vie Helsingissä 16 neliökilometriä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pääomaa on pelkässä pysäköinnissä kiinni 16 miljardia. Henkilöautoille mitoitettu katuverkko vie vielä enemmän.
    Tämän päämenoerän lisäksi väsäisempänä kulueränä on myös suoraa rahankuluakin.
    Helsingin kaupunki tukee autoilua liikenneinvestointeina runsaalla sadalla miljoonalla eurolla vuosittain liikenneinvestointeina ja kymmenillä miljoonilla tienhoitokuluina saamatta niistä autoilijolta senttiäkään. Tämä suora rahanmeno on samaa luokkaa kuin joukkoliikenteen saama tuki, eli tuki matkustajaa kohden on suurempi kuin joukkoliikenteessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mikko Kiviranta kirjoitti 29.8.2013 kello 9:30

    Shakeem: Paku ovelle -firma tuli jostain syystä mieleen. Liikeidean perustana oikeus laittaa koko firman pääoma makaamaan keskeisellä paikalla sijaitsevalle julkiselle parkkipaikalle ilmaiseksi, josta käsin palvelua on kätevää toimittaa lähiseudulle.

    Olen itsekin miettinyt vähän samansukuista liikeideaa: Varastotilasta maksetaan PK-seudulla jopa monta kymppiä kuussa per neliömetri. Jos ostaisi halvalla juuri ja juuri rekisteröintikuntoisia pakuja, etsisi kaikki maksuttomat (tai riittävän halvat) parkkipaikat ja hinaisi pakut niille, sen jälkeen pakuista voisi ruveta vuokraamaan varastotilaa tarvitseville. Hintojen pitää olla tietysti halvemmat kuin Omavarastolla, koska tilat eivät ole lämpimiä eivätkä vakuutettuja.

    Käytöstä poistetut kaksikerroksiset Lontoon bussit olisivat ehkä kokonaistaloudellisin ratkaisu. Niihin voisi varmaan järjestää jollain paikallisella aggregaatilla toimivan lämmityksenkin, ja maksaa vartiointifirmalle niin että bussit olisivat vartiointikierroksen varrella. ISON säästön saa siinä ettei tarvitse maksaa maanvuokraa kalliilla PK-seudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. Eero kirjoitti 29.8.2013 kello 11:15

    Jotenkin tuntuu siltä, että OS ihannoi autotonta Helsinkiä, jossa liikennekadut olisivat VAIN bussikaistoja ja pyöräteitä. Tuo näkemys on vaan niin utopistinen kuin voi olla! Saahan noista kalkkyyleistä vaikka minkälaisia päätelmiä. Onhan 6 toiselta puolen melkein 9, kun oikein katsoo!
    Mieluusti näkisin OSn esittävän samantyyppisiä standardeja kuin (katu)tieliikenteen suunnitteluun kuin on rakentamisessa, jossa jokaista pilkkua säädetään monenmoisin säädöksin? Kaupunkilainen voisi ottaa niihin kantaa seuraavissa vaaleissa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2013 kello 14:34

    Keskustelimme vain siitä, kumpaa täällä tuetaan, joukkoliikennettä vai autoja. Helsingissä tuetaan autoja paljon enemmän kuin joukkoliikennettä. Vai kiistätkö sen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. newyorkista kirjoitti 29.8.2013 kello 12:38

    Osmo Soininvaara:

    Pelkästään autojen pysäköinti vie Helsingissä 16 neliökilometriä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pääomaa on pelkässä pysäköinnissä kiinni 16 miljardia.

    Jos luovun autosta, niin saanko osuuteni tuosta 16 miljaardista pääomanpalautuksena? Mihin voi lähettää tilinumeron palautusta varten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2013 kello 14:36

    Jos luovun autosta, niin saanko osuuteni tuosta 16 miljaardista pääomanpalautuksena? Mihin voi lähettää tilinumeron palautusta varten?
    Saisit t6oki, jos tuo tilanhaaskaus olisi maksullista. Kun se on ilmaista, ei siitä luopumisestakaan voi maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 29.8.2013 kello 12:42

    Eli kaduille voi laskea vaihtoehtoisen tuoton ja sillä perusteella ne ovat siis nyt joutokäytössä – eli ne voisi aivan hyvin rakentaa umpeen kaupungin toimintojen ja asumisen siitä lainkaan kärsimättä?

    Saisimmeko vielä samanlaiset laskelmat aukioista, puistoista, viheralueista ja vaikka hautausmaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  22. Rolling Heurlin kirjoitti 29.8.2013 kello 12:47

    Osmo Soininvaara: Pelkästään autojen pysäköinti vie Helsingissä 16 neliökilometriä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pääomaa on pelkässä pysäköinnissä kiinni 16 miljardia. Henkilöautoille mitoitettu katuverkko vie vielä enemmän.

    Aika suuri osa tuota katuverkosta on rakennettu ennen auton keksimistä. Keneltä olisi silloin pitänyt periä?
    Jos ne autot ovat taloudellesti kaupungille niin huono juttu, niin Helsingin kannattaisi kokeilla Tullinpuomin kohdalle panna taas puomi. Ei enää yhtään autoja tästä eteenpäin. Sama juttu Kulosaaren sillalle ja Ruoholahteen. Kaupungin säästöt olisivat valtavat, kaduille voitaisiin rakentaa kerrostaloja, jotka menisivät tietysti heti kaupaksi.
    Espookin saattaisi kannattaa tätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  23. virtauspohtija kirjoitti 29.8.2013 kello 15:25

    a_l: ne siirtävät ruuhkan seuraavaan pullonkaulaan. Esimerkkeinä mainittakoon Hakamäentie tai Vallikallio.

    Paikasta riippuen ne voivat sujuvoittaa risteävien suuntien liikennettä paljonkin, sellaista joka “mahtuu” reittinsä seuraavastakin risteyksestä ilman pullonkaulaa. Hakamäentien remontti helpotti ainakin Veturitien ja Ratapihantien liikennetilannetta, sekä Vihdintien alun liikennettä muihin suuntiin kuin Turunväylälle. Suuren verkon parannukset on pakko tehdä yksi kerrallaan, mutta niin että on ennakoituna seuraavat vaihtoehdot joista valitaan toteutuneen kehityksen perusteella akuutein. Täysin investointeja ei voi lopettaa kuitenkaan, kaupan(kin) tehostumisen myötä asiakaspohjan on oltava aina vain suurempi; julkisen liikenteenkin kasvun ja houkuttavuuden järjestäminen (käytetyn ja tarjolla olevan) kapasiteetin kasvattamiseksi vaatii sekin investointeja, ja on olemassaolevassa “verkossa” (esim. bussilinjat) pakko tehdä risteys kerrallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Viherinssi kirjoitti 29.8.2013 kello 15:51

    Osmo Soininvaara: Oikean hinnan saa tonttihuutokaupoista.
    Pelkästään autojen pysäköinti vie Helsingissä 16 neliökilometriä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pääomaa on pelkässä pysäköinnissä kiinni 16 miljardia.

    Uteliaisuuskysymys: Missä nuo paikat ovat?

    Kantakaupungissa on 24 000 kadunvarsipaikkaa, joten siitä tulee noin 360 000 m2 eli 0,36 km2. Näppituntuman mukaan sen lopun pääosa on erilaisilla esikaupunkien asvalttikentillä esimerkiksi talojen pihoilla ja teollisuusalueilla. Nämä alueet tuskin ovat tuhannen euron neliöhinnalla arvotettavia (= hyvälaatuista kerrostalotonttia).

    Pysäköinti maksaa paljon, ja pysäköijän pitäisi se maksaa. Tuntuu kuitenkin, että kertolasku ei ihan välttämättä nyt tuo oikeaa tulosta. Oikean hintalapun saisi vertaamalla nykytilannetta ja jotain muuta tilannetta kaikkine vaikutuksineen.

    Maan arvohan on kuitenkin paljolti kaavoituskysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.8.2013 kello 16:01

    Autoilun vaatima tila on laskettu autojen määrän perusteella. Huomattakoon, että auto vaatii keskimäärin kaksi parkkipaikkaa. Katso vähän lähiöitä Google earthilla. Jätkäsaareen tulee 5000 asukasta liian vähän, koska enempää autopaikkoja ei mahtunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. lurkki kirjoitti 29.8.2013 kello 16:13

    ‘Jos ostaisi halvalla juuri ja juuri rekisteröintikuntoisia pakuja, etsisi kaikki maksuttomat (tai riittävän halvat) parkkipaikat ja hinaisi pakut niille, sen jälkeen pakuista voisi ruveta vuokraamaan varastotilaa tarvitseville.’ (Mikko Kiviranta)
    Eikös juuri tällainen bisnes ollut jokunen vuosi sitten? Paitsi että ne autot eivät olleet edes rekisterissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. a_l kirjoitti 29.8.2013 kello 16:29

    K. Uokka: Varaa, kenen kannalta? Ainakin autoilun harrastajat maksavat itse omat bensansa, siinä missä helsingissä julkisilla liikkuva vaatii että muut maksavat puolet siitä.Onko tähän sitten varaa?

    Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tietenkin. Investoinnit Helsingin katuverkon ylläpitoon ja parantamiseen maksetaan Helsingin kaupungin budjetista.

    En ymmärrä miten bensan maksaja liittyy asiaan, koska Helsingin kaupunki ei saa tuloja polttonesteiden myynnistä.

    Kaupunki on asettanut investointikaton 460 miljoonaa / vuosi. Koska kaikkea ei voida investoida liikenneverkkoon, tulevat uusinvestoinnit jäämään aikalailla minimiin.

    Tässä tilanteessa tulee rajallinen investointibudjetti käyttää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, joka on kaupungissa joukkoliikenne.

    Lisärahaa liikenneinvestointeihin saadaan toki ottamalla käyttöön ruuhkamaksut. Jostain syystä tämä ei käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. a_l kirjoitti 29.8.2013 kello 16:42

    virtauspohtija: Paikasta riippuen ne voivat sujuvoittaa risteävien suuntien liikennettä paljonkin, sellaista joka “mahtuu” reittinsä seuraavastakin risteyksestä ilman pullonkaulaa. Hakamäentien remontti helpotti ainakin Veturitien ja Ratapihantien liikennetilannetta, sekä Vihdintien alun liikennettä muihin suuntiin kuin Turunväylälle. Suuren verkon parannukset on pakko tehdä yksi kerrallaan, mutta niin että on ennakoituna seuraavat vaihtoehdot joista valitaan toteutuneen kehityksen perusteella akuutein. Täysin investointeja ei voi lopettaa kuitenkaan, kaupan(kin) tehostumisen myötä asiakaspohjan on oltava aina vain suurempi; julkisen liikenteenkin kasvun ja houkuttavuuden järjestäminen (käytetyn ja tarjolla olevan) kapasiteetin kasvattamiseksi vaatii sekin investointeja, ja on olemassaolevassa “verkossa” (esim. bussilinjat) pakko tehdä risteys kerrallaan.

    Toki näin, ja esim Kehä kolmosen liikennevalojen poisto oli minusta mitä järkevin toimenpide.

    Autoilu on kuitenkin erittäin tehoton tapa liikuttaa massoja, ja siksi investoinneista tulee kalliita.

    Esimerkiksi tapetilla ollut Herttoniemen liittymä maksaa 130 MEUR. Tämän jälkeen tarvitaan Itäkeskuksen liittymä: 83 MEUR, mutta entä vaikutukset Itäväylän länsipäähän ja Viikintielle?

    Suunnitelmiahan löytyy miljardien edestä, mutta ei niiden toteuttamiseen tule olemaan koskaan rahaa. Siksi ne vähät pennoset pitäisi sijoittaa mahdollisimman kustannustehokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Rauno kirjoitti 29.8.2013 kello 18:53

    Osmo Soininvaara:
    Autoilun vaatima tila on laskettu autojen määrän perusteella. Huomattakoon, että auto vaatii keskimäärin kaksi parkkipaikkaa. Katso vähän lähiöitä Google earthilla. Jätkäsaareen tulee 5000 asukasta liian vähän, koska enempää autopaikkoja ei mahtunut.

    Hyvin olisi mahtunut tässä asiassa valta vain oli annettu virkamiehille. Nämä blogit olisi pitänyt keksiä jo 20 vuotta sitten niin asia olisi kunnossa Jätkäsaaressakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. Viherinssi kirjoitti 30.8.2013 kello 0:05

    Osmo Soininvaara:
    Autoilun vaatima tila on laskettu autojen määrän perusteella. Huomattakoon, että auto vaatii keskimäärin kaksi parkkipaikkaa. Katso vähän lähiöitä Google earthilla. Jätkäsaareen tulee 5000 asukasta liian vähän, koska enempää autopaikkoja ei mahtunut.

    Enemmän kiinnitin huomiota kertolaskun toiseen puoleen. Osa parkkipaikoista on jo maksullisissa paikoissa (hallit, parkkitalot), osa taas rakennuskelvottomissa (vaikkapa sisäpihat ja sähkölinjojen aluset). Iso osa paikoista on asuintonteilla, joilla rakentamista rajoittavat tilapulan sijasta kaavamääräykset.

    Tästä syystä en oikein pidä tuota arviota 1000 €/m2 kovin perusteltuna kertolaskussa. Paikallisesti (vaikkapa Jätkäsaari) hintalappu voi hyvinkin olla tuo tai enemmän.

    Tätä ei sitten saa tulkita argumentiksi sen puolesta, etteikö peltilehmän laidunalueesta pitäisi maksaa käypä hinta. Esimerkiksi kantakaupungin asukaspysäköinti on huima lahja tunnuksen haltijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. anonyymi kirjoitti 30.8.2013 kello 0:52

    Rolling Heurlin: Aika suuri osa tuota katuverkosta on rakennettu ennen auton keksimistä. Keneltä olisi silloin pitänyt periä?

    Kysymys on hyvä, mutta kertoo vain lähinnä sen, kenelle tuota velkaa pitäisi maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  32. Markku af Heurlin kirjoitti 1.9.2013 kello 15:21

    OS

    “Pelkästään autojen pysäköinti vie Helsingissä 16 neliökilometriä tilaa. Kun tilan arvo on noin 1000 €/neliö, pääomaa on pelkässä pysäköinnissä kiinni 16 miljardia. Henkilöautoille mitoitettu katuverkko vie vielä enemmän.
    Tämän päämenoerän lisäksi väsäisempänä kulueränä on myös suoraa rahankuluakin.”

    Tämä olisi noin 2 % Helsingin maanpinta-alasta. Laskelma tuntuu hieman suuretla, koska kadunvarsipysäköinissä autopaikka vie noin 13 m2, huomatatva osa pysäköintipaikoista on maan alla jne.

    Joutuu vain arvuuttelmaan, kuinka paljon Helsignissä on autoaja, ehkä n 150- 180.000. (puolella sunikunnsiat ja 9 %lla kaksi) Auto ei välttämättä trvitse kahta parkkipaikkaa, koska paikat ovat usein, varsinkin kantakaupungisa rinnakkaiskäytössä. Minä pääsin tulokseen n 4 km2 parkkipaikkoihin. Ei mitätön määrä, mutta vähemmän kuin 16 km2.

    Lisättävä, että Helsingin kantakaupunki kaavoitettiin ennen autokautta. Katujen leveys johtui mm. paloturvallisuudetsa ja riittävän valon takaamisesta asuntoihin. Parkkeeraus on samalla katutilan rinnakkaiskäyttöä.

    Olemme samaa mieltä siitä, että asukaspyätöintimaksua on korotettava. Kaikki realsitiset ovat 1-2 e / vrk, mikä ei liene kohtuutonta, jos autoa todella tarvitsee (= sen käystöstä on taloudellisesti mitattavissa olevaa hyötyä) vähintään kerran 1-2 vkossa.

    Ei millään pahalla: Keskuutelu liikenteestä olisi huomattavsi hedelmällisempää, jos ainakin Osmo Soininvaara osaisi erottaa autokriittisyyden ja autovihamielisyyden toisistaan. Tilastotieteilijän kuvittelisi kykenevän analyyttismepään ajatteluun.

    Käyn kaupungissa kohtalaisen harvoin. Tilanteesta riippuen omalla autolla tai julkisilla. Viime viikolla käytin molempia, eri päivinä tietenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.9.2013 kello 20:03

    Lisättävä, että Helsingin kantakaupunki kaavoitettiin ennen autokautta. Katujen leveys johtui mm. paloturvallisuudetsa ja riittävän valon takaamisesta asuntoihin.

    Unohdat lumen säilyttämisen talvella. Sitä varten varattiin tilat, mutta nyt se ei ole käytössä. Kärrääminen pois maksaa miljoonia.
    16 neliökilometriä on noin 7,5 prosenttia Helsingin maapinta-alasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Markku af Heurlin kirjoitti 1.9.2013 kello 21:22

    Osmo Soininvaara: Unohdat lumen säilyttämisen talvella. Sitä varten varattiin tilat, mutta nyt se ei ole käytössä. Kärrääminen pois maksaa miljoonia.
    16 neliökilometriä on noin 7,5 prosenttia Helsingin maapinta-alasta.

    totta tuo prosenttivirhe. Lnta oli myös vanhoisa kaupungeissa, joissa on vain pienet kujat. Ennen vanhana pihat olivat suuremmat, koska kaupunilaiset pitivät kotieläimiä.

    Yhdelle autopaikalle taitaa mahtua noin nuppikuormallinen lunta, jonka poisvienti kustantaa nostoineen siinä sata euroa eli kantakaupungissa kahden päivän parkkimaksut., Sen muuten maksaa kiinteistön omistaja, jos oikein olen ymmärtänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.9.2013 kello 21:44

    Sata euroa on vuoden asukaspysäköintimaksu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 2.9.2013 kello 4:13

    Osmo Soininvaara:
    Sata euroa on vuoden asukaspysäköintimaksu.

    Lienemme samaa mieltä siitä, että asukaspsyäköintimaksua on syytä korottaa, erityiesti kantakaupungin alueella.

    Sen sijaan olemme eri meiltä siitä, miten tähän tavoitteeseen voidaan päästä. Asiaa voisi tosiaankin autta se, jos OS välillä ymmärtäisi katsella asioita autoilevien kannalta. Itse asiassa autoa todella tarvitsevien (esim. rakennustyömaapäällikö) kannalta pient asukaspysäköintimaksut ovat huono asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus